Toimiva moniammatillinen kuntoutus ja yhteistyö

Toimiva moniammatillinen
kuntoutus ja yhteistyö
- fysioterapeutin ja sairaanhoitajan näkökulma
Jenni Koskinen, sairaanhoitaja
Kati Peltomäki, fysioterapeutti
Tyks kuntoutusosasto
18.11.2015
VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI
EGENTLIGA FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT
• Esittely Tyks kuntoutusosasto
• Kuntoutus nykypäivänä
Toimintakyky – Osallistuminen- osallisuus• Hoitajan rooli – kuntoutumista edistävä hoitotyö
• Moniammatillinen yhteistyö – teoriaa ja toteutusta
• Loppuyhteenveto
VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI
EGENTLIGA FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT
Tyksin kuntoutusosasto on osa
neurotoimialuetta
• Vuodesta 2013: Kuntoutus- ja aivovammapotilaan
hoito (KV)
• Osasto sijaitsee Kaskenlinnan sairaalassa, Turussa.
VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI
EGENTLIGA FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT
Kuntoutusosastolla on
• 16 kuntoutujapaikkaa
• 8 neurologista ja 8 fysiatrista kuntoutujaa
• Selkäydinvammapoliklinikka
VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI
EGENTLIGA FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT
Kuntoutujat tulevat osastolle
•
•
•
•
Tyksin muilta osastoilta ja poliklinikoilta
Aluesairaaloista
Perusterveydenhuollosta
Joskus myös yksityissektorilta esim.
työterveyshuollon lähettämänä
• Kotoa, myös muiden sh-piirien alueilta
VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI
EGENTLIGA FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT
Osaston kuntoutujalla useimmiten:
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
Aivoverenkiertohäiriö
Traumaattinen aivovamma
Aivokasvainoperaation jälkitila
Ortopedisen leikkauksen jälkitila
Monivamma
Niskan retkahdusvamma
Selkäydinvaurio
Raaja-amputaatio
Erilainen selkä- tai muu kipu
Monet kuntoutujat ovat monisairaita tai heidän
tilansa ei ole vielä vakaa
VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI
EGENTLIGA FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT
Kuntoutusjakson jälkeiset
jatkohoitopaikat
•
•
•
•
Koti (enemmistö)
Terveyskeskukset
Aluesairaalat
Muut paikat, esim. Synapsia (Käpylän kuntoutuskesk.), palvelutalot ym.
• Tyksin muut erikoisalat
VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI
EGENTLIGA FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT
Kuntoutusosastolla tavoitteena
on,
• että henkilökunnan tuella kuntoutuja oppii taitoja ja
keinoja arjessa selviytymiseen sekä saa käyttöön omia
voimavarojaan.
• tärkeää saada tietoa omasta sairaudesta sekä tukea
henkisten voimavarojen keräämiseen ja
selviytymiseen eteenpäin.
VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI
EGENTLIGA FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT
• kuntoutusosaston periaatteena on kunnioittaa jokaisen
kuntoutujan yksilöllisiä tarpeita ja tukea jokaisen omaa
aktiivisuutta, läheiset huomioiden.
(Ohjepankki, VSSHP, 2015.)
TOIMINTAKYKY
VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI
EGENTLIGA FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT
Hyvä kuntoutuskäytäntö:
(Kela, Paltamaa ym. 2011)
• Kuntoutujan ja hänen läheistensä kokemukset
on huomioitava kuntoutuksen suunnittelussa ja
vaikuttavuuden arvioinnissa.
• Kuntoutuksen suunnittelussa, tavoitteiden
asettelussa ja vaikuttavuuden arvioinnissa on
noudatettava ICF- luokituksen viitekehystä (WHO
2001, 2004).
VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI
EGENTLIGA FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT
• ICF- luokituksella tarkoitetaan tällaisessa
yhteydessä kokonaisvaltaista arviointia
kuntoutujan kuntoutustarpeesta, mm.
ydinlistoja käyttäen.
( Paltamaa ym. 2011 )
http://www.thl.fi/icf
VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI
EGENTLIGA FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT
ICF-luokitus
(WHO, 2001, 2004)
• Toimintakyvyn kokonaisuutta hahmottava
viitekehys, jota käytetään kansainvälisesti. Se
kuvaa toimintakyvyn osa-alueita ja niiden välistä
vuorovaikutusta.
• ICF-viitekehys tekee osallistumisen näkyväksi ja
tuo sen osaksi toimintakykyä, kehon toimintojen
ja suoritusten rinnalle.
(Lehtonen & Sipari 2013)
VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI
EGENTLIGA FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT
ICF
ICF. Toimintakyvyn, toimintarajoitteiden ja terveyden kansainvälinen
luokitus. WHO, Stakes. Ohjeita ja luokituksia 2004;4
VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI
EGENTLIGA FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT
Potilas- Asiakas - Toimija
• Puhutaan toimijuudesta, joka
viittaa henkilön omiin
valintoihin, elämänkulkuun
vaikuttamiseen
• Miten toimintakykyisyys näkyy
arjen toimintana.
• Osallistuminen, osallisuus,
kuntoutuja oman elämänsä
asiantuntija
(Lehtonen & Sipari 2013)
”Kuka kuntoutuja on?”
“Mikä hänelle tärkeää?”
VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI
EGENTLIGA FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT
Kenen ääni kuuluu kuntoutuksessa?
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
Kuntoutuja
Kuntoutujan läheiset
Sairaanhoitaja/ lähihoitaja
Fysioterapeutti
Lääkäri
Toimintaterapeutti
Psykologi
Puheterapeutti
Sosiaalityöntekijä
Kuntoutusohjaaja
Joku muu?
VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI
EGENTLIGA FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT
Moniammatillinen kuntoutus
• Toimintakyvyn kuvaaminen, arviointi yhdessä
kuntoutujan kanssa
• Tavoitteiden asettaminen yhdessä kuntoutujan
kanssa
• Toimintavalmiuksien palauttaminen, taitojen
vahvistaminen toiminnassa, erilaisissa
ympäristöissä (myös kotona?): päivittäiset
toiminnot, perusliikkuminen
• Sopeutumisen tukeminen – pystyvyyden/
hallinnan tunne?
VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI
EGENTLIGA FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT
Kuntoutujan osallistuminen?
• Kuntoutujan oma aktiivisuus päätöksen teossa,
tuetaan kuntoutujan omaa ongelman ratkaisua
esim. päivittäisissä toiminnoissa, kun tulee
”pulmatilanne”
• Tuetaan vastuun ottamiseen esim.
päiväohjelmasta, omatoimisen tekemisen, levon
suunnittelu
• Annetaan kuntoutujalle aikaa eli mahdollisuus
toimintaan, esim. siirtymisten huolelliseen
valmisteluun, oman toiminnan suunnitteluun.
VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI
EGENTLIGA FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT
Hoitajan rooli
kuntoutumista edistävä hoitotyö
VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI
EGENTLIGA FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT
Erilaisia hoitotyön
auttamismenetelmiä
1. Kuntoutumista edistävän ympäristön
järjestäminen
2. Rohkaiseminen ja rajoittaminen
3. Tiedon antaminen
4. Potilaan omien voimavarojen vahvistaminen
5. Opastaminen ja opettaminen
6. Kuntoutumista edistävän hoitosuhteen luominen
7. Potilaslähtöinen tavoitteellinen
työskenteleminen.
(Kaila, 2009)
VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI
EGENTLIGA FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT
Yksilövastuinen hoitotyö
• Omahoitaja
• Hoitotyön asiantuntija moniammatillisessa
työryhmässä
– Hoitajalla on keskeinen rooli moniammatillisessa
tiimissä, sillä hän toimii hoidon suunnittelun
koordinaattorina ja hoidon toteuttajana. (Vähäkangas, Niemelä,
Noro, 2012)
• Omahoitaja koordinoi kuntoutujan jaksoa.
”pitää narut käsissä”
VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI
EGENTLIGA FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT
Keinoja:
• Yhtenäiset toimintamallit
• Jaetaan havaintoja ja keskustellaan
yhtenäisen käsityksen sekä
samansuuntaisten menettelytapojen
löytämiseksi
• Bobath-konsepti AVH-kuntoutujien
kuntoutumista edistävässä hoitotyössä
• Sanaton ohjaaminen (Affolterin mukaan)
• Kinestetiikka
VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI
EGENTLIGA FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT
• Vuodeosastotoiminta ympäri vuorokauden
jokaisena viikonpäivänä mahdollistaa runsaasti
harjoittelutilanteita.
• Tuetaan opetuksella vamman/sairastumisen
aiheuttamien rajoitusten kanssa selviytymiseen
esim. itsekatetroinnin opetus.
VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI
EGENTLIGA FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT
Tuetaan kuntoutujan terapioissa oppimia
valmiuksia jokapäiväisissä toimissa
VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI
EGENTLIGA FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT
Selkeät ohjeet, mieluiten kirjallisena,
kuvat! Esimerkiksi asentohoidoista.
VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI
EGENTLIGA FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT
Ohjataan kädestä pitäen,
tarvittaessa autetaan ja
harvoin tehdään puolesta
VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI
EGENTLIGA FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT
Tarkkailun alla…
•
•
•
•
•
mieliala
kipu
turvotukset
infektiot
ihorikot
VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI
EGENTLIGA FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT
Moniammatillinen,
Ammattien välinen yhteistyö
• Monitasoisten asioiden ymmärtäminen ja hallinta
vaativat useampaa näkökulmaa kuin mitä yksilö voi
antaa.
(Kontio 2010)
• Nykyisin työ tulee nähdä yhteistoiminnallisena.
• Työn laatuun vaikuttaa entistä suoranaisemmin koko
työyhteisön ja organisaatiorajojen yli ulottuvien
erilaisten ryhmien yhteistyön sujuvuus.
-Jaettu asiantuntijuus(Rajakaltio 2005)
VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI
EGENTLIGA FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT
Moniammatillinen yhteistyö
• Koordinoitua yhdessä toimimista yhteisten
tavoitteiden eteen.
• Yhteinen päämäärä tunnistetaan ja
saavutetaan mahdollisimman onnistuneesti.
• Eri ammattiryhmiin kuuluvat asiantuntijat
työskentelevät siten, että he jakavat
osaamisensa, tietonsa ja vallan. (Karila ja
Nummenmaa 2005)
VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI
EGENTLIGA FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT
Moniammatillinen yhteistyö
edellyttää:
• Vastuunottoa, selkeää käsitystä omasta tehtävästä,
toisten asiantuntijuuden kunnioittamista, kuunteluja ilmaisutaitoja sekä kokonaisuuksien
ymmärtämistä.
(Sipari 2008)
• Vuorovaikutuskulttuurin tunnistamista: tietoinen
pyrkimys sellaiseen vuorovaikutukseen, jossa
tiedon ja eri näkökulmien yhdistäminen tulee
mahdolliseksi.
(Isoherranen 2008)
• Yhteisiä sopimuksia, joihin kaikki voivat sitoutua.
( Kontio 2010)
VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI
EGENTLIGA FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT
Asiantuntijakeskeisyydestä
vuoropuheluun
• Hyvä ammatillinen osaaminen ja työorientaation
tiedostaminen luovat pohjan osallistumiselle ja
yhteistoiminnalle
-voinko vaikuttaa omalla
osaamisellani?(Kupila 2007)
• Tarvitaan uudentyyppistä yhteisöllistä älykkyyttä ja
tilaisuuksia, joissa eri näkökulmia sisältävää
asiantuntijatietoa voidaan yhdistää
kokonaisvaltaiseksi, laadukkaaksi näkemykseksi.
• Tuodaan oma näkemys yhteisesti arvioitavaksi.
(Housley 1999)
VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI
EGENTLIGA FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT
Yhteinen kokonaisnäkemys ja tavoite
hyvinkin erilaisista näkemyksistä?
• Asiantuntijuuden jakamisen arvo on siinä, että toisen
tai toisten antama palaute toimii uusien ajatusten
testaamisen välineenä.
• Omien käsitysten tarkastelu muiden näkökulmasta on
älykkään toiminnan ja uusien ajatusten luomisen
kannalta olennaista.
(Hakkarainen, Lonka ja Lipponen 2000)
VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI
EGENTLIGA FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT
• Ammattikulttuuri muokkaa ajatuksia,
kokemuksia, vaikuttaa millaisen
näkemyksen yhdessä työskentelevät ihmiset
muodostavat.
(Levine ja Moreland 1991)
• Hyvin toimivassa tiimissä asiantuntijat
ymmärtävät, että heidän ei tarvitse olla
kaikkitietäviä.
(Jalonen ym. 2009)
VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI
EGENTLIGA FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT
Toimivassa yhteistyössä
vuorovaikutustaidot korostuvat
• Tarvitaan riittävää oman alan osaamista ja
informaatiota.
• Osaamisen jakamisen taidot, toimiva vuoropuhelu.
• Ryhmän jäsenten tulee suhtautua avoimesti uusia
näkökulmia, tietoa ja erilaisia ratkaisuvaihtoehtoja
kohtaan.
-innostuneisuus, innovatiivisuus(Karila & Nummenmaa 2005)
VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI
EGENTLIGA FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT
• Hyvä ammatillinen itsetunto –avoin
kommunikointi ja ilmapiiri.
• Työryhmän jäseniltä edellytetään vastuun
ottamista koko tiimin toiminnasta. (Karila &
Nummenmaa 2005)
VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI
EGENTLIGA FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT
Lisäksi toimivaan työryhmään
kuuluu
•
•
•
•
Asiakaslähtöisyys
Selkeät tavoitteet, yhteiset arvot, kieli
Sitoutuminen, yhdessä oppiminen
Roolien ymmärtäminen (tieto muiden työstä),
toisen asiantuntijuuden arvostaminen
• Selkeä, puolueeton, tulosvastuullinen johtaminen,
yhteinen suunnittelu, osaamisen analysointi
(Karila & Nummenmaa 2005)
VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI
EGENTLIGA FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT
Käytännön kokemuksia (fysioterapeutin
näkökulmasta):
• Perehdytys tärkeä: osastolla kaikilla tulee olla tietoa toisten
työstä ja siitä, mihin kuntoutuminen perustuu, miksi tärkeää
esim. ohjata halvaantunutta kehon puolta mukaan toimintaan
päivittäisissä toiminnoissa, asentohoitojen merkitys.
• Tehdään yhdessä arjen työtä, molemmat ammattiryhmät
”tulevat vastaan”, esim. ft:t ja tt mukana aamutoimissa
avustamisessa, hoitajat avustavat seisomatelineeseen yms.,
hakevat tarvittaessa apuvälineitä kuntoutujille, fysioterapeutit
avustavat kuntoutujia wc:hen, lepäämään jne.
• Matala kynnys kysyä, jakaa mielipiteitä, kuntoutujien
tavoitekeskustelut tärkeitä
VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI
EGENTLIGA FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT
Yhteinen linja
•Perustelut kuntoutujalle, läheiselle, miksi tehdään näin
•Jos erimielisyyksiä henkilökunnalla esim. kuntoutujan
edistymisestä, kuntoutusjakson pituudesta tai
jatkohoitopaikasta:
Sovitaan yhdessä hoitolinja, johon kaikkien tulee
sitoutua, vaikka ei henkilökohtaisesti olisi samaa
mieltä.
VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI
EGENTLIGA FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT
Käytännön kokemuksia osastolta
(sairaanhoitajan näkökulmasta):
Yhteistyötä edistäviä asioita:
• Kommunikaatio eri ammattiryhmien välillä
– Kaikki työskentelevät fyysisesti samoissa tiloissa
– Matala kynnys kysyä neuvoa ja pohtia ratkaisuja yhdessä
– Kunnioitetaan ja arvostetaan eri ammattiryhmien roolia ja aikaa
– Erilaiset kokoontumiset työryhmänä, joissa avoin ilmapiiri
– Osaston yhteiset koulutukset ja palaverit
– Tärkein: päivittäinen yhteinen tekeminen kuntoutujien kanssa
VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI
EGENTLIGA FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT
Yhteistyötä edistäviä asioita:
• Kirjaaminen
– Yhdessä sovitaan mitä kirjataan ja minne esim. terapeuttien ohjeet
omatoimisille harjoitteille
– Opitaan mitä kirjataan: tarkkuus, esim. kuinka paljon kuntoutuja itse
suorittaa päivittäisistä toimista, mikä on hoitajan osuus?
– Työryhmässä päätetyt asiat ovat selkeästi kirjattuna:
- Mitä on sovittu ja kuka asiat hoitaa, esim. kotiutus
- Jakson tavoite
– Tärkeää että kuntoutujan toimintakykyä arvioidaan ja kirjataan
kaikkina vuorokauden aikoina. Esim. kuinka usein yöllä tarvitsee
apua wc:ssa.
VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI
EGENTLIGA FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT
Yhteistyötä hankaloittavia asioita:
• Tiukat linjavedot siitä mikä työ kuuluu kenellekin, esim.
hoitaja vie kuntoutujan vessaan ennen fysioterapiaa tai
kesken fysioterapian.
• Terapiat pidetään liian erillään arjesta, kuntoutuja ei miellä
terapiassa harjoiteltujen asioiden yhteyttä päivittäisiin
toimiin.
• Kuntoutuja ei yleensäkään miellä hoitajan osuutta
päivittäisten rutiinien hoidossa. ”sehän meni kivasti”
VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI
EGENTLIGA FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT
Ryhmät:
• Tavoitekeskustelu
– Kuntoutujan kanssa yhdessä sovitaan lyhyen ajan
tavoitteet (n. 2 vko:a ja sitten arvioidaan uudelleen)
• Kuntoutustyöryhmä
– Kerran viikossa kokoontuva moniammatillinen
työryhmä
• Hoitokokous (läheiset mukana)
– Järjestetään jakson aikana, läsnä: kuntoutuja. Läheiset
ja moniammatillinen työryhmä
VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI
EGENTLIGA FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT
Hoitajan rooli työryhmässä
• On oman alansa asiantuntija
– Jokaisen tiimin jäsenen oman roolin tiedostaminen on
hyvin toimivan moniammatillisen tiimin keskeisiä
edellytyksiä. (Mäntynen, Vehviläinen-Julkunen, Sivenius 2009)
• Kuntoutumista edistävä hoitotyö
– Omahoitajamalli vaikuttaa myönteisesti hoitajan
vastuunottoon kuntoutujan tilanteesta.
(Mäntynen, Vehviläinen-Julkunen, Sivenius 2009)
• Oma ammatti-identiteetti, esim. oma pystyvyyskäsitys
omasta kuntoutumista edistävästä toiminnasta. (Vähäkangas)
VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI
EGENTLIGA FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT
Yhteenveto: Tavoitteena laadukas,
tehokas terveyspalvelu
• Kuuluuko kuntoutujan ääni? –yksilöllisyys, toimijuus,
osallistuminen, sitoutuminen
• Millaista on yhteistyö?
Moniammatillista –jaetaanko tietoa vain vähän ja omasta
ammattiryhmästä käsin? Tehdäänkö päätökset erikseen vai
yhdessä
Ammattiryhmien välistä -asiantuntijuus, taidot
muodostavat kokonaisuuden, vastuuta jaetaan, päätökset tehdään
yhdessä
Ammattirajat ylittävää –tietoa, osaamista vaihdetaan
perinteisten ammattirajojen yli. Aktiivinen, avoin vuorovaikutus
tavoitteen eteen. Roolijako perustuu yhteiseen (, kuntoutujan)
päämäärään. Toisiinsa luottava, sitoutunut ilmapiiri
(Markkola, 2013)
VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI
EGENTLIGA FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT
Yhteenveto kokemuksista hyvästä
yhteistyöstä käytännössä
• Kuunnellaan kuntoutujaa ( merkityksellisyys,
sitoutuminen)
• Tehdään työtä yhdessä, ymmärretään toisten työtä
• Kuunnellaan kaikkien mielipiteitä, ei liian tiukkoja
roolijakoja, kaikki voivat esim. kirjata työryhmässä,
• Otetaan vastuuta, myös tiedon kulusta, esim. ft-sh mikä
koetaan tärkeäksi harjoitella > terapiat toiminnallisia, ei
erillään osaston arjesta
• Yhteiset työnohjaukset, hoitolinjat, koulutukset,
osastotunnit esim. kukin ammattiryhmä vuorollaan
VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI
EGENTLIGA FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT
Lähteet
•
•
•
•
•
•
•
•
Markkola, K. 2013. Moniammatillinen, ammattiryhmien välinen ja ammattirajat ylittävä
yhteistyö erikoissairaanhoidossa. Pro Gradu- tutkielma. Turun ylipisto, Hoitotieteen
laitos.
Kaila A. 2009. Aivoverenkiertohäiriöön sairastuneen ja hänen omaisensa tukeminen ja
ohjaus hoitotyössä – metasynteesi. Hoitotiede 2009, 21 (1), 3-12
Kontio, M. 2010. Moniammatillinen yhteistyö. TUKEVA-lapsiperheiden
hvyinvointihanke.
Isoherranen K. 2012. Uhka vai mahdollisuus –moniammatillista yhteistyötä
kehittämässä. Väitöskirja. Helsingin yliopisto. Sosiaalitieteiden julkaisuja.
Jalonen P., Manninen P. , Rautio M, Savinainen M. Moniammatillinen yhteistyö
kompastuu asenteisiin. 2009.
Mäntynen R, Vehviläinen-Julkunen K, Sivenius J. 2009. Kuntoutumista edistävä
hoitotyö näkyväksi – terveydenhuollon ammattihenkilöiden näkemyksiä
aivohalvauspotilaiden alkuvaiheen jälkeisessä kuntoutuksessa. Hoitotiede 2009, 21 (1),
23-33.
Vähäkangas P, Niemelä K, Noro A. 2012. Ikäihmisten kuntoutumista edistävän
toiminnan lähijohtaminen – Koti- ja ympärivuorokautisen hoidon laatu ja kehittäminen.
Raportti 48/2012.
VSSHP:n ohjepankki: Opas aivoverenkiertohäiriöön sairastuneelle. 2015.
VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI
EGENTLIGA FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT
”Teille on tuttua,
miten me kaikki puhkeamme kukkaan
sellaisen ihmisen lähellä,
joka näkee meissä olevan hyvän ja
osaa houkutella esiin parhaan meistä.
Ja tiedämme, miten me kaikki kuihdumme
sellaisen ihmisen lähellä,
joka koko ajan
löytää meistä vikoja.”
-Desmund Tutu-
Kiitos läsnäolostasi! Oivalluksia arkeen!
VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI
EGENTLIGA FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT