1(10)
14.1.2015
Käyttötalouden lisäohjeet ja esimerkit
Sosiaali- ja terveystoimen sekä opetus- ja kulttuuritoimen hallinnon
jakaminen tehtäville
Tilastovuodesta 2015 eteenpäin käyttötaloustiedoissa sosiaali- ja terveystoimen sekä opetus- ja kulttuuritoimen hallinnon kulut ja tuotot tulee jakaa aiheuttamisperiaatteen mukaan suoraan tehtäväluokille. Sosiaali- ja terveystoiminnan sekä opetus- ja kulttuuritoiminnan tehtäviä hoitavien lautakuntien
kulut ja tuotot tulee jakaa aiheuttamisperiaatteen kululajeittain tehtäville.
Myös muiden sosiaali- ja terveystoiminnan sekä opetus- ja kulttuuritoiminnan yleisiä hallinto- ja suunnittelutehtäviä hoitavien virastojen, toimielinten
ja henkilöstön (esim. sivistystoimen johtaja) kulut ja tuotot tulee jakaa aiheuttamisperiaatteen mukaan suoraan tehtäville. Katso alempaa esimerkki 1
Sosiaali- ja terveystoiminnan lautakunnan kohdistamisesta tilastoon.
Sosiaali- ja terveystoimen tai opetus- ja kulttuuritoimen keskitetyn toiminnan (kuten talous- ja henkilöstöhallinnon) kulut voidaan merkitä Tukipalvelut tehtävälle, josta ne edelleen kohdistetaan aiheuttamisperiaatteen mukaan
tehtäville. Kohdistaminen voidaan tehdä joko sisäisin ostoin ja myynnein tai
vyörytyserien avulla. Katso esimerkki 2 opetus- ja kulttuuritoimen henkilöstöhallinnon kohdistamisesta tehtäville.
Mikäli sosiaali- ja terveystoiminnassa tai opetus- ja kulttuuritoiminnassa on
keskitettyä kiinteistöhallintoa, sen kulut ja tuotot voidaan merkitä käyttötaloustiedoissa Tila- ja vuokrauspalvelut tehtävälle, josta ne tulee edelleen
kohdistaa aiheuttamisperiaatteen mukaan tehtäville. Kohdistaminen tehdään
sisäisten vuokrien avulla.
Esimerkki 1. Sosiaali- ja terveystoimen viraston hallintokulujen ja tuottojen kohdistaminen
tilastossa
Tässä esimerkissä kunnassa toimii sosiaali- ja terveystoimen virasto, joka
vastaa yleisesti kaikkien sote-palveluiden suunnittelusta ja järjestämisestä.
Tästä suunnittelusta ja järjestelystä aiheutuu luonnollisesti tuottoja ja kuluja.
Nämä voivat jakautua esimerkiksi palkkoihin, henkilöstösivukuluihin, aineisiin tavaroihin ja tarvikkeisiin, myyntituottoihin sekä tukiin ja avustuksiin.
Nämä kulut ja tuotot tulee jakaa suoraan sosiaali- ja terveystoiminnan tehtäville kulu- ja tuottolajeittain aiheuttamisperiaatteen mukaan. Jako voidaan
tehdä esimerkiksi toimintakulujen suhteessa.
2(10)
14.1.2015
Esim 1. Kulut ja tuotot kohdistetaan suoraan
tehtäväluokille
Sote-virasto
Käyttötaloustilasto
Lastensuojelun laitos- ja
perhehoito
Ikääntyneiden
laitoshoito
Perusterveydenhuollon
avopalvelut
Esimerkki 2. Opetus- ja kulttuuritoiminnan henkilöstöhallinnon kohdistaminen tehtäville
Tässä esimerkissä opetus- ja kulttuuritoiminnan henkilöstöhallinto on järjestetty keskitetysti. Tilastossa nämä henkilöstöhallinnon kulut ja tuotot voidaan sisällyttää Tukipalvelut tehtävälle ja kohdistaa opetus- ja kulttuuritoiminnan tehtäville joko sisäsin ostoin ja myynnein tai vyörytyserien avulla.
Tukipalvelut tehtävällä ilmoitetaan kaikki henkilöstöhallinnon kulut sekä
sisäiset myyntituotot tai vyörytyserätuotot. Opetus- ja kulttuuritoimen tehtäville kohdistetaan osuus henkilöstöhallinnon kuluista aiheuttamisperiaatteen
mukaisesti sisäisenä ostona (muiden palvelujen osto, sisäinen kulu) tai vyörytyseräkuluna.
Opetus- ja kulttuuritoiminnan henkilöstöhallinnon kulut ja tuotot voi jakaa
myös suoraan tehtäville aiheuttamisperiaatteen mukaan, kuten esimerkissä 1
on esitetty.
3(10)
14.1.2015
Esim. 2 Keskitetty toiminta Tukipalvelut tehtävältä
muille tehtäville
Opetus- ja kulttuuritoiminnan
henkilöstöhallinto
Palkat ja
palkkiot, aineet,
tavarat yms.
Tuet ja
avustukset,
myyntuotot yms.
Käyttötaloustilasto
Tukipalvelut
Sisäiset myyntituotot
Muiden palvelujen
osto
Esiopetus
Muiden palvelujen
osto
Perusopetus
Muiden palvelujen
osto
Kirjastotoiminta
Liikelaitokset
Kuntien ja kuntayhtymien liikelaitosten sekä liikelaitoskuntayhtymien toimintakulut ja -tuotot tulee jakaa käyttötalous- ja investointitiedoissa tehtäväluokille liikelaitoksen toiminnan luonteen mukaan. Mikäli liikelaitoksen toiminta on laaja-alaista, kulut ja tuotot eivät välttämättä kohdennu vain yhdelle tehtäväluokalle. Esimerkiksi vesihuollon liikelaitoksen kulut ja tuotot
kuuluvat vesihuollon tehtävälle, mutta erilaisia sosiaali- ja terveystoimen
palveluita tuottavan liikelaitoksen kulut ja tuotot jakautuvat eri tehtäväluokille toiminnan luonteen mukaan. Myös kirjanpidollisesti eriytettyjen taseyksiköiden kulut ja tuotot käsitellään vastaavalla tavalla.
Peruskunnan /-ky:n ja sen liikelaitoksen väliset sisäiset ostot ja myynnit
merkitään käyttötaloustietoihin mikäli ostomeno ja myyntituotto ovat eri
tehtäväluokilla. Tämä on tilanne tukipalveluita tuottavilla liikelaitoksilla tai
esim. keskitetyillä tilakeskuksilla, joilta kunnan /ky:n muut yksiköt ostavat
palveluita tai vuokraavat tiloja. Tehtäväluokkien väliset sisäiset erät jäävät
tilastoon, jotta keskitetyn toiminnan kuluja voidaan kohdistaa tehtäville. Esimerkissä 3 on esitetty, kuinka tilakustannukset kohdistetaan tehtäville, kun
tiloja hallinnoidaan keskitetysti tilakeskusliikelaitoksen kautta.
4(10)
14.1.2015
Esim. 3 Tilakeskusliikelaitoksen kulujen kohdistaminen
muille tehtäville
Tilakeskusliikelaitos
Palkat ja
palkkiot, aineet,
tavarat ym.
kululajit
myyntuotot ym.
tuottolajit.
Käyttötaloustilasto
Tila- ja vuokrauspalvelut
Sisäiset vuokratuotot
Sisäiset vuokrakulut
Esiopetus
Sisäiset vuokrakulut
Perusopetus
Sisäiset vuokrakulut
Lastensuojelun laitos- ja
perhehoito
Asiakaspalveluita (lopputuotepalveluita) tuottavien liikelaitosten osalta peruskunnan/-ky:n ostomeno ja liikelaitoksen myyntituotto jätetään merkitsemättä, koska ne kuuluisivat luonteensa mukaisesti samalle tehtäväluokalle.
Esimerkiksi tilaajalautakunnan (tai muu vastaava taho kunnassa /ky:ssä) ostaessa suun terveydenhuollon palvelut omalta liikelaitokseltaan, jätetään
tämä sisäinen kulu ja tuotto merkitsemättä, koska sekä palvelun osto että liikelaitoksen myyntituotto kuuluisivat luonteensa mukaisesti suun terveydenhuollon tehtävälle.
Myös avustukset omille liikelaitoksille tulee eliminoida käyttötaloustilastosta. Tämä siitä syystä, että toiminnan avustuskulu ja -tuotto kuuluisivat
luonteensa mukaisesti samalle tehtävälle (riippumatta kunnan organisaatiosta). Käyttötaloustilastossa avustuskulut ilmoitetaan aina avustuskohteen
mukaan, eikä avustavan tahon mukaan.
Liikelaitosten investointimenot ja -tulot tulee jakaa peruskunnan /-ky:n tavoin tehtävittäiseen investointierittelyyn. Investointimenot ja -tulot jaetaan
tehtäville niiden luonteen mukaan riippumatta siitä, mikä taho kunnassa
/ky:ssä investoinnit on tehnyt tai saanut investointitulot. Esimerkiksi osakkeet ja osuudet merkitään sen mukaan mitä osakkeita on ostettu tai myyty, ei
sen mukaan mikä yksikkö ne on ostanut tai myynyt. Asunto-osakkeet kuuluvat tehtävälle Tila- ja vuokrauspalvelut, jne. Kunnan tai ky:n sisäisiä investointeja ei merkitä investointierittelyihin. Kunnan /ky:n oman yksikön rakentaessa toiselle omalle yksikölle pysyvien vastaavien hyödykettä, jätetään
tämä sisäinen kaupankäynti merkitsemättä.
Valmistus omaan käyttöön ja sitä vastaavat kulut kirjataan käyttötaloudessa
valmistettavan hyödykkeen luonteen mukaisesti samalle tehtäväluokalle. Rakennuksiin kohdistunut valmistus omaan käyttöön kuuluu käyttötaloudessa
5(10)
14.1.2015
tehtäväluokalle Tila- ja vuokrauspalvelut. Investointierittelyssä rakennuksiin
kohdistuneet investoinnit tulee sen sijaan kohdentaa tehtäväluokille rakennuksen käyttötarkoituksen mukaan, esim. peruskoulun rakennus kuuluu tehtävään Perusopetus, riippumatta siitä mikä taho kunnassa/ky:ssä investoinnin
tekee.
Esimerkki 4. Peruspalveluliikelaitos
Kunnan ikääntyneiden laitoshoidosta, perusterveydenhuollon avopalveluista
ja laitoshoidon tuottamisesta vastaa kunnan oma peruspalveluliikelaitos.
Käyttötaloustilastossa peruspalveluliikelaitoksen kulut- ja tuotot tulee jakaa
tehtäville toiminnan mukaan. Kunta ostaa edellä mainitut palvelut liikelaitokselta, mutta näitä palvelun ostoja ja niitä vastaavia tuottoja ei ilmoiteta
tilastoon. Tämä siitä syystä, että kyseisen toiminnan kulu ja tuotto kuuluvat
samalle tehtävälle (riippumatta kunnan organisaatiosta). Tilastossa ostot ja
myynnit kirjataan luonteensa mukaan.
Esimerkki 4. Peruspalveluliikelaitos
Tilastointiohjeet yhteistoiminta-alueille
Käsitteet:
Isäntäkunta
Palvelujen hoitaminen on siirretty yhden tai useamman kunnan toimesta
isäntäkunnalle yhteistoimintasopimuksen perusteella. Isäntäkunta tuottaa
palvelut itse tai ostaa ne toiselta kunnalta, kuntayhtymältä tai muulta taholta.
Sopimuskunta
6(10)
14.1.2015
Sopimuskunta ostaa palvelut isäntäkunnalta, jolle palvelujen hoitaminen on
siirretty sopimuksen perusteella.
Kuntayhtymä
Palvelujen hoitaminen on siirretty kuntayhtymälle sopimuksen perusteella.
Kuntayhtymä tuottaa itse palveluita tai ostaa ne toiselta kuntayhtymältä,
kunnalta tai muulta taholta.
Jäsenkunta
Jäsenkunta ostaa palvelut kuntayhtymältä, jolle palvelujen hoitaminen on
siirretty sopimuksen perusteella.
1) Isäntäkuntamalli
Isäntäkunta ilmoittaa kaikki palvelujen hoitamisesta aiheutuneet kustannukset ja tuotot tehtävittäin toiminnan mukaan. Asiakaspalvelujen ostoihin merkitään sekä omille kuntalaisille hankitut että muille kunnille ostetut ja välitetyt lopputuotepalvelut. Lopputuotepalvelujen osto merkitään oikealle sektorille sen mukaan miltä taholta palvelu on ostettu, esim. yksityiseltä ostettu
kuuluu asiakaspalvelujen ostoihin muilta. Kollektiivipalvelujen osalta kaikki
palvelujen ostot merkitään muiden palvelujen ostoihin. Sopimuskunnilta
saadut maksuosuudet merkitään tehtävittäin myyntituloihin kunnilta.
Samaa ohjetta tulee noudattaa vaikka palvelujen hoitamisesta vastaisi liikelaitos. Tällöin isäntäkunnan tilastoon ei kuitenkaan merkitä lopputuote- ja
kollektiivipalvelujen ostoja omalta liikelaitokseltaan.
7(10)
14.1.2015
Sopimuskunta ilmoittaa palvelujen ostot isäntäkunnalta tai sen liikelaitokselta tehtävittäin asiakaspalvelujen ostoihin kunnilta ja kollektiivipalveluissa
muiden palvelujen ostoihin. Asiakaspalvelujen osto kuuluu aina sektoriin
”kunta” riippumatta siitä, onko isäntäkunta ostanut palvelun kuntayhtymältä,
toiselta kunnalta, yksityiseltä vai tuottanut itse.
2) Kuntayhtymä
Kuntayhtymä (tai liikelaitoskuntayhtymä) ilmoittaa kaikki palvelujen hoitamisesta aiheutuneet kustannukset ja tuotot tehtävittäin toiminnan mukaan.
Asiakaspalvelujen ostoihin merkitään jäsenkunnille sekä muille kunnille ostetut ja välitetyt lopputuotepalvelut. Lopputuotepalvelujen osto merkitään
oikealle sektorille sen mukaan miltä taholta palvelu on ostettu, esim. yksityiseltä ostettu kuuluu asiakaspalvelujen ostoihin muilta. Kollektiivipalvelujen
osalta kaikki palvelujen ostot kuuluvat muiden palvelujen ostoihin. Jäsenkunnilta saadut maksuosuudet merkitään tehtävittäin myyntituloihin kunnilta.
8(10)
14.1.2015
Samaa ohjetta tulee noudattaa vaikka palvelujen hoitamisesta vastaisi liikelaitos. Tällöin kuntayhtymän tilastoon ei kuitenkaan merkitä kuntayhtymän
sisäistä asiakaspalvelujen ostoa omalta liikelaitokseltaan.
Jäsenkunta ilmoittaa palvelujen ostot kuntayhtymältä tai sen liikelaitokselta
tehtävittäin asiakaspalvelujen ostoihin kuntayhtymiltä ja kollektiivipalveluissa muiden palvelujen ostoihin. Asiakaspalvelujen osto kuuluu aina sektoriin ”kuntayhtymä” riippumatta siitä onko kuntayhtymä ostanut palvelun yksityiseltä, kunnalta, toiselta kuntayhtymältä vai tuottanut itse.
9(10)
14.1.2015
Muut taloustiedot:
Seuraavat tiedot tulee ilmoittaa tilastoon kunnittain, vaikka palvelujen hoitaminen olisi siirretty isäntäkunnalle tai kuntayhtymälle.
Sosiaali- ja terveystoiminta:
Vammaispalvelulain (380/87) mukaisten palvelujen ja taloudellisten tukitoimien menot yhteensä
Vammaispalvelulain mukaisista menoista: Kuljetuspalvelut
Vammaispalvelulain mukaisista menoista: henkilökohtainen apu
Eläinlääkintä
Opetus- ja kulttuuritoiminta:
Lasten päiväkotihoidon kustannukset
Lasten perhepäivähoidon kustannukset
Muun lasten päivähoidon kustannukset
Sosiaali- ja terveydenhuollon osto yksityiseltä tuottajalta
Kunnan/kuntayhtymän ostaessa kaikki sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut
yksityiseltä tuottajalta, tulee palvelun osto jakaa tehtäväluokille ostetun toiminnan luonteen mukaan. Kuluja ei siis ilmoiteta kululajeittain vaan palvelun ostokulu jaetaan tehtäväluokille. Tilanne on vastaava kuin sosiaali- ja
terveyspalvelujen osto toiselta kunnalta tai kuntayhtymältä. Kunnan tai kuntayhtymän tulee sopia yksityisen palveluntuottajan kanssa riittävän tarkasta
erittelystä palvelun ostolaskun sisällöstä, jotta se kattaa kunnan/kuntayhty-
10(10)
14.1.2015
män tilastoinnin tarpeet. Tehtäväluokkakohtaisen palvelunoston lisäksi seuraavat tiedot tulee sosiaali- ja terveystoimen osalta ilmoittaa kunnittain,
vaikka palvelujen tuottamisesta vastaisi yksityinen yritys:
Lastensuojelun sijaisperhehoidon palkkiot ja kulukorvaukset
Perustoimeentulotuen takaisinperintä, tuotot yhteensä
Täydentävän ja ehkäisevän toimeentulotuen takaisinperintä, tuotot yhteensä
Omaishoidontuki, hoitopalkkiot yhteensä
Kotihoidon palvelusetelikulut
Palveluasumisen palvelusetelikulut
Terveydenhuollon palvelusetelikulut
Muut (soten) palvelusetelikulut
Vammaispalvelulain (380/87) mukaisten palvelujen ja taloudellisten tukitoimien menot yhteensä
Vammaispalvelulain mukaisista menoista: Kuljetuspalvelut
Vammaispalvelulain mukaisista menoista: henkilökohtainen apu
Eläinlääkinnän kustannukset
Työterveyshuolto
Kunnan/kuntayhtymän (tai sen liikelaitoksen) itse tuottaman työterveyshuollon kustannukset kuuluvat tilastossa tehtävälle Perusterveydenhuollon avohoito. Samalle tehtävälle sisällytetään myös Kelan korvaus työterveyshuollosta. Työterveyshuollon kustannukset kohdennetaan muille tehtäväluokille
sisäisinä palvelun ostoina tai vyörytyserien kautta. Kustannukset kohdennetaan muille tehtäväluokille nettona eli Kelan korvaus vähennettynä kuluista.
Perusterveydenhuollon avohoidon tehtävällä ilmoitetaan kaikki työterveyshuollon kulut ja tuotot sekä sisäiset myyntituotot tai vyörytyserätuotot.
Muille tehtäväluokille kohdistetaan osuus työterveyshuollon kuluista aiheuttamisperiaatteen mukaisesti sisäisenä ostona (muiden palvelujen osto, sisäinen kulu) tai vyörytyseräkuluna.
Kunnan/kuntayhtymän ostaessa työterveyshuollon ulkopuolelta voidaan kulut ilmoittaa tilastossa kahdella eri tavalla. Työterveyshuollon ostokulu voidaan kohdentaa suoraan eri tehtäväluokille, jolloin Kelan korvaus kohdennetaan myös samoille tehtäville esimerkiksi kulujen suhteessa. Vaihtoehtoisesti
kaikki työterveyshuollon ostokulut sekä Kelan korvaus kokonaisuudessaan
voidaan kirjata Perusterveydenhuollon avohoidon tehtäväluokalle. Tällöin
työterveyshuollon nettokustannukset kohdennetaan muille tehtäväluokille
sisäisinä palvelun ostoina tai vyörytyserien kautta.