Luentodiat:Virpi Sipola
Saattohoitohoitajan jaksaminen Kuolevan rinnalla Voimavarat Jaksamista tukevat tekijät Jaksamista estävät tekijät Virpi Sipola, esh-diakonissa, TM, TtM, sairaalapastori sielunhoidon asiantuntija, KDS, Kirkkohallitus 2 24.8.2015 Esityksen / esittäjän nimi Maail Kuoleman mielekkyy s man kuva Kuoleman läheisyys Selviyty miskei käsitys 24.8.2015 Kuoleman ahdistus not Minä 3 Mennei syyteen liittyvä katumus Tulevai suuteen liittyvä toivotto muus Virpi Sipola KDS Prosessointia • Joutuessaan kuoleman läheisyyteen yksilö käsittelee tapahtunutta ja sen vaikutuksia omien sisäistä ja ulkoista maailmaa koskevien uskomustensa pohjalta - minäkäsitys & maailmankuva • voi samanaikaisesti pyrkiä muokkaamaan siihenastisia uskomuksiaan vastaamaan paremmin senhetkistä tilannetta (coping-prosessit) Virpi Sipola KDS 4 24.8.2015 Elämän kokeminen mielekkääksi • (1) tarkoitus - ihmisellä on tarve tulkita tapahtumat tarkoituksellisiksi • Päämääräsuuntautunutta ajattelua • 2) arvo ja oikeutus – tarve omata luotettavat moraaliset kriteerit, joiden puitteissa ihminen voi arvioida omien valintojensa oikeutusta - määritellä tekonsa hyviksi ja suunnata omaa toimintaansa • Tarve kokea toiminta tarkoituksellisena • Tarve löytää oikeutus niille teoille, jotka ovat suuntautuneet häntä kohden, niille tapahtumille, jotka ovat aiheuttaneet kärsimystä – selittää oma ja toisen kärsimys, maailmassa ilmenevä paha mielekkäällä tavalla 5 24.8.2015 Virpi Sipola KDS Elämän kokeminen mielekkääksi • 3) vaikuttavuus - tarve uskoa, että elämän kulkua voi hallita jossain määrin • Tarve uskoa, että omalla toiminnalla on merkitystä • Elämän mielekkyydessä on kyse siitä missä määrin ihminen kykenee saavuttamaan itselleen asettamat päämäärät, elämälleen asettamat tavoitteet • (4) omanarvontunteen – tarve kokea oman elämä mielekkääksi • Tarve kokea itsensä arvokkaaksi omissa ja toisten silmissä 6 24.8.2015 Virpi Sipola KDS Kuoleman ahdistus • (1) ”Menneisyyteen liittyvä katumus” - yksilön elämälleen asettamiin täyttymättömiin odotuksiin, jotka olisi pitänyt siihen mennessä saavuttaa, mutta jotka ovat jääneet saavuttamatta • (2) ”Tulevaisuuteen liittyvä toivottomuus” - yksilön uskomus, jonka mukaan hän ei ennätä tai kykene saavuttamaan haluamiaan tavoitteita ennen kuolemaansa – Turhautuminen, pettymys, katumus ja toivottomuus oman elämänsä suhteen ilmenevät kuoleman läheisyydessä lisääntyvänä kuoleman ahdistuksena 7 24.8.2015 Virpi Sipola KDS Kuoleman ahdistus • (3) "kuoleman mielekkyys" - yksilön käsitys kuolemasta joko positiivisena tai negatiivisena, järkeenkäypänä tai järjettömänä • Kuoleman mielekkyyttä voidaan arvioida suhteessa kuoleman hyväksymiseen Virpi Sipola KDS 8 24.8.2015 Kuolevan rinnalla • Realiteettien käsittelyä toivoa herättävällä tavalla • Edellyttää kykyä kestää erilaisia tunteita; tuskaa, pelkoa, ahdistusta, epätietoisuutta, kyllästymistä sairauteen, haluttomuutta kuolla, haluttomuutta elää, takertuvuutta, katkeruutta, masennusta, kipua, vihaa, yksinäisyyttä, kesken jääneiden asioiden painolastia, uupumusta • Toivoa, levollisuutta, väsymystä, rauhaa • Suostumista ihmissuhteeseen, jossa vuorovaikutus hiipuu Arvokkuuden menettämisen pelko • Kuolemaa lähestyvä ihminen saattaa tuntea arvokkuuden menettämisen pelkoa • Kokemus arvokkuudesta = kokemusta arvon osoittavasta olemisen tavasta • Siihen kytkeytyy tunne oman elämän hallinnasta, henkilökohtaisen intimiteetin säilyttämisestä, arvostavasta asenteesta, kohtaamisesta ja toimintatavasta toisten taholta • Hoidossa tulee vahvistaa potilasta siinä, missä hän on heikoimmillaan –vahvistaa potilaan kokemusta omasta arvostaan ja ihmisyydestään tilanteissa, joissa hän on altis kokemaan arvokkuuden menettämisen tunteita Potilaan vahvistaminen • On potilaan intimiteetin turvaamisesta • On henkilökohtaisen alueen kunnioittamista – ymmärrystä siitä, missä menevät fyysiset ja psyykkiset rajat joita ei sovi lupaa pyytämättä ylittää • Henkilökohtaisen alueen kunnioittaminen on viesti siitä, että ihminen on ihminen elämänsä loppuun asti, hänet kohdataan arvostavasti ja häneen suhtaudutaan vuorovaikutuksessa ihmisenä, joka edelleen elää Arvokkuuden vahvistaminen & totuudellisuus • Perustuu totuudellisuuteen • Uskallus katsoa elämää kipuineen ja kysymyksineen • Jos elämän haavoittuvuus kiistetään, potilaan kysymykset torjutaan/ohitetaan vahvistamme kokemusta siitä, että elämä on niin pelottavaa ja hämmentävää, ettei sitä kestä nähdä • Ammattiosaamisen lisäksi tarvitaan näkemys kokonaisvaltaisen hoidon tärkeydestä & rohkeus toteuttaa sitä • Lääketiede, hyvä hoiva, huolta pitävä kosketus, psyykkinen tuki ja läsnäolo, hengellisten kysymysten pohdinta ja hoitava hiljentyminen sekä nähdyksi tuleminen persoonallisena ihmisenä ovat hoidon ulottuvuuksia, jotka tukevat kuolemansairaan potilaan oman arvon ja arvokkuuden kokemista Hyvä saattohoito Arvostava kohtaaminen Toimintatavat Elämänhallinan Ihmisyyden tunteen vahvistaminen vahvistaminen Totuudellisuus uskallus Intimiteetin turvaaminen Kokonaisvaltaisen hoidon merkityksen ymmärtäminen Ammattiosaaminen Rajojen kunnioittaminen Olemassaoloa koskevat kysymykset ja eksistentiaalinen ahdistus = olemassaolon hätä • Ihminen tiedostaa olemassaolonsa ja sen rajallisuuden • Kun olemme valmiita vahvistamaan ihmisen arvokkuuden kokemusta, olemme valmiita sallimaan hänelle eksistentiaalisen pohdinnan ja ahdistuksen läpikäymisen, olemaan rinnalla • Keskiössä huoli omasta olemassaolosta ja sen päättymisestä sekä kysymykset elämän merkityksestä ja mielekkyydestä • Ihmisen normaali reaktio olemassaoloa koskevaan uhkaan • Hoidossa on olennaista, miten hoitavat henkilöt kestävät potilaan – toisen ihmisen – eksistentiaalisen ahdistuksen • Vaikuttaa siihen, miten potilas itse kestää ja jaksaa käydä prosessinsa läpi • Potilaan eksistentiaalinen ahdistus saa kaiun hoitavan henkilön sisimmästä, ja siksi tällä pitää olla valmiudet kohdata oma eksistentiaalinen ahdistuksensa Suhde kuolemaan ja elämän rajallisuuteen • Huom. eksistentiaalisen ahdistuksen luonne – mitä enemmän sille on tilaa, sitä enemmän sitä ilmenee – kohdatuksi tuleminen, tunteiden käsittely tavalla joka on mahdollinen ovat tie merkitysten löytämiseen (ja hyvässä tilanteessa rauhaan asian kanssa) • Työ pakottaa tutkimaan, mitä itse ajattelee kuolemasta • Jokainen kuolema on kuva omasta kuolemasta – mitä näen & koen • Millaista kuvaa kuolemasta kannan mukanani? • Elämänkatsomus, kulttuuri, elämänarvot, vakaumus vaikuttavat • Kokemukset muokkaavat käsitystämme maailmasta jossa elämme • Kuolemassa on läsnä kärsimys • Rohkeutta pohdintaan! Kyky itsenäisiin päätöksiin + kyky osallistua työyhteisön toimintaan Hoitajan jaksaminen Kyky tuntea iloa Taito antaa itselle anteeksi Oman elämän hallinta Kyky selvitä arkielämästä kohtuullisin ponnistuksin IItsearvostus Kyky huolehtia itsestä 17 24.8.2015 Esityksen / esittäjän nimi Jaksamisen vastakohta - uupumus • Vakava, työssä kehittyvä oireyhtymä – tunnistamista vaikeuttaa salakavala ja hidas etenemistapa • Kolmitahoinen häiriö: kyyniseksi muuttunut asenne työhön, kokonaisvaltainen väsymys, heikentynyt ammatillinen itsetunto (Koivisto 2001) • Työuupumus syntyy silloin, kun voimavarat ehtyvät • Työuupumus on pitkäaikainen, vuosien kuluessa kehittyvä prosessi, jonka aikana on vaikea hahmottaa siihen johtaneita tekijöitä ja niiden muodostamaa kokonaisuutta • Työuupumus ei ole sairaus, mutta siihen liittyy riski sairastua mm. masennukseen, unihäiriöihin, päihdehäiriöihin ja stressiperäisiin somaattisiin sairauksiin. Virpi Sipola KDS Työuupumukseen altistavia tekijöitä • Työuupumuksen taustalta löytyy usein motivoituneen työntekijän ja hyvinvoinnin kannalta epäedullisten työolosuhteiden välinen ristiriita • Kun tilanteeseen ei ole löytynyt ratkaisua työntekijän tai työyhteisön riittämättömien selviytymiskeinojen vuoksi – työuupumus • Liialliset työn vaatimukset, vähäiset työn voimavarat, joustomahdollisuudet, liian suuri työmäärä, rooliristiriidat ja epäselvyydet, vähäiset vaikuttamismahdollisuudet, vähäinen sosiaalinen tuki, vähäinen esimiehen tuki ja koettu epäoikeudenmukaisuus työssä ovat yhteydessä työuupumuksen kehittymiseen • Työntekijän ominaisuuksia, jotka voivat altistaa työuupumukselle, ovat: liialliset itselle tai työlle asetetut vaatimukset ja voimakas velvollisuudentunto sekä vähäiset tai haitalliset selviytymiskeinot stressitilanteessa Jaksamiseen vaikuttaa • Jaksamiseen vaikuttaa ihmisen perusluonne, ikä, koulutus ja työkokemus • Yksilön omat voimavarat, ympäristö jossa elää ja työskentelee • Persoonallisuustekijöiden vaikutuksesta ihminen tulkitsee työtilannettaan sekä suhdettaan siihen – masennustaipumus / optimistinen asenne Virpi Sipola, KDS Jaksamiseen vaikuttaa • Vuorovaikutustaidot – työtä tehdään omalla persoonalla • Käsitys itsestä ja omasta toiminnasta – realistinen vaiko ei? • Tietoisuus omasta arvosta, osaamisesta, pystyvyydestä, avun tarpeesta, tuen tarpeesta • Tapa työskennellä – yksin/ yhdessä ja mahdollisuus toteuttaa itselle ominaisinta tapaa työssä • Työhön sitoutuminen auttaa kestämään satunnaista stressiä ja kuormitusta paremmin (Lehestö, Koivunen & Jaakkola 2004) Virpi Sipola, KDS Saattohoitotyön erityispiirteitä • Ihmissuhdetyötä jota tehdään fyysisesti lähellä toista ihmistä – ruumiillinen läheisyys laajenee myös henkiseksi läheisyydeksi • Monitasoisia vuorovaikutustilanteita – potilaat, omaiset, työtoverit • Elämän herkissä kohdissa tunteet tiivistyvät ja siirtyvät • Työntekijän toistuvat siirtymät potilassuhteesta toiseen vievät voimia – edellyttävät vastavuoroisuutta toisten ihmisten tunteille ja tarpeille • Työn tuloksellisuus on riippuvainen vuorovaikutuksesta, yhteisistä asioista on päästävä sopimukseen, on sitouduttava • Ainutkertaisia kohtaamisia • Ainutkertainen saattohoito & kuolema Virpi Sipola, KDS 23 24.8.2015 Esityksen / esittäjän nimi Työyhteisö • Millainen arvopohja työyhteisössä on? • Mitä saattohoidon hyvä laatu tarkoittaa? • Miten hoitokäytänteet syntyvät? Millä tavalla niitä arvioidaan? Miten kerätään palautetta? • Onko potilas asiakas, hoitotyön kohde, ihminen? • Miten saattohoitopotilaan hoitaminen eroaa muusta hoitamisesta? • Tuki; työtovereiden / esimiehen Virpi Sipola, KDS Jaksamista ehkäisevät tekijät - Työntekijä • • • • • • • • • • • Perhe-elämän ongelmat Perheen puuttuminen Oman vanhemman / vanhempien kuolema Omaisten hätä, suru ja niihin liittyvät negatiiviset reaktiot Saattohoidon fyysinen raskaus Potilaan kuolemanpelko Useita kuolemia lyhyen ajan sisällä Kuolevan saman ikäisyys Nuoren potilaan kuolema Elämäntilanteisiin liittyvä samankaltaisuus Potilaan toivon ylläpitämiseen liittyvä raskaus ja avuttomuuden tunne • Ristiriidat potilaan läheisten kanssa Jaksamista ehkäisevät tekijät - Työyhteisö • • • • • • • • • • • • • • Kiire Kuoleman tuleminen liian lähelle, mitä tarkoittaa? Potilaan kivut ja kärsimys Lapsi potilaana Aggressiivinen potilas Omaisten tukeminen vie voimavaroja Työyhteisön jäsenten väliset ristiriidat Puutteelliset työtilat Puutteellinen tiedonkulku Esimiehen vähäinen kannustus + tuki Liian vähäinen mahdollisuus koulutukseen Epäselvyydet hoitolinjauksissa – lääkärin ja hoitajan erilaiset näkemykset Tehtävänä tuottaa laadukasta hoitoa pienenevillä resursseilla Ristiriita hoidon ideaalin ja todellisuuden välillä + emotionaalisesti kuormittavat työtilanteet = riittämättömyyden tunnetta Jaksamista edistävät tekijät - Työyhteisö • • • • • • • • • • Avoin ilmapiiri Mahdollisuus puhua ja ilmaista tunteita Sairaalapastorin tuki Hyvä ilmapiiri Hyvät ja ammattitaitoiset työkaverit Työnohjaus Työnkierto Kokemus Ammatillisuus Mahdollisuus kouluttautua Jaksamista edistävät tekijät - työntekijä • Potilaan kivuttomuus • Se, että potilas (ja omaiset) on hyväksynyt tilanteen • Hyvin sujunut saattohoito • Mahdollisuus huomioida potilaan ja omaisten tarpeet • Riittävästi aikaa (mm. vainajan laittoon) • Uskonnollisuus • Keskittyminen työtehtäviin • Positiivinen palaute • Omaisten ymmärtävä suhtautuminen hoitajan kiireeseen • Itkeminen • Harrastukset • Sosiaaliset suhteet työn ulkopuolella • Hyvä fyysinen kunto • Perhe +/• Kyky käsitellä kuolemaa ja surua • Tasapaino omassa elämässä • Kiinnostus omaan työhön + oman työn arvostaminen Työilmapiirin merkitys • Hyvässä työilmapiirissä työskentelevät: – – – – – – – Tekevät enemmän yhteistyötä keskenään Pysyvät pidempään samassa työpaikassa Saavat tukea toisiltaan Oppivat toisiltaan Vaihtavat työtehtäviä kuormituksen lisääntyessä Tuntevat toistensa työtavat – helpottaa työskentelyä Saavat vertaistukea toisiltaan Virpi Sipola, KDS Myönteisiä kokemuksia • Hoitajan ja potilaan välinen läheinen suhde – hoitaja saa voimia, hoitotyö on antoisaa • Hoitotyö on helppoa, kun potilas ja tämän läheiset tietävät missä mennään, hoitopäätökset on tehty, potilas on hyväksynyt (jollain tasolla) oman kuolemansa • Potilaan avoimuus • Hoitajan itse työlleen antamat merkitykset Virpi Sipola, KDS Kaisa, saattohoitaja • Minulle ei ole olemassa sairaampaa tai terveempää ihmistä, vaikeampaa tai helpompaa kuolemaa. Kyse on aina siitä, miten ihminen itse kokee itsensä ja oireensa. Ja sitä hoidetaan. Pienikin kipu voi tuntua äärettömän suurelta – toisaalta hyvin kipeä ihminen voi löytää voimavaransa juuri siinä hetkessä. • Kaisa kuvaa suhdettaan kuoleviin ihmisiin ennen kaikkea kaipaukseksi. - Usein ajattelen, että olenpa onnellinen, että juuri minä sain kohdata juuri tämän ihmisen. Tutustun työssäni moniin upeisiin persooniin, ja monesti heidän elämäntilanteensa tekee vuorovaikutuksesta avoimen ja rehellisen. Nämä kokemukset antavat minulle voimaa ja energiaa jatkaa tätä työtä. Kaisa, saattohoitaja • Vaikean työn lisä: positiivisuuden kasvu omassa itsessä • - Olen todellakin oppinut elämään tässä hetkessä. Nautin perheen kanssa yhdessä vietetyistä hetkistä, lasten jutuista ja iloista. Lapset ja oma perhe ovat minulle todellakin kaikki kaikessa, pohtii Kaisa työn vaikutuksia elämäänsä. • - Voi ei, ei ja ei! En pysty aina helpottamaan kuolevan ihmisen oloa. En missään nimessä ole kaikkivoipa. Olen vain valinnut työn, jossa minulla on rohkeutta olla aivan oma itseni. Saan työstäni iloa. Se kantaa. Kirjallisuutta • Aro, A. 2001. On niin kiire, ettei ehdi tehdä mitään. Helsinki: Oy Edita ab. • Bengtsson, F. 2004. Loppuun palaminen – uusi mahdollisuus. Hämeenlinna: Karisto Oy. • Broom, B. 2007. Sairaus täynnä merkityksiä. Kokemukset ja merkitykset fyysisen sairauden aiheuttajina. Tampere: Tammerprint Oy. • Eronen, M. 2002. Sairaanhoitajien kokemuksia jaksamisesta syöpäpotilaiden hoitotyössä. Satakunnan ammattikorkeakoulu, Sosiaali- ja terveysalan Porin yksikkö. Opinnäytetyö. • Katajainen, A., Lipponen, K. & Litovaara, A. 2003. Voimavarat käyttöön. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim. • Koivisto, K. 2001. Tunnista ja torju työuupumus. Jyväskylä: Gummerus Kirjapaino Oy. • Molander, G. 2003. Työtunteet. Jyväskylä: Gummerus Kirjapaino Oy. • Molander, G. 1999. Työnä kuolemaan hoitaminen. Suomen mielenterveysseura. Vantaa: Tummavuoren kirjapaino Oy. • Niemi, H. 1999. Työstressi ja uupuminen: Työterveyshuolto uupuneen valmentajana. Suomen mielenterveysseura ja Työsuojelurahasto. Vantaa: Tummavuoren kirjapaino Oy. 36 24.8.2015 Virpi Sipola, KDS Kiitos! 37 24.8.2015 Virpi Sipola, KDS (esh-diakonissa, TM, TtM, sielunhoidon asiantuntija)
© Copyright 2024