1. No category

MCI
Energiatehokkuus
on kaikkien asia
Hyvinkään
Lämpövoima satsaa
biokaasuun
Gasumin sidosryhmälehti Gasetti 2/2015
Hiilineutraali
Suomi
saavutetaan monipuolisilla energiaratkaisuilla
pääkirjoitus
Johanna Lamminen
Gasetti
Kaasulla kohti
vähähiilistä yhteiskuntaa
Julkaisija
Gasum Oy
PL 21, Miestentie 1
02151 Espoo
Päätoimittaja
Anna Ailio, viestintäpäällikkö
[email protected]
*Lähetä palautetta ja juttuvinkkejä
Toimitusneuvosto
Olga Väisänen, Sonja HellénNieminen, Max Miilakangas, Olli
Mäkituuri ja Ari Seppänen
Toimitus ja taitto
MCI Press Oy
Kannen kuva
Vesa Tyni
Painosmäärä
4 100 kpl
Painopaikka
Scanweb Oy, Kouvola
Osoitelähde
Gasum Oy:n asiakas- ja
sidosryhmärekisteri
Osoitteenmuutokset
[email protected]
Lehteä on julkaistu vuodesta 1994.
441 760
2 gasetti 2/2015
Kotimaista uusiutuvaa energiaa lisäämällä ja energiatehokkuutta
parantamalla Suomen on mahdollista nostaa energiaomavaraisuuttaan.
Yhteistyömme Riihimäen Kiertotalouskylässä Ekokemin ja Biotehtaan
kanssa on oiva esimerkki ja merkittävä askel eteenpäin biokaasumarkkinan
kehityksessä.
Kiertotalouskylässä tuotettu uusiutuva ja kotimainen biokaasu on käytettävissä helposti kaasuverkoston alueella. Investointi mahdollistaakin biokaasun tarjoamisen entistä useammille asiakkaillemme.
Riittävän monipuoliset ja hajautetut energiatuotantoratkaisut takaavat
kustannustehokkaimman, ympäristöystävällisimmän ja luotettavimman
kokonaisratkaisun.
Tulevaisuudessa energiaratkaisuihin kytkeytyvät entistä enemmän
joustavat kuluttajat, jotka ymmärtävät energiantuotannon moninaisuutta.
Eri energiavaihtoehtojen avulla he pystyvät vaikuttamaan siihen, millaisella
energialla heidän autonsa kulkevat, talonsa lämpiävät ja millä energialla
tuotteet valmistetaan.
Kotitalouksien energiapäätökset perustuvat edelleen vahvasti hintaan.
Siksi energia-alan on pystyttävä tarjoamaan uusia ratkaisuja, joilla tuodaan
puhtaampaa ja edullisempaa energiaa asiakkaille.
Hajautetussa tuotantomallissa sekä maakaasu että biokaasu ovat tärkeitä tekijöitä, sillä ne molemmat omaavat hyvän potentiaalin päästöjen vähentämisessä.
Lue lehdestämme lisää monipuolisista ja älykkäistä ratkaisuistamme.
Johanna Lamminen on Gasum-konsernin toimitusjohtaja
P.S. Kierrätysbiokaasu on askel kohti hiilineutraalia
Suomea. Esimerkiksi Pirkka-tuotteiden valmistuksessa
käytetään kierrätysbiokaasua. Katso aiheesta video:
www.biokaasumerkki.fi
tässä numerossa
Gasetti 2/2015
”Toivoisin EU:n keskittyvän sääntelyn keventämiseen
ja markkinoiden kehittämiseen.”
RIKU HUTTUNEN, ENERGIAOSASTON YLIJOHTAJA, TEM
12
4 Haasteena monipuoliset
energiaratkaisut
Tavoitteena hiilineutraali
Suomi.
25
12 Energiatehokkuus
koskee kaikkia
Riku Huttunen puoltaa
energiantuotannon
markkinavetoisuutta.
Matkailijan Helsinki
16 Puhtaasti kotimaista
biokaasua
Tunnettuja teollisuusyrityksiä
siirtyi biokaasun käyttöön.
21 Keittiön kaasutrendit
Capris-keittiöt ovat ajan
tasalla kaasutrendeistä.
22 Innovatiivista kaasun
paikallisjakelua
Hyvinkään Lämpövoima
panostaa ympäristöasioihin
ja vähähiilisyyteen.
26 Gasumlainen
Tekninen myyntineuvoja
Antti Kahilakoski
27 Gasumin uutisia
20
tavo i t te e na h iil in e u traa l i su omi
Hallituksen energiapoliittiset strategiset linjaukset
puhuvat hiilettömän, puhtaan ja uusiutuvan
energian kustannustehokkaan tuotannon
kasvattamisen puolesta. Suuntana on hajautetun
energiantuotannon lisääminen, jota puoltavat
ympäristötavoitteet, huoltovarmuus sekä
energiaomavaraisuuden kasvu.
4—11
12
Riku Huttunen nostaa
kaasun eduiksi ketteryyden ja joustavuuden.
Hyvän ilman lintu
-innovaatiokilpailun
voittaja on valittu.
22 19
Hyvinkään Lämpövoima on biokaasun
paikallisjakelun edelläkävijä.
Hiilineutraali Suomi
saavutetaan kaasun
käyttöä lisäämällä.
2/2015 gasetti 3
TEEMA MONIPUOLISET ENERGIARATKAISUT
Suomalainen
energiavalintojen
äärellä
90 %
haluaa ihmisten sopeuttavan
oman toimintansa maapallolla
sellaiseksi, että rajallisia
luonnonvaroja ei kuluteta loppuun.
66 %
on joissain arkipäivän valinnoissaan
valmis taloudellisiin panostuksiin
ympäristöystävällisyyden puolesta.
Nämä tiedot nostivat merkittävästi
suomalaisten kiinnostusta biokaasulla
tuotettuihin tuotteisiin:
• Biokaasua käyttävän teollisuuden
toiminnasta ei aiheudu lähialueen
asukkaille hengitysilmaa pilaavia
päästöjä.
• Biokaasu on täysin
kierrätystalouteen pohjautuva
energiamuoto: sitä tuotetaan muun
muassa jätevedestä ja biojätteestä.
• Biokaasun tuotanto tuo
investointeja Suomeen: uusia
työpaikkoja ja mahdollisuuksia
suomalaisen ympäristöteknologian
kehittämiselle.
LÄHDE: GASUM, BIOKAASUN
KOHDERYHMÄTUTKIMUS 2015
64 %
kokee voivansa vaikuttaa
kulutusvalinnoillaan
ympäristöasioihin.
4 gasetti 2/2015
TEKSTI Ari Rytsy KUVITUS Anna-Kaisa Jormanainen
79 %
haluaa suosia yrityksiä,
jotka panostavat
ympäristöystävälliseen ja
uusiutuvaan energiaan.
UUSIUTUVAT
energiamuodot
nosteeseen
Ympäristötavoitteet, huoltovarmuus
ja energiaomavaraisuuden
kasvu puoltavat hajautetun
energiantuotannon lisäämistä.
Tavoitteena on kasvattaa erityisesti
uusiutuvien energiamuotojen osuutta.
84 %
haluaa, että suomalainen
teollisuus on edelläkävijänä
ympäristö- ja bioteknologian
hyödyntämisessä.
usi hallitusohjelma nostaa
energiapoliittiseksi kärkitavoitteeksi hiilettömän, puhtaan ja uusiutuvan energian
kustannustehokkaan tuotannon kasvattamisen. Samalla
tähdätään energiaomavaraisuuden parantamiseen, joka
perustuu bioenergian ja muun päästöttömän sekä uusiutuvan tarjonnan lisäämiseen. Hallituksen strategisten linjausten mukaan suurimmat mahdollisuudet piilevät nestemäisten biopolttoaineiden ja biokaasun tuotannossa.
Hiilineutraali Suomi -tavoitetta vauhditetaan lopettamalla
hiilen ja tuontiöljyn käyttöä, nostamalla liikenteen uusiutuvien polttoaineiden osuutta sekä kannustamalla julkista
sektoria hiilineutraaleihin energiaratkaisuihin. Uusiutuvan
energian lisäämiseksi annettava tuki perustetaan jatkossa
2/2015 gasetti 5
TEEMA MONIPUOLISET ENERGIARATKAISUT
teknologianeutraalisuuteen ja taloudelliseen edullisuusjärjestykseen.
– Tuulivoiman syöttötariijärjestelmä on osoittautunut kalliiksi, joten se ainakin muuttuu. Suurempana
tavoitteena on lisätä uusiutuvan energian käyttöä kestävästi. Keinoina tässä tulevat olemaan esimerkiksi
uudenlaiset tuet ja kannustimet, kertoo Energiaviraston ylijohtaja Simo Nurmi.
Uusiutuvien energiamuotojen tukien tuominen
samalle viivalle auttaa kasvattamaan päästöttömän
energian tuotantoa kustannustehokkaasti, markkinavetoisesti ja oikeudenmukaisesti. Samaan aikaan
tapahtuva kivihiilen käytön lopettaminen ja tuontiöljyn
käytön huomattava vähentäminen viitoittaa tietä kohti
kansallista energiavallankumousta. Suomessa arvioidaan, että uusiutuvan energian osuus on mahdollista
nostaa 50–60 prosenttiin energian kokonaiskulutuksesta vuoteen 2050 mennessä.
– Hallitusohjelman tavoitteena on nostaa esimerkiksi liikenteen uusiutuvien polttoaineiden osuus 40
prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Se on hurja määrä,
joka tulee näkymään biopohjaisten polttoaineiden tarjonnan kasvuna, jos kannustimina ovat jatkossakin jakeluvelvoite sekä investointi- ja verotuet, arvioi Nurmi.
Uusia investointeja tarvitaan
Hallituksen halu uudistaa tukijärjestelmiä on perusteltu, sillä Suomessa ja monessa muussa Euroopan maassa energiamarkkinat ovat kärsineet vähäisistä tuotantoinvestoinneista. Tämä on seurausta sähkön alhaisesta
markkinahinnasta. Energian saatavuuden takaamisen
kannalta on myös huolestuttavaa, että monet perinteiset tuotantolaitokset ovat tulossa käyttöikänsä päähän.
Korvaavan voimantuotannon puute on kysymys, jonka
ratkaiseminen vaatii valtiovallalta pitkän tähtäimen
tuki- ja investointipolitiikkaa.
– Voimajärjestelmän hallitun
uusiutumisen ja
kansallisen huoltovarmuuden takaamiseksi Suomessa
on saatava lähivuosina liikkeelle
merkittävästi uusia, aiempaa monipuolisempia sekä ennakkoluulottomia energia-alan investointeja, Nurmi kannustaa.
Tukipolitiikassa on omat ongelmansa. Tuki ei saa
olla liian suurta, jolloin energiamarkkinoilla voi aiheutua häiriöitä ja vinoutumia. Tuki ei myöskään voi jatkua ikuisesti, vaan se on rajoitettava kunkin teknologian kehitysvaiheeseen.
Hiilineutraali
yhteiskunta vaatii
investointeja
uusiutuvaan
energiantuotantoon.
6 gasetti 2/2015
SUOMEN
ENERGIASEKTORIN
KASVIHUONEPÄÄSTÖT
LASKIVAT
VUONNA
2014
5%
VUOTEEN
2013
VERRATTUNA.
– Euroopan komissio pyrkii harmonisoimaan tukia
jäsenvaltioissa, jotta energiamarkkinat yhdentyisivät
tavoitteena olevan energiaunionin sisällä. Esimerkiksi
Saksassa on saatu hyvin paljon aikaan uusiutuvien
energiamuotojen edistämisessä, kertoo ympäristöministeriön yli-insinööri Risto Kuusisto.
Kotimaista uusiutuvaa energiaa lisäämällä ja energiatehokkuutta parantamalla Suomen on mahdollista
nostaa energiaomavaraisuuttaan, joka on epävakaassa
maailmassa kansallinen etu. Riskien hajauttamisen
kannalta paras ratkaisu saavutetaan mahdollisimman
monipuolisella energiapaletilla, jossa hyödynnetään
suuria perusyksiköitä sekä pienempää alueellista energiantuotantoa. Hajautetussa tuotantomallissa maa- ja
biokaasu ovat tärkeitä tekijöitä, sillä niillä on hyvää
potentiaalia päästöjen vähentämisessä.
– Riittävän monipuoliset ja hajautetut energiatuotantoratkaisut takaavat kustannustehokkaimman,
ympäristöystävällisimmän ja luotettavimman kokonaisratkaisun. Siksi Suomessa on saatava nopeasti
aikaan tähän ohjaava ja kannustava investointiympäristö, sanoo Nurmi.
Päästökaupalle uusi kompensaatiojärjestelmä
Hallituksen tarkoituksena on ottaa käyttöön päästökaupan epäsuorien sähkönhintavaikutusten kompensaatiojärjestelmä. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä,
että päästökaupan piirissä olevalle teollisuudelle
tullaan laatimaan jonkinlainen tukijärjestelmä, jolla
kompensoidaan päästökaupasta aiheutuvia epäsuoria
kustannuksia. Tämä rahoitetaan päästöoikeuksien
huutokaupasta saatavilla tuloilla. Energiavirasto hoitaa
kyseistä huutokauppaa ja tulouttaa siitä saadut tulot –
noin 60 miljoonaa euroa vuodessa – valtiolle. Aiemmin
nämä tulot on käytetty kehitysapuun, mutta nyt niitä
ollaan kohdentamassa uudelleen.
– Lähiaikoina ratkeaa, millainen kompensaatiojärjestelmästä tulee. Energiavirasto kykenisi organisoimaan
tehokkaasti sen käytännön hoitamisen, sanoo Nurmi.
Hallitusohjelman suuntaviivojen perusteella Suomen on mahdollista päästä asetettuun tavoitteeseen
hiilineutraalista yhteiskunnasta vuoteen 2050 mennessä. Se edellyttää uusiutuvan energiantuotannon
investointitahdin nopeuttamista sekä tähän saakka
pimennossa olleen aurinkoenergian hyödyntämistä.
Kaiken kaikkiaan Suomella on luonnonvarojensa
ansiosta erinomainen mahdollisuus lisätä biotalouden
painoarvoa omassa energiakorissaan.
– Tiukasta aikataulusta johtuen muutoksen aikaansaaminen edellyttää valtiovallan ohjauskeinoja. Niitä
ovat tuet ja kannustimet, verotusratkaisut, päästökauppa sekä kannustavan investointiympäristön
luominen, luettelee Nurmi.
Hänen mukaansa kotimaisista energiainnovaatioista ei ole pulaa, mutta niiden kaupallistaminen tuntuu olevan Suomessa vaikeaa. Ne voivat kuitenkin ratkaista monia tulevaisuuden haasteita. Tuotteistamisen
ja kohdennettujen tukitoimien avulla niistä on myös
vientituotteeksi. Biotalouden osuus on nykyisin 16 prosenttia Suomen kansantaloudesta, ja sen tuotos on 60
miljardia vuodessa. Biotalousstrategian tavoitteena on
luoda biotaloudella yli 100 000 uutta työpaikkaa.
Samalla Suomen biotalouden tuotos aiotaan nostaa
100 miljardiin euroon. Julkisella taloudella eli kaupungeilla, kunnilla ja alueilla sekä valtionhallinnolla on
keskeinen asema, kun biotalouden uusia ratkaisuja
otetaan käyttöön.
– Näissä voidaan kokeilla, kehittää ja ottaa käyttöön
uutta tekniikkaa, josta voi tulla uutta cleantechiä ja
suomalaista osaamista, jolla on vientinäkymiä, sanoo
Kuusisto.
ENERGIASEKTORIN
PÄÄSTÖT
olivat
vuonna
2014
45,8
MILJ. T
CO 2 EKV.
Verouudistus nakertaa kilpailukykyä
Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n johtava energiaasiantuntija Mikael Ohlström suhtautuu hallituksen
esitykseen myönteisesti. Ponnistelut uusiutuvan ener-
giantuotannon ja kotimaisen bioenergian puolesta
mahdollistavat aikaisempaa monipuolisempia energiaratkaisuja sekä suomalaisen cleantech-liiketoiminnan kehittymisen.
Vientivetoista kotimaan teollisuutta ilahduttaa se,
että päästökaupan epäsuoria hintavaikutuksia aiotaan
lievittää kompensaatiojärjestelmällä. Korvauksen kattavuudesta ei ole vielä tietoa, mutta Ohlström toivoo
sen asettuvan samalle tasolle Saksan kanssa. Siellä
kompensointi kattaa komission laskentakaavan maksimin mukaisesti noin puolet hinnannoususta koituvista
kustannuksista.
Kritisoitavaa kuitenkin löytyy. Kivihiilen käytöstä
luopuminen energiantuotannossa vuoteen 2030 mennessä on hallitusohjelman energiatoimialaa koskeva
linjanveto, johon pyritään poistamalla sähkön ja lämmön yhteistuotannossa käytössä ollut hiilidioksidiveron alennus. Ratkaisu ihmetyttää Ohlströmiä, sillä
sähkön ja lämmön yhteistuotanto on energiatehokas
tuotantomuoto, jonka avulla pystytään hillitsemään
kasvihuonekaasujen syntymistä.
– Tämän veroedun poistumisen myötä tapahtuva
kustannusten nousu iskee valitettavalla tavalla niin
Kaasun hiilidioksidipäästöt
Maakaasulla on alhainen hiilipitoisuus
ja suuri vetypitoisuus. Tämän ansiosta kaasun poltossa syntyvät hiilidioksidipäästöt (CO2) ovat huomattavasti
pienemmät verrattuna muihin fossiilisiin polttoaineisiin.
Kaasun poltosta syntyvät hiilidioksidipäästöt ovat noin 40 prosenttia pienemmät kuin kivihiilellä. Maakaasun poltossa syntyvä suora ominaishiilidioksidipäästö on 55 g/MJ.
Hiilen kohdalla vastaava luku on 95 g/
MJ ja turpeen kohdalla 106 g/MJ.
Biokaasu on biopolttoaine, jonka
hiilidioksidipäästöjä ei lasketa Suomen kasvihuonekaasujen kokonaispäästömäärään.
LÄHDE: GASUM
105,9
94,6
CO2
CO2
55,0
53,0
CO2
CO2
0
CO2
Biokaasu
Maakaasu
Hiili
Turve
Turve+Puu
2/2015 gasetti 7
TEEMA MONIPUOLISET ENERGIARATKAISUT
yhteistuotantolaitosten kuin energiaa käyttävien
suomalaisten yritysten kilpailukykyyn, hän toteaa.
Sähkön ja lämmön yhteistuotannon kallistuminen
saattaa johtaa kyseisen tuotantomuodon asteittaiseen
katoamiseen energiamarkkinoilta. Samalla poistuu
huomattava määrä sähköntuotantokapasiteettia, joka
on korvattava jollain tavalla. Teollisuudessa suurin
huoli liittyy juuri energian varmaan ja kilpailukykyiseen saatavuuteen.
Nykyisellä yhdistetyn sähkön- ja lämmöntuotannon
voimalaitoskapasiteetilla voidaan jo nyt vähentää
päästöjä merkittävästi kivihiileen verrattuna. Maakaasu mahdollistaa noin 40 prosentin päästövähennykset
kivihiileen verrattuna. Tämän lisäksi kaasukombivoimalaitos tuottaa yhteistuotannossa enemmän
sähköä kuin kivihiilivoimalaitos.
– Tuuli-, aurinko- ja ydinvoimalaitokset ovat hyödyllisiä erillisessä sähköntuotannossa, mutta niistä ei
ole perinteisen yhteistuotannon korvaajaksi. Toisaalta
myönteistä ovat hallituksen panostukset infrarahoitukseen, joka koskettaa muun muassa sivutieverkostoa. Tällä tavalla varmistetaan kotimaisen biopohjaisen raaka-aineen saatavuus, vahvistaa Ohlström.
TEOLLISUUDEN
PROSESSIEN
ja
tuotteiden
käytön
päästöt
LASKIVAT
VUONNA
2014
14 %
EDELLISVUOTEEN
VERRATTUNA.
LÄHDE:
TILASTOKESKUS,
Biotalouden osuus on
16 prosenttia Suomen
kansantaloudesta.
Biokaasun maatilakäytön lisääminen ei välittömästi
kosketa suurteollisuutta. Se on kuitenkin uusi pelinavaus suomalaisessa energiakeskustelussa. Ohlström
uskoo, että biokaasuun keskittyneiden suurien
tuotantolaitosten myötä kyseisen energiamuodon
osuuden kasvattaminen tulee olemaan varteenotettava
vaihtoehto yhä useammalle yritykselle. Käytännössä
biokaasun hyödyntämistä voidaan tehostaa lisäämällä
sen syöttämistä paineistettuna olemassa olevaan kaasuverkkoon. Monessa yrityksessä siirtyminen maakaasusta kotimaiseen biokaasuun on usein varsin vaivatonta, eikä vaadi erillisiä investointeja.
Lihaa ja lakritsia kotimaisella biokaasulla
Tamperelainen Yrjö Wigren Oy on Suomen ensimmäinen lihanjalostusalan yritys, joka valmistaa tuotteensa
kokonaan kotimaisella biokaasulla. Sen rinnalla
Wigren hyödyntää sähköä ja kaukolämpöä muun
muassa kylmän ilman ja lämpimän veden tuottamiseen. Vihreä tuotantoprosessi on saanut positiivisen
vastaanoton yrityksen asiakkailta, jotka arvostavat
ympäristöystävällisyyttä ja Wigrenin panostuksia
8 gasetti 2/2015
SUOMEN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2014
(PIKAENNAKKOTIEDOT)
uusiutuvaan energiaan. Luonnon monimuotoisuus ja
sen vaaliminen ovat myös osa pitkän linjan partiolaisen ja yrityksen toimitusjohtajana toimivan Keijo
Vatajan henkilökohtaisia arvoja.
– Luonnon kannalta hyvät energiaratkaisut sopivat
meidän brändiimme. Energiakustannusten pienien
erojen sijaan arvostamme enemmän tekemiemme valintojen positiivista arvoa ja vaikutusta, Vataja toteaa.
Siirtyminen biokaasuun ei ole vaikuttanut tuotantoprosessin toimivuuteen tai aiheuttanut paineita uusille
investoinneille. Näistä eduista huolimatta monet yritykset tuntuvat vielä odottavan biokaasun ja muiden
uusiutuvien energiamuotojen lopullista läpimurtoa.
Vataja epäilee syyksi enemmän vero- ja energiapolitiikkaa kuin todellista tahtotilaa. Yksi hallituskausi on
teollisessa horisontissa lyhyt aika.
– Yritykset eivät uskalla tehdä pitkän tähtäimen
energiaratkaisuja, koska energian verotus voi taas pian
muuttua. Tässä asiassa edelläkävijöiden ja energia-alan
yritysten pitää tehdä enemmän töitä. Meidän on saatava aikaan positiivinen kehä, joka tuottaa kestäviä ratkaisuja pitkällä tähtäimellä, kannustaa Vataja.
Toinen edelläkävijöiden kelkkaan hypänneistä yrityksistä on Kouvolan Lakritsi, jonka kaikki lakritsi- ja
marmeladituotteet on valmistettu keväästä lähtien
kotimaisella ja uusiutuvalla biokaasulla. Kyseessä on
ollut luonnollinen siirtymä ensin öljystä maakaasuun
ja nyt paikalliseen biokaasuun. Vaihdoksen myötä
lakritsitehtaan hiilidioksidipäästöjen arvioidaan
vähenevän noin 119 tonnia vuodessa.
– Öljyä kului noin 180 000 litraa vuodessa, joten
sen hankkimisessa oli aina omat rasitteensa. Rekkoja
kulki jatkuvasti edestakaisin. Nyt biokaasu tulee suoraan perille putkia pitkin, perustelee lakutehtailija
Timo Nisula.
Kouvolan Lakritsin uusiutuvia tuotepakkauksia
koristaa jatkossa keväällä 2015 käyttöönotettu biokaasumerkki, joka kertoo kuluttajille valmistajan sitoutumisesta ympäristövastuuseen. Muutos on jo noteerattu
sosiaalisessa mediassa.
– Me haluamme kantaa osamme vastuusta ja
painaa päämme tyynyyn paremmalla mielellä. Emme
välttämättä yritä muuttaa maailmaa, mutta emme
myöskään halua olla lisäämässä sen ympäristöongelmia, Nisula filosofoi.
Joustavat kuluttajat muutoksen vetureina
Tulevaisuudessa energiaratkaisuihin kytkeytyvät
entistä enemmän joustavat kuluttajat, jotka ymmärtävät energiantuotannon moninaisuutta. Eri energiavaihtoehtojen avulla he pystyvät vaikuttamaan siihen,
millaisella energialla heidän autonsa kulkevat ja
talonsa lämpiävät.
Tähän suuntaan on menty esimerkiksi Turussa, missä keskustan kaakkoispuolelle on tulossa uusi noin 7 000 asukkaan asuinalue. Ajatuksena on, että
alueen asukkaat voivat tuottaa omaan
käyttöön energiaa uusiutuvista energianlähteistä.
Vaikka uusiutuvan energian ripeällä
käyttöönotolla on vastustajansa, liputtavat monet asiantuntijat ja kuluttajatutkimukset sen puolesta. Gasumin
teettämästä biokaasun kohderyhmätutkimuksesta käy ilmi, että 90 prosenttia suomalaisista kannattaa ihmisen
toiminnan sopeuttamista sellaiseksi,
että rajallisia luonnonvaroja ei kuluteta
loppuun.
– Suomalaiset ovat olleet edelläkävijöitä energiatuotantoon liittyvien markkinaehtoisten toimintaympäristöjen
kehittämisessä. Nyt meidän on tuotava
mukaan uusituvia energiamuotoja sekä
tarkasteltava energiamarkkinoita aikaisempaa enemmän pohjoismaisessa kontekstissa, sanoo Aalto-yliopiston taloustieteen professori Matti Liski.
Energiantuotannon uudistaminen
vaatii ennen kaikkea kokonaisuuden
koordinointia sekä kuluttajien kompensaatiojärjestelmien kehittämistä. Teknologisesti nykyistä joustavammat ja monipuolisemmat energiaratkaisut ovat
helposti saavutettavissa. Esimerkiksi
älykkäällä lämmönohjauksella asunnon
lämmitys on mahdollista kytkeä hetkeksi
pois päältä aiheuttamatta sisätilojen
merkittävää viilenemistä. Tällainen
ratkaisu tarjoaisi nopeaa kulutusjoustoa
mahdollisesti jopa parin ydinvoimayksikön verran.
Biokaasumerkki
kertoo sitoutumisesta
ympäristövastuuseen.
– Kotitalouksien energiapäätökset
perustuvat edelleen vahvasti hintaan.
Siksi energia-alan on pystyttävä tarjoamaan uusia ratkaisuja, joilla voidaan
saavuttaa halvempaa ja puhtaampaa
energiaa, summaa Liski.
Uusi energiakäytön ratkaisu
– Gasumin Lähde
TEKSTI Ari Rytsy
U
usi energiankäytön ratkaisu,
Gasumin Lähde, perustuu
hajautettuun energiantuotantoon. Kyseisessä tuotantomallissa suhteellisen
pienikokoiset sähkön-, lämmön- ja kylmäntuotannon laitokset on sijoitettu
paikan päälle energiaa käyttäviin rakennuksiin. Tällä tavalla vältytään
energian siirtologistiikan yhteydessä
tapahtuvasta energiahävikistä. Polttoaine siirretään lähes häviöttä suoraan käyttökohteeseen. Lisäksi uusi
teknologia mahdollistaa ostoenergian
tehokkaan kierrätyksen talon sisällä,
jolloin sen määrä voidaan jopa puolittaa perinteisiin menetelmiin verrattuna. Koko tuotantoketju huomioiden
hajautetun tuotannon ja tehokkaan
kierrätyksen mallilla saavutettava
primäärienergian säästö on yli
55 prosenttia.
– Lähteessä polttoaine, esimerkiksi
kotimainen biokaasu, toimitetaan
kohteessa sijaitsevaan pannuhuoneeseen. Siellä se poltetaan sähköä ja
lämpöä tuottavalla CHP-koneella.
Erillisellä biokaasukattilalla täydennetään kylmien talvipäivien lämmitystarvetta, kertoo Gasumin liiketoiminnan kehityspäällikkö Åke Vikstedt.
energian puskurivarastona. Oma
sähköntuotanto takaa toiminnan
sähkön jakelukatkon yllättäessä.
Lähteessä polttoaineen käytön
korkea hyötysuhde perustuu erityisesti ilmanvaihdosta, viemärivedestä
sekä kattilan ja CHP-koneen tuottamista savukaasuista syntyvän hukkalämmön talteenottoon ja hyödyntämiseen lämpöpumpun ravintona.
Kuluttajalla mahdollisuus vaikuttaa
Vikstedtin mielestä kyse on teknologisesta ja kulttuurillisesta muutoksesta,
joka tulee koskettamaan koko energiaalaa. Tulevaisuudessa hajautettu energiantuotanto vähentää energian kokonaiskulutusta ja muuttaa energiakaupan kaksisuuntaiseksi.
– Lähde tarjoaa kuluttajille enemmän vaikutusmahdollisuuksia omiin
energia-asioihinsa. Tilatarpeensa
vuoksi tuote soveltuu alkaen noin 50
perheen kerrostalo- ja rivitalokokonaisuuksille ja skaalautuu energiaväylän avulla joustavasti korttelien,
kylien ja teollisuusalueiden tarpeisiin.
Pienemmät taloyhtiöt voivat toteuttaa Lähteen esimerkiksi yhteishankkeena, sanoo Vikstedt.
Jakeluverkoista siirtoverkkoon
CHP-koneen tuottama sähkö pyörittää lämpöpumppua, jonka avulla saadaan sekä maasta että muista lähteistä kerätty lämpö takaisin kiertoon.
Pumppua voidaan käyttää sekä rakennuksen lämmittämiseen että viilennykseen. Jäähdytyksessä syntyneet lauhdelämmöt käytetään ensisijaisesti lämpimän käyttöveden valmistukseen tai varastoidaan esimerkiksi maalämpökaivoihin, jotka toimivat myös aurinkopaneeleilla kerätyn
2/2015 gasetti 9
TEEMA MONIPUOLISET ENERGIARATKAISUT
TEKSTI Ari Rytsy
Energiatehokkuus kiinnostaa yrityssektoria
Yritysten panostuksia energia-asioihin vauhdittavat uusi
energiatehokkuuslaki sekä kustannustehokkuuden ja kilpailukyvyn
parantaminen. Energiatehokkuus on myös osa yritysvastuuta.
E
nergiatehokkuuslaki velvoittaa suuret yritykset
tekemään energiakatselmuksen neljän vuoden
välein, ensimmäisen kerran 5.12.2015 mennessä.
Katselmuksessa selvitetään toimipaikkojen energiankulutusprofiili ja tunnistetaan mahdollisuudet
energiansäästöön. Yrityksen energiakatselmukseen sisältyy myös kohdekatselmuksia,
joiden avulla kerätään tarkempaa tietoa
kohteen energiankulutuksesta ja sopivista
energiatehokkuustoimenpiteistä.
Gasumilla energiatehokkuuslain vaatimukset pakollisista energiakatselmuksista
täytetään laatimalla ISO 50001 -standardin
mukainen energianhallintajärjestelmä, joka
sertifioidaan marraskuussa 2015. ISO
50001 -järjestelmässä energiakatselmus tarkoittaa säännöllisesti tehtävää energiatehokkuustyötä, joka tuottaa jatkuvasti
uusia energiatehokkuustoimenpiteitä. Järjestelmä integroidaan
osaksi Gasumin toimintajärjestelmäkokonaisuutta.
Pienemmillä yrityksillä on edelleen käytettävissä niin sanotut Motiva-mallin mukaiset katselmukset, joihin voi hakea katselmustukea.
– Energiatehokkuuden kehittämisen motivaationa ovat tuotanto- ja resurssitehokkaat prosessit ja kustannussäästöt.
Samalla yrityksen arvo säilyy ja jopa kasvaa, sanoo Motivan yksikönpäällikkö Hille Hyytiä.
Suomalaisten yritysten sitoutuminen energiatehokkuussopimukseen on synnyttänyt tavoitteellista toimintaa ja merkittäviä tuloksia monella eri toimialalla. Esimerkiksi elintarviketeollisuuden toimija Saarioinen on saavuttanut suuria
energiansäästöjä lämpöpumppuratkaisuilla, joiden avulla tehtaan kylmälaitoksen lauhdelämpö ja öljyjäähdytyksen ylijäämälämpöä hyödynnetään käyttöveden lämmitykseen ja ilmastoinnin esilämmitykseen. Yrityksen Sahalahden tuotantolaitoksella
hyödynnetään myös maakaasukattilan savukaasujen ylijäämälämpöä tehdasalueen lämmitykseen ja kattilan syöttöveden
esilämmitykseen.
Energiatehokkuus
turvaa energian
ja raaka-aineiden
riittävyyden
tuleville
sukupolville.
Helpoista hedelmistä liikkeelle
Moni yritys voi saavuttaa euromääräisesti noin 10–16 prosentin
säästöt laittamalla isot energia-asiat kuntoon. Kiinteistöjen ja
10 g a s e t t i 2 / 2 0 1 5
tehdaspalvelujärjestelmien energiatehokkuustoimien jälkeen
kannattaa paneutua muun muassa ylijäämälämmön hyödyntämiseen sekä pääprosessien tarkempaan tarkasteluun ja
optimointiin. Mittaaminen on energiatehokkuustyössä kaiken lähtökohta.
– Esimerkiksi paineilmaa tuotannossaan
hyödyntävissä yrityksissä vuotojen korjaaminen ja painetasojen optimointi voi tarkoittaa
kymmenien tuhansien eurojen säästöä yrityksen koosta riippuen, Hyytiä arvioi.
Biokaasua hyödyntävien teollisuusuunien
energiatehokkuus paranee tuntuvasti järkevämmillä käyttötavoilla, uudella tekniikalla ja
tehokkaammalla lämmön talteenotolla. Näin
on toimittu muun muassa kemianalan yrityksen J.M. Huber Finland Oy:n Taavetin-tehtaalla, missä maakaasukäyttöinen sulatusuuni toimii kellon ympäri yli tuhannen asteen lämpötilassa. Uunissa on
regeneraattori, joka hyödyntää palamisessa syntyviä kuumia savukaasuja. Regeneraattorin tehtävänä on esilämmittää uuniin
syötettävää palamisilmaa. Palamisilma kattaa noin 5–10 prosenttia koko uunin energiataseesta.
– Energiatehokkuus on osa kestävää kehitystä, jonka tavoitteena on turvata hyvä elämä sekä energian ja raaka-aineiden
riittävyys tuleville sukupolville, kannustaa Hyytiä.
LÄHDE: MOTIVA
VUONNA 2014 MAAKAASUA
KÄYTETTIIN SUOMESSA 2 923
MILJOONAA KUUTIOMETRIÄ
29,2
TWh
LÄHDE: SUOMEN KAASUYHDISTYS
TEKSTI Kati Jalagin
Energiansäästön ja puhtaamman
luonnon puolesta
Vastuullisuus näkyy yritysten energiaratkaisuissa ja ympäristötekijöiden
huomioimisessa. Energia- ja ympäristövalintoihin vaikuttavat myös
esimerkiksi valtion säädökset ja kuluttajien toiveet.
ILKKA LATVALA, ENERGIAJOHTAJA, METSÄ GROUP
Olemme vähentäneet fossiilisia hiilidioksidipäästöjä 36
prosenttia vuodesta 2009 ja tehtaidemme voimalaitokset käyvät jo 86-prosenttisesti bioenergialla. Työ
energiankäytön tehostamiseksi jatkuu. Muun muassa
asiakkaat arvostavat panostuksiamme. Valinnat näkyvät
myönteisesti myös pienempinä polttoaineveroina.
SATUMAIJA MÄKI, CORPORATE RESPONSIBILITY
AND COMMUNICATION EXPERT, NANSO
Nanso valmistaa laadukkaita vaatteita, jotka ovat
ekologinen ja kestävä vaihtoehto nopeasti muuttuvassa
muotibisneksessä. Muutama vuosi sitten tehtaillamme
suoritettiin myös energiakatselmus, josta saatuja
säästötoimenpiteitä on viety eteenpäin.
Vastuullisuus on Nansolla perustunut arvoihin ja
vapaaehtoisuuteen. Myös kuluttajien kiinnostus vaatteiden ympäristövaikutuksiin on lisääntynyt, vaikka ostopäätökset tehdään edelleen ulkonäön perusteella.
Valtio ympäristön asialla
YMPÄRISTÖNSUOJELULAKI
Syyskuussa 2014 voimaan tullut ympäristönsuojelulaki on ympäristön pilaantumisen ehkäisemistä koskeva yleislaki, jota sovelletaan toimintaan, josta aiheutuu tai saattaa aiheutua ympäristön pilaantumista. Uudessa ympäristönsuojelulaissa teollisuuspäästödirektiivi on tuotu osaksi
kansallista lainsäädäntöä, mikä parantaa ja yhdenmukaistaa ympäristön tilaa turvaavia parhaan käyttökelpoisen tekniikan vaatimuksia.
Ympäristönsuojelulakia on muutettu huhtikuussa 2015 muun muassa poistamalla ympäristölupamääräysten tarkistamismenettely ja luomalla menettely maa-ainesluvan ja ympäristöluvan yhteiskäsittelylle.
BAT (BEST AVAILABLE TECHNIQUES)
Ympäristönsuojelulaissa määritellyllä parhaalla
käyttökelpoisella tekniikalla eli BATilla tarkoitetaan mahdollisimman tehokkaita ja kehittyneitä,
teknisesti ja taloudellisesti toteuttamiskelpoisia
tuotanto- ja puhdistusmenetelmiä sekä toiminnan suunnittelu-, rakentamis-, ylläpito-, käyttö- ja
lopettamistapoja, joilla voidaan ehkäistä ympäristön pilaantuminen tai tehokkaimmin vähentää
sitä.
BATin soveltaminen perustuu teollisuuden
päästöjä koskevaan direktiiviin (Industrial
Emissions Directive, IED), jonka tavoitteena on
suojella ympäristöä ja terveyttä ja säädellä
teollisuuslaitosten ympäristövaikutuksia
ympäristöluvituksen kautta.
PETER FABRITIUS, ENERGIAPÄÄLLIKKÖ, VALIO OY
Suurimmat säästökohteemme ovat lämpöpumppuinvestoinnit, jotka tuottavat sekä lämpöä että kylmää
samanaikaisesti. Olemme myös muun muassa rakentaneet LTO-järjestelmiä sekä suorittaneet säätötoimenpiteitä.
Meille imagokysymykset ovat tärkeitä, ja haluamme
kuunnella kuluttajien toiveita. Valtion tuki energiansäästötoimenpiteiden toteuttamisessa on ollut tärkeässä
roolissa. Byrokratian lisäämistä pitää välttää.
EMAS-YMPÄRISTÖJÄRJESTELMÄ
EU:n EMAS-asetukseen perustuva EMAS-järjestelmä (the Eco-Management and Audit Scheme)
koostuu kansainvälisen ISO 14001 -ympäristöjärjestelmästandardin mukaisesta ympäristöjärjestelmästä sekä ympäristöraportista eli
EMAS-selonteosta.
Ympäristöjärjestelmän avulla organisaatio
ottaa ympäristöasiat järjestelmällisesti huomioon
kaikessa toiminnassaan. Se auttaa tunnistamaan
ja vähentämään haitallisia ympäristövaikutuksia
sekä säästämään kustannuksia.
Esimerkiksi Gasumilla on käytössään sertifioitu ISO 14001 -järjestelmä.
LÄHTEET: YM.FI JA YMPARISTO.FI
2 / 2 0 1 5 g a s e t t i 11
Nimi Riku Huttunen
Työ energiaosaston ylijohtaja, TEM, 1.1.2015 alkaen
Koulutus VTM, Helsingin yliopisto, 1990
(kansantaloustiede)
Asuinpaikka Helsinki
Perhe naimisissa, kolme lasta
Harrastukset kuntoliikunta, tietokirjallisuus ja historia
12 g a s e t t i 2 / 2 0 1 5
RIKU HUTTUNEN:
Energiantuotanto
markkinavetoiseksi
Työ- ja elinkeinoministeriön energiaosaston ylijohtaja
Riku Huttusen tehtävänä on vaikuttaa ja valmistella
Suomen energia- ja ilmastopolitiikkaa. Siviiliroolissa hän
uskoo, että jokainen voi teoillaan kantaa kortensa kekoon.
TEKSTI Hanna Ojanpää KUVAT Vesa Tyni
yö- ja elinkeinoministeriön energiaosasto sijaitsee aivan Helsingin ytimessä Aleksanterinkadulla. Vuoden vaihteessa ylijohtajana aloittanut Riku
Huttunen katsoo ulos työhuoneensa
ikkunasta tien toiselle puolelle.
– Valmistuin Helsingin yliopistosta
valtiotieteellisestä tiedekunnasta juuri
laman kynnyksellä. Pääaineeni oli kansantalous ja mielessäni oli käynyt myös ura rahoitusmaailmassa, mutta tie
vei virkamiesuralle, joka oli myös mieluisa vaihtoehto,
Huttunen muistelee viitaten ensimmäiseen työpaikkaansa
Valtion taloudellisessa tutkimuskeskuksessa.
Nykyiseen, viiden vuoden määräaikaiseen virkaan,
Huttunen siirtyi Energiaviraston ylijohtajan paikalta.
Aikaisempaa työkokemusta, alan tuntemusta ja virkamiesuraa hänelle oli sitä ennen karttunut eri tehtävistä
kauppa- ja teollisuusministeriössä sekä erityisasiantuntijuudesta Suomen EU-edustustossa Brysselissä. Omia valintaan vaikuttaneita meriittejä Huttunen epäröi lähteä
listaamaan, mutta ei itsekään voi ohittaa kokemuksensa
tuomaa lisäarvoa.
– Uskon, että valintaani on vaikuttanut vahva hallinnon alan tuntemus sekä käytännön kokemus. Olen hoitanut oikeastaan tavalla tai toisella kaikkia niitä asioita,
jotka nyt ovat vastuullani, Huttunen pohtii.
T
2 / 2 0 1 5 g a s e t t i 13
”Kaasun tulevaisuus
on paljon monimuotoisempi
kuin sen menneisyys.”
– Käytännössä työni on olennaisten kehityskulkujen
hahmottamista, sen ymmärtämistä, mihin suuntaan
maailma on menossa ja miten tuohon kehitykseen
voidaan mahdollisesti vaikuttaa. Ennustajan kykyjä ei
minulta eikä keneltäkään muulta odoteta.
Tähtäimessä ilmasto- ja energia-asioiden
tulevaisuus
Viime keväänä hallitusohjelmaa valmisteltaessa Huttunen nähtiin myös Smolnassa. Hänen tehtävänään
oli tuoda virkamiesnäkemys poliittiseen keskusteluun:
mitä asioita Suomen energia- ja ilmastopolitiikassa
tulisi ottaa huomioon ja millä aikataululla, sekä kansallisesti että EU:n jäsenvaltiona.
– Yksi selvä kulmakivi oli jo päätetyt EU-tason
tavoitteet ilmasto- ja energia-asioissa, hän toteaa.
Suomi pyrkii muiden EU-jäsenvaltioiden kanssa
vähentämään kasvihuonepäästöjä vuoteen 2050 mennessä 80–95 prosenttia vuoden 1990 tasosta. Välitavoitteiksi on asetettu vuoteen 2020 mennessä 20
prosenttia ja vuoteen 2030 mennessä 40 prosenttia.
– Tähtäin on jo vahvasti vuodessa 2030. Tämän
syksyn agendalle kuuluukin valmistella kansallista
energia- ja ilmastopolitiikkaa keskipitkälle eli viidentoista vuoden syklille. Merkittävä osa tätä strategiaa
on kysymys, miten saamme tarvittavat investoinnit
liikkeelle. Vaikka meillä on yhteinen EU-tason tavoite,
jokainen jäsenvaltio valitsee omat energialähteensä
kansallisesti järkevältä pohjalta. Tämä korostuu, kun
uusiutuvan energian maakohtaisia tavoitteita ei enää
ole. Mitä kauemmaksi ajassa mennään, sitä utuisempana tulevaisuus näyttäytyy, Huttunen tietää.
Huttunen on itse jatkuvasti yhteydessä kollegoihinsa EU:ssa. Muun muassa ylijohtajakokouksissa käsitellään niin päivän polttavia asioita kuin tulevaisuuden näkymiä.
– ”Energiaunionin”, kuten energia-asioita käsittelevää EU-politiikkaa nykyisin myös kutsutaan, toimintaa on tarve koordinoida, jotta emme synnytä vain
uutta byrokratiaa. Otsikkotasolla kaikki ovat samoilla
linjoilla, mutta toivotuissa käytännön toimissa on
eroa. Itse toivoisin EU:n keskittyvän sääntelyn keventämiseen ja markkinoiden kehittämiseen.
Huttunen jakaa päästöjen vähentämistoimet viiteen ryhmään: energiatehokkuus, uusiutuvat energia14 g a s e t t i 2 / 2 0 1 5
lähteet, päästökaupan rooli, ydinenergian asema sekä
hiilidioksidin talteenotto ja varastointi.
– Ihannemaailmassani kansallisesti ja EU-tasolla
vallitsisi johdonmukainen energia- ja
ilmastopolitiikka. Pahinta taas on sahaava ja ennakoimaton toiminta. Aikaisemmin vallitsevia puheenaiheita olivat energian hinta ja riittävyys, mutta nyt kun
mukaan on tullut ilmastoulottuvuus, vaikeuskerroin
on kasvanut. Kyse on loppupelissä siitä, miten päästöjä vähennetään ja mitä olemme siitä myös valmiit
maksamaan.
Kaasun kilpailukyky nousuun
Hiilineutraali Suomi 2050 -hankkeen tavoitteena on
luopuminen kivihiilestä kokonaan sekä lisätä kotimaisen energiatuotannon määrää. Tällä hetkellä energiaomavaraisuus on reilun 50 prosentin luokkaa. Sähköntuotannon kotimaisuusasteen tavoitteita ei ole
hallitusohjelmaan kirjattu, mutta Huttusen mielestä
se on looginen, muttei ensisijainen tavoite.
– Suomen talouden energiaintensiivisyys – selittäjinä kylmä ilmasto, pitkät välimatkat ja raskas teollisuus – näkyy suhteellisen korkeana sähkön tarpeena.
Mitään syytä ei ole esimerkiksi heikentää hyvin
toimivia yhteispohjoismaisia sähkömarkkinoita.
Viime kuukausina suuri puheenaihe on ollut Fennovoiman omistuksen kotimaisuusasteen riittävyys.
Huttunen myöntää, että asia on työllistänyt myös häntä kesän aikana.
– Nyt alkaa varsinainen rakentamisluvan käsittely,
mikä tullee viemään kaksi vuotta ja vasta sitten asia
siirtyy hallituksen ratkaistavaksi. Yleisesti olen sitä
mieltä, että Suomi tarvitsee edelleen ydinenergiaa
perusvoiman lähteenä. Se, kuinka suuri rooli ydinvoimalla tulee vuoden 2030 jälkeen olemaan, on vielä
vaikea arvioida.
Myös kaasumarkkinat ovat murroksessa. Kaasun
eduiksi Huttunen nostaa sen ketteryyden ja joustavuuden, haasteeksi alhaisen kilpailukyvyn.
– Kaasun tulevaisuus on paljon monimuotoisempi
kuin sen menneisyys. Suuri kysymys on, kuinka sen
kilpailukyky kehittyy. Tosiasia kuitenkin on, että mitä
tulee etenkin perinteiseen putkikaasuun, kaasun käyttö on vähentynyt viimeisten vuosien aikana. Mutta
myös positiivisia näkymiä on havaittavissa, kuten
Riku Huttunen näkee
tulevaisuuden, jossa
vallitsee niin kansallisesti
kuin EU-tasolla
johdonmukainen
energia- ja
ilmastopolitiikka.
LNG-kaasun kysyntä meriliikenteen ja teollisuuden
energialähteenä.
Jos Huttunen saisi päättää, energiantuotannon
tulisi olla markkinavetoista.
– Tuotanto massiivisten tukien avulla ei voi olla
pitkällä aikavälillä kestävää, hän toteaa viitaten esimerkiksi Iso-Britanniaan, missä jopa ydinvoimaa tuetaan takuuhinnoin.
Suomen energiapolitiikkaa Huttunen kehuu varsin
ennustettavaksi. Hän on tyytyväinen myös siihen, että
yhteistä poliittista tahtoa löytyy monelta osin yli puoluerajojen. Huttunen kuitenkin painottaa, että esimerkiksi veromuutokset on tehtävä vakavalla harkinnalla:
”ettemme syö pohjaa vahvuuksiltamme”. Suomen kilpailukyvyn kannalta Huttunen painottaa, että investoinnit pitää saada liikkeelle.
– Hallituksen tavoitteet uusiutuvan, päästöttömän
energian edistämiseksi ovat kunnianhimoiset varsinkin suhteessa nykyiseen taloudelliseen tilanteeseen.
Päätöksissä tulee huomioida politiikan pitkäjänteisyys
muuttuvassa toimintaympäristössä. Pääpaino on bioenergian tuotannon edistämisessä. Äänekosken biotuotetehtaan rakentamispäätös on aidosti hyvä esimerkki ja iso asia koko Suomelle.
Energiatehokkuusajattelun äärellä
Huttunen muistuttaa, että energiatehokkuusajattelu
lähtee meistä jokaisesta: miten asumme ja liikumme,
mitä laitteita käytämme ja miten.
– Nämä ovat myös elämäntapakysymyksiä, mutta
paljon voi vaikuttaa omilla päätöksillä. Esimerkiksi
sähkönmyyjä kannattaa kilpailuttaa joko edullisimman
hinnan tai halutessa vaikka energialähteen mukaan,
itse julkisilla kulkuvälineillä työmatkansa kulkeva
Huttunen toteaa.
Huttunen muistelee omaa lapsuuttaan öljykriisin
aikaan.
– Jos jotain on jäänyt tavaksi saakka, niin valot
sammutan aina huoneesta lähtiessäni. Vielä muutama
vuosikymmen sitten kaikki hyödynnettävä materiaali
käytettiin ja kierrätettiin luonnostaan. Nyt avainasemassa on ymmärtää ylipäätänsä resurssien
tehokkaan käytön merkitys, Huttunen pohtii.
– Uskon, että niin minua itseäni kuin montaa
muutakin virkamiestä motivoi ajatus asioihin vaikuttamisesta. Ja kun vaikuttamisen teemat ovat vielä niin
suuria kuin energia- ja ilmastokysymykset, ei voi olla
unohtamatta, että työllä on todellista merkitystä,
Huttunen päättää.
2 / 2 0 1 5 g a s e t t i 15
Biokaasu
KIERRÄTYSBIOKAASU
Pirkka-tuotteita
valmistetaan
biokaasulla
Keskon päivittäistavarakauppa, Gasum,
Myllyn Paras ja Wursti ovat aloittaneet yhteistyön, jossa kaupan biojätteestä valmistettua biokaasua hyödynnetään energiana
uusien Pirkka-tuotteiden valmistuksessa.
Lähes sadan Uudenmaan K-ruokakaupan sekä Keslogin Vantaalla Hakkilassa
sijaitsevien varastojen biojätteet ohjataan
Gasumin Lahden biokaasulaitokselle ja
sieltä kaasuverkossa Myllyn Parhaan ja
Wurstin tuotantoon.
Keskon tavoitteena on etsiä jatkuvasti
uusia keinoja pienentää hävikkiä ja kaatopaikalle menevän jätteen määrää.
Jätteistä valmistettu biokaasu on sataprosenttisesti suomalaista, uusiutuvaa
energiaa. Kierrättämällä jätteet biokaasuksi ja hyödyntämällä energian Pirkka-tuotteiden valmistuksessa vähennetään vuodessa hiilidioksidipäästöjä 380 tonnia.
Tämä vastaa yli kolmea miljoonaa henkilöautolla ajettua kilometriä.
Myllyn paras valmistaa Pirkalle biokaasuenergialla pakasteesta myytäviä esipaistettavia liha- ja munariisicocktailpasteijoita. Wursti valmistaa Pirkalle noin 10 erilaista nakkia, makkaraa ja leikkelettä.
Valitsemalla kotimaisella biokaasulla
valmistettuja Pirkka-tuotteita kuluttaja voi
tukea kotimaisuutta ja kestävää kehitystä.
Katso video: www.biokaasumerkki.fi
16 g a s e t t i 2 / 2 0 1 5
KOTIMAINEN BIOKAASU
Tunnettuja teollisuusyrityksiä
vaihtoi biokaasuun
Tunnetut teollisuusyritykset Kouvolan
Lakritsi, Myllyn Paras ja Marwe ovat
biokaasun eturintamassa siirtyen
kustannustehokkaasti kotimaisen biokaasun käyttäjiksi.
Nämä biokaasumerkillä tunnistettavat yritykset vähentävät biokaasun käytöllä merkittävästi tuottamiaan päästöjä.
Biokaasumerkki kertoo yrityksen sitoutumisesta ympäristövastuuseen, ja se on
saanut erittäin positiivisen vastaanoton
biokaasuasiakkaiden keskuudessa.
Lakritsituotetalo Kouvolan Lakritsi
valmistaa lakritsi- ja marmeladituotteen-
sa jatkossa biokaasun avulla vähentäen
hiilidioksidipäästöjään 119 tonnia
vuodessa.
Myllyn Paras siirtyi käyttämään
pakastetehtaassaan biokaasua maakaasun sijaan pienentäen hiilidioksidipäästöjään 140 omakotitalon aiheuttamien päästöjen verran.
Rullasuksistaan tunnettu Marwe
siirtyi käyttämäään biokaasua sekä
jätteistä valmistettavaa biosähköä.
Yrityksen toiminnasta tulee käytännössä
hiilineutraalia hiilidioksidipäästöjen
tippuessa 575 tonnia vuodessa.
Energiakauppa
TEKSTI Amanda Vainio
ENERGIAMARKKINAT
Maakaasun hintanäkymät
S
uomen maakaasun hintaan keskeisimmin vaikuttava tekijä on
raakaöljyn hintakehitystä seuraava raskaan polttoöljyn (HFO)
hinta. Kevään aikana Brent-öljyn hinta liikkui pääosin 50 ja 65 USD/
bbl välillä. Heinäkuussa hinta kääntyi uudelleen laskuun, ja elokuussa hinta kävi
jo alimmillaan 6,5 vuoteen. Syyskuussa
hinnat ovat pysytelleet tason 50 USD/bbl
alapuolella. Hinnan laskun taustalla on
maailman toiseksi suurimman öljynkäyttäjän Kiinan osakemarkkinoiden voimakas lasku, OPEC:n vahvat tuotantoluvut
sekä Iranin ydinneuvotteluiden päättyminen sopuun. Markkinoilla vallitsee globaali ylitarjonta, jonka arvioidaan jatkuvan vielä ensi vuonnakin. Tämän hetkisen ennusteen mukaan 2016 neljännellä
kvartaalilla kysyntä olisi ensi kertaa tuotantoa suurempaa.
Raskaan polttoöljyn lisäksi maakaasun
hintaan vaikuttavat kivihiilen ja sähkön
hintakehitykset h-arvoa ja E40-indeksiä
ohjaavina tekijöinä. Kivihiilimarkkinoilla
hinnat ovat olleet laskussa lähinnä öljyn
hinnan laskun ja Kiinan heikkenevän talouden vuoksi. Lisäksi hiilimarkkinalla
vallitsee globaali ylitarjontatilanne, joskin
joitain tuotannon leikkauksia on jo tehty
mm. Indonesiassa. Hiilen hintojen ennustetaan kuitenkin kääntyvän maltilliseen
nousuun ensi vuonna, mikäli ennusteet
Kiinan hiilen kysynnän kasvusta toteutuvat.
Sähkön hinta pohjoismaisilla sähkömarkkinoilla on painunut alas, sillä kulunut vuosi on ollut selvästi keskimääräistä
sateisempi, talvi oli leuto ja lisäksi toukoheinäkuussa oli tavanomaista viileämpää.
Hyvän vesitilanteen ja edullisten polttoaineiden myötä ainoastaan nouseva päästö-
Maakaasun energiamaksun hintatekijöiden kehitys (M2014 tariffi)
€/MWh
30
Energiamaksu M2014
vuosituote
Hintaennuste
25
20
15
10
5
0
2015
2014
Raskas polttoöljy
E40
markkina on hieman tukenut sähkön hintoja. Hintojen merkittävä nousu vaatisikin
pidemmän vähäsateisen jakson, sillä lämmin ja leuto alkusyksy on pitänyt vesitilanteen hyvänä. Matalien hintojen vuoksi
Ruotsissa on suunniteltu yhteensä neljän
ydinvoimalaitoksen aikaistettua sulkemista. Suomessa aluehinta on ollut selvästi
systeemihintaa korkeampi johtuen siirtokapasiteetin rajallisuudesta Suomen ja
Ruotsin välillä sekä Baltian korkeasta hintatasosta.
Remit-asetus
REMIT-asetuksen mukainen raportointi koskee energiahyödykkeitä ja
rahoitusjohdannaisia. Asetus koskee
Kaasupörssissä toimivia asiakkaita,
Gasumin jälleenmyyntiasiakkaita
tukkuoston osalta sekä sellaisia
Gasumin loppuasiakkaita, joiden
yksittäisen käyttökohteen tekninen
kulutuskapasiteetti on vähintään
600 GWh/vuosi. Myös johdannaissopimukset, jotka liittyvät myytyyn
maakaasuun, kuuluvat raportoinnin
piiriin. Ilmoitusvelvoite astuu voimaan Kaasupörssissä käytävää
kauppaa koskien 7.10.2015 ja maakaasun tukkukaupan osalta 7.4.2016
alkaen. Suunnitelmissa on, että
myös tukkukaupan raportointi
hoidettaisiin Kaasupörssin kautta.
2016
H-arvo
2 / 2 0 1 5 g a s e t t i 17
Puhtaampi liikenne
KUVA ISTOCKPHOTO
Liikenteen
hiilidioksidipäästöt
ovat kääntyneet
laskuun Suomessa
viimeisen viiden
vuoden aikana.
AUTOLLA KAUPUNGISSA
Pysäköintialennus vähäpäästöisille
henkilöautoille
Vähäpäästöisten henkilöautojen omistajat saavat Helsingissä 50 prosentin alennuksen pysäköintimaksuista.
Pysäköintietuus myönnetään autoille,
jotka täyttävät Helsingin kaupungin
käyttöön ottamat kriteerit vähäpäästöisille autoille. Kriteerien mukaan bensiini- ja dieselautojen sekä hybridien hiilidioksidipäästöt voivat olla korkeintaan
100 grammaa kilometriä kohden. Kaasuja etanoliautojen hiilidioksidipäästöjen
on oltava korkeintaan 150 grammaa
kilometriltä. Tämän lisäksi säänneltyjen
päästöjen tulee olla vähintää Euro 5
-tasoa. Myös täyssähköautot ja sähkökäyttöiset mopoautot kuuluvat etuuden
piiriin.
Pysäköintietuutta haetaan Helsingin
rakennusviraston asiakaspalvelusta, jossa
auton päästötiedot tarkistetaan ja kriteerit täyttävä auto saa tuulilasiin liimattavan tarran.
KAASUAUTOILU
Lahti Aqua tankkaa biokaasulla
Puhtaiden teknologioiden pioneeriyhtiö
Lahti Aqua on ottanut käyttöönsä kaksi
uutta kaasuautoa, jotka kulkevat biokaasun voimin Lahdessa ja sen naapurikunnissa.
Vesiyhtiö tuottaa itse biokaasua, ja
jatkossa Volkswagen Passat -kaasuauto-
18 g a s e t t i 2 / 2 0 1 5
jen tankit täyttyvät omalla polttoaineella.
Paikallisen polttoaineen käyttö käy ilmi
autoihin kiinnitetyistä teippauksista.
Tulevaisuudessa yhtiön tarkastelun
kohteena ovat työmaa-ajoneuvojen
kaasuvaihtoehdot. Tällä hetkellä Lahti
Aquan 35 autosta kaksi kulkee kaasulla.
LÄHDE: YMPARISTO.FI
MAANTIELIIKENNE
EU-tukea tankkausasemaverkostolle
Euroopan komissio on myöntänyt 2,65
miljoonan euron Verkkojen Eurooppa
(Connecting Europe Facility) -tuen Gasumin hankkeelle, jossa selvitetään LNGtankkausasemaverkoston kehitysmahdollisuuksia raskaan maantieliikenteen
käyttöön. Myönteinen tukipäätös mahdollistaa neljän pilottiaseman rakentamisen seuraavan kahden vuoden aikana
TEN-T-ydinverkon alueelle Helsinkiin,
Vantaalle, Turkuun ja Jyväskylään.
Gasumin tavoitteena on lisätä omien
tankkausasemien lukumäärää noin 35
uudella asemalla seuraavan kymmenen
vuoden aikana.
Energiapolitiikka
KUVA GASUM
TEKSTI Juha Ala-Huikku
VÄHÄPÄÄSTÖISET ENERGIALÄHTEET
Kaasun avulla eroon kivihiilestä
U
usi hallitusohjelma pyrkii
ohjaamaan yhteiskuntaa verotuksen avulla kohti vähäpäästöisiä
energialähteitä. Hallitusohjelmassa linjataan, että
2020-luvun aikana hiilen käytöstä energiantuotannossa tullaan luopumaan ja tuontiöljyn käyttö kotimaan tarpeisiin puolitetaan. Tavoitteiden edistämiseksi hallitusohjelmassa esitetään lämmityspolttoaineiden
veron CO2-komponentin korottamista sekä
sähkön ja lämmön yhteistuotannon CO2veron alennuksen portaittaista poistamista.
Nopein ja kustannustehokkain tapa
vähentää kivihiilen käyttöä ilman uusia
lisäinvestointeja on korvata kivihiilen
käyttöä maakaasulla. Tämä edellyttää
maakaasun kilpailukyvyn parantamista
suhteessa kivihiileen niin, että nykyisen
voimalaitoskannan ajojärjestys saadaan
muutettua vähäpäästöisiä ja energiatehokkaita kaasuvoimalaitoksia suosivaksi.
Uusi hallitus ei voi vaikuttaa sähkön
pohjoismaiseen markkinahintaan, maakaasun ja kivihiilen väliseen globaaliin hintakehitykseen tai päästökauppaoikeuksien hintoihin. Uusi hallitus voi kuitenkin kansallisen energiaverotuksen avulla ohjata tehokkaammin kivihiilen käytön vähentämiseen.
Tavoite hiilettömästä Suomesta saavutetaan nopeammin, mikäli sähkön ja lämmön yhteistuotannon CO2-veron alennuk-
sen portaittainen poisto aloitettaisiin kivihiilestä. Tämä voitaisiin tehdä polttoaineja teknologianeutraalisti sitomalla alennus
yhteistuotantolaitoksen rakennusasteeseen
eli siihen, miten paljon laitos tuottaa sähköä suhteessa lämpöön. Näin voisimme
edistää tehokasta ja vähäpäästöistä yhteistuotantoa ja saavuttaa merkittävät päästövähennykset.
Lämmityspolttoaineiden veron CO2komponentin korotuksen tulisi puolestaan
painottua ensisijaisesti kivihiileen, jolloin
vähäpäästöisemmän maakaasun sekä kotimaisten uusiutuvien polttoaineiden kilpailukyky kivihiiltä vastaan paranisi.
Kaasun kulutus on viimeisen neljän
vuoden aikana laskenut Suomessa
merkittävästi. Nykyinen energiaveromalli
ja vallitseva markkinatilanne ovat osaltaan
vahvistaneet erityisesti kivihiilen asemaa
suhteessa kaasuun. Mikäli suunnitellut
energiaveromuutokset kohdistuisivat täysimittaisesti myös maakaasun, johtaisi se
pahimmillaan olemassa olevan kaasuinfrastruktuurin ennenaikaiseen korvautumiseen. Tämä heikentäisi merkittävästi kotimaisen, uusiutuvan biokaasun käyttömahdollisuuksia tulevaisuudessa, sillä jo
olemassa oleva kaasuinfrastruktuuri ja
käyttökohteet sekä parhaillaan kehittyvä
LNG-infrastruktuuri soveltuvat sellaisenaan myös biokaasulle.
Verotus tueksi
• Yhteistuotannon CO2-veron
alennuksen poiston ei tulisi
koskea maakaasua vaan sen
pitäisi hallitusohjelman linjauksen mukaisesti tapahtua
portaittain ja poisto tulisi
kohdistaa saastuttavampiin
polttoaineisiin eli kivihiileen ja
öljyyn.
• Tämä voitaisiin tehdä
teknologianeutraalisti esimerkiksi sitomalla alennus
yhteistuotantolaitoksen
rakennusasteeseen.
• Lämmityspolttoaineiden
veron CO2-komponentin
korotuksen tulisi myös
painottua ensisijaisesti
kivihiileen, jolloin vähäpäästöisemmän maakaasun sekä
kotimaisten uusiutuvien
polttoaineiden kilpailukyky
kivihiiltä vastaan paranisi.
2 / 2 0 1 5 g a s e t t i 19
Innovointi
25 000 euroa
kaasukonversiolle
INNOVAATIOKILPAILUN toinen sija
Antti Rikkisen, Tuomo Urrilan ja
Jussi Havun muodostamalle ProGasjoukkueelle.
IDEA keskittyy kaasukonversion
KUVAT PASI SALMINEN
helpottamiseen, jotta edullisempi ja
ekologisempi maantieliikenne olisi
entistä useamman autoilijan saatavilla.
KONVERSIOSSA bensakäyttöiseen
autoon asennetaan kaasutankki, minkä
jälkeen auto kulkee molemmilla
polttoaineilla.
HYVÄN ILMAN LINTU
-innovaatiokilpailun voittajaksi
valikoitui BioGTS Oy:tä edustanut
BIOBOKSI-joukkue.
Kunniamaininta
Weegas-joukkueelle
HYVÄN ILMAN LINTU
Innovaatiokilpailun
voitto maantieliikenteen
biokaasuratkaisulle
G
asumin Hyvän ilman lintu
-innovaatiokilpailun voittaja on
ratkennut. Arviointiraati valitsi
voittajajoukkueeksi BIOBOKSIn, jonka idea edistää kaasuverkon ulkopuolista biokaasun liikennekäyttöä. Kärkijoukkue palkittiin 75 000
euron arvoisella palkinnolla, ja sen idea
vei myös internetissä järjestetyn yleisöäänestyksen voiton.
BioGTS Oy:tä edustaneiden Annimari Lehtomäen ja Mika Rautiaisen
BIOBOKSI-joukkueen patentoituun bio-
20 g a s e t t i 2 / 2 0 1 5
kaasureaktoritekniikkaan perustuvassa
voittajainnovaatiossa biotalous yhdistyy
saumattomasti maantieliikenteen päästöjen vähentämiseen. Käytännössä voittoideassa on kyse biokaasun tuotanto- ja
jalostustekniikasta, jotka yhdessä
mahdollistavat biokaasun kustannustehokkaan tuottamisen. Innovaation
tekniikka mahdollistaa liikennebiokaasun
jalostamisen myös kaatopaikkakaasusta.
Suunnitelman laitoskokonaisuus voidaan
rakentaa esimerkiksi vilkkaasti liikennöidyn valtaväylän varrelle.
Hyvän ilman lintu -innovaatiokilpailun
kunniamaininnan sai Weegos Oy:n
Tommi Rimpiläisen, Konsta Sirvion ja
Zaur Izzatdustin muodostama Weegas-joukkue, joka tähtäsi ideassaan
kaasuautojen yhteiskäytön laajentamiseen. Heidän kehittämänsä yhteiskäyttöpalvelun myötä yksittäiset
toimijat voisivat optimoida autonkäyttöään entistä paremmin.
Kaasu arjessa
TEKSTI Hanna Ojanpää KUVA Vesa Tyni
Katriina Kalland tietää, että
suomalaiset kaasulieden ostajat
suosivat hillittyjä värejä.
Capris-Keittiöillä kaasuliesitrendit hyppysissä
Kaasulieden valintaan vaikuttaa ruoanlaiton nopeus sekä
lämpötilan säätelyn helppous, lieden ulkonäköä unohtamatta.
C
apris-Keittiöillä työskentelevälle
sisustussuunnittelija Katriina
Kallandille on 35 vuoden ammattilaisuran aikana syntynyt selvä käsitys paitsi keittiötrendeistä myös asiakkaiden valintaan vaikuttavista tekijöistä.
Kodinkoneiden valinnassa merkitsee paljon,
minkä tyyppinen keittiön muu sisustus on.
– Keittiön remontoiminen tai uuden
rakentaminen maksaa paljon. Kun urakkaan
ryhtyy, pienet yksityiskohdatkin ovat tärkeitä.
Ulkonäkö merkitsee käyttömukavuuden
lisäksi paljon. Esimerkiksi liesi ei ole enää
pelkkä kodinkone vaan myös sisustuselementti, Kalland toteaa.
harvinainen, ja olenpa minä kerran myynyt
150 senttiä leveän kaasuliedenkin, Kalland
toteaa.
Kalland jakaa tyypilliset kaasulieden ostajat kahteen ryhmään: ne, joille kaasu tulee
suoraan verkosta, ja valinta on sitä myöten
selvä sekä ne, joille kaasu on ainoa oikea
vaihtoehto – tarvitaan siihen sitten kaasupullo
keittiön kaappiin tahi ei.
– Kaasu on perinteisesti ammattikokkien
valinta sen nopeuden vuoksi. Sama kiehtoo
myös kotikeittiössä innokkaita ruoanlaiton
harrastajia. Lisäksi kaasun lämpötilaa on
helppo säädellä, Kalland listaa.
Keittiö on kodin sydän
Värejä ja valinnanvapautta
Capris-Keittiöt myy Gasumin maahantuomia
italialaisia Ilve-kodinkoneita, joiden valikoimasta löytyy myös kaasuliesiä ja -uuneja.
Kaasulla käyvien laitteiden ehdoton etu on
valinnanvapaus. Italialaisten tilaustuotteiden
värien ja mallien kirjo on laaja. Kalland kuitenkin tietää, että suomalaisten suosikkeja
ovat hillityt värit.
– Kodinkoneiden elinikä on jopa kaksikymmentä vuotta. Maku ehtii muuttua moneen kertaan, jos väri on liian erikoinen. Sen
sijaan 90 senttimetriä leveä uuni ei ole enää
Kiinnostus ja arvostus ruoanlaittoa kohtaan
on selvästi noussut. Oman osuutensa tähän on
tehnyt media kokkiohjelmineen. Positiivista
on myös se, että emäntä tai isäntä ei enää
yksin aherra keittiössä, vaan ruoanlaitosta on
tullut sosiaalinen tapahtuma niin perhepiirissä kuin ystävien kesken. Sitä, tuleeko kaasuliedellä parempaa ruokaa kuin sähköliedellä,
Kalland ei lähde arvailemaan.
– Ehkä kyse on kuitenkin enemmän siitä,
mitä tapahtuu pannulla kuin sen alla, Kalland
tietää, mutta myöntää fiiliksen olevan iso osa
ruoanlaittoa.
Ei kaasua ilman tulta
ASENNUSVAIHEESSA paikalle
tarvitaan ammattilainen aina, kun
asennetaan kaasuliettä kaasuverkkoon ja silloin, kun kaasupullon liittimen pituus on enemmän kuin 120 cm.
KAASULIEDELLÄ on portaaton
liekinsäätö. Kaasu-uunissa lämpötila jakautuu asteikolle 1–8 sähkölieden astelukujen sijaan.
KAASU-UUNIA kannattaa esi-
lämmittää 20–30 minuuttia tasaisen lämmön aikaansaamiseksi.
Tervetuloa tutustumaan kaasuliesiin: Topeliuksenkatu 1,
00260 Helsinki, www.capris.fi
1 / 2 0 1 5 g a s e t t i 21
KYLÄSSÄ HYVINKÄÄN LÄMPÖVOIMA
Innovatiivinen
luonnonkaasun
paikallisjakelija
Ympäristöasioihin ja
vähähiilisyyteen panostavan
Hyvinkään Lämpövoiman
kaasuputket kuljettavat maaja biokaasua voimalan ja
asiakkaiden tarpeisiin.
TEKSTI Päivi Laajalahti KUVAT Vesa Tyni
urinkoisena elokuun päivänä Hyvinkään
Lämpövoima Oy:n tiloissa on hiljaista.
Suurin osa henkilöstöstä on talon ulkopuolella koulutuksessa ja voimalan puolella valvomossa kaikki sujuu lämpimälle kesäpäivälle tyypilliseen rauhalliseen
tahtiin.
Vuodesta 1974 toiminut yritys voi olla ylpeä neljän
vuosikymmenen mittaisesta historiastaan. Muuttuvassa energiakentässä se on onnistunut vastaamaan ketterästi ilmastonmuutoksen synnyttämiin haasteisiin ja
pitämään samalla kiinni henkilöstönsä hyvinvoinnista.
– 40 vuotta sitten lähdimme kehittämään toimintaamme sillä ajatuksella, että kuntalaisilla olisi saatavilla edullista, mutta samalla puhtaampaa energiaa
verrattuna siihen, että jokaisella olisi omat tupruttavat
savupiiput, muistelee Hyvinkään Lämpövoiman
toimitusjohtaja Matti Laukkanen.
Viime vuonna 40-vuotisjuhlaansa viettäneessä
yhtiössä todettiin, että perustavoitteet oli saavutettu:
lämmön hinta oli edullinen, toimintavarmuus hyvä ja
myös päästöt ovat hallinnassa. Neljässä vuosikymmenessä on kuitenkin ehtinyt tapahtua paljon.
– Ympäristöasioiden suhteen 1980-luvulla puhuttiin hiukkaspäästöistä ja saastuttavasta energiantuotannosta, mutta ilmastonmuutoksesta ei tiedetty vielä
A
22 g a s e t t i 2 / 2 0 1 5
1.
2.
1. TOIMITUSJOHTAJA Matti Laukkanen (oik.) ja
tekninen johtaja Juha Hilden ovat tyytyväisiä 40-vuotiaan
lämpövoimalan ympäristötietoiseen kehitykseen.
2. MAAKAASUPOLTIN on voimalan kokoon nähden
fyysisiltä mitoiltaan yllättävän kompakti.
3. SÄHKÖ- JA
KAUKOLÄMPÖASENTAJA Olli Syrjä
tarkistaa öljyn esilämmittimen vastuksia.
4.
4. KESÄLLÄ lämpövoimalassa tehdään
kaluston vuosihuolto.
Kaukolämpöasentaja
Risto Viitanen puhdistaa kattilan vesiluukkujen tiivistyspintoja.
oikeastaan mitään. Sitten tuli kasvihuoneilmiö ja lopulta ilmastonmuutos,
ja olemme joutuneet nopealla aikavälillä sopeutumaan uusiin säädöksiin
kasvihuonekaasujen vähentämiseksi.
Hyvinkään Lämpövoima painottaa
toiminnassaan kotimaisia vaihtoehtoja, kierrätysenergiaa ja pieniä hiilidioksidipäästöjä. Päästökaupan piiriin
kuuluvien polttoaineiden aiheuttamat
hiilidioksidipäästöt ovatkin pienentyneet lähes neljännekseen vuosikymmenen vaihteesta.
– Olemme kehitysorientoitunut
yhtiö ja monella taholla voimme sanoa
olevamme edelläkävijä energia-alalla.
Nykyisin noin 80 prosenttia kaikesta
hankkimastamme energiasta on kierrätysenergiaa, joka syntyy yhdyskuntajätteitä polttamalla, kertoo Laukkanen.
”Biokaasuun
siirtyminen on
helppoa.”
3.
Lämpövoimalalle johtaa 18 kilometrin mittainen putki Riihimäeltä
Ekokemin jätteidenpolttolaitokselta.
Laukkanen kommentoikin kierrätysenergian hyväksikäytön osoittautuneen
uudessa, haasteellisessa ympäristötilanteessa oikeaksi ja edistykselliseksi
ratkaisuksi.
Tulevaisuuden suunnitelmissa on
lisätä esimerkiksi puupellettien käyttöä
kaukolämmön tuotannossa ja korvata
sillä fossiilisia polttoaineita.
– Loppuvuodesta otamme käyttöön
meille Kiuruvedeltä tulleen pellettipölykattilan. Sen avulla pienennämme
hiilidioksidipäästöjämme radikaalisti,
sillä päästökaupan piiriin kuuluvat
päästöt vähenevät peräti 40 prosenttia.
Kokonaispaletissa tämä tarkoittaa sitä,
että käyttämiemme fossiilisten polttoaineiden määrä on tämän jälkeen enää
10 prosenttia, summaa Laukkanen.
yvinkään Lämpövoiman
voimalapuolella keltainen
putki kuljettaa maa- ja biokaasua voimalan ja sen asiakkaiden tarpeisiin. Yhtiö oli
Uudellamaalla ensimmäinen maakaasun käytön aloittaneista kaukolämpöyhtiöistä. Maakaasun osuus Hyvinkään
Lämpövoiman toiminnassa on vähentynyt 1990-luvulta lähtien, mutta
Laukkanen kertoo asiakkaiden kiinnostuksen biokaasua kohtaan kasvaneen samaa tahtia kuin ympäristötietoisuus sekä puhtaan energian tarjoama brändiarvo on lisääntynyt.
– Aloitimme alkukesästä Gasumin
tuottaman biokaasun jakelun kahdelle
teollisuusasiakkaallemme. Myllyn
Paras Oy:n tuotantolaitos toimittaa
meille viljan kuorista polttamalla
syntyvää lämpöä, ja kesäkuussa 2015
aloimme puolestaan toimittaa heidän
pakastetehtaansa käyttöön biokaasua.
Myllyn Paras on ensimmäisiä suomalaisyrityksiä, jotka ovat ottaneet
käyttöönsä myös biokaasua maakaasun lisäksi. Heille elintarviketuottajana
on tärkeää puhtaus ja kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen.
Hyvinkään Lämpövoiman tekninen
johtaja Juha Hilden kertoo, että maakaasusta biokaasun käyttöön siirtyminen on helppoa, sillä se toimitetaan
asiakkaalle samalla tavalla kuin maakaasu. Infrastruktuuri ympäristö-
H
2 / 2 0 1 5 g a s e t t i 23
KYLÄSSÄ HYVINKÄÄN LÄMPÖVOIMA
VALVOMOSSA Marko Jokinen
huolehtii voimalaitoksen ja
kaukolämpöverkon toiminnasta
ja pitää näin asiakkaat
tyytyväisinä.
Hyvinkään
Lämpövoima Oy
TOIMIPAIKKA Hyvinkäällä.
HENKILÖSTÖÄ 27 henkeä.
TUOTTAA kaukolämpöä
asuinrakennusten (56,4 %),
teollisuusrakennusten (17,2 %),
liikerakennusten (10,8 %) sekä
yleisten rakennusten (15,6 %)
lämmitykseen.
ystävällisempään vaihtoehtoon on
siis jo olemassa.
– Toinen yhtiö, jolle aloimme kesällä toimittaa biokaasua, on Hyvinkäällä toimiva, maailman johtava
rullasuksien valmistaja Marwe Oy.
Myös heille on yhtiönä tärkeää olla
mukana torjumassa ilmastonmuutosta. Rullasuksien tuotannosta huolimatta heidän mielestään tavallisillakin suksilla pitää vielä päästä hiihtämään, naurahtaa Laukkanen.
– Gasum on ollut hyvä kumppani,
joka pitää meidät jatkuvasti ajan tasalla esimerkiksi hinnan- ja tariien
kehityksestä. Näin olemme kyenneet
ennakoimaan kaasuasiat esimerkiksi
”Voimala lämmittää
yli 12 000 asuntoa.”
budjetoinnin yhteydessä ja yhtiön
vuosibudjettia laadittaessa. Olemme
olleet erittäin tyytyväisiä siihen, miten paljon he panostavat meidän asioihimme: he esimerkiksi tulevat henkilökohtaisesti kertomaan alan kehityksestä, jatkaa Laukkanen.
TARJOAA myös maa- ja biokaasua
teollisuuden tarpeisiin (9,8 GWh
vuonna 2014) sekä erilaisia käyttö-,
huolto- ja asiantuntijapalveluita.
VUONNA 2014 liikevaihto oli 19,4
miljoonaa euroa.
24 g a s e t t i 2 / 2 0 1 5
K
esäkuukausina lämpövoimalalla tehdään paljon
puhdistus- ja huoltotöitä
talven kylmien kuukausien
varalle. Voimalan huoltotiloissa kaukolämpöasentaja Risto
Viitanen puhdistaa kattilan vesiluukkujen tiivistyspintoja. Voimalan
puolella sähkö- ja kaukolämpöasentaja Olli Syrjä puolestaan tarkistaa
öljyn esilämmittimen vastuksia.
– Asiakaslähtöinen toimintakulttuurimme perustuu osaavaan ja
palveluhenkiseen henkilöstöön.
Lisäksi meillä on työyhteisössä saatu
pidettyä hyvä henki yllä. Sekä meidän että työntekijöidemme mielestä
tämä on hyvä työpaikka ja siksi meillä on henkilöstön vaihtuvuuskin ollut
melko pientä, Laukkanen kertoo.
Voimalasta valvomon puolelle
siirryttäessä vastaan tulee tervetullut
viileä tuulahdus. Käyttövalvoja Marko Jokinen istuu lukuisten monitorien takana ja tarkkailee, että kaikki
voimalassa ja kaukolämpöverkossa
varmasti toimii.
L
äheisen metsän reunan yläpuolella pörrää kaksi riippuliidintä. 72 metrin korkuinen
voimalan piippu toimii lähiseudun harrasteilmailijoiden
maamerkkinä.
Laukkasta närkästyttää kaukolämpöyhtiöihin usein liitettävä negatiivinen sävy mediassa. Hän haluaakin painottaa, ettei kaukolämpöyhtiöistä puhuttaessa kannattaisi
keskittyä pelkästään tekniikkaan ja
näyttää kuvia hiilikasoista tai venttiileistä.
– Brändin rakennuksen suhteen
ala on jäänyt hieman kehityksen kelkasta. Jotkut mieltävät kaukolämpöyhtiöt edelleen jäykiksi ja vanhanaikaisiksi, vaikka itse tuotteet ovat
vuosien varrella kehittyneet huimaa
vauhtia. Kaukolämpöyhtiöillä on
potentiaalia ja resursseja muuttua
maailman mukana. Emme saa olla
liikaa verkkoon rajoittuneita, vaan
meidän pitää uskaltaa innovoida,
keksiä esimerkiksi hajautettuja
ratkaisuja. Tuotekehityksessä kaivataan joustavuutta jäyhyyden sijaan,
Laukkanen summaa.
tehty k aa sul l a
3
2
1
5
4
Matkailijan
Helsinki
KUVAT HSL/LAURI ERIKSSON, RAVINTOLA UUNISAARI, KÄMP GROUP & ISTOCKPHOTO
1 Matka taittuu Helsingissä kätevimmin julkisilla
kulkuvälineillä. Esimerkiksi sisäiset bussilinjat
14, 17, 24 ja 70 sekä raitiovaunut kuljettavat
matkaajan kätevästi kaupungin eri kolkkiin
kaasulla.
2 Nälän yllättäessä voi piipahtaa syömään
buffetlounasta tai aamiaista Suvilahteen
Ravintola Lämpöön. Viikonloppuisin Lämmössä
voi nauttia runsaan ja herkullisen brunssin.
Lämmön kahvilan tuoreet leivonnaiset ja
suolaiset makupalat valmistetaan ja paistetaan
paikan päällä kaasulla.
3 Löylyjen ystävän kannattaa suunnata
Kalliossa sijaitsevaan kaasulla lämpiävään
Sauna Arlaan, joka tutustuttaa matkailijan
perinteiseen helsinkiläiseen kaupunkikulttuuriin.
Yleisen saunan lisäksi Arlan
palvelurepertuaarista löytyy hierontaa ja
kuppausta.
4 Uunisaari tarjoaa matkailijalle ympärivuotisen
viihtyisän merellisen elämyksen. Saaren kaksi
tilaussaunaa, kahvila-ravintolan antimet sekä
suojaisa uimaranta varmistavat sen, että
saarelle saapuvan aika ei käy pitkäksi.
5 Unet maittavat Hotelli Kämpin ylellisessä
ympäristössä. Levollisen olon kruunaavat Kämp
Span rentouttavat hoidot ja Brasserie Kämpin
nautinnolliset ruoat.
2 / 2 0 1 5 g a s e t t i 25
TEKSTI Hannele Tavi KUVA Sami Tirkkonen
g a sum l a in en
Kun jakoavain vaihtui puhelimeen
Antti Kahilakoski ehtii ratkaista monta ongelmaa yhden
työpäivän aikana. Isot ja pienet onnistumiset sekä
tyytyväiset asiakkaat antavat virtaa työhön.
TEKNISENÄ MYYNTINEUVOJANA
sekä myyn liesiä että huolehdin erilaisista tukitoiminnoista, kuten asiakkaiden auttamisesta ja reklamaatioiden
käsittelystä. Olen myös ravintoloiden
sopimushuoltoasiakkaiden yhteyshenkilö, jolloin toimin asiakkaiden ja
asentajien välissä. Nykyisessä työssäni
yhdistyvät molemmat koulutukseni.
”Puhun sekä
asiakkaiden että
asentajien kieltä,
mistä on suuri
hyöty työssä.”
TAUSTALTANI OLEN sekä myynti-
työläinen että asentaja. Valmistuin
aikoinani Rovaniemen ammattikorkeakoulusta tradenomiksi, mutta mutkien
ja matkojen kautta aloitin vuonna 2010
ammattikoulussa Helsingissä putkiasentajan opinnot. Opintojeni loppuvaiheessa pääsin Gasumille kesätyöntekijäksi, ja valmistuttuani jäinkin tänne
kaasuasentajaksi.
REILUN KAHDEN VUODEN jälkeen oli
aika siirtyä seuraavaan haasteeseen.
Vuoden 2014 lopussa aloitin täällä
Herttoniemessä teknisenä myyntineuvojana. Tykkään myyntityöstä sekä
ongelmanratkaisusta. Jos asiakkaalla
on ollut joku vialla laitteessa, ja saan
sen järjestettyä, niin siitä saa hyvän-
olon tunteen. Työ onkin vähän sellaista
tulipalojen sammuttelua. Palkitsevaa
on myös, kun voin puhelimitse neuvoa
asiakasta vaikka jonkun kaasulieden
teknisen ongelman kanssa. Puhun sekä
asiakkaiden että asentajien kieltä, mistä on suuri hyöty työssä.
ASENTAJAHOMMISSA askelmittariin
kertyi helposti 10 000 askelta päivässä.
Nykyään suurin osa päivästä kuluu
puhelimen ja tietokoneen välillä. Tämä
ei kuitenkaan ole yksinäistä työtä, vaan
muutkin asentajat ovat samassa
talossa töissä.
NIMI Antti Kahilakoski
IKÄ 37 vuotta
KOULUTUS Tradenomi AMK, LVI-asentaja
TÖISSÄ GASUMILLA Vuodesta 2012,
nykyisissä hommissa 2014 lopusta
HARRASTUKSET Jooga, kiipeily, urheilu
yleisesti sekä oma verkkokauppa
26 g a s e t t i 2 / 2 0 1 5
Gasumin uutisia
NIMITYKSIÄ
Organisaatiomuutos
ja uusiin tehtäviin
Gasum-konsernin toimintoja on uudelleen
organisoitu 1.9.2015 alkaen seuraaviin
liiketoimintayksiköihin: Maakaasu,
Biokaasu, LNG ja Tekniset palvelut.
JOUNI HAIKARAINEN (s. 1965) on
nimitetty Maakaasu-liiketoimintayksikön
vastaavaksi johtajaksi ja johtoryhmän
jäseneksi. Hän aloittaa tehtävässä 1.10.2015.
BIOKAASUN TUOTANTOLAITOS
Gasum ja Biotehdas yhteistyöhön
biokaasun tuottamisessa
Gasum ja Biotehdas rakentavat yhteistyössä jalostetun biokaasun tuotantolaitoksen Riihimäelle Ekokemin Kiertotalouskylään. Vuoden 2016 lopulla valmistuvaan Kiertotalouskylään toimitetaan yhdyskuntajätteitä, jotka kiertävät Ekojalostamon, muovijalostamon ja
biojalostamon kautta. Jätteistä jalostetaan uusiomuoveja, rakennusmateriaaleja, kaukolämpöä, sähköä sekä biokaasua.
Riihimäen Kiertotalouskylä on konkreettinen askel kohti kiertotaloutta. Ekokemin strategiajohtaja Mari Puoskarin
mukaan yhdyskuntajätteen kierrätysaste
on Kiertotalouskylässä 50 prosenttia ja
Arvotta
va
400 eu palkinto on no
ro
in
Applen n arvoinen
iWatch
-puhelin
.
LASSE AARNIO (s. 1962) on nimitetty
Gasumin talousjohtajaksi ja johtoryhmän
jäseneksi. Hän aloittaa tehtävässä 1.11.2015.
Aarnio on työskennellyt aiemmin laivanvarustamoyhtiö Containership Groupissa,
jossa hän toimi talousjohtajana.
MCI
Anna
palaute
lehdest tta
ä ja
Applen voita
iWa
-älykello tch
!
hyötykäyttöaste noin 98 prosenttia.
Biotehdas vastaa kaasun valmistuksesta biokaasun tuotantolaitoksessa.
Biokaasun jalostuksesta sekä kaasuverkostoon syötöstä vastaa Gasum.
Jalostuslaitoksen lisäksi Gasum rakentaa paikalle liitynnän kaasuverkkoon ja
noin 10 kilometriä pitkän kaasuputken,
jonka myötä uusiutuva ja kotimainen
biokaasu voidaan syöttää Ekokemin
Kiertotalouskylästä suoraan kaasuverkkoon. Investoinnin myötä Gasumin
kaasuverkkoon syötettävän biokaasun
vuotuinen määrä kasvaa nykyisestä
merkittävästi noin 130 gigawattituntiin.
JUKKA METSÄLÄ (s. 1979) on nimitetty
Biokaasu-liiketoimintayksikön vastaavaksi
johtajaksi ja johtoryhmän jäseneksi 1.9.2015
alkaen. Metsälä on työskennellyt aiemmin
Gasumilla biokaasu- ja liikenneratkaisut
yksikön päällikkönä.
Gasumin sidosry
hmälehti Gasetti
Kerro mielipiteesi lehdestä ja
osallistu arvontaan.
2/2015
Energiatehokk
uus
on kaikkien asia
Hyvi
Lämpövoima nkään
satsaa
biokaasuun
Kolmen askeleen polku verkkokyselyyn
1. Mene osoitteeseen www.mcipress.fi/gasetti.
2. Merkitse numerosarja 1006.
3. Tämän jälkeen pääset lukijakyselyyn klikkaamalla lähetä-painiketta.
Lukijakyselyyn voi vastata kahden viikon sisällä lehden ilmestymisestä. Kyselyyn voivat osallistua kaikki MCI Press Oy:n tuottamien lehtien
lukijat. Voit osallistua kyselyyn jokaisen ilmestyvän numeron yhteydessä, mutta vain yhdellä vastauksella lehden numeroa kohden. Kysely ja
arvonta koskevat lehtiä, jotka ilmestyvät syyskaudella 2015. Palkinnon arvontaan osallistuvat kaikki vastanneet. Palkinto arvotaan 4.1.2016.
Voittajalle ilmoitetaan sähköpostitse tai kirjeitse.
Hiilineutraali
Suomi
saavutetaan mo
nipuolisilla ene
rgiaratkaisui
lla
Kevään lukijapalkinnon iPhone 6 Plus -puhelimen voitti Lakimiesuutiset-lehden lukija Liisa Litzen-Linna.
2 / 2 0 1 5 g a s e t t i 27
Gasum toivottaa
lukijoilleen pirteää
syksyä
Savuinen sienikeitto
(4 annosta)
100 g mustatorvisieniä tai herkkutatteja
1–2 valkosipulinkynttä
1 rkl tuoretta rosmariinia
2 rkl voita
7 dl vettä
4 rkl kasvis- tai lihafondia
3 rkl sherryä
2,5 dl Kippari-savujuustolla maustettua
ruokakermaa
3–4 rkl hienonnettua ruohosipulia
Gasumin lahja sinulle!
kokkaakaa sulla.fi
SYKSY 2015
HERKKUJA LÄHELTÄ
Puhdista sienet ja paloittele suuret yksilöt.
Jos valmistat keiton tateista, viipaloi ne
ohuiksi viipaleiksi.
Kuori ja hienonna valkosipulinkynnet.
Hienonna rosmariini.
Kuumenna voi kattilassa. Lisää sienet,
valkosipuli ja rosmariini. Paista 3–5
minuuttia. Lisää vesi ja fondi. Kiehauta ja
keitä miedolla lämmöllä 8–10 minuuttia.
Lisää sherry, maustettu ruokakerma ja
ruohosipuli. Kiehauta. Tarjoa alkuruokana
tai lounaskeittona tuoreen leivän kanssa.
5 tarinaa puhtaasta suomala
isesta ruuasta
22 innostavaa reseptiä
ja keittiöideoita
KÖÖKKI — 1
Tulossa pian!
Köökki
– Herkkuja läheltä
Syksy 2015