1. No category

Lausunto
1(5)
16.11.2015
Työ- ja elinkeinoministeriö
[email protected]
Viite: TEM/1808/03.01.01/2015
LAUSUNTO: HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE SÄHKÖTURVALLISUUSLAIKSI
Suomen Kiinteistöliitto ry kiittää mahdollisuudesta lausua asiasta.
1. Suomen Kiinteistöliitosta
Kiinteistöliitto on kiinteistönomistajien edunvalvoja ja kiinteistöalan asiantuntijaorganisaatio. Kiinteistöliittoon kuuluu 23 alueellista kiinteistöyhdistystä, joiden jäsenkunta muodostuu pääasiallisesti asunto-osakeyhtiöistä. Kiinteistöliiton jäsenistöön kuuluu myös vuokrataloyhtiöitä. Alueellisten kiinteistöyhdistysten jäsenistöön kuuluu yhteensä yli 25 000 asunto- tai kiinteistöosakeyhtiötä.
Lisäksi Kiinteistöliittoon kuuluu Suomen Vuokranantajat ry, jossa on jäseninä
runsaat 9 000 yksityishenkilöä tai muuta tahoa, jotka vuokraavat asuin- ja liikehuoneistojaan asunto- ja kiinteistöosakeyhtiöissä.
Jäsenkuntamme piiriin kuuluu arviolta noin 2 miljoonaa suomalaista.
2. Keskeistä uudesta laista
Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi uusi sähköturvallisuuslaki.
Ehdotetulla lailla on tarkoitus panna täytäntöön Euroopan parlamentin ja
neuvoston pienjännitedirektiivi ja sähkömagneettista yhteensopivuutta koskeva
direktiivi. Uudet direktiivit on mukautettu Euroopan uuteen
lainsäädäntökehykseen tekemättä kuitenkaan muutoksia sektorikohtaisiin
asioihin. Pienjännitedirektiivi ja sähkömagneettista yhteensopivuutta koskeva
direktiivi
on
osa
Euroopan
unionissa
toteutettavaa
laajaa
tuotesääntelyuudistusta, jolla on arvioitu olevan laajahkoja vaikutuksia
tuoteturvallisuutta ja markkinavalvontaa koskevaan lainsäädäntöön.
Lisäksi esitetyllä lailla varmistettaisiin sähkölaitteistojen rakentamisen sekä
sähkölaitteiden ja sähkölaitteistojen käytön aikainen turvallisuus markkinoille
saattamisen jälkeen. Laissa säädettäisiin sähkölaitteistojen rakentamisen sekä
sähkölaitteistojen
ja
sähkölaitteiden
huoltamisesta,
korjaamisesta,
tarkastamisesta, sähköalan töistä ja niiden valvonnasta sekä sähkövahinkojen
korvaamisesta. Sähkölaitteistojen turvallisuuden sääntely on kansallista
sääntelyä. Voimassa oleva sähköturvallisuuslaki sekä sen nojalla annettu
Suomen Kiinteistöliitto ry
Annankatu 24
00100 Helsinki
Puh. (09) 1667 6761
Faksi (09) 1667 6400
Y-tunnus 0307769-5
Nordea 127030-60512
IBAN FI3612703000060512
BIC NDEAFIHH
www.kiinteistoliitto.fi
www.taloyhtio.net
Lausunto
2 (5)
16.11.2015
alemman asteinen lainsäädäntö kumottaisiin. Sähköturvallisuuslainsäädännön
kokonaisuudistus on pääasiassa lainsäädäntötekninen uudistus ja muutoksia
sektoriasioihin on ehdotettu rajallisesti.
Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 20.4.2016.
3. Kiinteistöliiton lausunto
Yleistä
Kiinteistöliitto
pitää
tärkeänä
sähköturvallisuuslainsäädännön
kokonaisuudistusta nykylainsäädännön perustuslain vastaisuuden poistamiseksi.
Esimerkiksi perustuslain 80 § edellyttää, että lailla säädetään asioista, jotka
perustuslain mukaan kuuluvat lainsäädännön alaan. Tällä hetkellä
sähköturvallisuuteen liittyvistä asioista on säädetty perustuslain vastaisesti lakia
alemmanasteisessa normistossa. Lisäksi asetuksen antamiseen oikeuttavat
valtuutuspykälät ovat puutteellisia.
Sähköturvallisuuslainsäädännön kokonaisuudistus on laaja-alainen, pääosin
lakitekninen
säädösuudistus.
Kiinteistöliitto
lausuu
huomionsa
lakimuutosehdotuksesta vain jäsenkuntansa kannalta olennaisimpien
kysymysten osalta.
Määritelmistä
Lain 4 §:n määritelmissä tulisi huomioida myös sähkölaitteiston haltija. Muun
muassa lain 3 luku asettaa velvoitteita sähkölaitteiston haltijalle (mm. 35 §
käyttöolosuhteiden muuttuminen, 36 § sähkölaitteistojen kytkeminen, 39 §
Sähkölaitteiston sähkömagneettista yhteensopivuutta koskevat olennaiset
vaatimukset). Erityisesti voidaan nostaa esiin 47 §, jonka mukaan
sähkölaitteiston haltija on vastuussa laitteiston turvallisuudesta, sen
ylläpitämiseksi tarvittavasta kunnossapidosta ja siitä, että laitteisto täyttää tämän
lain vaatimukset. Pykälän 2 momentti velvoittaa sähkölaitteiston haltijan
huolehtimaan siitä, että laitteiston kuntoa ja turvallisuutta tarkkaillaan ja että
puutteet ja viat poistetaan riittävän nopeasti.
Määrittelyssä tulisi Kiinteistöliiton mukaan huomioida asunto-osakeyhtiölain
(22.12.2009/1599) säännökset kunnossapitovastuun jaosta. Yhtiön
rakennuksen ja muiden tilojen kunnossapitovastuu jaetaan osakkeenomistajien
ja yhtiön kesken asunto-osakeyhtiölain 4 luvun 2 ja 3 §:n säännösten mukaisesti,
jollei yhtiöjärjestyksessä määrätä toisin (AOYL 4:1.1§). Yhtiö vastaa
kunnossapidosta siltä osin kuin se ei kuulu osakkeenomistajalle (AOYL 4:2.1 §).
Yhtiön on pidettävä kunnossa osakehuoneistojen rakenteet ja eristeet. Yhtiö on
Suomen Kiinteistöliitto ry
Annankatu 24
00100 Helsinki
Puh. (09) 1667 6761
Faksi (09) 1667 6400
Y-tunnus 0307769-5
Nordea 127030-60512
IBAN FI3612703000060512
BIC NDEAFIHH
www.kiinteistoliitto.fi
www.taloyhtio.net
Lausunto
3 (5)
16.11.2015
lisäksi velvollinen pitämään kunnossa lammitys-, sähkö-, tiedonsiirto-, kaasu-,
vesi-, viemäri-, ilmanvaihto- ja muut sen kaltaiset perusjärjestelmät (AOYL
4:2.2§). Vastuu koskee sellaisia rakenteita, eristeitä ja perusjärjestelmiä, jotka
yhtiö on toteuttanut tai hyväksynyt vastuulleen. Yhtiö vastaa myös sellaisesta
osakkeenomistajan tekemästä tai teettämästä asennuksesta, joka rinnastuu
yhtiön toteuttamaan tai vastuulleen hyväksymään toimenpiteeseen ja jonka
toteuttamista yhtiö on voinut valvoa (AOYL 4:2.3§).
Ehdotetun lain mukaan sähkölaitteistolla tarkoitetaan ”kiinteää asennusta tai
muuta vastaavaa sähkölaitteista ja mahdollisesti muista laitteista, tarvikkeista ja
rakenteista koostuvaa toiminnallista kokonaisuutta”.
AOYL säätää yhtiön lähtökohtaiselle kunnossapitovastuulle perusjärjestelmät.
Vastuu osakehuoneiston sisäisistä sähkölaitteista kuten esimerkiksi (esimerkiksi
kiukaat ja niiden ohjauskeskukset, kiinteät valaisimet ja kodinkoneet) kuuluu
lähtökohtaisesti osakkaalle.
Kiinteistöliitto ehdottaa, että sähkölaitteiston haltija määriteltäisiin seuraavasti:
”Sähkölaitteiston haltijalla tarkoitetaan rakennuksen omistajaa, ellei muualla
laissa toisin säädetä”.
Tällä määrittelyllä otettaisiin huomioon se seikka, että esimerkiksi asuntoosakeyhtiölaki
sisältää sähkön- ja
muiden
perusjärjestelmienkin
kunnossapitovastuun osalta useita edellytyksiä ja poikkeuksia. Sähkölaitteiston
haltijan vastuun arviointi ja kohdentaminen edellyttääkin siten aina
kunnossapitovastuun tapauskohtaista arviointia. Tässä arvioinnissa on
huomioitava muun muassa laitteiston ominaisuudet, asunto-osakeyhtiön
mahdolliset yhtiöjärjestysmääräykset kunnossapitovastuusta sekä mahdolliset
osakasmuutostyöt ja niiden vaikutus vastuunjakoon.
Sähkölaitteistoluokitus
Sähkölaitteistot on jaettu nykyisissä säädöksissä luokkiin, joiden perusteella
määräytyy, onko niille tehtävä kolmannen osapuolen varmennustarkastus
käyttöönottovaiheessa, onko tehtävä määräaikaistarkastuksia, kuka edellä
mainitut tarkastukset voi tehdä sekä onko laitteistolle laadittava kunnossapitoohjelma. Luokitus on osoittautunut monimutkaiseksi. Kiinteistöliitto arvioi
merkittävimmäksi epäkohdaksi sen, että luokituksen perusjako sinällään koskee
kokonaisia rakennuksia, mutta tämän lisäksi tietyt erityistilat on luokiteltu
erikseen. Tällaisen erillisen tilan tarkastusväli on erilainen kuin muulla
rakennuksella. Poikkeavista tarkastusajoista johtuen tarkastuksia on jäänyt jopa
toteuttamatta.
Suomen Kiinteistöliitto ry
Annankatu 24
00100 Helsinki
Puh. (09) 1667 6761
Faksi (09) 1667 6400
Y-tunnus 0307769-5
Nordea 127030-60512
IBAN FI3612703000060512
BIC NDEAFIHH
www.kiinteistoliitto.fi
www.taloyhtio.net
Lausunto
4 (5)
16.11.2015
Kiinteistöliitto pitää hyvänä sitä, että luokitus on lakiehdotuksessa
yksinkertaistettu.
Varmennustarkastus
Lakiehdotuksen 45 § sisältää säännöksen tiettyjen sähkölaitteistojen
varmennustarkastuksesta. Selvyyden vuoksi todetaan, että varmennustarkastus
on varsinaisesta käyttöönottotarkastuksesta erillinen tarkastus. Lakiehdotuksen
45 §:n 2 momentin mukaan ”Sähkölaitteiston rakentajan tulee huolehtia
sähkölaitteiston
varmennustarkastuksesta.
Jos
rakentaja
laiminlyö
velvollisuutensa tai on estynyt huolehtimaan niistä, tulee sähkölaitteiston
haltijan huolehtia tarkastuksesta”.
Lakiehdotuksen perusteluissa on täsmennetty alleviivattua osuutta seuraavasti:
”Jos rakentaja olisi estynyt huolehtimaan velvoitteesta esimerkiksi kuoleman tai
muun sellaisen syyn takia, siirtyisi velvoite kuitenkin haltijalle, jottei tarkastus
jäisi kokonaisuudessaan tekemättä”.
Kiinteistöliitto ehdottaa kielellistä muutosta säännökseen.
Rakentamisen osalta asunto-osakeyhtiön sopimuskumppanina toimii
pääsääntöisesti palvelun asunto-osakeyhtiölle myyvä yhtiö. Tätä taustaa vasten
säännöksen ehdotettua muotoilua (”on estynyt huolehtimaan”) voidaan pitää
jossain määrin harhaanjohtavana. Samoin lakiehdotuksen perusteluista tulisi
poistaa viittaus rakentajan kuolemaan ja sitä kautta muodostuvaan esteeseen
täyttää velvoitetta.
Määräaikaistarkastuksen tarkastuspöytäkirja ja tarkastustarra
Lakiehdotuksen 51 §:n mukaan tarkastuksen tekijän olisi laadittava
määräaikaistarkastuksesta laitteiston haltijan käyttöön tarkastuspöytäkirja ja
kiinnitettävä pääkeskukseen tai vastaavaan kohtaan tarkastustarra.
Säännöksen 2. momentti sisältää kokonaan uuden velvoitteen. Laitteiston
haltijan tulisi säilyttää tarkastuspöytäkirja sekä osoitus pöytäkirjassa esitettyjen
puutteiden korjaamisesta vähintään seuraavaan määräaikaistarkastukseen
saakka.
Vaikkakin säädösehdotus tuo lisävelvoitteita laitteiston haltijalle, pidämme
muutosehdotusta lähtökohtaisesti perusteltuna. Kiinteistöliitto kuitenkin
ehdottaa, että lain perustelujen tasolla kuitenkin avattaisiin tarkemmin, millainen
selvitys tai muu näyttö olisi riittävä puutteiden korjaamisen osoittamiseksi.
Suomen Kiinteistöliitto ry
Annankatu 24
00100 Helsinki
Puh. (09) 1667 6761
Faksi (09) 1667 6400
Y-tunnus 0307769-5
Nordea 127030-60512
IBAN FI3612703000060512
BIC NDEAFIHH
www.kiinteistoliitto.fi
www.taloyhtio.net
Lausunto
5 (5)
16.11.2015
Kuten edellä tässä lausunnossa on todettu, sähkölaitteiston haltijan käsite tulisi
määritellä. Nähdäksemme sähkölaitteiston haltija voisi olla rakennuksen
omistajan (eli asunto-osakeyhtiön) sijasta asunto-osakeyhtiön osakkeenomistaja
tietyissä tilanteissa. Onkin erityisen tärkeää, että lakisääteisten velvoitteiden
tarkempi sisältö avattaisiin riittävällä tarkkuudella lain perusteluissa.
Vahingonkorvausvastuusta
Lakiehdotuksen vahingonkorvausvastuuta koskevat säännökset vastaavat
sinällään sisällöllisesti nykyistä sähköturvallisuuslakia.
Sähkölaitteen tai –laitteiston haltijan vahingonkorvausvastuu sähkövahingoista
on lähtökohtaisesti ankaraa eli tuottamuksesta riippumatonta. Pidämme
merkittävänä epäkohtana sitä, että sähkölaitteiston haltijan vastuu aiheutuvista
vahingoista on laajempaa kuin tuotevastuulain mukainen tuotteen valmistajan
tai maahantuojan taikka tuotetta omanaan markkinoineen vastuu.
Lakiehdotuksessa (ja nykytilanteessa) vastuu kattaa kaikki henkilö- ja
esivahingot ja eräissä vahingonkorvauslaissa mainituissa tapauksissa
taloudelliset vahingot, jotka eivät ole yhteydessä esine- tai henkilövahinkoon.
Tuotevastuulain mukaan korvataan henkilövahingot ja yksityiseen käyttöön
tarkoitetulle ja pääasiassa käytetylle omaisuudelle aiheutuneet vahingot vain
säädetyn rahamäärän (2 350 markkaa) ylittävältä osalta.
Ankaraa vastuuta tasapainottaa jossain määrin se seikka, että lakiehdotuksen 100
§:n mukaan laissa säädetty ankara vahingonkorvausvastuu ei koske muun
muassa sähkövahinkoa, jossa vahingon on aiheuttanut sellainen kiinteistön
sisäiseen sähköhuoltoon kuuluva sähkölaite tai –laitteisto, jonka nimellisjännite
on enintään 400 volttia. Tällaiset vastuukysymykset arvioitaisiin muun
lainsäädännön mukaisesti (esimerkiksi vahingonkorvauslain ja asuntoosakeyhtiölain vahingonkorvausvastuusäännösten mukaisesti).
SUOMEN KIINTEISTÖLIITTO RY
Jari Virta
kehityspäällikkö
Petri Pylsy
energia-asiantuntija
Jenni Hupli
päälakimies, varatuomari
Suomen Kiinteistöliitto ry
Annankatu 24
00100 Helsinki
Puh. (09) 1667 6761
Faksi (09) 1667 6400
Y-tunnus 0307769-5
Nordea 127030-60512
IBAN FI3612703000060512
BIC NDEAFIHH
www.kiinteistoliitto.fi
www.taloyhtio.net