OPAS KEUHKOAHTAUMATAUTIA SAIRASTAVILLE

OPAS KEUHKOAHTAUMATAUTIA SAIRASTAVILLE
Hengitysliitto edistää hengitysterveyttä ja
hengityssairaan hyvää elämää.
Mikä on keuhkoahtaumatauti?
Keuhkoahtaumatauti (COPD, Chronic Obstruc­
tive Pulmonary Disease) on yleensä tupakointiin
liittyvä, hitaasti etenevä keuhkosairaus, jolle on ominaista pienten hengitysteiden pysyvä
­ahtauma, keuhkokudoksen tuhoutuminen ja
hidastunut uloshengitys. Vaikka ahtauma on
pääosin korjaantumaton, sairastunut voi omalla
­toiminnallaan vaikuttaa merkittävästi sairau­
den kulkuun, ennusteeseen ja omaan toiminta­
kykyynsä.
Ilman virtaus supistuneissa keuhkoputkissa ja
vaurioituneissa keuhkorakkuloissa vaikeutuu ja
hidastuu pysyvästi. Keuhkoihin jää liikaa ilmaa
ja se salpautuu keuhkoihin, vaikka uloshengitys
olisi voimakaskin. Tämä on pääsyynä keuhko­
ahtaumaa sairastavan kokemaan hengen­
ahdistukseen.
Jatkuva altistuminen tupakansavulle aiheuttaa
kroonisen tulehduksen keuhkoputkien lima­
kalvoille ja keuhkokudokseen. Tulehdus­
vaurioittaa vähitellen ilmateiden ja keuhko­
rakkuloiden seinämiä ja aiheuttaa hitaasti,
­mutta pysyvästi, keuhkoputkien ahtautumisen
ja keuhkolaajentuman. Keuhkot menettävät
normaalin kimmoisuutensa, eikä keuhkokudos
enää tue pieniä ilmateitä, kuten sen kuuluisi.
Keuhkoahtaumatauti tunnistetaan usein vuosia
liian myöhään, jolloin sairastuneen hengitys­
teho ja toimintakyky ovat jo merkittävästi heikentyneet. Sairauden alkuvaiheessa oireita ei ole tai ne ovat vähäisiä. Sairastunut saattaa pitää yskää ja limaisuutta tupakointiin liittyvä­
nä riesana, eikä ymmärrä niiden olevan merkki
pysyvästä hengitysteiden tulehduksesta ja
­ahtautumisesta.
2 | Opas keuhkoahtaumatautia sairastaville
Sairaus tunnistetaan liian myöhään
Sairauden edetessä hengitystiet vinkuvat ja hen­
keä ahdistaa, ensin ylämäessä tai portaita nous­
tessa. Lopulta pienikin ponnistelu lisää oireita.
Sairastunut alkaa huomaamattaan vältellä tilan­
teita, joissa oireita tulee ja tyytyy suoriutumaan
toimistaan itseään rasittamatta. Sairaus ehtii
edetä pitkälle, koska sairastunut ei tunnista
­oireiden vakavuutta eikä hakeudu tutkimuksiin
ajoissa. Keuhkoahtaumatauti on vaikea, jos
­hengenahdistusta koetaan myös levossa.
Keuhkoahtaumataudin oireet heikentävät sai­
rastuneen toiminta- ja työkykyä. Vaikka muu­
toksia keuhkoissa ei voida parantaa, oireita
­voidaan helpottaa. Kokonaisvaltainen hoito
­parantaa sairastuneen elämänlaatua ja eliniän
odotetta merkittävästi.
Keuhkoahtaumataudin
oireet ja ominaisuudet
• Hengenahdistus tai suorituskyvyn
aleneminen rasituksessa, esimerkiksi
portaita noustessa, sairauden edetessä
myös levossa
• Pitkäkestoinen yskä, etenkin aamuisin
• Limannousu, etenkin aamuisin
• Hengityksen vinkuna
• Taipumus hengitystieinfektioihin
• Toistuvat pahenemisvaiheet, joiden aikana
oireet lisääntyvät
• Sairauden edettäessä veren alentunut
happikyllästeisyys ja taipumus
hiilidioksidin kerääntymiseen
• Mahdollisesti laihtuminen ja kuihtuminen
• Liitännäissairaudet
Opas keuhkoahtaumatautia sairastaville | 3
Keuhkoahtaumataudin yleisyys
Keuhkoahtaumatautia sairastavien tarkkaa
määrää ei tiedetä. Arvioidaan, että sairastuneita
on noin 5–10 prosenttia suomalaisesta aikuis­
väestöstä. Luku voi olla kaksinkertainen, jos
mukaan lasketaan myös keuhkoahtaumataudin
ensimmäisiä oireita eli kroonista keuhko­
putkentulehdusta sairastavat.
Keuhkoahtaumatautia kuvataan edelleen tunte­
mattomaksi kansantaudiksi ja se on selvästi ali­
diagnosoitu sairaus. Sairaus yleistyy koko ajan
ja Maailman terveysjärjestö (WHO) on arvioinut
keuhkoahtaumataudin olevan vuonna 2020
­kolmanneksi yleisin kuolinsyy maailmassa.
Ylivoimaisesti suurin yksittäinen keuhkoahtauma­
taudin aiheuttaja on tupakointi. Se aiheuttaa
valtaosan sairastumisista. Arvioidaan, että yli
puolet tupakoitsijoista sairastuu keuhkoahtauma­
tautiin jossakin vaiheessa. Mitä enemmän ihmi­
nen polttaa ja mitä kauemmin hän on tupakoi­
nut, sitä suurempi riski hänellä on sairastua.
Tätä riskiä voidaan kuvata askivuosissa. Jo 10
askivuotta aiheuttaa selviä riskejä terveydelle.
Keuhkoahtaumatautia on aiemmin pidetty
­tupakoivien, keski-iän ylittäneiden miesten
­sairautena. Tämä ei enää pidä paikkaansa, sillä
4 | Opas keuhkoahtaumatautia sairastaville
Askivuosi lasketaan kertomalla poltettu­
jen savukkeiden määrä vuosilla ja jakamal­
la tulo kahdellakymmenellä. Yksi aski­
vuosi tarkoittaa esimerkiksi 20 savuketta
päivässä (20 savuketta on yksi aski) vuo­
den ajan tai kaksi askia päivässä puolessa
vuodessa.
naisten tupakoinnin yleistymisen myötä myös
naisten osuus sairastuneista on kasvanut. Sai­
rautta esiintyy myös alle keski-ikäisillä, mikä
voi kertoa varhain aloitetusta tupakoinnista.
Tupakansavun lisäksi altistuminen työympäris­
tön pölyille, käryille ja ilmansaasteille lisää jon­
kin verran sairastumisriskiä. Arvioiden mukaan
noin 15 prosenttia keuhkoahtaumataudeista
johtuu työperäisistä syistä. Työssään pölyille,
kaasuille ja huuruille altistuvalla on monin­
kertainen riski sairastua keuhkoahtaumatau­
tiin, erityisesti, jos tupakoi. Pölyisessä työssä
työskentelevälle tehdään lain perusteella keuh­
kojen toimintakoe eli spirometriatutkimus 1–3
vuoden välein.
Nuorella iällä ilmenevän keuhkoahtaumataudin
aiheuttaja voi olla harvinainen alfa1-antitryp­
siininpuutos, joka on perinnöllinen aineen­
vaihduntasairaus.
Erilaiset taudinmuodot
Keuhkoahtaumataudilla on erilaisia taudin­
muotoja, jolloin puhutaan ilmiasuista eli feno­
tyypeistä. Niihin vaikuttaa esimerkiksi se, mil­
lainen on taudin oireiden ja ahtauman vaikeus­
aste, pahenemisvaiheiden riski ja se, onko
sairastuneella myös astma. Taudinkuva vaikuttaa
sairauden etenemiseen ja lääkityksen valintaan.
Taudinkuva voi muuttua sairauden edetessä.
Pitkittynyt ilmateiden tulehdus (krooninen bronkiitti)
Pitkittyneessä ilmateiden tulehduksessa on
kyse jatkuvasta, pitkäaikaisesta limaisesta ys­
kästä. Se edeltää usein keuhkoahtaumatautia,
mutta kaikki eivät välttämättä sairastu
­keuhkoahtaumatautiin.
Ilmateiden ahtautuminen (obstruktio)
Pysyvä ahtautuminen alkaa pienistä ilmateistä
ja etenee eri ihmisillä eri tahtia. Tupakoinnin
lopettaminen hidastaa ahtautumista.
Keuhkolaajentuma (emfyseema)
Tupakointi voi aiheuttaa myös keuhkojen laa­
jentumaa eli emfyseemaa. Siinä keuhkorakkulat
ovat laajentuneet rakkuloiden seinämien, veri­
suonten ja pienten ilmateiden tuhoutumisen
myötä. Hapen siirtyminen elimistöön ja hiili­
dioksidin poistuminen on häiriintynyt.
Keuhkoahtaumataudin ja astman sekamuoto
Joidenkin tutkimusten mukaan jopa 55 prosen­
tilla keuhkoahtaumatautia sairastavista on
myös astma. Sairaudet esiintyvät yhtä aikaa
­varsinkin ikääntyneillä. Lisätietoa astmasta saa
osoitteesta www.hengitysliitto.fi/astma.
Keuhkoahtaumataudin ja astman erottaminen
toisistaan on joskus haastavaa. Oireet ovat h
­ yvin
samankaltaisia: yskää, limaneritystä, hengen­
ahdistusta sekä toistuvia infektioita ja taudin
pahenemisvaiheita. Astma usein alkaa nuoruu­
dessa ja sen kehitys voi olla nopea, kun taas
keuhkoahtaumataudin kulku on usein hidas ja
oireet tulevat esiin pikkuhiljaa.
Keuhkoahtaumataudissa oireet pahenevat vähi­
tellen, kun taas astmassa oireiden vaihtelevuus
ja palautuvuus on tavanomaista.
Sairauden vakavuus vaihtelee
Keuhkoahtaumataudin vakavuus vaihtelee
­yksilöllisesti ja siihen vaikuttavat liitännäis­
sairauksien lisäksi myös mahdollisesti esiinty­
vät sairauden pahenemisvaiheet. Toisilla sairaus
etenee hitaammin kuin toisilla. Tupakoinnin
­lopettaminen milloin tahansa hidastaa merkit­
tävästi taudin etenemistä.
Lievä keuhkoahtaumatauti haittaa elämää vain
vähän, mutta pitkään edenneenä se rajoittaa sai­
rastuneen elämää voimakkaasti. Vaikea-astei­
sessa keuhkoahtaumataudissa keuhkojen toi­
mintakyky on ratkaisevasti heikentynyt. Pitkäl­
le edenneen taudin oireita ovat hengenahdistus
jo vähäisessäkin rasituksessa, yskä, laihtumi­
nen, väsymys ja toistuvat sairauden pahenemis­
vaiheet. Vaikeaa keuhkoahtaumatautia sairasta­
vat ovat usein monisairaita.
Oireiden esiintymistä ja niiden vaikutusta keuhko­
ahtaumatautia sairastavan arkeen ja hyvin­
vointiin voidaan arvioida muun muassa CAT-
arviointitestin (COPD Assesment Test) avulla.
Lääkäri tai hoitaja saa nopeasti kuvan sairastu­
neen arjesta kahdeksalla kysymyksellä toiminta­
kyvystä ja oireista, kuten yskästä, limaisuudesta
tai liikkumiseen liittyvästä hengenahdistukses­
ta sekä vireystilasta ja yöunen laadusta. Testin
voi tehdä ja ­tulostaa osoitteessa www.hengitys.
fi/keuhko­ahtauma/copd-testi/tee-cat-testi/.
Keuhkoahtaumatautiin tiedetään liittyvän myös niin kutsuttuja liitännäissairauksia, kuten sydän- ja verisuonisairauksia, valti­
moiden kovettumistautia eli ASO-tautia ja
diabetesta. Esimerkiksi metabolinen oireyhty­
mä, osteoporoosi, masennus ja keuhkosyöpä
ovat keuhkoahtaumatautia sairastavilla ylei­
sempiä kuin muilla saman ikäisillä.
Keuhkoahtaumatauti on yleisin pitkäaikaiseen
ja jatkuvaan kotihappihoitoon johtava sairaus.
Happihoitoa käytetään korjaamaan elimistön
hapenpuutetta. Happihoito ehkäisee hapen­
puutteen aiheuttamaa kohtuutonta sydämen­
rasitusta ja muita haitallisia vaikutuksia. Hengitys­
liiton Opas kotihappihoidosta kertoo enemmän
kotihappihoidosta. Sitä voi lukea ja tilata osoit­
teessa www.hengitysliitto.fi/julkaisut.
Opas keuhkoahtaumatautia sairastaville | 5
Sairauden pahenemisvaiheet
Keuhkoahtaumataudin pahenemisvaiheella
­tarkoitetaan äkillistä tilannetta, jossa sairauden
tavanomaiset oireet pahenevat ja lääkityksen
väliaikainen tehostaminen on tarpeen. Pahe­
nemisvaihe käynnistyy yleensä viruksen tai
bakteerin aiheuttamasta hengitystietulehduk­
sesta. Flunssan ja nuhakuumeen tehokas ja riit­
tävän varhainen hoito onkin ratkaisevan tär­
keää. ­Pahenemisvaihe voi aiheutua myös ilman­
saasteista tai lääkehoidon keskeyttämisestä.
Pahenemisvaiheessa
• hengenahdistus lisääntyy
• ysköksiä erittyy tavallista enemmän ja
niiden väri muuttuu
• arjen askareiden tekeminen vaikeutuu
• liikkuminen vaikeutuu
• hengitysvaikeudet herättävät öisin
• lyhytvaikutteisia avaavia lääkkeitä
tarvitaan tavallista enemmän
6 | Opas keuhkoahtaumatautia sairastaville
Taipumus pahenemisvaiheisiin on yksilöllinen.
Kaikilla keuhkoahtaumatautia sairastavilla ei
ole pahenemisvaiheita, mutta joillain niitä voi
esiintyä toistuvasti. Mikäli keuhkojen toiminta­
kyky on huono, pahenemisvaiheiden esiintymi­
sen riski kasvaa.
Pienen pahenemisvaiheen riskin keuhkoahtau­
matautia sairastavalla on ollut edeltävänä vuon­
na korkeintaan yksi pahenemisvaihe ja keuhko­
jen toimintakyky on kohtalaisesti alentunut.
Sitä kuvaa spirometrian sekuntikapasiteetti­
arvo, FEV1 , joka on enemmän kuin 50 % viite­
arvosta.
Suuren pahenemisvaiheen riski on sairastu­
neella, jolla on edeltävänä vuonna ollut vähin­
tään kaksi keuhkoahtaumataudin pahenemis­
vaihetta, yksikin sairaalahoitoa vaatinut pahe­
nemisvaihe tai keuhkojen toimintakyky on
merkittävän huono, FEV1 -arvo on alle 50 %
­viitearvosta.
Keuhkoahtaumataudin toteaminen
Diagnoosia keuhkoahtaumataudista ei tehdä
vain oireiden perusteella. Diagnosointi perus­
tuu keuhkojen puhalluskokeeseen eli spiro­
metriaan, joka paljastaa keuhkoputkien ahtau­
man. Kokeen tulos kertoo keuhkojen tilavuudes­
ta ja uloshengitysilman virtauksesta, niiden
rajoitusten voimakkuudesta eli kuvastaa, miten
pahasti keuhkoputket ovat ahtautuneet.
Puhalluskokeen yhteydessä tulee aina antaa
keuhkoputkia avaavaa lääkettä. Keuhko­
ahtaumataudissa keuhkoputkien ahtautuminen
säilyy avaavan lääkkeen jälkeenkin. Puhallus­
koe voi viitata astmaan, mikäli avaava lääke
avaa keuhkoputket ja korjaa kokonaan tai osit­
tain keuhkoputkien ahtauman.
Oireilevalla spirometria riittää periaatteessa
taudin diagnosointiin, mutta joskus diagnoosi­
vaiheeseen kuuluu muitakin puhallus- ja röntgentutkimuksia, joiden avulla voidaan
todeta tai sulkea pois mahdolliset muut sairau­
det tai tilat.
Keuhkoahtaumataudin seulonnassa oireisilla
henkilöillä käytetään apuna usein keuhkojen
pikatoiminta- eli mikrospirometriatutkimusta,
joita tehdään terveyskeskuksissa ja työterveys­
huollossa. Poikkeavan tuloksen perusteella voidaan kirjoittaa lähete spirometriaan ja tarvittaessa keuhkolääkärille erikoissairaan­
hoitoon.
Kuten muissa pitkäaikaisissa sairauksissa, myös
keuhkoahtaumataudin hoidossa sairastuneen
oma aktiivisuus ja sitoutuminen omaan hoitoon
on tärkeää. Kokonaisvaltaisen hoidon tavoittee­
na on helpottaa sairastuneen kokemia oireita,
parantaa elämänlaatua ja suorituskykyä, yllä­
pitää keuhkojen toimintakykyä, lisätä elin­
vuosia sekä vähentää sairauden pahenemis­
vaiheita, sairaalahoitopäiviä ja kustannuksia.
Opas keuhkoahtaumatautia sairastaville | 7
Tupakoinnin lopettaminen
Tupakoinnin lopettaminen on tärkeintä keuhko­
ahtaumataudin hoidossa. Se on toistaiseksi
­ainoa keino, jolla keuhkoputkien ahtautuminen
hidastuu merkittävästi. Tupakoinnin lopettami­
nen kannattaa aina. Savuttomana pysyttelemi­
nen lisää vuosia ja laatua elämään.
Tupakoinnin lopettaminen on elämäntapa­
muutokseen tähtäävä prosessi, joka tapahtuu
pienin askelin. Tärkeintä on tahtotila. Sen lisäk­
si tarvitaan tietoa, tukea ja oppimista. Mahdol­
liset aikaisemmat yritykset ovat hyödyllisiä
­oppimiskokemuksia.
TUPAKKARIIPPUVUUDEN TESTI
(ns. Fagerströmin testi)
1.
2.
Kuinka pian herättyäsi poltat
ensimmäisen savukkeen?
Alle 6 minuuttia (3 p.)
6–30 minuuttia (2 p.)
31–60 minuuttia (1 p.)
Yli 60 minuuttia (0 p.)
Kuinka monta savuketta
poltat päivittäin?
Alle 10 (0 p.)
11–20 (1 p.)
21–30 (2 p.)
Yli 30 (3 p.)
Eroon nikotiiniriippuvuudesta
Tupakoitsijalla on monisäikeinen suhde tupak­
kaan. Tupakkaan kehittyvä riippuvuus voi olla
fyysistä, psyykkistä tai sosiaalista. Suurin tu­
pakkariippuvuuden aiheuttaja on nikotiini,
­jonka vaikutukset keskushermostossa johtavat
fyysiseen riippuvuuteen. Herkkyys sen kehitty­
miseen on yksilöllistä.
Tupakointi aloitetaan usein nuorena sosiaali­
sessa kanssakäymisessä ja siitä tulee nopeasti
ehdollistettua käyttäytymistä, jota toistetaan
useita kertoja päivässä. Tupakoitsija kokee
­tupakoinnin palkitsevana ja lyhyellä aikavälillä
mielihyvän tunteen tuottavana.
Fyysisen riippuvuuden arvioinnin lisäksi on
tunnistettava omat tupakointitavat, -ympäristöt
ja -tilanteet, jotta tupakoinnin tilalle voidaan
miettiä vaihtoehtoista tekemistä.
Valtaosa tupakkatuotteiden käyttäjistä on riip­
puvaisia nikotiinista. Vieroitusoireita kehittyy
suurimmalle osalle, ja osalla ne voivat olla hyvin
voimakkaita. Oireet alkavat jo ensimmäisen
vuorokauden aikana lopettamisesta ja ovat hui­
pussaan 1–3 vuorokauden kuluttua. Yleensä ne
helpottavat kuukauden sisällä. Oireiden kesto ja
määrä vaihtelevat yksilöllisesti.
Vieroitusoireita voidaan lievittää nikotiini­
korvaushoidoilla ja tupakoinnin vieroitukseen
tarkoitetuilla reseptilääkkeillä.
8 | Opas keuhkoahtaumatautia sairastaville
Yhteispisteet
(0–6 pistettä)
0–1 = vähäinen riippuvuus
2 = kohtalainen riippuvuus
3 = vahva riippuvuus
4–6 = hyvin vahva riippuvuus
Apua ja tukea lopettamiseen voi hakea terveyden­
huollosta, apteekista tai Hengitysliiton maksut­
tomasta Stumppi-neuvontapalvelusta. Maksu­
ton puhelin palvelee arkisin klo 13–18 numeros­
sa 0800 148 484. Lisäksi sivustolla stumppi.fi on paljon tietoa tupakoinnin haitoista, savutto­
muuden hyödyistä ja neuvoja lopettamiseen.
Vertaistukea saa keskustelupalstalta ja blo­
geista.
– tukea tupakoinnin lopettamiseen
Maksuton neuvontapuhelin
0800 148 484 (ma-pe klo 13-18).
Nyt myös uusi mobiilipalvelu www.stumppari.fi.
Vinkkilista lopettamiseen
• Päätä etukäteen lopettamis­
päivä ja kerro siitä
lähiympäristöllesi.
• Hyödyt tukihenkilöstä, joka
voi olla ystävä, puoliso tai
esimerkiksi vertainen netissä.
Mieti etukäteen, millaista
tukea häneltä toivot ja kerro se
hänelle.
• Varaudu mahdollisiin
vieroitusoireisiin ja hanki
sopiva korvausvalmiste
etukäteen.
• Hävitä kaikki
tupakointivälineet.
• Kertaa lopettamispäätöksen
motivaatiotekijöitä.
• Mieti etukäteen
selviytymiskeinoja tilanteisiin,
joissa tupakanhimo vaivaa.
• Kiitä ja palkitse itsesi hyvästä
päätöksestä.
Opas keuhkoahtaumatautia sairastaville | 9
Liikunta on lääkettä
Liikunta on keskeinen osa keuhkoahtautauma­
taudin hoitoa. Säännöllisen liikunnan on todet­
tu vähentävän sairauden pahenemisvaiheesta
johtuvaa riskiä joutua sairaalaan, lisäävän
­elämänlaatua ja eliniän ennustetta.
Keuhkoahtaumatautia sairastava vähentää
usein liikuntaa sairaudesta johtuvan ja rasituk­
sessa ilmenevän hengenahdistuksen takia.
Tämä johtaa yleiskunnon heikkenemiseen. Kun ihminen liikkuu vähän ja hänen yleis­
kuntonsa on huono, hän hengästyy yhä
­vähemmässä rasituksessa.
Hengästymistä tavoitellaan jäljellä olevan
­keuhkokapasiteetin harjoittamiseksi ja kunnon kohottamiseksi. Siksi on tärkeää erottaa hengenahdistus ja hengästyminen. Hengästyessä hengitys palautuu normaaliksi
rasituksen loppuessa. Hengenahdistus ei sen sijaan mene ohi, vaan jatkuu pidempään.
Lääkäri voi määrätä hengenahdistusta helpot­
tavia lääkkeitä otettavaksi ennen liikuntaa,
­mikäli sairastuneen ilmatiet avautuvat lääkkeen vaikutuksesta.
Keuhkoahtaumatautia sairastava
hyötyy liikunnasta, koska se
• vähentää hengenahdistusta
vähentämällä ilmateiden
ilmansalpausta, tulehdusta ja
supistumisherkkyyttä,
• tehostaa liman irtoamista
ilmateistä,
• vähentää pahenemisvaiheita ja
nopeuttaa niistä toipumista,
• vähentää voimattomuutta,
• lisää arjesta selviytymistä ja
fyysistä suorituskykyä; kestävyyttä
ja voimaa sekä uloshengityksen
voimaa,
• pidentää kävelymatkaa ja
• kohentaa mielialaa.
10 | Opas keuhkoahtaumatautia sairastaville
Liikunta ja liitännäissairaudet
Keuhkoahtaumatautia sairastavat saattavat ko­
kea liitännäissairautensa, kuten korkean veren­
paineen, sydän- ja verisuonisairaudet ja diabe­
teksen, liikunnan esteeksi. Tutkimuksissa on
todettu, että näistä sairauksista huolimatta lä­
hes puolet keuhkoahtaumatautia sairastavista
pystyy lisäämään harjoittelunsietoa ja vähentä­
mään hengenahdistusoireitaan säännöllisellä
harjoittelulla. Oheissairauksista ainoastaan
­osteoporoosi, kantavien nivelten sairaudet ja
­lihasheikkous voivat rajoittaa harjoittelua sekä
harjoitteluvastetta.
Liikkeellä kannattaa pysyä monista sairauksista
huolimatta, sillä jo puolen tunnin liikkumaton
jakso heikentää elimistön verenkiertoa ja
­aineenvaihduntaa. Liikkumattomuus vaikuttaa
lihassolujen kokoon ja lyhentää lihaksia.
­Aineenvaihdunnan hidastuminen lisää muun
muassa diabeteksen ja vyötärölihavuuden ris­
kiä. Kahden tunnin istuminen lisää myös sydänja verisuonisairauksien riskiä. Tästäkin näkö­
kulmasta keuhkoahtaumatautia sairastavan
kannattaa olla aktiivinen ja vähentää näin
­liitännäissairauksien riskiä.
Liikunta on turvallista
Keuhkoahtaumatautia sairastavalle liikunta on
turvallista. Sairauden pahenemisvaiheen jäl­
keen on lähdettävä liikkeelle mahdollisimman
pian. Kestävyystyyppinen liikunta harjoittaa
parhaiten jäljellä olevaa keuhkojen toiminta­
kykyä. Lievä tai kohtalainen hengästyminen
­parantaa jo kuntoa.
Kestävyyttä voidaan kohentaa vielä vaikeaakin
sairautta sairastavilla. Tärkeintä on säännölli­
nen ja päivittäinen liikunta. Noin 6 400 aske­
leen kävely päivässä vaikka pienissä pätkissä­kin vähentää todennäköisesti sairaalahoitoon
johtavan pahenemisvaiheen riskiä verrattuna 3 200 askeleeseen. Toisaalta tiedetään, että jo­
kaisen tuhannen askeleen päivittäinen vähenty­
minen lisää pahenemisvaiheen riskiä 20 pro­
senttia.
Kunnon kohentumista kannattaa seurata.
­Kuuden minuutin tasamaalla tehtävässä kävely­
testissä 50 metrin lisäys kävelymatkassa kertoo
jo merkittävästä kestävyyskunnon kohentumi­
sesta.
Kestävyyskunnon kohentamisen lisäksi potilaat
tarvitsevat lihaskuntoharjoittelua. Sairauden
edetessä tarvitaan yhä enemmän energiaa hen­
gitystoiminnan ylläpitämiseen. Lihasvoimaa
menetetään erityisesti alaraajoista. Voima­
harjoittelussa tulee harjoittaa erityisesti ylä- ja
alaraajoja sekä hengitystä helpottavia vartalon
lihaksia. Harjoittelu on tehokkainta, kun se teh­
dään reippaasti.
Hengityssairaan liikuntaharjoittelusta löytyy lisää tietoa Hengitysliiton Hengitä ja hengästy -oppaasta, joka löytyy osoitteesta
www.hengitysliitto.fi/julkaisut.
Hengenahdistus kuormituksessa
Pysy aktiivisena, harjoittele turvallisesti
Koen hengenahdistusta vain erittäin kovassa
rasituksessa
Liiku säännöllisesti yhteensä 2,5 tuntia viikossa
useana päivänä reippaasti. Kohenna lihaskuntoa ja
liikehallintaa kaksi kertaa viikossa. Lepää riittävästi
harjoittelun jälkeen.
Koen hengenahdistusta kiiruhtaessani portaita ja
ylämäkeä
Jatka säännöllistä harjoittelua. Asiointi- ja
arkiliikunta ovat osa harjoittelua. Järjestä aikaa
niiden toteuttamiseen. Kiire ja suorituspakko
pahentavat hengenahdistusta. Jos sinulla on
käytössäsi hengenahdistusta helpottavia
hengitettäviä lääkkeitä, käytä niitä tarvittaessa.
Kävelen tasamaata hitaammin kuin ikäiseni
hengenahdistuksen vuoksi tai joudun omaa
tahtia tasamaata kävellessäni välillä pysähtymään
hengenahdistuksen vuoksi.
Harjoittelulle ei ole estettä vaikka kohtuullisesti
kuormittava harjoitus aiheuttaa hengästymistä ja
toisinaan hengenahdistusta. Siitä ei ole haittaa.
Se on merkki siitä, että harjoittelet kuntoa
kohottavasti. Lepää välillä ja rauhoita hengityksesi
rauhallisella ulospuhalluksella (huulirakohengitys)
mieluummin kuin nopealla pinnallisella
hengityksellä. Mikäli hengenahdistus ei mene ohi,
käytä hengitettävää, avaavaa lääkettä.
Joudun pysähtymään hengenahdistuksen
vuoksi n. 100 m matkan tai muutaman
minuutin tasamaakävelyn jälkeen
Hengenahdistus ei estä edelleenkään harjoittelemista.
Sisällytä useita lepotaukoja liikuntaasi. Aseta
itsellesi tavoitteita, jotka saavutat omassa tahdissasi.
Panosta ala- ja yläraajojen lihasvoimaharjoitteluun.
Kysy asiantuntijalta ohjeita kunnon kohottamiseen.
Koen, etten voi lähteä kodistani hengenahdistuksen
vuoksi tai koen hengenahdistusta pukiessa tai
riisuessa
Pidä itsesi aktiivisena ja tee mahdollisimman paljon
päivittäisiä tehtäviäsi. Varaa niille aikaa ja tee ne
omassa tahdissasi. Hengenahdistus ei ole vaarallista.
Sen pitäisi mennä ohitse muutaman minuutin
levolla. Tasoittaessasi hengitystä rentoudu ja keskity
ajattelemaan jotain muuta kuin hengenahdistusta.
Mukaillen European Lung Foundation (MRC) ja UKK-instituutin terveysliikunnan suositukset.
Opas keuhkoahtaumatautia sairastaville | 11
Arjen askareista
selviytyminen
Sairauden edetessä kannattaa opetella toiminta­
tapoja, jotka säästävät energiaa ja voimia
­kaikkiin päivän toimiin sekä liikuntaharjoitte­
luun. Koti kannattaa järjestää niin, että arjen
toiminnot sujuvat ja kaikki tarvittavat välineet
saa käyttöön mahdollisimman vähällä ener­
gialla.
Vinkkejä energian säästöön
• Suunnittele päivä niin, että
suoritat kevyempiä ja raskaampia
tehtäviä vuorotellen itsellesi
sopivassa tahdissa.
• Pidä tehtävien aikana ja välillä
taukoja ja lepää riittävästi.
• Siirrä tehtävän tekeminen toiseen
ajankohtaan, jos olet jo valmiiksi
väsynyt.
• Muista hengittää suoritusten
aikana.
• Pyydä fysioterapeutilta ohjausta
taloudellisen hengitystavan
oppimiseen: hengitä ulos kun
kumarrut, esimerkiksi vetäessä
sukkaa jalkaan. Muista, että
uloshengitys on vähintään puolet
pidempi kuin sisäänhengitys.
• Istu mieluummin kuin seisot:
suihkussa, laittaessasi ruokaa,
silittäessä.
• Vedä mieluummin kuin kannat.
Jaa taakat molemmille käsillesi.
• Kun teet töitä yläraajoillasi, ota
tukea tarvittaessa. Yläraajojen
kannattelu voi lisätä hengen­
ahdistusta. Istu hampaita
pestessäsi, partaa ajaessasi ja
hiuksia pestessäsi ja nojaa
kyynärvartesi lavuaarin reunaan.
• Laita tai hanki tarvittavat
päivittäisten toimintojen
apuvälineet ja tuet kotiisi.
Lääkehoito
Lääkehoitoa voidaan toteuttaa joko oireiden tai
pahenemisvaiheen ehkäisemisen tai molempien
syiden vuoksi. Lääkityksen tehoa seurataan. Ne,
joilla ei ole oireita, eivät tarvitse lääkehoitoa.
Lääkehoito ja sen valinta perustuu yksilölliseen
sairauden taudinkuvaan, oireiden määrään ja
pahenemisvaiheriskiin. Lääkehoito arvioidaan
ja määrätään sen mukaan, onko sairastuneella
pieni vai suuri pahenemisvaiheen riski tai onko
hänellä sekä keuhkoahtaumatauti että astma.
Jos jokin lääkitys on aloitettu sekä oireiden että
pahenemisvaiheiden vähentämiseksi, tehdään
päätös sen jatkamisesta pahenemisvaiheiden
vähentämistavoitteen mukaisesti. Vaikka lääke­
hoidon aikana ei tapahdu keuhkojen toiminnan
paranemista tai oireiden vähenemistä, voi se
kuitenkin vaikuttaa pahenemisvaiheita vähen­
tävästi.
Koska taudinkuva saattaa taudin edetessä muut­
tua, se ja lääkehoito tulee arvioida uudelleen jo­
kaisen vastaanottokäynnin yhteydessä. Jokaisel­
la keuhkoahtaumatautia sairastavalla tulee olla
kirjallinen lääkityslista, josta oman lääkehoiton­
sa voi tarvittaessa tarkistaa. Lääkityslista pitää
ottaa mukaan jokaiselle käynnille terveyden­
huoltoon lääkehoidon ajantasaisuuden varmis­
tamiseksi.
Keuhkoahtaumataudissa lääkehoito perustuu
hengitettäviin (inhaloitaviin) lääkkeisiin, joita ovat lyhyt- ja pitkävaikutteiset avaavat
­lääkkeet (β2-agonistit tai antikolinergit), niiden
kiinteät yhdistelmät (niin sanotut kaksoisavaa­
vat) sekä inhalaatioglukokortikoidin ja pitkä­
vaikutteisen β2-agonistin yhdistelmälääkkeet.
Inhaloitavan glukokortikoidin (~kortisonin) pitkäaikaista käyttöä ainoastaan keuhko­
ahtauma­taudin hoidossa ei suositella.
Lisäksi on käytössä erilaisia suun kautta otetta­
via lääkkeitä, kuten keuhkoahtaumatautiin liit­
tyvää tulehdusreaktiota mahdollisesti vähentä­
viä, limaa irrottavia lääkkeitä sekä antibiootteja.
Keuhkoahtaumataudin hoidossa käytettävät
lääkkeet ovat jauheita tai aerosoleja, jotka
12 | Opas keuhkoahtaumatautia sairastaville
Sopivan laitteen valinnassa tulee huomioida
­käsien ja hengityksen samanaikainen toiminta­
kyky ja sisäänhengityksen nopeus. Inhalaatio­
laitteet ovat jauheinhalaattoreita tai ponne­
kaasuaerosoleja.
Jauheinhalaattoria käytettäessä on sisäänhengi­
tyksen oltava tehokas ja hengitystä tulee pidät­
tää 5–10 sekuntia. Se ei vaadi annoksen laukai­
sun ja sisäänhengityksen samanaikaisuutta.
Jauheinhalaattori ei sovi useinkaan iäkkäille tai vaikeaa keuhkoahtaumatautia sairastaville,
koska he eivät välttämättä pysty riittävään
­sisäänhengitysnopeuteen.
Ponnekaasuaerosolin käyttö vaatii kykyä käsien
ja sisäänhengityksen samanaikaiseen toimin­
taan, koska annoksen laukaisun tulee tapahtua
sisäänhengityksen alussa. Se ei kuitenkaan vaa­
di suurta sisäänhengitysnopeutta.
­ engitetään eli inhaloidaan keuhkoihin. h
Myös tablettimuotoisia lääkkeitä on markki­
noilla.
Kymmenelle prosentille niistä sairastuneista,
joiden keuhkoahtaumatauti on pitkälle eden­
nyt, voidaan tietyin edellytyksin aloittaa lääk­
keellinen happihoito kotihappirikastimella.
Hoito edellyttää tupakoimattomuutta.
Lääke otetaan pitkään, rauhallisesti ja syvään
sisään hengittäen ja pidättäen hengitystä noin
kymmeneen laskien. Koordinaatio-ongelmien
vuoksi voidaan tarvita tilanjatke sekä tarvittaes­
sa maski ja avustaja. Lääkkeitä käytetään usein
tilanjatkeen avulla, vaikka uusimpia ponne­
kaasuaerosolilääkkeitä voidaan käyttää myös
ilman sitä. Nämä lääkkeet voivat soveltua pa­
remmin ikääntyneille.
Lääkäri voi muissakin tapauksissa määrätä käytettäväksi tilanjatketta tai lääkesumutin­
laitetta lääkkeiden oton tukena. Tilanjatkeiden käyttö helpottaa lääkkeiden ottoa sekä vähentää
suuhun ja nieluun jäävää lääkemäärää. Tilan­
jatkeet antavat mahdollisuuden hengittää lääke
rauhallisesti noin 5–10 sisäänhengityskerran
­aikana.
Inhalaatiolaitteet
Hengitettävän lääkityksen määräämisen yhtey­
dessä valitaan sopiva inhalaatiolaite, jolla lää­
kettä annostellaan. Kun uusi hengitettävä lääke
määrätään, on tärkeää että lääkäri tai hoitaja
varmistaa oikean lääkkeenottotekniikan.
Sumutinlaitteeseen tarvitaan lääkkeet erillisellä
reseptillä nestemäisessä muodossa. Tilanjatkeis­
sa ja sumutinlaitteissa voidaan tarvittaessa käyt­
tää myös maskia. Sumutinlaite voi olla tarpeen
lääkkeen oton hankaloituessa pahenemis­
vaiheissa tai sairauden vaikeutuessa.
Oleellista on myös tarkistaa lääkkeenottotek­
niikka jokaisella vastaanottokäynnillä. Myös
­apteekissa lääkkeitä noudettaessa voi varmistaa
oikean tekniikan.
Neuvoja oikeaan lääkkeenottotekniikkaan saa
hoitajilta, lääkäriltä, apteekista ja esimerkiksi
Apteekkariliiton annosteluvideoilta osoitteessa
www.apteekki.fi.
Opas keuhkoahtaumatautia sairastaville | 13
Pahenemisvaiheiden hoito
Pahenemisvaiheet ovat haitallisia ja siksi niiden
ehkäisemiseen kiinnitetään erityistä huomiota.
Vaikeutuessaan pahenemisvaihe voi edellyttää
sai­raalahoitoa.
Mikäli keuhkoahtaumatautia sairastavalla on
toistuvasti pahenemisvaiheita, voi lääkäri jois­
sain tapauksissa ohjata sairastunutta oireiden
pahentuessa ja pahenemisvaiheen tunnistet­
tuaan aloittamaan pahenemisvaiheen lääkitys
itse. Tällöin lääkäri antaa valmiiksi varalle
­kortisoni- ja/tai antibioottireseptin ja kirjalliset
ohjeet lääkkeiden käytöstä.
Osalle potilaista omahoito sopii hyvin, mutta
heikentyvän voinnin taustalla voi olla myös
muita syitä. Tämän vuoksi keuhkoahtauma­
tautia sairastavan tulee hakeutua herkästi pahe­
nemisvaihetta epäillessään terveydenhuoltoon
tilanteen arvioimiseksi.
Rokotteet
Keuhkoahtaumatautia sairastava hyötyy kausiinfluenssarokotuksesta. ­Influenssa voi aiheuttaa
taudin pahenemis­vaiheen ja johtaa jopa keuhko­
kuumeeseen. Keuhkoahtaumatautia sairastavat
kuuluvat ­influenssan osalta riski­ryhmään ja saa­
vat ­rokotteen ilmaiseksi terveyskeskuksestaan.
Suositeltavaa on ottaa myös pneumokokki­rokote.
Se vähentää pneumokokki-bakteerin aiheuttamia
keuhkokuumeita. Rokote on omakustanteinen.
korti­sonilääkkeitä. Ennen lääkkeiden ottoa pestään hampaat. Sen jälkeen huuhdellaan suu sekä ­nielu ja syljetään vesi pois. Lopuksi
nielun huuhtelu viimeistellään juomalla vettä.
Hengityssairaan tulee huolehtia säännöllisestä
hammashoidosta. Kela korvaa osan kuluista,
jotka koituvat yksityisen hammaslääkärin teke­
mästä suun ja hampaiden tutkimuksesta ja hoi­
dosta. Korvaus tutkimuksesta myönnetään joka
toinen vuosi, mutta se voidaan myöntää myös
vuosittain, jos tiheämpi tutkiminen on potilaan
terveydentilan vuoksi tarpeellista. Korvausasia
tulee ottaa puheeksi hoitavan hammaslääkärin
kanssa. Julkisen hammashoidon tutkimus ja
hoito ei ole Kela-korvattavaa.
Lääkkeiden Kela-korvaukset
Vaikea-asteisen keuhkoahtaumataudin hoitoon
käytettävät lääkkeet kuuluvat alempaan erityis­
korvausluokkaan, jolloin Kela korvaa resepti­
lääkkeistä osan. Vuoden 2016 alusta alkaen
lääkkeillä on alku­omavastuu, jonka jälkeen Kela
maksaa osan lääkkeistä korvausluokan mukai­
sesti.
Erityiskorvattavuutta haetaan B-lääkärinlausun­
nolla, joka toimitetaan Kelaan. Kela lähettää ko­
tiin uuden Kela-kortin, jota näyttämällä korvauk­
sen saa lääkeostoksen yhteydessä apteekista
­alkuomavastuun täytyttyä. Kortissa oleva mer­
kintä 203 kertoo oikeudesta hengityssairauksiin
käytettäviin lääkkeisiin (krooninen keuhkoastma
ja sitä läheisesti muistuttavat krooniset ahtautta­
vat keuhkosairaudet).
Suun hoito
Lääkkeet voivat aiheuttaa erilaisia oireita, kuten
suun kuivumista, sammasta, tulehduksia tai
­äänen käheytymistä. Lääkkeet myös kuivattavat
suuta. Ksylitolipurukumi tai imeskelytabletti
lisäävät syljeneritystä. Hampaiden reikiintymi­
sen ehkäisemiseksi on tärkeää hampaiden sään­
nöllinen harjaaminen fluorihammastahnalla ja
ksylitolin käyttö.
Suun hoito lääkkeiden ottamisen yhteydessä tulee
muistaa erityisesti, jos käytössä on hengitettäviä
14 | Opas keuhkoahtaumatautia sairastaville
Kela seuraa lääkeostoja. Kun vuosittainen kor­
vattavien lääkkeiden itse maksettujen oma­
vastuuosuuksien määrä, ns. maksukatto (612,62
euroa vuonna 2015) täyttyy, ilmoittaa Kela siitä
postitse. Maksukaton täytyttyä lääkkeet ovat
­ilmaisia lääkekohtaista omavastuuta lukuun­
ottamatta.
Lisätietoja ja ohjausta voi kysyä Kelasta, ­
oman paikkakunnan sosiaalitoimesta, kuntoutusohjaajalta ja osoitteesta www.sosiaaliturvaopas.fi.
Sairauden seuranta
Limaisuuden hoito
Keuhkoahtaumatautia sairastavan tulee hakeu­
tua terveydenhuoltoon herkästi tilanteissa, jois­
sa epäilee tai tunnistaa sairautensa oireiden li­
sääntyvän ja pahentuvan. Lääkärin kanssa kan­
nattaa keskustella ja sopia seuraavan käynnin
ajankohdasta sekä siitä, kuinka toimia oireiden
lisääntyessä ja vaikeutuessa.
Limaisuus vaivaa usein keuhkoahtaumatautia
sairastavaa. Se ärsyttää hengitysteitä, vaikeuttaa
hengittämistä sekä lisää yskänärsytystä ja
­hengenahdistuksen tunnetta. Lisäksi limaisuus
lisää hengitysteiden infektioriskiä.
Keuhkoahtaumataudin hoito ja seuranta toteutetaan pääosin omalla terveysasemalla.
Erikoissairaanhoidossa eli keskus- tai yliopisto­
sairaalassa hoidetaan esimerkiksi vaikeaa
­keuhkoahtaumatautia sairastavaa tai nuorena
sairastunutta tai ne tapaukset, joissa epäillään
työperäistä keuhkoahtaumatautia tai sairauteen
liittyy paljon erityisselvittelyjä.
Kun sairauteen liittyy monia liitännäis- tai
­pitkäaikaissairauksia, toistuvia pahenemis­
vaiheita, mahdollisesti paljon oireita ja arjen
hankaluuksia, on sairastunut usein monen eri
yksikön ja asiantuntijatahon hoidossa. Käyntejä
on silloin useissa eri yksiköissä terveyskeskuk­
sessa, yliopisto- tai keskussairaalassa, työ­
terveys- tai yksityislääkärillä.
Kaikkien sairauksien, niiden hoitojen ja lääki­
tyksen kokoaminen kirjalliseen suunnitelmaan
auttaa sairastunutta toteuttamaan muun muas­
sa lääkehoitoa sitoutuneesti sekä hakeutumaan
oikea-aikaisesti seurantaan ja hoitoon oikeaan
paikkaan. Kirjallinen suunnitelma auttaa selviy­
tymään arjessa sekä lisää ja ylläpitää osaltaan
toimintakykyä ja hyvinvointia. Lisää tietoa löy­
dät osoitteesta www.potilaanopas.fi.
Normaalisti lima poistuu keuhkoputkista niiden
sisäpinnalla olevien värekarvojen liikkeen avul­
la. Hengästyttävä liikunta lisää värekarvojen
­toimintaa ja aktivoi liman siirtymistä ylemmäs
hengitysteissä, josta se voidaan yskiä ulos. Myös
limanirrotuskeinot ovat hyödyllisiä.
Pullopuhallus poistaa limaa
Liikunnan lisäksi tehokkaaksi limanpoisto­
menetelmäksi on osoittautunut pullopuhallus,
eli niin sanottu PEP-harjoitus. Kun vesipulloon
puhalletaan letkun läpi, nousee paine hengitys­
teissä. Sen vaikutuksesta pienten hengitys­
teiden väliset tiehyet avautuvat, jolloin ilma
­pääsee virtaamaan hengitysteissä olevan liman
taakse ja työntää sen suurempiin hengitys­
teihin, mistä lima on helppo yskiä pois.
Limanpoiston lisäksi pullopuhallus harjoittaa
hengityslihaksia, mikä on keuhkoahtauma­
tautia sairastavan hyvinvoinnille tärkeää. Ennen pullopuhallusta kannattaa ottaa lääkärin
mahdollisesti määräämät keuhkoputkia avaavat
lääkkeet. Höyryhengitys ja runsas nesteen juo­
minen vähentävät liman sitkeyttä, jolloin lima
nousee helpommin ylös asti.
Opas keuhkoahtaumatautia sairastaville | 15
PULLOPUHALLUS
Tarvitaan:
• Litran pullo, jossa on noin
kymmenen senttimetriä vettä.
Pitemmälle edenneessä
keuhkoahtaumataudissa veden
määräksi riittää 5–6 senttimetriä.
• Halkaisijaltaan 7-10 mm levyinen
muoviletku, jonka pituus on 50–70 cm.
Valmistelut:
• Laske pulloon vettä noin kymmenen
senttimetriä. Pujota letku pullon
suusta sisään ja upota se pullon
pohjaan asti.
Puhallusasento:
• Istu hyvässä asennossa pöydän
äärellä, ota toisella kädellä kiinni
pullosta ja toisella letkusta.
• Tue tarvittaessa kyynärpäät pöytään.
Puhallustekniikka:
• Laita letku suuhun, huulet tiukasti
letkun ympärille.
• Hengitä rauhallisesti nenän kautta
sisään ja suun kautta ulos, käytä
hengittäessäsi palleaa.
• Puhalla ilmaa ulos letkun kautta
hieman normaalia uloshengitystä
voimakkaammin ja pidempään.
• Puhallusteho on hyvä, kun pullossa
oleva vesi kuplii.
• Toista sisäänhengityksiä nenän
kautta ja uloshengityksiä kymmenen
kertaa. Puhalla 5–10 sarjaa.
• Pidä pieni tauko puhallussarjojen
välillä.
• Liman noustessa ylös, yski tai
hönkäise se pois hengitysteistä.
• Voit irrottaa limaa puhallussarjoilla
3–4 kertaa päivässä.
• Lopuksi pese pullo ja letku
astianpesuaineella. Tee tämä
jokaisen puhalluskerran jälkeen.
Tarvittaessa kasta pullo ja letku
kiehuvaan veteen.
16 | Opas keuhkoahtaumatautia sairastaville
Lääkärin kanssa pitää keskustella pullopuhal­
luksesta siinä tapauksessa, jos sairastaa vaikea­
hoitoista keuhkoahtaumatautia tai sydän­
sairautta. Puhalluksen vastusta voi säädellä itse.
Painetta hengitysteissä lisää se, että pullossa on
enemmän vettä tai letkun läpimitta on pienempi.
Hönkäise lima ilmateistä
Yskiminen voi viedä voimia, saattaa lisätä hen­
genahdistusta ja estää liman nousun. Silloin
kannattaa käyttää hönkäisytekniikkaa. Hön­
käistäessä kurkunpää pysyy auki, kun taas ys­
kiessä kurkunpää menee auki-kiinni yskimisen
tahtiin.
Hönkäiseminen on keuhkoputkille hellävarais­
ta, vie vähemmän voimia ja nostaa limaa hel­
pommin ylös. Hönkäisemällä saadaan lima
­nostettua tehokkaasti suuriin hengitysteihin ja
kurkunpäähän, josta sen voi helposti poistaa
­kevyellä yskäisyllä.
Oikea hönkäisytapa
• Istu ja vedä nenän kautta rauhallisesti
keuhkot täyteen ilmaa.
• Tunnustele käsin ylävatsan päältä, että
ilma kulkeutuu keuhkojen pohjaan asti.
• Puhalla suun kautta rauhallisesti pitkään
ulos.
• Vedä jälleen keuhkot täyteen ilmaa ja
uloshengityksen alkaessa hönkäise
keuhkojen pohjasta asti, jolloin lima
nousee isompiin hengitysteihin ja
kurkunpäähän. Yskäise se kevyesti pois.
Ravitsemus
Keuhkoahtaumatautia sairastavat ovat tyypilli­
sesti yli- tai alipainoisia. Olennainen osa sairau­
den hoitoa onkin ravitsemus. Se ylläpitää lihas­
voimaa, lisää elimistön vastustuskykyä ja
­ehkäisee aliravitsemuksen syntyä.
Sairauden edetessä ongelmaksi saattaa muodos­
tua tahaton laihtuminen. Keuhkoahtaumatautia
sairastavan energiantarve lisääntyy, koska sai­
rauteen liittyvä hengitysvajaus lisää energian­
kulutusta.Lisäksi keuhkoihin kehittyvä keuhko­
laajentuma painaa palleaa mahalaukkua vasten,
mikä voi johtaa näläntunteen vähenemiseen.
Painonhallitsijan tärkein ominaisuus on pitkä­
jänteisyys. Vain pysyvillä muutoksilla ruoka­
valiossa on merkitystä. Mitä maltillisempi
­muutos, sitä varmemmin se on pysyvä.
Sopiva painonalentamistahti on korkeintaan
puoli kiloa viikossa, silloin tärkeä lihasmassa ei
vähene samalla. Äkillinen lihasmassan vähene­
minen on haitallista, koska se lisää esimerkiksi
keuhkojen rasitusta, väsymyksen tunnetta,
­vähentää liikkumista ja nopeuttaa sairauden
etenemistä.
Alipainoisen ruokavalio
Ruoka-annosten koko voi pienentyä ja syömisen
määrä voi vähentyä huomaamatta. Alipainoksi
katsotaan kymmenen prosenttia alhaisempi
paino kuin henkilön oma ihannepaino. Ravitse­
mukseen liittyvistä kysymyksistä voi keskustel­
la ­sairaalan ravitsemusterapeutin kanssa.
Aliravitsemustilassa tärkeintä on huolehtia ruoan
riittävästä energiapitoisuudesta, siksi ruoka voi
olla ”epäterveellistäkin” ja erilaista kuin tervei­
den ihmisten ravintosuosituksissa. Energia­
määrän lisäys tulisi tehdä ennemmin rasvana tai
proteiinina kuin hiilihydraatteina, koska niiden
suuri osuus ravinnosta saattaa olla haitallista.
Ruokavalion perusta
Alipainoisen ruokavaliossa voi suosia mieli­
ruokia. Suola- ja sokerilisiä voi harkitusti käyt­
tää tuomaan makua ruokaan. Energiamäärää
voi lisätä lisäämällä öljyä, maitojauhetta, margariinia tai voita esimerkiksi kaurapuuroon,
perunasoseeseen tai jugurttiin. Ruoan on kui­
tenkin maistuttava hyvältä, sillä syömättömän
ruoan ravintoarvo on nolla.
Keuhkoahtaumatautia sairastava tarvitsee
­ravintoonsa proteiinia lihaskadon ehkäise­
miseksi, joten hänen on hyvä suosia maito­
tuotteita, juustoa, kananmunia, lihaa ja kalaa.
Aterioiden riittävästä energiamäärästä tulee
huolehtia.
Sopiva ateriarytmi on aamupala ja kaksi läm­
mintä ruokaa sekä tarvittavat välipalat, ainakin
iltapäivällä ja illalla. Lämpimät ruoat ovat
­pelkkiä välipaloja suositeltavampia vaihtoehto­
ja, sillä niiden ravintoarvo ja energiasisältö on
parempi.
Elintarvikkeista voi valita rasvaisimmat tuot­
teet. Kananmuna on hyvä proteiinin lähde. Pähkinöitä kannattaa suosia.
Ylipainoisen ruokavalio
Ateriarytmi on hyvä pitää säännöllisenä ja ti­
heänä; pieniä aterioita usein. Monet hyötyvät
myös siitä, että ajoittavat juomisen aterioiden
välille, koska silloin juoma ei täytä vatsaa ja vie
tilaa ravinnolta.
Keuhkoahtaumatautia sairastavien, joilla
­merkittävää keskivartalolihavuutta, on syytä
laihduttaa. Ylipainon pudottaminen lisää hyvinvointia, sillä normaalipainoisen on hel­
pompi hengittää. Vatsan alueelle kerääntynyt
rasva haittaa hengitystä mekaanisesti, joten
laihduttaminen helpottaa hengenahdistusta.
Ylipaino lisää myös riskiä muihin sairauksiin.
Mikäli normaalit elintarvikkeet eivät riitä, kan­
nattaa käyttää apteekista saatavia hivenaineita ja vitamiineja sisältäviä kliinisiä lisäravinteita.
Yleensä nämä tuotteet maistuvat parhaiten kylmä­
nä. On kuitenkin muistettava, että lisäravinteet on
tarkoitettu korjaamaan aliravitsemusta. Painon
korjaantuessa on tärkeää siirtyä syömään normaa­
lia ruokaa.
Opas keuhkoahtaumatautia sairastaville | 17
Huomioitavaa
matkustettaessa
Matkustamista suunnitellessa kannattaa olla
yhteydessä hoitavaan lääkäriin. Neuvoa ja oh­
jeistusta saa esimerkiksi kuntoutusohjaajalta ja
matkatoimistosta.
Keuhkoahtaumataudissa sairauden vaikeusaste,
keuhkojen toimintakyky ja veren happikylläs­
teisyys määrittävät, voiko sairastunut matkus­
taa lentokoneessa. Lievässä ja mahdollisesti
­keskivaikeassa keuhkoahtaumataudissa lentä­
minen on tietyin edellytyksin mahdollista.
Kotihappihoidossa olevalle lentomatkustamista
ei suositella koskaan, eikä se ole mahdollista
­ilman erillistä selvitystä. Lentämiseen liittyy
happihoidossa olevalle paljon riskejä, ja niistä
on välttämätöntä keskustella lääkärin kanssa.
Matkavakuutus ja sen antaman turvan katta­
vuus kannattaa aina selvittää ennen matkaa.
EU- ja Eta-valtioissa sekä Sveitsissä matkustetta­
essa tulee hankkia EU-sairaanhoitokortti (EHIC
– European Health Insurance Card). EU-sairaan­
hoitokortilla on oikeus saada kohdemaan julki­
sessa terveydenhuollossa lääketieteellisesti vält­
tämätöntä sairaanhoitoa samoin perustein kuin
paikalliset saavat. Kortti kattaa pitkäaikaisten
perussairauksien kuten keuhkoahtaumataudin
pahenemisvaiheen kiireellisen hoidon.
Lisätietoa saa Kelan yhteyspisteestä, p. 020 634 0400, www.kela.fi/yhteyspiste tai
osoitteesta www.hoitopaikanvalinta.fi.
Kuntoutus
Kuntoutukseen kannattaa hakeutua, jos tarvit­
see valmiuksia sairauden kanssa selviytymiseen
tai jos mielessä on sairauteen, sen hoitoon tai
oireiden hallintaan liittyviä kysymyksiä.
Kuntoutuksen avulla pyritään säilyttämään työja toimintakyky mahdollisimman hyvänä. Sai­
rauden alkuvaiheessa on tärkeää saada tietoa
sairaudesta ja sosiaaliturvapalveluista, mutta
ennen kaikkea kuntoutuksessa saa välineitä sai­
rauden kanssa elämiseen. Sairauden hoito voi
vaatia remonttia elämäntapoihin, mihin kun­
toutuksessa saa apua ja tukea.
Kuntoutus kannattaa ottaa esille hoitavan lääkä­
rin tai kuntoutusohjaajan kanssa. Kuntoutuk­
seen hakeudutaan lääkärin lähetteellä. Kelan
kuntoutus on kuntoutujalle maksutonta. Jos ky­
seessä on ammattitauti, kuntoutukseen hakeu­
dutaan työeläkevakuutusyhtiön kautta. Kannat­
taa tarkastaa, järjestetäänkö terveydenhuollossa
liikuntapainotteista, ryhmämuotoista avokun­
toutusta. Oman paikkakunnan liikuntaryhmiin
kannattaa aina hakeutua.
Lisätietoja saa Kelan kuntoutuksen asiakas­
neuvonnasta arkisin klo 8–18 puhelinnumerosta
020 692 205 tai osoitteesta www.kela.fi/
kuntoutuskurssihaku.
18 | Opas keuhkoahtaumatautia sairastaville
Vertaistuki
Hengitysliiton ja sen eri puolella Suomea toimi­
vien paikallisten hengitysyhdistysten yksi kes­
keisimmistä toimintamuodoista on vertaistuen
tarjoaminen. Vertaistuella tarkoitetaan saman­
kaltaisessa elämäntilanteessa olevien ihmisten
keskinäistä tukea. Se on vuorovaikutuksessa
olemista, kokemusten ja tuntemusten vaihta­
mista sekä oman sairaushistorian tarkastelua ja
jakamista toisten kanssa. Ennen kaikkea se on
tuen saamista arkielämään.
Vertaistuki antaa sairastuneelle mahdollisuu­
den pohtia omaa tilannettaan yhdessä toisten
kanssa, vertailla kokemuksia sekä saada ja antaa
tukea. Vertaisten välisissä keskusteluissa jokai­
nen voi pohtia, miten oma elämä, voimavarat ja
sairaus poikkeavat tai toisaalta ovat samanlaisia
toisten kanssa.
Sairaus koskettaa myös perhettä ja läheisiä. Monet kokevat, että toisten samassa tilanteessa
olevien kanssa sairaudesta keskusteleminen on
vapauttavaa, koska ei tarvitse pelätä omien lä­
heisten kuormittamista liikaa omilla huolilla ja
sairauskokemuksilla. Vertaistapaamisissa voi
omasta sairaudesta ja vaikeistakin asioistakin
puhua avoimesti, huumoria viljellen. Parhaim­
millaan vertaistuki voimaannuttaa niin tuen
­antajaa kuin saajaa.
Hengitysyhdistykset järjestävät eri sairautta sairastaville vertaisryhmiä. Tapaamisissa kuul­
laan asiantuntija-alustuksia, mutta aikaa on
­varattu aina myös vertaiskeskustelulle ja ajatustenvaihdolle. Vertaistukea voi hakea myös
Hengitysliiton nettisivujen keskustelupalstoilta
osoitteessa www.hengitysliitto.fi.
Oppaan asiantuntijana on toiminut erikoislääkäri,
dosentti Witold Mazur, HUS Sydän- ja keuhko­
keskus HYKS.
Opas keuhkoahtaumatautia sairastaville | 19
Tule mukaan toimintaan
– saat tietoa, tukea ja neuvoja arkeen
Jäsenenä saat sekä paikallisen hengitysyhdistyksen että Hengitysliiton palvelut käyttöösi.
Yhdistyksestä saat tietoa, tukea ja uusia ystäviä. Tapaat muita samassa tilanteessa olevia,
joko verkossa tai vertaisryhmissä. Voit osaltasi vaikuttaa hengityssairaiden asioihin
ja olla mukana tärkeässä terveydenedistämistyössä.
Liity osoitteessa www.hengitysliitto.fi
tai tilaa liittymislomake soittamalla Hengitysliittoon, p. 020 757 5000.
Hengitysliitto edistää hengitysterveyttä ja
hengityssairaan hyvää elämää.
www.hengitysliitto.fi | p. 020 757 5000
VALOKUVAT: MAURI RATILAINEN, IINA PUOLANNE. PIIRROSKUVA: MIKKO SALLINEN. TAITTO: VITALE AY. EDITA 2015. 20 000 KPL.
Tutustu myös muihin Hengitysliiton oppaisiin osoitteessa www.hengitysliitto.fi/julkaisut.