OPAS KEUHKOAHTAUMATAUTIA SAIRASTAVILLE
OPAS KEUHKOAHTAUMATAUTIA SAIRASTAVILLE Hengitysliitto edistää hengitysterveyttä ja hengityssairaan hyvää elämää. Mikä on keuhkoahtaumatauti? Keuhkoahtaumatauti (COPD, Chronic Obstruc tive Pulmonary Disease) on yleensä tupakointiin liittyvä, hitaasti etenevä keuhkosairaus, jolle on ominaista pienten hengitysteiden pysyvä ahtauma, keuhkokudoksen tuhoutuminen ja hidastunut uloshengitys. Vaikka ahtauma on pääosin korjaantumaton, sairastunut voi omalla toiminnallaan vaikuttaa merkittävästi sairau den kulkuun, ennusteeseen ja omaan toiminta kykyynsä. Ilman virtaus supistuneissa keuhkoputkissa ja vaurioituneissa keuhkorakkuloissa vaikeutuu ja hidastuu pysyvästi. Keuhkoihin jää liikaa ilmaa ja se salpautuu keuhkoihin, vaikka uloshengitys olisi voimakaskin. Tämä on pääsyynä keuhko ahtaumaa sairastavan kokemaan hengen ahdistukseen. Jatkuva altistuminen tupakansavulle aiheuttaa kroonisen tulehduksen keuhkoputkien lima kalvoille ja keuhkokudokseen. Tulehdus vaurioittaa vähitellen ilmateiden ja keuhko rakkuloiden seinämiä ja aiheuttaa hitaasti, mutta pysyvästi, keuhkoputkien ahtautumisen ja keuhkolaajentuman. Keuhkot menettävät normaalin kimmoisuutensa, eikä keuhkokudos enää tue pieniä ilmateitä, kuten sen kuuluisi. Keuhkoahtaumatauti tunnistetaan usein vuosia liian myöhään, jolloin sairastuneen hengitys teho ja toimintakyky ovat jo merkittävästi heikentyneet. Sairauden alkuvaiheessa oireita ei ole tai ne ovat vähäisiä. Sairastunut saattaa pitää yskää ja limaisuutta tupakointiin liittyvä nä riesana, eikä ymmärrä niiden olevan merkki pysyvästä hengitysteiden tulehduksesta ja ahtautumisesta. 2 | Opas keuhkoahtaumatautia sairastaville Sairaus tunnistetaan liian myöhään Sairauden edetessä hengitystiet vinkuvat ja hen keä ahdistaa, ensin ylämäessä tai portaita nous tessa. Lopulta pienikin ponnistelu lisää oireita. Sairastunut alkaa huomaamattaan vältellä tilan teita, joissa oireita tulee ja tyytyy suoriutumaan toimistaan itseään rasittamatta. Sairaus ehtii edetä pitkälle, koska sairastunut ei tunnista oireiden vakavuutta eikä hakeudu tutkimuksiin ajoissa. Keuhkoahtaumatauti on vaikea, jos hengenahdistusta koetaan myös levossa. Keuhkoahtaumataudin oireet heikentävät sai rastuneen toiminta- ja työkykyä. Vaikka muu toksia keuhkoissa ei voida parantaa, oireita voidaan helpottaa. Kokonaisvaltainen hoito parantaa sairastuneen elämänlaatua ja eliniän odotetta merkittävästi. Keuhkoahtaumataudin oireet ja ominaisuudet • Hengenahdistus tai suorituskyvyn aleneminen rasituksessa, esimerkiksi portaita noustessa, sairauden edetessä myös levossa • Pitkäkestoinen yskä, etenkin aamuisin • Limannousu, etenkin aamuisin • Hengityksen vinkuna • Taipumus hengitystieinfektioihin • Toistuvat pahenemisvaiheet, joiden aikana oireet lisääntyvät • Sairauden edettäessä veren alentunut happikyllästeisyys ja taipumus hiilidioksidin kerääntymiseen • Mahdollisesti laihtuminen ja kuihtuminen • Liitännäissairaudet Opas keuhkoahtaumatautia sairastaville | 3 Keuhkoahtaumataudin yleisyys Keuhkoahtaumatautia sairastavien tarkkaa määrää ei tiedetä. Arvioidaan, että sairastuneita on noin 5–10 prosenttia suomalaisesta aikuis väestöstä. Luku voi olla kaksinkertainen, jos mukaan lasketaan myös keuhkoahtaumataudin ensimmäisiä oireita eli kroonista keuhko putkentulehdusta sairastavat. Keuhkoahtaumatautia kuvataan edelleen tunte mattomaksi kansantaudiksi ja se on selvästi ali diagnosoitu sairaus. Sairaus yleistyy koko ajan ja Maailman terveysjärjestö (WHO) on arvioinut keuhkoahtaumataudin olevan vuonna 2020 kolmanneksi yleisin kuolinsyy maailmassa. Ylivoimaisesti suurin yksittäinen keuhkoahtauma taudin aiheuttaja on tupakointi. Se aiheuttaa valtaosan sairastumisista. Arvioidaan, että yli puolet tupakoitsijoista sairastuu keuhkoahtauma tautiin jossakin vaiheessa. Mitä enemmän ihmi nen polttaa ja mitä kauemmin hän on tupakoi nut, sitä suurempi riski hänellä on sairastua. Tätä riskiä voidaan kuvata askivuosissa. Jo 10 askivuotta aiheuttaa selviä riskejä terveydelle. Keuhkoahtaumatautia on aiemmin pidetty tupakoivien, keski-iän ylittäneiden miesten sairautena. Tämä ei enää pidä paikkaansa, sillä 4 | Opas keuhkoahtaumatautia sairastaville Askivuosi lasketaan kertomalla poltettu jen savukkeiden määrä vuosilla ja jakamal la tulo kahdellakymmenellä. Yksi aski vuosi tarkoittaa esimerkiksi 20 savuketta päivässä (20 savuketta on yksi aski) vuo den ajan tai kaksi askia päivässä puolessa vuodessa. naisten tupakoinnin yleistymisen myötä myös naisten osuus sairastuneista on kasvanut. Sai rautta esiintyy myös alle keski-ikäisillä, mikä voi kertoa varhain aloitetusta tupakoinnista. Tupakansavun lisäksi altistuminen työympäris tön pölyille, käryille ja ilmansaasteille lisää jon kin verran sairastumisriskiä. Arvioiden mukaan noin 15 prosenttia keuhkoahtaumataudeista johtuu työperäisistä syistä. Työssään pölyille, kaasuille ja huuruille altistuvalla on monin kertainen riski sairastua keuhkoahtaumatau tiin, erityisesti, jos tupakoi. Pölyisessä työssä työskentelevälle tehdään lain perusteella keuh kojen toimintakoe eli spirometriatutkimus 1–3 vuoden välein. Nuorella iällä ilmenevän keuhkoahtaumataudin aiheuttaja voi olla harvinainen alfa1-antitryp siininpuutos, joka on perinnöllinen aineen vaihduntasairaus. Erilaiset taudinmuodot Keuhkoahtaumataudilla on erilaisia taudin muotoja, jolloin puhutaan ilmiasuista eli feno tyypeistä. Niihin vaikuttaa esimerkiksi se, mil lainen on taudin oireiden ja ahtauman vaikeus aste, pahenemisvaiheiden riski ja se, onko sairastuneella myös astma. Taudinkuva vaikuttaa sairauden etenemiseen ja lääkityksen valintaan. Taudinkuva voi muuttua sairauden edetessä. Pitkittynyt ilmateiden tulehdus (krooninen bronkiitti) Pitkittyneessä ilmateiden tulehduksessa on kyse jatkuvasta, pitkäaikaisesta limaisesta ys kästä. Se edeltää usein keuhkoahtaumatautia, mutta kaikki eivät välttämättä sairastu keuhkoahtaumatautiin. Ilmateiden ahtautuminen (obstruktio) Pysyvä ahtautuminen alkaa pienistä ilmateistä ja etenee eri ihmisillä eri tahtia. Tupakoinnin lopettaminen hidastaa ahtautumista. Keuhkolaajentuma (emfyseema) Tupakointi voi aiheuttaa myös keuhkojen laa jentumaa eli emfyseemaa. Siinä keuhkorakkulat ovat laajentuneet rakkuloiden seinämien, veri suonten ja pienten ilmateiden tuhoutumisen myötä. Hapen siirtyminen elimistöön ja hiili dioksidin poistuminen on häiriintynyt. Keuhkoahtaumataudin ja astman sekamuoto Joidenkin tutkimusten mukaan jopa 55 prosen tilla keuhkoahtaumatautia sairastavista on myös astma. Sairaudet esiintyvät yhtä aikaa varsinkin ikääntyneillä. Lisätietoa astmasta saa osoitteesta www.hengitysliitto.fi/astma. Keuhkoahtaumataudin ja astman erottaminen toisistaan on joskus haastavaa. Oireet ovat h yvin samankaltaisia: yskää, limaneritystä, hengen ahdistusta sekä toistuvia infektioita ja taudin pahenemisvaiheita. Astma usein alkaa nuoruu dessa ja sen kehitys voi olla nopea, kun taas keuhkoahtaumataudin kulku on usein hidas ja oireet tulevat esiin pikkuhiljaa. Keuhkoahtaumataudissa oireet pahenevat vähi tellen, kun taas astmassa oireiden vaihtelevuus ja palautuvuus on tavanomaista. Sairauden vakavuus vaihtelee Keuhkoahtaumataudin vakavuus vaihtelee yksilöllisesti ja siihen vaikuttavat liitännäis sairauksien lisäksi myös mahdollisesti esiinty vät sairauden pahenemisvaiheet. Toisilla sairaus etenee hitaammin kuin toisilla. Tupakoinnin lopettaminen milloin tahansa hidastaa merkit tävästi taudin etenemistä. Lievä keuhkoahtaumatauti haittaa elämää vain vähän, mutta pitkään edenneenä se rajoittaa sai rastuneen elämää voimakkaasti. Vaikea-astei sessa keuhkoahtaumataudissa keuhkojen toi mintakyky on ratkaisevasti heikentynyt. Pitkäl le edenneen taudin oireita ovat hengenahdistus jo vähäisessäkin rasituksessa, yskä, laihtumi nen, väsymys ja toistuvat sairauden pahenemis vaiheet. Vaikeaa keuhkoahtaumatautia sairasta vat ovat usein monisairaita. Oireiden esiintymistä ja niiden vaikutusta keuhko ahtaumatautia sairastavan arkeen ja hyvin vointiin voidaan arvioida muun muassa CAT- arviointitestin (COPD Assesment Test) avulla. Lääkäri tai hoitaja saa nopeasti kuvan sairastu neen arjesta kahdeksalla kysymyksellä toiminta kyvystä ja oireista, kuten yskästä, limaisuudesta tai liikkumiseen liittyvästä hengenahdistukses ta sekä vireystilasta ja yöunen laadusta. Testin voi tehdä ja tulostaa osoitteessa www.hengitys. fi/keuhkoahtauma/copd-testi/tee-cat-testi/. Keuhkoahtaumatautiin tiedetään liittyvän myös niin kutsuttuja liitännäissairauksia, kuten sydän- ja verisuonisairauksia, valti moiden kovettumistautia eli ASO-tautia ja diabetesta. Esimerkiksi metabolinen oireyhty mä, osteoporoosi, masennus ja keuhkosyöpä ovat keuhkoahtaumatautia sairastavilla ylei sempiä kuin muilla saman ikäisillä. Keuhkoahtaumatauti on yleisin pitkäaikaiseen ja jatkuvaan kotihappihoitoon johtava sairaus. Happihoitoa käytetään korjaamaan elimistön hapenpuutetta. Happihoito ehkäisee hapen puutteen aiheuttamaa kohtuutonta sydämen rasitusta ja muita haitallisia vaikutuksia. Hengitys liiton Opas kotihappihoidosta kertoo enemmän kotihappihoidosta. Sitä voi lukea ja tilata osoit teessa www.hengitysliitto.fi/julkaisut. Opas keuhkoahtaumatautia sairastaville | 5 Sairauden pahenemisvaiheet Keuhkoahtaumataudin pahenemisvaiheella tarkoitetaan äkillistä tilannetta, jossa sairauden tavanomaiset oireet pahenevat ja lääkityksen väliaikainen tehostaminen on tarpeen. Pahe nemisvaihe käynnistyy yleensä viruksen tai bakteerin aiheuttamasta hengitystietulehduk sesta. Flunssan ja nuhakuumeen tehokas ja riit tävän varhainen hoito onkin ratkaisevan tär keää. Pahenemisvaihe voi aiheutua myös ilman saasteista tai lääkehoidon keskeyttämisestä. Pahenemisvaiheessa • hengenahdistus lisääntyy • ysköksiä erittyy tavallista enemmän ja niiden väri muuttuu • arjen askareiden tekeminen vaikeutuu • liikkuminen vaikeutuu • hengitysvaikeudet herättävät öisin • lyhytvaikutteisia avaavia lääkkeitä tarvitaan tavallista enemmän 6 | Opas keuhkoahtaumatautia sairastaville Taipumus pahenemisvaiheisiin on yksilöllinen. Kaikilla keuhkoahtaumatautia sairastavilla ei ole pahenemisvaiheita, mutta joillain niitä voi esiintyä toistuvasti. Mikäli keuhkojen toiminta kyky on huono, pahenemisvaiheiden esiintymi sen riski kasvaa. Pienen pahenemisvaiheen riskin keuhkoahtau matautia sairastavalla on ollut edeltävänä vuon na korkeintaan yksi pahenemisvaihe ja keuhko jen toimintakyky on kohtalaisesti alentunut. Sitä kuvaa spirometrian sekuntikapasiteetti arvo, FEV1 , joka on enemmän kuin 50 % viite arvosta. Suuren pahenemisvaiheen riski on sairastu neella, jolla on edeltävänä vuonna ollut vähin tään kaksi keuhkoahtaumataudin pahenemis vaihetta, yksikin sairaalahoitoa vaatinut pahe nemisvaihe tai keuhkojen toimintakyky on merkittävän huono, FEV1 -arvo on alle 50 % viitearvosta. Keuhkoahtaumataudin toteaminen Diagnoosia keuhkoahtaumataudista ei tehdä vain oireiden perusteella. Diagnosointi perus tuu keuhkojen puhalluskokeeseen eli spiro metriaan, joka paljastaa keuhkoputkien ahtau man. Kokeen tulos kertoo keuhkojen tilavuudes ta ja uloshengitysilman virtauksesta, niiden rajoitusten voimakkuudesta eli kuvastaa, miten pahasti keuhkoputket ovat ahtautuneet. Puhalluskokeen yhteydessä tulee aina antaa keuhkoputkia avaavaa lääkettä. Keuhko ahtaumataudissa keuhkoputkien ahtautuminen säilyy avaavan lääkkeen jälkeenkin. Puhallus koe voi viitata astmaan, mikäli avaava lääke avaa keuhkoputket ja korjaa kokonaan tai osit tain keuhkoputkien ahtauman. Oireilevalla spirometria riittää periaatteessa taudin diagnosointiin, mutta joskus diagnoosi vaiheeseen kuuluu muitakin puhallus- ja röntgentutkimuksia, joiden avulla voidaan todeta tai sulkea pois mahdolliset muut sairau det tai tilat. Keuhkoahtaumataudin seulonnassa oireisilla henkilöillä käytetään apuna usein keuhkojen pikatoiminta- eli mikrospirometriatutkimusta, joita tehdään terveyskeskuksissa ja työterveys huollossa. Poikkeavan tuloksen perusteella voidaan kirjoittaa lähete spirometriaan ja tarvittaessa keuhkolääkärille erikoissairaan hoitoon. Kuten muissa pitkäaikaisissa sairauksissa, myös keuhkoahtaumataudin hoidossa sairastuneen oma aktiivisuus ja sitoutuminen omaan hoitoon on tärkeää. Kokonaisvaltaisen hoidon tavoittee na on helpottaa sairastuneen kokemia oireita, parantaa elämänlaatua ja suorituskykyä, yllä pitää keuhkojen toimintakykyä, lisätä elin vuosia sekä vähentää sairauden pahenemis vaiheita, sairaalahoitopäiviä ja kustannuksia. Opas keuhkoahtaumatautia sairastaville | 7 Tupakoinnin lopettaminen Tupakoinnin lopettaminen on tärkeintä keuhko ahtaumataudin hoidossa. Se on toistaiseksi ainoa keino, jolla keuhkoputkien ahtautuminen hidastuu merkittävästi. Tupakoinnin lopettami nen kannattaa aina. Savuttomana pysyttelemi nen lisää vuosia ja laatua elämään. Tupakoinnin lopettaminen on elämäntapa muutokseen tähtäävä prosessi, joka tapahtuu pienin askelin. Tärkeintä on tahtotila. Sen lisäk si tarvitaan tietoa, tukea ja oppimista. Mahdol liset aikaisemmat yritykset ovat hyödyllisiä oppimiskokemuksia. TUPAKKARIIPPUVUUDEN TESTI (ns. Fagerströmin testi) 1. 2. Kuinka pian herättyäsi poltat ensimmäisen savukkeen? Alle 6 minuuttia (3 p.) 6–30 minuuttia (2 p.) 31–60 minuuttia (1 p.) Yli 60 minuuttia (0 p.) Kuinka monta savuketta poltat päivittäin? Alle 10 (0 p.) 11–20 (1 p.) 21–30 (2 p.) Yli 30 (3 p.) Eroon nikotiiniriippuvuudesta Tupakoitsijalla on monisäikeinen suhde tupak kaan. Tupakkaan kehittyvä riippuvuus voi olla fyysistä, psyykkistä tai sosiaalista. Suurin tu pakkariippuvuuden aiheuttaja on nikotiini, jonka vaikutukset keskushermostossa johtavat fyysiseen riippuvuuteen. Herkkyys sen kehitty miseen on yksilöllistä. Tupakointi aloitetaan usein nuorena sosiaali sessa kanssakäymisessä ja siitä tulee nopeasti ehdollistettua käyttäytymistä, jota toistetaan useita kertoja päivässä. Tupakoitsija kokee tupakoinnin palkitsevana ja lyhyellä aikavälillä mielihyvän tunteen tuottavana. Fyysisen riippuvuuden arvioinnin lisäksi on tunnistettava omat tupakointitavat, -ympäristöt ja -tilanteet, jotta tupakoinnin tilalle voidaan miettiä vaihtoehtoista tekemistä. Valtaosa tupakkatuotteiden käyttäjistä on riip puvaisia nikotiinista. Vieroitusoireita kehittyy suurimmalle osalle, ja osalla ne voivat olla hyvin voimakkaita. Oireet alkavat jo ensimmäisen vuorokauden aikana lopettamisesta ja ovat hui pussaan 1–3 vuorokauden kuluttua. Yleensä ne helpottavat kuukauden sisällä. Oireiden kesto ja määrä vaihtelevat yksilöllisesti. Vieroitusoireita voidaan lievittää nikotiini korvaushoidoilla ja tupakoinnin vieroitukseen tarkoitetuilla reseptilääkkeillä. 8 | Opas keuhkoahtaumatautia sairastaville Yhteispisteet (0–6 pistettä) 0–1 = vähäinen riippuvuus 2 = kohtalainen riippuvuus 3 = vahva riippuvuus 4–6 = hyvin vahva riippuvuus Apua ja tukea lopettamiseen voi hakea terveyden huollosta, apteekista tai Hengitysliiton maksut tomasta Stumppi-neuvontapalvelusta. Maksu ton puhelin palvelee arkisin klo 13–18 numeros sa 0800 148 484. Lisäksi sivustolla stumppi.fi on paljon tietoa tupakoinnin haitoista, savutto muuden hyödyistä ja neuvoja lopettamiseen. Vertaistukea saa keskustelupalstalta ja blo geista. – tukea tupakoinnin lopettamiseen Maksuton neuvontapuhelin 0800 148 484 (ma-pe klo 13-18). Nyt myös uusi mobiilipalvelu www.stumppari.fi. Vinkkilista lopettamiseen • Päätä etukäteen lopettamis päivä ja kerro siitä lähiympäristöllesi. • Hyödyt tukihenkilöstä, joka voi olla ystävä, puoliso tai esimerkiksi vertainen netissä. Mieti etukäteen, millaista tukea häneltä toivot ja kerro se hänelle. • Varaudu mahdollisiin vieroitusoireisiin ja hanki sopiva korvausvalmiste etukäteen. • Hävitä kaikki tupakointivälineet. • Kertaa lopettamispäätöksen motivaatiotekijöitä. • Mieti etukäteen selviytymiskeinoja tilanteisiin, joissa tupakanhimo vaivaa. • Kiitä ja palkitse itsesi hyvästä päätöksestä. Opas keuhkoahtaumatautia sairastaville | 9 Liikunta on lääkettä Liikunta on keskeinen osa keuhkoahtautauma taudin hoitoa. Säännöllisen liikunnan on todet tu vähentävän sairauden pahenemisvaiheesta johtuvaa riskiä joutua sairaalaan, lisäävän elämänlaatua ja eliniän ennustetta. Keuhkoahtaumatautia sairastava vähentää usein liikuntaa sairaudesta johtuvan ja rasituk sessa ilmenevän hengenahdistuksen takia. Tämä johtaa yleiskunnon heikkenemiseen. Kun ihminen liikkuu vähän ja hänen yleis kuntonsa on huono, hän hengästyy yhä vähemmässä rasituksessa. Hengästymistä tavoitellaan jäljellä olevan keuhkokapasiteetin harjoittamiseksi ja kunnon kohottamiseksi. Siksi on tärkeää erottaa hengenahdistus ja hengästyminen. Hengästyessä hengitys palautuu normaaliksi rasituksen loppuessa. Hengenahdistus ei sen sijaan mene ohi, vaan jatkuu pidempään. Lääkäri voi määrätä hengenahdistusta helpot tavia lääkkeitä otettavaksi ennen liikuntaa, mikäli sairastuneen ilmatiet avautuvat lääkkeen vaikutuksesta. Keuhkoahtaumatautia sairastava hyötyy liikunnasta, koska se • vähentää hengenahdistusta vähentämällä ilmateiden ilmansalpausta, tulehdusta ja supistumisherkkyyttä, • tehostaa liman irtoamista ilmateistä, • vähentää pahenemisvaiheita ja nopeuttaa niistä toipumista, • vähentää voimattomuutta, • lisää arjesta selviytymistä ja fyysistä suorituskykyä; kestävyyttä ja voimaa sekä uloshengityksen voimaa, • pidentää kävelymatkaa ja • kohentaa mielialaa. 10 | Opas keuhkoahtaumatautia sairastaville Liikunta ja liitännäissairaudet Keuhkoahtaumatautia sairastavat saattavat ko kea liitännäissairautensa, kuten korkean veren paineen, sydän- ja verisuonisairaudet ja diabe teksen, liikunnan esteeksi. Tutkimuksissa on todettu, että näistä sairauksista huolimatta lä hes puolet keuhkoahtaumatautia sairastavista pystyy lisäämään harjoittelunsietoa ja vähentä mään hengenahdistusoireitaan säännöllisellä harjoittelulla. Oheissairauksista ainoastaan osteoporoosi, kantavien nivelten sairaudet ja lihasheikkous voivat rajoittaa harjoittelua sekä harjoitteluvastetta. Liikkeellä kannattaa pysyä monista sairauksista huolimatta, sillä jo puolen tunnin liikkumaton jakso heikentää elimistön verenkiertoa ja aineenvaihduntaa. Liikkumattomuus vaikuttaa lihassolujen kokoon ja lyhentää lihaksia. Aineenvaihdunnan hidastuminen lisää muun muassa diabeteksen ja vyötärölihavuuden ris kiä. Kahden tunnin istuminen lisää myös sydänja verisuonisairauksien riskiä. Tästäkin näkö kulmasta keuhkoahtaumatautia sairastavan kannattaa olla aktiivinen ja vähentää näin liitännäissairauksien riskiä. Liikunta on turvallista Keuhkoahtaumatautia sairastavalle liikunta on turvallista. Sairauden pahenemisvaiheen jäl keen on lähdettävä liikkeelle mahdollisimman pian. Kestävyystyyppinen liikunta harjoittaa parhaiten jäljellä olevaa keuhkojen toiminta kykyä. Lievä tai kohtalainen hengästyminen parantaa jo kuntoa. Kestävyyttä voidaan kohentaa vielä vaikeaakin sairautta sairastavilla. Tärkeintä on säännölli nen ja päivittäinen liikunta. Noin 6 400 aske leen kävely päivässä vaikka pienissä pätkissäkin vähentää todennäköisesti sairaalahoitoon johtavan pahenemisvaiheen riskiä verrattuna 3 200 askeleeseen. Toisaalta tiedetään, että jo kaisen tuhannen askeleen päivittäinen vähenty minen lisää pahenemisvaiheen riskiä 20 pro senttia. Kunnon kohentumista kannattaa seurata. Kuuden minuutin tasamaalla tehtävässä kävely testissä 50 metrin lisäys kävelymatkassa kertoo jo merkittävästä kestävyyskunnon kohentumi sesta. Kestävyyskunnon kohentamisen lisäksi potilaat tarvitsevat lihaskuntoharjoittelua. Sairauden edetessä tarvitaan yhä enemmän energiaa hen gitystoiminnan ylläpitämiseen. Lihasvoimaa menetetään erityisesti alaraajoista. Voima harjoittelussa tulee harjoittaa erityisesti ylä- ja alaraajoja sekä hengitystä helpottavia vartalon lihaksia. Harjoittelu on tehokkainta, kun se teh dään reippaasti. Hengityssairaan liikuntaharjoittelusta löytyy lisää tietoa Hengitysliiton Hengitä ja hengästy -oppaasta, joka löytyy osoitteesta www.hengitysliitto.fi/julkaisut. Hengenahdistus kuormituksessa Pysy aktiivisena, harjoittele turvallisesti Koen hengenahdistusta vain erittäin kovassa rasituksessa Liiku säännöllisesti yhteensä 2,5 tuntia viikossa useana päivänä reippaasti. Kohenna lihaskuntoa ja liikehallintaa kaksi kertaa viikossa. Lepää riittävästi harjoittelun jälkeen. Koen hengenahdistusta kiiruhtaessani portaita ja ylämäkeä Jatka säännöllistä harjoittelua. Asiointi- ja arkiliikunta ovat osa harjoittelua. Järjestä aikaa niiden toteuttamiseen. Kiire ja suorituspakko pahentavat hengenahdistusta. Jos sinulla on käytössäsi hengenahdistusta helpottavia hengitettäviä lääkkeitä, käytä niitä tarvittaessa. Kävelen tasamaata hitaammin kuin ikäiseni hengenahdistuksen vuoksi tai joudun omaa tahtia tasamaata kävellessäni välillä pysähtymään hengenahdistuksen vuoksi. Harjoittelulle ei ole estettä vaikka kohtuullisesti kuormittava harjoitus aiheuttaa hengästymistä ja toisinaan hengenahdistusta. Siitä ei ole haittaa. Se on merkki siitä, että harjoittelet kuntoa kohottavasti. Lepää välillä ja rauhoita hengityksesi rauhallisella ulospuhalluksella (huulirakohengitys) mieluummin kuin nopealla pinnallisella hengityksellä. Mikäli hengenahdistus ei mene ohi, käytä hengitettävää, avaavaa lääkettä. Joudun pysähtymään hengenahdistuksen vuoksi n. 100 m matkan tai muutaman minuutin tasamaakävelyn jälkeen Hengenahdistus ei estä edelleenkään harjoittelemista. Sisällytä useita lepotaukoja liikuntaasi. Aseta itsellesi tavoitteita, jotka saavutat omassa tahdissasi. Panosta ala- ja yläraajojen lihasvoimaharjoitteluun. Kysy asiantuntijalta ohjeita kunnon kohottamiseen. Koen, etten voi lähteä kodistani hengenahdistuksen vuoksi tai koen hengenahdistusta pukiessa tai riisuessa Pidä itsesi aktiivisena ja tee mahdollisimman paljon päivittäisiä tehtäviäsi. Varaa niille aikaa ja tee ne omassa tahdissasi. Hengenahdistus ei ole vaarallista. Sen pitäisi mennä ohitse muutaman minuutin levolla. Tasoittaessasi hengitystä rentoudu ja keskity ajattelemaan jotain muuta kuin hengenahdistusta. Mukaillen European Lung Foundation (MRC) ja UKK-instituutin terveysliikunnan suositukset. Opas keuhkoahtaumatautia sairastaville | 11 Arjen askareista selviytyminen Sairauden edetessä kannattaa opetella toiminta tapoja, jotka säästävät energiaa ja voimia kaikkiin päivän toimiin sekä liikuntaharjoitte luun. Koti kannattaa järjestää niin, että arjen toiminnot sujuvat ja kaikki tarvittavat välineet saa käyttöön mahdollisimman vähällä ener gialla. Vinkkejä energian säästöön • Suunnittele päivä niin, että suoritat kevyempiä ja raskaampia tehtäviä vuorotellen itsellesi sopivassa tahdissa. • Pidä tehtävien aikana ja välillä taukoja ja lepää riittävästi. • Siirrä tehtävän tekeminen toiseen ajankohtaan, jos olet jo valmiiksi väsynyt. • Muista hengittää suoritusten aikana. • Pyydä fysioterapeutilta ohjausta taloudellisen hengitystavan oppimiseen: hengitä ulos kun kumarrut, esimerkiksi vetäessä sukkaa jalkaan. Muista, että uloshengitys on vähintään puolet pidempi kuin sisäänhengitys. • Istu mieluummin kuin seisot: suihkussa, laittaessasi ruokaa, silittäessä. • Vedä mieluummin kuin kannat. Jaa taakat molemmille käsillesi. • Kun teet töitä yläraajoillasi, ota tukea tarvittaessa. Yläraajojen kannattelu voi lisätä hengen ahdistusta. Istu hampaita pestessäsi, partaa ajaessasi ja hiuksia pestessäsi ja nojaa kyynärvartesi lavuaarin reunaan. • Laita tai hanki tarvittavat päivittäisten toimintojen apuvälineet ja tuet kotiisi. Lääkehoito Lääkehoitoa voidaan toteuttaa joko oireiden tai pahenemisvaiheen ehkäisemisen tai molempien syiden vuoksi. Lääkityksen tehoa seurataan. Ne, joilla ei ole oireita, eivät tarvitse lääkehoitoa. Lääkehoito ja sen valinta perustuu yksilölliseen sairauden taudinkuvaan, oireiden määrään ja pahenemisvaiheriskiin. Lääkehoito arvioidaan ja määrätään sen mukaan, onko sairastuneella pieni vai suuri pahenemisvaiheen riski tai onko hänellä sekä keuhkoahtaumatauti että astma. Jos jokin lääkitys on aloitettu sekä oireiden että pahenemisvaiheiden vähentämiseksi, tehdään päätös sen jatkamisesta pahenemisvaiheiden vähentämistavoitteen mukaisesti. Vaikka lääke hoidon aikana ei tapahdu keuhkojen toiminnan paranemista tai oireiden vähenemistä, voi se kuitenkin vaikuttaa pahenemisvaiheita vähen tävästi. Koska taudinkuva saattaa taudin edetessä muut tua, se ja lääkehoito tulee arvioida uudelleen jo kaisen vastaanottokäynnin yhteydessä. Jokaisel la keuhkoahtaumatautia sairastavalla tulee olla kirjallinen lääkityslista, josta oman lääkehoiton sa voi tarvittaessa tarkistaa. Lääkityslista pitää ottaa mukaan jokaiselle käynnille terveyden huoltoon lääkehoidon ajantasaisuuden varmis tamiseksi. Keuhkoahtaumataudissa lääkehoito perustuu hengitettäviin (inhaloitaviin) lääkkeisiin, joita ovat lyhyt- ja pitkävaikutteiset avaavat lääkkeet (β2-agonistit tai antikolinergit), niiden kiinteät yhdistelmät (niin sanotut kaksoisavaa vat) sekä inhalaatioglukokortikoidin ja pitkä vaikutteisen β2-agonistin yhdistelmälääkkeet. Inhaloitavan glukokortikoidin (~kortisonin) pitkäaikaista käyttöä ainoastaan keuhko ahtaumataudin hoidossa ei suositella. Lisäksi on käytössä erilaisia suun kautta otetta via lääkkeitä, kuten keuhkoahtaumatautiin liit tyvää tulehdusreaktiota mahdollisesti vähentä viä, limaa irrottavia lääkkeitä sekä antibiootteja. Keuhkoahtaumataudin hoidossa käytettävät lääkkeet ovat jauheita tai aerosoleja, jotka 12 | Opas keuhkoahtaumatautia sairastaville Sopivan laitteen valinnassa tulee huomioida käsien ja hengityksen samanaikainen toiminta kyky ja sisäänhengityksen nopeus. Inhalaatio laitteet ovat jauheinhalaattoreita tai ponne kaasuaerosoleja. Jauheinhalaattoria käytettäessä on sisäänhengi tyksen oltava tehokas ja hengitystä tulee pidät tää 5–10 sekuntia. Se ei vaadi annoksen laukai sun ja sisäänhengityksen samanaikaisuutta. Jauheinhalaattori ei sovi useinkaan iäkkäille tai vaikeaa keuhkoahtaumatautia sairastaville, koska he eivät välttämättä pysty riittävään sisäänhengitysnopeuteen. Ponnekaasuaerosolin käyttö vaatii kykyä käsien ja sisäänhengityksen samanaikaiseen toimin taan, koska annoksen laukaisun tulee tapahtua sisäänhengityksen alussa. Se ei kuitenkaan vaa di suurta sisäänhengitysnopeutta. engitetään eli inhaloidaan keuhkoihin. h Myös tablettimuotoisia lääkkeitä on markki noilla. Kymmenelle prosentille niistä sairastuneista, joiden keuhkoahtaumatauti on pitkälle eden nyt, voidaan tietyin edellytyksin aloittaa lääk keellinen happihoito kotihappirikastimella. Hoito edellyttää tupakoimattomuutta. Lääke otetaan pitkään, rauhallisesti ja syvään sisään hengittäen ja pidättäen hengitystä noin kymmeneen laskien. Koordinaatio-ongelmien vuoksi voidaan tarvita tilanjatke sekä tarvittaes sa maski ja avustaja. Lääkkeitä käytetään usein tilanjatkeen avulla, vaikka uusimpia ponne kaasuaerosolilääkkeitä voidaan käyttää myös ilman sitä. Nämä lääkkeet voivat soveltua pa remmin ikääntyneille. Lääkäri voi muissakin tapauksissa määrätä käytettäväksi tilanjatketta tai lääkesumutin laitetta lääkkeiden oton tukena. Tilanjatkeiden käyttö helpottaa lääkkeiden ottoa sekä vähentää suuhun ja nieluun jäävää lääkemäärää. Tilan jatkeet antavat mahdollisuuden hengittää lääke rauhallisesti noin 5–10 sisäänhengityskerran aikana. Inhalaatiolaitteet Hengitettävän lääkityksen määräämisen yhtey dessä valitaan sopiva inhalaatiolaite, jolla lää kettä annostellaan. Kun uusi hengitettävä lääke määrätään, on tärkeää että lääkäri tai hoitaja varmistaa oikean lääkkeenottotekniikan. Sumutinlaitteeseen tarvitaan lääkkeet erillisellä reseptillä nestemäisessä muodossa. Tilanjatkeis sa ja sumutinlaitteissa voidaan tarvittaessa käyt tää myös maskia. Sumutinlaite voi olla tarpeen lääkkeen oton hankaloituessa pahenemis vaiheissa tai sairauden vaikeutuessa. Oleellista on myös tarkistaa lääkkeenottotek niikka jokaisella vastaanottokäynnillä. Myös apteekissa lääkkeitä noudettaessa voi varmistaa oikean tekniikan. Neuvoja oikeaan lääkkeenottotekniikkaan saa hoitajilta, lääkäriltä, apteekista ja esimerkiksi Apteekkariliiton annosteluvideoilta osoitteessa www.apteekki.fi. Opas keuhkoahtaumatautia sairastaville | 13 Pahenemisvaiheiden hoito Pahenemisvaiheet ovat haitallisia ja siksi niiden ehkäisemiseen kiinnitetään erityistä huomiota. Vaikeutuessaan pahenemisvaihe voi edellyttää sairaalahoitoa. Mikäli keuhkoahtaumatautia sairastavalla on toistuvasti pahenemisvaiheita, voi lääkäri jois sain tapauksissa ohjata sairastunutta oireiden pahentuessa ja pahenemisvaiheen tunnistet tuaan aloittamaan pahenemisvaiheen lääkitys itse. Tällöin lääkäri antaa valmiiksi varalle kortisoni- ja/tai antibioottireseptin ja kirjalliset ohjeet lääkkeiden käytöstä. Osalle potilaista omahoito sopii hyvin, mutta heikentyvän voinnin taustalla voi olla myös muita syitä. Tämän vuoksi keuhkoahtauma tautia sairastavan tulee hakeutua herkästi pahe nemisvaihetta epäillessään terveydenhuoltoon tilanteen arvioimiseksi. Rokotteet Keuhkoahtaumatautia sairastava hyötyy kausiinfluenssarokotuksesta. Influenssa voi aiheuttaa taudin pahenemisvaiheen ja johtaa jopa keuhko kuumeeseen. Keuhkoahtaumatautia sairastavat kuuluvat influenssan osalta riskiryhmään ja saa vat rokotteen ilmaiseksi terveyskeskuksestaan. Suositeltavaa on ottaa myös pneumokokkirokote. Se vähentää pneumokokki-bakteerin aiheuttamia keuhkokuumeita. Rokote on omakustanteinen. kortisonilääkkeitä. Ennen lääkkeiden ottoa pestään hampaat. Sen jälkeen huuhdellaan suu sekä nielu ja syljetään vesi pois. Lopuksi nielun huuhtelu viimeistellään juomalla vettä. Hengityssairaan tulee huolehtia säännöllisestä hammashoidosta. Kela korvaa osan kuluista, jotka koituvat yksityisen hammaslääkärin teke mästä suun ja hampaiden tutkimuksesta ja hoi dosta. Korvaus tutkimuksesta myönnetään joka toinen vuosi, mutta se voidaan myöntää myös vuosittain, jos tiheämpi tutkiminen on potilaan terveydentilan vuoksi tarpeellista. Korvausasia tulee ottaa puheeksi hoitavan hammaslääkärin kanssa. Julkisen hammashoidon tutkimus ja hoito ei ole Kela-korvattavaa. Lääkkeiden Kela-korvaukset Vaikea-asteisen keuhkoahtaumataudin hoitoon käytettävät lääkkeet kuuluvat alempaan erityis korvausluokkaan, jolloin Kela korvaa resepti lääkkeistä osan. Vuoden 2016 alusta alkaen lääkkeillä on alkuomavastuu, jonka jälkeen Kela maksaa osan lääkkeistä korvausluokan mukai sesti. Erityiskorvattavuutta haetaan B-lääkärinlausun nolla, joka toimitetaan Kelaan. Kela lähettää ko tiin uuden Kela-kortin, jota näyttämällä korvauk sen saa lääkeostoksen yhteydessä apteekista alkuomavastuun täytyttyä. Kortissa oleva mer kintä 203 kertoo oikeudesta hengityssairauksiin käytettäviin lääkkeisiin (krooninen keuhkoastma ja sitä läheisesti muistuttavat krooniset ahtautta vat keuhkosairaudet). Suun hoito Lääkkeet voivat aiheuttaa erilaisia oireita, kuten suun kuivumista, sammasta, tulehduksia tai äänen käheytymistä. Lääkkeet myös kuivattavat suuta. Ksylitolipurukumi tai imeskelytabletti lisäävät syljeneritystä. Hampaiden reikiintymi sen ehkäisemiseksi on tärkeää hampaiden sään nöllinen harjaaminen fluorihammastahnalla ja ksylitolin käyttö. Suun hoito lääkkeiden ottamisen yhteydessä tulee muistaa erityisesti, jos käytössä on hengitettäviä 14 | Opas keuhkoahtaumatautia sairastaville Kela seuraa lääkeostoja. Kun vuosittainen kor vattavien lääkkeiden itse maksettujen oma vastuuosuuksien määrä, ns. maksukatto (612,62 euroa vuonna 2015) täyttyy, ilmoittaa Kela siitä postitse. Maksukaton täytyttyä lääkkeet ovat ilmaisia lääkekohtaista omavastuuta lukuun ottamatta. Lisätietoja ja ohjausta voi kysyä Kelasta, oman paikkakunnan sosiaalitoimesta, kuntoutusohjaajalta ja osoitteesta www.sosiaaliturvaopas.fi. Sairauden seuranta Limaisuuden hoito Keuhkoahtaumatautia sairastavan tulee hakeu tua terveydenhuoltoon herkästi tilanteissa, jois sa epäilee tai tunnistaa sairautensa oireiden li sääntyvän ja pahentuvan. Lääkärin kanssa kan nattaa keskustella ja sopia seuraavan käynnin ajankohdasta sekä siitä, kuinka toimia oireiden lisääntyessä ja vaikeutuessa. Limaisuus vaivaa usein keuhkoahtaumatautia sairastavaa. Se ärsyttää hengitysteitä, vaikeuttaa hengittämistä sekä lisää yskänärsytystä ja hengenahdistuksen tunnetta. Lisäksi limaisuus lisää hengitysteiden infektioriskiä. Keuhkoahtaumataudin hoito ja seuranta toteutetaan pääosin omalla terveysasemalla. Erikoissairaanhoidossa eli keskus- tai yliopisto sairaalassa hoidetaan esimerkiksi vaikeaa keuhkoahtaumatautia sairastavaa tai nuorena sairastunutta tai ne tapaukset, joissa epäillään työperäistä keuhkoahtaumatautia tai sairauteen liittyy paljon erityisselvittelyjä. Kun sairauteen liittyy monia liitännäis- tai pitkäaikaissairauksia, toistuvia pahenemis vaiheita, mahdollisesti paljon oireita ja arjen hankaluuksia, on sairastunut usein monen eri yksikön ja asiantuntijatahon hoidossa. Käyntejä on silloin useissa eri yksiköissä terveyskeskuk sessa, yliopisto- tai keskussairaalassa, työ terveys- tai yksityislääkärillä. Kaikkien sairauksien, niiden hoitojen ja lääki tyksen kokoaminen kirjalliseen suunnitelmaan auttaa sairastunutta toteuttamaan muun muas sa lääkehoitoa sitoutuneesti sekä hakeutumaan oikea-aikaisesti seurantaan ja hoitoon oikeaan paikkaan. Kirjallinen suunnitelma auttaa selviy tymään arjessa sekä lisää ja ylläpitää osaltaan toimintakykyä ja hyvinvointia. Lisää tietoa löy dät osoitteesta www.potilaanopas.fi. Normaalisti lima poistuu keuhkoputkista niiden sisäpinnalla olevien värekarvojen liikkeen avul la. Hengästyttävä liikunta lisää värekarvojen toimintaa ja aktivoi liman siirtymistä ylemmäs hengitysteissä, josta se voidaan yskiä ulos. Myös limanirrotuskeinot ovat hyödyllisiä. Pullopuhallus poistaa limaa Liikunnan lisäksi tehokkaaksi limanpoisto menetelmäksi on osoittautunut pullopuhallus, eli niin sanottu PEP-harjoitus. Kun vesipulloon puhalletaan letkun läpi, nousee paine hengitys teissä. Sen vaikutuksesta pienten hengitys teiden väliset tiehyet avautuvat, jolloin ilma pääsee virtaamaan hengitysteissä olevan liman taakse ja työntää sen suurempiin hengitys teihin, mistä lima on helppo yskiä pois. Limanpoiston lisäksi pullopuhallus harjoittaa hengityslihaksia, mikä on keuhkoahtauma tautia sairastavan hyvinvoinnille tärkeää. Ennen pullopuhallusta kannattaa ottaa lääkärin mahdollisesti määräämät keuhkoputkia avaavat lääkkeet. Höyryhengitys ja runsas nesteen juo minen vähentävät liman sitkeyttä, jolloin lima nousee helpommin ylös asti. Opas keuhkoahtaumatautia sairastaville | 15 PULLOPUHALLUS Tarvitaan: • Litran pullo, jossa on noin kymmenen senttimetriä vettä. Pitemmälle edenneessä keuhkoahtaumataudissa veden määräksi riittää 5–6 senttimetriä. • Halkaisijaltaan 7-10 mm levyinen muoviletku, jonka pituus on 50–70 cm. Valmistelut: • Laske pulloon vettä noin kymmenen senttimetriä. Pujota letku pullon suusta sisään ja upota se pullon pohjaan asti. Puhallusasento: • Istu hyvässä asennossa pöydän äärellä, ota toisella kädellä kiinni pullosta ja toisella letkusta. • Tue tarvittaessa kyynärpäät pöytään. Puhallustekniikka: • Laita letku suuhun, huulet tiukasti letkun ympärille. • Hengitä rauhallisesti nenän kautta sisään ja suun kautta ulos, käytä hengittäessäsi palleaa. • Puhalla ilmaa ulos letkun kautta hieman normaalia uloshengitystä voimakkaammin ja pidempään. • Puhallusteho on hyvä, kun pullossa oleva vesi kuplii. • Toista sisäänhengityksiä nenän kautta ja uloshengityksiä kymmenen kertaa. Puhalla 5–10 sarjaa. • Pidä pieni tauko puhallussarjojen välillä. • Liman noustessa ylös, yski tai hönkäise se pois hengitysteistä. • Voit irrottaa limaa puhallussarjoilla 3–4 kertaa päivässä. • Lopuksi pese pullo ja letku astianpesuaineella. Tee tämä jokaisen puhalluskerran jälkeen. Tarvittaessa kasta pullo ja letku kiehuvaan veteen. 16 | Opas keuhkoahtaumatautia sairastaville Lääkärin kanssa pitää keskustella pullopuhal luksesta siinä tapauksessa, jos sairastaa vaikea hoitoista keuhkoahtaumatautia tai sydän sairautta. Puhalluksen vastusta voi säädellä itse. Painetta hengitysteissä lisää se, että pullossa on enemmän vettä tai letkun läpimitta on pienempi. Hönkäise lima ilmateistä Yskiminen voi viedä voimia, saattaa lisätä hen genahdistusta ja estää liman nousun. Silloin kannattaa käyttää hönkäisytekniikkaa. Hön käistäessä kurkunpää pysyy auki, kun taas ys kiessä kurkunpää menee auki-kiinni yskimisen tahtiin. Hönkäiseminen on keuhkoputkille hellävarais ta, vie vähemmän voimia ja nostaa limaa hel pommin ylös. Hönkäisemällä saadaan lima nostettua tehokkaasti suuriin hengitysteihin ja kurkunpäähän, josta sen voi helposti poistaa kevyellä yskäisyllä. Oikea hönkäisytapa • Istu ja vedä nenän kautta rauhallisesti keuhkot täyteen ilmaa. • Tunnustele käsin ylävatsan päältä, että ilma kulkeutuu keuhkojen pohjaan asti. • Puhalla suun kautta rauhallisesti pitkään ulos. • Vedä jälleen keuhkot täyteen ilmaa ja uloshengityksen alkaessa hönkäise keuhkojen pohjasta asti, jolloin lima nousee isompiin hengitysteihin ja kurkunpäähän. Yskäise se kevyesti pois. Ravitsemus Keuhkoahtaumatautia sairastavat ovat tyypilli sesti yli- tai alipainoisia. Olennainen osa sairau den hoitoa onkin ravitsemus. Se ylläpitää lihas voimaa, lisää elimistön vastustuskykyä ja ehkäisee aliravitsemuksen syntyä. Sairauden edetessä ongelmaksi saattaa muodos tua tahaton laihtuminen. Keuhkoahtaumatautia sairastavan energiantarve lisääntyy, koska sai rauteen liittyvä hengitysvajaus lisää energian kulutusta.Lisäksi keuhkoihin kehittyvä keuhko laajentuma painaa palleaa mahalaukkua vasten, mikä voi johtaa näläntunteen vähenemiseen. Painonhallitsijan tärkein ominaisuus on pitkä jänteisyys. Vain pysyvillä muutoksilla ruoka valiossa on merkitystä. Mitä maltillisempi muutos, sitä varmemmin se on pysyvä. Sopiva painonalentamistahti on korkeintaan puoli kiloa viikossa, silloin tärkeä lihasmassa ei vähene samalla. Äkillinen lihasmassan vähene minen on haitallista, koska se lisää esimerkiksi keuhkojen rasitusta, väsymyksen tunnetta, vähentää liikkumista ja nopeuttaa sairauden etenemistä. Alipainoisen ruokavalio Ruoka-annosten koko voi pienentyä ja syömisen määrä voi vähentyä huomaamatta. Alipainoksi katsotaan kymmenen prosenttia alhaisempi paino kuin henkilön oma ihannepaino. Ravitse mukseen liittyvistä kysymyksistä voi keskustel la sairaalan ravitsemusterapeutin kanssa. Aliravitsemustilassa tärkeintä on huolehtia ruoan riittävästä energiapitoisuudesta, siksi ruoka voi olla ”epäterveellistäkin” ja erilaista kuin tervei den ihmisten ravintosuosituksissa. Energia määrän lisäys tulisi tehdä ennemmin rasvana tai proteiinina kuin hiilihydraatteina, koska niiden suuri osuus ravinnosta saattaa olla haitallista. Ruokavalion perusta Alipainoisen ruokavaliossa voi suosia mieli ruokia. Suola- ja sokerilisiä voi harkitusti käyt tää tuomaan makua ruokaan. Energiamäärää voi lisätä lisäämällä öljyä, maitojauhetta, margariinia tai voita esimerkiksi kaurapuuroon, perunasoseeseen tai jugurttiin. Ruoan on kui tenkin maistuttava hyvältä, sillä syömättömän ruoan ravintoarvo on nolla. Keuhkoahtaumatautia sairastava tarvitsee ravintoonsa proteiinia lihaskadon ehkäise miseksi, joten hänen on hyvä suosia maito tuotteita, juustoa, kananmunia, lihaa ja kalaa. Aterioiden riittävästä energiamäärästä tulee huolehtia. Sopiva ateriarytmi on aamupala ja kaksi läm mintä ruokaa sekä tarvittavat välipalat, ainakin iltapäivällä ja illalla. Lämpimät ruoat ovat pelkkiä välipaloja suositeltavampia vaihtoehto ja, sillä niiden ravintoarvo ja energiasisältö on parempi. Elintarvikkeista voi valita rasvaisimmat tuot teet. Kananmuna on hyvä proteiinin lähde. Pähkinöitä kannattaa suosia. Ylipainoisen ruokavalio Ateriarytmi on hyvä pitää säännöllisenä ja ti heänä; pieniä aterioita usein. Monet hyötyvät myös siitä, että ajoittavat juomisen aterioiden välille, koska silloin juoma ei täytä vatsaa ja vie tilaa ravinnolta. Keuhkoahtaumatautia sairastavien, joilla merkittävää keskivartalolihavuutta, on syytä laihduttaa. Ylipainon pudottaminen lisää hyvinvointia, sillä normaalipainoisen on hel pompi hengittää. Vatsan alueelle kerääntynyt rasva haittaa hengitystä mekaanisesti, joten laihduttaminen helpottaa hengenahdistusta. Ylipaino lisää myös riskiä muihin sairauksiin. Mikäli normaalit elintarvikkeet eivät riitä, kan nattaa käyttää apteekista saatavia hivenaineita ja vitamiineja sisältäviä kliinisiä lisäravinteita. Yleensä nämä tuotteet maistuvat parhaiten kylmä nä. On kuitenkin muistettava, että lisäravinteet on tarkoitettu korjaamaan aliravitsemusta. Painon korjaantuessa on tärkeää siirtyä syömään normaa lia ruokaa. Opas keuhkoahtaumatautia sairastaville | 17 Huomioitavaa matkustettaessa Matkustamista suunnitellessa kannattaa olla yhteydessä hoitavaan lääkäriin. Neuvoa ja oh jeistusta saa esimerkiksi kuntoutusohjaajalta ja matkatoimistosta. Keuhkoahtaumataudissa sairauden vaikeusaste, keuhkojen toimintakyky ja veren happikylläs teisyys määrittävät, voiko sairastunut matkus taa lentokoneessa. Lievässä ja mahdollisesti keskivaikeassa keuhkoahtaumataudissa lentä minen on tietyin edellytyksin mahdollista. Kotihappihoidossa olevalle lentomatkustamista ei suositella koskaan, eikä se ole mahdollista ilman erillistä selvitystä. Lentämiseen liittyy happihoidossa olevalle paljon riskejä, ja niistä on välttämätöntä keskustella lääkärin kanssa. Matkavakuutus ja sen antaman turvan katta vuus kannattaa aina selvittää ennen matkaa. EU- ja Eta-valtioissa sekä Sveitsissä matkustetta essa tulee hankkia EU-sairaanhoitokortti (EHIC – European Health Insurance Card). EU-sairaan hoitokortilla on oikeus saada kohdemaan julki sessa terveydenhuollossa lääketieteellisesti vält tämätöntä sairaanhoitoa samoin perustein kuin paikalliset saavat. Kortti kattaa pitkäaikaisten perussairauksien kuten keuhkoahtaumataudin pahenemisvaiheen kiireellisen hoidon. Lisätietoa saa Kelan yhteyspisteestä, p. 020 634 0400, www.kela.fi/yhteyspiste tai osoitteesta www.hoitopaikanvalinta.fi. Kuntoutus Kuntoutukseen kannattaa hakeutua, jos tarvit see valmiuksia sairauden kanssa selviytymiseen tai jos mielessä on sairauteen, sen hoitoon tai oireiden hallintaan liittyviä kysymyksiä. Kuntoutuksen avulla pyritään säilyttämään työja toimintakyky mahdollisimman hyvänä. Sai rauden alkuvaiheessa on tärkeää saada tietoa sairaudesta ja sosiaaliturvapalveluista, mutta ennen kaikkea kuntoutuksessa saa välineitä sai rauden kanssa elämiseen. Sairauden hoito voi vaatia remonttia elämäntapoihin, mihin kun toutuksessa saa apua ja tukea. Kuntoutus kannattaa ottaa esille hoitavan lääkä rin tai kuntoutusohjaajan kanssa. Kuntoutuk seen hakeudutaan lääkärin lähetteellä. Kelan kuntoutus on kuntoutujalle maksutonta. Jos ky seessä on ammattitauti, kuntoutukseen hakeu dutaan työeläkevakuutusyhtiön kautta. Kannat taa tarkastaa, järjestetäänkö terveydenhuollossa liikuntapainotteista, ryhmämuotoista avokun toutusta. Oman paikkakunnan liikuntaryhmiin kannattaa aina hakeutua. Lisätietoja saa Kelan kuntoutuksen asiakas neuvonnasta arkisin klo 8–18 puhelinnumerosta 020 692 205 tai osoitteesta www.kela.fi/ kuntoutuskurssihaku. 18 | Opas keuhkoahtaumatautia sairastaville Vertaistuki Hengitysliiton ja sen eri puolella Suomea toimi vien paikallisten hengitysyhdistysten yksi kes keisimmistä toimintamuodoista on vertaistuen tarjoaminen. Vertaistuella tarkoitetaan saman kaltaisessa elämäntilanteessa olevien ihmisten keskinäistä tukea. Se on vuorovaikutuksessa olemista, kokemusten ja tuntemusten vaihta mista sekä oman sairaushistorian tarkastelua ja jakamista toisten kanssa. Ennen kaikkea se on tuen saamista arkielämään. Vertaistuki antaa sairastuneelle mahdollisuu den pohtia omaa tilannettaan yhdessä toisten kanssa, vertailla kokemuksia sekä saada ja antaa tukea. Vertaisten välisissä keskusteluissa jokai nen voi pohtia, miten oma elämä, voimavarat ja sairaus poikkeavat tai toisaalta ovat samanlaisia toisten kanssa. Sairaus koskettaa myös perhettä ja läheisiä. Monet kokevat, että toisten samassa tilanteessa olevien kanssa sairaudesta keskusteleminen on vapauttavaa, koska ei tarvitse pelätä omien lä heisten kuormittamista liikaa omilla huolilla ja sairauskokemuksilla. Vertaistapaamisissa voi omasta sairaudesta ja vaikeistakin asioistakin puhua avoimesti, huumoria viljellen. Parhaim millaan vertaistuki voimaannuttaa niin tuen antajaa kuin saajaa. Hengitysyhdistykset järjestävät eri sairautta sairastaville vertaisryhmiä. Tapaamisissa kuul laan asiantuntija-alustuksia, mutta aikaa on varattu aina myös vertaiskeskustelulle ja ajatustenvaihdolle. Vertaistukea voi hakea myös Hengitysliiton nettisivujen keskustelupalstoilta osoitteessa www.hengitysliitto.fi. Oppaan asiantuntijana on toiminut erikoislääkäri, dosentti Witold Mazur, HUS Sydän- ja keuhko keskus HYKS. Opas keuhkoahtaumatautia sairastaville | 19 Tule mukaan toimintaan – saat tietoa, tukea ja neuvoja arkeen Jäsenenä saat sekä paikallisen hengitysyhdistyksen että Hengitysliiton palvelut käyttöösi. Yhdistyksestä saat tietoa, tukea ja uusia ystäviä. Tapaat muita samassa tilanteessa olevia, joko verkossa tai vertaisryhmissä. Voit osaltasi vaikuttaa hengityssairaiden asioihin ja olla mukana tärkeässä terveydenedistämistyössä. Liity osoitteessa www.hengitysliitto.fi tai tilaa liittymislomake soittamalla Hengitysliittoon, p. 020 757 5000. Hengitysliitto edistää hengitysterveyttä ja hengityssairaan hyvää elämää. www.hengitysliitto.fi | p. 020 757 5000 VALOKUVAT: MAURI RATILAINEN, IINA PUOLANNE. PIIRROSKUVA: MIKKO SALLINEN. TAITTO: VITALE AY. EDITA 2015. 20 000 KPL. Tutustu myös muihin Hengitysliiton oppaisiin osoitteessa www.hengitysliitto.fi/julkaisut.
© Copyright 2024