PAIMION KAUPUNKI VUODEN 2015 TALOUSARVIO JA VUOSIEN 2016-2017 TALOUSSUUNNITELMA PAIMION KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA 2015 -2017 VUODEN 2015 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2016-2017 TALOUSSUUNNITELMAN SISÄLLYSLUETTELO YLEISPERUSTELUT ................................................................................................................ 3 Kaupunginjohtajan katsaus .................................................................................. 3 Talousarvion sitovuus ........................................................................................... 5 Tiedoksi talousarviokirjan lukijalle ....................................................................... 6 YHTEENVETO .......................................................................................................................... 7 KÄYTTÖTALOUSOSA ............................................................................................................ 13 Keskusvaalilautakunta ........................................................................................ 13 Tarkastuslautakunta ............................................................................................ 14 Kaupunginhallitus................................................................................................ 15 Sosiaali- ja terveyslautakunta ............................................................................. 21 Koulutuslautakunta ............................................................................................. 36 Sivistys- ja vapaa-aikalautakunta ....................................................................... 53 TULOSLASKELMAOSA .......................................................................................................... 84 INVESTOINTIOSA .................................................................................................................. 86 32 Kaupunginhallitus ........................................................................................... 86 34 Sosiaali- ja terveyslautakunta ........................................................................ 87 35 Koulutuslautakunta......................................................................................... 88 36 Sivistys- ja vapaa-aikalautakunta .................................................................. 90 38 Tekninen lautakunta ....................................................................................... 91 40 Ympäristölautakunta....................................................................................... 97 RAHOITUSOSA ...................................................................................................................... 98 SISÄLLYSLUETTELO 2 PAIMION KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA 2015 -2017 VUODEN 2015 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2016-2017 TALOUSSUUNNITELMAN YLEISPERUSTELUT Kaupunginjohtajan katsaus Ymmärrys Suomen kansantalouden tilanteesta on lopulta valkenemassa jokaiselle, eikä tätä koskevalta runsaalta uutisoinnilta ja kirjoittelulta ole kukaan voinut välttyä. Samalla käsitys myös koko julkisen talouden eli valtion ja kuntien talouden heikosta tilasta on vahvistunut, mutta ei riittävästi. Ymmärrys on näkynyt puheissa, ohjelmissa, tavoitteissa ja lupauksissa, mutta ei juurikaan käytännön teoissa. Rakennepoliittisesta ohjelmasta, normitalkoista ja kuntien tehtävien ja velvoitteiden vähentämistä koskevista Valtioneuvoston päätöksistä ja lupauksista huolimatta ministeriöt jatkuvasti työstävät lakeja ja asetuksia, jotka tuovat kansalaisille lisää palveluita ja oikeuksia sekä kunnille lisää tarkasti normitettuja velvoittavia tehtäviä – ja kustannuksia. Kaupunkimme tilanne ei talouden osalta oleellisesti poikkea yleisestä ahdingosta ja silloin kun poikkeaa, niin kaupungin talouden alijäämä ja lainamäärä huomioiden huonompaan suuntaan. Talousarvion 2014 toteutumisennuste näyttää, että kaupungin talous tulee olemaan tänä vuonna alijäämäinen noin 3 M€. Kaupungin kaikki tuloerät eli omat maksu- ja myyntitulot, valtionosuudet ja verotulot laskevat, yhteensä lähes 2 M€. Käyttötalousmenot kasvavat noin 1,8 % ja vaikka se onkin kohtuullisesti, se on silti rahassa yli miljoona euroa. Tämä tilanne antaa perin huonon pohjan vuoden 2015 talousarvion laadinnalle. Kaupunginhallituksen antama talousarvion 2015 ja –suunnitelman 2016-17 laadintaohje ei luvannut hallintokunnille mitään uutta, vaan vaati sen sijaan tiukkuutta talousarvioehdotuksia laadittaessa ja asetti -2 %:n tavoitteen menojen kasvulle. Tämä on rankka tavoite aina ja erityisesti, kun yleistä kriisitietoutta ei ole valtakunnallisesti eikä paikallisestikaan. Parhaiten hallintokunnista tätä tavoittelivat tekninen lautakunta, ympäristölautakunta, sivistystyön lautakunta ja kaupunginhallitus itse. Yhteistä näille on, että jokaisen osuus kaupungin menoista on pieni ja niiden palveluiden tuottamisessa kaupungilla on suurehko vapaus toimia. Näissä palveluissa ei ole myöskään tapahtunut suuria volyymimuutoksia esim. kysynnässä. Suurta palvelutoimintaa pyörittävistä lautakunnista koulutuslautakunnan toimintamenot ovat lähes 22,4 M€, niiden kasvu on 3,0 % eli noin 617.000 € verrattuna tämän vuoden talousarvioon; nettokasvu on 382.999 €. Suurin osa toimintamenojen kasvusta johtuu päivähoidon menojen kasvusta, joka on nettona noin 464.000 €, 7,3 %. Tämä selittyy päivähoidossa tapahtuneesta voimakkaasta volyymin kasvusta, kun kasvavasta lapsimäärästä yhä suurempi osa on päivähoidon piirissä. Ruokapalvelut on toinen koulutuslautakunnan alainen palvelu, jonka menot merkittävämmin kasvavat. Niiden kasvu on noin 228.000 €, 10,5 %. Kasvu johtuu sekä kasvaneesta ruokailun piirissä olevien asiakkaiden määrästä, että kohonneista elintarvikkeiden hinnoista ja kuljetuskustannuksista. Vastaavasti koko peruskoulutuksen menot ovat 10.078.000 €, mikä on noin 70.000 € vähemmän kuin tämän vuoden talousarviossa on arvioitu. Lukion menot kasvavat noin 15.000 €. Voi siis todeta, että koulutuslautakunta on parhaansa mukaan ottanut huomioon kaupunginhallituksen antaman laadintaohjeen. Sosiaali- ja terveyslautakunta on lähes 31,8 M€:n menoillaan selvästi suurinta palvelutoimintaa ja menotaloutta pyörittävä lautakunta ja sen osuus kaupungin ulkoisista toimintamenoista on noin 52,6 %. Lautakunnan toimintamenojen kasvu tämän vuoden talousarvioon nähden on noin 1.680.000 €, mikä on 5,6 %. Suurin osuus menojen kasvusta on terveydenhuollolla, jonka menot ovat 18,3 M€ ja ne kasvavat 1.130.000 € ja 4,5 %. Terveydenhuollossa kaupungilla ei ole omaa palvelutoimintaa, vaan siitä vastaavat kuntayhtymät, merkittävimpinä Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri ja Paimion-Sauvon terveyskeskus. Huomion arvoista on myös, että verrattuna vuoden 2013 tilinpäätöksen toteutuneihin menoihin terveydenhuollon menot ovat 2.000 €:n YLEISPERUSTELUT 3 PAIMION KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA 2015 -2017 tarkkuudella samat. Sosiaalityön menot ovat 6,5 M€ ja siinä on kasvua 335.000 € ja 5,4 %. Sosiaalityön menoissa näkyy kaupunkilaisten toimeentulon kiristyminen, perheiden pahoinvoinnin kasvaminen ja subjektiivisten oikeuksien lisääntyminen. Vanhuspalvelujen ja kotihoidon menot ovat 6,0 M€. Tämä toiminta on lähes kokonaan kaupungin omaa palvelutuotantoa ja niinpä sen menot ovat 4.000 €:n tarkkuudella samansuuruiset kuin tänäkin vuonna. Siten ei voi sanoa, että sosiaali- ja terveyslautakuntakaan olisi jättänyt huomiotta kaupunginhallituksen laadintaohjeen. Kaupunginhallituksen antaman laadintaohjeen noudattaminen silloin, kun se on mahdollista näkyy myös siinä, että lautakuntien käyttötalouden talousarvioesityksiin on kaupunginjohtajan jatkokäsittelyssä tehty karsintoja vain noin 470.000 €:n edestä. Merkittävin rakenteellinen uudistus on nyt Apilatie 10:ssä toimivan kaupungin toimintakeskuksen toimintaedellytysten parantaminen ja resurssien lisäys. Toimintakeskus saa paremmat ja laajemmat tilat toiminnalleen kaupungin omistamista kiinteistöistä Sähköyhtiöntieltä. Lisäksi toimintakeskukselle osoitetaan talousarviossa uutta työvoimaa yhden henkilön verran. Näillä ratkaisuilla kaupunki osaltaan vastaa lainsäädännössä tehtyihin muutoksiin, joilla kuntien vastuuta työttömyyden hoidosta merkittävästi lisätään. Investointiohjelma käsittää vuodet 2015 – 2019 ja sen keskeisin hanke on Vistan koulukeskuksen rakennusten saneeraus. Tätä hanketta on kj-käsittelyssä lykätty vuodella siten, että ns. yläkoulun saneeraus tehdään v. 2016-17 ja ns. kivikoulun saneeraus v. 2018. Muilta osin (ent. lukio ja 2. Sali) koulukeskuksen saneeraus jatkuu suunnitelmavuosien jälkeen; suunnitelmavuosille hankkeeseen on budjetoitu noin 8,5 milj.€. Toinen keskeinen talonrakennushanke on Jokelan koulun viimeistenkin koulurakennusten saneeraus ensi vuoden aikana ja siihen on budjetoitu 620.000 €. Muita ensi vuoden ja lähivuosien investointikohteita ovat mm. Puranpojantien rakentaminen 425.000 €, vanhainkodilla tehtävät työt 260.000 € ja kunnallistekniikan lisärakentaminen Saaren alueelle 845.000 €. Vuoden 2015 investoinnit ovat yhteensä vain 2.08 M€, mikä on kaupungin koko ja investointitarve huomioiden erittäin vähän, mutta kaupungin talouden tila huomioiden se on hyväksyttävissä pakon sanelemana välttämättömyytenä. Talousarvioehdotus on epätasapainossa siitä huolimatta, että siihen sisältyy sekä kunnallisvero-%:n korotus 0,50 %-yksiköllä, että kiinteistövero-%:en korotusta. Näiden jälkeen vuosikate on niukasti positiivinen 0.2 M€ ja talousarvion alijäämä on 1.5 M€. Kaupungin talous on edellä kuvatun mukaisesti erittäin vaikeassa tilassa, jossa menot väkisin nousevat ja kaikki tuloerät ovat laskussa. Lopullisesti tilanne oikenee vain Suomen talouden kasvun ja valtiovallan oikeasti päättämien rakenteellisten ratkaisujen (tehtävien vähentäminen ja normien purkaminen) myötä. Omin ratkaisuin ja toimenpitein Paimio tuottaa palvelunsa jo nyt edullisimmassa kymmenyksessä kuntia, mutta silti koko ajan haemme vielä edullisempia tapoja. Joka tapauksessa päättäjien on lähiajat siedettävä alijäämää, niin vuoden 2014 tilinpäätöksessä kuin vuoden 2015 talousarviossa. Paimion kaupungin talouden perusteiden tunnistaminen on ainoa oikea tie kohti kestävämpää toiminnan perustaa. Paineeseen joutuvat vastuulliset päättäjät, esittelijät, viranhaltijat ja työntekijät kuka missäkin toimielimessä tai tehtävässä. Ei ole helppoa vastata palveluiden kysyntään niukkojen resurssien rajoitteessa. Näin on kuitenkin tehtävä. Jari Jussinmäki Kaupunginjohtaja YLEISPERUSTELUT 4 PAIMION KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA 2015 -2017 Kuntalain 65 §:ssä säädetään talousarviosta ja –suunnitelmasta seuraavasti: ”Valtuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kunnalle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio. Sen hyväksymisen yhteydessä valtuuston on hyväksyttävä myös taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi (suunnittelukausi). Talousarviovuosi on taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi. Talousarviossa ja –suunnitelmassa hyväksytään kunnalle toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Talousarvio ja –suunnitelma on laadittava siten, että edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan. Taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen enintään neljän vuoden pituisena suunnittelukautena, jos talousarvion laatimisvuoden taseeseen ei arvioida kertyvän ylijäämää. Jos taseen alijäämää ei saada katetuksi suunnittelukautena, taloussuunnitelman yhteydessä on päätettävä yksilöidyistä toimenpiteistä (toimenpideohjelma), joilla kattamaton alijäämä katetaan valtuuston erikseen päättämänä kattamiskautena (alijäämän kattamisvelvollisuus). Talousarvioon otetaan toiminnallisten tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot sekä siinä osoitetaan miten rahoitustarve katetaan. Määräraha ja tuloarvio voidaan ottaa brutto- tai nettomääräisenä. Talousarviossa on käyttötalous- ja tuloslaskelmaosa sekä investointi- ja rahoitusosa. Kunnan toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava talousarviota. Siihen tehtävistä muutoksista päättää valtuusto.” Talousarvion sitovuus Käyttötalousosassa valtuusto hyväksyy määrärahat kullekin tehtävälle. Niille lautakunnille, joilla on useita tehtäviä, on talousarvio sitova tehtävätasolla. Kaupunginhallitus voi lautakunnan esityksestä suorittaa tehtävien välisiä määrärahamuutoksia edellyttäen, että se ei aiheuta muutoksia lautakunnan saamien määrärahojen kokonaissummaan. Määrärahaan liittyvät meno- ja tuloerät ovat sitovia. Poikkeuksena edellä mainitusta sitovuusperiaatteesta myönnetään nettomääräraha sivistys- ja vapaa-aikalautakunnalle. Lisäksi nettositovuus koskee koulutuslautakunnan alaista ruokapalvelu-yksikköä ja kaupunginhallituksen alaista tietohallintoa. Investointiosassa määrärahat ovat sitovia kustannuspaikkatasolla. Kustannuspaikkatason alapuolella esitetyt yksityiskohtaisemmat erittelyt ovat luonteeltaan perusteluita ja alustavia käyttösuunnitelmia. Tuloslaskelmaosassa valtuusto vahvistaa sitovat tavoitteet verotuloihin, valtionosuuksiin, korkotuottoihin, korkokuluihin, muihin rahoitustuottoihin ja muihin rahoituskuluihin. Rahoitusosassa valtuustoon nähden sitovia erät ovat antolainasaamisten lisäys ja lainakannan muutokset. Lainakannan muutos asettaa ylärajan lisä lainanottoon. YLEISPERUSTELUT 5 PAIMION KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA 2015 -2017 Hallintosäännön 31 § säätää rahatoimen hoitamisesta seuraavasti: "Valtuusto päättää lainan ottamisesta sekä lainan antamisesta ja muuta sijoitustoimintaa koskevista periaatteista. Talousarvion ja -suunnitelman hyväksymisen yhteydessä valtuusto päättää antolainojen ja vieraan pääoman muutoksista. Muista rahoitukseen liittyvistä asioista päättää kaupunginhallitus. Kaupunginhallitus voi siirtää lainan ottamisen ja sijoitustoimintaa koskevaa toimivaltaansa edelleen muille toimielimille ja viranhaltijoille." Syksyn 2008 finanssikriisin jälkeen rahoitusmarkkinoiden muuttuneesta tilanteesta (marginaalien merkittävästä kasvusta johtuen) pitkäaikaisia lainoja on korvattu lyhytaikaisella kuntatodistuslainalla. Kuntatodistuslainat ovat vaihtuvakorkoisia. Kaupunki voi suojautua mahdolliselta koronnousulta ja pyrkiä pitämään korkokustannukset mahdollisimman alhaisina ja vakaina käyttämällä johdannaisia tai muita vastaavia instrumentteja. Yksinkertaisin tällainen on koronvaihtosopimus. Talousarvionlainojen nostaminen kuuluu konsernijohdon ja toimialojen johtosäännön 3 §:n 3.1.4. kohdan mukaisesti kaupunginjohtajan ratkaisuvaltaan: ”Kaupunginjohtajalla on oikeus kaupunginhallituksen puolesta ratkaista asia, joka koskee talousarviolainan ottamista kaupunginvaltuuston hyväksymän talousarvion rajoissa”. Kaupunginhallitus esittää seuraavaa lainanottoa koskevaa valtuutuspäätöstä: Kaupunginjohtajalla on oikeus: 1. ottaa uutta eurolainaa, joukkovelkakirjalainaa tai vastaavaa nettona enintään 4 milj. euroa. 2. tehdä suojaustarkoituksessa koronvaihtosopimuksia, sopimuksia muuttuvakorkoisen lainan enimmäis- ja vähimmäiskorosta tai käyttämään korko-optioita olemassa olevan lainamäärän verran. 3. muuttaa olemassa olevaa lyhytaikaista kuntatodistuslainaa pitkäaikaiseksi velkakirjalainaksi. Tiedoksi talousarviokirjan lukijalle Vuoden 2014 talousarvioluvuissa on mukana kaupunginvaltuuston 9.10.2014 mennessä hyväksymät talousarviomuutokset. Käyttötalousosassa tehtäväalueiden toimintatulot ja toimintamenot on eritelty ulkoisiin ja sisäisiin. Sisäiset tulot ja menot syntyvät kaupungin eri yksiköiden välisestä toiminnasta. Sarakkeessa TA14/TP12 KA-% on laskettu keskimääräinen vuosimuutos vuoden 2015 talousarvion ja 2013 tilinpäätöksen välillä yhtä vuotta kohden. YLEISPERUSTELUT 6 PAIMION KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA 2015 -2017 YHTEENVETO 1 KÄYTTÖTALOUSOSA, 1000 € Toimielin/Tulosalue TP 2013 TA 2014 2015 ltk ehd 2015 kj ehd 2015 kh ehd TA15/TA14 muutos-% TA15/TP32 KA-% TS 2016 TS 2017 10 KESKUSVAALILAUTAKUNTA 0,0 0,0 0,0 15,0 15,0 0,0 16,0 12,7 3,3 16,0 12,7 3,3 16,0 12,7 3,3 6,7 % -15,5 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 14,0 -14,0 0,0 0,0 0,0 0,0 17,2 -17,2 0,0 20,2 -20,2 0,0 19,8 -19,8 0,0 19,8 -19,8 0,0 19,8 -19,8 0,0 % -2,3 % -2,3 % 0,0 % 7,4 % 7,4 % 0,0 19,8 -19,8 0,0 19,8 -19,8 12 KAUPUNGINHALLITUS 14 KONSERNIJOHTO JA HALLINTOPALVELUT Toimintatuotot 1 362,5 Toimintakulut 3 536,3 Toimintakate -2 173,8 1 465,2 2 789,3 -1 324,2 1 244,8 3 073,4 -1 828,6 1 239,8 3 035,6 -1 795,7 1 239,8 3 035,6 -1 795,7 -15,4 % 8,8 % 35,6 % -4,5 % -7,1 % -8,7 % 1 264,3 3 035,6 -1 771,3 1 289,5 3 035,6 -1 746,1 Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate 11 TARKASTUSLAUTAKUNTA Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate 16 MAASEUTUPALVELUT Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate 222,8 310,2 -87,3 248,5 311,3 -62,7 249,0 309,7 -60,7 249,0 309,7 -60,7 249,0 309,7 -60,7 0,2 % -0,5 % -3,3 % 5,9 % -0,1 % -15,3 % 236,5 291,1 -54,6 223,6 291,1 -67,6 12 KAUPUNGINHALLITUS Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate 1 585,3 3 846,5 -2 261,1 1 713,7 3 100,6 -1 386,9 1 493,8 3 383,1 -1 889,3 1 488,8 3 345,2 -1 856,4 1 488,8 3 345,2 -1 856,4 -13,1 % 7,9 % 33,9 % -3,0 % -6,5 % -8,9 % 1 500,8 3 326,7 -1 825,9 1 513,0 3 326,7 -1 813,7 43,3 425,2 -381,9 42,5 371,4 -329,0 0,0 334,7 -334,7 20,0 334,7 -314,7 20,0 334,7 -314,7 -52,9 % -9,9 % -4,3 % -26,9 % -10,6 % -8,8 % 20,6 338,1 -317,5 21,2 341,5 -320,3 757,3 6 649,4 -5 892,1 796,2 6 209,6 -5 413,4 726,5 6 532,5 -5 806,0 748,2 6 544,2 -5 796,0 748,2 6 544,2 -5 796,0 -6,0 % 5,4 % 7,1 % -0,6 % -0,8 % -0,8 % 770,6 6 609,7 -5 839,0 793,8 6 675,8 -5 882,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 201,4 582,9 -381,5 201,4 582,9 -381,5 201,4 582,9 -381,5 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 207,4 588,8 -381,3 213,7 594,6 -381,0 1 029,6 5 874,9 -4 845,3 1 105,3 5 962,0 -4 856,7 1 081,3 5 965,6 -4 884,3 1 081,3 5 965,6 -4 884,3 1 081,3 5 965,6 -4 884,3 -2,2 % 0,1 % 0,6 % 2,5 % 0,8 % 0,4 % 1 113,7 6 025,2 -4 911,5 1 147,2 6 085,5 -4 938,3 0,0 18 334,7 -18 334,7 0,0 17 541,0 -17 541,0 0,0 18 536,3 -18 536,3 0,0 18 336,3 -18 336,3 0,0 18 336,3 -18 336,3 0,0 % 4,5 % 4,5 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 18 519,7 -18 519,7 0,0 18 704,8 -18 704,8 1 944,0 30 084,1 -28 140,1 2 009,2 31 952,1 -29 942,9 2 050,9 31 763,8 -29 712,9 2 050,9 31 763,8 -29 712,9 5,5 % 5,6 % 5,6 % 6,0 % 0,8 % 0,4 % 2 112,4 32 081,4 -29 969,0 2 175,8 32 402,2 -30 226,4 18,4 235,1 -216,7 19,2 234,1 -214,9 19,0 233,4 -214,4 19,0 233,4 -214,4 19,0 233,4 -214,4 -1,0 % -0,3 % -0,2 % 1,7 % -0,4 % -0,5 % 19,0 235,6 -216,6 19,0 237,8 -218,8 871,7 6 616,0 984,7 7 377,5 963,7 7 820,9 963,7 7 820,9 963,7 7 820,9 -2,1 % 6,0 % 5,3 % 9,1 % 992,6 7 787,9 1 022,3 7 787,9 -5 744,3 -6 392,9 -6 857,3 -6 857,3 -6 857,3 7,3 % 9,7 % -6 795,4 -6 765,6 16 SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA 20 HALLINTO Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate 22 SOSIAALITYÖ Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate 25 TYÖLLISYYDENHOITO Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate 26 VANHUSPALVELUT JA KOTIHOITO Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate 28 TERVEYDENHUOLTO Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate 16 SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA YHTEENSÄ Toimintatuotot 1 830,2 Toimintakulut 31 284,2 Toimintakate -29 454,0 19 KOULUTUSLAUTAKUNTA 32 HALLINTO Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate 33 PÄIVÄHOITO Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate * Vuoden 2014 talousarvio sisältää valtuuston 9.10.2014 mennessä hyväksymät muutokset YHTEENVETO 7 PAIMION KAUPUNKI Toimielin/Tulosalue TALOUSSUUNNITELMA 2015 -2017 TP 2013 TA 2014 2015 ltk ehd 2015 kj ehd 2015 kh ehd TA15/TA14 muutos-% TA15/TP32 KA-% TS 2016 TS 2017 34 PERUSOPETUS Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate 843,9 9 746,2 -8 902,3 710,6 10 148,0 -9 437,4 729,0 10 120,6 -9 391,5 729,0 10 078,0 -9 349,0 729,0 10 078,0 -9 349,0 2,6 % -0,7 % -0,9 % -6,8 % 1,7 % 2,5 % 750,4 10 078,0 -9 327,6 772,4 10 078,0 -9 305,6 36 LUKIO Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate 38,4 1 681,3 -1 643,0 3,1 1 805,0 -1 801,9 4,1 1 820,6 -1 816,5 4,1 1 820,6 -1 816,5 4,1 1 820,6 -1 816,5 32,3 % 0,9 % 0,8 % -44,7 % 4,1 % 5,3 % 4,2 1 833,9 -1 829,8 4,3 1 847,4 -1 843,1 2 004,5 2 195,6 -191,1 2 175,7 2 182,5 -6,8 2 411,3 2 410,9 0,4 2 411,3 2 410,9 0,4 2 411,3 2 410,9 0,4 10,8 % 10,5 % 0,0 % 10,1 % 4,9 % -50,1 % 2 432,3 2 432,2 0,0 2 453,8 2 453,8 0,0 19 KOULUTUSLAUTAKUNTA YHTEENSÄ Toimintatuotot 3 776,8 Toimintakulut 20 474,3 Toimintakate -16 697,5 3 893,2 21 747,1 -17 853,8 4 127,1 22 406,4 -18 279,3 4 127,1 22 363,9 -18 236,8 4 127,1 22 363,9 -18 236,8 6,0 % 2,8 % 2,1 % 4,6 % 4,6 % 4,6 % 4 198,4 22 367,7 -18 169,3 4 271,8 22 404,9 -18 133,1 21 SIVISTYS- JA VAPAA-AIKALAUTAKUNTA Toimintatuotot 527,5 Toimintakulut 2 303,4 Toimintakate -1 775,9 533,3 2 362,5 -1 829,2 571,2 2 384,7 -1 813,5 571,2 2 352,4 -1 781,2 571,2 2 352,4 -1 781,2 7,1 % -0,4 % -2,6 % 4,1 % 1,1 % 0,1 % 571,2 2 409,2 -1 837,9 571,2 2 409,2 -1 837,9 4,9 322,8 -317,9 90,0 365,7 -275,7 131,9 396,5 -264,7 131,9 396,5 -264,7 131,9 396,5 -264,7 46,5 % 8,4 % -4,0 % 1283,3 % 11,4 % -8,4 % 5,7 438,0 -432,3 5,8 446,1 -440,3 81,8 1 152,0 -1 070,2 108,2 1 112,6 -1 004,4 111,5 1 088,6 -977,1 111,5 1 088,6 -977,1 111,5 1 088,6 -977,1 3,0 % -2,2 % -2,7 % 18,1 % -2,7 % -4,3 % 114,8 1 096,9 -982,1 118,3 1 096,9 -978,6 50 KIINTEISTÖPALVELUT Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate 3 978,9 3 345,5 633,4 4 074,5 3 414,6 659,9 4 271,0 3 497,8 773,1 4 271,0 3 497,8 773,1 4 271,0 3 497,8 773,1 4,8 % 2,4 % 17,1 % 3,7 % 2,3 % 11,0 % 4 284,6 3 531,8 752,8 4 298,6 3 566,1 732,5 24 TEKNINEN LAUTAKUNTA YHTEENSÄ Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate 5 757,7 6 129,6 -371,9 4 272,7 4 892,7 -620,0 4 514,3 4 983,0 -468,7 4 514,3 4 983,0 -468,7 4 514,3 4 983,0 -468,7 5,7 % 1,8 % -24,4 % -10,8 % -9,4 % 13,0 % 4 405,1 5 066,8 -661,6 4 422,7 5 109,2 -686,4 26 YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate 141,2 531,2 -390,1 151,0 609,1 -458,1 156,9 600,7 -443,8 156,9 600,7 -443,8 156,9 600,7 -443,8 3,9 % -1,4 % -3,1 % 5,6 % 6,5 % 6,9 % 161,6 606,2 -444,6 166,5 611,8 -445,3 27 ALUEPELASTUSLAITOS Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate 0,0 748,6 -748,6 0,0 767,8 -767,8 0,0 768,0 -768,0 0,0 768,0 -768,0 0,0 768,0 -768,0 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 1,3 % 1,3 % 0,0 775,7 -775,7 0,0 783,4 -783,4 1 KÄYTTÖTALOUSOSA YHTEENSÄ Toimintatuotot 13 618,7 12 522,9 12 888,6 12 925,3 12 925,3 3,2 % -2,5 % 12 949,6 13 121,1 Toimintakulut 65 335,1 63 599,0 66 510,4 66 209,4 66 209,4 4,1 % 0,7 % 66 667,4 67 067,2 Toimintakate -51 716,4 -51 076,1 -53 621,8 -53 284,2 -53 284,2 4,3 % 1,5 % -53 717,9 -53 946,2 38 RUOKAPALVELU Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate 24 TEKNINEN LAUTAKUNTA 44 HALLINTO Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate 48 INFRAPALVELUT Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate * Vuoden 2014 talousarvio sisältää valtuuston 9.10.2014 mennessä hyväksymät muutokset YHTEENVETO 8 PAIMION KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA 2015 -2017 2 TULOSLASKELMA, 1000 € TP 2013 Toimintatulot Myyntitulot Maksutulot Tuet ja avustukset Muut toimintatulot Yhteensä TA 2014 2015 ltk ehd 2015 kj ehd 2015 kh ehd TA15/TA14 muutos-% TA15/TP32 KA-% TS 2016 TS 2017 5 516,7 2 015,0 1 223,3 4 863,6 13 618,7 3 905,7 2 293,8 1 099,4 5 224,0 12 522,9 4 332,1 2 216,2 1 131,6 5 208,6 12 888,6 4 348,8 2 216,2 1 151,6 5 208,6 12 925,3 4 348,8 2 216,2 1 151,6 5 208,6 12 925,3 11,3 % -3,4 % 4,7 % -0,3 % 3,2 % -10,6 % 5,0 % -2,9 % 3,5 % -2,5 % 4 352,2 2 221,2 1 157,3 5 218,9 12 949,6 4 409,8 2 250,6 1 172,6 5 288,0 13 121,1 -23 395,3 -30 922,0 -3 354,6 -3 731,8 -3 931,5 -65 335,2 -51 716,5 -23 785,3 -28 698,4 -3 103,0 -4 024,9 -3 987,5 -63 599,1 -51 076,1 -24 578,7 -30 386,7 -3 094,6 -4 093,5 -4 357,0 -66 510,4 -53 621,8 -24 512,7 -30 161,7 -3 094,6 -4 083,5 -4 357,0 -66 209,4 -53 284,1 -24 512,7 -30 161,7 -3 094,6 -4 083,5 -4 357,0 -66 209,4 -53 284,1 3,1 % 5,1 % -0,3 % 1,5 % 9,3 % 4,1 % 4,3 % 2,4 % -1,2 % -3,9 % 4,7 % 5,4 % 0,7 % 1,5 % -24 681,7 -30 372,3 -3 111,6 -4 111,7 -4 390,1 -66 667,4 -53 717,9 -24 829,7 -30 554,4 -3 130,3 -4 136,4 -4 416,4 -67 067,3 -53 946,3 Verotulot Valtionosuudet Rahoitustulot ja menot Korkotulot Muut rahoitustulot Korvaus ppo:sta taseyksiköltä Korkomenot Muut rahoitusmenot Vuosikate 39 256,7 13 161,0 39 500,0 12 941,0 39 910,0 12 516,5 40 810,0 12 516,5 40 740,0 12 516,5 3,1 % -3,3 % 1,9 % -2,4 % 42 150,0 12 500,0 43 550,0 12 600,0 12,4 511,4 308,7 -541,4 -318,2 674,1 23,0 595,0 309,0 -600,0 -323,0 1 368,9 210,0 575,0 0,0 -600,0 -12,0 -1 022,3 210,0 575,0 0,0 -580,0 -12,0 235,4 210,0 575,0 0,0 -580,0 -12,0 165,4 813,0 % -3,4 % -100,0 % -3,3 % -96,3 % -87,9 % 798,6 % 6,2 % -50,0 % 3,6 % -48,1 % -37,7 % 410,0 575,0 0,0 -590,0 -12,0 1 315,1 410,0 575,0 0,0 -600,0 -12,0 2 576,7 Poistot käyttöomaisuudesta Satunnaiset erät Satunnaiset Toimintamenot Satunnaiset Toimintatulot -2 055,6 -2 100,0 -2 000,0 -1 850,0 -1 850,0 -11,9 % -5,0 % -1 900,0 -2 000,0 0,0 22 440,1 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 0,0 0,0 0,0 Tilikauden tulos 21 058,6 -731,1 -3 022,3 -1 614,6 -1 684,6 130,4 % -54,0 % -584,9 576,7 84,1 90,0 85,0 85,0 85,0 -5,6 % 0,6 % 85,0 85,0 21 142,7 -641,1 -2 937,3 -1 529,6 -1 599,6 149,5 % -53,8 % -499,9 661,7 Toimintamenot Henkilöstömenot Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset muille Muut toimintamenot Yhteensä Toimintakate Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) Tilikauden yli-/alij * Vuoden 2014 talousarvio sisältää valtuuston 9.10.2014 mennessä hyväksymät muutokset YHTEENVETO 9 PAIMION KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA 2015 -2017 3 INVESTOINTIOSA, 1000 € Toimielin/Tulosalue TP 2013 TA 2014 2015 ltk ehd 2015 kj ehd 2015 kh ehd TS 2016 TS 2017 TS 2018 TS 2019 32 KAUPUNGINHALLITUS 8120 KIINTEÄ OMAISUUS Menot Tulot Nettomeno 44,8 7 523,5 -7 478,7 590,0 200,0 390,0 20,0 120,0 -100,0 20,0 120,0 -100,0 20,0 120,0 -100,0 20,0 120,0 -100,0 20,0 120,0 -100,0 20,0 120,0 -100,0 20,0 120,0 -100,0 8140 IRTAIN OMAISUUS Menot Tulot Nettomeno 81,5 0,0 81,5 97,0 0,0 97,0 80,0 0,0 80,0 80,0 80,0 80,0 0,0 80,0 65,0 0,0 65,0 15,0 0,0 15,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 10 810,0 38,1 10 771,9 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 10 936,3 7 561,6 3 374,6 687,0 200,0 487,0 100,0 100,0 100,0 85,0 35,0 20,0 20,0 120,0 -20,0 120,0 -20,0 120,0 -20,0 120,0 -35,0 120,0 -85,0 120,0 -100,0 120,0 -100,0 0,0 0,0 0,0 200,0 0,0 200,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 200,0 0,0 200,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 35 KOULUTUSLAUTAKUNTA 8330 IRTAIN OMAISUUS, PÄIVÄHOITO Menot Tulot Nettomeno 15,9 0,0 15,9 21,0 0,0 21,0 10,0 0,0 10,0 10,0 0,0 10,0 10,0 0,0 10,0 10,0 0,0 10,0 10,0 0,0 10,0 10,0 0,0 10,0 10,0 0,0 10,0 8330 IRTAIN OMAISUUS KOULUT Menot Tulot Nettomeno 45,0 0,0 45,0 150,0 0,0 150,0 70,0 0,0 70,0 70,0 0,0 70,0 100,0 0,0 100,0 60,0 0,0 60,0 35,0 0,0 35,0 35,0 0,0 35,0 35,0 0,0 0,0 8,1 0,0 8,1 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 15,0 0,0 15,0 15,0 0,0 15,0 15,0 0,0 15,0 0,0 0,0 0,0 69,0 0,0 69,0 171,0 0,0 171,0 80,0 0,0 80,0 80,0 0,0 80,0 110,0 0,0 110,0 85,0 0,0 85,0 60,0 0,0 60,0 60,0 0,0 60,0 45,0 0,0 45,0 8170 ARVOPAPERIT Menot Tulot Nettomeno KAUPUNGINHALLITUS YHTEENSÄ Menot Tulot Nettomeno 34 SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA 8220 IRTAIN OMAISUUS Menot Tulot Nettomeno 8335 IRTAIN OMAISUUS RUOKAPALVELUT Menot Tulot Nettomeno KOULUTUSLAUTAKUNTA YHTEENSÄ Menot Tulot Nettomeno * Vuoden 2014 talousarvio sisältää valtuuston 9.10.2014 mennessä hyväksymät muutokset YHTEENVETO 10 PAIMION KAUPUNKI Toimielin/Tulosalue TALOUSSUUNNITELMA 2015 -2017 TP 2013 TA 2014 2015 ltk ehd 2015 kj ehd 2015 kh ehd TS 2016 TS 2017 TS 2018 TS 2019 36 SIVISTYS- JA VAPAA-AIKALAUTAKUNTA 8340 IRTAIN OMAISUUS Menot Tulot 0,0 0,0 0,0 0,0 35,0 15,0 35,0 15,0 35,0 15,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Nettomeno 0,0 0,0 20,0 20,0 20,0 0,0 0,0 0,0 0,0 38 TEKNINEN LAUTAKUNTA 8410 TALONRAKENNUS 128 Vistan koulun peruskorjaus Menot Tulot Nettomeno 106,9 0,0 106,9 1 205,0 0,0 1 205,0 2 400,0 0,0 2 400,0 0,0 0,0 0,0 3 000,0 0,0 3 000,0 3 150,0 0,0 3 150,0 0,0 0,0 0,0 2 160,0 0,0 2 160,0 150,0 0,0 150,0 8410 TALONRAKENNUS Menot Tulot Nettomeno 832,9 16,0 816,9 891,0 0,0 891,0 243,0 30,0 213,0 1 146,0 30,0 1 116,0 590,0 30,0 560,0 265,0 0,0 265,0 393,0 0,0 393,0 75,0 0,0 75,0 591,0 40,0 551,0 8429 JULKINEN KÄYTTÖOMAISUUS Menot Tulot Nettomeno 632,1 125,9 506,2 916,0 226,0 690,0 910,0 286,0 624,0 950,0 286,0 664,0 770,0 210,0 560,0 520,0 175,0 345,0 1 229,0 120,0 1 109,0 515,0 120,0 395,0 1 332,0 132,0 1 200,0 17,1 0,0 17,1 14,0 0,0 14,0 24,0 0,0 24,0 24,0 0,0 24,0 24,0 0,0 24,0 22,0 0,0 22,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 355,7 30,3 325,4 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 1 944,8 172,2 1 772,6 3 026,0 226,0 2 800,0 3 577,0 316,0 3 261,0 2 120,0 316,0 1 804,0 4 384,0 240,0 4 144,0 3 957,0 175,0 3 782,0 1 622,0 120,0 1 502,0 2 750,0 120,0 2 630,0 2 073,0 172,0 1 901,0 Menot Tulot 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Nettomeno 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 12 950,0 7 733,9 5 216,2 4 084,0 426,0 3 658,0 3 792,0 451,0 3 341,0 2 335,0 451,0 1 884,0 4 629,0 375,0 4 254,0 4 327,0 295,0 4 032,0 1 717,0 240,0 1 477,0 2 830,0 240,0 2 590,0 2 138,0 292,0 1 846,0 8460 IRTAIN OMAISUUS Menot Tulot Nettomeno 8479 VESIHUOLTOLAITOS Menot Tulot Nettomeno TEKNINEN LAUTAKUNTA YHTEENSÄ Menot Tulot Nettomeno 40 YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA 8496 IRTAIN OMAISUUS INVESTOINTIOSA YHTEENSÄ Menot Tulot Nettomeno * Vuoden 2014 talousarvio sisältää valtuuston 9.10.2014 mennessä hyväksymät muutokset YHTEENVETO 11 PAIMION KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA 2015 -2017 4 RAHOITUSLASKELMA, 1000 € * Vuoden 2014 talousarvio sisältää valtuuston 9.10.2014 mennessä hyväksymät muutokset TP 2013 Toiminnan rahavirta Vuosikate Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rah os investointimenoihin TA 2014* 2015 ltk ehd 2015 kj ehd 2015 kh ehd TS 2016 TS 2017 674,1 22 440,1 -308,3 1 368,9 0,0 -200,0 -1 022,3 0,0 -120,0 235,4 0,0 -120,0 165,4 0,0 -120,0 1 315,1 0,0 -120,0 2 576,7 0,0 -120,0 -12 950,0 172,2 -4 084,0 76,0 -3 792,0 331,0 -2 335,0 331,0 -4 629,0 255,0 -4 327,0 175,0 -1 717,0 120,0 7 869,9 350,0 420,0 420,0 420,0 420,0 420,0 17 898,1 -2 489,1 -4 183,3 -1 468,6 -3 908,6 -2 536,9 1 279,7 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 3 000,0 -2 807,7 2 500,0 2 692,3 4 000,0 -2 800,0 0,0 1 200,0 6 700,0 -2 800,0 0,0 3 900,0 4 000,0 -2 800,0 0,0 1 200,0 6 400,0 -2 800,0 0,0 3 600,0 5 000,0 -2 700,0 0,0 2 300,0 1 100,0 -2 700,0 0,0 -1 600,0 Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset 0,0 -19 071,8 0,0 300,0 0,0 300,0 0,0 300,0 0,0 300,0 0,0 300,0 0,0 300,0 Rahoituksen rahavirta -16 379,5 1 500,0 4 200,0 1 500,0 3 900,0 2 600,0 -1 300,0 1 518,7 -989,1 16,7 31,4 -8,6 63,1 -20,3 Pysyvien vast. hyöd.luovutusvoitot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainojen vähennykset Antolainojen lisäykset Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Lainakannan muutokset, yht RAHAVAROJEN MUUTOS YHTEENVETO 12 PAIMION KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA 2015 -2017 KÄYTTÖTALOUSOSA Keskusvaalilautakunta Vaalit Lautakunnan puheenjohtaja Pasi Pöri TOIMIELIN Tehtävä (Tulosalue) Vastuuhenkilö Toiminta-ajatus Keskusvaalilautakunta vastaa valtiollisten ja kunnallisten vaalien sekä erikseen päätettävien kansanäänestysten toimittamisesta kunnassa voimassa olevien lakien mukaisesti. Toimintakuvaus Seuraavat järjestettävät vaalit: 2015 eduskuntavaalit huhtikuussa 2016 kunnallisvaalit lokakuussa 2017 ei säännönmukaisia vaaleja 2018 presidentinvaalit tammi/helmikuussa Ympäristöanalyysi Paimio on ollut vuoden 2012 kunnallisvaaleista lähtien yksi äänestysalue ja äänestyspaikkana on kaupungintalo. Äänestyspaikalla äänestys tapahtuu valitun vaalilautakunnan valvonnassa. Lisäksi järjestetään kotiäänestysmahdollisuus ja tilaisuus äänestää hoitolaitoksissa tarpeen mukaan. Vaaleissa käytetään sähköistä äänioikeusjärjestelmää. Toiminnalliset tavoitteet Vaalien sujuva ja asiakasystävällinen järjestäminen. Keskusvaalilautakunta (1000€) Toimintatuotot ulkoiset tuotot sisäiset tuotot Toimintakulut ulkoiset kulut sisäiset kulut Toimintakate TP 2013 TA 2014 TA 2015 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 15,0 15,0 0,0 15,0 14,3 0,7 16,0 16,0 0,0 12,7 12,7 0,0 0,0 0,0 3,3 TA15/TA14 muutos-% TA15/TP13 KA-% TS 2016 TS 2017 6,7 % 6,7 % 0,0 % -15,5 % -11,3 % -96,5 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 0,0 0,0 14,0 14,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 % 0,0 % -14,0 0,0 __________________________________________________________________________ KÄYTTÖTALOUSOSA 13 PAIMION KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA 2015 -2017 TOIMIELIN Tarkastuslautakunta Tilintarkastus Lautakunnan puheenjohtaja Leena Erälinna Tehtävä (Tulosalue) Vastuuhenkilö Toiminta-ajatus ja toimintakuvaus Tarkastuslautakunta valmistelee valtuuston päätettävät tarkastusta koskevat asiat, arvioi kuinka valtuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet ovat toteutuneet ja arvioi hallinnon ja taloudenhoidon tarkoituksenmukaisuutta. Tarkastuslautakunta arvioi kaupunkikonsernin toimintaa ja koordinoi konsernin sisäistä ja ulkoista valvontaa ja huolehtii, että sisäiseen ja ulkoiseen valvontaan osoitetaan riittävät resurssit. Tarkastuslautakunta tuottaa valtuustolle olennaista ja luotettavaa arviointitietoa talousarviossa asetettujen toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisesta sekä kaupungin päätöksentekijöille hyödyllistä tietoa kaupungin tehtävien hoidon tarkoituksenmukaisuudesta, taloudellisuudesta, tuottavuudesta ja vaikuttavuudesta. Ympäristöanalyysi Kuntalain 71 § mukaan valtuusto asettaa tarkastuslautakunnan toimikauttaan vastaavien vuosien hallinnon ja talouden tarkastuksen järjestämistä varten. Kuntalain 72 §:n 1 momenttia on muutettu siten, ettei tilintarkastajien toimikautta sidota enää valtuuston toimikauteen. Valtuusto voi valita tilintarkastajat enintään kuudeksi tilikaudeksi eli kuudeksi vuodeksi. Kaupungin tilintarkastamisesta on tehty sopimus BDO Audiator Oy:n kanssa neljäksi vuodeksi. Sopimus sisältää kaksi optiovuotta. Vastuunalaisena tilintarkastajan toimii JHTT, HTM Sinikka Niitynperä. Lakisääteisiä tilintarkastuspäiviä on kaupungilla 18 vuodessa. Tilintarkastaja avustaa tarkastuslautakuntaa arviointityössä ja arviointikertomuksen laatimisessa. Toiminnalliset tavoitteet - Arviointikertomuksen laatiminen. Tarkastuslautakunta (1000€) Toimintatuotot ulkoiset tuotot sisäiset tuotot Toimintakulut ulkoiset kulut sisäiset kulut Toimintakate TP 2013 TA 2014 TA 2015 0,0 0,0 0,0 17,2 17,1 0,2 0,0 0,0 0,0 20,2 20,2 0,0 0,0 0,0 0,0 19,8 19,8 0,0 -17,2 -20,2 -19,8 TA15/TA14 muutos-% TA15/TP13 KA-% TS 2016 TS 2017 0,0 % 0,0 % 0,0 % -2,3 % -2,3 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 7,4 % 8,0 % -50,0 % 0,0 0,0 0,0 19,8 19,8 0,0 0,0 0,0 0,0 19,8 19,8 0,0 -2,3 % 7,4 % -19,8 -19,8 KÄYTTÖTALOUSOSA 14 PAIMION KAUPUNKI TOIMIELIN Tehtävä (Tulosalue) Vastuuhenkilö TALOUSSUUNNITELMA 2015 -2017 Kaupunginhallitus Konsernijohto ja hallintopalvelut Jaana Hölsö Toiminta-ajatus ja toimintakuvaus Kuntalain 23 §:n mukaan kaupunginhallitus vastaa kaupungin hallinnosta ja taloudenpidosta sekä valtuuston päätösten valmistelusta, täytäntöönpanosta ja laillisuuden valvonnasta. Kaupunginhallitus valvoo kaupungin etua ja jollei johtosäännössä toisin määrätä, edustaa kaupunkia ja käyttää sen puhevaltaa. Kaupunginhallituksen alaisuuteen kuuluu kaksi valtuustoa sitovaa tehtäväaluetta: konsernijohto ja hallintopalvelut sekä maaseutupalvelut. Konsernijohdon muodostavat kaupunginhallitus ja kaupunginjohtaja. Hallintopalvelut muodostuvat neljästä osaalueesta: virastopalveluista, henkilöstöhallinnosta, taloushallinnosta ja tietohallinnosta. Hallintopalvelujen toimialajohtaja on hallintojohtaja. Virastopalvelut vastaa mm. palvelupisteen toiminnasta, valmistelee kaupunginhallituksen ja valtuuston päätettävät asiat sekä vastaa ja ohjeistaa kaupungin arkistotointa. Talous- ja tietohallintopalvelut tuottavat palvelut Paimion kaupungille ja Paimion-Sauvon ktky:lle. Henkilöstöhallinto palvelee edellä mainittujen lisäksi myös Sauvon kuntaa. Ympäristöanalyysi Kaupungin vuoden 2013 tilinpäätös oli hyvin poikkeuksellinen johtuen vesihuoltolaitoksen yhtiöittämisestä Paimion Vesihuolto Oy:ksi. Vuoden 2014 alusta toimintansa aloittanut yhtiö on kaupungin 100 % omistama. Yhtiöittämisestä muodostui tilinpäätökseen 22,4 milj. euron satunnainen tuotto. Yhtiöittämisen yhtenä tarkoituksena oli vanhojen alijäämien kattaminen ja ylijäämän saaminen taseeseen, ja se onnistui. Sen sijaan tarve toiminnan edelleen tehostamiselle ja mahdolliselle rakenneuudistuksille ei hävinnyt mihinkään johtuen kiristyvästä valtion taloudesta, joka näkyy mm. valtionosuusuudistuksessa, jossa kuntien valtionosuudet vähenevät. Valtionosuusjärjestelmän kriteerejä vähennettiin ja ikäkertoimen painoarvoa pienennettiin. Nuoren väestörakenteen vuoksi uudistus ei kirpaissut Paimiota yhtä pahasti, kuin sellaisia kuntia, joissa on paljon ikääntyneitä asukkaita. Vuoden 2014 talousarviossa tilikauden alijäämä on 661t euroa, kun vesihuoltolaitoksen yhtiöittämisen vaikutus on huomioitu. Vuosi 2014 on erittäin haasteellinen, sillä verotilitykset ja valtionosuudet jäävät edellisvuotta pienemmiksi ja palvelujen kysynnän kasvu näkyy erityisesti sosiaali- ja terveystoimessa sekä päivähoidossa. Vuosi 2015 tulee olemaan erittäin haasteellinen, sillä valtionosuusuudistus pienentää kaupungin saamia valtionosuuksia noin 0,5 milj. eurolla ja verotilitysten arvellaan päätyvän vuoden 2013 tasolle ilman veronkorotuksia. Vuoden 2014 toimintaa on leimannut Turun seudun 17 kunnan erityinen kuntajakoselvitys, joka alkoi tammikuussa. Kesäkuussa selvitystyö jaettiin neljään osaan ja Paimio jatkoi selvitystä yhdessä Kaarinan, Liedon, Sauvon ja Turun kanssa. Selvitykset valmistuvat marraskuun lopussa ja kuntien valtuustot käsittelevät kuntajakoselvittäjien ehdotuksia syksyyn 2015 mennessä. Osana kuntauudistusta on meneillään useita lainsäädännön uudistuksia, joiden on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2015, mutta joita ei vielä ole hyväksytty. Tällaisia ovat mm. edellä kerrottu valtionosuuslaki ja uusi kuntalaki sekä vuoden 2015 aikana lisäksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki. KÄYTTÖTALOUSOSA 15 PAIMION KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA 2015 -2017 Kaupunki liittyi 2011 Kunnan Taitoa Oy:n ja Kuntien Tiera Oy:n osakkaaksi. Tiera tarjoaa omistajilleen tietohallinnon palveluja ja Taitoa talous- ja henkilöstöhallinnon palveluja. Kyseiset yhtiöt aloittivat toimintansa 2011 ja 1.6.2012 aloitti toimintansa Taitoan Salon toimipiste ja 1.9.2014 Turun toimipiste. Syksyllä 2013 päätettiin, ettei Salon toimipisteen asiakkaaksi lähdetä, mutta asiaan voidaan palata kun omien tietojärjestelmien uusiminen on ajankohtaista tai Taitoan osoittama kustannustaso selkeästi kaupungin omaa tuotantoa alhaisempi. Tietohallinto on yhdessä toimialojen kanssa laatinut uuden strategian ja kehittämisen painopistealueet vuosille 2015-2017 vuoden aikana. Strategia menee hyväksyttäväksi joulukuussa. Vuorovaikutteisia sähköisiä palveluita on otettu käyttöön jokaisella toimialalla. Resurssimuutokset Vuoden 2014 lopulla henkilöstöä on 20 htv, josta yksi on määräaikainen. Vuoden 2014 aikana taloushallinnossa eläköityi kaksi henkilöä, joiden työaika oli yhteensä 1,6 htv:tta ja joiden tilalle rekrytoitiin yksi uusi työntekijä. Tietohallinnon strategiassa ja kaupungin palvelustrategiassa pyritään lisäämään tietohallinnon resurssia. Yksikön vahvuus on tällä hetkellä neljä henkilöä, joista yksi on tietohallintopäällikkö. Vuoden 2015 tietohallinnon talousarviossa on huomioitu yhden uuden henkilön palkkakustannukset neljälle kuukaudelle. Olennaiset toiminnalliset riskit Tietojärjestelmien riskit: Kaupungin monet toiminnot perustuvat tietojärjestelmien häiriöttömään toimintaan. Mahdollisten tietojärjestelmien häiriöt ja toiminnan katkokset vaikuttavat eri tavalla kaupungin ja kaupunkikonsernin toimintaan ja vakavimmillaan aiheuttaa merkittävää haittaa toiminnalle. Tietojärjestelmien toimivuuden riskeihin on varauduttu mm. varmuuskopiointiprosessilla, kahdentamalla tärkeimmät tietotekniset komponentit sekä kaupungintalon varavirtajärjestelmällä, joka takaa tietokoneiden toimivuuden lyhyehköjen sähkökatkojen ajalla. Henkilöstöriskit: Hallintopalvelujen organisaatio on kevyt, mikä on esim. henkilökunnan poissaolojen kannalta riskitekijä. Osa työtehtävistä ja osaamisesta on keskittynyt vain yhden työntekijän tehtävään. Riskiä on pyritty vähentämään mm. henkilökunnan perehdyttämisellä toistensa työtehtäviin. Elinkeinoprojekti Toiminnan kuvaus ja tavoitteet Paimion kaupungin elinkeinotoimen tavoitteena on luoda hyvät edellytykset yritystoiminnalle ja omalta osaltaan vaikuttaa positiivisen yrittäjyysilmapiirin ja vetovoimaisen imagon säilymiseen ja lisäämiseen. Työllisyysasteen nostaminen ja veropohjan vahvistaminen ovat keskeiset tavoitteet hyvinvoinnin säilyttämiseksi. Kaupunki on panostanut elinkeinotoiminnan kehittämiseen käynnistämällä 3-vuotisen elinkeinoprojektin, palkkaamalla yritysasiamiehen ja perustamalla elinkeinotoimikunnan. Lisäksi kaupunki osallistuu seudulliseen elinkeinoyhteistyöhön olemalla mukana Turun Seudun Kehittämiskeskuksessa. KÄYTTÖTALOUSOSA 16 PAIMION KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA 2015 -2017 Elinkeinotoimikunnan tehtävänä on pohtia elinkeinopoliittisia linjauksia ja painopisteitä. Yritysasiamiehen tehtävänä on olla aktiivisesti yhteydessä yrityksiin ja toimia linkkinä kaupungin sekä muiden yhteistyökumppaneiden suuntaan. Näitä yhteistyökumppaneita ovat mm. neuvontaorganisaatiot, pankit ja oppilaitokset. Yritysasiamies markkinoi ja myy yritystontteja ja välittää tietoa vapaista tuotanto- ja toimitiloista yrittäjille sekä edistää uusien yritysten sijoittautumista Paimioon. Nopea ja sujuva toiminta sekä päätöksenteko mm. kaavoituksessa, tonttimyynnissä, rakennus- ja ympäristölupa-asioissa ovat kilpailuvaltti, kun yritykset miettivät investointeja ja sijoittautumista kuntaan. Paimiolaisten yritysten menestyminen, kasvaminen ja kehittyminen sekä uuden yritystoiminnan synnyttäminen ovat tärkeimmät päämäärät. Yritysasiamiehen tehtävä on kuunnella yritysten toiveita ja kehittämistarpeita ja löytää niihin ratkaisuehdotuksia sekä poluttaa yrittäjiä eteenpäin. Erityisen tärkeää on innovatiivisten ja vientiin suuntautuvien liikeideoiden tunnistaminen, tukeminen ja vahvistaminen. Yritysten välisen kaikenlaisen verkostoyhteistyön edistämisen tavoitteena on luoda lisää liiketoimintamahdollisuuksia yrityksille. Yrittäjää hyödyttävien tilaisuuksien järjestäminen yhdessä muiden toimijoiden kanssa edesauttaa myös verkostoitumista. Yrittäjäystävällisen ilmapiirin luominen vaatii hyvää yhteishenkeä ja dynaaminen yhteistyö yrittäjäjärjestön kanssa on olennainen toiminnan osa-alue. Kolmevuotinen elinkeinoprojekti aloitettiin toukokuussa 2013. Syksyn 2015 aikana päätetään toiminnan jatkamisesta. Toiminnalliset tavoitteet Tavoite Mittari Tunnusluku TP12 TP13 TA14 TS15 TS16 TS17 Tehokas tonttimarkkinointi Myytyjen omakotitonttien määrä 20 15 20 20 25 25 Elinkeinotoiminnan tuloksellisuus Myytyjen yritystonttien määrä - >2 >5 >5 >2 >2 Sijoittuminen maakunnallisessa yrittäjäkyselyssä (ei riittävästi vastauksia Paimiosta) (ei riittävästi vastauksia Paimiosta) 5.parhaan joukossa 5.parhaan joukossa 5.parhaan joukossa 5.parhaan joukossa Järjestettyjen tilaisuuksien määrä (omat & yhteistyössä muiden kanssa) 2 10 >10 >10 >5 2 Yrityskäynnit ja yritysneuvontatapaamiset 15 104 (eri yritystä) 200 200 40 15 Uudet perustetut yritykset 70 47 70 70 70 50 KÄYTTÖTALOUSOSA 17 PAIMION KAUPUNKI Tavoite TALOUSSUUNNITELMA 2015 -2017 Mittari Tunnusluku TP12 TP13 TA14 TS15 TS16 TS17 käyttöönotto käytön laajentaminen käytön laajentaminen käytön laajentaminen käytön laajentaminen käytön laajentaminen uusien raporttien käyttöönotto (esimiesten ja johdon tarpeet) raportoinnin kehittäminen edelleen tavoitteet 1, 3 ja 4 tavoitteet 7, 5 ja 2 Uusi tihastrategia Uuden strategian mukaiset tavoitteet Rekrytointiprosessin tehostaminen Kuntarekryn käyttö Sisäisen (AGS) henkilöstöraportoinnin kehittäminen Käytettävissä olevat raportit Tietohallintostrategian täytäntöönpano Aikataulutettujen tavoitteiden toteutuminen Ostolaskuprosessin sähköistäminen ja rutiinien vähentäminen Verkkolaskujen osuus kaupungille saapuvista laskuista 49 % 53 % 60 % 65 % 70 % 75 % Asiakaslähtöinen hallintopalvelujen palvelutuotannon kehittäminen Asiakastyytyväisyyskysely (asteikko 1-5) ei tehty ei tehty >4 >4 >4 >4 TA15/TP13 KA-% Konsernijohto ja hallintopalvelut TA15/TA14 muutos-% (1000€) Toimintatuotot ulkoiset tuotot sisäiset tuotot Toimintakulut ulkoiset kulut sisäiset kulut TP 2013 TA 2014 TA 2015 TS 2016 TS 2017 1 362,5 968,8 393,7 3 536,3 3 395,7 140,6 1 465,2 1 103,5 361,7 2 789,3 2 656,1 133,2 1 239,8 815,1 424,8 3 035,6 2 912,2 123,4 -15,4 % -26,1 % 17,4 % 8,8 % 9,6 % -7,4 % -4,5 % -7,9 % 3,9 % -7,1 % -7,1 % -6,1 % 1 264,3 839,5 424,8 3 035,6 2 912,2 123,4 1 289,5 864,7 424,8 3 035,6 2 912,2 123,4 Toimintakate -2 173,8 -1 324,2 -1 795,7 35,6 % -8,7 % -1 771,3 -1 746,1 KÄYTTÖTALOUSOSA 18 PAIMION KAUPUNKI TOIMIELIN Tehtävä (Tulosalue) Vastuuhenkilöt TALOUSSUUNNITELMA 2015 -2017 Kaupunginhallitus Maaseutupalvelut Taina Wirberg Toiminta-ajatus Maaseutuhallinto pyrkii huolehtimaan maaseudun elinolosuhteiden tasapuolisesta kehittämisestä ja säilyttämisestä Paimion, Kaarinan, Kemiönsaaren, Paraisten ja Sauvon kunnissa. Toimintakuvaus Tavoitteena on turvata EU-lainsäädännön vaatimusten täyttyminen, huolehtia satovahinkojen, tulvavahinkojen ja riistavahinkojen arvioinneista, pitää eläinrekisteriasiat ajan tasalla sekä tehdä hukkakaurakatselmuksia. Maaseutupalvelut on kaupungin konsernijohdon ja toimialojen johtosäännössä nimetty paikalliseksi maaseutuelinkeinoviranomaiseksi, joka hoitaa valtion kunnalle määräämät maataloushallinnon tehtävät. Maaseutupalvelujen henkilöstö: kuusi maaseutuasiamiestä. Ympäristöanalyysi Laki maaseutuhallinnon järjestämisestä kunnissa on velvoittanut kuntia muodostamaan suurempia alueellisia yhteistyöyksiköitä. Vuoden 2013 alusta ovat yhteistyöalueen muodostaneet Kaarina, Kemiönsaari, Parainen, Paimio ja Sauvo. Paimion kaupunki toimii allekirjoitetun sopimuksen mukaan isäntäkuntana. Paimiossa työskentelee kaksi maaseutuasiamiestä, Sauvossa ja Kemiönsaarella yksi maaseutuasiamies kummassakin ja Paraisilla kaksi maaseutuasiamiestä. Sähköinen asiointi tulee lisääntymään tulevaisuudessa siten, että lähes kaikki toimittavat tukihakemuksensa sähköisesti. Myös asiakirjojen arkistointi siirtyi sähköiseen muotoon vuonna 2014. Toiminnalliset tavoitteet - tiedottamisella ja koulutuksella pyritään vaikuttamaan siten, että viljelijät palauttavat kaikki mahdolliset hakemukset määräaikana niin, että saavutetaan taloudellinen ja ympäristön huomioiva tulos - hallinnolliset tehtävät hoidetaan annettuina määräaikoina ja maksut viljelijöille mahdollisimman nopeassa aikataulussa Resurssimuutokset Vuoden 2015 loppupuolella osa-aikaeläkkeellä oleva maaseutuasiamies on eläköitymässä. KÄYTTÖTALOUSOSA 19 PAIMION KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA 2015 -2017 Tavoite Mittari LFA ja ympäristötukisitoumukset Tunnusluku TP12 TA13 Sitoutuneiden viljelijöiden >98 osuus mahdollisista % >98 TS14 TS15 TS16 >98 >98 >98 Maaseutupalvelut (1000€) Toimintatuotot ulkoiset tuotot sisäiset tuotot Toimintakulut ulkoiset kulut sisäiset kulut Toimintakate TP 2013 TA 2014 TA 2015 TA15/TA14 muutos-% TA15/TP13 KA-% TS 2016 TS 2017 222,8 222,8 0,0 310,2 299,6 10,5 248,5 248,5 0,0 311,3 298,3 13,0 249,0 249,0 0,0 309,7 295,2 14,4 0,2 % 0,2 % 0,0 % -0,5 % -1,0 % 11,2 % 5,9 % 5,9 % 0,0 % -0,1 % -0,7 % 18,6 % 236,5 236,5 0,0 291,1 276,7 14,4 223,6 223,6 0,0 291,1 276,7 14,4 -87,3 -62,7 -60,7 -3,3 % -15,3 % -54,6 -67,6 KAUPUNGINHALLITUS YHTEENSÄ (1000€) Toimintatuotot ulkoiset tuotot sisäiset tuotot Toimintakulut ulkoiset kulut sisäiset kulut TP 2013 TA 2014* TA 2015 TA15/TA14 muutos-% TA15/TP13 KA-% TS 2016 TS 2017 1 585,3 1 191,6 393,7 3 846,5 3 695,3 151,1 1 713,7 1 352,0 361,7 3 100,6 2 954,4 146,2 1 488,8 1 064,1 424,8 3 345,2 3 207,4 137,8 -13,1 % -21,3 % 17,4 % 7,9 % 8,6 % -5,7 % -3,0 % -5,4 % 3,9 % -6,5 % -6,6 % -4,4 % 1 500,8 1 076,0 424,8 3 326,7 3 188,9 137,8 1 513,0 1 088,3 424,8 3 326,7 3 188,9 137,8 Toimintakate -2 261,1 -1 386,9 -1 856,4 33,9 % -8,9 % -1 825,9 -1 813,7 KÄYTTÖTALOUSOSA 20 PAIMION KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA 2015 -2017 Sosiaali- ja terveyslautakunta Hallinto Pentti Taimen TOIMIELIN Tehtävä (Tulosalue) Vastuuhenkilö Toiminta-ajatus Sosiaali- ja terveyslautakunnan tehtävänä on vastata tarpeellisten sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä paimiolaisille. Keskeistä on palvelujärjestelmän kehittäminen niin, että se vastaa kohtuukustannuksin asukkaiden tarpeisiin, edistää omatoimista selviytymistä, ehkäisee syrjäytymistä sekä ylläpitää ja edistää heidän terveyttään. Toimintakuvaus Sosiaali- ja terveyslautakunnan vastuualueeseen kuuluvat sosiaali- ja terveyspalvelut. Ympäristöanalyysi Paimion asukasmäärä kasvaa ja väestön ikärakenne muuttuu; erityisesti yli 75vuotiaitten osuus kasvaa. Ikärakenteen muutos ja muuttoliike aiheuttavat palvelujen kysynnän kasvua. Avustus Sotaveteraanit ja naisjaosto yhteensä 5 600 €. Tavoitteet Talousarvion määrärahojen toteutumisen ohessa keskeisten suoritteiden määriä seurataan. Tehtäväalueet raportoivat suoritteiden toteutumisesta; raportit viedään lautakunnan käsittelyyn talousarvion toteutumisraporttien yhteydessä neljännesvuosittain. Kustannuslaskentaa kehitetään yhteistyössä kaupungin taloushallinnon kanssa. Tietotekniikan ja –järjestelmien käyttöä tehostetaan yhteistyössä kaupungin tietohallinnon kanssa. Sähköisten toimintamallien avulla voidaan saavuttaa toiminnan järkiperäistämistä, henkilöstöresurssien optimaalista hyödyntämistä, toimintavarmuuden lisäämistä ja taloudellista säästöä. Lautakunta selvittää yhdessä tietohallinnon kanssa mahdollisuudet ottaa toimialallaan käyttöön lisää sähköisiä toimintamalleja. Olennaiset toiminnalliset riskit Toimintahäiriöt ym. ongelmat tietojärjestelmissä ja –verkoissa voivat haitata huomattavasti normaalia toimintaa. Hallinto (1000€) Toimintatuotot ulkoiset tuotot sisäiset tuotot Toimintakulut ulkoiset kulut sisäiset kulut Toimintakate TP 2013 TA 2014 TA 2015 TA15/TA14 muutos-% 43,3 43,3 0,0 425,2 352,3 72,9 42,5 42,5 0,0 371,4 348,1 23,3 20,0 20,0 0,0 334,7 310,2 24,5 -52,9 % -52,9 % 0,0 % -9,9 % -10,9 % 5,4 % -381,9 -329,0 -314,7 -4,3 % KÄYTTÖTALOUSOSA 21 TA15/TP13 KA-% TS 2016 TS 2017 -26,9 % -26,9 % 0,0 % -10,6 % -6,0 % -33,2 % 20,6 20,6 0,0 338,1 313,3 24,8 21,2 21,2 0,0 341,5 316,4 25,0 -8,8 % -317,5 -320,3 PAIMION KAUPUNKI TOIMIELIN Tehtävä (Tulosalue) Vastuuhenkilö TALOUSSUUNNITELMA 2015 -2017 Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaalityö Merja Valindas Toiminta-ajatus Sosiaalityön tavoitteena on auttaa ja tukea yksilöitä ja perheitä selviytymään erilaisista ongelmatilanteista, edistää asiakkaiden itsenäistä selviytymistä ja ehkäistä syrjäytymistä ja turvattomuutta. Toimintakuvaus Sosiaalityö jakaantuu seuraaviin osa-alueisiin: lastensuojelu, aikuissosiaalityö, vammaishuolto, päihdehuolto ja lastenvalvojan palvelut. Työ- ja päivätoimintapalvelut on siirretty vuoden 2015 talousarviossa ”Työllisyyden hoito”-kustannuspaikalle. Sosiaalityön tehtäväalueella on työskennellyt johtava sosiaalityöntekijä, 3 sosiaalityöntekijää, sosiaaliohjaaja, 2 perheohjaajaa ja lapsiperheiden kotipalvelutyöntekijä (lähihoitaja). Vuoden 2015 talousarviossa on huomioitu seuraavat palkkakustannukset: johtavan sosiaalityöntekijän tilalle sosiaalityöntekijä, jonka tehtäviin kuuluu lastenvalvojan tehtävät, kaksi vakinaista sosiaalityöntekijää ja kaksi määräaikaista sosiaalityöntekijää, kotipalvelutyöntekijä ja kolme perheohjaajaa. Johtavan sosiaalityöntekijän tehtäviin liittyvät lähiesimiestehtävät siirtyvät sosiaali- ja terveysjohtajalle. Terveyskeskuksessa työskentelevä sosiaalityöntekijä on jäämässä eläkkeelle vuoden 2015 alussa. Vanhustyönjohtajan vakanssi on ollut täyttämättä syksystä 2012. Jotta edellä mainittu johtavan sosiaalityöntekijän tehtäväkuvaus mahdollistuu tarvitaan vanhustyöhön lisäresurssia. Terveyskeskuksen sosiaalityöntekijän työaika jaetaan kaupungin ja kuntayhtymän kanssa niin että puolet työajasta sisältää kaupungin vanhuspalveluiden sosiaalityötä. Sosiaalityön resurssilisäyksenä yhden perheohjaajan ja 50% sosiaalityöntekijän palkkakustannuksista. Vastaava vähennys kansanterveyskuntayhtymän henkilöstömenoista sosiaalityöntekijän osalta. Sosiaalityössä palvelut sovitetaan asiakkaan tai asiakasperheen tarpeiden mukaisesti. Ensisijaisesti käytetään avohuollon palveluita, esim. lastensuojelussa perhetyötä ja tukihenkilöitä. Asiakasta kannustetaan omatoimisuuteen asioidensa järjestämisessä, mutta myös autetaan ja tuetaan. Olennaista on asiakkaan tilanteen kokonaisvaltainen tarkastelu ja yhteistyö muiden asiakkaan kanssa työskentelevien tahojen kanssa. Sosiaalityöntekijät työskentelevät pääsääntöisesti kirjainjaon pohjalta. Käytössä on ajanvarausmenettely ja puhelinajat. Tavoitteena on mahdollisimman varhainen asiakkaiden ongelmiin puuttuminen, mihin yhteistyö esim. koulun ja sen oppilashuollon, päivähoidon, nuorisotyön, lastenneuvolan, työvoimatoimiston ym. tahojen kanssa tähtää. Lastensuojelu jakaantuu ehkäisevään lastensuojeluun ja lapsi- ja perhekohtaiseen lastensuojeluun. Ehkäisevää lastensuojelutyötä on kunnan peruspalveluissa lapsiperheiden kotipalvelun muodossa, äitiys- ja lastenneuvolassa sekä muussa terveydenhuollossa, päivähoidossa, perhekeskuksissa, opetuksessa ja nuorisotyössä, annettava erityinen tuki. Lapsilta ja perheiltä ei tällöin edellytetä lastensuojelun asiakkuutta, vaan työtä tehdään osana lapsille, nuorille ja perheille tarkoitettuja palveluja. KÄYTTÖTALOUSOSA 22 PAIMION KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA 2015 -2017 Ehkäisevää lastensuojelutyötä on myös lasten huomioonottaminen aikuisille suunnatuissa palveluissa. Kun esimerkiksi mielenterveys- ja päihdepalveluissa arvioidaan, että vanhemman kyky huolehtia lapsista on heikentynyt, selvitetään lapsen hoidon ja tuen tarve. Lapsi- ja perhekohtaista lastensuojelua toteutetaan silloin kun lapsi ja perhe ovat lastensuojelun asiakkaina. Lastensuojelutarpeen selvitys, avohuollon tukitoimet, lapsen kiireellinen sijoitus, huostaanotto sekä sijaishuollon järjestäminen ja jälkihuolto ovat lapsi- ja perhekohtaista lastensuojelua. Aikuissosiaalityö Aikuissosiaalityö tarjoaa yksinasuville ja perheille sosiaalityön palveluita. Aikuissosiaalityössä tehdään suunnitelmallista, tavoitteellista, pitkäjänteistä ja moniammatillista työtä. Tavoitteena on taloudellisen ja/tai sosiaalisen tuen ja palvelun tarpeessa olevien asiakkaiden kokonaisvaltaisen kuntoutumisen ja elämäntilanteen edistäminen. Sosiaalityöntekijälle voi varata ajan, kun tarvitaan ammatillista tietoa, ohjausta ja neuvontaa: sosiaalipalveluista ja -etuuksista perhe-elämän ristiriitatilanteissa erilaisten kriisien kohdatessa elämän muutostilanteissa taloudellisen tilanteen selvittämisessä työhön ja koulutukseen liittyvissä asioissa terveyteen ja kuntoutumiseen liittyvissä asioissa päihdeongelman ratkaisemisessa asunnottomuudessa Vammaispalvelut Paimiossa järjestetään vammaisille henkilöille erilaisia kotona ja kodin ulkopuolisessa elämässä selviytymistä helpottavia palveluja ja taloudellisia tukitoimia vammaispalvelulain ja kehitysvammalain perusteella. Ympäristöanalyysi Sosiaali- ja terveysministeriön talousarvioesitys vuodelle 2015 sisältää muutoksia asumistukeen. Asumistukijärjestelmää yksinkertaistetaan ja asumistuen myöntämisperusteita selkiinnytetään. Muutoksella arvioidaan olevan vähentävä vaikutus toimeentulotukimenoihin. Rintamaveteraanien kuntoutusmääräraha nousee ja kunnallisiin avopalveluihin oikeuttavaa haitta-asterajaa lievävammaisille sotainvalideille esitetään laskettavaksi 1.10.2015 nykyisestä 20 prosentista 15 prosenttiin. Esitys lisää kustannuksia. Sosiaalihuoltolain muutosesitys sisältää parannuksia lapsiperheiden kotipalveluun. Esityksen mukaan lapsiperheillä olisi oikeus saada kotipalvelua, kun se on välttämätöntä lapsen hyvinvoinnin turvaamiseksi. Myös perhetyötä, tukihenkilöitä ja - perheitä sekä vertaisryhmätoimintaa olisi jatkossa oltava saatavilla ilman lastensuojelun asiakkuutta. Lain on tarkoitus tulla voimaan 1.4.2015 alkaen. Esitys lakimuutoksesta puoltaa perheohjaajaresurssin lisäämistä. Paimiossa on yksi lapsiperheiden kotipalvelutyöntekijä, vuoden 2015 talousarvioesitykseen ei sisälly lisäesitystä kotipalvelutyöntekijästä. Kasvavaan tukihenkilötoimintaan varaudutaan talousarvioon sisältyvällä MLL:n lasten ja nuorten tukihenkilötoiminta-avustuksella. KÄYTTÖTALOUSOSA 23 PAIMION KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA 2015 -2017 Paimiossa käynnistyi marraskuussa 2013 toiminta omassa vammaisten asumispalveluyksikössä. Yksikössä on työskennellyt kolme henkilöä kahdessa vuorossa. Vuoden 2014 loppupuolella yksikkö muuttuu ympärivuorokautiseksi, asukasmäärän lisääntyessä henkilökuntamäärää on tarkoitus lisätä. Vuoden 2015 talousarviossa on varattu määrärahat kahdeksan henkilön palkkaukseen. Avustukset Turun seudun lihastautiyhdistys ry/ Avustajakeskus 2.100 € MLL, lasten ja nuorten tukihenkilötoiminta 5.200 € + kulukorvaukset max 300 €. Tavoitteet Tavoite Tunnusluku TP13 TA14 Mittari TA15 TS16 TS17 350/120 350/120 350/120 Aikuissosiaalityö Toimeentuloturva Toimeentulotuen pitkäaikaisasiakkaiden (yli 6 kk) määrän väheneminen Vammaishuolto Vammaishuollon suunnitelmallisuuden lisääminen - Kokonaiskartoitus asiakkaista ja heidän käyttämistään palveluista - Asiakaskohtaiset palvelusuunnitelmat - Vammaisten asumispalveluiden järjestäminen omana toimintana. Toimeentulotuen määrä €/ruokakunta Asiakkaiden/pitkäaikaisasiakkaiden määrä 3342 2600 370/130 350/120 6 98 Kartoitus kehitysvammaisten osalta tehty. Tehty ja pidetään ajan tasalla. Asiakaskartoitus asumispalvelun tarvitsijoista tehty v. 2011. Kokonaissuunnitelma asumispalveluiden järjestämiseksi tehty v.-12 KÄYTTÖTALOUSOSA 24 PAIMION KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA 2015 -2017 Tunnusluku TP13 TA14 Tavoite Mittari Palvelusetelin käyttöönotto vammaispalveluissa Selvitys tehty v. 2012, otetaan käyttöön 2014 Lastensuojelu Avohuollon keinot mahdollisimman tehokkaiksi - Varhaiseen puuttumiseen panostaminen - Yhteistyö lastenneuvolan ja päivähoidon kanssa - Vertaistukiryhmät osana perhetyötä Sijaishuollossa perhehoito ensisijainen Lastensuojeluilmoitukset Avohuollon tukitoimet / lasten määrä 220 176 150 140 Säännölliset työntekijätapaamiset / vuosi Ryhmien osallistujamäärät - nuorten ryhmät/osallist. - perheryhmät/osallist. 6 4 20 10 3004 2470 4500 2000 Hoitopäivät: - perhehoito - laitoshoito TA15 TS16 TS17 4 4 4 Olennaiset toiminnalliset riskit Keskeisimmät riskit liittyvät yhteiskunnallisiin ongelmiin ja syrjäytymisen uhkiin; työttömyyteen, pätkätöihin, erityisesti tällä hetkellä nuorisotyöttömyyteen, ja toimeentuloongelmiin, lapsiperheiden sosiaalisiin ongelmiin sekä mielenterveys- ja päihdeongelmiin. Asiat eivät kuulu yksin sosiaalihuollolle, mutta sillä on oma roolinsa niiden ratkaisemisessa yhteistyössä muiden sektoreiden ja toimijoiden kanssa. Myös henkilöstön jaksaminen ja koulutetun työvoiman saaminen on olennainen riski. Sosiaalityö (1000€) Toimintatuotot ulkoiset tuotot sisäiset tuotot Toimintakulut ulkoiset kulut sisäiset kulut TP 2013 TA 2014 TA 2015 TA15/TA14 muutos-% TA15/TP13 KA-% TS 2016 TS 2017 757,3 746,0 11,3 6 649,4 6 618,7 30,7 796,2 784,2 12,0 6 209,6 6 152,1 57,6 748,2 748,2 0,0 6 544,2 6 505,2 39,1 -6,0 % -4,6 % -100,0 % 5,4 % 5,7 % -32,1 % -0,6 % 0,1 % -50,0 % -0,8 % -0,9 % 13,6 % 770,6 770,6 0,0 6 609,7 6 570,2 39,5 793,8 793,8 0,0 6 675,8 6 635,9 39,9 Toimintakate -5 892,1 -5 413,4 -5 796,0 7,1 % -0,8 % -5 839,0 -5 882,0 KÄYTTÖTALOUSOSA 25 PAIMION KAUPUNKI TOIMIELIN Tehtävä (Tulosalue) Vastuuhenkilö TALOUSSUUNNITELMA 2015 -2017 Sosiaali- ja terveyslautakunta Työllisyyden hoito Johannes Joutsenlahti Toiminta-ajatus Tuetaan aktiivisen työllisyyden hoidon keinoin työttömien yhteiskunnallisen osallisuuden lisäämistä. Aktivoidaan kohderyhmään kuuluvat ihmiset työllistymistä edistäviin toimenpiteisiin ja tarjotaan heille väyliä siirtyä takaisin työelämään. Toimenpiteiden onnistumisella on merkittävä vaikutus asiakkaiden syrjäytymisen ehkäisyssä. Toimintakuvaus Vastuualue jakaantuu seuraaviin osa-alueisiin: työmarkkinatuen kuntaosuus, Toimintakeskus Apila ja palkkatukityöllistäminen. Työmarkkinatuen kuntaosuus Valtio on päätöksillään aiheuttamassa merkittävää rahoitusvastuun ja toimenpidevastuun siirtoa valtionhallinnolta kuntien vastuulle. Työttömyysturvalakiin tulee muutoksia 1.1.2015 lukien ja ne koskevat mm. työmarkkinatuen rahoitusperusteita. Kunta joutuu muutoksen jälkeen maksamaan puolet asiakkaan työmarkkinatuesta jo 300 päivän työmarkkinatuen kertymisen jälkeen (aiemmin 500 pv). Lisäksi kunta maksaa 70% niiden asiakkaiden työmarkkinatuesta joille maksupäiviä on kertynyt 1000. Paimion kaupungin osalta kyse on n. 100 000 euron lisäkulusta työmarkkinatukimenoihin. Tavoitteeksi asetetaan kuitenkin lisäkulun puolittaminen lisäämällä voimavaroja asiakkaiden aktivointiin ja heidän ohjaamiseensa työllistymistä edistäviin toimenpiteisiin. Asiakkaan ollessa työllistymistä edistävän toimenpiteen piirissä kuntaosuuden maksuvelvollisuus väistyy. Työllistymistä edistäviä palveluja ovat mm. kuntouttava työtoiminta ja työkokeilu. Asiakkaan ollessa aktivoituna tällaiseen toimenpiteeseen kunta säästää työmarkkinatukimenoissa keskimäärin 350 euroa kuukaudessa henkilöä kohti (4200 eur/vuosi). Toimintakeskus Apila Toimintakeskus Apila kantaa päävastuun työllistymistä edistävistä toimenpiteistä. Kohderyhmään kuuluvat asiakkaat sijoittuvat kuntouttavaan työtoimintaan tai työkokeilujaksolle Apilan omiin työtehtäviin tai kaupungin muihin toimipisteisiin. Työtoiminta on sovitettava asiakkaan työ- ja toimintakyvyn mukaisesti siten, että se on työmarkkinoille pääsyn kannalta mielekästä ja riittävän vaativaa. Työtoiminnan sisällön on joka tapauksessa oltava sellainen, että se parantaa asiakkaan elämänhallintaa ja tarjoaa jatkossa edellytyksiä työllistyä avoimille markkinoille. Työtoiminnan suunnittelu rakentuu aina asiakkaan yksilöllisten tarpeiden pohjalta ja sen vuoksi tarjottavan työtoiminnan valikoiman on oltava laaja. Palkkatukityöllistäminen Palkkatukityösuhteiden tarjoaminen kohderyhmään kuuluville asiakkaille on tehokkain tapa edistää heidän työllistymistään avoimille markkinoille. Pitkään jatkuneessa työttömyysjaksossa muodostuu haasteeksi työttömyyden katkaiseminen. Lyhyelläkin työsuhteella edistetään asiakkaan jatkotyöllistymistä ja kohennetaan hyvinvointia sekä tulotasoa. KÄYTTÖTALOUSOSA 26 PAIMION KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA 2015 -2017 Ympäristöanalyysi Työllisyystilanne jatkaa heikkenemistään koko maassa ja myös Paimiossa. Paimion työttömyysaste oli heinäkuussa 2014 8,1% (7/2013 6,8%). Työmarkkinoiden heikko kehitys nostaa työttömien joukosta esiin kolme asiakasryhmää, joiden määrä kasvaa keskiarvoja nopeammin: yli vuoden työttömänä olleet, työttömät yli 50-vuotiaat ja työttömät alle 25-vuotiaat. Yleisen taloustilanteen epävarmat näkymät eivät lupaa pikaista helpotusta työllisyystilanteen kohenemiseen. Aktivointivelvoitteen laajentaminen myös 300 pv työmarkkinatukea saaneisiin työttömiin tulee kaksinkertaistamaan vastuualueen asiakasmäärän. Valtion tavoitteena on myös jatkossa siirtää työttömyydenhoidon osa-alueita kuntien tehtäväksi. Laki Työvoiman palvelukeskuksista on valmisteluvaiheessa ja lain on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2016 alusta lukien. Olennaiset toiminnalliset riskit Koko Suomen heikko taloudellinen kehitys muodostaa lähitulevaisuudessa suurimman riskin vastuualueen toimintaympäristölle. Työttömien joukko jakautuu kahtia yhä selvemmin niihin, joilla on vielä kohtuulliset mahdollisuudet palata työelämään sekä toisaalla vaikeasti työllistyvien ryhmään. Tämä kehityskulku lisää uhkaa, että yhteiskunnasta syrjäytyy yhä pysyvämmin yhä isompi joukko ihmisiä. Riskinä voidaan pitää myös sitä, jos kaupungin organisaatiosta ei löydetä riittävää määrää työtoimintapaikkoja, joihin työttömiä voidaan sijoittaa. Elinkeinoelämän puolella riski muodostuu siitä, jos yritykset eivät pysty lomautusten tai irtisanomisten johdosta tarjoamaan asiakkaille työkokeilumahdollisuuksia. Tällöin aktivointiaste ei kehity myönteisesti ja todelliset väylät takaisin työelämään tukkeutuvat. Palkkatukityöllistämiseen liittyvänä riskinä voidaan nostaa esiin tilanne, jossa kaupunki joutuisi käynnistämän yt-neuvottelut, joiden seurauksena palkkatuen saaminen vaikeutuisi tai jopa estyisi kokonaan. Resurssimuutokset Vuonna 2011 käynnistynyt ESR-rahoitteinen Työpolku-projekti päättyy 31.12.2014. Toimintakeskus Apila muuttaa vuoden 2015 alkupuolella uusiin, isompiin toimitiloihin osoitteeseen Sähköyhtiöntie 4. Uudet toimitilat mahdollistavat suuremmat asiakasmäärät ja tarjoavat asianmukaisemman toimintaympäristön. Toimintakeskukseen perustetaan uusi ohjaajan toimi 1.3.2015 alkaen. KÄYTTÖTALOUSOSA 27 PAIMION KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA 2015 -2017 Tavoitteet Tavoite Tunnusluku TP13 TA14 Mittari TA15 TS16 TS17 Työmarkkinatuen kuntaosuus Toimintakeskus Apila Palkkatukityöllistäminen Aktivointiaste Asiakkaiden nopea aktivoiminen ja ohjaaminen toimenpiteiden piiriin Yli 500 pv tmt saaneet Työmarkkinatuen kuntaosuuden kehitys Merkityksellisen työtoiminnan tarjoaminen ja asiakkaiden ohjautuminen takaisin työelämään Työmarkkinatukiasiakkaat ilman toimenpiteitä - yli 300 pv - yli 500 pv - yli 1000 pv 50 % 57 % 60 % 79 000 79 000 120 000 16 20 22 16 10 15 Työllisyyden hoito (1000€) Toimintatuotot ulkoiset tuotot sisäiset tuotot Toimintakulut ulkoiset kulut sisäiset kulut Toimintakate TA15/TA14 muutos-% TA15/TP13 KA-% TP 2013 TA 2014 TA 2015 TS 2016 TS 2017 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 201,4 188,7 12,7 582,9 528,4 54,6 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 207,4 194,4 13,0 588,8 533,6 55,1 213,7 200,2 13,4 594,6 539,0 55,7 0,0 0,0 -381,5 0,0 % 0,0 % -381,3 -381,0 KÄYTTÖTALOUSOSA 28 PAIMION KAUPUNKI TOIMIELIN Tehtävä (Tulosalue) Vastuuhenkilö TALOUSSUUNNITELMA 2015 -2017 Sosiaali- ja terveyslautakunta Vanhuspalvelut ja kotihoito Merja Valindas Toiminta-ajatus Kotihoidon ja sitä tukevien palveluiden avulla pyritään käytettävissä olevin voimavaroin tukemaan kotona asumista mahdollisimman pitkään. Jos asiakas ei näiden palveluiden turvin enää selviydy kotona, järjestetään hänelle sopiva hoitopaikka asumispalveluista tai laitoshoidosta. Toimintakuvaus Tehtäväalueeseen kuuluu: 1. Hallinto: Vanhustyönjohtajan virka on ollut täyttämättä 1.7.2012 alkaen. Ne vanhustyönjohtajan tehtävät, jotka eivät siirtyneet sosiaali- ja terveysjohtajalle siirtyivät kotihoidon vastaavalle sairaanhoitajalle. 2. Kotihoito, henkilöstöä 28 (neljä sairaanhoitajaa, 1 avopalveluohjaajaa, 21 hoitajaa, vastaava sairaanhoitaja.) Lisäksi vanhainkodin kanssa yhteinen fysioterapeutti ja Paltanpuiston palvelukeskuksen kanssa yhteinen hoitajan varahenkilö. Kotihoito tukee asiakkaiden omatoimisuutta, itsenäisyyttä ja sosiaalisia kontakteja sekä ylläpitää ja edistää asiakkaiden terveyttä. Kotihoitoon kuuluvat kotipalvelu, kotona tapahtuva sairaanhoito sekä tukipalvelut, joita ovat aterioiden kotiinkuljetus, turva-, asiointi-, saatto- ja hygieniapalvelut. Kotihoidossa on käytössä palveluseteli. 3. Omaishoito, joka käsittää omaishoidon rahallisen tuen ja muut omaishoitajien jaksamista tukevat palvelut. Omaishoidossa työskentelee yksi henkilö, jonka työnkuvaan kuuluu myös muistineuvonta, muistitestit ja palveluohjaus. 4. Päivätoimintakeskus Tikkala, jossa on 8-10 asiakaspaikkaa ja 2 työntekijää. Tikkala toimii Paltanpuiston palvelukeskuksen tiloissa. Päiväkeskus tarjoaa virikkeellistä päivätoimintaa etupäässä muistihäiriöisille ja keskivaikeasti dementoituneille henkilöille. Päivätoimintaan osallistuminen auttaa asiakasta säilyttämään itsenäisyytensä ja omatoimisuutensa sekä tukee heidän perheidensä voimavaroja. 5. Askalan palvelutalot, 11 vanhustenkotiyhdistyksen omistamaa asuntoa. Askalassa työskentelee seitsemän henkilöä. Vanhainkodin pihapiirissä oleva rivitalo on otettu vanhuspalveluiden käyttöön asuntojen vapautuessa. Askalan palvelutalojen henkilökunta antaa palvelut myös rivitalossa asuville asukkaille. 6. Paltanpuiston palvelukeskus Neljä ryhmäkotia: Keltalintu 7 asuntoa, Punalintu 7 asuntoa, Pihaniitty 5 asuntoa, joista yhdessä toimii päiväkeskus Tikkala ja Kotiniitty 7 asuntoa. Kahdessa Kotiniityn asunnossa järjestetään intervallihoitoa 2-4 asiakkaalle. Asukasmäärä on lisääntynyt, koska Pihaniityn asunnoissa asuu 2 henkilöä/asunto. Henkilöstöä 18 (vastaava sairaanhoitaja, kaksi sairaanhoitajaa ja viisitoista hoitajaa). Lisäksi kotihoidon kanssa yhteinen hoitajan varahenkilö. 7. Hoivakoti Jokilaakso on 20 huoneen tehostetun palveluasumisen yksikkö vanhainkodin alakerrassa. Henkilökunta on yhteinen vanhainkodin kanssa. KÄYTTÖTALOUSOSA 29 PAIMION KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA 2015 -2017 8. Vanhainkoti, jossa on 16 laitospaikkaa. Henkilöstöä vanhainkodin laitoshoidossa ja Hoivakoti Jokilaaksossa on yhteensä 26: osastonhoitaja, kolme sairaanhoitajaa, 15 hoitajaa, 3,5 laitosapulaista ja 0,5 hoitoapulainen. Fysioterapeutti on yhteinen avopalvelujen kanssa, yötyö järjestetään yhdessä Askalan palvelutalojen kanssa. Lisäksi vanhainkodin ja Askalan palvelutalojen yhteinen varahenkilö.. 9. Ostopalveluna hankittu tehostettu palveluasuminen Paimion ulkopuolella - Yksityiset hoitokodit, 6 henkilölle 10. Vanhustentaloasuntoja - Ehtookontu, 31 asuntoa - Välitie, 40 asuntoa Ympäristöanalyysi Palvelutarpeen arvioinnissa käytetään perusteena kaupungin 75 vuotta täyttäneiden lukumäärää. Vuoden 2013 lopussa kohderyhmään kuuluvia henkilöitä oli 793. Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan Paimion yli 75-vuotiaitten asukkaiden määrä kasvaa tasaisesti ollen vuonna 2020 1019 ja vuonna 2025 1385. Vanhuspalvelulaki astui voimaan asteittain 1.7.2013. Laki korostaa palvelutarpeen arviointia ja palveluohjausta. 1.1.2015 astuu voimaan velvoite laatia yksiköiden omavalvontasuunnitelmat ja nimetä asiakkaille vastuuhenkilöt. Lain edellyttämät henkilöstömitoitukset täyttyivät jo ennen lain voimaantuloa. Hoidonporrastus on toiminut vuonna 2014 hyvin. Yksityisiä asumispalvelupaikkoja ei ole jouduttu lisäämään, eikä erikoissairaanhoidon viivepäiviä merkittävästi olei syntynyt. Kotihoidossa on ollut keväästä 2009 lähtien käytössä optimointiohjelma, jota on integroitu asiakas/potilastietojärjestelmään vuoden 2014 aikana. Vuoden 2015 aikana on tarkoitus siirtyä osittain mobiilipalveluihin, tämä edellyttää laitehankintoja. Omaishoidon tukea myönnetään hakijoille, jotka täyttävät lautakunnan hyväksymät kriteerit. Kriteerit täyttävien hakijoiden määrä on selkeästi kasvanut, jonka vuoksi vuoden 2015 määrärahaa on korotettu. Syyskuussa 2014 omaishoidon tukea maksettiin 47 omaishoitajalle. Kaupunki on mukana seudullisessa ikäihmisten perhehoitohankkeessa ja varautuu olemaan mukana senioritalohankkeessa. Avustus SPR ystävätoiminta 1.000 €. Resurssimuutokset Henkilöstölisäyksiä ei esitetä. Vanhusväestön määrän kasvaessa on vapautuvien toimien täyttäminen toiminnan kannalta välttämätöntä. KÄYTTÖTALOUSOSA 30 PAIMION KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA 2015 -2017 Tavoitteet Tavoite Mittari Tunnusluku TP13 TA14 TA15 TS16 TS17 Vanhusten kotona asumisen tukeminen (suositus 91-92 %) Kotona asuvien määrä, % yli 75-v. 91,5 91 92 92 92 Kotihoidon saatavuuden turvaaminen (suositus 13-14 %) Kotihoidon kattavuus; % yli 75-vuotiaista Tunnit 13,6 13 13 13 13 Palveluseteliasiakkaat Palvelusetelitunnit 39 5291 Päivätoiminnan kehittäminen Hoitopäivät 1594 Muistineuvonta Cerad-testit Oikea hoidon porrastus Rava-mittarin tavoitearvo: Kotihoito 1.50-2.80 Omaishoito 2.50-4.02 Askala 2.00.-4.02 Paltanpuisto 2.50-4.02 Vanhainkodin alakerta 3.00-4.02 Vanhainkoti laitoshoito 3.00-4.02 Vuodeosasto 3.50-4.02 12-15 4500 12-15 4500 12-15 4500 12-15 4500 Rava-mittaus suoritetaan kahdesti vuodessa. Tulokset raportoidaan lautakunnalle Seurataan Ravaluokittaista jakaumaa Palveluasuminen vastaa tarvetta (5-6 % 75 vuotta täyttäneistä) Askala Paikat Hoitopäivät 4305 Paltanpuisto Paikat Hoitopäivät 26-29 9713 10100 Yksityiset asumispalvelut Paikat Hoitopäivät 7 2544 7 2555 6 2160 6 2169 6 2160 Hoivakoti Jokilaakso Paikat Hoitopäivät 7050 20 7200 20 7200 20 7200 20 7200 6,9 5-6 5-6 5-6 5-6 Tehostetun palveluasumisen kattavuus% 75 vuotta täyttäneistä KÄYTTÖTALOUSOSA 31 26-29 26-29 26-29 10100 10100 10100 PAIMION KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA 2015 -2017 Tavoite Mittari Vanhusten laitoshoito vastaa tarvetta (max 3 % 75 vuotta täyttäneistä) Vanhuspalveluiden hyvä laatu Henkilöstön hyvinvoinnista ja saatavuudesta huolehtiminen - Täydennyskoulutusta järjestämällä - Tykytoimintaa järjestämällä Tunnusluku TP13 TA14 TA15 Vanhainkodin hoitopäivät Paikat Laitoshoidon kattavuus % yli 75-vuotiaista Vanhainkodin käyttöaste % TAK-kysely omaisille - vanhainkoti, laitoshoito - vanhainkoti, Jokilaakso - Askala - Paltanpuisto - kotihoito 5464 5760 16 1,6 3 Koulutukseen osallistuneet 60 TS16 5760 16 5760 16 TS17 5760 16 >3 >3 >3 >3 >3 Tykytoimintaan osallistuneet Olennaiset toiminnalliset riskit Palvelutuotanto ei vastaa palvelutarpeeseen Tietojärjestelmien toimimattomuus Ammattitaitoisen henkilökunnan riittävyys/saatavuus Palvelutarpeen yllättävä kasvu Vanhuspalvelut ja kotihoito (1000€) Toimintatuotot ulkoiset tuotot sisäiset tuotot Toimintakulut ulkoiset kulut sisäiset kulut TP 2013 TA 2014 TA 2015 1 029,6 1 029,6 0,0 5 874,9 5 453,6 421,3 1 105,3 1 105,3 0,0 5 962,0 5 561,6 400,3 1 081,3 1 081,3 0,0 5 965,6 5 540,3 425,3 Toimintakate -4 845,3 -4 856,7 -4 884,3 TA15/TA14 muutos-% TA15/TP13 KA-% TS 2016 TS 2017 -2,2 % -2,2 % 0,0 % 0,1 % -0,4 % 6,2 % 2,5 % 2,5 % 0,0 % 0,8 % 0,8 % 0,5 % 1 113,7 1 113,7 0,0 6 025,2 5 595,7 429,6 1 147,2 1 147,2 0,0 6 085,5 5 651,6 433,9 0,6 % 0,4 % -4 911,5 -4 938,3 KÄYTTÖTALOUSOSA 32 PAIMION KAUPUNKI TOIMIELIN Tehtävä (Tulosalue) Vastuuhenkilö TALOUSSUUNNITELMA 2015 -2017 Sosiaali- ja terveyslautakunta Terveydenhuolto Merja Valindas Toiminta-ajatus Tavoitteena on hoidon ja palvelujen oikea porrastaminen perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja sosiaalipalvelujen kesken hoitoprosesseja kehittäen. Lähtökohtana on, että oikeat potilaat hoidetaan oikeissa paikoissa oikea-aikaisesti. Toimintakuvaus Kaupunki tekee päätökset tarjottavista terveyspalveluista. Perusterveydenhuollon palvelut tuotetaan tilaaja-tuottaja-mallin mukaisesti siten, että kunnat ilmoittavat tarvitsemiensa palvelujen määrän ja laatuvaatimukset. Ympäristöanalyysi Suurten ikäluokkien eläköityminen ja siirtyminen pois työterveydenhuollosta lisää palvelujen kysyntää perusterveydenhuollossa. Työikäinen väestö ohjataan käyttämään työterveyshuollon palveluita. Syntyvyyden kasvu on lisännyt neuvolapalvelujen tarvetta. Nyt syntyvyyden kasvu on pysähtynyt, vuosittain syntyy n. 120 lasta. Palvelujen käytön lisäys näkyy lastenneuvolapalveluissa ja kouluterveydenhuollossa. Alle kouluikäisiä lapsia on Paimiossa n 1 000 lasta. Vastaanottotoimintaa kehitetään lääkäri-hoitaja työpari-mallin pohjalta. Mielenterveys- ja päihdepalvelu sekä ikäihmisten ennaltaehkäisevät palvelut ovat toiminnan painopistealueina. Toiminnalliset tavoitteet Erikoissairaanhoidon palvelut ostetaan Sairaanhoitopiirin tekemien arvioiden ja sopimusneuvottelujen mukaisina. Täydentäviä palveluita (erikoislääkärikonsultaatioita ja tutkimuksia) ostetaan edelleen yksityisiltä lääkäriasemilta. Perusterveydenhuollon palvelut ostetaan Paimion-Sauvon ktky:ltä tilaaja-tuottaja sopimuksen mukaisesti. Työterveyshuollon palvelut yksityistetään 1.3.2015 alkaen. Hankinnassa noudatetaan ns. liikkeenluovutusmenettelyä, jolloin työterveyshuollon henkilökunta siirtyy 1.3.2015 alkaen hankinnan voittaneen yrityksen palvelukseen. Toimia/virkoja on talousarvioesityksessä lisätty 0,5 fysioterapeuttia terveyskeskussairaalan fysioterapiaan sekä 0.2 psykiatrin virkaa päihde- ja mielenterveysyksikköön. Johtavan hammaslääkärin 0,5 virkaa jätetään täyttämättä 31.7.2015 saakka, jolloin todennäköisesti toinen hammaslääkäri jää osa-aika eläkkeelle. Virkaa ei ole mahdollista täyttää aikaisemmin, koska nykyiset työtilat eivät riitä. Suuhygienistien itsenäinen vastaanotto lisääntyy, kun johtavan hammaslääkärin työparina toimineen suuhygienistin työaikaa vapautuu itsenäiseen vastaanottoon. Terveyskeskussairaalasta vähennetään laitoshuoltajan työaikaa viikonloppuisin siten, että siellä viikonloppuisin on yksi työntekijä aamuvuorossa ja yksi työntekijä iltavuorossa. Vuoden 2015 aikana siirrytään mitoituksen mukaiseen henkilöstömäärään. KÄYTTÖTALOUSOSA 33 PAIMION KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA 2015 -2017 Uutena toimintana aloitetaan seniorineuvola, joka on tarkoitettu yli 65-vuotiaille kuntalaisille. Neuvolaan kutsutaan vuosittain 68-vuotiaat. Toiminnan käynnistäminen ei vaadi lisää henkilöstöresursseja. 1.1.2015 voimaan tuleva laki päivystystoiminnan järjestämisestä ja sitä ohjaava asetus edellyttävät, että koko Varsinais-Suomessa ilta-, viikonvaihde- ja arkipyhäpäivystys pitää järjestää samassa paikassa. Päivystysyksiköistä sovitaan alueellisesti järjestämissuunnitelmassa niin, että samassa paikassa on ympäri vuorokauden saatavissa laillistetun hammaslääkärin palveluja. Päivystyspaikassa pitää olla päivystyksestä vastaava lääkäri sekä kuvantamis- ja laboratoriopalvelu niin, että radiologin lausunto on mahdollisuus saada päivystysaikana. Paimion kaupunki ja Sauvon kunta ostavat virka-ajanulkopuolisen päivystyksen suun terveydenhuollossa 1.1.2015 alkaen Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiristä. Päivystys on arki-iltoina klo 16-21 ja viikonloppuisin ja arkipyhinä klo10-21. Alueen terveyskeskukset huolehtivat päivystyksen henkilökunnasta. Tavoitteet Tavoite Tunnusluku TP13 TA14 Mittari Perusterveydenhuolto Väestö saa lakisääteiset ja hoitotakuun edellyttämät terveydenhuollon palvelut kattavasti ja laatusuositusten mukaisesti. Lain toteutuminen Hoidonporrastusta kehitetään siten, että minimoidaan erikoissairaanhoidon viivepäivät ja vuodeosastolta jatkohoitopaikkaa odottavien viivepäivät Siirtoviivepäivien määrä 41 Erikoissairaanhoito Erikoissairaanhoidon palvelujen tarkoituksenmukainen käyttö ja oikea hoidon porrastus Poliklinikka käynnit Hoitojaksot 19.801 1.619 KÄYTTÖTALOUSOSA 34 19.301 1.405 TA15 TS16 TS17 PAIMION KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA 2015 -2017 Terveydenhuolto (1000€) Toimintatuotot ulkoiset tuotot sisäiset tuotot Toimintakulut ulkoiset kulut sisäiset kulut Toimintakate TP 2013 TA 2014 TA 2015 0,0 0,0 0,0 18 334,7 18 334,7 0,0 0,0 0,0 0,0 17 541,0 17 541,0 0,0 0,0 0,0 0,0 18 336,3 18 336,3 0,0 -18 334,7 -17 541,0 -18 336,3 TA15/TA14 muutos-% TA15/TP13 KA-% TS 2016 TS 2017 0,0 % 0,0 % 0,0 % 4,5 % 4,5 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 0,0 0,0 18 519,7 18 519,7 0,0 0,0 0,0 0,0 18 704,8 18 704,8 0,0 4,5 % 0,0 % -18 519,7 -18 704,8 TA15/TP13 KA-% TS 2016 TS 2017 SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA YHTEENSÄ (1000€) Toimintatuotot ulkoiset tuotot sisäiset tuotot Toimintakulut ulkoiset kulut sisäiset kulut Toimintakate TA15/TA14 muutos-% TP 2013 TA 2014 TA 2015 1 830,2 1 818,9 11,3 31 284,2 30 759,3 524,9 1 944,0 1 932,0 12,0 30 084,1 29 602,9 481,2 2 050,9 2 038,2 12,7 31 763,8 31 220,3 543,5 5,5 % 5,5 % 5,5 % 5,6 % 5,5 % 13,0 % 6,0 % 6,0 % 5,9 % 0,8 % 0,7 % 1,8 % 2 112,4 2 099,4 13,0 32 081,4 31 532,5 548,9 2 175,8 2 162,4 13,4 32 402,2 31 847,8 554,4 -29 454,0 -28 140,1 -29 712,9 5,6 % 0,4 % -29 969,0 -30 226,4 KÄYTTÖTALOUSOSA 35 PAIMION KAUPUNKI TOIMIELIN Tehtävä (Tulosalue) Vastuuhenkilö TALOUSSUUNNITELMA 2015 -2017 Koulutuslautakunta Hallinto Jukka Talka Toiminta-ajatus Paimion kaupunki edistää kaupunkilaistensa kehitystä, oppimista, henkistä kasvua ja hyvinvointia tarjoamalla varhaiskasvatuksen, perusopetuksen ja lukion koulutuspalveluja. Lakisääteisiä ja lasten sekä nuorten tarpeiden mukaisia palveluja tuotettaessa huolehditaan erityisesti laadusta, oikeudenmukaisuudesta, joustavuudesta sekä lapsija nuorisokeskeisyydestä. Toimintakuvaus Koulutuslautakunta käyttää ylintä päätösvaltaa vastuualueella. Sen alaisuudessa toimii varhaiskasvatus, peruskoulut ja lukio sekä sivistyspalvelujen koulutoimen henkilöstö, joka valmistelee asiat lautakunnalle ja huolehtii päätösten täytäntöönpanosta. Ympäristöanalyysi Paimion varhaiskasvatus esiopetuksineen siirrettiin koulutuslautakunnan alaiseksi toiminnaksi vuoden 2012 alusta lukien. Samaan aikaan perusopetuksessa toimi Tehostetun ja erityisen tuen hanke sekä Resurssiopettajahanke, joten varhaiskasvatuksen siirto tapahtui hyvään aikaan. Yhteistyö varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen kanssa lähti liikkeelle suotuisissa merkeissä. Vuoden 2012 aikana alkoi eritasoinen yhteistyö ja koulutus, joka konkretisoitui syksyllä 2012 esiopetuksen ja 1.-luokkien suunnitelmallisena ja tavoitteellisena yhteistoimintana. Yhteistyöstä on tullut osa sivistyspalveluiden toimintaa. Paimion kouluverkkoa muutettiin vuonna 2010. Lukio siirtyi Fortumin konttoritiloihin saneerattuun uuteen lukiorakennukseen, jolloin koulukeskuksessa vapautui lisätiloja perusopetuksen käyttöön. Kun lukuvuonna 2008-2009 alakouluissa oli 33 yleisopetuksen ryhmää, joista 8 ryhmässä oli 25 oppilasta tai enemmän, niin lukuvuoden 2014-2015 alussa suuria ryhmiä (yli 25 oppilasta) ei enää ole lainkaan. Vuonna 2012 Paimion ja Sauvon oppilashuoltoon saatiin toinen koulukuraattori ja koulupsykologi, jotka ovat tuoneet oppilashuoltoon uusia toimintatapoja, kuten ryhmäinterventiot. Vuoden 2014 aikana Paimion kaupungin alueella oleva metsäoppilaitoksen oppilashuolto tuli kaupungin vastuulle koulupsykologipalveluiden osalta. Kuraattoripalvelut kuntayhtymä järjestää edelleen itse. Jokelan koulusta on kasvanut lyhyessä ajassa 2-sarjainen koulu. Kuluvan vuosikymmenen aikana Vistan alakoulusta kasvaa 3-sarjainen, osittain 4-sarjainen. Tähän on syynä kouluverkkomuutosten ja ryhmäkokojen tasaantumisen lisäksi oppilasmäärän kasvu, kun ikäluokat suurenevat noin 20-25 % sekä tehostetun ja erityisen tuen voimakas kasvu. Opetusmenetelmien kehittyessä on tarpeen myös tehdä muutoksia koulutiloihin. Vistan koulun Alatalon suunnittelussa lähdettiin siitä, että kiinteitä seiniä on mahdollisimman vähän. Tilojen on oltava muunneltavissa. Myös ryhmätyötiloja tarvitaan. Pulpetit korvattiin ryhmätyöpöydillä. Dokumenttikamerat korvattiin monipuolisemmilla tableteilla. Alataloon tuli 1. ja 2. luokkien yleisen tuen ryhmät sekä kaksi pienryhmää. Kolmas 1. luoKÄYTTÖTALOUSOSA 36 PAIMION KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA 2015 -2017 kan yleisen tuen ryhmä jouduttiin jakamaan useimmilla tunneilla kahdeksi tehostetun tuen tarpeen takia. Kouluverkon muutokset tehtiin vuonna 2010 ja nyt muutokset tapahtuvat toiminnallisuudessa. Keittiöverkon uudistus päättyi vuonna 2012, joten vuoden 2013 kustannuksissa pitäisi näkyä muutoksen vaikutukset. Varhaiskasvatusverkoston uudistukset on aloitettu suunnittelulla. Paimiossa on paljon pieniä varhaiskasvatusyksiköitä. Paimion opisto siirtyi vuonna 2010 samoihin tiloihin lukion kanssa, jolloin yhteistyötä voitiin suunnitella ja toteuttaa halutulla tavalla. Yhteistyö etenkin musiikkiopiston kanssa on lisääntynyt jatkuvasti. Samaan aikaan kansalaisopiston yhteistyö erityisliikunnan kanssa on vakiintunut. Myös yhteistyötarpeita vapaa-aikatoimen, sivistystoimen ja koulutoimen kesken olisi olemassa, esimerkiksi uimakoulujen järjestämisessä, nuorisolain toteuttamisessa. Tämä mahdollistui vuoden 2013 alusta alkaen, kun lautakuntarakenteita uudistettiin ja samalla henkilöstöorganisaatiota tarkasteltiin toimintojen kannalta tehokkaammiksi. Vuonna 2014 jatkettiin vapaa-aikatoimen henkilöstöorganisaation uudistusta. Erityisen läheinen yhteistyö Sauvon kunnan koulutoimen kanssa jatkuu ja kehittyy edelleen. Yhteistyö perustuu perusopetuslain muutokseen ja käsittelevät oppilashuoltoa ja opetuksen arviointia. Yhteistyötä tvt.n alueella laajennettiin Kaarinan kaupungin kanssa. Perusopetuslain muutokseen liittyy myös resurssiopettajahanke, joka sai jatkorahoitusta 276 000 euroa lukuvuodelle 2014-2015. Tieto- ja viestintätekniikan sivistyspalveluiden suunnitelman työstäminen on aloitettu ja tavoitteena on saada suunnitelma valmiiksi 2015. Pedagogisten ict-ohjaajien palkkoihin on saatu hankerahoitusta 5.200 euroa. Hanke jatkuu vuonna 2015. Koulutuksen alueella Paimio on mukana myös Turun Seudun Opetustoimen foorumissa (TSO). Foorumilla on koulutusryhmä, joka järjestää seutukunnallisilla hankerahoituksilla koulutusta opetushenkilöstölle. Ryhmässä on kaksi edustajaa Paimiosta. Suurimmat investointihankkeet ovat Vistan koulun koko kiinteistömassaa kattava peruskorjaus ja Jokelan koulun peruskorjausten jatkaminen. Hanhijoen koulun laajennus toteutettiin vuonna 2013. Lisäksi varhaiskasvatuksessa toimitaan uusien päiväkotitilojen saamiseksi. Toiminnalliset tavoitteet Tehostetun ja erityisen tuen-hankkeen konkretisoiminen ja jatkaminen resurssiopettajahankkeena. Tavoitteiden toteutuminen näkyy mm peruskorjausten yhteydessä toiminnallisina opetustiloina siinä laajuudessa, missä vanhojen rakennusten rakenteet antavat myöten. Toiminnallisena riskinä on, että peruskorjauksissa säästetään hieman, jolloin lopputulos ei mahdollista riittäviä toiminnallisia muutoksia opetuksessa. Tieto- ja viestintätekniikan merkityksen kasvu lyhyellä aikavälillä sekä nopeat muutokset tekniikassa. Sähköiset ylioppilaskirjoitukset alkavat vuonna 2016. Perusopetuksessa opetussuunnitelmat muuttuvat vuonna 2016, jolloin tvtoppimisympäristöt sekä sähköiset oppimismateriaalit on huomioitava talousarviossa ja toiminnoissa. Varhaiskasvatuksessa, erityisesti esikouluissa, on huomioitava tvt. Muutokset edellyttävät pedagogista atk-tukihenkilöä opetuksen ja tekniikan yhdistämiseen sekä lisäämään suunnitelmallisuutta toimintojen järjestämiseen. KÄYTTÖTALOUSOSA 37 PAIMION KAUPUNKI - TALOUSSUUNNITELMA 2015 -2017 Toiminnallisena riskinä on muutosten aliresurssointi, jolloin rahoitetaan vanhoja oppimateriaaleja ja toimintoja, eikä voida hyödyntää sähköisiä oppimateriaaleja tavoitteellisesti. Terveellinen ja turvallinen toimintaympäristö. Toimintatapojen uudistukset eri hallintokunnissa vaikuttavat koulutuslautakunnan alaiseen toimintaan. Ulkoistettujen palveluiden tason on vastattava kaupungin itse järjestämien palveluiden tasoa. Toiminnallisena riskinä on terveydelliset riskit, sairastuvuuden lisääntyminen (erityisesti hengitystiesairaudet), henkilöstön työviihtyvyyden heikentyminen, huoltajien ja lasten/nuorten aktivoituminen, jne. Hallinto (1000€) Toimintatuotot ulkoiset tuotot sisäiset tuotot Toimintakulut ulkoiset kulut sisäiset kulut Toimintakate TP 2013 TA 2014 TA 2015 TA15/TA14 muutos-% TS 2016 TS 2017 18,4 18,4 0,0 235,1 208,5 26,6 19,2 19,2 0,0 234,1 216,9 17,2 19,0 19,0 0,0 233,4 217,3 16,1 -1,0 % -1,0 % 0,0 % -0,3 % 0,2 % -6,2 % 1,7 % 1,7 % 0,0 % -0,4 % 2,1 % -19,7 % 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 -216,7 -214,9 -214,4 -0,2 % -0,5 % 0,0 0,0 KÄYTTÖTALOUSOSA 38 TA15/TP13 KA-% PAIMION KAUPUNKI TOIMIELIN Tehtävä (Tulosalue) Vastuuhenkilö TALOUSSUUNNITELMA 2015 -2017 Koulutuslautakunta Varhaiskasvatus Hilkka Koret Toiminta-ajatus Varhaiskasvatuspalvelujen tehtävänä on järjestää korkeatasoista hoitoa, kasvatusta ja opetusta sekä tarvittaessa pedagogista kuntoutusta. Varhaiskasvatuksessa tuetaan perheiden kasvatustehtävää ja edistetään lapsen persoonallisuuden tasapainoista kehitystä yhdessä kotien kanssa. Lapsella on mahdollisuus tutkia asioita ja ilmiöitä sekä hankkia tietoja, taitoja, kokemuksia ja elämyksiä sekä fyysisesti että psyykkisesti turvallisessa kasvatusympäristössä. Toimintakuvaus Päivähoidon piirissä on 76 % kaupungin alle kouluikäisistä lapsista. Paimiossa on kuusi vakinaista päiväkotia, jotka sijaitsevat eri puolilla kaupunkia: AlaVistan, Hanhijoen, Jokelan, Kriivarin, Lempilän ja Tapiolan päiväkodit sekä väliaikainen Kyysilän päiväkoti. Lapsia kaupungin päiväkodeissa on 348. Kasvatushenkilöstön määrä päiväkodeissa on 70. Vuorohoitoa tarjotaan Tapiolan päiväkodissa. Kotona työskenteleviä perhepäivähoitajia on 32 ja heidän hoidossaan on 120 lasta. Ryhmäperhepäivähoitoyksikkö Tikankolossa työskentelee 3 hoitajaa 12 lapsen kanssa. Tikankolo toimii perhepäivähoidon vakituisena varahoitopaikkana. Kaupungissa toimii kolme yksityistä päiväkotia: Preitilän ostopalvelupäiväkoti, Verkanappuloiden Nappulamäen päiväkoti ja päiväkoti Viidakkovekarat. Päivähoitotarjontaan kuuluu vielä yksi yksityinen ryhmäperhepäiväkoti Vistan Vauhtivarpaat sekä 4 yksityistä perhepäivähoitajaa. Paimiolaisia lapsia on hoidossa myös muiden kuntien yksityisissä päivähoitopaikoissa. Lapsia em. yksityisissä päivähoitopaikoissa on yhteensä 187, josta ostopalveluna 37 ja muissa kunnissa yksityisessä päivähoidossa 25 lasta. Yksityistä päiväkoti- ja ryhmäperhepäivähoitopalvelua käyttäviä perheitä tuetaan myöntämällä heille päivähoidon palveluseteli, jolla kaupunki maksaa palveluntuottajalle perheen päivähoitomaksun ja voimassa olevan yksityisen päivähoidon kattohinnan välisen erotuksen. Yksityisessä perhepäivähoidossa olevien lasten perheille maksetaan Kelan kautta yksityisen hoidon tuki ja kuntalisä, jonka suuruus alle ja 3vuotiaille 239 € ja yli 3-vuotiaille 207 €. Esiopetusta annetaan Kyysilän päiväkotia lukuun ottamatta kaikissa päiväkodeissa kokopäiväryhmien yhteydessä. Lempilän päiväkodin Leijonien ryhmässä annetaan pelkästään esiopetusta. Esiopetukseen osallistuu koko ikäluokka. Tukea tarvitsevat lapset on sijoitettu tavalliseen päiväkotiryhmään ja osittain myös perhepäivähoitoon. Varhaiserityiskasvatuksessa työskentelee kiertävä erityislastentarhanopettaja ja 6 vakituista 2 määräaikaista avustajaa. Jokelan päiväkodissa toimii 12 lapsen integroitu erityisryhmä. Kaupunki tukee MLL:n perhekeskuksen toimintaa kevyempien varhaiskasvatuspalvelujen tarjoamisessa. KÄYTTÖTALOUSOSA 39 PAIMION KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA 2015 -2017 Kotihoidontuen kuntalisää maksetaan alle 2-vuotiaista kotona hoidettavista lapsista. Kuntalisän suuruus on 150 €/kk. Kotihoidon tuen piirissä on 143 lasta, joista 102:lle maksetaan Paimio-lisää. Ympäristöanalyysi Vuoden 2014 aikana päivähoitopalvelut ovat olleet suuressa muutoksessa. Päiväkotipaikkoja on nyt enemmän kuin aikaisemmin mutta perhepäivähoidon osuus paikoista on vähentynyt. Päivähoitopalvelujen uudelleenjärjestelyn avulla on päivähoitotilannetta kuitenkin saatu kokonaisuutena parannettua siten, että päivähoitopaikkoja on riittänyt kaikille paikkaa tarvitseville. Uusina yksiköinä ovat aloittaneet kunnallinen Tapiolan vuorohoitoa tarjoava 79-paikkainen päiväkoti sekä Saaren alueella yksityinen 95-paikkainen päiväkoti. Vastaavasti kaksi ryhmäperhepäivähoitoyksikköä, Aliisa ja Iivari on lakkautettu. Väliaikaiset yksiköt Lepolan kiinteistössä ja Kyysilän päiväkodissa on jouduttu edelleen pitämään toiminnassa. Näillä toimenpiteillä on saatu noin 80 uutta päiväkotipaikkaa. Vastaavasti perhepäivähoidossa paikkojen määrä on kuitenkin vähentynyt noin 40 paikalla. Varhaiskasvatuspalvelut ovat saavuttamassa tasapainon päivähoidon kysynnässä ja tarjonnassa. Lasten ikäluokkien pysyessä 130160 välillä tarvitaan lähivuosina kuitenkin paikkoja lisää. Tilastokeskuksen tilastojen mukaan Paimiossa lapsikohtaiset päivähoitokustannukset olivat vuonna 2012 5 898 euroa, mikä on 125 euroa vähemmän kuin vuonna 2009. Kustannukset olivat 977 euroa vähemmän kuin koko maassa keskimäärin (6875 €). Kokonaiskustannuksina Paimio tuotti päivähoitopalveluja vuonna 2012 noin 700.000 euroa halvemmalla kuin koko maa keskimäärin. Päivähoidon palvelusetelin avulla tuetaan yksityistä päivähoitopalvelua käyttäviä perheitä päiväkoti- ja ryhmäperhepäivähoidon piirissä. Tällä hetkellä palveluseteliä käytetään noin 140 lapsen yksityisessä päivähoidossa. Yksityisessä perhepäivähoidossa on edelleen käytössä yksityisen hoidon tuki, jota tällä hetkellä maksetaan noin kymmenen lapsen hoidosta. Paimion palveluseteliyrityksiä toimii sekä Paimiossa että muissa Turun seudun kunnissa. Koulutettu ja ammattitaitoinen henkilökunta on varhaiskasvatuksen tärkeimpiä kulmakiviä. Jotta lasten tuen tarpeisiin osataan tarttua ajoissa ja ennaltaehkäisevästi, tarvitaan päivähoidossa varhaiskasvatuksen asiantuntijuuteen koulutettuja työntekijöitä. Lastentarhanopettajien rekrytointi on osoittautunut erittäin vaikeaksi. Joissakin tapauksissa hakijoita avoimiin paikkoihin ei ole ollut lainkaan. Lisäksi erityislastentarhanopettajaresurssi on tällä hetkellä Paimiossa riittämätön. Kaupungin omien päivähoitopaikkojen määrä on kasvanut viimeisen kymmenen vuoden aikana noin 100 paikalla (25 %). Tehostettua tai erityistä tukea tarvitsee noin 8 % lapsista. Tavallisten päivähoitoryhmien lisäksi Paimiossa toimii yksi 12 lapsen integroitu erityisryhmä, jossa osa lapsista on erityistä tukea tarvitsevia lapsia. Ryhmässä työskentelee yksi erityislastentarhanopettaja, lastentarhanopettaja ja kaksi lastenhoitajaa. Kaikki muut tukea tarvitsevat lapset on sijoitettu tavallisiin päiväkotiryhmiin, joihin on palkattu erityispäivähoidon avustajia lakisääteisen hoito- ja kasvatushenkilöstön lisäksi. Näin on vältytty useampien erityisryhmien perustamiselta. Integroidun erityisryhmän henkilöstökustannus vuodessa on 140.000 euroa. KÄYTTÖTALOUSOSA 40 PAIMION KAUPUNKI Vuosi 2012 2013 2014 TALOUSSUUNNITELMA 2015 -2017 Päivähoito lapsia 459 502 508 tt 24 32 35 et 17 10 17 Alakoulu opp tt 753 27 746 49 et 51 61 Yläkoulu opp tt 370 10 367 29 et 29 26 tt= tehostettu tuki, et= erityinen tuki Päivähoidon luvuissa on otettu huomioon vain kunnallinen päivähoito ja Preitilän päiväkoti. Tuen tarpeen kasvu sekä päivähoidossa että alakoulussa on ilmeinen. Lasten vaikeudet tunne-elämässä, sosiaalisissa suhteissa, tarkkaavaisuudessa ja kielellisessä ilmaisussa ovat yleisimpiä tuen tarpeen kohteita. Kunnallisessa päivähoidossa tuen tarpeessa olevien lasten tuen koordinoinnista ja ohjauksesta vastaa yksi kiertävä erityislastentarhanopettaja. Työ sisältää lasten kehityksen ja oppimisen arviointia, yhteistyötapaamisia muun muassa lasten huoltajien, päivähoidon työntekijöiden sekä terveydenhuollon ja sosiaalityön asiantuntijoiden kanssa, raporttien ja lausuntojen laatimista ja kasvatus- ja hoitohenkilöstön konsultointia sekä ohjausta. Kiertävän erityislastentarhanopettajan tehtäviin kuuluu myös tukea tarvitsevien lasten pienryhmien ohjaaminen päiväkodeissa. Lisäksi nivelvaiheyhteistyö koulun alkuopetuksen kanssa on nykyisin yksi tärkeä kiertävän erityislastentarhanopettajan tehtäväkenttä. Lapsimäärän kasvaessa erityispäivähoidon resurssi on viime vuosien aikana käynyt riittämättömäksi. Varsikin erityislastentarhanopettajan työmäärä on kasvanut niin suureksi, että osa toimenkuvaan liittyvistä tehtävistä jää toteuttamatta. Lainsäädännön ja valtakunnallisten toimintamallien muutosten myötä verkostotyöskentelyn osuus on kasvanut. Tästä johtuen kiertävän erityislastentarhanopettajan konsultoivaa lapsiryhmätyöskentelyä päiväkodeissa ja erityisesti perhepäivähoidossa on jouduttu vähentämään. Suuri työmäärä hidastaa myös lasten tuen määrittelyn prosesseja ja koulupaikkapäätöksiä, mikä vaikeuttaa varhaisen ja ennaltaehkäisevän tuen tarjoamista lapsille. Toisen kiertävän erityislastentarhanopettajan palkkaaminen (kustannus 40 000 €/v) lisäisi henkilöstöä lapsiryhmien ohjaamiseen ja konsultoivaan toimintaan, jolla edistetään ennaltaehkäisevää tukea lasten kasvatuksessa ja opetuksessa ja vähennetään myöhempää tuen tarvetta. Olennaiset toiminnalliset riskit Päivähoitopalvelujen riittävä määrä: Päivähoitotarpeen lisääntyminen ja osittain ennakoimaton tarpeen määrän vaihtelu vaikeuttavat päivähoitopalvelujen tuottamista tehokkaasti. Yksityisen palvelun tarjonnan luotettavuus: Mikäli yksityisen palveluntuottajan toiminnassa ilmenee ongelmia tai tuottaja lopettaa toimintansa, on kunta vastuussa päivähoidon välittömästä järjestämisestä kyseisen palvelun piirissä oleville lapsille. Henkilöstöriski: Koulutusmäärien vähäisyyden vuoksi pätevien erityislastentarhanopettajien ja lastentarhanopettajien saatavuus voi olla vaikeaa. Päivähoitotyön henkinen rasittavuus asettaa haasteita henkilöstön työssä jaksamiselle. KÄYTTÖTALOUSOSA 41 PAIMION KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA 2015 -2017 Toiminnalliset tavoitteet Avustus varhaiskasvatussuunnitelman tekeminen koulutetun henkilöstöresurssin ylläpitäminen päiväkodeissa MLL:n Paimion paikallisyhdistys 27.300 €. Tavoitteet Tavoite Mittari Vastataan kasvavaan päivähoidon kysyntään - Tukemalla yksityistä päivähoitopalvelua Hoitopaikkojen lukumäärä Hoitopäivät Yks. hoidon tuki, lapsia Palveluseteli Paimio-lisä, lapsia Ilta-, yö- ja viikonloppuhoito, lapsia - Maksamalla kotihoidon tukeen liittyvää kuntalisää alle 2-v lapsesta Päivähoitopalvelujen laadun ylläpitäminen ja kehittäminen - TAK-kyselypistetavoite Tarjotaan perheille monipuolista ja kunnalle päivähoitoa edullisempaa viriketoimintaa, kun päivähoidon tarve ei ole kokopäiväistä Tukemalla MLL:n järjestämää toimintaa (perhekerhot, perhekahvila ym.) Päiväkotien hoitopaikkojen tehokas käyttö Tunnusluku TP12 TP13 475 78380 119 TA14 86 496 84480 116 0 75 508 100 000 9 178 102 26 30 46 TAK-kyselyn pisteet ei tot. 4,1 >4,00 Käyntejä toimintavuoden aikana 6061 Käyttöaste % 90 TS15 TS16 87-100 87-100 6000 91 87-100 Kaupunginjohtajan käsittelyssä lisätty tavoite: Vuoden 2015 laaditaan uusi päivähoidon tilojen tarvekartoitus. Varhaiskasvatus (1000€) Toimintatuotot ulkoiset tuotot sisäiset tuotot Toimintakulut ulkoiset kulut sisäiset kulut TP 2013 TA 2014 TA 2015 871,7 871,7 0,0 6 616,0 5 971,9 644,1 984,7 984,7 0,0 7 377,5 6 709,2 668,4 963,7 963,7 0,0 7 820,9 6 814,7 1 006,2 Toimintakate -5 744,3 -6 392,9 -6 857,3 TA15/TA14 muutos-% TA15/TP13 KA-% TS 2016 TS 2017 -2,1 % -2,1 % 0,0 % 6,0 % 1,6 % 50,5 % 5,3 % 5,3 % 0,0 % 9,1 % 7,1 % 28,1 % 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 7,3 % 9,7 % 0,0 0,0 KÄYTTÖTALOUSOSA 42 PAIMION KAUPUNKI TOIMIELIN Tehtävä (Tulosalue) Vastuuhenkilö TALOUSSUUNNITELMA 2015 -2017 Koulutuslautakunta Perusopetus Jukka Talka Toiminta-ajatus Opetuksen tavoitteena on tukea oppilaiden kasvamista hyviksi ja tasapainoisiksi ihmisiksi sekä yhteiskunnan jäseniksi sekä antaa elämässä tarpeellisia tietoja ja taitoja. Opetuksen korkea laatu on keskeisellä sijalla. Erityistä huomiota voimavarojen kohdentamisessa kiinnitetään siihen, että oppilaat saavat mahdollisimman tasavertaiset oppimismahdollisuudet koko kaupungin alueella. Toimintakuvaus Paimion perusopetukseen kuuluu neljä koulua, jotka antavat yleisopetusta. Näistä kahdessa annetaan myös luokkamuotoista tehostetun ja erityisen tuen opetusta. Perusopetuksessa työskentelee n. 80 opettajaa, kaksi koulupsykologia, kaksi koulukuraattoria sekä n. 30 koulunkäyntiavustajaa/kouluavustajaa. Toinen psykologi ja kuraattori työskentelevät 60 % Paimiossa ja 40 % Sauvossa. Lukuvuoden 2014–2015 alkaessa on perusopetuksen yleisopetuksen vuosiluokilla 1– 6 yhteensä 755 oppilasta (25 enemmän kuin edellisenä lukuvuonna), vuosiluokilla 7–9. 348 oppilasta (10 vähemmän kuin edellisenä vuonna) sekä pienryhmissä 67 oppilasta (3 oppilasta vähemmän kuin edellisenä lukuvuonna, kun mukana on myös Veikkarin yksikkö). Vuonna 2004 hyväksyttyihin opetussuunnitelmiin tuli muutoksia vuonna 2011. Erityisesti oppilashuolto uudistui ja siihen on saatu hankerahaa runsaasti. Toiminnalliset muutokset ovat alkaneet käytännössä. Tämä vaikuttaa mm. opettajien toimenkuviin voimakkaasti. Ympäristöanalyysi Kaavoitus, tonttien myynti ja rakentaminen vaikuttavat koulun oppilaspaikkojen kysyntään siten, että ns. lähikoulusta ei aina ole pystytty tarjoamaan oppilaspaikkaa kaikille alueen oppilaille. Saaren alueen laajuus tuo paineita varhaiskasvatukselle ja alkuopetuksen järjestämiselle alueen läheisyydessä. Rakenteellisista ja toiminnallisista muutoksista johtuen luokanopettajien tarve on toistaiseksi muuttuva. Jokelan koulu siirtyi asteittain 2-sarjaiseksi. Koulu on valmistautunut hyvin tuleviin muutoksiin. Uusia opettajia palkattaessa on edellytetty kaksoispätevyyttä. Esim. englannin tuntien pätevä opetus voidaan varmistaa sillä, että ne pitää kaksoispätevät luokanopettajat. Koulun 12 luokanopettajalla kuudella on kaksoispätevyys. Vistan koulun 1., 3. ja 5. luokka ovat 3-sarjaisia. Kun vuosina 2009-2012 syntyneet ikäluokat tulevat kouluun, muuttuu Vistan koulun samalla heidän kohdallaan 3- tai 4sarjaiseksi. Kouluverkkomuutoksen jälkeen ryhmäkoot ovat tasoittuneet, sekä ylisuuret että pienet ryhmät ovat poistuneet. Pieniä ryhmiä, ns. tehostetun tuen ryhmiä, perustetaan nyt suunnitelmallisesti. Tavoitteena on, että erityisen tuen ryhmät vähenevät ja tilalle tulee tehostetun tuen ryhmiä. Tehostetussa tuessa oppilaan kotiluokka voi olla yleisen tuen ryhmä. Oppilaan sijoittuminen johonkin luokkaan tulee olemaan joustavaa, koska eri KÄYTTÖTALOUSOSA 43 PAIMION KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA 2015 -2017 tukimuodoista halutaan saada ns. täsmätukia, jotka kohdistuvat tarvittavaan ongelmaan ja toiminta on ennakoivaa. Vistan 7., 8. ja 9. luokilla on jo käytössä yleisen ja tehostetun tuen ryhmät, joka tarkoittaa aineenopettajan antamaa samanaikaisopetusta yleisopetuksen ryhmässä. Oppilas- ja opiskelijahuoltolain mukaiseen opiskeluhuollon hyvinvointisuunnitelmaan päivitettiin vuonna 2014 yhdessä Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman kanssa. Atk:n käyttö on lisääntynyt: - Vuonna 2011 aloitettiin kouluun ilmoittautuminen netin kautta. - Vuonna 2011 hankittiin Lexia 4 kuntalisenssi. Ohjelma toimii eri oppiaineissa ja taidoissa apuvälineenä tukea tarvitsevalle oppilaalle. Se on erityisesti esi- ja alkuopetuksen sekä erityisen tuen opetuksen apuväline, mutta soveltuu myös muille opettajille työkaluksi. - Pedagogisen tuen sähköiset lomakkeet (pedagoginen arvio, pedagoginen selvitys, henkilökohtainen oppimissuunnitelma ja HOJKS-lomakkeet) ovat käytössä. Lomakkeistoja on myös uudistettu. - Primuksen käyttöä on tehostettu opettajasivujen, oppilastietojen, ymv. osalta vuonna 2014. Toiminnalliset tavoitteet - - - - Perusopetuksen osalta tieto- ja viestintätekniikan suunnitelman laadinnassa ja vaikuttamisessa mukana olo. Pedagogisen ict-rahoituksen hyödyntäminen, uusien tilojen käyttöönoton yhteydessä myös luokkatilojen tvt-tekniikan huomioiminen, pilotointi tvt-hankkeissa, opettajien tietotekniikkataitojen kartoitus, yhteistyö eri palveluiden ja kuntien kesken, talousarvion taloudellisten ja henkilöstöresurssien tarpeen esilletuominen, jne. Toiminnallisena riskinä on säästöjen kohdentaminen tarvittaviin kehittämiskohteisiin ja myöhemmin kustannusten hallitsematon kehittyminen virheellisten ratkaisujen vuoksi. Palvelustrategiassa on määritelty strategisiksi kysymyksiksi koulukuljetussuunnitelma ja hallintosääntömuutokset. Koulukuljetusetuuksien selvittäminen edellyttää huomattavaa työmäärää. Etuuksien poistaminen koskee alle viiden kilometrin koulukuljetuksia, edellyttäen, ettei oppilas saa koulukuljetusetua koulumatkan vaarallisuuden tai terveystietojen perusteella. Säästöä syntyy, jos koulukuljetuksiin saadaan reittejä pois tai reittejä yhdistettyä. Seutukunnalla Paimion edut ovat erinomaiset. Toisena on hallintosääntömuutos, joka johtuu toimivaltuuksien yhtenäistämisestä. Koulujen peruskorjausten suunnittelu ajoittamalla ne mahdollisimman vähän koulujen toimintaa haittaavasti. Erityisesti Vistan koulun peruskorjauksen ajoittaminen ja väistötilojen järjestäminen. Koulupalvelut on teknisten palveluiden kanssa yhteisymmärryksessä suunnitellut korjauksen aikatauluttamista ja väistötilojen sijoitusta. Toiminnallisena riskinä suunnitelmien hylkääminen ja kokonaissuunnittelun hämärtyminen. Hanhijoen koulun pienryhmien määrä sovitetaan oppilastilanteeseen. Huomioidaan myös valmisteilla olevan valtioneuvoston asetuksen muutos perusopetusasetukseen, jolloin pienryhmässä voi olla kahdeksan oppilaan sijasta yhdeksän oppilasta, jos ryhmän toimintaan osallistuu säännöllisesti vähintään kaksi avustavaa henkilöä eikä järjestely vaaranna opetusryhmässä opiskelevien oppilaiden opetuksen tavoitteiden saavuttamista. KÄYTTÖTALOUSOSA 44 PAIMION KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA 2015 -2017 Taloudelliset tavoitteet: Kouluikkunaa ei ole vuonna 2014 käytössä. Vuoden 2013 kustannukset saadaan tästä johtuen ehkä joulukuussa. Opetuskustannukset €/oppilas OPH:n tilastoista: Paimio Muutos-% vuodessa Kunnat ka. Muutos-% vuodessa 2004 3 671 3 501 - 2009 4 373 3,8 4 426 5,3 2010 4 277 2,2 4 563 3,1 2011 4 603 7,6 4 713 3,3 2012 4 646 0,9 4 844 2,8 Vuodesta 2004 vuoteen 2009 muutos-% on keskiarvo vuodessa. Opetuskustannukset nousevat maltillisesti ja pysyvät valtakunnallisen keskiarvon alapuolella. Kuljetuskustannukset €/oppilas OPH:n tilastoista: Paimio Muutos-% vuodessa Kunnat ka. Muutos-% vuodessa 2004 152 208 - 2009 275 16,2 303 9,1 2010 217 -21,1 302 -0,3 2011 205 -5,5 320 6,0 2012 244 19,0 339 5,9 Vuodesta 2004 vuoteen 2009 muutos-% on keskiarvo vuodessa. Kuljetuskustannuksiin on vaikuttanut vuoden 2010 kouluverkkomuutos ja Koululiitu-ohjelman käyttöönotto. Koulukuljetukset on kilpailutettu vuodesta 2010 vuoden 2014 loppuun saakka. Uusi kilpailutuskausi alkaa vuoden 2015 alusta, jolloin pyritään vaikuttamaan kustannuksia alentavasti. Muu oppilashuolto-kustannukset €/oppilas OPH:n tilastoista: Paimio Muutos-% vuodessa Kunnat ka. Muutos-% vuodessa 2004 101 huom. v. 2005 149 e 163 - 2009 250 29,5 2010 247 -1,2 2011 300 21,5 2012 351 17,0 271 13,3 294 8,5 319 8,5 343 7,5 Vuodesta 2004 vuoteen 2009 muutos-% on keskiarvo vuodessa. Oppilashuollon kustannuskehitykseen on vaikuttanut vuonna 2012 palkatut toinen koulupsykologi ja –kuraattori. Panostuksella uskotaan olevan pitkäaikaista vaikutusta muuhun oppilashuoltoon sekä sosiaali- ja nuorisopalveluihin. Sisäinen hallinto €/oppilas OPH:n tilastoista: Paimio Muutos-% vuodessa Kunnat ka. Muutos-% vuodessa 2004 249 220 - 2009 430 14,5 331 10,1 2010 487 13,3 364 10,0 2011 391 -19,7 394 8,2 2012 404 3,3 434 10,2 Vuodesta 2004 vuoteen 2009 muutos-% on keskiarvo vuodessa. OPH:n tilastoissa sisäisen hallinnon vertailu on epäluotettavinta, koska eri kunnissa tapahtuu kirjaamista eri perusteilla, vaikka ohjeet kirjaamiseen ovat samat. Kustannuskehitys on ollut hyvin maltillista. KÄYTTÖTALOUSOSA 45 PAIMION KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA 2015 -2017 Kiinteistön ylläpitokustannukset €/oppilas OPH:n tilastoista: Paimio Muutos-% vuodessa Kunnat ka. Muutos-% vuodessa 2004 722 713 - 2009 894 4,8 954 6,8 2010 850 -4,9 1 556 63,1 2011 1 228 44,5 1 629 4,7 2012 1 266 3,1 1 705 4,7 Vuodesta 2004 vuoteen 2009 muutos-% on keskiarvo vuodessa. Kiinteistökustannuksiin vaikuttaa kiinteistöinvestoinnit. Investoinneilla on suora vaikutus korjauskustannuksiin ja kiinteistöhuollon määrään. Menoja on tarkasteltava pitkällä aikavälillä, jotta voidaan huomioida korjausvelan muodostuminen. Käyttökustannukset yhteensä €/oppilas OPH:n tilastoista: Paimio muutos-% vuodessa kunnat ka. muutos-% vuodessa 2004 5 323 5 5 228 5 2009 6 716 5,2 6 790 6,0 2010 6 662 -0,8 7 714 13,6 2011 7 305 9,7 8 025 4,0 2012 7 499 2,7 8343 4,0 Vuodesta 2004 vuoteen 2009 muutos-% on keskiarvo vuodessa. Tavoitteena on pitää perusopetuksen kokonaiskustannukset hallittuina, kuitenkaan ei laadun kustannuksella. Koulutoimen rakenteita on uudistettu. Perusopetuksen kokonaiskustannukset vuonna 2012 olivat kokonaisuudessaan noin 1.000.000 euroa edullisemmat kuin valtakunnan keskiarvo. Nyt on toiminnallisten muutosten aika, joilla vaikutetaan sekä koulutuksen laatuun että kustannuksiin. Kokonaistavoitteissa on huomioitu myös opetusministeriön omat ta-tavoitteet, jotka tulevat vaikuttamaan myös kuntatason kustannuksiin. Suuria yllätyksiä oppilashuollossa, ryhmäkoossa, kolmiportaisessa tuessa, laadun seurannassa, toimintatavoissa, tmv. ei ole tulemassa. Perusopetus (1000€) Toimintatuotot ulkoiset tuotot sisäiset tuotot Toimintakulut ulkoiset kulut sisäiset kulut TP 2013 TA 2014 TA 2015 843,9 826,1 17,8 9 746,2 7 591,3 2 154,9 710,6 690,6 20,0 10 148,0 7 819,9 2 328,2 729,0 712,0 17,0 10 120,6 7 674,4 2 446,2 Toimintakate -8 902,3 -9 437,4 -9 391,5 TA15/TA14 muutos-% TA15/TP13 KA-% TS 2016 TS 2017 2,6 % 3,1 % -15,0 % -0,3 % -1,9 % 5,1 % -6,8 % -6,9 % -2,2 % 1,9 % 0,5 % 6,8 % 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 -0,5 % 2,7 % 0,0 0,0 KÄYTTÖTALOUSOSA 46 PAIMION KAUPUNKI TOIMIELIN Tehtävä (Tulosalue) Vastuuhenkilö TALOUSSUUNNITELMA 2015 -2017 Koulutuslautakunta Lukio Jukka Talka Toiminta-ajatus Paimion lukion tavoitteena on tarjota opiskelijoille laadukasta ja monipuolista opetusta, jotta heillä olisi mahdollisuudet menestyä oppimisedellytystensä mukaisesti. Paimion lukion oppilailla on mahdollisuus opiskella myös yksilöllisten tarpeiden mukaisesti. Oppimisympäristö on avoin, laadukas, turvallinen ja ajanmukainen. Toimintakuvaus Paimion lukiossa opiskelee syyslukukauden 2014 alkaessa yhteensä 228 opiskelijaa. Peruskoulun jättävät ikäluokat ovat Paimiossa nyt pienimmillään, joten oppilasmäärä ei lähivuosina ainakaan lisäänny vaan saattaa lähivuosina vähetä. Myöhemmin tulevat suuret ikäluokat kasvattavat oppilasmäärää. Sauvolaisia oppilaita on lukiossa yli 40, mutta uhkana ovat kulkuyhteydet. Opettajia lukiossa on 16 sekä hallintohenkilökuntaa yksi henkilö. Vistan koulun kanssa yhteisiä opettajia on 4. Paimion lukio on yleislukio, joka lukioiden ensisijaisen tehtävän mukaisesti pyrkii antamaan opiskelijoilleen hyvän yleissivistyksen. Lukion tarjoama valinnaisten kurssien valikoima on niin laaja, että opiskelijoilla on mahdollisuus painottaa opintojaan suuntautuneisuutensa mukaisesti esimerkiksi reaaliaineissa. Lukiossa on mahdollista suorittaa lukiodiplomeja taito- ja taideaineissa. Yhteistyö avoimen yliopiston kanssa mahdollistaa yliopistotasoiset opinnot tietojenkäsittelyssä. Muissakin aineissa tehdään pienimuotoista yhteistyötä yliopiston kanssa. Musiikkiopiston suorituksia voidaan hyväksyä myös lukion kursseina. Media-kasvatukseen panostetaan lehtityön kerhon ja sähköisen koululehden toimittamisen kautta. Ympäristöanalyysi Paimion lukio on kilpailukykyinen ja korkeatasoinen lukio, joka toimii yhteystyössä alueen muiden oppilaitosten, mm. Salon Seudun Ammattiopiston ja Livia-ammattiopiston Paimion toimipisteen kanssa. Yhteistyötä on myös avoimen yliopiston ja Turun seudun lukioiden kanssa etä- ja verkko-opiskelussa sekä Turun seudun opetustoimen foorumin kautta. Kesällä 2007 Paimion kaupunki osti Fortum Sähkönsiirto Oy:ltä kiinteistöjä, joihin kuului myös Fortumin konttorirakennus. Suunnitelman mukaisesti lukion uusi rakennus valmistui alkukesällä 2010 ja toiminnot siirtyivät uusiin tiloihin lukuvuoden 2010–2011 alussa. Samoihin tiloihin siirtyi samanaikaisesti Paimion musiikkiopisto, joka mahdollistaa yhteistyön voimistumisen. Paimion lukio on mukana Vihreä lippu-ohjelmassa, jonka periaatteet ovat lasten ja nuorten osallisuus vaikuttajina, ympäristökuormituksen vähentäminen, kestävän kehityksen kasvatus osana jokapäiväistä arkea, pitkäjänteisyys ja suunnitelmallisuus sekä yhteistyö ympäröivän yhteiskunnan kanssa. Lukio osallistuu myös Valonian ympäristöteemoihin. KÄYTTÖTALOUSOSA 47 PAIMION KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA 2015 -2017 Toiminnalliset tavoitteet - Oppilashuollon uusien toimintatapojen käytön lisääminen. Oppilashuoltolain mukaisen toiminnan kehittäminen paikallisesti. Toiminnallisena riskinä on kaupungin alueella olevan ammatillisen oppilaitoksen oppilashuollon vaatimukset lisätä kaupungin järjestämää oppilashuoltoa, jolloin oman toiminnan oppilashuolto heikentyy. Henkilöstön osaamisen lisääminen painottaen erityisesti uusia opetusmenetelmiä sekä tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön lisääminen (hanke 2012-2013, opetushallituksen tuki) Toiminnallisena riskinä taloudellisten resurssien väheneminen ja siten muutoksen hidastuminen, oman lukion imagon heikentyminen ja siten oppilaspako, mahdollisesti lukion olemassaolon vaarantuminen. Opiskelijoiden tiedonhakuvalmiuksien parantaminen. Vuoteen 2016 mennessä tavoitteena on varmistaa lukion sujuva siirtyminen sähköiseen ylioppilastutkintoon. Sähköiset ylioppilaskirjoitukset olisi huomioitava talousarviossa tietohallinnon arvion mukaisesti. Toiminnallisena riskinä edellisen tavoitteen epäonnistuminen, jolloin myös aiheutetaan haittaa myös oppilaiden osaamisen kehittymiselle. Uuden opetussuunnitelman ja tuntijaon käyttöönoton valmisteleminen. Markkinointi. Taloudelliset tavoitteet: Opetuskustannukset €/oppilas OPH:n tilastoista, vuosi 2012 Kouluikkunasta: 2004 2009 2010 Paimio 3 581 4 581 4 352 Muutos-% vuodessa 5,6 -5,0 Kunnat ka. 3 629 4 536 4 641 Muutos-% vuodessa 5,0 2,3 Vuodesta 2004 vuoteen 2009 muutos-% on keskiarvo vuodessa. 2011 4 755 9,3 4 800 3,4 2012 5 295 11,4 4 969 3,5 2011 6 920 4,4 7 047 3,5 2012 7 648 11,5 7 338 4,1 TA15/TP13 KA-% TS 2016 TS 2017 Käyttökustannukset yhteensä €/oppilas OPH:n tilastoista: 2004 2009 2010 Paimio 5 224 6 374 6 626 muutos-% vuodessa 4,6 4,4 4,0 kunnat ka 4 876 6 163 6 806 muutos-% vuodessa 7,1 5,3 10,4 Vuodesta 2004 vuoteen 2009 muutos-% on keskiarvo vuodessa. Lukio TA15/TA14 muutos-% (1000€) Toimintatuotot ulkoiset tuotot sisäiset tuotot Toimintakulut ulkoiset kulut sisäiset kulut TP 2013 TA 2014 TA 2015 38,4 36,3 2,0 1 681,3 1 239,8 441,6 3,1 2,1 1,0 1 805,0 1 308,8 496,2 4,1 3,1 1,0 1 820,6 1 332,2 488,4 32,3 % 47,6 % 0,0 % 0,9 % 1,8 % -1,6 % -44,7 % -45,7 % -25,3 % 4,1 % 3,7 % 5,3 % 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Toimintakate -1 643,0 -1 801,9 -1 816,5 0,8 % 5,3 % 0,0 0,0 KÄYTTÖTALOUSOSA 48 PAIMION KAUPUNKI TOIMIELIN Tehtävä (Tulosalue) Vastuuhenkilö TALOUSSUUNNITELMA 2015 -2017 Koulutuslautakunta Paimion kaupungin ruokapalvelut Jukka Talka Toiminta-ajatus Ruokapalvelujen tavoitteena on tuottaa kaikille asiakasryhmille laadukkaita aterioita, jotka vastaavat kunkin ikäkauden ravinnontarvetta. Tarjottavat ateriat suunnitellaan vastaamaan kunkin ikäkauden mieltymyksiä siten, että ruoalla on myönteinen vaikutus asiakkaiden hyvinvointiin. Ruokapalvelujen tavoitteena on myös vastata taloudellisesta ja asiakaslähtöisestä toiminnasta ja sen kehittämisestä yhteistyössä tilaajan, asiakkaiden ja henkilöstöryhmien kanssa. Toimipisteiden ajatusta tuetaan säilyttämällä eri asiakasryhmien erityispiirteet. Toimintakuvaus Ruokapalvelu on jaettu kolmeen tulosyksikköön. PaltanPadan tuotantokeittiö tuottaa ateriat vanhustyön, sosiaali- ja terveystoimen yksiköille sekä Paimion-Sauvon kuntayhtymän terveyskeskukseen. VistanPadan tuotannonkeittiö tuottaa ateriat Vistan koululle, Lempilän, Lepolan ja Tikankolon päiväkodeille sekä Kansanopiston ja Erityishuoltopiirin oppilaille. LukionPadan tuotannonkeittiö tuottaa ateriat lukion, Jokelan, Hanhijoen ja Kriivarin kouluille sekä päivähoidolle. Ruokapalvelun vakituisen henkilöstön määrä on 25,9 henkilöä. Ruokapalveluiden suoritteiden kustannusjakauma: henkilöstökulut elintarvikkeet palvelujen ostot muut toimintakulut Paltan Pata 2,17 1,73 0,43 0,91 koulut ja päiväkodit 1,33 0,97 0,63 0,07 Perussuorite on ateria, jonka arvo lounaan osalta on yksi. Ympäristöanalyysi Ruokapalvelut toimivat koulutuslautakunnan alaisuudessa. Ruokapalvelut muodostuvat Vistan koulun, lukion ja PaltanPadan keittiöistä. Joulukuussa 2007 kaupunginhallitus hyväksyi toimintamallin ruokapalvelujen kehittämiseksi. Toimintamallissa kaupungin ruokapalvelut toimivat kolmen valmistuskeittiön periaatteella. Valmistuskeittiötä ovat Vistan koulun keväällä 2012 peruskorjattu keittiö, PaltanPadan keittiö ja kesällä 2010 lukion yhteyteen valmistunut keittiö. Elokuussa 2012 siirryttiin kokonaisuudessaan tähän toimintamalliin. Ruokapalveluissa sairauspoissaolojen määrä on suuri. Vuosittain sairauspoissaolopäiviä on n. 500. Henkilömitoitukset ovat niin tarkkoja, että lyhyiden sairauslomasijaisuuksien hoitaminen sisäisesti on mahdotonta ja koulutettujen sijaisten saaminen on vaikeaa. Ruokapalvelupäällikön työaikaa kuluu kohtuuttomasti sijaisjärjestelyjen hoitamiseen. Vakituisen varahenkilön palkkaaminen hoitamaan keittiöiden lyhytaikaisia sijaisuuksia helpottaisi sijaisjärjestelyjä eikä aiheuttaisi lisää henkilöstökuluja. Vakituinen varahenkilö olisi suoraan ruokapalvelupäällikön alainen. KÄYTTÖTALOUSOSA 49 PAIMION KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA 2015 -2017 Toiminnalliset tavoitteet - - - Kehitetään tietojärjestelmien käyttöä palvelutuotannossa. Jamix-tuotannonohjausjärjestelmän hyödyntäminen asiakastilauksissa kaikissa asiakasryhmissä poislukien ateriapalvelu. Ruokapalvelujen tuotteistaminen. Aterian hinnat lasketaan vuodelle 2016 tuotteistamisen avulla. Toiminnallisena riskinä on henkilöstöresurssien vähäisyys toteuttaa tavoitetta. Keittiöiden työergonomiaa kehitetään yhdessä työterveyshuollon kanssa toimintatapojen ja työviihtyvyyden lisäämiseksi. Taloudelliset tavoitteet: Peruskoululaisten oppilasruokailu €/oppilas OPH:n tilastoista: Paimio muutos-% vuodessa kunnat ka muutos-% vuodessa 2004 428 423 - 2009 494 3,1 505 3,9 2010 520 5,3 488 -3,4 2011 502 -3,5 496 1,6 2012 516 2,8 514 3,6 Vuodesta 2004 vuoteen 2009 muutos-% on keskiarvo vuodessa. Keittiöverkko valmistui vuonna 2012, joten muutosten jälkeen seurattavat vuodet alkavat varsinaisesti vuodesta 2013. Ruokapalvelut (1000€) Toimintatuotot ulkoiset tuotot sisäiset tuotot Toimintakulut ulkoiset kulut sisäiset kulut Toimintakate TP 2013 TA 2014 TA 2015 TA15/TA14 muutos-% TA15/TP13 KA-% TS 2016 TS 2017 2 004,5 833,3 1 171,2 2 195,6 1 938,8 256,9 2 175,7 865,5 1 310,2 2 182,5 1 916,7 265,8 2 411,3 923,7 1 487,6 2 410,9 2 135,6 275,2 10,8 % 6,7 % 13,5 % 10,5 % 11,4 % 3,6 % 10,1 % 5,4 % 13,5 % 4,9 % 5,1 % 3,6 % 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 -191,1 -6,8 0,4 0,0 % -50,1 % 0,0 0,0 KÄYTTÖTALOUSOSA 50 PAIMION KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA 2015 -2017 Koulutuslautakunta yhteensä: Toiminnalliset tavoitteet Palvelustrategiassa on määritelty koulutuslautakunnan strategiseksi tavoitteeksi tvtstrategian valmistelun ja siihen liittyen pedagogisen tvt-tuen tarpeellisuuden, johon liittyy toiminnan taloudellisuus. Perusopetuksen sekä lukiokoulutuksen uudet opetussuunnitelmat tulevat voimaan 2016. Opetussuunnitelman perusteisiin on kirjattu vahvasti myös oppimisympäristöön liittyviä vaatimuksia, joiden tulee tukea monipuolista ja joustavaa oppimista. Paikkaan ja aikaan sitomaton oppiminen tehdään mahdolliseksi ainoastaan oppimisympäristöjä kehittämällä. Erityisen tärkeää on tieto- ja viestintäteknologian käyttö oppimisessa. Pedagoginen tvt-tuki mahdollistaa yhtenäisen opetussuunnitelman valmistelun ja käyttöönoton koko kunnan alueella huomioiden taloudellisen ja tehokkaan toiminnan jatkossa. Alakoulujen oppilaiden siirtyessä yläkouluun heillä olisi yhtäläiset tietotekniset taidot. Opettajien koulutukseen ei välttämättä kuulu luontevasti pedagogisen tuen etsiminen ja pyytäminen, jolloin vastuu tästä jää pedagogiselle tuelle. Pedagogisen tuen avulla opettajille voidaan opettaa tvt-käyttöön liittyviä ongelmanratkaisutaitoja ja oikeita toimintaperiaatteita sen sijaan, että opeteltaisiin vain yksittäisiä irrallisia ohjelmia. Toiminta olisi yhteisöllistä ja osaamisen jakamisella keskeinen rooli. Paimion kaupungin tietohallinnon strategia valmistuu syksyllä 2014. Yhtenä strategian painopistealueena on pääkäyttäjätoiminnan vakiinnuttaminen hallintokunnissa, joka mahdollistaa tietoteknisen ympäristön ylläpidon sekä sovellusten asentamisen. Toimialoittain tehtävä pääkäyttäjätoiminta on osin seurausta tietohallinnon jatkuvasta resurssien alimitoittamisesta, joka näkyy esim. opetuspalveluissa myöhästyneinä (useiden kuukausien ja jopa puolen vuoden) toimitusaikoina. Opettajien ylläpitämä pääkäyttäjätoiminta ei myöskään ole välttämättä kovin kustannustehokasta, sillä opettajille erikseen virkaehtosopimuksen mukaisesti korvattava toiminta on mahdollista toteuttaa myös alhaisemmin kustannuksin. Koulujen tasolla tiukka menokuri on pitänyt käyttötalouden varat samalla tasolla jo vuosia. Samaan aikaan oppimateriaalien (erityisesti painettujen oppikirjojen) hinnat ovat nousseet. Samaan aikaan eletään sähköisten materiaalien murroskautta, esim. Peda.netin eopin sähköinen historian kirja 7. ja 8. luokalle maksaa yhteensä 6,65 €/oppilas ja vastaava painettu Otavan Forum 7. luokan historian oppikirja maksaa 20,55€/oppilas ja 8. luokan samoin 20,55€/oppilas (0 % alv kaikki hinnat). Naapurikunnista esim. Kaarina on todennut sähköiset materiaalit kokonaiskustannuksiltaan edullisemmiksi ja siirtynyt yläkouluissa kokonaan sähköisiin oppimisympäristöihin. Kaarinassa näitä hankkeita on vetämässä koulupalveluissa oma opetusteknologiapäällikkö. Toisaalta Paimiossa ict:n opetuskäyttöä on myös haitannut vanhentunut laitekanta ja luokkien riittämätön atk-varustus. Näiden asioiden ajantasaistaminen tekisi ict:stä luontevan osan oppimista ja opetusta. Nykyisten koulupalvelujen tai tietohallinnon resurssein tämä ei ole mahdollista. Tieto- ja viestintäteknologian laajempi hyödyntäminen opetuskäytössä lisäisi myös kouluviihtyvyyttä, joka puolestaan on erittäin tärkeä mittari kun puhutaan syrjäytymisen ennalta ehkäisemisestä. Toisaalta tvt mahdollistaa opetukseen kehittyneitä visualisoinnin sekä mallintamisen välineitä, jotka antavat mahdollisuuden myös parempiin oppimistuloksiin. Tietotekniikkaa hallitsevan oppilaan on helpompi integroitua yhteiskuntaan ja menestyä. Tutkimustuloksetkin osoittavat (esim. Tuukkanen 2013 pro gradu, Siren 2013 pro gradu) että ilman riittävää pedagogista tukea mitään selkeää muutosta ei kuitenkaan saada aikaan, koska opettajien aika ei siihen yksinkertaisesti riitä tai laitekanta on vanhentunutta sekä hajanaista ja opettajien taidot puutteelliset. KÄYTTÖTALOUSOSA 51 PAIMION KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA 2015 -2017 Koulutuslautakunta esittääkin edellä olevan johdosta, että talousarviossa varaudutaan pedagogisen atk-tuen palkkaamiseen elokuusta 2015 alkaen sekä lisäämään väliaikaisesti investointirahoitusta tvt-materiaalin ajantasaistamiseen. Taloudelliset tavoitteet KOULUTUSLAUTAKUNTA YHTEENSÄ (1000€) Toimintatuotot ulkoiset tuotot sisäiset tuotot Toimintakulut ulkoiset kulut sisäiset kulut Toimintakate TP 2013 TA 2014 TA 2015 3 776,8 2 585,7 1 191,1 20 474,3 16 950,2 3 524,1 3 893,2 2 562,0 1 331,2 21 747,1 17 971,5 3 775,6 4 127,1 2 621,5 1 505,6 22 406,4 18 174,3 4 232,1 -16 697,5 -17 853,8 -18 279,3 TA15/TA14 muutos-% TA15/TP13 KA-% TS 2016 TS 2017 6,0 % 2,3 % 13,1 % 3,0 % 1,1 % 12,1 % 4,6 % 0,7 % 13,2 % 4,7 % 3,6 % 10,0 % 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 2,4 % 4,7 % 0,0 0,0 KÄYTTÖTALOUSOSA 52 PAIMION KAUPUNKI TOIMIELIN Tehtävä (Tulosalue) Vastuuhenkilö TALOUSSUUNNITELMA 2015 -2017 Sivistys- ja vapaa-aikalautakunta Hallinto Marja Turpeinen Toiminta-ajatus Hallinnon toiminta-ajatuksena on tehokkaasti ja taloudellisesti valvoa sivistys- ja vapaaaikalautakunnan talousarvion toteutumista sekä toimia joustavasti vastaten ajan haasteisiin. Sivistys- ja vapaa-aikalautakunnan alaisuuteen kuuluu kuusi eri sektoria, joiden toimintaa ohjaavat kirjastolaki (904/1998), laki kuntien kulttuuritoimesta (728/1992), laki vapaasta sivistystyöstä (632/1998), liikuntalaki (1054/1998), nuorisolaki (72/2006) ja etsivä nuorisotyö sekä laki taiteen perusopetuksesta (633/1998). Talousarvio Toimintatulot Toimintakulut Toimintakate TP 2013 TA 2014 TA 2015 TS 2016 527 502 533 270 547 687 547 687 2 303 416 2 362 489 1 737 776 1 737 776 1 775 915 1 829 219 1 190 089 1 190 089 Valtionosuustulot 1 026 369 1 051 452 1 051 452 1 051 452 TA 2015 ei ole kirjattu sisäisiä kiinteistö-, siivous- ja vuokra kustannuksia. Valtionosuustulot lasketaan asukaslukuun perustuen, paitsi Paimion opiston, josta saadaan 57 % vo opetustuntimäärä x 7831. Toimintakuvaus Sivistys- ja vapaa-aikalautakunta käyttää ylintä päätösvaltaa vastuualueellaan. Hallinto organisoi, johtaa ja valvoo palvelutuotantoa sekä valmistelee asiat lautakunnalle ja huolehtii päätösten täytäntöönpanosta. Laatu- ja kehittämis- sekä opintosetelihankerahoitukset haetaan ja raportoidaan OPH:lle hallinnosta. Kaupungin palvelustrategian mukaisesti kaikkia toimintoja pyritään tuottamaan kustannustehokkaasti sekä huomioidaan mahdolliset valtionosuuksien muutokset talousarvioissa. Kaikkien lautakunnan alaisten palvelujen toiminnan painopistealue on nuorisotoiminta Ympäristöanalyysi Toiminnan ydintehtävänä on luoda hyvinvointia, laittaa kuntalaiset liikkumaan ja harrastamaan sekä parantaa elämänlaatua kaiken ikäisten ja maahanmuuttajataustaisten keskuudessa. Toiminnan vetovoimaa ja asiakaslähtöisyyttä kehittämällä lisätään vaikuttavuutta ja parannetaan elinikäisen oppimisen mahdollisuuksia. Toiminnalla on yhteiskunnallisesti merkittäviä tehtäviä syrjäytymisen ehkäisyyn, työikäisen väestön työ- ja toimintakyvyn ja työssä jaksamisen tukemiseen sekä ikäihmisten toimintakyvyn ja elinvoimaisuuden vahvistamiseen. KÄYTTÖTALOUSOSA 53 PAIMION KAUPUNKI TOIMIELIN Tehtävä (Tulosalue) Vastuuhenkilö TALOUSSUUNNITELMA 2015 -2017 Sivistys- ja vapaa-aikalautakunta Kulttuuripalvelut, kirjastopalvelut, Paimion opisto (kansalais- ja musiikkiopisto), liikuntapalvelut, nuorisopalvelut sekä etsivä nuorityö ja pajatoiminta Marja Turpeinen Toiminta-ajatus Vapaa sivistystoimi tarjoaa Paimion kaupungin asukkaiden tarpeita tyydyttäviä kulttuuripalveluja ja harrastusmahdollisuuksia sekä mahdollisuuksia itsensä sivistämiseen. Vapaan sivistystyön tehtävänä on yksilöiden persoonallisuuden monipuolisuuden kehittäminen, elinikäinen oppiminen/ fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen hyvinvointi sekä mahdollisuus panostaa tasa-arvoa, kansanvaltaa, moniarvoisuutta, monikulttuurisuutta ja kestävää kehitystä tukevaa toimintaa. Osuvalla, moniammatillisella ja verkostoituneella ohjauksella voidaan ennaltaehkäistä sekä nuorten että nuorten aikuisten syrjäytymiskierre, tukea koulutuksen läpäisyastetta ja työllistymistä sekä oikean koulutuspaikan löytymistä Toimintakuvaus Sivistystyö- ja vapaa-aika lautakunta käyttää ylintä päätösvaltaa vastuualueella. Sen alaisuudessa toimii kuusi sektoria: kulttuuripalvelut, liikuntapalvelut, kirjasto, musiikkiopisto, nuorisopalvelut, etsivä nuorisotyö ja Paimion opisto, joilla kullakin on oma toimialueestaan vastaava. Henkilöstömäärät tehtäväalueittain: - kulttuuri kirjasto liikunta Paimion opisto musiikkiopisto nuoriso 0,76 5 6 1/5 3,5 4 4 1/5 52 sivutoimista opettajaa 6 tuntiopettajaa Vapaan sivistystyön tehtäviin kuuluu kulttuuripalvelujen, harrastus- sekä itsensä sivistämisen mahdollisuuksien tarjoaminen kuntalaisille sekä huolehtiminen kansalaiskunnosta että monipuolisesta nuorisotoiminnasta. Eri sektorien välistä yhteistyötä ylläpidetään ja kehitetään jatkuvasti. Verkostoitumista vahvistetaan entisestään vastaavien toimijoiden kanssa. Ympäristöanalyysi Kullakin sektorilla (kulttuuripalvelut, kirjasto, liikuntapalvelut, nuorisotoimi, Paimion opisto ja musiikkiopisto) on laissa omat rahoitussäännökset. Voimassa olevien lakien luomat mahdollisuudet hyödynnetään sektorikohtaisesti. Osa kustannuksista katetaan myyntituotoilla, opiskelijamaksuilla ja ylläpitäjän rahoituksella. Vapaa sivistystyö pyritään resursoimaan siten, että sillä on todellinen ja taloudellinen mahdollisuus panostaa sen aseman lujittamiseen kunnassa. Toimijoiden osaamista ja pätevyyttä vahvistetaan yhteistyön, uusien haastavien mahdollisuuksien ja innovatiivisten ideoiden kautta. Kaikille väestöryhmille turvataan tasa-arvoisesti vakaat sivistys- ja vapaa-aikapalvelut. KÄYTTÖTALOUSOSA 54 PAIMION KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA 2015 -2017 Toiminnalliset tavoitteet Eri sektorien jatkuvaa kehittämistä hallitsee asiakkaan näkökulma. Tuotetut palvelut vastaavat asiakkaiden ja yhteiskunnan nykyisiä ja tulevia tarpeita. Toiminta on tehokasta, taloudellista ja tarkoituksenmukaista, jolla kannustetaan seutukunnan asukkaita aktiiviseen itsensä kehittämiseen sekä oman terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen. Toiminta pyritään kullakin sektorilla pitää vakaana. Jokainen sektori on laatinut tuloskortin asiakas-, prosessi-, henkilöstö-, arviointi- ja talousseurannan helpottamiseksi. Toimialue Kulttuuri Kirjasto Paimion opisto Musiikkiopisto Liikunta Nuorisotoimi Mittari Tunnusluku TP 2013 TA 2014 Tuloskortti Tuloskortti Tuloskortit Tuloskortti Tuloskortti Tuloskortti KÄYTTÖTALOUSOSA 55 TA 2015 TS 2016 TS 2017 PAIMION KAUPUNKI TOIMIELIN Tehtävä (Tulosalue) Vastuuhenkilö TALOUSSUUNNITELMA 2015 -2017 Sivistys- ja vapaa-aikalautakunta Paimion kaupungin kulttuuripalvelut Jouni Lehtiranta Toiminta-ajatus Kulttuuripalveluiden tehtävänä on tuottaa kaupunkilaisille paikallisesti monipuolisia kulttuuripalveluita huomioiden eri ikäluokat sekä taiteen ja kulttuurin alat. Toimintakuvaus Kulttuuripalveluiden tehtäviin kuuluu kulttuuri- ja taidetapahtumien järjestäminen, museoja kotiseututyö sisältäen perinteen taltioinnin ja rakennuskulttuurin vaalimisen. Henkilökuntaan kuuluu kulttuuriasiainhoitaja (työajasta 1/3 matkailuun ja markkinointiin) sekä toimistosihteeri (kulttuuripalveluiden osuus kokonaistyöajasta on 1/10). Palveluiden saatavuus ja kuntalaisten mahdollisuus osallistua kulttuuritarjontaan varmistetaan sekä kohtuullisella hinnoittelulla että eri alueille suunnatulla palvelutarjonnalla. Tasa-arvoisen ihmiskäsityksen mukaisesti erilaiset väestö- ja ikäryhmät huomioidaan palveluja suunniteltaessa. Kulttuuripalvelujen tuottamisessa on ensisijaista laaja-alainen yhteistyö eri toimijoiden kesken, niin paikallisesti kuin seudullisesti. Toiminnalliset tavoitteet Tiivistetään ja kehitetään edelleen yhteistyötä sekä sivistys- ja vapaa-aikalautakunnan alaisten toimijoiden kesken että muiden kaupungissa toimivien organisaatioiden kesken. Kaupunkikonserniin kuuluvan Lyyli Tuomolan säätiön kanssa jatketaan yhteistyömuotojen kehittämistä. Yhteistyö niin toiminnallisella kuin henkilöstötasolla mahdollistaa molempien osapuolten toiminnan ylläpitämisen ja kehittämisen. Seutukunnan muiden kuntien kulttuuritoimien kanssa yhteistyötä jatketaan ja tiivistetään maksimaalisten synergiaetujen saavuttamiseksi. Yhteistyön puitteissa järjestetään yhteisiä tapahtumia sekä yhteistä markkinointia ja koulutusta. Viva Vista –kaupunkitapahtuman järjestämisessä pidetään vuonna 2015 välivuosi. Vuosille 2008–2012 laadittu kulttuuristrategia päivitetään nykyisen taloussuunnitelmakauden aikana. KÄYTTÖTALOUSOSA 56 PAIMION KAUPUNKI Tavoite TALOUSSUUNNITELMA 2015 -2017 Mittari Tunnusluku TP13 TA14 1 1 Kokonaisvaltainen - Asiakastyytyväisyys kyselyikunnallisen den teko / v kulttuuritoiminnan - Asiakasraadin kokoontumiset/v 2 kehittäminen Paikallisen kulttuuritoiminnan tukeminen - Kulttuuriavustukset, €/asukas Kulttuuritarjonnan - Museoiden (Pyölniittu & saavutettavuuden kotiseutumuseo) aukioloylläpitäminen tunnit / v - Museoiden kävijämäärä/ v - Kulttuurimatkat / v - Konsertit / v - Näyttelyt / v - Muut kulttuuritapahtumat/ v - Tapahtumien kävijämäärät yhteensä: Perinteen taltiointi - Luetteloidut asiakirjakokoelmat kotiseutu-arkistoon hyllymetriä) - Kotiseutuarkiston aineiston käyttökerrat - Museoiden luetteloidut objektit Talousmittarit Kulttuuripalvelui den positiivinen näkyminen tiedotusvälineissä - Valtionosuudet - Valtionosuus/asukas (€) - Tulot, sis vo:n - Menot (ei sisäisiä kustannuksia) - Netto / sis vo:n (ei sisäisiä kustannuksia) * - Kulttuuripalvelujen nettokustannukset € /asukas * (ei sis kustannuksia eikä vo:ta) - Kulttuurimatkojen omakustanteisuus, % Kpl / vuosi TA15 1 TS16 1 TS17 1 3 3 1,32 1,41 1,41 1,41 1,41 76 1317 4 6 14 13 75 1500 4 6 12 10 75 1500 5 4 12 10 75 1500 5 4 12 10 75 1500 5 4 12 10 10607 3800 5000 5000 5000 0,1 1 1 3 1 3 1 21 15 15 15 15 98 15 15 15 15 36 139 3,42 54 189 82 841 37068 3,50 54 418 88 995 37068 3,50 54 418 87 794 59 724 51 329 10,34 8,40 118 43 >98 40 33 376 6,65 37068 37068 3,50 3,50 54 418 54 418 87 87 794 794 33 33 376 376 6,65 6,65 >98 >98 >98 40 40 * Kustannusten osalta huomioitu sekä Kulttuuripalveluiden (kp 3370) että Viva Vistan (kp 3375) kustannukset. KÄYTTÖTALOUSOSA 57 40 PAIMION KAUPUNKI TOIMIELIN Tehtävä (Tulosalue) Vastuuhenkilö TALOUSSUUNNITELMA 2015 -2017 Sivistys- ja vapaa-aikalautakunta Kirjastopalvelut Kari Pohjola Toiminta-ajatus Paimion kirjasto on olemassa asiakkaita varten. Tämä tarkoittaa ihmisläheistä, joustavaa ja hyvin organisoitua palvelua, erilaiseen käyttöön soveltuvia toimitiloja ja monipuolista aineistokokoelmaa. Toiminnan perusarvona on kaikenikäisten paimiolaisten tiedollisen ja sivistyksellisen tasa-arvon edistäminen. Toimintakuvaus Kirjaston palvelut ovat hyvin saavutettavissa sekä verkossa että kirjaston fyysisissä tiloissa. Aineistokokoelma on ajantasainen ja monipuolinen, hyvin järjestetty ja selkeästi asetettu esille eri käyttäjäryhmien tarpeet huomioiden. Toimiva kirjastojärjestelmä ja asiantunteva henkilökunta tekevät aineiston löytämisen helpoksi. Vaski-kirjastojen yhteistyö tuo maakuntatasoiset aineistokokoelmat ja erilaiset sähköiset palvelut kaikkien paimiolaisten ulottuville. Kirjasto tekee tiivistä yhteistyötä alueen koulujen ja kaupungin sivistysja vapaa-aikapalvelujen kanssa. Kaikki Paimion ala- ja yläasteikäiset koululaiset perehdytetään kirjaston palveluihin eri luokka-asteilla. Toiminnalliset tavoitteet Tavoite Monipuolisten kirjastopalvelujen tarjoaminen Kirjastotilojen tehokas käyttö Palvelujen tuottavuus Ammattitaitoinen henkilökunta Mittari Tunnusluku TP 13 TA 14 TA 15 TS 16 TS 17 kirjastoaineistokulut / asukas (vähintään V-S keskitasoa) kirjojen ostot / asukas Kulttuurirahaston tuki / asukas lainat / asukas (vähintään V-S keskitasoa) kirja-aineiston poistot % hankinnasta 5,9 € 7,5 € 7,4 € 7,4 € 7,4 € 4,1 € 0,0 € 13,9 5,7 € 0,2 € 15 5,7 € 1,0 € 16 5,7 € 0,5 € 16 5,7 € 0,5 € 16 168 % 100 % 100 % 100 % 100 % käyntiä / asukas tapahtumat (kirjaston tuottamat): aikuiset 2 / vuosi lapset 2 / vuosi 7,0 7,5 8 8,5 9,0 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % henkilöstökulut + kirjastoaineistokulut / fyysiset käynnit + lainat (V-S keskitasoa) 1,2 1,2 1,2 1,2 1,2 lainaus / aukiolotunnit 92,7 93 93 94 94 lainaus / henkilötyövuodet 33 272 34 000 34 500 35 000 35 000 käynnit / aukiolotunti 46,8 48 50 50 50 kirjastoalan koulutus 80 % 100 % 100 % 100 % 100 % KÄYTTÖTALOUSOSA 58 PAIMION KAUPUNKI Palvelujen tarjoamisessa painopistealueena ovat lapset ja nuoret TALOUSSUUNNITELMA 2015 -2017 luokkakäynnit: kaikki 1. luokat (opastus ja kirjastokortti); 4. ja 7. luokkien oppilaat käyvät kirjastonkäytön opetuksessa (ikäluokka / %) Maininnat mediassa Talousmittarit maksutuotot satutunnit (ulkopuolinen): 10 / kevät 10 / syksy 50 % 100 % 100 % 100 % 100 % 50 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 10 10 10 10 10 19 574 24 000 25 000 25 000 25 000 658 903 668503 668 503 678 477 69250 693 503 299 214 292913 287 977 293 929 293 529 279 640 268913 263 327 268929 268 529 379 263 39 590 405 526 kpl / vuosi valtionosuudet Tulot sis. vo:n Menot: ei sisäisiä. siiv., kiinteistö- eikä tietohal.kust. Netto ilman vo:ta Netto sis .vo:n KÄYTTÖTALOUSOSA 59 PAIMION KAUPUNKI TOIMIELIN Tehtävä (Tulosalue) Vastuuhenkilö TALOUSSUUNNITELMA 2015 -2017 Sivistys- ja vapaa-aikalautakunta Liikuntapalvelut ja nuorisopalvelut Mia Lemberg Toiminta-ajatus Nuoriso- ja liikuntapalvelujen tarkoituksena on tuottaa kaupunkilaisille mahdollisimman monipuolista, laadukasta ja matalankynnyksen vapaa-ajan toimintaa. Tavoitteena on kaupungin asukkaiden psyykkinen, fyysinen ja sosiaalinen hyvinvointi. Liikuntapalvelut: Toiminta-ajatus Liikuntalaki 2 § mukaan yleisten edellytysten luominen liikunnalle on kuntien tehtävä. Lain mukaan kunnan tulee luoda edellytyksiä kuntalaisten liikunnalle kehittämällä paikallista ja alueellista yhteistyötä sekä terveyttä edistävää liikuntaa, tukemalla kansalaistoimintaa, tarjoamalla liikuntapaikkoja sekä järjestämällä liikuntaa ottaen huomioon myös erityisryhmät. Urheiluseurat vastaavat pääosin eri lajien kilpailutoiminnasta. Seurojen tuottamaa toimintaa tuetaan vuosittain rahallisella avustuksella ja tarjoamalla järjestöille ilmaisia salivuoroja. Avustukset myöntää vapaa-aikalautakunta. Kunnan tehtäväksi jää tarjota järjestötoiminnan ulkopuolella oleville mahdollisuus omaehtoiseen liikuntaan henkilökohtaisten kiinnostusten ja kykyjen sallimissa puitteissa. Päiväkotien ja koulujen kanssa tehtävän yhteistyön tarkoituksena on luoda koko elämän mittainen mielenkiinto oman fyysisen toimintakyvyn ylläpitämiseen kuntalaista itseään miellyttävässä ympäristössä. Soveltavasta liikunnasta vastaa pääosin erityisliikunnanohjaaja. Soveltavalla liikunnalla tarkoitetaan sellaisten henkilöiden liikuntaa, joilla on vamman, sairauden tai muun toimintakyvyn heikentymisen tai sosiaalisen tilanteen vuoksi vaikea osallistua yleisesti tarjolla olevaan liikuntaan ja joiden liikunta vaatii soveltamista ja erityisosaamista (Erityisryhmien liikunta 2000-toimikunnan mietintö). Uimahallilla toimivat eritasoiset vesijumpparyhmät, vauvauinnit ja uimakoulut. Uimahallin kuntosalilla järjestetään ohjattua kuntosalitoimintaa eritasoisille ja ikäisille ryhmille. Lisäksi koulujen ja päiväkotien ryhmät käyttävät uimahallia aktiivisesti liikuntatunneillaan. Toimintakuvaus Kaupungin tarjoamasta liikuntatoiminnasta vastaavat erityisliikunnanohjaaja sekä liikunnanohjaaja. Kaupungin liikuntapalvelut pystyvät tarjoamaan ohjattua toimintaa kaikenikäisille asukkailleen ottaen myös erityisryhmät huomioon. Laaja ja kattava liikuntapaikkaverkosto kunnassa takaa mahdollisimman hyvät mahdollisuudet niin kaupunkilaisten omaehtoiseen, kuin ohjattuun toimintaan. Liikuntaympäristöä pyritään kehittämään siinä määrin, mihin taloudelliset resurssit antavat mahdollisuuksia. Toiminnassa kaupunkilaisten toiveisiin pyritään vastaamaan ja reagoimaan mahdollisuuksien mukaan. Yhteistyössä eri toimijoiden kanssa järjestetään vuosittain erilaisia tapahtumia ja mestaruuskilpailuja eri lajeissa. KÄYTTÖTALOUSOSA 60 PAIMION KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA 2015 -2017 Toiminnalliset tavoitteet Liikuntapalveluiden tavoitteena on aktivoida erityisesti vähän liikkuvat ja ne, jotka eivät ole minkään liikuntatoimintaa organisoivan yhdistyksen toiminnassa mukana. Työkaluina matalan kynnyksen liikuntaryhmät, jotka ovat avoinna kaikille halukkaille. Liikunnanohjaajan kenttänä on lasten ja nuorten liikunnan kehittäminen kaupungissa liikkuva koulu- ohjelmaa toteuttamalla. Tämä tarkoittaa jalkautumista koulujen toimintaympäristöön, sekä järjestämällä matalan kynnyksen liikuntakerhotoimintaa koulupäivän välittömässä yhteydessä. Uuden liikuntaryhmän perustaminen armeijaan valmistautuville nuorille. Liikuntaneuvonnan aloitustoimet ja kehittäminen yhteistyössä eri hallintokuntien kanssa. Rajattomasti liikuntaa –hankkeen kehittäminen alueellisesti yhdessä kymmenen muun Turun alueen kunnan kanssa. Seurayhteistyön kehittäminen mm. seuraverkko- hankkeen kautta saadaan tietoa paikallisten yhdistysten laadusta ja yhteisen alueellisen palvelun kautta seuran laatutekijät ovat verrattavissa myös muiden kuntien kanssa. Uimakoulut toteutetaan kaupungin tuottamana palveluna. Erityisliikunnanohjaajan kenttänä on erityisryhmien ja ikääntyneiden liikunnan kehittäminen, organisointi sekä liikuntaryhmien ohjaaminen kunnassa. Viime vuosina yhtenä pääpainoalueena on ollut ikääntyneiden ja erityisryhmien omatoimisen liikunnan ja osallistumisen tukeminen. Tätä ovat edesauttaneet 65+ ja 70+ seniorikortit, seudullinen saattajakortti, yhteistyö avustajakeskuksen kanssa sekä vuoden 2014 alussa yhdessä sosiaalipalveluiden kanssa käynnistetty Paltanpuiston palvelukeskuksen omatoimikuntosalivuorot toimintakyvyltään heikentyneille ikääntyville. Paimio on ollut vuodesta 2013 mukana Neuroliikkuja paikallistasolla hankkeessa. Hankkeen myötä käynnistettiin syksyllä liikuntapalveluiden neuroryhmä toimintakyvyltään parempikuntoisille neurologisesti sairaille helpottamaan terveyskeskuksen fysioterapian neuroryhmää. Hankkeen yhtenä tavoitteena on neurologisesti sairaan liikuntapolun kehittäminen ottaen 3.sektorin huomioon sekä liikuntaneuvonnan kehittäminen kunnassa. Hanketta koordinoi kunnassa erityisliikunnanohjaaja, joka kutsuu säännöllisin väliajoin erityisliikunnantyöryhmän koolle. Rajattomasti liikuntaa kuntien ikääntyvien liikunnasta vastaavat käynnistivät syksyllä 2014 vertaisohjaajakoulutuksen kolmessa eri kunnassa. Kuntien ikääntyvien liikunnasta vastaavat toimivat kouluttajina. Tavoitteena on saada kuntiin ikääntyvien liikunnasta ja ohjaamisesta kiinnostuneita vertaisliikuttajia ohjaamaan ikääntyvien liikuntatuokioita tai ulkoiluttamaan ikääntyviä. Uimahallin kuntosalin laitteiston tarkastaminen ja uusiminen mahdollisuuksien mukaan uusilla. Teemauinnit esim. kuutamouinnit, huliviliuinnit, vesidisco yhteistyössä nuorisopalvelujen kanssa, jne. Mittareita: Nettokustannukset/asukas Avustukset/ asukas Järjestöjä Uimahallissa kävijöitä 70+ seniorikortti 65+ seniorikortti 2013 14,13 3,82 31 65000 80/4000 (50/1000) KÄYTTÖTALOUSOSA 61 2014 14,13 3,78 31 63000 90/4300 (70/3000) 2015 3,78 31 63000 90/4300 70/3000 PAIMION KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA 2015 -2017 Nuorisopalvelut: Toiminta-ajatus Nuorisopalvelut tarjoaa alle 29-vuotiaille lapsille ja nuorille monipuolista, yhteisöllistä ja mielekästä yhdessäoloa vapaa-ajalle erilaisten toimintojen, tekemisen ja kokemisen kautta. Nuorisopalveluiden painopistealueena on lasten ja nuorten aktivoiminen. Nuorisopalvelut järjestää lapsille ja nuorille nuorisotalotoimintaa, leiriä, retkiä ja tapahtumia. Toisena painopistealueena on nuorten sosiaalinen vahvistaminen sekä siihen liittyen ehkäisevä päihdetyö, jossa erilaisten teemallisten tapahtumien merkitys korostuu. Toimintakuvaus Paimion kaupungin nuorisopalveluista vastaavat nuoriso-ohjaaja, erityisnuorisotyöntekijä sekä määräaikainen etsivä- ja pajatyöntekijä. Perusnuorisotyö sisältää Tillintuvan avointa nuorisotoimintaa ala- ja yläkouluikäisille, leirija retkitoimintaa, teemallisia nuorisotapahtumia, välkkäkahvilatoimintaa yläkoulussa ja lukiolla, tukioppilastoimintaa, ryhmäyttämispäiviä yläkoululaisille, nuorisoneuvostotoimintaa ja nuorisotiedotusta sekä työskentelyä sosiaalisessa mediassa. Perusnuorisotyö mahdollistaa nuorille toimintaa, osallisuutta, yhteisöllisyyttä, ohjausta sekä turvallisen toimintaympäristön itsensä ilmaisemiseen. Yhteistyötä tehdään yli kuntarajojen. Erityisnuorisotyössä tärkeintä on nuoren ja hänen kasvunsa tukeminen. Erityisnuorisotyötä tehdään Parkissa, Valomerkki-toimintamallissa, yksilö- ja ryhmäohjauksissa sekä monialaisessa yhteistyössä eri viranomaispalveluiden kanssa. Etsivä nuorisotyö on erityisnuorisotyötä, jonka tavoitteena on tavoittaa palveluiden ulkopuolelle jääneet nuoret. Kohderyhmänä on paimiolaiset ja sauvolaiset 16-29-vuotiaat nuoret, jotka ovat jääneet koulutuksen tai työmarkkinoiden ulkopuolelle. Etsivän nuorisotyön palvelut ovat nuorelle vapaaehtoisia. Etsivä työ Paimion kaupungissa ja Sauvon kunnassa alkoi 1.10.2012. Etsivän työn toimintamalli koostuu yksilö- ja ryhmäohjauksesta, kenttätyöstä, yhteistyöstä eri viranomaistahojen kanssa, nettityöstä sekä Olkkaritoiminnasta. 1.10.2012-30.7.2014 välisenä aikana etsivä nuorisotyö on tavoittanut yhteensä 32 asiakasta, joista 21 nuorta oli iältään 16-20-vuotiaita ja 11 nuorta 21-25-vuotiaita. Nuoret ohjautuivat etsivän työn piiriin 2. asteen ammatillisen koulutuksen kautta (11), nuorisotyön (6), sosiaalipalveluiden (4), vanhempien (4), puolustusvoimien (3), te-toimiston (1) tai peruskoulun (1) kautta. Neljä nuorta on kieltäytynyt toimenpiteistä. Nuoria on ohjattu mm. työpajalle, te-toimistoon, sosiaalipalveluiden piiriin, mielenterveys- tai päihdepalveluiden pariin, töihin tai opintojen pariin. Nuorilla oli joko ammatillinen koulu keskeytynyt (16), pelkkä peruskoulu takana (7), lukio keskeytynyt (2), suorittamassa ammatillista koulua (2) tai ammatillinen perustutkinto suoritettu (4). Etsivän nuorisotyön menot ensimmäisen kauden osalta olivat yhteensä 35.861 euroa, josta palkka-, työnohjaus- ja koulutuskustannukset sekä matkakorvausten osuus oli noin 34.000 euroa. Sauvon kunnan osuus oli 1.234 euroa, Paimion kaupungin osuuden jäädessä 4.627 euroon. Avustuksen osuus vuosittain on 30.000 euroa. Nuorten työpajan kohderyhmänä ovat paimiolaiset ja sauvolaiset alle 29-vuotiaat nuoret, joille sosiaalisen tuen saanti on vähäistä. ”NuortenTupa” on pienryhmätoimintaa, joka rakentuu tekemisen ympärille: Tarkoituksena on tehdä asioita yhdessä, oppia työrutiineja ja luottamaan itseensä. Tarkoituksena on oppia myös jokapäiväisiä arkiaskareita ja elämänhallintaa. Pajajakson kesto on kolme kuukautta ja se koostuu mm. kädentaidoista, liikunnasta ja kulttuurista, työnhakuun liittyvistä asioista sekä tutustumiskäynneistä eri yrityksiin ja oppilaitoksiin. KÄYTTÖTALOUSOSA 62 PAIMION KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA 2015 -2017 Nuoren on mahdollista myös itse vaikuttaa jakson sisältöön omien kiinnostustensa ja vahvuuksiensa mukaan. Toimintaan pääsee mukaan viranomaisyhteistyön kautta. Pajatyö Paimiossa ja Sauvon kunnassa alkoi 1.10.2012. 1.10.2012-30.7.2014 välisenä aikana NuortenTuvalla on ollut yhteensä 34 asiakasta iältään 16-28-vuotiasta. Nuoret ovat ohjautuneet pajalle etsivän nuorisotyön (11), TE-toimiston (8), itse (4), sosiaalipalveluiden (4) mielenterveyspalveluiden (1) tai muusta tahosta (3). Nuoret ovat pajalla joko kuntouttavan työtoiminnan tai työkokeilun tai muun tukitoimen sopimuksella. Nuorista suurimmalla osalla on peruskoulu suoritettu (30) ja vain osalla (4) 2. asteen ammatillinen tutkinto. Pajajakson kesto on keskimäärin 3-6 kuukautta. Nuoret ovat sijoittuneet pajajakson jälkeen koulutukseen (5), työelämään (3), muualle (8) tai jatkavat pajalla (3). Työttömäksi on jäänyt kolme nuorta, keskeyttänyt 5, erotettu 6 nuorta, ei tietoa 1 nuori. Pajatoiminnan menot ensimmäisen kauden osalta olivat yhteensä 46.251 euroa, joista Sauvon kunnan osuus oli 3.466 euroa, Paimion kaupungin osuuden jäädessä 12.098 euroon. Suurimman kustannukset pajan osalta ovat työntekijän palkka-, koulutus ja matkustuskustannukset (35.000 €), elintarvikkeet (1.900 €), materiaali- ja välinehankinnat (4.600 €) sekä vuokramenot (4.200 €). Avustusten osuus vuosilta 20122013 30.000 euroa, 2013-2014 32.000 euroa ja 2014-2015 34.000 euroa. Toiminnalliset tavoitteet Nuorisopalveluiden tavoitteena on lasten ja nuorten aktivointi ja heidän sosiaalinen vahvistamisensa. Lapsia ja nuoria ohjataan terveellisiin elämäntapoihin ja kiinnitetään huomioita varhaiseen puuttumiseen. KÄYTTÖTALOUSOSA 63 PAIMION KAUPUNKI TOIMIELIN Tehtävä (Tulosalue) Vastuuhenkilö TALOUSSUUNNITELMA 2015 -2017 Sivistys- ja vapaa-aikalautakunta Paimion opisto (kansalais- ja musiikkiopisto) Marja Turpeinen Toiminta-ajatus Paimion opisto jakautuu osa-alueeseen eli kansalaisopistoon sekä musiikkiopistoon. Kansalaisopisto tarjoaa alueensa asukkaille lähipalveluna kykyä ja halua elinikäiseen oppimiseen, uusien asioiden omaksumiseen, itsensä kehittämiseen sekä vireytensä ylläpitämiseen. Opetus-ohjelmassa on monipuolisia koulutus-, liikunta- ja kulttuuripalveluja. Kuvataiteen perusopetusta kaikille kuvallisesta ilmaisusta kiinnostuneille 6-18-vuotiaille lapsille ja nuorille sekä sosiaalisen median ja tietoverkoissa tapahtuvaa opetusta kaikenikäisille. Opisto antaa vieraskielisille opiskelijoille suomen kielen opetusta sekä tutustuttaa paikkakunnan kulttuuriin. Musiikkiopisto tarjoaa korkeatasoista musiikin perusopetusta, sekä nivoutuu oleelliseksi osaksi Paimion kulttuurielämää edistämällä musiikkikulttuuria sen eri aloilla. On menestyvä, vetovoimainen ja vahva vaikuttaja. Musiikkileikkikoulun tehtävänä on herättää lapsissa myönteinen asenne musiikkia kohtaan ja antaa virikkeitä jatkuvan musiikin harrastuksen syntymiseen. Opisto pyrkii vastaamaan niin perinteisiin kuin tulevaisuuden tuomiin kansalaistaitoihin harmonisesti ja tasa-puolisesti ja vastaa siitä, että jokaisella kuntalaisella on samanlaiset mahdollisuudet riippumatta iästä, varallisuudesta tai asemasta saada opetusta omalla paikkakunnallaan. Vapaan sivistystyön ja taiteen perusopetuksen lainsäädännön mukaan arvioinnin tarkoituksena on tukea toiminnan kehittämistä ja parantaa oppimisen edellytyksiä. Käytössä on CAF – Common Assessment Framework sekä Virvatuli arviointimallit. Toimintakuvaus Paimion opisto on monipuolinen opetus-, kulttuuri ja harrastuspalvelujen sekä erityisliikunnan tuottaja. OPH:n opintosetelihankerahoituksella tuetaan maahanmuuttajien, senioriväestön sekä alhaisen pohjakoulutuksen omaavien opiskelijoiden vapaatavoitteista koulutusta. Laatu- ja kehittämishankerahoituksella opetusta viedään niille asiakkaille, jotka eivät osallistu tai pysty osallistumaan perusiltaopetukseen. Opetusta oli vuonna 2013 12.307 tuntia ja opiskelijoita/kurssilaisia 3.926, joista musiikkileikkikoululaisia oli 148. Päätoimisia opettajia opistossa on 5, sivu/tuntiopettajia 58 sekä rehtori ja apulaisrehtori. Toimistopalvelut on jaettu siten, että 50 % toimistosihteerin kokonaistyöajasta on Paimion opistolla. KÄYTTÖTALOUSOSA 64 PAIMION KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA 2015 -2017 Toiminnalliset tavoitteet Kansalaisopisto Tavoitteet TP 2013 toteuma TA 2014 tavoite TA 2015 tavoite TS 2016 tavoite TS 2017 tavoite 3656 112 9 4,5 3650 111 5 4,5 3650 111 7 4 3700 109 6 4 3700 109 6 4 7523 54 7 4 7500 54 2,5 4,5 7500 54 1,5 4 7500 54 1 4 7500 54 0,5 4 Asiakasmittarit kurssilaiset €/opiskelija/brutto €/opiskelija/netto (sis.vo:n) asiakastyytyväisyys (1-5)Prosessimittarit opetustunteja €/opetustunti/brutto €/opetustunti/netto (sis.vo:n) kurssityytyväisyys Henkilöstömittarit henkilöstö (päätoim.) henkilöstö (tuntiopettajat) työtyytyväisyys (1-5) (CAF-arviointi) Talousmittarit (1000€) maksutuotot valtionosuudet 3,5 52 4,5 3,5 56 4,5 3,5 58 4 3,5 58 4 3,5 58 4 113 372 263 669 112 560 277 718 119 110 277 718 119 960 277 718 120 810 277 718 Tulot sis.vo:n 377 041 390 278 396 828 379 678 398 528 Menot ei sis.kiinteistö ja siiv.kust. Netto ilman vo:ta Netto sis.vo:n 411 427 298 055 34 386 407 303 294 743 17 025 406 143 287 033 9 315 403 810 282 850 6 132 402 810 282 330 4 282 Musiikkiopisto Tavoitteet Asiakasmittarit Opiskelijoita €/opiskelija brutto €/opiskelija netto Asiakastyytyväisyysasteikko 1-5 Prosessimittarit Opetustunteja €/opetustunti brutto €/opetustunti netto Esiintymisiä ja konsertteja /lukuvuosi Maininnat mediassa Perusasteen päästötodistuksen suoritt. TP 2013 toteuma TA 2014 TA 2015 TS 2016 TS 2017 tavoite tavoite tavoite tavoite 280 990 541 4,5 300 882 464 4 305 868 446 4 310 854 440 4 310 854 440 4 4784 57 37 4800 55 33 4900 54 32 4900 54 32 4900 54 32 19 12 20 15 20 15 20 15 20 15 3 4 4 4 4 KÄYTTÖTALOUSOSA 65 PAIMION KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA 2015 -2017 Tavoitteet Henkilöstömittarit Henkilöstö (päätoim.) Tuntiopettajat Työtyytyväisyys 1-5 Talousmittarit Maksutuotot asukaspohjainen VO /tait.perusopetus 1,40/as Tulot Menot Netto sis. tpo:n vo:n TP 2013 toteuma TA 2014 tavoite TA 2015 tavoite TS 2016 tavoite TS 2017 tavoite 4 6 4 6 4 4 6 4 4 6 4 4 6 4 88 051 89 810 92 480 92 480 92 480 14 823 14 931 14 931 1 4 931 14 931 99 874 277 200 177 326 104 741 264 832 160 091 107 411 264 823 157 412 107 411 264 823 157 412 107 411 264 823 157 412 Opiskelija ja opetustuntien yksikköhintoihin ei ole laskettu sisäisiä siivous- ja kiinteistökustannuksia. SIVISTYS- JA VAPAA-AIKALAUTAKUNTA (1000€) Toimintatuotot ulkoiset tuotot sisäiset tuotot Toimintakulut ulkoiset kulut sisäiset kulut TP 2013 TA 2014 TA 2015 TA15/TA14 muutos-% TA15/TP13 KA-% TS 2016 TS 2017 527,5 503,8 23,7 2 303,4 1 680,9 622,5 533,3 511,2 22,1 2 362,5 1 671,8 690,6 571,2 547,7 23,6 2 352,4 1 681,0 671,4 7,1 % 7,1 % 6,8 % -0,4 % 0,5 % -2,8 % 4,1 % 4,4 % -0,3 % 1,1 % 0,0 % 3,9 % 571,2 547,7 23,6 2 409,2 1 737,8 671,4 571,2 547,7 23,6 2 409,2 1 737,8 671,4 Toimintakate -1 775,9 -1 829,2 -1 781,2 -2,6 % 0,1 % -1 837,9 -1 837,9 Vuoden 2015 liikuntatoimen menoihin on lisätty 20.000 euroa Jukolan viestin mahdollisiin kuluihin. KÄYTTÖTALOUSOSA 66 PAIMION KAUPUNKI TOIMIELIN Tehtävä (Tulosalue) Vastuuhenkilö TALOUSSUUNNITELMA 2015 -2017 Tekninen lautakunta Hallinto Markku Kylén Toiminta-ajatus Hallinnon toiminta-ajatuksena on tehokkaasti ja taloudellisesti toimiva, asiakkaiden tarpeet huomioiva organisaatio. Toimintakuvaus - Hallinto organisoi, johtaa ja valvoo palvelutuotantoa sekä järjestää näihin liittyvät asiakirjapalvelut, vastaa lautakunnan talous- ja henkilöstöhallinnosta sekä neuvoo ja palvelee asiakkaita. - Hallinto on viime vuosina vastannut vuosittain keskimäärin noin 3 milj. euron investointien toteuttamisesta sekä noin 20 milj.euron käyttöomaisuuden ylläpidosta. - Vuosittain valmistellaan noin 120 asiaa lautakunnan käsittelyyn sekä vastataan lautakunnan päätösten täytäntöönpanosta. - Hoitaa yksityisteiden hallintoasiat (mm. yksityistieavustukset). Ko. tehtäviä hoitaa maaseutuasiamies, joka ei kuitenkaan kuulu lautakunnan alaiseen henkilöstöön. - Vesihuoltolaitoksen yhtiöittämisen myötä hallintoon on muodostettu osatehtäväalue: vesihuoltolaitoksen hallinto. Hallinto myy palveluja Paimion Vesihuolto Oy:lle. Hallinnon henkilöstön palkkamenoista 1,2 henkilöä laskutetaan Paimion Vesihuolto Oy:ltä. Hallinto hoitaa yhtiön sopimusasiat (kulutuspaikkoja n. 2.600), myyntireskontran, yhtiön laskutuksen kaupungilta, toimitusjohtajuuden ja työnjohtoasiat. Henkilöstö: 2,5 henkilöä. Rakennuttajainsinööri toimii tekninen ja ympäristöpalvelut toimialan toimialajohtajana ja teknisen lautakunnan esittelijänä sekä Paimion Vesihuolto Oy:n toimitusjohtajana. Ympäristöanalyysi Tulevina vuosina edessä on edelleen mittavia investointeja etenkin talonrakennuspuolella. Kaupungin taloudellinen tilanne edellyttää investointien saattamista lähivuosina minimiinsä, kuitenkin niin, että korjausvelka ei kasva kohtuuttomasti. Eläköityminen ja vapautuvien virkojen/ toimien täyttö asettavat toimialalle mittavan haasteen tarjota jatkossakin kuntalaisille nykytasoisia palveluja. Olennaiset toiminnalliset riskit - Henkilöstöriskit eri tehtäväalueilla: pitempiaikaiset sijaistukset minimihenkilöstöllä hankalia tai mahdottomiakin, ammattitaitoisen henkilökunnan saatavuus tulevaisuudessa, työssäjaksaminen ja nykyisen henkilöstön ammattitaidon kehittäminen. - Tietojärjestelmien ja tietoturvaan liittyvät riskit tietohallinnon vastuulla, pitempiaikaiset häiriöt lamauttavat toimintoja. Toiminnalliset tavoitteet Tavoite Palvelutason säilyttäminen Mittari Tunnusluku Asiakaspalvelukysely 0-5 TA14 tehty Sijoituslupa- ja käyttöoikeuspäätösten taksat TA15 tarkistetaan KÄYTTÖTALOUSOSA 67 TS16 tehdään TS 17 tarkistetaan PAIMION KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA 2015 -2017 Hallinto (1000€) Toimintatuotot ulkoiset tuotot sisäiset tuotot Toimintakulut ulkoiset kulut sisäiset kulut Toimintakate TP 2013 TA 2014 TA 2015 4,9 4,9 0,0 322,8 259,4 63,4 90,0 90,0 0,0 365,7 353,3 12,4 131,9 131,9 0,0 396,5 363,3 33,3 -317,9 -275,7 -264,7 TA15/TA14 muutos-% TA15/TP13 KA-% TS 2016 TS 2017 46,5 % 46,5 % 0,0 % 8,4 % 2,8 % 168,1 % 1283,3 % 1291,4 % 0,0 % 11,4 % 20,0 % -23,8 % 5,7 5,7 0,0 438,0 404,8 33,3 5,8 5,8 0,0 446,1 412,9 33,3 -4,0 % -8,4 % -432,3 -440,3 Vuoden 2015 talousarvioon sisältyy PVH Oy:ltä laskutettavia kustannuksia lisää 41.362 € (henkilöstömenoja, palvelujen ostoja ja muita kuluja). Yksityistieavustuksia vähennetty n. 6.000 € ja henkilöstömenoja n. 4.000 €. KÄYTTÖTALOUSOSA 68 PAIMION KAUPUNKI TOIMIELIN Tehtävä (Tulosalue) Vastuuhenkilö TALOUSSUUNNITELMA 2015 -2017 Tekninen lautakunta Infrapalvelut Pekka Salo Toiminta-ajatus Tuottaa tienpitäjänä yhdyskunnan tarvitsemat ja lakiinkin perustuvat liikenneväylien sekä niihin kuuluvien laitteiden ja muiden alueiden kunnossapitopalvelut mahdollisimman hyvätasoisina ja kokonaistaloudellisuus huomioon ottaen. Ylläpitää kaupunkilaisille monimuotoisia viheralueita, jotka muodostuvat puistoista, leikkikentistä, uimapaikoista, ulkoliikuntapaikoista, puistometsistä, pelloista ja talousmetsistä. Toimintakuvaus Keskeisenä toimintana on kaupungin hallussa ja hoidossa olevien liikenneväylien ja viheralueiden kunnossapito sekä uusien rakentaminen sisältäen myös liikenne- ja viheralueella olevat laitteet sekä liikenneturvallisuuden edistäminen. Liikenneväylien kunnossapitoluokitus sekä viheralueiden hoitoluokitus ohjaavat toimintaa. Vakituista henkilökuntaa tehtäväalueella vuonna 2014 on yhdyskuntateknikon (50 %) ja kaupunginpuutarhurin lisäksi 7,5 henkeä. Ympäristöanalyysi Suunnitelmakaudella tulee kunnossapidettävä katupituus, tievalaistuksen ja hoidettavien viheralueiden määrä edelleen lisääntymään. Vuoteen 2019 mennessä mm. katupituus kasvanee n. 5 km ja kevytväylästö n. 3 km. Myös rakennettujen puistoalueiden pinta-ala on kasvanut Paimionjokipuiston myötä. Liikenneväylät ja viheralueet muokkaavat taajaman ympäristökuvaa, jonka merkitys on viime vuosina korostunut voimakkaasti. Tämä merkitsee huomion kiinnittämistä entistä enemmän kadun rakenteisiin ja pintamateriaaleihin sekä vierialueiden viimeistelyyn mm. istutuksin ja reunakivin. Leikkikentille, ulkoliikunta- ja uimapaikoille asetetut turvallisuusmääräykset lisäävät edelleen alueiden kunnossapito- ja uudistamistarvetta. Tämä vaatii myös enemmän rahallista panostusta. Eri liikuntamuodot ovat tuoneet vaatimuksia etenkin kevytväylien kunnossapitoon ja valaistukseen. Tällä vuosikymmenellä on tehtäväalueen vakituinen henkilöstö vähentynyt kolmanneksella. Tilalle ei ole saatu palkattua uutta vakituista henkilöstöä. Vajetta on kausityövoimalla, harjoittelijoilla ja työllistetyillä sekä ulkoistamalla, jotta on pystytty ylläpitämään lakien ja määräysten sekä annettujen tavoitteiden mukaista, tehtäväalueelle kuuluvan kunnossapidon ja rakentamisen laatutasoa ja määrää. Ulkoistamisessa sopivien ja luotettavien urakoitsijoiden löytäminen ei kuitenkaan välttämättä ole ongelmatonta eikä ulkoistaminen myöskään välttämättä tuo kustannussäästöjä. Vuokrattavan peltoalan ja metsämaan myynti pienentää tehtäväalueen vuosittaisia tuloja. Olennaiset toiminnalliset riskit - - Henkilöstöriskit: pieni organisaatio, henkilöstön työkyvyn ylläpito ja kehittäminen Onnettomuudet ja poikkeukselliset sääilmiöt: öljyvahingot, myrskyt (puiden kaatuminen liikenneväylille ja yleisille alueille), sähkökatkot (katuvalaistus pois päältä, josta seuraa myrskyvahinkojen korjaus pimeässä ja kuntalaiset kokevat turvattomuutta, runsaat sateet, poikkeuksellisen suuri lumentulo (kalusto ei riitä). Korvausinvestoinnit eivät kata korjaustarpeita, jolloin korjausvelka kasvaa. KÄYTTÖTALOUSOSA 69 PAIMION KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA 2015 -2017 Toiminnalliset tavoitteet Tavoite ja keinot Jaksava, motivoitunut ja ammattitaitoinen henkilökunta 1. Kehityskeskustelut käydään Yleisten alueiden turvallisuus ja hyvä ympäristökuva Käyttötalousosan keinot: 1. Liikenneväylien kunnossapitolain mukaiset velvoitteet täytetään 2. Viheralueiden hoitoluokituksen mukaisen hoitotason toteutuminen 3. Leikkikentät, uima- ja ulkoliikuntapaikat turvallisuusmääräysten mukaisia 4. Metsänhoitosuunnitelman toteuttaminen Investointiosan keinot: 1. Huonokuntoiset päällysteet uusitaan Mittari Tunnusluku TA 15 TS 16 TS 17 toteutuma % 100 100 100 palvelukysely 1-5 3,3 3,3 3,3 toteutuma-% 80 70 70 toteutuma-% 100 100 100 toteutuma-% 100 100 100 m2/vuosi 12000 12000 12000 Vähäjoki Saari 2. Uusien kaava-alueiden liikenneväylien päällystys tonttien rakentumisen mukaan kun 90 % tonteista rakentunut Saari, Preitilä 3. Uuden katuvalaistuksen rakentaminen tonttien rakentumisen mukaan kun 50 % tonteista rakentunut Vähäjoki 4. Vanhan katuvalaistuksen saneeraus valopisteitä/a 50 200 5. Vanhojen asuntoalueiden sadevesiviemäröinti sv-viemäröinti alue Untontien alue NuppulanYrittäjäntie, tie,Joukahai Lemminsentie käisentie 6. Leikkikenttä uudelle asuntoalueelle samanaikaisesti kunnallistekniikan rakentamisen ohella toteutuma KÄYTTÖTALOUSOSA 70 Kiirulantie 100 PAIMION KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA 2015 -2017 Toimintaa kuvaavia lukuja arvio 2014 2010 2011 2012 2013 66,6 26,4 1,8 3,9 93,3 85,6 67,3 27,4 1,8 3,9 96,8 87,0 68,3 28,5 2,3 3,9 97,6 88,2 68,6 29,1 2,5 3,9 103,0 88,2 3,9 105,3 88,9 155 22 23 3 24,5 10 240 260 43 470 29 24 3 24,5 10 285 245 46 417 20 25 3 26 5,5 286 225 34,5 522 24 25 3 26 5,5 286 225 34,5 312 7 25 3 29 8,5 286 225 34,5 Tiepituudet km - kadut - kevytväylät - rakennetut polut (talvikp:a) - muut tiet yhteensä Tievalaistus, km Talvikunnossapito, ko.vuonna päättynyt talvi - liukkaudentorjunta materiaali, t - aurauskierroksia Leikkikentät kpl Uimapaikat kpl A2-luokan puistoa ha Maisemaniittyjä ha Puisto-/ taajamametsiä ha Talousmetsiä ha Peltoa ha 69,0 29,1 Infrapalvelut (1000€) Toimintatuotot ulkoiset tuotot sisäiset tuotot Toimintakulut ulkoiset kulut sisäiset kulut TP 2013 TA 2014 TA 2015 81,8 81,8 0,0 1 152,0 1 149,5 2,5 108,2 108,2 0,0 1 112,6 1 104,3 8,3 111,5 111,5 0,0 1 088,6 1 076,5 12,2 Toimintakate -1 070,2 -1 004,4 -977,1 TA15/TA14 muutos-% TA15/TP13 KA-% TS 2016 TS 2017 3,0 % 3,0 % 0,0 % -2,2 % -2,5 % 47,3 % 18,1 % 18,1 % 0,0 % -2,7 % -3,2 % 192,6 % 114,8 114,8 0,0 1 096,9 1 084,8 12,2 118,3 118,3 0,0 1 096,9 1 084,8 12,2 -2,7 % -4,3 % -982,1 -978,6 Vuoden 2015 talousarviossa henkilöstömenoja vähennetty n. 28.000 €. Katuviheralueiden ja muiden viheralueiden hoitotaso tulee laskemaan. Pieniä parannushankkeita voidaan tehdä entistä vähemmän. KÄYTTÖTALOUSOSA 71 PAIMION KAUPUNKI TOIMIELIN Tehtävä (Tulosalue) Vastuuhenkilö TALOUSSUUNNITELMA 2015 -2017 Tekninen lautakunta Kiinteistöpalvelut Olli Koivukangas Toiminta-ajatus Kiinteistöpalvelut tuottaa kaupungin kiinteistöpalveluja niin, että tiloissa on kaikkien terveellistä ja turvallista työskennellä ja toimia. Kiinteistöpalvelut muodostuvat rakennusteknisistä, sekä kunnossapitotöistä ja kiinteistönhoito- ja siivouspalveluista. Tehokkaalla ja tarkoituksenmukaisella toiminnalla taataan hyvä kiinteistöjen kunto, sekä rakennusten elinkaaren piteneminen. Kiinteistötoimen toiminta-ajatuksena on käyttäjiä palvelevien tilojen osoittaminen ja niiden ylläpito käyttötarkoitus ja kokonaistaloudellisuus huomioiden, sekä kaupungin eri tilojen puhtaanapito ja hygieniasta huolehtiminen. Palvelut järjestetään omana työnä sekä osittain ostopalveluna. Toimintakuvaus Kiinteistöpalvelut tuottaa käyttäjäpalveluita, joista aiheutuvat kustannukset peritään suoraan toimialoilta ja niiden yksiköistä toimitilavuokrien kanssa. Toimintatapa otettiin käyttöön talousarviovuodelle 2014 ja tuotteistaminen jatkuu edelleen. Kiinteistönhoitotöitä ovat mm. tekninen huolto, talonmiespalvelut, energiankulutuksen seuranta ja kiinteistöjärjestelmien sekä huoltokirjojen ylläpito. Kiinteistöjen kunnossapitotehtäviä on mm. erilaiset korjaus- ja asennustyöt, tilojen järjestelyissä ja muutoissa avustaminen, sekä erityisalojen alihankkijoiden hankinta. Kiinteistötoimi ylläpitää kaupungin omistamien sekä hallinnoimia kiinteistöjä ja rakennuksia (~274.000 r-m3 / 62.000 k-m2) sekä niihin liittyviä ulkoalueita (~61,5 ha). Energiansäästötoimet on oleellinen osa toimintaa ja niihin panostus jatkuu edelleen. Siivoustoimen tavoitteena on tuottaa ylläpito- ja perussiivouspalveluja, joilla luodaan turvallinen, terveellinen ja viihtyisä toimintaympäristö kiinteistöjen käyttäjille, sekä ylläpidetään niiden tarkoituksenmukaista puhtaustasoa. Siivoustoimi huolehtii että kaupungin omistamat kiinteistöt pysyvät käyttäjien kannalta siisteinä ja hygieenisinä, sekä omalta osaltaan pidentää rakennusten elinkaarta. Siivottavaa lattiapinta-alaa 2015 on 39.609,5m2, eli lisäystä viime vuoteen on 941,5m2, josta on mitoitettu siivoustyönmitoitusohjelmalla 95 %. Siivottavia rakennuksia kaupungilla on 35 kpl. Siivousaineiden ja -tarvikkeiden hankinnassa kaupunki on mukana Turun seudun hankintarenkaassa ja KL- kuntahankinnoissa. Henkilöstövahvuus: vakinaisia kiinteistönhoitajia 7,5 hlöä, kunnossapitohenkilöstöä 4,7 sekä yksi iltavahtimestari toimialueenaan Vistan koulu. Siivoushenkilöstöön kuuluu 23 tilahuoltajaa, joista osa-aikaisia 4 hlöä, siivoustyönohjaaja sekä siivoustyönjohtaja. Kiinteistön hoitoa, kunnossapitoa sekä siivouspalveluita hankitaan myös ostopalveluina. Paimion kaupungin laadittua palvelustrategiaa noudattaen omien henkilöstöjen rekrytoinnin vaihtoehdoksi on selvitettävä ostopalvelun mahdollisuus ja kustannukset. KÄYTTÖTALOUSOSA 72 PAIMION KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA 2015 -2017 Ympäristöanalyysi Rakennuskannan ikääntyminen on tuonut mukanaan työsuojelullisia ongelmia, joita joudutaan ratkaisemaan myös käyttöpuolen määrärahoilla. Yleistyneet sisäilmaongelmat edellyttävät kiinteistöpalveluiden koko henkilöstöltä nopeaa ratkaisuhakuisuutta jotta tilat saataisiin säilymään käyttökelpoisina. Sisäilmatyöryhmän kokouksissa käsitellään ilmenneiden ongelmien ratkaisumahdollisuuksia sekä todetaan jo tehtyjen toimenpiteiden toimivuus ja riittävyys. Sivistyspalveluiden päivähoito- ja opetustilojen kasvava tarve luovat paineita kiinteistöjen tilakäytön tehostamiseen. Normaalin kunnossapidon lisäksi laajamittaisempien saneerauksien suunnittelussa otetaan huomioon tilojen tehokas ja monipuolinen käyttömahdollisuus. Tilojen vapautuessa ne pyritään nopeasti jatkojalostamaan, joko palvelemaan kaupungin omia toimintoja tai ulosvuokrattavaksi. Kohteet jotka eivät sovellu kuntonsa tai sijaintinsa puolesta kaupungin ydintoimintaan realisoidaan. Toteutuneiden kustannusten yksityiskohtaisempaan kohdentamiseen oikeille tahoille tarkennetaan edelleen. Uusia kustannuspaikkoja luodaan, kunnossapito- ja kiinteistöhoitohenkilöstön tuntikirjanpitoa ylläpidetään ja laskujen jakoperusteita tarkennetaan edelleen jo tiliöintivaiheessa. Sisäinen ylläpitovuokra on otettu käyttöön 2014 talousarvion laadinnassa. Henkilöstöresurssien riittävyys on edelleen haaste. Sairauslomien sijaistaminen rasittaa jo entisestään tiukkoja resursseja ja aiheuttaa ylikuormitusta. Eläköitymisen johdosta vapautuvat toimet tulisi saada edelleen täytettyä jotta palvelutaso saadaan pysymään edes nykyisellä tasolla. Mitoituksia, toimenkuvia sekä tehtäviä tarkistetaan ja priorisoidaan jatkossakin. Ulkoisia palveluntuottajia käytetään soveltuvilta osin paikkaamaan omia resurssivajauksia. Tiimityöskentelyä tehostamalla, tehtävien priorisoinnilla ja toimenkuvien tarkennuksilla tuottavuus paranee. Henkilöstön jaksaminen ja työkyvyn säilyttäminen on tässä kaiken keskellä se suurin haaste. Olennaiset toiminnalliset riskit Kiinteistöpalveluissa on laadittu sekä siivouksen, että kiinteistöhuollon osalta työpaikkaselvitykset, joissa on selvitetty toiminnan riskit ja työssä esiintyvät altisteet (fysikaaliset, kemialliset ja biologiset altisteet, ergonomia ja henkinen kuormittuminen sekä tapaturmavaarat). Työturvallisuus on kiinteistöpalveluissa kaiken toiminnan lähtökohta ja oleellinen osa henkilöstön perehdytystä. Henkilöstöriskit: - Osaavan, motivoituneen ja koulutetun henkilöstön saatavuus (kiinteistöjen lisääntynyt teknisen huollon tarve. Tilahuoltajien työmenetelmien kehitys). - Henkilöstön työssäjaksaminen (sijaisjärjestelmän puuttuminen) - Kiinteistöjen henkilöturvallisuus (sisäilmaongelmat, talvikunnossapito) - Työtapaturmariskit (putoaminen, liukastuminen, sähkölaitteet, kemikaalialtisteet) Omaisuusriskit: - Äkilliset tuhot (tulipalo, myrsky, tulva, ilkivalta) Tietohallinnon riskit: - Verkon kaatuminen (kiinteistöautomaatio- ja kameravalvontaohjelmien toimintakatkokset) KÄYTTÖTALOUSOSA 73 PAIMION KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA 2015 -2017 Keskeytysriskit: - Infrastruktuurin toimintavarmuus (kaukolämpö, vesi- ja viemäri, sähkö, puhelin- ja tietoverkko, katuverkko) Toiminnalliset tavoitteet Tavoite ja keinot Mittari Tavoite: Kaupungin kiinteistöt ovat kunnossa ja palvelevat käyttäjiä. Keinot: 1) Kiinteistöt kuntokartoitetaan kunnostustarpeen kartoittamiseksi. 2) Palaverit käyttäjien kanssa 3) Siivoustyönmitoitus ajan tasalla 4) Asiakastyytyväisyyskysely 5) Investointihankkeiden toteutuminen Tavoite: Kiinteistöpalvelut toimii taloudellisesti ja tehokkaasti Keinot: 1) Pääoma-arvon määrittäminen sisäisen vuokran määrittämiseksi 2) Rakennusten korjausvelan määrittäminen Tavoite: Jaksava, motivoitunut ja osaava henkilöstö Keinot: 1) Henkilöstöä koulutetaan 2) Kehityskeskustelut käydään vuosittain valmius-% / r-m3 Tunnusluku TA15 TS 16 TS17 70 75 80 >30 >30 >30 90 tehdään 90 ei tehdä 90 tehdään 100 100 100 valmius-% / r-m3 20 25 30 valmius-% / r-m3 10 15 20 >2 >2 >2 50 50 100 kpl/v valmius-% / h-m2 arvostelu 0-5 % kurssit/hlö/v Toteutuma-% KÄYTTÖTALOUSOSA 74 PAIMION KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA 2015 -2017 Toimintaa kuvaavia lukuja 2011 2012 2013 122 276245 63409 39/ 218616 115 273405 62584 37/ 217044 115 274125 61990 37/ 217764 95 266087 61814 37/ 217764 47,07 6/ 6258 40,6 6/ 6258 38,7 6/ 6258 5/ 5898 43,5 48,5 45,7 Sähkö (kWh/r-m3/v) 13,29 11,2 Vesi (m3/r-m3/v) 0,12 0,11 Kiinteistöjen käyttökulut (lämpö+sähkö+vesi) (€/v) 1010971 1008633 Siivottavaa lattiapinta-alaa (h-m2) 33890 36936 79/ 82/ Siivousalasta mitoitettu (%/h-m2) 26543 30398 19,4 0,10 Rakennuksia (kpl) Rakennuksia (r-m3) Rakennuksia (k-m2) Kaukolämpöön liitetty (kpl/r-m3) Kaukolämmön ominaiskulutus (kWh/r-m3/v) Öljylämmitys (kpl/r-m3) Öljylämmön ominaiskulutus (kWh/r-m3/v) Siivousmateriaalikulut (€/m2) Siivoustyövoimakulut (€/m2) 1,04 22,40 0,97 22,78 2014 995602 38668 89/ 34308 Arvio 2015 39609,5 95/ 37 735 1,32 20,52 Kiinteistöpalvelut (1000€) Toimintatuotot ulkoiset tuotot sisäiset tuotot Toimintakulut ulkoiset kulut sisäiset kulut Toimintakate TP 2013 TA 2014 TA 2015 TA15/TA14 muutos-% TA15/TP13 KA-% TS 2016 TS 2017 3 978,9 530,5 3 448,4 3 345,5 3 114,0 231,5 4 074,5 534,2 3 540,4 3 414,6 3 231,0 183,6 4 271,0 454,4 3 816,6 3 497,8 3 396,6 101,3 4,8 % -14,9 % 7,8 % 2,4 % 5,1 % -44,8 % 3,7 % -7,2 % 5,3 % 2,3 % 4,5 % -28,1 % 4 284,6 468,0 3 816,6 3 531,8 3 430,5 101,3 4 298,6 482,1 3 816,6 3 566,1 3 464,9 101,3 633,4 659,9 773,1 17,1 % 11,0 % 752,8 732,5 TEKNINEN LAUTAKUNTA YHTEENSÄ (1000€) Toimintatuotot ulkoiset tuotot sisäiset tuotot Toimintakulut ulkoiset kulut sisäiset kulut Toimintakate TP 2013 TA 2014 TA 2015 TA15/TA14 muutos-% TA15/TP13 KA-% TS 2016 TS 2017 5 757,7 2 212,9 3 544,7 6 129,6 5 809,8 319,8 4 272,7 732,4 3 540,4 4 892,8 4 688,5 204,3 4 514,3 697,7 3 816,6 4 983,0 4 836,3 146,7 5,7 % -4,7 % 7,8 % 1,8 % 3,2 % -28,2 % -10,8 % -34,2 % 3,8 % -9,4 % -8,4 % -27,1 % 4 405,1 588,6 3 816,6 5 066,8 4 920,1 146,7 4 422,7 606,1 3 816,6 5 109,2 4 962,5 146,7 -371,9 -620,1 -468,7 -24,4 % 13,0 % -661,6 -686,4 KÄYTTÖTALOUSOSA 75 PAIMION KAUPUNKI TOIMIELIN Tehtävä (Tulosalue) Vastuuhenkilö TALOUSSUUNNITELMA 2015 -2017 Ympäristölautakunta Kaavoitus Juha Suominen Toiminta-ajatus Kaavoituspalveluiden toiminta-ajatuksena on kuntalaisten tarpeiden mukaisesti ja osoitetuilla voimavaroilla edistää kestävän kehityksen periaatteiden mukaisen, viihtyisän, virikkeisen, turvallisen, laadukkaan ja taloudellisen asuin-, työ- ja vapaa-ajanympäristön rakentumista. Tätä toteutetaan ohjaamalla alueiden käyttöä. Toimintakuvaus Toiminta käsittää sekä asemakaavoitusta että yleispiirteisempää suunnittelua. Maankäytönsuunnittelu hoidetaan pääosin omana työnä, tarvittaessa myös ostopalveluna omien resurssien puutteessa. Vuosittain on vireillä olevia hankkeita 2-4. Henkilöstön määrä on 1,8. Ympäristöanalyysi Vistan osayleiskaava on saanut lain voiman suuremmaksi osin. Turun hallinto-oikeus kumosi kaupunginvaltuuston päätöksen seututeiden 110 ja 181 risteysalueen P-1 ja TP-1 alueiden osalta sekä Hellbergin ja Hossilantien päässä olevan AP/sy/res –alueen osalta. Lisäksi kumottiin ehdotusvaiheen nähtävillä olo ajan jälkeen lisätyt rakennussuojelukohteet. Asian käsittelyä jatketaan korkeimmassa hallinto-oikeudessa. Huso-Pöylän tuulivoimapuiston osayleiskaavan kaupunginvaltuusto hyväksyi kesäkuussa 2014. Kaavasta jätettiin valituksia ja asian käsittely on Turun hallinto-oikeudessa. Asemakaavahankkeista Apilatie 10 asemakaavanmuutos on vahvistunut keväällä. Eri käsittelyvaiheissa ovat Hanhijoen asemakaavan muutos, Juliuksentien asemakaava ja asemakaavan muutos, Kisatien asemakaavan muutos, Puranpojantien asemakaava ja asemakaavan muutos, Naskarlan asemakaavan muutos. Kaupunki hankki maanomistusta Tiilitehtaantieltä, voimassa olevassa kaavassa alueelle on osoitettu noin kuusi hehtaaria rakennusmaata, joka ei ole vielä toteutunut. Alueen uudelleen kaavoittaminen on tarkoitus aloittaa vuoden 2015 aikana. Vistan osayleiskaavassa kaupungin omistuksessa olevaa asemakaavoittamatonta asumiseen tarkoitettua aluetta on 46 ha ja työpaikka-aluetta 7 ha. Olennaiset toiminnalliset riskit Kaavaprosessissa riskit kohdistuvat kaavaprosessin pitkittymiseen ja vahvistumiseen erilaisten selvitysten puutteellisuuksista johtuen tai niihin kohdistuvista valituksista johtuen. Kaavoituksessa toiminnalliset riskit ovat henkilöstön sairastumiseen ja työssä jaksamiseen liittyviä. Pitkäaikaisissa sairaustapauksissa kaavoitustyöt keskeytyvät todennäköisesti kokonaan, jos ei sijaiseksi saada pätevää kaavoitusalan henkilöä. KÄYTTÖTALOUSOSA 76 PAIMION KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA 2015 -2017 Tietojärjestelmien ja tietoturvaan liittyvät riskit vaikuttavat olennaisesti niiden töiden etenemiseen jotka tehdään tietokoneella. Tärkeää on että kaikki työt talletetaan verkkoasemalle josta tietohallinto tekee päivittäin varmuuskopiot Toiminnalliset tavoitteet Tunnusluku TA15 TS16 Tavoite Mittari Tehokkaan, laadukkaan ja kustannustietoisen toiminnan kautta tuotettu viihtyisä ja turvallinen elämänympäristö 1. Kaavakkeiden ja lomakkeiden uusiminen ja kehittäminen kpl/v 2 2 2 pv/v toteut. % 4 100 4 100 4 100 Ammattitaitoinen ja motivoitunut henkilöstö 1. Koulutuspäivät 2. Kehityskeskustelut käydään Hyvä tiedonkulku ja yhtenäiset toimintatavat 1. Kaupungin ja viranomaisten väliset palaverit 2. Kaupungin sisäiset kaavoituspalaverit 3. Kaavoituskatsaus kpl/v kpl/v TS17 4 4 4 10 10 10 laaditaan laaditaan laaditaan Monipuolinen tonttitarjonta kysyntää vastaavasti 1. Kaupungin tonttivaranto (myyntivalmiit) 2. Kaupungin tonttivaranto (kunn.tek. puuttuu) 3. kpl/v kpl/v KÄYTTÖTALOUSOSA 77 20 50 20 40 20 40 PAIMION KAUPUNKI TOIMIELIN Tehtävä (Tulosalue) Vastuuhenkilö TALOUSSUUNNITELMA 2015 -2017 Ympäristölautakunta Paikkatieto Virpi Lindvall Toiminta-ajatus Paikkatietopalvelut tuottaa luotettavaa mittaus-, rekisteri- ja paikkatietoaineistoa päätöksenteon pohjaksi ja sisäisten ja ulkoisten asiakkaiden tarpeisiin. Toimintakuvaus Paikkatietopalvelut palvelee kaupunkilaisia ja kaupunginviraston eri hallintokuntia paikkatieto- ja mittausasioissa. Paikkatietopalvelujen keskeisiä tehtäviä ovat digitaalisen pohjaja johtokartan ylläpito, karttoihin, suunnitelmiin ja kiinteistökauppoihin liittyvät arkistointityöt, kaupungin maaomistuksen lainhuudatus sekä paikkatiedollinen ylläpito, kiinteistöjen muodostamiseen liittyvät mittaukset ja seuranta, rakennuspaikan merkinnät, rakennuslupiin ja kunnallistekniikan rakentamiseen liittyvät tehtävät sekä taloushallinnon osatehtävät. Henkilöstön määrä 1,9. Ympäristöanalyysi Kiinteistöihin, karttoihin ja eri rekistereihin liittyvän tiedon tuottamista ja hallintaa tehdään yhteistyössä omien hallintokuntien, valtion viranomaisten ja muiden alueen kuntien kanssa. Mittausteknikko hoitaa rakennusluvassa määrätyt rakennuspaikan merkinnät. Myös kaupungin omat pienimuotoiset mittaustyöt tehdään omin voimin ja kaupunkilaisia palvellaan moninaisissa asioissa. Yleisten alueiden lohkomisia jatketaan yhteistyössä Maanmittauslaitoksen kanssa. Päätös kaavan pohjakartan korkeusjärjestelmän muutoksesta N60‒N2000 on tehty vuonna 2010 ja tämä hanke on tarkoitus saada vihdoin päätökseen. Ohjelmistojen ja laitteiden muutoksiin sekä korjaustarpeisiin pyritään varautumaan. Mahdollisista ohjelmistomuutoksista haetaan työajan säästöjä ja resurssien vapauttamista muihin töihin. Luodut tietokannat ja kartta-aineistot pyritään pitämään ajan tasalla jatkuvalla täydennystyöllä vaikka kiristyvä talousarvio ja mahdolliset talkoovapaat aiheuttavat painetta ylläpitotyöhön. Tulevalla talousarviokaudella kausityöntekijä tai harjoittelija pystyisi kartoittamaan pohjakartalle olennaisia täydennyksiä, jatkamaan johtokartan kartoitusta ja RTK-mittauslaitteen käyttöaste paranisi tämän myötä. Olennaiset toiminnalliset riskit Paikkatietoalalla suurimpina riskeinä voidaan nähdä tietojärjestelmien toiminnan häiriöt, niin toimistossa kuin maastotyössäkin. Ohjelmistojen päivittyminen ja tämän myötä henkilöstön osaamisen heikentyminen on myös mahdollinen uhka. Tietoteknisissä ongelmissa budjetin riittämättömyys voi tulla vastaan sekä ohjelmien hankinnassa että koulutuksen mahdollistamisessa. Kovaa vauhtia kehittyvä työympäristö saattaa vaikuttaa henkilöstön jaksamiseen. Pitkäaikaiset sairastumiset heikentävät toiminnan laatua, mutta välttämättömät työtehtävät pystytään hoitamaan kollegoiden ja tarvittaessa ostopalveluiden turvin. KÄYTTÖTALOUSOSA 78 PAIMION KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA 2015 -2017 Toiminnalliset tavoitteet Tunnusluku TA15 TS16 TS17 Tavoite Mittari Tehokkaan, laadukkaan ja kustannustietoisen toiminnan kautta tuotettu ajantasainen ja informatiivinen toimintaympäristö 1. Hinnaston ja lomakkeiden pitäminen ajan tasalla 2. Pohjakartan täydennys ja päivitys 3. Yleisten alueiden lohkominen päivitys alue/v alue/v päivitys 2 2 päivitys 2 2 päivitys 2 2 pv/v toteut. % 3 100 3 100 3 100 kpl/v 2 2 2 Ammattitaitoinen ja motivoitunut henkilöstö 1. Koulutuspäivät 2. Kehityskeskustelut käydään Hyvä tiedonkulku ja yhtenäiset toimintatavat 1. Lähikuntien mittaushenkilöiden väliset palaverit KÄYTTÖTALOUSOSA 79 PAIMION KAUPUNKI TOIMIELIN Tehtävä (Tulosalue) Vastuuhenkilö TALOUSSUUNNITELMA 2015 -2017 Ympäristölautakunta Rakennusvalvonta Jarmo Virta Toiminta-ajatus Rakennusvalvontapalveluiden toiminta-ajatuksena on kuntalaisten tarpeiden mukaisesti ja osoitetuilla voimavaroilla edistää kestävän kehityksen periaatteiden mukaisen, viihtyisän, virikkeisen, turvallisen, laadukkaan ja taloudellisen asuin-, työ- ja vapaaajanympäristön rakentumista. Tätä toteutetaan ohjaamalla rakentamista ja valvomalla rakennettua ympäristöä. Toimintakuvaus Rakennusvalvonta huolehtii, että rakennus tai rakennuskohde täyttää käyttötarkoituksen edellyttämällä tavalla rakenteiden lujuuden, paloturvallisuuden, hygienian, terveyden ja ympäristön, käyttöturvallisuuden, meluntorjunnan sekä energiatalouden ja lämmöneristyksen perusvaatimukset. Rakennusvalvonnan tehtäväkenttään kuuluu lupa- ja ilmoitusasioiden käsittely ja valmistelu, lupien valvonta katselmusten, tarkastusten ja asiapapereiden avulla, sekä valmiiden rakennusten ja niiden ympäristöjen jatkuva valvonta. Rakentajien ohjauksella ja neuvonnalla on merkittävä osuus rakennusvalvonnan työkentässä. Kaavoilla määrättyjen asioiden toteuttamisen valvonta. Suunnittelutarveratkaisu- ja poikkeuslupahakemusten valmistelu. Maa-aineslupien valmistelu ja valvonta. Jätevesiasetuksen mukaisten lupien käsittely ja valvonta. Henkilöstön määrä on 2,3. Ympäristöanalyysi Palvelujen kysyntä on edelleen erittäin vilkasta ja yksityiskohtaisempaa. Maankäyttö- ja rakennuslaki painottaa entistä enemmän ympäristönsuojelullisia ja lämpötaloudellisia seikkoja ja viranomaisvalvonta kohdistuu hankkeen aloitus- ja valmistumisvaiheisiin, jolloin rakennuttajan vastuu on kasvanut. Rakennusjärjestyksen ajan tasalla pitämisellä pyritään soveltamaan lainsäädännössä ja muissa määräyksissä tapahtuvat muutokset Paimion olosuhteilta vastaavaksi. Olennaiset toiminnalliset riskit - sairastumiset (pitkäaikaiset), myös muilla sektoreilla vaikutusta rakennusvalvonnan toiminnallisiin riskeihin esim. paikkatietokäsittelijä, mittausteknikko. kaavoitusinsinööri eläköityminen (tarkastajat, tsto-työntekijä jo osa-aikaeläkkeellä) työssä jaksaminen pystyä toimimaan työmailla resurssipula tietojärjestelmien toimivuus ja luotettavuus arkistointitilojen riittävyys Kaupunginjohtajan käsittelyssä lisätty tavoite: Rakennustarkastajan eläköitymisen johdosta selvitetään mahdollisuus osallistua alueelliseen rakennustarkastukseen. Mahdollinen rakennustarkastuksen alueellinen yhteistyö sisältäisi toteutuessaan myös ympäristönsuojelun. KÄYTTÖTALOUSOSA 80 PAIMION KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA 2015 -2017 Toiminnalliset tavoitteet Tavoite Mittari TA15 Tunnusluku TS16 TS17 Tehokkaan, laadukkaan ja kustannustietoisen toiminnan kautta tuotettu viihtyisä ja turvallinen elämänympäristö 1. Rakennusluvan käsittelyaika vko/lupa 3 2. Kaavakkeiden ja lomakkeiden uusiminen ja kehittäminen kpl/v 2 3. Rakennusvalvonnan taksat tarkistetaan säännöllisesti tarkistettu tarkistettu 4. Keskeneräiset rakennushankkeet kpl/v 500 3 2 450 3 2 450 Ammattitaitoinen ja motivoitunut henkilöstö 1. Koulutuspäivät 2. Kehityskeskustelut käydään pv/v toteut. % 8 100 8 100 8 100 Hyvä tiedonkulku ja yhtenäiset toimintatavat 1. Kuntien väliset palaverit kpl/v 2 2 2 KÄYTTÖTALOUSOSA 81 PAIMION KAUPUNKI TOIMIELIN Tehtävä (Tulosalue) Vastuuhenkilö TALOUSSUUNNITELMA 2015 -2017 Ympäristölautakunta Ympäristönsuojelu Sinikka Koponen-Laiho Toiminta-ajatus Ympäristönsuojelun toiminta-ajatus on osoitetuilla voimavaroilla ylläpitää ja edistää kunnassa kestävän kehityksen periaatteiden mukaista, luonnonympäristöltään monimuotoista, terveellistä, viihtyisää ja laadukasta elinympäristöä. Tätä toteutetaan harjoittamalla ennaltaehkäisevää ympäristönsuojelutyötä, valvomalla luvanvaraisia toimintoja ja jakamalla tietoa asukkaille. Toimintakuvaus Ympäristölautakunta toimii ympäristönsuojelulain tarkoittamana kunnan ympäristönsuojelu- ja ulkoilulain tarkoittamana leirintäalueviranomaisena 1.1.2013 alkaen. Ympäristönsuojelun tulosalueeseen kuuluu ympäristönsuojelulain ja jätelain mukaisten lupien ja ilmoitusten käsittely ja valvonta; lausuntojen antaminen; jätehuollossa valvontatehtävät ja mm. roskaantumiseen liittyvät tarkastukset; vesihuoltolain mukaisten vapautushakemusten käsittely; hajajätevesiasetuksen mukaiset valvonta- ja neuvontatehtävät; kestävän kehityksen edistäminen; ympäristön tilan seuranta (esim. vesistöjen tilan seuranta tutkimuksin); nitraattiasetuksen valvonta (eläinsuojat ja lantalat); tiedotus ja neuvonta puhelimitse, kaupungin www-sivuilla, paikallislehden välityksellä ja julkaisuin. Henkilöstön määrä on 1,1. Ympäristöanalyysi Hajajätevesiasetus (209/2011) työllistää edelleen runsaasti. Erityisesti hajaasutusalueiden asukkaiden neuvonnalla on akuutti tarve asetuksen siirtymäkauden päättymiseen vuoteen 2016 saakka. Asiantuntija-apua neuvontaan saadaan osallistumalla Valonian (Varsinais-Suomen kestävän kehityksen ja energia-asioiden palvelukeskuksen) haja-asutusalueiden jätevesineuvontahankkeeseen, johon myös jatkossa on perusteltua osallistua. Valvontaa tehostetaan, jotta haja-alueen kiinteistöjen jätevesijärjestelmien uusiminen asetuksen edellyttämälle tasolle tehostuu ja vauhdittuu nykyisestä. Vesihuoltolaitoksen ja jätevesiosuuskuntien toiminta-alueiden vahvistaminen vuonna 2012 toi lisää vesihuoltolain mukaisia tehtäviä kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle mm. vapautushakemusten muodossa: liittymisvelvollisuudesta vapauttamisesta päättämisen ja valvontaviranomaisena toimimisen. Valvontaa tehostetaan, jotta vahvistetuilla toiminta-alueilla sijaitsevat kiinteistöt liittyvät vesi- ja viemäriverkostoihin. Jätehuollossa valvontaviranomaista työllistävät jatkuvasti mm. roskaamisasiat ja hyötyjätepisteiden väärinkäytökset. Ympäristönsuojelulain uudistus (voimaan 1.9.2014) ja vesihuoltolain uudistus (voimaan 1.9.2014) aiheuttavat viranhaltijan koulutustarvetta. Asukkaiden yhteydenottokynnyksen madaltuminen ympäristöasioissa tuo mukanaan paljon asiakaskontakteja ja neuvontatyötä puhelimitse. Valitukset ja kantelut työllistävät jatkuvasti enemmän ja ovat pitkäaikaisia projekteja. KÄYTTÖTALOUSOSA 82 PAIMION KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA 2015 -2017 Olennaiset toiminnalliset riskit - tietojärjestelmiin ja tietoturvaan liittyvät riskit (häiriöttömyys, käytettävyys, ohjeistus) henkilöstöriski (työssä jaksaminen, ei sijaistusta esim. sairauspoissaolon ajaksi) ympäristöonnettomuuksien aiheuttamat riskit (esim. pohjavesialueen, maaperän tai vesistön pilaantuminen) Toiminnalliset tavoitteet Tavoite Mittari TA15 Tehokkaan, laadukkaan ja kustannustietoisen toiminnan kautta tuotettu viihtyisä ja terveellinen elinympäristö 1. Ympäristölupien ja ilmoitusten (YSL, JäteL) käsittelyaika/lupa 3 kk laadukas ja joutuisa käsittely 2. Haja-alueen viemäriverkoston ulkopuolisten kiinteistöjen jätevesien käsittelyn tehostaminen %:lla kiinteistöis30 % tä järjestelmä uusittu tai liitytty osuuskunnan viemäriin 3. Osallistuminen Valonian jätevesineuvontaosallistuminen osall. palveluhankkeeseen Tunnusluku TS16 TS17 2,5 kk 2,5 kk 50 % 90 % osall. osall. Ammattitaitoinen ja motivoitunut henkilöstö 1. Koulutuspäivät pv/v 2 2 2 Hyvä tiedonkulku ja yhtenäiset toimintatavat 1. Kuntien väliset palaverit ymp.suojelutehtävissä kpl/v 2 2 2 YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA YHTEENSÄ (1000€) Toimintatuotot ulkoiset tuotot sisäiset tuotot Toimintakulut ulkoiset kulut sisäiset kulut Toimintakate TP 2013 TA 2014 TA 2015 TA15/TA14 muutos-% TA15/TP13 KA-% TS 2016 TS 2017 141,2 137,5 3,7 531,2 511,5 19,8 151,0 148,8 2,2 609,1 559,5 49,5 156,9 156,9 0,0 600,7 554,6 46,1 3,9 % 5,5 % 0,0 % -1,4 % -0,9 % -7,0 % 5,6 % 7,1 % -50,0 % 6,5 % 4,2 % 66,7 % 161,6 161,6 0,0 606,2 560,1 46,1 166,5 166,5 0,0 611,8 565,7 46,1 -390,1 -458,1 -443,8 -3,1 % 6,9 % -444,6 -445,3 . KÄYTTÖTALOUSOSA 83 PAIMION KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA 2015 -2017 TULOSLASKELMAOSA TULOSLASKELMAOSA Tehtävä (Tulosalue) Vastuuhenkilö VUOSILLE 2015 - 2017 Toimintakuvaus Tuloslaskelmaosassa esitetään kaupungin yhteinen rahoitus: verotulot, valtionosuudet sekä rahoitustulot ja –menot (korot ja muut rahoitusmenot ja –tulot). Kuntalain 65 §:ssä säädetään talouden tasapainosta seuraavasti: Taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen enintään neljän vuoden pituisena suunnittelukautena, jos talousarvion laatimisvuoden taseeseen ei arvioida kertyvän ylijäämää. Jos taseen alijäämää ei saada katetuksi suunnittelukautena, taloussuunnitelman yhteydessä on päätettävä yksilöidyistä toimenpiteistä (toimenpideohjelma), joilla kattamaton alijäämä katetaan valtuuston erikseen päättämänä kattamiskautena (alijäämän kattamisvelvollisuus). Ympäristöanalyysi Verotulot Paimion tuloveroprosentiksi vuodelle 2015 esitetään vahvistettavaksi 20,75 %, joka tarkoittaa 0,50%-yksikön korotusta. Vuoden 2014 kunnallisverotulojen arvioidaan vähenevän noin 1,1 milj. euroa (-3,1 %) vuoteen 2013 verrattuna, huolimatta tehdystä veronkorotuksesta. Vuoden 2013 joulukuun tilitys oli poikkeuksellisen suuri ja verotulot kasvoivat kokonaisuutena vuoteen 2012 verrattuna paljon eli 8,3%. Vuoden 2015 tuloverojen kasvuksi, ilman veron korotusta, on arvioitu +2,8% (n.1,0milj. euroa), eikä sillä päästäisi 2013 tasolle. Ehdotetun veronkorotuksen vaikutus ensimmäisenä vuotena on 900.000 euroa ja sen jälkeen noin miljoona euroa vuodessa. Suunnitelmavuosille arvioidaan noin 3 % kunnallisverojen kasvu, joka on hieman Kuntaliiton arviota varovaisempi. Yleisen kiinteistöveron sekä vakituisten asuinrakennusten kiinteistöveron laissa säädettyjä ala- ja ylärajoja korotetaan 1.1.2015 alkaen. Yleisen kiinteistöveron osalta korotus rajoihin on 0,2 prosenttiyksikköä. Alaraja tulee siis olemaan 0,8 % ja yläraja 1,55 %. Vakituisten asuinrakennusten kiinteistöveroprosentin osalta korotus on 0,05 prosenttiyksikköä uuden alarajan ollessa siten 0,37 % ja ylärajan 0,8 %. Kiinteistöverolain 13 §:n muotoilua tullaan muuttamaan niin, että muiden asuinrakennusten veroprosentti voidaan määrätä kunnassa erikseen vastaamaan kunnan yleistä kiinteistöveroprosenttia, vaikka se olisi enemmän kuin 0,60 prosenttiyksikköä yli kunnan määräämän vakituisten asuinrakennusten veroprosentin. Talousarvioesitys sisältää kiinteistöveroprosenttien korotuksen siten, että suhde alarajoihin pysyy suunnilleen samansuuruisena. Yhteisöverotulojen kehitykseen vaikuttaa merkittävästi yleisen taloudellisen tilanteen kehittyminen. Vuoden 2015 yhteisöveron jako-osuudet määritellään 50 %:sesti 2013 ja 50 %:sesti vuoden 2012 verotietojen perusteella. Kuntaryhmän osuus yhteisöveroista on vuonna 2014 35,56%, vuosina 2015 se on 36,36%, mutta 2016 se pudonnee 30,3%:iin. Vuoden 2014 yhteisöverotilitykset jäänevät noin 1,0 milj. euroon. Se on 0,2 milj. euroa alle talousarvion ja vajaan 0,2 milj. euroa edellistä vuotta vähemmän. Vuosien 2015 - 2017 yhteisöverotilitysten arvioidaan pysyvän noin miljoonan euron tietämillä. __________________________________________________________________________ TULOSLASKELMASOSA 84 PAIMION KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA 2015 -2017 Valtionosuudet Vuoden 1.1.2015 alusta tulee voimaan valtionosuusuudistus, jolla pyrittiin yksinkertaistamaan järjestelmää. Laskentakriteerien määrä väheni merkittävästi, väestön ikärakenteen painoarvo laski ja vastaavasti sairastavuuden painoarvo nousi. Uudistuksessa muutettiin myös valtionosuuksien verotulotasauksen kriteerejä: jatkossa tasausta maksavia kuntia on entistä vähemmän. Uudistuksen myötä Paimio siirtyy verotulotasauksen maksajasta saajaksi. Talousarviossa olevat summat perustuvat valtiovarainministeriön kuntaosaston 24.9.2014 päivättyyn ennakkotietoon. Suunnitelmavuosilla valtionosuuksien on arvioitu pysyvän ennallaan. Toiminnalliset riskit Yleisen taloudellisen tilanteen (työllisyyden ja työttömyyden) kehittyminen vaikuttaa tuloverokertymään ja viiveellä myös yhteisöverokertymään. Valtion menoleikkaukset vaikuttavat kuntien talouteen niukentuvina valtionosuuksina. Tuloslaskelma (1.000 e) TP2013 TA2014 TA 2015 53 250,1 53 062,0 54 041,5 859,6 614,0 592,0 52 390,5 52 448,0 53 449,5 TP2013 19,75 % 36 497,8 1 191,4 1 567,5 39 256,7 TA2014 20,25 % 36 650,0 1 200,0 1 650,0 39 500,0 TA 2015 20,75 % 37 600,0 1 090,0 2 050,0 40 740,0 TS 2016 20,75 % 39 000,0 970,0 2 107,9 42 077,9 TS 2017 20,75 % 40 300,0 1 000,0 2 175,7 43 475,7 14 907,5 -547,7 95,6 15 004,0 -868,0 96,0 11 726,0 1 370,0 370,5 11 800,0 1 700,0 11 900,0 1 700,0 -1 294,5 -1 291,0 -950,0 -1 000,0 -1 000,0 13 161,0 12 941,0 12 516,5 12 500,0 12 600,0 Korkotulot Korkomenot 12,4 541,4 26,0 600,0 210,0 580,0 410,0 590,0 410,0 600,0 Muut rahoitustulot* Muut rahoitusmenot* 820,1 318,2 595,0 14,0 575,0 12,0 575,0 12,0 575,0 12,0 Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Perustelut - Kunnallisvero - Osuus yhteisöverosta - Kiinteistövero Verotulot yhteensä Valtionosuudet - Peruspalvelut "yhdenputken vo" - Verotulotasaus - Järjestelmätasaus - Opetus- ja kulttuuritoimen muut valtionosuudet - Harkinnan varainen vo korotus Valtionosuudet yhteensä TS 2016 55 562,9 57 060,7 602,0 612,0 54 960,9 56 448,7 *eriin sisältyy Vesihuoltolaitoksen peruspääoman korko 309.000 euroa 2013. TULOSLASKELMAOSA 85 TS 2017 PAIMION KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA 2015 -2017 INVESTOINTIOSA TOIMIELIN Tehtävä Vastuuhenkilö 32 Kaupunginhallitus Investoinnit Jari Jussinmäki (1000€) 8120 Kiinteä omaisuus Investointimenot Investointitulot INVESTOINTISUUNNITELMA 2016 2017 2018 2019 20,0 20,0 20,0 20,0 120,0 120,0 120,0 120,0 TP 2013 44,8 7523,5 TA 2014 20,0 200,0 TA 2015 20,0 120,0 -7478,7 -180,0 -100,0 -100,0 -100,0 -100,0 -100,0 TP 2013 TA 2014 TA 2015 2016 2017 2018 2019 Investointimenot Investointitulot 81,5 0,0 97,0 0,0 80,0 0,0 65,0 0,0 15,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Nettomeno 81,5 97,0 80,0 65,0 15,0 0,0 0,0 25,0 15,0 Nettomeno UUSINVESTOINNIT varaus pienehköjen maaalueiden hankintaan Tulot = tonttien ja käyttöomaisuuden myynti (kirjanpitoarvo kirjataan tuloksi investointiosaan, myyntivoitto tuloslaskelmaan käyttöomaisuuden myyntivoittotilille) 8140 Irtain omaisuus UUSINVESTOINNIT julkaisujärjestelmä (intranet) Henkilöstöjärjestelmän uusiminen ml. web tallennus Tietoturvasuunnitelma Kokonaisarkkitehtuuri 15,0 15,0 LAAJENNUSINVESTOINNIT tietoliikenneyhteyksien parantaminen virtuaaliympäristön parantaminen 40,0 15,0 20,0 15,0 8170 Arvopaperit TP 2013 TA 2014 TA 2015 2016 2017 2018 2019 Investointimenot Investointitulot 10810,0 38,1 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Nettomeno 10771,9 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 TA 2014 117,0 200,0 -83,0 TA 2015 100,0 120,0 -20,0 2016 85,0 120,0 -35,0 2017 35,0 120,0 -85,0 2018 20,0 120,0 -100,0 2019 20,0 120,0 -100,0 KAUPUNGINHALLITUS YHTEENSÄ (1000€) Investointimenot Investointitulot Nettomeno TP 2013 10936,3 7561,6 3374,6 __________________________________________________________________________ INVESTOINTIOSA 86 PAIMION KAUPUNKI TOIMIELIN Tehtävä Vastuuhenkilö TALOUSSUUNNITELMA 2015 -2017 34 Sosiaali- ja terveyslautakunta Investoinnit Merja Valindas (1000€) 8220 Irtain omaisuus INVESTOINTISUUNNITELMA TP 2013 TA 2014 TA 2015 2016 2017 2018 2019 Investointimenot 0,0 200,0 0,0 200,0 0,0 0,0 0,0 Investointitulot 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Nettomeno 0,0 200,0 0,0 200,0 0,0 0,0 0,0 UUSINVESTOINTI Kotihoidon tilojen hankinta senioritalosta INVESTOINTIOSA 87 PAIMION KAUPUNKI TOIMIELIN Tehtävä Vastuuhenkilö TALOUSSUUNNITELMA 2015 -2017 35 Koulutuslautakunta Investoinnit Jukka Talka (1000€) Koulut 8330 Irtain omaisuus Investointimenot Investointitulot Nettomeno INVESTOINTISUUNNITELMA TP 2013 TA 2014 TA 2015 2016 2017 2018 2019 44,9 150,0 100,0 60,0 35,0 35,0 35,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 44,9 150,0 100,0 60,0 35,0 35,0 35,0 LAAJENNUSINVESTOINNIT Jokelan koulun rakennusten 1 ja 3 peruskorjaukseen liittyvään kalustamiseen varataan 30 000 euroa 2015 ja 25.000 vuodelle 2016. Vistan koulun kalustamisen vuosittainen määräraha voidaan määritellä sen jälkeen, kun koulun peruskorjauksen vaiheistamisen aikataulu on tiedossa. KORVAUSINVESTOINNIT Opetusympäristön pitäminen ajanmukaisena niin, että se pystyy vastaamaan nyky-yhteiskunnan haasteisiin ja täyttämään opetussuunnitelmissa asetetut vaatimukset kaluston, opetusvälineiden yms. suhteen. Normaalit tvt-laitteet ja digiaikana tarvittavat lisälaitteistot reitittimineen vaativat lisärahoitusta, minkä lisäksi koulujen luokkahuonekalustusta on ajoittain uusittava. Koulujen kalusteiden ja tvt-laitteiden hankintaa varataan 70.000 euroa vuodelle 2015 ja sen jälkeen vuosittain 35 000 euroa. Koulupalveluiden tvt-suunnitelma valmistellaan vuoden 2015 aikana. UUSINVESTOINTI Ruokapalvelut 8335 Irtain omaisuus TP 2013 TA 2014 TA 2015 2016 2017 2018 2019 Investointimenot 8,1 0,0 0,0 15,0 15,0 15,0 0,0 Investointitulot 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Nettomeno 8,1 0,0 0,0 15,0 15,0 15,0 0,0 LAAJENNUSINVESTOINNIT Tapiolan päiväkodin laajennuksen yhteyteen on varattava määräraha päiväkodin jakelukeittiön kalustamiseen KORVAUSINVESTOINNIT Ts 2016-18 on vuorossa Paltan Padan keittiön laitteiston uusiminen. UUSINVESTOINTI INVESTOINTIOSA 88 PAIMION KAUPUNKI TOIMIELIN Tehtävä Vastuuhenkilö TALOUSSUUNNITELMA 2015 -2017 35 Koulutuslautakunta Investoinnit Jukka Talka INVESTOINTISUUNNITELMA Päivähoito 8230 Irtain omaisuus TP 2013 TA 2014 TA 2015 2016 2017 2018 2019 15,9 21,0 10,0 10,0 10,0 10,0 10,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 15,9 21,0 10,0 10,0 10,0 10,0 10,0 Investointimenot Investointitulot Nettomeno LAAJENNUSINVESTOINNIT Tapiolan päiväkodin laajennuksen yhteyteen on varattava laajennusosan kalustamista varten määräaha, joka määritellään laajennuksen ajankohdan ja suunnitelman tarkennuksen jälkeen. KORVAUSINVESTOINNIT Päivähoitoyksiköiden kasvu- ja oppimisympäristöjen pitäminen ajanmukaisena niin, että ne pystyvät vastaamaan nykyajan haasteisiin ja opetussuunnitelmien vaatimuksiin kaluston, toiminta- ja opetusvälineiden ym. suhteen. Määrärahaa varataan vuosittain 10.000 euroa. UUSINVESTOINTI KOULUTUSLAUTAKUNTA YHTEENSÄ (1000€) Investointimenot Investointitulot Nettomeno TP 2013 TA 2014 TA 2015 2016 2017 2018 2019 68,9 171,0 110,0 85,0 60,0 60,0 45,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 68,9 171,0 110,0 85,0 60,0 60,0 45,0 INVESTOINTIOSA 89 PAIMION KAUPUNKI TOIMIELIN Tehtävä Vastuuhenkilö TALOUSSUUNNITELMA 2015 -2017 36 Sivistys- ja vapaa-aikalautakunta Investoinnit Marja Turpeinen (1000€) 8340 Irtain omaisuus INVESTOINTISUUNNITELMA TP 2013 TA 2014 TA 2015 2016 2017 2018 2019 Investointimenot 0,0 0,0 35,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Investointitulot 0,0 0,0 15,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Nettomeno 0,0 0,0 20,0 0,0 0,0 0,0 0,0 LAAJENNUSINVESTOINNIT KORVAUSINVESTOINNIT Kirjaston tilauudistus UUSINVESTOINTI Investointisuunnitelmaan sisällytetään kirjastopalveluille 20 000 euroa. Lisäksi AVI:lta haetaan 15 000 euroa, jolloin investointikustannus on kokonaisuudessaan 35 000 euroa. Rahalla toteutetaan kirjaston palvelujen kehittäminen seuraavasti: 1. Tehdään ulkoseinään palautusluukku, jotta aineiston palauttaminen on mahdollista kaupungintalon ollessa suljettuna. 2. Nykyinen palvelutiski puretaan ja sen tilalle tehdään toimivampi tiskiratkaisu. Näin saadaan tiskillä tapahtuvan työn suunta käännettyä asiakasystävällisemmäksi ja fyysisesti vähemmän kuormittavaksi. Lisäksi tiskin paikkaa siirretään sisemmälle kirjastoon, mikä lisää kirjaston asiakastilaa. 3. Hankitaan palautusautomaatti, mikä tehostaa itsepalvelua ja vapauttaa henkilökuntaa asiakaspalveluun. INVESTOINTIOSA 90 PAIMION KAUPUNKI TOIMIELIN Tehtävä Vastuuhenkilö TALOUSSUUNNITELMA 2015 -2017 38 Tekninen lautakunta Investoinnit Markku Kylén (1000€) 8410 Talonrakennus INVESTOINTISUUNNITELMA TA 2015 TA 2014 2016 2017 2018 2019 UUSINVESTOINNIT LAAJENNUSINVESTOINNIT KORVAUSINVESTOINNIT Jokelan koulu ja lukio Investointimenot Investointitulot Nettomeno 355,0 0,0 355,0 265,0 0,0 265,0 355,0 265,0 1 205,0 3 000,0 0,0 1 205,0 0,0 3 000,0 3 000,0 3 150,0 580,0 0,0 580,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 3 150,0 0,0 2 160,0 150,0 0,0 3 150,0 0,0 0,0 0,0 2 160,0 0,0 150,0 Perustelut: 5. vaihe (rak. 1 ja 3) (355,0 + 265,0) Vistan koulun peruskorjaus Investointimenot Investointitulot Nettomeno Perustelut: 2. vaihe (yläkoulu, 6.150,0) 3. vaihe (Kivikoulu) 1 980,0 Suunnittelutyön 2. vaihe 180,0 INVESTOINTIOSA 91 150,0 PAIMION KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA 2015 -2017 TOIMIELIN 38 Tekninen lautakunta Tehtävä Vastuuhenkilö Investoinnit Markku Kylén (1000€) 8410 Talonrakennus Muut kohteet Investointimenot Investointitulot Nettomeno TA 2014 TA 2015 311,0 0,0 311,0 235,0 30,0 205,0 INVESTOINTISUUNNITELMA 2016 2017 2018 0,0 0,0 0,0 393,0 0,0 393,0 75,0 0,0 75,0 2019 591,0 40,0 551,0 KORVAUSINVESTOINNIT Sähkömiehentie 2: - Liikuntasalin san. Vanhainkoti: - Paloilmoitin + hoitajakutsujärj. san. - C-osan ikkunat - B-osan julkisivurappauksen korj. + vesikattojen huoltomaalaus Paloasema: - Märkätilojen saneeraus - Julkisivurappauksen korjaus 180,0 85,0 28,0 150,0 20,0 120,0 Ala-Vistan päiväkoti: - Aita + so-korj. + pihan svv Koulujen pihakunnostus 2 kpl 80,0 20,0 70,0 Hanhijoen k.+pk. vesik. maalaus 75,0 Kriivarin päiväkoti: - Sisäp. maalaus+ovet+lattiap. - Huopakatteen uus. (myös koulu) Lempilän pk.: - Ulkomaalaus 40,0 116,0 28,0 Tillintuvan pk.+pihan asf.(avustus 50%) Marjaniemen saunan perusk., Paimion osuus (edellytyksenä avustus 50 %) 80,0 60,0 Pihakalusteet, koulut ja pk:t Jokelan pk:n märkätilat 70,0 25,0 25,0 TA 2014 TA 2015 TS 2016 TS 2017 3 415,0 393,0 2 096,0 3 590,0 30,0 0,0 0,0 0,0 2 096,0 3 560,0 3 415,0 393,0 TS 2018 TS 2019 2 235,0 741,0 0,0 40,0 2 235,0 701,0 22,0 8410 TALONRAKENNUS YHTEENSÄ (1000€) Investointimenot Investointitulot Nettomeno INVESTOINTIOSA 92 PAIMION KAUPUNKI TOIMIELIN Tehtävä Vastuuhenkilö TALOUSSUUNNITELMA 2015 -2017 38 Tekninen lautakunta Investoinnit Markku Kylén (1000€) 8429 Julkinen käyttöomaisuus Hanke/hankeryhmä: Kaavateiden rakentaminen Investointimenot Investointitulot Nettomeno UUSINVESTOINNIT Wattitien jatke Ketokuja (tulot 28.000) Saaren alueen laajennus: - 4. vaihe (Naskarlantie, Mesiangervo) - 5. vaihe (loput tonttikadut) "Naskarlanraitti" (tulot 30.000 KTO:lta) Puranpojantie Untontien alueen svv Nuppulantien-Joukahaisentien svv Yrittäjäntien-Lemminkäisentien svv Tapiola 2 alueen svv Kriivarin alueen svv Pekanpolku, Taunonpolku (tuloja 32.000) Oinila 4 katuja Katu/ svv- suunnittelua Kiirulanpuiston kadut (tulot 40) Mannerbergintien klv Puranpojantien tonttikadut (tuloja ?) KORVAUSINVESTOINNIT Nummitien parantaminen Apilatien parantaminen TA 2014 TA 2015 296,0 150,0 146,0 322,0 210,0 112,0 INVESTOINTISUUNNITELMA 2016 2017 2018 2019 195,0 160,0 35,0 745,0 120,0 625,0 105,0 120,0 -15,0 965,0 120,0 845,0 58,0 28,0 325,0 320,0 46,0 70,0 250,0 75,0 65,0 85,0 85,0 75,0 42,0 25,0 20,0 40,0 20,0 20,0 150,0 20,0 65,0 150,0 48,0 250,0 Kaavateiden päällystäminen Investointimenot Investointitulot 180,0 0,0 210,0 0,0 133,0 0,0 275,0 0,0 204,0 0,0 210,0 0,0 Nettomeno 180,0 210,0 133,0 275,0 204,0 210,0 UUSINVESTOINNIT Saaren alueen laajennus Preitilä Puranpojantie Fortumin alue Jalava-, Lehmustie Lähteenmäen teoll.alue KORVAUSINVESTOINNIT Valkojantien uus. (Vistantie-Välitie) Vistantien uus. (Kisatie-Yrittäjäntie) Apilatien parantaminen Ala-Oinila Katujen uudelleen päällystys 45,0 42,0 55,0 100,0 70,0 22,0 28,0 32,0 55,0 55,0 35,0 48,0 20,0 INVESTOINTIOSA 93 50,0 150,0 150,0 75,0 PAIMION KAUPUNKI TOIMIELIN Tehtävä Vastuuhenkilö TALOUSSUUNNITELMA 2015 -2017 38 Tekninen lautakunta Investoinnit Markku Kylén (1000€) 8429 Julkinen käyttöomaisuus TA 2014 TA 2015 INVESTOINTISUUNNITELMA 2016 2017 2018 2019 Hanke/hankeryhmä: Kaavateiden valaistus Investointimenot Investointitulot Nettomeno 173,0 0,0 173,0 169,0 0,0 169,0 UUSINVESTOINNIT Ent. Fortumin alue+ Jalava-Lehmustie Kiirulantien muutosalue Saaren alueen laajennus Lähteenmäen teollisuusalue Puranpojantie KORVAUSINVESTOINNIT Maurizintie-Untontien alueen san. (yh) Hellberginkylän saneeraus (yh) Nuppulantien-Joukahaisentien san. (yh) Lemmink.t.-Louhentie saneeraus (yh) Tapiola 2 saneeraus (yh) Kriivarin alueen saneerausta Hg-valaistuksen saneeraus Valaistusohjausten saneeraus Apilatien parantaminen 117,0 0,0 117,0 144,0 0,0 144,0 106,0 0,0 106,0 72,0 0,0 72,0 30,0 20,0 58,0 25,0 35,0 55,0 46,0 32,0 24,0 48,0 48,0 85,0 40,0 42,0 24,0 Puistojen rakentaminen Investointimenot Investointitulot 271,0 76,0 65,0 0,0 75,0 15,0 65,0 0,0 100,0 0,0 85,0 12,0 Nettomeno 195,0 65,0 60,0 65,0 100,0 73,0 65,0 35,0 65,0 UUSINVESTOINNIT Leikkikenttien rakentaminen Saaren alueen pallokenttä Senioripuisto (avustus 12.000) 60,0 Varaus Jukolan Viestistä aih. töille 40,0 KORVAUSINVESTOINNIT Kenttien kunnostus Urheiluk. suoritusp. pinnoite (avustus 15.000) 25,0 25,0 75,0 8429 JULKINEN KÄYTTÖOMAISUUS YHTEENSÄ (1000€) TA 2014 TA 2015 TS 2016 TS 2017 TS 2018 TS 2019 Investointimenot 916,0 770,0 520,0 1 229,0 515,0 1332,0 Investointitulot 226,0 210,0 175,0 120,0 120,0 132,0 Nettomeno 690,0 560,0 345,0 1 109,0 395,0 1200,0 INVESTOINTIOSA 94 PAIMION KAUPUNKI TOIMIELIN Tehtävä Vastuuhenkilö TALOUSSUUNNITELMA 2015 -2017 38 Tekninen lautakunta Investoinnit Markku Kylén (1000€) 8460 Irtain omaisuus Investointimenot Investointitulot Nettomeno UUSINVESTOINNIT Jäänhoitokone Varavoimakone KORVAUSINVESTOINNIT Liikennevalokojeen uusinta (kaup. osuus 25 %) INVESTOINTISUUNNITELMA TA 2014 TA 2015 2016 2017 2018 2019 14,0 24,0 22,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 14,0 24,0 22,0 0,0 0,0 0,0 14,0 22,0 10,0 INVESTOINTIOSA 95 PAIMION KAUPUNKI TOIMIELIN Tehtävä Vastuuhenkilö TALOUSSUUNNITELMA 2015 -2017 38 Tekninen lautakunta Investoinnit Markku Kylén TEKNINEN LAUTAKUNTA YHTEENSÄ (1000€) INVESTOINTISUUNNITELMA TA 2015 TA 2014 Investointimenot Investointitulot Nettomeno 3 026,0 226,0 2 800,0 2016 2017 2018 2019 3 957,0 175,0 3 782,0 1 622,0 120,0 1 502,0 2 750,0 120,0 2 630,0 2 073,0 172,0 1 901,0 4 384,0 240,0 4 144,0 Suunnittelukauden ulkopuolelle on siirretty seuraavat hankkeet: Saaren alueen päällystystä ja katuvalaistusta Toriaukio Yrittäjäntien parantaminen Kaaritien kiertoliittymä Lähteenkorvan kiertoliittymä (k:n osuus 50%) Paimiontien klv Oinila 4:n loppuosan kt Vistan koulun pk:n loput vaiheet Hanhijoen koulun ruokasali Maurizintien klv Teollisuustien klv + hvv Mäkiläntien parantaminen + klv Välitien puisto Koivulinnan alueen kt INVESTOINTIOSA 96 Kust.arv. v. 2014 110,0 360,0 95,0 500,0 200,0 1 000,0 250,0 3 300,0 385,0 55,0 85,0 75,0 60,0 800,0 7 275,0 PAIMION KAUPUNKI TOIMIELIN Tehtävä Vastuuhenkilö TALOUSSUUNNITELMA 2015 -2017 40 Ympäristölautakunta Investoinnit Juha Suominen (1000€) 8496 Irtain omaisuus INVESTOINTISUUNNITELMA TP 2013 TA 2014 TA 2015 2016 2017 2018 2019 Investointimenot 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Investointitulot 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Nettomeno 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 LAAJENNUSINVESTOINNIT KORVAUSINVESTOINNIT UUSINVESTOINTI INVESTOINTIOSA 97 PAIMION KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA 2015 -2017 RAHOITUSOSA RAHOITUSOSA Tehtävä (Tulosalue) Vastuuhenkilö VUOSILLE 2015 -2017 Toimintakuvaus Rahoitusosassa esitetään tuloslaskelman ulkopuolinen rahoitus kuten investointien rahoitus sekä anto- ja ottolainaus. Ympäristö – ja riskianalyysi Syksyn 2008 rahoitusmarkkinoiden kriisin jälkeen luottoluokituksilla on aikaisempaa suurempi vaikutus rahan hintaan. Tämä näkyy asiakkaille aikaisempaa suurempina marginaaleina. Nykyisen epävarman yleismaailmallisen taloudentilan myötä lainojen korkotaso on historiallisen alhainen ja kuntatodistusohjelmalla saatavan lyhytaikaisen rahoituksen hinta on erittäin paljon edullisempaa kuin pitkäaikaisen rahoituksen. Epävarma talouden ja rahoitusmarkkinoiden tila saattaa aiheuttaa lyhyeen rahoitukseen saatavuus ongelmia. Toistaiseksi sellaisia ei ole ollut. Vuoden 2013 aikana pitkäaikaista lainaa nostettiin 3,0 milj. euroa, jolla muutettiin lyhytaikaista lainaa pitkäaikaiseksi. Kaupungin korollinen lainakanta on tällä hetkellä (10.2014) 39,3 milj. euroa. Kiinteäkorkoisten lainojen osuus on 35 %. Vaihtuvakorkoisista lainoista 16,5 milj. euroa on lyhytaikaisia kuntatodistuslainoja. Korkotaso on historiallisesti tarkasteltuna erittäin alhainen. Euro-alueen taloudelliset vaikeudet ja päätösten tekemisen vaikeus eivät anna merkkejä muutoksesta parempaan. Arviot korkojen noususta lähivuosina ovat edelleen maltilliset. RAHOITUSOSA 98 PAIMION KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA 2015 -2017 Toiminnalliset tavoitteet Rahoituskustannukset pidetään alhaisina ja varmistetaan rahoituksen saatavuus. Rahoitusosuus (1.000 e) TP2013 TA2014 TA 2015 TS 2016 TS 2017 Toimintatulot 5 510,6 4 000,0 6 400,0 5 000,0 1 100,0 Toimintamenot 2 807,7 2 800,0 2 800,0 2 700,0 2 700,0 Toimintakate 2 702,9 1 200,0 3 600,0 2 300,0 -1 600,0 Perustelut (1000 e) Menot =Talousarviolainojen lyhennykset 2 807,7 2 800,0 2 800,0 2 700,0 2 700,0 Tulot 5 510,6 Antolainojen lisäykset 0,0 Antolainojen vähennykset 10,6 Korollisten lainojen nostot* 5 500,0 *= pitkäaikaiset lainat + lyhytaikaisten muutos 4 000,0 0,0 0,0 4 000,0 6 400,0 0,0 0,0 6 400,0 5 000,0 0,0 0,0 5 000,0 1 100,0 0,0 0,0 1 100,0 TP2013 TA2014 TA 2015 TS 2016 TS 2017 Pitkäaikaiset lainat, nostot, 1000 e* Pitkäaikaiset lainat, lyhennykset Lyhytaikaisten lainojen muutos Lainakannan muutokset 3 000,0 -2 807,7 2 500,0 2 702,9 4 000,0 -2 800,0 6 400,0 -2 800,0 5 000,0 -2 700,0 1 100,0 -2 700,0 1 200,0 3 600,0 2 300,0 -1 600,0 Lainakanta, 31.12, 1000 e* Lainakanta, e/as Asukasmäärä 31.12 36 210,4 3 419 10 590 39 622,1 3 703 10 700 43 222,1 4 021 10 750 45 522,1 4 196 10 850 43 922,1 4 011 10 950 RAHOITUSOSA 99
© Copyright 2024