Reuma-lehden mediakortti 2015

2015
MEDIAKORTTI
Reuma | Suomen Reumaliiton äänenkannattaja
3
RE
2
U
A
MA
REUM
2014
ly t
Marko Happo
7
s. 3
kanen
i n e n u no k it t
lu
e k n ii k k a si k
Kati Lauk
k
ve
rta
s4
a
ta
ns
L ai
Lastenreuma
n
ala
sauv
tyyaVinkkiä
ppiä ,
in
u
v älyyn
käve
ä
el
l
Ka
Kotona ja
67
on
vuosikerta
| 24.9.2014 | 62.
notkea jäsenlehti
ti | 21.5.20
14 | 62. vu
osike
to
Suomen Reumaliiton
2014
umaliiton
notkea jäs
enleh
8
Suomen Re
kalassa
i Finland
Reumaförbundet
rf Svenska sidor
Reumaförb
undet i Fin
land rf Sv
ensk
62–64
a sidor 62
–64
Miettisen perhe
.
viihtyy yhdessä
s. 40 –47
N
» UUDISTUMINE
di s. 8–9
Reumaliiton brän
» HYPPYREUMA
maa s. 16–17
Voi edeltää nivelreu
Hytösen
sisarukset
kohtasivat
Tampere
ella
s. 42–47
Aikuisuu
kynnykseden
llä
» UUSI KO
LUMNIST
I
Risto Isom
äki s. 14USTO
» TEEMASIV
koti s. 18–27
iva
Toim
» TEEMAS
IVUS
Kivun kunt TO
outtaminen
s. 20–28
» ETELÄÄ
N KURSSI
LLE
Lasten ku
ntoutuskur
ssit s. 54–56
Reuma-lehti tarjoaa
tietoa ja tunnetta
Uudistunut Reuma-lehti on monipuolinen, luotettava
ja elämänmakuinen julkaisu tule-tiedonnälkään.
KERROMME TUTKIMUKSISTA, sairauksien
hoidosta, lääkkeistä, sosiaaliturvasta,
kuntoutuksesta, palveluista ja yhdistysten tuesta. Tarjoamme haastatteluja ja
selviytymistarinoita, uutisia, vinkkejä
tuotteista ja ideoita hyödyksi ja iloksi.
Innostamme kaikenikäisiä lukijoitam-
me omahoitoon ja liikkumaan tuki- ja
liikuntaelinterveydekseen.
KESKIÖSSÄ ON lukijamme, jonka elämää
lähellä haluamme olla tiedolla ja tunteella – notkeasti Suomen Reumaliiton
jäsenlehtenä.
Riitta Katko
päätoimittaja
REUMA |||||
Esimerkkejä ilmoitusten hinnoista
Kaikki ilmoitukset ovat nelivärisiä. Ilmoituksita ei makseta arvonlisäveroa (alv. 0 %)
Aukeama
Hinta
460x297 mm
+ leikkausvarat
5 mm
5 700 €
Puoli sivua
pysty
leikkaukseen
Hinta
2 150 €
113x297 mm
+ leikkausvarat
5 mm
Sijoita sisältöelementit
vähintään 10 mm
ilmoituksen reunasta.
Sijoita sisältöelementit
vähintään 10 mm
ilmoituksen reunasta.
Takakansi
Hinta
230x275 mm
+ leikkausvarat
5 mm
3 300 €
Hinta
Puoli sivua
pysty
tekstialueella
1 900 €
96,5x257 mm
Sijoita sisältöelementit
vähintään 10 mm
ilmoituksen reunasta.
Koko sivu
Hinta
1/4 sivu
230x297 mm
+ leikkausvarat
5 mm
sisäkannet 3 100 €
muut sivut 2 900 €
96,5x127 mm
Hinta
Sijoita sisältöelementit
vähintään 10 mm
ilmoituksen reunasta.
1 100 €
Puoli sivua
vaaka
leikkaukseen
230x146 mm
+ leikkausvarat
5 mm
Sijoita sisältöelementit
vähintään 10 mm
ilmoituksen reunasta.
Hinta
120x127 mm
1 500 €
1/6 sivu
58x127 mm
Hinta
Hinta
2 150 €
800 €
Puoli sivua
vaaka
tekstialueella
Palvelu­
hakemisto
197x127 mm
Hinta
1 900 €
||||| REUMA mediakortti 2015
1/3 sivu
58x127 mm
58x83 mm
58x40 mm
Hinnat
700 € 500 € 300 €
Lehden tiedot
ksi
aluksi&pala
Reuma on reuma- ja tules-asioiden erikoislehti.
Reumaliiton vuoden 2009 jäsenkyselyn mukaan
70 prosenttia jäsenistä lukee lehden tarkasti. Lähes 90 prosenttia pitää lehteä mieluisena tai erittäin mieluisena.
ssa
Valokeila
s
Tässä iää
on hyv
ksi
aluksi&pala
sä
emisessä.
ston tek
isestä.
a Haavi
märtäm
ä Susann
kaksi
elämänym
ovat läsn
a, kun on
kuolem
läpi, siinä
kertovat
Tunteet
oman lapsenkoko elokuvan
synktuntuisi
ä -laulut
itkenkin
ni, miltä
kanssa meillä
Roolissa
Tässä iäss
tarjota yleiPikkupojan
omaa lasta.
iin.
Levyä toivottalkoi
lauluja
”Karjalai- la
Uusia
Herkkä., kun minuss
keikoil a
syntyä
suus näkyy
konser.ttoivoiamatta
yleisö
ihan tiedost levyä,
jälkeen
tien
Koen situnnelmiin voi
jonka
.
palata kotona
Julkaisija
Suomen Reumaliitto ry.
– Reumaförbundet i Finland rf.
Osoite: Iso Roobertinkatu 22–22 A, 00120 Helsinki
Internet: www.reumaliitto.fi
Vaihde: (09) 476 155
ta
3Omin
Haluan
itse
asiaa
paljon surua.
kertoja.
hyvin.˝
omaan eläon niin
on tehnyt puolen tarinan mitä voi siirtää
sissa todella
rooli:
jakaa
Susanna
hänen
Tärkein
ä saada
kasi kuvauk
sanoitukset
Nookset ovat
sölle jotain,
on tärkeä
täyMinulle
Uuden levyn ottamatta. Sävelly Kähärän. ˝Olen
Nukkekodin
määnsä.
uksia.˝
jältä
n teatteän olla
a lukuun
ja kokem
Anna-Mari kahdelta säveltä
ra Espoo
tunteita
haluaa työssä n työn kolme Juha Tikan ja
oli 94 esiNäiltä
Haavisto
valmiina.˝
ja laulaja
rissa, siitä
laulaja.
lisonsa
Susanna
laulu on
htöinen
,
Näyttelijän näytteleminen
ia lauluja
tystä.
kanssa.
sin tekstilä sti, minkälainen
ä.
taminen,
katsojan
päin katsov äidille ja isälle
laue. Kirjoit
ta asti tärkeit
tiedän varma elämää taakse
dialogissa
yksiä
Omimmat
on
välitön palaut
olleet lapses tehtävänsä
pojilin, kysym
Levyllä
hänelle
ydin on
lut: Omille on
a.
lla on oma
laurakkauslauluk
inen ovat
asta.
Viidak
Susannan
muutama
ja laulam uskoo, että jokaise etsii, löytää omans
taan
kuolem
tehdyt
maa.
le
alla.
Kun
an
laulu
muiste
lippu
Susanna
ättä työ.
ja myös
sen laulam on
-näytelmästä us Kauniin kuolem ty lau- ilta ja Matka
ei välttäm tarinoita. Teen
Peter Pan
sanoit
on pyydet
alla, jotka
äänen ydin
elämässä,
on jakaa
Virtasen
tyynyn
Ihmisen
, kun sitä kuolemaa si-lä˝Tehtäväni ihminen on.
Unisef
lama Jukka eleva ja vaativa
on
.
syntyivät
la levyllä
se, mitä
a kertoo
avuonnaan
työn myö˝Se on puhutt aisissa. Uudel
Ääni on
o˝, Susann
hettilään
hautaj
30-vuotisjuhl Juha Lehnen muutt an lauluissa. Nuollo on yhlamaan
aina sama.˝ työ on hänen
tulleet
Viimei
Maapa
le
tä.
ovat
an
taan
Susann
ihmisten
Virta – laulaja
vuava kappa on toistunut Susann toivotuista kappa
Juuri ensi-il
roiteinen ja
iässä
a ja Olavi
iä.
Sirkusaihe yksi hänen eniten
sta kompu
levy Tässä
valokeilassa.ten poika-elokuv
asiat yhteis
ilmestynyt
kertoo vanha yhden lajin
nssija on
laulu
erirallata
tolan Aikuis
on vasta
on
a
a
Uusint
Uusi Sirkus
iskiertue.
yvä taitelij
Kotikeittiön ujo lapsuu
leistaan.
-esitykset. levynjulkistam
nasta. ˝Esiint
en
ammattiin to, vaikutti
koiset: Herkk
a. Jokain
vasta balleri .˝
ja sen myötätähtäsi näyttelijän
a Haavis
a antava
tryffelielin
a
ja
sta
Helen
voima
itsekin
teekkitattipa
Susann
aa ja
klovni
"kotiap
na lauloin
näyttelijä
ja jokion hoitav
kuten
asti. Täti,
musiikkia
en. ˝Lapse
ta jäin
Musiikki
kastikkeella
destaan
mukaan
näytelmiä Odokiinnostukse
nginteatteris
Susannan olla kuin pieniä
rapurisotto.
perustuva
käyttää
luonnollisestimaailmassa. Kaupu musiikkia.˝
voivat
tärahtumiin
naan". Laulut tama tositap
mielikuvitus , jotta saisin tehdä n tullut entistä
sanoit
a on
i sen
Hectorin ssa -laulu.
freelanceriksi on vuosien mittaa ksi. Susann
Heikki kirjoitt
n.
rakkaa
ustyö
Milana
en
Pariisi
yhdesn,
koskaa
Kirjoit
y
sen
tusta
erityis
ityksee
en kylläst
äksi ja kieli
en Brel-es
ja Juha sävelsi että tarvitsee
˝Siihen
lasten pieSusanna
keämm
.˝
käsikirjoituks
kirjoituksella
n ja kolme
myöntää,
ja tytHaavisto: gissä
40 vuotta
uskaltaa
kuin kauko
tehnyt mm.
me-esityksee näytellyt poikia
yhdessä
Tässä iässä
Laulum
mumAsuu: Helsin
tiaalle ite olleet
Hän on
sä yössä.
Misicille
simpänä
Juha
ibrettoa.
tukea, olemm a sanoisi nyt 20-vuoei pelkäisi.
ja viimei
ta ovat olleet
Perhe: puolisoaikun
kumppanin
noisoopperalja aikuisia naisia
en rakkai
kaksi
myötä Susannhelpompi elää,
Tikka ja
Levynsä
töjä, nuoria elokuvassa. Erityis
paljon
misa
että olisi hyvää tietä kuljet.
.
kuista poikaa
puolet pin esiinty
selleen,
moa uudes Piaf-esitykset
pimeät
, ihan
ja
Alussa jänniti , ennen kuin
opetti, että
ssa meisElämä kantaa n jännittäjä.
omat BrelMeni kauan
tutustuminen itsessään. Jokaise
paljon ih˝Olen järjetömaksu suussa.
˝Piafiin
myös
olen. Liian
poa nähdä
veren
se, mikä
rooleilla,
siä ihan
tää uskalta
olemaan änsä erilaisilla
11-vuotiaasta
muuon.˝
in ruveta
va kertoo
elämä
nnetto
uskals
at
sä niitä
-eloku
auto-o
joittav
poika
Katko
mumkuolevat
Aikuisten
Teksti Riitta
miset käsikir
||||| 13
huolta pitävääParin
vanhemmat
elää.˝
u 2014
| Syysku
unohtavat
jasta, jonka a näyttelee pojasta inen isoäiti.
REUMA
tuoksu
Susann
pullan
dessa.
yhdessä.
ei ole ihan
elämään
mIa, joka
kuvitellessasopeutua asti ponnistella
on vaikea
ut kauhe
˝Ei tarvinn
O
˝
1
2
3
u 2014
| Syysku
12 ||||| REUMA
Levikki ja jakelu
Tarkistettu levikki 44 844 kpl (15.11.2011).
Painos noin 47 000 kpl
alla. Pyry
Tramp
at
nauttiv
ja Mona
leikeis,
oman pihan
iti valvoo
tä. Katja-ä
oja.
vahink
ettei satu
Formaatti
Aikakauslehti, sivun koko 230x297 mm
Perheoen
vuor
Päätoimittaja
Riitta Katko
Puhelin: 040 554 6822
Sähköposti: [email protected]
ä
ba on yht ä
sairausrum
ä yht
perheen
perhe pitä
Miettisen loitusta. Tiivis morillaan.
val
vuoren la räiskyvällä huu sa on tiistai
dis
savolaisel estarin hirsiko
Piirakkamnnä.
toivoa täy
mi
Teksti Riitta
Kuvat Markku
Katko |
Happo,
Riitta Katko
en kotialbu
ja Miettist
u 2014
REUMA
| Syysku
||||| 41
u 2014
40 ||||| REUMA
Toimitussihteeri
Ulla Palonen-Tikkanen
Puhelin: 040 748 8275
Sähköposti: [email protected]
| Syysku
aina
” Miksi
koskee,
i
hän kysel aan.”
mummolt
Ilmoitusmyynti
ilihasvo
kehittävät
Pelit ja leikit
Liikuntaa. naatiota..
kaudella
n
maa ja koordi
sai viime
neen pelaaja
a. Samu
Jääkiekkoilij kueensa kehitty
kojouk
jääkiek
palkinnon.
n
on perhee
-beagle
Sinikka
iesten apulaiSinikka.
ja metsäm
Pyry ja
lemmikki
yhteinen
nen.
Markkinointiassistentti
Marita Polsa
Puhelin: 040 5164 401
Sähköposti: [email protected]
verkon skle­
sti tietoa
a.
nsa runsaa
keskusteluist
asia.
too saanee istukiryhmän
on tuore
rodermaverta madiagnoosi magneetti­
Selkärankareu maaliskuussa
kesken.
in viime
hoito on
Se todetti
Tulehduksen etten meinannut
­
kuvassa.
jumissa,
ään muuta
”Olin niin Jouduin menem jumitti”,
saada.
kun selkä
henkeä
ensiapuun,
kerran
man
. Yöllä Kat­
.
Katja kertoo olivat yhtä tuskaa än särky­
Automatkat in ja joutui syömä ääkitys.
kipuih
astmal
ja heräili
on myös
saanut
Katjalla
min. Olen Myös
lääkkeitä.
jo parem
lla.
”Nyt nukun ta pienillä painoi
tehdä.
jumpa
yrittänyt
ki­
ohjausta
keitä olen
seen, kun
vatsalihasliik rapeutin ohjauk
fysiote
lii­
Pääsen
tavat.”
ehdi jäädä
vut helpot pyörityksessä ei
amisia.
Perheen
ään sairast
kaa miettim
myös mieajassa voi
a.
Maja. Piilom
ella luonto
ja kuunn
tiskellä
a-marsu
a. Kirsikk television
Kirsikk
neessa
asuu olohuo
ä.
vieress
tämä
eikö jo lopu
­
tuntui, että itse jaksa, onnek
”Alkuun
a. Kun en
sairaalarumb.”
sai­
aa reuma
si Esa jaksaa ollut tuntum
on
stään. Hä­
Katjalla
oti­
den perhee
jo lapsuu reumaan neljävu
rauksiin
on reu­
sairastui
sisarella
nen äitinsä äidin kolmella
aana. Myös
masairaus.
kukin eri
koskee
sairastuneet
Miksi aina
tuli Ba­
lapset ovat n. Samulle,13,
Perheen
ipeeseen.
eumaa
na jalkata
tavalla lastenr
kuusivuotiaa
ei kerto­
kerin kysta ainoa oire. Poika
ut men­
”Kipu oli
, eikä halunn kyse­
, hän
oli hätänä
nut, mikä Miksi aina koskee valita mis­
n.
ä hän ei
nä kouluu
oltaan. Yleens
li mumm sanoo.
i, sillä Samu
tään”, Katja
saanti pitkitty
osin
Diagno
on jouk­
Nyt hän
tuksessaan.
sta pelaa­
kiekkoharras kolmesta parhaa neen
yksi
kehitty
ennen
kueessaan vuonna hän sai
lääkärissä
jääkiek­
tu­
kuusi kertaa polille. Silloin
Alussa pojan
jasta. Viime
. Nyt
ehti käydä
reuma
palkinnon.
näkyi vas­
rajuudessaan assa
lähetteen
pelaajan
ä, että se
hirvitti äitiä
ote­
kuin sai
a tukem
jo niin pitkäll aisena. Ensin
koharrastus on innolla mukan .
lehdus oli
liimam
nktiossa
näyttäneet.
koko perhe
pelireissuilla
desta
ta koepu
eivät sitä
stamassa
kol­
liikunnallisuu t. Pihal­
nikuvat
ja kannu
perheen
tut ultraää syönyt särkylääkkeitä leik­
Miettisen monet liikuntapaikaleikki­
lapset
Poika oli kipuunsa. Kun
lapset
at pihan
ihmetel­
riston
utta
kertov
usta,
piilosta,
me kuuka vuoren valloit
t myös naapu laudalla ja
mustelmia.
le tuleva
entä tikkua
hirveästi
ikkoja.
kivät pihalla
särkylääk­
Samu sai
mään kymm niin hyviä piilopa
lähi­
kuulla, että
tiin, miksi
i,
on
kanssa
assa
kkaast
sairaal
kun siellä
isä käy lasten
niin voima
Katja sai
lmia. Mus­
vat verta
Perjantaisin assa perhesählyä. rtä­
olla muste
keet ohenta
pelaam
duttu ymmä
yhteydessä
ksena voi
koululla
tuntevat
on suhtau
että seurau destä lääkityksen
än.
Opettajat
”Koulussa
t
enemm
tilanteisiin.
telmaherkkyytiedotettavan
ttu, etteivä
si
lleen, Samu i. västi lasten
n. On huoma an, kukin liik­
hän haluai s saatiin kohda
i pojaks
n perhee
aseena
Kun lääkity
n kuin toiseks on ollut meidä käytä sairautta
äidin mukaa vuotta tilanne
lapset
kertoo.
muuttui
voi”, äiti
t kolme
tulehdusta.
kuu, kun
ole
simmä
sä
Viimei
jää­
Samun nivelis
vauhtiin
hyvä, eikä päässyt hyvään
Samu on
sairaalassa sairastui neljän
n
Mona
Mona ikävöi
envuotias , joka alkoi kolme
i­
Nyt kymm
Stillin tautiin oli ensin kiukku
vanhana
ella. Mona
oli hätä­
viikon kuume ut sanoa, mikä kertaa lä­
osann
ään kolme
nen, eikä
jou­
joutui pyytäm. Vihdoin lapsi
en­
nä. Äiti
uksiin
iosastolle
la
hetettä tutkim
aan akuutt
. Monal
n sairaal
e oli vakava
sy­
tui suoraa
. Tilann
ja alkava
siavun kautta
eris­
suurentuma
tiin
pernan
hoidet
todettiin
dus ja häntä autta.
dänlihastuleh n viisi vuorok
sai­
olin yötä
tyshuoneesee n sen, kun
ävä”,
”Minä muista n kova koti­ik
Oli hirveä
raalassa.
pitkään
.
ollut
on
kertoo
ja
Mona
virkeä tyttö
sanoo.
ja
”Mona on
ainen”, äiti la oli jalka kipeä
hyvin liikkuv
a Monal
tekemäs­
Haastatteluss ei estänyt häntä
a. Se
side nilkass
||||| 45
u 2014
REUMA
| Syysku
u 2014
44 ||||| REUMA
| Syysku
Lehden aikataulu vuonna 2015
Ilmestyy
Teema
Ilmoitusten varaus aineistot
Nro 1
25.02. Ravitsemus ja painonhallinta
28.01.
11.02.
Nro 2
06.05. Liitännäissairaudet · Tule-sairaus ja seksuaalisuus
09.04.
21.04.
Nro 3
30.09.
Lääkehoito
02.09.15.09.
Nro 4
09.12.
Osteoporoosi · Liikkeestä hyvinvointia
11.11.
25.11.
Ilmoitusliitteet
Lehden väliin saa ilmoitusliitteitä stiftaamalla ja
liima­tipalla kiinnitettyinä sekä irtoliitteinä. Vaihtoehtoja on hyvin monenlaisia. Pussitettuna lehden
mukaan saa suuriakin tuotenäytteitä. Kysy erilaisista vaihtoehdoista!
Hinta: Hinnat vaihtelevat tapauskohtaisesti. Pyydä tarjous.
Aineistot: Liitteiden teknisistä seikoista on aina
syytä neuvotella etukäteen ilmoitusmyynnin
kanssa.
REUMA mediakortti 2015 |||||
aluksi&palaksi
Kolme sisarusta
& lastenreuma
Opiskelija-asunto.
Hytösen kaksosten
opiskelija-asunto
Tampereen Nekalassa. Eerika (vas.)
ja pikkusisko Iida
vaihtavat kuulumisia. Emilia voi joskus
tarttua kitaraan
tunnelmoimaan
musiikin avulla.
Suuri sattuma sairastutti lastenreumaan
kolme tytärtä samasta perheestä. Lastenreuma puhkesi kaikilla aivan pieninä. Kaksostytöt Eerika ja Emilia sairastuivat parin kuukauden välein kolmivuotiaina, heitä hieman
nuorempi Iida kaksivuotiaana.
Teksti Ulla Palonen-Tikkanen | Kuvat Kati Laukkanen
42 ||||| REUMA | toukokuu 2014
REUMA | toukokuu 2014 ||||| 43
Ohjeet ilmoitusten tekemiseen
Painomenetelmä
Heatsetrotaatio
Sivun koko
230x297 mm
Valmiit aineistot
Painovalmiina PDF-tiedostona. (Versio 1.6 tai uudempi)
Väriprofiili
Väriarvot määriteltävä prosessiväreinä (CYMK).
Kuvien värierottelussa käytetään ICC-profiilia
ISO Coated V2 300. Profiilin voi ladata osoitteesta
www.punamusta.com.
antaa
” Yritän mahdolli­
aikaani
paljon
simman
ni. Sara
tyttärelle
ni
on elämä
”
tti.
an
tim
isän ja lapsen
on varattu
utiinit ovat
Vapaapäivät uhat ja perusr
a.
Arkipu
yhteisiksi.
touhottamist
muisestä ja
ja luovaa
ulkoilua
paljon piirtäm luistelua ja
”Sara tykkäälemme pyöräilyä,
ista.”
Opette
lapsen oppim
siikista.
seurata
yhdesOn ihana
ruokansa
hiihtoa.
laittavat
kokeilla,
Sara ja Miikkaa, sillä Sara saa
t li. Parhaa
hauska
sä. Se on
uusia juttuja nsa, kun anja tehdä
aa
saanee
maust
Miikka kertoolle varatuista taikiTanssi .
hapullat
ä
valita pöydä ista ainesosat mieYhdess
toi Saran
aineks
ta
hassuja naan sopivis
tellaan
n.
keittokirlensä mukaa on täytynyt ottaa
tehdään
ruoanlaittoa.
”Minunkin
opetella
luovia
ja
mun
sti käteen tykkää onneksi
juttuja.
ja kaunii
siitä ja Sara
sanoo.
Tykkään
perinaa
Miikka
,
korost
ja
laittamista” lisäksi Miikka
joulusta
a kuten
Rutiinien
ista. Juhlist rakentavat yhteiden vaalim stä isä ja tytär
syntymäpäivija.
teisiä muisto
a aiolla tourannalta
ni parast
ua eikä
on
Riemua
elän elämä kasvua. Pyrin
e tapaht
että joskus
”Saran kanssa
loa
a lapsen
Aina ei tarvits tärkeä oppia,
seurat
läsnäo
ja
On
ihana
n aikaan
hu päällä.
kaa. On
hyvää aikaa vaan voin.
hyvin
tua samaa
n
hänelle
vaan.
n välillä
on 50 TV-ruu
hyvä olla
antamaan lähtökohdat kuin
lisäksi seuraa
vuorotyöstää lepäämään riitkuksessa
on
hyvät
Salibandyn yleisurheilua.”
.”
.
Miikka
pyrkii
ja niin
erosta
kodista,
seurattavanajääkiekkoa ja
Silloin hän
saa kärsiä
mukaan
väsynyt.
Lapsi ei
sairaus
oikeMiikan
jalkapalloa,
aisia, kun ViiKaikki lähtee rakentaa ja ohjata
tävästi.
tosi katkon
syytä.
vapaakodista
pohja pitää
”Unet olivat e löytynyt vielä
arvostaa
timista.”
u- jossa
tasapaiKaikki lähtee
an.
kivuill
. Nuoru
ainona Miikka
alkoi, eikä on ollut liikaa huoleh aloitukaan suunta hoitoaikoja joutuu
kun
Työn vastap en ja ystävien kanssaoli korvaaa
hoidon
Ne viikot,
lapsen
.
ja
vuosin
n
Nyt
tuki
me
pia
Miikalsaanni
työn kanssa
aikaa läheist reella perheen
helpom
palvuoteen
Diagnoosin
on
olemaan
nottelemaan , Miikka tekee Onnekpuoleentoista kun tilanne
dessa Tampe aan isä joutui
kotona
mitä vaan.
sen jälkeen uniongelmia,
Sara on
Toisin
a hyon löytämaton.
ollut
toiset viikot on saatu sovittu
kasvunseen hän
tkoilla.
la ei ole
vuoroja,
omissa
jon työma
ttunut. Onnek
tajan kanssa
iheissa ja
än isän
nyt rauhoi
si työnan
uvis”Kapinointiva tarvinnut enemmi mahrentoutua. tuessani mielik
ista.
olisin
,
nyt tavan
vin työajo
rentou
antaa aikaan lleni.
ja riemun
paikoissani
”Kuvittelen
Nyt yritän
ssä
ja sen ilon
tyttäre
a keittiö
rannan
läsnäoloa. paljon omalle
irrottautukanssa rannal
sani meren kertaa Saran
öiKaksi kokki päästä välillä
jokelympyr
dollisimman ni timantti. ”
nauraa
eka
pitää
exomia
i ja Sara
kun oltiin
elämä
Ihmisen
ja hänen
ista ja nähdä
denperSara on
tuuli puhals
, että hän
uoltajuusanoo. ◊
la. Kevyt
maan rutiinemas. Miikan lapsuu
ssa
Miikka kertoo t Saran yhteish
”, Miikka
kauem
vuoroviikerran vuode halujakava
iloisesti
si
tään
onsa
luona
tehdä
hän
pien
puolis
myös
tapana
||||| 49
perinnettä
s. Se oli
on molem
u 2014
heellä oli
| helmiku
den. Sara o oli suuri muuto
matka. Tätä .
REUMA
yhteinen
kanssa
koin. Avioer .
Saran
lähtee
aa jatkaa
paikka
miten asioita
kasvun
riippuu,
”Itsestä
sanoo.
, Miikka
aan”
hoitam
.
Sylissä
Miikka
haluaa
välittää
Saralle
lämpimiä
vapaahetkiä.
tn muute
aikaa. Lahtee
n meii. Jokaise
”Se oli kasvun
n omia rajojan .”
tuani kokeili
me kulkea
polkum
reella asuesdän täytyy
vielä Tampe hän eteni Ajossa
Miikka alkoi
salibandya,
pelasi aktiivi
saan pelata SM-tasolle. Hän
tiaaksi.
a yli 30-vuo
junioreissa
tusdivarisarjoiss maan harras
sesti eri
rajoitta
takia,
een
Miikka joutui ja elämäntilant
porukassa
yön
taan vuorot silloin tällöin kaveri
mutta pelasi n.
pepysty nyt
suosikkilajiaapolven takia en
a on ää”Selän ja
ttaa. Minull rääkharmi
ja
mikä
laamaan, kaipuu hikoilemaan pitää muuyt
rimmäinen
Olen yrittän
itseäni.
käämään
ni yllä.”
ten kuntoa
sta työksi
anohjaaHarrastukse i nuorena liikunn in urheii toiMiikka hankkn. Ammatti löytyik kuin alukksi hyväks
asta
myös yhteiseluottamusmiejakoulutuksemutta eri suunn
aikaansa
en
,
ja taa
enlun parista
Ylen teknist
anavaa
miessaan
Yleisradioon
:ta, Nelosk
on mosi oli ajatus.
ljissä tulin
nottotyöta puolia
a myös MTV3
henä.
”Isän jalanjä urheilun vastaa
ja palvell
työn parhai pääsee näkemään
iöitä.
ttoriksi.”
Miikan
sisällään
piin
Pasijo nelja se, että
muita TV-yht ttorin työ piti
sin Tohlop
mediaoperaa iotyöhön
Miikalle
lle tarvitlassa.
siirryin
nipuolisuus
televis
kisat ovat
Mediaoperaa joissa sisällö
ion töissä.
itynyt
hön. Siitä
a
Sotshin
TV-kytnot,
pätevö
joissa hän
studionauho
paikkoja.
aisesti opetet
Miikka on
iakisat,
kaikki tuotan konserteista
kentäu vain muuta
ope, sitä ei varsin
jotain,
jännet olymp kkoon mahtu
kin media
pitkiä. Silti
keskuk
si tehdä
työn kautta
n kisavii
u on kuiten
vät ovat
n tehdä
Urheil
Neljää
.
työpäi
n.
tykkää
äjä
sessa
tuksiin
äivä ja
missää
ollut tekijä,
työtä vuo- tulee
hienoja.
suurin työllist
kuusihenkioma vapaap
vaihdoin
kisat ovat
”Olen aina
raattorien Miikka ja hänen
a
ässä media
uksia. He
urheilu
vuotta sitten dion TV-kytkentäkokemuksena essä tehtäv
at hidast
Sotshissa
män pallla
itse. Kaksi
edellis
50 ruuksi Yleisra
mänsä hoitav idastuslaittee
oli äärettö
Miikan
kisatöitä
nen työryh
vuodessa.
rotyönjohtaja
dusta.
EVS-h
tilanon ottaa
kuudella
peraattorina
keikkapäivää ässä mm.
isia ja muita
Pasilassa
keräävät
keskukseen.”
n kaatum
hidastetnaaleja
toista sataa
oli tekem
tehtävänä
n
iossa
jon,
hiihdo
kanTV-sig
ia
Miikka
Yksikö
televis
a
maasto
nväliä erilais
MM-kisojen hiihnäytetään
Viime vuonn
ja välittä
ukset kansai
teita, joita
yleisurheilun
vastaan
ja Rukan
vät hidast
Moskovan lähetyssignaalin
utuna ja lähettä
lisen
voitelt
t
kseen.
paketi
urheime sainvä
ancupin.
seen lähety
koostaa
aktiivisesti
ista, joita
don maailm
seurata
Lisäksi Miikkaeista ja tilante
vilMiikka jaksaa sitä työkseen. nyt tisuosik
mme kotisoh
näkee
kopeilta,
vaan,
uväki jännitä
lua, vaikka seurasin mitä
penkkiurheil
Töissä tulee
”Aiemmin rauhoittunut.
kentäkeslamme.
vähän
lanne on
lajeja. TV-kyt
kaikkia
sta työksi
iä, johon
seurattua
Harrastukse ylpeänä työtiim a.” Hän anMiikka kehuu loistava porukk
”Aivan
kuuluu.
u 2014
48 ||||| REUMA
| helmiku
tueksi
eduksi&
Riitta Silvan-Eg
Minna Ranta
tueksi
eduksi&
tarja Havum
etsä
Tarja Havumet
Fontit
Kaikki kirjasimet täytyy sisällyttää mukaan
pdf-tiedostoon.
Sini Hirvonen
ä ja vaikeit
a aikoja,
jotka ovat
tuntuneet
yksinäisiltä.
”
va katse
Rakasta
Mari Kytöm
äki. ”Synkk
ä vesi kuvast
aa synkki
in ja
luottavaisemm. Minä
lisemmin,
kuin ennen
le Ristiirohkeammin na kuin olen.”
n KuRssil
nuoRte
nuoria
riitän tällaise n kuvien kauttui joukko aisten
nassa osallis
Voimauttavie myös kipeät
kurssil
Nuorten
iä.
voi tuoda asiat ja kataikuisia.
ta esille
vat
olivat kiittäv mieja satutta
kommentit
ntely oli
tunteet
korjaavasti. toimi”Kurssityöske
ihania,
soa niitä
vertais
sain paljon itsellelekästä ja
Vanhempien ja purkutyövalokuvia
assa
sain
uttavia
ja
työpaj
hyvä
voima
osallistujat
joiden
henki oli
Tuusulassa
ni. Ryhmä ävän.”
pajassa
yhden tosiystitseäni nyt armol”Katson
ReuMa
Painopaikka
PunaMusta Oy, Sirrikuja 2 A, 00940 Helsinki,
puhelin 010 2308 486,
Aineiston toimitus
Sähköpostilla
[email protected]
||||| REUMA mediakortti 2015
e voillä kolm
järjesti kesä
ajaa, joilla
Reumaliitto valokuvan työp
Miina San
mauttava etelmän kehittäjä vihreydesja
n
valossa
ohjasi men
Ihanassa kuvia ja Savolaine
volainen.
uusia oma
puolien
sä otettiin n itsen erilaisten
opasti oma n katsomiseen.
rakastavaa
tulevai
ö. ”Näen
suvi lepist
na.”
ni valoisa
sä
a väyksinkertaisi yhsaivat myös voi hyödyntää
lineitä, joita assa osana ververdistystoiminn intaa. Uusia
taisryhmätoim jo syksyllä käynon
taisryhmiä
nistymässä.
orgaötiiMi
jäRjest
liiton
toja meReuMa
at. Lisätie
nisoi työpaj ja vinkkejä vertais
ästä
seen yhnetelm
käynnistämi
järjestöryhmän
kertovat
ja
m
distyksissä Arja Kahelin
-eghol
Riitta silvan
suunnittelija Sini Hirvonen.
n
Milka Virolaine
suunnittelija -Egholm kirjoitRiitta Silvan staan työpatumise
taa osallis
lassa:
jaan Tuusu
ilunhaluiseikka
ly”Joukko
amera,
… Filmik
s sen
sia naisia
äs opastu Olethyt ja ytimek
Yhteistyötä…
? Herkis
käyttöön…
minun parini .. Kuunko sinä
kohtaamaan. haluat
tymistä
sinä
Millaisena
sia…Toitelua…
ksi? Ajatuk
kautulla nähdy illä luonnon
n
veita… Ympäron sylissä ihmise
n sinua
suojele
sellaista
nen. ”Minä pelätä. Ei ole
neus… Luonn
Makko
in
i.”
us.
e kikeksitk
torjuis
ulla-Mari
kaune
mitä ikinä hento käteni ei
meille monillista käkaikelta,
Arki on
, jota minun
n kulkem
pimeää
Minni Mankki
vun ja särkyje uttavan valoku
Voima
kannustetsikkäin.
la meitä
puolia itvan kurssil
aan niitä
eet
auttan
tiin katsom
jotka ovat
sestämme, aan!
meitä jaksam a retkellämme
e
ttavall
Ihastu
aan opimm
maailm
valokuvan toisiamme ja itsea lempekatsomaan
uudell
aivan
usämmekin saimme innost
,
ja
ällä tavalla jatkaa matkaa
a
n
ta ja voima arvokas jokaise
miten
”
nähdä,
onkaan.
ja arja Kahelin
elämänpolku
Kuvien resoluutio
Korkearesoluutioiset CMYK-kuvat, 300dpi.
Sivunvalmistus
Origine ky, www.origine.fi
Janne Hulkkonen, 050-413 4959, [email protected]
Reima Kangas, 040 762 0875, [email protected]
n
”Katso
itseäni nyt ­
em
armollis
tta­
min, luo
ja
vaisemmin
min
rohkeam
en.”
kuin enn
holm
suute-
avulla tahdon
o. ”Kuvan ”
jonna onkamna kuin olen.
itseni sellaise
hyväks
n
sini Hirvone
yä
u 2014
REUMA
| Syysku
||||| 53
u 2014
52 ||||| REUMA
| Syysku
dyksi
opiksi&hyö
e
ilmene
oireita
va
iin, jos
y laajene
du lääkär
iholle kehitty kaltaisia oi6. Hakeu
jälkeen
flunssan särkyä
Jos piston
tai
tai tunnet
sta.
ssa.
aläiskä
luonno
väsymystä
luonno
e lääkäihottum
kesäisestä vät kesäisessä
lämpöilyä,
in. Mainits
1. Nauti
llinen
reita, kuten
ästi lääkäri
punkkialueilvirkisty
a myös
u välittöm esta ja näytä mahdo hoiiholle. SoSuomalaiset
huolett
hakeud
pitää
liikkua
pistoks
en pääsyn
koisborrelioosi öön ja aiSiellä voi välttää punkki
kosteah
rille punkin
Todettu
viihtyy
jäisi elimist
aläiskä.
ja korsilla
la, kunhan eli puutiainen
ihottum
bakteeri
den lehdillä se tarttuu
oireita.
heti, ettei
mpia
kea punkki
villisuu
aina
taa
aluskas
voi johtaa
ssa, missä
uusia, vakava
sa oloissa ossa ja heiniko
borrelioosi
heuttaisi
on pitkäattomana
mooosiin, joka
aiheutsekä ruohik
Hoitam
en borreli . Sen oireet ovat
liikkuvaan. bakteeria, joka
kanrky,
kaikkeen
punkki
sairaus
levittää
myöhäisvaihe
päänsä
n ja vakava
pistos
Puutiainen Noin joka kolmas
oireita ovat
aikaine
oosia.
–100. punkin voi
Tavallisimpia nivelsäryt.
joka 50.
taa borreli
oosi ei
ninaisia. lihasarkuus ja
akantavuus saaoosia ja
ttu borreli
taa borreli
sairaste
sairasoosin. Borrelistikin. Taudin
raajasäryt,
a borreli
että kerran alta. Tautiin voi pääsesta.
runsaa
tartutta
Muista,
a
tartunn
lähialueilla
isestä pistoksihmisen
ei kannat
vaihdella on pieni yksittä
punkkia
suojaa uudelta
usia kiinni
a
aan. Siksi
ja
misen riski pitää olla tuntika llisesti kantam
tua uudest
punkkipihtejä
Puutiaisen kuin sen mahdo
tää iholle.
tiedustella karkoitteita, joiista voi
on
punkki
riskiihossa ennen eri tarttuu.
Apteek
e. Koirille
Suomessa
käytettäviä
uotiaill
sia.
siin
Borrelia-bakte on todettu
vaattei
alle kolmiv
tissa puutiai virus
usta
käyttää
TBE-vir
ä prosen
ume
ta ei saa
uma.
noin yhdess puutiaisaivoku
lastenre
alueilla
utien ja
punkkipantoja
ttyä punkin
ttava, että
i, lastenta
ne
dosentt
On huoma puutiaisen kiinnity oosin torjunLahden
ntijana
PitkäBorreli
Asiantu
äkäri Pekka
ei torjuta
siirtyy heti ista ihmiseen.
erikoislä
Oksi, Anne
uksella
tautien
ne, Jarmo punkkia, DuodeLahden
sylkirauhas lä punkkitarkast
: Pekka hti: Kuka pelkää
tärkeäl
.
Lähteet
t
nassa
Vapaala
umetta
ranta, Olli Reumaliiton aineisto
puutiaisaivoku
cim 2011,
pääsy ihollessasi pitkähihaistahousun
2. Estä punkinalueilla liikkue
sukat
Nosta
takKäytä punkki
housuja.
i on syytä
pääsy ihokon
ja pitkiä
Irti. Punkk
puseroa
Näin punkin
iholta heti,
n päälle.
poistaa
ee.
punttie
havaits
tuu.
tus
kun sen
tiin vaikeu
itarkas
ille
äin punkk
perheenjäsen
kaikille
.
3. Tee päivitt
tarkastus
nlukien
Tee punkki
imet mukaa
heti
in kotielä
päivittä
ät punkit mahdolliiholta löytyv
alla siitä
punk4. Poista
iholta tarttum ista saatavilla
Poista punkki ihoa apteeke punkki pyörittä
läheltä
. Poista
ja sen
simman
tai kynsillä
saat punkin
kipinseteilläaisin liikkein, jotta an irti.
vin edestak imukärsän kokona
ile oireita
sahalaitaisen
yt, tarkka
an
i on pistän
ään, tarvita
5. Jos punkkon päässyt pistäm
ilmenee.
Kun punkki jos jälkioireita
hoitoa vain,
ietoa
Punkkit
dyksi
opiksi&hyö
kesästä
”Nauti kin
– estä pun lle.”
pääsy iho
ässä.
Väijym tavataan
Punkkeja
marhuhtikuustaPunkit
raskuuhun.
eloon
heräävät kun ilssa,
maasto
mpötila
man keskiläastetta.
ylittää viisi
eniten lopmillaan,
on suurim
huhtikuusta
tavataan
liikkuvuus
Punkkeja
pukesällä. un.
taun myös
marraskuuh määrä ja paikoi isten osuus
Puutiaisten kantavien puutia una.
a
aan verratt
dinaiheuttaji
yneet aiemp
mantereella
ovat lisäänt n saaristossa ja Yksi selitys
n.
Niitä tavataakorkeutta myöte
isvälitteisMyös puutia
aina Oulun
unut.
otekijät.
on parant
ovat ilmast
diagnostiikka
ten tautien
ensioire
tavallisin
varhaisvaiisIhottuma oireilee eri tavoin
ssa ja myöhä
Borrelioosi eessä vaihee
oire on
levinn
borrelioosin
heessa,
s.
Tavallisin
ma migran uvaiheessa.
a, erythe
sairast
ihottum
laajeneva noin puolella tautiin
an
Se todeta
nan jälpian tartun ja aineista.
teeri voi
öön
Borrelia-bak muualle elimist tavalmyös
. Näistä
levitä
oireita
keen
ja vämonenlaisia nnousu, kipuilu
heuttaa
ovat lämmö
ilisimpia
impia borrel
symys.
essa tavallis
ogiset oiMyöhäisvaihe erilaiset neurol puutosoiovat
et
ja erilais
noosin oireita
hermosäryt
ermon halvaa
reet kuten impana kasvoh
-tulehdukset. ireet, tavallis nivelsäryt ja
myös pitkäa
sekä
y joskus
tuminen
raajoa esiinty
erityisesti
Borrelioosiss amuutoksia
kaisia ihottum
vaisissa.
taudin
jen ääreiso
sairastuneen
ja kuten
Borrelioosiin tyypillisiä seikko sa, olesusein
kulues
on
syksyn
heissa
si on
ti.
alku kesän- puutiaisen pistos, iAhmat
oireiden
Borrelioo
tyypill
isalueella,
Verta
sairaus
taudille
na vakava
kelu puutia
ja muut
vakava
imiestkimuksismigrans
reita.
hoitamattoma
voi olla
erythema
sään
Laboratoriotu
mm. niveloi 1 700
soireet.
tautitapaukBorrelioosi voi aiheuttaa
noin
puutisin
set varhai epätyypillisissä
joka
vuonna
sairaus,
in viime
sa. Tavalli
ainen
u
ta on hyötyä ikaisessa taudis ä tutkittava Suomessa todetti
pullistu
t tietoa borreausta.
on jakanu
ajan.
sissa ja pitkäasti on verinäytteest
pyöreborrelioositap
ivinen tauReumaliitto
enen vuoden veräksi.
Suomen
laboratoriote i. Testi on negati positiivisekstä jo kymm tta sairastavien
uu
isvaihe
lioosin ehkäisy
vasta-ainetest a. Se muutt
on aloosin myöhä tiedot
iheess
a infekti
sa Borreli
yhteys
din alkuva kolmessa viikoss
eessa taudis
ssa
taistukijoiden ksesta
jatkun
si kahde
t ilmoitu
a.
Pitempään
löytyvä
Myöhäiskamisesta. ovat vahvasti koholl
sivulta XX.
vat
sairasta
vasta-aineet
vaihetta
utua
oottikuuri
ilmoitta
tepsii antibi hoidettava lää- voivat liiton harviReuma
Borrelioosiin ioosi on aina
spostituslistalle
borrel
taudin vaihee otetaisnaisten
Todettu
sessa
harvin
ua
kautta
Varhai
ja osallist
aan suun
kekuurilla.
ovat
aan.
ioosi hoidet hoitotulokset
toimint
sa borrel
otilla ja
tavalla antibio
erinomaiset.
u 2014
18 ||||| REUMA
| toukoku
RiskiTBE-virus. punkeista
osa
levinneialueilla
joka
virusta, sPuutiaisen oosia
kantaa
syys. Borreli taa eni- aiheuttaa puutiai
.
aiheut
punkki
uomessa
aivokuumetta
ten Etelä-S
anmaalla.
ja Ahven
mille:
kesälaitu
staisaivotulehdu ma
usta. Puutia
ain muuta
enkefaliittivir
ssa vuositt
a anon Suome
pauksia
borrelioosiss laskiaiheion kaksiv
jatkuneessa
kautta tai
kymmenen.
nasulehdus
Pitkään
n
a tartun
joko suun
ri saadaa
ä
Puutiaisaivot viikon kuluttu
otetaan
e yleens
kin baktee
tibiootti
Noin
haiti. Silloin
joka parane ihe ilnen tauti.
lle voi jäädä skuume,
monsisäisest
ukaise
mutta potilaa
tulee lievä ainen aivokuumeva mmin.
olla ta
häädettyä, ikaisoireita asianm
myöhe
Varsin
Tällöin voi
viikossa.
maa viikkoa , niskajäyktaavia pitkäa
muuta
huolimatta. ästä pysyväskuume
uurista
maantuu
jättäm
ta lääkek
ovat korkea joskus tajunnanhäiseia-infektion
on laukai
Sen oireita
rky sekä
ihe kestää
kyse borrel
tai infekti
auriosta
kyys ja päänsäkset. Aivokuumeva
inen
reaktiosta.
tä kudosv
ta toipum
ologisesta
riöt tai halvauviikkoa. Taudis
masta immun
pari
on rokote
yleensä
kuukausia.
aksi
eli
eeseen
useita
otettav
liittikuum
enkefa
voi kestää
tai pisuositellaan
Puutiaisaivo puutiaisissa
tuilRokotesarja llaan säännöllisesti faliity rajoite
isenke
Suomalaisissavirusta esiinty
oleske
ja Ahveaina, kun
joissa puutia ksen riski
aristossa
aivotulehdus
alueilla,
ä ulkosa
on todettu
a lähinn
dempään Puutiaisaivotulehdu
tartuntoja
la alueill
y.
lla.
Joitakin
ois-Suomestia esiinty
nanmaalla. kurkussa, Kaakk ressa. Näillä
Ahvenanmaa
on suurin
myös meren edustalla Isosaa
inen kantaa
gin
sa ja Helsin joka sadas puutia
noin
alueilla
ä
kihakotieläimissaampaa ”punk
Puutiaiset
milkissaa tehokk
isen asutta
Koiraa tai
löytyy. Puutia
löytyä kymravaa” tuskin
imestä saattaa
iset voia kotielä
äin. Puutia
la alueill
isia päivitt
imen mumeniä puutia sisätiloihin kotieläissa puutua
in. Sisätilo
vat kulkeu
ellä
tarttua ihmisi usia vain vähäis
kana ja
kuuka
voi elää
itiainen
ata puutia
kosteudella. on hyvä kamm
alla. SaKotieläimet äin tiheällä kamm jo tartan
päivitt
nahka
n
salueilla
eläimen
poistaa
imillä oireine lmalla voi
iset. Kotielä
i kuin ihmisenituneet puutia harvinaisemp
on
esimerkiksi
voi olla
borrelioosi
hoidemyös niillä
Borrelioosi
lä, mutta
n peristo-oireita.
samoi
hermo
oteilla
vel- ja
llä antibio
taan eläimi ihmisillä. ◊
aattein kuin
u 2014
REUMA
| toukoku
||||| 19