TALOUSARVIO VUODELLE 2016 TALOUSSUUNNITELMA
KAUPUNGINJOHTAJAN EHDOTUS TALOUSARVIO VUODELLE 2016 TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2016-2019 INVESTOINTISUUNNITELMA VUOSILLE 2016-2020 | Salon kaupunki | Tehdaskatu 2, 24100 SALO | PL 77, 24101 SALO | www.salo.fi | [email protected] | Y-tunnus: 0139533-1 | 1 Kaupunginjohtajan katsaus ................................................................................................... 2 Salon kaupungin perustehtävä............................................................................................... 4 Salon kaupungin visio 2025 ................................................................................................... 4 Salon kaupungin arvot........................................................................................................... 4 Kaupunginvaltuuston tuloskortit 2016–2019 .......................................................................... 5 Elinvoima ja työpaikat ........................................................................................................... 5 Uudistuvat palvelut ja kuntalaisten hyvinvointi .......................................................................... 5 Vakavarainen talous .............................................................................................................. 6 Johtaminen ja osaava henkilöstö ............................................................................................. 6 Yleisperustelut ...................................................................................................................... 7 Talousarvion sitovuus .......................................................................................................... 11 Henkilöstösuunnitelma ........................................................................................................ 13 Henkilöstösuunnitelman 2016–2019 perustelut.................................................................... 18 Kaupunginhallituksen tuloskortti ......................................................................................... 27 Elinvoima ja työpaikat ......................................................................................................... 27 Uudistuvat palvelut ja kuntalaisten hyvinvointi ........................................................................ 28 Vakavarainen talous ............................................................................................................ 29 Johtaminen ja osaava henkilöstö ........................................................................................... 31 Toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet, toiminnan painopistealueet ja perustelut ............... 33 Tarkastustoimi ................................................................................................................... 33 Keskusvaalilautakunta ......................................................................................................... 34 Kaupunginvaltuusto ............................................................................................................ 34 Konsernipalvelut................................................................................................................. 35 Hallintopalvelut............................................................................................................... 35 Henkilöstö- ja talouspalvelut ............................................................................................. 36 Hyvinvointipalvelut ............................................................................................................. 43 Terveyspalvelut .............................................................................................................. 47 Vanhuspalvelut ............................................................................................................... 49 Sosiaalityön palvelut........................................................................................................ 51 Lasten ja nuorten palvelut ................................................................................................ 64 Vapaa-ajan palvelut......................................................................................................... 74 Kaupunkikehityspalvelut ...................................................................................................... 85 Kehittämis-, elinkeino- ja työllisyyspalvelut ......................................................................... 88 Tekniset palvelut............................................................................................................. 90 Maankäyttöpalvelut ......................................................................................................... 95 Rakennus- ja ympäristövalvonta ..........................................................................................101 Liikelaitos Salon Vesi ..........................................................................................................103 Tuloslaskelma perusteluineen ja verorahoitus .................................................................... 107 Investointisuunnitelma 2016–2019 ................................................................................... 111 Investointisuunnitelman 2016–2019 perustelut ................................................................. 119 Rahoituslaskelma perusteluineen....................................................................................... 129 Liitteet .............................................................................................................................. 131 Kokonaismenot ja -tulot......................................................................................................131 Vesihuoltolaitoksen tulos- ja rahoituslaskelma ........................................................................138 Talousohje........................................................................................................................140 Sisäisen laskutuksen periaatteet ..........................................................................................145 Yhdistysten avustaminen ....................................................................................................147 2 Kaupunginjohtajan katsaus Vuoden 2016 talousarvion valmistelua on leimannut Microsoftin heinäkuussa tekemä päätös Salon tuotekehitysyksikön sulkemisesta. Kaupungin jo muutenkin haasteelliseen tilanteeseen tuli yksi ulottuvuus lisää. Tuhat huippuluokan osaajaa on nyt etsimässä uutta työtä tai siirtymässä töihin Microsoftin muihin toimipisteisiin. Heinäkuussa päättyi myös Salon tarina kännykkäkaupunkina. Lähes 90 vuotta langattoman viestinnän kunniakasta historiaa on takana ja Salo on viimeistään nyt uuden edessä. Minkälainen on tulevaisuuden Salo? Meillä on yleisesti tunnustettuja vahvuuksia kuten esimerkiksi maailman luokan osaaminen jota voidaan soveltaa usealla toimialalla hyvinvointipalveluista logistiikkaan, erinomainen sijainti ja yhteydet sekä edulliset ja monipuoliset asumismahdollisuudet. Lisäksi tällä seudulla on aina ollut valmiutta kokeilla ja tehdä asioita ensimmäisten joukossa. Talous- ja työllisyystilanteen kanssa kamppaileva Salo ei ole poikkeus Suomen kuntien joukossa. Harvassa ovat tällä hetkellä ne kunnat, joissa ei olisi samankaltaisia ongelmia. Pitkään valmistelussa ollut sote-uudistus näyttää nyt myös viimein toteutuvan muodossa, joka merkitsee suurta muutosta kunnan roolissa. Koska olemme nyt selkeästi vedenjakajalla, on ollut perusteltua päivittää kaupungin strategiaa talousarviotyöskentelyn yhteydessä. Päivitetyn strategian tavoitteet on jaettu neljään toimenpidekokonaisuuteen, joilla selkeä yhteys vuoden 2016 talousarvioesitykseen. Elinvoima ja työpaikat –kokonaisuuden ytimenä on tulopohjan vahvistaminen eli uusien työpaikkojen syntyminen joko Salossa jo toimiviin tai tänne perustettaviin yrityksiin. Tämä edellyttää toimenpiteitä niin osaamisen, kumppanuuden kuin positiivisen kaupunkimielikuvan luomisen alueilla. Näihin toimenpiteisiin on panostettava myös taloudellisesti entistä enemmän. Tätä toimintaa ei voi rakentaa pelkästään hankerahoituksen tai erilaisten lyhytaikaisten ratkaisujen varaan, vaan toiminnan on oltava pitkäjänteistä, sillä tulevaisuudessa kisa uusista työpaikoista vain kovenee. Uudistuvat palvelut –koriin on kerätty toimenpiteitä, joilla valmistaudutaan - nykyinen taloustilanne huomioiden - kaupungin uuteen rooliin sote-uudistuksen jälkeen. Tämä tarkoittaa muun muassa palvelujen ja palveluverkkojen uudistamista. Vuoden 2016 talousarvioesitys sisältää muun muassa kouluverkon uudelleentarkastelun siten, että säästötavoitteena vuositasolla on 0,8 milj. euroa. Tämä edellyttää Pajulan, Hajalan ja Teijon koulujen lakkauttamista. Ravitsemus- ja puhtaanapitopalveluista tehdään ulkoistusselvitys vaihtoehtona omalle investoinnille sekä Perniön vuodeosaston lakkauttaminen vuoden 2017 alussa selvitetään. Palvelujen uudistaminen tulee toteuttaa niin, että pitkällä tähtäimellä se edistää niin kuntalaisten hyvinvointia kuin alueen vetovoimaakin. Entistä enemmän on myös luotava edellytyksiä sille miten kuntalainen voi osallistua oman yhteisönsä kehittämiseen kaikilla tasoilla korttelista koko kaupunkiin. Tulevaa ennakoiden on taloussuunnitelmaan mallinnettu vuodelle 2019, miltä Salon kaupungin talousarvio saattaisi näyttää ilman sote-itsehallintoalueelle siirtyviä tehtäviä. Mallinnus on suuntaa antava, koska avoimia kysymyksiä on lukuisia. Valtion tasolla hallitusohjelmaan on kirjattu kuntien kustannusten karsiminen tehtäviä ja velvoitteita vähentämällä. Työ on vasta valmisteluvaiheessa ja tarkkaa aikataulua ei ole annettu, joten näiden toimenpiteiden mahdollista vaikutusta ei ole huomioitu talousarvioesityksessä. Kaupungin talouskurin on jatkuttava tiukkana myös vuonna 2016. Taseet on nyt niin sanotusti syöty mikä tarkoittaa sitä, että liikkumavaraa ei enää ole. Keväällä hyväksytyn sopeuttamisohjelman toimenpiteiden lisäksi kustannustehokkuutta ja tuottavuutta parannetaan jatkamalla hyväksi koettua lean-toimintaa. Päätöksentekoa tukevan tiedon laatuun puolestaan panostetaan raportointijärjestelmää uusimalla. Tavoitteena on vakavarainen talous. Vuonna 2016 talous on edelleen alijäämäinen. Taloussuunnitelma lähtee siitä, että Salon kaupungin talous on kuntalain edellyttämässä tasapainossa vuodesta 2017 alkaen. 3 Johtaminen ja osaava henkilöstö –toimenpidekokonaisuudessa pyritään selkeästi ja strategialähtöisesti johdettuun toimintaan, jossa jokainen organisaation jäsen, niin esimiehet, työntekijät kuin päättäjät tietävät oman roolinsa kokonaisuudessa ja toimivat sen mukaan. Erityistä huomiota tullaan kiinnittämään työhyvinvointiin, esimiestyön laatuun sekä sairauspoissaolojen taustalla olevien asioiden analysointiin ja ennaltaehkäiseviin toimenpiteisiin. *** Katsaus talousarvion sisältöön Vuoden 2016 talousarvioesitys on 5,4 miljoonaa euroa alijäämäinen ja talouden tasapainoon tähtäävä kaupunginhallituksen raami jäi saavuttamatta. Toimintamenojen loppusumma on 371 miljoonaa euroa, jossa kasvua edelliseen vuoteen on 0,6 %. Toimintatuottoja arvioidaan kertyvän 93 miljoonaa euroa eli 3,0 prosenttia enemmän kuin kuluvana vuonna. Toimintakate 277,7 miljoonaa euroa on 0,1 prosenttia kuluvaa vuotta pienempi. Valtuuston hyväksymän sopeuttamisohjelman leikkaukset on ajettu täysimääräisenä talousarvioesitykseen. Talouden tasapainon saavuttamisen edellytyksenä on nykyistä alempi kustannustaso. Vuonna 2016 käynnistetään lukuisia selvityksiä, joilla tavoitellaan tuottavuuden kasvua. Talousarvio ja –suunnitelma vuosille 2016-2018 on laadittu siten, että kaupungin tase pysyy ylijäämäisenä koko suunnitelmakauden. Kun konsernien väliset sisäiset erät eliminoidaan, konsernitase kääntyy alijäämäiseksi. Uuden kuntalain mukaan taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen. Jos kuntakonsernin tase kääntyy alijäämäiseksi, kertynyt alijäämä tulee kattaa enintään neljän vuoden kuluessa tilinpäätöksen vahvistamista seuraavan vuoden alusta lukien. Kunnan tulee taloussuunnitelmassa päättää yksilöidyistä toimenpiteistä, joilla alijäämä mainittuna ajanjaksona katetaan. Veron korotuksia ei vuoden 2016 talousarvioesitys pidä sisällään. Kunnallisveroja arvioidaan vielä ensi vuonna kertyvän lähes yhtä paljon kuin vuonna 2015. Yhteisöverojen kuntien jakoosuus laskee väliaikaisesti korotetulta tasolta. Kertymä tulee olemaan vuotta 2015 pienempi. Valtionosuudet kasvavat edellisen vuoden tasoon nähden verotulojen tasauksesta johtuen, koska Salon verotettava tulo asukasta kohti on koko maan keskiarvoa alhaisempi. Kaupungin kokonaishenkilöstömäärä on viime vuosina laskenut merkittävästi organisaatiouudistuksen, vaikeutetun rekrytoinnin ja esimiesten määrän vähentämisen johdosta. Henkilöstömäärä on edelleen laskussa. Näiden muutosten seurauksena vakituisen henkilöstön palkkakustannukset ovat edellistä vuotta pienemmät. Sairaslomien määrä ja siitä johtuvat kustannukset ovat kasvaneet huolestuttavasti kahden edellisen vuoden aikana. Henkilöstön työhyvinvoinnin edistämiseen on varattu resursseja vuoden 2016 talousarvioon. Uusia vakansseja esitetään perustettavaksi 11 kpl. Henkilöstömenojen kokonaismäärä on 159,6 miljoonaa euroa. Budjetissa pysyminen edellyttää vapaaehtoisten säästötoimien ja vaikeutetun rekrytoinnin jatkamista. Työllisyyden hoidon kustannukset jatkuvat suurina ensi vuonnakin ja epäselvää on vielä se, miten valtion työllistämistoimet, kuten esimerkiksi palkkatuki, vaikuttavat asiaan. Joka tapauksessa kaupungin omia työllistämistoimia jatketaan ja samalla tehdään työllisyydenhoidon kehitystyötä yhdessä muiden toimijoiden kanssa. Investointiohjelma vuodelle 2016 on yhteensä 19,1 miljoonaa euroa. Suurimpana yksittäisenä investointikohteita vuonna 2016 ovat: Perniön varhaiskasvatuksen uudet tilaratkaisut 1,5 milj. euroa, Perttelin päivähoidon tilaratkaisut 0,9 milj. euroa, katuvalaistuksen saneeraus (HQ-valaisimien vaihto) 2,8 milj. euroa ja kantatie 52 parantaminen 1,1 milj. euroa, Metsäjaanun teollisuusalueen kunnallistekniikka 1,5 milj. euroa sekä urheilupuiston peruskorjauksen aloitus 1,0 milj. euroa. Vesihuoltolaitoksen investoinnit ovat yhteensä 1,6 milj. euroa, joista vesi- ja jätevesiverkoston saneeraukseen käytetään 1,1 milj. euroa. Investointiohjelma merkitsee kaupungin kokonaisvelan maltillista kasvua, mutta on tämän jälkeenkin vielä jäämässä kuntien keskiarvon alapuolelle. Investointien omarahoitusaste on 60 %, joten uutta velkaa joudutaan ottamaan siten, että velkamäärä kasvaa 5,0 miljoonaa euroa. Antti Rantakokko Kaupunginjohtaja 4 Salon kaupungin perustehtävä Kuntapalvelujen järjestäminen asukkaille niin, että Salossa on hyvä elää, asua ja yrittää. Salon kaupungin visio 2025 Salo on monipuolisen elinkeinoelämän sekä älykkään teknologian osaamisen kaupunki, joka toimii tehokkaasti ihmisen ja ympäristön parhaaksi. Salon kaupungin arvot Asiakaslähtöisyys Rohkeus Vastuullisuus Oikeudenmukaisuus 5 Kaupunginvaltuuston tuloskortit 2016–2019 Elinvoima ja työpaikat Strateginen päämäärä Tavoite ja mittari Vastuutaho 1. Luo edellytyksiä uusille työpaikoille 1.1. Työllisyys paranee / Kuukausiluvut edellisvuotta paremmat Kaupunginhallitus 1.2. Työpaikkaomavaraisuus kasvaa / Vertailu edellisvuo- Kaupunginhallitus teen 1.3. Perusrakenne valmiina / Tontteja 2 v. tarve, kaava 5 Kaupunginhallitus v. tarve, raakamaata 10 v. tarve, seuranta vuositasolla 2. Vahvistaa ja monipuolistaa salolaista 2.1. Työvoiman osaaminen vastaa yritysten tarpeita / Ar- Kaupunginhallitus osaamista viointi ja palaute: Yrittäjäyhdistys ja osaamisen merkitys sijoittuvien yritysten hankkeissa 3. Toimii vahvana kumppanina yrityksille ja muille toimijoille 2.2. Yhteistyö ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen kanssa / Koulutustarjonta Kaupunginhallitus 3.1. Tuotekehitysyhteistyö ja kokeiluhankkeet / Toteutuneet hankkeet Kaupunginhallitus 3.2. Hyvä yrittäjäilmapiiri / Kyselyn tulokset paranevat Kaupunginhallitus 3.3. Palvelujen ja hankintojen monipuolistaminen / Palve- Kaupunginhallitus lustrategian ja hankintapoliittisen ohjelman laatiminen 4. Viestii ja markkinoi rohkeasti Saloa 4.1. Kv. markkinoilla toimivien yritysten sijoittuminen Sa- Kaupunginhallitus loon aktiivisten myyntitoimien seurauksena / Sijoittumiset 4.2. Pendelöintiedellytyksiä parannetaan / Asukasluvun positiivinen kehitys Kaupunginhallitus Uudistuvat palvelut ja kuntalaisten hyvinvointi Strateginen päämäärä Tavoite ja mittari Vastuutaho 1. Uudistaa ennakkoluulottomasti ja rohkeasti palveluja ja toimintatapoja 1.1. Palvelurakenne uudistuu / Muutokset palvelupisteiden ja palvelupaikkojen määrässä Kaupunginhallitus 1.2. Uuden kunnan suunnittelu on toteutettu kuluvan val- Kaupunginhallitus tuustokauden aikana / Suunnittelu valmis 1.3. Kuntarajoista riippumattomat palvelut digitalisaatiota Kaupunginhallitus hyödyntäen 2. Edistää palveluratkaisuilla kuntalais- 2.1. Palvelut sisällöllisesti ja laadullisesti nykyvaatimusten hyvinvointia ja alueen vetovoimaa ten ja kokonaisedun mukaisia / Vertailuarvioinnit Kaupunginhallitus 2.2. Asukkaan aktiivisuus oman yhteisön kehittämiseksi lisääntyy / Yhteistapahtumat ja käynnistetyt hankkeet Kaupunginhallitus 2.3. Kolmannen sektorin osuus palveluiden tuottamisessa kasvaa / Toteutuneet muutokset Kaupunginhallitus 3. Edistää kuntalaisten ja henkilöstön vaikuttamismahdollisuuksia 3.1. Asukkaiden aktiivisuus oman yhteisön kehittämiseksi Kaupunginhallitus lisääntyy / Yhteistapahtumat ja käynnistetyt hankkeet 3.2. Ennakoiva viestintä suunnitteilla olevista asioista tehostuu (ml. Some) / Viestintämittaukset Kaupunginhallitus 3.3. Muutokset toteutuvat kaupungin koordinoimana Kaupunginhallitus 6 Vakavarainen talous Strateginen päämäärä Tavoite ja mittari 1. Tasapainottaa vastuullisesti taloutta 1.1. Konsernitase on ylijäämäinen / Vuosikatteella rahoiniin, että arviointimenettelyn kriteerit ei- tetaan suurin osa investoinneista, jolloin investointien vät täyty omarahoitustaso on lähellä 100 % ja kunta ei velkaannu merkittävästi. 1.2. Kunnallisveroprosentti enintään 1 %-yksikköä yli maan keskiarvon, konsernin velkataso / asukas alle maan keskiarvon Vastuutaho Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus 1.3. Tasapainottamistavoitteen edellyttämät välttämättö- Kaupunginhallitus mät sopeuttamistoimet pannaan täytäntöön / Seuranta ja raportointi 2. Edistää kustannustehokkuutta ja tuottavuutta 2.1. Optimaalinen palveluverkko talouden, toiminnan ja Kaupunginhallitus kokonaisedun näkökulmasta sekä uudistuneet toimintatavat / Palveluverkkoa ja tilojen käyttöä koskevat selvitykset ja toimeenpano 2.2. Oman toiminnan jatkuva kehittäminen / Lean-hankkeen eteneminen ja tulokset Kaupunginhallitus 3. Uudistaa toimintaansa ennakoimalla 3.1. Päätöksentekoa tukevan tiedon laatu paranee / Uuja tiedolla distuva raportointijärjestelmä Kaupunginhallitus Johtaminen ja osaava henkilöstö Strateginen päämäärä Tavoite ja mittari 1. Varmistaa strategisen ja ennakoivan 1.1. Päätöksentekoa ja henkilöstön toimintaa ohjaavat johtamisen sekä päätöksenteon selkeät strategiset linjaukset / Arviointi Vastuutaho Kaupunginhallitus 1.2. Tietoinen luottamuksen rakentaminen ja vuorovaiku- Kaupunginhallitus tuksen lisääminen keskeisissä asioissa / Arviointi 2. Mahdollistaa innostavan ja vaikuttavan esimiestyöskentelyn 3. Tukea ja kannustaa henkilöstön osaamista ja hyvinvointia 2.1. Esimiestyö on tasalaatuista ja laadukasta / Esimiestyön arviointi, henkilöstökyselyt Kaupunginhallitus 2.2. Johtamista ja esimiestyötä tukeva työnjako Kaupunginhallitus 3.1. Osaava, motivoitunut ja kokeileva henkilöstö / Koulu- Kaupunginhallitus tuksiin osallistumiset, henkilöstökyselyt ja esitetyt kehitysideat 3.2. Paremmat työyhteisötaidot / työyhteisötaitojen kehit- Kaupunginhallitus tyminen 3.3. Työhyvinvoinnin lisääntyminen Sairaspoissaolojen vähentyminen / Raportit Kaupunginhallitus 7 Yleisperustelut Kaupunginvaltuuston strategiset tavoitteet vuosille 2016 – 2019 Kaupunginvaltuuston strategiset tavoitteet on kirjattu neljälle tuloskortille joiden otsikot ovat: 1. Elinvoima ja työpaikat 2. Uudistuvat palvelut 3. Vakavarainen talous 4. Johtaminen ja osaava henkilöstö Kaupunginhallituksen tuloskortteihin on kirjattu konkreettiset keinot ja mittarit asetettuihin tavoitteisiin pääsemiseksi. Kaupunki pyrkii edellisiä vuosia enemmän eri keinoin edistämään uusien työpaikkojen syntymistä. Palveluverkkoja ja palveluratkaisuja kehitetään ennakkoluulottomasti tavoitteena kustannustehokkaat palvelut. Tavoite koskee sekä itsehallintoalueille siirtyviä sote-palveluja, että kunnan tehtäväksi jääviä palveluja. Uudistukset ovat edellytys talouden tasapainon saavuttamiselle. Henkilöstön panos tulevissa uudistuksissa on merkittävä. Osaamisen edistäminen ja työhyvinvoinnin parantaminen luovat paremmat edellytykset tuleville muutoksille. Lähtökohdat vuoden 2016 talousarvion valmistelulle Vuoden 2016 talousarvio on valmisteltu kaupunginhallituksen antamien valmisteluohjeiden ja menoraamin pohjalta. Talousnäkymät Salossa ovat edelleen heikot johtuen asukasluvun laskusta ja heikosta työllisyystilanteesta. Varsinkin pitkäaikaistyöttömien määrä on ollut kasvussa. Uusia työpaikkoja on syntynyt, mutta Microsoftin ilmoitus Salon yksikön lopettamisesta vaikuttaa merkittävästi vuoden 2016 työllisyysnäkymiin. Budjetin taloussuunnittelu lähtee kuitenkin siitä, että työllisyysaste ei Salossa enää merkittävästi laske. Kaupunginvaltuuston hyväksymä sopeuttamisohjelma on huomioitu talousarvioesityksessä. Ohjelmassa hyväksytyt toimet eivät kuitenkaan ole riittäviä talouden saamiseksi tasapainoon. Siksi talousarvioesitys pitää sisällään palveluverkkoon ja palveluratkaisuihin liittyviä toimenpiteitä. Viime vuodet ovat osittaneet, että määrätietoisella päätöksenteolla ja tuloksellisella johtamisella voidaan vaikuttaa kehityksen suuntaan. Kaupunginvaltuuston päätös Hallintokuntien esitysten toimintakate oli noin 13 milj. euroa raamia suurempi. Katetta tulisi löytää lähes kahden veroprosentin kertymän verran lisää. Raami lähti siitä, että vuonna 2016 veroprosentteja ei koroteta. Talousarvioesityksen vuosikate on 8,9 milj. euroa positiivinen. Investointien omarahoitusaste on n. 66 %. Lainaa on otettava osaan investoinneista ja erääntyvien lainojen lyhennyksiä varten siten, että lanojen nettolisäys on 5 milj. euroa. Asukaskohtainen lainan nousee n. 2 300 euroon riippuen vuoden 2015 lainannostotarpeesta. Tavoitteena on, että talous on tasapainossa suunnitelmakauden lopussa. Tämä edellyttää tiukan kulukuirin jatkamista ja talousarvioesitykseen liittyvien sopeuttamistoiminen täytäntöönpanoa. Tämän jälkeen toimintakulut voidaan kattaa vuositasolla toimintatuotoilla, kunnallis- ja kiinteistöveroilla sekä valtionosuuksilla. Vuosittain vaihteleva yhteisövero sopii investointien omarahoitusosuudeksi. Kaupunginjohtajan talousarvioehdotus on laadittu siltä pojalta, että Salon kaupungin verotusperusteet vuonna 2016 ovat seuraavat: · · · Kunnallisvero 20,75 % Vakituisen asunnon kiinteistövero 0,55 % Yleinen kiinteistövero 0,90 % 8 · · Vapaa-ajan asunnon kiinteistövero 1,15 % Rakentamattoman rakennuspaikan kiinteistövero 3,0 % Salon talousarvion toimintamenot vuonna 2016 ovat yhteensä 370,6 milj. euroa ja tulot 92,9 milj. euroa. Toimintamenojen osuus kokonaismenoista on 91 % ja investointien 4 %. Rahoitusmenojen osuus on 5 %. Tuloista toimintatuottojen osuus on 23 %, verotulojen 45 % ja valtionosuuksien 27 %. Lainanoton osuus tuloista on 4 %. Rahoituksessa valtionosuuksien merkitys on kasvanut. Suunnitelmakauden 2016–2019 aikana toimintatuotot ja verotulot eivät juurikaan kasva. Suurin yksittäinen muutos tapahtuu valtionosuuksissa. Valtionosuuksiin liittyvällä verotulojen tasausjärjestelmällä on merkittävä vaikutus Salon kaupungin talouteen. Samaan aikaan, kun valtionosuukisa leikataan, Salo tasaus nousee, johtuen siitä, että Salon asukaskohtaiset verotulot ovat selvästi alle maan keskimääräisen. Suurimpana haasteena vuosille 2016–2019 on menojen sopeuttaminen pysyvästi totuttua alemmalle tasolle. Tilannetta ratkaisemiseksi ei löydy uusia tuloja, vaan menoja on edelleen sopeutettava. Henkilöstömenojen kehitys 2009–2018 170,0 165,0 160,0 Hke 155,0 Ta Tot/enn. 150,0 145,0 140,0 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 Laskennallinen palkkasumma on ollut vuosittain selvästi korkeammalla tasolla kuin budjetoitu ja toteutunut palkkasumma. Tähän on päästy vakansseja lakkauttamalla, lomautuksilla, vaikeutetulla rekrytoinnilla ja vapaaehtoisilla toimilla. Talousarviossa vuodelle 2016 henkilöstömenoihin on varattu 159,6 milj. euroa, mikä on samaa tasoa, kun vuoden 2015 ennuste. Vuosille 2016–2019 on edelleen asetettava henkilöstömenoille säästötavoitteita, vaikka vakituisen henkilökunnan lukumäärä onkin laskenut. Talousarvioesitykseen on liitetty luettelo lakkautettavista vakansseista. Vakanssien lukumäärä tulee edelleen vähenemään. Henkilöstösuunnitelmassa uusia vakansseja esitetään perustettavaksi 11. Henkilöstömenojen laskua on hillinnyt kasvussa oleva sairaslomien määrä. Kaupunginhallituksen ”Johtaminen ja osaava henkilöstö” korttiin kirjatuilla toimenpiteillä vaikutetaan tähän kehitykseen. Tavoitteena on suunnitelmakauden aikana laskea merkittävästi sairaslomien määrää ja tätä kautta siitä koituvia kustannuksia. Panostusta työllistämistoimenpiteisiin jatketaan. Työmarkkinatuen kuntaosuuteen varattu 4,5 milj. euroa riittää siinä tapauksessa, että työllistämistoimissa onnistutaan. Tämä edellyttää myös valtion panostusta työllistämisen kustannuksiin. Talousarvioesitys on rakennettu niin, että kaupungin tase pysyy positiivisena koko suunnitelmakauden. Konsernin ylijäämä saattaa kääntyä alijäämäiseksi suunnitelmakauden ai- 9 kana. Tämä riippuu konserniyhtiöiden tuloksesta. Uuden kuntalain mukaan taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen. Kunnan taseeseen kertynyt alijäämä tulee kattaa enintään neljän vuoden kuluessa tilinpäätöksen vahvistamista seuraavan vuoden alusta lukien. Kunnan tulee taloussuunnitelmassa päättää yksilöidyistä toimenpiteistä, joilla alijäämä mainittuna ajanjaksona katetaan. Mikäli kunnan talous ei ole tasapainossa, voidaan kuntalin mukaan käynnistää arviointimenettely. Arviointimenettely voidaan käynnistää, jos kunta ei ole kattanut kunnan taseeseen kertynyttä alijäämää säädetyssä määräajassa. Arviointimenettely voidaan lisäksi käynnistää, jos asukasta kohden laskettu kertynyt alijäämä on kuntakonsernin viimeisessä tilinpäätöksessä vähintään 1000 euroa ja sitä edeltäneessä tilinpäätöksessä vähintään 500 euroa, tai kunnan rahoituksen riittävyyttä tai vakavaraisuutta kuvaavat kunnan ja konsernin talouden tunnusluvut ovat kahtena vuonna peräkkäin täyttäneet seuraavat raja-arvot: 1. kuntakonsernin vuosikate on negatiivinen, 2. kunnan tuloveroprosentti on vähintään 1,0 prosenttiyksikköä korkeampi kuin kaikkien kuntien painotettu keskimääräinen tuloveroprosentti, 3. asukasta kohti laskettu kuntakonsernin lainamäärä ylittää kaikkien kuntakonsernien keskimääräisen lainamäärän vähintään 50 prosenttia, 4. kuntakonsernin suhteellinen velkaantuminen on vähintään 50 prosenttia. Salon osalta kohta veroprosentti on juuri 1,0 prosenttia yli keskimääräisen ja konsernin suhteellinen velkaantuminen on yli 50 prosenttia. Yksi keskeinen seuratta mittari on investointien tulorahoitus. Tavoitteena on että se on 100 prosenttia, jolloin kunta ei velkaannu. Talousarvioesityksessä se on 66 prosenttia. Ilman määrätietoisia toimia Salo on vaarassa lähestyä kriisikunnan tunnusmerkkejä. Talousarvion toimintamenot ovat yhteensä 370,6 milj. euroa ja toimintatulot 92,9 milj. euroa. Toimintakate on siten -277,7 milj. euroa, kun se vuoden 2015 talousarviossa on 278,1 milj. euroa. Muutos edelliseen vuoteen on -0,14 %. Vuosien 2015–2016 välisessä vertailussa on otettu huomioon vuoden 2015 lisätalousarvio. Alkuperäiseen talousarvioon verrattuna menojen kasvua on 5,5 milj. euroa. Henkilöstömenot ovat yhteensä 159,6 milj. euroa eli 43,1 % kaikista toimintamenoista. Henkilöstömenot vähenevät edellisen vuoden talousarvioon nähden 0,16 %. Poistojen arvioidaan muodostuvan vuonna 14,9 milj. euroksi, joten tilikauden alijäämäksi muodostuu -5,3 milj. euroa. Tilikauden tulos on siten edelleen voimakkaasti alijäämäinen ja talous on epätasapainossa kuudetta vuotta peräkkäin. Verotulojen arvioidaan kertyvän vuonna 2016 yhteensä 181,2 milj. euroa. Verotuloista kunnallisveron tuoton arvioidaan olevan 160,0 milj. euroa (lisäystä vuodesta 2015 0,9 %) ja osuus yhteisöveron tuotosta 7,0 milj. euroa (vähennys vuodesta 2015 -17,6 %) sekä kiinteistövero 14,2 milj. euroa (sama kuin vuonna 2015). Kunnille tilitettävän yhteisöveron jako-osuus pienenee vuodesta 2015. Valtionosuuksien arvioidaan olevan vuonna 2016 yhteensä 108,0 milj. euroa, missä on lisäystä edelliseen vuoteen verrattuna 4,6 milj. euroa eli 4,4 %. Verotulojen tasauksen on laskettu olevan 22,6 milj. euroa vuonna 2016. Sosiaali- ja terveystoimen nettomenot lisääntyvät talousarviovuonna 1,0 milj. euroa eli 0,6 % vuoden 2015 talousarvioon verrattuna. Lasten ja nuorten palveluissa toimintamenot vähenevät 0,05 milj. euroa (-0,06 %). Kaupunkikehityspalvelujen toimintakate paranee vuoden 2015 -0,7 milj. eurosta 0,3 milj. euroon vuonna 2016. Liikelaitos Salon Veden toimintakate paranee vuodesta 2015 vähän ollen 5,2 milj. euroa vuonna 2016. Talousarvion suurimmat yksittäiset palvelukokonaisuudet ovat: Terveyspalvelut Perusopetus Sosiaalityön palvelut Vanhuspalvelut Varhaiskasvatus Ravitsemus- ja puhtaanapitopalvelut Tilapalvelut Toinen aste Maaseututoimi milj. euroa 111,8 46,2 40,7 40,2 32,5 14,8 11,3 6,7 4,8 10 Edellä luetellut muodostavat yli 83,4 % kokonaistoimintamenoista. Eri palvelukokonaisuuksien palvelut ja tuotteet on eritelty talousarvion toimintatietokorteissa. Henkilöstösuunnitelman mukaan uusia vakansseja perustetaan vuonna 2016 yhteensä 11. Painopisteenä on nuorisotyön palvelu, jonne esitetään neljää vakanssia. Kahden työhyvinvointikoordinaattorin määräaikaiset vakanssit vakinaistetaan. Sosiaalityön palveluihin ja vanhuspalveluihin esitetään yhtä vakanssia sekä terveyspalveluihin kahta. Työllistämistehtäviin esitetään yhtä vakanssia. Lakkautettavien vakanssien määrä on perustettavia suurempi. Salon bruttoinvestoinnit vuonna 2016 ovat yhteensä 19,1 milj. euroa, kun ne vuoden 2015 talousarviossa ovat 15,4 milj. euroa. Kun investointien rahoitusosuudet ovat 1,6 milj. euroa ja kun ledvalaistuksen rahoitus otetaan huomioon jää muulla tavoin rahoitettavaksi nettoinvestoinniksi 15,0 milj. euroa. Vuosikatteen ollessa 8,9 milj. euroa, on investointien omarahoitusaste 60 %. Investointien rahoittamista ja toimintamenojen alijäämää kattamista varten rahoituslaskelmaan on esitetty otettavaksi lainaa 18,0 milj. euroa ja kun lainoja lyhennetään 13,0 milj. euroa, nousee asukaskohtainen lainamäärä noin 2.300 euroon asukasta kohti edellyttäen, että kaikki vuodelle 2016 merkityt lainat nostetaan. Investointiohjelma vuodelle 2016 on yhteensä 19,1 milj. euroa. Suurimpana yksittäisenä investointikohteena vuonna 2016 ovat: · · · · Maan hankinta 0,7 milj. euroa Lehmuskodin korvaava ryhmäkoti 0,6 milj. euroa Perniön varhaiskasvatuksen uudet tilaratkaisut 1,5 milj. euroa Perttelin päivähoidon tilaratkaisut 0,9 milj. euroa Kunnallistekniikan osalta merkittäviä rakentamiskohteita vuonna 2016 ovat: · · · · · · · · Uudelleen päällystettävät kadut 0,3 milj. euroa Katuvalaistuksen saneeraus (HQ-valaisimien vaihto) 2,8 milj. euroa Katuvalaistuksen saneeraus yhd. Lounea/Caruna 0,3 milj. euroa KT 52 parantaminen 1,1 milj. euroa Metsäjaanun kunnallistekniikka 1,5 milj. euroa Urheilupuiston peruskorjauksen aloitus 1,0 milj. euroa Uudet kunnostettavat puistot 0,3 milj. euroa Vesihuoltolaitoksen investoinnit 1,6 milj. euroa, joista vesi- ja jätevesiverkoston saneeraukseen käytetään yhteensä 1,1 milj. euroa. 11 Talousarvion sitovuus Sitovuustaso kaupunginvaltuusto Käyttötalousosa Investointiosa Toimielin Proj.ryhmä Tarkastuslautakunta Aineeton käyttöomaisuus Keskusvaalilautakunta Kiinteä omaisuus Kaupunginvaltuusto Talonrakennus Proj. yksikkö Lasten ja nuorten palvelut Kaupunginhallitus Vapaa-ajan palvelut Terveydenhuollon palvelut Kaupunkikehityspalvelut Tekninen lautakunta Kaupunkisuunnittelulautakunta Sosiaalityön palvelut Vanhuspalvelut Kunnallistekniikka Hyvinvointipalvelut Sosiaali- ja terveyslautakunta Opetuslautakunta Kaava-alueet (410) Muu kunnallistekniikka (420, 430, 440) Toimialojen muut kohteet (450) Vapaa-ajanlautakunta Irtain omaisuus Rakennus- ja ympäristölautakunta Konsernipalvelut Kaupunkikehityspalvelut Vesilaitoksen johtokunta Hyvinvointipalvelut Lupa- ja valvontapalvelut Vesihuoltolaitos 12 Talousarvion 2016 sitovuus Talousarvion toimintamenojen sitovuus vuonna 2016 on lauta- tai johtokunnan toimintakate. Henkilöstömenojen osalta sitovuustaso on kaupunkitason henkilöstömenot. Sisäisten erien määrärahoja ei saa käyttää ulkoisten menojen katteena. Toimielimet voivat tehdä määrärahasiirtoja sitovuustason sisällä. Perusteluista poikkeava toiminta, hanke tai hankinta vaatii kaupunginvaltuuston myöntämän määrärahan, joka tulee hakea etukäteen. Kaikista talousarviomuutoksista on tehtävä ilmoitus talouspalveluun. Poikkeuksena lisämäärärahan hakemiselle ovat sellaiset kesken talousarviovuotta aloitettavat projektiluontoiset toiminnot, joille ei ole varattu talousarviossa määrärahaa. Mikäli kyseessä oleville toiminnoille saadaan menojen katteeksi kokonaisuudessaan ulkopuolinen rahoitus, voidaan tällaiset lisämäärärahaesitykset hyväksyä kaupunginhallituksessa. Talousarviovuoden aikana voi olla perusteltua tehdä toiminnallisia muutoksia, jolloin tulee tarve siirtää määrärahoja sitovuustasolta toiselle. Silloin, kun ei synny lisämäärärahatarvetta, voidaan määräraha siirtää sitovuustasolta toiselle ilman kaupunginvaltuuston päätöstä. Asiasta on kuultava kumpaakin osapuolta. Päätöksen tekee se toimielin, jolle kulloinkin kysymyksessä olevan asian päätösvalta kuuluu. Kaikista talousarviomuutoksista on aina tehtävä ilmoitus taloushallinnolle ja Taitoa Oy:lle. Talousarvissa hyväksytyt tuloskortit ovat valtuustoon nähden sitovia ja ne kuuluvat talousarvion perusteluosaan. Tuloslaskelma Tuloslaskelmaosaan sisältyy valtuustoon nähden sitovia määrärahoja kuten verotulot, valtionosuudet, korkotulot ja –menot ja satunnaiset erät. Muilta osin tuloslaskelmaosa on luonteeltaan perusteluosaan kuuluva. Investointiosa Investointiosassa on valtuuston hyväksymät määrärahat ja tuloarviot projektiryhmille tai yksiköille. Investointiosassa esitetään investointien kokonaiskustannusarvio, edellisinä vuosina käytetty määräraha sekä ehdotettu talousarviovuoden määräraha. Sitovuustasolta toiselle tehtävistä määrärahasiirroista päättää kaupunginvaltuusto. Tilikauden käyttämätön määräraha ei siirry seuraavalle vuodelle. Rahoitusosa Talousarvion rahoitusosa esitetään rahoituslaskelmakaavan muodossa. Valtuustoon nähden sitovia eriä ovat anto- ja ottolainoja koskevat määrärahat ja tuloarviot. Muut erät ovat suunnitelmia rahoituksesta ja sen muutoksista. Valtuus tilapäisluoton ottamiseen kaupungin maksuvalmiuden turvaamiseksi Hallintosäännön 8 §:n mukaan henkilöstö- ja talouspäällikkö päättää tilapäisluoton ottamisesta kaupungille maksuvalmiuden turvaamiseksi valtuuston vuosittain vahvistaman enimmäismäärän puitteissa ja kaupunginhallituksen antamien ohjeiden mukaisesti. Lyhytaikaisesta rahoituksesta ovat voimassa kuntatodistusohjelmat Kuntarahoituksen, Op Pohjolan, Nordean ja Danskebankin kanssa. Sopimuksilla turvataan rahoitus kaikissa tilanteissa. Yhden kuukauden kassavirta on n. 30 milj. euroa. Kun maksuvalmiuden turvaaminen edellyttää tilapäisrahoitusta, kuntatodistusohjelmat kilpailutetaan vuorokautta ennen rahoituksen tarvetta. Luottoa otetaan tarvittavaksi ajaksi. Vuotuisen koron hintataso on viimeaikoina ollut alle 1,0 prosentin Henkilöstö- ja talouspäällikölle myönnetään oikeus ottaa lyhytaikaista kassalainaa kuukausittain enintään 30 milj. euroa, joka vastaa n. yhden kuukauden maksuvalmiuden turvaavaa summaa. 13 Henkilöstösuunnitelma Uudet virat ja työsuhteet 2016–2019 Palvelualue Palkka/v KJE 2016 33 800 2 2 33 800 2 2 35 000 90 000 125 000 1 1 2 1 1 2 0 24 000 24 000 1 1 1 1 0 24 000 24 000 32 000 28 000 108 000 1 1 0 1 2 257 000 Kustannuspaikka Konsernipalvelut 1641 Työhyvinvointi Työhyvinvointikoordinaattori Konsernipalvelut yhteensä Kustannukset / vuosi HKE 2016 2017 0 2018 2019 TA 2016 2017 2018 2019 84 000 84 000 84 000 84 000 0 84 000 84 000 84 000 84 000 0 0 43 000 110 000 153 000 43 000 110 000 153 000 43 000 110 000 153 000 43 000 110 000 153 000 0 0 29 000 29 000 29 000 29 000 29 000 29 000 29 000 29 000 0 31 000 0 31 000 0 31 000 0 Hyvinvointipalvelut Sosiaali- ja terveyspalvelut 201 Terveyspalvelut 2121 Kotisairaala 2174 Mielenterv. aikuispalv. 201 Terveyspalvelut yhteensä Sairaanhoitaja Psykiatri (ylilääkäri) 220 Vanhuspalvelut 2400 Toimintayksiköt 220 Vanhuspalvelut yhteensä Lähihoitaja (yöpäivystys) 240 Sosiaalityön palvelut 2766 Kehitysvammahuolto 2766 Kehitysvammahuolto 2766 Kehitysvammahuolto 2767 Keh.vammahuolto as.palv 240 Sosiaalityön palv. yhteensä Laitoshuoltaja Avustaja Ohjaaja Hoitaja 1 2 2 1 1 1 31 000 68 000 99 000 102 000 133 000 0 31 000 39 000 102 000 172 000 5 4 2 1 1 213 000 281 000 315 000 354 000 26 000 26 000 56 900 1 1 3 1 1 2 32 000 32 000 70 000 32 000 32 000 70 000 32 000 32 000 70 000 32 000 32 000 70 000 301 Lasten ja nuorten palvelut yhteensä 108 900 5 4 0 0 0 134 000 134 000 134 000 134 000 Hyvinvointipalvelut yhteensä 365 900 10 8 2 1 1 347 000 415 000 449 000 488 000 Sosiaali- ja terveyspalvelut yhteensä 1 Lasten ja nuorten palvelut 301 Lasten ja nuorten palvelut 4726 Työpajatoiminta 4726 Työpajatoiminta 4727 Nuorisopalvelujen projektit Mediapajan työvalmentaja Kahvilapajan työvalmentaja Etsivä nuorisotyöntekijä 14 Palvelualue Palkka/v Kustannukset / vuosi HKE 2016 KJE 2016 37 500 1 1 37 500 1 1 0 0 437 200 13 11 2 1 Kustannuspaikka 2017 2018 2019 TA 2016 2017 2018 2019 Kaupunkikehityspalvelut 180 Kehittämispalvelut 1841 Työllisyyspalvelut Työnsuunnittelija Kaupunkikehityspalv. yht. Uudet virat ja työsuhteet yhteensä 48 000 48 000 48 000 48 000 0 48 000 48 000 48 000 48 000 1 479 000 547 000 581 000 620 000 Määräaikaiset toimet ja työsuhteet 2016–2019 Palvelualue Kustannuspaikka Konsernipalvelut 1314 Lähidemokratia 1511 Talouspalvelut hallinto 1911 Maaseutupalvelut Kustannukset / vuosi Palkka/v HKE 2016 KJE 2016 2017 2018 1 1 1 1 1 0,5 2 Kyläasiamies Talousasiantuntija 2 vuotta 34 200 43 800 Toimistosihteeri 4 kk 10 000 1 1 1 88 000 3 3 35 000 35 000 30 000 22 000 35 000 38 000 12 000 12 000 12 000 35 000 6 216 35 000 70 000 377 216 1 1 2 4 2 2 1 0,5 0,5 1 1 2 1 19 1 1 2 4 2 2 1 1 1 1 1 2 1 19 Konsernipalvelut yhteensä 1 2019 TA 2016 2017 2018 2019 42 000 54 000 12 300 42 000 54 000 12 300 21 000 12 300 12 300 0 108 300 108 300 33 300 12 300 0 43 000 43 000 74 000 108 000 86 000 93 000 15 000 7 500 7 500 43 000 7 600 86 000 86 000 699 600 0 0 0 Hyvinvointipalvelut Sosiaali- ja terveyspalvelut 201 Terveyspalvelut 2022 TK yhteiset palvelut 2040/2050 Avoterveydenhuolto 2040/2050 Avoterveydenhuolto 2040/2050 Avoterveydenhuolto 2040/2050 Avoterveydenhuolto 2040/2050 Avoterveydenhuolto 2025 Terveyspalv. projektit 2025 Terveyspalv. projektit 2025 Terveyspalv. projektit 2102 Fysioterapian yksikkö 2103 Puheterapian yksikkö 2122 Päivystysyksikkö 2130 Terveyskeskussairaala 201 Terveyspalvelut yhteensä Perhetyönohjaaja Perhetyöntekijä (testam., 2 v.) Perhetyöntekijä Kodinhoitaja, 2 v. Sairaanhoitaja Terveydenhoitaja Projektityöntekijä Projektityöntekijä Projektityöntekijä Fysioterapeutti Puheterapeuttiharjoittelija Sairaanhoitaja Osastolääkäri 0 0 15 Palvelualue HKE 2016 KJE 2016 32 000 18 000 6 250 7 500 40 000 33 500 97 000 30 000 264 250 2 2 3 1 1 1 3 1 14 2 2 3 1 1 1 3 1 14 0 641 466 33 33 0 120 000 9 148 000 243 900 Kustannuspaikka 240 Sosiaalityön palvelut 2720 Sosiaalikeskus 2728 Työvoiman palvelukeskus 2728 Työvoiman palvelukeskus 2728 Työvoiman palvelukeskus 2746 Sijaishuolto 2766 Kehitysvammahuolto 2766 Kehitysvammahuolto 2766 Kehitysvammahuolto 240 Sosiaalityön palv. yhteensä Kustannukset / vuosi Palkka/v Etuuskäsittelijä Yksilövalmentaja (Walttival., vanha) Hanketyöntekijä(ESR) Projektivastaava Sosiaalityöntekijä Koululaisten loma-ajan hoitoapu Aamu- ja iltapäivähoito Tilapäishoito Elmeri Sosiaali- ja terveyspalvelut yhteensä 2017 2018 2019 TA 2016 2017 2018 2019 0 0 39 000 45 000 23 000 9 300 49 000 41 200 119 300 36 900 362 700 0 0 0 0 0 1 062 300 0 0 0 9 147 600 147 600 147 600 147 600 5 13 5 13 182 000 300 000 182 000 300 000 182 000 300 000 182 000 300 000 5 700 44 700 28 450 1 5 1 1 5 1 7 000 55 000 35 000 7 000 55 000 35 000 7 000 55 000 35 000 7 000 55 000 35 000 590 750 34 34 726 600 726 600 726 600 726 600 81 000 14 000 70 10 70 10 99 630 17 220 99 630 17 220 99 630 17 220 99 630 17 220 95 000 80 80 0 0 0 116 850 116 850 116 850 116 850 1 327 216 147 147 0 0 0 1 905 750 843 450 843 450 843 450 Lasten ja nuorten palvelut 301 Lasten ja nuorten palvelut 3200 Perusopetus 3200 Perusopetus 3200 Perusopetus 3200 Perusopetus 4715 Nuorisotilat 4727 Nuorisotoimen projektit Iltapäivätoim. ohjaajat (osa-aik), 10 kk Ryhmäkokojen pienentäminen hanke Koulutuksellinen tasa-arvo -hanke Toimintaympäristön kehittäminen hanke Nuorisotilan ohjaaja, 8 kk Etsivä nuorisotyöntekijä 301 Lasten ja nuorten palvelut yhteensä 401 Vapaa-ajan palvelut 4510 Liikuntapalvelut 4510 Liikuntapalvelut 401 Vapaa-ajanpalvelut yhteensä Hyvinvointipalvelut yhteensä Liikunnanohjaaja/uimaopettaja, 1-4 kk Jääkenttien hoitajat 0 0 0 16 Palvelualue Kustannukset / vuosi Palkka/v HKE 2016 KJE 2016 2017 2018 800 000 280 800 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 204 880 4 4 2 2 0 1 620 096 154 154 4 3 Kustannuspaikka 2019 TA 2016 2017 2018 2019 Kaupunkikehityspalvelut 180 Kehittämispalvelut 1816 Elinkeinokehittäminen 1841 Työllisyyspalvelut 1821 Kansainvälinen toiminta 1831 Viestintä ja mainetyö Projektityöntekijä Työelämäkoordinaattori Hanketyöntekijä (ESR) Projektityöntekijä 52 59 40 52 Kaupunkikehityspalv. yht. Määräaikaiset yhteensä 65 72 49 65 000 500 600 000 50 000 50 096 50 000 50 597 252 100 100 096 100 597 0 0 2 266 150 1 051 846 977 347 855 750 Nimikemuutokset 2016 Palvelualue Lakkautettava vakanssi ja vakanssinro Lkm Uusi kustannuspaikka Perustettava vakanssi Kustannusten muutos 2016 Kustannuspaikka Hyvinvointipalvelut 201 Terveyspalvelut Vastaanottohoitaja 211 068 Toimistosihteeri 210 021 Perushoitaja 215044 Mielenterveyshoitaja 230 020 1 1 1 1 4 Itäinen avoterveydenhuolto 2050 Itäinen avoterveydenhuolto 2050 Vuodeosasto 2132 Mielenterveystyön aikuispalvelut 2174 Sairaanhoitaja Lähihoitaja Sairaanhoitaja Sairaanhoitaja (psykiatrinen) Sairaanhoitaja 224 007 Hoivatyöntekijä 224 091 Hoivatyöntekijä 224 094 Hoivatyöntekijä 224 015 Hoivatyöntekijä 224 125 Kotihoidon koordinointi 2314 Hintan hoivakoti 2442 Hintan hoivakoti 2442 Itäinen kotihoito Läntinen kotihoito 2411 Palveluohjaaja, kotihoito Lähihoitaja Lähihoitaja Lähihoitaja Lähihoitaja 220 Vanhuspalvelut yhteensä 1 1 1 1 1 5 Sosiaali- ja terveyspalvelut yhteensä 9 25 300 Nimikemuutokset yhteensä 9 25 300 201 Terveyspalvelut yhteensä 220 Vanhuspalvelut 2 500 800 2 300 2 100 7 700 3 600 3 500 3 500 3 500 3 500 17 600 17 Lakkautettavat vakanssit 2016 Tulosyksikkö Työyksikkö Ammattinimike Vakanssinumero Vakanssien määrä Lisätietoja Hyvinvointipalvelut Sosiaali- ja terveyspalvelut 201 Terveyspalvelut 2130 Terveyskeskussairaala 2140 Suunterveydenhuollon palvelut 2140 Suunterveydenhuollon palvelut 2140 Suunterveydenhuollon palvelut 2022 Terv.palv.johto 2040 Itäinen avoterv.huolto 201 Terveyspalvelut yhteensä laitoshuoltaja 21402154 21402152 21402156 20202022 20402041 Moision hammashoitola Pta:n hammashoitola Perniön hammashoitola TK-yhteiset palvelut Kiikalan terveysasema terveyskeskushammaslääkäri suuhygienisti laitoshuoltaja kanttiinityöntekijä laitoshuoltaja 216031 216059 216081 210025 211038 Sosiaali- ja terveyspalvelut yhteensä 1 Toteutetaan, jos ruokahuoltosopimus uusitaan 1 Vakanssi lakkautetaan 1.1.2016 alkaen 1 Vakanssi lakkautetaan 1.1.2016 alkaen 1 0,5 1 5,5 5,5 Lasten ja nuorten palvelut 301 Lasten ja nuorten palvelut 3283 Ap/ip toiminta 32803283 Ap/ip hoito aamu- ja iltapäivätoiminnan esimies 326003 301 Lasten ja nuorten palvelut yhteensä 1 1 Hyvinvointipalvelut yhteensä 6,5 Kaupunkikehityspalvelut 500 Kaupunkikehityspalv. Tekninen 5310 Tilapalvelut 5310 Tilapalvelut 5410 5410 5410 5420 5420 Ravitsemispalvelut Ravitsemispalvelut Ravitsemispalvelut Puhtaanapitopalvelut Puhtaanapitopalvelut Kaupunkikehityspalv. yht. Lakkautettavat vakanssit yhteensä 53105315 Isännöinti Etelä PerniöKisko-Särkisalo 53105316 Isännöinti Länsi I SaloMuurla 54105413 Salon keskuskeittiö 54105412 Monitoimikeittiö Kimara 54105414 Koulujen keittiöt 54205421 Koulujen puhtaanapito 54205421 Koulujen puhtaanapito Kiinteistöhuoltomies Erikoisammattimies Ravitsemistyöntekijä Ravitsemistyöntekijä Ruokapalveluvastaava Laitoshuoltaja, 50 % Laitoshuoltaja, 50 % 530061 1 530070 541032 541005 541070 542016 542020 1 1 1 1 0,5 0,5 6 12,5 18 Henkilöstösuunnitelman 2016–2019 perustelut Uudet virat ja työsuhteet 2016–2019 Konsernipalvelut 1641 Työhyvinvointi 2 Työhyvinvointikoordinaattoria Työhyvinvoinnin johtaminen edellyttää esimiehiltä aktiivisia toimia, joihin jo olemassa oleva ohjeistus ei pelkästään riitä. Henkilöstöpalveluiden on annettava esimiehille palvelua, joka vahvistaa esimiesten johtamista erilaisissa henkilöstötilanteissa, esim. varhaisen tuen toimenpiteet, puheeksiottamiset, uudelleensijoitukset. Työyhteisöjen ristiriitojen ratkaisemiseksi otetaan käyttöön työyhteisösovittelumenettely. Vuodesta 2011 alkaen toteutetun työhyvinvointihankkeen työntekijän, työyhteisön ja esimiestyön tuen palvelut kytketään tunnuslukujen (esim. sairaspoissaolotilastot, työhyvinvointikysely) perusteella työyksiköittäin toteutettavaan toimintaan. Panostuksella työhyvinvointipalveluihin tavoitellaan pitkällä aikavälillä sairauspoissaolojen hallintaa ja jokaisen työntekijän henkilökohtaisen vastuun vahvistamista sekä oman että työyhteisönsä hyvinvoinnin suhteen. Hyvinvointipalvelut Sosiaali- ja terveyspalvelut 201 Terveyspalvelut 2121 Kotisairaala 1 Sairaanhoitaja Sairaanhoitajan työpanos kotiutustiimiin tulee kotisairaalan henkilöstöstä. Toiminnan vakiinnuttua tarve on jatkuva. Mahdollinen yöpartiotoiminta lisää painetta hoitajapanokselle. Kotona tapahtuvan sairaanhoidon ammattiosaamisen tukeminen muihin palvelualueisiin toteutuu osittain kotisairaalan kautta. 2174 Mielenterveystyön aikuispalvelut 1 Psykiatrin virka Mielenterveyspalveluiden palvelukokonaisuutta omana toimintana on kehitetty. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksen, ”sote” uudistuksen, tavoitteena ovat väestöä lähellä olevat integroidut sosiaali- ja terveyspalvelut, jotka muodostavat saumattoman palvelukokonaisuuden. Tämän tehtävän toteutuminen edellyttää myös psykiatrian erikoislääkärin osaamista erityisesti palvelukokonaisuuden koordinointi- ja konsultaatiotehtävissä. Tämän vaikutuksesta erikoissairaanhoidon palvelutarve vähenisi erityisesti sairaalahoidon vuodepaikkojen osalta. 220 Vanhuspalvelut 2400 Toimintayksiköt 1 Lähihoitaja Perustetaan lähihoitajan toimi kotihoidon yöpartiotoimintaan. Yöpartiotoiminta käynnistyy 5 vakanssin voimin, joista neljä siirretään toimintaan sisäisin järjestelyin. 19 240 Sosiaalityön palvelut 2766 Kehitysvammahuolto V. 2016 Perniön toimintakeskukseen 1 avustaja: Perniön kehitysvammaisten toimintakeskuksessa on 2 ohjaajaa, joilla on yhteensä 28 asiakasta, joista päivittäin toimintakeskuksessa käy keskimäärin 18 asiakasta. Toimintakeskuksen työt jaottuvat kokoonpano-, purku- ja kädentaidon työtehtävien lisäksi Perniön vanhalla kunnantalolla tapahtuviin kiinteistöhuollon- ja puhtaanapitotehtäviin. Kunnantalolla sijaitsee myös Toimintakeskuksen myymälä. Tuen tarve on kasvanut monilla asiakkailla, joiden toimintakyky on laskenut diagnoosiin liittyvien rajoitteiden, sairauden tai ikääntymisen vuoksi. Osa asiakkaista tarvitsee jatkuvaa ohjausta haastavan käytöksen vuoksi. Työtehtävien mahdollistamiseksi tarvitaan kahden ohjaajan lisäksi yksi henkilö avustamaan asiakkaita. V. 2017 1 yhteinen laitoshuoltaja: Kehitysvammahuollon yksiköissä pitää olla omavalvontasuunnitelman ja muiden hygieniamääräyksien mukainen hygieniataso. Yksiköiden henkilökunta huolehtii asiakastyön lisäksi siivoamisesta. Vaaditun hygieniatason ylläpitämiseksi nykyisen henkilökunnan työpanos ei ole riittävä, sillä henkilökunta on entistä sidotumpi asiakkaiden hoito- ja ohjaustyöhön. Kehitysvammahuollon asiakaskunta on ikääntynyt ja uudet asiakkaat koostuvat pääasiassa vaikeasti liikuntavammaisista ja autismin kirjoon kuuluvista henkilöistä. Puhtaanapidon ammattilainen auttaisi kehitysvammahuollon yksiköissä hygieniatason ylläpitämisessä ja huolehtisi että yksiköissä on riittävä määrä tarvittavia siivoustarvikkeita. Hän myös vastaisi hygieniaohjeistuksista ja henkilökunnan hygieniaopastuksesta. Kehitysvammahuollossa on yhteensä 8 ryhmäkotia, 3 työ- ja toimintakeskusta, 1 päivätoimintakeskus sekä 1 tilapäishoidon yksikkö, joiden kesken laitoshuoltaja jaetaan. V. 2019 Salon työ- ja toimintakeskukseen 1 ohjaaja: Työ- ja päivätoiminnassa on noin 150 asiakasta, joista suurin osa, lähes sata henkilöä, käy Salon työ- ja toimintakeskuksessa. Työ- ja päivätoimintaan tuovat haastetta asiakasmäärien kasvaminen, asiakkaiden vanheneminen ja entistä enemmän tukea tarvitsevat asiakkaat. Salon työ- ja päivätoimintaan tarvitaan lisää henkilökuntaa asiakasmäärän kasvun vuoksi ja myös siksi, että osa uusista asiakkaista on entistä vaativampia moni- ja vaikeavammaisia ja siksi heidät pitää sijoittaa pienempiin ryhmiin kuin aikaisemmin. 2767 Kehitysvammaisten asumispalvelut V. 2017 ryhmäkotiasumiseen 2 hoitajaa: Ryhmäkodeissa asukkaat vanhenevat ja tarvitsevat entistä enemmän hoitajan apua ja tukea päivittäisissä toimissaan. Tällä hetkellä neljässä ryhmäkodissa aamutoimet hoituvat kokonaan tai osittain työ- ja päiväkeskusten ohjaajien toimesta, jotta ryhmäkotien henkilökunta riittää muihin työvuoroihin. Myös työ- ja toimintakeskuksista alkaa olla vaikea irrottaa henkilökuntaa ryhmäkotien aamutöihin. Osa asukkaista ei ikääntymisestä johtuen pysty enää osallistuman toimintakeskusten työ- ja/tai päivätoimintaan ja heidän hoitonsa sekä viriketoimintansa tulee pystyä turvaamaan päivisin ryhmäkodeissa. Ryhmäkotien henkilöstömitoitukset ovat niin pienet, että ilman lisäresurssia tämä ei onnistu. V. 2018 tukiasumiseen 1 hoitaja: Tukiasumisessa on tällä hetkellä 2 ohjaajan vakanssia. Asiakasmäärä vuonna 2015 on noin 50, joista osa on perheitä. Tukiasumisen avulla pyritään tukemaan asiakkaiden itsenäistä asumista ja ehkäisemään ympärivuorokautisen avun tarvetta. Tarvetta tukiasumisen lisäämiseen on, sillä asiakassuhteet ovat pitkiä ja vanhojen asiakkaiden lisäksi on uusia asiakkaita jatkuvasti tulossa. Asiakkaiden moniongelmaisuus näkyy myös tukiasumisessa siten, että asiakkaiden asioita selvitellään usealla taholla. Tukiasumisen laajentuminen vaatii lisäresursseja. 20 301 Lasten ja nuorten palvelut 4726 Työpajatoiminta 1 työvalmentaja, mediapaja Nuorten työpajatoiminnan mediapajan ohjausresurssin kustannukset ovat kohdistuneet noin kymmen vuoden ajan erilaisiin projektirahoituksiin. Viimeisimpien vuosien osalta työvalmentajan palkkakulut on katettu OKM:n alaisella avustuksella nuorten työpajatoimintaan. Rahoitusta tullaan hakemaan jatkossakin ja sitä voidaan myöntää sekä vakituisiin, että määräaikaisiin työsuhteisiin. Nuorten mediapajan kalusto on ajanmukaisessa kunnossa ja se mahdollistaa monenlaisien työtehtävien harjoittelun pajalla. 1 työvalmentaja, kahvilapaja Nuorten työpajatoiminnan kahvilapaja on toiminut vuodesta 2011 lähtien. Työvalmentajan palkkakustannukset on katettu OKM:n alaisella valtion avustuksella nuorten työpajatoimintaan. Rahoitusta tullaan hakemaan jatkossakin ja sitä voidaan myöntää sekä vakituisiin, että määräaikaisiin työsuhteisiin. Kahvilapajalla nuoret pääsevät harjoittelemaan mm. leipomista, ruoanlaittoa ja asiakaspalvelua. 4727 Nuorisotoimen projektit 3 etsivää nuorisotyöntekijää Salossa nuorisolain mukaista etsivää nuorisotyötä on toteutettu vuodesta 2010 lähtien. Työntekijöiden työsuhteet ovat olleet määräaikaisia ja palkkakulut on rahoitettu valtionavustuksella. Etsivä nuorisotyö on vakiinnuttanut paikkansa valtakunnallisesti nuorten ohjauksen työmuotona. Salon nuorisopalveluille on kolmena edellisenä vuotena myönnetty OKM:n alaista rahoitusta kolmen etsivän nuorisotyöntekijän palkkakuluihin. Rahoitusta tullaan hakemaan jatkossakin ja sitä voidaan myöntää sekä vakituisiin, että määräaikaisiin työsuhteisiin. 1.7.2014- 30.6.2015 välisenä aikana etsivän nuorisotyön asiakkaana on ollut 196 nuorta. Kaupunkikehityspalvelut 180 Kehittämispalvelut 1841 Työllisyyspalvelut 1 Työnsuunnittelija Kaupungin työllisyyspalveluissa on tarve lisätä henkilömäärää työnsuunnittelijalla. Työn vaikuttavuus työllisyyspalveluissa ei ole toivotulla tasolla, tällä hetkellä ja lisäksi valtionhallinnon puolelta suuntaus näyttää olevan se, että pitkäaikaistyöttömien hoidossa kuntien velvoitteet kasvavat. Työnsuunnittelija kehittää erityisesti kaupungin omaa palkkatukityöllistämistä ja sen vaikuttavauutta, koulutuksellisia elementtejä sekä muita palkkatukityöhön liittyviä elementtejä. Määräaikaiset toimet ja työsuhteet 2016–2019 Konsernipalvelut 1314 Lähidemokratia 1 Kyläasiamies Kaupunginhallitus hyväksyi 4.5.2015 § 154 ”Paikallisella yhteistyöllä vahvempi Salo”- hankkeen hakemisen. Hankkeen tarkoituksena on aktivoida ja vahvistaa Salon paikallistoimijat sekä saada käyntiin kylien elinoloja parantavia hankkeita. Hankkeen kesto on 2,5 vuotta ja se alkaa vuoden 2016 alussa. Hankkeen vastuuhenkilöksi palkataan kyläasiamies määräaikaiseen työsuhteeseen. 21 1511 Talouspalvelut hallinto 1 Talousasiantuntija Salon kaupunki käynnistää vuonna 2016 uusien taloudenohjaus- ja HR-järjestelmien käyttöön oton. Tavoitteena on ottaa uudet järjestelmät käyttöön vuoden 2017 alusta. Alustavien tarjousten mukaan käytönotto edellyttää Salon kaupungilta projektipäällikön nimeämistä ja kymmenien henkilötyöpäivien budjetoimista projekteille. Projektin aikana on tarkoitus erityisesti panostaa raportoinnin kehittämiseen. Tavoitteena on laajasti käytettävissä oleva, kaikki kaupungin toimialat kattava mobiiliratkaisuihin perustuva sähköinen raportointi. Määräaikaisella vakanssilla korvataan talouspalveluista vapautunut talousasiantuntijan vakituinen vakanssi. Tätä vakituista vakanssia ei toistaiseksi lakkauteta. 1911 Maaseutupalvelut 1 Toimistosihteeri n.4kk: ajalle Maaseutupalveluiden työmäärä ruuhkautuu kevät- ja kesäajalle, kun kaikki päätukihaun asiakirjat saadaan käsiteltäväksi. Työ on vaatii tarkkaa asiakirjahallintoa ja säädösten yksityiskohtien tuntemusta. Tehtävät on hoidettava tarkoin määrätyssä, tiukassa aikataulussa. Määräaikaisesti palkattava toimistosihteeri auttaa ruuhkan purkamisessa ja mahdollistaa aikataulussa pysymisen. Hyvinvointipalvelut Sosiaali- ja terveyspalvelut 201 Terveyspalvelut 2022 Keskitetyt palvelut 1 määräaikainen perhetyönohjaaja Perhetyön koordinointiin ja käytännön perhetyöhön. Osa valtuuston tekemää päätöstä perhetyön vahvistamiseksi 2015–2016. 2040 Itäinen avoterveydenhuolto ja 2050 Läntinen avoterveydenhuolto 2 määräaikaista perhetyöntekijää neuvolan perhetyöhön Neuvolan varhaisen perhetyön kaksi perhetyöntekijää on palkattu perintövaroin ja Kaupunginvaltuuston päätöksen 11.12.2014 § 128 mukaisesti työsopimukset on tehty vuoden 2016 loppuun. Neuvolan perhetyölle on Salossa ilmeinen tarve ja työllä pyritään varhaisella puuttumisella ja perheen tukemisella vahvistamaan perheiden omia voimavaroja ja ennaltaehkäistä lisäavun ja lastensuojelun tarvetta. 4 määräaikaista perhetyöntekijää (kodinhoitaja / lähihoitaja) lapsiperheiden kotihoitoon Vuoden 2015 alusta kunnalla on velvollisuus tarjota lapsiperheille kotihoitoa lain määrittelemissä tilanteissa. Kaupunginvaltuuston päätöksen 11.12.2014 § 128 mukaisesti on kolme perhetyöntekijää palkattu vuoden 2016 loppuun perintövaroin. Päätöksessä on myönnetty lupa myös neljännen työntekijän palkkaamiseen. Tämä tapahtunee vuoden 2015 loppupuolella tai ensi vuoden alusta, koska asiakastarve on lisääntynyt. 2 määräaikaista sairaanhoitajaa Sijaisten saatavuus on haasteellista ja jatkuva uusien henkilöiden perehdyttäminen vie henkilöstön voimavaroja. Lääkärin vastaanoton toiminnan luonne on lakisääteisten uudistusten myötä muuttunut. Hoidon tarpeen arviointi on toiminnan ydin, joka mahdollistaa asiakkaan tarpeen mukaisen hoitamisen ja jonka toteutumista myös Terveyden ja hyvinvoinnin laitos valvoo. Hoitajien äkillisten poissaolojen aikaisen toiminnan varmistamiseksi esitetään määräaikaista sairaanhoitajavarahenkilöä korvaamaan sijaishenkilöresurssia, jonka tarve isoissa yksiköissä on suuri. Vastaava summa säästyy sijaismäärärahoista. 2 määräaikaista terveydenhoitajaa Terveydenhoitajan määräaikaista sijaista tarvitaan paikkaamaan terveydenhoitajien poissaoloja, jotta pystytään turvaamaan lakisääteisten tehtävien hoito vakinaisten terveydenhoitajien poissaolojen aikana. Alueen aikuisväestön työttömyystilanne huomioiden, toimintaa 22 on suunnattu palvelutarvetta vastaavaksi tavoitteena tehostaa kansansairauksien hoitoa, kohdentamalla voimavaroja terveyshyödyn kannalta optimaalisesti. Yksikön suurella vastuualueella ei tällä hetkellä kansansairauksien hoito toteudu tasapuolisesti resurssien vähyyden vuoksi. 2025 Terveyspalvelujen projektit 1 projektityöntekijä PPPR2- hankkeeseen (palvelumuotoilulla parempia palveluita riskiryhmille) Projekti liittyy valtakunnalliseen Kaste-hankkeeseen. Siihen on ulkopuolista rahoitusta siten, että 75 % palkasta tulee ulkopuolisella rahoituksella. Projekti kestää vuoden 2016 loppuun. 1 projektityöntekijä Pois syrjästä – hankkeeseen Projekti liittyy valtakunnalliseen Kaste-hankkeeseen. Siihen on ulkopuolista rahoitusta siten, että 75 % palkasta tulee ulkopuolisella rahoituksella. Projekti kestää syyskuun loppuun 2016. 2102 Fysioterapian yksikkö 1 määräaikainen fysioterapeutti Fysioterapiayksikön työntekijä toimii Tehyn pääluottamusmiehenä. Hänen työajastaan 50 % kuluu tähän. Lyhytaikaisiin sijaisuuksiin ei löydy ammattitaitoista henkilökuntaa. 50 % työajasta kuluisi erilaisiin sijaistuksiin. Fysioterapiassa hoitotakuu ylittyy. 2103 Puheterapian yksikkö 1 puheterapiaharjoittelija 4 kk ajaksi Terveydenhuollon palveluilla on harjoittelusopimus yliopiston kanssa. Opiskelijoiden ohjaus auttaa puheterapeuttien rekrytoinnissa. 2122 Päivystys 2 määräaikaista sairaanhoitajaa Päivystysjärjestelyjen muutos edellyttää aiemmin laskettua resurssia, josta on ollut vajetta 2 sairaanhoitajaa. Kiireellisen hoidon tehtävän vaatima osaaminen pystytään varmistamaan paremmin, kun on pysyvämpi henkilökunta. Sairaanhoitajia käytetään koko yksikössä sekä avoterveydenhuollon ja terveyskeskussairaalan osastoilla sijaistarvetta vähentämään. 2130 Terveyskeskussairaala 1 määräaikainen terveyskeskuslääkäri, koulutusvirka Terveyskeskussairaalan toimintaprofiilin muuttuessa, hoitojaksojen lyhentyessä on 45 potilaan osasto yhdelle lääkärille liian kuormittava. Esitetään terveyskeskussairaalaan yhtä määräaikaista lääkärin koulutusvirkaa. Valtio korvaa erikoislääkärikoulutuksesta ja syöpäjärjestöt palliatiiviseen hoitoon pätevöityvän lääkärin osalta. 240 Sosiaalityön palvelut 2720 Sosiaalikeskus Toimeentulotuen etuuskäsittelyyn 2 etuuskäsittelijää Toimeentulotuen etuuskäsittelyyn saatiin vuonna 2015 kaksi määräaikaista etuuskäsittelijää, jotka tarvitaan myös vuodelle 2016. Salolla on Avin 70.000 euron sakkouhka toimeentulotuen käsittelyaikojen saamiseksi lainmukaiselle tasolle, joten tämä lisäresurssi tarvitaan ehdottomasti. 2728 Työvoiman palvelukeskus 2 yksilövalmentaja ja 4 projektityöntekijää Walttivalmennus on työllisyyspoliittinen hanke, jossa on kaksi yksilövalmentaja. Palkkakustannuksista 50 % tulee ELY- keskukselta. Hanke on alkanut vuonna 2015 ja se jatkuu 2016 vuoden loppuun. 23 PARTY -hanke on ESR -rahoitteinen valtakunnallinen hanke, jonka kohderyhmänä ovat pitkäaikaistyöttömät. Hankkeen päähallinnoitsija on Rauman kaupunki. Hankkeessa on työssä neljä projektityöntekijää, joista yksi on projektivastaava. Hankkeen kustannuksista noin 75 % tulee ESR rahoituksena. Hanke alkoi vuonna 2015 ja se kestää vuoteen 2018. 2746 Sijaishuolto 1 määräaikainen sosiaalityöntekijä (2016): Kokonaisarvion perusteella tässä vaiheessa vakanssi ehdotetaan perustettavaksi vuodeksi määräaikaisena, koska tulevat rakenteelliset ja toiminnalliset muutokset sosiaalityön alueella mahdollistavat vuodesta 2017 lähtien olemassa olevien resurssien uudelleen kohdentamisen. Sijaishuollon määräaikaisen sosiaalityöntekijävakanssin perustaminen on perusteltua, jotta sijaishuollossa olevien lasten ja nuorten huostaanoton purun arviointia saataisiin tehostettua ja sijoituksia purettua entistä oikea-aikaisemmin. 2755 Kehitysvammahuolto Koululaisten aamu- ja iltapäivä hoidon ja loma-ajan hoidon ohjaajien palkkoihin on varattu määräraha määräaikaisten palkkoihin. Hoito tapahtuu pääasiassa koulunkäyntiavustajien avulla ja toimintaa järjestetään siinä laajuudessa, joka välttämättä tarvitaan. Tilapäishoitoyksikkö Elmerin hoitajien mitoitus ei riitä vastaamaan nykyisen asiakaskunnan tarpeisiin. Tilapäishoidon käyttö on edelleen kasvanut, vaikka varausjärjestelmää on uudistettu perheiden tasapuolisen kohtelun vuoksi. 301 Lasten ja nuorten palvelut 3200 Perusopetus Ryhmäkokojen pienentäminen -hankkeeseen kaksi erityisopettajaa, yksi erityisluokanopettaja ja kaksi luokanopettajaa yhteensä 182.000 euroa Koulutukselliseen tasa-arvohankkeeseen yksi opettaja, viisi yhteisöpedagogia sekä 7 koulunkäyntiohjaajaa yhteensä 300.000 euroa Toimintaympäristöjen kehittämiseen esi- ja perusopetuksessa hankkeeseen koordinaattorin palkkaukseen 7.000 euroa Ip-toimintaan tarvitaan määräaikaista henkilökuntaa, koska toimintaryhmään ei saada riittävästi koulunkäyntiohjaajien resurssia iltapäiviksi 4715 Nuorisotilat Määräaikaisia nuorisotilan ohjaajia tarvitaan nuorisotiloille nuorten ohjaamiseen, jotta nykyiset aukioloajat saadaan toteutettua. Rekrytoitavien ohjaajien työtuntimäärä on sama kuin kuluvana vuotena. 4725 Nuorisotyön projektit 1 etsivä nuorisotyöntekijä 401 Vapaa-ajan palvelut 4510 Liikuntapalvelut Määräaikaiset liikunnanohjaajat ja uimaopettajat toimivat tuntiohjaajina pääsääntöisesti kurssitoiminnassa, joka tapahtuu iltaisin ja viikonloppuisin. Lisäksi heitä tarvitaan kesän ranta- sekä uimahallien uimakoulujen toteuttamiseen. Uimavalvontaan tarvitaan kesällä määräaikaista henkilökuntaa kesäkuussa ja elokuussa, jolloin uimahalli on Lehmijärven kanssa auki samaan aikaan. Määräaikaiset jääkenttien hoitajat mahdollistavat reuna-alueiden kenttien ylläpidon. 24 Kaupunkikehityspalvelut 180 Kehittämispalvelut 1816 Elinkeinokehittäminen Projektityöntekijä Kaupungin elinkeinoympäristö muuttuu parhaillaan merkittävästi, kun Microsoft irtisanoo lakkauttamansa tuotekehitysyksikön asiantuntijoita. Kaupungin kannalta on elintärkeää, että asiantuntijuus ei karkaa vaan se saadaan valjastettua Salossa toimivien ja Saloon sijoittuvien yritysten uudistumisen ja kasvun tekijöiksi ja työpaikoiksi. Määräaikaisia projektityöntekijöitä tarvitaan, jotta kaupunki pystyy asiantuntevasti ja tehokkaasti tunnistamaan ja tarttumaan vinkkeihin mahdollisista sijoittuvista yrityksistä, tuottamaan asiakasyritykselle tai valittuun markkina-alueeseen sopivaa myyntimateriaalia, järjestämään yritystapaamisia ja myyntimatkoja ulkomaille sekä valituille markkina-alueille tai tilaisuuksiin, järjestämään Salossa tapaamisia yritysten kanssa, sekä avustamaan sujuvaa sijoittumista Saloon. Projektityöntekijöitä rekrytoidaan määrärahan puitteissa eripituisiin työsuhteisiin sen mukaan, millaista osaamista tilanne vaatii. 1841 Työllisyyspalvelut Esr-hanke Voitto; määräaikainen työelämäkoordinaattori. Kyseiseen hankkeeseen on palkattu 3-vuoden ajalle työelämäkoordinaattori kehittämään työllisyyspalvelujen tehokkuutta ja vaikuttavuutta, eri tavoin. Koordinaattori työskentelee vaikeitten työllistyvien parissa ja pyrkii eri tavoin poluttamaan työttömiä eteenpäin elämässä ja rakentamaan eri toimijoiden kesken toimivia, uusiakin toimintamalleja, joilla pystytään hyvin haasteelliseen työttömyystilanteeseen hakemaan helpotusta. 1821 Kansainvälinen toiminta ESR-hanke, Valtakunnallinen romanihanke ”Tšetanes naal” 2016–2018: Hanketyöntekijä. Salo on hankkeessa osatoteuttajana. Hankkeeseen palkataan työntekijä kolmeksi vuodeksi alkaen alkuvuodesta 2016. Hanketyöntekijä koordinoi ja hallinnoi romanien koulutus- ja työllistymismahdollisuuksia edistävää hanketta. Toimenkuvaan kuuluu romanien koulutusja työllistämiseen liittyvien suunnitelmien laatimista, verkoston kokoamista, toimenpiteiden täytäntöönpanoa ja osatoteuttajan hankehallintoon kuuluvia tehtäviä. 1831 Viestintä ja mainetyö Projektityöntekijä Kaupungin strategiatyön yhteydessä on yhdessä todettu, että kaupungin on lisättävä suunnitelmallista, positiivista Salo-mielikuvaa rakentavaa viestintää ja markkinointia sosiaalisen median kanavissa. Tämä edellyttää kaupungin eri palvelualueiden sosiaalisen median kanavien koordinointia, vuosikellon omaista sisältösuunnitelmaa sekä viestiltään yhtenäistä sisältöä, jota kaupungintyöntekijät, päättäjät ja kuntalaiset voivat jakaa eteenpäin sosiaalisessa mediassa. Tämän toiminnan käynnistämiseksi ja vakiinnuttamiseksi palkataan vuodeksi määräaikainen projektityöntekijä. Tarvittaessa projektityöntekijä voi osallistua myös muihin viestinnän ja markkinoinnin tehtäviin, kuten tapahtumatuotantoon. 25 Nimikemuutokset 2016 Hyvinvointipalvelut Sosiaali- ja terveyspalvelut 201 Terveyspalvelut 2040 Itäinen avoterveydenhuolto Vastaanottohoitajan nimikemuutos sairaanhoitajaksi Aiemmin päätetyn toimintalinjan mukaisesti eläkkeelle siirtymisen myötä vapautuvat terveyskeskusavustajien vakanssit muutetaan sairaanhoitajien vakansseiksi. Lääkärin vastaanoton toiminnan luonne on viime vuosina muuttunut. Hoidon tarpeen arviointi on toiminnan ydin, joka mahdollistaa asiakkaan tarpeenmukaisen hoitamisen. Hoitajan itsenäiset vastaanottokäynnit ovat lisääntyneet toiminnallisen muutoksen myötä. Lääkäreiden vastaanotolla hoitotakuun täyttyminen on edellyttänyt muutoksia, jossa potilaat ohjautuvat useammin hoitajan vastaanotolle. Toimistosihteerin nimikemuutos lähihoitajaksi Toimistosihteeri työskentelee pääterveysaseman potilastoimistossa. Potilastoimistoon on mahdollista siirtää työtehtäviä lääkärin vastaanotosta siten, että ruuhka-aikoina hoidon tarpeen arviointia ja muita avustavia toimistotehtäviä voidaan toteuttaa potilastoimistosta käsin. Muutos tukee meneillään olevaa hoitajatyön vastaanoton kehittämistä tavoitteena potilaan sujuva palveluprosessi. 2174 Mielenterveystyön aikuispalvelut Mielenterveyshoitajan nimikemuutos sairaanhoitajaksi (psykiatrinen) Mielenterveyskuntoutuksen toiminnan luonne on muuttunut viime vuosina. Toiminta on suuntautunut itsenäiseen vastaanottotoimintaan ja kotona tapahtuvaan kuntoutukseen. Sairaanhoitajan psykiatrinen osaaminen on vahvempaa, ja voidaan keskittyä asiakkaan kokonaisvaltaiseen hoitoon. Asiakkaiden kotiuttaminen sairaalahoidosta avohoitoon tapahtuu tänä päivänä huomattavasti aikaisempaa nopeammin. Lisäksi terveydenhuollon rakenteellinen muutos on aiheuttanut asiakkaan siirtymisen kotiin lyhyen hoidon jälkeen ja sairaanhoitajalla on valmiudet arvioida asiakkaan sekä psyykkistä että fyysistä kuntoa kokonaisvaltaisesti sekä lääkehoidon toteuttaminen ja seuranta on mahdollista. Lisäksi kotikäynneillä tarvitaan usein itsenäistä päätöksentekoa, joissa tarvitaan vahvaa psykiatrista osaamista. 2130 Terveyskeskussairaala Perushoitajan nimikemuutos sairaanhoitajaksi Terveyskeskussairaalassa hoidetaan monisairaita potilaita. Suurin osa potilaista tulee jatkohoitoon terveyskeskussairaalaan erikoissairaanhoidon eri erikoisaloilta tai päivystyksestä. Potilaiden eri hoitomuodot sekä lääkehoito ovat yhä vaativampia. Perushoitajalla ei ole niin kattavia lääkehoito-oikeuksia kuin sairaanhoitajalla. Terveyskeskussairaalassa vaaditaan laajempaa ja syvempää ammatillista osaamista kuin aikaisemmin. Sairaanhoitajan tutkinnon antama tietotaso on korkeampi kuin perushoitajan. Osastolla on perushoitajien määrä suhteessa sairaanhoitajiin varsin korkea. Sairaanhoitajan hyödynnettävyys osaston eri potilaan hoidon alueilla on laajempi kuin perushoitajalla. Näiden edellä mainittujen syiden johdosta on perusteltua, että perushoitajan vakanssi muutetaan sairaanhoitajan vakanssiksi. 220 Vanhuspalvelut Hoivatyöntekijän(4) vakanssien nimikemuutos lähihoitajiksi Koska asiakaskunta on yhä vaativampaa hoivaa ja hoitoa tarvitsevaa, pitää henkilökunnalla olla alan koulutus. Pelkästään lääkehoidon toteuttaminen hankaloituu, jollei ole riittävästi koulutettua henkilökuntaa. Em. perusteilla esitetään avoimiksi tulleita hoivatyöntekijän vakansseja muutettavaksi lähihoitajan vakansseiksi. 26 Sairaanhoitajan nimikemuutos palveluohjaajaksi Kotihoidossa on ollut käytössä asiakkaiden keskitetty palvelutarpeen arviointi. Toimintaan tarvitaan lisää resurssia, jotta se ei kuormita liikaa kotihoidon henkilökuntaa. Em. perusteilla esitetään kotihoidossa avoimeksi jääneen sairaanhoitajan vakanssin muuttamista palveluohjaajan vakanssiksi. Lakkautettavat vakanssit 2016 Kaupunkikehityspalvelut Isännöinti Etelä, Kisko-Perniö-Särkisalo Särkisalon kiinteistöhuoltomies (vakanssi 530 061) jää eläkkeelle eikä toimea täytetä vaan alueen kiinteistöhuoltopalvelu kilpailutetaan. Isännöinti Länsi I, Salo-Muurla Erikoisammattimies (sähkömies, vakanssi 530 079) jäi eläkkeelle eikä toimea ole tarkoitus täyttää. Tarvittava sähkömiespalvelu voidaan ostaa olemassa olevilta markkinoilta. Ravitsemis- ja puhtaanpitopalvelut 1. 2. 3. 4. R-työntekijä 5413/ Salon keskuskeittiö R-työntekijä 5412/ Monitoimikeittiö Kimara R-vastaava 5415/ Rekijoen koulu Kaksi 50 % laitoshuoltajan tehtävää, yhteensä yksi/ 5421/ Koulujen puhtaanapito Tehtävät lopetetaan tarpeettomina kaupungin palveluverkon selkiyttämisen vaikutuksesta, ravitsemis- ja puhtaanpitopalveluprosessien kehittämisen myötä ja ravitsemis- ja puhtaanpitopalveluille asetettujen taloudellisten vaateiden edellyttäminä. 27 Kaupunginhallituksen tuloskortti Elinvoima ja työpaikat Strateginen päämäärä Strategiset tavoitteet Keskeiset keinot 1. Luo edellytyksiä uu- 1.1. Työllisyys para1.1.1. Invest-in toisille työpaikoille nee ja työpaikkaoma- minta varaisuus kasvaa 2. Vahvistaa ja monipuolistaa salolaista osaamista Mittari ja tavoitetaso Vastuutaho 1.1.1.1. Kuukausittai- Kaupunginset työttömyysluvut hallitus parempia kuin edellisen vuoden vastaavat. Raportoidaan myös Invest In toiminnan kautta tulleet työpaikat. 1.1.2. Rakennemuutoshankkeet 1.1.2.1. Kaikki Micro- Kaupunginsoftin lopettaessa hallitus työttömäksi jäävät työllistyvät. Projektin edetessä raportoidaan työllistyneiden määrä, työpaikkojen määrä, syntyneiden yritysten määrä ja sijoittuneiden yritysten määrä. 1.1.3. Yritysten ja asukkaiden tarpeisiin sopiva perusrakenne valmiina 1.1.3.1. LuovutettaKaupunkivissa olevia tontteja 2 suunnitteluv, kaavoitettuja tont- lautakunta teja 5 v ja raakamaata 10 v tarvetta vastaava määrä. 2. 1. Työvoiman osaa- 2.1.1. Yhteistyö korminen vastaa yritysten keakoulujen kanssa tarpeita 2.1.1.1. YhteistyöKaupunginhankkeet oppilaitosten hallitus kanssa, kaupungille tehtävät opinnäytetyöt 2.1.2. Täydennyskou- 2.1.2.1. Edistetään Kaupunginlutukset täydennyskoulusta hallitus niin, että yksikään sijoittuminen tai yrityksen kehittämishanke ei kariudu osaamisen puutteeseen. Raportoidaan koulutuksista. 3. Toimii vahvana 3.1. Tuotekehitysyh- 3.1.1. Tuotekehitysyh- 3.1.1.1. Tuotekehitys- Kaupunginkumppanina yrityksille teistyö ja kokeiluhank- teistyö ja kokeiluhank- hankkeita jatkuvasti hallitus ja muille toimijoille keet keet, kokeilun tuotkäynnissä teistaminen 3.2. Hyvä yrittäjyysilmapiiri 3.2.1. Yrittäjyysilmapiirin kyselytulokset 3.2.1.1. Kaupungin Kaupunginsaamat arviot kysehallitus lyissä paranevat aiemmista. 3.3. Palvelujen ja han- 3.3.1. Palvelustrategia 3.3.1.1. Palvelustrate- Kaupunginkintojen monipuolista- ja hankintapoliittinen gia vahvistettu valhallitus minen ohjelma tuustokauden aikana ja hankintapoliittinen ohjelma laadittu v. 2016 aikana. 28 Strateginen päämäärä Strategiset tavoitteet 4. Viestii ja markkinoi 4.1. Kansainvälisillä rohkeasti Saloa markkinoilla toimivien yritysten sijoittuminen Saloon aktiivisten myyntitoimien seurauksena Keskeiset keinot Mittari ja tavoitetaso Vastuutaho 4.1.1. Riittävä resursointi Salon suunniteltuun ja dokumentoituun myymiseen kv. yrityksille. 4.1.1.1. Kv-yrityksiin kohdistuvien myyntihankkeiden määrä ja dokumentointi. Kaupunginhallitus 4.2. Pendelöintiedelly- 4.2.1. Kartoitetaan estyksiä parannetaan teet / puoltavat tekijät Salossa asumiselle, vaikka työpaikka olisi muualla ja poistetaan esteet 4.2.1.1. Toteutetaan Kaupunkisuora katuyhteys Tu- suunnittelupurista mt 110:lle ke- lautakunta sään 2017 mennessä. 4.2.1.2. Selvitetään kaupungin mahdollisuudet edistää muualla työssäkäyvien pendelöintiä Salosta (ns. pendelöintipassi tai palveluseteli). Kaupunkisuunnittelulautakunta Keskeiset keinot Mittari ja tavoitetaso Vastuutaho 1.1.1. Vähennetään tk-sairaansijoja ja lisätään tehostettua palveluasumista 1.1.1.1. Eri toimintojen paikkamuutokset Sosiaali- ja terveyslautakunta 1.1.2. TYKS-Salon sairaalalle etsitään toiminnan kustannustehokkaan jatkuvuuden turvaava palveluprosessi 1.1.2.1. Valmisteltu Sosiaali- ja toimintastrategia ja ti- terveyslaulojen saneeraussuun- takunta nitelma Uudistuvat palvelut ja kuntalaisten hyvinvointi Strateginen päämäärä Strategiset tavoitteet 1. Uudistaa ennakko- 1.1. Palvelurakenne luulottomasti palveluja uudistuu ja toimintatapoja 1.1.3. Salon psykiatri- 1.1.3.1. Laadittu muu- Sosiaali- ja nen laitoshuolto keski- tossuunnitelma terveyslautetään muun erikoistakunta sairaanhoidon yhteyteen 1.2. Uuden kunnan suunnittelu on toteutettu kuluvan valtuustokauden aikana 1.2.1. Käynnistetään uuden kunnan suunnittelu vaihtoehtoisia malleja laatien 1.2.1.1. MuutosproKaupunginjektin käynnistäminen hallitus ja seuranta. 1.2.2. Ravitsemis-ja puhtaanapitopalveluiden sekä kiinteistöhuoltopalveluiden tuottamistavat selvitetään 1.2.2.1. Selvitystöiden Tekninen käynnistämiset, toilautakunta menpiteet selvitysten pohjalta. 1.2.3. Sote-kiinteistö- 1.2.3.1. Salon soteKaupunginjen osalta varaudukiinteistöjen yhtiöittä- hallitus taan uudistukseen mistä koskevat ratkaisut. 29 Strateginen päämäärä Strategiset tavoitteet Keskeiset keinot Mittari ja tavoitetaso Vastuutaho 2. Edistää palveluratkaisuilla kuntalaisten hyvinvointia ja alueen vetovoimaa 2.1. Palvelut ovat sisällöllisesti ja laadullisesti nykyvaatimusten mukaisia 2.1.1. Palvelut sisällöllisesti ja laadullisesti nykyvaatimusten mukaiset - optimaalinen koulu ja terveysasemaverkko 2.1.1.1. Aktiviteetit, toimenpiteet ja seuranta - tarvittavat päätökset palveluverkon tiivistämisestä Sosiaali- ja terveyslautakunta, Opetuslautakunta 2.2. Asukkaiden aktii- 2.2.1. Poikkihallinnolli- 2.2.1.1. Aktiviteetit, visuus oman yhteisön nen yhteistyö tukee it- toimenpiteet ja seukehittämiseksi lisään- sestähuolehtimista ranta tyy 2.2.2. Välttämättömät ja aktiivisuutta edistävät palvelut ovat helposti saavutettavissa 2.3. Kolmannen sekto- 2.3.1. Käynnistetään rin osuus palveluiden valmistelutyö yhdistuottamisessa kasvaa tysten kanssa palveluiden tuottamisen työnjaosta. 3. Edistää kuntalaisten 3.1. Asukkaiden aktiija henkilöstön vaikut- visuus oman yhteisön tamismahdollisuuksia kehittämiseksi lisääntyy 2.2.2.1. Helposti saa- Vapaa-aikavutettavissa olevat lä- lautakunta hiliikuntapalvelut ja automatisoidut kirjastopalvelut 2.3.1.1. ValmisteluKaupungintyön käynnistäminen, hallitus päätökset ja raportointi. Tavoitetasona säilyttää palvelut kustannustehokkaasti. 3.1.1. Osallisuutta tu- 3.1.1.1. Toteutuneet keva sisäinen ja ulkoi- lean- ja kehittämisnen viestintä hankkeet - Lean-toiminnan laaja-alainen hyödyntäminen 3.2. Ennakoiva vies3.2.1. Kehitetään tietintä suunnitteilla ole- toon perustuvaa viesvista asioista tehostuu tintää ja otetaan asteittain käyttöön kaupungin Some-viestintä Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus 3.2.1.1. Luodaan toimintatapa kaupungin sosiaalisen median viestintään Kaupunginhallitus Vastuutaho Vakavarainen talous Strateginen päämäärä Strategiset tavoitteet Keskeiset keinot Mittari ja tavoitetaso 1. Tasapainottaa vastuullisesti talouttaan niin, että arviointimenetelmän kriteerit eivät täyty 1.1. Kaupungin vuosikatteella katetaan suurin osa investoinneista 1.1.1. Hallituksen kuukausiraportit ja valtuuston kolmannesvuosiraportissa seurantaan strategisten tavoitteiden ja talousarvion toteutumista 1.1.1.1. Vuoden 2016 Kaupungintalousarvion vuosikate hallitus Vuoden 2016 talousarvion investointiohjelman nettoinvestoinnit 30 Strateginen päämäärä Strategiset tavoitteet Keskeiset keinot 1.2. Veroprosentit/ 1.2.1. Palvelut mitoiKunnallisveroprosentti tetaan kunnan kantokorkeintaan 1 % yli kyvyn mukaan maan keskimääräisen. Kiinteistöveroprosentit vaihteluvälin puolivälissä Mittari ja tavoitetaso Vastuutaho 1.2.1.1. Veroprosentti Kaupungin20,75 % hallitus Kiinteistöveroprosentit: Yleinen 0,90 % (0,801,55) Vakituinen asuminen 0,55 (0,37-0,80) Vapaa-ajan asunto 1,15 % (max 1 % yli vakituisen) Rakentamaton rakennuspaikka 3,0 % (max 4,0 %) 1.3. Tilikauden ylijäämä / konsernitaseen ylijäämä säilyy positiivisena 1.3.1. Talouden so1.3.1.1. Konsernitase peuttamisohjelman Ylijäämä on positiivitäysimääräinen toteut- nen taminen Kaupunginhallitus 1.4. Velkaa/asukas Konsernin velka alle maan keskimääräisen 1.4.1. Investointien omarahoitus on 60 % 1.4.1.1. Konsernitase Velka/asukas (3 654/ as 31.12.2014) Kaupunginhallitus 1.5. Suhteellinen vel- 1.5.1. Käyttötalouden kaantuneisuus konser- ja investointien rahanitaseesta laskien alle virta on positiivinen 50 %. 1.5.1.1. Konsernitase suhteellinen velkaantuneisuus ei heikkene (57,6 % 31.12.2014) Kaupunginhallitus 1.6. Toimintatuottojen 1.6.1. Liikunta- ja lisääminen kulttuuripalvelujen asiakasmaksutulojen määrittäminen 1.6.1.1. Asiakasmaksujen osuus toimintakulista. Vapaa-aikalautakunta 2.1.1.1. Laskelmat Käyttömenojen pysyvä aleneminen Ravitsemis- ja puhtaanapitopalvelut 0,4 milj. euroa/vuosi Kouluverkko 0,8 milj. euroa/vuosi Perniön vuodeosasto 0,5 milj. euroa/vuosi Kai Saarimaa, Seppo Juntti, Sosiaali- ja terveyslautakunta, Opetuslautakunta, Tekninen lautakunta, Mika Mannervesi 2. Edistää kustannus- 2.1. Käynnistetään tehokkuutta ja tuotta- selvityksiä (1-2) kusvuutta tannustehokkaimman palvelutuotannon löytämiseksi 2.1.1. Selvitykset: 1. ravitsemis- ja puhtaanapitopalvelujen järjestämisestä v.2017 2. kouluverkon tiivistämisestä syksy 2016 Teijon koulu Hajalan koulu Pajulan koulu Perrniön vuodeosaston lakkauttaminen 2017 2.2. Tilojenkäytön op- 2.2.1. Jatketaan tyhtimointi. jistä tiloista luopumista ja parannetaan käytössä olevien tilojen kustannustehokkuutta minimoimalla käytössä olevat tilat ja energiatehokkuutta parantamalla. 2.3. Jatketaan lean hanketta tavoitteena oman toiminnan jatkuva kehittäminen 2.2.1.1. Käytössä ole- Mika Manvat neliöt nervesi Käyttökustannukset / neliö laskevat Neliöt / asiakas-/ hoitopaikka pienenee 2.3.1. Lean-hankkeen 2.3.1.1. Hankkeiden Janne Hyvätulokset ja seuranta lukumäärä ja tulosten rinen arviointi 31 Strateginen päämäärä Strategiset tavoitteet Keskeiset keinot Mittari ja tavoitetaso Vastuutaho 3. Uudistaa toimintaansa ennakoimalla ja tiedolla 3.1. Parannetaan päätöksenteon tiedon tasoa ennakkoarvioinneilla ja parantamalla vertailutiedon tasoa 3.1.1. Ennakkoarvioin- 3.1.1.1. Ennakkoarvi- Seppo Juntti, tilomakkeen käyttö, ointien lukumäärä Janne Hyvätoimenpiteiden käyn- (yrva, heva, suvaus) rinen nistäminen ja raportointi 3.2. Vuoden 2017 alusta käyttöön otettavien uusien taloudenohjauksen ja henkilöstöhallinnon ohjelmistojen sisäänajon tehokas valmistelu 3.2.1. Varataan riittä- 3.2.1.1. Projektiaikavät resurssit uusien taulu järjestelmien käyttöönottoprojektia varten. Seppo Juntti, Christina Söderlund 3.4. Avoimen datan tehokkaampi hyödyntäminen päätöksenteon tukena 3.4.1. Asian etenemi- 3.4.1.1. Avoimen danen tan käyttöliittymät Avoimen datan käyttöliittymine rakentaminen talous- ja henkilöstöhallinnon järjestelmiin sekä tiedon hyödyntäminen raportoinnissa Seppo Juntti, Christina Söderlund Johtaminen ja osaava henkilöstö Strateginen päämäärä Strategiset tavoitteet Keskeiset keinot 1. Varmistaa strategisen ja ennakoivan johtamisen sekä päätöksenteon 1.1. Päätöksentekoa 1.1.1. Henkilöstöohjel- 1.1.1.1. Henkilöstöoh- Seppo Juntti ja henkilöstön toimin- man laatiminen jelma taa ohjaavat selkeät strategiset linjaukset / arviointi 1.1.2. Otetaan käyttöön henkilöstövaikutusten arviointi päätöksenteossa 1.2. Tietoinen luottamuksen rakentaminen ja vuorovaikutuksen lisääminen keskeisissä asioissa / arviointi Mittari ja tavoitetaso Vastuutaho Arviointien lukumäärä Seppo Juntti 1.1.3. Uuden valtuus- 1.1.3.1. Prosessin tokauden alussa voi- käynnistäminen maantulevan hallintosäännön valmistelun käynnistäminen Irma Nieminen 1.2.1. Oikea-aikainen ja oikeansisältöinen sisäinen ja ulkoinen viestintä Christina Söderlund 1.2.1.1. Henkilöstölle järjestettyjen tilaisuuksien ja tiedotteiden määrä ja kattavuus 1.2.2. Luottamushen- Arviointi kilöiden, viranhaltijoiden ja toimielinten välisen roolijaon selkiinnyttäminen Kaupunginhallitus 1.2.3. Luottamushen- 1.2.3.1. Koulutustilai- Irma Niemikilökoulutus suudet, osallistujien nen määrä ja kattavuus-% 32 Strateginen päämäärä Strategiset tavoitteet Keskeiset keinot Mittari ja tavoitetaso Vastuutaho 2. Mahdollistaa innostavan ja vaikuttavan esimiestyöskentelyn 2.1. Esimiestyö on tasalaatuista ja laadukasta / Esimiestyön arviointi, henkilöstökyselyt 2.1.1. Esimiesten valmennus- ja kehittämisohjelma laatiminen ja toteuttaminen sekä arviointijärjestelmän luominen 2.1.1.1. Esimiesten Christina Sövalmennussuunniderlund telma Koulutusseuranta Esimiesosaamisen seuranta- ja arviointijärjestelmä 2.1.2. Tietoinen työ2.1.2.1. Toteutettujen Christina Söhyvinvointijohtamisen tukitoimien sisältö ja derlund tukeminen määrä 2.1.3. Esimiehille kuu- 2.1.3.1. Leanattujen luvien tehtävien tehtävien sisältö ja leanaus määrä 3. Tukee ja kannustaa henkilöstön osaamista ja hyvinvointia 3.1. Osaava ja moti3.1.1. Koulutussuunni- 3.1.1.1. Koulutuspäivoitunut henkilöstö / telma ja –seuranta vien määrä / työntekoulutuksiin osallistukijä palvelualueittain miset ja henkilöstökyselyt Christina Söderlund Christina Söderlund 3.2. Paremmat työyh- 3.2.1. Työyhteisötaito- 3.2.1.1. Työyhteisön Christina Söteisötaidot / työyhtei- jen kehittäminen tukitoimintaan osallis- derlund sötaitojen kehittymituneiden määrä nen 3.3. Työhyvinvoinnin lisääntyminen Sairauspoissaolojen kasvun pysäyttäminen/ raportit 3.3.1. Työntekijän oman vastuun lisääminen omasta työhyvinvoinnistaan 3.3.1.1. Varhaisen Christina Söpuuttumisen mallin derlund aktiivi käyttö / poissaolojen määrä Sporttipassien määrä Kuntotyöntekijä-päivät Hyvinvointianalyysit 3.3.2. Työyksiköiden 3.3.2.1. TyöterveysChristina Sötukeminen perustehtä- huollon työpaikkaderlund vään keskittymisessä käyntien määrä Työyhteisösovittelujen määrä Riskienarvioinnin toimenpidesuunnitelmien määrä 3.3.3. Työhyvinvoinnin parantamista tukevien seurantajärjestelmien kehittäminen 3.3.3.1. Säännöllisesti Christina Sökäytettävä työtyytyderlund väisyyskysely luotu Sairauspoissaolojen seurannan kehittäminen 33 Toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet, toiminnan painopistealueet ja perustelut Tarkastustoimi Palvelualueen keskeiset tavoitteet ja merkittävimmät riskit 2016 Tarkastuslautakunta toteuttaa kuntalaissa säädettyä arviointitehtäväänsä ennakoivalla otteella, tavoitteena vaikuttaa kaupungin toiminnan ja talouden kehittämiseen suunnitelmallisuutta ja tavoitteellisuutta korostavaksi. Tilinpäätöksen hyväksymisen ja tilintarkastuskertomuksen käsittelyyn liittyvä valmistelu toteutetaan asianmukaisesti lainsäädännön ja viranomaisohjeiden mukaisesti. Kaupungin lakisääteinen tilintarkastus järjestetään ja toteutetaan suunnitelmallisesti. Tarkastuslautakunnan toiminta perustuu arviointitoiminnan jatkuvaan kehittämiseen, tavoitteena tukea kaupungin toimintaprosessien kehittämistä. Riskinä on, että tarkastuslautakunnan vastuulla oleva arviointitoiminta ja ulkoinen valvonta eivät tunnista toiminnassa ja taloudessa olevia olennaisia virheitä ja puutteita, eikä tavoitteiden vastaista toimintaa, mikä osaltaan heijastuu kaupungin toimintaan ja talouteen. Palvelualueen painopisteet sekä keskeiset toimintamenojen ja -tulojen perustelut Arviointisuunnitelman mukaiset painopistealueet ovat: • kaupungin ja kaupunkikonsernin strategisten tavoitteiden toteutumisen arviointi • talouden seuranta ja tasapainottamistoimenpiteiden toteuttamisen arviointi • tilivuosittain painopistealueet ovat: 2015 Tekninen toimi 2016 Lupa- ja valvontatoimi Tarkastuslautakunnan tuloslaskelma 10 Tarkastusltk Toimintakulut Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Muut toimintakulut TP2014 -84 376 -23 543 -22 914 -629 -55 108 -194 -5 531 TA2015 -104 000 -20 000 -20 000 0 -80 400 -200 -3 400 HKE2016 -100 500 -21 841 -21 841 0 -72 941 -193 -5 525 KJE2016 -100 500 -21 841 -21 841 0 -72 941 -193 -5 525 TA% -3,4 9,2 9,2 0,0 -9,3 -3,5 62,5 Toimintakate -84 376 -104 000 -100 500 -100 500 -3,4 Tarkastustoimen toimintatiedot Toiminta Arviointitoiminta Kokoukset Arviointipäivät Arviointikohteet Lautakunnan kulut € €/kokous Ostopalvelupäivät Ostopalvelun kulut € €/päivä TP 2014 11 1 5 45 748 4 159 16 9 015 563 TA 2015 12 1 5 48 000 4 000 22 13 000 591 HKE 2016 11 1 5 44 500 4 045 22 13 000 591 KJE 2016 11 1 5 44 500 4 045 22 13 000 591 34 Toiminta Tilintarkastuspalvelu Ostopalveluna hankitut tilintarkastuspäivät Kulut € €/päivä TP 2014 Tarkastustoimi yhteensä Tuotot € Kulut € Netto € TA 2015 HKE 2016 KJE 2016 65 29 613 456 81 43 000 531 75 43 000 573 75 43 000 573 84 376 -84 376 104 000 -104 000 100 500 -100 500 100 500 -100 500 Keskusvaalilautakunta Keskusvaalilautakunnan tuloslaskelma 11 Keskusvaaliltk Toimintatuotot Muut toimintatuotot TP2014 84 182 84 182 TA2015 85 000 85 000 HKE2016 0 0 KJE2016 0 0 TA% -100,0 -100,0 Toimintakulut Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Muut toimintakulut -90 967 -76 569 -66 854 -9 716 -10 283 -406 -3 709 -148 659 -113 644 -92 169 -21 475 -26 615 -4 700 -3 700 -10 107 -1 807 -1 800 -7 -300 0 -8 000 -10 107 -1 807 -1 800 -7 -300 0 -8 000 -93,2 -98,4 -98,0 -100,0 -98,9 -100,0 116,2 -6 785 -63 659 -10 107 -10 107 -84,1 Toimintakate Vaalien toimintatiedot Toiminta TP 2014 Kunnalliset vaalit Kulut € €/äänioikeutettu Tuotot € Valtiolliset vaalit Kulut € € \ äänioikeutettu Tuotot € Vaalit yhteensä Tuotot € Kulut € Netto € Äänioikeutettuja TA 2015 HKE 2016 KJE 2016 10 107 0 10 107 0 90 967 2,06 84 182 148 659 3,36 85 000 84 182 90 967 -6 785 85 000 148 659 -63 659 0 10 107 -10 107 0 10 107 -10 107 44 210 44 200 44 200 44 200 Kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuuston tuloslaskelma 12 Kaupunginvaltuusto Toimintakulut Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Muut toimintakulut TP2014 -302 331 -92 263 -89 347 -2 916 -97 460 -3 919 -108 688 TA2015 -311 407 -94 088 -94 000 -88 -120 453 -200 -96 666 HKE2016 -297 494 -89 110 -89 000 -110 -97 080 -1 393 -109 911 KJE2016 -297 494 -89 110 -89 000 -110 -97 080 -1 393 -109 911 TA% -4,5 -5,3 -5,3 25,0 -19,4 596,5 13,7 Toimintakate -302 331 -311 407 -297 494 -297 494 -4,5 35 Kaupunginvaltuuston toimintatiedot Toiminta 120 Kaupunginvaltuusto Kokoukset ja seminaarit, pj:n kokoukset Käsitellyt asiat Kulut € €/asiat €/kokous Valtuusto yhteensä Tuotot € Kulut € Netto € TP 2014 TA 2015 HKE 2016 KJE 2016 19 145 302 331 2 085 15 912 13 170 311 407 1 832 23 954 19 145 297 494 2 052 15 658 19 145 297 494 2 052 15 658 302 331 -302 331 311 407 -311 407 297 494 -297 494 297 494 -297 494 Konsernipalvelut Hallintopalvelut Palvelualueen keskeiset tavoitteet ja merkittävimmät riskit 2016 Keskitetyt hallinto- ja toimistopalvelut Keskitetyt hallinto- ja toimistopalvelut tuottaa päätöksenteon ja toiminnan tueksi asiantuntija- ja tukipalvelut palvelualueille sekä vastaa organisaation asiakirjahallinnosta. Tavoitteena on edistää hallinnon sähköistä toimintatapaa ja laajentaa sähköisen arkistoinnin käyttöä. Riskitekijänä on em. tavoitteiden edellyttämä henkilöstöresurssien riittävyys. Tietohallinto Tietohallinto hankkii palvelualueille, liikelaitokselle ja eräille tytäryhtiöille tietoteknisen infrastruktuurin ja vastaa sen ylläpidosta ja kehittämisestä Tietohallinto auttaa palvelualueita tietojärjestelmien ja sähköisten asiointipalvelujen kehittämisessä. Tavoitteena on toteuttaa työasemapalveluiden sekä puhe- ja viestintäpalveluiden kilpailuttaminen. Riskitekijänä on henkilöstöresurssien riittävyys Edunvalvonta- ja sosiaaliasiamiespalvelut Edunvalvojien ja sosiaaliasiamiehen asiakkaiden asiat on pystytty hoitamaan asiakasmäärän kasvusta huolimatta. Toiminnan riskitekijänä on uhka asiakasmäärän huomattavasta ja ennakoimattomasta kasvusta, jolloin voi seurata resurssien riittämättömyys. Maaseutupalvelut Maaseutupalveluiden pääasiallisena tehtävänä on hallinnoida tukijärjestelmää maksajavirastosopimuksen mukaisesti. Tavoite on lisätä edelleen sähköisten tukihakemusten määrää ja vastata lakimuutoksen edellyttämän koulutuksen laadukkaasta toteutuksesta. Riskitekijänä on henkilöstöresurssien riittävyys. Lomituspalvelut Lomituspalvelut tuottaa lakisääteiset vuosilomalain mukaiset maatalousyrittäjien lomituspalvelut. Tavoite on tuottaa palvelut laadukkaasti ja siten, että valtiolta saatava hallintoraha kattaa hallinnon kustannukset. Hallituksen käsittelyssä on lainsäädännön muutos, joka sopeuttaa annettavat palvelut EU-säännöksiä vastaaviksi, mikä saattaa johtaa etuuksien vähenemiseen. Muutos ja tilojen väheneminen vaikuttaa resurssitarpeisiin. Riskitekijänä on epävarmuustekijöiden vaikutus työmotivaatioon ja työilmapiiriin. 36 Palvelualueen painopisteet sekä keskeiset toimintamenojen ja -tulojen perustelut Keskitetyt hallinto- ja toimistopalvelut Painopisteenä on hallinnon sähköisten toimintatapojen edistäminen. Kustannukset ovat pääasiassa henkilöstökustannuksia. Tuotot muodostuvat pääosin sisäisesti laskutettavista palvelujen maksuista (mm. monistus, toimistotarvikkeet, postituspalvelut). Tietohallinto Kustannukset ovat pääasiassa henkilöstökustannuksia. Toiseksi suurimman kustannuserä koostuu palvelujen ostosta. Toiminta katetaan sisäisillä tuloilla, jotka saadaan jakamalla tietohallinnon kustannukset palvelualueille työaseman määrien suhteessa. Edunvalvonta- ja sosiaaliasiamiespalvelut Painopisteenä on laadukas ja virheetön asiakaspalvelu. Pääasiassa kustannukset ovat henkilöstökustannuksia. Edunvalvonnan ja sosiaaliasiamiestoiminnan tulot ovat edelleen menoja suuremmat. Maaseutupalvelut Painopisteenä on lainsäädännön mukainen, hyvä asianhallinta, laadukas asiakaspalvelu joka pitää sisällään tehokkaan tiedotuksen ja lainsäädännön muutoksista johtuvat koulutusjärjestelyt. Pääasiassa kustannukset ovat henkilöstökustannuksia. Tuotot muodostuvat peltoalueiden vuokratuloista Lomituspalvelut Painopisteenä on lainsäädännön muutoksista aiheutuva tiedottaminen ja toiminnan sopeuttaminen muutosten edellyttämällä tavalla. Pääasiassa kustannukset ovat henkilöstökustannuksia. Toiseksi suurin kuluerä on yrittäjille maksettavat lomittajan palkkaamisesta aiheutuvat kustannukset. Valtio korvaa palveluista aiheutuvat kustannukset sekä laskennallisesti hallintokustannukset. Henkilöstö- ja talouspalvelut Henkilöstöpalvelut tuottaa asiantuntijapalveluita esisijaisesti kaupungin esimiehille ja virkamiesjohdolle. Talouspalvelut huolehtii talousohjauksesta tuottamalla taloudellista tietoa johdolle, toimialoille sekä viranomaisille. Talouspalvelut vastaa kaupungin maksuvalmiudesta sekä tuottaa keskitetyt hankintapalvelut. Palvelualueen keskeiset tavoitteet ja merkittävimmät riskit 2016 Esimiesten osaamisen vahvistaminen vuonna 2015 tehdyn kartoituksen osoittamilla osaamisalueilla on merkittävä panostus esimiestyön kehittämiseen, jonka tavoitteena on yhdenmukaistaa kaupungin johtamistapoja, varmistaa tasavertainen kohtelu ja huolehtia yksiköiden työhyvinvoinnista. Työhyvinvointijohtaminen on tärkeä tekijä henkilöstön sairauspoissaolojen vähentämisessä. Sairauspoissaolojen vähentämiseksi kaupungissa otetaan käyttöön uusia toimintatapoja, joiden tavoitteena on luoda mahdollisuuksia työyksiköille keskittyä perustehtäväänsä. Tämä edellyttää riittävää resurssointia. Talouspalvelut vastaa talouden prosessien toimivuudesta sekä ohjeistaa, neuvoo ja opastaa yksikköjä prosessien käytännön toteutuksessa, ylläpitää sähköistä reaaliaikaista raportointijärjestelmää ja tuottaa päätöksenteon tueksi seurantaraportteja sekä kustannuslaskentaa ja tuotteistusta. Talousarvio rakentuu strategiaan ja tuloskortteihin. Talouspalvelut toimittaa valtuustolle strategian toteutumista seuraavan kolmannesvuosiraportin. Määrärahojen 37 käyttötarkoitus ilmenee toimintatietokorteista. Talouspalvelut vastaa myös kirjanpidon ja muiden taloushallinnon perustehtävien ostopalvelusopimusten toteutumisen seurannasta. Vuoden 2016 aikana käynnistetään projekti uusien taloudenohjaus- ja henkilöstöhallinnon järjestelmien käyttöön ottamiseksi vuoden 2017 alusta. Käytöönottoprojektin resursointiin tulee panostaa, koska järjestelmien vaihtoon liittyy aina merkittäviä riskejä. Hankintapalvelut valmistelee yhteistyössä kaupungin eri yksiköiden kanssa kynnysarvot ylittävät hankinnat. Hankintapalvelut opastaa, ohjeistaa ja avustaa yksikköjä hankintaprosessin eri vaiheissa ja pienhankinnoissa. Lisäksi hankintapalvelut vastaa kaupungin keskitettyjen hankintojen valmistelusta. Merkittävimmät riskit hankintojen osalta ovat kilpailuttamatta jättäminen, hankintojen liian lyhyt valmisteluaika / suunnittelemattomuus. Palvelualueen painopisteet sekä keskeiset toimintamenojen ja -tulojen perustelut Työhyvinvointijohtaminen ja sairauspoissaolojen vähentäminen edellyttävät panostusta esimiestyön tukemiseen. Työhyvinvointikoordinaattoreiden työ kohdennetaan uudelleen ja työstä on tehtävä pitkäjänteistä. Talousarvio sisältää kahden työhyvinvointikoordinaattorin vakanssin perustamisen. Koordinaattorit ovat olleet määräaikaisina vuoden 2011 lukien ja toiminnan vaikuttavuutta on heikentänyt työhyvinvointityön kytkeminen talousarviovuoteen. Esimiesten osaamisen vahvistamiseen on varattu 100.000 euron määräraha. Ensiapukoulutus otetaan kaupungin omaksi työksi, mikä talousarviovaiheessa lisää henkilöstöpalvelujen menoja, mutta tasaantuu tilinpäätöksessä. Työsuojelussa on varauduttu sisäilmatutkimusten toteuttamiseen. Talouspalvelujen painopistealueet ovat: · Taloudenohjausjärjestelmien uudistaminen yhteistyössä Taitoa Oy:n kanssa · Konsernivalvonnan liittäminen osaksi toimintaprosesseja. · Kustannuslaskennan ja tuotteistuksen sekä toimintaa kuvaavien mittareiden edelleen kehittäminen palvelemaan tuloskortteja ja johdon raportointia. · Talousarvion, strategiaprosessin ja raportoinnin saumattoman yhteistyön edistäminen · Vertailutietojen hankkiminen verrokkikunnista. · Toimialojen hankintaosaamisen kehittäminen Talouspalvelujen budjetti koostuu pääasiassa 15 henkilön palkasta ja sosiaalikuluista, Kunnan Taitoa Oy:n ostopalvelusopimuksen kuluista talouspalvelujen osalta sekä verotilityskustannuksista. Kaupunginhallituksen tuloslaskelma 13 Kaupunginhallitus TP2014 9 203 443 7 102 188 444 665 970 539 686 052 TA2015 9 593 181 6 822 265 400 000 1 433 757 937 159 HKE2016 9 649 714 6 589 415 440 000 1 977 608 642 691 KJE2016 9 649 714 6 589 415 440 000 1 977 608 642 691 TA% 0,6 -3,4 10,0 37,9 -31,4 Toimintakulut Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut -22 385 474 -8 380 538 -6 421 885 -1 958 653 -7 195 157 -181 363 -4 164 399 -2 464 017 -27 564 289 -11 142 926 -8 684 782 -2 458 145 -7 952 220 -221 400 -6 339 500 -1 908 243 -27 763 408 -11 896 133 -9 234 918 -2 661 215 -7 793 388 -195 884 -5 911 394 -1 966 609 -27 876 818 -11 840 044 -9 189 428 -2 650 615 -7 951 888 -195 884 -5 911 394 -1 977 609 1,1 6,3 5,8 7,8 0,0 -11,5 -6,8 3,6 Toimintakate -13 182 030 -17 971 108 -18 113 694 -18 227 104 1,4 Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot 38 Kaupunginhallituksen toimintatiedot Toiminta Kaupunginhallitus Kokoukset, iltakoulut yms. Käsitellyt asiat Kulut € €/asia €/kokous Kaupungin johto Kulut € Vakituista henkilökuntaa Projektit ja hankkeet Kulut € Tuotot € Infotietona varhe-ja eläkemenoperust. eläkevak.maksukulut Kulut € Toiminnan tukeminen Tuettuja yhdistyksiä Kulut € €/yhdistys (keskimäärin) Tuotot € Jäsenyydet Suomen kuntaliitto Varsinais-Suomen liitto Työmarkkinalaitos Muut yhdistykset Kulut € Tyhjänä ja vajaakäytössä olevat tilat: Omat tilat Tilojen m² Kulut € €/m²/kk Muilta vuokratut tilat Kulut Rira € Kulut muut € Käytössä olevat tilat: Örninkatu 15 Kulut € Tuotot € Kh:n varamääräraha Kulut € Tuotot Käyttöomaisuuden myynti € Muut erät Yhteensä € Kaupunginhallitus yhteensä Tuotot € Kulut € Netto € TP 2014 TA 2015 HKE 2016 KJE 2016 36 570 883 748 1 550 24 549 50 900 537 101 597 10 742 40 600 471 987 787 11 800 40 600 471 987 787 11 800 327 156 2 95 746 322 095 2 1 16 637 333 337 2 1 59 201 53 942 324 919 2 1 59 201 53 942 181 895 176 274 181 771 181 771 54 32 980 611 3 194 60 36 400 607 3 500 54 48 633 901 3 500 54 48 633 901 3 500 162 423 36 36 659 990 221 465 422 098 160 000 460 000 30 300 650 300 163 395 37 27 622 000 000 000 000 000 163 395 37 27 622 000 000 000 000 000 10 829 906 718 6,98 11 848 797 770 5,61 10 538 832 145 6,58 10 538 832 145 6,58 51 806 21 977 51 000 51 900 14 317 51 900 14 317 327 518 134 328 313 000 121 000 327 420 140 071 327 420 140 071 28 209 40 000 15 000 15 000 377 979 -17 466 360 513 500 000 500 000 186 300 550 186 850 186 300 550 186 850 498 035 3 334 956 -2 836 921 624 500 2 764 303 -2 139 803 384 363 2 775 940 -2 391 577 384 363 2 767 522 -2 383 159 39 Sisäisen valvonnan toimintatiedot Toiminta 131 Sisäinen valvonta Kulut € Vakinaista henkilöstöä Sisäinen valvonta yhteensä Tuotot € Kulut € Netto € TP 2014 TA 2015 HKE 2016 KJE 2016 116 005 2 115 864 2 123 276 2 119 968 2 116 005 -116 005 115 864 -115 864 123 276 -123 276 119 968 -119 968 Hallintopalveluiden toimintatiedot Toiminta Hallinto- ja asiantuntijapalvelut Kulut € Vakinaista henkilöstöä Tuotot € Infotietona varhe- ja eläkemenoperust. eläkevak.maksukulut Lakipalvelut; konserni, sipa ja sote Kulut € Vakinaista henkilöstöä €/tunti Alue- ja kylätoimikuntatyö Kulut € Vakinaista henkilöstöä Palvelupisteet Asiakkaat kaupungintalo ja kirjastot Asiakkaat Halikko Kulut € €/asiakas Vakinaista henkilöstöä Tuotot € Edunvalvonta ja sosiaaliasiamies Asiakkaat Kulut € €/asiakas Vakinaista henkilöstöä Tuotot € Tukipalvelujen yksikkö Arkisto Tarkastetut ja hyväksytyt tiedonohjaussuunnitelmaprosessit Pysyvästi ja pitkään säilytettävien arkistoaineistojen määrä päätearkistossa /hm Määräajan säilytettävien paperiasiakirjojen hävittäminen arkistosta /kg/v Tietopalveluhaut päätearkistossa/v Kulut € Tuotot € Vakinaista henkilöstöä Kirjaamo Uusien asioiden määrä/avaukset kpl/v Keskeneräisten asioiden määrä kpl/v Kulut € Vakinaista henkilöstöä Toimistopalvelut Kokousten määrä Kulut € Vakinaista henkilöstöä TP 2014 TA 2015 441 769 HKE 2016 KJE 2016 552 046 5 555 905 5 544 478 5 276 627 227 018 276 627 276 627 59 967 1 37,09 86 323 1 53,39 94 101 1 58,20 91 458 1 56,57 16 000 10 000 150 486 5,79 2,7 16 000 10 000 151 741 5,84 2,7 54 16 000 10 000 147 931 5,69 2,7 54 335 169 865 507 3 225 000 340 174 957 515 3 232 500 340 170 398 501 3 232 500 500 400 400 3 871 3 880 3 880 14 000 350 420 718 100 3,6 14 000 350 417 874 50 3,6 14 000 350 412 447 50 3,6 3 778 2 450 134 401 3 3 700 2 300 128 712 3 3 700 2 300 124 968 3 160 158 509 3,6 160 152 072 4 160 147 664 4 90 52 602 1 16 000 126 392 7,90 2,7 54 335 170 246 508 3 259 833 591 830 39 40 Toiminta Hallinnon toimistopalvelut/Halikon virastotalo Henkilökorttien teko kpl/v Viranhaltijapäätösten lkm kpl/v Tiliöityjen laskujen määrä kpl/v Rakennuspiirustusten arkistopalvelu kpl/v Kulut € Vakinaista henkilöstöä Tilapalveluiden toimistopalvelut Tehtyjen vuokrasopimusten määrä kpl/v Tilojen vuokraamiseen liittyvien yhteenottojen määrä kpl/v Kulut € Vakinaista henkilöstöä Alueiden toimistopalvelut Vuokrattujen alueiden määrä kpl/v Kulut € Vakinaista henkilöstöä Monistamo Kopioiden määrä Kulut € €/kopio Vakinaista henkilöstöä Tuotot € Postitus- ja vahtimestaripalvelut Lähetetty posti kpl Kulut € €/kpl Vakinaista henkilöstöä Tuotot € Ajokerrat Kulut € €/ajokerta Vakinaista henkilöstöä Tuotot € Tietohallinto Työasemien määrä Tietohallinnon työasemapalvelut Kulut € €/työasema Vakinaista henkilöstöä Tuotot € Tietohallinnon tietoverkkopalvelut Kulut € €/työasema Vakinaista henkilöstöä Maaseutu- ja lomituspalvelut Maaseutuyksikkö Neuvonta ja tukien hallinnointi Asiakkaat (maatilat) Kulut € €/asiakas Vakinaista henkilöstöä Maanvuokraus Kulut € Vakinaista henkilöstöä Tuotot € TP 2014 TA 2015 HKE 2016 KJE 2016 150 100 30 300 1 100 331 221 6 150 180 27 000 1 100 300 619 150 180 27 000 1 100 291 879 240 90 90 3 950 107 615 2 2 000 83 411 2 2 000 80 989 2 520 85 915 2 870 83 459 2 870 81 023 2 120 421 1 800 000 186 991 0,10 1 100 020 690 000 165 231 0,24 1,0 103 749 690 000 163 991 0,24 1,0 103 749 91 222 120 604 1,32 1 103 427 8 476 54 263 6,40 1 49 597 130 000 129 008 0,99 1 100 000 8 300 45 873 5,53 1 52 190 92 000 104 304 1,13 1 82 110 8 400 72 786 8,67 1 69 591 92 000 103 091 1,12 1 82 110 8 400 71 937 8,56 1 69 591 3 660 3 600 4 000 4 000 1 482 071 405 14 1 759 663 1 701 554 473 14 1 883 349 1 577 630 394 14 1 804 765 1 554 806 389 14 1 804 765 263 391 73,14 1 246 195 68,39 1 239 840 59,96 1 237 085 59,27 1 1 790 301 495 168 4,5 1 030 324 982 316 4,4 1 370 318 956 233 5 1 370 312 290 228 5 2 500 0,1 306 323 6 500 0,1 270 000 4 500 0,1 300 000 4 500 0,1 300 000 698 494 186 387 0,27 41 Toiminta Lomituspalveluyksikkö Kunnalliset lomituspalvelut Lomituspäivien määrä Kulut € €/lomituspäivä Vakinaista henkilöstöä Vakinaiset maatalouslomittajat Ostopalveluna hankitut lomituspalvelut Lomituspäivien määrä Kulut € €/lomituspäivä Itsejärjestetyn lomituksen korvaukset Lomituspäivien määrä Kulut € €/lomituspäivä Tuotot € 142 Hallintopalvelut yhteensä Tuotot € Kulut € Netto € TP 2014 TA 2015 HKE 2016 KJE 2016 12 286 3 398 530 277 5 72 14 000 3 338 155 238 5 72 12 286 3 438 491 280 5 72 12 286 3 354 043 273 5 72 1 221 263 869 216 1 000 250 000 250 1 221 263 869 216 1 221 223 869 183 7 148 942 550 132 4 764 619 7 000 800 000 114 4 449 548 7 148 950 000 133 4 495 012 7 148 950 000 133 4 495 012 7 364 066 8 458 466 -1 094 400 7 080 207 9 226 357 -2 146 150 7 087 831 9 278 458 -2 190 627 7 087 831 9 068 847 -1 981 016 TP 2014 3 700 TA 2015 3 700 HKE 2016 3 670 KJE 2016 3 670 341 645 66 294 4 343 016 57 000 4 341 489 69 000 4 334 368 69 000 4 48 840 48 049 48 842 48 842 1 127 000 135 000 189 000 332 179 31,13 6,6 324 039 305 630 29,54 6,4 285 058 313 536 32,32 6 93 420 304 951 31,44 6 93 420 1 427 723 1 425 465 1 330 480 1 330 480 65 273 14 907 55 000 65 000 14 900 65 000 14 900 200 234 41,28 3 179 259 44,35 2,5 129 666 40,10 2 127 031 39,29 2 109 688 35,71 1,9 114 028 35,26 2 148 022 36,62 2,5 144 131 35,66 2,5 370 403 5 18 353 636 5 369 145 5 360 299 5 Henkilöstö- ja talouspalveluiden toimintatiedot Toiminta Kaupungin työntekijöitä Talous- ja rahoituspalvelujen hallinto Kulut € Pankkipalvelut kulut € Vakinaista henkilöstöä Infotietona varhe-ja eläkemenoperust.eläkevak.maksukulut Projektit ja hankkeet Määrä Kulut € Henkilöstöä Toimialojen keskitetyt talouspalvelut Kulut € €/tunti Vakinaista henkilöstöä Tuotot € Kunnallisverotus Kulut € €/asukas Taloushallinnon keskitetyt ostopalvelut Kulut € Tuotot € Talous- ja vuosisuunnittelu Kulut € €/tunti Vakinaista henkilöstöä Hankintapalvelut Kulut € €/tunti Vakinaista henkilöstöä Henkilöstöpalvelujen hallinto Kulut € Vakinaista henkilöstöä Tuotot € 42 Toiminta Työsuojelu Kulut € €/työntekijä Vakinaista henkilöstöä Tuotot € Rekrytointiyksikkö Kulut € €/työntekijä Vakinaista henkilöstöä Tuotot € Yhteistoiminta Kulut € €/työntekijä Pääluottamusmiehiä Tuotot € Työhyvinvoinnin edistäminen Kulut € €/työntekijä Tuotot € Yhteinen koulutus Kulut € €/työntekijä Työterveyspalvelut Kulut € €/työntekijä Tuotot (Kelan työterveyshuollon korvaus) € Korvaukset luottamushenkilöille Kulut € Palkanlaskennan keskitetyt ostopalvelut Ostopalveluna hankittu Kulut € Tuotot € €/työntekijä 151 Henkilöstö- ja talouspalvelut yhteensä Tuotot € Kulut € Netto € TP 2014 TA 2015 HKE 2016 KJE 2016 280 347 75,77 4 280 443 75,80 4 304 209 82,89 4 302 274 82,36 4 184 500 49,86 3 101 818 181 045 48,93 3 90 000 191 508 52,18 3 90 000 187 368 51,05 3 90 000 276 022 74,60 3,4 27 223 294 925 79,71 3,4 26 000 321 900 87,71 3,4 28 000 319 878 87,16 3,4 28 000 212 477 57,43 3 103 344 037 92,98 279 370 76,12 3 103 276 603 75,37 3 103 12 317 3,33 59 800 16,16 112 110 30,55 112 110 30,55 1 275 032 345 654 645 1 101 500 298 630 000 1 379 670 376 654 645 1 379 670 376 654 645 14 254 14 254 884 068 5 504 359 -4 620 291 884 068 5 516 417 -4 632 349 72 14 254 0 1 125 753 5 168 460 -4 042 707 1 031 058 5 221 784 -4 190 726 43 Hyvinvointipalvelut Hyvinvointipalvelujen tuloskortti Asiakkaat Strategiset tavoitteet Keskeiset keinot Operatiiviset toimenpi- Mittarit, arviointi ja tateet voitetaso / vastuutaho 1. Lastensuojelutarve vähenee 1.1. Oikea-aikainen tuki 1.1.1. Ehkäisevän työn ja palveluohjauksen vahvistaminen Erityisen vaikeissa tilanteissa ESH-konsultaatioiden uudet rakenteet 1.1.1.1. Lapsiperheiden kotipalvelua saaneiden perheiden määrä. Varhaisen perhetyön perheiden määrä Toteutuneet konsultaatiot lkm. SHL mukaisten palvelutarpeen arviointien määrä 2. Mielenterveystyö te- 2.1. Muutosta tukevan 2.1.1. Yhteistyö sairaanhostuu suunnitelman toteuttami- hoitopiirin kanssa tiivisnen tyy, palvelurakennetta uudistetaan 2.1.1.1 ESH-laitoshoidon määrä vähenee Asumispalvelupaikkojen määrä nykyisellä tasolla MT-kotikuntoutuksen ja ryhmäkäyntien määrä lisääntyy kaupungin palveluissa 3. Rakennemuutos jat- 3.1. Vanhemman väes3.1.1. Kuntoutuksen ja kuu vanhuspalveluissa tönosan kasvavaan palve- kotihoidon tiivis yhteistyö lutarpeeseen vastataan ensisijaisesti kotiin annettavilla palveluilla ja tukemalla toimintakykyä 3.1.1.1. Kotiutuminen tksairaalasta nopeutuu Siirtyminen erikoissairaanhoidosta suoraan kotikuntoutukseen lisääntyy 3.1.1.2. Kotona toteutuneen kuntoutuksen määrä (asiakkaat/käynnit) Kotona asuvien osuus 4. Ryhmäkoot kasvavat 4.1. Kouluverkon kriittihallitusti perusopetuk- nen tarkastelu sessa 5. Varhaiskasvatuksen palvelutuotannon uudelleen järjestelyt 4.1.1. Oppilaaksiottoalu- 4.1.1.1. Opetusryhmien eiden ja koulukuljetusver- koko koston yhteissuunnittelu Koulukuljetuskustannukset Kouluverkontarkastelun suunnitelma on valmis 5.1. Toiminnasta vastaa- 5.1.1. Yksityisen päivävien yhteistyökumppanei- hoidon osuuden kasvattaden valitseminen ja siminen touttaminen 5.1.1.1. Yksityisen hoidon osuus 5 % -> 10 % Palvelusetelin käyttöasteen seuranta Varhaiskasvatusyksiköiden palveluverkon suunnitelma 44 Strategiset tavoitteet Keskeiset keinot 6. Eri ryhmille kohden- 6.1. Vaikuttavat palvelunettuja ennaltaehkäiratkaisut seviä palveluita lisätään Operatiiviset toimenpi- Mittarit, arviointi ja tateet voitetaso / vastuutaho 6.1.1. Liikuntaneuvonta, 6.1.1.1. Tarjottujen palkäyttömaksujen räätäveluiden käyttö löinti eri ryhmille, kansalaisopiston kohdennettu kurssitarjonta, kulttuuripalveluiden markkinointi eri ryhmille, kirjasto tarjoaa perinteisten kirjastopalveluiden lisäksi kohtaamispaikan kuntalaisille sekä mahdollisuuden käyttää kirjaston työasemia, museot tarjoavat työpajoja ja opastuksia erityisryhmille 6.1.2. Terveyttä edistäviä 6.1.2.1. Toteutuneiden ryhmiä / nettiryhmiä liryhmien määrä sää, yhteistyö 3.sektorin Osallistujien määrä kanssa 7. Erityisen runsaasti 7.1. Asiakaslähtöinen pal- 7.1.1. Vastuutyöntekijät terveyspalveluita käyt- velusuunnittelu ”suurkuluttajille” tävien palvelukokonaisuuksien hallinta yli sosiaali- ja terveystoimen rajapinnan 7.1.1.1. Hallitsemattomat ”suurkulutuskäynnit vähenevät” (esim. yli 12x/vuosi, asiakasosuus vähenee) Prosessit Strategiset tavoitteet Keskeiset keinot 1. Palvelurakennemuu- 1.1. Muutosten valmistelu tokset toteutuvat har- toteutuu laaja-alaisesti kitusti yhteistyössä eri toimijatahojen kanssa Operatiiviset toimenpi- Mittarit, arviointi ja tateet voitetaso / vastuutaho 1.1.1. Synnytys- ja las1.1.1.1. Prosessipoiktentautienosastojen muu- keamat tokset huomioidaan peAsiakaspalaute ruspalveluissa 1.1.2. Palvelutarpeiden arviointiprosessit tukevat asiakkaiden yhdenvertaista kohtelua 1.1.2.1. Palveluiden käsittely- ja odotusajat Palvelusetelikäyttö varhaiskasvatuksessa 1.2.1.2. Sosiaalipalveluiden rakennemuutossuunnitelma on valmis 2. Toimintaympäristön digitalisaatio 2.1.1. Käytössä olevien 2.1.1.1. Laitekannan lisähköisten alustojen aktii- sääntyminen ja Office 365 käytön seuranta vikäyttö hallinnossa ja palveluissa. Laitekannan arviointi ja toimintojen mahdollistaminen uusiutuvan laitekannan myötä. 2.1.1.2. Terveyspalveluissa Effica itseilmoittautuminen laajenee, omahoito ja esitiedot käyttöön 45 Strategiset tavoitteet Keskeiset keinot 3. Vapaa-aikapalveluita kehitetään nykyistä palveluverkkoa ylläpitämällä ja tehostamalla sekä uusia toimintamalleja toteuttamalla Operatiiviset toimenpi- Mittarit, arviointi ja tateet voitetaso / vastuutaho 3.1.1. Peruskorjaus- ja kehittämishankkeet Kuntalaisten aktivoiminen vapaa-aikapalveluiden pariin yhteistyössä kolmannen sektorin ja kaupungin oman organisaation kanssa 3.1.1.1. Urheilupuiston peruskorjaus 2015–2017, lähiliikuntapaikan rakentaminen Marian koulun pihalle, Veturitallin toimintojen monipuolistaminen tapahtuma- ja konserttitoimintaan (toiminnan määrä), kirjaston käyttöjärjestelmän muutos ja Vaski-kirjastoihin liittymisprojektin onnistuminen 3.1.1.2. Elektroniikkamuseon näyttelyiden valmiiksi saattaminen vuoden 2016 aikana. Taidemuseossa tutkittu kesänäyttely seudun taiteilijoista saavutettavuusnäyttelynä. 3.1.1.3. Prosenttitaidehankinnat kahteen kohteeseen 3.1.1.4. Kiikalan (2016) ja Muurlan (2017) kirjastojen automatisointi 3.1.1.5. Paikallismuseoiden kehittämissuunnitelma valmis vuoden 2016 aikana 3.1.1.6. Yhteistyön määrä ja lisäys Johtaminen, osaaminen ja henkilöstö Strategiset tavoitteet Keskeiset keinot Operatiiviset toimenpi- Mittarit, arviointi ja tateet voitetaso / vastuutaho 1. Henkilökunnan työhyvinvointi paranee 1.1. Yhteistyö ja vuorovaikutus tukee työssä ja muutoksissa jaksamista 1.1.1. Kehityskeskustelut 1.1.1.1. Sairauspoissaolot Johtaminen vähenevät Ennakoiva asioiden valTyötyytyväisyys lisääntyy mistelu Keskinäinen kunnioitus Realistinen henkilöstöresurssointi 2. Henkilöstön osaami- 2.1. Muuttuvia palvelurasen varmistaminen kenteita ja toimintamalleja vastaavasta koulutuksesta huolehtiminen 2.1.1. Koulutusvelvoitteen toteuttaminen uusia oppimismetodeja hyödyntämällä tai verkko-oppimisympäristöjen nykyistä laajempi hyödyntäminen 2.1.1.1. Koulutuspäivien määrä (väh. 3 pv/hlö) Verkkokurssien käytön lisääntyminen 46 Strategiset tavoitteet Keskeiset keinot Operatiiviset toimenpi- Mittarit, arviointi ja tateet voitetaso / vastuutaho 3. Koulutuspalveluissa hyödynnetään digitaalisia opetusratkaisuja ja varmistetaan tulevaisuuden osaamispääomaa 3.1. Oppimisympäristöjen opetushenkilöstön pedagogisen osaamisen, tvtvalmiuksien ja työelämäyhteyksien kehittäminen hankeyhteistyössä 3.1.1. Kaikki oppilaat käyttävät säännöllisesti tieto- ja viestintätekniikkaa eri oppiaineissa ja monipuolisia oppimisympäristöjä 3.1.1.1. Käytössä olevien sähköisten alustojen aktiivikäyttö hallinnossa ja palveluissa. Laitekannan arviointi ja toimintojen mahdollistaminen uusiutuvan laitekannan myötä. 3.1.2. Oppimisympäristöön ja opetusteknologiaan liittyvien opetushenkilöstön koulutuksien toteuttaminen yhteistyössä yhteiskumppanien ja kumppanuushankkeiden kautta 3.1.2.1. Toteutuneet kumppanuushankkeet ja järjestetyt koulutukset Talous Strategiset tavoitteet Keskeiset keinot Operatiiviset toimenpi- Mittarit, arviointi ja tateet voitetaso / vastuutaho 1. Kustannustehokas palvelutuotanto 1.1. Uudistuva palvelu1.1.1. Uudistusten hallittu 1.1.1.1. Sote kustannusverkko ja toimintakäytän- ja ripeä täytäntöönpano vertailun tulokset keskiteet suurten kaupunkien ryhmässä, tavoitetasona edullisin kolmannes 1.1.1.2. Varhaiskasvatuksen täyttöaste 1.1.1.3. Päivähoitopaikan hinta vertailukuntien tasoa 1.1.1.4. Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen kustannukset / oppilas vertailukuntien tasoa 1.1.1.5. Kulttuuri- ja kirjastopalvelujen sekä liikunta- ja nuorisopalvelujen nettokustannukset / asukas enintään vertailukuntien tasoa 1.1.2. Toimintakäytäntöjen tarkistaminen ja kustannustietoisuuden lisääminen 1.2.1.1. Lastensuojelun 0-17 –vuotiaiden asiakkaiden osuus samanikäisestä väestöstä ja huostassa olevien 0-17 – vuotiaiden osuus samanikäisestä väestöstä(suhteessa keskisuuret kaupungit) 1.2.1.2. Laitosasuminen vähenee vammaistyössä 1.1.3. Oppilaskohtaisten kustannusten alentaminen 1.1.3.1. Opettajan vakanssilla toimivien koulunjohtajien/virkarehtoreiden vakanssien tarkastelu 47 Strategiset tavoitteet Keskeiset keinot Operatiiviset toimenpi- Mittarit, arviointi ja tateet voitetaso / vastuutaho 1.1.3.2. Ei säädöksiin perustuvien käytänteiden arviointi, taloudellisten vaikutusten laskenta ja purkaminen 1.1.4. Tilojen tehokas käyttö 1.1.4.1. Lasten ja nuorten palvelualueeseen kuuluvien yksiköiden mahdollisuudet toimia samoissa kiinteistöissä Hyvinvointipalveluiden toimintastrategia 2016 - 2019: • • • • • • • ennaltaehkäiseviä palveluita vahvistetaan keinoina perhetyö, tukiperheet ja tukihenkilöt asukkaiden aktiivista elämäntapaa edistetään helposti saavutettavilla vapaa-aikapalveluilla vanhemman väestönosan kasvavaan palvelutarpeeseen vastataan ensisijaisesti kotiin annettavilla palveluilla ja tukemalla toimintakykyä asukkaiden omatoimisuus säilytetään mahdollisemman pitkään asukkaiden akuutti- ja suurten sairasryhmien seurantahoito ja kuntoutus sekä muut lakisääteiset palvelut turvataan kaupungissa toimivina lähipalveluina myös toimintaympäristön muutoksessa lasten ja nuorten hyvinvointia edistetään kehittämällä varhaiskasvatuksen ja opetuksen palveluverkkoa sekä laajentamalla yhteistyötä muiden toimijoiden kanssa koulutuspalveluissa hyödynnetään digitaalisia opetusratkaisuja ja varmistetaan tulevaisuuden osaamispääomaa Terveyspalvelut Palvelualueen keskeiset tavoitteet ja merkittävimmät riskit 2016 Keskeiset tavoitteet lakisääteisten palvelutavoitteiden toteuttaminen talouden asettamien reunaehtojen puitteissa palvelurakenteen uudistaminen sopeuttamisohjelman mukaisesti niin, että avohoitopainotteinen ja kuntouttava palvelu vahvistuu ja vuodeosastopainotteisuus vähenee, alueellisena yhteistyönä kasvavaan palvelutarpeeseen sopeutuminen, johtuen väestön ikärakenteesta ja sosioekonomisessa tilanteessa meneillään olevasta nopeasta muutoksesta pätevän henkilöstön rekrytointi, osaamisen varmistaminen, henkilöstön sairauspoissaolojen vähentäminen ja henkilöstövoimavarojen kohdentaminen muuttuvien tarpeiden mukaisesti palvelukokonaisuuksien eheyttäminen ja palveluohjaustoiminnan lisääminen, peruspalveluiden ja erikoissairaanhoidon palvelusuunnitelmien integroiminen erityisesti mielenterveys-, päihde- ja moniongelmaisissa asiakasryhmissä Merkittävimmät riskit talous- ja sosioekonominen tilanne heikkenevät edelleen ja moniongelmaisten, erityisen runsaasti palveluita käyttävien määrä kasvaa asiantuntijaosaamista menetetään ja henkilöstön rekrytointi vaikeutuu ja henkilöstön hyvinvointi heikkenee edelleen palvelujärjestelmän talouden ongelmat heijastuvat peruspalveluihin toimintahäiriöinä ja johtavat merkittävään erikoispalveluiden (esim. erikoissairaanhoito, lastensuojelu) tarpeen kasvuun, jolloin budjettivaraukset eivät riitä päätökset sopeuttamisohjelmaan sisältyvistä muutoksista viivästyvät, palvelujärjestelmän kehittäminen ja uudistaminen pysähtyvät ja sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistukselle asetettuja tavoitteita ennakoivan palvelurakenteen suunnittelua ei saada konkretisoitua paikallisesti 48 Palvelualueen painopisteet sekä keskeiset toimintamenojen ja -tulojen perustelut Terveyspalveluiden toiminnassa keskitytään lakisääteisten palveluvelvoitteiden toteuttamiseen. Toiminnassa on otettava huomioon sosioekonomisen tilanteen heikkenemisen vaikutus eri väestöryhmissä. Kuntoutuspalveluissa sekä työttömien terveyspalveluissa on päästävä asetuksen mukaiselle tasolle. Työttömien terveyspalveluiden järjestämiseen ja ennaltaehkäisevään perhetyöhön kohdennetaan voimavaroja ja kehitetään yhteistoimintamalleja. Terveydenhoitolain mukaista terveydenhuollon järjestämissuunnitelman kehittämistä jatketaan kuntien asiantuntijoiden ja sairaanhoitopiirin yhteistyönä. Terveyspalveluiden talousarviossa 2016 toimintakulujen kasvu johtuu palvelutarpeiden ja järjestämisvastuiden kasvusta ja henkilöstökustannuksista. Erikoissairaanhoidon budjetointi vastaa kuluvan vuoden tasoa ja siinä on huomioitu tavoite toteuttaa sopeuttamisohjelmaan sisältyvät toimenpiteet mielenterveyskuntoutuksen ja psykiatrisen erikoissairaanhoidon palveluiden kehittämisestä ja synnytystoiminnan keskittämisestä. Neuvottelut erikoissairaanhoidon kanssa ovat käynnistymässä aikatauluista ja toimenpiteistä. Perusterveydenhuollon yöpäivystyksestä luovutaan. Kaupungin mielenterveyspalveluita kehitetään. Esitetään perustettavaksi koordinoivan psykiatrin vakanssi, lakkauttamalla yksi hammaslääkärin vakanssi. Toimenpiteellä mahdollistetaan palveluiden koordinaatio ja saadaan säästöjä psykiatrisen erikoissairaanhoidon kustannuksissa. Omana toimintana järjestettäviä mielenterveyskuntoutujien asumus – ja kuntoutuspalveluita vakiinnutetaan ja toiminta siirretään nykyistä tarkoituksenmukaisempiin tiloihin Pahkavuoren kiinteistöön. Yksikköön tulee yhteensä 22 eriasteisen palveluasumisen ja intervallipaikkaa ympärivuorokautisen palveluasumisen tarpeessa oleville mielenterveyskuntoutujille. Ostopalveluiden määrä säilyy nykyisellä tasolla. Intervallijaksoilla voidaan vähentää erikoissairaanhoidon tarvetta. Avoterveydenhuollon peruspalvelut toteutetaan pääosin lähipalveluiden periaatteella terveysasemilla. Toimintasuunnitelmaan sisältyy ei – lakisääteisenä toimintana esitys suolistosyöpäseulonnan valtakunnalliseen arviointiohjelmaan osallistumisen jatkamisesta vielä v. 2016, välittömät seulonta kustannukset noin 5.000€. Terveysasemilla kehitetään omahoitajamallia, hoitajien itsenäistä vastaanottoa. Hoitajien reseptinkirjoitusoikeus käynnistyy koulutuksen päätyttyä. Varhaisen perhetyön vahvistamiselle on suuri tarve. Ennaltaehkäisevään perhetyöhön jatkuvat vuosille 2015–2016 kahden vuoden määräajaksi osoitetut voimavarat. Toimintaa vakiinnutetaan. Kotisairaalaan esitetään 1 sairaanhoitajan toimi, lisääntyvien tehtävien perusteella mm. kotisairaalahoito ja kiireelliseen kotisairaanhoitoon/ kotiutustiimin/yöpartiotoiminnan tehostaminen, jolloin sairaalahoidoista säästöjä ja sijaistyöntekijöiden tarve vähenee. Suun terveydenhuollossa luovutaan Perniön hammashoitolasta, sisäilmaongelmien vuoksi, sopeuttamisohjelman mukaisesti. Terveyskeskussairaalassa kuntouttavaa työtä ja kotiutuskoordinointia kehitetään yhteistyössä vanhuspalveluiden kanssa, tavoitteena hoitojaksojen lyheneminen ja siirtojen erikoissairaanhoidosta tehostuminen. Terveyskeskussairaalan potilasvaihto edellyttää kahta lääkäriä osastoille 1 ja 2. Määräaikaista lääkärinvakanssia (koulutusvirka) jatketaan kuten kuluvana vuotena. Vanhuspalveluissa varataan kaksi kuntoutuspaikkaa terveyskeskussairaalasta ohjattavien potilaiden kuntoutukseen. Kuntoutuspalveluiden tarve on kasvanut ja hoitoonpääsyn normien mukaisessa hoidon toteutuksessa on merkittäviä ongelmia. Ostopalveluita on jouduttu lisäämään sekä fysioterapiassa, toimintaterapiassa että puheterapiassa. Kuntoutusyksikköön esitetään fysioterapeuttia sekä toimintaterapeuttia lakisääteisten palveluiden turvaamiseksi ja ostopalveluiden vähentämiseksi. Jotta henkilöstöresurssi voidaan hyödyntää mahdollisimman tehokkaasti, sisältyy suunnitelmaan määräaikainen varahenkilöstö, hoitajia päivystykseen, kotisairaalaan ja terveysasemille sekä ½ fysioterapeutin voimavara korvaamaan sijaishenkilöresurssia, jolloin vastaava summa säästyy sijaismäärärahoista. Erityisesti kotisairaalassa, avosairaanhoidon vastaanotoilla ja päivystyksessä Satunnaiset sijaiset ovat potilasturvallisuuden ja tehokkuuden 49 kannalta haaste suuren perehdytystarpeen vuoksi. Muita määräaikaisia tehtäviä ovat perhetyöntekijät (5), joista 2,5 testamenttivaroin sekä projektityöntekijät. Kehittämishankkeet KASTE II-ohjelman mukaisesti v 2013 käynnistynyt moniongelmaisten asiakkaiden palvelumuotoiluhanketta, ”Palvelumuotoilulla parempia palveluita riskiryhmille 2 osa-aikaista hanketyöntekijää perhetyöntekijä hankerahoituksella ja hanke jatkuu vuoteen 2016. Hankkeesta on sosiaali- ja terveysministeriön päätös ja sitä hallinnoin Turun sosiaali- ja terveystoimi. Kaste II ohjelman Pois syrjästä hanke lasten ja lapsiperheiden palveluiden kokonaisuuden/ ennakoivan lastensuojelun kehittämiseksi jatkuu 31.9.2016 saakka alueellisena yhteistyönä (1 projektityöntekijä). Arkeen voimaa- toimintaohjelmaa vakiinnutetaan ja Toimivat palkeet hanke jatkuu. Hankerahoitusta on haettu Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen terveydenedistämisen määrärahoista lasten ylipainoisuuden ehkäisyyn yhteistyössä liikuntatoimen kanssa, kustannukset 6.000 €. Päätös hankkeesta saadaan vuonna 2015. Hankinnat ja investointisuunnitelma Tietojärjestelmien kehittämisessä on varauduttava potilastietojärjestelmän päivitykseen (Effica LifeCare-versio), joka edellytys Kanta-kansallisen arkiston seuraavan vaiheen käyttöönotolle, ja toiminnallisuuksien parantamiseen sekä uuteen Effica-laskutusohjelmaan sekä sähköisten asiakaspalvelujen käyttöönoton laajentamiseen. Irtaimistohankinnoissa on varauduttu välttämättömien kalusteiden ja hoitovälineiden sekä laitteiden uusintaan (työtuolit, korvalamput, kipupumput, defibrillaattorit, suun terveydenhuollon hoitokoneet, haavanhoidon VAC-laitteet yms.). Kuntoutuksen tilat pääterveysasemalla on toistuvia vesivahinkoja ja näistä seuranneita ongelmia. Saneeraushanke on yhteinen sairaanhoitopiirin kanssa. Investointiohjelmassa on varaus tähän saneeraukseen vuodelle 2017, mutta saattaa siirtyä myöhemmäksi osana sairaanhoitopiirin suunnittelua. Suun terveydenhuollon pääterveysaseman tilojen saneeraukseen on samoin alustava varaus vuodelle 2017 (yhteinen hanke sairaanhoitopiirin kanssa). Pääterveysaseman kiinteistön ulkoremonttiin (vesivuotoja, ulkoseinävaurioita) on varauduttava. Mielenterveysasumisyksiköksi mahdollinen siirtyminen Pahkavuoren kiinteistöön edellyttää joitakin uudistuksia ja pintaremonttia. Vanhuspalvelut Palvelualueen keskeiset tavoitteet ja merkittävimmät riskit 2016 Keskeiset tavoitteet asiakkaan kotona asumista tuetaan muistisairaan asiakkaan hoitomalleja kehitetään kotihoitoon omaishoitotilanteita tuetaan tehokkaammin ympärivuorokautista hoitoa kehitetään toteutetaan talouden tasapainottamisohjelmaa suunnitelman mukaan Edellä mainitut tavoitteet ovat laajoja, pitkäkestoisia ja jatkuvia. Niiden toteuttamiseksi suunniteltuja toimenpiteitä arvioidaan kattavasti toimintakertomuksen yhteydessä. Merkittävimmät riskit taloudellinen tilanne estää toiminnan kehittämisen entistä laadukkaammaksi taloudellinen tilanne heikentää merkittävästi kasvavaan palvelutarpeeseen vastaamista henkilökunta on ikääntynyttä ja sairauspoissaolot ovat lisääntymässä kasvavan työmäärän ja yhä haasteellisemman asiakaskunnan johdosta asiakaskunnassa on lisääntyvässä määrin moniongelmaisia nuorehkoja henkilöitä, joiden hoito on hyvin haasteellista ja aikaa vievää muistisairaiden ja mielenterveysongelmaisten osuus kasvaa kaikissa palvelumuodoissa Palvelualueen painopisteet sekä keskeiset toimintamenojen ja -tulojen perustelut Painopistealueina toiminnassa korostuu kotona asumisen tukeminen mm. palveluohjauksen, riskiryhmien tunnistamisen, omaishoidon tukemisen sekä kuntoutuksen keinoin. 50 Kotona asumisen ja kotiin annettavien palveluiden kattavuus (yli 75 v täyttäneet) on Salossa ollut pitkään hyvällä tasolla kuten myös säännöllisen kotihoidon. Kotihoidon uusien asiakkaiden monipuolisen ja kattavan palvelutarpeen arvioinnin varmistamiseksi esitetään toista palvelunohjaajan vakanssia muuttamalla sairaanhoitajan vakanssi palveluohjaajaksi. Kokemukset palveluohjauksesta ovat olleet myönteisiä. Kotona asumista voidaan tukea kuljetuspalveluin, sosiaalihuoltolain mukaisiin kuljetuspalveluihin esitetään 10 000 euron määrärahan korotusta nykyiseen 250 000 euroon. Kotihoidon asiakkaiden kuntoutumista ja asukkaiden kotona asumista tehostetaan vuoden 2015 aikana käynnistyneen kuntoutustoiminnan avulla. Toiminta kohdentuu erityisesti terapiaan ja apuvälinearviointeihin riskiryhmissä oleville, kotiutustilanteissa, kotona selviämisessä pidempään sekä intervallihoitoon. Toiminnasta aiheutuu tulevana vuonna täysimääräiset toimintakulut. Omaishoitoa tuetaan sosiaali- ja terveyslautakunnan 20.5.2015 § 70 hyväksymällä osallistumisella Varsinais-Suomen perhehoitoyksikön toimintaan 20.000 euroa määrärahavarauksella. Tavoitteena on edelleen lisätä hoitojärjestelyvaihtoehtoja omaishoitajan lakisääteisen vapaan aikana. Ympärivuorokautisessa hoidossa on käytössä parhaillaan 486 paikkaa, joista ostetaan 45 paikkaa. Palvelusetelillä on hankittu viisi paikkaa. Määrärahaa ei ko. toimintaan lisätä. Koko vanhuspalveluita koskevina toimina on palveluiden myöntämistä ja odotusaikojen julkaisemista koskevat säädökset. Vanhuspalvelulain mukaan palvelut tulee myöntää kolmen kuukauden määräajassa ja odotusajat tulee julkaista vähintään puolivuosittain. Ympärivuorokautisen hoidon, omaishoidon ja sosiaalihuoltolain mukaisten kuljetusten odotusajat julkaistaan kolmannes vuosittain kaupunkitiedotteessa ja kaupungin kotisivuilla. Tavoitteena on että, em. kriteerit täyttävät palvelut myönnetään kolmen kuukauden määräajassa. Tulevana vuonna julkaistaan myös kotihoidon saantoajat. Toimintavuodelle talouden tasapainotusohjelmassa esitetään vanhuspalveluihin kohdentuvina toimenpiteinä seuraavaa: Tehostetun palveluasumisen ostopalveluissa on tarkoituksena luopua noin 10 paikasta vuoteen 2016 mennessä. Asukkaita ei siirretä toisiin yksiköihin, joten arvioidun 200.000 euron vuositason kustannusvaikutuksen toteutumista ei voida täsmällisesti ennakoida. Vuonna 2014 vähennettiin neljä ostopalvelupaikkaa ja vuonna 2015 kolme paikkaa. Käytössä on yhteensä 50 ostopalvelu- ja palvelusetelipaikkaa, joista tulevana vuonna pyritään vähentämään kolme paikkaa. Tasapainottamisohjelmassa 2016–2018 on vanhuspalveluille asetettu tavoitteeksi, että Pahkavuoren ryhmäkodin toiminnalle haetaan uutta noin 30 paikan yksikköä. Samassa yhteydessä palvelurakennemuutoksen edistämiseksi lakkautetaan Kukonkallion 12-paikkainen osasto, josta osa sijoittuu hankalasti portaiden taakse ns. vanhaan asuntolaan. Kukonkallion osaston lakkautuksen yhteydessä voidaan vanhuspalveluiden sisällä vähentää ko. osaston vakanssimäärä esim. eläköitymisien (n. 5 kpl) yhteydessä. Arvioitu kustannusvaikutus on 200.000 euroa. Toimenpiteelle haetaan aktiivisesti nopeaa ratkaisua tulevan talousarvion yhteydessä, jotta voidaan toteuttaa arvioitu menoleikkaus. Talousarvioon 2016 esitetyt määrärahat antavat mahdollisuuden edellä esitettyyn nykyisen tasoiseen toimintaan. Lisämäärärahavarauksia vaatii yöpartiotoiminnan käynnistäminen. Vanhuspalvelulain mukaan kodin tulee olla ensisijainen hoitopaikka ikääntyneelle. Tämän toteutumisen mahdollistaminen edellyttää yöaikaisten käyntien järjestämistä. Yöpartion avulla voidaan tukea kotona asumista, mahdollistaa entistä paremmin kotikokeilut vuodeosastolta, nopeammat siirtymiset vuodeosastolta/päivystyksestä kotiin, omais- ja saattohoitotilanteiden avustaminen sekä vammaispalveluiden asiakkaiden hoito yöaikaan. Toiminnan avulla voidaan ohjata hälytyskeskuksen sosiaalipäivystäjälle ohjautuvat ns. vanhusten nostokäynnit yöpartiolle. Turvapalvelusopimus päättyy 31.12.2016, jonka jälkeen voidaan neuvotella turva-auttajakäyntien mahdollisesta siirrosta yöpartiolle. Tavoitteena on käynnistää toiminta koko kaupungin aluetta koskevana. Vähimmillään yöpartion voi toteuttaa 51 viiden uuden lähihoitajan vakanssin avulla. Neljä näistä voidaan järjestää sisäisin siirroin. Yöpartio toimisi kiinteästi kotisairaalan kanssa synergiaedun saavuttamiseksi. Sosiaalityön palvelut Palvelualueen keskeiset tavoitteet ja merkittävimmät riskit 2016 Keskeiset tavoitteet monialaisen yhteispalvelun toiminta käynnistetään TYP:in hyvien käytäntöjen pohjalta ja kehitetään sosiaalista kuntoutusta ja toimintakyvyn arviointia hankkeiden tuella valmistaudutaan ja suunnitellaan toimeentulotuen Kelasiirto ja sen mahdollistama palveluiden uudelleenorganisointi ja painopiste sosiaalihuoltolain mukaisesti ehkäiseviin palveluihin toteutetaan sosiaalitakuuta pysymällä lakisääteisissä käsittely- ja määräajoissa pitkäaikaistyöttömien aktivoinnilla pyritään työmarkkinatuen kuntaosuuden kasvun hillitsemiseen varmistetaan henkilökunnan pysyvyyttä ja hyvinvointia Merkittävimmät riskit taloudellisen tilanteen vaikutus toiminnan kehittämiseen ja tulevaan soteuudistukseen varautumiseen työttömyyden kasvu ja pitkittyminen lisää toimeentulotukimenoja ja heikentää perheiden hyvinvointia ja lisää palveluiden kysyntää moniongelmaisten asiakkaiden kasvava palvelutarve lisää kustannuksia lastensuojelun sijaishuollon tarpeen pysyminen edelleen korkealla tasolla vaarantaa sopeuttamisohjelman toteutumista Sosiaalityön palveluiden talousarvio- ja tilirakennetta on muutettu mm. sosiaalihuoltolain vaatimien muutosten takia. Uusi tulosyksikkö “sosiaalityön yhteiset palvelut” sisältää sosiaalihuoltolain mukaisia palveluita, joihin on siirretty määrärahavarauksia lastensuojelun, vammaistyön ja aikuissosiaalityön kustannuspaikoilta. Lisäksi tulosyksikköön on siirretty sosiaalityön johdon kustannuspaikoista sosiaalityön avustukset, hankkeet ja sosiaalipäivystys. Palvelualueen painopisteet sekä keskeiset toimintamenojen ja -tulojen perustelut Toimintavuoden aikana kehitetään varhaista perhetyötä (lapsiperheiden kotipalvelu ja neuvolan perhetyö) yhdessä terveyspalveluiden kanssa ja vakiinnutetaan työ osaksi kaupungin palveluita. Valmistaudutaan toimeentulotuen Kelasiirtoon käymällä läpi koko sosiaalityön palveluiden rakenne ja resurssien kohdentaminen vuoden 2017 alusta sopeuttamisohjelman tavoitteiden mukaisesti. Palveluita muokataan vastaamaan sosiaalihuoltolain mukaisia prosesseja ja pyritään mahdollisimman varhaisen tuen tarjoamiseen perheille ja asiakkaille, jotta lastensuojelukustannukset kääntyisivät laskuun. Sosiaalityön palveluiden tavoite on edelleen pysyminen lakisääteisissä käsittely- ja määräajoissa, missä on ollut ajoittain haasteita. Osallistutaan päihde- ja mielenterveystyön yhteensovittamistyöhön sekä lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn liittyvän toiminnan suunnitteluun terveyspalveluiden, erikoissairaanhoidon ja Turun kaupungin kanssa. Yhteistyötä terveydenhuollon ja lasten ja nuorten palveluiden kanssa kehitetään myös mm. pois-syrjästä hankkeessa ja kolmannen sektorin ehkäisevää työtä mahdollistetaan tukemalla hankkeita. Työvoimapoliittinen kehityshanke Walttivalmennus jatkuu vielä vuoden 2016 loppuun. Hankkeen tavoitteena on tehokas ja asiakaslähtöinen polutus avoimille työmarkkinoille. Walttivalmennus tarjoaa kartoitusjaksoja ja yksilöohjausta heikossa työmarkkinatilanteessa oleville työnhakijoille, jotka hyötyvät moniammatillisesta ja yksilöllisestä palvelusta. ELY;n rahoitus on 50 % yksilövalmentajien palkkakustannuksista. Hankkeessa on kaksi yksilövalmentajaa. Vuoden 2015 aikana alkanut ESR-rahoitteinen PARTY -hanke jatkaa toimintaansa vuoteen 2018. Hanke on valtakunnallinen ja päähallinnoijana toimii Rauman kaupunki. Salon osahankkeen neljästä projektityöntekijästä yksi on hankkeen vastuuhenkilö. Hankkeen palvelut on tarkoitettu kaikille yli 300 päivää työmarkkinatukea saaneille. Erityisryhminä ovat ikääntyneet pitkäaikaistyöttömät, pitkäaikaistyöttömät maahanmuuttajat ja osatyökykyiset. Toimintamuotoina ovat yksilöohjaus, toimintakyvyn arviointi ja ryhmätoiminnat. 52 Kasvatus- ja perheneuvolan vuoden 2016 kehittämiskohteita ovat tiedottaminen, ulkoisen viestinnän parantaminen yhteistyökumppaneille sekä työn sisällöllinen kehittäminen. Tärkeimpänä kehittämiskohteena on asiakkaiden oikea-aikainen pääsy perheneuvonnan palveluihin. Asiakasjono on ruuhkautunut puolivuosittain ja jonon purkuun on kokeiltu monenlaisia keinoja, mutta pysyvää ratkaisua ei ole löytynyt. Syksyllä 2015 otettiin käyttöön uusille asiakkaille ensikäyntiaika, jolloin kaikki asiakkaat saavat ajan oikea-aikaisesti, samalla luovuttiin nopeutetusta ajasta. Perheille tarjotaan kaksi aikaa mahdollisimman pian ajanvarauksen jälkeen perheen- ja lasten tilanteen kartoittamiseksi. Kasvatus- ja perheneuvola pystyy tarjoamaan perheille kartoitusvaiheen jälkeen tarpeen mukaista jatkotyöskentelyä, joka voi olla tutkimusta‑ tai hoitoa, jotka räätälöidään perheiden tarpeiden mukaisesti. Uutena työmuotona kokeillaan työntekijän ohjaamaa puhelinrinkiä saman tulosyyn ilmoittaville uusille asiakkaille. Uusien käytäntöjen toteutusta seurataan, arvioidaan ja kehitetään vuoden 2016 aikana. Perheneuvola tarjoaa jonkin verran varhaisen vuorovaikutuksen hoitoa, joka on pääsääntöisesti kotiin menevää työtä. Ammatillisesti ohjattuja vertaistukiryhmiä järjestetään resurssien mukaan lapsille ja heidän vanhemmilleen myös yhteistyössä eri tahojen kanssa. Aikuissosiaalityö Perustoimeentulotuki siirtyy vuoden 2017 alusta Kansaneläkelaitoksen hoidettavaksi, minkä vuoksi vuonna 2016 on varauduttava tuleviin muutoksiin. Työn painopistettä pyritään vuoden aikana siirtämään aiempaa vahvemmin sosiaalihuoltolain mukaiseksi eli korostetaan asiakkaan kokonaistilanteen huomioimista, vahvistetaan sosiaalityötä sekä lisätään asiakkaiden neuvontaa ja ohjausta. Toimeentulotuen käsittelyssä tavoitteena on pysyä lain säätämissä aikarajoissa Aikuissosiaalityössä jatketaan laatutyötä sekä tuetaan työntekijöiden työhyvinvointia. Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta tuli voimaan tänä vuonna, mutta laki monialaisen yhteispalvelun organisoinnin osalta on voimassa 1.1.2016 alkaen. Varsinais-Suomeen on perustettu yksi yhteinen monialaisen yhteispalvelun johtoryhmä ja alueella tulee olemaan yhteiset toimipisteet Salossa ja Turussa. Monialaisen yhteispalvelun johtava henkilö valitaan syksyn 2015 aikana. Monialaisen yhteistyön tarpeessa olevien asiakkaiden määrä on lisääntynyt ja se luo paineita TYP:in henkilökunnan lisäämiseen sekä kaupungin että TE-toimiston taholta. Työvoiman palvelukeskuksen tilat Tehdaskadulla on irtisanottu 1.5.2016 alkaen ja TYP on muuttamassa samoihin tiloihin Walttin kanssa osoitteeseen Salorankatu 5-7, missä on aikaisemmin toiminut Laurin koulu. Tiloihin tarvitaan muutostöitä isojen luokkatilojen muuttamiseksi äänieristetyiksi työ- ja asiakasvastaanottotiloiksi. Tiloihin tulevat sijoittumaan monialaisen yhteispalvelun työparit te-toimesta ja sosiaalityöstä, terveydenhoitajat, kuntouttavan työtoiminnan ohjaajat, kelan virkailija ja etuuskäsittelijä. Työllisyystilanteen jatkuvasti heiketessä lisääntyy myös kuntouttavan työtoiminnan tarve ja asiakasmäärä erityisesti pitkään työttömänä olleiden ja vailla koulutusta ja/tai työkokemusta olevien osalta. Kuntouttavasta työtoiminnan järjestämisestä vastaavat kaksi työtoiminnan ohjaajaa sekä kaksi palkkatuella työllistettyä työsuunnittelijaa, joiden vakinaistamista työvoiman palvelukeskus on esittänyt. Waltti -työpajan toimintaa kehitettään vuonna 2016 edelleen. Kehittämisen kannalta on olennaista yhteistyön kehittäminen kaupungin eri hallinnonalojen (esim. puisto- ja liikuntapuolen) kanssa. Waltin omaa työtoimintaa pajoilla ei rajallisten tilojen takia voida lisätä tarvetta vastaavasti, vaan keskitytään erilaisten palvelujen tuottamiseen lähinnä kaupungin sisäiseen käyttöön. Waltista ohjaaja lähtee asiakasryhmän kanssa esim. viheralueiden hoitoon, kaupungin metsätonttien raivaukseen ja siistimiseen, puistojen ja uimarantojen kunnossapitoon, tukiasuntojen remontointiin yms., joihin kaupungilla ei ole omaa henkilökuntaa. Työ edellyttää määräaikaisten työvalmentajien työllistämistä palkkatuella. Lisäksi olisi tarve yhden työvalmentajan vakanssin vakinaistamiseen. Waltin työtoimintaan tarvitaan lisäksi varastorakennus esim. ulkotyökalujen ja tarvikkeiden säilytykseen. 53 Päihdepalvelut ostetaan edelleen A-klinikkasäätiöltä, jonka kanssa kaupungilla on kumppanuussopimus. Sopimuksen hinta on sama kuin vuonna 2015. Lisäksi A-klinikkasäätiön päihdesairaalalta (ent. Järvenpään sosiaalisairaala) ostetaan päihdehuollon laitospalveluja ns. vakuutusmaksuperiaatteella. Lastensuojelu Lastensuojelussa tärkeänä painopistealueena on sosiaalihuoltolain mukaisten palvelujen ja lastensuojelupalvelujen oikea-aikainen yhteensovittaminen ja prosessien edelleen kehittäminen. Tavoitteena on että tuen tarpeessa olevat perheet saavat jatkossa tarvittavat palvelut ensisijaisesti sosiaalihuoltolain mukaisten palvelujen kautta, jolloin pitkällä tähtäimellä lastensuojeluasiakkuudet vähenevät ja lastensuojelussa pystytään kohdentamaan resurssia enemmän vaativiin asiakkuuksiin. Tämä vaatii tiivistä yhteistyötä ja koordinointia muiden sosiaalihuollon palvelujen kanssa. Sopeuttamisohjelmaan päätetyt ostopalveluiden säästöt 200 000 euroa on otettu huomioon suunnittelussa, mutta toteutuminen edellyttää merkittävää sijoitusten vähenemistä. Tavoitteena on myös edellisten vuosien tapaan lastensuojelulain mukaisissa määräajoissa pysyminen ja dokumentoinnin ajantasaisuus. Avohuollon tukitoimia ja arviointityötä kehitetään tehostetun perhetyön, perheohjauksen ja arviointityön sisältöjä kehittämällä. Tavoitteena on samalla myös em. työn tekeminen mahdollisimman pitkälle omana työnä, jolloin ostopalveluja pyritään käyttämään mahdollisimman lyhytaikaisesti ja tarvittaessa palvelujen intensiivivaiheessa. Salon kaupunki osallistuu myös Kuntaliiton lastensuojelun toimintakykymittarin kehittämistyöhön yhtenä hankekuntana. Mittarin kehittämisen kautta on tarkoituksena saada entistä johdonmukaisempaa tietoa vaikuttavuudesta asiakastyön kehittämistä ja päätöksentekoa varten. Lastenvalvonnan osalta työn sisältöön vaikuttaa sosiaalihuoltolain uudistuksen lisäksi isyyslain muutos, jonka mukaisesti isyyden voi tunnustaa vuoden 2016 alusta lähtien jo neuvolassa. Tämä edellyttää uutta yhteistyötä neuvolan kanssa. Henkilöstösuunnitelmassa ehdotetaan vuodelle 2016 yhtä uutta sosiaalityöntekijän vakanssia sijaishuoltoon. Kokonaisarvion perusteella tässä vaiheessa vakanssi ehdotetaan perustettavaksi vuodeksi määräaikaisena, koska tulevat rakenteelliset ja toiminnalliset muutokset sosiaalityön alueella mahdollistavat vuodesta 2017 lähtien olemassa olevien resurssien uudelleen kohdentamisen. Sijaishuollon määräaikaisen sosiaalityöntekijävakanssin perustaminen on perusteltua, jotta sijaishuollossa olevien lasten ja nuorten huostaanoton purun arviointia saataisiin tehostettua ja sijoituksia purettua entistä oikea-aikaisemmin. Kiireelliset sijoitukset ja sijoituksen aikainen arviointi toteutetaan pääosin lastensuojeluyksikkö Paavolan avulla. Arvioinnin sisältöä kehitetään entistä intensiivisemmäksi osaston ohjaajien työpanoksen avulla. Paavolan laitosmuotoisen perhekuntoutuksen osuutta pyritään tehostamaan ja toimintaa muuttamaan kotiin päin joustavammaksi. Tämän vuoksi Paavolan perhekuntoutusyksikön toinen sosiaalityöntekijän vakanssi muutetaan perheohjaajan vakanssiksi jos syksyn 2015 aikana. Perheohjaaja on koko talon käytössä tehtäessä yhteistyötä laitoksesta kotiin päin. Sosiaalipäivystys toteutetaan vakiintuneen käytännön mukaisesti muodollisesti pätevien sosiaalityöntekijöiden oman työn ohella tekemänä vapaamuotoisena varallaolona. Vuoden 2016 aikana selvitetään maakunnallisesti sosiaalipäivystyksen tarkoituksenmukaista järjestämistapaa osana sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksen suunnittelua. Vammaistyö Kehitysvammahuollon yksiköiden ja vammaispalvelujen laatutyötä jatketaan SHQS -laatujärjestelmän mukaan ja tavoitteena on tehdä esiauditointi vuonna 2016. Vammaistyön palveluiden luotsaama, muiden palvelualueiden kanssa yhteinen esteettömyystyöryhmä käynnistää toimintaansa. Vammaistyön palvelut osallistuu Varsinais-Suomen perhehoitokeskuksen toimintaan yhdessä vanhuspalveluiden kanssa. Kehitysvammahuollossa otetaan talousarviovuonna käyttöön uusi Salon kehitysvammahuollon suunnitelma vuosille 2016 – 2020. Omaa toimintaa kehitetään niin, että se vastaa joustavasti palvelujen tarpeeseen ja sen myötä voidaan myös välttää uusia laitossijoituksia. Laitosasumisen purkua jatketaan sekä omien asumispalveluiden että ostopalveluiden 54 avulla. Lisäksi ostetaan tarpeen mukaan määräaikaisia hoito- ja kuntoutusjaksoja ja muita erityisosaamista vaativia palveluja tukemaan ja täydentämään omia palveluja. Vuoden 2015 alussa kehitysvammaisten laitoshoidossa oli 16 asiakasta, erityishuoltopiirin järjestämässä palveluasumisessa 3 asiakasta ja muissa ympärivuorokautisen asumisen ostopalveluissa 7 henkilöä. Lisäksi KTO:lla oli pitkällä ja kalliilla tutkimusjaksolla 1 asiakas. Vuoden 2015 aikana laitosasumisen asiakkaita siirrettiin palveluasumisen piiriin yhteensä kolme asiakasta. Tukiasumista kehitetään edelleen ja sen avulla pyritään tukemaan asiakkaiden itsenäistä asumista ja ehkäisemään ympärivuorokautisen avun tarvetta. Tarvetta tukiasumisen lisäämiseen on, sillä asiakassuhteet ovat pitkiä ja vanhojen asiakkaiden lisäksi on uusia asiakkaita jatkuvasti tulossa. Asiakkaiden moniongelmaisuus näkyy myös tukiasumisessa. Vuonna 2015 tukiasumisen piirissä oli noin viisikymmentä asiakasta eri puolilta Saloa ja siellä työskenteli kaksi tukiasumisen ohjaajaa. Lähivuosina myös tähän palvelumuotoon tulee lisätä uusia henkilöstövoimavaroja. Asumispalveluissa on kahdeksan ryhmäkotia, joissa on asunnot lähes sadalle asukkaalle. Muutamia asumispaikkoja on tarpeen mukaan käytetty lyhytaikaishoidon paikkoina, asiakkaiden kotihoidon tukena. Kaikki ryhmäkodit ovat tällä hetkellä täynnä ja tarvetta uusien asuntojen hankintaan on. Erityisesti autismin kirjoon kuuluvien ja moni- ja vaikeavammaisten asiakkaiden asumisen järjestäminen on ajankohtaista tulevina vuosina. Samoin laitosten lakkauttaminen vuoteen 2020 mennessä lisää paineita vaikeavammaisten ja muiden paljon hoitoa vaativien asiakkaiden asumispalveluiden lisäämiseen, siksi uuden 15-paikkaisen ryhmäkodin suunnittelu tulisi käynnistää viimeistään vuonna 2017. Perniön Lehmuskodin sisäilmaongelmien takia on vuonna 2015 aloitettu rakentamaan uutta 15-paikkaista ryhmäkotia Perniöön, joka valmistuu vuoden 2016 aikana. Ryhmäkodin rakentamiseen saatiin tukea ja rahoitusta ARAlta. Kaikissa ryhmäkodeissa asukkaat vanhenevat ja tarvitsevat entistä enemmän hoitajan tukea ja apua päivittäisissä toimissaan ja siirtyminen päiväksi päivä- tai työtoimintaan tulee yhä vaikeammin järjestettäväksi. Kun asukkaat jäävät päiväksi asuntoihinsa, tarvitaan uudenlaisia toimintatapoja ja lisää henkilökuntaa aamuvuoroihin. Nyt työkeskuksen ohjaajat ovat hoitaneet aamutoimet niissä yksiköissä, joista asukkaat siirtyvät työ- tai päivätoimintaan. Työ- ja päivätoiminnassa on noin 150 asiakasta, joista suurin osa, lähes sata henkilöä, käy Salon työ- ja toimintakeskuksessa. Muita yksiköitä ovat Perniön toimintakeskus, Kuusitupa Kiskossa ja Päivähelmi Halikossa. Työ- ja päivätoimintaan tuovat haastetta asiakasmäärien kasvaminen, asiakkaiden vanheneminen ja entistä enemmän tukea tarvitsevat asiakkaat. Erityisesti kahden työntekijän Perniössä toiminnan pyörittäminen on haastavaa. Tämän lisäksi Salon työ- ja päivätoimintaan tullaan lähitulevaisuudessa tarvitsemaan lisää henkilökuntaa osittain asiakasmäärän kasvun vuoksi, mutta myös siksi, että osa uusista asiakkaista on entistä vaativampia moni- ja vaikeavammaisia ja siksi heidät pitää sijoittaa pienempiin ryhmiin kuin aikaisemmin, jolloin myös henkilökuntaa tarvitaan enemmän. Hakastaron koulussa järjestetään koululaisten aamu- ja iltapäivähoitoa sekä Marian koulussa aamuhoitoa. Hoitajina aamu- ja iltapäivähoidossa toimivat koulunkäyntiavustajat, jotka saavat lisätunteja iltapäivätoiminnasta. Koululaisille järjestetään loma-ajan hoitoa tarpeen mukaan kesä-, heinä- ja elokuussa. Omaishoidon vapaita tai erityishuoltona myönnettyä tilapäishoitoa järjestetään tilapäishoitoyksikkö Elmerissä, ryhmäkodeissa ja jonkin verran myös perhehoitona. Elmerin käyttöaste on lisääntynyt, kuukausittaisten hoitopäivien määrän vaihdellen 100 - 140 välillä. Elmerin asiakkaista monet ovat moni- tai vaikeavammaisia ja vaativat paljon hoitajan apua ja huolenpitoa. Vuoden 2015 vakanssilisäyksen myötä Elmerissä on viisi vakituista hoitajaa, mutta sen lisäksi on edelleen tarvittu lähes jatkuvasti yksi määräaikainen hoitaja, jotta asiakkaiden turvallinen ja laadukas hoito on pystytty turvaamaan. Elmerin tilapäishoitoa korvaavana palveluna, odotetaan lyhytaikaisen perhehoidon ja perhehoitajien määrän kasvavan vuonna 2016, kun vammaistyö liittyy mukaan Varsinais-Suomen perhehoitoyksikön toimintaan. Vuonna 2015 lyhytaikaista perhehoitoa tarjosi 5 perhettä ja jatkuvaa perhehoitoa 1 perhe. Tietyille asiakkaille perhehoito soveltuu Elmeriä paremmin. 55 Kehitysvammahuollon ryhmäkodeissa ja työ- ja päivätoimintapisteissä siivoukset on hoidettu asiakkaiden ja hoitohenkilökunnan toimesta. Vaaditun hygieniatason ylläpitäminen vaatii puhtaanapidon ammattilaista. Laitoshuoltajan palkkaaminen kehitysvammahuoltoon on välttämätöntä. Laitoshuoltajan tehtävänä on valvoa ja opastaa muuta henkilökuntaa hygieniaan liittyvissä asioissa kaikissa kehitysvammahuollon yksiköissä. Henkilöstösuunnitelmassa on esitetty vuodelle 2016 yhtä avustajan vakanssia Perniön toimintakeskukseen. Vammaispalveluissa asiakasmäärät henkilökohtaisessa avussa ja palveluasumisessa ovat jatkuvassa kasvussa, mikä on lisännyt kustannusten kasvua näihin palveluihin. Henkilökohtaista apua sai vuonna 2015 noin 260 henkilöä, mikä on noin 10 % enemmän kuin edellisenä vuotena. Myös palveluasumisen asiakkaiden (66) määrä kasvoi vuonna 2015 noin viisi prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Kasvaneiden asiakasmäärien lisäksi henkilökohtaisen avun tuntimäärät asiakasta kohden ovat nousseet ja osan ympärivuorokautiseen palveluasumiseen sijoitettujen asiakkaiden palvelutarve on kasvanut. Kuljetuspalveluissa käyttäjien määrä näyttää vähentyneen, mutta osittain kyseessä on käyttämättömänä olleiden palvelujen päättäminen. Näin ollen kustannukset eivät ole vähentyneet. Ostopalveluissa sopeuttamisohjelman mukainen säästötavoite on otettu huomioon. Omaishoidon tuen määrärahaa on viime vuosina jäänyt käyttämättä ja vuoden 2016 talousarvioon sitä leikattiin vastaamaan todellisia kustannuksia ja vuodelle 2016 siirrettiin 150.000 € henkilökohtaisen avun ja palveluasumisen määrärahoihin. Vain harvoin omaishoidon tuki on ainoa tuen muoto alle 65-vuotiaiden omaishoidontuen asiakkaille. Myös omaishoidettavat voivat olla kotiin järjestettävän palveluasumisen piirissä, saada henkilökohtaista apua ja/tai kotihoitoa, jolloin osa heidän hoitamisestaan kustannetaan niihin palveluihin varatuista määrärahoista. Omaishoidettavia on omaishoidon tuen piirissä vuosittain noin 140. Omaishoidettavien määrä vaihtelee jonkin verran vuoden aikana, johtuen omaishoidettavien muuttuneista tilanteista. Vammaispalveluiden toimintaterapeutti siirtyi vuoden 2015 syyskuun alussa aikuissosiaalityön projektiin. Tavoitteena on vuoden 2016 alusta lähtien palkata sijaisuuteen työntekijä, jonka osaaminen ja työtehtävät painottuvat erityisesti sellaisten perheiden tukemiseen ja ohjaukseen, joissa joko vanhempi tai lapsi on kehitys- tai vaikeavammainen. Sosiaali- ja terveyslautakunnan tuloslaskelma 20 Sosiaali- ja terveysltk KJE2016 23 378 399 6 293 163 12 687 142 2 394 450 2 003 644 TA% 3,8 9,6 -0,1 5,7 10,2 Toimintakulut Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut -190 459 906 -190 898 995 -195 500 789 -192 742 682 -67 456 388 -67 514 814 -70 300 457 -68 120 020 -51 449 176 -51 384 964 -53 614 640 -51 809 434 -16 007 212 -16 129 850 -16 685 816 -16 310 586 -104 516 142 -104 467 818 -105 991 894 -105 531 224 -4 265 680 -4 373 815 -4 452 783 -4 452 783 -9 364 555 -9 917 600 -9 765 662 -9 665 662 -4 857 140 -4 624 948 -4 989 993 -4 972 993 1,0 0,9 0,8 1,1 1,0 1,8 -2,5 7,5 Toimintakate -167 570 521 -168 366 055 -172 342 190 -169 364 283 0,6 Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot TP2014 22 889 385 6 153 481 12 381 370 2 537 011 1 817 523 TA2015 22 532 940 5 743 650 12 705 790 2 265 050 1 818 450 HKE2016 23 158 599 6 293 163 12 507 342 2 394 450 1 963 644 56 Soten toimialahallinnon toimintatiedot Toiminta Sosiaali- ja terveyslautakunta Kokoukset Kulut € €/kokous Toimialahallinto Kulut € Vakinaista henkilöstöä Tuotot € Infotietona varhe-ja eläkemenoperust. eläkevak.maksukulut Kulut € Kerhotilan ylläpito Kulut € Tuotot € Myönnetyt toimintatuet ja avustukset Kulut € Sote hallinto yhteensä Tuotot € Kulut € Netto € TP 2014 9 28 329 3 148 TA 2015 12 52 820 4 402 HKE 2016 KJE 2016 9 14 793 1 644 9 14 793 1 644 14 179 14 179 28 972 -28 972 28 972 -28 972 253 841 1 107 972 104 679 14 179 45 000 341 349 -341 349 0 157 499 -157 499 Terveyspalvelujen osaston toimintatiedot Toiminta Osaston hallinto Kulut € Vakinaista henkilöstöä Tuotot € Infotietona varhe- ja eläkemenoperust. eläkevak.maksukulut Kulut € Kanttiinipalvelut Kulut € Vakinaista henkilöstöä Tuotot € Projektit Projektien määrä Kulut € Henkilöstöä Tuotot € Ennaltaehkäisevä terveystyö Terveyden edistäminen, terveyskasvatus, päihdetyö Kulut € Vakinaista henkilöstöä Tuotot € Terapia- ja asiantuntijapalvelut Ravitsemusterapia Kulut € Vakinaista henkilöstöä Tuotot € Avohoito Lääkärikäynnit sisältäen röntgen, laboratorio ym. tutkimukset Kulut € €/käynti Tuotot € TP 2014 TA 2015 HKE 2016 KJE 2016 526 033 8 143 300 738 485 8 157 000 510 008 8 111 156 510 008 8 111 156 2 422 410 2 365 083 2 460 411 2 460 411 189 703 3,5 192 444 224 085 3,5 211 000 264 394 3,5 196 599 264 394 3,5 196 599 2 97 291 2 61 452 2 179 126 2 110 050 2 174 678 2 99 450 2 216 277 2 99 450 1 279 563 3 182 925 1 298 169 3 237 700 1 158 561 3 266 550 1 023 929 3 266 550 59 051 1 120 386 2 118 102 2 118 102 2 53 481 55 000 55 500 55 500 8 972 912 168 642 172 8 244 072 141 841 175 10 042 406 181 721 323 9 659 991 174 721 323 57 Toiminta Aikuisneuvontakäynnit Kulut € €/käynti Tuotot € TP 2014 52 684 1 480 896 28,11 2 328 TA 2015 55 000 2 170 759 35,83 10 200 HKE 2016 56 000 1 617 460 28,88 3 788 KJE 2016 56 000 1 565 938 27,96 3 788 15 967 1 808 603 113,27 2 050 21 000 1 925 814 91,71 11 725 18 000 2 038 403 113,24 10 050 18 000 1 984 817 110,27 10 050 23 589 662 618 28,09 19 458 21 000 838 949 39,95 8 300 22 000 697 827 31,72 16 000 22 000 676 247 30,74 16 000 35 87,5 27 35 87,5 27 35 87,5 27 35 87,5 27 29 692 2 854 244 96,13 15,5 638 091 3 188 671 444 211 6,5 97 595 30 000 2 672 862 89,10 15,5 501 000 2 900 633 637 218 6,5 61 000 28 500 2 684 812 94,20 15,5 587 432 3 300 696 308 211 6,5 97 595 28 500 2 684 812 94,20 15,5 587 432 3 300 696 308 211 6,5 97 595 Kuntoutuspalvelut Fysioterapiakuntoutuksen käynnit Kulut € €/käynti Vakinaista henkilöstöä Tuotot € 14 219 920 840 64,76 28 315 880 20 500 1 257 362 61,33 28 319 900 16 000 1 266 748 79,17 28 315 880 16 000 1 237 191 77,32 28 315 880 Puheterapiakäynnit Kulut € €/käynti Vakinaista henkilöstöä Tuotot € Toimintaterapiakäynnit Kulut € €/käynti Vakinaista henkilöstöä Tuotot € 2 344 231 986 98,97 4 5 752 1 456 112 946 77,57 3 4 565 2 500 226 713 90,69 4 1 300 1 650 133 841 81,12 3 2 385 2 400 260 978 108,74 4 2 496 1 600 176 626 110,39 3 1 690 2 400 259 354 108,06 4 2 496 1 600 160 720 100,45 3 1 690 Fysiatriakäynnit Kulut € €/käynti Vakinaista henkilöstöä Tuotot € Jalkaterapiakäynnit Kulut € €/käynti Vakinaista henkilöstöä Tuotot € Kuntoutuspalvelujen sos.työn käynnit Kulut € €/käynti 1 104 338 690 307 2 29 109 1 000 295 598 296 2 41 800 850 41 009 48 1 1 100 367 229 334 2 31 106 700 52 476 75 1 1 100 299 368 272 2 31 106 700 52 476 75 1 200 4 304 22 200 40 435 202 Neuvolakäynnit Kulut € €/käynti Tuotot € Kouluterveydenhoidon käynnit Kulut € €/käynti Tuotot € Avohoidon henkilökunta Lääkärit Hoitajat Muut Päivystys ja kotisairaala Päivystyskäynnit, ympärivuorokautiset Kulut € €/käynti Vakinaista henkilöstöä Tuotot € Kotisairaalan hoitopäivät Kulut € €/hoitopäivä Vakinaista henkilöstöä Tuotot € 4 304 58 Toiminta Suunterveydenhuollon palvelut TP 2014 TA 2015 HKE 2016 KJE 2016 Hammaslääkäri- ja hoitajakäynnit Kulut € €/käynti Vakinaista henkilöstöä Tuotot € Suuhygienistikäynnit Kulut € €/käynti Vakinaista henkilöstöä 37 149 4 419 783 119 63 1 474 606 12 994 517 284 39,81 11 46 000 5 128 657 111 67 1 468 000 15 500 802 554 51,78 12 43 000 4 962 749 115 62 1 564 129 15 000 816 373 54,42 10 43 000 4 845 641 113 62 1 564 129 15 000 799 788 53,32 10 Työterveyshuolto Työterveyshuollon käynnit Kulut € €/käynti Vakinaista henkilöstöä Tuotot € 17 531 1 839 994 104,96 24 1 758 924 18 000 1 771 958 98,44 24 1 859 500 18 000 2 038 646 113,26 24 1 917 413 18 000 1 942 758 107,93 24 1 917 413 43 873 10 945 852 249 133 1 619 302 43 500 10 122 036 226 133 1 480 500 43 500 10 693 081 246 133 1 546 426 43 500 10 515 880 242 133 1 546 426 11 2 33 24 329 457 995 507 553 30 7 81 50 750 30 7 80 50 500 30 7 80 50 500 18 4 53 25 398 513 736 023 192 Terveyskeskussairaala Terveyskeskussairaalan hoitopäivät Kulut € €/hoitopäivä Vakinaista henkilöstöä Tuotot € Erikoissairaanhoito ostopalvelu TYKS Hoitopäivät Hoitojaksot Poliklinikkakäynnit Kulut € Salon aluesairaala Hoitopäivät Hoitojaksot Poliklinikkakäynnit Kulut € (sis. eläkepä.) Psykiatria Hoitopäivät Hoitojaksot Poliklinikkakäynnit Kulut € Muut yksiköt Kulut € Ensihoito ja sairaankuljetus Kalliin hoidon tasaus ja erit.velv. maksu € Kulut yhteensä € Mielenterveystyön palvelut Mielenterveystyön aikuispalvelut Kulut € €/käynti Vakinaista henkilöstöä Mielenterveystyön opiskelijapalvelut Käyntejä Kulut € €/käynti Vakituista henkilöstöä Palveluasuminen Oma palveluasuminen Hoitopäivät Kulut € €/hoitopäivä Vakinaista henkilöstöä 500 900 000 181 000 500 000 000 000 500 000 000 876 475 876 475 9 050 341 26 642 9 032 190 8 900 400 26 500 9 900 000 8 000 500 29 000 9 000 000 8 000 500 29 000 9 000 000 308 136 2 369 990 5 656 472 67 094 533 220 000 1 614 764 5 582 000 68 066 945 100 000 2 356 311 5 000 000 67 832 786 100 000 2 356 311 5 000 000 67 832 786 6 900 672 982 97,53 14 6 900 648 916 94,05 14 5 200 672 340 129 11 5 200 653 842 126 11 8 500 959 845 112,92 14 8 500 917 851 107,98 14 6 864 6 860 560 648 600 806 81,68 87,58 14 14 Siirtynyt perusopetuksen palveluista 2 771 5 270 443 672 672 039 160 128 9 11 7 928 928 781 117,15 14 13 000 1 172 196 90,17 21 59 Toiminta Ostopalveluna hankitut hoitopäivät Kulut € €/hoitopäivä Palveluasumisen tuotot yhteensä € TP 2014 4 923 951 656 193 286 219 TA 2015 6 000 899 805 150 344 000 HKE 2016 5 000 944 301 189 281 870 KJE 2016 5 000 923 438 185 281 870 5 713 72 943 12,77 1 10 148 5 489 303 131 55,23 4 37 610 7 000 88 503 12,64 1 7 000 312 873 44,70 3 50 000 5 800 80 000 13,79 1 10 000 5 500 310 000 56,36 4 54 000 5 800 80 000 13,79 1 10 000 5 500 310 000 56,36 4 54 000 452 818 439 163 453 031 453 031 4 836 266 750 55,16 43 458 4 000 276 492 69,12 4 800 260 000 54,17 50 000 4 800 245 771 51,20 50 000 4 579 254 034 55,48 4 3 800 280 423 73,80 4 4 500 314 219 69,83 4 4 500 242 543 53,90 4 7 567 388 109 263 003 -101 695 615 7 716 535 111 635 317 -103 918 782 7 884 953 113 089 197 -105 204 244 7 884 953 111 810 136 -103 925 183 TA 2015 HKE 2016 KJE 2016 Päivätoiminnan toimintapäivät Kulut € €/toimintapäivä/kävijä Vakinaista henkilöstöä Tuotot € Työtoiminnan toimintapäivät Kulut € €/toimintapäivä/asiakas Vakinaista henkilöstöä Tuotot € Mielenterveystyön laitospalvelujen järjestämisestä jäänyt eläkemenoperusteinen eläkevakuutusmaksu € Mielenterveystyön kotikuntoutus Ostetut palvelut Kulut € €/käynti Tuotot € Päihdetyö Korvaushoidon hoitokäynnit Kulut € €/hoitokäynti Vakinaista henkilöstöä Tuotot € Terveyspalvelut yhteensä Tuotot € Kulut € Netto € Vanhuspalvelujen osaston toimintatiedot Toiminta Osaston hallinto Kulut € Vakinaista henkilöstöä Tuotot € Infotietona varhe-ja eläkemenoperust. eläkevak.maksukulut Kulut € Vanhusneuvosto Kokoukset Kulut € Projektit Kulut € Henkilöstöä Tuotot € Myönnetyt toimintatuet ja avustukset Kulut € TP 2014 290 052 2 1 189 334 282 2 30 000 280 345 2 90 000 280 345 2 130 000 1 309 411 1 284 237 1 260 321 1 260 321 4 4 155 4 6 950 4 6 424 4 6 424 254 768 1,5 291 920 0 0 0 0 0 0 0 0 0 696 752 663 028 651 889 651 889 Saadut avustukset Sotilasvammalain mukainen korvaus valtiolta Tuotot € 687 521 639 970 499 810 499 810 Neuvontapalvelut Asiakkaat Kulut € €/asiakas Vakinaista henkilöstöä 1 800 159 122 88,40 2 1 900 98 230 51,70 2 1 800 60 279 33,49 2 1 800 58 427 32,46 2 60 Toiminta Kuntoutus TP 2014 Käynnit Kulut € €/käynti Vakinaista henkilöstöä Tuotot € Omaishoidontuki Asiakkaat Omaishoidontuki Tuen myöntämisen muut kulut Kulut yhteensä € Vakinaista henkilöstöä €/asiakas Kotihoito Käynnit Kulut € €/käynti Tunnit €/h (asiakkaan luona käytetty, sisältäen hoitotarvikkeet) Asiakkaat Säännöllisen kotihoidon asiakkaat Tilapäisen kotihoidon asiakkaat Vakinaista henkilöstöä Tuotot € Kotihoidon tukipalvelut Asiointi- ateria - sauna- ja vaatehuoltopalvelut Asiakkaat Kulut € Vakinaista henkilöstöä Ostopalveluna hankitut palvelut Turvapuhelin ja siivous Asiakkaat Kulut € Tuotot € Vanhusten päivätoiminta ostopalveluna Toimintapäivät Kulut € €/toimintapäivä Tuotot € Palveluasuminen HKE 2016 KJE 2016 6 000 575 819 95,97 12 10 000 7 200 516 023 72 12 7 200 502 377 70 12 314 1 328 029 289 625 1 617 654 1,6 5 152 320 1 530 000 238 839 1 768 839 2,5 5 528 330 1 530 000 197 477 1 727 477 2,5 5 235 330 1 530 000 197 477 1 727 477 2,5 5 235 398 398 10 804 305 27,12 123 112 372 300 10 201 347 27,40 125 000 368 000 10 484 875 28,49 123 112 368 000 10 251 424 27,86 123 112 87,76 81,61 85,17 83,27 964 751 180 1 825 417 950 95 179 1 523 215 950 95 172 1 844 237 950 95 172 1 849 227 623 1 040 370 13 470 1 120 145 14 600 1 020 318 14 600 1 063 624 14 664 167 475 746 903 950 140 025 870 690 650 138 277 821 119 650 138 277 886 129 2 740 208 889 76,24 28 231 2 900 210 390 72,55 83 300 2 500 238 508 95,40 64 400 2 500 240 675 96,27 64 400 22 700 442 589 19,50 8 50 500 30 000 501 026 16,70 8 107 000 30 000 452 051 15,07 8 107 000 70 051 9 423 370 135 131 69 900 8 825 661 126 132 69 900 9 736 681 139 130 69 900 9 455 953 135 130 18 652 2 780 071 149 3 369 317 19 500 2 680 700 137 3 431 190 18 000 2 935 201 163 3 349 979 18 000 2 935 201 163 3 349 979 Käynnit Kulut € €/käynti Vakinaista henkilöstöä Tuotot € Tehostettu palveluasuminen Hoitopäivät Kulut € €/hoitopäivä Vakinaista henkilöstöä Ostopalveluna hankitut hoitopäivät Hoitopäivät Kulut € €/hoitopäivä Palveluasumisen tuotot yhteensä € TA 2015 61 Toiminta Hoivakotihoito Hoitopäivät Kulut € €/hoitopäivä Vakinaista henkilöstöä Tuotot € Vanhuspalvelut yhteensä Tuotot € Kulut € Netto € TP 2014 TA 2015 HKE 2016 KJE 2016 89 368 13 305 796 149 190 3 443 998 87 000 12 275 185 141 183 3 499 340 89 000 12 809 781 144 179 3 357 145 89 000 12 475 909 140 179 3 466 945 10 394 496 40 462 727 -30 068 231 10 138 205 39 343 190 -29 204 985 10 133 690 41 107 104 -30 973 414 10 353 490 40 240 053 -29 886 563 Sosiaalityön palvelujen osaston toimintatiedot Toiminta Osaston hallinto Kulut € Vakinaista henkilöstöä Tuotot € Vammaisneuvosto Kokoukset Kulut € €/kokous Infotietona varhe- ja eläkemenoperust. eläkevak.maksukulut Kulut € Myönnetyt toimintatuet ja avustukset Kulut € Projektit Projektien määrä Kulut € Henkilöstöä Tuotot € Kasvatus- ja perheneuvola Asiakkaita Kulut € €/asiakas Vakinaista henkilöstöä Tuotot € Aikuissosiaalityö Aikuissosiaalityö Asiakkaita Kulut € €/asiakas Vakinaista henkilöstöä Tuotot € Toimeentulotuki, ei maahanmuuttajat Tuen piirissä olevat kotitaloudet Kulut € €/kotitalous Tuotot € Työvoiman palvelukeskus Palvelukeskustoiminta Asiakkaita Kulut € €/asiakas TP 2014 TA 2015 HKE 2016 KJE 2016 261 401 3 16 766 484 727 2 382 029 2 0 371 704 2 0 2 700 350 2 1 500 750 2 700 350 2 700 350 195 026 193 409 229 453 229 453 146 164 155 000 125 575 118 439 2 190 937 5 137 097 1 62 220 35 000 2 344 226 6 205 000 2 344 226 6 205 000 493 737 132 1 495 10 21 258 600 726 870 1 211 10 15 000 600 770 421 1 284 10 21 258 600 729 584 1 216 10 21 258 2 215 1 455 703 657 20,0 197 031 2 500 1 293 968 518 22,5 96 000 2 500 1 670 762 668 23,5 199 000 2 500 1 613 278 645 23,5 199 000 2 4 297 2 2 126 1 4 210 2 2 360 1 4 210 2 2 180 1 4 110 2 2 160 004 422 144 111 145 301 921 2 082 900 000 216 000 280 304 518 1 088 950 611 159 000 200 274 247 1 371 950 611 108 000 200 281 198 1 406 62 Toiminta Kuntouttava työtoiminta Asiakkaita Kulut € €/asiakas Vakinaista henkilöstöä Tuotot € Maahanmuuttajapalvelut Asiakkaita Kulut € €/asiakas Vakinaista henkilöstöä Toimeentulotuki Tuen piirissä olevat kotitaloudet Kulut € €/kotitalous Tuotot € Päihdehuolto Ostopalveluna hankitut avopalvelut Käynnit Kulut € €/käynti Ostopalveluna hankitut laitospalvelut Hoitopäivät Kulut € €/hoitopäivä Ostopalveluna hankitut asumispalvelut Hoitopäivät Kulut € €/hoitopäivä Muut aikuissosiaalityön ostopalvelut velkaneuvonta, parisuhdeneuvonta ym. Kulut € €/käynti Tuotot € Lastensuojelutyö Lastenvalvonta Asiakkaita Kulut € €/asiakas Vakinaista henkilöstöä Tuotot € Lastensuojelun yhteiset palvelut Asiakkaita Kulut € €/asiakas Vakinaista henkilöstöä Tuotot € Avohuolto Asiakkaita Kulut € €/asiakas Vakinaista henkilöstöä Ostopalveluna hankittu avohuolto Asiakkaita Kulut € €/asiakas Tuotot € TP 2014 TA 2015 HKE 2016 KJE 2016 318 424 564 1 335 4 199 102 380 314 149 827 4 128 400 380 512 437 1 349 9 197 164 380 489 040 1 287 9 182 968 215 236 284 1 099 4 190 241 090 1 269 4 215 237 984 1 107 4 215 228 486 1 063 4 148 78 086 528 197 543 170 106 000 624 324 000 148 110 000 743 380 000 148 110 000 743 380 000 32 723 2 399 162 73,32 30 000 2 484 300 82,81 30 000 2 489 300 82,98 30 000 2 489 300 82,98 790 95 599 121 500 120 000 240 650 135 000 208 650 135 000 208 634 55 578 87,66 365 60 000 164 634 40 000 63,09 634 40 000 63,09 529 267 500 000 562 000 562 000 7 844 20 000 7 844 7 844 972 242 640 250 3 1 097 1 200 202 583 169 3 1 100 211 666 192 3 0 1 100 205 905 187 3 0 465 1 415 525 3 044 20 222 426 550 1 636 359 2 975 23 181 500 600 1 704 058 2 840 38 218 900 600 1 659 732 2 766 38 234 564 438 998 779 2 280 22 430 1 503 919 3 497 18 400 1 161 499 2 904 21 400 1 130 247 2 826 21 226 1 856 413 8 214 230 2 295 000 9 978 200 2 339 964 11 700 200 2 339 964 11 700 63 Toiminta Sijaishuolto Asiakkaat Kulut € €/asiakas Vakinaista henkilöstöä Ostopalveluna hankittu sijaishuolto Asiakkaat Kulut € €/asiakas Jälkihuolto Ostopalveluna hankittu jälkihuolto Asiakkaat Kulut € €/asiakas Tuotot € Vammaistyö Vammaispalvelut Asiakkaat Erityinen järjestämisvelvollisuus € Kulut € €/asiakas Vakinaista henkilöstöä Tuotot € Vammaisavustukset Asiakkaat Kulut € €/asiakas Tuotot € Vammaisten omaishoidontuki Asiakkaat Kulut € €/asiakas Tuotot € Kehitysvammaisten asumispalvelut Asiakkaat Kulut € €/asiakas Vakinaista henkilöstöä Ostopalveluna hankittu asumispalvelu Asiakkaat Kulut € €/asiakas Tuotot € Kehitysvammaisten työ- ja päivätoiminta Asiakkaat Kulut € €/asiakas Vakinaista henkilöstöä Tuotot € Sosiaalityön palvelut yhteensä Tuotot € Kulut € Netto € TP 2014 TA 2015 HKE 2016 KJE 2016 38 1 022 682 26 913 9 35 1 328 742 37 964 9 40 692 137 17 303 10 40 673 193 16 830 10 133 7 677 966 57 729 103 6 772 995 65 757 135 7 391 586 54 752 135 7 372 577 54 612 79 578 161 7 318 496 620 80 473 000 5 913 440 000 70 488 003 6 971 487 942 70 488 003 6 971 487 942 1 5 104 445 3 477 017 386 757 7 203 098 1 4 662 404 3 500 000 420 378 6 1 4 780 745 3 450 296 128 811 7 393 500 1 4 780 702 3 450 296 850 781 7 393 500 140 242 218 1 730 245 825 145 192 000 1 324 203 000 140 226 183 1 616 19 468 140 196 183 1 401 18 000 137 848 752 6 195 18 150 132 1 064 200 8 062 10 000 137 924 188 6 746 18 100 137 924 188 6 746 18 100 94 4 328 736 46 050 59 96 3 989 793 41 560 61 94 4 448 862 47 328 61 94 4 293 875 45 680 61 28 2 645 902 94 497 644 558 30 2 441 000 81 367 733 300 28 2 420 000 86 429 645 690 28 2 405 000 85 893 645 690 152 1 775 727 11 682 22 192 976 165 1 732 640 10 501 22 132 000 155 1 876 655 12 107 22 166 090 155 1 867 943 12 051 22 186 090 4 927 502 40 392 824 -35 465 322 4 678 200 39 762 993 -35 084 793 5 139 956 41 275 517 -36 135 561 5 139 956 40 663 522 -35 523 566 64 Lasten ja nuorten palvelut Palvelualue vastaa lasten ja nuorten kasvua ja oppimista edistävien palvelujen järjestämisestä, jotka edistävät ja tukevat lasten ja nuorten kasvua ja oppimista sekä vahvistavat lapsiperheiden hyvinvointia ja toimintakykyä. Toimialan painopistealueet sekä keskeiset toimintamenojen ja -tulojen perustelut suunnittelukaudella Painopisteinä ovat: 1. Asiakas/ oppilaslähtöisten ja kustannustehokkaiden palvelukokonaisuuksien luominen ja tiedolla ohjaaminen 2. Lasten ja nuorten turvallisen kasvun ja osaamisen edistäminen Lasten ja nuorten palveluiden hallinto Sopeuttamissuunnitelmaa koskevassa päätöksessään kaupunginvaltuusto pyysi opetuslautakuntaa valmistelemaan vähintään 315.000 euron vaihtoehtoisen säästösuunnitelman hyväksyttäväksi kaupunginvaltuustossa kuitenkin viimeistään tämän vuoden TA-käsittelyyn mennessä (Pajulan koulun lakkautuksen jäädessä sopeuttamisohjelman ulkopuolelle). 315.000 euron määräraha on nyt leikattu lasten ja nuorten palveluiden hallinnosta. Toimenpiteet, joiden avulla säästö saadaan aikaan, täsmentyvät myöhemmin kaupunginvaltuuston TA-käsittelyyn mennessä. Palvelualueen keskeiset tavoitteet ja merkittävimmät riskit 2016 Varhaiskasvatuspalvelut Varhaiskasvatuksen tavoitteena on suunnitella ja kohdentaa varhaiskasvatuspalvelut asiakaslähtöisesti ja kustannustehokkaasti. Varhaiskasvatuksen riskitekijöinä nähdään pienet ja kalliit varhaiskasvatusyksiköt, hoidossa olevien lasten määrän ennakoimaton kasvu sekä osaavan henkilöstön saatavuus ja pysyvyys. Perusopetus- ja lukiokoulutuspalvelut Perusopetuspalveluiden perustehtävänä on vastata kaupungin perusopetuksen, oppimisen ja koulunkäynnin tukemisen sekä koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan ja koulukerhotoiminnan järjestämisestä, toteuttamisesta ja kehittämisestä tätä koskevien säädösten mukaisesti. Perusopetuksessa tuotetaan opetuspalveluja n.5.500 oppivelvollisuusikäiselle yhteensä 32:ssa perusopetuksen koulussa. Kaupunginjohtaja esittää, että kouluverkkoa supistetaan niin, että Pajulan, Teijon ja Hajalan koulut lakkautetaan 1.8.2016 alkaen. Palvelualueen merkittävimpinä riskeinä nähdään mahdollinen oppivelvollisuusiän pidentäminen ja sen tuomat kustannukset kunnille. Toisena riskitekijänä on kunnan heikko taloustilanne ja varsin kattava kouluverkko. Musiikkiopisto Musiikkiopistossa annetaan taiteen perusopetuksen musiikin laajan oppimäärän mukaista perus- ja opistotason opetusta pääasiassa lapsille ja nuorille. Musiikkiopistossa toimii myös varhaiskasvatusosasto, jossa annetaan musiikkileikkikouluopetusta 0-8 vuotiaille ja soitinvalmennusopetusta 4-12 vuotiaille lapsille. Nuorisopalvelut Nuorisopalvelut tarjoaa ja mahdollistaa ennaltaehkäisevästi avoimia ja kohdennettuja palveluja salolaisille nuorille. Nuorisopalvelujen tehtävänä on nuorten kasvun- ja itsenäistymisen tukeminen, nuorten osallistumisen ja kuulemisen edistäminen sekä mahdollisuuksien rakentaminen mielekkääseen vapaa-aikaan. 65 Nuorisopalvelut on jaettu kahteen palvelukokonaisuuteen: 1. avoimet palvelut 2. yksilölliset palvelut Nuorisopalveluiden keskeisimmät haasteet ovat henkilöresurssien vähäisyys, paineet yksilöllisen nuorisotyön palvelutarjonnan lisäämiseen ja niiden edellyttämät yhä vaativammat toimintakokonaisuudet sekä palvelujen toteuttaminen merkittäviltä osin ulkopuolisen rahoituksen turvin. Palvelualueen painopisteet sekä keskeiset toimintamenojen ja -tulojen perustelut Varhaiskasvatuspalvelut Painopistealueet • Lasten osallisuuden vahvistaminen • Pienryhmätoiminta ja sen kehittäminen • Pedagogisen johtamisen ja osaamisen vahvistaminen • Esiopetuksen uuden opetussuunnitelman käyttöönotto syksyllä • Henkilöstön työhyvinvoinnin kehittäminen Varhaiskasvatuspalvelut tuottavat lasten päivähoitoa päiväkodeissa ja perhepäivähoidossa. Tämän lisäksi palvelut tarjoavat esiopetusta, varhaiserityiskasvatusta sekä varhaiskasvatuksen avoimia palveluja (avoin päiväkoti, leikkikoulu- ja leikkipuistotoimintaa). Hoidon järjestämisen uutena vaihtoehtona otetaan käyttöön 1.1.2016 alkaen tulosidonnainen palveluseteli päiväkotihoidossa. Tämän lisäksi perheellä on vaihtoehtoisesti mahdollisuus järjestää lapsen hoito lakisääteisten lasten hoidon tuilla; kotihoidontuki sekä yksityisen hoidon tuki ja sen kuntalisä. Varhaiskasvatuspalveluiden piirissä on keskimäärin 1-2 vuotiaista 40,35 %, 3-5 -vuotiaista 75,81 %. Esiopetus muuttui velvoittavaksi 1.8.2015 alkaen, osallistumisprosentti esiopetukseen syksyllä 2015 on 98,3 %. Varhaiskasvatuksessa pilotoidaan 1.9.2015–31.7.2016 tuntiperusteista päivähoitolaskutusta kahden eri mallin mukaisesti. Kärävuoren, Suomusjärven ja Torikadun päiväkodeissa käytössä on kuukausittain etukäteen määriteltyjen hoitotuntien mobiilikirjaus. Asemakadun, Palometsän ja Paltan päiväkodeissa pilotointi toteutetaan päivittäisen tuntivälysmallin mukaisesti Opetuslautakunnan hyväksymän varhaiskasvatusta koskevan palveluverkkoselvityksen mukaisesti kaupungin omia palveluita tiivistetään lakkauttamalla pieniä erillisyksiköitä ja supistamalla vuorohoitoyksiköiden aukioloaikoja. Tarvittavat hoitopaikat järjestetään palvelusetelillä. Tavoitteena on luoda mahdollisuuksia yksityisen päivähoidon määrälliseen lisääntymiseen niin, että vuonna 2016 hoitopaikoista on 10 % yksityisiä (250 hoitopaikkaa). Varhaiskasvatuksen haasteena on kohdentaa päivähoitopalvelut asiakaslähtöisesti sekä kustannustehokkaasti koko kaupungin alueella. Tähän haasteeseen vastataan vuoden 2016 alusta keskitetyllä palveluohjauksella. Kokopäivähoidon kysyntä on vuoden 2014 tasoa ja pysynyt tasaisena. Ryhmäperhepäivähoidosta on luovuttu kokonaan vuoden 2015 elokuusta alkaen palveluverkkoselvityslinjausten mukaisesti. Avoimilla varhaiskasvatuspalveluilla ja leikkikoulutoiminnalla on päivähoidon rinnalla pyritty vastaamaan perheiden muuttuneisiin palveluntarpeisiin. Investointisuunnitelmassa varaudutaan Perniön uuden päiväkodin rakentamiseen vuosien 2016- 2017 aikana. Varataan määrärahaa 1,5milj. euroa vuodelle 2016 ja 2milj.€ vuodelle 2017. Yhteensä 3,5 milj.€. Lisäksi esitetään varattavaksi hankkeen irtaimistohankintoihin 200.000 euroa vuodelle 2017. 66 Inkereen monitoimitalossa toimiva 2-ryhmäinen päiväkoti tarvitsee peruskorjausta sisäilmaongelmien takia. Kaivolan päiväkodin Liipolantien 2-ryhmäinen yksikkö toimii epäkäytännöllisessä tilassa. Peruskorjaamalla Inkereen monitoimitalon päiväkodin sekä vieressä sijaitsevat tyhjänä olevat hammashoitolan ja neuvolalta vapautuvat tilat päiväkotitiloiksi voidaan entisiin hammashoitolan ja neuvolan tiloihin sijoittaa kaksi lapsiryhmää, jolloin Kaivolan yksikössä toimivat kaksi lapsiryhmää voivat siirtyä Inkereen päiväkodin yhteyteen remontoitaviin tiloihin. Tällä tavalla Inkere-Kaivolan yksiköstä saadaan muodostettua 4ryhmäinen päiväkoti johon kuuluvat lisäksi 2 esiopetusyksikköä. Liipolantien kiinteistöstä voidaan luopua. Määrärahaa varataan 450 000 € hammashoitolan ja neuvolan tilojen muutostöihin vuodelle 2016. Inkereen päiväkodin peruskorjaukseen varataan 400 000 € määräraha. Neuvolan siirtyminen KOY Inkereenkurviin vuonna 2016. Tilan muuttaminen neuvolan käyttöön sopivaksi vaatii määrärahatarvetta 30 000 € vuodelle 2016. Perttelin päivähoidon tilaratkaisujen kustannukset ovat yhteensä 880.000 €. Märynummen päiväkodin peruskorjaukseen ja laajentamiseen neljäryhmäiseksi vuonna 2018 varataan yht. 1,1milj.€. Ollikkalan päiväkodin kiinteistön peruskorjaukseen varataan 1milj.€ vuosille 2018–2019 Aineiden ja tarvikkeiden hankintaan on varattu saman verran kuin aiemmin eli 72 euroa / lapsi. Esiopetuksen koulutarvikkeisiin on varattu saman verran kuin aiemmin eli 100 euroa / lapsi. Talousarvio 2016 raami on liian pieni henkilöstökuluille, raamissa vaje noin 500.000 €. Raamiin on tehty vähennys sopeuttamisohjelmaan kirjatuista säästöistä vuodelle 2016 yhteensä 480.000€. Ei lakisääteisestä henkilöstöstä luopuminen toteutuu puolen vuoden säästönä eli noin 224.500€. Piritan varhaiskasvatusyksikön lauantaihoidon lopettaminen 1.7.2015 säästöä 40.000€. Varhaiskasvatuksen tulot hoitopäivämaksujen osalta ovat pienentyneet noin 400.000€. Osittain tämä johtuu hoidontarpeen muutoksista ja nollamaksu luokkaan kuuluvien määrän kasvusta. Palvelusetelin maksamiseen on varattu yksityisen hoidon tuen kuntalisän lisäksi 450.000€. Varhaiskasvatuksen kustannuksia asiakaspalveluiden ostoon liittyen ovat nostaneet lastensuojelun sijoitukset muihin kuntiin, koska näiden lasten päivähoito- kuten myös mahdolliset avustajakustannukset tulevat lapsen kotikunnan maksettavaksi. Sähköisten palveluiden kehittäminen ja langattomien verkkojen asentaminen esiopetusyksiköihin vaatii resursointia. Kustannus 40.000€. Asiakastietojärjestelmän sähköisten palveluiden kehittäminen ja ohjelmiston päivittäminen vastaamaan tuntiperusteista asiakasmaksua ja sen pilotointia ja siihen liittyvät ylläpitokustannukset sekä palvelusetelin käyttöönottoon liittyviä asiakastietojärjestelmän kustannuksia. Uusi esiopetuksen opetussuunnitelma edellyttää langattomien verkkojen asentamista, ylläpitokustannuksia esiopetusyksiköihin sekä TVT-laitteiden hankintaa vuoden 2016 aikana. Perusopetus- ja lukiokoulutuspalvelut Painopistealueet: • • • • • • Lapsen ja nuoren monimuotoisen päivän kehittäminen Tieto- ja viestintätekniikan hyödyntäminen vahvasti opetuksessa (varhaiskasvatus, perusopetus, lukiokoulutus) Nuoriso- ja opetuspalveluiden uudenlaisen yhteistyön kehittäminen Yrittäjyyskasvatuksen kehittäminen osana opetusta Kuntatasoisen opetuksen ja koulutuksen kehittämissuunnitelman laatiminen Systemaattinen oman toiminnan arviointi (=laatutyö) 67 • Keväällä 2015 hyväksytyn sopeuttamisohjelman mukaan opetuspalvelujen tulee toteuttaa vuoden 2016 aikana seuraavat sopeuttamistoimenpiteet: rehtoreiden tehtävien uudelleen tarkastelu 80 000 euroa perusopetuksen opetusryhmien jatkuva tarkastelu 93 000 euroa Rekijoen koulun lakkautus 185 000 euroa opetuksen tukipalvelujen esimiehen tehtävien uudelleen järjestely 70 000 euroa Salon aikuislukion lakkauttaminen 88 000 euroa eläkemenoperusteisten maksujen siirtyminen Salon Seudun koulutuskuntayhtymälle 200 000 euroa Klippulan leiritoiminta esitetään siirrettäväksi Leirisaloon Palkkausmäärärahoissa on otettu tarkemmin huomioon sijaiskulut ja virkaehtosopimuksen mukaiset erityiskorvaukset. Perusopetuksen palkkojen osalta on käytetty apuna suoriteperusteisen budjetoinnin ohjelmaa SPB:tä, jonka avulla palkkauskulujen arviointia ja seurantaa voidaan hallita. Kouluyksiköille ohjelma antaa mahdollisuuden käyttötalousmenojen (aineet, tarvikkeet, tavarat) kustannuspaikkakohtaiseen tarkempaan suunniteluun ja budjetin seurantaan. Oppimateriaalien hankintaan on varattu vuoden 2016 talousarvioon saman verran kuin aiemminkin; alakouluissa 131 euroa/oppilas sekä yläkouluissa 207 euroa/oppilas. Toisen asteen palvelut tuottavat lukiokoulutusta päivälukioissa ja aikuislukiossa. Lukiokoulutuksen keskeisenä tehtävänä on antaa opiskelijoille laaja yleissivistys ja jatko-opintokelpoisuus. Lukiokoulutusta annetaan kolmessa päivälukiossa ja yhdessä aikuislukiossa. Opiskelijoita päivälukioissa on 874 ja aikuislukiossa n. 400 oppilasta. Nykyisille aikuislukion opiskelijoille taataan tutkintojen suorittamisoikeus lain ja opetussuunnitelman mukaisesti. Keskeisenä haasteena perusopetuksen ja lukiokoulutuksen palvelualueilla on opetuksen digitalisointi. Tämä edellyttää modernin oppimisympäristön kehittämistä, henkilöstön osaamisen ylläpitämistä että uudistamista sekä ajanmukaisen oppimismateriaalin ja välineistön hankkimista. Näitä toteutetaan yhteistyössä Microsoftin, Turun yliopiston, OPH:n kehittäjäkouluverkoston sekä hankerahoitusten turvin (AVI, OPH). Lukiokoulutuksen puolella on varauduttu talousarviossa vuonna 2016 alkavaan sähköisiin ylioppilaskirjoituksiin ja siihen liittyvään tilavarusteluun. Myös perusopetuksen puolella tietotekniikkaan varattavaa summaa on korotettu vuonna 2015 ja saman verran esitetään varattavan määrärahaa myös vuonna 2016. Turun yliopiston kanssa solmittu opetuksen digitalisaatiota tukeva hanke laajenee myös perusopetuksessa useampiin kouluihin. Perusopetuspalveluiden suurimmat hankkeet vuonna 2016 ovat ryhmäkokojen pienentäminen – hanke 182.000 euroa, koulutuksellinen tasa-arvo – hanke 354.000 euroa sekä toimintaympäristön kehittäminen esi- ja perusopetuksessa – hanke 80.000 euroa. Talousarvioon on varattu sisäisinä erinä lakisääteisiin koulukuljetuksiin 3.032.384 euroa. Koulunkäyntiohjaajien määrän kehitys: v. 2009: 135 kpl, v. 2010: 122 kpl, v. 2011–2015: 119 kpl. Opettajien määrän kehitys vuosina 2012–2015 on seuraava: 419-420-403-400 kpl. Kuraattori- ja psykologipalvelut siirtyvät terveydenhuoltopalveluihin sopeuttamisohjelman henkilöstömuutosten johdosta. Investointiohjelmaan on esitetty vuodelle 2016 Kirkonkylän koulun pihan muutostyöt 100.000 euroa, Muurlan koulun ilmastoinnin ja katon korjaus 200.000 euroa ja Meri-Halikon koulun sosiaalitilojen rakentaminen 100.000 euroa. Liikuntapalveluiden talousarviossa vuodelle 2016 esitetään Marian koulun pihan lähiliikuntapaikan rakentamiseen 170.000 euroa. Hankkeeseen toteuttamiseen on mahdollista hakea avustusta. Seuraavaa lähiliikuntapaikan rakentamista esitetään vuonna 2018, jolloin on vuorossa Keskustan koulun piha. Sirkkulan koulun peruskorjaukseen esitetään varattavaksi 800.000 euroa vuodelle 2019. Irtaimistoinvestointeihin esitetään perusopetukseen 50.000 euroa ja lukiokoulutukseen 25.000 euroa. 68 Musiikkiopisto • • • • • • Opetustuntimäärä on 14000 tuntia/vuosi. Arvioidut oppilasmäärät eri tasoilla: musiikkileikkikoulu n.170 soitinvalmennusopetus n.35, perus- ja opistotaso sekä aikuisosasto n. 270. arvioitu oppilasmäärä yhteensä n. 475 Painopistealueet • perus- ja opistotason opetuksen laajuus pysyy ennallaan ja opetusta annetaan Salon keskustan tiloissa. • musiikkileikkikoulun kysyntä ja lapsimäärä on pysynyt kevään 2014 tasolla. Toimintaa kehitetään soitinmuskari-, solfapaja- ja teoriapaja- toiminnalla. Opetusta päiväkodeissa pyritään jatkamaan, jos päiväkotiin saadaan vähintään kaksi ryhmää ja päiväkodilla on tarjota sopivat tilat. Yhteistyötä koulujen kanssa jatketaan ja mahdollisuuksien mukaan kehitetään. • perus- ja opistotason oppiainevalikoima pidetään monipuolisena. Laadukas opetus turvataan eri oppiaineisiin koulutetulla henkilöstöllä. • yhteistyötä Turun alueen musiikkioppilaitosten kanssa jatketaan, esim. henkilöstökoulutuksen Osaava-hanke Nuorisopalvelut • • • • • Painopistealueet: nuorten elinolojen parantaminen nuorten osallistaminen ja kuuleminen nuorten tarpeita vastaavat palvelut kansainvälisen nuorisotyön ja nuorisotiedotuksen kehittäminen Nuorisopalvelujen toimintatuotot ovat vuoden 2016 talousarvioissa n.180.000 euroa ja toimintakulut n.1.6 milj. euroa. Toiminta jatkuu suurilta osin kuluvan vuoden mukaisena. Nuorten keskus Steissin yhteydessä on mm. nuorisotila, skeittihalli, nuorten pajatoiminta, bänditila sekä erityis- ja etsivän nuorisotyön palvelut. Nuorisotilatoimintaa toteutetaan 15:sta paikassa, joista viiden ohjaus- ja valvontatehtävät ostetaan ostopalveluna kolmannen sektorin toimijoilta. Lisäksi nuorisopalvelut toteuttavat mm. leiritoimintaa, matkoja, tapahtumia ja koulunuorisotyötä. Henkilöstöresurssi on nuorisotilojen osalta mitoitettu niin, että nuorisotilalla on vähintään kaksi työntekijää. Poikkeustapauksissa (esim. sairasloma) Steissiä lukuun ottamatta voidaan nuorisotiloilla työskennellä yksin. Henkilöstöresurssien mitoituksessa on huomioitava toimintaa valvovan Aluehallintoviraston määräykset ja ohjeet. Opetuslautakunnan tuloslaskelma 31 Opetuslautakunta TP2014 5 384 798 597 440 3 939 777 555 578 292 004 TA2015 5 141 928 543 100 4 172 558 356 120 70 150 HKE2016 5 555 233 595 000 3 846 126 847 622 266 485 KJE2016 5 555 233 595 000 3 846 126 847 622 266 485 TA% 8,0 9,6 -7,8 138,0 279,9 Toimintakulut Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut -90 257 843 -57 234 383 -44 840 147 -12 394 236 -18 812 433 -1 477 725 -3 652 566 -9 080 737 -88 482 492 -56 474 189 -43 997 915 -12 476 273 -17 858 450 -1 644 658 -4 218 500 -8 286 695 -90 371 573 -57 387 662 -44 890 616 -12 497 046 -18 643 232 -1 640 857 -4 292 456 -8 407 366 -88 432 712 -55 442 129 -43 326 653 -12 115 476 -18 437 267 -1 640 857 -4 292 456 -8 620 003 -0,1 -1,8 -1,5 -2,9 3,2 -0,2 1,8 4,0 Toimintakate -84 873 046 -83 340 564 -84 816 340 -82 877 479 -0,6 Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot 69 Lasten ja nuorten palveluiden toimintatiedot Toiminta Opetuslautakunta Kokoukset Käsitellyt asiat Kulut € €/käsitelty asia €/kokous Hallinto lasten ja nuorten palvelut Kulut € Sopeuttamisohjelman mukainen säästö Vakituista henkilöstöä Tuotot € Infotietona varhe- ja eläkemenoperust. eläkevak.maksukulut Kulut € Lasten- ja nuortenpalvelut yhteensä Tuotot € Kulut € Netto € TP 2014 TA 2015 HKE 2016 KJE 2016 19 221 19 685 89,07 1 036 10 135 45 338 336 4 534 10 135 36 533 270,61 3 653 10 135 36 533 270,61 3 653 293 618 209 716 240 866 0,5 0,5 243 179 -315 000 1,0 45 962 41 670 45 962 45 962 0 313 303 -313 303 0 255 054 -255 054 0 -35 288 35 288 0 277 399 -277 399 1,0 Varhaiskasvatuspalvelujen osaston toimintatiedot Toiminta Osaston hallinto Kulut € Tuotot € Vakinaista henkilöstöä Infotietona varhe- ja eläkemenoperust. eläkevak.maksukulut Kulut € Myönnetyt toimintatuet ja avustukset Kaupungin osarahoituksella tuotetut palvelut/MLL Tilapäinen lastenhoitoapu tuntia Kulut € €/h Palvelunohjaus Asiakkaat Kulut € €/asiakas Vakinaista henkilöstöä Päiväkotihoito Laskennalliset hoitopaikat 31.12 Lapsia 31.12 Läsnäolopäivät täysinä päivinä Kulut € €/laskennallinen hoitopaikka €/lapsi €/läsnäolopäivä Täyttöaste Vakinaista henkilöstöä Palveluseteleillä ostettavat päiväkotipaikat Kulut € €/paikka Ostopalveluna hankitut hoitopaikat Kulut € €/lapsi Päivähoidon tuotot yhteensä € TP 2014 TA 2015 HKE 2016 KJE 2016 311 117 246 982 269 200 261 124 5 5 5 5 924 118 909 082 924 118 924 118 761 23 750 31,21 1 200 25 000 20,83 761 23 750 31,21 761 23 750 31,21 3 200 177 000 55 3 3 200 171 690 54 3 1 900 1 950 259 136 22 003 310 11 581 11 284 84,91 94 368 50 450 000 9 000 15 185 387 12 359 3 094 151 1 900 1 950 259 136 21 347 313 11 235 10 947 82,38 94 368 50 450 000 9 000 15 185 387 12 359 3 094 151 1 946 2 003 276 932 21 457 856 11 027 10 713 77,48 100 389 1 900 2 000 265 000 20 449 528 10 763 10 225 77,17 94 401 11 185 387 16 853 3 080 897 7 120 000 17 143 3 276 258 70 Toiminta Esiopetus Laskennallisen esiopetuksen vaatimat hoitopaikat 31.12 Oppilaita 31.12 Läsnäolopäivät Kulut € €/oppilas €/läsnäolopäivä Vakinaista henkilöstöä Ostopalveluna hankitut opetuspaikat Kulut € €/oppilas Esiopetuksen tuotot yhteensä € Perhepäivähoito Laskennalliset hoitopaikat 31.12 Lapsia 31.12 Läsnäolopäivät täysinä päivinä Kulut € €/hoitopaikka (keskiarvo1.1 ja 31.12) €/lapsi (keskiarvo 1.1 ja 31.12) €/läsnäolopäivä Vakinaista henkilöstöä Täyttöaste Perhepäivähoidon tuotot yhteensä € Ryhmäperhepäivähoito Lapsia keskiarvo 1.1/31.12 Läsnäolopäivät täysinä päivinä Kulut € €/lapsi (keskiarvo 1.1 ja 31.12) €/läsnäolopäivä Vakinaista henkilöstöä Tuotot € Avoimet palvelut Avoin päiväkoti, kerho- ja leikkitoiminta Käyntikerrat Kulut € € /käyntikerta Vakinaista henkilöstöä Tuotot € Koti- ja yksityisenhoidontuki ja kuntalisä Kotihoidontuen, kuntalisän ja osittaisen hoitorahan hakijat 31.12 Lapsia 31.12. Kulut € €/asiakas €/lapsi Yksityisenhoidontuen ja kuntalisän hakijat 31.12 Lapsia 31.12. Kulut € €/hakija €/lapsi Varhaiskasvatus yhteensä Tuotot € Kulut € Netto € Päivähoitopalvelujen käyttäjien %-osuus Esiopetukseen osallistuvien %-osuus TP 2014 TA 2015 HKE 2016 KJE 2016 272 618 101 534 2 931 545 4 744 28,87 45 16 90 516 5 657 1 138 290 660 108 000 3 260 197 4 940 30,19 49 20 118 104 5 905 268 609 95 976 3 053 184 5 013 31,81 43 16 101 662 6 354 1 138 268 609 95 976 2 991 284 4 912 31,17 43 16 101 662 6 354 1 138 279 279 43 030 3 555 366 12 743 12 743 82,63 88 100 542 833 300 301 42 000 3 271 328 10 904 10 868 77,89 87 98 515 000 268 266 43 538 2 834 395 10 576 10 656 65,10 83 93 366 440 268 266 43 538 2 766 752 10 324 10 401 63,55 83 93 366 440 13 2 463 194 328 14 948 78,90 2 26 157 12 1 800 180 000 15 000 100,00 3 28 000 10 178 416 900 40,96 10 13 882 17 000 450 419 26,50 10 10 000 14 016 454 522 32,43 9 13 882 14 016 434 070 30,97 9 13 882 623 839 2 911 921 4 674 3 471 698 988 4 180 000 5 989 4 231 611 840 3 000 000 4 910 3 571 611 840 3 000 000 4 910 3 571 98 126 671 853 6 856 5 332 94 120 700 000 7 447 5 833 108 145 755 000 6 991 5 207 108 145 755 000 6 991 5 207 3 664 907 32 750 539 -29 085 632 3 829 258 33 001 558 -29 172 300 3 475 611 33 307 410 -29 831 799 3 475 611 32 488 032 -29 012 421 53 % 99 % 71 Toiminta Alle 6-vuotiaat, joista päivähoidossa 6-vuotiaat, joista esiopetuksessa TP 2014 TA 2015 3 094 1 646 594 587 HKE 2016 KJE 2016 TA 2015 HKE 2016 KJE 2016 Perusopetuspalvelujen osaston toimintatiedot Toiminta Infotietona osaston hallinto Vakinaista henkilöstöä Kulut € Infotietona varhe- ja eläkemenoperust. eläkevak.maksukulut Kulut € Projektit Projektien määrä Kulut € Henkilöstöä Tuotot € Perusopetus, yleisopetus Oppilaita Kulut € €/oppilas Opetushenkilöstöä Oppilaita/opettaja Opetusryhmien keskikoko Ostopalveluna hankittu opetus Kulut € Oppilaita €/oppilas Tuotot € Perusopetus, erityisluokat Oppilaita Kulut € €/oppilas Opetushenkilöstöä Oppilaita/opettaja Opetusryhmien keskikoko Tuotot € Perusopetus, erityiskoulut Hakastaro ja Meritalo Oppilaita Kulut € €/oppilas Opetushenkilöstöä Oppilaita/opettaja Opetusryhmien keskikoko Tuotot € Aamu- ja iltapäivätoiminta Osallistujien määrä Kulut € €/osallistuja Toimintatuntien määrä €/toimintatunti Ohjaava henkilöstö Osallistujia/ohjaaja Tuotot € TP 2014 3,5 226 671 3,5 170 000 2 106 382 2 104 415 431 208 420 602 422 514 422 514 1 277 183 1 237 533 3 182 700 2,4 182 700 4 710 420 19 681 000 4 697 257 19 681 000 5 088 35 096 342 6 898 403 13 17 5 112 34 525 819 6 754 403 13 18 5 041 34 827 795 6 909 384 13 19 5 041 33 818 160 6 709 384 13 19 1 074 924 59 18 219 739 454 1 017 000 55 18 491 404 400 1 075 228 50 21 505 613 398 1 075 228 50 21 505 613 398 314 6 964 148 22 179 42 7 8 303 5 898 457 19 467 42 7 7 312 6 864 000 22 000 42 7 7 312 6 662 816 21 355 42 7 7 126 2 802 339 22 241 18 7 7 124 2 454 109 19 791 18 7 7 137 2 744 431 20 032 18 8 8 137 2 693 579 19 661 18 8 8 379 1 222 307 3 225 31 009 39,42 30 12 285 796 430 1 170 152 2 721 32 900 35,57 33 13 270 000 430 1 272 022 2 958 32 900 38,66 33 13 334 470 430 1 248 453 2 903 32 900 37,95 33 13 334 470 72 Toiminta Oppilashuolto Asiakaskäynnit Kulut € €/asiakaskäynti Vakituista henkilöstöä Tuotot € Lasten ja nuorten leiritoiminta Osallistujia Kulut € €/osallistuja Henkilöstöä Tuotot € Perusopetus yhteensä Tuotot € Kulut € Netto € Oppilaiden kokonaismäärä TP 2014 2 771 443 679 160 9 144 TA 2015 HKE 2016 KJE 2016 Siirtynyt terveydenhuollon palvelualueelle 5 270 678 070 129 11 373 37 000 99 353 75 813 215 1 428 21 000 1 264 211 47 474 243 -46 210 032 878 100 45 324 050 -44 445 950 1 628 868 47 493 896 -45 865 028 1 628 868 46 195 493 -44 566 625 5 528 5 539 5 490 5 490 2.aste ja vapaan sivistystyön osaston toimintatiedot 2. aste Toiminta Osaston hallinto Vakinaista henkilöstöä Tuotot € Kulut € Ammatillisen koulutuksen järjestämisestä jäänyt eläkemenoperusteinen maksu ja ostopalvelut € Infotietona varhe-ja eläkemenoperust. eläkevak.maksukulut Yhteensä € Projektit Projektien määrä Kulut € Henkilöstöä Tuotot € Lukio Opiskelijoita yhteensä* Lukion varsinaiset opiskelijat Aineopiskelijat Ammatillisen tutkinnon suorittajat Kulut € €/varsinainen opiskelija Opetuskurssien lukumäärä €/opetuskurssi Kurssia/opiskelija (lukion päättävät) ** Opetushenkilöstöä (pääkoulun mukaan) Hallintohenkilöstö (rehtorit ja kanslistit) Tuotot € Aikuislukio Opiskelijoita yhteensä Kulut € Lukion varsinaiset opiskelijat Perusasteen opiskelijat Aineopiskelijat €/varsinainen opiskelija (sis. perusasteen opisk.) TP 2014 TA 2015 HKE 2016 KJE 2016 0,2 0,6 0,5 0,5 42 457 46 225 54 851 53 754 241 659 201 040 34 401 34 401 253 079 11 023 11 158 11 158 26 142 1 74 000 24 512 59 000 915 879 10 16 810 793 018 106 80 53 4,8 628 901 890 11 39 998 980 058 944 80 55 5,3 750 932 900 12 25 233 870 048 110 80 51 5,3 627 932 900 12 25 535 726 048 981 80 51 5,3 627 6 215 6 1 6 92 456 569 454 82 13 362 6 945 6 288 6 1 5 35 442 664 240 85 11 346 7 815 6 403 6 1 6 92 322 392 275 63 5 254 6 227 6 268 6 1 5 92 322 384 023 63 5 254 6 096 73 Toiminta Opetustunnit €/opetustunti Suoritettu kurssi/opiskelija Opetushenkilöstöä/toistaiseksi otetut Opetushenkilöstö/ määräaikaiset Hallintohenkilöstö (rehtorit ja kanslistit) Kokonaisopiskelijamäärä/opettaja Tuotot € TP 2014 4 519 126 50 4 10 2 33 7 683 TA 2015 4 436 150 51 4 11 2 29 4 700 HKE 2016 3 960 99 50 4 8 2 27 7 943 KJE 2016 3 960 97 50 4 8 2 27 7 943 2.aste yhteensä Tuotot € Kulut € Netto € 124 823 7 095 522 -6 970 699 99 450 7 274 503 -7 175 053 100 570 6 884 760 -6 784 190 100 570 6 740 713 -6 640 143 TP 2014 536 216 320 1 002 093 1 870 13 865 72,28 25 167 575 TA 2015 520 200 320 1 065 751 2 050 14 280 74,63 25 168 700 HKE 2016 490 170 320 1 103 786 2 253 14 000 78,84 22 167 200 KJE 2016 490 170 320 1 076 558 2 197 14 000 76,90 22 167 200 167 200 1 103 786 -936 586 167 200 1 076 558 -909 358 Musiikkiopisto Toiminta Opiskelijat josta musiikkileikkikoululaisia valmennus- perus- ja opistotason opiskelijoita Kulut € €/opiskelija Opetustunnit €/opetustunti Opetushenkilöstöä Tuotot € Infotietona: varhe-ja eläkemenoperust. eläkevak.maksukulut Yhteensä € Musiikkiopisto yhteensä Tuotot € Kulut € Netto € 33 752 167 575 1 002 093 -834 518 168 700 1 065 751 -897 051 Nuorisopalvelujen osaston toimintatiedot Toiminta Osaston hallinto Vakinaista henkilöstöä Kulut € Infotietona varhe-ja eläkemenoperust. eläkevak.maksukulut Kulut € Nuorisovaltuusto jäseniä Kokoukset Kulut € €/kokous Projektit Projektien määrä Kulut € Henkilöstöä Tuotot € Myönnetyt toimintatuet ja avustukset Tuettujen yhteisöjen toimijoiden määrä Kulut € €/toimija TP 2014 TA 2015 HKE 2016 KJE 2016 2 161 057 2 150 527 2 161 850 2 158 655 33 090 32 363 33 090 33 090 13 7 10 200 1 457 12 13 10 500 808 12 7 10 200 1 457 12 7 10 200 1 457 2 125 340 4 110 200 2 112 420 5 112 420 2 144 772 5 140 377 2 142 657 5 140 377 3 310 30 719 9,28 3 400 32 000 9,41 3 400 31 000 9,12 3 400 31 000 9,12 74 Toiminta Nuorisotyön lähipalvelut: Nuorisotyö, tapahtumat, leirit, retket, bänditoiminta Kulut € €/alle 29 v Vakinaista henkilöstöä Tuotot € Leirikeskus Käyttövuorokaudet/oma käyttö Käyttövuorokaudet/ulkopuolisten käyttö Kulut € €/käyttövuorokausi Tuotot € Erityisnuorisotyö Etsivätyö, yksilötyö, ryhmätoiminta Kulut € Vakinaista henkilöstöä Tuotot € Työpajatoiminta Osallistuneiden määrä Kulut € €/osallistuja Vakinaista henkilöstöä Tuotot € Nuorisopalvelut yhteensä Tuotot € Kulut € Netto € Kulut/alle 29-vuotias asukas € Alle 29-vuotiaat TP 2014 TA 2015 HKE 2016 KJE 2016 871 951 49,28 9 38 138 838 481 46,13 9 47 000 842 877 47,64 9 32 607 831 956 47,02 9 32 607 18 229 33 799 137 20 245 39 200 148 20 250 53 699 199 20 250 53 699 199 154 120 3 165 276 4 133 207 3 129 528 3 76 234 953 3 091 4 14 946 60 213 175 3 553 4 7 000 70 239 405 3 420 4 10 000 70 296 823 4 240 4 10 000 163 284 1 622 139 -1 458 855 91,68 166 420 1 561 579 -1 395 159 85,91 182 984 1 617 010 -1 434 026 91,39 182 984 1 654 518 -1 471 534 93,51 17 693 18 176 17 693 17 693 Vapaa-ajan palvelut Vapaa-ajan palvelut vastaavat kaupungin kulttuuri-, kirjasto-, liikunta-, ja kansalaisopistopalveluiden järjestämisestä kuntalaisten henkisen ja fyysisen hyvinvoinnin edistämiseksi. Painopisteet - Ennaltaehkäisevien ja eri ryhmille kohdennettujen palveluiden lisääminen ja kehittäminen - Kehitetään ja tehostetaan vapaa-ajanpalveluita suhteuttamalla palvelutuotanto olemassa oleviin voimavaroihin - Kustannustehokkaamman ja kuntalaisten tasapuolisesti saavutettavissa olevan palvelutuotannon toteuttamiseksi lisätään yhteistyötä kolmannen sektorin ja kaupungin oman organisaation kanssa - Kuntalaisten aktivoiminen vapaa-ajanpalveluiden pariin Riskit • Ydintoimintojen supistuminen kaupungin säästöjen vuoksi • Palvelujen toteuttaminen vähenevillä henkilöstöresursseilla Palvelualueen keskeiset tavoitteet ja merkittävimmät riskit 2016 Kulttuuripalvelut Kulttuuriasiainyksikön tavoitteena on, että palvelut olisivat kaikkien kuntalaisten tasapuolisesti saavutettavissa asuinpaikasta, sosiaalisesta asemasta tai varallisuudesta riippumatta. Salon museopalvelujen tavoitteena on tarjota yleisölle kuvataide- ja kulttuuriperinnön monipuolisia palveluja. 75 Riskeinä nähdään mm. vakinaisen henkilöstön (9) määrän putoaminen muutoksissa (eläköityminen, mahdollinen muu siirtyminen), asiakastyöhön soveltuvan määräaikaisen henkilöstön puute, taideteoksien vaurioituminen ahtaissa säilytystiloissa, prosenttiperiaatteen hiipuminen, ongelmat paikallismuseoiden kehittämisessä sekä kulttuurihistoriallisen esineistön säilyminen puutteellisissa säilytystiloissa, mikäli paikallismuseokohteiden iäkkään rakennuskannan hoitamiseen ei saada säännöllistä huoltoa ja korjauksia. Kirjasto- ja tietopalvelut Kirjastopalvelut tarjoavat perinteisen kirjastopalvelun lisäksi kohtaamispaikan kuntalaisille. Erityisesti lähikirjastoista on muodostunut kuntalaisille yhä merkittävämpi kohtaamispaikka omalla toiminta-alueellaan, koska ne alkavat olla ainoita vapaasti käytettäviä palveluja kaupungin keskustan ulkopuolella. Kirjastojen käyttö on Salossa jatkunut totutun vilkkaana. Perinteisesti taloudellisesti huonot ajat ovat lisänneet kirjaston käyttöä. Tämä tarkoittaa Salossa todellista haastetta resurssien riittämiselle, kun kasvavaan palvelun kysyntään vastataan yhä niukkenevilla henkilöstöresursseilla. Vakanssien täyttämättä jättämiset ja sijaisten rekrytointikielto vaikeuttavat palvelun järjestämistä ja palvelujen järkevää mitoitusta. Liikuntapalvelut Liikuntapalvelut tarjoavat kaikille asukkaille liikuntaelämyksiä eri puolilla Saloa. Ohjattua liikuntatoimintaa, henkilökohtaista liikuntaneuvontaa, järjestää sekä toteuttaa erilaisia tapahtumia ja kuntokampanjoita. Merkittävin taloudellinen panostus kohdistuu luonnollisesti liikuntapaikkojen rakentamiseen ja ylläpitoon. Liikkumattomuuden lisääntyminen luo kasvavan haasteen myös liikuntapalveluille. Liikunnalla on merkittävä rooli ennalta ehkäisevässä työssä ja näin myös kaupungin kulujen hillitsemisessä. Liikuntapalvelujenkin hupenevista resursseista huolimatta on haettava uusia tapoja tarjota kustannustehokkaasti entiset palvelut sekä luovasti toteuttaa uusia palveluja asukkaiden terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi. Tämä tarkoittaa yhä enemmän kolmannen sektorin ja vapaaehtoistyön mukaan ottamista. Lisäksi erilaisten hanketukien käyttöä tulisi tehostaa erityisesti uusien toimintatapojen kehittämisessä. Kansalaisopisto Tavoitteet • Opiston opintotarjonnan ylläpitäminen mahdollisimman laajana, laadukkaana, monipuolisena ja alueellisesti kattavana, jotta sillä kyettäisiin vastaamaan siihen varsin runsaaseen ja monenkirjavaan kysyntään, joka opiston palveluihin kohdistuu. • Yhteistyön lisääminen ja laajentaminen toimialueen asukkaiden sekä paikallisten ja alueellisten toimijoiden kanssa. • Monikulttuurisuuden ja kansainvälisyyden edistäminen on yksi vapaan sivistystyön laissa korostettu vapaan sivistystyön tavoite, jota kansalaisopisto toteuttaa kurssitarjonnallaan. • Maksupalvelu- ja hanketoiminnan kehittäminen • Henkilöstön hyvinvoinnista huolehtiminen sekä osaamisen ylläpitäminen ja parantaminen Kaupungin taloustilanteen ja mahdollisten sopeuttamistoimien aiheuttamat riskit kansalaisopiston toimintaan: kurssitarjonnan määrään ja monipuolisuuteen opiston asiakaspalveluiden laatuun henkilöstön jaksamiseen työssä. 76 Palvelualueen painopisteet sekä keskeiset toimintamenojen ja -tulojen perustelut Kulttuuripalvelut Kulttuuriasian yksikkö Painopisteinä ovat määrärahojen oikea kohdentaminen, saavutettavuus ja yhteistyö. Kulttuuriasiain yksikön toiminnan lähtökohtana on se, että talousarvioon varattu määräraha kohdennetaan mahdollisimman tehokkaasti tuottamaan laadukkaita kulttuuripalveluja kuntalaisille. Kulttuuriasiain yksikön toiminta nojaa Varsinais-Suomen kulttuuristrategian kantavaan teemaan - kumppanuuteen. Kulttuuriasiain yksikön budjetilla toteutetaan kuntalaispalveluja toimimalla yhteistyössä kolmannen sektorin kanssa avustusten ja ostopalvelun kautta. Kulttuuripalvelujen toteuttamisessa kehitetään yhteistyötä ja olemassa olevia palveluja eri toimijoiden kanssa. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi on varattu 91.000 euroa palvelujen ostoja varten. Tämä summa käytetään kulttuuritapahtumien ja -toimintojen järjestämiseen yhdistysten ja ammattitaiteilijoista koostuvien työryhmien kanssa tehtävien palvelusopimusten kautta. Näin syntyvän kumppanuuden tarkoituksena on toteuttaa uutta, innovatiivista ja avointa toimintakulttuuria ja taata samalla kaupunkilaisille laadukas kulttuuritapahtumatarjonta. Verkostomaista yhteistyötä edistetään eri teemojen kuten kulttuurihyvinvoinnin, luovan yrittäjyyden ja tapahtumatyön kautta. Palvelusopimuksin tuotetaan mm. kulttuuritapahtumia vanhoihin kuntakeskuksiin (Kuusjoki, Perniö Suomusjärvi), toistuvat musiikkiesitykset Salon kaupungin tehostetutun palveluasumisen kohteisiin, hoivakoteihin ja palvelukeskuksiin ja Wiurilan kesänäyttelyt oheistoimintoineen. Palvelusopimuksin kustannetaan myös Salo Jazz ry:n tuottamaa ympärivuotista konsertti- ja koulutustoimintaa ja International Jazzfestival -tapahtumassa tehtävää kulttuurityötä ja Salo Lasten laulukaupunki ry:n tuottamaa lasten konsertti- ja toimintatapahtumia. Määrärahasta maksetaan myös kulttuuriasiain yksikön oma klassisen musiikin konserttituotanto taidemuseo Veturitalliin (6-8 kpl) ja laatuelokuvasarja Bio Saloon (10 kpl) ja oopperaa ja balettia valkokankaalla -näytökset Bio Jännässä (6 kpl). Talousarvioon on varattu 140.000 euroa avustuksiin. Tästä summasta myönnetään yleisavustuksia rekisteröidyille kulttuuri- ja taidetoimintaa harjoittaville yhdistyksille ja kohdeavustuksia, joita voivat hakea salolaiset taiteilijat, työryhmät ja kulttuuriyhdistykset. Avustuksia myönnettäessä painopiste on hakijan kulttuuripalvelua tuottavassa toiminnassa. Museopalvelut Palvelut sisältävät näyttelyjä Salon taidemuseo Veturitallin ja Salon historiallisen museon SAMUn elektroniikkamuseon tai paikallismuseoiden tiloissa tai tuottamina muualla. Pysyvät tai vaihtuvat näyttelyt ovat tutkittuja ja niihin on tuotettu museota avoimena oppimisympäristönä tukevia toimintoja. Esineellisen ja aineettoman kulttuuriperinnön säilymisessä ja säilyttämisessä jälkipolville lähtökohtana on seudullisen kulttuuriperinnön tallentaminen jäsenneltäviksi kokoelmiksi ja taideperinnön kartuttamisen lähtökohtana on seudullisen taiteen kehityksen tallentaminen sekä viihtyisän elinympäristön edistäminen kaupungin omista tai talletuskokoelmista. Yleisötyön painopisteenä ovat vetovoimaiset, laadukkaasti tuotetut näyttelyt ja niihin valmisteltu museopedagoginen sisältö ja näyttelyjen oheistoimintana luennot ja työpajat. Veturitalli toimii lisäksi kulttuuriasiain yksikön klassisen musiikin konserttitarjonnan areenana, jota varten uusitaan salituolit. Taidemuseo järjestää Veturitallissa kolme päänäyttelyä ja kaksi studionäyttelyä. Päänäyttelyistä kaksi on kotimaisen huippuvalokuvaajan takautuvia näyttelyjä (lehtikuvaaja Juha Metso yhteistyössä Etelä-Karjalan taidemuseon kanssa ja luontokuvaaja Heikki Willamon näyttely) ja yksi oman seudun taiteen historiallinen katselmus (taidemaalarit Uuno Eskola taiteilijaystävineen ja Lyyli Säilä). Studionäyttelynä toteutetaan keväällä Jaana ja Gildas Houessoun tuottama beniniläisen ateljeekuvaajan näyttely. Elektroniikkamuseo jatkaa syksyllä 2014 aloittamansa perusnäyttelyn 3. ja 4. osioiden (monitorien ja puhelimien tuotantohistoriatyön Salossa) valmistamista sekä jo nyt avattujen osioiden täydentämistä. Salossa tuotettujen monitorien valmistuksesta ja yleensä puhelimien, erityisesti Nokian ja sitä edeltäneiden salolaisten puhelimien tuotannosta kertovat 77 näyttelyt täydentävät jo avattuja radioiden ja televisioiden valmistuksesta kertovia osanäyttelyitä. Tavoitteena on saada koko perusnäyttely avoimeksi itsenäisyyden juhlavuoden alkuun. Paikallismuseotoiminnassa kaupungin Marimekko-tekstiilien kokoelmasta kootaan kesänäyttely Meritalon museoon sekä Leena Vihervaara Marimekko –kokoelmasta valmistetaan muualle tarjottavaksi soveltuva kiertonäyttely. Museokasvatuksen painopisteenä tuotetaan taidemuseon näyttelyihin julkaisut yhteistyönä taiteilijan kanssa, sekä taiteilijan henkilökuvaa avaavat pienvideot ja teoksia avaavat audio-opastukset ja mobiilisovellukset www.opisalonmuseossa.fi –sivustolle. Elektroniikkamuseon näyttelyyn rakennetaan lapsille toiminnalliset pisteet ns. leikkimökit. Museo valmistaa opastuspaketin esineiden historiasta audio-opastusta varten ja yleisopastuksen näyttelyyn ohjaamaan asiakasta perusnäyttelyyn. Näyttelystä valmistetaan esite museokävijän käyttöön. Kokoelmatyön painopistealueena jatketaan historiallisessa museossa vuonna 2015 aloitettua paikallismuseokohteiden toiminnan kehittämistä ja keskittämistä yhteistyössä yhteisöjen kanssa. Tätä varten perustetaan ohjausryhmä. Ohjausryhmän tehtävänä on mm. kartoittaa yhdistykset, jotka haluavat ottaa vastuuta paikallismuseoiden kokoelmahoidosta ja selvittää yhdistysten kiinnostusta paikallismuseokiinteistöjen omistussuhteen siirtämiseksi yhdistyksille, ja tutkia Perniön museon soveltuvuutta kulttuurihistorialliseksi keskusmuseoksi. Kreivinmäen myllyn lapojen korjaus pyritään toteuttamaan yhteistyössä yhdistyksen kanssa valtiollisen avustuksen turvin. Prosenttitaiteen hankkiminen kaupungin investointi- ja perusparannuskohteisiin käynnistetään muutaman hiljaisen vuoden jälkeen valtion kunnille osoittamien yleisten suositusten mukaisesti. Taidekokoelmille etsitään kaupungilta sisäisesti vuokrattava lisätila, jonka varustelu ja teossiirrot toteutetaan 2016. Investointina hankitaan Elektroniikkamuseon 4. osion suunnittelu ja valmistaminen sekä pehmustetut tuolit Veturitalliin yleisötilaisuuksia varten. Nykyiset kovat ja käsinojia vailla olevat tuolit soveltuvat huonosti konserttiyleisölle. Kirjasto- ja tietopalvelut Salon kaupungin talousvaikeudet lisäävät työttömyyttä ja sitä kautta muun muassa aikuisten uudelleen kouluttautumista Salossa. Nämä molemmat näkyvät kirjaston käytön lisääntymisenä. Ihmisten lisääntynyt vapaa-aika tuo lisää asiakkaita kirjastoille ja esimerkiksi kirjaston työasemien käyttö kasvaa selvästi taloudellisesti vaikeina aikoina. Vuoden 2016 aikana on odotettavissa yhden henkilön eläkkeelle siirtyminen. Kyseisessä tehtävässä palkka ja sivukulut ovat suuruudeltaan 55.000 €. Painopistealueet tulevana budjettikautena resurssien puitteissa: kirjaston palvelukonseptin uudistuksen jatkaminen kirjaston käyttöjärjestelmän uusiminen ja liittyminen osaksi Vaski-kirjastoja lapsille, nuorille ja vanhuksille suunnatut kirjastopalvelut palvelun hyvä tavoitettavuus henkilöstön jaksamisesta huolehtiminen yhteistyön lisääminen eri toimijoiden kanssa Vuosien 2015–2016 aikana kirjaston käyttöjärjestelmä päivitetään. Samalla Salon kirjastopalvelut liittyvät osaksi Vaski-kirjastoja. Salon kirjastopalveluiden kokoelma yhdistetään Vaskiin loppuvuodesta 2015. Käyttöjärjestelmän päivitykseen ja kokoelmien yhdistämiseen liittyvien muutostöiden kustannusarvio on 60.000 €. Hinta-arvioon sisältyy Axiell Aurora ja Auroran WebOPAC –liittymän kertakustannukset sisältäen järjestelmävaihdon suunnittelun, toteutuksen, formaattimuunnoksen FINMARCista MARC 21:seen sekä asiakas- ja tapahtumatietojen konversion. Käyttöjärjestelmän päivittäminen on edellytys Salon Vaskiin liittymiselle. Samalla se lisää merkittävästi kirjastopalvelujen käyttövarmuutta ja tietoturvaa. Nykyisen käyttöjärjestelmän kehittäminen on jo lopetettu. Hankintakustannukset jaetaan Axiellin kanssa tehdyn sopimuksen mukaisesti kolmelle vuodelle, eli 20.000 € / vuosi. Kaupungin sopeuttamisohjelmaan on kirjattu Kiikalan ja Muurlan kirjastojen muuttaminen automatisoiduiksi omatoimikirjastoiksi. Muutostyöt ovat osa kaupungin investointeja. Automatisoituihin kirjastoihin sisältyvän infrastruktuurin rakentaminen maksaa Axiell Finland Oy:ltä saadun selvityksen mukaan 37.000 €/kohde. Lisäksi kiinteistön muutostöihin tulee 78 varata 20 000 € / kohde. Yhteensä nämä tekevät 57 000 € / kohde. Vuonna 2016 automatisointia koskevat muutostyöt toteutetaan Kiikalassa ja vuonna 2017 Muurlassa. Kaupungin sopeuttamisohjelmaan on kirjattu myös Halikon kirjaston toiminnan muuttaminen siten, että nuorisopalvelut toimivat tulevaisuudessa samassa kiinteistössä yhdessä kirjastopalvelujen kanssa. Halikon kirjaston käyttötalouteen on laitettu 13.000 € tätä tarkoitusta varten. Tämä on 2/3 kokonaiskustannuksista. 1/3 muutostöiden menoista rahoitetaan nuorisopalveluiden käyttötaloudesta. Liikuntapalvelut Liikuntapalveluiden osalta talousarvio ei sisällä uusia vakansseja. Raami on tiukka ja liikuntapaikkojen hoidossa keskitytään vain olemassa oleviin tiloihin ja kiinteistöihin. Mahdollinen uhka talousarvion ylitykselle on voimakkaasti vaihtuvat sääolosuhteet jotka voivat kasvattaa liikuntapaikkojen hoitoon liittyviä kustannuksia. Liikuntaneuvontaa ja siihen liittyvää matalan kynnyksen ryhmäliikuntaa kehitetään entisestään yhdessä terveyspalveluiden kanssa. Lapsiperheiden yhdessä liikkumiseen haetaan uusia toimintamalleja. Yhteistyötä tiivistetään kaupungin sisällä sosiaalipalveluiden sekä ulkopuolella yhdistysten kanssa. Kaupungin sopeuttamisohjelmaan kirjattu eräistä saunoista luopuminen tuodaan erikseen päätettäväksi vuoden 2016 aikana. Alueilla toimivien yhdistysten kanssa pyritään hakemaan ratkaisua ilman, että saunoja suoranaisesti lakkautettaisiin. Rannat ja saunat ovat edelleen kaupungin omaisuutta ja niistä suoraan luopuminen ei kaupungilta menoja poista. Urheilupuiston peruskorjauksen toinen vaihe on tarkoitus toteuttaa suunnitelman mukaan 2016–2017 ja on yksinään suurin investointi liikuntapalveluissa. Lisäksi esitetään Marian koulun pihan remonttia, joka tuo kauan kaivatun lähiliikuntapaikan Halikon keskustaan sekä luonnollisesti elävöittää koulun oppilaiden välituntiliikuntaa. Koulujen pihojen liikuntarakentamisesta on suunnitelma jossa kahden vuoden välein on tarkoitus kunnostaa yhden Salolaiskoulun piha. Irtaimen omaisuuden investoinnit on kuvattu tarkemmin liitteessä. Liikuntapaikkojen irtain omaisuus ehdotus vuodelle 2016: Kokkilan uimalaituri on tullut käyttöikänsä päähän. Vanhaa ei käytännössä voi enää korjata ja alkaa olla käyttäjille vaarallinen. Vanha tulee purkaa ja uusi rakentaa tilalle. Urheilupuistossa sijaitsevan perhepuiston yhteyteen on viherpalveluiden kanssa suunniteltu toteutettavaksi kuntoilualue joka palvelisi perhepuistossa vierailevia vanhempia sekä urheilupuiston muita käyttäjiä. Kuntoilupaikan rakentamiseksi on käsittelyssä myös kuntalaisaloite. Liikuntapalveluiden osuus välineistä on 30.000€. Liikuntapaikkojen hoitoon tarvitaan uusi pakettiauto sekä kenttien hoidon kalustoa (moottorikelkka sekä keinonurmen hoitoon aura ja harja). Salohallin tulostaulu on uusittava ja lisäksi tarvitaan 2 kpl siirrettäviä katsomoita urheilupuistoon. Hankinnoilla ei ole negatiivista vaikutusta käyttötalouteen. Kansalaisopisto Salon kansalaisopiston päätehtävänä on tarjota mahdollisuuksia vapaan sivistystyön lain mukaiseen opiskeluun ja itsensä kehittämiseen. Opisto noudattaa elinikäisen oppimisen periaatteita ja tukee yksilöiden persoonallisuuden monipuolista kehittymistä sekä kykyä toimia yhteisöissä. Opisto laatii vuosittain kaupungin asukkaiden ja yhteisöjen tarpeisiin pohjautuvan opintoohjelman, joka kattaa monipuolisesti eri oppiaineet ja toteutetaan hajasijoitetusti toimialueen eri puolilla opintojen saavutettavuuden helpottamiseksi. Kansalaisopisto antaa opetusta taito- ja taideaineissa, kielissä, tieto- ja viestintätekniikassa, liikunnassa ja yhteiskunnallisissa aineissa. Vapaan sivistystyön ohella kansalaisopisto järjestää taiteen perusopetusta yleisen oppimäärän mukaisesti lapsille ja nuorille neljällä taiteenalalla: kuvataiteessa, käsityössä, musiikissa ja teatteritaiteessa. Opistossa on mahdollista suorittaa myös avoimen yliopiston ja avoimen ammattikorkeakoulun opintoja. Lisäksi opisto toteuttaa maksupalvelu- ja henkilöstökoulutusta. 79 Painopistealueet 2016: • Opetustarjonnan saavutettavuutta parannetaan lisäämällä mahdollisuuksien mukaan päiväopetuksen määrää ja kohdentamalla tarvittaessa opintotarjontaa keskeisille osallistujaryhmille. • Yhteistyötä on tarkoituksenmukaista kehittää erityisesti kolmannen sektorin, alueella toimivien muiden oppilaitosten sekä kaupungin muiden palveluiden ja yksiköiden kanssa. Yhteistoiminnan tavoitteena on monipuolistaa opintotarjontaa, parantaa tarjonnan laatua ja kustannustehokkuutta sekä osuvuutta varsinkin kohdennetuissa palveluissa. Salon vaikea tilanne korostaa erityisesti tarvetta kohdentaa kurssitoimintaa työttömille. Myös maahanmuuttajakoulutusta pyritään kehittämään edelleen niin vapaan sivistystyön puolella kuin myös laatimalla opistotoimintaan uudenlaisia toimintamalleja. Maahanmuuttajakoulutuksen toteuttamiseen ja kehittämiseen saadaan hankerahoitusta Opetushallitukselta. Pyrkimyksenä on lisätä kansalaisopiston omin toimenpitein järjestettävää, opetushenkilöstölle, erityisesti tuntiopettajille suunnattua pedagogista ja didaktista osaamista vahvistavaa koulutusta, sekä parantaa myös tuntiopettajien vaikutusmahdollisuuksia opiston toimintaan. Opisto on saanut Lounais-Suomen Aluehallintovirastolta rahoitusta tähän työhön, jota tehdään yhdessä joidenkin muiden lähiympäristön opistojen kanssa. Maksupalvelukurssit ja hanketoiminta tuovat kansalaisopistolle ulkopuolista rahoitusta, jonka avulla voidaan mm. kehittää opintotoimintaa eri kohderyhmille ja vahvistaa kurssitarjontaa joidenkin teemojen osalta. Erityisesti Opetushallituksen rahoitukset tarjoavat mahdollisuuden tehdä kehitystyötä opiston perustoiminnan tasolla ilman paljon työtä vaativaa hankebyrokratiaa. Kansalaisopiston toimintakate on vain hiukan suurempi kuin vuoden 2015 talousarviossa ja huomattavasti talousarviokehystä pienempi. Vuosi 2014, johon kehys pohjautuu, poikkesi huomattavasti vuodesta 2015. Vuoden 2014 lopussa päättyi kaksi suurehkoa projektia, joiden menot ja tulot eivät näy seuraavien vuosien talousarvioissa. Toinen tekijä oli opiston muutto Turun AMK:n Salon yksikön tiloihin, mikä nosti opiston vuokrakustannuksia sekä hetkellisesti menoja joillakin menotileillä. Sopeuttamisohjelman vaikutus näkyy menokohdassa 4010 (vakinaiset opettajat) 27.000 euron säästönä. Koska osa toisen eläkkeelle siirtyvän opettajan opetuksesta siirrettiin tuntiopetuksen puolelle, menokohtaan 4026 (sivutoimiset tuntipalkat) lisättiin 7.200 euroa. Vapaa-aikalautakunnan tuloslaskelma 41 Vapaa-aika ltk TP2014 1 792 147 961 186 286 511 246 445 298 005 TA2015 1 465 326 907 516 270 000 8 000 279 810 HKE2016 1 630 177 1 033 153 290 000 9 000 298 024 KJE2016 1 630 177 1 033 153 290 000 9 000 298 024 TA% 11,3 13,8 7,4 12,5 6,5 Toimintakulut Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut -12 541 012 -5 561 100 -4 241 553 -1 319 547 -2 277 488 -749 966 -297 206 -3 655 253 -12 307 928 -5 284 931 -3 984 995 -1 299 936 -2 306 331 -837 975 -320 000 -3 558 691 -12 441 774 -5 434 202 -4 091 159 -1 343 043 -2 329 159 -779 070 -318 000 -3 581 344 -12 325 394 -5 287 822 -3 972 592 -1 315 230 -2 359 159 -779 070 -318 000 -3 581 344 0,1 0,1 -0,3 1,2 2,3 -7,0 -0,6 0,6 Toimintakate -10 748 865 -10 842 602 -10 811 597 -10 695 217 -1,4 Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot 80 Vapaa-ajanpalveluiden hallinnon toimintatiedot Toiminta TP 2014 Vapaa-aika lautakunta Kokoukset Käsitellyt asiat Kulut € €/käsitelty asia €/kokous Vapaa-ajan palvelujen hallinto Kulut € Vakituista henkilöstöä Tuotot € Infotietona varhe- ja eläkemenoperust. eläkevak.maksukulut Kulut € Vapaa-ajanpalvelujen hallinto yhteensä Tuotot € Kulut € Netto € TA 2015 HKE 2016 KJE 2016 9 96 15 852 165 1 761 10 125 41 154 329 4 115 10 100 36 751 368 3 675 10 100 36 751 368 3 675 58 584 0,3 37 010 0,25 100 034 0,3 98 362 0,3 23 231 23 231 0 136 785 -136 785 0 135 113 -135 113 0 74 436 -74 436 0 78 164 -78 164 Kulttuuripalvelujen osaston toimintatiedot Toiminta Osaston hallinto Vakinaista henkilöstöä Kulut € Tuotot € Infotietona varhe- ja eläkemenoperust. eläkevak.maksukulut Kulut € Myönnetyt toimintatuet ja avustukset Kulut € Vakituista henkilökuntaa Yleiset kulttuuripalvelut Kulttuuritapahtumat ja -tilaisuudet Tapahtumat ja tilaisuudet Kävijämäärä Kulut € €/tapahtumat, tilaisuudet €/kävijä Vakinaista henkilöstöä Tuotot € €/asukas Kulttuurituotteiden saavutettavuus Kulut € Vakinaista henkilöstöä Tuotot € €/asukas Taidemuseopalvelut Yleisöpalvelutoiminta (Veturitalli) Kävijämäärä Aukiolopäivät Kulut € €/kävijä Vakinaista henkilöstöä Tuotot € €/asukas TP 2014 81 681 80 TA 2015 2 65 358 HKE 2016 KJE 2016 0 0 0 0 49 246 49 017 26 029 26 029 119 205 140 000 140 000 140 000 120 16 000 216 605 1 805 13,54 1 16 110 4,01 120 16 000 215 406 1 795 13,46 1 16 110 3,99 13 726 0,25 0 0,00 0 0,00 0,25 0,00 0,00 18 000 18 000 521 176 28,95 5 81 969 9,65 514 650 28,59 5 81 969 9,53 104 289 874 2 787 1 22 542 5,30 19 043 576 678 30,28 5 94 962 10,54 16 000 188 206 11,76 1 23 000 3,44 20 000 266 520 335 26,02 5 44 160 9,51 81 Toiminta Taidekokoelmatyö Kulut € Kokoelman teosmäärä (sis. luonnokset) Kokoelmasta kunnan tiloissa esillä Vakinaista henkilöstöä €/asukas Samu, tuotanto- ja kulttuurihistorialliset museopalvelut Kulttuuriperinteen säilyttäminen (kokoelmat) Kokoelmien kokonaismäärä, josta luetteloidut esineet ja valokuvat Kulut € €/kokonaismäärä Vakinaista henkilöstöä Tuotot € €/asukas Kulttuuriperinteen välittäminen Toimintatunnit Kävijämäärä Aukiolopäivät Kulut € €/tunti €/kävijä Vakinaista henkilöstöä Tuotot € €/asukas Kulttuuripalvelut yhteensä Tuotot € Kulut € Netto € Netto €/asukas TP 2014 TA 2015 HKE 2016 KJE 2016 48 414 2 344 45 % 1 0,89 64 435 2 338 45 % 1 1,18 75 358 2 346 45 % 1 1,40 73 953 2 346 45 % 1 1,37 71 777 36 323 311 958 4,35 2 24 656 5,70 69 000 50 000 228 967 3,32 2 7 000 4,19 69 163 36 728 286 999 4,15 2 5 635 5,31 69 163 36 728 284 853 4,12 2 5 635 5,28 9 500 320 193 133 0 10 000 320 151 174 0 10 000 320 179 196 3,53 2 0 2,80 2 0 3,32 147 540 1 613 042 -1 465 502 26,79 74 160 1 400 434 -1 326 274 24,25 103 714 1 391 312 -1 287 598 23,54 103 714 1 408 058 -1 304 344 23,85 TP 2014 TA 2015 2 754 171 506 62,28 1 5 300 3,14 20,33 1 Kirjastopalvelujen osaston toimintatiedot Toiminta Osaston hallinto Kulut € Vakinaista henkilöstöä Infotietona varhe- ja eläkemenoperust. eläkevak.maksukulut Kulut € Pääkirjasto Lainat Kulut € €/laina Käynnit €/käynti Vakinaista henkilöstöä Tuotot € Lähikirjastot Lainat Kulut € €/laina Käynnit €/käynti Vakinaista henkilöstöä Tuotot € HKE 2016 KJE 2016 75 839 2 126 850 2 134 621 2 131 294 2 123 300 119 978 123 769 123 769 688 225 1 777 034 2,58 252 642 7,03 17 107 273 840 000 1 647 367 1,96 350 000 4,71 17 94 616 840 000 1 713 019 2,04 350 000 4,89 18 78 801 840 000 1 690 669 2,01 350 000 4,83 18 78 801 353 385 974 748 2,76 141 450 6,89 13 420 000 985 188 2,35 200 000 4,93 13 420 000 1 013 724 2,41 200 000 5,07 12 420 000 999 528 2,38 200 000 5,00 12 82 Toiminta Kirjastoautot Lainat Kulut € €/laina Käynnit €/käynti Vakinaista henkilöstöä Kirjastopalvelut yhteensä Tuotot € Kulut € Netto € TP 2014 TA 2015 HKE 2016 KJE 2016 135 041 138 822 1,03 49 977 2,78 3 170 000 142 248 0,84 60 000 2,37 3 170 000 150 056 0,88 60 000 2,50 3 170 000 146 816 0,86 60 000 2,45 3 107 273 2 966 443 -2 859 170 94 616 2 901 653 -2 807 037 78 801 3 011 420 -2 932 619 78 801 2 968 307 -2 889 506 TP 2014 TA 2015 Liikuntapalvelujen osaston toimintatiedot Toiminta Osaston hallinto Kulut € Vakinaista henkilöstöä Tuotot € Infotietona varhe-ja eläkemenoperust. eläkevak.maksukulut Kulut € Myönnetyt toimintatuet Seuroja ja järjestöjä Tuettuja seuroja kpl Harjoituskertoja Kulut € €/ tuettu seura €/harjoituskerta €/asukas Ulkoliikuntapaikat Liikuntapaikkoja kpl kesäkaudella 1.4-31.10 Liikuntapaikkoja kpl talvikaudella 1.11-31.3 Oman toiminnan kulut € Ostopalvelujen kulut € Kulut yhteensä € kesäkausi € talvikausi € €/kesäliikuntapaikka €/talviliikuntapaikka Vakinaista henkilöstöä €/asukas Tuotot € Jäähallit Aukiolotunnit (ei sis. halliyhtiön tunteja) Kulut € (sis. halliyhtiön kuluja) Kaupungin jäähallin kulut €/aukiolotunti Varausaste % (seuranta 2012 alk.) Vakinaista henkilöstöä Tuotot € Uimahalli Aukiolotunnit vuodessa Kävijämäärä Kulut € €/aukiolotunti €/asiakas Vakinaista henkilöstöä Tuotot € HKE 2016 KJE 2016 327 045 5 297 466 5 320 286 5 313 678 5 119 402 116 209 119 401 119 401 85 55 305 174 100 642 1 830 0,33 1,83 85 52 305 174 110 000 2 115 0,36 2,00 97 47 302 512 100 642 2 141 0,33 1,86 97 47 302 512 100 642 2 141 0,33 1,86 79 47 591 794 257 919 849 713 467 217 382 496 5 914 8 138 7 15,53 50 649 79 47 650 240 309 070 959 310 394 956 564 354 4 999 12 008 8 17,54 2 650 79 47 697 689 252 554 950 243 395 935 554 308 5 012 11 794 9 17,37 11 093 79 47 685 358 252 554 937 912 395 935 541 977 5 012 11 531 9 17,15 11 093 3 376 426 004 348 168 103 90 % 3 92 727 3 376 439 713 294 108 87,12 90 % 3 65 000 3 393 403 201 325 365 96 90 % 3 92 727 3 393 399 470 325 365 96 90 % 3 92 727 3 707 208 090 1 625 665 439 7,81 11 506 462 3 707 202 000 1 648 589 445 8,16 11 545 179 3 722 209 300 1 642 271 441 7,85 11 582 462 3 722 209 300 1 627 394 437 7,78 11 582 462 83 Toiminta Saunalliset uimarannat Aukiolotunnit Kulut € €/aukiolotunti Uimapaikat Kulut € €/uimaranta Tuotot € Liikuntahallit ja kuntosalit: Liikuntahallit Aukiolotunnit vuodessa Kulut € €/aukiolotunti Vakinaista henkilöstöä Varausaste % (seuranta 2012 alk.) Tuotot € Valvomattomat kuntosalit Kulut € (ei. sis. Kisko ja Kuusjoki) €/kuntosali Koulujen salit Aukiolotunnit/vuosi Kulut € €/aukiolotunti Varausaste%, illat ja viikonloput Vakinaista henkilöstöä Tuotot € Ohjattu liikuntatoiminta Oman toiminnan kulut € Ostopalvelujen kulut € Kulut yhteensä € Asiakkaita Ryhmiä €/asiakas €/ryhmä Vakinaista henkilöstöä Määräaikaista henkilöstöä (henkilötyövuosina) Tuotot € Liikuntapalvelut yhteensä Tuotot € Kulut € Netto € TP 2014 TA 2015 HKE 2016 KJE 2016 7 3 189 178 488 55,97 8 5 596 700 90 474 7 3 189 218 026 68,37 8 8 668 1 084 55 339 4 3 189 177 984 55,81 8 5 596 700 90 474 4 3 189 177 984 55,81 8 5 596 700 90 474 22 000 1 386 337 63,02 7,5 80 % 167 198 5 34 290 6 858 26 40 000 544 013 13,60 78 % 0,5 27 838 24 000 1 365 225 56,88 7,5 80 % 137 382 5 30 000 6 000 25 48 000 492 374 10,26 78 % 0,5 27 000 23 800 1 224 072 51,43 4,5 80 % 167 198 5 134 782 26 956 26 40 000 533 360 13,33 78 % 0,0 26 370 23 800 1 217 577 51,16 4,5 80 % 167 198 5 134 782 26 956 26 40 000 533 360 13,33 78 % 0,0 26 370 274 75 350 60 613 614 227 488 465 5,79 753 6 1,7 170 338 304 91 395 75 021 113 134 000 460 5,27 859 5 2 174 000 334 93 427 63 123 177 300 000 465 6,78 919 5 1,7 170 338 328 93 421 63 240 177 417 000 465 6,69 906 5 1,7 170 338 1 105 686 5 828 020 -4 722 334 1 006 550 5 964 505 -4 957 955 1 140 662 5 919 737 -4 779 075 1 140 662 5 869 812 -4 729 150 TP 2014 TA 2015 Kansalaisopiston toimintatiedot Toiminta Infotietona varhe-ja eläkemenoperust. eläkevak.maksukulut Yhteensä € Opiskelijat Kulut € €/opiskelija Opetustunnit €/opetustunti Kurssilaisia €/kurssilainen 0 6 313 2 059 072 326 19 517 105,50 12 828 161 85 828 6 500 1 963 171 302 19 700 99,65 12 700 155 HKE 2016 88 394 6 300 1 982 521 315 19 700 100,64 12 200 163 KJE 2016 88 394 6 300 1 944 104 309 19 700 98,69 12 200 159 84 Toiminta Taiteen perusopetus opiskelijoita kursseja Opetushenkilöstöä (päätoimiset) Hallintohenkilöstö (rehtorit ja kanslistit) Tuotot € Kansalaisopisto yhteensä Tuotot € Kulut € Netto € Netto €/asukas TP 2014 TA 2015 HKE 2016 KJE 2016 445 68 7,5 5,5 431 649 580 90 7,5 5,5 290 000 440 73 6,5 5,5 307 000 440 73 6,5 5,5 307 000 431 649 2 059 072 -1 627 423 -29,75 290 000 1 963 171 -1 673 171 -30,59 307 000 1 982 521 -1 675 521 -30,63 307 000 1 944 104 -1 637 104 -29,93 Hyvinvointipalveluiden tuloslaskelma Hyvinvointipalvelut yhteensä KJE2016 30 563 809 7 921 316 16 823 268 3 251 072 2 568 153 TA% 4,9 10,1 -1,9 23,7 18,4 Toimintakulut Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut -293 258 762 -291 689 414 -298 314 136 -293 500 788 -130 251 871 -129 273 934 -133 122 320 -128 849 970 -100 530 876 -99 367 874 -102 596 415 -99 108 679 -29 720 995 -29 906 060 -30 525 905 -29 741 291 -125 606 063 -124 632 599 -126 964 285 -126 327 650 -6 493 372 -6 856 448 -6 872 710 -6 872 710 -13 314 327 -14 456 100 -14 376 118 -14 276 118 -17 593 129 -16 470 334 -16 978 704 -17 174 341 0,6 -0,3 -0,3 -0,6 1,4 0,2 -1,2 4,3 Toimintakate -263 192 432 -262 549 220 -267 970 128 -262 936 980 0,1 Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot TP2014 30 066 330 7 712 107 16 607 658 3 339 034 2 407 531 TA2015 29 140 194 7 194 266 17 148 348 2 629 170 2 168 410 HKE2016 30 344 009 7 921 316 16 643 468 3 251 072 2 528 153 85 Kaupunkikehityspalvelut Kaupunkikehityspalveluiden tuloskortti Asiakkaat Strategiset tavoitteet Keskeiset keinot Operatiiviset toimenpi- Mittarit, arviointi ja tateet voitetaso / vastuutaho 1. Työllisyys paranee ja työpaikkaomavaraisuus kasvaa 1.1. Invest in -toiminta 1.1.1. Sijoittumista harkitsevien, kasvamassa olevien nykyisten ja syntyvien uusien yritysten auttaminen 1.1.1.1. Kuukausikohtaiset työttömyysluvut parempia kuin edellisen vuoden vastaavat 1.1.1.2. Team Salon asiakkaina olleiden invest in -toiminnan kautta Saloon sijoittuneisiin yrityksiin, Salossa jo oleviin kehittyviin yrityksiin ja Saloon perustettuihin uusiin yrityksiin syntyvät työpaikat 2. Työvoiman osaaminen vastaa yritysten tarpeita 1.2. Rakennemuutoshankkeet 1.2.1. Erillisen toimintasuunnitelman toimintakorien mukaiset toimenpiteet 1.2.1.1. Kaikki Microsoftin lopettaessa työttömäksi jäävät työllistyvät. Projektin edetessä raportoidaan työllistyneiden, työpaikkojen, syntyneiden yritysten ja sijoittuneiden yritysten määrä. 1.3. Yritysten ja asukkaiden tarpeisiin sopiva perusrakenne valmiina 1.3.1. Seurataan tonttien kysyntää ja toteutetaan investointisuunnitelmassa olevat tonttialueinvestoinnit 1.3.1.1. Luovutettavissa olevia tontteja 2 vuoden, kaavoitettuja tontteja 5 vuoden ja raakamaata 10 vuoden tarvetta vastaava määrä. 2.1. Yhteistyö korkeakou- 2.1.1. Toteutetaan koulu- 2.1.1.1. Yhteistyöhanklujen kanssa tus- ja tutkimushankkeita keet oppilaitosten kanssa yhdessä korkeakoulujen kanssa 2.1.2. Tarjotaan korkea- 2.1.2.1. Kaupungille tehkouluopiskelijoille mahdyt opinnäytetyöt dollisuuksia opinnäytetöiden tekemiseen 3. Tuotekehitysyhteistyö ja kokeiluhankkeet 2.2. Täydennyskoulutukset 2.2.1. Seurataan salolaisen työvoiman osaamista ja peilataan sitä työpaikkoja tarjoavien yritysten tarpeisiin sekä autetaan oppilaitoksia kehittämään koulutustarjontaa 2.2.1.1. Yksikään sijoittuminen tai yrityksen kehittäminen ei kariudu osaamiseen puutteeseen. (Raportoidaan koulutukset) 3.1. Tuotekehitysyhteistyö ja kokeiluhankkeet 3.1.1. Seurataan erilaisten älykkäiden teknologioiden kehittymistä ja niiden mahdollisuuksia kaupungin toiminnoissa sekä järjestetään törmäytys- ja kehitystapahtumia yritysten ja kaupungin eri palvelujen välillä 3.1.1.1. Tuotekehityshankkeita jatkuvasti käynnissä (raportoidaan hankkeet) 86 Strategiset tavoitteet 4. Kansainvälisillä markkinoilla toimivien yritysten sijoittuminen Saloon aktiivisten myyntitoimien seurauksena Keskeiset keinot Operatiiviset toimenpi- Mittarit, arviointi ja tateet voitetaso / vastuutaho 3.2. Kokeilun tuotteistaminen 3.2.1. Kuvataan prosessi, jolla innovaatiota pääsee kokeilemaan kaupungin toimintaan 3.2.1.1. Kokeilun prosessikuvaus tehty ja prosessi kehitetty niin helpoksi, että eri puolilta organisaatiota on helppo lähteä mukaan kokeilemaan 4.1. Riittävä resursointi Salon suunniteltuun ja dokumentoituun myymiseen kansainvälisille yrityksille 4.1.1. Tehdään proaktiiviset analyysit Salon tarjoomasta ja tunnistetaan yritykset, jotka voivat hyötyä siitä sekä suunnitellaan yritysten kontaktointi 4.1.1.1. Kansainvälisillä markkinoilla toimiviin yrityksiin kohdistuvien myyntihankkeiden määrä ja dokumentointi 4.2. Nykyistä paremmat pendelöintiedellytykset 4.2.1. Kartoitetaan esteet 4.2.1.1. Suora katuyhteys ja puoltavat tekijät SaTupurista mt 110:lle kelossa asumiselle, vaikka sään 2017 mennessä työpaikka olisi muualla ja poistetaan esteet 4.2.1.2. Selvitys, joka kuvaa kaupungin mahdollisuudet edistää muualla työssäkäyvien pendelöintiä Salosta (ns. pendelöintipassi tai palveluseteli). Prosessit Strategiset tavoitteet Keskeiset keinot Operatiiviset toimenpi- Mittarit, arviointi ja tateet voitetaso / vastuutaho 1. Uuden kunnan suunnit- 1.1. Ravitsemis- ja puh- 1.1.1. Selvitetään yhtelu on toteutettu kuluvan taanapitopalvelujen tuot- dessä talous- sekä hyvintamistavat selvitetään vointipalvelujen kanssa valtuustokauden aikana Arkea Oy:n mahdollisuudet sekä mahdollisesti muita vaihtoehtoja 1.2. Sote-kiinteistöjen 1.2.1. Tuetaan sote-kiinosalta varaudutaan uudis- teistöjen mahdollista yhtitukseen öittämistä selvittävää projektia kaupunkikehityspalvelujen osaamisalueen osalta 1.1.1.1. Selvitystyö tehty vuoden 2016 alkupuolella ja sen perusteella tehdyt päätökset pantu toimeen vuoden 2016 aikana tai päätöksen mukaisessa aikataulussa 1.2.1.1. Salon sote-kiinteistöjenyhtiöittämistä koskevat ratkaisut ja niistä kaupunkikehityspalveluihin heijastuvat ratkaisut 2. Aktiivisuus oman yhtei- 2.1. Osallisuutta tukeva sön kehittämiseksi lisään- sisäinen ja ulkoinen viestyy tintä 2.1.1. Osallistutaan kehit- 2.1.1.1. Toteutuneet tämistyöhön kehittämis- lean- ja kehittämishankpalvelujen osaamisen keet puitteissa (kehittäminen, viestintä). 3. Ennakoiva viestintä suunnitteilla olevista asioista tehostuu 3.1.1. Osallistutaan kehittämistyöhön kehittämispalvelujen osaamisen puitteissa (kehittäminen, viestintä). 3.1. Kehitetään tietoon perustuvaa viestintää ja otetaan asteittain käyttöön kaupungin someviestintä 3.1.1.1. Kaupungin toimintatapa sosiaalisen median viestintään luotu ja käytössä 87 Johtaminen, osaaminen ja henkilöstö Strategiset tavoitteet Keskeiset keinot Operatiiviset toimenpi- Mittarit, arviointi ja tateet voitetaso / vastuutaho 1. Esimiestyö on tasalaa- 1.1. Esimiesten valmentuista ja laadukasta nus- ja kehittämisohjelman laatiminen ja toteuttaminen sekä arviointijärjestelmän luominen 1.1.1. Osallistutaan aktiivisesti talous- ja henkilöstöpalvelujen johdolla tehtävään kehitystyöhön ja toteutetaan ohjelmaa kaupunkikehityspalveluissa 1.1.1.1. Kaupunkikehityspalvelujen esimiehille on laadittu kaupungin yleisen ohjelman mukainen valmennussuunnitelma, koulutusseuranta sekä esimiesosaamisen seurantaja arviointijärjestelmä 2. Työhyvinvoinnin lisään- 2.1. Työntekijän oman tyminen ja sairauspoissa- vastuun lisääminen työlojen kasvun pysäyttämi- hyvinvoinnistaan nen 2.1.1. Seurataan aktiivisesti sairauspoissaolojen kehitystä ja arvioidaan kehitykseen vaikuttavia syitä sekä hyödynnetään varhaisen puuttumisen mallia 2.1.1.1. Sairauspoissaolojen määrä ei kasva Talous Strategiset tavoitteet Keskeiset keinot Operatiiviset toimenpi- Mittarit, arviointi ja tateet voitetaso / vastuutaho 1. Kaupungin vuosikat1.1. Käyttötalouden säänteella katetaan suurin osa nöllinen kuukausiseuranta investoinneista ja toiminnallisten tavoitteiden toteutumisen kolmannesvuosiraportointi 1.1.1. Talouden tarkka seuranta ja toiminnan sopeuttaminen taloustilanteeseen 1.1.1.1. Kaupunkikehityspalvelujen käyttötalous toteutuu talousarvion mukaan. Investoinnit toteutuvat niihin varattujen määrärahojen sekä aikataulun puitteissa. 2. Käynnistetään selvityk- 2.1. Selvitys ravitsemissiä kustannustehokkaim- ja puhtaanapitopalvelujen man palvelutuotannon järjestämisestä v. 2017 löytämiseksi 2.1.1. Selvitetään yh2.1.1.1. Laskelmin todessä talous- sekä hyvin- dettu käyttömenojen pyvointipalvelujen kanssa syvä aleneminen Arkea Oy:n mahdollisuudet sekä mahdollisesti muita vaihtoehtoja 3. Tilojenkäytön optimointi 3.1. Jatketaan tyhjistä tiloista luopumista ja parannetaan käytössä olevien tilojen kustannustehokkuutta minimoimalla käytössä olevat tilat ja energiatehokkuutta parantamalla 3.1.1. Asetetaan tyhjäksi jääneet rakennukset myytäväksi, ohjataan sisäisinä asiakkaina olevia palveluja tilankäytön minimointiin ja parannetaan kiinteistöjen energiatehokkuutta sekä tekniikan että käytön näkökulmasta. 4. Jatketaan lean-hanketta 4.1. Lean-hankkeet tulok- 4.1.1. Kehittämispalvelut set ja seuranta koordinoi ja tukee leantoimintatavan leviämistä kaupungin organisaatiossa 3.1.1.1. Käytössä olevat neliöt Käyttökustannukset €/neliö laskevat 4.1.1.1. Hankkeiden lukumäärä ja tulosten arviointi Kaupunkikehityspalveluiden toimintastrategia 2016 - 2019: Rakentamiskelpoisia ja tavoiteltuja tontteja on riittävästi tarjolla niin asumiseen kuin yritystoimintaan, jotta tekniset edellytykset ovat olemassa kaupungin asukasluvun laskun päättymiselle. Viestitään kaupungin tarjoamista mahdollisuuksista aktiivisesti. Salon kaupunkikehityspalvelut on kumppani, jonka kanssa uusia tuotteita ja toimintatapoja on helppoa ja antoisaa kokeilla. Kaupunkikehityspalvelut reagoi nopeasti, kun ilmenee tarve kaavoitushankkeisiin tai perusrakenteen laajentamiseen. Julkinen toimintaympäristö edistää kaikkien 88 väestöryhmien liikkumista ja yhdessä oloa sekä työllisyyden paranemista. – Kaupungin vastuulla oleva perusrakenne on kunnossa ja ympäristö niin viihtyisää, että siellä viitsii liikkua. Työllisyyspalvelut seuraavat aktiivisesti Salon työvoiman tilaa ja reagoivat nopeasti, jos on tarve työvoimapoliittisille toimille (koulutus, osaamiskartoitus, työpaikkojen ja työvoiman kohtaaminen). Kehittämis-, elinkeino- ja työllisyyspalvelut Palvelualueen keskeiset tavoitteet ja merkittävimmät riskit 2016 Toiminnan tavoitteena on parantaa kaupungin työllisyystilannetta ja elinvoimaisuutta vuoden 2016 aikana. Microsoftin Salon tehtaan lopettamispäätös on aiheuttanut suuren määrän erilaisia toimenpiteitä, joiden avulla tilanteeseen pyritään vastaamaan. Työllisyyden haasteet ovat kovat, kun työttömien määrä syksyllä 2015 on yli 5.000. Kaupunki panostaa omaan työllistämistoimintaan ja pyrkii elinkeinopoliittisen ohjelman linjausten mukaisesti vahvistamaan olemassa olevien yritysten kilpailukykyä, lisäämään uusien yritysten määrää ja saamaan aktiivisella invest in- toiminnalla myös uusia yrityksiä sijoittumaan alueelle, erityisesti esillä on Microsoftin Salon toiminnan lopettaminen. Elinkeinotoimintaan liittyen toimitaan aktiivisesti myös kansainvälisissä yhteyksissä, erityisesti Kiinassa ja Saksassa. Tässä merkittävän työpanoksen antaa myös Kaato-toiminta. Viestinnän ja markkinoinnin keskeisin tavoite on tehostaa kaupungin sähköistä viestintää ja markkinointia erityisesti kaupungin elinvoimaisuuden näkökulmasta. Tämä edellyttää syksyllä 2015 uudistettujen www.salo.fi ja www.saloon.fi –sivustojen sisältötuotannon jatkuvaa ja systemaattista kehittämistä. Samoin sosiaalisen median käyttöä tulee tehostaa ja tehdä siitä aidosti osa jokapäiväistä viestintää sekä markkinointia. Muita keskeisiä kehittämiskohteita ovat lähidemokratia ja vuorovaikutuksen välineet, sisäinen viestintä erityisesti työhyvinvoinnin näkökulmasta, asukasviestintä (mm. kaupunkitiedotteen rooli ja muoto, sähköinen uutiskirje), talousviestintä yhteistyössä talouspalvelujen kanssa ja päätöksentekoviestintä. Lisäksi on varauduttava sote-uudistuksen, uuden kuntalain ja mahdollisesti muiden valtion taholta tulevien muutosten ja uudistusten viestintään. Salo ei ole enää kännykkäkaupunki. Elinkeinoelämän rakennemuutos on aiheuttanut sen, että myös kaupungin identiteetti/tavoiteindentiteetti on määriteltävä uudelleen. Tämä edellyttää yhteistä näkemystä ja sopimista. Ilman uuden identiteetin määrittelyä erityisesti markkinoinnin tehokkuus kärsii. Toiminnan riskejä ovat myös niukat henkilöstö- ja talousresurssit sekä sähköisen viestinnän ja markkinoinnin osaamisen taso. Riskejä sisältyy lähinnä Microsoftin lopettamiseen, yrityselämän muihin aktiviteetteihin ja suhdannenäkymiin liittyen - jos markkinoiden tilanne ei nykyisestä parane, on olemassa olevien ja uusien yritysten kehittäminen ja synnyttäminen haasteellista ja vaatii paljon ponnisteluja. Lisäksi korkean työttömyysasteen pysyminen aiheuttaa haasteita kaupungin taloudelle ja kaupungin palveluille. Palvelualueen painopisteet sekä keskeiset toimintamenojen ja -tulojen perustelut Painopisteinä ovat kaupungin työllisyystilanteen ja elinvoimaisuuden parantaminen vuoden 2016 aikana. Kaupungin elinvoimaisuutta tuetaan aktiivisella elinkeinomarkkinoinnilla ja asukasviestinnällä ja Microsoftin tilanteen parantamiseen liittyvillä toimenpiteillä. Elinkeinotoimi pyrkii yhdessä Yrityssalon kanssa tukemaan uusien yritysten syntymistä ja toimivien yritysten kasvamista. Kaupungin sisäisessä kehittämisessä jatketaan Lean -toimintamallin mukaista kehitystyötä. 89 Työllisyyden hoidon puolella korostuu suuri kustannus työmarkkinatuen kuntaosuudessa ja palkkatukipaikkojen iso määrä. Lisäksi työllisyyden esr-hanke Voitto, yhdessä Salon seudun koulutuskuntayhtymän ja Turun ammattikorkeakoulun kanssa, hakee toimivaa toimintamallia työllisyyden hoitoon Salossa. Kansainvälisessä toiminnassa panostetaan erityisesti Microsoft-tilanteeseen liittyviin toimiin, muuhun kv. yhteistyöhön ja uutena asiana myös romaanihankkeeseen. Kehittämis-, elinkeino ja työllisyyspalveluiden toimintatiedot Toiminta Osaston hallinto ja strateginen suunnittelu Kulut € Vakinaista henkilöstöä Tuotot € Infotietona varhe-ja eläkemenoperust.eläkevak.maksukulut Toimintatuet ja avustukset Maaseudun toimintaryhmät Kansainvälinen toiminta Viestintä- ja markkinointituet Tuki järjestöille Kulut yhteensä € Projektit ja hankkeet Määrä kpl Kulut € Henkilöstöä Tuotot € Työllistäminen Työllisyyspalvelut Kulut Vakituista henkilöstöä Nuorten työllistäminen: Kaupungin työllistämät nuoret Kulut € €/nuori Yritysten kesätyöll.tuella työllistämät nuoret Kulut € €/nuori Palkkatukipaikat: Työllistettävien määrä Kulut € €/työllistetty Jatkosijoittaminen yrityksiin: Työllistettävien määrä Kulut € €/työllistetty Työllisyyslisä: Työllistettävien määrä Kulut € €/työllistetty Uudet avaukset: Kulut € Tuotot € Työmarkkinatuen kuntaosuus Kelalle Pitkäaikaistyöttömiä Kulut € €/työtön TP 2014 TA 2015 HKE 2016 KJE 2016 161 898 1 0 144 700 1 0 147 742 1 0 145 548 1 0 13 793 13 216 8 995 8 995 82 794 101 153 85 000 10 000 101 500 183 947 196 500 83 10 85 100 278 1 257 023 1 111 109 1 418 637 3,2 222 830 2 245 644 2,5 189 021 4 439 533 4,5 189 021 52 434 1 51 691 1 000 000 800 161 961 83 10 85 100 278 000 000 800 161 961 230 104 889 456 230 45 800 199 200 123 300 617 300 50 000 167 230 124 075 539 230 45 800 199 230 124 075 539 230 45 800 199 56 80 194 1 432 150 2 276 200 15 175 150 2 214 000 14 760 150 2 214 000 14 760 30 442 800 14 760 30 441 424 14 714 50 80 000 1 600 50 80 000 1 600 600 000 20 000 1 080 000 20 000 1 080 000 1 100 5 000 000 4 545 1 100 4 500 000 4 091 1 100 4 500 000 4 091 819 2 964 859 3 620 90 Toiminta Kansainvälinen toiminta Kulut € Vakinaista henkilöstöä Tuotot € Viestintä ja markkinointi Viestintä Kulut € Vakinaista henkilöstöä Markkinointi Kulut € Vakinaista henkilöstöä Tuotot € Elinkeinokehittäminen Kulut € Vakituista henkilökuntaa Tuotot € Ostopalveluiden hankinta Yrityssalo Oy Perusrahoitus Osaamiskeskusohjelma + Protomo Hankkeet Turun yliopisto It- koulutus Kulut yhteensä € 180 Elinkeinokehittäminen ja työllisyys yhteensä Tuotot € Kulut € Netto € TP 2014 TA 2015 HKE 2016 KJE 2016 135 880 1,5 16 147 133 496 1 122 915 1 120 896 1 300 324 3,5 450 155 3,5 383 315 3,5 377 959 3,5 222 816 1 29 228 250 709 1 10 000 224 156 1 24 431 294 646 1 24 431 94 562 1 59 105 258 635 2 24 586 261 892 1 331 892 1 605 000 123 761 605 000 605 000 605 000 128 650 131 640 131 640 26 633 755 394 200 000 933 650 201 000 937 640 201 000 937 640 215 589 5 307 586 -5 091 997 857 416 10 235 982 -9 378 566 1 293 452 10 081 374 -8 787 922 1 293 452 10 404 065 -9 110 613 Tekniset palvelut Palvelualueen keskeiset tavoitteet ja merkittävimmät riskit 2016 Teknisen toimen hallinto- ja toimistohenkilöstö on siirretty henkilöstöorganisaatiossa hallintopalveluiden palvelualueen keskitettyyn hallinto- ja toimistopalveluun, joka tuottaa palveluja keskitetysti kaupungin eri organisaatioille. Tilapalvelut Tilapalvelujen palvelualue koostuu kolmesta yksiköstä: Isännöintiyksikkö, talonsuunnitteluyksikkö sekä kiinteistöjen hoito‑ ja kunnossapitoyksikkö. Jokainen yksikkö vastaa omalta osaltaan kaupungin omistamien kiinteistöjen hoidosta ja kunnossapidosta, vuosikorjauksista sekä uudisrakennuskohteiden rakennuttamisesta ja suunnittelusta siten, että niissä on hyvä ja turvallinen toimia. Tilapalvelujen osaston keskeisenä tavoitteena on järjestää kiinteistöjen hoito ja kunnossapito kustannustehokkaasti ja saada omat kiinteistöt mahdollisimman tehokkaaseen hyötykäyttöön. Tyhjillään olevista kiinteistöistä pyritään pääsemään eroon. Palvelualueen merkittävin riski on henkilöstöresurssien supistuminen eläköitymisen myötä, kiinteistöjen korjausvelka, vuosikorjausmäärärahojen riittävyys sekä jatkuvasti lisääntyvät sisäilmaongelmat. Ravitsemis- ja puhtaanapitopalvelut Ravitsemis- ja puhtaanapitopalvelujen perustehtävä on järjestää ravitsemis- ja puhtaanpitopalveluja niin, että Salossa on hyvä elää asua ja yrittää. Kaupungin taloudellinen tilanne on kuluvan kesän aikana heikentynyt entisestään, tosin verotulojen menetykset ohjautuvat pääosin vuoden 2017 alkuun. Ravitsemis- ja puhtaanapitopalvelujen talousarvio on ammattialakohtaisesti henkilöstökulupainotteinen. Palkkojen osuus on 62,6 %, aineet ja tarvikkeet 25,5 % (elintarvikkeet, pe- 91 suaineet, alle 10t €:n koneet ja laitteet, astiat jne.), palvelujen ostot 6,7 % (sisältäen ruokakuljetukset, koneiden-, laitteiden- ja tilojen korjaukset, toimisto- ja asiantuntijapalvelut jne.) ja muut kulut 5,2 % (pääosin sisäisiä vuokria). Palvelualueen painopisteet sekä keskeiset toimintamenojen ja -tulojen perustelut Suurin teknisen hallinnon menoerä on Varsinais-Suomen aluepelastuslaitoksen maksuosuus Turun kaupungille Tilapalvelut Tilapalvelujen osaston yhtenä pääpainopisteenä tulee vuonna 2016 olemaan sähköisen huoltokirjan jalkauttaminen aktiiviseen käyttöön sekä ohjata käyttäjät käyttämään suunniteltua sähköistä ilmoituskanavaa. Sopeuttamisohjelman vaatimat muutokset niin palveluverkossa kuin toiminnassa luovat oman haasteensa myös tilapalvelujen osastolle. Varikkotoimintojen keskittäminen on yksi painopiste vuonna 2016 samoin kuin tarpeettomien kiinteistöjen myynti. Käyttökelvottomien ja tarpeettomia rakennuksia tullaan myös purkamaan mm. siksi, että rakennuspaikoille voi muodostua uuttaa toimintaa. Tilapalvelujen toimintatuotot koostuvat pääosin asuntojen ja toimitilojen ulkoisista (18 %) ja sisäisistä (82 %) vuokrista. Toimintamenot koostuvat henkilöstön palkkakuluista (21 %), kiinteistöjen hoitoon ja kunnossapitoon liittyvistä ostopalvelujen ja materiaalien kustannuksista (40 %) sekä sähkö- ja lämpöenergian hankintamenoista (39 %). Ravitsemis- ja puhtaanapitopalvelut Ravitsemis- ja puhtaanapitopalvelut järjestää ja myy asiakkailleen ravitsemis- ja puhtaanapitopalvelua rahoittaen näin toimintamenonsa palvelutyöstään saamillaan sisäisillä ja ulkoisilla tuloilla. Sisäisten tulojen hintojen nostoon ei ole tarvetta toimintavuonna 2016. Kaupungin keventyneeseen palvelurakenteeseen ja prosessiensa kehittämiseen perustuen Rapu on pystynyt vähentämään vakanssejaan vuodesta 2010 alkaen. Kuitenkin merkittävin riski toimintavuonna 2016 on henkilöstökulujen ylitys ja tätä kautta talousarvion ylitys johtaen tilanteeseen jossa tehtäväalueen tulot eivät kattaisi menoja. Kaupunginjohtaja esittää, että vuoden 2016 aikana tehdään selvitys ja päätös toiminnan ulkoistamisesta. Alusta asti ”Rapu - johtamisen ja palveluprosessien peruste” on ollut tuloskortin viisi näkökulmaa ja vahva ammatillinen panostus, erityisesti henkilöstön- ja osaamisen näkökulmissa. Tärkein toiminnan painopiste vuonna 2016 on palvelutehtävän järjestäminen talousarviossa pitäytyen, jokaisen ”Rapulaisen” sisäistämänä projektina. Teknisen lautakunnan tuloslaskelma 51 Tekninen ltk Toimintatuotot Myyntituotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Toimintakulut Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Muut toimintakulut Toimintakate TP2014 35 302 041 15 614 881 163 340 19 523 820 TA2015 33 792 508 14 975 135 0 18 817 373 HKE2016 34 532 628 15 311 351 42 265 19 179 012 KJE2016 34 265 308 15 133 086 42 265 19 089 957 TA% 1,4 1,1 0,0 1,4 -31 067 547 -12 710 351 -10 011 869 -2 698 481 -8 168 325 -8 886 353 -1 302 519 -30 574 967 -11 978 587 -9 345 305 -2 633 282 -8 162 406 -9 280 930 -1 153 044 -30 691 860 -12 265 085 -9 548 690 -2 716 395 -8 502 513 -8 634 103 -1 290 159 -30 401 662 -11 906 797 -9 258 108 -2 648 689 -8 570 603 -8 634 103 -1 290 159 -0,6 -0,6 -0,9 0,6 5,0 -7,0 11,9 4 234 495 3 217 541 3 840 768 3 863 646 20,1 92 Teknisen toimialahallinnon toimintatiedot Toiminta Tekninen lautakunta Kokoukset Käsitellyt asiat Kulut € €/asia €/kokous Toimialahallinto Kulut € Vakinaista henkilöstöä Tuotot € Infotietona varhe- ja eläkemenoperust. eläkevak.maksukulut Kulut € Monistus Tulosteet, kopiot (karttakopiot m2) kpl Kulut € €/kpl Vakinaista henkilöstöä Tuotot € V-S aluepelastuslaitos Kulut € €/asukas Tuotot € Väestönsuojelu Kulut € €/asukas Tuotot € Teknisen toimen hallinto yhteensä Tuotot € Kulut € Netto € TP 2014 TA 2015 HKE 2016 KJE 2016 8 88 21 282 242 2 660 8 100 33 777 338 4 222 8 88 23 402 266 2 925 8 88 23 402 266 2 925 400 940 4,5 22 918 242 879 0,5 230 536 0,5 651 228 902 0,5 651 243 709 236 406 2015 alk. sisältyy hallintoon 48 800 15 500 0,32 243 672 243 672 3 971 697 72,61 3 998 364 73,10 3 971 696 73,55 4 039 786 74,81 1 436 0,03 1 076 0,02 1 109 0,02 1 109 0,02 22 918 4 410 855 -4 387 937 0 4 276 096 -4 276 096 651 4 226 743 -4 226 092 651 4 293 199 -4 292 548 TP 2014 TA 2015 Tilapalvelujen toimintatiedot Toiminta Osaston hallinto Vakinaista henkilöstöä Kulut € Infotietona varhe-ja eläkemenoperust. eläkevak.maksukulut Kulut € Talonsuunnittelu Asukasluku, 31.12. Kulut € € /asukas Vakinaista henkilöstöä Tuotot € Talonrakennus Kulut € €/asukas Vakinaista henkilöstöä Tuotot € HKE 2016 KJE 2016 1 68 368 1 79 285 1 78 667 1 76 430 95 878 93 002 95 543 95 543 54 277 204 796 3,77 5 54 700 309 901 5,67 5 54 000 319 933 5,92 5 54 000 311 277 5,76 5 0 0,00 0 0 0 0,00 0 0 292 492 5,39 5 83 742 93 Toiminta Isännöinti TP 2014 Isännöinti ja kiinteistöjen valvonta Isännöidyt kiinteistöt m² Kulut € Etävalvotut kiinteistöt (LVI) kpl Vakinaista henkilöstöä Tuotot € Talonmiespalvelut Palvelua saavat kiinteistöt m² Kulut € Vakinaista henkilöstöä Tuotot € Torialueet m² Kulut € €/m² Vakinaista henkilöstöä Tuotot Kiinteistöjen käyttömenot Käytössä olevat kiinteistöt, m² Kulut € €/m²/kk Tuotot € Tyhjät ja vajaakäytössä olevat kiinteistöt, m² Kulut € €/m²/kk Tuotot € Kiinteistöjen vuosikorjaukset Kulut € Vakinaista henkilöstöä Tuotot € Tilapalvelut yhteensä Tuotot € Kulut € Netto € Poistot € Netto € Pinta-ala yhteensä, m2 Kaikki kiinteistöt, €/m²/kk (ilman poistoja) Kaikki kiinteistöt, poistot, €/m2/kk Kaikki kiinteistöt, menot yht. €/m²/kk TA 2015 HKE 2016 KJE 2016 281 414 917 693 61 7 61 272 011 596 085 61 6 281 414 640 931 67 6 61 281 414 631 257 67 6 61 281 414 1 590 334 36 7 747 272 011 1 445 728 36 281 414 1 400 869 35 0 281 414 1 364 649 35 0 9 477 97 443 10,28 1 110 654 9 477 81 592 8,61 1 140 000 9 477 80 373 8,48 1 112 597 9 477 79 327 8,37 1 112 597 293 801 6 502 143 1,84 18 466 061 256 363 7 137 994 2,32 17 977 373 255 390 6 750 349 2,20 18 268 671 255 390 6 750 349 2,20 18 179 616 10 829 951 478 7,32 873 540 11 848 850 000 5,98 700 000 10 538 887 673 7,02 797 823 10 538 887 673 7,02 797 823 796 019 3 9 431 1 067 193 3 1 173 557 8 0 1 162 440 8 0 19 11 8 7 551 420 130 440 236 766 470 001 18 11 7 7 817 567 249 330 373 778 595 488 19 11 7 7 179 332 846 440 152 352 800 001 19 11 7 7 090 263 826 440 097 402 695 001 690 469 304 630 -80 893 268 211 406 799 265 928 386 694 265 928 3,12 2,04 5,16 3,59 2,28 5,87 3,55 2,33 5,88 3,53 2,33 5,86 Ravitsemus- ja puhtaanapitopalvelujen toimintatiedot Toiminta Osaston hallinto Ravitsemuspalvelut Kulut € Vakinaista henkilöstöä Tuotot € Puhtaanapitopalvelut Kulut € Vakinaista henkilöstöä Tuotot € Infotietona varhe-ja eläkemenoperust. eläkevak.maksukulut Kulut € TP 2014 TA 2015 HKE 2016 KJE 2016 373 970 3 47 492 286 006 3 50 500 313 675 3 47 429 309 019 3 47 429 406 445 1 9 036 320 302 1 30 000 0 0 121 717 118 939 120 166 120 166 94 Toiminta TP 2014 TA 2015 HKE 2016 KJE 2016 Ravitsemispalvelut Monitoimikeittiö Kimara ja muut kokopäivähoitolaitosten keittiöt palvelukeittiöineen Suoritteet* Kulut € €/suorite Vakinaista henkilöstöä Tuotot € 1 000 000 3 759 275 3,76 48 3 671 240 1 000 000 3 670 494 3,67 48 3 800 000 950 000 3 791 000 3,99 47 3 607 583 950 000 3 736 765 3,93 47 3 607 583 Salon keskuskeittiö palvelukeittiöineen Suoritteet* Kulut € €/suorite Vakinaista henkilöstöä Tuotot € 1 444 358 4 374 503 3,03 56 4 956 572 1 470 000 4 139 903 2,82 60 4 344 730 1 400 000 3 670 905 2,62 55 4 883 284 1 495 000 4 210 992 2,82 55 4 883 284 Valmistavat koulujen ja päiväkotien keittiöt palvelukeittiöineen Suoritteet* Kulut € €/suorite Vakinaista henkilöstöä Tuotot € 660 000 2 269 645 3,44 28 2 432 103 600 000 2 345 025 3,91 26 2 500 000 660 000 2 924 335 4,43 28 2 317 462 700 000 2 280 841 3,26 28 2 194 572 11 107 407 10 777 393 330 014 10 695 230 10 441 428 253 802 10 855 758 10 699 915 155 843 10 732 868 10 537 617 195 251 95 000 1 881 056 1,65 70 2 266 450 20 800 966 966 3,87 42 1 256 234 93 400 2 070 914 1,85 71 2 200 000 22 000 883 516 3,35 42 1 049 905 93 400 1 980 302 1,77 70 2 199 680 21 000 977 543 3,88 42 1 257 336 93 400 1 922 173 1,72 70 2 155 175 21 000 949 030 3,77 42 1 246 466 Liikuntatoimen puhtaanapito, siivousala m2 Kulut € €/m2/kk Vakinaista henkilöstöä Tuotot € Nuorisotoimen puhtaanapito, siivousala m2 Kulut € €/m2/kk Vakinaista henkilöstöä Tuotot € 25 800 478 546 1,55 12 522 747 4 000 34 320 0,72 1 39 224 22 460 384 925 1,43 13 500 000 4 400 22 589 0,43 2 40 000 23 000 492 495 1,78 12 522 747 4 500 21 693 0,40 1 39 224 23 500 478 320 1,70 12 522 747 4 700 21 123 0,37 1 39 224 Kirjastojen puhtaanapito, siivousala m2 Kulut € €/m2/kk Vakinaista henkilöstöä Tuotot € Virastojen ja toimistojen puht.pito, siivousala m2 Kulut € €/m2/kk Vakinaista henkilöstöä Tuotot € 7 700 104 471 1,13 3 142 267 7 800 128 789 1,38 3 110 000 7 700 140 226 1,52 3 142 267 7 700 136 194 1,47 3 142 267 12 191 141 412 0,97 3 184 870 11 600 128 029 0,92 5 140 000 20 000 203 157 0,85 4 310 481 21 500 197 295 0,76 4 310 481 Ravitsemispalvelut yhteensä Tuotot € Kulut € Netto € Puhtaanapitopalvelut Koulujen puhtaanapito, siivousala m2 Kulut € €/m2/kk Vakinaista henkilöstöä Tuotot € Päiväkotien puhtaanapito, siivousala m2 Kulut € €/m2/kk Vakinaista henkilöstöä Tuotot € 95 Toiminta Muut kohteet puht.pito, siivousala m2 Kulut € €/m2/kk Vakinaista henkilöstöä Tuotot € Liikelaitosten puhtaanapito, siivousala m2 Kulut € €/m2/kk Vakinaista henkilöstöä Tuotot € Yhteiset palvelut Kulut € Vakinaista henkilöstöä Tuotot € TP 2014 10 500 80 360 0,64 1 132 577 545 16 796 2,57 1 26 501 TA 2015 8 685 56 902 0,55 1 135 000 545 14 706 2,25 1 25 000 348 161 12 40 575 278 991 10 50 000 HKE 2016 KJE 2016 545 23 846 3,65 1 24 172 545 23 146 3,54 1 24 172 593 587 12 1 160 580 164 12 1 160 Puhtaanapitopalvelut yhteensä Tuotot € 4 620 481 4 279 905 4 497 067 4 441 692 Kulut € 4 458 533 4 289 663 4 432 849 4 307 445 Netto € 161 948 -9 758 64 218 134 247 Ravitsemis- ja puhtaanapitopalvelut yhteensä Tuotot € 15 727 888 14 975 135 15 352 825 15 174 560 Kulut € 15 235 926 14 731 091 15 132 764 14 845 062 Netto € 491 962 244 044 220 061 329 498 Poistot ja arvon alentumiset Ravitsemuspalvelut 143 727 144 000 143 727 143 727 Puhtaanapitopalvelut 9 395 9 400 9 395 9 395 Yhteensä 153 122 153 400 153 122 153 122 Netto € 338 840 90 644 66 939 176 376 *Suoritteen mittana on yksi ateriasuorite, joka sisältää osuudet valmistuksesta, jakelusta, tarjoilusta ja jälkitöistä. Tavanomainen lounas saa arvon yksi (1) ateriasuorite, aamupala, välipala ja iltapala 0,5. Erikoisruokavalion lounas saa arvon 1,5, aamupala, välipala ja iltapala 0,75 Maankäyttöpalvelut Palvelualueen keskeiset tavoitteet ja merkittävimmät riskit 2016 Kaupunkisuunnittelu Kaupunkisuunnittelun tavoitteena vuonna 2016 on: • Meriniityn ja muiden olemassa olevien • Keskustojen • maaseutualueiden Vuoden 2016 aikana parannetaan pitkän aikavälin maankäytönsuunnittelun edellytyksiä Salossa yleiskaavallista ohjelmaa täydentämällä ja päivittämällä ja osayleiskaavoja laatimalla. Ranta-alueilla selvitetään loma/pysyvän asumisen laajuus ja kaavallinen tonttireservi. Asemakaavoja ja asemakaavamuutoksia laaditaan kysyntään vastaten ja tarjontaa monipuolistaen. Vuoden aikana jatketaan vanhentumassa olevien asemakaavojen uudistamista. Salon ja sen suurimpien taajamien keskustojen ympäristön ja kunnallistekniikan kehittämissuunnitelmien laadintaa jatketaan. Salon uuden liikennejärjestelmä otetaan käyttöön hankintasopimusten sallimassa aikataulussa ja sen jatkosuunnitteluun pyritään saamaan ulkopuolista hankerahoitusta yhteistyössä seutukaupunkiverkoston kanssa. Uudet toimintamallit otetaan käyttöön ensin rajattuina kokeiluina yhteistyössä paikallisten toimijoiden kanssa ja myöhemmin kokemusten karttuessa ne laajennetaan koskemaan koko järjestelmää. 96 Kaupunkisuunnittelun riskit kohdistuvat lähivuosina henkilöresurssien riittävyyteen ja erityisesti henkilöstön eläköitymiseen. Tiimityöskentelyä jäntevöitetään ja kaavoitusprosessin ketteryyttä lisätään. Yhteistyötä muiden hallintokuntien kanssa edistetään resurssien sallimissa rajoissa. Kiinteistö- ja mittauspalvelut Hoidetaan kunnan lakisääteisten kiinteistöinsinöörin ja kiinteistörekisterinpitäjän tehtävät. Tavallisimpina tehtävinä ovat kiinteistönmuodostukset, joilla luodaan edellytykset mm. tonttien rakennus- ja kiinnityskelpoisuudelle. Tehtäviin kuuluvat myös yksityistie- ja osoiteasiat sekä kaupanvahvistajan tehtävät. Vastataan kaupungin paikkatietojärjestelmästä tuottamalla kartta- ja rekisteripalveluja, internet karttapalvelua, geodeettisia laskentapalveluja ja sisäistä paikkatietokoulutusta. Hallinnoidaan kaupungin maaomaisuutta valmistelemalla maanhankintaan ja luovutukseen sekä tonttien ja muiden maa alueiden varauksiin ja vuokrauksiin liittyviä asioita mukaan lukien tonttimarkkinointi. Tehtäviin kuuluvat myös mm. talous- ja virkistysmetsien hoito ja puun myynti. Tuotetaan mm. karttojen ylläpidon, rakennusvalvonnan, kunnallistekniikan ja kiinteistönmuodostuksen edellyttämiä maastomittauksia. Palvelut muodostuvat lakisääteisistä tehtävistä, kaupungin maaomaisuuden moninaiskäyttömahdollisuuksista ja muista kaupungin sekä yleisen rakentamisen ja vakuusjärjestelmän toimintaedellytysten vaatimista tehtävistä. Haasteena on tuottaa nämä palvelut kustannustehokkaasti prosesseja koko ajan kriittisesti tarkastellen ja kehittäen. Yleisten alueiden ylläpito ja kehittäminen Tavoitteena on pitää kaupungin kunnossapidonvastuulla olevat kadut ja tiet lain vaatimassa kunnossa sekä sopeuttaa nykyiset toimintamallit uuden organisaation mukaiseksi. Suurimpana riskinä on normaalista poikkeavat sääolosuhteet. Talousarvio on laadittu normaalien sääolosuhteiden mukaisesti. Palvelualueen painopisteet sekä keskeiset toimintamenojen ja -tulojen perustelut Kaupunkisuunnittelu Osallistutaan taajamia koskevan vaihemaakuntakaavaehdotuksen laadintaan pitämällä huolta siitä, että Salon erityistarpeet ja sen panos koko maakunnan kehitykseen otetaan huomioon. Valmistaudutaan Microsoftin omistaman Meriniityn alueen, Salorankatuun rajoittuvien kortteleiden sekä Halikonrinteen alueen kehittämiseen elinkeinotoimintojen pitkän aikavälin tarpeiden mukaisesti. Yleiskaavoituksen painopisteinä tulevat olemaan yleiskaavallisen ohjelmatyön jatkaminen, Teijo-Mathildedalin alueen osayleiskaavan loppuunsaattaminen sekä Märyn alueen osayleiskaavan käynnistäminen. Rantaosayleiskaavojen uudistamistarve selvitetään. Asemakaavoituksessa keskitytään asuntopainotteisten asemakaavojen laadintaan mm. Tavolassa ja Muurlassa sekä Mathildedalin asemakaavan tarkistamiseen ja laajentamiseen. Näiden lisäksi jatketaan vanhentumassa olevien asemakaavojen uudistamista. Liikennepalveluyksikön työn painopiste on liikennejärjestelmän kehittämistyössä, kilpailutusten järjestämisessä sekä yksikön vastuulla olevien palvelujen ylläpitämisessä. Vuoden aikana parannetaan liikennepalvelujen taloudellista ja toiminnallista seurantaa. Talouden säästökuuria tehostetaan kaupunkisuunnittelussa: • Lisäämällä yhteistyötä resurssien käytössä yli sektorirajojen • Tehostamalla tiimityöskentelyä ja • Tekemällä vain välttämättömät hankinnat Toimintamenoista pääosa on henkilöstömenoja, joiden määrä saattaa vuoden kuluessa edelleen vähetä riippuen siitä, miten nykyisen henkilöstön eläköityminen toteutuu. Henkilöstömenoja vähentää myös resurssien yhteiskäyttö muiden palvelualueen yksiköiden kanssa mm. paikkatietopalvelujen osalta. Ulkopuolisiin palveluihin tarvittava rahoitustarve pysyy vaatimattomalla tasolla ja riippuu pitkälti eri kaavahankkeiden valmistelussa tarvitta- 97 vien erityisselvitysten määrästä. Niiden tarkka määrä selviää vasta kaavaprosessien aikana. Merkittävä osa hankittavista ulkopuolisista palveluista koskee toimintavalmiuden kannalta välttämättömiä atk-palveluja. Muut kuluerät ovat varsin pieniä ja pysyvät aiemmalla tasolla. Kaupunkisuunnittelun budjetin kautta laskutettavat liikennepalveluostot muodostavat sekä tulojen että menojen osalta yksikön suurimmat erät. Kuljetuksiin ja liikkumiseen kohdistuva maksuliikenteen seuranta kehitetään mahdollisimman reaaliaikaiseksi. Sama tavoite koskee myös käytettäviä reittejä ja kuljetusmääriä, jotta kuljetusten suunnittelu paranee. Pysyvästä matkojen yhdistämiskeskuksesta tehdään ratkaisu käynnissä olevan kokeilujakson jälkeen. Kiinteistö- ja mittauspalvelut Resurssit pyritään priorisoimaan siten, ettei palvelutaso laske merkittävästi kokonaisuuden kannalta kriittisimmissä toiminnoissa. Maanvuokra-, palvelujen myynti- ja puunmyyntitulojen hankkimiseen kiinnitetään koko ajan huomiota. Henkilökunnan määrän vähentymisen myötä osaston suurimman kuluerän muodostamat henkilöstömenot on saatu pienenemään, kuten muutkin toimintakulut. Muut kulut koostuvat mm. tila- ja leasingvuokrista sekä ohjelmistojen käyttöoikeusmaksuista sekä yksityistieavustuksista. Palvelujen ostot käsittävät lähinnä tulojen hankkimisesta koituvia menoja. Tuloista maanvuokratuotot muodostavat merkittävimmän osan, mutta myös puunmyyntituloja on saatu väliaikaisesti kasvatettua merkittävissä määrin. Maanhankintaan on budjetoitu määrärahaa, vaikka suunnittelukaudella ei ole tarkoitus käyttää sitä uusien tonttialueiden raakamaan hankintaan ja on todennäköistä, ettei varattua määrärahaa ole tarvetta käyttää muutenkaan merkittävissä määrin. Voi kuitenkin tulla tilanteita, että on perusteltua tehdä aiempia maanomistuksia täydentäviä maakauppoja nopealla aikataululla, jotka mahdollistavat kaupungin kehityksen edellyttämän johdonmukaisen maankäytön suunnittelun ja toteutuksen. Maanhankintaan varattua määrärahaa tarvitaan myös, kun kaupunki on mm. velvollinen maksamaan maanlunastuskorvauksia tai hankkimaan omistukseensa asemakaavan mukaisia yleisiä alueita. Vuoden 2016 toimintakuluiksi on budjetoitu noin 1,7 milj. euroa ja toimintatuotoiksi noin 4,2 milj. euroa. Palvelualueen toimintakate on noin 2,5 milj. euroa positiivinen. Yleisten alueiden ylläpito ja kehittäminen Palvelualue vastaa koko kaupungin katuinfran ja puistoalueiden kunnossapidosta, saneerauksista, uusien katujen ja alueiden suunnittelusta ja rakentamisesta. Vuonna 2016 katuvalaistusta saneerataan energiatehokkaammaksi. Uuden organisaation sopeuttaminen nykyisiin tehtäviin ja toimintamalleihin. Työntekijämäärä on palvelualueella tippunut vuoden 2009 54 henkilöstä nykyiseen 33 henkilöön. Viime vuosina ei enää ole palkattu kausityöntekijöitä, ennen 10 henkilöä, puistojen kunnossapitotöihin. Kaupunkisuunnittelulautakunnan tuloslaskelma 53 Kaupunkisuunn.ltk TP2014 5 196 218 687 025 125 146 428 291 3 955 756 TA2015 8 475 973 4 026 523 105 300 387 150 3 957 000 HKE2016 9 188 160 4 638 056 125 186 438 301 3 986 616 KJE2016 9 188 160 4 638 056 125 186 438 301 3 986 616 TA% 8,4 15,2 18,9 13,2 0,7 Toimintakulut Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut -8 341 491 -3 972 044 -2 908 047 -1 063 998 -2 815 729 -1 010 408 -317 627 -225 682 -12 386 377 -4 034 878 -2 943 781 -1 091 097 -6 570 137 -1 133 460 -320 000 -327 902 -12 899 384 -3 901 100 -2 815 144 -1 085 956 -7 497 350 -981 566 -300 000 -219 367 -12 794 852 -3 796 569 -2 730 366 -1 066 203 -7 497 350 -981 566 -300 000 -219 367 3,3 -5,9 -7,2 -2,3 14,1 -13,4 -6,2 -33,1 Toimintakate -3 145 274 -3 910 404 -3 711 224 -3 606 693 -7,8 Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot 98 Maankäyttöpalvelujen hallinnon toimintatiedot Toiminta TP 2014 Kaupunkisuunnittelulautakunta Kokoukset ja seminaarit Käsitellyt asiat Kulut € €/asiat €/kokous Hallinto Vakituinen henkilöstö HKE 2016 KJE 2016 11 209 30 636 146,58 2 785 11 200 29 806 149 2 710 11 209 28 544 136,57 2 595 11 209 28 544 136,57 2 595 0,5 53 038 0,5 53 039 0,5 54 560 0,5 52 926 0 83 674 -83 674 0 82 845 -82 845 0 83 104 -83 104 0 81 470 -81 470 Kulut € Tuotot € Maankäyttöpalvelujen hallinto yhteensä Tuotot € Kulut € Netto € TA 2015 Kiinteistö ja mittauspalvelujen toimintatiedot Toiminta Osaston hallinto Kulut € Vakinaista henkilöstöä Infotietona varhe- ja eläkemenoperust. eläkevak.maksukulut Kulut € Myönnetyt toimintatuet Yksityistiekulut € josta avustuksia Avustettavia teitä km €/km Tielautakunnan toimituksia/v Tuotot Tonttipalvelut Maa- ja vesialueet Kulut € Kaupungin pinta-ala (km2) €/ km2 Tonttien varaus (kpl/v) Luovutusilmoitukset (kpl/v) Vakinaista henkilöstöä Tonttivuokratuotot € Talousmetsät Metsää (ha) Kulut € Vakinaista henkilöstöä Kuluista 55 % kohdistuu talousmetsiin ja 45 % muihin ammattitaitoa vaativiin tehtäviin Kulut €/ha Tuotot €/ha Tuotot € Kiinteistönmuodostuspalvelu Kulut € Toimitusmääräykset kpl Kaupanvahvistuksia kpl Osoitteenmuutospäätöksiä kpl Palvelutapahtumien määrä /vuosi €/toimenpide Vakinaista henkilöstöä Tuotot € TP 2014 TA 2015 HKE 2016 KJE 2016 42 355 0,5 91 537 88 791 97 859 97 859 328 709 317 627 950 346 6 3 757 331 370 320 000 960 345 5 150 311 083 317 627 950 327 6 150 311 083 317 627 950 327 6 150 354 880 2 100 169 25 808 4,3 3 897 206 475 547 2 100 226 30 850 5 3 845 300 407 658 2 100 194 25 808 4,5 3 826 776 396 410 2 100 189 25 808 4,5 3 826 776 2 380 190 561 2,2 2 380 139 176 2 2 380 189 601 2,5 2 380 189 601 2,5 44,04 250 594 464 32,16 146 346 800 43,82 152 362 501 43,82 152 362 501 225 141 13 42 26 3 000 73,07 4 29 160 227 430 50 25 40 3 000 73,01 4 46 600 233 414 13 42 26 3 000 75,76 4 32 844 226 767 13 42 26 3 000 73,60 4 32 844 99 Toiminta Mittauspalvelut TP 2014 TA 2015 HKE 2016 KJE 2016 Kulut € Mittaustapahtumien lukumäärä kpl/v €/kaupungin km2 Vakinaista henkilöstöä Tuotot € Paikkatietopalvelut 405 508 750 193 6 18 260 412 709 700 197 6 40 300 410 798 750 196 6 18 300 402 458 750 192 6 18 300 Kulut € Koulutus- ja opastustapahtumien määrä kpl Ylläpidettävää opaskarttaa km² €/kaupungin km2 Vakinaista henkilöstöä Tuotot € 164 630 1 200 2 100 78,40 2 2 581 168 007 600 2 100 80,00 2 5 000 166 568 1 200 2 100 79,32 2 3 789 162 719 1 200 2 100 77,49 2 3 789 Kiinteistö- ja mittauspalvelut yhteensä Tuotot € Kulut € Netto € 4 545 428 1 711 784 2 833 644 4 284 150 1 754 239 2 529 911 4 244 360 1 719 122 2 525 238 4 244 360 1 689 038 2 555 322 Yleisten alueiden ylläpidon ja kehittämisen palvelujen toimintatiedot Toiminta Infotietona varhe- ja eläkemenoperust. eläkevak.maksukulut Kulut € Kunnallistekniikan suunnittelu Kulut € Vakinaista henkilöstöä €/asukas Tuotot € Kunnallistekniikan rakentaminen kp (5212) Kulut € Vakinaista henkilöstöä Kunnallisteknisen rakentamisen investoinnit, € Kulut €/ investointi € Liikenneväylien kunnossapito Kunnossapidetyt tiet, m2 Kulut € Vakinaista henkilöstöä €/kunnossapito m2 (brutto) Tuotot € Ajoneuvojen siirtäminen ja hävittäminen Siirretyt ajoneuvot Kulut € €/ajoneuvo Tuotot € Katuvalaistuksen ylläpito Valaisinyksiköt Kulut € €/valaisinyksikkö Tuotot € Vanhojen kaatopaikkojen ja maankaatopaikkojen hoito ja tarkkailuohjelman toteutus Vanhat kaatopaikat ja maankaatopaikat Kulut € €/kaatopaikka Tuotot € TP 2014 TA 2015 HKE 2016 KJE 2016 312 567 302 324 311 418 311 418 412 030 5 7,53 55 821 473 054 8 8,65 30 000 331 662 5 6,06 55 821 324 028 5 5,92 55 821 298 592 0 2 245 506 0,13 293 380 0 2 245 506 0,13 263 694 0 2 245 506 0,12 2 061 500 1 698 950 12 0,82 58 331 2 091 500 2 266 101 13 1,08 61 000 2 061 500 1 920 864 12 0,93 58 330 2 061 500 1 906 593 12 0,92 58 330 33 3 630 110 450 62 7 700 124 33 6 030 183 450 33 6 030 183 450 11 500 948 984 82,52 37 463 11 500 854 000 74,26 11 500 848 985 73,82 0 11 500 848 985 73,82 0 5 68 405 13 681 3 708 5 67 153 13 431 5 68 405 13 681 3 708 5 68 405 13 681 3 708 100 Toiminta Venepaikat kpl Kulut € €/venepaikka Tuotot € Puistot Ylläpito, ha Kulut € €/ ha Puistometsät ha Puistot ha Maisemapellot ha Leikkipaikat kpl Vakinaista henkilöstöä Tuotot € Matonpesupaikat Matonpesupaikat, kpl Kulut € €/matonpesupaikka Tuotot € Muut yleiset alueet Ha Kulut € €/ha Tuotot € Yleisten alueiden ylläpito ja kehittäminen yhteensä Tuotot € Kulut € Netto € TP 2014 TA 2015 HKE 2016 KJE 2016 170 10 433 61,37 15 250 165 12 900 78,18 16 000 170 10 433 61,37 15 250 170 10 433 61,37 15 250 838 1 331 593 1 589 661 160 7 91 14 22 450 825 1 350 668 1 637 661 164 2 86 14 5 200 838 1 398 432 1 669 661 160 7 91 14 14 436 838 1 379 727 1 646 661 160 7 91 14 14 436 13 22 860 1 758 13 18 100 1 392 13 22 860 1 758 13 22 860 1 758 90 6 906 77 90 24 400 271 90 6 906 77 90 6 906 77 193 473 4 767 485 -4 574 012 112 200 5 074 076 -4 961 876 147 995 4 913 169 -4 765 174 147 995 4 867 347 -4 719 352 TP 2014 TA 2015 Kaupunkisuunnittelun toimintatiedot Toiminta Osaston hallinto Kulut € Vakinaista henkilöstöä Tuotot € Infotietona varhe- ja eläkemenoperust. eläkevak.maksukulut Kulut € Projektit Projektien määrä Kulut € Henkilöstöä Tuotot € Oma kaupunkisuunnittelu Kulut € Vakinaista henkilöstöä Tuotot € €/asukas Ostopalveluna hankittu suunnittelu Kulut € Tuotot € €/asukas HKE 2016 KJE 2016 124 033 1 53 036 127 065 1 1 1 18 372 17 743 18 146 18 146 2 161 831 1 96 305 3 224 500 2 136 150 2 161 831 1 96 305 2 161 831 1 96 305 603 584 10,0 560 676 10 11,03 10,25 655 359 11,0 53 036 12,14 634 594 11,0 53 036 11,75 71 816 112 000 71 817 71 817 1,31 2,05 1,33 1,33 101 Toiminta Liikennepalvelut: Henkilöliikennepalvelut Tehtyjen matkojen määrä Kulut € Joukkoliikenteen tuki € €/matka netto Koulukuljetukset Kuljetettavia oppilaita Kulut € Tuotot € €/oppilas/v Ateriakuljetukset Kuljetuttavia aterioita Kulut € Tuotot € €/ateria/v Vakinaista henkilöstöä Kaupunkisuunnittelu yhteensä Tuotot € Kulut € Netto € TP 2014 TA 2015 HKE 2016 KJE 2016 199 721 280 500 222 000 690 570 896 505 1 138 140 307 975 389 000 468 000 1,92 1,81 3,02 2014 määrärahan käyttö omalla tehtäväalueellaan 1 800 2 783 1 800 76 966 3 081 068 3 267 014 3 081 068 3 286 400 42,76 1 107 1 815,01 2014 määrärahan käyttö omalla tehtäväalueellaan 46 171 78 000 46 000 49 748 473 405 889 828 473 405 892 064 1,08 6,07 19,34 3 4 3 457 316 1 778 548 -1 321 232 4 079 623 5 475 219 -1 395 596 4 795 805 6 183 989 -1 388 184 222 000 1 135 669 468 000 3,01 1 800 3 265 010 3 286 400 1 813,89 46 000 888 076 892 064 19,31 3 4 795 805 6 156 997 -1 361 192 Kaupunkikehityspalveluiden tuloslaskelma Kaupunkikehityspalvelut yhteensä TP2014 Toimintatuotot 40 578 490 Myyntituotot 16 301 906 Maksutuotot 125 146 Tuet ja avustukset 591 631 Muut toimintatuotot 23 559 807 Toimintakulut Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut Toimintakate TA2015 42 373 481 19 001 658 105 300 387 150 22 879 373 HKE2016 43 720 788 19 949 407 125 186 480 566 23 165 628 KJE2016 43 453 468 19 771 142 125 186 480 566 23 076 573 TA% 2,5 4 18,9 24,1 0,9 -39 491 344 -16 740 083 -12 967 717 -3 772 366 -11 002 935 -9 896 880 -317 627 -1 533 819 -43 064 515 -16 075 196 -12 340 251 -3 734 945 -14 758 993 -10 416 530 -320 000 -1 493 796 -43 591 244 -16 166 186 -12 363 834 -3 802 352 -15 999 863 -9 615 669 -300 000 -1 509 526 -43 196 515 -15 703 366 -11 988 474 -3 714 892 -16 067 953 -9 615 669 -300 000 -1 509 526 0,3 -2,3 -2,9 -0,5 8,9 -7,7 -6,2 1,1 1 087 146 -691 034 129 544 256 953 -137 Rakennus- ja ympäristövalvonta Palvelualueen keskeiset tavoitteet ja merkittävimmät riskit 2016 Koska palvelualueen toiminnot ovat lakisääteisiä, on rakennusvalvonnan, ympäristösuojelun ja ympäristöterveydenhuollon keskeinen tavoite tuottaa palvelut tehokkaasti ja viivytyksettä huolehtien kuitenkin siitä, että lupapäätökset ja valvonnan toimenpiteet ovat lainmukaisia ja osapuolten oikeusturvan huomioivia. Suurin riski liittyy resurssien riittävyyteen; henkilöstön eläkkeelle siirtyminen ilman, että saadaan korvaavia resursseja, johtaa käsittelyaikojen pidentymiseen. Varautumismahdollisuudet valmistelevan henkilöstön vaihtumiseen ovat hyvin rajalliset; tätä voidaan pitää yhtenä riskinä viivytyksettömän palvelun tavoitteen saavuttamisessa. 102 Palvelualueen painopisteet sekä keskeiset toimintamenojen ja -tulojen perustelut Palvelualueen menot muodostuvat pääosin henkilöstökuluista. Tulot muodostuvat lupa- ja valvontamaksuista sekä tarkastus-, näytteenotto- ja hyväksymispäätösmaksuista sekä valtion maksamasta valvontaeläinlääkärin palkka- ja toimintakuluista. Rakennusvalvonta Sähköinen rakennuslupasovellus Lupapiste otettiin pilotointi-käyttöön keväällä 2014, ja pilotointi päättyy 2015 lopulla. Pilotoinnin aikana sovelluksen käyttö oli ilmaista. Lupapiste on havaittu hyväksi kanavaksi palvella rakennusvalvonnan asiakkaita sähköisesti ja sen käyttöä jatketaan. Painopistealueena on sähköisen lupasovelluksen edelleen kehittäminen siten, että sähköisesti hoidettavien lupa-asioiden määrä lisääntyy suhteessa kaikkiin lupa-asioihin. Lisäksi hankitaan Lupapisteen arkistointisovellus saapuvan sähköisen materiaalin taltioimiseksi. Ympäristönsuojelu Valvontasuunnitelma otetaan käyttöön vuonna 2016. Maa-aines- ja ympäristölupamenettelyt muuttuvat siten, että ne käsitellään 1.7.2016 alkaen yhdessä. Tältä osin on odotettavissa lupakäsittelyn sujuvoitumista. Tehtävien priorisoinnin tarve on entistä voimakkaampi. Ympäristöterveydenhuolto Ympäristöterveydenhuollossa alkoi 2015 uusi viisivuotinen valtakunnallinen valvontaohjelmakausi. Kauden erityisenä tavoitteena on lisätä valvonnan vaikuttavuutta. Elintarvikehuoneistoja koskevan Oiva-valvontajärjestelmän tuomaa tietoa hyödynnetään vuoden 2016 suunnitelmallisen valvonnan oikeaan kohdentamiseen. Vuonna 2016 valvontakohdetietojärjestelmään (KUTI) tulevat mukaan myös alkutuotantotilat. Tämä mahdollistaa myös alkutuotantotilojen suunnitelmallisen valvonnan. Ympäristöterveydenhuollon valmiussuunnitelmaan liittyvää toimintaohjeistusta kehitetään yhteistyössä muiden viranomaisten ja vesilaitosten kanssa. Eläinlääkintähuollossa tulee erityisesti huomioida tuotantoeläinten terveydenhuollon ohjeistuksessa tapahtuvat muutokset. Rakennus- ja ympäristölautakunnan tuloslaskelma 70 Rakennus- ja ympäristöltk TP2014 594 488 150 752 411 723 7 727 24 287 TA2015 677 330 147 330 530 000 0 0 HKE2016 597 326 163 497 433 148 400 281 KJE2016 597 326 163 497 433 148 400 281 TA% -11,8 11,0 -18,3 0,0 0,0 Toimintakulut Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut -2 241 977 -1 834 173 -1 406 475 -427 698 -260 417 -16 098 -5 549 -125 740 -2 217 104 -1 836 494 -1 419 503 -416 991 -270 951 -22 500 -3 000 -84 159 -2 181 247 -1 800 958 -1 385 846 -415 112 -233 368 -19 142 -5 200 -122 579 -2 130 103 -1 749 814 -1 344 367 -405 448 -233 368 -19 142 -5 200 -122 579 -3,9 -4,7 -5,3 -2,8 -13,9 -14,9 73,3 45,7 Toimintakate -1 647 489 -1 539 774 -1 583 921 -1 532 777 -0,5 Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot 103 Rakennus- ja ympäristövalvonnan toimintatiedot Toiminta TP 2014 Rakennus- ja ympäristölautakunta Kokoukset Käsitellyt asiat Kulut € €/asia €/kokous Osaston hallinto Kulut € Vakinaista henkilöstöä Tuotot € Infotietona varhe- ja eläkemenoperust. eläkevak.maksukulut Kulut € Lakipalvelut; tekninen sektori Kulut € Vakinaista henkilöstöä Tuotot € Rakennusvalvonta TA 2015 HKE 2016 KJE 2016 11 185 29 981 162 2 726 11 200 28 423 142 2 584 11 185 28 110 152 2 555 11 185 28 110 152 2 555 126 594 1,5 95 021 1 49 228 0,5 47 754 0,5 92 692 89 912 92 410 92 410 79 465 1 78 628 1 49 947 0,5 48 473 0,5 Rakentamiseen liittyvät luvat, kpl Kulut € €/käsitelty lupa Vakinaista henkilöstöä Tuotot € Ympäristönsuojelu 784 669 667 854 10 323 785 900 627 161 697 9 415 000 784 719 110 917 10 323 784 784 703 348 897 10 323 784 Tarkastukset, luvat, lausunnot ja ilmoitukset Kulut € €/suorite Vakinaista henkilöstöä €/asukas Tuotot € 606 504 320 832 7,5 9,22 96 302 700 491 474 702 7 8,98 115 000 606 488 361 806 7,0 8,93 110 400 606 475 636 785 7,0 8,70 110 400 423 335 535 793 6 59 983 3 332 477 968 143,45 5 114 418 116 18 447 159 500 376 796 754 6 47 500 3 000 504 830 168,28 5 99 830 180 14 770 82 550 405 799 738 7 69 842 3 000 421 652 140,55 4 93 300 180 19 040 106 550 395 243 719 7 69 842 3 000 412 498 137,50 4 93 300 180 19 040 106 594 488 2 241 977 -1 647 489 677 330 2 217 103 -1 539 773 597 326 2 181 247 -1 583 921 597 326 2 130 102 -1 532 776 Ympäristöterveydenhuolto Terveysvalvonnan tarkastukset ja luvat Kulut € €/tarkastus ja lupa Vakinaista henkilöstöä Tuotot € Eläinlääkinnän tarkastukset ja käynnit Kulut € €/tarkastus ja käynti Vakinaista henkilöstöä Tuotot € Löytöeläimet Kulut € €/löytöeläin Lupa- ja valvontaosasto yhteensä Tuotot € Kulut € Netto € Liikelaitos Salon Vesi Liikelaitos Salon veden toimintastrategia 2016 - 2019: Liikelaitos Salon Vesi toimittaa asiakkailleen hyvälaatuista puhdasta vettä ja huolehtii jäteja sadevesien viemäröinnistä sekä jätevesien puhdistamisesta toiminta-alueellaan siten, että vesistöt ja muu ympäristö säilyvät mahdollisimman puhtaina. Liikelaitos hoitaa taloutensa kaupunginvaltuuston antamien talousarviotavoitteiden mukaisesti. 104 Palvelualueen keskeiset tavoitteet ja merkittävimmät riskit 2016 • • • • • • • Kilpailukykyiset taksat muihin vesihuoltolaitoksiin nähden huomioiden taloudelliset tavoitteet. Liikelaitoksen talouden pitäminen erinomaisessa kunnossa. Varmistetaan kaupungin vesihuoltoa toteuttamalla vesihuollon kehittämissuunnitelman mukaiset hankkeet aikataulun mukaisesti. Varmistetaan, että viemärilaitoksen toiminta on lakien ja laitosten ympäristölupien edellyttämällä tasolla. Yhdistetään mahdollisuuksien mukaan alueen vesihuoltoverkostot. Varmistetaan kuluttajille puhtaan veden korkea laatu saneeraamalla vesihuoltoa koko toiminta-alueella. Verkostotiedot siirretään sähköiseen muotoon mahdollisimman nopeasti. Vesihuoltoverkostojen paikkatiedot tallennetaan kaikkien käytössä olevaan tietokantaan. Palvelualueen painopisteet sekä keskeiset toimintamenojen ja -tulojen perustelut Vesihuollon kehittämissuunnitelma valmistui ajanjaksolle 2011–2030. Suunnitelma ohjaa kaupunkialueen vesihuollon kehitystä sekä liikelaitoksen toiminta-alueella, että haja-asutusalueella. Puhtaan veden osalta tärkeä tehtävä on huolehtia jatkuvasti siitä, että koko toiminta-alueella tarjotaan asiakkaille laadukasta ja vaatimukset täyttävää puhdasta vettä. Edellisestä seuraa, että vesijohtoverkostoa ja vesihuollon valvontajärjestelmää päivitetään jatkuvasti Salon veden toiminta-alueella. Viemärilaitoksen osalta saneerataan viemäriverkostoa erillisviemäröinnin lisäämiseksi ja vuotovesien vähentämiseksi sekä päivitetään viemärilaitostekniikkaa. Toimintamenot, vesihuolto: Vesilaitoksen osalta toimintamenot sisältävät hallinnon ja kunnossapitotoimen henkilöstökulut, toimitila- ja laitevuokrat, ottamoiden ja pumppaamoiden sähkömaksut, verkostonhoidon työaineet, kemikaalikustannukset, kuljetuskustannukset jne. Viemärilaitoksen toimintamenot koostuvat henkilöstökulujen lisäksi jätevedenpuhdistamon ylläpidon kuluista (sähkö, vesikemikaalit) sekä verkoston ja pumppaamojen kunnossapidosta. Toimintatulot, vesihuolto: Vesihuollon taksaan kuuluvat käyttömaksu, perusmaksu ja liittymismaksu. Käyttömaksun suuruus on puhtaan veden osalta 1,32 €/m3 (alv 0 %) ja jätevesimaksu 2,30 €/m3 (alv 0 %). Liittymismaksu määräytyy kiinteistön kerrosalan mukaan. Tilaustyöt laskutetaan aiheutuneitten todellisten kustannusten mukaan tilaajalta. Liikelaitos Salon Veden tuloslaskelma 80 Vesihuoltolaitoksen johtokunta TP2014 Toimintatuotot 8 216 928 Myyntituotot 8 179 161 Tuet ja avustukset 23 190 Muut toimintatuotot 14 577 Toimintakulut Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut Toimintakate TA2015 8 468 700 8 442 700 0 26 000 HKE2016 8 674 265 8 660 055 1 000 13 210 KJE2016 8 674 265 8 660 055 1 000 13 210 TA% 2,4 2,6 0,0 -49,2 -3 693 691 -1 502 971 -1 104 788 -398 182 -1 051 990 -1 009 715 -210 -128 806 -3 292 776 -1 247 672 -897 672 -350 000 -985 490 -902 000 0 -157 614 -3 519 824 -1 335 181 -967 473 -367 708 -1 023 427 -1 007 677 0 -153 539 -3 489 281 -1 299 638 -938 647 -360 991 -1 028 427 -1 007 677 0 -153 539 6,0 4,2 4,6 3,1 4,4 11,7 0,0 -2,6 4 523 238 5 175 924 5 154 441 5 184 984 0,2 105 Vesihuollon toimintatiedot Toiminta Vesilaitoksen johtokunta Kokoukset Käsitellyt asiat Kulut € €/asia €/kokous Osaston hallinto Vakinaista henkilöstöä Infotietona varhe-ja eläkemenoperust. eläkevak.maksukulut Kulut yhteensä € Vedenjakelu Veden myynti, m3 Kulut sis. johtokunta ja hallinto € €/m3 Vesijohtoa, km Vuotovesi, % Vakinaista henkilöstöä Kulutusmaksu, € Perusmaksu, € Liittymismaksu, € Muut toimintatuotot € Tuotot yhteensä € Jäteveden puhdistus ja viemäröinti Jäteveden käsittely, laskutettavat m3 Jäteveden käsittely (sis. sadevedet ), m3 Kulut € sis. johtokunta ja hallinto € €/m3 Viemäriä, km Sadevesiviemäriä, km Puhdistamot, kpl Pumppaamot, kpl Vuotovesi, % Jätevesitaksa, €/m3, alv 0 % Vakinaista henkilöstöä Kulutusmaksu, € Liittymismaksu, € Muut toimintatuotot € Tuotot yhteensä € Vesihuolto yhteensä Tuotot € Kulut € Netto € Poistot, € Korvaus peruspääomasta, € ja % TP 2014 TA 2015 HKE 2016 KJE 2016 10 102 8 451 83 845 10 100 8 000 80 800 10 102 8 451 83 845 10 102 8 451 83 845 5,7 6 6,0 6,0 143 799 142 563 143 799 143 799 2 542 313 1 553 188 0,61 1 446 17 8 3 157 763 524 348 101 273 70 749 3 854 133 2 529 000 1 491 882 0,59 1 450 16 8 3 461 300 521 000 64 800 96 000 4 143 100 2 550 000 1 483 745 0,58 1 450 18 8 3 199 498 523 874 55 000 80 894 3 859 266 2 550 000 1 468 529 0,58 1 450 18 8 3 199 498 523 874 55 000 80 894 3 859 266 2 065 337 4 175 196 2 140 503 1,04 523 189 6 157 51 2,05 11 4 173 797 87 957 101 041 4 362 795 2 100 000 3 500 000 1 800 891 0,86 520 195 5 156 50 2,05 9 4 237 600 66 000 22 000 4 325 600 2 068 000 4 178 000 2 036 079 0,98 525 190 6 157 51 2,30 10 4 717 085 40 000 57 914 4 814 999 2 068 000 4 178 000 2 020 752 0,98 525 190 6 157 51 2,30 10 4 717 085 40 000 57 914 4 814 999 8 216 928 3 693 691 4 523 237 2 418 705 1 758 156 5,04 % 8 468 700 3 292 773 5 175 927 2 592 000 8 674 265 3 519 824 5 154 441 2 400 936 1 758 156 4,0 % 8 674 265 3 489 281 5 184 984 2 400 936 1 758 156 4,0 % 4,0 % 106 Salon kaupungin tuloslaskelma SALON KAUPUNKI KJE2016 92 938 581 43 105 425 17 821 602 5 710 646 26 300 908 TA% 2,9 3,6 -2,0 28,3 0,8 Toimintakulut Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut -372 473 308 -368 392 165 -375 777 959 -370 601 606 -159 211 994 -159 803 954 -164 433 536 -159 555 590 -122 861 077 -122 916 250 -126 661 127 -122 682 236 -36 350 918 -36 887 703 -37 772 408 -36 873 355 -145 457 546 -148 827 721 -152 184 651 -151 779 606 -27 993 078 -18 423 978 -17 712 668 -17 712 668 -17 802 111 -21 118 600 -20 592 712 -20 492 712 -22 008 578 -20 217 912 -20 854 393 -21 061 030 0,6 -0,2 -0,2 0,0 2,0 -3,9 -3,0 4,2 Toimintakate -270 874 110 -278 054 279 -282 791 858 -277 663 025 -0,1 Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot TP2014 101 599 198 52 289 165 17 589 192 4 932 121 26 788 719 TA2015 90 337 886 41 608 219 18 183 648 4 450 077 26 095 942 HKE2016 92 986 101 43 283 690 17 641 802 5 710 646 26 349 963 107 Tuloslaskelma perusteluineen ja verorahoitus Tuloslaskelma 2016 TP 2014 M-% € Toimintatuotot TA 2015 € M-% HKE 2016 M-% € KJE 2016 M-% € SV2017 1 000 € M-% SV2018 1 000 € M-% SV2019 1 000 € M-% 63 718 469 -40,0 % 90 337 886 41,8 % 92 986 101 2,9 % 92 938 581 2,9 % 94 000 4,1 % 94 000 0,0 % 72 000 -23,4 % Myyntituotot 30 852 500 -42,4 % 41 608 219 34,9 % 43 283 690 4,0 % 43 105 425 3,6 % 44 000 5,7 % 44 500 1,1 % 38 000 -14,6 % Maksutuotot 17 526 625 -0,7 % 18 183 648 3,7 % 17 641 802 -3,0 % 17 821 602 -2,0 % 18 000 -1,0 % 18 000 0,0 % 2 000 -88,9 % 4 930 534 -38,3 % 4 450 077 -9,7 % 5 710 646 28,3 % 5 710 646 28,3 % 6 000 34,8 % 6 000 0,0 % 5 000 -16,7 % 10 408 810 -61,5 % 26 095 942 150,7 % 26 349 963 1,0 % 26 300 908 0,8 % 26 000 -0,4 % 25 500 -1,9 % 27 000 5,9 % Toimintakulut -334 592 579 -9,6 % -368 392 164 10,1 % -375 777 959 2,0 % -370 601 606 0,6 % -365 500 -0,8 % -365 500 0,0 % -177 000 -51,6 % Henkilöstökulut -159 211 994 1,0 % -159 803 953 0,4 % -164 433 535 2,9 % -159 555 590 -0,2 % -157 000 -1,8 % -157 000 0,0 % -81 000 -48,4 % -122 861 077 1,5 % -122 916 250 0,0 % -126 661 127 3,0 % -122 682 235 -0,2 % -121 000 -1,6 % -121 000 0,0 % -65 000 -46,3 % -36 350 918 -0,7 % -36 887 703 1,5 % -37 772 408 2,4 % -36 873 355 0,0 % -36 000 -2,4 % -36 000 0,0 % -16 000 -55,6 % -126 018 541 -12,1 % -148 827 721 18,1 % -152 184 651 2,3 % -151 779 606 2,0 % -152 500 2,5 % -152 500 0,0 % -40 000 -73,8 % Aineet, tarvikkeet ja tavarat -25 792 718 -12,5 % -18 423 978 -28,6 % -17 712 668 -3,9 % -17 712 668 -3,9 % -16 000 -13,2 % -16 000 0,0 % -16 000 0,0 % Avustukset -17 799 489 -0,3 % -21 118 600 18,6 % -20 592 712 -2,5 % -20 492 712 -3,0 % -20 000 -5,3 % -20 000 0,0 % -20 000 0,0 % -5 769 836 -73,7 % -20 217 912 250,4 % -20 854 393 3,1 % -21 061 030 4,2 % -20 000 -1,1 % -20 000 0,0 % -20 000 0,0 % -270 874 110 2,6 % -278 054 278 2,7 % -282 791 858 1,7 % -277 663 025 -0,1 % -271 500 -2,4 % -271 500 0,0 % -105 000 -61,3 % Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Palvelujen ostot Muut toimintakulut Toimintakate Verotulot 181 052 095 -6,0 % 181 200 000 0,1 % 181 200 000 0,0 % 181 200 000 0,0 % 178 200 -1,7 % 180 200 1,1 % 70 000 -61,2 % Valtionosuudet 91 063 870 6,0 % 103 400 000 13,5 % 103 000 000 -0,4 % 108 000 000 4,4 % 108 000 4,4 % 109 000 0,9 % 30 000 -72,5 % Rahoitustuotot ja -kulut -1 529 182 -17,9 % -2 635 000 72,3 % -2 640 000 0,2 % -2 640 000 0,2 % -3 308 25,5 % -3 608 9,1 % -1 608 -55,4 % Korkotuotot 141 253 19,1 % 100 000 -29,2 % 401 000 301,0 % 401 000 301,0 % 400 300,0 % 400 0,0 % 400 0,0 % Muut rahoitustuotot 464 982 -85,9 % 275 000 -40,9 % 265 000 -3,6 % 1 827 805 564,7 % 1 800 554,5 % 1 800 0,0 % 1 800 0,0 % -2 132 789 -10,9 % -3 000 000 40,7 % -3 300 000 10,0 % -3 300 000 10,0 % -4 000 33,3 % -4 300 7,5 % -2 300 -46,5 % -2 629 -99,9 % -10 000 280,3 % -6 000 -40,0 % -1 568 805 15588,1 % -1 508 14980,0 % -1 508 0,0 % -1 508 0,0 % -287 328 -102,3 % 3 910 722 -1461,1 % -1 231 858 -131,5 % 8 896 975 127,5 % 11 392 191,3 % 14 092 23,7 % -6 608 -146,9 % -15 812 089 -1,3 % -15 000 000 -5,1 % -14 868 548 -0,9 % -14 868 548 -0,9 % -14 500 -3,3 % -14 500 0,0 % -14 500 0,0 % Korkokulut Muut rahoituskulut Vuosikate Poistot ja arvon alentumiset Satunnaiset erät Tilikauden tulos Varausten ja rahastojen muutos Tilikauden yli/alijäämä 0 5 020 393 0 0 -16 099 416 372,9 % -6 068 885 -62,3 % -16 100 406 165,3 % -5 971 573 -1,6 % -3 108 -48,8 % -408 -86,9 % -21 108 5073,5 % 824 668 0,0 % 822 800 -0,2 % 679 015 -17,5 % 679 015 0,0 % 680 -17,4 % 680 0,0 % 680 0,0 % -15 274 749 492,1 % -5 246 085 -65,7 % -15 421 391 194,0 % -5 292 558 0,9 % -3 108 -40,8 % -408 -86,9 % -21 108 5073,5 % 108 Salon kaupungin tuloslaskelma 2016 Perustelut Toimintatuotot Myyntituotot Käyttötalousosan myyntituotot Maksutuotot Käyttötalousosan maksutuotot Tuet ja avustukset Sis. mm. työllistämiskorvaukset Muut tuotot Tonttien ja rakennusten vuokrat Käyttötalousosan muut tulot Käyttötalouden toimintatuotot yhteensä Toimintakulut Palkat ja palkkiot Palkat, kokous- ym. palkkiot, luontaisedut Henkilöstösivukulut Sosiaaliturvamaksut ja muut työnantajan sivukulut Eläkevakuutusmaksut ja eläkkeet Palvelujen ostot Sis. mm. kuntayhtymien maksuosuudet Aineet, tarvikkeet ja tavarat Tarvike- yms. ostot käyttötaloudessa Avustukset Sosiaaliset ja vapaaehtoiset avustukset Muut toimintakulut Sisäiset ja ulkoiset vuokrat Muut käyttötalouden kulut Käyttötalouden toimintamenot yhteensä 43 105 425 17 821 602 5 710 646 26 300 908 + 92 938 581 -122 682 235 -36 873 355 -151 779 606 -17 712 668 -20 492 712 -21 061 030 -370 601 606 Toimintakate Toimintakate ilmoittaa paljonko käyttötalouden kuluista jää katettavaksi verotuloilla ja valtionosuuksilla -277 663 025 Verotulot Verotulot on jaettu seuraavasti: Kunnan tulovero 160.000.000 € yhteisövero 7.000.000 € ja kiinteistövero 14.200.000 €. Kunnan tulovero on arvioitu 20,75 %:n pohjalta. Kiinteistöveron tuotto on laskettu seuraavasti: Vakituinen asunto 0,55 %, yleinen 0,90 %, vapaa-ajan asunto 1,15 % ja rakentamaton rakennuspaikka 3,0 %. 181 200 000 Valtionosuudet Valtionosuus perustuu Suomen Kuntaliiton ennakkoarvioon. Salon verotulojen täydennys nousee 22,6 milj. euroon. 108 000 000 Rahoitustuotot ja -kulut: Korkotuotot Antolainojen, Salon Kaukolämpö Oy:n lainojen ja talletusten korot Muut rahoitustuotot Kuntayhtymien peruspääomalle maksettavaa korkoa, korvaus Liikelaitos Salon veden peruspääomasta sekä muita rahoitustuottoja joita ovat mm. viivästyskorot ja verotilityskorot. 401 000 1 827 805 109 Salon kaupungin tuloslaskelma 2016 Perustelut Korkokulut Pankkilainojen korot Muut rahoituskulut Liikelaitos Salon Veden korvaus peruspääomasta, pankkipalvelumaksut yms. Korvaus peruspääomasta on tuloslaskemassa sekä tuottona että kuluna. -3 300 000 -1 568 805 +/- Vuosikate -2 640 000 8 896 975 Vuosikate on kunnan kokonaistulorahoitusta kuvaava välitulos. Se ilmoittaa riittääkö kunnan tulorahoitus kattamaan pitkävaikuitteisista tuotannontekijöistä aiheutuneet kulut eli käyttöomaisuuden poistot. Ennen vuosikatetta esitetään vain säännönmukaisen toiminnan tuotot ja kulut. Satunnaisten tuottojen ja kulujen siirtämisellä vuosikatteen jälkeen taataan vuosikatteen vertailtavuus Poistot käyttöomaisuudesta ja muista pitkävaikutteisista menoista. Poistot käyttöomaisuudesta ja muista pitkävaikutteisista menoista. Satunnaiset tuotot ja kulut: Satunnaiset tuotot Mm. tonttien ja muun omaisuuden myynnistä saatavat kirjanpitoarvon ylittävät voitot. Satunnaiset kulut Tilikauden tulos Tilikauden tulos on tilikaudelle jaksotettujen tulojen ja menojen erotus, joka lisää tai vähentää kunnan varauksia tai vapaata pääomaa. Poistoeron lisäys(-) tai vähennys (+) Tilikauden yli- /alijäämä -14 868 548 +/- 0 -5 971 573 679 015 -5 292 558 110 Verorahoitus ja ulkoiset toimintatuotot 2013 – 2019 Verotulot Veroprosentti Kunnallisvero Yhteisövero Kiinteistövero Valtionosuudet Toimintatuotot (ulkoiset) Yhteensä TP 2013 192 588 55,8 % 19,75 % 174 388 7 476 10 724 TP 2014 181 052 53,9 % 20,75 % 157 542 9 571 13 939 TA 2015 181 200 53,7 % 20,75 % 158 500 8 500 14 200 TA 2016 181 200 52,8 % 20,75 % 160 000 7 000 14 200 TS 2017 178 200 52,4 % 20,75 % 158 000 6 000 14 200 TS 2018 180 200 52,5 % 20,75 % 160 000 6 000 14 200 TS 2019 181 200 52,5 % 20,75 % 161 000 6 000 14 200 85 925 24,9 % 91 064 27,1 % 103 400 30,6 % 108 000 31,5 % 108 000 31,7 % 109 000 31,8 % 110 000 31,9 % 66 464 19,3 % 63 718 19,0 % 52 800 15,6 % 53 929 15,7 % 54 000 15,9 % 54 000 15,7 % 54 000 15,6 % 344 977 100 % 335 834 100 % 337 400 100 % 343 129 100 % 340 200 100 % 343 200 100 % 345 200 100 % 111 Investointisuunnitelma 2016–2019 Selitys TP 2014 € TA 2015 € Kust. yht. 2016–2020 HKE 2016 € KJE 2016 € TS 2017 € TS 2018 € TS 2019 € TS 2020 € Investointimenot 100 Aineeton käyttöomaisuus 100 Arvopaperit 100 Aineeton käyttöomaisuus yhteensä 150 Kiinteä omaisuus 150 2000 2050 Kiinteä omaisuus Maa- ja vesialueet, tontit Käyttöomaisuus, rakennukset Osakkeet 0 -965 066 -92 367 -450 000 -100 000 0 -100 000 0 0 0 0 -100 000 0 -100 000 0 0 0 0 -3 500 000 0 -700 000 -700 000 -700 000 -700 000 -700 000 -700 000 -700 000 -700 000 -700 000 -700 000 -700 000 -700 000 0 0 2080 Käyttöomaisuus, osakkeet 150 Kiinteä omaisuus yhteensä 200 Talonrakennus 210 Sos. ja terv.palvelujen hankkeet Moision vanhustentalon peruskorj. Pääterv.aseman hammash. saneeraus Pääterv.aseman kuntoutusosaston peruskorj. Mielenterveysosaston muutostyöt Lehmuskodin korvaava ryhmäkoti Aikuissosiaalityö Typ peruskorjaus Pääterveysaseman ulkoseinäremontti Sos. ja terv.palvelut yhteensä -320 620 Lasten ja nuorten palv. hankkeet Ollikkalan koulun saneeraus -664 529 0 Hermannin koulun muutostyöt -9 107 0 3001 3011 3012 3029 3032 3034 3033 210 220 3203 3204 -379 670 -530 000 0 -1 437 103 -980 000 -3 500 000 -270 049 0 -50 571 -200 000 -200 000 -1 500 000 -1 500 000 0 -1 000 000 -550 000 -550 000 -550 000 -70 000 -70 000 -70 000 -2 000 000 -1 000 000 -4 320 000 -2 000 000 -620 000 -620 000 -2 000 000 -1 700 000 112 Selitys 3232 3233 3234 3235 3236 3237 3238 3239 3240 3241 3242 3243 220 Kaivolan pk:n laajennus ja korjaus Moision koulun laajennus ja muutostyöt Armfeltin koulun laajennus ja muutostyöt Marian koulun korjaus Perniön varh.kasvatuksen uudet tilaratkaisut Kirkonkylän koulun pihan muutostyöt Muurlan koulun ilmastoinnin ym. Korjaus Meri-Halikon koulun sosiaalitilat Ollikkalan päiväkodin peruskorjaus Perttelin päivähoidon tilaratkaisut Märynummen päivähoidon tilaratkaisut Sirkkulan koulun peruskorjaus Lasten ja nuorten palvelut yhteensä TP 2014 € TA 2015 € Kust. yht. 2016–2020 HKE 2016 € -5 821 0 -892 142 0 -727 948 0 -1 209 378 0 -500 000 KJE 2016 € TS 2017 € -3 500 000 -1 500 000 -1 500 000 -100 000 -100 000 -100 000 -200 000 -200 000 -200 000 -100 000 -100 000 -100 000 TS 2018 € -500 000 -880 000 -1 100 000 -800 000 -500 000 -500 000 -880 000 -1 100 000 -3 508 925 TS 2020 € -2 000 000 -1 000 000 -880 000 TS 2019 € -800 000 -7 680 000 -2 780 000 0 -30 000 -2 780 000 -2 000 000 -1 600 000 -1 300 000 0 Vapaa-ajan palv. Hankkeet 3300 Paikallismuseoiden korjaukset 225 Vapaa-ajan palvelut yhteensä 230 3402 3403 Kaupunkikehityspalvelujen hankkeet Sammutusjärj. asentaminen Jakelukeitt. saneeraustyöt 3405 3406 3408 Vuohensaaren kehittäminen Energiasäästökorjaukset Kiinteistöjen hälytysjärj. 3413 3414 Keskuskeittiön saneeraus Särkisalokodin muutostyöt 3415 Kiikalan päiväkodin lämmitysjärj. uusiminen Pajulan koulun lämpökanaalin uusiminen Sisäilmakorjaukset 3416 3417 0 0 0 -30 000 0 0 0 0 0 -177 972 0 -14 064 -300 000 -50 000 -20 000 -240 000 -250 000 0 -100 000 -50 000 -20 000 -100 000 -50 000 0 -70 000 -50 000 -70 000 -50 000 -50 000 -50 000 -42 355 -36 716 -100 000 -60 000 -500 000 -610 000 -100 000 -150 000 -100 000 -150 000 -100 000 -150 000 -100 000 -150 000 -100 000 -80 000 -100 000 -80 000 -5 000 000 0 -243 032 0 0 -110 000 -110 000 -110 000 -110 000 -110 000 0 -550 000 -150 000 0 -150 000 -5 000 000 -100 000 -100 000 -100 000 -100 000 113 Selitys 3418 3419 230 TP 2014 € TA 2015 € Kuusjoen koulun ja Kuusjokitalon lämmitysjärj. uusiminen Salohallin valaistus Kust. yht. 2016–2020 HKE 2016 € KJE 2016 € TS 2017 € 0 -350 000 0 -115 000 -115 000 -115 000 TS 2018 € TS 2019 € TS 2020 € Kaupunkikehityspalvelut yhteensä -514 138 -750 000 -7 375 000 -1 145 000 -775 000 -470 000 -470 000 -5 330 000 -330 000 200 Talonrakennus yhteensä -4 343 683 -2 250 000 -19 375 000 -4 575 000 -4 175 000 -4 470 000 -3 770 000 -6 630 000 -330 000 400 Kunnallistekniikka 410 4010 Kaava-alueet Metsäjaanun teollisuusalue 0 -100 000 -5 000 000 -1 500 000 -2 500 000 4025 4027 Riikin teollisuusalue, Riihitie Kokoojakatu Tupuri - MT110 0 -900 000 0 0 -900 000 4029 Hähkänän teoll.alue, Talmuntien jatkaminen Telakkatie Tavolan alue Uudet kaava-alueet 0 0 0 -1 170 000 -2 980 000 -250 000 0 0 -180 000 -70 000 -70 000 -70 000 4030 4031 4199 4032 Inkere/Santanummi 410 Kaava-alueet yhteensä 420 Liikenneväylät 4200 4201 -42 538 -20 932 -80 000 -53 718 -250 000 -1 000 000 -100 000 -700 000 -70 000 -700 000 -500 000 -700 000 -500 000 -700 000 -117 188 -430 000 -10 120 000 -320 000 -1 750 000 -4 200 000 -770 000 -1 200 000 -2 200 000 Uusien alueiden asfaltointi Uudelleen päällyst. kadut -171 459 -478 452 -200 000 -500 000 -1 300 000 -2 900 000 -200 000 -500 000 -200 000 -300 000 -200 000 -500 000 -300 000 -700 000 -300 000 -700 000 -300 000 -700 000 420 Liikenneväylät yhteensä -649 911 -700 000 -4 200 000 -700 000 -500 000 -700 000 -1 000 000 -1 000 000 -1 000 000 430 4300 4301 Katuinfran saneeraus Liikenneturvallisuuskohteet Katujen kuivatus -56 686 -37 983 -60 000 -50 000 -60 000 -50 000 -60 000 -50 000 -60 000 -50 000 4302 Huonokuntoiset jalkakäytävät ja kevyen liikenteen väylät KLV-yhteys ElmerannantieUhrilähteenkatu Venemestarinkadun liittymä Salonkadun kiertoliittymä -183 831 -100 000 -100 000 -100 000 -100 000 -300 000 -300 000 -100 000 -500 000 4314 4316 4317 4318 4319 4320 4323 4321 Jäänpidätysrakenteet Vilhonkadun saneeraus. Annankadun-Katrineholminkadun väli Kaukolantien varren KLV (Muurlantie-Jokivarrentie) Liikennevalojen saneeraus Keskustojen kehittäminen -316 286 0 0 -3 120 0 -600 000 -600 000 0 0 0 -107 798 0 -650 000 -60 000 0 -50 000 -100 000 -1 700 000 0 -600 000 0 0 -100 000 -100 000 -100 000 -100 000 -500 000 -500 000 114 Selitys 4322 4449 Takapappilan KLV Muu katurakentaminen 430 Katuinfran saneeraus yht. 431 4450 Katuvalaistus Uuden katuvalaistuksen rakentaminen Katuvalaistuksen saneer. (HQ-valaisimien vaihto) Katuvalaist. saneeraus yhd. Lounea/Caruna Katuvalaistus (kohdentamaton) Katuvalaistus yht. 4451 4452 4453 431 432 4475 4495 4499 432 Yhteishankkeet ELY:n kanssa Viitoituksen parantaminen KT 52 parantaminen Muut yhteishankkeet ELY:n kanssa Yhteishankkeet ELY:n kanssa yht. 440 Puistot 4501 4502 Heikkokuntoiset puistot Leikkipaikkojen peruskunnostus Viitanlaakson vihertyöt 4505 4512 4513 4514 4515 4516 4599 440 450 4600 4605 Taajamien asuinympäristön parantaminen Perhepuiston peruskunnostus Horninpuiston kunnostaminen Skeittipuisto Koirapuisto Uudet ja kunnostettavat puistot Puistot yhteensä Vapaa-ajan palvelujen muut kohteet Urheilupuiston peruskorjaus Lähiliikuntapaikkojen rakentaminen TP 2014 € TA 2015 € Kust. yht. 2016–2020 HKE 2016 € KJE 2016 € TS 2017 € TS 2018 € TS 2019 € TS 2020 € -70 000 -50 000 -100 000 -2 050 000 -100 000 -50 000 -100 000 -50 000 -500 000 -500 000 -500 000 -500 000 -705 705 -1 090 000 -5 360 000 -560 000 -560 000 -900 000 -1 300 000 -1 600 000 -1 000 000 -48 614 -70 000 -70 000 -70 000 -70 000 0 -3 200 000 -2 800 000 -2 800 000 -2 800 000 -333 401 -300 000 -300 000 -300 000 -300 000 0 -500 000 -500 000 -500 000 -500 000 -3 170 000 -3 170 000 -500 000 -500 000 -500 000 -500 000 -2 000 000 -382 014 -14 430 -3 570 000 -5 170 000 -30 000 0 -1 100 000 -1 100 000 -1 100 000 -1 100 000 -67 044 -20 000 -370 000 -20 000 -20 000 -50 000 -100 000 -100 000 -100 000 -81 473 -1 150 000 -1 470 000 -1 120 000 -1 120 000 -50 000 -100 000 -100 000 -100 000 -67 395 -40 000 0 -40 000 -52 794 -92 978 -70 000 -80 000 0 0 -70 000 -60 000 -44 680 -50 000 0 -50 000 -28 313 -80 000 -80 000 0 0 0 -80 000 -40 000 -30 000 0 -30 000 -1 900 000 0 -300 000 -400 000 -400 000 -400 000 -400 000 -286 160 -400 000 -1 900 000 -400 000 -300 000 -400 000 -400 000 -400 000 -400 000 -53 000 -1 063 000 -1 850 000 -1 000 000 -1 000 000 -850 000 -680 000 -170 000 -170 000 -100 000 -170 000 -70 000 -170 000 115 Selitys 4612 4613 450 400 Ollikkalan koulun pihan korjaus Lehmijärven viemäröinti Vapaa-ajan palvelujen muut kohteet yhteensä Kunnallistekniikka yhteensä 600 Irtain omaisuus 620 Sosiaali- ja terveyspalvelut Hoitajakutsujärjestelmä, Hintan hoivakoti Hammashoitoyksiköt Autoklaavi 6203 6212 6218 6221 6222 6223 6219 620 630 6403 6404 6417 6421 6401 6422 6425 630 635 6427 Silmänpohjakuvaukset kameralaitteisto Typ/Waltti pakettiauto henkilökuljetuksiin Lehmuskodin kalustaminen ja kattonosturi Hoitotarvikejakelun tilojen kalustaminen Sos. ja terv.palvelut, irtain yhteensä Lasten ja nuorten palvelut Perusopetuspalvelujen yhteiset Toinen aste ja vapaa sivistystyö Liikuntapalvelujen irtain Varhaiskasvatuspalvelujen irtain Perniön varhaiskasvatuksen irtaimistohankinnat Nuorisotilojen irtain Tuntiperust. laskutuksen käyttöönotto varh.kasv. Lasten ja nuorten palvelut, irtain yhteensä Vapaa-ajan palvelut Kirjaston tietojärjestelmän hankinta TP 2014 € TA 2015 € -32 800 Kust. yht. 2016–2020 HKE 2016 € KJE 2016 € TS 2017 € TS 2018 € TS 2019 € TS 2020 € 0 0 -51 000 0 0 -85 800 -1 114 000 -2 530 000 -1 170 000 -1 170 000 -950 000 -170 000 -70 000 -170 000 -2 308 251 -8 454 000 -30 750 000 -7 440 000 -7 070 000 -7 700 000 -5 740 000 -4 870 000 -5 370 000 -80 000 0 -65 700 -100 000 -80 000 -345 000 0 -120 000 -120 000 0 -75 000 -75 000 -75 000 -40 000 -40 000 -40 000 -28 000 -28 000 -28 000 -60 000 -60 000 -60 000 0 -20 000 0 -65 700 -280 000 -473 000 -248 000 -248 000 -75 000 -75 000 -75 000 0 -1 113 -50 000 -250 000 -50 000 -50 000 -50 000 -50 000 -50 000 -50 000 -22 550 -45 126 -50 000 -80 000 -125 000 -1 160 000 -25 000 -200 000 -25 000 -200 000 -25 000 -300 000 -25 000 -330 000 -25 000 -330 000 -25 000 -6 203 -50 000 -250 000 -50 000 -50 000 -50 000 -50 000 -50 000 -50 000 -9 304 -10 000 -200 000 -50 000 -10 000 0 -10 000 -200 000 -10 000 -10 000 -10 000 -10 000 -80 000 0 -320 000 -2 035 000 -335 000 -335 000 -635 000 -465 000 -465 000 -135 000 -20 000 -40 000 -20 000 -20 000 -20 000 -84 296 0 116 Selitys 6428 6429 6430 6431 6432 635 TP 2014 € TA 2015 € Pääkirjaston kalusteet Kiikalan kirjaston automatisointi Muurlan kirjaston automatisointi Veturitallin tuolit Elektroniikkamuseon puhelinnäyttely Vapaa-ajan palvelut, irtain yhteensä Kust. yht. 2016–2020 HKE 2016 € KJE 2016 € TS 2017 € -20 000 -20 000 -20 000 -57 000 -57 000 -57 000 -57 000 -27 000 -27 000 -27 000 -38 000 -38 000 -38 000 TS 2018 € TS 2019 € TS 2020 € -57 000 0 -20 000 -239 000 -162 000 -162 000 -77 000 -175 000 -50 000 -64 000 -50 000 -32 000 -50 000 -32 000 -50 000 -32 000 -33 785 0 -50 000 0 -40 000 -40 000 -40 000 0 0 0 640 6601 6603 Kaupunkikehityspalvelut Kiinteistö- ja mittauspalvelut Ravitsemispalvelut 6604 6605 Puistot Tilapalvelukeskus 640 Kaupunkikehityspalvelut, irtain yhteensä -33 785 -275 000 -154 000 -122 000 -122 000 -32 000 0 0 0 600 Irtain omaisuus yhteensä -183 782 -895 000 -2 901 000 -867 000 -867 000 -819 000 -540 000 -540 000 -135 000 0 -100 000 -2 080 000 -80 000 -80 000 -1 000 000 -1 000 000 -600 000 0 -80 000 0 0 -600 000 -100 000 0 -100 000 -100 000 -500 000 -500 000 Liikelaitokset 800 Vesihuoltolaitos 810 8011 8022 Uusien alueiden vesihuolto Metsäjaanun teollisuusalue Halikon Riikin teollisuusalue, Riihitie Venemestarinkadun liittymä 8025 8026 8199 8027 Tavolan alue Uusien kaava-alueiden vesihuolto Inkere/Santanummi 810 Uusien alueiden vesihuolto yht. 820 Vesihuollon saneeraus 8200 8201 Vesijohtoverkoston saneeraus Viemäriverkoston saneeraus 8205 8206 Vesijohtoverkoston uv-laitteet Vesilaitoksen automaatiojärjestelmä Vesihuoltoverkoston kartoitus Vedenottamot 8207 8209 -98 012 -1 200 000 -46 905 -200 000 -1 980 000 -80 000 -200 000 -80 000 -180 000 -80 000 -500 000 -500 000 -500 000 -300 000 -144 917 -400 000 -5 940 000 -440 000 -340 000 -2 200 000 -1 600 000 -1 000 000 -800 000 -209 593 -437 022 -22 920 -400 000 -400 000 -15 000 -2 100 000 -2 000 000 -75 000 -500 000 -500 000 -15 000 -500 000 -400 000 -15 000 -400 000 -400 000 -15 000 -400 000 -400 000 -15 000 -400 000 -400 000 -15 000 -400 000 -400 000 -15 000 -38 480 -10 000 -55 000 -15 000 -15 000 -10 000 -10 000 -10 000 -10 000 0 -64 431 -5 000 -30 000 0 -200 000 -5 000 -40 000 0 -40 000 -40 000 -40 000 -40 000 -40 000 117 Selitys 8211 8212 8213 8214 8215 8216 8217 820 840 8401 8403 8406 8407 TP 2014 € Viemäriverkoston vuotovesikartoitus Pumppaamoiden saneeraus Karjaskylän vesihuollon saneeraus Kantatie 52:n vesihuoltotyöt Märyn vesijohto Keskusjätevedenpuhdistamon saneeraus Kurjenpahnan vedenkäsittelyn saneeraus Vesihuollon saneeraus yhteensä Haja-asutusalueiden vesihuolto Hajalan alue -772 447 -247 633 870 8700 Vesihuoltolaitoksen irtain Vesihuoltolaitoksen irtain 870 Vesihuoltolaitoksen irtain yht. 800 8413 8419 8420 8421 8422 8423 840 -61 071 -11 494 Kust. yht. 2016–2020 HKE 2016 € KJE 2016 € TS 2017 € TS 2018 € TS 2019 € -50 000 -150 000 -30 000 -30 000 -30 000 -30 000 -30 000 -275 000 -800 000 -200 000 -200 000 -200 000 -200 000 -200 000 -125 000 -900 000 -200 000 0 -100 000 -200 000 -150 000 -200 000 0 -100 000 -2 050 000 -150 000 -50 000 -1 000 000 -1 000 000 -1 050 000 -100 000 -50 000 -500 000 -500 000 -8 780 000 -1 905 000 -1 600 000 -2 595 000 -2 595 000 -800 000 0 -800 000 -700 000 0 -50 000 -50 000 -1 100 000 -1 400 000 -1 300 000 -1 200 000 -200 000 -100 000 -100 000 -100 000 -100 000 -350 000 0 -30 000 -50 000 0 -30 000 -2 210 000 -24 105 -150 963 Rekijoen vesihuolto Salo-Muurla vesihuolto Kiskontie-Perniöntie väl. viemärilinja Teijo-Salo viemäri (valtio maksaa 30 %) Matilda-Teijo siirtoviemäri Viemäriverk.laaj. toimintaalueiden lähialueilla Kistolanpaltan vesihuolto Pohjankylän paineenkorotusasema Kaukola-Tuohittu vesihuolto Hajalan taajaman vesijohdon jatkaminen Haja-asutusalueiden vesih. yht. 8412 TA 2015 € -550 000 -150 000 -100 000 -150 000 -50 000 -500 000 -250 000 -250 000 -250 000 -100 000 -50 000 -10 000 -250 000 -10 000 -200 000 -10 000 -200 000 -50 000 -150 000 -150 000 -150 000 -1 750 000 -3 790 000 -3 010 000 -2 740 000 -13 169 -40 000 -200 000 -40 000 -13 169 -40 000 -200 000 Vesihuoltolaitos yhteensä -1 178 166 -4 400 000 Investointimenot yhteensä -9 450 985 -16 979 000 -1 095 000 TS 2020 € -30 000 -895 000 -150 000 -150 000 -700 000 -200 000 -150 000 0 -40 000 -40 000 -40 000 -40 000 -40 000 -40 000 -40 000 -40 000 -40 000 -40 000 -40 000 -18 710 000 -5 395 000 -4 720 000 -5 535 000 -4 435 000 -2 285 000 -1 735 000 -75 336 000 -18 977 000 -19 132 000 -19 224 000 -13 685 000 -15 025 000 -8 270 000 118 Selitys TP 2014 € TA 2015 € Kust. yht. 2016–2020 HKE 2016 € KJE 2016 € TS 2017 € TS 2018 € TS 2019 € TS 2020 € Investointitulot 2080 3233 Investointiavustukset ja osuudet Käyttöomaisuuden myynti, tontit Käyttöomaisuuden myynti, rakennukset Käyttöomaisuus, osakkeet Moision koulun laajennus 3235 4300 4318 Marian koulun laajennus Liikenneturvallisuuskohteet Jäänpidätysrakenteet 4451 Katuvalaistuksen san. (HQvalaisimien vaihto) Kt 52 parantaminen Urheilupuiston peruskorjaus 2000 2050 4495 4600 4601 8201 8406 8412 Avustus lähiliikuntapaikkojen rakent. Viemäriverkoston saneeraus Salo-Muurla vesihuolto Teijo-Salo viemäri 8401 6431 Halikko-Hajala vesihuolto Veturitallin tuolit 166 956 300 000 1 100 000 425 734 200 000 200 000 200 000 300 000 200 000 200 000 0 106 919 110 628 170 000 0 0 0 0 0 0 15 000 0 300 000 0 0 26 817 700 000 293 000 39 857 0 92 808 250 000 675 000 675 000 675 000 0 300 000 200 000 0 200 000 40 000 0 20 000 20 000 0 300 000 0 200 000 0 300 000 200 000 10 000 150 000 10 000 200 000 10 000 150 000 300 000 300 000 150 000 100 000 20 000 Investointiavustukset ja osuudet, yhteensä 1 154 720 1 743 000 3 125 000 1 455 000 1 605 000 750 000 470 000 300 000 0 Investointitulot yhteensä 1 154 720 1 743 000 3 125 000 1 455 000 1 605 000 750 000 470 000 300 000 0 -8 296 266 -15 236 000 -72 211 000 -17 522 000 -17 527 000 -18 474 000 -13 215 000 -14 725 000 -8 270 000 Investoinnit, netto 119 Investointisuunnitelman 2016–2019 perustelut 200 Talonrakennus 210 Sosiaali- ja terveyspalvelujen hankkeet 3011 Pääterveysaseman hammashuollon tilojen saneeraus (2018) Määrärahavaraus vuodelle 2018 200.000 euroa 3012 Pääterveysaseman kuntoutusosaston peruskorjaus (2018) Määrärahavaraus vuodelle 2018 1.500.000 euroa. 3032 Lehmuskodin korvaava ryhmäkoti (2016) Lehmuskodin korvaavan ryhmäkodin rakentaminen valmiiksi vuoden 2016 aikana. 3033 Pääterveysaseman ulkoseinäremontti (2017) Pääterveysaseman ulkoseinäremontti. Määrärahavaraus vuodelle 2017 2.000.000 euroa. 3034 Aikuissosiaalityö, TYP peruskorjaus (2016) TYPin uusien tilojen muutostyöt osoitteessa Salorankatu 5-7. Tiloihin tarvitaan muutostöitä isojen luokkatilojen muuttamiseksi äänieristetyiksi työ- ja asiakasvastaanottotiloiksi. Varataan vuodelle 2016 määrärahaa 70.000 euroa. 220 Lasten ja nuorten palvelujen hankkeet 3236 Perniön varhaiskasvatuksen uudet tilaratkaisut (2016–2017) Opetuslautakunnan päätös 21.4.2015§ 42 Perniön alueen päivähoidossa on jo useana vuotena ollut ongelmana tilanpuute, päivähoitopaikkoja on tarvittu alueelle lisää perhepäivähoitopaikkojen vähenemisen myötä. Alueella toimii monta pientä päiväkotia hajautetusti. Puolukkapuiston päiväkoti on ainoa päiväkodiksi rakennettu, muut kohteet toimivat epäkäytännöllisissä, ahtaissa ja ei päiväkotikäyttöön suunniteluissa 1-2 lapsiryhmän tiloissa. Nykyiset ja tulevaisuuden asettamat vaatimukset pedagogisille oppimisympäristöille asettavat myös haasteita. Tavoitteena on varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen läheinen sijainti, joka edesauttaa synergiaetujen mahdollistamista. Yhteistyö esi- ja alkuopetuksen kanssa on luonnikkaampaa lyhyiden välimatkojen ansioista. 6+1 –ryhmäinen päiväkoti. Kustannukset: vuodelle 2016 1,5milj.€ ja vuodelle 2017 2 milj.€ 3237 Kirkonkylän koulun pihan muutostyöt (2016) Koulun pihajärjestelyt on suunniteltava uudelleen, koska viereen rakennettava päiväkoti vie koululta toisen heidän välituntipihoistaan, kustannus 100.000 euroa. Piha on myös virikkeetön ja turvaton. 3238 Muurlan koulun ilmastoinnin ja katon korjaus (2016) Koulurakennuksen ilmastoinnin teho ei ole riittävä. Ilmamäärät eivät riitä nykyiselle oppilasmäärälle. Samalla toteutetaan myös katon korjaus, kustannus 200.000 euroa. 3239 Meri-Halikon koulun sosiaalitilat (2016) Meri-Halikon koulun sosiaalitilojen rakentaminen tai muun väliaikaisen ratkaisun löytäminen. Koulussa ei ole lainkaan sosiaalitiloja ja aluehallintovirasto on puuttunut tähän, kustannus 100.000 euroa. 3240 Ollikkalan päiväkodin peruskorjaus (2018–2019) Ollikkalan päiväkotia ei ole peruskorjattu sen avaamisen jälkeen (rakennettu 1982). Kiinteistössä on tarve peruskorjaukseen vuosien 2018–2019 aikana, määrärahavaraus 1milj.€. Talotekniikka on vanhentunutta ja tämän vuoksi kiinteistössä on ollut mm. mittavia vesivahinkoja. 3241 Perttelin päivähoidon tilaratkaisut (2016) Inkereen monitoimitalossa toimiva 2-ryhmäinen päiväkoti tarvitsee pikaista peruskorjausta sisäilmaongelmien takia. Kaivolan päiväkodin Liipolantien 2-ryhmäinen yksikkö toimii epä- 120 käytännöllisessä tilassa. Peruskorjaamalla Inkereen monitoimitalon päiväkodin sekä vieressä sijaitsevat tyhjänä olevat hammashoitolan ja neuvolalta vapautuvat tilat päiväkotitiloiksi voidaan entisiin hammashoitolan ja neuvolan tiloihin sijoittaa kaksi lapsiryhmää, jolloin Kaivolan yksikössä toimivat kaksi lapsiryhmää voivat siirtyä Inkereen päiväkodin yhteyteen remontoitaviin tiloihin. Tällä tavalla Inkere-Kaivolan yksiköstä saadaan muodostettua 4-ryhmäinen päiväkoti johon kuuluvat lisäksi 2 esiopetusyksikköä. Liipolantien kiinteistöstä voidaan luopua. Kustannukset: Hammashoitolan ja neuvolan tilojen muutostyöt päivähoitotiloiksi vuosien 2016 aikana 450.000€, päiväkodin peruskorjaukseen vuonna 2017 varataan 400.000€. KOY Inkereenkurvissa tarvitaan määrärahaa 30.000 € vuodelle 2016 muutostöihin neuvolan siirtymistä varten. Kustannukset yhteensä vuosien 2016- 2017 aikana 880.000 €. 3242 Märynummen päivähoidon tilaratkaisut (2018) Märynummen päiväkodin toiminta on jakautunut kahteen eri osoitteeseen. Yksi ryhmä sijaitsee Ampujantie 1:ssä ja toiset kaksi ryhmää sijaitsevat päiväkodiksi rakennetussa kiinteistössä osoitteessa: Välskärintie 1. Tehdyn palveluverkkoselvityksen tavoitteena on jatkossa muodostaa vähintään 3-ryhmäisiä päivähoitoyksiköitä. Ampujantien tila ei täytä päivähoitotoiminnalle asetettuja vaatimuksia, tilasta tulee luopua. Tilat ovat huonokuntoiset ja epäkäytännölliset, joita ei ole alun perin suunniteltu päivähoitotoimintaa varten. Tiloissa esiintyy myös sisäilmaongelmaa. Laajentamalla Märynummen päätaloa kahdella ryhmällä voidaan Ampujantien tilasta luopua ja saada toiminta saman katon alle. Märynummen päiväkotia ei ole peruskorjattu käyttöönoton jälkeen. Kustannukset: vuodelle 2017–2018 laajennus 800.000€ ja peruskorjaus 300.000€.yht. 1,1milj.€ 3243 Sirkkulan koulun peruskorjaus (2018) Sirkkulan koulu laajennusrakennus valmistui 2005. Laajennuksen yhteydessä ei käytännössä koskettu kahteen muuhun koulurakennukseen samassa pihapiirissä. Rakennukset ovat melko iäkkäitä, toinen vuodelta 1910 ja toinen 1929. Kustannukset 800.000€. Korjausesitys vuosille 2017–2019 harkinnan mukaan. 220 Vapaa-ajanpalvelujen hankkeet Paikallismuseoiden korjaukset Paikallismuseoiden korjauksiin varataan 30.000 euroa vuodelle 2015. Pääosa tästä menee Kreivinmäen tuulimyllyn korjaukseen. Tuulimylly on välitöntä korjausta vaativassa kunnossa. Yksi myllyn siivistä on katkennut ja lautakatto pahasti lahonnut. Seiniä peittävä pärekerros on päässyt erittäin huonoon kuntoon ja päreet ovat monessa kohden irronneet kokonaan. Rikala-seuran kanssa on käyty neuvotteluja mahdollisen avustuksen hakemiseksi tuulimyllyn korjaamista varten. 230 Kaupunkikehityspalvelujen hankkeet 3402 Sammutusjärjestelmien asentaminen (2016–2019) Paloilmoitinlaitteistojen uudistamisia on tarpeen tehdä suunnittelujaksolla vuosittain. Pyritään vähentämään virheilmoituksia. 3403 Jakelukeittiöiden saneeraustyöt (2016–2020) Jakelukeittiöiden erilaiset korjaus- ja saneeraustyöt keittiöiden toimintavarmuuden parantamiseksi. 3405 Vuohensaaren kehittäminen Saaren toimintaympäristön ja kiinteistöjen parantaminen. 3406 Energiasäästökorjaukset (2016–2020) Tavoitteena on saada uusiutuvia energiamuotoja käyttöön korvaamaan ensisijaisesti öljyä, mutta myös mahdollisuuksien mukaan sähköä. Kiinteistöjen valaistuksen osalta elohopealampuista pyritään pääsemään eroon ja korvata ne led-valaisimilla. 3408 Kiinteistöjen hälytysjärjestelmät ja automaatio (2016–2020) Automatiikka vaatii osin päivittämistä. Hankkeessa suuret kiinteistöt liitetään järjestelmään. 121 3413 Keskuskeittiön saneeraus (2019) Salon keskuskeittiön peruskorjaus ja saneeraus on suunniteltu vuodelle 2019. 3415 Kiikalan päiväkodin lämmitysjärjestelmän uusiminen (2016) Aikataulullisista syistä sitä ei saada toteutettua 2015. Lämmitys voi jatkua edelleen alkuperäistä reittiä naapurikiinteistön kautta. Kustannusarvio vuodelle 2016 110.000 €. 3417 Sisäilmakorjaukset (2016–2020) Sisäilmaongelmien korjauksiin on tarpeen varata oma määrärahansa, jottei kuluteta vuosikorjausten määrärahaa. Ongelmien korjauksiin on useimmiten tarpeen päästä nopeasti ja tästä syystä on hyvä varata oma määräraha näihin korjauksiin 2016 150.000 € ja jatkossa 100.000 € vuosittain. 3418 Kuusjoen koulun ja Kuusjokitalon lämmitysjärjestelmän uusiminen Kuusjoen koulun ja päiväkodin sekä Kuusjokitalon lämmitystä on hoidettu Salon Kaukolämmöltä vuokratulla lämpökontilla. Polttoaineena on ollut öljy. Kaupungin yhtenä ympäristöllisenä tavoitteena on lisätä uusiutuvien energiamuotojen käyttöä. Tähän liittyen on uudeksi lämmitysmuodoksi suunniteltu hakelämmitystä. Kustannusarvio 350.000 € 3419 Salohallin valaistus (2016) Salohallin valaistus ei kaikilta osin täytä kansainvälisiä valaistusvaatimuksia (tasaisuus, teho). Mm. televisiointi vaatii tietyn tason valaistustehokkuutta. Tavoitteena on saada nykyisen 500-1000 lx tilalle himmennettävä ja ohjattavissa oleva maksimissaan 1500 lx:n valoteho. Toteutus on tarkoitus tehdä ledeillä. Investoinnin takaisinmaksuaika on noin 7-9 vuotta. Kustannusarvio 110.000 €. 400 Kunnallistekniikka 410 Kaava-alueet 4010 Metsäjaanun teollisuusalue (2016–2020) Teollisuusalueen kunnallistekniikan rakentaminen vuosina 2016–2017. Alueelle tulee 40 kpl teollisuustontteja. 4031 Tavolan alue (2017–2020) Uuden tulevan kaava-alueen kaavakatujen rakentaminen 4032 Inkere / Santanummi (2016) Metsäkorvenkadun rakentaminen. Mahdollistaa 6 uutta rakennuspaikkaa 4199 Uudet kaava-alueet (2016–2020) Uusien kaavateiden ja mahdollisen kunnallistekniikan tekeminen äkillisten tarpeiden mukaan 420 Liikenneväylät 4200 Uusien alueiden asfaltointityöt (2016–2020) 4201 Uudelleen päällystettävät kadut (2016–2020) Asfaltointitöihin on varattu yhteensä 700.000 vuodelle 2016. Pääpaino on vanhojen katujen uudelleen päällystyksessä. 430 Katuinfran saneeraus 4300 Liikenneturvallisuuskohteet (2016) Liikenneturvallisuustyöryhmässä ja aloitteissa esille tulevien turvallisuuden parantamishankkeiden toteuttaminen ja suurempien kohteiden suunnittelu. 4301 Katujen kuivatus (2016) Uusien sadevesikaivojen ja järjestelmien rakentaminen kaupungin katuverkolle. 122 4302 Huonokuntoiset jalkakäytävät ja kevyen liikenteen väylät (2016) Huonokuntoisten jalkakäytävien ja kevyenliikenteen väylien uudelleen pinnoitus ja rakentaminen. 4318 Jäänpidätysrakenteet (2017–2018) Rakenteen tehdään Salon jokeen pidättämään ja pehmentämään jäitä, jotta jäiden lähtö sujuisi mahdollisimman pienillä vaurioilla. Pahimmassa tapauksessa nykytilanteessa raju jäidenlähtö voi aiheuttaa kaupungille ja joen varren kiinteistöjen omistajille miljoonien eurojen vahingot. Valtio rahoittaa hanketta 48 %:lla. 4323 Liikennevalojen saneeraus (2016) Huonokuntoisten ja usein häiriöitä aiheuttavien liikennevalokojeiden vaihto nykyaikaisiin Led-laitteisiin. 4321 Keskustojen kehittäminen (2016–2020) Vanhojen kuntakeskusten ja Salon ydinkeskustan katualueiden ilmeen, toiminnallisuuden ja kunnon parantaminen. Vuonna 2015 tehtiin parannustarpeiden kartoitus ja suunnittelun aloittaminen. Tulevina vuosina toteutus määrärahojen puitteissa. 4322 Takapappilan KLV (2016) Törnintien ja Hurtintien kapeiden jalkakäytävien muuttaminen / leventäminen kevyenliikenteenväyliksi. Hanke on jatkoa vuonna 2015 hankkeelle. 4449 Muu katurakentaminen (2016–2020) Suunnitelmavuosille on varattu katurakentamiseen tarvittava vuotuinen määräraha, joka kohdennetaan tarkemmin talousarviovuosittain. 431 Katuvalaistus 4450 Uuden katuvalaistuksen rakentaminen (2016) Uusien kaava-alueiden katuvalaistuksen rakentaminen. 4451 Katuvalaistuksen saneeraus (HQ-valaisimien vaihto) (2016) Salon kaupungin kaikkien katuvalojen vaihto energiatehokkaiksi HQ- / Led-valaisimiksi. Hanke toteutetaan Esco-hankkeena, jossa osa investoinnista katetaan käyttötalouteen syntyvällä energiansäästöllä. Hanke valmistuu syksyllä 2016, mutta energiansäästösopimus urakoitsijan kanssa kestää 10 vuotta. Hankkeeseen on myönnetty investointituki osan hankkeen kustannuksista, enintään 675.000 euroa. Avustus kohdentuu vuodelle 2016. 4452 Katuvalaistuksen saneeraus yhdessä Lounean/Caruna (2016) Vanhojen yhteiskäytössä olevien puupylväiden ja niissä olevien ilma johtolinjojen purkaminen ja uusien maakaapelilinjojen rakentaminen yhdessä muiden verkkoyhtiöiden kanssa. Samassa yhteydessä kaupunki rakentaa uudet katuvalot. 432 Yhteishankkeet ELY:n kanssa 4475 Viitoituksen parantaminen Kaupungin katuverkolla sijaitsevan opastuksen uusimista. 4495 KT 52 parantaminen (2016) Uuden tieyhteyden rakentaminen kt 52:lta 110-tielle. Hanke on alkanut vuonna 2015, joten kaupungin osuus hankkeesta vuodelle 206 on 1,1 miljoonaa euroa 4499 Yhteishankkeet ELY:n kanssa (2016–2020) Suunnitelmavuosille kaavailtu tarvittava vuotuinen määräraha, joka kohdennetaan talousarviovuosittain. 440 Puistot 4501 Heikkokuntoiset puistot Erilaiset rakennettujen puistojen peruskunnostustyöt. Kiinteiden kalusteiden ja rakenteiden uusiminen ja kunnostaminen. 123 4501 Leikkipaikkojen peruskunnostus Leikkipaikkojen peruskunnostusta eri puolilla kaupunkia. Tavoitteena on tehdä 1-2:n leikkipaikan peruskunnostus sekä pienempiä, lähinnä leikkivälineisiin liittyviä uusimis- ja kunnostustöitä. 4505 Viitanlaakson vihertyöt Käytäväverkoston rakentaminen ja maisemointi sekä asutuksen lähipuistoihin että Maisemapuistoon. Hanke on Salon vuoden 2016 valtakunnallisen Vihervuoden rakennuskohde. Aiheen vihervuodessa on suomalainen maisema. 4512 Taajamien asuinympäristön parantaminen Taajamien yleisten alueiden kunnostusta: Kohteina mm. Muurlan ja Halikon keskusta-alueet ja muut mahdolliset esiin nousevat kohteet. 4513 Perhepuiston peruskunnostus Perhepuiston jatkorakentaminen erityisesti esteettömän leikkipaikan näkökulmasta sekä muu puiston jatkorakentaminen. 4514 Horninpuiston kunnostaminen Vanhan kaupungintalon pihajärjestelyt. 4515 Skeittipuisto Uuteen Perhepuistoon rakennettavan skeittipuiston suunnittelumääräraha. Paikalla on vanhoja puurunkoisia vanerilevyistä rakennettuja ramppeja yms., jotka huonokuntoisina eivät täytä turvallisuusvaatimuksia ja joiden kunnostus/kunnossapito on työlästä. Tavoitteena on suunnitella käyttäjien kanssa yhteistyössä betonirakenteinen skeittausalue. 4516 Koirapuisto Uuden koirapuiston rakentamienne Halikon keskustan – Pajulan väliselle alueelle 450 Vapaa-ajan palvelujen muut kohteet 4600 Urheilupuiston peruskorjaus (2016–2017) Peruskorjauksella saatetaan Urheilupuisto nykyvaatimusten mukaiseen kuntoon niin suorituspaikkojen kuin yleisö- ja huoltotilojenkin osalta. Keskusurheilukentän huono kunto ei mahdollista enää kansallisen tai SM-tason tason kilpailujen järjestämistä; yli 30 vuotta vanha pinnoite täytyy kokonaan uusia, jotta se olisi toimiva yleisurheilualusta ja jotta kentällä jatkossakin voidaan harjoittaa yleisurheilutoimintaa ja kilpailutoimintaa. Yleisurheilukentän nykyinen muoto ja kentän säde ovat vanhanaikaiset, minkä vuoksi keskikenttä on liian kapea. Keskusurheilukentän nurmikenttä ei läpäise vettä väärien rakennekerrosten vuoksi ja vesi seisoo kentällä. Katsomo ei sovellu liikuntaesteisille ja katsomon yhteydessä olevat varastotilat ovat kooltaan riittämättömät, kuluneet ja erittäin epäkäytännölliset. Kenttää ympäröivät ns. maavallikatsomot ovat painuneet ja osittain sortuneet, osittain sortumispisteessä. Keinonurmikentän matto on kulunut ja Suomen Palloliiton kentällä tekemät mittaukset osoittavat, että puolet mittauspisteistä on kulunut alle hyväksyttävän rajan ja loput mittauspisteet ovat hyväksynnän raja-arvolla. Keskusurheilukenttä joudutaan asettamaan lähivuosina käyttökieltoon turvallisuussyistä, ellei sitä korjata. Peruskorjausta on toteutettu niin, että vuonna 2015 on uusittu keinonurmi sekä rakennettu yleisurheilun lämmittelyalueet. Vuosina 2016–2017 rakennetaan yläkenttä ja katsomo/varastorakenteet. 4605 Lähiliikuntapaikkojen rakentaminen(2016–2020) Tavoitteena on yhden isomman lähiliikuntapaikan rakentaminen koulujen pihoille joka toinen vuosi, mikäli hankkeisiin saadaan ulkopuolista rahoitusta. Vuonna 2016 lähiliikuntapaikka rakennetaan Marian koulun pihalle ja seuraavan lähiliikuntapaikan rakentaminen on ohjelmassa vuonna 2018 Keskustan koulun pihalle. 124 600 Irtain omaisuus 620 Sosiaali- ja terveyspalvelut 6212 Hammashoitoyksiköt (2016–2019) Vuoden 2016 investoinneilla on tarkoitus korvata neljä käytössä lähes 15 vuotta ollutta hammashoitoyksikköä. Neljän hammashoitoyksikön ja muutaman hoitokaapiston hankintameno on yhteensä n. 120.000€. Yksikön uusintainvestoinnin voi arvioida vähentävän yksikön vuosittaisia korjauskuluja vajaalla tuhannella eurolla muutamana investointitapahtumaa seuraavana vuotena. Hammashoitoyksiköitä on käytössä yhteensä 44. Määrä edellyttää keskimäärin kolmen yksikön uusintaa vuosittain, jos hammashoitoyksikköä käytetään keskimäärin 15 vuotta. Toimittajat takaavat varaosien saatavuuden ainoastaan kymmeneksi vuodeksi. Investointisuunnitelmaan vuosille 2016–2018 on laitettu 4 yksikköä kuhunkin vuoteen, koska vuonna 2013 uusia yksiköitä ei hankittu yhtään. Jakson keskivaiheilla tullee tarve uusia panoraamakuvauslaite, jonka hankintameno on arviolta n. 50.000 €. Investointi on suunniteltu vuoteen 2019. 6221 Silmänpohjakuvaukset, kameralaitteisto (2016) Silmänpohjakuvauksiin uusi kameralaitteisto n. 40.000€. Silmänpohjakuvaukset on aiemmin hoidettu Salon sairaalalta vuokratuilla välineillä 1 pv/viikko, mutta SAS:n ilmoituksen mukaan välineiden vuokraaminen ei ole enää jatkossa mahdollista. Silmänpohjakuvaukset ovat välttämätön osa diabeteksen seurantaa. Kuvausten toteuttaminen omana toimintana on asiakaslähtöinen ja taloudellinen vaihtoehto. Henkilöstöresursointi toimintaan tapahtuu, kuten tähänkin saakka, sisäisin järjestelyin. 6222 TYP/Waltti, pakettiauto henkilökuljetuksiin (2016) Pakettiauton (1+8) ostaminen Waltin työpaikan käyttöön. Autoa käytetään kuntouttavassa työtoiminnassa olevien työntekijöiden kuljettamiseen eri työkohteisiin (28 000 euroa). 6223 Lehmuskodin kalustaminen ja kattonosturi (2016) Lehmuskodin yhteisten tilojen kalustaminen ja kattonosturi (60.000 euroa). 630 Lasten ja nuorten palvelut 6403 Perusopetuspalvelujen yhteiset (2016–2020) Määräraha on varattu teknisen työn työsuojelullisten toimenpiteiden johdosta suoritettaviin hankintoihin sekä muihin perusopetuspalveluiden kalustohankintoihin. Kustannus 50.000 euroa. 6404 2.aste ja vapaa sivistystyö (2016–2020) Lukioiden kalustohankintoihin. Kustannus 25.000 euroa. 6421 Varhaiskasvatuksen irtain (2016–2020) Varhaiskasvatusyksikköjen kalustohankintoihin. Kustannus 50.000 euroa. 6401 Perniön varhaiskasvatuksen kalustohankinnat (2017) Kalustohankinnat uuteen 2016–2017 rakennettavaan varhaiskasvatusyksikköön. Kustannus 200.000 euroa. 6422 Nuorisotilojen irtain (2016–2020) Nuorisopalveluiden kalustohankinnat 10.000 euroa. 635 Vapaa-ajan palvelut 6427 Kirjaston tietojärjestelmän hankinta (2016–2017) Vuosille 2015–2017 on investointikohteena kirjastopalveluiden käyttöjärjestelmän uusiminen. Nykyinen käytössä oleva Origo korvataan Auroralla. Käyttöjärjestelmän päivitys on ajankohtainen, sillä Origoa ei ole kehitetty enää vuosiin, vaan ainoastaan ylläpidetty. Lisäksi Auroraan siirtyminen on edellytys Salon kirjaston liittymiselle mukaan Vaski-kirjastoihin. Vapaa-ajan lautakunta on tehnyt vuoden 2014 joulukuussa liittymistä koskevan päätöksen. Axiell Finland Oy:ltä saadun tarjouksen perusteella Salon kokoisessa kaupungissa 125 käyttöjärjestelmän päivityskustannukset ovat suuruudeltaan 60.000 €. Hankintakustannukset jaetaan Axiellin kanssa tehdyn sopimuksen mukaisesti kolmelle vuodelle eli 20.000 € / vuosi. Sopeuttamisohjelman mukaisesti Kiikalan ja Muurlan kirjastot automatisoidaan omatoimikirjastoiksi, joissa asioiminen ei edellytä henkilökunnan kokoaikaista läsnäoloa. Automatisoituihin kirjastoihin sisältyvän infrastruktuurin rakentaminen maksaa Axiell Finland Oy:ltä saadun selvityksen mukaan 37.000 € / kohde. Lisäksi kiinteistön muutostöihin tulee varata 20.000 € / kohde. Yhteensä nämä tekevät 57.000 € / kohde. Vuonna 2016 automatisointia koskevat muutostyöt toteutetaan Kiikalassa ja vuonna 2017 Muurlassa. 6428 Pääkirjaston kalusteet (2016) Vuodelle 2016 on investointikohteena pääkirjaston kalusteiden uusiminen. Viimeisimmät kalustehankinnat on tehty vuonna 2004 pääkirjaston uudisosan valmistuttua. Suurin osa kalusteista on peräisin ajalta tätä ennen, vanhimmat 1980-luvun lopulta. Hankinnan perusteena on nykyisten kalusteiden huono kunto. Kalusteita on korjattu useaan otteeseen. Huonokuntoisimpia on samalla poistettu. Kalusteiden hankintaan varataan 20.000 €. Kirjastopalveluiden investointeihin sisältyy myös uuden palautusautomaatin hankkiminen pääkirjastoon. Nykyinen yhden luukun palautusautomaatti on vuodelta 2004 ja sitä joudutaan korjaamaan jatkuvasti. Vuosittaiset korjauskustannukset ovat huomattavat. Palautusautomaattien tekniikka on kehittynyt merkittävästi viime vuosina. Tavoitteena on saada kaksiluukkuinen automaatti, joka tunnistaa sekä viivakoodeilla että RFID-tunnisteilla merkityt aineistot. Vaskiin liittyminen lisää käsiteltävän aineiston määrää. Palautusautomaatin käyttö vapauttaa henkilöstöä muihin tehtäviin. Kaksiluukkuinen automaatti tehostaa asiakaspalvelun sujuvuutta. Kun osaa palautuslaatikoista tyhjennetään, toisen luukun linjasto on edelleen käytössä. Automaatti lajittelee Salon kirjastojen ja muiden Vaski-kirjastojen aineistot valmiiksi. Henkilökunnan tehtäväksi jää materiaalinen lähettäminen eteenpäin eri yksikköihin. 6429 Kiikalan kirjaston automatisointi (2016) 6430 Muurlan kirjaston automatisointi (2017) Sopeuttamisohjelman mukaisesti Kiikalan ja Muurlan kirjastot automatisoidaan omatoimikirjastoiksi, joissa asioiminen ei edellytä henkilökunnan kokoaikaista läsnäoloa. Automatisoituihin kirjastoihin sisältyvän infrastruktuurin rakentaminen maksaa Axiell Finland Oy:ltä saadun selvityksen mukaan 37 400 € / kohde. Lisäksi kiinteistön muutostöihin tulee varata 20 000 € / kohde. Yhteensä nämä tekevät 57 400 € / kohde. Vuonna 2016 automatisointia koskevat muutostyöt toteutetaan Kiikalassa ja vuonna 2017 Muurlassa. 6431 Veturitallin tuolit (2016) Veturitalliin esitetään hankittavaksi pehmustetut tuolit yleisötilaisuuksia varten. Nykyiset kovat ja käsinojia vailla olevat tuolit soveltuvat huonosti konserttiyleisölle. 6432 Elektroniikkamuseon 4. päänäyttelyn rakentaminen (2016) Viimeinen, 4. osa ’Monitorien valmistus Salossa’ on syytä toteuttaa ennakoitua nopeammassa aikataulussa näyttelyn saamiseksi viimeisteltyyn kuntoon itsenäisyyden juhlavuoteen 2017 mennessä. Monitorituotannon osuus on myös edellisiä pienempi ja sen tuotantokustannus keskimäärin puolet edeltävien näyttelyjen tuotantokustannuksista. Monitoriosuus, näyttelyn kokonaisilmeen lopullinen yhtenäistäminen valojen, opasteiden, visuaalisen ilmeen ja sisällöstä kertovien tiedollisten aineiston tuottaminen tehdään nopeutetussa aikataulussa. Kustannus 38.000 euroa. Prosenttitaidehankinnat Urheilupuiston peruskorjauksen taidehankintoihin 28 000 euroa vuonna 2016 ja Perniön uuden varhaiskasvatusyksikön taidehankintoihin 35 000 euroa vuonna 2017, yhteensä 63 000 euroa vuosina 2016–2017. 6417 Liikuntapalveluiden irtain (2016–2020) Vuosi 2016, 195.000 €: Kokkilan uimalaituri on tullut käyttöikänsä päähän. Vanhaa ei käytännössä voi enää korjata ja alkaa olla käyttäjille vaarallinen. Vanha tulee purkaa ja uusi rakentaa tilalle. (35.000€). Urheilupuistossa sijaitsevan perhepuiston yhteyteen on viherpalveluiden kanssa suunniteltu toteutettavaksi kuntoilualue joka palvelisi perhepuistossa vierailevia vanhempia sekä urheilupuiston muita käyttäjiä. Kuntoilupaikan rakentamiseksi on käsittelyssä myös kuntalaisaloite. Liikuntapalveluiden osuus välineistä on (30.000€). Lii- 126 kuntapaikkojen hoitoon uusi pakettiauto (30.000 €) sekä kenttien hoidon kalustoa (moottorikelkka sekä keinonurmen hoitoon aura ja harja yht. 15.000 €). Salohallin tulostaulujen uusiminen (70.000€) 2 kpl siirrettäviä katsomoita urheilupuistoon (15 000) Vuosi 2017, 200.000 €: Urheilupuiston yläkentän peruskorjaus valmistuu 2017 ja samalla tulee ajankohtaiseksi uusia eri lajien välineistöä. Alustavan kartoituksen ja tarjousten perusteella kustannusarvio on n. 110.000€ Kuntoratojen osalta uusi lamppudirektiivi astuu voimaan 2015 ja silloin nyt käytössä olevien lamppujen (elohopeahöyry) valmistus ei ole enää sallittua. Nykyiset varastolamput riittävät ehkä vuosiin 2015–2016 asti. Kun varastot loppuvat, tulee sekä lamppu että valaisin vaihtaa toisentyyppiseksi. Mm. tämän vuoksi on tehty suunnitelmaa kuntoratojen tulevaisuudesta ja lakkautettu neljä kuntorataa vuosina 2013–2014. Jäljelle jäävien kuntoratojen osalta on tehty yhdessä sähkösuunnittelijan kanssa laskelma uusista led-valaisimista kuntoradoille ja on laskettu kuntoratojen valaisinten määrä. Valaisimien vaihto led-valaisimiin maksaa 11 kuntoradan osalta n. 290.000 e, hinta ei sisällä uusia valaisintolppia. Käyttökuluissa 20 vuoden laskennassa led-valaisin on edullisin kulutuksen ja huoltovapauden takia. Laskennallisesti elinkaarikustannuksissa monimetallilamppu on kallein kulutuksen ja lampun korkean hinnan takia. Vuosi 2018, 295.000 €: Vuonna 2018 kuntoratojen lamppujen uusintaa on edelleen jatkettava (n. 200.000 e). Lisäksi pitää uusia Urheilupuiston ns. 5-kentän (keinonurmen alapuolella oleva kenttä) sadettajajärjestelmä, joka on tehty 1990-luvulla. Uuden sadettajajärjestelmän hinnaksi on laskettu 35.000 e. Jäähalliin tarvitaan uusi kaukalo (60.000 e). Vanha kaukalo voidaan tarvittaessa sijoittaa ulkojäille. 640 Kaupunkikehityspalvelut 6601 Kiinteistö- ja mittauspalvelut (2016–2017) Tarkkojen viisto- ja ortoilmakuvien hankinta koko Salon alueelta sekä Förbyn pohjakartan teettäminen ilmakuvilta. Tarkat ilmakuvat tehostavat työtä poistamalla turhia maastokäyntejä, toimivat suunnittelun tukena useassa yksikössä ja tuovat lisää tuloja jätemaksuina, kiinteistöverona ja rakennuslupamaksuina. Ilmakuvia voidaan käyttää myös mm. ympäristöviranomaisen valvontatyössä, kaavan pohjakartan ajantasaistamisessa, koulumatkojen määrittelyssä, asiakaspalvelussa ja markkinoinnissa. Förbyn alueelta on tehty numeerinen ajantasakaava. Alueelta kuitenkin puuttuu kaavan pohjakartta, ja alkuperäisen asemakaavan pohjakartta on liian vanha käytettäväksi. Pohjakartta voidaan laatia nyt otettavista ilmakuvista. Hankinta toteutetaan pääsääntöisesti vuonna 2015, mutta vuodelle 2016–2017 varataan hankinnan loppuerä. 6603 Ravitsemispalvelut (2016) Palvelukeittiöiden koneiden ja laitteiden uusiminen. 6605 Tilapalvelukeskus (2016) Kiinteistöhoitokaluston uusiminen ja täydentäminen. Liikelaitokset 810 Uusien alueiden vesihuolto 8011 Metsäjaanun teollisuusalue (2016–2018) Vesikapasiteetin suunnittelu. 8022 Halikon Riikin teollisuusalue, Riihitie (2017) Vesikapasiteetin suunnittelu. 8026 Tavolan alue (2017–2020) Tavolan alueen rakentamisen yhteydessä tehtävät vesihuoltotyöt suunnitteluvuosille 2016– 2019. 8027 Inkere-Santanummi (2016) Vesihuollon rakentaminen. 8199 Uusien kaava-alueiden vesihuolto (2016–2020) Kaava-alueilla tapahtuva rakentamista tukeva vesihuoltotyö 127 820 Vesihuollon saneeraus 8200 ja 8201 Vesi- ja viemäriverkoston saneeraus (2016–2020) Vesi- ja viemäriverkoston saneeraus eri puolella Salon kaupunkia. Vuosittainen määräraha on 500.000 euroa per verkosto. Verkostot ovat paikoin huonokuntoisia ja vuotavia. Vuotojen osuus pahimmillaan yli 50 % (viemäriverkosto). Vesijohtoverkoston osalta myydyn ja pumpatun erotus on yli 20 % (hukkaprosentti). 8205 Vesijohtoverkostot uv-laitteet (2016–2020) UV-desinfiointilaitteilla vaikutetaan veden mikrobiologiseen laatuun ja varmistetaan lähtevän veden puhtaus. 8206 Vesilaitoksen automaatiojärjestelmä (2016–2020) Vesilaitoksen automaatiojärjestelmän parantamisella varmistetaan laitoksen toimivuus ja vähennetään paikan päällä tapahtuvia käyntejä. 8207 Vesihuoltoverkoston kartoitus Vesi- ja jätevesiverkostojen sijainnin dokumentointi vastaamaan todellista tilannetta 8209 Vedenottamot (2016–2020) Vedenottamot ovat osin hyvinkin vanhoja rakennuksia, joiden tekninen laatutaso ei vastaa tämän päivän vaatimuksia. 8211: Viemäriverkoston vuotovesikartoitus (2016–2020) Kiinteistöt johtavat runsaasti katolta ja pihoilta tulevia sadevesiä jätevesiviemäriin. Vedet aiheuttavat tulvia ja huonontavat puhdistustulosta. Määräraha käytetään viemäriverkoston vuotovesi kartoitukseen ja kuvaukseen. 8212 Pumppaamoiden saneeraus (2016–2019) Huonokuntoisten vesihuolto pumppaamoiden kunnostus ja päivitys. 8213 Karjaskylän vesihuollon saneeraus (2016) Karjaskylän vesihuollon saneeraus liittyy olennaisena osana Salo-Muurla vesihuoltohankkeeseen. Olemassa oleva Karjaskylän vesihuoltoverkosto ei nykyisessä muodossa kykene palvelemaan Salo-Muurla vesihuoltoa. Hanke on aloitettu vuonna 2015 ja päättyy vuonna 2016. 8215 Märyn vesihohto (2016) Märynummen alueen vesijohtoverkoston uusimistyö veden laatuongelmien johdosta 8216 Keskusjätevedenpuhdistamon saneeraus (2016–2018) Keskusjätevedenpuhdistamon lupaehtojen tiukentumisesta johtuva laitoksen modernisointiin liittyvä suunnittelumääräraha. 8217 Kurjenpahnan vedenkäsittelyn saneeraus Kurjenpahnan vedenkäsittelylaitoksen modernisointi ja päivitys. 840 Haja-asutusalueiden vesihuolto 8401 Hajalan alue (2016–2018) Valtio on myöntänyt 30 % avustuksen Halikko–Hajala kunnallistekniikan toteutusta varten vuosille 2015–2016. Hajalan taajaman jätevedet ohjataan liikelaitoksen rakennuttamaa verkostoa pitkin Salon keskusjätevedenpuhdistamolle. Hajalan taajaman kunnallistekniikan toteuttaa erillisurakkana osuuskunta. 8406 Salo-Muurla vesihuolto (2016–2017) Salo-Muurla vesihuollon rakentaminen välillä Karjaskylä – Muurlan puhdistamo. Hankkeessa toteutetaan vesihuollon parantamista ja uusimista. Muurlan jätevedenpuhdistamo poistuu käytöstä ja jätevedet ohjataan keskusjätevedenpuhdistamolle. Hanke toteutetaan vuosina 2015–2016. Vuoden 2016 osuus on 1,3 miljoonaa euroa. Hankkeen kokonaisrahoitusosuus valtiolta on toteutuneista kustannuksista 30 % (noin 500.000 euroa yhteensä). 128 8407 Kisko-Perniöntien välinen viemärilinja (2016) KT 52 ohikulkutien rakentamiseen liittyvät vesihuoltotyöt. 8413 Matilda-Teijo siirtoviemäri (2016) Matilda-Teijo vesihuoltohankkeen alueiden viimeistely 8419 Viemäriverkoston laajeneminen toiminta-alueiden lähialueilla (2016–2019) 8420 Kistolanpaltan vesihuolto (2016–2017) Muurlan Kistolanpaltan asukaskeskittymän vesihuoltoverkoston rakentaminen vuosina 2016–2017. Suunnittelutyö on toteutettu 2015 8421 Pohjankylän paineenkorotusasema (2016) Perniön Pohjankylään rakennettavalla paineenkorotusasemalla turvataan Tuohitun ja Sirkkulan vesihuolto. 8422 Kaukola-Tuohittu vesihuolto (2016–2017) Tuohitun osuuskunta rakentaa alueelle vesijohdon ja paineviemärin. Liikelaitos kustantaa hankkeen yhteiseltä osuudelta materiaaleja ja suunnittelua. Liikelaitoksen osuuden suuruus on 250.000 euroa vuosina 2016–2017. 8423 Hajalan taajaman vesijohdon jatkaminen (2016) Hajalan jätevesivesiosuuskunta rakentaa viemäriverkoston alueelleen. Liikelaitos osallistuu vesijohdon rakentamistöihin osuuskunnan mukana 870 Vesihuoltolaitoksen irtain 8700 Vesilaitoksen irtain (2016–2020) Määräraha on vanhojen kiinteistöissä sijaitsevien mittalaitteiden vaihtoon ja kunnostukseen. 129 Rahoituslaskelma perusteluineen TP 2014 TA 2015 HKE 2016 KJE 2016 TS 2017 TS 2018 TS 2019 € € € € 1 000 € 1 000 € 1 000 € Toiminnan rahavirta Vuosikate Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät -287 328 3 910 722 -1 231 858 8 896 975 11 392 14 092 0 0 0 0 0 0 -1 179 689 -1 467 017 0 3 910 722 0 -1 231 858 0 8 896 975 0 11 392 0 -6 608 0 14 092 0 -6 608 Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyv. vastaavien hyödykk. luov.tulot -10 510 656 -15 349 000 274 811 1 782 112 Toiminnan ja investointien rahavirta -18 977 000 1 043 000 -19 132 000 1 455 000 -8 453 733 -14 306 000 -9 920 750 -10 395 278 0 -19 224 1 605 000 -13 685 750 -17 522 000 -17 527 000 -18 753 858 -8 630 025 0 -15 025 470 -18 474 0 -7 082 300 -13 215 0 -877 -14 725 -21 333 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset Antolainasaamisten vähennykset -76 663 44 177 -30 000 -32 486 0 -50 000 -30 000 50 000 -50 000 0 50 000 -50 0 50 -50 0 50 -50 0 50 0 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys 15 000 000 19 000 000 18 000 000 18 000 000 15 000 16 000 35 000 -12 458 843 -13 000 000 -13 000 000 -13 000 000 -15 000 -16 000 -16 000 Valuuttakurssimuutokset Lyhytaikaisten lainojen muutos Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiant. varojen ja pääom. muutoks. 2 541 157 114 6 000 000 5 000 000 5 000 000 0 0 19 000 0 Vaihto-omaisuuden muutos 0 0 0 0 0 0 0 Saamisten muutos Lyhytaikaisten saamisten muutos Korottomien velkojen muutos -733 398 2 400 000 2 800 000 2 800 000 2 200 1 900 1 600 401 899 Rahoituksen rahavirta -331 385 822 800 2 177 286 Rahavarojen muutos 3 222 800 0 9 192 800 -7 743 464 2 800 000 0 7 800 000 -1 202 478 2 800 000 0 7 800 000 -10 953 858 2 200 0 2 200 -830 025 1 900 0 1 900 -4 882 1 600 20 600 2 777 -733 Rahavarat 31.12. 10 857 195 9 654 717 -1 299 141 8 824 692 3 943 6 720 5 987 Rahavarat 1.1. 18 600 659 10 857 195 9 654 717 9 654 717 8 8252 3 943 6 720 130 Salon kaupungin rahoituslaskelma 2016 Perustelut Tulorahoitus Vuosikate Siirtyy tuloslaskelmasta. Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Käyttöomaisuusinvestoinnit Vuoden 2015 talousarvioon otettujen investointien rahoitus esitetään rahoituslaskemassa. Rahoitusosuudet investointimenoihin Suurimmat tuotot kiinteistöjen ja tonttien myynnistä saatavat tulot. Toiminnan ja investointien rahavirta Antolainauksen muutokset Antolanasaamisten lisäykset Sosiaalisen luototuksen määräraha Antolainasaamisten vähennykset 8 896 975 0 8 896 975 0 -19 632 000 1 605 000 -8 630 025 -50 000 50 000 0 Sosiaalisen luototuksen takaisinmaksut. Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäykset Pitkäaikaisten lainojen vähennys Talousarviolainojen ohjelmien mukaiset lyhennykset vuodelle 2015 Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset Vaihto-omaisuuden muutos Saamisten muutos Sisältää jälkirahotteisten valtionosuuksien kokonaismäärän Lyhytaikaisten saamisten muutos Korottomien velkojen muutos Rahoitustoiminnan nettokassavirta Kassavarojen muutos 18 000 000 -13 000 000 5 000 000 0 0 0 2 800 000 0 0 2 800 000 7 800 000 -830 025 131 Liitteet Kokonaismenot ja -tulot Toimintamenot Investoinnit Rahoituskulut Lainojen lyhennykset Menot yhteensä Toimintatulot Verotulot Valtionosuudet Rahoitustulot Investointitulot Lainanotto Tulot yhteensä TP 372 9 4 12 2014 473 308 767 068 945 183 620 813 TA 368 16 3 13 2015 392 164 979 000 010 000 000 000 TA 370 19 4 13 2016 601 606 132 000 868 805 000 000 TS 365 19 5 15 2017 500 000 224 000 508 000 000 000 TS 365 13 5 16 2018 500 000 685 000 808 000 000 000 TS 177 15 3 16 2019 000 000 025 000 808 000 000 000 399 806 372 101 599 198 181 052 095 91 063 870 3 415 999 1 560 745 17 000 000 395 691 907 401 381 164 90 337 886 181 200 000 103 400 000 375 000 1 743 000 19 000 000 396 055 886 407 602 411 92 938 581 181 200 000 108 000 000 2 228 805 1 605 000 18 000 000 403 972 386 405 232 000 94 000 000 178 200 000 108 000 000 2 200 000 750 000 15 000 000 398 150 000 400 993 000 94 000 000 180 200 000 109 000 000 2 200 000 470 000 16 000 000 401 870 000 211 833 000 72 000 000 70 000 000 30 000 000 2 200 000 300 000 35 000 000 209 500 000 Varojen reaalimuutos -4 114 465 -5 325 278 -3 630 025 -7 082 000 877 000 -2 333 000 Rahavarat 31.12. Lainat 31.12. Lainojen muutos 18 217 387 113 969 646 4 379 187 12 892 109 119 969 646 6 000 000 9 262 084 124 969 646 5 000 000 2 180 084 124 969 646 0 3 057 084 124 969 646 0 724 084 143 969 646 19 000 000 132 Toimintamenojen jakautuminen lautakunnittain 2016 1.000 € Tarkastusltk Keskusvaaliltk Kaupunginvaltuusto ja -hallitus Sosiaali- ja terveysltk Opetusltk Vapaa-ajan ltk Tekninen ltk Kaupunkisuunn.ltk Rak. Ja ymp.ltk Vesihuoltolaitoksen johtok. Yhteensä 28 192 88 12 30 12 2 3 370 100 10 174 743 433 325 402 795 130 489 601 % 0,0 % 0,0 % 7,6 % 52,0 % 23,9 % 3,3 % 8,2 % 3,5 % 0,6 % 0,9 % 100,0 % 133 Toimintatulojen jakautuminen lautakunnittain 2016 1.000 € Tarkastusltk Keskusvaaliltk Kaupunginvaltuusto ja -hallitus Sosiaali- ja terveysltk Opetusltk Vapaa-ajan ltk Tekninen ltk Kaupunkisuunnittelultk Rak. Ja ymp.ltk Vesihuoltolaitoksen johtok. Yhteensä 9 23 5 1 34 9 8 92 0 0 650 379 555 630 265 188 597 674 938 % 0,0 % 0,0 % 10,4 % 25,2 % 6,0 % 1,8 % 36,9 % 9,9 % 0,6 % 9,3 % 100,0 % 134 Rahoitus 2016 Toimintatuotot Verotulot Valtionosuudet Yhteensä 1.000 € 92 181 108 382 938 200 000 138 % 24,3 % 47,4 % 28,3 % 100,0 % 135 Toimintamenot menolajeittain 2016 Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut Yhteensä 1.000 € 159 151 17 20 21 370 555 780 713 493 061 602 % 43,1 % 41,0 % 4,8 % 5,5 % 5,7 % 100,0 % 136 Toimintatulot tulolajeittain 2016 Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Yhteensä 1.000 € 43 17 5 26 92 105 822 711 301 939 % 46,4 % 19,2 % 6,1 % 28,3 % 100,0 % 137 Investointimenot 2016 1.000 € Aineeton käyttöomaisuus Kiinteä omaisuus Talonrakennus Kunnallistekniikka Irtain omaisuus Vesihuoltolaitos Yhteensä 4 8 4 19 100 700 175 570 867 720 132 % 0,5 % 3,7 % 21,8 % 44,8 % 4,5 % 24,7 % 100,0 % 138 Vesihuoltolaitoksen tulos- ja rahoituslaskelma Tuloslaskelma 2016 80 Liikelaitos Salon vesi TP2012 Liikevaihto Varastojen lis.(+) tai väh. (-) Valmistus omaan käyttöön Liiketoim. muut tulot Tuet ja avustukset kunnalta Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilik. aikana Varastojen lis.(+) tai väh.(-) Palvelujen ostot Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Eläkekulut Muut henkilösivukulut Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Arvonalentumiset Liiketoiminnan muut kulut Liikeylijäämä (-alijäämä) Rahoitustuotot ja -kulut Korkotulot Muut rahoitustulot Kunnalle maksetut korkokulut Muille maksetut korkokulut Korvaus peruspääomasta Muut rahoituskulut Ylijäämä (alijäämä) ennen satunn. eriä Satunnaiset tuotot ja -kulut Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut Ylijäämä (alijäämä) ennen varauksia Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) Vapaaeht. varauksien lis.(-) tai väh.(+) Tuloverot Tilikauden ylijäämä (alijäämä) Vesilaitoksen tunnusluvut Sijoitetun pääoman tuotto, % Kunnan sijoittaman pääoman tuotto, % Voitto, % TP2013 TP2014 TA2015 TA2016 TA% 8 316 790 7 891 514 8 179 161 8 442 700 8 660 055 2,6 % 60 214 42 430 37 767 26 000 14 210 -45,3 % -1 012 807 -1 114 153 -1 009 715 -902 000 -1 007 677 11,7 % -1 075 048 -1 012 082 -1 051 990 -985 490 -1 028 427 4,4 % -1 077 841 -346 187 -1 079 867 -349 808 -1 104 788 -398 182 -897 672 -350 000 -938 647 -360 991 4,6 % 3,1 % -2 510 498 -2 416 251 -2 433 304 -2 592 000 -2 400 936 -7,4 % -140 898 2 213 725 -152 219 1 809 564 -129 068 2 089 881 -157 614 2 583 924 -153 539 2 784 048 -2,6 % 7,7 % 0 5 273 0 70 0 2 543 0 0 0 0 -36 -1 562 805 -102 0 -1 758 156 -765 0 -1 758 156 -3 0 -1 562 805 0 0 -1 562 805 0 0,0 % 656 055 50 713 334 265 1 021 119 1 221 243 19,6 % 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 656 055 72 853 50 713 72 852 334 265 72 853 1 021 119 -72 800 1 221 243 -72 800 19,6 % 0,0 % 0 0 728 908 0 0 123 565 0 0 407 118 0 0 948 319 0 0 1 148 443 21,1 % 5,41 % 4,38 % 5,04 % 6,31 % 6,79 % 5,42 % 7,89 % 4,38 % 0,64 % 5,04 % 4,09 % 6,31 % 12,09 % 6,79 % 14,10 % 139 Rahoituslaskelma 2016 Liikelaitos Salon vesi TP2012 Toiminnan rahavirta Liikeylijäämä (-alijäämä) Poistot ja arvonalentumiset Rahoitustuotot ja -kulut Satunnaiset erät Tuloverot Tulorahoituksen korjauserät Tilikauden ylijäämä / alijäämä Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykk. luovutustulot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen vähennys muilta Muut maksuvalmiuden muutokset Vaihto-omaisuuden muutos Saamisten muutos kunnalta Saamisten muutos muilta Korottomien velkojen muutos kunnalta Korottomien velkojen muutos muilta Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos TP2013 TP2014 TA2015 TA2015 TA% 2 213 725 2 510 498 -1 557 670 0 0 0 3 166 553 1 809 564 2 416 252 -1 758 851 0 0 0 2 466 965 2 089 881 2 433 304 -1 755 616 0 0 0 2 767 569 2 583 924 2 592 000 -1 562 805 0 0 0 3 613 119 2 784 048 2 400 936 -1 562 805 0 0 0 3 622 179 7,7 % -7,4 % 0,0 % -2 135 402 0 -2 990 255 0 -1 238 114 132 665 -3 150 000 250 000 -4 720 000 500 000 49,8 % 0 0 0 0 0 1 031 151 -523 290 1 662 120 713 119 -597 821 -183,8 % -5 256 -1 025 895 0 0 -262 581 0 523 290 0 0 -40 415 0 -1 662 121 0 0 161 997 -33 000 -680 119 0 0 0 -33 000 630 821 0 0 0 0,0 % -192,8 % -734 670 -28 644 -1 031 151 168 061 395 644 523 290 -1 105 008 -719 110 -1 662 121 0 0 -713 119 0 0 597 821 0 0 -1 0 0 0,3 % -183,8 % 140 Talousohje Kaupunginhallitus liittää vuoden 2016 talousarvion täytäntöönpano-ohjeisiin Salon kaupungin taloudenhoitoa koskevan ohjeiston. Toimintayksiköiden tulee taloudenhoidossaan sen lisäksi, mitä kuntalaissa ja kirjanpitolaissa sekä muussa lainsäädännössä on säädetty tai johtosäännössä määrätty, noudattaa tämän ohjeen määräyksiä. Talouden hoitoa koskevat yleiset ohjeet Taloudellisuus ja tulosvastuu Kaupungin tehtävät on hoidettava taloudellisesti ja tuloksellisesti sekä siten, että vastuu toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden saavuttamisesta on selkeä. Sisäinen valvonta Kaupungin sisäinen valvonta on jakaantunut organisaatioyksikön omaan toimintaansa kohdistuvaan valvontaan sekä sisäisen tarkastuksen suorittamaan valvontaan. Kaupungin toiminnot on järjestettävä ja toimintaa hoidettava niin, että organisaation kaikilla organisaation tasoilla ja kaikissa toiminnoissa on riittävä sisäinen valvonta. Sisäistä valvontaa koskevat periaatteet sisältyvät kaupunginhallituksen hyväksymiin sisäisen valvonnan ja sisäisen tarkastuksen toimintaohjeisiin. Konserniohjaus Konserniohjausta koskevat periaatteet sisältyvät erillisiin konserniohjeisiin. Riskienhallinta Kaupunginhallitus vastaa riskienhallinnasta sekä päättää kaupungin omaisuuden ja vastuiden vakuuttamisesta. Kaupunginhallitus voi siirtää ratkaisuvaltaansa edelleen muille toimielimille ja viranhaltijoille. Riskienhallintaa koordinoi riskienhallinnan työryhmä, ja käytännön riskienhallintatyötä tehdään eri työyksiköissä. Irtaimistoluettelo Kaupungin yksiköiden irtaimesta omaisuudesta on pidettävä luetteloa. Luetteloinnin avulla valvotaan kunnan omaisuuden käyttöä ja säilyttämistä. Irtaimistoluetteloa pitää yksikön esimies tai hänen määräämänsä henkilö. Luetteloitavaa irtaimistoa ovat esineet, joiden hankintahinta on 200–10.000 euroa (alv 0 %). Yli 10.000 euron arvoinen irtaimisto luetteloidaan erillisessä käyttöomaisuusrekisterissä. Irtaimen esineen hankintalasku kirjataan tilille 4580 (luetteloitava irtaimisto). Hankintalasku tallentuu Rondoarkistoon, joka toimii irtaimistoluettelona. Irtaimistotilille hankittujen esineiden poistamisesta, myymisestä tai siirtämisestä toiseen yksikköön tulee tehdä merkintä Rondoarkistoon kyseisen esineen hankintalaskulle. Merkintä tulee tehdä laskulle Rondossa olevaan huomiokenttään kirjoittaen siihen esineen muutostiedot (poisto-/myynti/siirtopäivä, siirron kohde, poiston syy, päättäjä). Käyttöomaisuuden myynti Käyttöomaisuuden, käyttöomaisuusarvopapereiden ja muiden pitkäaikaisten sijoitusten myynnistä päättää kaupunginhallitus, joka voi siirtää ratkaisuvaltaansa edelleen muille toimielimille ja viranhaltijoille. Irtaimen käyttöomaisuuden myynnin osalta noudatetaan kaupunginhallituksen erikseen hyväksymää irtaimiston poisto-ohjetta. 141 Maksujen määrääminen Kaupunginvaltuusto päättää maksujen yleisistä perusteista. Maksujen yksityiskohtaisista perusteista ja maksuista päättää kaupunginhallitus, lautakunta ja johtokunta tehtäväalueensa osalta. Taloussuunnittelu ja -raportointi Taloussuunnitelma ja talousarvio Kaupungin taloudenhoito perustuu taloussuunnitelmaan ja talousarvioon. Taloussuunnitelma, jonka ensimmäinen vuosi on talousarvio, laaditaan 4 vuodeksi. Investointisuunnitelma laaditaan 5 vuodeksi. Taloussuunnitelmassa ja talousarviossa hyväksytään kaupungin toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Talousarvion ja taloussuunnitelman laadinnassa noudatetaan Kirjanpitolautakunnan kuntajaoston ja Kuntaliiton antamia yleisohjeita ja suosituksia sekä kaupunginhallituksen antamia talousarvion laadintaa koskevia ohjeita. Kaupunginvaltuusto hyväksyy talousarviossa sitovuustason mukaan toiminnalliset tavoitteet, niiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot sekä investointisuunnitelman. Kaupunginvaltuusto määrää, miten talousarvio ja sen perustelut sitovat kaupunginhallitusta ja muita kaupungin viranomaisia. Käyttösuunnitelma Kaupunginhallitus, lautakunta ja johtokunta hyväksyvät tehtäväalueensa talousarvioon perustuvat käyttösuunnitelmat. Käyttösuunnitelmassa toimielimet päättävät omalta osaltaan valtuuston päättämien tehtävien toteuttamisesta ja jakavat tavoitteet, määrärahat ja tuloarviot edelleen pienemmiksi kokonaisuuksiksi, osatavoitteiksi, osamäärärahoiksi ja osatuloarvioiksi. Edellä mainitut toimielimet voivat siirtää käyttösuunnitelmien hyväksymiseen liittyvää ratkaisuvaltaansa edelleen alaisilleen viranhaltijoille. Talousarvion muutokset Talousarvioon tehtävät muutokset on esitettävä valtuustolle talousarviovuoden aikana. Talousarviovuoden jälkeen talousarvion muutoksia voidaan käsitellä vain poikkeustapauksissa. Määrärahan muutosesityksessä on selvitettävä myös muutoksen vaikutus toiminnallisiin tavoitteisiin ja tuloarvioihin. Vastaavasti toiminnallisia tavoitteita ja tuloarvioita koskevassa muutosesityksessä on selvitettävä muutoksen vaikutus määrärahoihin. Talousarvion toteutumisen seuranta ja raportointi Talousarvion tavoitteiden toteutumisesta raportoidaan valtuustolle ja kaupunginhallitukselle kaupunginhallituksen päättämin menettelytavoin ja lautakunnalle sen määräämin menettelytavoin. Osavuosikatsaukset laaditaan vuosikolmanneksittain 30.4., 31.8. ja 31.12. vallinneen tilanteen mukaan. Vuoden lopun tilanne raportoidaan tilinpäätöksen yhteydessä. Muiden kuukausien tilanne raportoidaan kaupunginhallitukselle erillisellä kuukausiraportilla. Rahoitus ja maksuliikenne Rahoitus, maksuliikenne ja sijoitustoiminta on hoidettava riskit halliten. Vieraan pääoman käytön on oltava toiminnallisesti ja taloudellisesti perusteltua. 142 Rahoituksen hoitaminen Talousarvion ja -suunnitelman hyväksymisen yhteydessä valtuusto päättää antolainojen ja pitkäaikaisen vieraan pääoman muutoksista. Muista rahoitukseen liittyvien asioiden päättämisestä ovat määräykset hallintosäännössä. Sijoitustoimintaa on hoidettava kaupunginvaltuuston hyväksymän ohjeen mukaan. Rahavarat, arvopaperit ja vakuudet sekä muut tärkeät asiakirjat on säilytettävä turvaavalla tavalla. Maksuliikenteen hoitaminen Tilien avaamisesta raha- ja rahoituslaitoksiin kaupungin nimiin päättää henkilöstö- ja talouspäällikkö. Pankkitilien käyttöoikeus on kaupunginhallituksen erikseen määräämillä viranhaltijoilla. Maksuliikenne hoidetaan keskitetysti Kunnan Taitoa Oy:ssä lukuun ottamatta erillisiä käteissuoritusten vastaanottopisteitä, joiden toimintaa ohjataan kaupunginhallituksen hyväksymillä käteiskassojen hoito-ohjeilla. Talousosasto pitää yllä listausta käteiskassapisteistä sekä niiden vastuuhenkilöistä. Luottokorttien ja muiden maksukorttien käyttöönotosta päättää henkilöstö- ja talouspäällikkö. Luottokorttien käyttäjien on toimitettava kuitit talouspalveluihin mahdollisimman pian menon syntymisestä. Kuitin puuttuessa vastaava määrä voidaan pidättää kortinhaltijan palkasta. Luottokortin käytöstä ja toimintatavoista on laadittu erillinen luottokorttiohje. Menojen käsittely Hankintatoimi Tavaroiden ja palveluiden hankinnassa noudatetaan sen lisäksi, mitä lainsäädännössä on säädetty, kaupunginhallituksen antamia hankintaohjeita ja -valtuuksia. Hankinta-asioissa on syytä aina ottaa yhteyttä kaupungin hankintatoimeen hankintojen oikean menettelyn varmistamiseksi. Hankinta ja ostolaskut Tilaajan on ennen tilausta tai muuta menoa aiheuttavaa toimenpidettä huolehdittava, että kyseiseen menoon on varattu määräraha ja että tilaajalla on tarvittavat hankintavaltuudet. Hankintoja tehtäessä on käytettävä ostovaltuutuslomaketta tai vastaavaa. Toimittajaa on pyydettävä lähettämään ostoksesta lasku ostajan viitteellä (nimi ja osasto/kustannuspaikka) Salon kaupungin laskutusosoitteeseen. Oman rahan käyttöä on vältettävä. Laskun laskumerkintöjen tulee olla alv:n määräysten mukaisia. Lahjakortteja henkilökunnalle ei saa hankkia, koska ne ovat verrattavissa rahaan ja ovat siten veronalaista tuloa. Tavaran, työsuorituksen tai muun palvelun vastaanottajan on tarkastettava, että tavara, työsuoritus tai muu palvelu vastaa tilausta. Laskujen sähköinen käsittely Ostolaskut tiliöidään, asiatarkastetaan ja hyväksytään laskujen sähköisessä käsittelyjärjestelmässä. Järjestelmän käytöstä annetaan erikseen tarkemmat ohjeet. Asiatarkastus Toimintayksikön esimies nimeää yksikön laskujen asiatarkastajat. Asiatarkastajan vaihtuessa esimies täyttää ja toimittaa Rondon käyttöoikeushakemuksen Kunnan Taitoa Oy:n ostoreskontraan. Asiatarkastajan on varmistauduttava laskun oikeellisuudesta vertaamalla sitä lähetysluetteloon tai muulla vastaavalla menettelyllä. 143 Menon hyväksyminen Kaupunginhallitus, lautakunta ja johtokunta määräävät henkilöt, jotka hyväksyvät kaupungille kuuluvia menoja toimialueellaan. Toimielimet päättävät hyväksyjistä nimikkeittäin ja esimiesten tehtävänä on huolehtia siitä, että ostolaskujärjestelmässä on ajantasaiset tiedot tehtävien hoitajista. Kaupungille työtä/palvelua toimittavalta itsenäiseltä yrittäjältä on pyydettävä yrittäjien eläkelain (YEL) mukainen vakuutustodistus. Tarkistus on tehtävä työtä/palvelua tilattaessa. Mikäli YEL-vakuutusta ei ole, on kaupungin maksettava eläkemaksu kunnallisen eläkelain mukaisesti. Tarkistusta ei tarvitse tehdä mikäli kyseessä on julkisoikeudellinen yhteisö tai osakeyhtiö. Laskun hyväksyjän tulee myös tarkistaa, että maksunsaajayhtiö tai -henkilö on merkitty ennakkoperintärekisteriin (valtion, kunnan, kuntayhtymän, seurakunnan tai pörssiyhtiön osalta tarkistusta ei tarvitse tehdä). Mikäli työn suorittajaa ei ole merkitty ennakkoperintärekisteriin on lasku toimitettava hyväksyttynä palkanlaskentaan ennakonpidätyksen toimittamista varten. Esteellinen henkilö ei saa hyväksyä laskua. Esteellisyys tulee kyseeseen esimerkiksi hyväksyjän omaa koulutusta, puhelimen käyttöä tai muuta omaan käyttöön tulevaa tavaraa tai palvelua hyväksyttäessä. Laskun hyväksyjä ja asiatarkastaja eivät saa olla sama henkilö. Hyväksyjän on huolehdittava laskujen oikeellisuudesta ja laskujen hyväksymisestä hyvissä ajoin ennen eräpäivää. Myyntilaskutus ja perintä Toimintayksikön on huolehdittava, että sen vastuulla olevat tulot peritään oikeamääräisesti ja ajallaan. Erääntyneiden saatavien perintä hoidetaan keskitetysti Kunnan Taitoa Oy:n toimesta. Laskuttamisessa ja perinnässä noudatetaan kaupunginhallituksen hyväksymää laskutus- ja perintäohjetta. Kirjanpito ja sisäinen laskenta Kirjanpidon ja sisäisen laskennan järjestäminen Kirjanpito ja sisäinen laskenta on kaikissa toimintayksiköissä järjestettävä siten, että se tuottaa toiminnan ohjauksessa ja valvonnassa tarvittavat tiedot. Kirjanpidossa on oltava tarpeelliset meno- ja tulotilit sekä tasetilit. Kunnan Taitoa Oy vastaa kaupungin tili- ja tunnisterakenteen (tilikartta) ylläpidosta kaupungin tarpeiden mukaan. Sisäisessä laskennassa on oltava tarpeelliset seurantakohteet, jotka mahdollistavat talousarvion toteutumisen seurannan ja toimintayksiköiden talouden ohjauksen. Sisäisessä laskennassa noudatetaan talousarvion yhteydessä hyväksyttäviä sisäisen laskutuksen periaatteita. Kirjanpitotositteet ja niiden säilytys Kirjanpidon tositteeseen on merkittävä käytetyt tilit. Menotositteesta tulee ilmetä suoritteen tai menon peruste, tilaaja, asiatarkastaja ja laskun hyväksyjä. Kirjanpidon tositteet on säilytettävä kirjausjärjestyksessä tai muutoin siten, että tositteiden ja kirjausten välinen yhteys voidaan vaikeuksitta todeta. Kirjanpitoaineiston säilytyspaikan ja -ajan osalta on noudatettava voimassa olevia arkistointisäännöksiä ja -määräyksiä. Käyttöomaisuuden poistosuunnitelma Kaupunginhallitus hyväksyy käyttöomaisuuden poistosuunnitelman sekä antaa käyttöomaisuuslaskentaohjeet. 144 Avustusten yms. hakeminen ja projektien hallinnointi Jokainen toimiala/yksikkö valmistelee ja hakee (ellei rahoituksen myöntävä viranomainen toisin määrää) omalta osaltaan käyttötaloutensa projekteihin valtionavustuksen ja -korvaukset sekä mahdolliset hakemuksen perusteella myönnettävät valtionosuudet kuin myös muut tuet ja avustukset. Tuen hakemisesta ja saamisesta erilaisiin projekteihin on tiedotettava talousosastolle sekä Kunnan Taitoa Oy:n maksuliikenteeseen. Projektin aloittamisen ehtona on, että projektin rahoitukseen on varattu käyttösuunnitelmassa määrärahaa. Projektia hallinnoivan yksikön on pidettävä luetteloa, josta selviää projektin alkamis- ja päättymisaika, kustannusarvio, myönnetyn tuen määrä, maksetut tuet ja avustukset sekä loppuraportin jättöaika. 145 Sisäisen laskutuksen periaatteet Sisäisen laskutuksen johtavana periaatteena on aiheuttamisperiaate, jonka mukaan kustannuspaikalle kohdistetaan kaikki ne kustannukset ja toisaalta vain ne kustannukset, jotka aiheutuvat tästä kustannuspaikasta. Sisäisen laskutuksen avulla kustannukset kohdistetaan ne aiheuttaneelle yksikölle käytön mukaisessa suhteessa. Laskutusperusteena käytetään laskusta riippuen esim. työsuoritetta (työtunti) tai tilasuoritetta (vuokrattu neliö) tms. Sisäisen laskutuksen käytöllä pyritään myös edistämään yksiköiden kustannustietoisuutta sekä palveluiden tarveharkintaa. Sisäiset palvelut budjetoidaan samalla summalla sekä tilaajan (menot) että tuottajan (tulot) talousarvioon. Sisäisten palvelujen hinnoittelu perustuu todelliseen omakustannushintaan eli laskuttavan yksikön sisäisten tuottojen tulee olla yhtä suuret kuin palvelun tuottamisesta johtuneet menot. Samoin kuin ulkoisten ostolaskujen niin myös sisäisten laskujen kierrätys tapahtuu Rondo-ohjelmalla ja varsinaisen laskun muodostus ProE-ohjelmalla. Salon kaupungissa sisäistä laskutusta käytetään kiinteistöistä johtuvien kustannusten kohdistamisessa, ravitsemis- ja puhtaanapitopalveluissa, tietohallintopalveluissa, kopiointi- ja postipalveluissa, veden myynnissä, terveydenhuollon ja rekrytoinnin palveluissa. Kustannukset laskutetaan pääsääntöisesti kuukausittain. Kiinteistöjen sisäiset vuokrat perustuvat kiinteistökohtaiseen neliöhintaan. Vuokra pitää sisällään kiinteistön hoito- ja kunnossapitokulut, kuten esimerkiksi lämmityksen, sähkön, veden, pienkorjaukset, aurauksen, talonmiespalvelut, isännöinnin, osuuden kaupungin vuosikorjauksista sekä poistot täysimääräisinä. Kiinteistöjen sisäiset vuokrat määrittelee Tilapalvelukeskus / Isännöinti. Ravitsemispalvelut laskutetaan tilattujen aterioiden määrän perusteella suoriteperusteisesti (FCG/Finnish Consulting Group 2003, suoritteiden laskenta). Tilatut ateriat muutetaan suoritekertoimella suoritteiksi. Suorite sisältää kaikki ravitsemispalveluiden menot, kuten henkilöstön palkat, elintarvikkeet, koneet ja laitteet ja ateriakuljetukset. Suoritteen hinnan määrittelee ravitsemis- ja puhtaanapitopalvelujen esimies ja hinta perustuu ravitsemispalveluiden menoihin ja edellä mainittuun Efekon ohjeistukseen. Aterialla voi siis olla erilaisia suoritekertoimia riippuen aterian tyypistä ja sisällöstä. Puhtaanapitopalveluiden laskutus perustuu kohteelle mitoitettuihin tunteihin ja siivoukselle määriteltyyn tuntihintaan, johon on laskettu kaikki puhtaanapitopalveluyksikön kulut, kuten henkilöstön palkat, puhdistusaineet, koneet ja laitteet ja muut kulut. Puhtaanapitopalvelujen laskutettavan tuntihinnan päättää ravitsemis- ja puhtaanapitopalvelujen esimies. Liikennepalveluyksikkö hoitaa keskitetysti koulu- ja ateriakuljetukset ja laskuttaa kuljetuskulut toteutuneiden matkojen mukaan edelleen kouluilta, esiopetusyksiköiltä, kotihoidolta ja ateriapalveluilta. Hallintopalvelut laskuttaa kopiointipalvelusta, tarvikkeista ja kopiopaperista käytön sekä postipalveluista käyntikertojen mukaan. Hallintopalvelujen palvelujen hinnat päättää kansliapäällikkö. Liikelaitos Salon vesi myy vettä tilapalvelukeskukselle liikelaitoksen taksojen mukaisesti. Talonrakennus-ja yhdyskuntatekniset palvelut laskuttavat mm. kunnossapito- ja konetöistä tehtyjen tilausten mukaisesti. Laskutuksen perusteena on määritelty taksa €/tunti. Sosiaali- ja terveyspalveluissa hammashuolto laskuttaa sisäisesti vanhusten ja laitoksissa olevien asiakkaiden hammashuoltokäynneistä sekä koululaisten ja päivähoitolasten tapaturmakäynneistä. Kotisairaala puolestaan laskuttaa hoitolaitoksia käyntikertojen perusteella. Sivistyspalvelujen sisäinen laskutus koostuu pääosin tilojen sekä päiväkoti- ja kouluryhmien uimahallin käytöstä. Sisäisen laskutuksen rinnalla kustannuksia voidaan kohdistaa vyöryttämällä, jossa kustannusten kohdistus ei perustu palvelujen todelliseen käyttöön vaan arvioon palvelun käytöstä. 146 Toisaalta jos yksiköllä ei ole todellisia vaikutusmahdollisuuksia palvelujen käyttöön yksinkertaisempi vyörytys voi olla järkevämpi vaihtoehto. Henkilöstöhallinnon kustannuksena olevat työterveydenhuollon kustannukset vyörytetään edelleen yksiköille tehtäväalueen todellisten kustannusten mukaan jaettuna kustannuspaikoille henkilöstömäärien perusteella. Vyörytystä käytetään myös työhyvinvointipalvelujen kustannusten jakamiseen. Vyörytyksen käyttöönotosta ja sisällöstä päättää henkilöstö- ja talouspalvelut. Sisäisen laskutuksen ja vyörytyksen yleisten periaatteiden sekä prosessien määrittely ja hallinta koko kaupungin tasolla on ensisijaisesti henkilöstö- ja talouspalvelujen vastuuhenkilöiden tehtävä. Sisäisen laskutuksen laskutusperusteiden ja palvelun sisällön määrittely on toimialojen ja yksiköiden vastuuhenkilöjen tehtävä. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että toimialat vastaavat sisäisten laskujen sisällöstä ja tekemisestä yhteistyössä henkilöstöja talouspalvelujen kanssa sovittuja periaatteita noudattaen. Sisäinen laskutus tulee tehdä kohtuullista tarkkuutta noudattaen siten, ettei laskutuksesta tule liian monimutkaista ja työlästä. 147 Yhdistysten avustaminen Kaupunginvaltuusto hyväksyi yhdistysten toiminnan tukemisen periaatteet 17.10.2011 § 115. Hyväksytyn ohjeen mukaan kaikki varsinaiset harkintaan perustuvat avustukset kootaan budjetissa yhdeksi kokonaisuudeksi, jonka euromääräisen tason valtuusto määrää. Avustuskokonaisuus jaetaan ryhmiin, joiden keskinäisen suuruuden valtuusto määrää ottaen huomioon kaupungin strategiset painotukset. Yksityiskohtaisen avustuspäätöksen tekee kaupunginhallitus, lautakunta tai viranhaltija, jolle päätösvaltaa on delegoitu. Avustukset ryhmitellään seuraavasti: - Kulttuuritoiminta, perinnetyö (vapaa-ajan lautakunta) Liikunta ja nuorisotyö (opetuslautakunta ja vapaa-ajan lautakunta) Yleissivistävä kansalaistoiminta (kaupunginhallitus) Hyvinvoinnin ja vertaistuen edistäminen (sosiaali- ja terveyslautakunta) Asukas- ja aluetyö (kaupunginhallitus) Avustusperiaatteiden ulkopuolelle rajataan ostopalvelut, henkilökohtaiset apurahat ja stipendit, kaupungin teknisen infran rakentamiseen ja ylläpitoon liittyvät avustukset, markkinointiavustukset, kansainvälisen toiminnan avustukset ja ympäristönsuojeluun liittyvät avustukset. Talousarvio 2016 sisältää seuraavat edellä tarkoitetut yleis- ja kohdeavustukset: € Kaupunginhallitus 25 000 Yleissivistävä kansalaistoiminta, asukas- ja aluetyö 25 000 Sosiaali- ja terveyspalvelut Hyvinvoinnin ja vertaistuen edistäminen 45 000 45 000 Lasten ja nuorten palvelut Nuorisopalvelut 32 000 32 000 Vapaa-ajan palvelut Kulttuuritoiminta ja perinnetyö Liikuntapalvelut 190 000 90 000 100 000 Kaikki yhteensä 292 000
© Copyright 2024