Lataa pdf-tiedosto
MCI Ideat jalostuvat menestystarinoiksi kovalla työllä Porvoon energia luottaa biokaasun voimaan Gasumin sidosryhmälehti Gasetti 1/2015 Kaasulla loistavat tulevaisuuden näkymät pääkirjoitus Sari Siitonen Gasetti Julkaisija Gasum Oy, PL 21, Miestentie 1 02151 Espoo Päätoimittaja Anna Ailio, viestintäpäällikkö [email protected] Lähetä palautetta ja juttuvinkkejä Toimitusneuvosto Olga Väisänen, Sonja HellénNieminen, Max Miilakangas, Olli Mäkituuri ja Ari Seppänen Toimitus ja taitto MCI Press Oy Kannen kuva Ossi Pirkonen / Napa Illustrations Painosmäärä 4 100 kpl Painopaikka Scanweb Oy, Kouvola Osoitelähde Gasum Oy:n asiakas- ja sidosryhmärekisteri Osoitteenmuutokset [email protected] Lehteä on julkaistu vuodesta 1994. Kohti pohjoismaista kaasuekosysteemiä Maailma ympärillämme muuttuu voimakkaasti. Globaalit megatrendit, kuten resurssiviisaus, kuluttajan valta ja digimurros edellyttävät meiltä muutoskykyä. Vastataksemme muuttuvan toimintaympäristön vaatimuksiin uudistimme vuoden alussa strategiamme. Visionamme on ’Pohjoismainen kaasuekosysteemi kestävän kehityksen edistäjänä’ ja tähän visioon tähtäämme toteuttamalla strategiaamme tarjota asiakkaillemme älykkäitä ja kilpailukykyisiä kaasuratkaisuja. Pohjoismainen kaasuekosysteemi vahvistuu uusien hankkeiden ja kumppanuuksien myötä. Labion ja Gasumin yhdessä toteuttaman Kujalan biokaasulaitoksen avajaisia vietettiin Lahdessa maaliskuun alussa ja Suomen ensimmäinen LNG-terminaali Porin Tahkoluodossa on jo harjakorkeudessaan. Biokaasun käyttökohteetkin lisääntyvät vauhdilla: esimerkiksi Porvoon Energia tuottaa kaukolämmön kulutushuiput ja Yrjö Wigren lihanjalostustuotteensa kotimaisella Gasum-biokaasulla. Hyvän ilman lintu -innovaatiokilpailullamme haemme uusia ideoita kaasun käyttöön maantieliikenteessä. Näin eduskuntavaalien aikaan yhteiskunnallisen vaikuttamisen merkitys korostuu. Edunvalvontatyöllämme pyrimme varmistamaan, että kaasu on haluttu energiamuoto ja sen kaikki mahdollisuudet tunnetaan. Erityisesti tähtäämme maakaasun kilpailukyvyn parantamiseen yhdistetyssä sähkön ja lämmöntuotannossa. Esittelimme vuoden alussa oman veromallimme, joka osaltaan auttaisi palauttamaan maakaasun kilpailukyvyn suhteessa kivihiileen ja samalla vähentämään energiantuotannon päästöjä. Verotuksen korjaamisen ohella toivomme seuraavan hallituksen edistävän puhtaampaa liikennettä. Tukemalla tehokkain kansallisin toimin vähäpäästöisiä polttoaineita käyttävien ajoneuvojen kysyntää sekä infrastruktuurin rakentamista voidaan merkitsevästi vähentää liikenteen hiilidioksidi- sekä kaupunkiliikenteen kiusana olevia pienhiukkas- ja rikkidioksidipäästöjä. Valoisaa kevättä kaikille Gasetin lukijoille! Sari Siitonen on Gasum-konsernin johtaja, strategia ja yhteiskuntasuhteet P.S. Tutustu yhtiön vuosikertomukseen, tilinpäätökseen ja yritysvastuuraporttiin. Lue lisää verkosta www.gasum.fi. 441 760 2 gasetti 1/2015 tässä numerossa Gasetti 1/2015 ”Innovaatiomyynti on ennen kaikkea verkostojen ja luottamuksen rakentamista.” PETRI PARVINEN, AALTO-YLIOPISTO 12 4 Katseet kaasun tulevaisuuteen Kaasun tulevaisuus näyttää lupaavalta. Teknologia, osaaminen ja Pohjoismaiden yhteistyö toimivat kaasun vetojuhtina. 25 12 Innovaatioista menestystarinoihin Ideoiden kaupallistaminen ja menestyminen vaatii Petri Parvisen mukaan kovaa työtä ja tuuriakin. Aurinkoisen päivän virvoittavat juomat 16 Biokaasua kuivamädätysteknologialla Lahden Kujalan jäteaseman yhteydessä toimii biokaasun tuotanto- ja jalostuslaitos. 21 Lämmityksen uudet tuulet Kaasusäteilylämmittimet lisäävät LVI Dahl Oy:n kiinteistön energiatehokkuutta. 22 Lämpöä ja sähköä biokaasulla Porvoon Energia luottaa maakaasun ja biokaasun voimaan. 26 Gasumlainen Teknologiapäällikkö Mari Tuomaala 27 Gasumin uutisia Kehittyneen teknologian ja osaamisen kohdatesssa Suomen energiarakenne kulkee kaasuvoittoiseen ja ympäristöystävällisempään suuntaan. Pohjoismaisella yhteistyöllä kaasun käyttö saadaan noususuhdanteeseen. Esimerkiksi naapurimaassamme Ruotsissa kaasun liikennekäytön strategia on esi4—11 merkillisellä tiellä. Petri Parvisen mukaan varsinkin energia-alalle mahtuu mukaan innovaatioita. 22 21 Säteilylämmitys on toimiva kokonaisuus, jossa poltetusta biokaasusta saadaan sähköä ja lämpöä. 12 kaa su l l a va l oisa tu l e va isu u s 17 Porvoon Energian strategiaan kuuluu vihreän energian tuottaminen asiakkailleen. Maakaasun hinta on laskenut. Taustalla raakaöljyn hinnanromahdus. 1/2015 gasetti 3 TEEMA KAASUN TULEVAISUUS Visio kaasuekosysteemin kehittymisestä Vertailussa vuoden 2013 tilanne ja arvio vuodelle 2050. MAAKAASU (PUTKI) 2013 • yksi tuontisuunta • siirtoputkistoa 1 300 km • jakeluputkistoa 1 900 km 2050 • 1–2 laajaa kaasuputkistoa ja pienempiä erillisverkkoja • siirtoputkistoa yli 1 700 km • jakeluputkistoa yli 3 000 km • useita uusiutuvan kaasun syöttöpisteitä LÄHDE: SUOMEN KAASUYHDISTYS, KAASUVISIO ENERGIA- JA ILMASTOTIEKARTTAAN 2050 4 gasetti 1/2015 LNG BIOKAASU 2014 • erikokoisia LNG:n tuonti- ja jakeluterminaaleja rakenteilla ja suunnitteilla • pieni varastokapasiteetti • muutama LNG-säiliöperävaunu 2013 • 45 biokaasureaktorilaitosta • 40 kaatopaikkaa, joissa biokaasun talteenotto • kaksi biokaasulaitosta kytketty kaasuverkkoon 2050 • yksi tuontiterminaali • useita pienempiä LNG-terminaaleja • erikokoisia kaasuvarastoja LNGterminaalien ja tankkausasemien yhteydessä sekä kaasun käyttäjillä • vähintään 10–20 LNG-säiliöperävaunua • useita jakelualuksia ja/tai -proomuja 2050 • yli 100 reaktorilaitosta • kaatopaikkakaasun talteenotto vähentynyt • useita biokaasulaitoksia kytketty kaasuverkkoon TEKSTI Ari Rytsy KUVITUS Ossi Pirkonen / Napa Illustrations KAASULLA LUPAAVA tulevaisuus Biokaasun ympärille nousee uutta liiketoimintaa ja uusia innovaatioita. Teknologian ja osaamisen kohtaaminen vievät Suomea kohti ympäristöystävällisiä energiavaihtoehtoja. BIO-SNG 2013 • Bio-SNG-tuotantolaitos suunnitteilla 2050 • 1–8 bio-SNG tuotantolaitosta alto-yliopiston ympäristö- ja innovaatiojohtamisen professori Raimo Lovio on perehtynyt energiatehokkuuteen, energia-alan innovaatioihin sekä energiajärjestelmien uudistumiseen. Hänen mielestään hiilen ja öljyn korvaaminen maa- ja biokaasulla on ympäristön kannalta positiivinen ilmiö, joka näkyy esimerkiksi Helsingin kaupungin ilmastopäästöjen vähenemisenä. – On tärkeää, että hiiltä korvataan entistä enemmän kaasulla. Viime aikoina halpa hiili on kuitenkin hillinnyt kaasun käytön kasvua, harmittelee Lovio. Pitkällä tähtäimellä päästötavoitteet sekä ilmastonmuutoksen hillitseminen puoltavat Suomen energiarakenteen muuttumista nykyistä kaasuvoittoisemmaksi. Kehittyneen teknologian ansiosta tehokkaita ja nykyaikaisia kaasuvoimalaitoksia pystytään rakentamaan tiiviillä aikataululla. LNG:n eli nesteytetyn maakaasun mahdollisuudet korostuvat erityisesti Itämeren meriliikenteessä. Uusia LNGterminaaleja kohoaa parhaillaan muun muassa Poriin ja Tornioon. Samaan aikaan Kurikan kaupunki suunnittelee ensimmäisenä kunnallisena toimijana Suomessa oman LNG-varastosäiliön rakentamista lämmitys- ja polttoainekäyttöön. 1/2015 gasetti 5 TEEMA KAASUN TULEVAISUUS Leviävästä innostuksesta huolimatta Suomen Biokaasuyhdistyksen varapuheenjohtaja Esa Salokorpi muistuttaa, että kaasupolun laajamittainen toteutuminen edellyttää veroratkaisujen ennakoitavuutta sekä kaupunkien ja kuntien sitoutumista kaasun käyttöönottoon. levaisuuden energiavaihtoehtona, kertoo Energigas MAAKAASU Sverigen viestintävastaava Henrik Dahlsson. ON Pohjoismaista yhteistyötä tarvitaan Ruotsi on vihreän liikenteen mallimaa Salokorpi pitää olennaisena kaasun tieliikennekäytön lisäämistä, jossa Ruotsi on onnistunut poikkeuksellisen hyvin. Läntisessä naapurimaassamme liikennebiokaasun edistämistoimenpiteet näkyvät muun muassa biokaasuautojen verotuksessa, liikennebiokaasun jakelussa ja tuotannon kehittämisessä sekä julkisen sektorin ajoneuvohankinnoissa. Ruotsissa kaasun käytön odotetaan kasvavan voimakkaasti seuraavan viiden vuoden aikana. Lisäksi ruotsalaiset kunnat ovat ottaneet käyttöön lukuisia niiden päätäntävallassa olevia liikennebiokaasun edistämistoimenpiteitä, joita ovat esimerkiksi ilmainen pysäköinti, taksi- ja bussikaistojen käyttöoikeus sekä vapautus ruuhkamaksuista. Tukitoimia perustellaan sillä, että biokaasun liikennekäyttö nostaa kunnan imagoarvoa sekä parantaa sen taloutta ja ilmanlaatua. – Ruotsissa on oivallettu, miten kotimaisella kaasuenergialla voidaan pitää maantieliikenteen pyörät pyörimässä ja korvata fossiilista tuontienergiaa. Me emme ole vielä yhtä pitkällä, mutta odotukset ovat korkealla Vaasan kaupungin kaasuautokokeilun suhteen. Siinä kaupunki investoi kaasukäyttöisiin linja-autoihin ja kilpailuttaa vain niillä tapahtuvan liikennöinnin, kertoo Salokorpi. Ruotsin Kaasuyhdistyksen mukaan kehitettävää riittää myös Pohjanlahden toisella puolella, sillä kaasulla katetaan vasta noin kolme prosenttia maan kokonaisenergiantarpeesta. Käytön uskotaan kuitenkin kasvavan voimakkaasti seuraavan viiden vuoden kuluessa. – Biokaasua käytetään jo nyt esimerkiksi elintarviketeollisuudessa. Kiinnostus kaasuenergiaan on kasvamassa myös teräs- ja kaivosteollisuudessa. Esimerkiksi teräsyhtiö SSAB:n tehtaat Dalarnassa ja Hagforsissa ovat siirtyneet käyttämään biokaasua. Kaivosyhtiö LKAB puolestaan testaa biokaasun hyödyntämistä tu6 gasetti 1/2015 EUROOPAN 2. SUURIN ENERGIAN LÄHDE ÖLJYN JÄLKEEN. MAAKAASUN KÄYTÖN OSUUS ON 23 % Dahlssonin mukaan Ruotsissa on nähtävissä merkkejä LNG:n käytön lisääntymisestä. Matkustajalaiva M/S Viking Gracen LNG-varastot Tukholmassa ovat tärkeä näyteikkuna LNG:lle, jonka uskotaan kannustavan yrityksiä nesteytetyn maakaasun nykyistä laajempaan hyödyntämiseen. Kaiken kaikkiaan kaasuenergian pohjoismaiset kasvuponnistukset luovat pohjaa hiilidioksidipäästöjen vähentämiselle sekä ilman laadun parantamiselle. – Maakaasu on paras tarjolla oleva fossiilinen polttoaine, jota hyödyntämällä pystymme saavuttamaan asetetut ympäristötavoitteet. Se mahdollistaa vihreän siirtymisen biokaasuun ja biometaaniin muita vaihtoehtoja paremmin, summaa Dahlsson. Pohjoismaiden vahvuutena on kehittyvä kaasuinfra, joka ulottuu Tanskasta Ruotsiin asti. Keski- ja EteläRuotsissa toimii myös kahdeksan alueellista kaasuverkkoa. Lokakuussa 2014 avattu Lysekilin LNG-terminaali toimittaa nesteytettyä maakaasua lähialueen teollisuudelle LNG-säiliöautokuljetuksilla sekä meriliikenteelle. Ajoneuvojen kaasutankkausasemia on Ruotsissa jo yli 200 kappaletta. Tuloksista huolimatta ruotsalaisessa energiapolitiikassa on vielä parantamisen varaa. – Suomi on sitoutunut esimerkiksi LNG-terminaalien rakentamiseen ja kaasun tieliikennekäytön lisäämiseen. Näissä asioissa Suomen ja Ruotsin kannattaa tehdä enemmän yhteistyötä teollisuuden, liikenteen sekä kansallisten synergioiden aikaansaamiseksi, Dahlsson pohtii. Toinen merkittävä yhteistyömahdollisuus liittyy biokaasun ja biometaanin tuottamiseen metsäteollisuuden sivutuotteista ja jätevirroista. Dahlsson puhuu siitä vihreänä kultana, jonka avulla kaasuenergian hyödyntäminen on mahdollista nostaa kokonaan uudelle tasolle. – Tämän tavoitteen onnistumiseksi tarvitaan kaikkien kaasutoimijoiden kiinnostusta toimialakohtaisen kilpailukyvyn kehittämiseen, kiteyttää Dahlsson. Postin paketit liikkuvat kaasulla EUROOPAN PRIMÄÄRIENERGIAN KULUTUKSESTA. Posti on merkittävä kotimaisen maantieliikenteen toimija, jonka kalustona toimii yli 3 000 päivittäistä jakeluautoa, noin 1 000 rahti-, paketti- ja muihin kuljetuksiin tarkoitettua raskasta ajoneuvoa sekä noin 1 000 perävaunua tai konttia. Yrityksen kaasuautokokeilu on ollut tähän saakka pienimuotoista keskittyen teknologian käytettävyyden testaamiseen. Suomen ankarissa oloissa kaasuautot ovat osoittautuneet luotettaviksi työkaluiksi. – Kaasuautojen laajempaa käyttöä rajoittaa toistaiseksi polttoaineen jakeluverkosto. Postissa ajoneuvot hankitaan useiksi vuosiksi ja ne oltava vapaasti sijoitettavissa. Jonkun tehtävän loppuminen tarkoittaa auton siirtämistä muualle. Kaasuautojen kohdalla tämä onnistuu helpommin isoilla paikkakunnilla, kertoo Postin Asset Manager Kari Tuomola. Kiinnostusta kaasuautoiluun kasvattaa Postin tavoite leikata yrityksen hiilidioksidipäästöjä 30 prosentilla vuoteen 2020 mennessä. Kaluston lisäksi tavoitteeseen pyritään ajotapaseurannalla sekä toimitilakohtaisilla energiaratkaisuilla. Esimerkiksi Posti Oy Supply Chain Solutions -yksikön varastoissa Tuusulassa ja Orimattilassa hyödynnetään kaasulämmitystä. Kaasuenergian nykyistä laajempi käyttö saattaa olla tulevaisuudessa mahdollista, sillä muutamat ELY-keskukset ovat tiedustelleet Postin kiinnostusta kaasuautojen määrän lisäämiseen kyseisillä paikkakunnilla. – ELY-keskukset haluavat omille alueilleen lisää kaasun jakelupisteitä ja niiden käyttäjiä. Tämä on kaasuenergian hyödyntämistä ajatellen positiivinen MAAKAASU- signaali valtiovallan suunnalta, kiittelee Tuomola. VAROJEN Jätteestä energian raaka-aineeksi SUHDE TUOTANTOON Forssalainen Biotehdas Oy on cleantech-yritys, jonka ELI R/P-ARVO ON NOIN 60 VUOTTA. LÄHDE: VTT osaamista hyödynnetään valtakunnallisesti biohajoavan jätteen käsittelyssä. Yhtiön ainutlaatuinen konsepti perustuu kyseisen materiaalin prosessoimiseen tehokkaasti ja ympäristöystävällisesti. Tällä tavalla ravinteet kierrätetään ja biojätteestä saadaan arvokasta energiaa. Kuntien, kuntayhtymien ja teollisuuden kanssa solmitut kumppanuussopimukset ovat kannustaneet Biotehdasta investoimaan uusiin laitoksiin ja niissä käytettävään huipputeknologiaan. Tällä hetkellä neljässä eri laitoksessa syntyvää biokaasua hyödynnetään sähkön ja lämmön tuotannossa sekä teollisuuden polttoaineena. – Meillä on tällä hetkellä noin 220 000 tonnin jätteenkäsittelykapasiteetti. Otamme vastaan yhdyskunnista ja teollisuudesta erilliskerättävää ja biohajoa- Biojätteistä biokaasuksi – täydellistä kiertoa Biojätteiden muuttaminen energiaksi mahdollistaa niin sanotun täydellisen kierron. Täydellisessä kierrossa raakaaineiden viljelyn, elintarviketeollisuuden tuotteiden ja niitä käyttävien kuluttajien tuottamat biojätteet koko ketjussa pellolta keittiöön asti otetaan talteen ja tuotetaan biokaasuksi. Biokaasun tuotantoprosessissa syntyvä mädätysjäännös sisältää runsaasti ravinteita, ja sen käytöllä voidaan vähentää fossiilisten teollisuuslannoitteiden käyttöä. Biokaasu luo energiaa maatalouden, teollisuuden ja kuluttajien tarpeisiin. LÄHDE: GASUM 1/2015 gasetti 7 TEEMA KAASUN TULEVAISUUS vaa jätettä sekä kunnallisten vedenkäsittelylaitosten ylijäämälietettä, kertoo Biotehtaan toimitusjohtaja Kaisa Suvilampi. Vaikka yrityksen liiketoiminta keskittyy jätehuoltopalveluihin ja niiden kehittämiseen, on biokaasun tuotannosta muodostunut merkittävä lisäulottuvuus. Biotehtaan ensimmäinen laitosinvestointi Huittisten Vampulaan tuottaa biokaasua Nordkalk-nimisen yrityksen kalkin valmistuksessa tarvittavaan kuivausprosessiin. Kuopiossa ja Honkajoella Biotehdas on solminut sopimukset paikallisten energiayhtiöiden kanssa biokaasun toimittamisesta. Kuopion biotehdas tuottaa jätteistä biokaasuenergiaa noin 34 gigawattituntia vuodessa. Käytännössä noin 1 500 omakotitalon energiankulutus saadaan korvattua laitoksen tuottamalla uusiutuvalla energialla. Jätehuollossa biokaasun tuotanto on laitoskompostointia kannattavampi ratkaisu. Oulussa Ruskon Jätekeskuksen alueella sijaitsevassa uudessa biotehtaassa, joka tuottaa biokaasuenergiaa noin 14 gigawattituntia vuodessa, biokaasun hyödyntäminen saattaa ulottua tulevaisuudessa liikenteeseen asti. – Biojätteistä ja puhdistamolietteestä tuotetulla biokaasulla on mahdollista hoitaa noin viidesosa Suomen maantieliikenteestä. Oikeilla toimenpiteillä tähän tavoitteeseen voidaan päästä 5–10 vuodessa, arvioi Salokorpi. Raaka-ainevirrat hallintaan Suvilammen mielestä Suomessa on parhaillaan menossa jonkinasteinen biokaasubuumi, joka näkyy alan hankkeiden määränä sekä julkisen sektorin ja suurien kaupunkien lisääntyneenä kiinnostuksena. Jätevuorien kompostoinnista halutaan siirtyä bioenergian tuotantoon ja tehokkaampaan ravinnekierrätykseen. Muutosta vauhdittaa jätelain uudistus, jonka mukaan vuodesta 2016 lähtien orgaanista jätettä ei saa enää toimittaa kaatopaikalle. Siitä huolimatta pienet kunnat toteuttavat edelleen energian raaka-aineeksi kelpaavan jätteen käsittelyä low cost -periaatteella. – Biokaasun tuotanto on pitkällä tähtäimellä laitoskompostointia kannattavampi ratkaisu. Siitä huolimatta toiminta takkuaa ja jätehuollon käytännöt ovat kirjavia. Suomessa menee hukkaan valtavasti 8 gasetti 1/2015 EU:N 19 LNGTERMINAALIN UUDELLEENKAASUTUKSEN KAPASITEETTI OLI VUONNA 2013 LNG 197 MILJARDIA M3. VUONNA 2012 VASTAAVA LUKU OLI LNG 191 MILJARDIA M3. hyödyntämätöntä biokaasupotentiaalia, sanoo Suvilampi. Maatalousmaana Suomella on hyvät mahdollisuudet vastata tulevaisuudessa kasvavaan biokaasun kysyntään hyödyntämällä maatalousjätettä kaasun raaka-aineena. Tällainen toimintamalli edellyttää sekä rahoitusta että maatilojen ja muiden toimijoiden tiivistä yhteistyötä. Haasteista huolimatta Biotehtaalla uskotaan biokaasun tulevaisuuteen. Yritys on toteuttanut omien laitostensa kaasunjakeluun liittyviä infrahankkeita sekä tehnyt liikenteen biopolttoainetuotannon aloittamista koskevia laskelmia. Myös yrityksen biolaitosten materiaalivirtojen hallintaa on kehitetty. Biohajoavan jätteen nykyistä tehokkaampi kanavointi kaasuenergiaksi on kiinni ennen kaikkea potentiaalisten asiakkaiden valmiuksista siirtyä puhtaamman käsittelymenetelmän hyödyntäjiksi. Usein epäselvät laintulkinnat sekä verotus- ja tukitoimet hankaloittavat tätä siirtymistä. – Biokaasuinvestointeja tehtäessä on pystyttävä luottamaan siihen, että keskeiset vallitsevat käytännöt ovat voimassa vielä kymmenen vuoden päästä, Suvilampi korostaa. Etelä-Karjala sykkii vihreää voimaa Lappeenrannassa ympäristöystävälliset energiantuotantotavoitteet näkyvät kaupungintalolla tehtyjä strategisia linjauksia myöten. Etelä-Karjalan maakuntakeskus on virallisesti sitoutunut vähentämään hiilidioksidipäästöjään 80 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Kunnianhimoiseen tavoitteeseen pääseminen edellyttää perinteisten energiamuotojen osittaista korvaamista kaasulla, biopolttoaineilla, maalämmöllä sekä aurinko- ja tuulivoimalla. Tällä hetkellä maakaasua käytetään Lappeenrannassa erityisesti talvella täydentävänä energianlähteenä kaukolämmön tuotannossa. Kaasuinfran osalta tilanne on erityisen hyvä Rauhan alueella, missä järjestettiin vuoden 2012 loma-asuntomessut. Paikallinen aluelämpökeskus tuottaa lämpöenergiaa hyödyntäen maakaasun ohella aurinkoenergiaa sekä geotermistä lämpöä Saimaasta. Biokaasun tuotantopotentiaalia uskotaan löytyvän uuden jätevedenpuhdistamon lietteen jalostamisesta vihreäksi energiaksi. Gasum, Helsingin Energia ja Metsä Groupiin kuuluva Metsä Fibre Oy ovat yhtenä vaihtoehtona selvittäneet biokaasua tuottavan biojalostamon rakentamista Joutsenoon. Jalostamo tuottaisi uusiutuvasta puuraaka-aineesta biokaasua, joka siirrettäisiin Gasumin kaasuverkossa Helsingin Energian Vuosaaren voimalaitokselle. Biokaasun tuotannossa käytettäisiin muun muassa sellutehtaan puunhankinnan sivuvirroista syntyvää ylimääräistä metsähaketta ja kuorta, joka kaasutettaisiin ja jalostettaisiin vähintään 95-prosenttisesti metaaniksi. Lopputuote vastaisi koostumukseltaan maakaasua. Hanke ei ole kuitenkaan kannattava nykyisissä olosuhteissa. – Valmiin kaasuputkiston ansiosta biokaasun tuotanto kannattaa tehdä täällä, missä on paljon metsäteollisuutta. Näin voitaisiin merkittävästi tehostaa Helsingin maankäyttöä, vähentää ilmastopäästöjä ja estää turhaa liikkumista, mikä syntyisi hakerekkarallista pääkaupunkiseudulle, perustelee Lappeenrannan kaupungin kehitysjohtaja Markku Heinonen. Lappeenranta ja Gasum ovat Green Energy Showroom -yritysverkoston aktiivitoimijoita, joiden voimin toteutetaan Etelä-Karjalan uutta vihreämpää strategiaa. Energia- ja ympäristöalan yrityksille ja toimijoille avoimessa yhteisössä yhdistyvät yliopistotason huippuosaaminen sekä innovatiivinen yritystoiminta. Yksi tärkeä kysymys liittyy liikenteen päästöihin ja niiden vähentämiseen. – Lappeenrannan teknillisen yliopiston opiskelijat ovat tehneet selvityksen biokaasun liikennekäyttöön siirtymisestä. He ovat jalkautuneet kuntalaisten pariin ja kyselleet heidän mielipiteitään sekä kertoneet heille biokaasuun liittyvistä kustannuseduista, kertoo Heinonen. TEKSTI Ari Rytsy Varastointi tutkimuksen polttopisteessä M onitieteellisessä Neo-Carbon Energy -projektissa tarkastellaan tuuli- ja aurinkoenergiaan perustuvaa energiatulevaisuutta sekä ennakoidaan siihen liittyvää yhteiskunnallista ja taloudellista muutosta. Projekti on Turun yliopiston tulevaisuuden tutkimuskeskuksen, Lappeenrannan teknillisen yliopiston ja VTT:n yhteishanke, joka on yksi kolmesta uudesta Tekesin strategisesta tutkimusavauksesta, joilla pyritään luomaan uutta huippuosaamista ja tavoitellaan uusien ja merkittävien kasvualojen syntyä Suomeen. Gasum osallistuu projektin ohjausryhmä työskentelyyn. Kaasuvarastointi kiinnostaa Viideksi vuodeksi myönnetyn Tekes-rahoituksen turvin toteutettava projekti kehittää energiajärjestelmää, jossa aurinko- ja tuulivoimalla tuotettua energiaa varastoidaan synteettiseen maakaasuun. Kaksivaiheisessa muuntoprosessissa hyödynnetään vetyä sekä ilmasta saatavaa hiilidioksidia. Tuloksena on metaania, jota voidaan jaella jo olemassa olevan maakaasuver- kon kautta. Liikenteen ja teollisuuden hiilidioksidipäästöt pystytään ottamaan talteen ja käyttämään uudelleen energiajärjestelmän hiilen lähteenä. – Uusiutuvan energian tuotanto vaihtelee, joten varastointikysymykset kiinnostavat ympäri maailmaa. Meidän laskelmiemme mukaan kaasuvarastointi on taloudellisesti toteuttamiskelpoinen vaihtoehto, kertoo Lappeenrannan teknillisen yliopiston vihreään energiaan ja teknologiaan erikoistunut sähkötekniikan professori Jarmo Partanen. työpaikkojen, vientituotteiden ja paikallisten tuotantomuotojen luomisessa. Potentiaaliset liiketoimintamahdollisuudet kiinnostavat myös Lappeenrantaa. – Lappeenranta haluaa olla Pohjois-Euroopassa johtava uusiutuvan energiantuotannon kaupunki. Siksi panostamme biokaasuun ja siihen liittyvään tutkimustoimintaan, täydentää Lappeenrannan kaupungin kehitysjohtaja Markku Heinonen. Potentiaalia ja mahdollisuuksia Neo-Carbon Energy -projekti luo energiaa käyttävälle teollisuudelle sekä kotimaisille startup-yrityksille uusia innovaatio- ja liiketoimintamahdollisuuksia. Lisäksi kotitalouksilla ja paikallisyhteisöillä voi olla merkittävä rooli tulevaisuuden energiajärjestelmässä. Ne voivat tuottaa sähköenergiaa yleiseen verkkoon ja käyttää tuottamaansa energiaa omassa taloudellisessa tuotannossaan. Pitkällä aikavälillä aurinko- ja tuulienergia voi tarjota Suomelle merkittävän mahdollisuuden uusien 1/2015 gasetti 9 TEEMA KAASUN TULEVAISUUS TEKSTI Ari Rytsy Meriliikenteeseen lisää LNG-aluksia EU:n rikkidirektiivi on lisännyt meriliikenteen investointeja LNG-käyttöisiin aluksiin. Nesteytetyn maakaasun suosio on kasvussa myös teollisuuden ja raskaan liikenteen parissa. V uoden 2015 alussa voimaan astunut EU:n rikkidirektiivi määrää laskemaan laivojen polttoaineiden rikkipitoisuuden yhdestä prosentista 0,1 prosenttiin Itämerellä, Pohjanmerellä ja Englannin kanaalissa. Direktiivi tähtää laivojen saasteiden rajoittamiseen, josta päätettiin neljä vuotta sitten kansainvälisessä merenkulkujärjestössä IMO:ssa. Muutoksen myötä meriliikenteen toimijat ovat ryhtyneet toimenpiteisiin alustensa päästöjen hillitsemiseksi. LNG eli nesteytetty maakaasu on otettu vastaan varteenotettavana vaihtoehtona laivojen pakokaasupesureille. Viimeksi AS Tallink Grupp ilmoitti investoivansa uuteen LNG-käyttöiseen matkustaja-autolauttaan, joka tulee liikennöimään Helsingin ja Tallinnan välisellä reitillä. Laiva rakennetaan Meyer Turun telakalla, ja siinä käytetään Wärtsilän monipolttoainemoottoreita. Samaa suomalaista moottoriteknologiaa hyödynnetään vuoden 2015 lopulla valmistuvassa maailman ensimmäisessä LNG-käyttöisessä jäänmurtajassa. Myös suomalainen logistiikkayritys Containerships on tehnyt tilaukset uusista LNG-laivoista, joita on tarkoitus käyttää meriliikenteen tavarakuljetuksissa. – Meriliikenteessä on jo LNG:tä käyttäviä aluksia, joten kyseinen teknologia on osoittautunut toimivaksi. Suurempana kysymyksenä pidetään LNG:n hintaa ja saatavuutta, joka paranee kasvavien volyymien myötä, sanoo Skangassin johtaja Tommy Mattila. kin markkinoita on näköpiirissä, sillä ympäristönsuojelu- ja energiatehokkuusvaatimukset ovat herättäneet teollisuuden harkitsemaan polttoöljyn korvaamista LNG:llä ja perinteisellä maakaasulla. LNG:n tarjonnan osalta tilanne näyttää hyvältä, sillä Skangassin Porin LNG-terminaalin rakennustyöt etenevät aikataulun mukaisesti. Rakennuksen kattokupoli on jo asennettu, ja seuraavaksi työmiehet pääsevät asentamaan sisätilojen prosessilaitteita. Porin terminaalin on tarkoitus valmistua syksyllä 2016. Myös Tornio ManGa LNG -hankkeen terminaalin maanrakennustyöt ovat käynnistyneet Röytän satamassa. Molempien terminaalien myötä LNG:n toimitusvalmiudet paranevat merkittävästi niin meriliikenteen kuin muidenkin LNG:n käyttäjien osalta. – Osalle lähialueen asiakkaista LNG:tä voidaan toimittaa suoraan terminaaleista kaasuputkea pitkin, toisille taas rekkakuljetuksella. Tulevaisuudessa kuljetuskapasiteettia tullaan lisäämään LNG:n kysynnän kasvun myötä, Mattila vahvistaa. ”Meriliikenteessä on jo LNG:tä käyttäviä aluksia, joten kyseinen teknologia on osoittautunut toimivaksi jutuksi.” LNG:n liikennekäyttö vetää Pohjoismaissa LNG:n meriliikennekäyttö on ottanut hyvin tuulta alleen Norjassa, missä liikenteessä on noin 50 LNGalusta. Ruotsi on puolestaan vauhdittanut LNGtankkausasemien rakentamista raskaan liikenteen tarpeisiin. Mattila korostaa, että kaikilla kolmella Pohjoismaalla on hyvin samanlaiset tarpeet LNG:n käytön suhteen. – Voimme ottaa oppia Norjan ja Ruotsin kokemuksista ja hyödyntää niitä täällä Suomessa. Uusia- 10 g a s e t t i 1 / 2 0 1 5 KAASUPÖRSSIN KAUPANKÄYNTIVOLYYMIN OSALTA VUODEN 2015 TAVOITTEEKSI ON ASETETTU 2 080 GWH, JOKA ON 10 PROSENTTIA SUUREMPI KUIN VUONNA 2014 TOTEUTUNUT KAUPANKÄYNTIVOLYYMI. LÄHDE: GASUM.FI/KAASUPORSSI 10 % TEKSTI Kati Jalagin Kaasulla edessä mahdollisuuksien tulevaisuus Ympäristöystävällisen energian hyödyntäminen Maa- ja biokaasun tulevaisuudennäkymät ovat positiiviset. Kaasun tuotannon ja käytön mahdollisuudet ovat nousujohdanteessa, ja vuoteen 2050 mennessä kaasu tulee valtaamaan alaa muun muassa maa- ja meriliikennekäytön osalta. MAAKAASU BEATE RAABE, SECRETARY GENERAL EUROGAS Kaasun kokonaiskysyntä voi kasvaa 26 prosentista (vuosi 2010) 32 prosenttiin vuoteen 2050 mennessä, mikäli positiivinen suuntaus kohdistuu ympäristön huomioimiseen, uusiutuvan energiankäytön lisäämiseen sekä ydinvoiman käytön vähentämiseen. Voimme myös olettaa biokaasun tuotannon kasvavan samanaikaisesti, kaasun kokonaiskysynnän kasvun tapaan. ROBERT JUDD, SECRETARY GENERAL GERG Maa- ja biokaasu ovat tärkeässä roolissa tulevaisuuden energiasysteemissämme vuonna 2050 sekä myös tämän jälkeen. Muun muassa sähkö- ja lämmityssektoreilla käytetään entistä enemmän uusiutuvaa energiaa. Ilman maa- ja biokaasun käyttöä eteemme avautuvat mahdollisuudet saatetaan menettää. Kaasuteknologia on olennainen tekijä, joka mahdollistaa tulevaisuuden älykkään ja vähähiilisen energiaverkoston syntymisen. TAGE FREDRIKSSON, TOIMIALAPÄÄLLIKKÖ BIOENERGIA RY On tunnistettu, että biokaasulla ja maakaasulla on hyvät polttoaineominaisuudet erilaisiin tarpeisiin. Kaasun rooli pysyy Suomessa tärkeänä toimivan jakelujärjestelmän avulla, joka tulee kehittymään jo lähivuosina. Kaasu korvaa tulevaisuudessa yhä enemmän lämmön erillistuotannon nykyisiä vanhoja ratkaisuja ja käyttö liikenteen polttoaineena on kasvava mahdollisuus. Kaukolämmön sekä energian tuotannossa hiili voidaan korvata maakaasulla. Maakaasulla on merkittävä rooli kaukolämmön ja sähkön yhteistuotannossa. Erityisen hyvin maakaasu sopii kombivoimalaitoksiin, joissa on käytössä sekä höyry- että kaasuturbiini. Puhtaita savukaasuja tai maakaasuliekkiä voidaan hyödyntää esimerkiksi tuotteiden valmistusprosesseissa, joissa tarvitaan kuumennusta, kuivausta tai kypsennystä. BIOKAASU Biokaasun tuotanto- ja jalostuslaitoksessa tuotettu biokaasu mahdollistaa niin sanotun suljetun kierron, jossa on mukana biojätteiden ja jätehuollon hyötykäyttö, energiantuotanto, maatalous sekä ruoantuotanto. Biokaasun tuotanto on mahdollista eri raaka-aineista käyttämällä esimerkiksi mädätysprosessia. BIO-SNG JA E-KAASU Bio-SNG (Synthetic Natural Gas) eli synteettinen biokaasu tuotetaan kaasutustekniikalla metsäenergiasta. Tähän käytetään termistä prosessia sekä metanointiprosessia. Bio-SNG:tä voidaan hyödyntää biokaasun tavoin esimerkiksi liikennekäytössä. E-kaasulla tarkoitetaan uusiutuvan sähkön muuntamista metaaniksi. Tämän teknologian myötä laajamittainen uusiutuvan energian varastointi on mahdollista. Uusiutuvan sähkön muuntoprosessissa voidaan tuottaa myös vetyä, joka voidaan varastoida muuhun käyttöön. KAASU LIIKENNEKÄYTÖSSÄ Kaasua voidaan hyödyntää monipuolisesti liikennekäytössä. Meriliikenteessä tämä tarkoittaa esimerkiksi laivojen varustamista kaasumoottorein ja LNG:n käyttöä laivaliikenteen polttoaineena. Maaliikenteessä maakaasua ja biokaasua voidaan hyödyntää useiden eri ajoneuvojen polttoaineena. Metaanipitoinen biokaasu on liikenteen polttoaineena rinnastettavissa maakaasuun. 1 / 2 0 1 5 g a s e t t i 11 NIMI Petri Parvinen TYÖ professori, Aalto-yliopisto ja Helsingin yliopisto KOULUTUS FT Teknillisestä korkeakoulusta (tuotantotalous), maisterintutkinnot London School of Economicsista ja Tukholman kauppakorkeakoulusta ASUINPAIKKA Helsinki, kotoisin Turusta PERHE vaimo ja keväällä syntynyt poika HARRASTUKSET metsästys, kalastus, rock, golf MOTTO ”Voimaa ja notkeutta.” 12 g a s e t t i 1 / 2 0 1 5 PETRI PARVINEN: Uuden myyminen vaatii verkostoja Energia-alalle, jos mihin, mahtuu professori Petri Parvisen mukaan innovaatioita. Ideoiden jalostaminen menestystarinoiksi edellyttää kovaa työtä, psykologista silmää ja usein myös tuuria. TEKSTI Hanna Rusila KUVAT Sami Tirkkonen elko harva on ehtinyt 37-vuotiaana yhtä paljon kuin Petri Parvinen. Rennosti pukeutuneen professorin puheenparsi on nuorekas, ja ideoita sinkoilee. Mies puhuu palvelukokemuksista, managed services -ajattelusta ja YouTube-tutoriaaleista niin innokkaasti, että hän epäilemättä tuntee myynnin maailman – ja rakastaa sitä. Parvinen väitteli 25-vuotiaana filosofian tohtoriksi tuotantotaloudesta. Hän on ollut perustamassa kolmeatoista yritystä ja istunut useissa hallituksissa. Nykyisin hän toimii myynnin johtamisen professorina Aalto-yliopistossa sekä strategisen markkinoinnin ja johtamisen professorina Helsingin yliopiston metsätieteen laitoksella. Kaasuasioita Parvinen pohtii yhtenä Gasumin tämänvuotisen innovaatiokilpailun tuomareista. Kesäkuussa huipentuvan kisan taso on yllättänyt hänet myönteisesti. M 1 / 2 0 1 5 g a s e t t i 13 ”Energiasektorilla innovaatiomyynnin merkitys on valtava.” − Vaikka aihe on spesifi eli kaasun käyttö maantieliikenteessä, kilpailutöissä on paljon konkretiaa. Monet liittyvät esimerkiksi kaasusovellusten rahoittamiseen, Parvinen kiittelee. Innovaatioissa eri säännöt Suomea kutsutaan mieluusti innovatiiviseksi maaksi, mutta kansantalouden veturit ovat taantuman jäljiltä yhä haussa. Vaikka perinteinen myynti sujuisikin, se ei riitä jatkuvasti muuttuvassa maailmassa. Innovaatioiden kauppaamiseen pätevät Parvisen mukaan eri pelisäännöt. – Esimerkiksi uuden lääkkeen läpimurto markkinoilla riippuu pitkälti lääkeyhtiön suhteista hoitolaitoksiin. Politiikka, sisäpiirit, avainhenkilöt ja oikeaaikaisuus liittyvät olennaisesti innovaatioiden kaupallistamiseen, hän painottaa. Energiamarkkinoille innovaatioita mahtuu lähes rajattomasti, kun globaaleihin ympäristö- ja kustannushaasteisiin etsitään ratkaisuja. Parvinen mainitsee suunnannäyttäjänä Mäntsälän Sähkön, joka alkaa pian lämmittää omakotitaloja hakukoneyhtiö Yandexin tietokonekeskuksen hukkalämmöllä. Tekninen toteutus on maailmassa ensimmäinen laatuaan. – Innovaatiokilpailut voisivat vauhdittaa monia muitakin teollisuudenaloja ja olla systemaattinen osa yritystoimintaa. Jos esimerkiksi 50 suurinta teollisuusyritystä järjestäisivät vuosittain vastaavan kisan kuin Gasum, syntyisi nopeasti vaikka mitä, professori visioi. Elintärkeät henkilösuhteet Innovaatioilla luodaan liiketoimintaa, mutta ne ovat vasta ensiaskel. Gasumin innovaatiokisan viisi kärkijoukkuetta kehittävät parhaillaan ideoitaan eteenpäin. Joukossa on muun muassa yrityksille tarkoitettu kaasuautojen yhteiskäyttöhanke sekä malli liikennebiometaanin tuottamiseksi kustannustehokkaasti. Jos ideat alkavat jalostua myytäviksi tuotteiksi, vuorossa on asiakkaiden vakuuttaminen – ja tähän tyssää moni lupaava hanke. Miten siinä onnistutaan? – Innovaatiomyynti on ennen kaikkea verkostojen ja luottamuksen rakentamista, siis psykologiaa, Parvinen kiteyttää. 14 g a s e t t i 1 / 2 0 1 5 – Tilanne on uusi sekä myyjälle että ostajalle. Ei ole valmista tarjouskilpailua, ei budjettia, ei hinnoittelua. Tuote on vasta kehitteillä tai upouusi, kuten monesti yhteistyökumppanitkin. Siksi henkilösuhteiden ja luotettavuuden merkitys korostuu enemmän kuin rutiinimyynnissä. Asiakkaalle kannattaa painottaa erityisesti sitä, miten hän hyötyy uutuudesta. Innovaatiomyynti on silti vain osittain sama asia kuin ratkaisumyynti, josta puhutaan räätälöityjen tuote- ja palvelukokonaisuuksien yhteydessä. − Innovaatiomyynti voi olla paljon muutakin, koska tuote hakee vielä muotoaan. Yhteistä ratkaisumyynnin kanssa on se, että asiakas ei ole tehnyt samanlaista kauppaa aiemmin, Parvinen määrittelee. Uutuuden myyjän on tunnettava kattavasti asiakkaan toimiala ja tarpeet sekä rakennettava verkostoja. Parvinen virnistää kauppatieteilijämäisesti, että insinööreistä on innovaatiomyynnissä iso hyöty. − Asiakas haluaa valmiin kokonaisuuden eikä itsepalvelua. Insinöörit tuntevat substanssin ja pyrkivät tyypillisesti tekemään asiat helposti. Asiakashyödyt faktoiksi Parvinen muistuttaa, että innovaatioiden kaupallistaminen on myös tuuripeliä. Joskus pelkkä ajoitus ratkaisee, lähteekö idea lentoon. Olennaista on silti kova työ. Harva idea on niin hyvä, että se ”breikkaa” ilman aktiivista myyntiä, pelkästään tietoisuutta levittämällä. Useimpia joudutaan myymään sitkeästi, ennen kuin työ kantaa hedelmää. Arkisena esimerkkinä Parvinen mainitsee särjestä valmistettavat kalapullat. − Idea on hyvä, koska särkipullat voisivat korvata epäterveelliset nugetit ja järvien hoitokalastus yhdistyisi liiketoimintaan. Se ei kuitenkaan ole niin loistava, että tuote menisi itsestään kuin kuumille kiville, hän havainnollistaa. Nuori professori viihtyy luonnossa kalastaen ja metsästäen. Hän toimii myös Suomen Metsäyhdistyksen puheenjohtajana. Energia-alalla Parvinen näkee paljon potentiaalia muun muassa metsäyhtiöiden puunjalostustähteistä kehittämissä biopolttoaineissa. Uutta liiketoimintaa syntyy kaiken aikaa metsäsektorin integroituessa muihin teollisuudenaloihin. Petri Parvisen mukaan luontaisesti hyvät myyjät ovat aina saaneet kaupaksi uusia ideoita. Innovaatio- ja rutiinimyyntiin pätevät kuitenkin eri säännöt. Energia muodostaa muutenkin metsäyhtiöiden selkärangan. − Ympäristöystävällisten energiainnovaatioiden kaupallistamista auttaisi, jos isojen asiakkaiden saamat hyödyt dokumentoitaisiin. Faktat toimisivat myyntiargumenttina vietäessä uutuuksia esimerkiksi Kiinaan, Parvinen pohtii. − Joku tekee vielä taatusti rahaa ympäristöystävällisellä energiantuotannolla. Energiasektorilla innovaatiomyynnin merkitys onkin valtava. tarjoamalla esimerkiksi automaatioratkaisuja tai tuotetaan niin mieluisa palvelukokemus, että asiakkaassa herää halu ostaa. Yritykset voivat nostaa osaajiaan esiin esimerkiksi tekemällä havainnollisia käyttöohjeita. – Teknologiapuolella hyödynnetään jo mukavasti YouTube-videotutorointeja. Niissä asian perinpohjaisesti osaava henkilö näyttää vaihe vaiheelta, kuinka tuote asennetaan. Kilpailukykyistä energiaa Ratkaisevat ensikaupat Parvisen mukaan alkuvaiheen onnistumiset voivat ratkaista innovaatiomyynnissä kaiken. − Jos ensikauppa on sellainen, että asiakas saa siitä merkittävän liiketoimintaedun, tuote voi räjäyttää pankin, hän uskoo. Ihannetapauksessa innovaation kehittäjä löytäisi ensiostajaksi lead playerin eli ison pilottiyrityksen, tarvittaessa valtion avulla. Hyödylliseksi voisi osoittautua myös malli, jossa kasvuyritykset ”telakoituisivat” isojen kylkeen kumppanuussuhteeseen, tietynlaiseen symbioosiin. − Kaikki tietävät, etteivät tuputus ja ”osta, osta” -tyyli enää toimi. Nykymaailmassa myydään yhteisiä hyötyjä eli profit sharingia, Parvinen painottaa. Hyvä myynti kiteytyy tyypillisesti kahteen ulottuvuuteen: joko asiakkaan elämää helpotetaan Parvinen ei ota kantaa Suomen energiapoliittisiin ratkaisuihin tai siihen, mihin suuntaan valintoja pitäisi viedä. Kauppatieteilijänä hän tarkastelee kysymystä mieluummin talouden näkökulmasta. − Eri energiamuodot ovat kannatettavia silloin, kun niiden kilpailukyvystä huolehditaan. Jos tehdään päätös tietystä energiaratkaisusta, on osoitettava, miten se lisää Suomen kokonaiskilpailukykyä, hän näkee. Valinnat liittyvätkin Parvisen silmissä koko yhteiskunnan etuun. Autuaaksi tekevää energianlähdettä ei hänen mukaansa ole. − Myös ympäristöystävällisyys kannattaa muuttaa konkretiaksi: näin me hyödymme paikallisesta pienvesivoimalasta tai biokaasulaitoksesta. Oikealla tiellä ollaan silloin, kun asiakas pystyy hyödyntämään esimerkiksi kaasua, ja samalla kokonaisriskit pienenevät. Biokaasu KUVA GASUM TEKSTI Maisa Lappi GASUM-BIOKAASU Lihanjalostustuotteet valmistuvat Gasumin biokaasulla BIOKAASUN TUOTANTO Kotimaista biokaasua kahvinporoista ja banaaninkuorista Lahden Kujalan jäteaseman yhteyteen avattiin integroitu biokaasun tuotanto- ja jalostuslaitos. G asumin ja LABIOn yhteishankkeen biokaasun tuotantolaitoksen virallisia avajaisia vietettiin Lahdessa 3. päivä maaliskuuta. Ympäristöministeri Sanni Grahn-Laasonen toi avajaispuheessaan esiin kiertotalouden teeman. – Kiertotalouden taloudelliset mahdollisuudet on arvioitu valtaviksi. Kiertotalouteen siirtyminen on välttämätöntä, ja jäteliiketoiminnan kehittyminen on tässä avainasemassa, totesi Sanni GrahnLaasonen. – Valtioneuvosto linjasi viime keväänä, että Suomen talouden nousun uudet kärjet ovat cleantech ja biotalous. Menestyäkseen kiertotalous tarvitsee yrityksiä ja muita toimijoita, jotka ovat valmiita kehittämään toimintaansa muuttuvan ympäristön tarpeiden mukaisesti. Kujalan laitos edustaa tulevaisuutta ja on erinomainen esimerkki kiertotaloudesta ja paikallisten toimijoiden yhteistyöstä, lisäsi Grahn-Laasonen. 16 g a s e t t i 1 / 2 0 1 5 Biokaasua kysynnän tarpeisiin LABIOn hallituksen puheenjohtaja Martti Lipponen kertoi, että Kujalan laitos on Suomen ensimmäinen kuivamädätysteknologiaa hyödyntävä biokaasulaitos. Gasum jalostaa LABIO:n viereisessä laitoksessaan syntyneen raakakaasun maakaasua vastaavaksi biokaasuksi, joka syötetään Kujalasta Gasumin maakaasuputkiin. Laitos tuottaa vuodessa biokaasua 50 gigawattituntia, eli esimerkiksi vuoden polttoaineet noin 6 000 henkilöautolle. Kompostointikäsittelyssä jäljelle jäävä komposti päätyy päijäthämäläisille pelloille lannoitteeksi tai Kekkilän kasvualustojen raaka-aineeksi. Uusiutuva ja kotimainen biokaasu tarjoaa joustavan ja tehokkaan tavan vähentää energiankäytöstä aiheutuvia päästöjä. Gasumin toimitusjohtaja Johanna Lamminen totesi puheenvuorossaan, että biokaasun merkitys tulee jatkossa vain kasvamaan kuljettaessa kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa. Lihanjalostusyritys Yrjö Wigren Oy siirtyy käyttämään Gasum-biokaasua elintarviketuotannossaan. Wigren on ensimmäinen maakaasua käyttävä yritys Suomessa, joka valmistaa lihanjalostustuotteensa kotimaisella Gasum-biokaasulla. Biokaasun käyttö mahdollistaa Wigrenille ympäristöystävällisen tuotannon kotimaisella, jätteistä tuotetulla biopolttoaineella sekä uusiutuvan energian osuuden nostamisen yrityksen lihanjalostustuotannossa. Gasum-biokaasulle oma merkki Vuoden 2014 lopulla lanseerattu Gasum-biokaasu-merkki vahvistaa biokaasulla valmistetun tuotelinjan suomalaisuuden ja ympäristöystävällisyyden. Merkki välittää tuotteen kuluttajille viestin yrityksen vastuullisuudesta ja ympäristöajattelusta. Samalla kuluttajat voivat tehdä vihreän valinnan, ja ostaa suomalaisella biokaasulla valmistetun tuotteen. Energiakauppa KUVA GASUM TEKSTI Amanda Vainio ENERGIAMARKKINAT Maakaasun hinta laskenut voimakkaasti M aakaasun M2014-tariin energiamaksun vuosituotteen hinta on laskenut viime kesäkuusta tämän vuoden huhtikuuhun 26 prosenttia. Hinnan laskun taustalla on kesäkuussa 2014 alkanut raakaöljyn hinnan romahdus. Keskeisin maakaasun hintaa ohjaava tekijä on raakaöljyn hintakehitystä seuraava raskaan polttoöljyn hinta. Alimmillaan raakaöljyn hinta kävi tammikuussa tasolla 46 USD/bbl, minkä jälkeen se kääntyi nousuun. Hinnat ovat kuitenkin edelleen lähihistoriaan verrattaessa alhaisella tasolla, noin 60 USD/bbl. Kuluneen talven ja kevään aikana markkina on hakenut suuntaansa. Tammikuun puolivälissä alkaneen hintojen nousun taustalla olivat Libyan lisääntyneet levottomuudet, Irakin toimitusongelmat ja Yhdysvaltojen aktiivisten poraustornien määrän lasku. Maaliskuun alussa raakaöljyn hinnat kääntyivät kuitenkin jälleen laskuun, kun dollari vahvistui euroa vastaan ja Yhdysvaltojen tuotanto jatkoi kasvuaan sekä varastot oli- Maakaasun M2014 tariffin veroton energian hinta €/MWh 29 27 25 Maakaasun veroton hinta (vuosituote), ei sis. siirtoa 23 Hintaennuste 21 19 17 15 1 2 3 4 5 6 7 2014 8 9 10 11 12 1 2 3 4 5 6 7 2015 8 9 10 11 12 vat ennätyslukemissaan. Maaliskuun jälkimmäisellä puoliskolla hinta haki jälleen suuntansa. Merkittävämpiä hinta-ajureita olivat Iranin kanssa käytävät neuvottelut, Saudi-Arabian tuotannon kasvu ja Jemenin kriisi. Iranin kanssa saatiin lopulta muodostettua raamisopimus huhtikuun alussa, mutta lopullisen sopimuksen syntyminen kesäkuussa on vielä epävarmaa. Huhtikuussa öljyn hinta on ollut nousussa. Hintaa ovat tukeneet EIA:n odotuksia heikommat varastoluvut ja Lähi-idän geopoliittinen tilanne. Lisäksi markkinoilla uskotaan Yhdysvaltojen tuotannon kääntyvän laskuun. Maakaasun hintaan vaikuttavat lisäksi kivihiilen ja sähkön hintakehitys. Kivihiilessä maailmanmarkkinahinta on edullinen, sillä markkinalla vallitsee rakenteellinen ylitarjonta ja varastot ovat täynnä. Lisäksi päästöoikeuksien alhaiset hinnat tekevät hiilestä suhteellisesti edullisemman. Myös pohjoismaisilla sähkömarkkinoilla sähkön hinta on ollut edullinen, kun suuret sademäärät sekä lumien sulaminen lisäävät tuotantopainetta ja leuto sää pitää kulutuksen pienenä. 1 / 2 0 1 5 g a s e t t i 17 Puhtaampi liikenne FAKTA Biokaasun hinta aleni 0,928 euroon litralta Gasumin tankkausasemilla 2. helmikuuta 2015. Liikennepolttoaineista biokaasu on uusiutuvista markkinoiden edullisin polttoaine. AUTON RATISSA Kaasuauto alle huollon ajaksi Auton huollattaminen Lohjalla voi osoittautua yllättäväksi ympäristöteoksi. TestTecin autokorjaamo on tarjonnut viime syksystä asti asiakkailleen sijaisautoksi Seat Mii -kaasumallia. – Palaute kaasuautosta on ollut todella positiivista, yrittäjä Panu Tiililä sanoo. Test-Tecille tärkein peruste kaasuauton hankkimiselle oli ympäristö. Matalien hiilidioksidipäästöjen lisäksi kaasuautosta ei synny terveydelle haitallisia pienhiukkasia, mikä on suuri etu siirreltäessä autoa korjaamohallissa. Toki taloudellisuudellakin oli osuutta asiaan. – Annamme auton ilmaiseksi käyttöön, ja viikkoa kohden kulut ovat olleet meille vain noin 14 euroa, Tiililä kertoo. Kahden kaasutankkausaseman myötä Lohjalla on otolliset olosuhteet ekologiseen autoiluun: kummaltakin asemalta on mahdollista tankata niin maakaasua kuin kotimaista ja uusiutuvaa biokaasuakin. KAASUAUTOILU Europcar on hankkinut 10 kaasukäyttöistä Audi A3 g-tron vuokraautoa. Autot toimivat huollon sijaisautoina ja niitä on tarjolla Audi Center Herttoniemessä, Airportissa ja Espoossa. Europcarin hallinnoima vuokra-autokanta on noin 2 200 ajoneuvoa. Tila-auto-, pienoisbussi-, maastoauto- ja hyötyajoneuvokalustosta löytyy kulloiseenkin tarpeeseen soveltuva auto, tarvittaessa myös nelivetoisena. 18 g a s e t t i 1 / 2 0 1 5 KUVA AUDI Europcarille kaasukäyttöisiä vuokra-autoja Puhtaampi liikenne Maakaasun hiilidioksidipäästöt ovat noin neljänneksen ja biokaasun yli 90 prosenttia pienemmät kuin bensiinillä. NESTEYTETTY BIOKAASU Skangass avasi LBG:n markkinat Pohjoismaissa LÄHDE: INSINÖÖRI-LEHTI Skangass on solminut ruotsalaisen FordonsGasin kanssa nesteytetyn biokaasun (LBG) hankintasopimuksen vuodelle 2015. LNG:n lastaukset tehdään FordonGasin kalustolla Porvoossa, Skangassin nesteytyslaitoksella. Lastaukset aloitettiin maaliskuun 2015 lopulla. LNG LIIKENTEESSÄ Baltian ensimmäinen LNG-asema toimintaan MERENKULKU Skangassille uusi bunkrausalus Gasum Oy:n tytäryhtiö Skangass on tilannut uuden LNG-aluksen, joka toimii sekä bunkrausaluksena että LNG-jakelutankkerina Pohjanmeren ja Itämeren meriliikenteen alueella. Alankomaissa Royal Bodewes -telakalla rakennettavan aluksen on arvioitu valmistuvan vuoden 2017 alkupuolella. Bunkrausalus helpottaa LNG:n saatavuutta asiakkaille ja vähentää laivojen käyntejä satamassa. Suunnitteluvaiheessa kiinnitetään erityistä huomiota aluksen laivasta laivaan -tankkaustoimintoihin, jotta varmistetaan mahdollisimman tehokas LNG:n tankkaus merellä. Aluksen rakentaminen kuuluu FLEXI-yhteishankkeeseen, jonka tarkoituksena on kehittää LNG-tankkauksen infrastruktuuria. Baltian maiden ensimmäinen LNGasema on otettu alkuvuodesta käyttöön Tallinnassa, Virossa. Aseman avasi Alexela Groupin omistama Reola Gaas -yhtiö. Asema on askel kohti kaasubussien käyttöä Viron joukkoliikenteessä. Ensimmäiset kokeilut kaasulla kulkevilla linja-autoilla on jo tehty yhteistyössä muun muassa Tallinnan joukkoliikenteen kanssa. Yhtiön tavoitteena on saada vuoden loppuun mennessä Viron alueelle liikennöimään kuudesta kymmeneen kaasubussia. 1 / 2 0 1 5 g a s e t t i 19 Innovointi IDEAKILPAILU Suomalaista työelämää kehittämässä INNOVAATIOKILPAILU Hyvän ilman linnut laskeutuivat finaalivaiheeseen Gasumin Hyvän ilman lintu -innovaatiokilpailussa haetaan uusia ideoita luonnonkaasun käytön lisäämiseksi maantieliikenteessä. Alkuvuoden aikana arvovaltaisen arviointiraadin haastavana tehtävänä on ollut valikoida parhaat kilpailuun ilmoittautuneista 130 ideasta. Helmikuussa tehdyn toisen arviointikierroksen jälkeen mukana on enää viisi ideaa, joiden kehittäminen jatkuu pitkin kevättä. Innovaatiokilpailun voittajan julkistaminen ja palkitseminen tapahtuu 9. kesäkuuta 2015. Gasumin kehittämä kilpailukonsepti pyrkii edesauttamaan kaasualan toimijoita luomaan uusia teknologioita, liiketoimintaa ja yrityksiä sekä edistämään alan tunnettuutta ja toimijoiden verkostoitumista. Kilpailun projekti-ideoilta edellytetään toteutettavuutta tulevien kahden vuoden aikana sekä laajempaa liiketoimintapotenti- aalia. Tämän vuoden kilpailuehdotuksissa on esitetty ajatuksia muun muassa biometaanin liikennekäytön kasvattamiseksi sekä vanhojen bensiini- ja dieselautojen muuntamiseksi kaasukäyttöisiksi. Jatkoon valitut joukkueet BIOBOX: Biometaania kustannustehokkaasti liikennekäyttöön Innovaatiotoimisto IDEA@: Gasum Bi-fuel asennusverkosto (lean partnermodel) LeaseGas: ”Kaasuliittymä” kaasuautoilun aloittamiseen ProGas: Kaasukonversio helpoksi Weegas: Kaasuautojen yhteiskäyttöä yrityksille ja yhteisöille INNOVAATIOYHTEISTYÖ KAASUKONFERENSSI Ratkaisuja yritysturvallisuuskysymyksiin Kaasuala kokoontuu Pariisiin Gasumin turvallisuus ja Haaga-Helian opiskelijaryhmät etsivät uusia ratkaisuja yritysturvallisuuden edistämiseksi. Keväällä 2015 kokoontuvissa innovointityöpajoissa pohditaan vastauksia muun muassa siihen, miten saadaan estettyä ulkopuolisten tekijöiden aiheuttamat vaaratilanteet kaasuputkistolle, ja miten mahdolliset kaivuuvauriot saadaan estettyä. 20 g a s e t t i 1 / 2 0 1 5 Savonlinnan Oopperajuhlien käynnistämä Inspired in Finland -hanke kokoaa ideoita suomalaisen työelämän kehittämiseksi. Mukana yhteistoiminnassa Savonlinnan Oopperajuhlien kanssa ovat Accenture, Ahlström Capital, Andritz, Finnair, Fortum, Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen, OP-Pohjola-ryhmä, Sanoma Media ja Gasum. Hankkeen tammikuussa 2015 käynnistämässä opiskelijoille suunnatussa ideakilpailussa etsitään ideaa uuteen tapaan, menetelmään, tuotteeseen tai palveluun, jolla voidaan kehittää suomalaista työelämää. Voittajalle on luvassa palkallinen trainee-paikka ja 3 000 euron rahapalkinto. Ennen finaalia kilpailun parhaimmisto pääsee tapaamaan hankkeeseen osallistuvien yritysten edustajia ideoiden esittely- ja sparraustilaisuuteen. Kilpailun finaalista valittava kärkikolmikko kutsutaan Savonlinnan Oopperajuhlien yhteydessä heinäkuussa järjestettävään Inspired in Finland -tapahtumaan, jossa julkistetaan kilpailun voittaja. The World Gas Conference (WGC) eli maailman kaasukonferenssi on kolmen vuoden välein järjestettävä tapahtuma, joka kokoaa yhteen kaasualan toimijoita ja asiantuntijoita ympäri maailmaa. Tänä vuonna konferenssi järjestetään Pariisissa, missä esitellään muun muassa kansainvälisten LNG- ja kestävä kehitys -työryhmien tuloksia. Gasum on ollut aktiivisesti mukana molempien työryhmien toiminnassa. www.wgc2015.org Kaasu arjessa TEKSTI Minna Rinne KUVA Vesa Tyni Toni Gerpe ja Johan Karlstedt esittelevät LVI-Dahlin myymälän kattoon asennettuja biokaasulla toimivia säteilylämmittimiä. LVI-Dahl ajatteli lämmityksen uusiksi Tukkualan toimija LVI-Dahl Oy pyrkii Suomen energiatehokkaimmaksi yritykseksi säteilylämmityksen voimin. L VI Dahl Oy:n kiinteistön lämmitys poikkeaa tavanomaisesta. Yrityksen Helsingin Sörnäisissä sijaitsevan myymälän katon rajaan on asennettu pirteän keltaisia biokaasuputkia, jotka liittyvät kaasusäteilylämmittimiin. Biokaasu toimitetaan kiinteistöön putkilla, ja kaasu poltetaan suoraan säteilijöissä. Lämmittimen heijastuspinta heijastaa syntyneen lämmön infrapunasäteilynä lattiaan. – Lattiasta on tullut myymälän mukavin paikka, kun ennen täällä oli todella vilpoista. Jostain syystä Suomessa ei ole ymmärretty nähdä kaasua vaihtoehtona. Keski-Euroopassa säteilylämmitys on tuotantotiloissa ja halleissa yleistä, LVI Dahl Oy:n kehityspäällikkö Johan Karlstedt aprikoi. Uutta ratkaisua kokeillaan käytännössä Dahl on Pohjoismaiden ja Itämeren alueen johtava LVI-tuotteita, kunnallistekniikkaa ja teollisuuden putkituotteita myyvä tukkuliike. Suomen 28 myymälän asiakkaana on 3 000 asennusliikettä. Yrityksen tavoitteena on nousta markkinajohtajaksi energiatehokkuuden ja ympäristöteknologian saralla vuosikymmenen loppuun mennessä. Sörnäisten myymälässä toteutetaan parhaillaan ensimmäistä pilottikokeilua yhteistyössä Gasumin kanssa. – Tietysti meidän täytyy tuntea tekniikka myös itse, ennen kuin sitä voi myydä eteenpäin, Vantaan tulosyksikön päällikkö Toni Gerpe sanoo. Kokonaisuus hallintaan Säteilylämmitys on ollut käytössä menestyksekkäästi talven yli. Vielä tarvitaan ratkaisuja talon sisäistä energian kierrätystä varten. LVI-Dahl ja Gasum ovat tehneet kehitystyötä rakennuksesta poistuvan energian talteenoton, uudelleen hyödyntämisen ja kierrättämisen kanssa. Ratkaisuna on yhteistuotantojärjestelmä (Combine Heat and Power), jota aletaan pian pilotoida Sörnäisten myymälässä. Biokaasuliittymään liitetään seuraavaksi pieni yhteistuotantokone, jonka polttomoottori polttaa biokaasua sekä tuottaa sähköä ja lämpöä suoraan kohteessa. Sähköllä pyöritetään järjestelmän energiansiirto- ja varastointilaitteita. – Kun saamme kaiken valmiiksi, tämä tulee luultavasti olemaan Suomen energiatehokkain kiinteistö, Karlstedt uskoo. Kiinteistön lämmitys yhdestä yksiköstä COMBINED HEAT AND POWER -yhteistuotantokoneen polttomoottori polttaa biokaasua sekä tuottaa sähköä ja lämpöä suoraan kohteessa. SÄHKÖLLÄ KÄYVÄN energian- siirtokoneen sekä yhteistuotantoyksikön tuottamaa lämpöä käytetään kiinteistön lämmitykseen. BIOKAASU POLTETAAN kat- toon asennetuissa säteilijöissä, jotka lämmittävät tilan infrapunasäteilyllä. 1 / 2 0 1 5 g a s e t t i 21 KYLÄSSÄ PORVOON ENERGIA Puhtaasti biokaasulla Porvoon Energian visio on olla asiakkailleen luonnollinen valinta. Siirtyminen maakaasusta biokaasuun on uusi askel valitulla tiellä. TEKSTI Hanna Ojanpää KUVAT Sami Heiskanen mpikujan päässä, piikkilanka-aidan takana sijaitsee Porvoon Energian miehittämätön Harabackan voimalaitos. Lukitun portin pielessä, avainnipun kanssa vieraita vastassa ovat tuotantoinsinööri Peter Tallberg ja kehitysjohtaja, energiainsinööri Jukka Rouhiainen. Vilkaisu taivaalle riittää kertomaan, että laitos ei tänään ole käynnissä: matalan rakennuksen korkeasta piipusta ei nouse vesihöyryä, eikä putkia pitkin mene biokaasulla lämmitettyä kaukolämpöä porvoolaisten tarpeisiin. – Liian lämmintä, Rouhiainen toteaa yksinkertaisesti. Sisälle tullessa selviää, että on ihan hyvä, että biokaasua käyttävät turbiinit ja kattilat eivät ole käynnissä. – Nämä sähköä tuottavat turbiinit ovat vastaavia kuin lentokoneissa, ihan jo ääneltäänkin. Keskustelu tapahtuisi jossain muualla ja ainakin kuulosuojaimet päällä, jos laitteet olisivat käynnissä, Tallberg tietää nojatessaan iloisen punaiseen kaasuturbiiniin. Sähköä maakaasulla tuottavia turbiineja on hallissa kaksi, samoin lämpöä tuottavia kattiloita. Kaasu on ollut tähän tarpeeseen oiva valinta muun muassa käytön vaivattomuuden vuoksi. Katossa menee putkia ja piuhoja ristiin rastiin. Hyvä, että paikalla on insinöörejä selvittämässä tilannetta. – Vihreät nuolet osoittavat veden suunnan. Lämmin, yli sata-asteinen vesi menee kaukolämpöputkessa U 22 g a s e t t i 1 / 2 0 1 5 1. 2. 1. PETER TALLBERG naurahtaa, että ei olekaan ennen istunut biokaasupolttimen päällä. 2. LAITOKSEN TAKANA on muuntajat, joiden kautta kaasuturbiinien tuottama sähkö siirtyy sähköverkkoon. 3. JOKAISELLA MITTARILLA on tehtävänsä. Tolkkisista käsin laitosta seurataan monitorien avulla. 4. TÄLLÄ HETKELLÄ biokaasua ei kulje putkia pitkin kaukolämmön tuottamiseen. 4. asiakkaille ja jäähtynyt paluuvesi tulee takaisin, Tallberg selvittää. Aivan kaikkien venttiilien, putkien ja mittareiden tarkoitusta Rouhiainen ja Tallberg eivät tiedä, sitä varten Porvoon Energiassa on omat asiantuntijansa. – Näin seisokkiaikoina täällä käy joku pari kertaa viikossa katsomassa, että kaikki on kunnossa. Silloin, kun laitos on käynnissä, tarkastuskäyntejä tehdään päivittäin. Lisäksi Tolkkisissa on etävalvonta, mistä käsin mittareita voi seurata reaaliaikaisesti, Rouhiainen rauhoittelee. sissa on häiriöitä, Harabacka on napin painalluksen päässä valmiudessa. – Lämpökattilat käynnistyvät heti, mutta turbiinien kanssa aikaa menee puolisen tuntia, että niistä saa ulos täyden tehon, Tallberg selittää ja jatkaa, että maakaasun vara-polttoaineena on kevytpolttoöljy. – Tosin siihen ei ole koskaan tarvinnut turvautua, hän muistelee. orvoon Energia on ollut Gasumin asiakas vuodesta 1991 eli siitä lähtien, kun Harabackan maakaasuvoimalaitos valmistui. Helmikuun alussa historian kirjat kirjoitettiin uusiksi, kun yritykset tekivät yhteistyösopimuksen biokaasun käytöstä. – Biokaasu tulee meille Espoon Suomenojalta Gasumin maakaasuputkea pitkin. Putkessa kaasu tulee noin 40 baarin paineella; pihalla sijaitseva paineenvähennysasema muuttaa paineen kattiloille ja turbiineille soveltuviin neljän ja 16 baarin paineluokkiin, Tallberg kertoo. Porvoon Energian strategia on vihreän energian tuottaminen asiakkailleen. Biokaasuun siirtymisen jälkeen biotuotannon osuus lähentelee jo sataa prosenttia. – Siirtyminen biokaasuun ei ole vaatinut meiltä muuta muutosta kuin periaatteen. Käytännössä ostamme Gasumilta sertifikaatteja, joilla varaamme itsellemme biokaasua, Rouhiainen selvittää. ”Putkessa kaasu tulee noin 40 baarin paineella.” 3. uutaman kilometrin päässä Tolkkisissa sijaitsee Porvoon Energian kaksi päätuotantolaitosta. Polttoaineena voimalaitoksissa käytetään metsähaketta. Harabackan tehtävänä on toimia huippulaitoksena ja Tolkkisten varalaitoksena. – Tolkkisten tuotanto riittää Porvoon alueen kaukolämmön tuottamiseen, kunnes ulkolämpötila laskee alle kahdeksan miinusasteen, Rouhiainen toteaa. Viime vuosi oli niin lauha, että Tolkkisten tuotanto ja sen myötä biopolttoaineen osuus nousi kokonaisuudessaan 94 prosenttiin. Normaalisti, kun talvi on kylmempi, maakaasua, ja tulevaisuudessa biokaasua, käytetään enemmän. Harabackan toinen tärkeä tehtävä on siis toimia varalaitoksena. Käytännössä tämä tarkoittaa, että jos Tolkki- M P 1 / 2 0 1 5 g a s e t t i 23 KYLÄSSÄ PORVOON ENERGIA Porvoon Energia KUULOSUOJAIMET ovat tarpeen laitoksen ollessa käynnissä. PERUSTETTU vuonna 1900. – KUN TUOTANTOLAITOS ei ole käynnissä, täällä käydään yleensä kerran viikossa tarkistamassa, että kaikki on kunnossa, Jukka Rouhiainen toteaa. LÄMMÖN ja sähkön tuotanto, lämmön ja maakaasun myynti ja jakelu, sähkön myynti. BIOKAASUSOPIMUS Gasumin kanssa helmikuussa 2015. TUOTANTOLAITOKSIA yhteensä kymmenen. Porvoossa viisi laitosta (kaksi laitosta Tolkkisissa, Harabacka, Kirjaltajantie ja Kipinätie). Askolassa yksi laitos ja Loviisassa neljä laitosta. HENKILÖSTÖÄ 102. 24 g a s e t t i 1 / 2 0 1 5 ”Porvoon Energian strategia on vihreän energian tuottaminen asiakkailleen.” Lämmön tuottamisessa biokaasulla on myös etunsa muun muassa ympäristövaatimusten ja päästörajojen tiukentuessa sekä kuluttajien suuntautuessa enenevissä määrin ympäristöystävällisellä energialla tuotettujen palveluiden pariin. Lisäksi biokaasuun vaihtaminen on nopeaa ja joustavaa sekä investointitehokasta. Tilatulla biokaasulla laitos pystyy tuottamaan kaukolämpöä määrän, joka vastaa noin 1 000 omakotitalon tarvetta. Herroista molemmat asuvat itsekin Porvoossa ja ovat kaukolämmön asiakkaita. – Keskustan alueella kaukolämmön osuus on kahdeksankymmentä prosenttia. Lisäksi Porvoossa joillakin alueilla on mahdollista valita maa- ja biokaasua joko Porvoon Energialta tai Gasumilta, Tallberg kertoo. K un sisäpuoli on tarkistettu, siirrymme ulos etsimään putkien ulostuloreittejä, ihmettelemään kaikkea eteen löytyvää sekä tarkistelemaan muita pihalta löytyviä rakennuksia. Iso punainen ja pyöreä torni paljastuu edellä mainituksi kevytpolttoöljyn säiliöksi. – Nyt öljyä ei sisällä ole juurikaan enempää kuin huoltovarmuus vaatii, mutta jos sitä tarvitsee polttaa, öljyauto täyttää säiliön ja sieltä se siirtyy omia putkiaan pitkin turbiineille ja kattiloille, Tallberg toteaa. Pihalta löytyy myös paineenvähennysasema, joka maallikolle näyttää lähinnä pihavarastolta. Aidan takana liehuu Gasumin lippu ilmoittamassa olemassaolostaan maakaasuautoilijoiden tankkauspisteenä. Huomion kiinnittävät kuitenkin laitoksen seinässä olevat varoituskyltit. – Näistä venttiileistä kaasun tulon voi katkaista, jos sattuisi syntymään vuoto, Tallberg osoittaa seinässä olevia laivan ruorin näköisiä ratteja. – Maakaasu- tai biokaasuvuoto ei ole vaarallinen siinä missä esimerkiksi öljyvuoto, sillä ilmaa keveämpänä kaasu nousee ylös ja haihtuu sitten ajallaan, hän rauhoittelee. Viimeiseksi Tallberg nousee laitoksen katolle ja kertoo kaukolämpöputkien sukeltavan alikulkusillan tienoilta moottoritien alle. – Eipä ole tullut tänne ennen noustuakaan, hän toteaa maisemia ja katolle sijoitettuja ilmastointiputkia tarkkaillen. Vaikka vierailupäivänä aurinko paistaa ja lämpötila kohoaa jo reippaasti kymmeneen asteeseen, mieleen jää isäntien ennustus, että yöpakkasia on vielä edessä. Harabackan ohi ajavat tietävät kyllä, milloin kaukolämmön tuottaa biokaasu. tehty k aa sul l a 2 1 3 Juomatauko 1 Kun kuumana kesäpäivänä kaipaa piristystä eikä riippumattonokosille ole aikaa, puhtia saa virkistävistä ja raikkaista juomista. Novelle Vire -juomien piristävä vaikutus on peräisin vihreistä, paahtamattomista kahvipavuista saatavasta luontaisesta kofeiinista. KUVAT VALMISTAJAT & ISTOCKPHOTO 4 2 Bryggerin Citra extra pale ale -pintahiivaolut saa aromiinsa sitrushedelmäisiä sävyjä uusseelantilaisista humalista ja mallaspohjassa käytetty vehnä tekee mausta kevyen ja raikkaan. Suodattamattomassa Bryggeri Weizenissä puolestaan maistuu banaanimainen hedelmäisyys. 3 Helsingissä Café Esplanadin kahvi paahtuu maakaasulla. Pysähdy nauttimaan kupillinen Esplanadin aurinkoiselle terassille ja seuraamaan ohikulkevaa ihmisvilinää. 4 Hartwall Jaffan uusi Verigreippi Light sopii esimerkiksi raikkaaseen booliin. Tee hempeän punertava juhlajuoma yhdistämällä vaaleanpunaista tonic-vettä, granaattiomenan siemeniä ja verigreipin siivuja. 1 / 2 0 1 5 g a s e t t i 25 TEKSTI Kati Jalagin KUVA Vesa Tyni g a sum l a in en Kohti uusia teknologiaratkaisuja Mari Tuomaala viihtyy haastavassa työssään, jossa voi hyödyntää laaja-alaista energia-alan näkökulmaa. VASTAAN TEKNOLOGIAPÄÄLLIKKÖNÄ Gasumin teknologia- ja kehitys- toiminnasta. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että käynnistän ja vien läpi tutkimusprojekteja sekä välitän tutkimustulokset organisaation hyödynnettäväksi. Toisena keskeisenä tehtävänäni on uuden teknologian road-mappien työstäminen sekä teknologiastrategian kehittäminen yhdessä johdon kanssa. Toimenkuvaani kuuluu lisäksi kaasualan opetus yhteistyössä yliopistojen kanssa. VAATIVA TYÖNI, jossa selvitetään iso- ja kysymyksiä, on mukavaa ihan itsessään. Energiateknologia kehittyy vauhdilla, ja nykyisessä työssäni voin olla mukana muutoksessa. On mielenkiintoista ja motivoivaa edesauttaa Gasumia toimimaan uusiutuvalla energiaalalla. ”On mielenkiintoista ja motivoivaa edesauttaa Gasumia toimimaan uusiutuvalla energia-alalla.” HAASTAVINTA TYÖSSÄNI on omak- sua uusiutuvien energialähteiden hyödyntämiseen ja jalostamiseen liittyvät erilaiset prosessit, joissa on paljon lähtöaineita, konversioreittejä ja reaktiokemiaa. Uutena työntekijänä työ on sinänsä täynnä haasteita, kun kaasuala, organisaatio ja ihmiset ovat uusia. Kaasuala on lisäksi suhteellisen spesifi ala. Vuoden työskentelyn jälkeen asiat ovat käyneet vähitellen tutuiksi. ONNISTUMISEN TUNTEEN saa aikaan se, jos voin vaikuttaa suuntaan, johon yritys kehittyy ja investoi. Asioiden ja päivien järjestyksessä ja aikataulussa pitäminen kohtuullisissa aikarajoissa lukuisten hankkeiden ja palavereiden viidakossa tuovat myös onnistumisen tunnetta. TYÖYMPÄRISTÖNI ON hyvin erilainen nyt, kun työskentelen yrityksessä verrattuna yliopistomaailmaan, jossa tein töitä ennen Gasumia. Gasum on mielestäni hyvä työnantaja. Talossa on hyvä yhteishenki, ja olen tyytyväinen työtovereihini. NIMI Mari Tuomaala KOULUTUS Tekniikan tohtori TÖISSÄ GASUMILLA Vuoden 2014 maaliskuusta HARRASTUKSET Monipuolinen liikunta, päälajina suunnistus ja siihen liittyvä vapaaehtoistyö 26 g a s e t t i 1 / 2 0 1 5 Gasumin uutisia GASUMIN VUOSI 2014 NIMITYKSIÄ Vuosikertomus, tilinpäätös ja yritysvastuu raportti 2014 Uusiin tehtäviin Gasumin vuosi 2014 esittelee yhtiön vuoden tärkeimmät tapahtumat, uuden strategian, yhtiön tarjoamat ratkaisut puhtaampaan huomiseen sekä eri liiketoiminta-alueiden toimintaa. Katso katsauksestamme, miten suuntaamme yhdessä tulevaisuuteen uudella strategiallamme. Lue myös viime vuoden kohokohdistamme, Skangass-yrityskaupasta, LNG- ja biokaasuliiketoiminnan kehityksestä ja edunvalvontamme tavoitteista. Tilinpäätös sisältää tilinpäätöksen, hallituksen toimintakertomuksen ja tilintarkastuskertomuksen. Yritysvastuuraportti tehtiin GRI G4-ohjeiston mukaisesti suomeksi ja englanniksi. Yhtiö julkaisi myös toiminnan perustan eli code of conductin. BIOKAASU JA LIIKENNERATKAISUT -YKSIKÖSSÄ on nimitetty 1.4.2015 alkaen Iina-Lydia Pihlainen kehityspäälliköksi. Hän siirtyi tehtävään strategia- ja yhteiskuntasuhteet -yksiköstä. Lisäksi 1.2.2015 alkaen Olli Nevalainen on nimitetty tuotepäälliköksi, Tuomas Niskanen tuotantopäälliköksi ja Petri Michelsson myyntipäälliköksi. GASUM TEKNIIKASSA on tehty seuraavat nimitykset: Ilkka Taka-aho asiakkuuspäälliköksi 1.2.2015 alkaen. Lisäksi 20.1.2015 alkaen Kouvolan mekaanisen kunnossapidon työpäälliköksi on nimitetty Jani Hinkkanen, Kouvolan sähkökunnossapidon työpäälliköksi Tero Koskinen, Kouvolan ja Imatran kiinteistökunnossapidon työpäälliköksi Jari Perttunen ja Imatran mekaanisen ja sähköisen kunnossapidon työpäälliköksi Jorma Pitkänen. Lisäksi Juha Miettinen on nimitetty Asiakkuudet ja toiminnan kehittämisen asiantuntijaksi. Tutustu julkaisuihin verkossa: www.gasum.fi ENERGIAKAUPASSA on nimitetty 1.2.2015 alkaen Anna Pa- ronen Energiakaupan kaupankäynnin palvelut -yksikön päälliköksi ja Satu Raikaslehto kehityspäälliköksi. IT-PALVELUISSA on nimitetty 7.1.2015 alkaen Riku Miettinen järjestelmäasiantuntijaksi. Hän siirtyi Gasumiin Yliopiston Apteekin tietohallinnosta. SIIRTOPALVELUISSA on nimitetty 1.2.2015 alkaen Mika Si- mola Projektipalvelut-osastonpäälliköksi, Marko Hyttinen Projektipalveluihin projektipäälliköksi ja Marko Ikävalko omaisuuden hallinnasta vastaavaksi päälliköksi. iPhone 6 Plus! Arvotta va noin 80 palkinto on 0 iPhone euron arvoinen 6 -puhelin Plus . Gasumin sidosry hmälehti Gasetti Kerro mielipiteesi lehdestä ja osallistu arvontaan. 1/2015 Ideat jalos menestystari tuvat noiksi kovalla työllä Porvoon ener gia luott biokaasun voim aa aan MCI Anna palaute lehdest tta ä ja voit a Kolmen askeleen polku verkkokyselyyn 1. Mene osoitteeseen www.mcipress.fi/gasetti. 2. Merkitse numerosarja 1006. 3. Tämän jälkeen pääset lukijakyselyyn klikkaamalla lähetä-painiketta. Lukijakyselyyn voi vastata kahden viikon sisällä lehden ilmestymisestä. Kyselyyn voivat osallistua kaikki MCI Press Oy:n tuottamien lehtien lukijat. Voit osallistua kyselyyn jokaisen ilmestyvän numeron yhteydessä, mutta vain yhdellä vastauksella lehden numeroa kohden. Kysely ja arvonta koskevat lehtiä, jotka ilmestyvät kevätkaudella 2015. Palkinnon arvontaan osallistuvat kaikki vastanneet. Palkinto arvotaan 31.7.2015. Voittajalle ilmoitetaan sähköpostitse tai kirjeitse. Kaasulla loistavat tuleva isuuden näkym ät Syyskauden lukijapalkinnon Samsungin kamerapuhelimen voitti URA-lehden lukija Marie Sandberg. 1 / 2 0 1 5 g a s e t t i 27 GASUM ON SKI SPORT FINLANDIN VIRALLINEN PÄÄYHTEISTYÖKUMPPANI TANKKAA TÄNÄÄN PUOLEEN HINTAAN. Kun olet vaihtamassa autosi uuteen, kysy haluamastasi mallista luonnonkaasulla ja bensiinillä kulkevaa versiota. Huomaat eron vain tankatessasi: säästät luonnonkaasua käyttäessäsi jopa puolet polttoainekustannuksista. Samalla säästät luontoa, sillä luonnonkaasu palaa puhtaasti ilman pienhiukkaspäästöjä. Katso mm. uusimmat kaasu/bensiinimallit osoitteesta www.gasum.fi
© Copyright 2024