Toimiva moniammatillinen kuntoutus ja yhteistyö
Toimiva moniammatillinen kuntoutus ja yhteistyö - fysioterapeutin ja sairaanhoitajan näkökulma Jenni Koskinen, sairaanhoitaja Kati Peltomäki, fysioterapeutti Tyks kuntoutusosasto 18.11.2015 VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI EGENTLIGA FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT • Esittely Tyks kuntoutusosasto • Kuntoutus nykypäivänä Toimintakyky – Osallistuminen- osallisuus• Hoitajan rooli – kuntoutumista edistävä hoitotyö • Moniammatillinen yhteistyö – teoriaa ja toteutusta • Loppuyhteenveto VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI EGENTLIGA FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT Tyksin kuntoutusosasto on osa neurotoimialuetta • Vuodesta 2013: Kuntoutus- ja aivovammapotilaan hoito (KV) • Osasto sijaitsee Kaskenlinnan sairaalassa, Turussa. VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI EGENTLIGA FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT Kuntoutusosastolla on • 16 kuntoutujapaikkaa • 8 neurologista ja 8 fysiatrista kuntoutujaa • Selkäydinvammapoliklinikka VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI EGENTLIGA FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT Kuntoutujat tulevat osastolle • • • • Tyksin muilta osastoilta ja poliklinikoilta Aluesairaaloista Perusterveydenhuollosta Joskus myös yksityissektorilta esim. työterveyshuollon lähettämänä • Kotoa, myös muiden sh-piirien alueilta VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI EGENTLIGA FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT Osaston kuntoutujalla useimmiten: • • • • • • • • • • Aivoverenkiertohäiriö Traumaattinen aivovamma Aivokasvainoperaation jälkitila Ortopedisen leikkauksen jälkitila Monivamma Niskan retkahdusvamma Selkäydinvaurio Raaja-amputaatio Erilainen selkä- tai muu kipu Monet kuntoutujat ovat monisairaita tai heidän tilansa ei ole vielä vakaa VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI EGENTLIGA FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT Kuntoutusjakson jälkeiset jatkohoitopaikat • • • • Koti (enemmistö) Terveyskeskukset Aluesairaalat Muut paikat, esim. Synapsia (Käpylän kuntoutuskesk.), palvelutalot ym. • Tyksin muut erikoisalat VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI EGENTLIGA FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT Kuntoutusosastolla tavoitteena on, • että henkilökunnan tuella kuntoutuja oppii taitoja ja keinoja arjessa selviytymiseen sekä saa käyttöön omia voimavarojaan. • tärkeää saada tietoa omasta sairaudesta sekä tukea henkisten voimavarojen keräämiseen ja selviytymiseen eteenpäin. VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI EGENTLIGA FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT • kuntoutusosaston periaatteena on kunnioittaa jokaisen kuntoutujan yksilöllisiä tarpeita ja tukea jokaisen omaa aktiivisuutta, läheiset huomioiden. (Ohjepankki, VSSHP, 2015.) TOIMINTAKYKY VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI EGENTLIGA FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT Hyvä kuntoutuskäytäntö: (Kela, Paltamaa ym. 2011) • Kuntoutujan ja hänen läheistensä kokemukset on huomioitava kuntoutuksen suunnittelussa ja vaikuttavuuden arvioinnissa. • Kuntoutuksen suunnittelussa, tavoitteiden asettelussa ja vaikuttavuuden arvioinnissa on noudatettava ICF- luokituksen viitekehystä (WHO 2001, 2004). VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI EGENTLIGA FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT • ICF- luokituksella tarkoitetaan tällaisessa yhteydessä kokonaisvaltaista arviointia kuntoutujan kuntoutustarpeesta, mm. ydinlistoja käyttäen. ( Paltamaa ym. 2011 ) http://www.thl.fi/icf VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI EGENTLIGA FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT ICF-luokitus (WHO, 2001, 2004) • Toimintakyvyn kokonaisuutta hahmottava viitekehys, jota käytetään kansainvälisesti. Se kuvaa toimintakyvyn osa-alueita ja niiden välistä vuorovaikutusta. • ICF-viitekehys tekee osallistumisen näkyväksi ja tuo sen osaksi toimintakykyä, kehon toimintojen ja suoritusten rinnalle. (Lehtonen & Sipari 2013) VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI EGENTLIGA FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT ICF ICF. Toimintakyvyn, toimintarajoitteiden ja terveyden kansainvälinen luokitus. WHO, Stakes. Ohjeita ja luokituksia 2004;4 VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI EGENTLIGA FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT Potilas- Asiakas - Toimija • Puhutaan toimijuudesta, joka viittaa henkilön omiin valintoihin, elämänkulkuun vaikuttamiseen • Miten toimintakykyisyys näkyy arjen toimintana. • Osallistuminen, osallisuus, kuntoutuja oman elämänsä asiantuntija (Lehtonen & Sipari 2013) ”Kuka kuntoutuja on?” “Mikä hänelle tärkeää?” VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI EGENTLIGA FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT Kenen ääni kuuluu kuntoutuksessa? • • • • • • • • • • • Kuntoutuja Kuntoutujan läheiset Sairaanhoitaja/ lähihoitaja Fysioterapeutti Lääkäri Toimintaterapeutti Psykologi Puheterapeutti Sosiaalityöntekijä Kuntoutusohjaaja Joku muu? VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI EGENTLIGA FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT Moniammatillinen kuntoutus • Toimintakyvyn kuvaaminen, arviointi yhdessä kuntoutujan kanssa • Tavoitteiden asettaminen yhdessä kuntoutujan kanssa • Toimintavalmiuksien palauttaminen, taitojen vahvistaminen toiminnassa, erilaisissa ympäristöissä (myös kotona?): päivittäiset toiminnot, perusliikkuminen • Sopeutumisen tukeminen – pystyvyyden/ hallinnan tunne? VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI EGENTLIGA FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT Kuntoutujan osallistuminen? • Kuntoutujan oma aktiivisuus päätöksen teossa, tuetaan kuntoutujan omaa ongelman ratkaisua esim. päivittäisissä toiminnoissa, kun tulee ”pulmatilanne” • Tuetaan vastuun ottamiseen esim. päiväohjelmasta, omatoimisen tekemisen, levon suunnittelu • Annetaan kuntoutujalle aikaa eli mahdollisuus toimintaan, esim. siirtymisten huolelliseen valmisteluun, oman toiminnan suunnitteluun. VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI EGENTLIGA FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT Hoitajan rooli kuntoutumista edistävä hoitotyö VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI EGENTLIGA FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT Erilaisia hoitotyön auttamismenetelmiä 1. Kuntoutumista edistävän ympäristön järjestäminen 2. Rohkaiseminen ja rajoittaminen 3. Tiedon antaminen 4. Potilaan omien voimavarojen vahvistaminen 5. Opastaminen ja opettaminen 6. Kuntoutumista edistävän hoitosuhteen luominen 7. Potilaslähtöinen tavoitteellinen työskenteleminen. (Kaila, 2009) VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI EGENTLIGA FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT Yksilövastuinen hoitotyö • Omahoitaja • Hoitotyön asiantuntija moniammatillisessa työryhmässä – Hoitajalla on keskeinen rooli moniammatillisessa tiimissä, sillä hän toimii hoidon suunnittelun koordinaattorina ja hoidon toteuttajana. (Vähäkangas, Niemelä, Noro, 2012) • Omahoitaja koordinoi kuntoutujan jaksoa. ”pitää narut käsissä” VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI EGENTLIGA FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT Keinoja: • Yhtenäiset toimintamallit • Jaetaan havaintoja ja keskustellaan yhtenäisen käsityksen sekä samansuuntaisten menettelytapojen löytämiseksi • Bobath-konsepti AVH-kuntoutujien kuntoutumista edistävässä hoitotyössä • Sanaton ohjaaminen (Affolterin mukaan) • Kinestetiikka VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI EGENTLIGA FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT • Vuodeosastotoiminta ympäri vuorokauden jokaisena viikonpäivänä mahdollistaa runsaasti harjoittelutilanteita. • Tuetaan opetuksella vamman/sairastumisen aiheuttamien rajoitusten kanssa selviytymiseen esim. itsekatetroinnin opetus. VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI EGENTLIGA FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT Tuetaan kuntoutujan terapioissa oppimia valmiuksia jokapäiväisissä toimissa VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI EGENTLIGA FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT Selkeät ohjeet, mieluiten kirjallisena, kuvat! Esimerkiksi asentohoidoista. VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI EGENTLIGA FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT Ohjataan kädestä pitäen, tarvittaessa autetaan ja harvoin tehdään puolesta VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI EGENTLIGA FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT Tarkkailun alla… • • • • • mieliala kipu turvotukset infektiot ihorikot VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI EGENTLIGA FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT Moniammatillinen, Ammattien välinen yhteistyö • Monitasoisten asioiden ymmärtäminen ja hallinta vaativat useampaa näkökulmaa kuin mitä yksilö voi antaa. (Kontio 2010) • Nykyisin työ tulee nähdä yhteistoiminnallisena. • Työn laatuun vaikuttaa entistä suoranaisemmin koko työyhteisön ja organisaatiorajojen yli ulottuvien erilaisten ryhmien yhteistyön sujuvuus. -Jaettu asiantuntijuus(Rajakaltio 2005) VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI EGENTLIGA FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT Moniammatillinen yhteistyö • Koordinoitua yhdessä toimimista yhteisten tavoitteiden eteen. • Yhteinen päämäärä tunnistetaan ja saavutetaan mahdollisimman onnistuneesti. • Eri ammattiryhmiin kuuluvat asiantuntijat työskentelevät siten, että he jakavat osaamisensa, tietonsa ja vallan. (Karila ja Nummenmaa 2005) VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI EGENTLIGA FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT Moniammatillinen yhteistyö edellyttää: • Vastuunottoa, selkeää käsitystä omasta tehtävästä, toisten asiantuntijuuden kunnioittamista, kuunteluja ilmaisutaitoja sekä kokonaisuuksien ymmärtämistä. (Sipari 2008) • Vuorovaikutuskulttuurin tunnistamista: tietoinen pyrkimys sellaiseen vuorovaikutukseen, jossa tiedon ja eri näkökulmien yhdistäminen tulee mahdolliseksi. (Isoherranen 2008) • Yhteisiä sopimuksia, joihin kaikki voivat sitoutua. ( Kontio 2010) VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI EGENTLIGA FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT Asiantuntijakeskeisyydestä vuoropuheluun • Hyvä ammatillinen osaaminen ja työorientaation tiedostaminen luovat pohjan osallistumiselle ja yhteistoiminnalle -voinko vaikuttaa omalla osaamisellani?(Kupila 2007) • Tarvitaan uudentyyppistä yhteisöllistä älykkyyttä ja tilaisuuksia, joissa eri näkökulmia sisältävää asiantuntijatietoa voidaan yhdistää kokonaisvaltaiseksi, laadukkaaksi näkemykseksi. • Tuodaan oma näkemys yhteisesti arvioitavaksi. (Housley 1999) VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI EGENTLIGA FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT Yhteinen kokonaisnäkemys ja tavoite hyvinkin erilaisista näkemyksistä? • Asiantuntijuuden jakamisen arvo on siinä, että toisen tai toisten antama palaute toimii uusien ajatusten testaamisen välineenä. • Omien käsitysten tarkastelu muiden näkökulmasta on älykkään toiminnan ja uusien ajatusten luomisen kannalta olennaista. (Hakkarainen, Lonka ja Lipponen 2000) VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI EGENTLIGA FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT • Ammattikulttuuri muokkaa ajatuksia, kokemuksia, vaikuttaa millaisen näkemyksen yhdessä työskentelevät ihmiset muodostavat. (Levine ja Moreland 1991) • Hyvin toimivassa tiimissä asiantuntijat ymmärtävät, että heidän ei tarvitse olla kaikkitietäviä. (Jalonen ym. 2009) VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI EGENTLIGA FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT Toimivassa yhteistyössä vuorovaikutustaidot korostuvat • Tarvitaan riittävää oman alan osaamista ja informaatiota. • Osaamisen jakamisen taidot, toimiva vuoropuhelu. • Ryhmän jäsenten tulee suhtautua avoimesti uusia näkökulmia, tietoa ja erilaisia ratkaisuvaihtoehtoja kohtaan. -innostuneisuus, innovatiivisuus(Karila & Nummenmaa 2005) VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI EGENTLIGA FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT • Hyvä ammatillinen itsetunto –avoin kommunikointi ja ilmapiiri. • Työryhmän jäseniltä edellytetään vastuun ottamista koko tiimin toiminnasta. (Karila & Nummenmaa 2005) VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI EGENTLIGA FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT Lisäksi toimivaan työryhmään kuuluu • • • • Asiakaslähtöisyys Selkeät tavoitteet, yhteiset arvot, kieli Sitoutuminen, yhdessä oppiminen Roolien ymmärtäminen (tieto muiden työstä), toisen asiantuntijuuden arvostaminen • Selkeä, puolueeton, tulosvastuullinen johtaminen, yhteinen suunnittelu, osaamisen analysointi (Karila & Nummenmaa 2005) VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI EGENTLIGA FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT Käytännön kokemuksia (fysioterapeutin näkökulmasta): • Perehdytys tärkeä: osastolla kaikilla tulee olla tietoa toisten työstä ja siitä, mihin kuntoutuminen perustuu, miksi tärkeää esim. ohjata halvaantunutta kehon puolta mukaan toimintaan päivittäisissä toiminnoissa, asentohoitojen merkitys. • Tehdään yhdessä arjen työtä, molemmat ammattiryhmät ”tulevat vastaan”, esim. ft:t ja tt mukana aamutoimissa avustamisessa, hoitajat avustavat seisomatelineeseen yms., hakevat tarvittaessa apuvälineitä kuntoutujille, fysioterapeutit avustavat kuntoutujia wc:hen, lepäämään jne. • Matala kynnys kysyä, jakaa mielipiteitä, kuntoutujien tavoitekeskustelut tärkeitä VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI EGENTLIGA FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT Yhteinen linja •Perustelut kuntoutujalle, läheiselle, miksi tehdään näin •Jos erimielisyyksiä henkilökunnalla esim. kuntoutujan edistymisestä, kuntoutusjakson pituudesta tai jatkohoitopaikasta: Sovitaan yhdessä hoitolinja, johon kaikkien tulee sitoutua, vaikka ei henkilökohtaisesti olisi samaa mieltä. VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI EGENTLIGA FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT Käytännön kokemuksia osastolta (sairaanhoitajan näkökulmasta): Yhteistyötä edistäviä asioita: • Kommunikaatio eri ammattiryhmien välillä – Kaikki työskentelevät fyysisesti samoissa tiloissa – Matala kynnys kysyä neuvoa ja pohtia ratkaisuja yhdessä – Kunnioitetaan ja arvostetaan eri ammattiryhmien roolia ja aikaa – Erilaiset kokoontumiset työryhmänä, joissa avoin ilmapiiri – Osaston yhteiset koulutukset ja palaverit – Tärkein: päivittäinen yhteinen tekeminen kuntoutujien kanssa VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI EGENTLIGA FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT Yhteistyötä edistäviä asioita: • Kirjaaminen – Yhdessä sovitaan mitä kirjataan ja minne esim. terapeuttien ohjeet omatoimisille harjoitteille – Opitaan mitä kirjataan: tarkkuus, esim. kuinka paljon kuntoutuja itse suorittaa päivittäisistä toimista, mikä on hoitajan osuus? – Työryhmässä päätetyt asiat ovat selkeästi kirjattuna: - Mitä on sovittu ja kuka asiat hoitaa, esim. kotiutus - Jakson tavoite – Tärkeää että kuntoutujan toimintakykyä arvioidaan ja kirjataan kaikkina vuorokauden aikoina. Esim. kuinka usein yöllä tarvitsee apua wc:ssa. VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI EGENTLIGA FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT Yhteistyötä hankaloittavia asioita: • Tiukat linjavedot siitä mikä työ kuuluu kenellekin, esim. hoitaja vie kuntoutujan vessaan ennen fysioterapiaa tai kesken fysioterapian. • Terapiat pidetään liian erillään arjesta, kuntoutuja ei miellä terapiassa harjoiteltujen asioiden yhteyttä päivittäisiin toimiin. • Kuntoutuja ei yleensäkään miellä hoitajan osuutta päivittäisten rutiinien hoidossa. ”sehän meni kivasti” VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI EGENTLIGA FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT Ryhmät: • Tavoitekeskustelu – Kuntoutujan kanssa yhdessä sovitaan lyhyen ajan tavoitteet (n. 2 vko:a ja sitten arvioidaan uudelleen) • Kuntoutustyöryhmä – Kerran viikossa kokoontuva moniammatillinen työryhmä • Hoitokokous (läheiset mukana) – Järjestetään jakson aikana, läsnä: kuntoutuja. Läheiset ja moniammatillinen työryhmä VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI EGENTLIGA FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT Hoitajan rooli työryhmässä • On oman alansa asiantuntija – Jokaisen tiimin jäsenen oman roolin tiedostaminen on hyvin toimivan moniammatillisen tiimin keskeisiä edellytyksiä. (Mäntynen, Vehviläinen-Julkunen, Sivenius 2009) • Kuntoutumista edistävä hoitotyö – Omahoitajamalli vaikuttaa myönteisesti hoitajan vastuunottoon kuntoutujan tilanteesta. (Mäntynen, Vehviläinen-Julkunen, Sivenius 2009) • Oma ammatti-identiteetti, esim. oma pystyvyyskäsitys omasta kuntoutumista edistävästä toiminnasta. (Vähäkangas) VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI EGENTLIGA FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT Yhteenveto: Tavoitteena laadukas, tehokas terveyspalvelu • Kuuluuko kuntoutujan ääni? –yksilöllisyys, toimijuus, osallistuminen, sitoutuminen • Millaista on yhteistyö? Moniammatillista –jaetaanko tietoa vain vähän ja omasta ammattiryhmästä käsin? Tehdäänkö päätökset erikseen vai yhdessä Ammattiryhmien välistä -asiantuntijuus, taidot muodostavat kokonaisuuden, vastuuta jaetaan, päätökset tehdään yhdessä Ammattirajat ylittävää –tietoa, osaamista vaihdetaan perinteisten ammattirajojen yli. Aktiivinen, avoin vuorovaikutus tavoitteen eteen. Roolijako perustuu yhteiseen (, kuntoutujan) päämäärään. Toisiinsa luottava, sitoutunut ilmapiiri (Markkola, 2013) VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI EGENTLIGA FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT Yhteenveto kokemuksista hyvästä yhteistyöstä käytännössä • Kuunnellaan kuntoutujaa ( merkityksellisyys, sitoutuminen) • Tehdään työtä yhdessä, ymmärretään toisten työtä • Kuunnellaan kaikkien mielipiteitä, ei liian tiukkoja roolijakoja, kaikki voivat esim. kirjata työryhmässä, • Otetaan vastuuta, myös tiedon kulusta, esim. ft-sh mikä koetaan tärkeäksi harjoitella > terapiat toiminnallisia, ei erillään osaston arjesta • Yhteiset työnohjaukset, hoitolinjat, koulutukset, osastotunnit esim. kukin ammattiryhmä vuorollaan VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI EGENTLIGA FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT Lähteet • • • • • • • • Markkola, K. 2013. Moniammatillinen, ammattiryhmien välinen ja ammattirajat ylittävä yhteistyö erikoissairaanhoidossa. Pro Gradu- tutkielma. Turun ylipisto, Hoitotieteen laitos. Kaila A. 2009. Aivoverenkiertohäiriöön sairastuneen ja hänen omaisensa tukeminen ja ohjaus hoitotyössä – metasynteesi. Hoitotiede 2009, 21 (1), 3-12 Kontio, M. 2010. Moniammatillinen yhteistyö. TUKEVA-lapsiperheiden hvyinvointihanke. Isoherranen K. 2012. Uhka vai mahdollisuus –moniammatillista yhteistyötä kehittämässä. Väitöskirja. Helsingin yliopisto. Sosiaalitieteiden julkaisuja. Jalonen P., Manninen P. , Rautio M, Savinainen M. Moniammatillinen yhteistyö kompastuu asenteisiin. 2009. Mäntynen R, Vehviläinen-Julkunen K, Sivenius J. 2009. Kuntoutumista edistävä hoitotyö näkyväksi – terveydenhuollon ammattihenkilöiden näkemyksiä aivohalvauspotilaiden alkuvaiheen jälkeisessä kuntoutuksessa. Hoitotiede 2009, 21 (1), 23-33. Vähäkangas P, Niemelä K, Noro A. 2012. Ikäihmisten kuntoutumista edistävän toiminnan lähijohtaminen – Koti- ja ympärivuorokautisen hoidon laatu ja kehittäminen. Raportti 48/2012. VSSHP:n ohjepankki: Opas aivoverenkiertohäiriöön sairastuneelle. 2015. VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI EGENTLIGA FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT ”Teille on tuttua, miten me kaikki puhkeamme kukkaan sellaisen ihmisen lähellä, joka näkee meissä olevan hyvän ja osaa houkutella esiin parhaan meistä. Ja tiedämme, miten me kaikki kuihdumme sellaisen ihmisen lähellä, joka koko ajan löytää meistä vikoja.” -Desmund Tutu- Kiitos läsnäolostasi! Oivalluksia arkeen! VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI EGENTLIGA FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT
© Copyright 2024