työkirja liikennepalvelujen hankinnan kehittämiseksi
TYÖKIRJA LIIKENNEPALVELUJEN HANKINNAN KEHITTÄMISEKSI ESIMERKKINÄ SIUNTION KUNNAN LIIKENNEPALVELUJEN HANKINNAN KEHITTÄMINEN Tekijät: Tina Nordman & Antti-Pekka Röntynen Työkirja liikennepalvelujen hankinnan kehittämiseksi Julkaisija: Siuntion kunta, 05/2015 Tekijät: Tina Nordman & Antti-Pekka Röntynen Ulkoasu ja taitto: Jäljen Jättiläinen 2 TYÖKIRJA LIIKENNEPALVELUJEN HANKINNAN KEHITTÄMISEKSI 2015 TYÖKIRJA LIIKENNEPALVELUJEN HANKINNAN KEHITTÄMISEKSI 1 Johdanto.............................................................................................................................................................................................................................4 2 Projektin lähtökohdat ja tavoitteet..................................................................................................................................................................................5 2.1 Lähtökohdat................................................................................................................................................................................................................................................. 5 2.2 Tavoitteet...................................................................................................................................................................................................................................................... 5 3 Työkirja ja sen soveltaminen............................................................................................................................................................................................6 4 Kuntien vastuu liikennepalveluiden järjestämisessä ja sitä koskeva lainsäädäntö.................................................................................................. 7 4.1. Joukkoliikenne.............................................................................................................................................................................................................................................7 4.2 Koulukuljetukset......................................................................................................................................................................................................................................... 8 4.3 Vammaispalvelulain mukaiset kuljetuspalvelut............................................................................................................................................................................... 8 4.4 Sosiaalihuoltolain ja – asetuksen mukaiset kuljetuspalvelut........................................................................................................................................................ 8 4.5 Julkisen hankinnan käsite ja julkisiin hankintoihin sovellettavat lait ja periaatteet.............................................................................................................. 9 5 Projektiryhmän kokoonpano.......................................................................................................................................................................................... 10 6 Markkinavuoropuhelun eri vaiheet................................................................................................................................................................................. 11 6.1 Asiakastarpeiden kartoittaminen ..........................................................................................................................................................................................................11 6.1.1 Info- ja keskustelutilaisuuksien järjestäminen................................................................................................................................................................................12 6.1.2 Asukasiltojen järjestäminen.............................................................................................................................................................................................................12 6.1.3 Kuntalaiskyselyn toteuttaminen....................................................................................................................................................................................................12 6.2 Muiden yhteistyökumppaneiden kuuleminen................................................................................................................................................................................13 6.3 Palvelujen tuottajien kuuleminen.........................................................................................................................................................................................................13 7 Hankintaprosessin eri vaiheet........................................................................................................................................................................................ 14 7.1 Kehittämisideoiden analysointi ..............................................................................................................................................................................................................14 7.2 Valintakriteereiden löytäminen..............................................................................................................................................................................................................14 7.4 Hankintamenettely ja aikataulu.............................................................................................................................................................................................................15 8 Hankintaprosessissa esille nousseita kehittämistarpeita.......................................................................................................................................... 16 8.1 GPS-seurantajärjestelmä.........................................................................................................................................................................................................................16 8.2 Maksupäätteet............................................................................................................................................................................................................................................16 8.3 Siuntio-lippu................................................................................................................................................................................................................................................16 8.4 Autokohtaiset tabletit viestintään........................................................................................................................................................................................................16 9 Lyhyellä aikavälillä todetut hyödyt................................................................................................................................................................................17 10 Kustannukset ja toiminnan tunnusluvut..................................................................................................................................................................... 18 10.1. Ajettuja kilometrejä yhteensä noin 300 000...................................................................................................................................................................................18 10.2. Kuljetusten tukipalvelut eivät aiheuta merkittäviä kustannuksia............................................................................................................................................18 10.3. Avainlinjojen lipputulot ovat kasvussa..............................................................................................................................................................................................18 11 Hankintaprosessi lyhyesti.............................................................................................................................................................................................. 19 lIITTEET............................................................................................................................................................................................................................... 19 TYÖKIRJA LIIKENNEPALVELUJEN HANKINNAN KEHITTÄMISEKSI 2015 3 1 JOHDANTO Julkisen hankintayksikön hankintatapojen ja – osaamisen kehittäminen on avainasemassa toiminnan innovatiivisuuden lisäämiselle ja tuottavuuden parantamiselle. Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus ja julkisten hankintojen innovatiivisuus nousevat myös keskeisinä tekijöinä esille työ- ja elinkeinoministeriön kysyntä- ja käyttäjälähtöisessä innovaatiopolitiikassa ja sen toimenpideohjelmassa. Suomen kunnissa on tunnistettu tarve uusien toimintatapojen kehittämiselle, joilla tavoitellaan vaikuttavuuden lisäämistä edistämällä palvelujen käyttäjälähtöisyyttä ja tuottavuutta. Tämä tarve on havaittu myös liikennepalveluiden osalta. Kohti hiilineutraalia kuntaa (HINKU) – hanke käynnistyi vuonna 2008. HINKU -hankkeessa kunnat, yritykset ja asukkaat ideoivat ja toteuttavat ratkaisuja kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi. Hinku-kunnat tavoittelevat päästövähennyksiä etuajassa kansallisiin tavoitteisiin nähden: kunnat ovat sitoutuneet vähentämään kasvihuonekaasupäästöjä 80 prosenttia vuoteen 2030 mennessä vuoden 2007 päästötasosta. Siuntion kunta liittyi Hinku-hankkeeseen vuoden 2012 lopussa. Keväällä 2013 Siuntion kunta päätti käynnistää kehittämisprojektin liikennepalveluiden hankinnan kehittämiseksi, mikä konkretisoitui kunnanvaltuuston asettaessa vuoden 2014 talousarvion hyväksymisen yhteydessä toiminnalliseksi tavoitteeksi liikennepalvelujen hankinnan kehittämisen ja hiilijalanjäljen pienentämisen. Projekti on osa valtakunnallista Hinku-hanketta ja tavoitteena on julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuden edistäminen, palveluiden käyttäjälähtöisyyden ja palvelusuunnitteluun perustuvien uusien toimintamallien yleistäminen sekä innovatiivisten julkisten hankintojen edistäminen niin, että lopputuloksena on julkisten palveluiden innovaatioiden ja tuottavuuden parantaminen. Teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus (Tekes) myönsi Siuntion kunnalle 50 prosentin rahoituksen pilottihankkeen tulosten laajan julkisen hyödyntämisen vuoksi. Rahoituspäätöksessään Tekes perustelee päätöstään sillä, että projekti edistää kansallisesti tärkeiden innovatiivisten julkisten hankintojen osaamisen kehittymistä ja edistää julkisen sektorin ja yritysten yhteistyötä ja kehittää markkinoiden toimintaa innovatiivisen kysynnän avulla käytäntöjen levitessä valtakunnallisesti. Tekesin myönteinen rahoituspäätös on mahdollistanut lisäresurssien ostamisen, mikä on ollut erittäin merkittävää projektin eteenpäinviemisen kannalta sekä antanut projektille lisäarvoa. Siuntion Avainlinjat aloitti liikennöinnin 1.8.2014. Avainlinjojen nimi tulee kunnan markkinointiteemasta, jonka keskiössä on kunnan vaakunassa oleva avain-symboli. SIUNTIO SJUNDEÅ 4 TYÖKIRJA LIIKENNEPALVELUJEN HANKINNAN KEHITTÄMISEKSI 2015 2 PROJEKTIN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET 2.1 LÄHTÖKOHDAT Joukkoliikenne ja henkilölogistiikka kuuluvat Siuntion kunnassa sivistysosaston alaisuuteen. Tärkeimmät yhteistyökumppanit ovat Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY), Valtion Rautatiet (VR), Helsingin seudun liikenne – kuntayhtymä (HSL) ja Matkahuolto (MH). Siuntion kunta tukee kuntalaisten työmatka- ja asiointiliikennettä kuntaosuudella. Työmatkalippujen subventointi pohjautuu sopimuksiin Matkahuollon, HSL:n ja VR:n kanssa. Kuntakeskuksen ulkopuolella asuville kuntalaisille sivistysosasto järjestää palveluliikennettä kuntakeskukseen kerran viikossa. Palveluliikenne on palvelua käyttäville kuntalaisille tärkeä, näin he pääsevät kuntakeskukseen asioimaan esim. kauppaan, apteekkiin tai pankkiin. Sivistysosasto järjestää myös lakisääteistä esiopetusja koulukuljetusta noin 500 oppilaalle. Koulukuljetukset eivät ole avoinna muille käyttäjille. Päiväkodit ja koulut järjestävät mm. retki-, uinti- ja teatterimatkoja. Teknisen osaston vastuualueena on kunnan keskuskeittiö (jakelukeittiö, jossa valmistetaan noin 1300 ruokaannosta päivittäin). Tekninen osasto järjestää ruokakuljetukset kunnan keskuskeittiöiltä kunnan toimipisteisiin sekä ateriakuljetukset keskuskeittiöiltä kotihoidon asiakkaiden koteihin. Perusturvaosasto järjestää eri kuljetuspalveluita asiakkaiden tarpeiden mukaisesti mm. päivätoimintaan. Perusturvaosaston vastuulla on myös vammaispalvelulain ja sosiaalihuoltolain- ja asetuksen mukaisten kuljetuspalveluiden järjestäminen ja kustantaminen. Siuntion kunnan eri osastot tarjoavat/käyttävät erilaisia liikennepalveluita päivittäin. Kuntalaisten mahdollisuudet hyödyntää joukkoliikennettä työmatkoihin, asiointiin kuntakeskuksessa tai naapurikunnissa ovat rajoitetut. Enemmistö siuntiolaisista työssäkäyvistä henkilöistä pendelöivät työpaikan ja kodin välillä päivittäin. Linja-autoliikenne on vähäistä, eikä se mahdollista kulkemista kunnan sisällä. Junaasemalle ei pääse muulla kuin omalla autolla ja tästä johtuen valta- osa työssäkäyvistä kulkevat työmatkansa omalla autolla. Siuntion toisen asteen opiskelijat käyvät koulua naapurikunnissa ja heille kulkeminen oppilaitoksiin ja sieltä kotiin on haasteellista – koulupäivistä tulee pitkiä. Noin 70 prosenttia perusopetuksen oppilaista on koulukuljetuksen piirissä, mikä tarkoittaa, että he asuvat kuntakeskuksen ulkopuolella. Vapaa-ajan harrastuksiin kulkeminen ja kavereiden tapaaminen ei onnistu, elleivät huoltajat kuljeta lapsia perheen autoilla. Tästä johtuen usealla perheellä on 2-3 autoa. Siuntion kunta on osallistunut KuntaJälki2010 -projektiin, jonka seurauksena määritettiin siuntiolaisen keskimääräinen ekologinen jalanjälki. KuntaJälki2010 -projektiin osallistuneiden 23 kunnan joukossa siuntiolaisilla oli toiseksi suurin ekologinen jalanjälki (7,46 gha). Siuntiolaisen ekologinen jalanjälki on 21 % keskimääräistä suurempi. Siuntion suurta tulosta selittää osin maaseudun harva asutus sekä asumisen sijoittuminen Siuntiossa haja-asutusalueille; työssäkäyvät pendelöivät päivittäin työpaikoille, lapsia ja nuoria tulee kuljettaa harrastuksiin ja muihin vapaa-ajan tapahtumiin. Muun muassa tästä johtuen Siuntion kunta on liittynyt valtakunnalliseen Hinku -hankkeeseen (Hinku = hiilineutraalikunta). Tavoitteena on hiilijalanjäljen pienentäminen mm. vähentämällä yksityisautoilua. Siuntion kunnassa oli vuoden 2015 alussa 6 205 asukasta, kunnan taajama-aste (taajamissa asuva osa väestöstä) oli 47,4 prosenttia ja yhteensä haja-asutusalueella asui kunnan väestöstä siis noin 52 prosenttia. Siuntion kunnan ja liikennöitsijöiden väliset koulukuljetussopimukset on laadittu niin, että aamu- ja iltapäiväkuljetusten välillä liikennöitsijällä on päivittäin noin kolme tuntia vapaata aikaa, mitä he eivät pysty hyödyntämään optimaalisesti. Sopimuskaudet ovat 2+1 vuotta. Kaikki osastot ovat kilpailuttaneet omat kuljetuksensa erikseen. Tämä ei mahdollista vaikuttavuuden ja tuottavuuden lisäämistä, eikä ole Siuntion kunnalle kustannustehokasta. 2.2 TAVOITTEET Projektin tavoitteena on luoda uusi innovatiivinen hankintamalli liikennepalveluiden asiakastarpeiden tyydyttämiseksi ja hiilijalanjäljen pienentämiseksi kustannustehokkaasti. Hankinnan avainsanat ovat vaikuttavuus, tuottavuus ja kustannustehokkuus. Malli kehitettiin Siuntion kunnan alueella toteuttavan pilottihankinnan avulla. Kilpailuttamalla kaikki kunnan järjestämät liikennepalvelut yli osastorajojen kunta pyrkii saavuttamaan kokonaisvaltaisia sopimuksia, jotka mahdollistavat liikennepalveluiden suunnittelemisen niin, että sekä palvelun tuottaja, palvelun tilaaja ja asiakas hyötyvät niistä optimaalisesti ja samalla työn tuottavuus paranee. Hankinta tulee olemaan kustannustehokas. Asiakaslähtöiset tavoitteet tilaajan ja palvelutuottajan välillä varmistetaan vaikutusmittareilla. Pilottihankinnassa pyritään aktivoimaan palveluntuottajia itse kehittämään palvelun laatua ja uusia toimintatapoja, joiden avulla palvelun vaikuttavuus asiakkaalle lisääntyy. Hankintapilotissa kehitetään samalla hankinnan tavoitteellisuutta, josta tärkeimpänä tekijänä hiilijalanjäljen pienentäminen (polttoaineen laatu ja kulutus, ajoreittien optimointi, jne.). Hankintaprosessi toteutetaan yhteistyössä liikennöitsijöiden kanssa siten, että heidän näkemyksensä ja tarpeensa tulevat huomioiduksi. Pidemmällä sopimuskaudella liikennöitsijät pystyvät paremmin ennakoimaan kalusteinvestointinsa tuntiessaan asiak- kaiden ja tilaajan tarpeet. Kalustoinvestoinnin yhteydessä liikennöitsijät voivat myös hankkia oikeanlaisen kaluston hiilenjalanjäljen pienentämiseksi. Pilotoinnin lopputuloksena on tavoitteena saada hankintamalli, joka mahdollistaa kustannustehokkaan hankinnan, jonka hyöty on optimaalinen sekä palvelun tilaajalle että palvelun tuottajalle. Käyttäjien ja palvelutuottajien mukaan ottaminen hankinnan suunnitteluun on nykypäivää ja siitä käytetään käsitettä crowdsourcing (joukkoistaminen). Crouwdsourcingilla tarkoitetaan osallistavaa suunnittelua eli käyttäjien osallistamista hankintasuunnittelun alkuvaiheessa. Eri osapuolten osallistaminen hankinnan suunnitteluun antaa hankintayksikölle monta eri näkemystä hankinnasta. Projektin tuloksena saadaan kehitettyä ja testattua konkreettinen malli liikennepalveluiden hankinnan toteuttamiseksi tarvittavine dokumentteineen, mittareineen ja ohjeineen. Samalla projektin tuloksena saadaan liikennepalveluihin pienempi hiilijalanjälki ja tyytyväisemmät liikennepalveluiden käyttäjät. Liikennepalvelujen pilottihankinnan tavoitteena ei ole ainoastaan kunnan sisäisten liikennepalveluiden kehittäminen vaan projektin myötä pyritään myös kehittämään joukkoliikennettä yli kuntarajojen. Länsi – Uudenmaan henkilöliikennelogistikon osallistuminen projektiin mahdollistaa koko alueen joukkoliikenteen huomioimisen ja kehittämisen. TYÖKIRJA LIIKENNEPALVELUJEN HANKINNAN KEHITTÄMISEKSI 2015 5 3 TYÖKIRJA JA SEN SOVELTAMINEN Projektin yhtenä tavoitteena oli työkirjan kokoaminen. Työkirjan tarkoituksena on tarjota toteutusmallin- ja prosessiin, jonka avulla muut kunnat voivat toteuttaa vastaavanlaisia hankintoja. Työkirja jakautuu kolmeen osioon; projektin lähtökohta ja tavoitteet, lainsäädäntö ja kunnan velvoitteet sekä pilottihankkeessa käytetyn hankintaprosessin kuvaaminen ja arviointi. Toimi näin- yhteenve- 6 TYÖKIRJA LIIKENNEPALVELUJEN HANKINNAN KEHITTÄMISEKSI 2015 doissa luetellaan eri vaiheiden keskeisimmät ja tärkeimmät toimenpiteet parhaan mahdollisen lopputuloksen saavuttamiseksi. Kaikki projektiin liittyvä aineisto on koottu työkirjaan. Työkirjassa käytetyt esimerkit ja mallit ovat tarkoitettu sovellettavaksi ja räätälöitäviksi kunkin käyttäjän tarpeisiin. Työkirjan liitteinä ovat hankintaprosessissa käytetyt dokumentit, mittarit ja ohjeet. 4 KUNTIEN VASTUU LIIKENNEPALVELUIDEN JÄRJESTÄMISESSÄ JA SITÄ KOSKEVA LAINSÄÄDÄNTÖ 4.1. JOUKKOLIIKENNE EU:n joukkoliikennettä koskevaan palvelusopimusasetukseen perustuva Joukkoliikennelaki astui voimaan 3.12.2009. Lain mukaan joukkoliikenteen kehittämisen tavoitteet on todettu kaksiosaisesti. Joukkoliikenteellä pyritään koko maassa turvaamaan ihmisten välttämättömät liikkumistarpeet ja kaupunkiseuduilla haetaan kilpailukykyistä joukkoliikennettä, jolla voidaan vaikuttamaan kulkumuodon valintaan ja sitä kautta pyrkiä vastaamaan ilmastopoliittisiin haasteisiin. Viranomaisille on annettu velvoite palvelutason määrittelyyn, alueelliseen suunnitteluun sekä yhteistyöhön kuntien ja maakuntien kanssa mikä mahdollistaa tavoitteiden mukaiseen joukkoliikenteen järjestämiseen. Valtio ja kunnat voivat tarjota joukkoliikennepalveluja harkinnanvaraisesti koska lain myötä kansalaisilla ei ole subjektiivista oikeutta joukkoliikennepalveluiden saamiseen. Palvelutason määrä ja laatu määräytyy valtion ja kuntien rahoitusmahdollisuuksien perusteella. Suomen joukkoliikenteen toimivaltaiset viranomaiset ovat lupakaupungit ja valtio. Kuntien rooli joukkoliikenteen järjestämisessä on erilainen riippuen kunnan asemasta. Kunnat voidaan jakaa neljään eri kategoriaan: →→ kunnalliset joukkoliikenteen viranomaiskaupungit →→ kunnalliset joukkoliikenteen seutuviranomaiskaupungit →→ seutuviranomaiseen kuuluvat kunnat →→ kunnat, joiden alueella ELY-keskukset ovat joukkoliikenteen toimivaltaisia viranomaisia Kunnan joukkoliikennetehtävät määräytyvät edellä mainitun jaon mukaisesti. Kaikilla kunnilla on kuitenkin tietyt lakisääteiset henkilökuljetusvelvoitteet, kuten perusopetuslain ja vammaispalvelulain mukaiset kuljetukset. Joukkoliikenteen toimivaltaisia viranomaisia ovat ELY- keskukset (9 kpl) ja joukkoliikennelaissa määritellyt kunnalliset viranomaiset (26 kpl). Nämä viranomaiset ovat määritelleet yhteistyössä kuntien ja maakuntien liittojen kanssa toimivalta-alueidensa joukkoliikenteen palvelutasot sekä arvioineet alustavasti myös tarvittavan julkisen rahoituksen. Toimivaltaiset viranomaiset päättävät alueensa joukkoliikenteen järjestämistavasta: 1. Jos määritelty palvelutaso ei synny markkinaehtoisesti, vaan siihen tarvitaan julkista tukea, viranomainen järjestää liikenteen EU:n palvelusopimusasetuksen määräämällä tavalla (ns. PSA-liikenteenä) 2. Jos määritelty joukkoliikenteen palvelutaso syntyy markkinaehtoisesti, se hoidetaan toimivaltaisten viranomaisten myöntämien reittiliikennelupien mukaisesti. Markkinaehtoiseen liikenteeseen ei saa käyttää joukkoliikenteen julkista tukea, mutta laillisia asiakkaalle kohdennettavia tuki- ja korvausmuotoja ovat kuitenkin kuntien opetustoimen maksamat matkaliput ja sosiaali- ja terveystoimen matkakustannusten korvaukset sekä työsuhdematkalippu. Viranomaiset hankkivat PSA-liikenteensä hankintasäädösten (PSA, joukkoliikennelaki, hankintalaki) mukaisesti, pääosin kilpailuttaen ja määrittäen käytettävän sopimusmuodon (käyttöoikeussopimus tai bruttomalli). Hankinnan yhteydessä määritellään myös PSA-liikenteessä käytettävän lippu- ja maksujärjestelmän ominaisuudet ja yhteensopivuusedellytykset. TYÖKIRJA LIIKENNEPALVELUJEN HANKINNAN KEHITTÄMISEKSI 2015 7 4.2 KOULUKULJETUKSET Perusopetuslaki (628/1998) 32§ Koulumatkat Jos perusopetusta tai lisäopetusta saavan oppilaan koulumatka on viittä kilometriä pitempi, oppilaalla on oikeus maksuttomaan kuljetukseen. Jos esiopetusta saavan oppilaan matka kotoa esiopetukseen tai lasten päivähoidosta annetussa laissa tarkoitetusta päivähoidosta esiopetukseen on viittä kilometriä pitempi, oppilaalla on vastaavasti oikeus maksuttomaan kuljetukseen kotoa suoraan esiopetukseen tai päivähoidosta esiopetukseen ja esiopetuksesta kotiin tai päivähoitoon. Perusopetusta, lisäopetusta tai esiopetusta saavalla oppilaalla on oikeus maksuttomaan kuljetukseen myös silloin, kun edellä tarkoitettu matka oppilaan ikä ja muut olosuhteet huomioon ottaen muodostuu oppilaalle liian vaikeaksi, rasittavaksi tai vaaralliseksi. Maksuttoman kuljetuksen vaihtoehtona on oppilaan kuljettamista tai saattamista varten myönnettävä riittävä avustus. Edellä 1 momentin mukaisesti järjestettävä oppilaan päivittäinen koulumatka odotuksineen saa kestää enintään kaksi ja puoli tuntia. Jos oppilas on lukuvuoden alkaessa täyttänyt 13 vuotta, saa koulumatka kestää enintään kolme tuntia. Jos oppilas otetaan muuhun kuin 6 §:n 2 momentissa tarkoitettuun kouluun tai opetuksen järjestämispaikkaan, oppilaaksi ottamisen edellytykseksi voidaan asettaa, että huoltaja vastaa oppilaan kuljettamisesta tai saattamisesta aiheutuvista kustannuksista. Lisäksi, jos esiopetusta saava lapsi osallistuu toisessa kunnassa järjestettävään lasten päivähoitoon lasten päivähoidosta annetun lain 11 c §:ssä tarkoitetulla tavalla, opetuksen järjestäjällä on oikeus edellyttää, että lapsen huoltaja vastaa lapsen kuljettamisesta tai saattamisesta aiheutuvista kustannuksista päivähoito- ja esiopetuspaikan välillä. Kuljetusta odottavalle oppilaalle on järjestettävä mahdollisuus ohjattuun toimintaan. Siuntion kunnan koulukuljetuksia järjestetään perusopetuslain ja Siuntion kunnan sivistyslautakunnan vuosittain hyväksymien periaatteiden mukaisesti. 4.3 VAMMAISPALVELULAIN MUKAISET KULJETUSPALVELUT Vammaispalvelulain 8 §:n mukaan kunnan on järjestettävä vaikeavammaiselle henkilölle kohtuulliset kuljetuspalvelut niihin liittyvine saattajapalveluineen, jos henkilö vammansa tai sairautensa johdosta välttämättä tarvitsee palvelua suoriutuakseen tavanomai- sista elämän toiminnoista. Kuljetuspalvelu on kunnan erityiseen järjestämisvelvollisuuteen kuuluva palvelu. Kunnan on järjestettävä vaikeavammaiselle henkilölle kuljetuspalveluja määrärahoista riippumatta, koska kuljetuspalvelu on subjektiivinen oikeus. 4.4 SOSIAALIHUOLTOLAIN JA – ASETUKSEN MUKAISET KULJETUSPALVELUT Sosiaalihuoltolain ja -asetuksen mukaan kunta voi järjestää kuljetuspalvelua tukemaan ja edistämään sosiaalipalvelujen tarpeessa olevan asiakkaan omatoimista suoriutumista. Kuljetuspalvelu on tarkoitettu henkilölle, jolla on vaikeuksia liikkumisessa, mutta joka ei kuitenkaan ole vaikeavammainen. Kuljetuspalvelua voidaan myöntää vanhuuseläkettä saavalle hakijalle. Kuljetuspalvelua voidaan myöntää vuotuisen talousarvioon varatun määrärahan puitteissa, 2-8 yhdensuuntaista matkaa kuukaudessa. Sosiaalihuoltolaki 23 § liikkumista tukevista palveluista astui voi- 8 TYÖKIRJA LIIKENNEPALVELUJEN HANKINNAN KEHITTÄMISEKSI 2015 maan 1.4.2015. Sen mukaan esteetön ja toimiva julkinen joukkoliikenne mukaan lukien kutsu- ja palveluliikenne on ensisijainen tapa järjestää kaikille soveltuva liikkuminen. Liikkumista tukevia palveluja järjestetään henkilöille, jotka eivät kykene itsenäisesti käyttämään julkisia liikennevälineitä sairauden, vamman tai muun vastaavanlaisen toimintakykyä alentavan syyn takia ja jotka tarvitsevat palvelua asioimisen tai muun jokapäiväiseen elämään kuuluvan tarpeen vuoksi. 4.5 JULKISEN HANKINNAN KÄSITE JA JULKISIIN HANKINTOIHIN SOVELLETTAVAT LAIT JA PERIAATTEET Julkisiin hankintoihin sovelletaan lakia julkisista hankinnoista eli hankintalakia (348/2007) ja sitä täydentävää hankinta-asetusta (614/2007). Hankintalaissa hankinnoilla tarkoitetaan tavaroiden ostamista ja vuokraamista (ja näihin rinnastettavaa toimintaa kuten leasing ja osamaksukaupalla ostaminen) ja palveluiden ostamista sekä rakennusurakan teettämistä. Hankintalain tavoitteena on tehostaa julkisten varojen käyttöä, edistää laadukkaiden hankintojen tekemistä ja turvata yritysten ja muiden yhteisöjen mahdollisuuksia tarjota tavaroita, palveluita ja rakennusurakointia julkisten hankintojen tarjouskilpailuissa. Hankintayksikön tulee noudattaa hankintalain 2 §:n mukaisia periaatteita: 1. kilpailun edistäminen markkinoilla 2. prosessin avoimuus ja julkisuus eli julkinen luotettavuus 3. prosessin tasapuolisuus eli yritysten syrjimätön kohtelu 4. taloudellisuus eli prosessin kokonaiskustannusten hallinta ja yksittäisten hankintojen hyvä hinta-laatu suhde sekä 5. suhteellisuus eli kaikkien hankintaan liittyvien vaatimusten pitäisi olla oikeassa suhteessa hankinnan kohteeseen nähden Erityisesti tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun vaatimus korostuu hankintaprosessissa. Periaatteen mukaan kaikkia tarjoajia on kohdeltava samalla tavoin. Hankintalaki velvoittaa hankintayksikköjä järjestämään hankintatoimintansa siten, että hankintoja voidaan toteuttaa mahdollisimman taloudellisesti ja suunnitelmallisesti sekä mahdollisimman tarkoituksenmukaisina kokonaisuuksina ympäristönäkökohdat huomioiden. TYÖKIRJA LIIKENNEPALVELUJEN HANKINNAN KEHITTÄMISEKSI 2015 9 5 PROJEKTIRYHMÄN KOKOONPANO Projektia johtamaan ja koordinoimaan asetettiin projektiryhmä. Projektiryhmään kuuluu vastuuhenkilö (projektipäällikkö), kunnan eri osastojen edustajat, Länsi-Uudenmaan henkilöliikennelogistikko ja konsultit. Projektin tiedottamisessa käytetään hyväksi sosiaalisen median viestintävälineitä. Projektiryhmä on kokoontunut säännöllisesti aina tarpeen mukaan. Projektiryhmän kokoonpano: Projektin asettaja: Muut jäsenet: Projektipäällikkö: Tekninen osasto: Rakennusmestari Magnus Malmberg, vastuualueena mm. Siuntion kunnan ruokapalvelut kunnanjohtaja Juha-Pekka Isotupa. Kunnanvaltuuston hyväksymän toiminnallisen tavoitteen mukaisesti. sivistystoimen johtaja Tina Nordman. Vastuualueena mm. Siuntion kunnan henkilölogistiikka, joukkoliikenne ja koulukuljetukset. Sihteeri: kehittämispäällikkö Antti-Pekka Röntynen. Vastuualueena mm. Siuntion kunnan elinkeino-, matkailuasiat ja yleismarkkinointi. Länsi-Uudenmaan henkilöliikennelogistikko Tapio Heinonen Asiantuntijapalvelut: PTC-Services Oy on julkisiin hankintoihin ja hankintasopimuksiin erikoistunut asiantuntijatoimisto, Saila Eskola. Perusturvaosasto: sairaanhoitaja Hanna Nordström, vastuualueena vanhusten päivätoiminta Sivistysosasto: toimistonhoitaja Cilla Ojala, vastuualueena koulukuljetussuunnittelu Sivistysosasto: koulun johtaja Anu Hausen, koulujen edustaja Fin Vaikuttavuus Oy:n konsultti Juha-Matti Puhakka Fin Vaikuttavuus Oy:n konsultti Ilpo Virtanen Toimi näin: →→ tee projektisuunnitelma, jossa määritetään nykytila, tavoitetila sekä projektin resurssit; →→ sitouta operatiivinen ja poliittinen johto tarvittavilla päätöksillä; →→ kokoa jokaiselta kunnan sektorilta liikennepalveluista vastaavat tai tietävät henkilöt projektiryhmään; →→ varmista riittävä henkilöstöresursointi projektiryhmässä; →→ hae henkilöitä usealta eri tasolta projektiryhmään; →→ tee projektiryhmän roolitus selväksi. 10 TYÖKIRJA LIIKENNEPALVELUJEN HANKINNAN KEHITTÄMISEKSI 2015 6 MARKKINAVUOROPUHELUN ERI VAIHEET Yksi projektin tärkeimmistä tavoitteista oli liikennepalveluiden kehittäminen ja suunnitteleminen asiakaslähtöisesti ottamalla käyttäjiä ja palvelutuottajia mukaan hankinnan suunnitteluun. 6.1 ASIAKASTARPEIDEN KARTOITTAMINEN Kuntalaisten liikkumistarpeiden ja toiveiden kartoittamiseksi kunnan asukkaille ja liikennöitsijöille järjestettiin kaksi info- ja työpajatilaisuutta, toteutettiin kuntalaiskysely ja järjestettiin asukasilta. TYÖKIRJA LIIKENNEPALVELUJEN HANKINNAN KEHITTÄMISEKSI 2015 11 6.1.1 Info- ja keskustelutilaisuuksien järjestäminen 6.1.3 Kuntalaiskyselyn toteuttaminen Kutsu osallistua info- ja keskustelutilaisuuteen lähetettiin Siuntion kunnan asukasyhdistyksille, kuntalaisille, liikennöitsijöille, kunnanvaltuutetuille, kunnanhallituksen ja lautakuntien jäsenille. (Liitteet 1,2: Kutsukirjeet info- ja keskustelutilaisuuteen). Kutsut lähetettiin sähköpostitse ja tilaisuudesta ilmoitettiin myös kunnan kotisivuilla. Ensimmäinen tilaisuus järjestettiin päiväsaikaan ja toinen tilaisuus ilta-aikaan. Projektiryhmä katsoi, että vuoropuhelun lisääminen ja asukkaiden mielipiteiden ja tarpeiden kuuleminen vielä laajemmin oli projektin onnistumiseksi tärkeää ja päätti tehdä kuntalaiskyselyn. Tavoitteena oli vastaajien taustatietojen matkustustarpeiden sekä työmatkasuunnan kartoittaminen. Kysely toteutettiin sähköisesti EduZef - arviointityökalulla. Kuntalaisilla oli myös mahdollisuus vastata kyselyyn täyttämällä paperinen kyselylomake ja palauttamalla se kirjaston tai kunnantalon aulassa oleviin palautuslaatikkoihin. Projektiryhmä sopi myös päivätoiminnan vastuuhenkilöiden kanssa, että päivätoiminnasta vastaavat huolehtivat siitä, että toimintaan osallistuvilla ikäihmisille on mahdollisuus vastata kyselyyn. Kuntalaiskyselyyn vastasi 360 kuntalaista. Vastaajamäärä oli ilahduttava verrattuna muihin kunnassa tehtyihin kuntalaiskyselyihin kuten vapaa-aikapalveluiden kysely (140 vastausta) ja hyvinvointikysely (120). Tilaisuuksien ohjelma: →→ Osallistujat toivotettiin tervetulleiksi ja käytiin yleinen esittelykierros →→ Projektipäällikkö esitteli projektin taustaa ja tavoitteita →→ Ryhmätyö: Osallistujat jaettiin kahteen ryhmään ja ryhmät valitsivat keskuudestaan puheenjohtajan. Tehtävänanto: Mitä hyvää ja säilytettävää Siuntion nykytilassa on? Tehtävä purettiin ja ryhmien esityksistä keskusteltiin tämän jälkeen. Seuraavaksi ryhmien tuli miettiä vastauksia siihen, mitä kehitettävää Siuntiossa on? Tilaisuuksiin osallistui yhteensä reilu kaksikymmentä kuntalaista ja neljä liikennöitsijää. Tilaisuuksiin osallistui odotettua vähemmän henkilöitä – niin kuntalaisia, liikennöitsijöitä kuin kunnan päättäjiä. Tämä tuli projektiryhmälle yllätyksenä, koska huoltajien tyytymättömyys Siuntion kunnan koulukuljetusperiaatteisiin ja kuntalaisten antama palaute joukkoliikenteen riittämättömyydestä on ollut erittäin kriittistä ja useita toivomuksia kuntalaisten mahdollisuuksista osallistua kehittämiseen on esitetty usean vuoden ajan. Markkinointiin olisi voitu panostaa vielä enemmän – se olisi ehkä lisännyt osallistujien määrää. Medialle lähetettiin kutsu infotilaisuuteen mutta paikalle saapui ainoastaan yksi paikallislehden toimittaja, eivätkä muut lehdet/paikallinen radio siinä vaiheessa tarttuneet mahdollisuuteen kirjoittaa asiasta. Medianäkyvyys olisi mahdollisesti myös lisännyt osallistuvien määrää. Tilaisuudet olivat kuitenkin onnistuneet ja paikalla olijat osallistuivat keskusteluun innolla. Yksimielisesti todettiin, että kunnan nykytilassa on paljon hyvää ja säilytettävää, mutta myös kehitettävää. (Liite 3: Yhteenveto ryhmätöiden tuloksista). Info- ja keskustelutilaisuudessa esiin tulleet asiat toimivat pohjana projektille. Millä tavoin Siuntion kunta pystyy vastaamaan kuntalaisten ja liikennöitsijöiden tarpeisiin? 6.1.2 Asukasiltojen järjestäminen Siuntion kunta järjesti vuonna 2014 asukasiltoja kuntalaisille. Kunnan johtavat viranhaltijat ja lautakuntien puheenjohtajat informoivat ajankohtaisista asioista ja kuntalaiset saivat esittää kysymyksiä. Liikennepalveluiden kehittäminen oli kaikkien asukasiltojen teemana ja tilaisuuksissa kuultiin kuntalaisten mielipiteitä ja toivomuksia ja informoitiin projektin etenemisestä. Asukasiltoihin osallistui yhteensä noin 300 kuntalaista. Kuntalaiset saivat esittää kysymyksiä myös etukäteen. 12 TYÖKIRJA LIIKENNEPALVELUJEN HANKINNAN KEHITTÄMISEKSI 2015 Kuntalaiskyselyssä esille nousseita kehittämistarpeita olivat mm.: →→ koulukuljetukset; nouto- ja jättöpaikat, kalustovaatimukset, koulun alkamis- ja loppumisajat, iltapäiväkerhot, koulukuljetusten avaaminen avoimeksi joukkoliikenteeksi (2. asteen opiskelijat) →→ palveluliikenteen kehittäminen (yksi päivä viikossa) →→ linja-auto- ja junaliikennevuorojen lisääminen; lippujen toimivuus, aikataulut syöttöliikenne runkolinjoille →→ markkinointi, informointi →→ yhteistyö naapurikuntien kanssa →→ kuntalaisten huomiointi (Liite 4: Kuntalaiskysely tuloksineen). Kuntalaiskyselyä työstettiin sellaiseksi, että se jatkossa soveltuisi liikennepalveluiden vaikuttavuutta kuvaavana mittarina. (Liite 5: Liikennepalveluiden vaikuttavuuskysely). Projektiryhmä päätti, että liikennepalveluiden vaikuttavuutta arvioidaan jatkossa tammihelmikuussa, mikä on mahdollisten muutostarpeiden kannalta paras ajankohta talousarvioprosessia ja reittisuunnittelua ajatellen. Toteuttamistapana EduZef – kyselytyökalu ja paperiset kyselylomakkeet. Toimi näin: →→ tiedota hankkeen käynnistymisestä ja mahdollisuudesta vaikuttaa; →→ tiedota ja markkinoi keskustelutilaisuuksia useissa eri viestintäkanavissa; →→ järjestä keskustelutilaisuus hankintaan liittyen kunnan asukkaille ja sidosryhmille; →→ suunnittele tilaisuuden kulku etukäteen, valmistele tilaisuus (kyselyt yms. ennen tilaisuutta) ja rajaa tarpeen mukaan keskustelua; →→ järjestä useampi tilaisuus, jotta jokainen kiinnostunut pääsee osallistumaan; →→ kirjaa tilaisuudessa esiin nousseet huomiot ylös ja tee koonti tilaisuuden päätteeksi; →→ toteuta tarpeen mukaan myös sähköisiä kyselyitä. 6.2 MUIDEN YHTEISTYÖKUMPPANEIDEN KUULEMINEN Sivistysosaston tärkeät yhteistyökumppanit ja - verkostot liikenne- ja logistiikka-asioissa ovat HSL, VR, ELY ja Länsi- Uudenmaan joukkoliikennetyöryhmä. Projektista on informoitu säännöllisesti joukkoliikennetyöryhmän kokouksissa, minkä lisäksi projektipäällikkö ja henkilöliikennelogistikko ovat käyneet tapaamassa ELYn ja HSLn edustajia ja pitäneet heidät ajan tasalla projektin edetessä. Projektipäällikkö on Siuntion kunnan Hinku-työryhmän jäsen ja liikennepalveluiden kehittäminen on ollut säännöllisesti kokousten asialistalla. 6.3 PALVELUJEN TUOTTAJIEN KUULEMINEN Palvelujen tuottajien ja tilaajan välisen markkinavuoropuhelun käymisen tarkoituksena on hyödyntää molempia osapuolia. Tilaaja kertoo kehitystarpeistaan palveluiden tuottajille ja saa tietoa tarjolla olevista tuotteista ja palveluista ja voi tehdä parempia vaatimusmäärittelyjä hankintoihin. Liikennöitsijät saivat kutsun info- ja keskustelutilaisuuksiin ja asukasiltoihin. Liikennöitsijöitä lähestyttiin myös säännöllisesti koko hankintaprosessin aikana, sillä heidän näkemyksensä projektin aikana esille nousseista ideoista ja ongelmatilanteista oli projektiryhmälle erittäin tärkeä. Sopimuskauden pituuden valintaan vaikutti ensisijaisesti palveluntuottajilta keskusteluissa saatu palaute. Pitkää sopimuskautta pidettiin niin tilaajan kuin tarjoajienkin puolelta hyvänä, sillä se mahdollistaa toiminnan kehittämisen ja tarjoajien investoinnit kalustoon. Hankinnasta järjestettiin kaikille avoin infotilaisuus Siuntion kunnantalolla. Tilaisuuteen osallistui 11 kuljetusyhtiöiden edustajaa. Infotilaisuudessa projektipäällikkö kertoi hankinnan lähtökohdista ja tavoitteista ja osallistujat saivat esittää kysymyksiä. Tilaisuus kesti noin 90 minuuttia. Tarjouspyyntöön tehtiin teknisluonteisia tarkennuksia infotilaisuudessa esiin nousseiden huomioiden perusteella ja niistä ilmoitettiin lainmukaisesti. Keskustelutilaisuuteen osallistui kiitettävä määrä liikennöitsijöitä ja keskustelu oli vilkasta. Hankintaprosessissa ei tullut vastaan yllätyksiä eikä siitä tehty oikaisuvaatimusta markkinaoikeuteen. Kaikille kilpailutukseen ja keskustelutilaisuuteen osallistuneille lähetettiin sähköpostitse pyyntö osallistua kyselyyn ja arvioimaan Siuntion kunnan liikennepalveluiden hankintaprosessia. Hankintaprosessikokonaisuus jaettiin kolmeen eri ulottuvuuteen 1. Hankinnan kannustavuus. 2. Hankinnan ohjausvaikutukset. 3. Markkinavuoropuhelu. Markkinavuoropuhelun onnistuneisuus sai korkeamman indeksiarvon, toiseksi korkeimman indeksiarvon sai hankinnan kannattavuus ja matalimman indeksiarvon sai hankinnan ohjausvaikutus. (Liite 6: Hankintakohtainen palauteraportti). Hankinnan tekijäkohtaisessa profiilissa kolme korkeinta palveluntuottajien arvioimaa tekijää löytyivät seuraavista tekijöistä: →→ Tilaajan järjestämä informaatiotilaisuus oli tärkeä ja ne ovat tärkeitä myös tulevaisuudessa. →→ Hankintamenettely oli tässä hankinnan ominaisuuksiin nähden sopiva. →→ Asetetut vertailuperusteet oli esitetty siten, että asiakkaan tavoitteiden toteutuminen oli kilpailun kohteena. Matalimmat kolme arvoa ja eniten kehitystoimenpiteitä vaativat löytyivät seuraavista tekijöistä: →→ Muissakin vastaavissa hankinnoissa pitäisi käyttää vastaavia vertailuperusteita ja kannusteita. →→ Hankinta edistää kokonaisuutena asiakas- ja käyttäjälähtöisyyttä, tuottavuutta ja vaikuttavuutta. →→ Tilaajan asettamat hankinnan tavoitteet oli tarjouspyynnössä esitetty selkeästi. Toimi näin: →→ tiedota ja keskustele yhteistyökumppaneiden kanssa projektista, jotta saat kokonaiskuvan vaikutuksista; →→ keskustele palveluntarjoajien kanssa heidän näkemyksistään ja ideoistaan kehittää palvelua; →→ kirjaa esiin nousseet ideat ja ajatukset tarkasti ylös; →→ yhdistä oma tahtotila palveluntarjoajien ideoiden kanssa; →→ tee pohjatyötä, jotta tiedät paljonko matkustajia liikkuu kunnassa ja mitkä ovat mahdolliset keskeiset syöttölinjat muihin kulkuneuvoihin (esim. junat); →→ selvitä asiakkaiden keskeiset tarpeet kyselyn avulla; →→ suunnittele riittävä kapasiteetti ja vuorokausirytmi liikenteelle. →→ selvitä jatkolinjojen ja päätepysäkkien aikataulut ja kartoita mitkä mahdollisuudet projektissa on vaikuttaa niihin. TYÖKIRJA LIIKENNEPALVELUJEN HANKINNAN KEHITTÄMISEKSI 2015 13 7 HANKINTAPROSESSIN ERI VAIHEET 7.1 KEHITTÄMISIDEOIDEN ANALYSOINTI Info- ja keskustelutilaisuudessa, asukasilloissa sekä kuntalaiskyselyssä esiin nostetut ke-hittämistarpeet eivät tulleet projektiryhmälle yllätyksenä – nämä kehittämistarpeet olivat myös projektin lähtökohtana. Uusien näkökulmien ja mahdollisuuksien löytäminen ja en-tisten esteiden uudelleen arvioiminen annetuista kehittämisideoista oli yksi projektin tärkeimmistä vaiheista. Projektityöryhmä keskittyi esitettyjen kehittämisideoiden analysoimiseen kokonaisuuksien ja niiden priorisoinnin löytämiseksi. Liikennepalvelukokonaisuuksia pyrittiin rajamaan mahdollisimman vähän, koska tahtotilana oli mahdollisuuksien löytäminen mahdollisimman monipuolisen palvelutarjonnan kattamiseksi lainsäädännön puitteissa. Eniten projektiryhmää ja liikennöitsijöitä askarrutti ruoka- ja henkilökuljetus-ten yhdistäminen niin, että samassa autossa pystytään kuljettamaan sekä ruoka-annoksia että henkilöitä. PTC – Services Oy:n Saila Eskola selvitti, että Suomessa ei ole juridisesti es-tettä kuljettaa ihmisiä ja ruokaa samalla kuljetuksella. Myös työaikalain soveltaminen kuljetusalalla herätti paljon kysymyksiä. Työläin vaihe oli tarvittavan kalustomäärän ja paikkavaatimusten sekä kunkin kohteen minimikilometrimäärän arvioiminen. Tämä johtui mm. siitä, että uuden toimintatavan mukaan koulujen alkamis- ja päättymisaikoja saa porrastaa. Aikaisemmin tämä ei ole ollut mahdollista, sillä kaikilla kouluilla on ollut lukkoon lyöty koulun aloittamisaika. Lukujärjestysten valmistuessa vasta kesäkuussa reittien luonnostelu ei ollut mahdollista ennen tarjouspyynnön julkaisemista. Esille nousseet kokonaisuudet: →→ Työmatkaliikenne/syöttöliikenne →→ Koulukuljetukset →→ Palveluliikenne →→ Ateria- ja ruokakuljetukset →→ Erityiskuljetukset →→ Projektiryhmässä kartoitettiin myös eri liikennepalvelutarpeita ja niiden toiminta-aikoja: →→ Työmatkaliikenne klo 06-06 ja klo 16-18 ; syöttöliikenne, joukkoliikenne, 2-asteen opiskelijat →→ Koulukuljetukset (lakisääteiset) klo 07-09 ja klo 12.30-15.30 →→ Palveluliikenne (terveyskeskus- ja laboratorioajat, vanhusten päivätoimintaa, etsivä nuorisotyö, kaverikyydit, harrastuskuljetukset) klo 09-17 →→ Terveydenhuolto klo 08.30-14.30 →→ Retket (päiväkodit ja koulut) klo 09-15 →→ Ateria- ja ruokakuljetukset klo 10-14 →→ Erityiskuljetukset (mm. vammaiskuljetukset) 7.2 VALINTAKRITEEREIDEN LÖYTÄMINEN Valintakriteereiden löytäminen liikennepalveluiden vaikuttavuuden ja hiilijalanjäljen mittaamiselle ja kilpailuttamiselle keskusteltiin paljon ja useita vaihtoehtoja käsiteltiin. Euroluokitus: Laki ajoneuvojen energia- ja ympäristövaikutusten huomioon ottamisesta julkisissa hankinnoissa 29.12.2011/1509 tuli voimaan 1.2.2012. Tämä laki velvoittaa julkisia hankintayksiköitä huomioimaan tieliikenteen moottoriajoneuvojen energiatehokkuuden ja ympäristövaikutukset ajoneuvojen ja henkilökuljetuspalveluiden hankinnoissa. Laki ei määrää julkisen sektorin käyttämille ajoneuvoille minimitasoa, kunkin hankintayksikkö saa itse päättää siitä. Hankintayksikön tulee huomioida ainakin seuraavat energiaja ympäristövaikutukset; energiankulutus, hiilidioksidipäästöt; typenoksidi, hiilivety ja hiukkaspäästöt. Vaatimustason asettamiseksi oikealle tasolle hankintayksikön kannattaa kartoittaa markkinatilannetta hyvissä ajoin. Projektiryhmä vertaili edellisen kuljetuskilpailutuksen euroluokitusvaatimuksia ja kalustoa ja päätyi sitten nostamaan euroluokitusvaatimuksia yhdellä luokalla. Muut valintakriteerit: Muista valintakriteereistä keskusteltiin esim. kuljettajan kokemus, paikkakunnan tuntemus, palvelualttius. Projektiryhmä totesi, että nämä valintakriteerit ovat vaikeasti mitattavissa. Tarjouspyynnössä on selkeästi määriteltävä vaatimukset ja yksilöitävä millaisia selvityksiä palvelutarjoajien tulee toimit- taa. Tämän kaltaisista valintakriteereistä luovuttiin. Projektiryhmä päätti, että tarjouspyynnössä esitetään ehdottomat vaatimukset, jotka tarjoajien tuli täyttää, sekä yksityiskohtaisesti kalustoa ja henkilöstöä koskevat vaatimukset kutakin kohdetta koskien. Valintaperusteeksi ehdottomat vaatimukset täyttäville tarjouksille ilmoitettiin halvin hinta (euroa/kilometri). Projektiryhmä harkitsi myös euroa/tuntiperusteella kilpailuttamista, mutta tämä nähtiin Siuntion kunnan tilanteeseen sopimattomaksi ja olisi vaatinut merkittäviä panostuksia tilausjärjestelmään ja henkilöresursointiin. Hankintakriteereiden osalta projektiryhmä tutustui laajasti muihin kuntien tekemiin kuljetuspalvelukilpailutuksiin. Kannustemallia ei onnistuttu löytämään tässä kilpailutuksessa. Yksi syy tähän oli se, että liikennöitsijät eivät pystyneet osallistumaan hankintaprosessimallin luomiseen omien työkiireidensä takia. Toinen syy oli uuden hankintamallin luomisen haastavuus. Asiakastyytyväisyyttä ei lähdetty hankinta-asiakirjojen valmistelun yhteydessä tuomaan mukaan kilpailutukseen, sillä kunnalla ei ollut asiakastyytyväisyyden lähtötasoa selvillä, johon uutta tyytyväisyyttä olisi voitu verrata. Tuleviin kilpailutuksiin voidaan rakentaa kannusteita, kun asiakastyytyväisyyden seurantaa tehdään säännöllisesti sopimuskauden ajan. Toimi näin: →→ kokoa kehittämisideat ja mieti kuinka ne voidaan tuoda käytäntöön; →→ laadi kuljetuksista päivä- ja tuntikehikko, jotta kuljetusten toteuma tulee näkyväksi; →→ vertaa hankkeen tavoitteita ja valintakriteereitä; →→ pyri selkeyteen ja läpinäkyvään vertailtavuuteen; →→ jokainen kilpailutus on erilainen ja hankintayksikön on itse määriteltävä kriteerit; →→ muista varata riittävä aika kilpailutusperusteiden suunnitteluun. 14 TYÖKIRJA LIIKENNEPALVELUJEN HANKINNAN KEHITTÄMISEKSI 2015 7.4 HANKINTAMENETTELY JA AIKATAULU Hankintamenettelynä päätettiin käyttää avointa menettelyä. Sopimuskaudeksi valittiin 4 vuotta, johon liittyvät 1+1 optiovuotta. Hankinta ylitti EU-kynnysarvon, joten hankita toteutettiin lain vaatimien EU- hankintamenettelyjen mukaisesti. Hankinnan kohteena olivat kuljetuspalvelut, jotka avataan kaikille avoimeksi joukkoliikenteeksi. Kuljetuspalvelut sisältävät mm. koulumatkakuljetukset, asiointikuljetukset, työmatka- ja harrastuskuljetukset 1.8.2014 alkaen. Ateria- ja ruokakuljetukset alkavat, kun aikaisempi sopimus umpeutuu viimeistään 1.7.2016. Toimi näin: →→ tee alustava kilpailutusaikataulu, joka perustuu lainsää- dännön asettamiin ja oman työsi tahdittamiseen liittyviin aikamääreisiin; →→ järjestä infotilaisuus, sillä siinä saadaan karsittua palveluntarjoajien ennakkoluuloja sekä tarkennettua tarjouspyyntöä palveluntarjoajien huomioiden pohjalta; →→ muista aina arvioida tehtyä kilpailutusta jälkikäteen joko ryhmässä tai erilaisilla kyselyillä. 14.2.2014 Ennakkoilmoitus Hilma-ilmoituskanavalla Esillä 52 päivää 10.4.2014 Tarjouspyyntö julkaistaan Hilmassa Esillä 22 päivää 24.4.2014 Avoin infotilaisuus palveluntarjoajille kunnantalolla 29.4.2014 Tarkannusten ja kysymysten määräaika liittyen tarjouspyyntöön Kysymyksiä ei saapunut 5.5.2014 klo 15.00 Viimeinen tarjousten jättöaika. Tarjouspyynnössä esitettiin vaatimuksena tarjouksen tekeminen tarjouspyynnön liitteenä olevalla lomakkeella, suomeksi tai ruotsiksi. Tarjouslomakkeelle tuli täyttää kaikki vaadittavat tiedot ja selvitykset toiminnan lainmukaisuudesta. 6.5.2014 klo 12.0014.30 Tarjousten avaustilaisuus. Avaustilaisuuteen osallistui sivistystoimen johtaja, toimistonhoitaja ja FIN Vaikuttavuus Oy:n edustajat. Tilaisuus ei ollut julkinen ja tilaisuudessa laadittiin avauspöytäkirja. 2.6.2014 Kunnanhallitus teki kuljetuspalveluiden hankintapäätöksen 24.6.2014 Hankintapäätös saa lainvoiman (ei valituksia määräaikaan mennessä) 1.8.2014 Uusi sopimuskausi alkaa TYÖKIRJA LIIKENNEPALVELUJEN HANKINNAN KEHITTÄMISEKSI 2015 15 8 HANKINTAPROSESSISSA ESILLE NOUSSEITA KEHITTÄMISTARPEITA Hankintaprosessin edetessä todettiin, että liikennepalveluiden järjestämiseksi tarvitaan GPS-seurantajärjestelmä, maksupäätteet, Siuntio-lippu ja autokohtaiset tabletit viestinnän helpottamiseksi. Tabletteihin ja maksupäätteisiin piti myös hankkia SIM-kortit. Pankin kanssa oli myös tehtävä kauppiassopimus, jotta autokohtaiset maksupäätteet toimivat. Siuntio-lippujen verkkokauppaa varten tehtiin myös Paytrail-sopimus, jotta verkkokaupasta lunastetut korttimaksut siirtyvät kunnan tilille. Autot on lisäksi varustettu Siuntion Avainlinjat –kyltein ja autokohtaisin numeroin. 8.1 GPS-SEURANTAJÄRJESTELMÄ GPS-seurantajärjestelmä mahdollistaa kuntalaisten paremman palvelun, sillä sitä kautta voidaan tarkistaa mahdollisissa kiistatilanteissa, missä ja mihin aikaan auto on liikkunut. Lisäksi palvelun tilaajan kuluttajansuoja paranee, sillä tilaaja voi milloin tahansa tarkistaa autojen liikkumisnopeuden ja sijainnin. Samalla myös laskutuksesta tulee molemmille osapuolille läpinäkyvää, sillä laskutus perustuu aina todellisiin ja toteutuneisiin GPS-seurantajärjestelmästä saatuihin tietoihin. Siuntion kunta käyttää liikennepalveluita tuottavissa autoissa Android-tablettien välityksellä toimivaa Ecofleet SeeMe-järjestelmää. Kunnassa on myös valmisteilla järjestelmä, jossa asiakkaat voivat seurata autojen liikkeitä kunnan alueella verkkosivujen ja mobiilipalvelun avulla. Järjestelmän avulla voi tarkistaa aikataulun sekä autojen aikataulun mukaisen sijainnin tiettynä kellonaikana. Ecofleet SeeMe järjestelmä toimii myös sisäisen laskutuksen perustana. Kuljettaja valitsee ohjelmasta asiakkaan esimerkiksi koulukuljetus. Kun aamun koulukuljetukset ovat päättyneet, aloittaa hän uuden kuljetuksen (esim. päiväkodin retkikuljetus tai vanhusten päivätoiminta). Järjestelmästä saadaan päivä, viikko tai kuukausikohtainen raportti ajetuista kilometreistä ja ajoista asiakkaittain. Ohjelma mahdollistaa myös muiden kuin ns. vakiokuljetusten hallinnoinnin. Ohjelmaan voi syöttää sovitut kuljetustilaukset (esim. koulujen ja päiväkotien retkikuljetukset). Ohjelma lähettää tabletille autokohtaiseen sähköpostiosoitteeseen muistutuksen kuljetuksesta kyseisenä aamuna tai muuna sovittuna ajankohtana. Muistutuksen saa laitettua myös tekstiviestinä. Ohjelmaa kehitetään jatkuvasti vastaamaan kuntien tarpeita. 8.2 MAKSUPÄÄTTEET Maksupäätteet hankittiin, jotta matkakustannuksia voidaan veloittaa Siuntion Avainlinjoilla matkustavilta. Korttimaksamisen mahdollisuutta pidettiin kunnassa tärkeänä, sillä usealla henkilöllä ei enää ole käteistä arkipäiväisessä käytössään. Liikennöitsijät tulostavat maksupäätteeltä kuukausittain tapahtumaraportin laskun liitteeksi ja vähentävät saadut lipputulot laskusta. 8.3 SIUNTIO-LIPPU Matkakorttia pidettiin hyvänä ratkaisuna, jotta Avainlinjojen käyttö vakiintuu asiakkaiden keskuudessa. Lippujärjestelmää kehitetään jatkossa yhdessä sopimuskumppanin kanssa ja tarkoituksena on, että asiakas saa tilata Siuntio-lipun ja ladata tarvittavan määrän matkoja lipulle verkkokaupan kautta. Matkakorttien hallintajärjestelmästä Wescardista saa myös kaikki matkustajamäärät yms. tilastointia varten. 8.4 AUTOKOHTAISET TABLETIT VIESTINTÄÄN Siuntion kunta jakoi palveluntuottajien valinnan jälkeen Android-tabletit jokaiseen liikennöivään autoon. Tablettiin asennetun Ecofleet SeeMe -ohjelman avulla voidaan seurata auton liikkeitä ja voidaan reaaliajassa viestittää autoihin esimerkiksi kuljetustilauksia tai aikataulumuutoksia. Kommunikointi ja viestintä tapahtuu autokohtaisen sähköpostin välityksellä. Toimi näin: →→ käy yksitellen läpi prosessin aikana nousseet kehittämisideat; →→ pyri ratkaisemaan mahdollisimman monta asiaa kerralla esimerkiksi teknologisilla ratkaisuilla; →→ ajattele asiakasta, kuinka mahdollistetaan suurimmalle osalle mahdollisimman helppo palvelun käyttö; →→ keskustele ja informoi palveluntuottajia ja sopimuskumppaneita; →→ pidä sidosryhmien kanssa palautetilaisuus; →→ tiedota uusista käytänteistä kaikkia kunnan osastoja, palveluntuottajia ja asiakkaita. 16 TYÖKIRJA LIIKENNEPALVELUJEN HANKINNAN KEHITTÄMISEKSI 2015 9 LYHYELLÄ AIKAVÄLILLÄ TODETUT HYÖDYT Vuoden 2014 elokuusta joulukuun loppuun ulottuvan jakson aikana Siuntion Avainlinjoilla ajettiin yhteensä 202 406 kilometriä. Näistä kilometreistä 96 prosenttia koostui koulukuljetusten piiriin luettavista kuljetuksista, noin 2 prosenttia kahdesti viikossa ajettavasta palveluliikenteestä ja noin 1,5 prosenttia vastaavasti vanhusten päivätoimintaan liittyvistä kuljetuksista. Kilometrikohtainen raportointi ja tarkastelu onnistuu sen vuoksi, että jokaisessa Avainlinjojen autossa on GPS-paikannusjärjestelmä. Kuukausittain saadaan otettua järjestelmästä raportti kuljetuksista siten, että nähdään ajoaika, kuljetuksen tyyppi (ryhmä, koulukuljetus jne.) sisäistä laskutusta varten sekä ajettu kilometrimäärä. Samalla voidaan tarkkailla kuljetusten laatua ja koululaisten hakuaikoja entistä paremmin. Verkkokauppa matkakorttien lataamiseksi avataan vuoden 2015 aikana. Näin ollen myös matkojen lataaminen perhekohtaisille korteille onnistuu entistä helpommin. Siuntion liikennepalvelut on saanut valtakunnallisesti hyvää palautetta. Hanketta on esitelty Finlandia-talolla Motivan joukkoliikenneseminaarissa ja mm. muut kunnat ja ELY-keskus ovat olleet kiinnostuneita ja yhteydessä kuntaan. Kouluilta, oppilailta ja kuntalaisilta saatujen palautteiden perusteella voidaan todeta, että Avainlinjojen liikennöinnin aikana on saavutettu seuraavia hyötyjä: →→ Koulukuljetusten pysäkeillä odottamisesta on tullut yhteisöllisempää ja turvallisempaa, kun pysäkillä on vähemmän oppilaita johtuen koulujen alkamis- ja päättymisajankohtien porrastamisesta. →→ Näin oppilaat voivat entistä luontevammin keskustella pysäkkivalvojien kanssa kouluilla; →→ Harrastuksissa käynti on Avainlinjojen avulla helpottunut ja edestakaisia harrastusmatkoja voidaan tehdä koulu- tai työpäivän jälkeen entistä helpommin; →→ Kavereiden luona vierailu on helpottanut ja oppilaat ovat hyödyntäneet Avainlinjoja kavereiden luona vierailuihin entistä enemmän TYÖKIRJA LIIKENNEPALVELUJEN HANKINNAN KEHITTÄMISEKSI 2015 17 10 KUSTANNUKSET JA TOIMINNAN TUNNUSLUVUT Hankinnan kustannuksia voidaan jo tässä vaiheessa jonkin verran arvioida, sillä Avainlinjat ovat olleet toiminnassa 7 kuukautta (1.8.2014 – 31.3.2015). Lisäksi voidaan avata joitain Avainlinjoja koskevia tunnuslukuja mittakaavan ja laajuuden ymmärtämiseksi. 10.1. Ajettuja kilometrejä yhteensä noin 300 000 Aikavälillä 1.8.2014 – 31.3.2015 on Avainlinjoilla ajettu yhteensä noin 300 000 kilometriä, mikä tarkoittaa, että kuukaudessa autot ovat ajaneet yhteensä noin 43 000 kilometriä. Suurin osa kuljetuksista on edelleen entisiä koulukuljetuksia, sillä niistä aiheutuvat kustannukset muodostavat noin 95 prosenttia kaikista kustannuksista. Kustannuksia on ajetuista kilometreistä aiheutunut kunnalle yhteensä noin 555 000 euroa, mikä tarkoittaa kilometrihinnaksi muutettuna keskimäärin 1,85 euroa. Tämä summa sisältää autojen kilometrikustannukset, saadut lipputulot sekä kuljetusten tukipalveluista aiheutuvat kustannukset. Pelkät kilometrikustannukset vaihtelevat auton koon mukaan 1,49 eurosta aina 2,26 euroon per ajettu kilometri. Kuljetuksia voidaan nyt tarjota myös kunnan sisällä entistä paremmin, minkä on nähty jo tässä vaiheessa lisänneen kuljetuspalvelujen käyttöä. 10.2. Kuljetusten tukipalvelut eivät aiheuta merkittäviä kustannuksia Kuljetusten tukipalvelut ovat muodostuneet keskeiseksi tueksi onnistuneiden kuljetusten järjestämisessä. Kuukausittain erilaisiin tukipalveluihin kuluu noin 2 000 euroa. Tämä sisältää asiakkaiden reittikartan, kuljetusten GPS-seurannan, verkkokaupan ylläpidosta ja hallinnasta aiheutuvat kustannukset, autojen maksupäätteet ja telineet, maksujen välityspalvelun, autojen tablet-laitteet sekä tarvittavat yhteydet. Yhteistyökumppaneita tukipalvelujen tuottamisessa ovat Ecofleet SeeMe, Verifone Finland Oy (entinen Point Transaction Systems Oy), Western Systems, Osuuspankki, Paytrail sekä DNA. Yksittäisten tukipalvelujen kuukausikustannukset vaihtelevat 40 eurosta aina 600 euroon asti. 10.3. Avainlinjojen lipputulot ovat kasvussa Avainlinjojen toiminta-aikana lipputuloja on kertynyt yhteensä noin 2 800 euroa. Matkoiksi muutettuna Avainlinjoilla on tehty maksettuja (3,30 euroa) matkoja yhteensä 830. Lipputulot ovat olleet kasvussa ja tarkoituksena on edelleen lisätä vaikuttavuutta ja matkustusmäärää viestinnällä, aamuvuoroilla juna-asemalle sekä kesän aikataulut ajoissa suunnittelemalla. 18 TYÖKIRJA LIIKENNEPALVELUJEN HANKINNAN KEHITTÄMISEKSI 2015 11 HANKINTAPROSESSI LYHYESTI PROJEKTIRYHMÄ Toimi näin: →→ tee projektisuunnitelma, jossa määritetään nykytila, tavoitetila sekä projektin resurssit; →→ sitouta operatiivinen ja poliittinen johto tarvittavilla päätöksillä →→ kokoa jokaiselta kunnan sektorilta liikennepalveluista vastaavat tai tietävät henkilöt projektiryhmään; →→ varmista riittävä henkilöstöresursointi projektiryhmässä →→ hae henkilöitä usealta eri tasolta projektiryhmään; →→ tee projektiryhmän roolitus selväksi HANKINTA-ASIAKIRJOJEN LAATIMINEN Toimi näin: →→ viimeistele hankinta-asiakirjat ja testaa eri skenaarioita; →→ hankinta-asiakirjojen ei tarvitse ratkaista kaikkia yksityiskohtia, sopimuskumppanien kanssa voi myös neuvotella pienistä yksityiskohdista; →→ versionhallinta on helpompaa selkeillä työkaluilla; →→ laadi kuljetuksista päivä- ja tuntikehikko, jotta kuljetusten toteuma tulee näkyväksi; →→ hankinta-asiakirjojen päivittämisessä on noudatettava yhdessä hankintaryhmän kanssa sovittuja pelisääntöjä. MARKKINAVUOROPUHELU Toimi näin: →→ tiedota ja keskustele yhteistyökumppaneiden kanssa projektista, jotta saat kokonaiskuvan vaikutuksista; →→ keskustele palveluntarjoajien kanssa heidän näkemyksistään ja ideoistaan kehittää palvelua; →→ tiedota hankkeen käynnistymisestä ja mahdollisuudesta vaikuttaa; →→ järjestä keskustelutilaisuus hankintaan liittyen kunnan asukkaille ja sidosryhmille; →→ suunnittele tilaisuuden kulku etukäteen ja rajaa tarpeen mukaan keskustelua; →→ järjestä useampi tilaisuus, jotta jokainen kiinnostunut pääsee osallistumaan; →→ kirjaa esiin nousseet ideat ja ajatukset tarkasti yhdistä oma tahtotila palveluntarjoajien ideoiden kanssa; →→ tee pohjatyötä, jotta tiedät paljonko matkustajia liikkuu kunnassa ja mitkä ovat mahdolliset keskeiset syöttölinjat muihin kulkuneuvoihin (esim. junat); →→ selvitä asiakkaiden keskeiset tarpeet kyselyn avulla; HANKINTAMENETTELY JA AIKATAULUTUS Toimi näin: →→ käy yksitellen läpi prosessin aikana nousseet kehittämisideat; →→ tee alustava kilpailutusaikataulu, joka perustuu lainsäädännön asettamiin ja oman työsi tahdittamiseen liittyviin aikamääreisiin; →→ muista aina arvioida tehtyä kilpailutusta jälkikäteen joko ryhmässä tai erilaisilla kyselyillä. →→ pyri ratkaisemaan mahdollisimman monta asiaa kerralla esimerkiksi teknologisilla ratkaisuilla; →→ keskustele ja informoi palveluntuottajia ja sopimuskumppaneita. LIITTEET Liite 1: Kutsukirje asukasyhdistykselle info- ja keskustelutilaisuuteen Liite 2: Kutsukirje kuntalaisille info- ja keskustelutilaisuuteen Liite 3: Yhteenveto info- ja keskustelutilaisuuksien ryhmätöiden tuloksista Liite 4: Liikennepalvelujen kuntalaiskysely tuloksineen Liite 5: Liikennepalveluiden vaikuttavuuskysely Liite 6: Hankintakohtainen palauteraportti palveluntarjoajilta Liite 7: Tarjouspyyntö liitteineen Liite 8: Hankintailmoitukset TYÖKIRJA LIIKENNEPALVELUJEN HANKINNAN KEHITTÄMISEKSI 2015 19 SIUNTION KUNTA • SJUNDEÅ KOMMUN SIUNTION KUNTA • SJUNDEÅ KOMMUN 26.8.2013 Arvoisa asukasyhdistys! Siuntion kunta käynnistää kehittämisprojektin liikennepalveluiden hankinnan kehittämiseksi. Projektin tavoitteena on luoda uusi innovatiivinen hankintamalli liikennepalveluiden asiakaskastarpeiden tyydyttämiseksi ja hiilijalanjäljen pienentämiseksi. Projekti on osa valtakunnallista Hinku-hanketta (Hinku = hiilineutraalikunta). Hankinnassa ja sen kehittämisessä toteutetaan vuoropuheluja asiakkaiden, alan ammattilaisten, palveluntuottajien ja laajempana myös muiden tilaajien kanssa. Lopputuotoksena on asiakaslähtöinen ja vaikuttavuutta korostava liikennepalveluiden kilpailuttamiseen soveltuva menettely. Minulla on ilo kutsua alueenne edustajia Siuntion kunnan järjestämään informaatio- ja keskustelutilaisuuteen koskien Siuntion kunnan liikennepalveluiden järjestämistä ja kehittämistä tulevaisuudessa. Tilaisuus järjestetään Rantasipi Siuntion kylpylässä 11.9.2012 klo. 13 -16. Tarvitsemme näkemyksiänne! Ilmoittautuminen viimeistään ke 4.9.2012 sähköpostitse [email protected]. Yhteistyön merkeissä! Tina Nordman sivistystoimen johtaja SIUNTION KUNTA • SJUNDEÅ KOMMUN SIUNTION KUNTA • SJUNDEÅ KOMMUN 30.8.2013 Hei! Siuntion kunta käynnistää kehittämisprojektin liikennepalveluiden hankinnan kehittämiseksi. Projektin tavoitteena on luoda uusi innovatiivinen hankintamalli liikennepalveluiden asiakaskastarpeiden tyydyttämiseksi ja hiilijalanjäljen pienentämiseksi. Projekti on osa valtakunnallista Hinku-hanketta (Hinku = hiilineutraalikunta). Hankinnassa ja sen kehittämisessä toteutetaan vuoropuheluja asiakkaiden, alan ammattilaisten, palveluntuottajien ja laajempana myös muiden tilaajien kanssa. Lopputuotoksena on asiakaslähtöinen ja vaikuttavuutta korostava liikennepalveluiden kilpailuttamiseen soveltuva menettely. Minulla on ilo kutsua teidät Siuntion kunnan järjestämään informaatio- ja keskustelutilaisuuteen koskien Siuntion kunnan liikennepalveluiden järjestämistä ja kehittämistä tulevaisuudessa. Tilaisuus järjestetään Rantasipi Siuntion kylpylässä 11.9.2012 klo. 13 -16. Tarvitsemme näkemyksiänne! Ilmoittautuminen viimeistään ke 4.9.2012 sähköpostitse [email protected]. Yhteistyön merkeissä! Tina Nordman sivistystoimen johtaja Siuntion Avainlinjat, Liite 3 SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN Yhteenveto ryhmätöiden tuloksista Työkirjan liite 3 Siuntion liikennepalvelujen kehittämishanke – Mitä hyvää ja säilytettävää? • Hyvää: • Junaliikenne, 51 –linja-autoliikenne, toimivat koulukuljetukset, liityntäpysäköinti asemalla, Kirkkonummen yhteydet pääkaupunkiseudulle, taksiliikenne (erityisesti ennakkotilaukset), tuetut liput (VR, Matkahuolto), yhteistyö tilaajan ja tuottajien kanssa, palveluliikenteen nykytaso • Säilytettävää: • Nykyisten junavuorojen säilyttäminen, keskiviikkokuljetus, kaluston ja kuljettajien taso, nykyiset bussivuorot, eskarilaisten kuljetusoikeus, koululaisten kävelymatkat, vplja shl-velvoitteet, joukkoliikennevuorot 2 1 Siuntion Avainlinjat, Liite 3 Siuntion liikennepalvelujen kehittämishanke – Mitä kehitettävää? • Syöttöliikenne runkolinjoille, Seurakuntayhteistyö • Aikatauluvihkon epäselvyys, Tietokoneohjelma – vapaat autot • Tilaajavastuulain tietämys, Hiilijalanjälki, Autokierrot • Koulukuljetusten hakupaikat, Kalustovaatimukset, Sopimukset • Kouluautojen avaaminen avoimeksi liikenteeksi • Koulujen alkamis- ja loppumisajat, iltapäiväkerhot • Yhteistyö naapurikuntien ja eri tahojen kanssa – yhdysliikenteen kehittäminen ja aikataulujen selkeyttäminen (erityisesti loma-ajat) • 2 asteen opiskelijoiden kuljetukset • Linja-auto- ja junaliikenne (vuorojen lisääminen) • Palveluliikenne (kehittäminen, markkinointi ja informointi) • Linjaliikenne – lukulaitteet – lippujen toimivuus • Vuodeosastojen kuljetukset • Ruokakassikuljetukset • Oheisryhmät ja niiden kuljetustarpeet, Kuntalaisten huomiointi 3 Työpaja • Liikennepalveluiden kokonaisuudet ja niiden priorisointi • Työmatkaliikenne/syöttöliikenne • Koulukuljetukset • Palveluliikenne • Ateria- ja ruokakuljetukset • Erityiskuljetukset 4 2 Siuntion Avainlinjat, Liite 3 Liikennepalveluiden toiminta-ajat • Työmatkaliikenne 06-09 ja 16-18 • syöttöliikenne, joukkoliikenne, 2-asteen kulj. • Koulukuljetukset (lakisääteiset) 07-09 ja 12.30-15.30 (7€/hlö/pv) • Terveydenhuolto 08.30-14.30 • Retket (koulut) 09-15 • Palveluliikenne 09-17 (2,5€ suunta) • Ikäihmiset, aikuiset, nuoret, lapset, päivähoito • Ateria- ja ruokakuljetukset 10-14 • Erityskuljetukset (mm. vammaiskuljetukset) 07-19 5 Työpaja • Palveluntuottajien näkökulma - kustannustehokas toimintamalli • Oikea kalusto • Kuljettajat • Muuttuvat kulut 6 3 Siuntion Avainlinjat, Liite 3 Työpaja • Minkälainen hinnoittelumalli, mitä kunta ja kuntalainen maksaa - Lakisääteiset kunta maksaa loput kuntalainen - Kuntalainen maksaa 4€ suunta (palveluliikenne yhdistettynä koulukuljetuksiin) - ”Logistiikkakeskus” (hallinnoi keskitetysti kuljetuksia) - Kausimaksu (esim. kuukausimaksu), jolla ei paikanvarausoikeutta, etukäteen ladattavat kortit - Ennakoiva joukkoliikennemaksu 7 Eri kuljetukset • Koulukuljetukset aamulla • Syöttöliikenne aamulla • Toisen asteen opiskelijat • • • • Palveluliikenne päivällä Ruokakuljetukset päivällä Ateriakuljetukset päivällä Koulukuljetukset iltapäivällä • Kaverikyydit • Harrastuskuljetukset iltapäivällä • Syöttöliikenne iltapäivällä • Palveluliikenne iltapäivällä 8 4 Siuntion Avainlinjat, Liite 3 31.10.2013 • Verotus • Halvimman mukaan vähennys • Syöttöliikenteen tuki lisää verotuloja • Hiilijalanjälki • Omien autojen vähentäminen • Kysely • Selvitetään potentiaali • Syöttöliikenne • Nyt tehdään autoilla • Vähennys km x 0,21 x 30 x 11 kk • Palvelu • Päätettävä linjat, autot • Ruokakuljetukset • Otetaan mukaan • Koulukyydit 9 10 5 Siuntion Avainlinjat, Liite 3 19.11.2013 • Palautteet • Juna tärkeä • Aamu 6, 7, 8 • Ilta 16, 17 • Koulut • 8, 9, 10 • Sisäinen liikenne • 5-10 • 10-12 ruoka • 12-18 • Reitit kartalle 11 12 6 Siuntion Avainlinjat, Liite 3 13 14 7 Siuntion Avainlinjat, Liite 4 SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN Kuntalaiskysely Siuntion kunnan liikennepalvelujen kehittämisestä tuloksineen Työkirjan liite 4 Vastaajastatistiikat Name Asukkaat Kirjasto ja sivistys Kotihoito Yhteensä Evals 417 1 32 450 Vastausprosentti 84.2% Lopettaneet Kesken jättäneet Eivät osallistuneet 79.8% 4.4% 15.8% Answering 347 0 32 379 Answered 327 0 32 359 1 Siuntion Avainlinjat, Liite 4 Taustatiedot (Kaikki) 1. Vastaajan sukupuoli (373) (EOS: 0) Taustatiedot (Kaikki) 2. Vastaajan ikä (373) (EOS: 0) 2 Siuntion Avainlinjat, Liite 4 Taustatiedot (Kaikki) 3. Elämäntilanne (373) (EOS: 0) Taustatiedot (Kaikki) 4. Työ- tai opiskelumatkan kohde (363) (EOS: 25) 3 Siuntion Avainlinjat, Liite 4 Taustatiedot (Kaikki) 5. Asuinpaikka tai -alue Siuntiossa (370) (EOS: 1) Taustatiedot (Kaikki) 6. Oletko tietoinen kunnan maksamasta työmatkalipputuesta? (366) (EOS: 5) 4 Siuntion Avainlinjat, Liite 4 Työ- ja opiskelumatkaliikenne (Kaikki) 1. Kuinka pitkä on ajallisesti pääasiallinen työ- tai opiskelumatkasi tällä hetk... (259) (EOS: 0) Työ- ja opiskelumatkaliikenne (Kaikki) 2. Mitä kulkuneuvoa käytät työ- tai opiskelumatkaasi tällä hetkellä? (259) (EOS: 0) 5 Siuntion Avainlinjat, Liite 4 Työ- ja opiskelumatkaliikenteen liityntäliikenne (Kaikki) 1. Millä pääset pääsääntöisesti julkisen liikenteen ääreen eli miten matkasi alk... (82) (EOS: 2) Työ- ja opiskelumatkaliikenteen liityntäliikenne (Kaikki) 2. Mistä pääsääntöisesti nouset junaan tai linja-autoon? (83) (EOS: 0) 6 Siuntion Avainlinjat, Liite 4 Linja-autoon nouseminen (Kaikki) 1. Mistä pääsääntöisesti nouset linja-autoon? (18) (EOS: 0) Junaliikenteen käyttäminen (Kaikki) 1. Mistä nouset pääsääntöisesti junaan? (65) (EOS: 0) 7 Siuntion Avainlinjat, Liite 4 Siuntion junaliikenne (Kaikki) 1. Mitä junavuoroa käytät pääsääntöisesti aamuisin? (61) (EOS: 0) Siuntion junaliikenne (Kaikki) 2. Mitä junavuoroa käytät pääsääntöisesti päivisin? (60) (EOS: 1) 8 Siuntion Avainlinjat, Liite 4 Oman auton vaihtaminen joukkoliikenteeseen (Kaikki) 1. Mikä saisi sinut käyttämään joukkoliikennettä oman auton sijaan? (165) (EOS: 1) Siuntion sisäinen joukkoliikenne (Kaikki) 3. Paljonko olisit valmis maksamaan kertalipusta Siuntion sisäisessä joukkoliike... (352) (EOS: 31) 9 Siuntion Avainlinjat, Liite 4 Siuntion sisäinen joukkoliikenne (Kaikki) 1. Mihin aikaan sinulla olisi käyttöä Siuntion sisäiselle joukkoliikenteelle? (313) (EOS: 55) Siuntion sisäinen joukkoliikenne (Kaikki) 2. Mihin muuhun tarkoitukseen kuin työ- tai opiskelumatkaan käyttäisit Siuntion ... (351) (EOS: 15) 10 Siuntion Avainlinjat, Liite 4 Vastausten jakautuminen alueittain Dia 19 7-10 10-13 13-16 16-19 1 Annila 2 Evitskog/Karskog 3 Kela/Pikkala 4 Kirkonkylä 5 Kuntakeskus 6 Lappers (etelä) 7 Lappers (pohjoinen) 8 Niemenkylä/Kahvimaa 9 Pohjois-Siuntio (Immula) 10 Störsvik 11 Sunnanvik 0 16 11 17 51 2 4 12 1 15 9 138 1 5 3 2 37 2 1 4 0 2 3 60 2 10 3 6 37 1 2 6 1 11 2 81 1 18 8 13 69 5 4 15 0 19 12 164 Dia 17 0 5 8 7 0 1 3 9 0 9 3 45 Dia 16 15 16 1 2 6 Dia 15 6 7 1 4 2 5 5 16 3 17 3 12 5 19 1 1 17 1 26 17 18 1 2 17 3 17 2 Dia 11 8 3 2 9 20 1 23 6 17 11 SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN Siuntion liikennepalvelujen vaikuttavuuskysely asiakkaille Työkirjan liite 5 1.0 Vastaaminen Ohessa on vastauslomake. Jokainen kappale sisältää joukon kysymyksiä tai väittämiä. Näiden kysymys- tai väittämäjoukkojen vieressä on kysymystyypin mukainen vastausalue, esim. jana tai nelikenttä. Janalle ja nelikenttään vastaus merkitään kirjoittamalla kysymyksen numero siihen kohtaan taulua, mikä vastaa mielipidettäsi kyseiseen kysymykseen/väittämään. Vastausvinkki: Etsi ensin sopiva kohta vaakasuunnassa ja vasta tämän jälkeen pystysuunnassa. Monivalintakysymyksessä kysymyksen numero kirjoitetaan valintojen perään. Vapaan tekstipalautteen voit antaa paperin alalaitaan tai kääntöpuolelle. Muista merkitä kysymyksen numero myös vapaapalautetta antaessasi. 2.0 Vastauslomakkeet 3.1 Taustatiedot Tässä kyselyn osiossa kerätään vastaajista hieman taustatietoja. Yksittäisiä vastaajia ei jäljitetä vaan vastauksia käsitellään vastausjoukkona. 1. Vastaajan sukupuoli Vaihtoehdot: - 1. Nainen - 2. Mies 2. Vastaajan ikä (Vaihtoehtokysymys) - 1. Alle 18-vuotias - 2. 18 - 25-vuotias - 3. 26 - 50-vuotias - 4. 51 - 65-vuotias - 5. Yli 65-vuotias 3. Elämäntilanne (Vaihtoehtokysymys) Vaihtoehdot: 1/6 - 1. Opiskelija - 2. Työssäkävijä - 3. Kotona työskentelevä - 4. Työtön työnhakija - 5. Eläkeläinen 4. Työ- tai opiskelumatkan kohde (Vaihtoehtokysymys) Paikkakunta, jossa käyt pääsääntöisesti töissä tai opiskelemassa. Vaihtoehdot: - 1. Espoo - 2. Helsinki - 3. Kirkkonummi - 4. Lohja - 5. Raasepori - 6. Siuntio - 7. Turku - 8. Muu 5. Asuinpaikka tai -alue Siuntiossa (Vaihtoehtokysymys) Vaihtoehdot: - 1. Annila - 2. Evitskog/ Karskog - 3. Kela/ Pikkala - 4. Kirkonkylä - 5. Kuntakeskus - 6. Lappers (etelä) - 7. Lappers (pohjoinen) - 8. Niemenkylä/ Kahvimaa - 9. Pohjois-Siuntio (Immula) - 10. Störsvik 2/6 Liite 5 - 11. Sunnanvik 6. Oletko tietoinen kunnan maksamasta työmatkalipputuesta? (Vaihtoehtokysymys) Lisätietoa saat tarvittaessa Siuntion kunnan www-sivuilta (Kuntainfo -> Liikenne -> Joukkoliikenne) Vaihtoehdot: - 1. Kyllä - 2. En 3.2 Siuntion Avainlinjojen käyttö Avainlinjat on aloittanut toimintansa vuoden 2014 elokuussa. Tässä kyselyssä pyritään selvittämään asiakkaiden tyytyväisyyttä Siuntion kunnan järjestämiin liikennepalveluihin. 1. Oletko käyttänyt Siuntion Avainlinjoja 15.8.2014 jälkeen? (Vaihtoehtokysymys) Vaihtoehdot: - 1. Kyllä. - 2. En. 2. Onko perheenjäsenesi käyttänyt Siuntion Avainlinjoja 15.8.2014 jälkeen? (Vaihtoehtokysymys) Vaihtoehdot: - 1. Kyllä. - 2. En. 3.3 Avainlinjojen käytön lisääminen 1. Mikset ole vielä käyttänyt Siuntion Avainlinjoja? (Vapaapalaute) 3.4 Avainlinjojen hyödyntäminen 1. Mihin muuhun tarkoitukseen kuin työ- tai opiskelumatkaan olet käyttänyt Siuntion Avainlinjoja? (Monivalintakysymys) Vaihtoehdot: - 1. Harrastuksiin menoon. - 2. Asiointiin (esim. terveyskeskus, kauppa, kirjasto) 3/6 Liite 5 - 3. Kyläilyyn - 4. Johonkin muuhun tarkoitukseen - 5. En mihinkään muuhun. 3.5 Kokemuksesi Siuntion Avainlinjoista (kunnan hankkimista kuljetuksista)1. Kokemus käyttämässäsi palvelussa (Vaihtoehtokysymys) 1. Kokemus käyttämässäsi palvelussa (Vaihtoehtokysymys) Vaihtoehdot: - 1. 1. Huono - 2. 2. Kohtalainen - 3. 3. Melko hyvä - 4. 4. Hyvä - 5. 5. Erinomainen 2. Aikataulujen toimivuus (Vaihtoehtokysymys) Vaihtoehdot: - 1. 1. Huono - 2. 2. Kohtalainen - 3. 3. Melko hyvä - 4. 4. Hyvä - 5. 5. Erinomainen 3. Reittien kattavuus ja hyödyntämismahdollisuus (Vaihtoehtokysymys) Vaihtoehdot: - 1. 1. Huono - 2. 2. Kohtalainen - 3. 3. Melko hyvä - 4. 4. Hyvä - 5. 5. Erinomainen 4. Avainlinjojen täsmällisyys (Vaihtoehtokysymys) Vaihtoehdot: 4/6 Liite 5 - 1. 1. Huono - 2. 2. Kohtalainen - 3. 3. Melko hyvä - 4. 4. Hyvä - 5. 5. Erinomainen 5. Palvelun laatu autossa/kuljetuksessa (Vaihtoehtokysymys) Vaihtoehdot: - 1. 1. Huono - 2. 2. Kohtalainen - 3. 3. Melko hyvä - 4. 4. Hyvä - 5. 5. Erinomainen 6. Lippujen ostamisen helppous (Vaihtoehtokysymys) Vaihtoehdot: - 1. 1. Huono - 2. 2. Kohtalainen - 3. 3. Melko hyvä - 4. 4. Hyvä - 5. 5. Erinomainen 7. Avainlinjoista viestintä/tiedottaminen (Vaihtoehtokysymys) Vaihtoehdot: - 1. 1. Huono - 2. 2. Kohtalainen - 3. 3. Melko hyvä - 4. 4. Hyvä - 5. 5. Erinomainen 8. Paikkamäärän riittävyys kuljetuksissa (Vaihtoehtokysymys) Vaihtoehdot: 5/6 Liite 5 - 1. 1. Huono - 2. 2. Kohtalainen - 3. 3. Melko hyvä - 4. 4. Hyvä - 5. 5. Erinomainen 9. Turvallisuuden tunne kuljetuksessa (Vaihtoehtokysymys) Vaihtoehdot: - 1. 1. Huono - 2. 2. Kohtalainen - 3. 3. Melko hyvä - 4. 4. Hyvä - 5. 5. Erinomainen 10. Täsmennä tähän, miten kehittäisit yllämainittuja palveluja, jotta voisimme jatkossa palvella sinua entistä paremmin (Vapaapalaute) 3.6 Oman auton tarve ja käyttö1. Onko oman autosi käyttö vähentynyt Avainlinjojen myötä? (Vaihtoehtokysymys) 1. Onko oman autosi käyttö vähentynyt Avainlinjojen myötä? Vaihtoehdot: - 1. Kyllä. - 2. Ei. 2. Miten voisit vielä vähentää oman autosi käyttöä? (Vapaapalaute) 3.7 Vapaat kommentit 1. Toiveet ja kehittämisehdotukset koskien Siuntion kunnan Avainlinjoja (Vapaapalaute) 6/6 Liite 5 Siuntion kunta Hankintakohtainen palauteraportti Kuljetuspalveluiden hankinta 2014 Hankinnan kannustavuus asiakaslähtöisyyteen, tuottavuuteen ja vaikuttavuuteen Analyysi, vertailu ja suositukset 1 Copyright © 2003 – INNOVAATIOMITTAUS www.innovaatiomittaus.fi Raportin rakenne Analyysi tehtiin yksittäisen hankinnan kannustavuudesta asiakaslähtöisyyteen, tuottavuuteen ja vaikuttavuuteen. Mittauksessa käytetyt kysymykset perustuvat tekijöihin, joiden merkitys on tutkimuksissa arvioitu erittäin suureksi kun tavoitteena on lisätä asiakaslähtöisyyttä, tuottavuutta ja vaikuttavuutta hankintojen avulla. Luvussa yksi on esitetty tutkimusten taustoja. Lukuun perehtyminen auttaa myöhemmin esitettävien tulosten ja toimenpidesuositusten tulkintaa. Luvussa kaksi on esitetty organisaationne saavuttamat mittaustulokset, jotka myös auttavat keskustelun käynnistämisessä organisaatiossanne. Sieltä löytyy myös benchmarking-‐tietoa organisaationne hankinnan tuloksesta suhteessa muihin hankintoihin omassa viiteryhmässä. Luvussa kolme on tiivistetysti esitetty toimenpidesuositukset. Innovaatiomittauksen raporteista vastaa JC Innovation Oy. Copyright © 2003 -‐ INNOVAATIOMITTAUS Innovaatiomittauksen tavoitteena on edistää innovatiivisuuden ja tuottavuuden lisääntymistä yrityksissä ja julkisen alan organisaatioissa. Kuitenkin tämän raportin tutkimuskysymysten tai tutkimuskysymysten osien jäljentäminen, levittäminen hakupalveluiden välityksellä tai millä tahansa muilla keinoin tai missä tahansa muodossa ei ole sallittua ilman tekijänoikeuksien omistajan edustajan kirjallista, ennalta myönnettyä lupaa. 2 Copyright © 2003 – INNOVAATIOMITTAUS www.innovaatiomittaus.fi Sisällysluettelo 1 Hankintojen johtaminen ja tuottavuus ......................................................................................... 4 1.1 Asiakaslähtöisyyttä, tuottavuutta ja vaikuttavuutta edistävät hankinnat ............................... 4 1.2 TUKEFIN ja SOTEFIN tuottavuushankkeet sekä tutkimustuloksia ..................................... 5 2 Organisaationne mittaustulokset ja Benchmarking...................................................................... 6 2.1 Käytettävä mittari .................................................................................................................. 6 2.2 Mittaustulosten taustatiedot ................................................................................................... 6 2.3 Hankinnan kannustavuus asiakaslähtöisyyteen, tuottavuuteen ja vaikuttavuuteen............... 6 3 Toimenpidesuositukset................................................................................................................. 9 3.1 Tulosten parantaminen yksittäisissä hankinnoissa ................................................................ 9 3.2 Hankintojen suunnittelun, työkalujen ja johtamisen kehittäminen ..................................... 10 3.3 Yhteenveto toimenpidesuosituksista ................................................................................... 11 3 Copyright © 2003 – INNOVAATIOMITTAUS www.innovaatiomittaus.fi 1 1.1 Hankintojen johtaminen ja tuottavuus Asiakaslähtöisyyttä, tuottavuutta ja vaikuttavuutta edistävät hankinnat Julkisten palveluiden tuottavuuden ja vaikuttavuuden kehittämisestä on tullut jokapäiväinen keskustelun aihe. Koska hankintojen arvo on monissa julkishallinnon organisaatioissa jopa 50-‐ 90 prosenttia budjettiin suhteutettuna, hankintaosaamisen merkitystä ei voi tarpeeksi korostaa tuottavuus-‐ ja vaikuttavuushaasteisiin vastattaessa. Toisin sanoen, julkiset palvelut tuotetaan merkittäviltä osiltaan yksityisten yritysten resurssein. Keskeinen kysymys kuuluukin, miten tehdä julkiset hankinnat niin, että palveluiden tuottavuus ja vaikuttavuus lisääntyvät. Hankintoihin liittyy myös elinkeinopoliittinen näkökulma; julkiselle sektorille palveluita tuottavat kymmenettuhannet yritykset. On täten laajemminkin väliä, miten julkisyhteisöt kehittävät hankintatapojaan sekä hankintasopimuksissa käytettäviä ansainta-‐ ja kannustinmalleja sekä haastavat ja kannustavat hankinnoissaan yrityksiä kehittämään asiakas-‐ ja käyttäjälähtöisyyttä, tuottavuutta ja vaikuttavuutta edistäviä tuotteita ja palveluita, jotka myös parantavat yritysten kansainvälistä kilpailukykyä. Innovaatioteoriat ja sitä tukevat tutkimukset osoittavat, että organisaatioiden tulisi kyetä hyvään yhteistoimintaan palveluntuottajien ja asiakkaiden kanssa, jotta taloudellisempien ratkaisujen synty saisi enemmän kehitysideoita ja niitä saataisiin käytännöiksi. Eri aloilla tämä tarkoittaa sitä, että julkisyhteisöjen ja yritysten tulee muuttaa hankintatapojaan. Kilpailutuksen painopiste pitäisi voimakkaasti olla ratkaisuissa, tuottavuuden ja vaikuttavuuden aikaansaamisessa sekä sitä tukevan hyvän yhteistyöperustan luomisessa. Näin saataisiin vauhtia positiiviselle kehitykselle. Tätä kautta voitaisiin saavuttaa kerrannaisvaikutuksia markkinoiden dynamiikan lisääntymisen kautta, ja kehittyessä niiden vaikutus hankittavien palveluiden kustannustasoon on merkittävämpi kuin yhdessä hankkeessa ja palvelusopimuksessa voidaan edes tavoitella. Yritykset hankkivat palveluita ja toimivat lähtökohtaisesti hyvien kauppatapojen pohjalta, mutta julkisyhteisöt toimivat pitkälti hankintalainsäädännön pohjalta. Lain tulkintaan on muodostunut ”maan tapa”, joka ohjaa valitsemaan palveluntuottajat usein pelkästään alimman tarjoushinnan perusteella, ilman että otetaan huomioon esimerkiksi toimitettavan palvelun elinkaarikustannuksia, palvelun kehittämisen mahdollisuuksia, asiakastyytyväisyyttä ja muita vaikuttavuuteen liittyviä laatutekijöitä. Julkinen hankintalainsäädäntö ei estä kuvatun kaltaista kysynnän muutosta, vaan päinvastoin; lainsäätäjä edellyttää julkisilta varoilta tehokasta käyttöä. Markkinaoikeuteen joutumisen pelko vaikuttaa liian usein tahtoon uudistaa kilpailutusta. Useimmiten yksittäisen hankinnan tavoitteena on käytännössä vain halvin hinta. Tämä johtaa helposti tilanteeseen, jossa Tilaajan fokus on kustannusbudjetin pitävyydessä ja palvelun tarjoajan katteen maksimoinnissa. Tämä asetelma johtaa pahimmillaan jopa vastakkainasetteluun ja kasvaneeseen valvontatarpeeseen. Edellä kuvattu osoittaa, kuinka tärkeää on kehittää organisaatioiden hankinta-‐ ja kumppanuusosaamista sekä verkostotaitoja innovatiivisuutta lisäten ja hukkaa eliminoiden. Näiden kykyjen kehittämisellä päästään käsiksi pitkiin tuottavuusvipuihin. Vaikutus on sitä voimakkaampi, mitä lähempänä loppuasiakasta ollaan. 4 Copyright © 2003 – INNOVAATIOMITTAUS www.innovaatiomittaus.fi 1.2 TUKEFIN ja SOTEFIN tuottavuushankkeet sekä tutkimustuloksia TUKEFIN-‐ ja SOTEFIN -‐tuottavuushankkeissa on vuosina 2008 -‐ 2014 työstetty tuottavuutta ja vaikuttavuutta edistäviä hankintoja infra-‐, kiinteistö-‐ sekä sosiaali-‐ ja terveysalalla. Hankkeisiin on yhteensä osallistunut useita kymmeniä julkisia hankintayksiköitä ja niille palveluita tuottavia yrityksiä. Henkilömäärissä osallistujia on ollut yli 500. Tuottavuushankkeiden yhteydessä työstettyjen hankintapilottien yhteisarvo on yhteensä yli 800 miljoonaa euroa. Infra-‐alan osalta tehtiin vuonna 2013 tutkimus (Yliherva/Virtanen), jossa selvitettiin hankkeiden yhteydessä toteutettujen TUKEFIN -‐pilottihankintojen onnistuneisuus ja tuloksiin vaikuttavat tekijät. Tutkimuksen keskeiset havainnot ja johtopäätökset liittyivät tuottavuuden ja vaikuttavuuden syntyyn hankintapiloteissa: 1. 2. 3. 4. 5. käytetyillä vertailuperusteilla ja sopimuskannusteilla on ollut myönteinen ohjausvaikutus hankintojen toteutus on ollut tavoitteellisempaa vuoropuhelua on ollut parempaa tarjouspyynnöt ratkaisevat kilpailun selkeyden hankintojen johtaminen ei ole vielä riittävän linjakasta. Tutkimus osoitti, että kokemusten monistamisella ja edelleen kehittämisellä voitaisiin saavuttaa merkittävää kerrannaisvaikutusta tuottavuuden ja vaikuttavuuden hyväksi. Toteutusvaiheen toiminta ja motivaatio on parempaa käytettyjen kannusteiden ansiosta. Kannustavuus vähentää tuotannon hukkaa ja parantaa laatua. Joissakin piloteissa kannusteet on ulotettu henkilöstölle ja alihankkijoille saakka, joka on entisestään parantanut toiminnan tavoitteellisuutta. Palveluntuottajan henkilöstön ja alihankkijoiden arviot käytännön muutoksista nähtiin, että tulokset paranivat 11 -‐ 37 prosenttia kaikilla arvioiduilla osa-‐alueilla. Henkilöstön ja alihankkijoiden arvion mukaan eniten paranivat nopea ongelmien ratkaisu, ennakoiva työn suunnittelu sekä tavoitehakuisuus ja tietoisuus tilaajan asettamista tavoitteista. Hyvä parannus oli myös osapuolten tehtävien määrittelyssä, yhteisessä intressissä ja esimiesten kannustamisessa. Toteutusajan huomiointi palkkausjärjestelmässä parani myös, mutta jäi tasoltaan muita heikommaksi. Edelleen tutkimus osoitti, että merkittävimmät osaamisen puutteet liittyivät seuraaviin asioihin: 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. toteutusmuodon valinta hankinnan tavoitteiden suunnittelu ja asettaminen hankintamenettelyn valinta hankintojen vertailuperusteiden määrittely ja painoarvojen alustava asettaminen sopimuskannusteiden määrittely vertailuperusteiden ja sopimuskannusteiden mitoitus palautteiden keruu ja hyödyntäminen johtamisessa. Hankintojen osaamiseen ja johtamiseen panostaminen on aivan välttämätöntä. Ilman osaamista ei käytännön tasolla tapahdu muutosta ja ilman johtamista asiat eivät kehity eivätkä hyvätkään kokemukset monistu. Muutoksen kannalta on tärkeää, että organisaatioiden ihmisten osaamista lisätään, hankinnan työkaluja otetaan käyttöön ja muutosta johdetaan. Jokaisen organisaation tulisi saada omakohtaisia kokemuksia hankintojen onnistuneisuudesta ja sitä kautta pystyä siirtymään jatkuvan parantamisen polulle. 5 Copyright © 2003 – INNOVAATIOMITTAUS www.innovaatiomittaus.fi 2 2.1 Organisaationne mittaustulokset ja Benchmarking Käytettävä mittari Hankintojen kannustavuuden mittaristo on kehitetty TUKEFIN-‐ ja SOTEFIN ohjelmien sekä innovaatiomittausten (hankinta-‐ ja kumppanuusosaaminen sekä verkostotaidot) yhteydessä kerätyn tutkimusaineiston avulla. Tutkimusaineiston tilastollisella analyysillä on löydetty kolme pääfaktoria; hankinnan kannustavuus, hankinnan ohjausvaikutukset ja markkinavuoropuhelun onnistuneisuus. Mittaristoon on sisällytetty pääfaktoreihin vaikuttavat tekijät. Faktorianalyysin avulla on voitu määrittää mittariston tekijöille painoarvot. 2.2 Mittaustulosten taustatiedot Organisaationne mittautti kuljetuspalveluiden hankinnan kannustavuuden palveluntuottajienne keskuudessa. Tulokset esitetään seuraavasti. 1. Benchmarking vertailuryhmän muihin hankintoihin osaamisindeksitasolla. 2. Hankinnan kannustavuuden ulottuvuudet ja benchmark. 3. Tekijäkohtaiset tulokset kokonaisuutena. 4. Toimenpidesuositukset (seuraava luku). Graafiset kuvaajat on esitetty tekstin joukossa. Vastaajien määrä oli yhteensä 9. Tilastollinen tarkastelu osoittaa, että tulokset ovat luotettavia. Kokonaisuudessaan mittaristo on saanut erittäin korkeat luotettavuus-‐ ja toistettavuusarvot. Luotettavuutta lisää se, että vastauksien hajonta on pieni. 2.3 Hankinnan kannustavuus asiakaslähtöisyyteen, tuottavuuteen ja vaikuttavuuteen Hankinta sai osaamisindeksissä arvon 67. Toisin päin ajatellen 33 indeksipistettä on parantamisen varaa. Kuvassa 4 on esitetty benchmarking kyseisestä mittauksesta osaamisindeksitasolla omassa vertailuryhmässä. Kuva 4. Benchmarking vertailuryhmän hankintoihin. 6 Copyright © 2003 – INNOVAATIOMITTAUS www.innovaatiomittaus.fi Organisaationne hankinta sijoittui vertailuryhmässään keskiarvon yläpuolelle (12.5.2014). Käytännössä jo muutaman indeksipisteen parannus vaatii oman määränsä hankintojen suunnitteluun ja johtamiseen panostamista. Laajassa yli toimialarajojen menevässä benchmarking-‐ vertailussa hankinnan onnistuneisuutta osoittava osaamisindeksi sijoitti organisaationne hankinnan hyvä-‐kategoriaan. Taulukko 1: Osaamisindeksien sanalliset kuvaukset. Indeksin sanallinen kuvaus toimittajamittauksissa Erinomainen Erittäin hyvä Hyvä Keskiverto Välttävä Huono Erittäin huono Pisterajat > 84 > 75 > 64 > 55 > 47 > 39 < 39 Kun kokonaisuus jaettiin ulottuvuuksiin (kuva 5), nähtiin, että markkinavuoropuhelun onnistuneisuus sai (76) sai korkeamman indeksiarvon kuin kaksi muuta. Hankinnan kannustavuus sai indeksiarvon 66 ja hankinnan ohjausvaikutus sai indeksiarvon 61. Ulottuvuuskohtainen benchmarking kertoo samalla, miten organisaationne hankinta sijoittuu vertailuryhmässään. Kuva 5. Tulokset ulottuvuuksittain ja Benchmarking vertailuryhmän hankintoihin. 7 Copyright © 2003 – INNOVAATIOMITTAUS www.innovaatiomittaus.fi Organisaationne hankinnan tekijäkohtaisessa profiilissa 3 korkeinta palveluntuottajien arvioimaa tekijää löytyvät seuraavista: o Tilaajan järjestämä informaatiotilaisuus oli tärkeä ja ne ovat tärkeitä myös tulevaisuudessa. o Hankintamenettely oli tässä hankinnan ominaisuuksiin nähden sopiva. o Asetetut vertailuperusteet oli esitetty siten, että asiakkaan tavoitteiden toteutuminen oli kilpailun kohteena. Matalimmat 3 arvoa ja eniten kehitystoimenpiteitä vaativat löytyivät seuraavista: o Suosittelen, että muissakin vastaavissa hankinnoissa pitäisi käyttää vastaavia vertailuperusteita ja kannusteita. o Hankinta edistää kokonaisuutena asiakas-‐ ja käyttäjälähtöisyyttä, tuottavuutta ja vaikuttavuutta. o Tilaajan asettamat hankinnan tavoitteet oli tarjouspyynnössä esitetty selkeästi. 8 Copyright © 2003 – INNOVAATIOMITTAUS www.innovaatiomittaus.fi 3 3.1 Toimenpidesuositukset Tulosten parantaminen yksittäisissä hankinnoissa Seuraavassa on tiivistetysti käsitelty ulottuvuuksittain saatuja tuloksia ja nostettu esimerkkejä, joilla vaikutuksia saadaan entisestään lisättyä. Markkinavuoropuhelu Tilaajan järjestämä informaatiotilaisuus hankinnan aikana on koettu erittäin hyväksi. Tämä tekijä saa yleensä aina korkeimmat pisteet. Paperit eivät korvaa henkilökohtaista vuorovaikutusta ja palveluntuottajat toivovat vuorovaikutusta mahdollisimman paljon ja kokevat sen hyödylliseksi. Se parantaa myös tarjousten laatua. Vaikka hankinnan markkinavuoropuhelu sai arvosanakseen ”erittäin hyvä” (76 pistettä), myös kehitettävää löytyy. Markkinavuoropuhelun onnistuneisuutta voi parantaa osallistamalla palveluntuottajia hankinnan suunnitteluvaiheeseen. Tästä on erinomaisia kokemuksia ja se parantaa myös tulevan hankinnan laatua. Markkinavuoropuhelun toteuttamiseen hankintojen suunnitteluvaiheessa löytyy useita testattuja malleja. Esimerkiksi TUKEFIN ja SOTEFIN ohjelmissa on yhdistetty useiden tilaajien ja tuottajien näkemyksiä erillisissä työpajoissa tavalla, joka on synnyttänyt uusia hyödyllisiä sisältöjä hankintaan liittyen. Myös tutkimusten mukaan palveluntuottajat ovat yksi suurimmista innovaatiolähteistä, joten niiden hyödyntämistä suositellaan. Myös muiden tilaajien näkemykset tuovat usein lisäarvoa. Hankinnan kannustavuus Tulokset osoittavat, että hankinnan kannustavuudessa on edelleen kehittämispotentiaalia vaikka ulottuvuus sai arvosanakseen ”hyvä” (66 pistettä). Tässä erinomaiseksi keinoksi on osoittautunut nk. lupauspohjaisten vertailuperusteiden ja sopimuskannusteiden käyttäminen. Esimerkiksi hankinnalle asetettava tavoite asiakastyytyväisyydestä, tarjoajan antama lupaus sen toteutumisesta osana vertailuperusteita ja edelliseen kytketty bonus-‐sanktiojärjestelmä osana sopimusta ovat nostaneet ohjausvaikutusten tavoittelua merkittävästi. Tässä onnistuminen edellyttää, että vertailuperusteiden painoarvojen ja sopimuskannusteiden mitoitus osataan tehdä oikein ja että mittarit ovat tarkoin pohdittuja. Hankinnan tavoitteiden, vertailuperusteiden ja kannusteiden suunnitteluun kannattaa muutoinkin varata riittävästi aikaa. Kuvassa 7 on esitetty yksi työkalu, jolla em. asioita pystytään jäsentämään. Kuva 7. Hankinta-‐ ja yhteistyöstrategioiden jalkauttamismalli (esimerkkinä TUKEFIN -‐konseptin tuloksia rakennusalalta). 9 Copyright © 2003 – INNOVAATIOMITTAUS www.innovaatiomittaus.fi Hankinnan ohjausvaikutukset Tulokset osoittavat, että myös hankinnan ohjausvaikutuksiin pystytään edelleen panostamaan. Ulottuvuus sai arvosanan ”keskiverto”, mutta melkein ylsi hyvän puolelle (61 pistettä). Esimerkiksi hankinnan haastavuuden lisääminen niin, että kilpaillaan enemmän vaikuttavuusperusteisilla tavoitteilla ja se vaikuttaa jo tarjoutumisvaiheessa. Näiden tulosten parantamiseen on useita keinoja, mutta merkittävässä osassa ovat ansaintamallit (esimerkiksi hankinnan sisällön haastavuuden määrittely, maksuperusteet ja kannustinrahat sekä bonus-‐sanktiomallit). Tulosten parantamiseksi suositellaan systemaattista panostamista hankintojen suunnitteluprosessiin ja hankintojen johtamiseen. Tällöin organisaation muodostuu toimintatapa, joka antaa pohjan jatkuvalle kehitykselle ja vaikuttavampien hankintojen toteutukselle. Nyt saatuja tuloksia kannattaa käsitellä organisaatiossa laajemminkin ja asettaa tavoitteet tulevien hankintojen onnistuneisuudelle. 3.2 Hankintojen suunnittelun, työkalujen ja johtamisen kehittäminen Suomen Kuntaliitto ry:n johdolla tehdyn tutkimuksen (Selvitysraportti: Tuottavuus, vaikuttavuus ja julkiset hankinnat) mukaan suurimmat puutteet hankintojen vaikuttavuuden lisäämisessä liittyvät hankintojen suunnitteluprosessin kehittymättömyyteen, työkalujen puutteeseen ja hankintojen johtamisen linjattomuuteen. Yksi tapa edetä hankintojen suunnitteluprosessin, työkalujen ja johtamisen kehittämisessä on tehdä analyysi organisaation nyky-‐ ja tavoitetilasta (kuva 8). Siinä organisaation avainhenkilöt arvioivat hankintojen suunnitteluprosessiin liittyvää osaamista ja menettelyitä sekä johtamista asiakaslähtöisyyden, tuottavuuden, vaikuttavuuden näkökulmista. Tuloksena syntyy kuiluanalyysi nykytilan ja tavoitetilan välillä. Analyysin avulla nähdään eniten parannusta edellyttävät osa-‐alueet ja kehittäminen pohjaa faktoihin, joihin organisaatio samalla sitoutuu. Kuva 8. Esimerkkinä nykytilojen vertailu yli organisaatioittain ja ulottuvuuksittain. 10 Copyright © 2003 – INNOVAATIOMITTAUS www.innovaatiomittaus.fi Nykytilan ja tavoitetilan analysointi koostuu kokonaisindeksistä, kolmesta ulottuvuudesta ja yksittäisistä tekijöistä. Käytännön kokemukset kuitenkin osoittavat, että pelkät suositukset eivät riitä, vaan tarvitaan avainhenkilöiden valmennusta, työkaluja ja johtamista, jotta asiat tapahtuvat ja kerrannaishyödyt voidaan saavuttaa. Analyysi suunnitteluprosessin kriittisten vaiheiden osaamisesta, työkaluista ja johtamisesta on tärkeässä osassa, koska sen avulla mahdollinen valmennus ja perehdyttäminen voidaan kohdistaa tehokkaammin. Seuraavassa on annettu suosituksia työkaluista. 3.3 Yhteenveto toimenpidesuosituksista Ehdotetut kehittämistoimenpiteet ovat seuraavat: 1. Tavoitteiden asettaminen tuleville yksittäisille hankinnoille. Asettakaa yksittäisille hankintoja tekeville henkilöille tavoite, jonka suuruus on >75 indeksipistettä aina kussakin projekti-‐ ja palveluhankinnassa. 2. Hankintojen suunnitteluprosessin, työkalujen ja johtamisen kehittäminen. Kehitetään ja otetaan käyttöön hankintojen suunnitteluprosessi, hankintojen johtamismalli ja hankintojen suunnittelutyökalut. Valmennetaan henkilöstö menettelyjen mukaiseen toimintaan. Ennen mahdollisten valmennusten käynnistämistä kohdissa suositellaan, että organisaatio tekee itsearvion edellisten nykytilasta ja tavoitetilasta, jolloin valmennus kohdentuu tehokkaammin hankintojen suunnitteluprosessin ja hankintojen johtamisen kehittämiseen ja henkilöt sitoutuvat prosessiin paremmin. 11 Copyright © 2003 – INNOVAATIOMITTAUS www.innovaatiomittaus.fi Siuntion kunta Sjundeå kommun 1 (4) LIITE 4 SIVLTK 138/2014 SOPIMUS SIUNTION KUNNAN KULJETUSPALVELUJEN HOITAMISESTA (luonnos) Allekirjoittaneet Siuntion kunta palvelun ostajana (jäljempänä kunta) sekä palvelun tuottaja XX (jäljempänä liikennöitsijä) sopivat kunnan kuljetuspalvelujen hoitamisesta seuraavaa: 1. Sopijaosapuolet Palvelun ostaja Siuntion kunta Puistopolku 1 02580 Siuntio y-tunnus: 0131156-4 yhteyshenkilö: Palvelun tuottaja nimi osoite postinumero y-tunnus yhteyshenkilö 2. Sopimuksen tarkoitus ja sisältö Tämän sopimuksen tarkoituksena on sopia Siuntion kunnan kuljetuspalveluihin kuuluvan jäljempänä yksilöidyn kohteen kuljetuksien hoitamisesta. Kunnan ja liikennöitsijän välisen sopimussuhteen sisältö määräytyy seuraavassa ensisijaisuusjärjestyksessä: 1. Hankintapäätös 2. Tämä sopimus 3. Tarjouspyyntö liitteineen ja täydennyksineen 4. Julkisten hankintojen yleiset sopimusehdot palveluhankinnoissa (JYSE 2009) 5. Tarjousasiakirjat 3. Sopimuskausi ja optiot Siuntion kunta ja liikennöitsijä sopivat tällä sopimuksella jäljempänä eriteltyjen kuljetuksien hoitamisesta ajalla 1.8.2014 – 31.7.2018 + optiokausina 1.8.2018 – 31.7.2019 ja 1.8.2019 – 31.7.2020. Sopimuskausi voi siis olla kokonaisuudessaan 4 vuotta (2 v + 1 optiovuosi + 1 optiovuosi), päättyen 31.7.2020. Optiokausien käytöstä kunta päättää ja tiedottaa liikennöitsijälle vähintään neljä kuukautta ennen sopimuskauden päättymistä. 4. Sopimuksen kohde Sopimus koskee Siuntion kunnan koulukuljetuskokonaisuuden kohdetta _____. Kohde tulee liikennöidä seuraavassa esitetyt, tarjouspyynnön mukaiset vaatimukset täyttävällä kalustolla: ____________________________________________________________________ ____________________________________________________________________ ____________________________________________________________________ Kohteen puhelinnumero: ________________________________________________ Kuljettajan sähköpostiosoite:_____________________________________________ Puistopolku 1 – Parkstigen 1 02580 Siuntio – 02580 Sjundeå Puh. – Tel. (09) 260 611 Fax (09) 256 2417 sähköpostios.: [email protected] e-postadr.: fö[email protected] LIITE 4 2 (4) SIVLTK 136/2012 Kuljetuksiin kuuluvat kunnan osoittamat kuljetuspalvelut kohde-erittelyn mukaisesti. Liikennöitsijä sitoutuu noudattamaan kunnan kulloinkin osoittamia ajoreittejä ja listoja. Ajoreitit, listat ja kilometrit voivat vaihdella kuljetuksen tarpeiden mukaan. Kunta on arvioinut kohteen viikoittaisten ajokilometrien (jäljempänä viikkokilometrit) määräksi seuraavan: ____________________________________________________________________ 5. Kuljetusten tilaaminen ja suunnittelu Kunta toimittaa liikennöitsijälle tiedot kulloinkin noudatettavasta ajoreitistä ja -listasta. Kuljetustarpeiden äkisti muuttuessa pyritään liikennöitsijälle tiedottamaan muutoksista siten, että ajot on kohtuudella toteutettavissa. 6. Kuljetuksissa noudatettavat periaatteet Liikennöitsijä vastaa siitä, että kaikki sopimuksen mukaiset ajot suoritetaan tilauksen mukaisesti, lakia ja ohjeita noudattaen. Kumpikin sopijapuoli sitoutuu pitämään salassa tähän sopimukseen tai sopimusalaan liittyvät salassa pidettäviksi säädetyt asiat ja toisen osapuolen liikesalaisuudet. Kuljetukset hoidetaan voimassa olevan tieliikennelainsäädännön sekä liikenne- ja viestintäministeriön ja kunnan määräysten ja ohjeiden mukaisesti. Tarvittaessa kunta antaa kuljetusten turvallisuuteen ym. seikkoihin liittyviä lisäohjeita liikennöitsijälle. Liikennöitsijällä pitää olla käytössään ammattitaitoista ja kuljetusten hoitamiseen soveltuvaa työvoimaa. Kuljettajilla tulee olla asianmukainen suomen kielen suullinen taito. Kuljettajilla jotka ajavat kohteissa, joissa tarjouspyynnön kohdetiedoissa niin vaaditaan, tulee olla riittävä ruotsin kielen suullinen taito. Kunta edellyttää asiallista ja ystävällistä palvelua sekä kuljetettavia ja heidän huoltajiaan/omaisiaan kohtaan että asioitaessa kunnan henkilökunnan kanssa. Erityisesti edellytetään kykyä hoitaa asiakaspalvelutehtävät itsenäisesti ja ammattitaidolla myös mahdollisissa erimielisyystilanteissa. Kunta ei vastaa kesken sopimuskauden mahdollisesti voimaan tulevien liikenne- ja turvallisuussäädösten muutosten aiheuttamista kustannuksista esimerkiksi kalustotarpeen kasvaessa. Liikennöitsijän velvollisuutena on tarkastaa rikosrekisterilain 6 §:n 2 mom. tarkoitettu rikosrekisteriote kaikkia ajoja hoitavien henkilöiden osalta. Liikennöitsijä sitoutuu toimittamaan kunnalle pyydettäessä tiedot liikenneluvista, yhteiskunnallisten vero- ja sosiaaliturvavelvoitteiden maksamisista ja käytettävästä kalustosta koko sopimuskauden ajan. 7. Liikennöitsijälle maksettava korvaus Laskutuslisiä, toimitus- ja käsittely- yms. lisiä ei hyväksytä. Sukset, luistimet ynnä muut tarvikkeet tulee voida kuljettaa ilman eri korvausta. Viivästyskorko määräytyy korkolain mukaan. Maksuehdot 21 pv netto laskun päiväyksestä. Laskutus hoidetaan kuukausittain siten, että kunkin päättyneen kuukauden ajetulla kilometrimäärällä kerrotaan kilometrihinta ja alv-erittelyn sisältävä lasku toimitetaan osoitteella Siuntion Kunta/ Taitoa / Länsi-Uudenmaan toimipiste / Laskut. PL 1000, 02401 KIRKKONUMMI kuukauden päättyessä. Palveluntuottaja hyvittää saadut lipputulot Siuntion kunnalle laskutuksen yhteydessä vähentäen niiden osuuden aina kuljetuslaskusta. Kunta vahvistaa kulloinkin perittävät asiakasmaksut. Palveluntuottaja noudattaa tilaajan antamia ohjeita kuljetusten raportoinnista. LIITE 4 3 (4) SIVLTK 136/2012 Liikennöitsijälle maksetaan korvausta koko sopimuskauden ajan (1.8.2014 – 31.7.2018) alla olevan kilometrihinnan mukaan. Hinnantarkistusmahdollisuus on määritelty tarjouspyynnössä. _____________________€/km 8. Alihankinta Jos liikennöitsijä ajattaa osaa ajoista muilla liikennöitsijöillä alihankintatyönä, hoitaa liikennöitsijä taloudelliset ym. keskinäiset asiansa suoraan alihankintatyötä tekevän kanssa. Kunta asioi ainoastaan sen liikennöitsijän kanssa, jonka kanssa on tehty kuljetussopimus. Ajohinta on tässä sopimuksessa mainitun mukainen huolimatta siitä, hoitaako liikennöitsijä ajot kokonaan itse vai ajatetaanko osaa ajoista alihankintatyönä. Alihankintatyönä ajettavista ajoista vastaa alihankintatyön ostanut sopimusliikennöitsijä kuin omista ajoistaan tämän sopimuksen mukaisin ehdoin. Ostajan antama suostumus alihankkijan käyttämiseen ei vähennä liikennöitsijän vastuuta. Tarjouskilpailussa valitun liikennöitsijän tulee hyväksyttää käyttämänsä alihankkijat Siuntion kunnalla. Toimittaja on vastuussa alihankkijoistaan, mutta alihankkijoilta edellytetään samoja vaatimuksia, todistuksia ja palvelun ehtojen täyttämistä kuin valitulta toimittajalta, kuten tarjouspyynnössä on esitetty. Mikäli sopimuskauden aikana ilmenee äkillinen tarve käyttää alihankkijaa sopimuksen mukaisen palvelun tuottamisessa, tulee asiasta välittömästi ilmoittaa Siuntion kunnalle. Mikäli alihankkijaa käytetään äkillisestä tarpeesta johtuen vain yhden päivän kuljetusten hoitamiseen, tulee kunnalle ilmoittaa välittömästi alihankkijana käytetyn yrityksen nimi ja Y-tunnus sekä käytetyn kaluston tunnistetiedot. Mikäli alihankintatilanne jatkuu, tulee alihankkijasta sekä tämän käyttämästä kalustosta ja henkilöstöstä antaa ensimmäisen viikon aikana samat tiedot, kuin tarjoajasta on tarjouslomakkeella pyydetty (rekisterinro, merkki/malli, euroluokka, vuosimalli, istumapaikat, alkolukko, varustelu sekä kuljettaja ja tämän kielitaito). Mikäli alihankintatilanne jatkuu vielä viikon jälkeen, tulee alihankkijasta toimittaa tarjouskilpailuun osallistujilta liitetietoina vaaditut todistukset. 9. Erimielisyydet, reklamaatiot, sopimuksen irtisanominen ja sopimuksen purkaminen Sopijaosapuolet valvovat omalta osaltaan sopimuksen noudattamista. Reklamointi hoidetaan nimetyn yhteyshenkilön kautta. Kunta reklamoi välittömästi virheen havaittuaan tai viimeistään 7 päivän kuluessa. Reklamointi tehdään kirjallisesti sähköpostitse. Tilaajalla on oikeus irtisanoa sopimus päättymään kolmen (3) kuukauden irtisanomisajalla. Kunnalla on oikeus välittömästi purkaa sopimus, jos: 1) vireille on saatettu liikennöitsijää koskeva konkurssi-, akordi- velkajärjestely- tai yrityssaneeraushakemus; 2) liikennöitsijä on asetettu selvitystilaan; 3) liikennöitsijä on tuomittu lainvoimaisella päätöksellä liikenteen harjoittamiseen liittyvästä lainvastaisesta teosta, jota ei ole pidettävä vähäisenä; 4) liikennöitsijä on laiminlyönyt verojen ja lakisääteisten sosiaali- ja vakuutusmaksujen suorittamisen siten, ettei laiminlyöntiä ole pidettävä merkitykseltään vähäisenä; 5) liikennöitsijälle myönnetty joukkoliikennelupa tai taksilupa päättyy kesken sopimuskauden tai lupaan ei myönnetä liikennöitsijän liikenteen hoidon edellyttämää automäärän lisäystä; tai 6) ostajana toimineen kunnan viranomaisen päätös tehdyn valituksen johdosta kumotaan ja päätöksen täytäntöönpano on tästä syystä keskeytettävä. Jos sopimus purkautuu ylempänä mainitun alakohdan 6) perusteella, kummallakaan sopijaosapuolella ei ole oikeutta vahingonkorvaukseen. LIITE 4 4 (4) SIVLTK 136/2012 Kuljetusten laadun seuranta ja sanktiot on määritelty tarjouspyynnön kohdassa 5. Mikäli kunta jättää maksamatta asianmukaiset laskut liikennöitsijän muistutuksista huolimatta, on liikennöitsijällä oikeus purkaa sopimus kuukauden kuluttua kirjallisesta ennakkoilmoituksesta. Sopimukseen liittyvät mahdolliset oikeudelliset erimielisyydet ratkaistaan LänsiUudenmaan käräjäoikeudessa suomen kielellä. Sopimus on laadittu kahtena samansisältöisenä kappaleena yksi kullekin osapuolelle. Paikka ja pvm Allekirjoitus Kunta Allekirjoitus Liikennöitsijä Allekirjoitus Kunta
© Copyright 2024