Suoran toiminnan mies (Pohjalainen 24.12.2013)
4 Tiistaina 24. joulukuuta 2013 UUTISET VAASA Nuorten kuntoutuskursseja peruttu Isä oli palannut sodasta pari viikkoa aiemmin. Äiti odotti neljättä lasta. Asuimme noin 15 neliön mökissä Laihian Kupprlassa. Vesi tuli ja meni, kun sitä kannettiin sisään ja ulos ämpärillä. Raimo Rauhala VAASA Kelan rahoittamia nuorten mielenterveyspotilaiden kuntoutuskursseja on jouduttu perumaan eri puolilla maata. Lähes viidestäkymmenestä suunnitellusta kurssista kolmannes on jäänyt pitämättä osallistujapulan vuoksi, vaikka kurssit ovat ilmaisia. Kelassa arvellaan syyksi osallistujapulaan sitä, ettei uutta palvelua vielä tunneta. Terveyskeskuslääkärit eivät tiedä alueensa kuntoutuspalveluista tarpeeksi eivätkä osaa ohjata nuoria niiden luo. Osasyyksi arvellaan matkakustannusten omavastuuosuuden nousua sekä sitä, ettei nykylainsäädäntö tunne osakuntoutusrahaa. Perutut kurssit oli tarkoitettu 16–30-vuotiaille mielenterveyskuntoutujille. Mielenterveyskuntoutujien määrä on kaksinkertaistunut 2000-luvulla. Puh: 06 247 7504 • [email protected] • Luetuimmat jutut netissä: www.pohjalainen.fi Perjantaina Sport ja kaupunki kokoustavat jäähallin laajentamisesta Suoran toiminnan mies JUHO KUORIKOSKI VAASA Kuparisaaren jäähallin laajennuksesta on määrä keskustella tänä perjantaina, kertoo Vaasan Sport Oy:n toiminnanjohtaja Jyrki Niemi. – En pysty varsinaisesta sisällöstä kertomaan mitään, mutta voin kommentoida, että asiasta järjestetään perjantaina kokous ja olen menossa paikalle, kertoo Vaasan kaupungin teknisen toimen johtaja Markku Järvelä. Kunnallisneuvos Raimo Rauhala sai pula-ajasta kipinän yhteisten asioiden ajamiseen – Nyt keskustellaan alustavasti, mitä jäähallihankkeelle voidaan tehdä. Katsomme tämän perusteella, että notkahtaako asia eteenpäin, Niemi kertoo. Niemen mukaan perjantaisessa tapaamisessa on tarkoitus keskustella katsomopaikkojen lisäämisestä. – Ne ovat Liigan kannalta elinehto. Me yritämme koko ajan tavalla tai toisella saada vauhtiin tätä jäähallihanketta. Vaskiluodon Voiman lupa energiajätteen käsittelylle kaatui Juuri 75 vuotta täyttänyt Raimo Rauhala on ollut Vaasan kaupungin luottamustoimissa 50 vuotta. Kaupunginvaltuustossa hän on istunut yhtäjaksoisesti vuodesta 1969 lähtien. STT MUSTASAARI KUVA: TIMO ANNANPALO Energiayhtiö Vaskiluodon Voiman saama ympäristölupa energiapuun käsittelylle Mustasaaressa on kaatunut Vaasan hallinto-oikeudessa. Aluehallintovirasto myönsi kesällä 2012 yhtiölle luvan rakentaa biopolttoaineen käsittelyalue Tölbyn kylään. Yhtiö saisi käyttää alueen pohjan rakentamiseen voimalaitostuhkia enintään 157 000 tonnia ja betonimursketta 60 000 tonnia. Lisäksi alueella saisi varastoida ja murskata energiajätettä 250 000 kuutiota vuodessa. Alueen piti olla rakennettuna vuoden 2021 loppuun mennessä. Joukko kylän asukkaita ja Mustasaaren kunnanhallitus valittivat hallinto-oikeuteen, joka kumosi päätöksen. Hallinto-oikeuden mukaan yhtiön lupahakemus oli puutteellinen ja hankkeessa oli osittain kyse jätteen loppusijoittamisesta, johon pitäisi soveltaa kaatopaikkasäännöksiä. Rauhalan perhepotretti joulukuussa 1944: Eino-isän sylissä Liisa, käsi poskella pian 6-vuotias Raimo, Taimi-äidin kyljessä kihnuttaa Esko. KUVA: RAIMO RAUHALAN ALBUMI ANNE LAURILA VAASA Joulun alla vuonna 1944 otettu Rauhalan perhepotretti kertoo paljon. – Isä oli palannut sodasta pari viikkoa aiemmin. Äiti odotti neljättä lasta. Asuimme noin 15 neliön mökissä Laihian Kupprlassa. Vesi tuli ja meni, kun sitä kannettiin sisään ja ulos ämpärillä. Talviaamuina herätessä vesiämpärit olivat jäässä. Puutetta oli polttopuusta ja kaikesta. Ruokana ei usein ollut muuta kuin lampaantalissa paistettuja perunoita, Raimo Rauhala muistelee. Kuvasta huokuva puute oli yhtenä sytykkeenä siihen, että Rauhala (sd.) ryhtyi kunnallispolitiikkaan ja aktiiviksi ammattiyhdistyksessä niin omalla työpaikallaan, piiritasolla kuin valtakunnallisestikin. – Minun roolini on olla ihmisten asialla, hän tiivistää. Toinen sytyke yhteisten asioiden ajamiseen oli ensimmäisen työpaikan talon historia. – Menin Oy Kirjapaino Ab:n latojanoppiin 15-vuotiaana vuonna 1954. Talo Pitkänkadun ja Rauhankadun kulmassa oli sama, jossa oli ollut Työn äänen kirjapaino. Sitä olivat Lapuan liikkeen miehet tulleet hajottamaan vajaat parikymmentä vuotta aikaisemmin, ja jälkiä siitä oli vielä näkyvissä, kuvailee Rauhala. Työväenliikkeen kokema sorto, sota, joka yhtenäisti kansaa, ja henkilökohtaisesti koettu puute, nämä vaikuttivat Raimo Rauhalaan niin voimakkaasti, että hän ei arastellut nousta puhujanpönttöihin, istua työehtosopimusten neuvottelupöytiin ja astella vappumarssien kärkimiehenä. – Olen pesunkestävä järjestöihminen. Rauhala ryhtyi jo ensimmäisessä työpaikassaan pääluottamusmieheksi. Kun hän siirtyi Vaasa-lehteä, sittemmin Pohjalaista painaneeseen Vaasa Oy:n kirjapainoon, hän oli pääluottamusmies sielläkin. Hän kohosi myös Suomen Kirjatyöntekijäin liiton hallitukseen vuonna 1969 ja oli siellä 20 vuotta osallistuen myös alan työehtosopimusneuvotteluihin. – Työnantajalla oli siihen aikaan hyvä suhtautuminen järjestötyöhön, ymmärrettiin, et- Raimo Rauhala Syntynyt 15.12.1938 Janakkalassa. Muutti vauvana Laihialle, jossa asui lapsuuden ja nuoruuden. Työura alkoi 15-vuotiaana Oy Kirjapaino Ab:n latojana vuonna 1954. Siirtyi 1965 latojaksi Vaasa Oy:hyn, josta jäi eläkkeelle 1996. Kangas–Annala-tiehanke kuohuttaa edelleen. KUVA: HARRI TOIVOLA Kangas–Annala-tie synnytti uuden riidan Perheeseen kuuluvat vaimo Liisa ja aikuinen poika Jari. Asuu Suvilahdessa omakotitalossa. Vaasan kaupungin luottamustehtävissä vuodesta 1963 lähtien, jolloin aloitti ammattioppilaslautakunnan varajäsenenä. Vaasan kaupunginvaltuutettu 1969 alkaen ja edelleen. Ollut yli 20 vuotta kaupunginhallituksen jäsen ja myös varapuheenjohtajana, ollut 20 vuotta suunnittelu- ja talousjaostossa, myös puheenjohtajana kahteen otteeseen, Vaasan seudun urheiluhallit kuntayhtymän hallituksen puheenjohtaja 1995–2004, lukuisia muita luottamustehtäviä. Luontoyhdistys Valokki ja Kauhavan kaupunki tulkitsevat eri tavalla lupien lainvoimaisuuden. JUHA AHO-PYNTTÄRI KAUHAVA Kangas–Annala-tien Lähellä sydäntä on poliittisen vaikuttamisen ja ay-tehtävien ohella urheilu. Lapsena ja nuorena ollut painijana Vähänkyrön Viestissä ja Vaasan Voimaveikoissa. tä oli osallistuttava kokouksiin. Vaasa Oy:n toimitusjohtaja Erkki Ikola oli itse työehtosopimusneuvottelijana työnantajapuolella. Hän istui myös kaupunginvaltuustossa samaan aikaan kuin minäkin, Rauhala muistelee. Rauhala oli myös SAK:n paikallisjärjestön puheenjohtaja Vaasassa noin 25 vuotta, ja tässä tehtävässä hänelle kuului vappumarssien ja -juhlien järjestäminen. – 1970-luku oli hektistä vaikuttamista työpaikoilla, ja ihmiset olivat mukana. Tänä päivänä ei ihmisiä tahdo saada mukaan järjestötoimintaan, eikä poliittista väriä haluta näyttää. Ay-toiminnan kautta Rauhala kiinnostui myös poliittisesta vaikuttamisesta. Hän liittyi Vaasan työväenyhdistykseen vuonna 1958, ja kohta hänet jo valittiin yhdistyksen sihteeriksi. Poliittisena vaikuttajana kaupungin luottamustehtävissä hän on ollut vuodesta 1963 lähtien, jolloin aloitti ammattioppilaslautakunnan varajäsenenä. Monessa mukana oleva kunnallispoliitikko Raimo Rauhala vuonna 1979. KUVA: RAIMO RAUHALAN ALBUMI Rambo ratkaisee asiat ANNE LAURILA VAASA Kunnallisneuvos Rai- mo Rauhalan (sd.) lempinimi on Rambo. Nimi viittaa lihaksikkaaseen toimintasankariin, jota Sylvester Stallone esitti 1980-luvun elokuvissa. Rauhala ei ulkoisesti muistuta tätä muskelimiestä, mutta liikanimi hymyilyttää häntä. – En muista, kuka sen antoi, mutta ehkä se viittaa Ram– Ammattioppilaslautakunnassa valvottiin muun muassa sitä, että oppisopimuksessa olleet oppilaat saivat asianmukaista opetusta alastaan. Juuri 75 vuotta täyttänyt Rauhala on nyt ollut luottamushenkilönä 50 vuotta eri lautakunnissa, toimikunnissa, johtokunnissa ja työryhmissä. Vaasan kaupunginvaltuus- bon suoraviivaiseen toimintaan. Minäkin olen sellainen. Jos asiat pitkistyvät, olen harmissani. Vaasa Oy:n kirjapainossa työskennelleet, nykyisin Pohjalaisen henkilökuntaan kuuluvat Rauhalan entiset työtoverit muistelevat, että Rauhalan puhelin soi tiheästi. – Mikä tahansa asia kaupungissa oli huonosti, niin aina ih- tossa demarivaltuutettu on ollut yhtäjaksoisesti vuodesta 1969 lähtien, ja kaupunginhallituksessakin hän on ollut yli 20 vuotta, viime vuoteen saakka. Ansioistaan Vaasan kaupungin luottamustehtävissä kunnallisneuvos Rauhala sai harvinaisen kunnianosoituksen, Vaasa-mitalin runsas viikko sitten kaupun- miset soittivat Raimolle, ja sitten alkoi tapahtua, entiset työtoverit kuvailevat. Rauhala tunnistaa itsensä tästä kuvauksesta. Hän haluaakin olla ihmisten asialla. – Olen aina pyrkinyt siihen, että asiat hoidetaan yksinkertaisesti ja selkeästi kuntoon suoraan virkamiesten kanssa. Kun ihmiset soittavat minulle jostain asiasta, joka pitäisi korjata, neuvon aina heitä soitta- maan myös niille virkamiehille, joita asia koskee. Mutta moni on arka soittamaan. Niinpä minä otan sitten virkamiehiin yhteyttä, että asiat saadaan kuntoon. Hän ei piittaa valtuustoaloitteiden tehtailemisesta. – Aloitteen käsittelyssä saattaa mennä kaksikin vuotta. Haluan vaikuttaa asioihin heti enkä pyöritellä papereita. ginvaltuuston kokouksessa. Sydänpalolla hän on hoitanut yhteisiä asioita, eikä ole luovuttamassa vieläkään. – Kaavoituksen kärkihankkeet pitää nostaa esiin, ja elinkeinoelämästä pitää Vaasassa pitää huoli, niin suurista kuin pienistä yrityksistä, että ihmisillä säilyvät työpaikat. Vanhusten hoiva-asumisen järjestäminen ja keskussairaalan säilyminen ovat tärkeitä asioita tulevaisuudessakin, Rauhala miettii. Nähdäänkö hänet ehdokkaana jakamassa vaalimunkkipossuja vielä seuraavissakin kuntavaaleissa? – Olen oppinut, ettei koskaan pidä sanoa ei koskaan. Urheilutermiä käyttäen: Tästä on hyvä jatkaa. Kankaanpuoleisen osuuden rakentaminen käynnistyi uudelleen viime tiistaina. Kauhavalainen luontoyhdistys Valokki lähetti asiasta kriittisen kirjeen ely-keskukselle. Professori Erkki Korpimäen vetämän Valokin mielestä tieyhteyteen tarvittavat luvat eivät ole lainvoimaisia tai niitä ei ole edes vielä haettu. Kauhavan kaupunginjohtaja Harri Mattila sanoo kaupunginhallituksen kannaksi sen, että ely-keskuksen päätöksestä tehty valitus ei oikeudellisesti muuta KHO:n ratkaisuun perustuvaa mahdollisuutta toteuttaa tien rakentamista lainvoimaisesti Kankaan puolella. Valokki kirjelmöi, että KangasAnnala tieyhteyteen liittyen on vireillä useita ratkaisemattomia valituksia eri oikeusasteissa. Vaasan hallinto-oikeuteen lähetetyssä alueen maanomistajien ja Valokin omassa valituksessa on vaadittu koko tieja siltayhteyden rakentamisen keskeyttämistä, kunnes kaikki asiaa koskevat valitukset on käsitelty. Samassa oikeusasteessa on myös kaksi valitusta tieyhteyteen myönnettyjen lisämäärärahojen tarpeesta. Sillan vesitalousluvasta ovat valittaneet useat luontojärjestöt ja alueen maanomistajat Korkeimpaan hallinto-oikeuteen (KHO) kesäkuussa 2013. Sitäkään lupaa Valokki ei näin pidä lainvoimaisena. Mattila muistuttaa, että KHO on huhtikuun lopulla hylännyt Esa Annalan ja muiden asianosaisten valituksen Kauhavan kaupunginhallituksen päätöksestä aloittaa välittömästi tieyhteyden Kankaan puoleisen tieosuuden rakentaminen. Edelleen Mattila viittaa siihen, että Kankaanpuoleisen tien rakentamista koskeva valitus on KHO:ssa jätetty tutkimatta. Tähän perustuen lokakuun alussa tie- ja siltahankkeen Kankaanpuoleista tietä alettiin rakentaa. Saman kuun lopulla ne keskeytettiin Ely-keskuksen poikkeuslupamenettelyä koskevaan lausuntoon liittyvän selvittelyn vuoksi. Kaupunginhallitus salli rakentamisen jatkamisen 9.12. Luontoyhdistyksen Korpimäki huomauttaa, että aluehallintovirastolle on jätetty asiasta toukokuussa hallintopakkohakemus. Siinä on vaadittu tien ja sillan rakentamisen aloittamiskieltoa siihen asti, kun kaikki valitukset on ratkaistu. Kaupunginhallitus lupasi vastineessaan: "Hankkeen työt aloitetaan vasta, kun tarvittavat luvat ovat saaneet lainvoiman". Tätä viranomaisille annettua lupausta ei ole Valokin mukaan noudatettu ja Kangas–Annalatieyhteyden rakentaminen on aloitettu luvattomasti. Harri Mattila pitää ely-keskuksen tulkintaa hyvin perusteltuna niin oikeudellisesti kuin ympäristönäkökohtienkin kannalta. Ely katsoo, että tienrakentamiselle ei ole luonnonsuojelulaista johtuvaa estettä. Kankaanpuoleisen osuuden pitäisi olla valmis heinäkuuhun mennessä. Viime maanantaina kaupunginvaltuusto varasi talousarviossa kohteeseen 500 000 euroa.
© Copyright 2024