ADHD-lehti 3/2015 - ADHD
3/2015 ADHD-liiton jäsenlehti Jäsenet ovat yhdistyksen tärkein voimavara s. 8 Adhd:n lääkehoito lapsilla ja nuorilla s. 10 Adhd ja parisuhde teemaosio s. 16 - 24 adhd-liitto ry ˗ adhd-förbundet rf ADHD-liitto ry edistää ja tukee adhd-oireisten (Attention Deficit Hyperactivity Disorder) henkilöiden kuntoutusta, koulutusta, hoitoa, kasvatusta ja persoonallisuuden kehitystä. Liitto toimii adhd-perheiden, opetus-, terveys- ja sosiaalialan ammattilaisten sekä muiden adhd:stä kiinnostuneiden yhdyssiteenä. PUHELINNEUVONTA ADHD-LIITTO RY, ADHD-FÖRBUNDET RF maanantaista torstaihin klo 9–11 Puh. 040 541 7696 Pakarituvantie 4, 00410 HELSINKI Puh. 050 354 4325 [email protected] www.adhd-liitto.fi www.facebook.com/adhdliitto HENKILÖKUNTA Toiminnanjohtaja Nina Hovén-Korpela Puh. 045 636 1841 Kuntoutussuunnittelija Kaisa Parviainen Puh. 050 400 6478 Järjestösuunnittelija Maria Uitto Puh. 050 373 7455 Projektipäällikkö/Porina-projekti Kaisa Humaljoki Puh. 050 438 3633 POHJOIS-SUOMEN ALUETOIMISTO Asemakatu 37, 90100 Oulu Järjestösuunnittelija Elina Seppänen Puh. 045 657 8720 Toimistosihteeri Arja Salo Puh. 050 354 4325 [email protected] Tiedottaja Jari Hämäläinen Puh. 045 636 1842 ADHD-LIITON HALLITUKSEN PUHEENJOHTAJA Minna Lindeqvist Puh. 040 778 2677 [email protected] Kuntoutussuunnittelija Tuuli Korhonen Puh. 045 657 7876 Sähköpostit ovat muotoa [email protected] ellei toisin mainita. Voit antaa rahalahjoituksen liiton työn tukemiseksi jollekin seuraavista tileistä: Danske Bank: FI42 8000 1771 0101 97 Nordea: FI31 1262 3000 1124 04 Osuuspankki: FI59 5780 1020 0144 97 Poliisihallituksen ADHD-liitto ry:lle myöntämä rahankeräyslupa numero POL-2015-657 on voimassa 3.7.2015–2.7.2017 koko Suomen alueella Ahvenanmaata lukuun ottamatta. 3/ 2 0 15 2 sisällys Tässä numerossa Kannen kuva Terhi Kakkonen Työn nimi: “Syökö pesukone sukkia?”, tuijotin silmät kierossa. 4Pääkirjoitus 5 Puheenjohtajan pöydän ääreltä 6 Liitto ilmoittaa 8 Jäsenet ovat yhdistyksen tärkein voimavara 10 Adhd:n lääkehoito lapsilla ja nuorilla 16Porina-nurkka 24 Parisuhteen palikat -teemailta 25 Hahmottamisen haasteet adhd-oireisen lapsen arjessa 28Jäsenyhdistykset Kirja-arvio 17 Kirja, joka muutti käsitykseni parisuhteesta adhd-oireisen kanssa 18 Adhd parisuhteen värittäjänä 20 ADD tuo parisuhteeseen lisämaustetta 22 Parisuhteellista elämää 30 Tuetut lomat 2016 31 Barns rättigheter är vuxnas ansvar 32 Adhd kiven sisässä ‒ Valvontahenkilöstön tiedot ja suhtautuminen Oletko terveydenhuolto-, kasvatus-, opetus- tai sosiaalialan ammattilainen? Muistathan, että voit liittyä ammattilaisjäseneksi ADHD-liittoon. Lue lisää jäsenyydestä www.adhd-liitto.fi/adhd-liitto/tietoa-jasenyydesta. Kustantaja ja julkaisija ADHD-liitto ry Pakarituvantie 4 (3. krs) 00410 HELSINKI Päätoimittaja Nina Hovén-Korpela puh. 045 636 1841 Toimitussihteeri/taitto Jari Hämäläinen puh. 045 636 1842 Toimituskunta ADHD-liiton työntekijät sekä vaihtuvia avustajia Painopaikka Kirjapaino Uusimaa, Porvoo Tilaukset ja tilauslaskutus ADHD-liitto ry, puh. 050 354 4325 [email protected] Ilmoitushankkija Reima-Media Oy, Reima Hätinen puh. (09) 8044 087 Kuvat Pixhill.com tai kuvaaja mainittu jutun yhteydessä Ilmestymisajat AineistotIlmestyy 1/2015 26.1.2015 viikko 9 2/2015 4.5.2015 viikko 23 3/2015 10.8.2015 viikko 37 4/2015 4.11.2015 viikko 50 ADHD-lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa. 3 Tilaushinnat Kestotilaus 35 euroa, lahjatilaus (jäsenet) 20 euroa. Jäsenille lehti tulee jäsenetuna. Tässä lehdessä julkaistut artikkelit ja kirjoitukset eivät välttämättä edusta ADHD-liiton, toimituskunnan, päätoimittajan tai toimitussihteerin näkemyksiä. 26. vuosikerta ISSN-L 1459-5753 ISSN 2323-4490 3/ 2 0 15 pääkirjoitus Hyvät lukijamme Aurinko paistaa ja ADHD-liiton toimistossa on kuhina parhaimmillaan. Kaikki ovat palanneet kesälomilta ja katse on suunnattu jo tulevaan syksyyn. Elokuussa alkoivat budjetin ja Raha-automaattiyhdistyksen hakemusten teko. Eletään vuoden kiireisintä ja varmasti myös tärkeintä aikaa. Tänä vuonna niin työntekijät kuin liiton hallitus pakertavat myös uuden strategian kimpussa. Liiton uusia strategiakausi alkaa 2016 ja jatkuu 2018 asti. On tärkeää luoda raamit tulevaisuudelle, jotka vastaavat tätä aikaa. Strategiatyön ohessa lyödään lukkoon myös toiminnan painopistealueet, jotka ohjaavat toimintaa. Uusi strategia esitellään marraskuussa liiton syyskokouksessa Tampereella. Liitto seuraa mielenkiinnolla myös uuden hallituksen toimenpiteitä Suomessa. Erityisesti olemme kiinnostuneita säästötoimenpiteistä ja niiden vaikutuksesta meidän jäsenistön etuuksiin ja palveluiden saatavuuteen. Myös koteihin suunnattu tuki kiinnostaa, miten se eri kunnissa toteutuu, ja erityisesti onko siitä meidän perheille apua. Kirjoitan tätä nauttien raikkaasta ja aurinkoisesta syyspäivästä. Taakse jäävät kesäpäivät ja kuumat löylyt pihasaunassa, puhumattakaan kaikista muista mukavista kesämuistoista, jotka muistuvat mieleen pitkinä talviiltoina. On mukavaa vaihtaa vuodenaikaa. Syksyssä on jotain kaunista ja ainutkertaista. Syksy hurmaa väri- loistollaan ja hämäryydellään. Ilman raikkaus nipistelee posket punaiseksi ja tuo uudenlaiset tuoksut ilmaan. Mieli rauhoittuu, sillä on lupa hidastaa, nauttia takkatulesta ja hämärässä loistavista lyhdyistä. Toivotan kaikille oikein värikylläistä ja nautinnollista syksyä! Nina Hovén-Korpela toiminnanjohtaja ADHD-liitto ry Pohjoismaisten ADHD-järjestöjen väkeä tavattiin ADHD-liiton toimistolla Kuva Jari Hämäläinen Kuva Nina Hovén-Korpela Hirvihaaran kartano tarjosi kauniit puitteet strategiatyön aloitukselle Kuva Paula Lehto L uon vielä lyhyen katsauksen menneeseen kesään. Kesäkuussa ADHD-liitto isännöi Pohjoismaista ADHD-kokousta Helsingissä. Oli mukava tavata kollegoja niin Ruotsista, Norjasta kuin Islannistakin. Kahden päivän ohjelma oli tiivis ja antoisa. Saimme kuulla myös esitykset niin ADHD-keskuksen toiminnasta kuin Folkhälsanin vapaaehtoistoiminnastakin. Saimme kuulla ja nähdä mielenkiintoisia projekteja, esitteitä ja videoita muista pohjoismaista. Yhteisenä haasteena kaikki pohjoismaat kokivat positiivisen mielikuvan vahvistamisen puhuttaessa adhd:stä. Myös vapaaehtoisten saaminen mukaan toimintaan nousi päivien aikana yhteiseksi haasteeksi. Vilkasta keskustelua ja ajatusten vaihtoa käytiin asioiden tiimoilta. Seuraavan kerran pohjoismaat kokoontuvat Tukholmassa 2016. 3/ 2 0 15 4 puheenjohtajan pöydän ääreltä Ihana, haastava arki S e on nimittäin täällä taas. Aika, kun palataan koulunpenkille ja työpöydän äärelle, harrastuksiin ja aikatauluihin. Välillä tuntuu, että kesä ja talvi asuvat ihan eri aikavyöhykkeillä - ainakin meidän perheessämme aikaero loman ja arjen välillä on melkoinen ja rytmien kääntämiseen menee tovi, jos toinenkin. Aina arjen aloittaminen ja pyörittäminen ei kuitenkaan ole pelkkää ruusuilla tanssimista. Joskus ajatuskin koulusta ahdistaa. Entä, jos kavereita ei löydy tänäkään vuonna, entä jos kiusaaminen jatkuu? Eikä töissäkään ole välttämättä helppoa. Entä, jos en selviä työtehtävistäni? Entä, jos työkaverit eivät vieläkään ymmärrä, etten jaksa aina keskittyä - en vaikka kuinka yritän. Arki on raskasta myös silloin, kun se on päivästä toiseen samanlaista esimerkiksi työttömyyden tai sairauden takia. Tärkeintä arjessa on mielestäni se, ettei siellä ole yksin. Jos tukea ja juttuseuraa ei löydy lähipiiristä, silloin voi juttukaveria hakea vaikkapa vapaaehtoistoiminnasta tai vertaistukiryhmistä. Vapaaehtoistoiminta onkin ADHD-liiton tärkeimpiä kulmakiviä – aktiiviset yhdistystoimijat, vertaisryhmien vetäjät ja kaikki toiminnassa mukana olevat, muodostavat koko liiton toiminnan ytimen. Jos et vielä ole mukana, kannattaa ehdottomasti kokeilla! Lisätietoja oman paikkakunnan toiminnasta saa paikallisyhdistyksistä. ADHD-liiton arki tulee tänäkin syksynä koostumaan erilaisista tapahtumista ja monenlaisesta toiminnasta. Samaan aikaan katsotaan kuitenkin jo hieman pidemmälle, tänä syksynä työn alla on nimittäin tulevien vuosien strategia. Strategiatyötä tehdessä mietimme muun muassa sitä, mitkä tulevat olemaan ADHD-liiton tulevien vuosien tavoitteet ja painopistealueet ja millä tavalla ne parhaiten saavutamme. Edessä on siis varsin haastava, mutta erittäin mielenkiintoinen syyskausi. Toivon Sinulle aurinkoisia hetkiä niin arkeen kuin juhlaan. Muistathan, että mukavia kohtaamisia ja ihania 5 ihmisiä löytyy myös liiton ja paikallisyhdistysten toiminnasta – tervetuloa mukaan! Minna Lindeqvist puheenjohtaja ADHD-liitto ry 3/ 2 0 15 liitto ilmoittaa Teleoperaattori Tele Finland on lähtenyt mukaan tukemaan ADHD-liiton toimintaa – sinäkin voit olla mukana! Nyt kannattaa hankkia edullinen Tele Finlandin liittymä, koska jokaisesta uudesta tai toiselta operaattorilta siirretystä liittymästä Tele Finland maksaa ADHD-liitolle 50 € lahjoituksen, joka käytetään ADHD-oireisten perheiden hyväksi tehtävään työhön! Näin se toimii: 1. Mene Tele Finlandin verkkokauppaan osoitteeseen www.tele.fi 2. Valitse itsellesi ja perheellesi edulliset liittymäpaketit 3. Syötä tilauksen yhteydessä koodi BA29700 sille varattuun paikkaan. Koodin voi syöttää kaikkiin uusiin numeroihin (myös nettiliittymät esim. tabletteihin!) sekä Saunalahdelta ja DNA:lta siirrettäviin liittymiin. Liittymän tilaukseen menee vain 5min ja Tele Finland hoitaa kaikki loput puolestasi – saat pitää vanhan numerosi etkä sitoudu mihinkään! Lahjoitus maksetaan ADHD-liitolle, kun liittymä on ollut aktiivisena 6kk. Välittävänä ja erityisesti lapsiperheille suunnattuna operaattorina Tele Finland haluaa olla mukana auttamassa lapsiperheiden hektistä arkea – ole sinäkin! Laitathan siis koodia ja sanaa liikkeelle myös kaikille lähipiirisi potentiaalisille liittymän hankkijoille, niin kerätään yhdessä iso potti. =) Lähde Holiday Club -lomalle kylpylään tai vuokraa loma-asunto ADHD-liiton jäsenet saavat 15 % alennuksen seuraavista Holiday Club -kohteista: Saimaa hotelli, Villas ja loma-asunnot Tampereen Kylpylä hotelli ja loma-asunnot Katinkulta hotelli, Villas ja loma-asunnot Kuusamon Tropiikki hotelli, Villas ja loma-asunnot Salla hotelli ja loma-asunnot Saariselkä hotelli ja loma-asunnot Turun Kylpylähotelli Caribia Loma-asuntokohteet: Airisto, Rönnes, Ähtäri, Hannunkivi, Punkaharju, Pyhä, Ruka, Pyhäniemi, Tahko, Himos ja Ellivuori Hotellissa hintaan sisältyvät majoitus ja aamiaiset. Loma-asunnoissa ja Villas-asunnoissa pyyhkeet, vuodevaatteet ja loppusiivous. Loma-asunnoissa ja Villas-asunnoissa minimimajoitus 2 vrk. Varaukset www.holidayclub.fi tai 030 68 600, Käytäthän varatessasi koodia: ADHD15 3/ 2 0 15 6 liitto ilmoittaa Tervetuloa Isovanhempien päivään lauantaina 10.10.2015 klo 10-14.30 Paikka: ADHD-liiton tilat, Pakarituvantie 4, 00410 Helsinki, 3.kerros Päivän tavoitteena on tarjota isovanhemmille tietoa adhd:stä, sen hoidosta ja arjen keinoista. Lisäksi tavoitteena on tarjota mahdollisuus vertaistukeen. Päivän hinta 10€/henkilö. Hinta sisältää kahvin ja kevyen keittolounaan. Ilmoittautuminen viimeistään 28.9.2015 osoitteessa www.adhd-liitto.fi/ajankohtaista/tapahtumat. Ilmoitathan samalla mahdollisen erityisruokavalion. Tilaisuuteen mahtuu 20 henkilöä. Tilaisuuden järjestävät ADHD-liitto ja Pääkaupunkiseudun ADHD-yhdistys. Lisätietoja Maria Uitto: [email protected], puh. 050 373 7455 ADHD-liiton syksyn liittokokous ADHD-liiton vuosittainen syyskokous järjestetään Tampereella 21.11.2015. Kannattaa siis jo varata tämä ajankohta kalenteriin! Syyskokouspaikka varmistuu lähiaikoina. Tarkemmat tiedot syyskokouksesta ja ilmoittautumisohjeet ilmoitetaan lokakuun alkupuolella lähetettävässä Jäsenkirjeessä. Lisätietoja voit kysyä myös Maria Uitolta:[email protected] tai puh: 050 373 7455. Jäsenyhdistysavustukset edelleen haettavissa Jäsenyhdistysavustusta on edelleen hyvin jaettavana. Avustusta voi hakea lokakuu 2015 loppuun saakka. Tarkemmat tiedot löydätte hakemuksen asiakirjoista, jotka on lähetetty yhdistyksille sähköpostin liitteenä. Lisätietoja ja neuvoja järjestösuunnittelijoilta Maria Uitto, [email protected], puh. 050 373 7455 tai Elina Seppänen, [email protected], puh. 045 657 8720. Ajantasaista adhd-tietoa ammattilaisille ‒ koulutus kasvatus-, opetus-, sosiaali- ja terveydenhuoltoalan ammattilaisille 1.12.2015 klo 13–16 Opetusravintola Paviljongin auditorio, Rajalahdenkatu 4, Savonlinna Tarkempia tietoja koulutuksesta tulee ADHD-liiton sivuille sekä Facebookiin lähiaikoina. Avoin adhd-aiheinen iltatilaisuus yleisölle 1.12.2015 klo 18–19.30 Opetusravintola Paviljongin auditorio, Rajalahdenkatu 4, Savonlinna Tarkempia tietoja tästäkin tilaisuudesta tulee lähiaikoina ADHD-liiton sivuille ja Facebookiin. Tervehdys Oulun aluetoimistosta Kuva Elina Seppänen O len Elina Seppänen ja aloittanut 1.9. järjestösuunnittelijan sijaisena Oulun aluetoimistossa Katjan jäädessä äitiyslomalle. Työssäni jatkan Katjan jalan jäljillä ja se vaikuttaakin hyvin innostavalta ja mielekkäältä. Työni pääpaino tulee olemaan yhdistystoiminnan tukemisessa ja siellä toimivien vapaaehtoisten neuvonnassa, ohjauksessa ja kouluttamisessa. Tätä osaamista minulle onkin karttunut aiemman työkokemuksen myötä niin paikallisyhdistystasolta työskennellessäni Oulun seudun omaishoitajat ja läheiset ry:ssä sekä liitto tasolta työskennellessäni viimeisimmät neljä vuotta Suomen CP-liitossa aluetyön suunnittelijana. 7 3/ 2 0 15 Vapaa-ajastani suurin osa menee lasten kanssa touhutessa ja ystäviä tavatessa. Tykkään myös leipoa erilaisia herkkuja ja vastapainona niin leipomiselle kuin istumatyöllekin käyn kuntosalilla parisen kertaa viikossa. Innolla ja avoimella mielellä tartun tähän uuteen työhön. Uskon, että tuleva vuosi tuo mukanaan monia antoisia kohtaamisia ja mielenkiintoisia työtehtäviä. Olettehan rohkeasti yhteydessä! Tapaamisiin, Elina Jäsenet ovat yhdistyksen tärkein voimavara Mistä saisimme uusia jäseniä yhdistykseemme? Kuinka nykyiset jäsenet saisi aktivoitua toimintaan mukaan? Tässäpä kaksi kysymystä, jotka ovat ajankohtaisia ja tuttuja useimmille yhdistystoimijoille. U usien jäsenten hankinta sekä aktiivisten jäsenten määrä ovat yleisimpiä yhdistysten huolenaiheita riippumatta siitä, mitä yhdistystä edustaa. Nämä huolenaiheet nousevat selkeästi esiin vuoden 2014 Järjestöbarometrin tuloksissa. Keskeisin huolenaihe yhdistyksillä oli henkilöiden saaminen yhdistyksen luottamustehtäviin. Yhdistyksen jäsenmäärä, jäsenten aktivointi ja vapaaehtoistoimijoiden määrä huolettivat myös yli puolta vastanneista yhdistyksistä. (Järjestöbarometri 2014, 25.) Vastaavasti ADHD-liiton kesällä 2015 toteuttamassa jäsenyhdistysky- selyssä jäsenyhdistyksemme nostivat keskeisiksi tulevaisuuden haasteiksi aktiivisten jäsenten määrän sekä uusien vapaaehtoisten rekrytoinnin. Olemassa olevien jäsenten aktivointiin kaivattiin myös kipeästi uusia ideoita. Jäsenhankintaan ja jäsenten aktivointiin liittyvät kysymykset koskettavat laajasti koko yhdistyskenttää, mutta mitä asialle voisi tehdä? 3/ 2 0 15 8 Jäsenistä pitää huolehtia Nykyiset jäsenet ovat yhdistyksen tärkein voimavara ja heistä täytyy muistaa huolehtia. Yhdistyksen toiminnan tulisi olla mielekästä ja moti- voivaa, jotta ihmiset haluavat siihen osallistua. Siksi onkin tärkeää aika ajoin arvioida onko toimintamme tällä hetkellä sellaista, jota jäsenistö toivoo. Arviointia varten ei tarvitse tehdä raskasta kyselyä, vaan sen voi hoitaa hyvin kevyestikin, esimerkiksi yhteisen illanvieton merkeissä keskustellen. Tärkeää on, että jäsenistöä kuunnellaan ja sen jälkeen myös pyritään toteuttamaan niitä ideoita, jotka ovat toteuttamiskelpoisia. Kun jäsenille tulee sellainen olo, että he pystyvät vaikuttamaan yhdistyksen toimintaan ja heidän mielipiteillään on merkitystä, sitouttaa se myös osal- listumaan aktiivisemmin yhdistyksen toimintaan. Toimintaa suunnitellessa on kuitenkin tärkeää pitää mielessä, että sen on oltava aina yhdistyksen perustehtävän mukaista. Jäsenistöstä huolehtiminen tarkoittaa myös sitä, että vastuu tapahtumien järjestämisestä tai luottamustehtävien hoitamisesta ei olisi aina samoilla henkilöillä. Hoidettavia tehtäviä voi pilkkoa pieniin osiin, jolloin jokainen voi omalla pienellä panoksellaan osallistua yhteisen tapahtuman tai tempauksen järjestämiseen. Luottamustehtävien osalta hallitustyöskentelyyn osallistumisen kynnystä kannattaa pyrkiä madaltamaan kaikin mahdollisin keinoin. Hyvä perehdytys hallituksen työskentelyyn sekä hallitusjäsenten tehtäviin on erittäin tärkeää, jotta uusi henkilö uskaltautuu vastaanottamaan luottamustehtävän. Lisäksi hallitustyöskentelyn mukanaan tuomaa byrokratiaa voi yrittää minimoida mahdollisuuksien mukaan. Onko esimerkiksi mahdollista tehdä kokouspöytäkirjojen, vuosikokouskutsujen, toimintasuunnitelman ja toimintakertomuksen mallipohjat valmiiksi? Mallien ollessa valmiina, voi ne helposti täydentää kunkin kokouksen tiedoilla ja vuosittain tehtävillä suunnitelmilla. Erityisen tärkeää on muistaa huomioida ja kehua niin rivijäseniä kuin luottamushenkilöitäkin hyvin tehdystä työstä ja hyvin järjestetyistä tapahtumista. Pienikin kiitos saa hyvälle mielelle ja motivoi osallistumaan yhdistyksen toimintaan aktiivisesti. Markkinoi yhdistystä Uusien jäsenten hankinnassa on tärkeää kiinnittää huomiota oman yhdistyksen toiminnan markkinointiin. Ilman hyvää markkinointia ihmiset eivät ole tietoisia yhdistyksenne toiminnasta. Hyvännäköiset ja selkeät esitteet, facebook-sivut ja kotisivut ovat hyvä käyntikortti ja niiden avulla on helppo markkinoida omaa toimintaa. Markkinointimateriaalien ja nettisivujen osalta huomiota kannattaa kiinnittää siihen, että yhdistyksen toiminnan tavoite ja tarkoitus on selkeästi ilmaistu. On helpompi osallistua toimintaan, kun tietää mihin on lähdössä mukaan. Ajankohtaisten tapahtumien ja yhdistyksen yhteystietojen tulisi olla aina ajantasaisia! Tähän kannattaa kiinnittää huomiota ja käyttää aikaa, sillä vanhat ja päivittämättömät tiedot antavat todella huonon kuvan yhdistyksen toiminnasta. Uusien jäsenten hankinnassa toinen tärkeä pohdittava seikka on miettiä kenelle markkinointia suunnataan? Suoraan adhd-oireisille ja heidän läheisilleen tapahtuvan markkinoinnin osalta sosiaalinen media ja internet lienevät niitä tärkeimpiä viestintäkanavia. Kannattaa myös muistaa, että kunnissa ja järjestöissä työskentelee paljon ammattilaisia, jotka kohtaavat yhdistyksenne kohderyhmää. On siis tärkeää viestittää myös heille yhdistyksenne toiminnasta, jotta he osaisivat ohjata asiakkaitaan toimintanne pariin. Tässä kohden selkeät ja hyvät esitteet ovat toimivien nettisivujen ohella tärkeä tiedottamiskanava. Lehtijutut toimivat myös hyvänä tiedottamiskanavana, joten paikallislehdet kannattaa aina kutsua mukaan järjestämäänne tapahtumaan. Aina lehdet eivät innostu juttuja kirjoittamaan, mutta sitä ei kannata jäädä harmittelemaan pitkäksi aikaa, ehkä he tulevat mukaan seuraavalla kerralla. Markkinoinnin osalta ei kannata unohtaa perinteisen puskaradion merkitystä. Tässä kohden vanha sanonta hyvä kello kauas kuuluu pitää hyvin paikkansa. Eli kun toimintanne on mukavaa ja innostavaa sekä sinne on helppo tulla mukaan, viesti siitä kulkee kyllä nopeasti eteenpäin muille asiasta kiinnostuneille. Olette siis itse paras käyntikortti oman toimintanne osalta! Toivota uudet jäsenet tervetulleiksi Jäsenhankinnassa olennaista on myös sen huomioiminen kuinka uudet jäsenet otetaan vastaan yhdistyksessä. Tämä on tärkeä ja kriittinen 9 kohta. Mikäli uusi jäsen otetaan lämpimästi mukaan, hän luultavimmin osallistuu toimintaan toisenkin kerran ja kertoo mukavasta toiminnasta tuttavilleen. Mutta jos uusi jäsen ei koe itseään tervetulleeksi, hän tuskin tulee mukaan toista kertaa. Yhdistys muodostaa osallistujilleen monesti tärkeän yhteisön, johon halutaan kuulua ja olla mukana. On siis tärkeää huolehtia siitä, että jokainen jäsen kokee olevansa tervetullut ja tärkeä osa yhdistystänne. Oheinen kysymyslista voi helpottaa jäsenten aktivointiin ja jäsenhankintaan liittyvien kysymysten pohdintaa yhdistyksessänne: - Vastaako toimintamme jäsenistön tarpeita? - Pitäisikö meidän kokeilla uusia toimintatapoja? - Miten luottamustehtäviin perehdyttäminen meillä hoidetaan? - Miten markkinoimme toimintaamme ja kenelle? - Ovatko tärkeimmät markkinointimateriaalimme selkeitä ja yhdistyksemme tiedot aina ajan tasalla? - Miten jäseniämme ja luottamushenkilöitä huomioidaan? Miten voisimme huomioida heitä vielä paremmin? - Onko yhdistykseemme helppo tulla? Tärkeää on muistaa, että tässä artikkelissa esitettyjä asioita ei tarvitse kuitenkaan pohtia yksin, vaan kaveriksi voi aina pyytää ADHD-liiton järjestösuunnittelijoita. Yhdistysten tukeminen muun muassa jäsenhankintaan ja jäsenten aktivointiin liittyvissä asioissa on keskeinen työtehtävämme ja tulemme mielellämme mukaan suunnittelemaan ja kehittämään toimintaa yhdessä teidän kanssanne. Yhdessä voimme miettiä keinoja ja luoda materiaaleja esimerkiksi markkinointiin, hallituksen työskentelyyn ja tapahtumien suunnitteluun liittyen. Olkaa siis rohkeasti yhteyksissä meihin! Teksti Katja Suni, järjestösuunnittelija (äitiysvapaalla), ADHD-liitto ry 3/ 2 0 15 Adhd:n lääkehoito Adhd:n hoitoon käytettävistä lääkkeistä liikkuu mitä kummallisempia huhuja ja uskomuksia. Tämän artikkelin tarkoituksena on osaltaan hälventää harhaluuloja, ja esittää tutkittuun tietoon perustuvia faktoja lasten ja nuorten adhd:n lääkehoidosta. Adhd:n hoitosuositukset A dhd:n hoidosta Suomessa on julkaistu vuonna 2007 Käypä hoito -suositus, jota on päivitetty vuosina 2012 ja 2013 (1). Käypä hoito -suosituksen seuraava päivitys on käynnistymässä tänä syksynä. Seuraava versio sisältää myös aikuisten adhd:n diagnosoinnin ja hoidon arvioinnin. Käypä hoito -suositukset ovat riippumattomia, tutkimusnäyttöön perustuvia kansallisia hoitosuosituksia, joiden tarkoituksena on tarjota lääkäreille, terveydenhuollon ammattihenkilöstölle ja kansalaisille tietoa hoitopäätösten pohjaksi. Adhdsuosituksessa on esitelty tavallisimmat hoitomuodot sekä näyttö niiden tehokkuudesta ja mahdollisista haittavaikutuksista. Käypä hoito -suosituksen ja kansainvälisten muiden suositusten mukaan adhd:n hyvään hoitoon kuuluvat riittävä potilas- ja omaisneuvonta (psykoedukaatio), erilaiset yksilöllisten tarpeiden mukaiset tuki- ja hoitomuodot sekä hoidon systemaattinen seuranta. Adhd:n keskeiset oireet vähenevät psykososiaalisilla hoitomuodoilla, lääkehoidolla sekä niiden yhdistelmällä (1,2,3,4,5). Adhd:n hoitomuodoista lääkehoito vähentää adhd:n keskeisiä oireita tehokkaimmin ja parantaa eniten lapsen tai nuoren toimintakykyä (1,2,3,4,5,6). Alle kouluikäisillä ja lieväoireisilla ensisijaisia ovat psykososiaaliset hoitomuodot (vanhempainohjaus, käyttäytymisterapeuttiset keinot, erilaiset terapiat, jne), vaikeaoireisilla lääkehoitoa pidetään ensisijaisena (3,4,5). Lääkehoidon kokeilun mahdollisuus tulee järjestää, jos adhd-oireista aiheutuu selke3/ 2 0 15 ää, huomattavaa haittaa esimerkiksi perheessä, koulussa tai toverisuhteissa (1). Myös lievempioireisessa adhd:ssä lääkehoito voi olla tarpeen, jos psykososiaaliset hoitomuodot ja muut tukitoimet eivät riitä lievittämään oireita riittävästi (1,2,3,4,5). Lääkehoidon aikana muista hoidoista saatava hyöty usein vahvistuu ja niitä suositellaan käytettäväksi. Psykososiaalisten hoitojen lisääminen lääkehoitoon parantaa perheiden tyytyväisyyttä ja saattaa vähentää muiden samanaikaisten häiriöiden esiintymistä. Lääkehoidon voi Suomessa aloittaa lastenlääkäri tai -neurologi, lasten- tai nuorisopsykiatri tai muu lasten tai nuorten psyykkiseen ja fyysiseen kehitykseen ja adhd:n hoitoon perehtynyt lääkäri. Eri paikkakunnilla hoidonporrastus voi olla järjestetty eri tavoin. Lääkehoidon aloitus tapahtuu usein edelleen erikoissairaanhoidossa, vaikka periaatteessa se olisi mahdollista aloittaa jo perusterveydenhuollossa ainakin silloin, jos mukana ei ole samanaikaisia muita häiriöitä tai ongelmia. Adhd-lääkkeiden vaikutusmekanismista Adhd:n taustalla on laajojen aivopiirien häiriö, jossa keskittymistä ja vireystilaa säätelevät järjestelmät toimivat heikentyneesti. Erityisesti otsalohkon alue ja frontostriataalinen verkosto aivoissa toimivat tehottomasti, mutta poikkeavuuksia on todettu myös aivokuorella päälaen- ja ohimolohkolla, pikkuaivoissa ja limbisellä alueella sekä dopamiini- ja noradrenaliinivälitteisissä hermoyhteyksissä niiden välillä (1,6). Aivoalueiden toiminnan tehottomuus 10 vaikeuttaa tarkkaavuuden, aktiivisuuden ja impulssikontrollin säätelyä eli aiheuttaa adhd-oireita. Osalla lapsista ylivilkkaus on ikään kuin keino pysyä hereillä, saada vireystilaa säädettyä liikkumisen avulla. Todennäköisesti myös aivojen ns. tarkkaavuus-, toiminta- ja lepotilajärjestelmien vuorottelussa on ongelmia. Normaalistihan esimerkiksi tehtäviin keskittyessä tarkkaavuusjärjestelmä on aktiivisin, toimintajärjestelmä on valmiustilassa ja lepotilajärjestelmä ”sammuksissa”, mutta adhd:ssä tällainen säätely ei syystä tai toisesta onnistu. Adhd-lääkkeiden aivokuvantamisellakin osoitettu vaikutus perustuu hermoyhteyksien toiminnan aktivoimiseen. Ne estävät dopamiinin ja noradrenaliinin takaisinottoa, mikä lisää välittäjäaineen pitoisuutta soluvälitilassa ja tehostaa hermoviestien välittämistä eli hermoratojen toimintaa. Kun hermoratoja stimuloidaan, normalisoituu aivoalueiden toiminta ja adhd-oireet lievittyvät. Oireiden lievittyessä lääkkeen vaikutuksen aikana lapsen/nuoren on mahdollista myös oppia uusia toimintatapoja ja saada onnistumisen kokemuksia, jotka helpottavat selviytymistä myös ilman lääkettä ollessa. Animoituja kuvauksia adhd-lääkkeiden toimintamekanismista löytyy esimerkiksi osoitteista www.adhdtutuksi.fi, www. adhd-tietoa.fi ja englanniksi http:// adhd.emedtv.com/adhd-video/thebrain-and-its-chemicals-video.html. Myös yleisesti käytetyt, elintarvikkeiksi luettavat psykoaktiiviset aineet kahvi ja tee (vaikuttavina aineina kofeiini ja teaniini) vaikuttavat aivotoi- Kuva Anita Puustjärvi lapsilla ja nuorilla mintaan stimuloivasti. Teoreettisesti myös kahvi ja tee voisivat psykostimulantteina soveltua adhd:n hoitoon, mutta tutkittua tietoa niiden vaikutuksista adhd-oireisiin on toistaiseksi vähän (7). Adhd-diagnoosin saaneet nuoret nauttivat kofeiini- tai teaniinipitoisia valmisteita jopa kaksi kertaa enemmän kuin ne nuoret, joilla ei ole kyseistä häiriötä. Osa saattaa käyttää kofeiinia itsehoitona adhd-oireisiin. Adhd-lääkkeet Adhd-lääkkeet voidaan ryhmitellä kemiallisen rakenteensa mukaan psykostimulantteihin (metyylifenidaatti, lisdeksamfetamiini, deksamfetamiini, modafiniili), ei-stimulantteihin (atomoksetiini), masennuslääkkeisiin (venlafaksiini) ja muihin valmisteisiin (guanfasiini, klonidiini), vaikka niiden perimmäinen vaikutus aivotasolla on samankaltainen (1-5,8). Eri lääkeryhmien valmisteet eroavat toisistaan myös vaikutusnopeuden ja vaikutusajan osalta. Stimulanttien vaikutus alkaa nopeasti, noin 30–60 min lääkkeen ottamisesta ja kestää valmisteesta riippuen 4-12 tuntia. Ei-stimulanttien ja masennuslääkeryhmään kuuluvien lääkkeiden vaikutus alkaa vähitellen viikkojen kuluessa, mutta kestää tasaisesti koko vuorokauden. Stimulanttilääkitystä on mahdollista käyttää niin sanotusti tarvittaessa, esimerkiksi vain koulu- päivinä, kun taas ei-stimulantteja on käytettävä säännöllisesti tehon säilymiseksi. Myös lääkkeen lopetus onnistuu stimulanteilla heti, muilla lääkkeillä lääkitys lopetetaan asteittain varsinkin, jos käytetty lääkeannos on ollut suuri. Haittavaikutuksiltaan stimulantit ja ei-stimulantti ovat samankaltaisia, muiden ryhmien lääkkeiden haittavaikutukset vaihtelevat. 11 3/ 2 0 15 Adhd-lääkkeistä yleisimmin käytetään metyylifenidaattia, joka on hoitosuosituksissa ensisijainen adhd-lääke (1-5). Metyylifenidaatista on saatavilla useita vaikutusajaltaan tai -profiililtaan erilaisia valmisteita (kuva1). Lääkeaineen suurimman pi- Adhd-lääkkeet aktivoivat hermoyhteyksien toimintaa. toisuuden (tehon) ajankohta riippuu siitä, millaisessa suhteessa valmisteessa on käytetty nopeasti vapautuvaa ja hitaasti vapautuvaa lääkemuotoa. Niinpä valmisteessa, jossa nopeasti vapautuvan lääkemuodon osuus on 50 %, suurin pitoisuus on aamupäivällä, kun taas valmisteessa, jossa suurin osa lääkkeestä on hitaasti vapautuvassa muodossa, suurin vaikutus ajoittuu iltapäivään. Jos metyylifenidaatti ei sovi tai tehoa, voidaan kokeilla lisdeksamfetamiinia tai atomoksetiinia. Ne ovat rajoitetusti peruskorvattavia; Kela voi myöntää peruskorvattavuuden lääkärinlausunnon perusteella. Lisdeksamfetamiini on lääkeaineen esimuoto, joka muuttuu vaikuttavaksi aineeksi (deksamfetamiiniksi) vasta elimistössä punasolujen metabolisen prosessin seurauksena. Lääkkeen teho kestää noin 10-12 tuntia. Atomoksetiinin vaikutus alkaa hitaammin kuin stimulanteilla, yleensä 2–6 viikon kuluessa säännöllisesti käytettäessä ja tehon kasvu voi jatkua 8.–12. hoitoviikkoon saakka (1). Guanfasiiini vähentää adhd:n oireita (1) ja on mahdollisesti saamassa myyntiluvan lähivuosina myös Suomessa. sennuksen hoidossa käytettävistä lääkkeistä venlafaksiinia käytetään toisinaan aikuisilla adhd:n hoidossa. Sen tehosta lapsille ei kuitenkaan ole toistaiseksi riittävästi tietoa. Modafiniilia (ja muita psykostimulantteja) käytetään narkolepsian hoidossa ja se lievittää myös adhd-oireita, mutta sitä ei suositella käytettäväksi lapsilla. Klonidiini on verenpainelääke, joka saattaa vähentää adhd:n keskeisiä oireita. Ongelmana on muun muassa se, ettei siitä ole Suomessa saatavilla kuin lyhytvaikutteinen valmiste, joka soveltuu huonosti adhd-oireiden hoitoon haittavaikutustensa vuoksi. Lasten lääkehoito toteutetaan yhteistyössä lapsen ja vanhempien kanssa. Myös lapsen on tiedettävä lääkkeestä riittävästi ikätaso huomioiden. Adhd-lääkettä ei siis tulisi antaa lapselle ”vitamiinina”, väkisin tai varsinkaan salaa. Alaikäisellä aikuinen vastaa aina myös lääkehoidon toteutumisesta ja lääkkeiden säilytyksestä asianmukaisesti, vaikkakin aikuistuvan nuoren on usein syytä opetella vähitellen huolehtimaan omasta lääkehoidosta. Adhd:n hoidossa käytetään joskus myös lääkkeitä, joiden varsinainen käyttöaihe on muu sairaus (1). Ma- Adhd-lääkehoito aloitetaan yleensä muutaman viikon tai kuukauden kokeilujaksolla, jonka perusteella so- 3/ 2 0 15 12 Lääkehoidon käytännöt vitaan, jatketaanko lääkehoitoa myöhemmin. Lääkevalmisteista valitaan sopivin vaihtoehto ottaen huomioon oireiden haittaavuus eri tilanteissa ja vuorokaudenaikoina, mahdolliset muut samanaikaiset ongelmat sekä lapsen/perheen toiveet. Lääkehoito aloitetaan pienellä annoksella, jota suurennetaan vastetta ja mahdollisia haittavaikutuksia seuraten; tavoitteena on riittävä teho ilman merkittäviä haittavaikutuksia (1,6,8). Tarvittaessa annosta tai valmisteen ottoajankohtaa säädetään. Jos ensimmäisellä valmisteella ei saada riittävää vastetta, kokeillaan toista lääkettä. Joskus voidaan tarvita myös usean valmisteen yhdistämistä. Jos lääkkeestä on enemmän haittavaikutuksia kuin hyötyä, ei lääkettä jatketa. Tehon arvioimiseksi tarvitaan lapsen/nuoren, vanhempien ja myös koulun arviota oireiden mahdollisesta muutoksesta lääkkeen aikana. Apuna voidaan käyttää oirearviointilomaketta, mutta aina se ei ole välttämätöntä. Stimulanteilla lääkkeen vaikutuksen arviointi onnistuu jo muutaman viikon käytön perusteella, atomoksetiinilla aikaa tarvitaan enemmän. Lääkehoidon alkuvaiheessa tarvitaan tiivistä, jopa viikoittaista seurantaa, joka voi tapahtua esim. puhelimitse. Sopivan annoksen löydyttyä seurantakäynnit voivat tapahtua harvemmin, yleensä noin 3-6 kuukauden välein. Tehoa ja lääkehoidon tarvetta tulee kuitenkin arvioida ainakin kerran vuodessa. Jatkokäynneillä arvioidaan psyykkistä ja fyysistä kokonaistilannetta, hoitovastetta, lääkehoidon tarvetta ja annoksen riittävyyttä. Lääkityksen aikana seurataan säännöllisesti kasvunopeutta (paino ja pituus kasvukäyrillä arvioituna), syketaajuutta ja verenpainetta sekä mahdollisia haittavaikutuksia. Lääkehoidon lopettamista voidaan harkita, kun ongelmat ovat seurannassa lievittyneet tai jos lääkkeestä muusta syystä halutaan luopua (1). Lääkehoidon tarvetta voidaan arvioida lääketauoilla, mutta usein jo satunnaisten lääkkeettömien päivien (unohduspäivät) sujuminen antaa suuntaa lääkkeen lopettamisen mahdollisuudesta. Jos lääketauon aikana oireet ovat huomattavan häiritseviä, kannattaa lääkehoitoa yleensä jatkaa. Jos kukaan ei erota, onko lääke käytössä vai ei, on lääke tehoton tai tarpeeton. Lääkehoito tulee lopettaa myös, jos ilmenee hankalia haittavaikutuksia tai herää epäily lääkkeen väärinkäytöstä (1-5). Osalla lapsista ja nuorista lääkehoidon tarve vähenee ajan myötä, mutta osa tarvitsee lääkehoitoa aikuisuudessakin. Hoidon jatkamista nuoruus- ja aikuisiällä voidaan pitää kliinisen kokemuksen ja tähänastisen tutkimustiedon perusteella turvallisena, kunhan riittävästä seurannasta huolehditaan. Lääkkeiden tehosta ja turvallisuudesta Sekä stimulanttien että atomoksetiinin käytöstä adhd:n hoidossa on tehty paljon kliinisiä tutkimuksia, systemaattisia katsauksia (aihetta koskevat tutkimukset systemaattisesti kartoittava katsaus) ja meta-analyyseja (useita tutkimuksia yhteen kokoavia analyysejä), ja niiden tehosta on vahva näyttö. Adhd-lääkkeitä käsitteleviä katsauksia löytyy Pubmedtietokannasta yli 800, yksittäisiä artikkeleita esimerkiksi stimulanteista noin 5000. Valtaosassa tutkimuksista lääkehoidon seuranta-aika on kuitenkin ollut lyhyt, mutta pitkäaikaiskäytön tehosta ja turvallisuudesta yli vuoden kestoisissa hoidoissa on käynnissä useita tutkimuksia. Myös haittavaikutuksista on kertynyt tutkimustiedon ja kliinisen käytön kautta kattava käsitys. Viimeisten vuosikymmenien aikana lääketutkimusten laatuun on kiinnitetty erityistä huomiota koskien kaikkia uusia lääkkeitä, myös adhd-lääkkeitä, mikä on edelleen parantanut tutkimustiedon luotettavuutta. Stimulanttien teho adhd-oireisiin on hyvä. Lääkehoidosta hyötyy valtaosa potilaista. Hoidon tehoa voidaan arvioida laskemalla NNT-arvo (Number Needed to Treat), joka stimulanteilla ja atomoksetiinilla on 3–5, samaa luokkaa tai parempi kuin tulehduskipulääkkeillä (kivun hoidossa) ja antibiooteilla (tulehduksen hoidossa). Luku kuvaa sitä potilasmäärää, joka on hoidettava, jotta yksi hyötyisi. Vaikutuksen suuruutta kuvaava efektikoko on stimulanteilla noin 1 (hyvä), atomoksetiinilla noin 0,7 (hyvä, mutta heikompi kuin stimulanteilla) (1,8). Adhd-lääkkeet ovat siis varsin tehokkaita, mutta eivät silti auta kaikilla. Parhaimmillaan teho on käytännössä hyvin selvä, ero lääkkeettömään tilanteeseen joskus jopa dramaattisesti parempi. Tavallisimpia adhd-lääkkeiden haittavaikutuksia ovat ruokahalun väheneminen, päänsärky, mahavaivat, käytösoireet (ärtyisyys, aggressiivisuus) sekä univaikeudet (1-5,6,8). Myös ilottomuutta tai alakuloisuutta voi ilmetä. Mikäli näitä esiintyy, kokeillaan tavallisesti annoksen tai lääkkeen antoajan säätämistä tai valmisteen vaihtoa. Painon ja pituuden kehityksessä voi tapahtua hoidon alkuvaiheessa hidastumista, joka yleensä korjautuu vähitellen. Lievä pulssin nopeutuminen ja verenpaineen kohoaminen on tavallista, millä ei yleensä ole merkitystä sydän- ja verenkiertoelimiltään terveiden lasten ja nuorten hoidossa. Sydänsairaille nämä voivat aiheuttaa kuitenkin merkittävän riskin, kuten muutkin pulssia ja verenpainetta nostavat lääkkeet (esim. astmalääkkeet). Vuonna 2006 Yhdysvaltain lääkevirasto FDA selvitti haittavaikutusrekisteristä adhd-lääkityksen aikaista äkkikuolemariskiä, jota ei todettu. Marraskuussa 2011 FDA ”Viimeisten vuosikymmenien aikana lääketutkimusten laatuun on kiinnitetty erityistä huomiota koskien kaikkia uusia lääkkeitä, myös adhd-lääkkeitä, mikä on edelleen parantanut tutkimustiedon luotettavuutta.” 13 ilmoitti laajan tutkimuksen perusteella, että adhd-lääkkeet eivät lisää kardiovaskulaaristen häiriöiden riskiä merkittävästi. FDA ja Euroopan lääkevirasto EMA suosittelevat kuitenkin, että adhd-lääkkeitä ei käytetä potilaille, joilla on sydänongelmia tai joille verenpaineen nousu aiheuttaisi ongelmia (8). Vakavat psyykkiset haittavaikutukset ovat harvinaisia, mutta mahdollisia (harhat, psykoottiset tai maniaoireet ja atomoksetiinilla itsetuhoiset ajatukset). Ne liittyvät usein samanaikaiseen psyykkiseen häiriöön tai sen riskiin. Niiden ilmetessä tulee lääkitys lopettaa ainakin tilanteen selvittelyn ajaksi (1-5,6,8). Adhd-lääkkeet ovat turvallisia hoitoannoksilla käytettynä, sillä haittavaikutukset tunnetaan hyvin ja lääkitykseen liittyvät riskitekijät ovat tiedossa. Vakavat haittavaikutukset ovat adhd-lääkkeillä harvinaisia, mutta yksilölliset riskit on luonnollisesti otettava huomioon. Niinpä kasvua on seurattava tarkemmin, jos jo aiemmin on ollut huolta kasvun hitaudesta tai käytössä on muu kasvuun vaikuttava lääkitys. Jos potilaalla tai sukuanamneesissa on rytmihäiriöitä tai on todettu kardiovaskulaarinen sairaus, ei lääkitystä aloiteta arvioimatta huolellisesti mahdollisia haittoja. Usein adhd-diagnoosin saaneiden lasten terveydentilaa arvioidaankin muita lapsia huolellisemmin ja useammin. Alustavien kuvantamistutkimusten perusteella adhd-lääkkeistä ei ole haittaa aivojen kehitykselle (9). Lisätiedon saamiseksi on jo käynnissä seuranta- ja kuvantamistutkimuksia. Adhd-lääkkeet ja päihteiden ongelmakäyttö Adhd on päihteiden käytön ja päihdehäiriön kehittymisen sekä tupakoinnin riskitekijä (1-5,10). Riskiä lisäävät samanaikainen käytöshäiriö, masennus ja impulsiivisuus (1). Myös adhd-oireiden riittämätön tai liian lyhyt hoito voi olla riskitekijä heikentäessään toimintakykyä ja altistaessaan epäonnistumisille sekä syrjäytymiselle. Joka neljännellä päihdehäiriöisellä on adhd, ja adhd-potilaista 3/ 2 0 15 päihdehäiriö on joka seitsemännellä (10). Yhteyttä adhd:n ja päihteiden käytön välillä on kirjallisuudessa selitetty päihteiden käytölle altistavilla persoonallisuuspiirteillä, antisosiaalisella käyttäytymisellä, jaetulla geneettisellä alttiudella ja adhd-oireiden itselääkinnällä (8). Adhd:n lääkehoito ei lisää päihdehäiriön kehittymisen riskiä, vaan saattaa riittävän varhain aloitettuna suojata myöhemmän päihdeongelman kehittymiseltä (1,9,10). Adhd:n hoidossa lääkitys saattaa vähentää päihdehäiriöisen nuoren adhdoireita ja aktiivista päihteiden käyttöä (1). Adhd-lääkkeisiin liittyy väärinkäytön riski, vaikkakin huomattavasti vähäisempi kuin esimerkiksi rauhoittaviin lääkkeisiin tai kipulääkkeisiin (11). Adhd-lääkkeillä ei suurillakaan hoitoannoksilla ole päihdyttävää vaikutusta. Väärinkäyttö liittyy usein muiden päihteiden ongelmakäyttöön ja antisosiaalisiin taipumuksiin. Päihdehakuisessa käytössä annokset ja käyttötapa ovat poikkeavia ja ilmeisesti adhd-lääkkeitä käytetään myös ”tasoittamaan” toisten päihteiden vaikutuksia. Lyhytvaikutteisten stimulanttivalmisteiden väärinkäytön riski on suurempi kuin keskipitkäja pitkävaikutteisten valmisteiden (9,10,11). Suomalaisten lapsia ja nuoria hoitavien erikoislääkärien kokemusten perusteella lääkkeitä käytetään vain harvoin päihdetarkoitukseen, tavallisempaa on, että potilaan perheenjäsen käyttää lääkettä oman adhd:nsä hoitoon. Lääkkeet tulee säilyttää huolellisesti ja käyttämättömät lääkkeet palauttaa apteekkiin, kuten muutkin hävitettävät lääkkeet. Lääkehoidon yleisyydestä Stimulanttien ja atomoksetiinin käyttö on viimeisten vuosikymmenien aikana lisääntynyt useimmissa maissa, mikä liittynee suurelta osin adhd:n parempaan tunnistamiseen ja lääkkeiden parempaan saatavuuteen (8,12,13). Adhd-lääkitys aloitetaan yleisimmin 7–10 vuotiaana, alle kouluikäiset sekä yli 15-vuotiaat käyttävät näitä lääkkeitä harvem3/ 2 0 15 ”Lääkkeet tulee säilyttää huolellisesti ja käyttämättömät lääkkeet palauttaa apteekkiin, kuten muutkin hävitettävät lääkkeet.” min (8). Stimulanttien käytöstä on Suomessa kokemuksia 1960-luvulta alkaen, vaikka käyttö oli pitkään vähäistä. Vuonna 2000 stimulanttihoitoa sai Suomessa vain noin 200 lasta tai nuorta (12). Ensimmäinen pitkävaikutteinen metyylifenidaatti sai myyntiluvan vuonna 2003, jonka jälkeen adhd-lääkkeiden saatavuus on parantunut ja käyttö lisääntynyt. Lääkehoidon esiintyvyys on ollut Pohjoismaiden pienin ainakin vuosina 2003-2007 (14). Vuonna 2005 lääkehoitoa sai 7-15-vuotiaista 0,45 % (12), vuonna 2007 sitä sai 0,64 % (14), vuonna 2011 n 1 % (8) ja vuonna 2012 jo 1,5 %, siis noin joka kolmas tai neljäs adhd-diagnoosin saanut lapsi/nuori. Adhd:n lääkehoidossa on Suomessa ollut myös alueellisia eroja; vuosien 1999–2005 välillä lääkehoidon prevalenssit 7-14-vuotiailla olivat suurimmat Varsinais-Suomen, Etelä-Savon, Etelä-Karjalan ja Satakunnan sairaanhoitopiireissä ja pienimmät Ahvenanmaan, Kainuun ja Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiireissä (12). Alueelliset erot lääkehoidon yleisyydessä näyttävät edelleen olevan samansuuntaisia. Lääkemääräysten määrän nousu on nähty negatiivisena ilmiönä, jonka on epäilty liittyvän muun muassa lääkkeiden väärinkäyttöön, tarpeettomaan määräämiseen tai hoitovaihtoehtojen puuttumiseen. Kuitenkin todennäköisempi selitys on se, että lääkkeitä käytetään aiempaa asianmukaisemmin adhd-oireiden hoitoon. Lopuksi Suomessa lääkkeiden pakkausselosteessa on kerrottava hyvin tarkasti harvinaisetkin haittavaikutukset. Joskus pakkausselosteen luku herättää ahdistusta ja pelkoa. Jos myös elintarvikkeissa ja luontaistuotteissa vaadittaisiin vastaavia selosteita, olisi haittavaikutusluettelo esimerkiksi kofeiinin osalta tällainen: kofeiinille 14 tyypillisiä haittavaikutuksia ovat ahdistuneisuus, levottomuus, hermostuneisuus, mielialan lasku, unettomuus, jännittyneisyys, psykomotorinen agitaatio sekä rönsyilevä ajatuksen ja puheen kulku. Kofeiiniannoksen noustessa tavallisia ovat vapina, takykardia, palpitaatio, pahoinvointi, vatsakivut ja hypokalemia. Suuri kofeiiniannos voi aiheuttaa hallusinaatioita ja maniaoireita, kallonsisäisen paineen nousua, aivojen turvotusta, rabdomyolyysia, tajunnantason muutoksia, kouristuksia ja rytmihäiriöitä. Akuutti toksisuus alkaa annoksen ylittäessä 1 g/vrk ja 5-10 g/vrk voi olla tappava määrä. (15) Kofeiinille kehittyy nopeasti, jo kolmen vuorokauden säännöllisen käytön jälkeen, toleranssi ja sillä on annosriippuvaisia haittavaikutuksia. Kofeiinin säännöllinen käyttö näyttää vahvistavan käytön tarvetta, toisin sanoen kofeiini aiheuttaa lievää tai keskivaikeaa riippuvuutta. Uskaltaisitko juoda kahvia tai kolajuomia, jos niiden pakkauksissa olisi tämä luettelo? Adhd:n lääkkeiden käyttöön liittyy paljon pelkoja ja vastustusta, vaikka tehosta ja turvallisuudesta on hyvin vankkaa tutkimustietoa. Joskus taustalla on halu mahdollisimman luonnonmukaiseen hoitoon tai kaikkien lääkkeiden välttämiseen. Tavallisimmat pelot liittyvät haittavaikutuksiin tai epäilyyn lääkkeen vaarallisuudesta tai huumaavuudesta tai että lääkehoito aiheuttaisi riippuvuutta. Usein taustalla ovat internetistä luetut mielipiteet, muilta kuullut kertomukset tai riittämätön tieto lääkkeiden vaikutusmekanismista. Valitettavasti varsinkin internetistä löytyy myös virheellistä tai tavoitehakuista materiaalia, jonka taustalla on usein kaupallisia tai ideologisia tavoitteita. Erityisen vahvaa kritiikkiä psykiatriselle hoidolle ja lääkkeille on esittänyt skientologia. Usein väitetään virheellisesti myös lääkärien toimivan lääketehtaiden painostuksesta tai saavan palkkioita lääkemääräyksistä. Lääkärien palkat maksaa työnantaja (kunta tai muu) eivätkä hoitokäytännöt vaikuta palkkatasoon. Asiantuntijalääkärien osaamista hyödynnetään muun muassa luennoitsijana, myös lääkefirmojen järjestämissä tilaisuuksissa. Tämän kaltaisista töistä on tapana maksaa palkkaa/palkkioita, ja nämä palkkiot ilmoitetaan sidonnaisuuksina. Jos osaava lääkäri ei saa luennoida, kenen sitten koulutustilaisuuksissa pitäisi puhua? Lääkemarkkinoinnissa taas edes lääkkeen nimellä varustettu kynä ei ole nykypäivänä luvallinen liikelahja. Lääkärien ja teollisuuden suhteista voi lukea lisätietoa esim. Käypähoito.fi -etusivulta: www.kaypahoito.fi/web/kh/ uutinen?p_p_id=56_INSTANCE_L2cAf58mgLzd&p_p_ lifecycle=0&p_p_ state=maximized&p_p_ mode=view&_56_INSTANCE_ L2cAf58mgLzd_articleId=104301. Yhteiskunnassa säästetään tässä taloudellisessa tilanteessa päivähoidon ja koulutoimen resursseista sekä terveydenhuollosta. On erittäin ristiriitaista, että tukitoimiin ja terapioihin ei ole varaa, mutta samaan aikaan paheksutaan tehokasta lääkehoitoa ja lisäksi eri tahoja syyllistetään riittämättömästä syrjäytymisen ehkäisystä. Kaikki adhd-diagnoosin saaneet eivät tarvitse lääkehoitoa, mutta niiden, joille siitä on apua, pitäisi saada käyttää lääkettä ilman ulkopuolisten paheksuntaa tai kohtuutonta pelkoa. On kuitenkin tärkeää, että adhd-lääkitys aloitetaan aina vasta huolellisen diagnosoinnin ja hoidon tarpeen arvioinnin jälkeen, eikä muita tukimuotoja ja psykososiaalisia hoitoja unohdeta. Teksti lastenpsykiatrian apulaisylilääkäri Anita Puustjärvi, KYS, adhd:n Käypä hoito -työryhmän puheenjohtaja Kirjallisuutta: 1) Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Lastenneurologinen yhdistys ry:n, Suomen Lastenpsykiatriyhdistyksen ja Suomen Nuorisopsykiatrisen yhdistyksen asettama työryhmä (Moilanen I, Puustjärvi A, Laukkala T, Närhi V, Olsén P, Pihlakoski L, Raevuori A, Virkkunen L, Voutilainen A). ADHD (aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö, lapset ja nuoret). Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim 2012;128(5):539-40, http://www.kaypahoito.fi 7) Ionnadis K, Chamberlain S.R. ja Müller U. Ostracising caffeine from the pharmacological arsenal for attention-deficit hyperactivity disorder – was this a correct decision? A literature review. Journal of Psychopharmacology 2014; 28 (9): 830-836. 2) Taylor E, Dopfner M, Sergeant J ym. European clinical guidelines for hyperkinetic disorder – first upgrade. Eur Child Adolesc Psychiatry 2004;13 (Suppl 1):17-30 9) Schweren LJ, Hartman CA, Heslenfeld DJ ym. Thinner Medial Temporal Cortex in Adolescents With Attention-Deficit/Hyperactivity Disorder and the Effects of Stimulants. J Am Acad Child Adolesc Psychiatry. 2015 Aug;54(8):660-7 3) NICE (2008) Attention Deficit Hyperactivity Disorder: Diagnosis and Management of ADHD in Children, Young People and Adults. NICE clinical guideline 72. Available at www.nice.org.uk/CG72 [NICE guideline]. Last accessed May 2015. 4) ADHD: Clinical Practice Guideline for the Diagnosis, Evaluation, and Treatment of Attention-Deficit/ Hyperactivity Disorder in Children and Adolescents. SUBCOMMITTEE ON ATTENTION-DEFICIT/HYPERACTIVITY DISORDER, STEERING COMMITTEE ON QUALITY IMPROVEMENT AND MANAGEMENT. Pediatrics; originally published online October 16, 2011; DOI: 10.1542/peds.2011-2654, http://pediatrics.aappublications.org/content/ early/2011/10/14/peds.2011-2654 5) Bolea-Alamañac B, Nutt DJ, Adamou M, et al. Evidence-based guidelines for the pharmacological management of attention deficit hyperactivity disorder: Update on recommendations from the British Association for Psychopharmacology. J Psychopharmacol 2014; 28: 3: 179-203. 6) Voutilainen A, Puustjärvi A, Aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö. Kirjassa Lastenneurologia. Kustannusyhtiö Duodecim 2014 15 8) Puustjärvi A, Raevuori A, Voutilainen A. Lasten ja nuorten ADHD:n lääkehoito. Suomen Lääkärilehti 2012;42: 3027 – 3030 10) Leppämäki S, Koski A. Aikuisen ADHD - diagnoosista hoitoon. Suomen Lääkärilehti 2013; 43:3155 - 3161 11) Niemelä S, Mikkonen A. Tunnista lääkkeiden väärinkäyttäjä ja päihdekäyttöön tulleet lääkkeet. Suomen Lääkärilehti 2014;9: 624 - 627 12) Lundström B, Voutilainen A, Sourander A. Keskushermostostimulanttien käyttö Suomessa. Suomen Lääkärilehti 2006:49-50:5184-5189 13) Autti-Rämö I, Seppänen J, Raitasalo R, ym. Nuorten ja nuorten aikuisten psyykenlääkkeiden käyttö on lisääntynyt 2000-luvulla. Suomen Lääkärilehti 2009;6:477-482 14) Zoega H, Furu K, Halldorsson M, Thomsen PH, Sourander A, Martikainen JE. Use of ADHD drugs in the Nordic countries: a population-based comparision study. Acta Psychiatr Scand 2011: 123: 360–367 15) Seifert S, Schaechter J, Eugene R, Hershorin M ja Lipshultz S. Health Effects of Energy Drinks on Children, Adolescents, and Young Adults. Pediatrics 2011; 3:511-528 3/ 2 0 15 p o r i n a - n u r kk a Porina-nurkka P orina-projektin viimeinen puolivuotiskausi käynnistyy tarmokkain mielin. Paljon mielenkiintoisia tapahtumia on tiedossa tälle syksylle, joista suurimpana Jyväskylässä 26.–27.9. koulutusviikonloppu uusille ja kokeneille vertaisohjaajille sekä kokemusosaajille. On kiva porista teidän kanssa taas kasvotusten! Tapahtumista ilmoitamme liittomme nettisivuilla sekä liiton ja Porinan Facebook-sivuilla. ryhmistä Vertais- ja kokemustoiminta -osioon, joten muistattehan ilmoittaa minulle puh. 050 438 3633, kaisa. [email protected]. Samaisesta paikasta löytyy myös materiaalia vertaisryhmäohjaajille (mm. Ryhmäläisen yhteystietolomake), joiden avulla saamme kerättyä toimintamme rahoittajan RAY:n kaipaamia tilastotietoja. On siis hypertärkeää käyttää kyseisiä lomakkeita vertaisryhmätoiminnassa! Syksyllä käynnistyvät myös vertaisryhmät uuteen toimintakauteen. Uusia ryhmiä on perustettu ainakin Helsinkiin ja Outokumpuun ja monta uutta ryhmää on syntymässä vertaisohjaajakoulutuksen myötä. ADHD-liiton nettisivuille päivitämme ajankohtaiset ryhmätiedot toimivista Kokemusosaajatilauksia on minulle tullut muutama tänä syksynä. Välitän tilaukset eteenpäin rekisterissämme oleville koulutetuille kokemusosaajille. Meidän jokaisen täytyy muistaa mainostaa laajasti omaa, uutta kokemusosaajatoimintaamme, niin että saamme tärkeää adhd-koke- mustietoa laajasti levitettyä. Mekin täällä liitossa olemme linjanneet, että omissa koulutuksissa pyrimme aina tuomaan myös kokemuksen ääntä esille kokemuspuheenvuoroissa. Kokemuksellisuus on vahva trendi Suomessa tällä hetkellä, joten osuipa Essi Jäntin alullepanema kokemusosaajakoulutus ja kokemusosaajarekisterimme perustaminen juuri oikeaan aikaan. Porinaterkuin Kaisa Kaisa Humaljoki projektipäällikkö puh. 050 438 3633 kaisa.humaljoki@ adhd-liitto.fi www.facebook. com/porina Jouni Luukkala Kukoistava parisuhde – Rakkaussuhteen psykologia. 2015 DUODECIM P sykologi ja hypnoterapeutti Jouni Luukkala ei lupaa antaa ohjeita ja käskyjä kukoistavalle parisuhteenetsijälle uudessa kirjassaan Kukoistava parisuhde ˗ Rakkaussuhteen psykologia. Eikä näitä ohjeita kirjasta löydykään, sitä vastoin kirjassa on tarkasteltu parisuhdetta laajasti eri näkökulmista useita eri lähteitä hyödyntäen. Jokaisen kappaleen lopussa annetaan lukijalle kylläkin pohdittavaksi kysymyksiä, joiden avulla henkilökohtaisten oivalluksien kautta kukoistavan parisuhteen viisaus itsestä kenties löytyykin? yksilön, minän ominaisuuksien, tunnetaitojen, kasvuhistorian ja parisuhdeodotuksien merkitystä parisuhteen onnistumiselle. Viesti on lohdullinen, vaikeistakin lähtökohdista ponnistaneen tai useiden ”epäonnistuneiden” suhteiden jälkeen on mahdollista saavuttaa hyvä parisuhde. Kirjassa kuvataan hyvän parisuhteen tunnusmerkit luottamus ja intohimo seikkaperäisesti. Luukkala tarkastelee parisuhdetta sen lähtökohdista käsin. Hän kuvaa Parisuhteen vaiheet parin valinnasta suhteen eheytymiseen tai eroon on kirjassa kuvattu myös tarkasti. Samoin hyvää parisuhdetta uhkaavia tekijöitä esim. mustasukkaisuutta, parisuhteen ”kolmatta” ja parisuhteen arvopohjaa tarkastellaan laajasti, usein ”rakkausprofessori” Kaarina Määttää lähteenä käyttäen. Kirja loppuu kappaleeseen parisuhteen päättymisestä. Päättymistä pohditaan eroon johtavien syiden kautta. Lopuksi kirjassa 3/ 2 0 15 16 on kymmenen kysymystä erosta toipuvalle ja uutta itsenäistä elämää rakentavalle. Kysymysten avulla katsotaan tulevaisuuteen ja nähdään omat mahdollisuudet sen rakentamiseksi. Luukkalan kirjan lukukokemus oli itselleni pettymys. Kirjan rakenne toistui samanlaisena lähes koko ajan; aluksi lähdettä siteeraten jotakin asiaa tarkasteltiin luettelomaisesti, jonka jälkeen kirjailija aukaisi luettelon eri osa-alueet omasta näkökulmasta käsin. Itseäni vieroksutti kirjasta löytämäni ehkä vanhakantaiset ajatukset, esim. parisuhde nähtiin vain miehen ja naisen välisenä suhteena tai että naisen (liiallinen) itsenäistyminen nähdään parisuhteen uhkana. Kirjan ehdoton ansio on sen laaja-alaisuus sekä taiteesta esiin nostetut esimerkit. Teksti Kaisa Humaljoki, projektipäällikkö, ADHD-liitto ry adhd ja parisuhde Kirja, joka muutti käsitykseni parisuhteesta adhd-oireisen kanssa K ymmenen vuotta sitten minulta vei jalat alta mies, jollaista en ollut ennen tavannut: villi ja vapaa taiteilijasielu, joka sai naisen tuntemaan olevansa maailman ihanin. Mies keskittyi minuun huumaavalla intensiteetillä ja oli täynnä positiivisia yllätyksiä. Avioiduimme kahden vuoden päästä tutustumisesta ja toki tiesin silloin jo, että en ole tekemisissä aivan tavallisen miehen kanssa. Silti elämän muuttumisen kokonaisvaltaisuus yhteen muuton jälkeen yllätti minut. Vuosia kamppailimme isoissa vaikeuksissa sekä taloudessa että parisuhteessa. Minusta tuntui, että vastaan yksin elämästämme ja pienistä lapsistamme. Mies yritti epätoivoisesti selvitä ja lopulta minäkin uuvuin. Terapiassa keskityttiin minun räyhäkkääseen luonteeseeni ja aloin pikkuhiljaa ajatella, että ongelmamme johtuvat ensisijaisesti minusta ja siitä etten yksinkertaisesti sopeudu. Olin jo vuosien ajan silti mielessäni pohtinut, voisiko ongelmiimme olla jokin muukin selitys. Kuuden vuoden yhdessäolon jälkeen ja laajan nettitutkiskeluni innoittamana mieheni hakeutui tutkimuksiin ja sai adhd-diagnoosin. Olin yrittänyt löytää itsellenikin apua netin palstoilta. Etsin epätoivoisesti kirjoituksia puolison näkökulmasta niitä juurikaan löytämättä. Sitten törmäsin Melissa Orlovin kirjoituksiin. Muistan melkein itkeneeni, kun tajusin, että meitä on muitakin kaltaisiani. Tilasin hänen kirjansa The ADHD Effect on Marriage. Luin sieltä seuraavan ajatuksen ja mieleni huusi aamenta: ”… kärsit adhd-vaikutuksesta avioliittoosi. Seurustelusuhteesi oli onnellinen ja jännittävä (ja usein nopea), mutta avioliittosi on ollut täydellisen erilainen. Sinusta saattaa tuntua epätoivoisen onnettomalta ja yksinäiseltä eikä kumppanisi edes käsitä sitä – vaikka olet yrittänyt puhua hänelle siitä. Riitelet ja nalkutat paljon enemmän kuin odotit itseltäsi, elämäsi näyttää usein olevan masentavan epävakaata ja kontrolloimatonta. Syynä voi olla, että adhdoireet ja reaktiot niihin ovat olleet tuhoamassa suhdettanne.” (Orlov 2010, 4 oma suomennos) Kun luin Orlovin kirjaa, tuntui hämmästyttävältä, että niin kirjoittaja kuin moni muukin kirjan tapauksista oli kokenut adhd-oireisen kumppanina olemisen juuri samalla tavalla kuin minäkin. Tajusin, etten ollutkaan pikkumainen nipo, vaan tavallinen ihminen, joka oli reagoinut kumppaninsa adhd:hen hyvinkin ennustettavalla tavalla. Oli huojentavaa lukea selostusta siitä, kuinka elämä adhd-oireisen kumppanin kanssa voi olla hyvin stressaavaa varsinkin, jos parilla ei vielä ole hyviä selviytymiskeinoja. Kirjassa tuodaan esille, että tästä voi aiheutua oireettomalle puolisolle esimerkiksi masennusta ja ahdistuneisuutta, ja stressi voi aiheuttaa myös monia fyysisiä oireita. Orlov korostaakin, että tällaiset oireet on hoidettava lääkärillä, ja oireettoman puolison täytyy pitää hyvä huoli terveydestään (mm. nukkumalla hyvin, syömällä terveellisesti, liikunnalla, meditoimalla jne.) Hän myös nostaa esille sen, että saavuttaakseen onnistuneen parisuhteen, on muutoksia tapahduttava sekä adhd-oireisessa puolisossa että oireettomassa puolisossa. (Orlov 2010, 17-18) Orlovin mukaan haasteellisissa 17 adhd-parisuhteissa on löydettävissä hämmästyttävän johdonmukaisia ja ennustettavia toimintatapoja. Orlov esittelee kirjassaan 12 tällaista toimintamallia. Ne ovat lähes kaikki tuttuja myös omasta parisuhteestani. Ehkä pysäyttävin malleista minulle on tuhoisa oire-reaktio-reaktio-kierre. Pelkät adhd-oireet eivät yksistään selitä parisuhteen ongelmia, vaan myös se, miten reagoin niihin. Tuhoa tulee siitä, kun kehittyy malli, jossa adhd-oire laukaisee minussa voimakkaan reaktion ja puolisoni provosoituu siitä. Tilanne kärjistyy riidaksi. Varsinainen ongelma jää lopulta käsittelemättä. Oikeita tapoja reagoida parisuhteessa on hyvä harjoitella, ja keskustella niistä oman kumppanin kanssa. Tuhoisa kierre kannattaa katkaista. (Orlov 2010, 34-35) Suosittelen Orlovin kirjaa lämpimästi kaikille adhd-parisuhteessa eläville. Ainakin minun ymmärrykseni avartui sen myötä ja käsitykseni omasta parisuhteestani muuttui hyväksyvämmäksi. Teksti ja kuva Veera Kallioranta-Kuitula Melissa Orlovin kirjaa The ADHD Effect on Marriage voi tilata esim. www.adlibris.com hintaan 15,50 €. 3/ 2 0 15 adhd ja parisuhde Adhd parisuhteen värittäjänä Adhd värittää parisuhdetta ilolla ja innostuksella, mutta myös haasteilla. Jokaisen aikuisen adhd näyttäytyy erilaisena, koska eri elämänvaiheissa adhd-oireet saavat erilaisen ilmenemismuodon. Niinpä tämän tekstin esimerkit eivät kuvaa sellaisenaan kenenkään parisuhdetta. Toivottavasti löydätte tästä tietoa ja ymmärrystä parisuhteessa tapahtuville ilmiöille sekä elämänlaatua parantavia keinoja. A dhd tuo parisuhteeseen runsaasti myös haasteita, joista on kuitenkin mahdollista selviytyä keskustelemalla, molempien puolisoiden vahvuudet huomioiden sekä tarvittaessa ulkopuolisen avun turvin. Tutkimusten mukaan adhd-oireiset ovat eronneet 2-3 kertaa useammin muuhun väestöön verrattuna. Onkin siis tärkeä pysähtyä miettimään adhd:n vaikutuksia omassa parisuhteessa. Millaisia värisävyjä adhd tuo parisuhteeseen? - Adhd-oireisen puolison mielikuvitus ja ajatuksenlento on usein vauhdikas, parisuhteessa se tarkoittaa paljon elämyksiä, yllätyksiä ja uusia kokemuksia – eipä käy elämä tylsäksi. - Tunneherkkyys on tyypillistä adhd-oireiselle, hän on herkkä ilmapuntari parisuhteen suvanteissa ja myrskyissä. - Leikkimielisyys ja huumori ovat monen adhd-oireisen vahvuuksia. Parisuhteessakin huumori pelastaa monista kiperistä tilanteista. - Pitkään jatkuneet kielteiset kokemukset kehittävät usein negatiivisia uskomuksia itsestään ja kyvyistään, jolloin itsetunto rakentuu huonoksi ja heikoksi. Silloin adhd-oireisen puolison asenne näyttäytyy parisuhteessa negatiivisena. Hän ei luota itseensä ja tulkitsee asiat negatiivisesti. - Adhd-oireinen saattaa tylsistyä nopeasti parisuhteessakin, jonka hän mahdollisesti tulkitsee rakkauden loppumiseksi. Hätiköiden tehdyt eropäätökset kaduttavat myöhemmin. - Erityisesti add-oireisen liiallinen 3/ 2 0 15 keskittyminen tai juuttuminen johonkin tehtävään häiritsee muiden tehtävien suorittamista. Parisuhteessa puolison tarpeet ovat silloin toissijaisia. - Pitkäkestoinen suunnitelmallisuus ja harkittu päätöksenteko ovat adhd-oireiselle vaikeita, jonka vuoksi elämässä voi olla paljon epäjärjestystä ja kaaosta. Puoliso joutuu usein vastuunkantajan ja tehtävien toteuttajan rooliin. - Adhd-oireisen muistivaikeuksien vuoksi sovitut lupaukset eivät välttämättä toteudu. - Voimakas tunteidenilmaisu, harkitsematon rahankäyttö sekä runsaspuheisuus ovat esimerkkejä impulsiivisen käytöksen haitallisista puolista. Parisuhteeseen impulsiivisuus tuo ennakoimattomuutta, yllätyksiä ja pettymyksiä. - Adhd-oireisen aikuisen parisuhteessa kommunikointiin on syytä kiinnittää erityistä huomiota, koska väärinkäsitykset ovat yleisiä. Molempien tulee kuunnella toista, keskittyä ja ajatella sitä, mitä hän todella tarkoitti puheellaan. - Adhd:n liitännäishäiriöinä voi olla aistiyliherkkyyttä sekä motorista kömpelyyttä. Puolisoiden väliseen fyysiseen läheisyyteen ne tuovat erityispiirteitä. Kosketus voi olla välillä rajua ja toisinaan taas hyvin hellää. Kosketuksen kokemus taas voi olla miellyttävää ja toisinaan ahdistavaakin. Keskustelkaa ja kunnioittakaa toistenne tuntemuksia. - Noin joka seitsemännellä adhdoireisella aikuisella oleva päihdeongelma on aina vakava riski parisuhteelle. 18 Vinkkejä adhd-oireiselle puolisolle: - Kerro puolisollesi, että sinulla on adhd tai että epäilet sinulla olevan adhd. Etsikää yhdessä tietoa adhd:stä. Näin puolisosi ymmärtää sinua paremmin ja pystyy tukemaan sinua tarvitsemallasi tavalla. Avoimuus ja rehellisyys ovat toimivan parisuhteen perusta. - Muista terveen elämän perussäännöt, jotka tuovat helpotusta myös adhd-oireiden kanssa elämiseen: nuku riittävästi, syö terveellisesti, liiku tarpeeksi, nauti alkoholia enintään kohtuullisesti sekä rentoudu ja nauti elämästä puolisosi, perheesi ja ystävien seurassa. - Vaikka elämä olisikin ollut ongelmien ja vaikeuksien värittämää, aina on kuitenkin mahdollisuus saavuttaa tasapainoinen ja onnellinen parisuhde. Sen eteen sinun on sitouduttava, tehtävä pitkäjänteisesti työtä ja tarvittaessa haettava itsellesi tukea ja apua. - Mikäli tunnistat itselläsi olevan huono itsetunto, ryhdy tietoisesti kehittämään sitä. Etsi vahvuuksiasi, hyväksy epävarmat tunteesi ja tee itsetunnon kohentamiseen olevia harjoitteita. Prosessi etenee pienin askelin, mutta tuo tullessaan hyvinvointia, parantaa toimintakykyäsi ja tuo henkistä tasapainoa. - Adhd-oireet lisäävät riskiä epäsosiaaliseen ja epäkunnioittavaan käytökseen puolisoasi kohtaan. Jos olet loukannut häntä tai muuten toiminut epäkunnioittavasti, pyydä anteeksi käytöstäsi. - Pyri tasapuoliseen työnjakoon kotitöissä haasteistasi huolimatta. Etsikää yhdessä teidän parisuhteeseen adhd ja parisuhde soveltuvia toimintatapoja, esimerkiksi tehtävälistojen ja muistutusapukeinojen avulla. - Kiitä, arvosta ja kunnioita puolisosi panosta parisuhteessa. Huomioiminen ja kauniit sanat tuovat hyvää mieltä arkisen aherruksen keskelle. - Adhd-oireiden kanssa kamppailu on usein hyvin stressaavaa. Stressiä pystyt lieventämään opettelemalla tuntemaan omat kykysi ja parantamalla adhd-oireittesi hallintaa. Ota haltuusi sinulle sopivia rentoutumistapoja. Puolisoiden yhdessä tekemät mukavat asiat rentouttavat myös parisuhteen ilmapiiriä. - Muista, että olet paljon muutakin kuin adhd-oireinen aikuinen. Huomioithan myös vahvuutesi! Vinkkejä adhd-oireisen puolisolle: - Puolisosi adhd-oireet voivat helpottua, mutta ne eivät häviä koskaan kokonaan. Joten hyväksy ja sopeudu hänen oireisiinsa, niin kuin hyväksyisit esimerkiksi diabeteksenkin. - Etsi asiallista tietoa adhd:stä, älä luota kuulopuheisiin. - Ole armollinen adhd-oireista puolisoasi kohtaan, me kaikki tarvitsemme enemmän ymmärrystä. Erilaisina olemme arvokkaita toisillemme. - Adhd-oireinen on herkkä ja usein hänellä on huono itsetunto useiden epäonnistumisten tähden. Silti hän ei ole muita huonompi, hän vain oppii asiat toisella tavalla. Kannustamalla ja antamalla hänelle kunnioitusta, autat häntä näkemään itsestään niitä vahvuuksia, joista hän nauttii ja joissa hän on hyvä. - Adhd-oireisella työmuisti toimii usein huonosti, jonka vuoksi asiat unohtuvat. Puolison roolina onkin toimia muistuttajana. Muistuta häntä asioista ja tehtävistä soitolla, tekstiviesteillä ja sähköpostilla. Huutaminen, pakottaminen tai vähätteleminen eivät muistamista edistä. - Adhd-oireinen elää ”tässä ja nyt”, jonka vuoksi asioiden ennakointi tuottaa vaikeuksia. Auttamalla häntä ennakoinnissa ja suunnittelussa, vältätte stressiä ja viime hetken räjähdyksiä. - Malta mielesi. Myös adhd-oireinen puolisosi haluaa asioiden sujuvan. Löytäkää keskustelemalla yhteinen sävel. - Add-oireinen puoliso tarvitsee usein enemmän aikaa, joten ole utelias kuulemaan hänenkin mielipiteitään. - Muista, että yksi keskeisimmistä piirteistä adhd:ssä on impulsiivisuus, joten hän ei aina tarkoita kaikkia äkkipikaisesti sanottuja sanoja. Anteeksiantamisen taito sekä joskus unohtaminen ovat sinulle tärkeitä taitoja. - Älä vertaile puolisoasi ja parisuhdettasi muihin, jokaisella parilla on omat vaikeudet ja onnistumiset. Opi näkemään yksilön arvo erilaisena. - Olet usein parisuhteessa vastuunkantajan ja työmyyrän roolissa, joka saattaa olla hyvinkin uuvuttavaa. Pidä huoli myös omista tarpeistasi, tee itsellesi mieluisia asioita, muista välillä rentoutua ja tavata ystäviä. Hae itsellesi tukea ja apua, jos voimasi ovat loppumassa tai koet itsesi masentuneeksi. 19 3/ 2 0 15 Mistä saamme apua parisuhteen ongelmiin? Jos puolisoiden välinen keskustelu ei johda mihinkään tai se ei onnistu lainkaan, kannatta hakea apua jo varhaisessa vaiheessa ennen kuin ongelmat ovat kasvaneet ratkaisemattomiksi. Pitkittyneet riidat vievät voimavaroja, laskevat mielialaa ja itsetuntoa sekä saavat elämän tuntumaan turvattomalta. Parisuhteessa oleva henkinen, seksuaalinen, taloudellinen tai fyysinen väkivalta on aina myös syy avun hakemiselle. Alle on kerätty lista auttajatahoista. Auttajatahot vaihtelevat kunnittain, joten selvitä aina myös oman kuntasi palvelut. - Perheasiain neuvottelukeskus (ilmainen kirkon tarjoama palvelu, ei vaadita kirkon jäsenyyttä) - perheneuvolat (lapsiperheiden vanhemmille), nuorisoneuvolat (nuorten vanhemmille) - lastensuojelu (mikäli lapsen tasapainoinen kehitys on suuressa vaarassa) - paripsykoterapia (yksityiset psykoterapeutit) - www.vaestoliitto.fi/parisuhde - www.mll.fi/vanhempainnetti - www.katajary.fi - www.miessakit.fi - ADHD-liiton Tunteella! -parisuhdekurssit adhd-oireisille aikuisille, www.adhd-liitto.fi Teksti Kaisa Humaljoki, projektipäällikkö, ADHD-liitto ry Lähteet Dufva, V. & Koivunen, M. 2012. ADHD Diagnosointi, hoito ja hyvä arki. Juva: ADHD – liitto ry. Virta, M. & Salakari, A. 2012. ADHD – aikuisen selviytymisopas – tutkittua tietoa ja käytännön vinkkejä. EU: Tammi. Lönnqvist J, ym. (toim.) 2014. Psykiatria. Duodecim. adhd ja parisuhde ADD tuo parisuhteeseen lisämaustetta Ihmissuhteiden eteen tehty työ kannattaa. Vaasalaiset Teresa Lehtiaho ja Jari Koski ovat olleet yhdessä viitisen vuotta. Alkuvaiheen myrskyistä on päästy rauhallisempaan yhteiselämään, ja Teresan saama add-diagnoosi on auttanut heitä ymmärtämään paremmin parisuhteen kiemuroita. T eresa on käynyt ADHD-liiton kokemusosaajakoulutuksen ja saanut koulutuksesta rohkeutta kertoa elämästään ja parisuhteesta. - Aluksi ajattelin, että en rohkene esiintyä. Koulutus ja onnistuneet esiintymiset ovat antaneet minulle valtavasti itsevarmuutta. On ollut hienoa huomata, että pystyn puhumaan yleisölle. Vaaditaan sitkeyttä, sitoutumista ja aikaa - Olen ollut suuren osan aikuisiästäni arka enkä ole uskaltanut näyttää tunteitani muille kuin aivan lähimmille ihmisille – olen sulkeutunut kuoreen, Teresa kertoo. na – miten oppii hyväksymään oman tilanteensa ja näkemään sen hyvänä asiana. Teresa ja Jari tapasivat internetissä. Netissä sai ensin keskustella ja tutustua, ja Jarin kanssa synkkasi heti hyvin. - Minua on diagnoosin saaminen auttanut valtavan paljon. Nykyään pystyn näkemään itsessäni jo hyviä puolia. Jos voi rakentaa terveen suhteen itseensä, sitä kautta voi syntyä terve suhde myös toiseen ihmiseen. - Teresa on positiivisella tavalla erilainen, ja meillä on samanlainen ajatusmaailma. Hänellä on hyvä mielikuvitus, ja häntä on vaikea laittaa mihinkään muottiin. Olen kokenut, että add tuo suhteeseen enemmän positiivisia kuin negatiivisia asioita. Se tuo parisuhteeseen kiinnostavuutta ja lisämaustetta. Tosin on vaikea sanoa, mikä johtuu add:stä ja mikä on Teresan persoonaa, Jari pohtii. Teresan on vaikeampi nähdä itsessään positiivisia puolia, sillä hän on tottunut kuulemaan negatiivisia asioita itsestään. - Minun näkökulmastani add on tuonut parisuhteeseen enemmänkin haasteita. Ajattelen helposti, että taas minä tein näin tai jätin jonkun asian tekemättä, taas jumitan. Jokaisella, jolla on tämä diagnoosi, on oma risti kannettava- 3/ 2 0 15 20 Teresan kokemuksen mukaan adhd-henkilön puoliso tarvitsee sitkeyttä ja molempien täytyy sitoutua näkemään vaivaa parisuhteen eteen. Parisuhteessa kannattaa kiinnittää huomiota adhd-ihmisen hyviin puoliin ja toiseen tottumiseen kannattaa varata aikaa. Toista ihmistä ei voi muuttaa, mutta omaa suhtautumistaan voi muuttaa. - Niin kuin muissakin parisuhteissa kumppaneiden pitää sopeutua toisiinsa, mutta molemmilla pitää olla myös omaa tilaa ja kommunikoinnin pitää toimia, Teresa muistuttaa viisaasti. Teresalla ja Jarilla ei ole ainakaan vielä yhteisiä lapsia. Jarilla on edellisestä liitostaan kaksi lasta. Teresa ei vielä rohkene ajatella hankkivansa lapsia, sillä ennen lasten hankintaa omien asioiden pitää olla selvempiä. Adhd-henkilö elää hetkessä Seurustelun alussa oli vaikeaa kun ei tiennyt, mistä erilaisuus johtui. Teresalla päätösten tekeminen voi viedä aikaa. - Jos esimerkiksi menemme osta- adhd ja parisuhde maan jäätelöä, Teresalla voi mennä monta minuuttia, kun hän miettii mitä jäätelöä hän haluaa. Olen oppinut, että asioille pitää antaa tila ja aika, kyllä se tapahtuu. Hoputtaminen vain pahentaa tilannetta, Jari muistuttaa. - Adhd-henkilö elää hetkessä. Mitä tulee jäätelön ostamiseen, niin äsken halusin salmiakkijäätelöä, mutta nyt haluan jotain muuta. Se, mitä haluan, muuttuu koko ajan, Teresa naurahtaa. Jari suunnittelee enimmäkseen yhteiset asiat ja menemiset. Teresan on vaikeampi arvioida, minkä verran aikaa kuluu eri asioiden tekemiseen, ja hän uppoutuu helposti tekemään itseään kiinnostavia asioita. Teresa myös pohtii asioita pitkään, ja hänelle iskee ahdistus, jos jotain pitää tehdä yhtäkkiä. - Suhteen alussa meillä karahti kiville muutaman kerran, kun olin tottunut siihen, että yhtäkkiä päätetään lähteä vaikka uimaan tai mökille. Se ei ole enää mikään ongelma. Nykyään jos minun pitää lähteä kiireesti käymään jossain, lähden sinne yksin enkä yritä hoputtaa Teresaa mukaan, Jari kertoo. Ihmisten kanssa oleminen stressaavaa Teresa ei jaksa aktiivista yhteydenpitoa ihmisiin ja kokee, että toiset ajattelevat helposti, että hän ei ole kiinnostunut heistä. - En osaa smalltalkia ja ihmisten kanssa oleminen on stressaavaa. Luulen, että siinä on jotain sisäsyntyistä. Se on kuin opettelisi toista kieltä, josta ei koskaan opi mitä se tarkoittaa, oppii asioita vain ulkoa. Jarin kanssa olen edennyt aika paljon, sillä Jari on pystynyt toimimaan tulkkina. Tämä on vieläkin minulle harjoittelun paikka. En osaa olla luonnollisesti ihmisten seurassa – jännitän että sanon tai teen jotain väärin, koska olen nykyään paljon tietoisempi asiasta. Jarin ja muiden tuttujen ihmisten kanssa Teresa voi rentoutua ja olla oma itsensä. Muiden adhd-oireisten seurassa Teresa kokee voivansa käyttäytyä luonnollisemmin, sillä heillä on samanlaisia oireita ja ongelmia. Riidan jälkeen rauhoittuminen ja jälkipuinti Erilaiset luonteet tuovat oman haasteensa parisuhteeseen. Jari tunnustaa olevansa pitkäpinnainen eikä häntä saa helposti suuttumaan. Räiskyvätunteinen Teresa puolestaan suuttuu aika helposti ja tilanteen rauhoittaminen on vaikeaa. - Kun tilanne on päällä, minä vain reagoin – sitä ei itse tiedosta eikä hallitse. Adhd-ihmisen aivot eivät osaa pysäyttää impulsseja, ja siksi osoitan tunteenikin impulsiivisesti. Se tekee tunnereaktion tiedostamisesta ja hallitsemisesta hankalaa. Parisuhteessa molemmat tuovat omat osansa myös riitoihin. Teresan mielestä Jarissakin on ollut ärsyyntymisen aiheita. Jari on melko suorasanainen ja sanoo asioita ajattelematta ja saa suututettua Teresan. Vuosien varrella Teresa ja Jari ovat oppineet paljon toisistaan ja löytäneet riitojen käsittelyyn hyviä keinoja. - Minä jatkaisin mielelläni riitelyä enkä antaisi toisen rauhoittua ollenkaan, jos en itse vielä pysty siihen. Minä jumitun riitaan. Silloin on hyvä, että jommallakummalla säilyy sen verran maltti, että ymmärtää lähteä pois tilanteesta. Vaikka se tuntuukin 21 minusta kamalalta, on se fiksumpi teko kuin jatkaa riitelyä, kertoo Teresa. - Itse saatan mennä riidan jälkeen toiseen huoneeseen. Rentoudun fyysisesti ja teen hengitysharjoituksia. Annan tunteen tulla ja mennä, en jää hautomaan. Yritän muistaa, että tämä tunne on ok, tämä on minun tunteeni, tässä ei ole mitään pahaa, enkä satuta ketään muuta tällä tunteella, Teresa toteaa. - Olen kokenut syyllisyyttä siitä, että tunnen tai reagoin tietyllä tavalla. Olen yrittänyt päästä syyllisyydestä eroon, sillä se ruokkii noidankehää ja negatiivisia ajatuksia tulee vain enemmän, Teresa jatkaa. - Minäkin yleensä vaihdan paikkaa. Menen toiseen huoneeseen, töihin tai lenkille, jotta saan rauhoituttua, Jari kertoo. - Se oli minulle alussa hirveän vaikeata, sillä minulla on menneisyydessä hylkäämiskokemuksia ja koin Jarin lähtemisen kertakaikkisena hylkäämisenä. Nyt ymmärrän, että riidan jälkeen minun pitää antaa olla hetki yksin ja rauhoittua, Teresa toteaa. Teresa tarvitsee asioiden jälkipuinnin riitojen jälkeen. Tilanteesta oppii enemmän, kun voi analysoida tilannetta toisen kanssa. - On hyvä analysoida, mikä tähän tilanteeseen johti ja kuinka riitaan ajautumista voi välttää, Jari tähdentää. Teresa on tottunut elämään tätä päivää eikä ole uskaltanut suunnitella tulevaa. Hän aikoo kuitenkin ryhtyä opiskelemaan lähitulevaisuudessa. Hyvä parisuhde auttaa jaksamaan ja rohkaisee näkemään tulevaisuuden valoisana. Teksti ja kuvat Kaisa Rautio, Coriosi Oy 3/ 2 0 15 adhd ja parisuhde Parisuhteellista elämää Heidi ja Pasi menivät naimisiin vuonna 1991. Sen jälkeen elämään on mahtunut mullistus jos toinenkin. Matkan varrella on kohdattu alkoholiongelmaa, lievää masennusta ja nyt tuoreeltaan ADD-diagnoosi. Kaikesta huolimatta he elävät nyt hyvää arkea hyvässä parisuhteessa, kolmen lapsen tuodessa iloa elämään. H eidi sai ADD-diagnoosin joulukuussa 2014. Asia on vielä sen verran tuore ja vaatii sopeutumista, että pariskunta ei vielä halua kertoa tarinaansa omilla nimillään. Nimet on siis muutettu tähän juttuun. Heidi on aina taistellut itsetuntoongelman kanssa. Elämä ja opiskelut eivät ole sujuneet niin hyvin kuin olisivat voineet ja ympäristöstä saatu negatiivinen palaute on pikkuhiljaa nakertanut itsetuntoa. Riittämättömyys ja oman älyn epäily on aina ollut läsnä, koska elämänhallinta ei ole sujunut, ja mitään muuta järjellistä selitystä ei ole löytynyt. Kaikki tämä johti lopulta siihen, että Pasin saatua alkoholiongelmansa hallintaa hoidon myötä, tuli Heidille masennus. Masennus ei ollut onneksi vakavinta laatua, mutta lamauttava arjen kannalta kuitenkin. Heidi löysi itselleen hyvän terapeutin, jonka avustuksella parin vuoden aikana käytiin läpi niin masennusta kuin itsetunto-ongelmiakin. Vaikka terapeutti ei osannut vielä epäillä ADD:tä, niin häneltä sai silti kullan arvoisia neuvoja elämään. Vuonna 2012 keskimmäisen lapsen aloittaessa koulun, sujui ensimmäinen luokka vielä hyvin, mutta toisella luokalla törmättiin ongelmiin. Kiltti, ihana ja rauhallinen lapsi ei selvinnytkään enää koulussa kunnialla. Hänellä oli ongelmia kirjoittamisen ja keskittymisen kanssa sekä hän helposti vetäytyi syrjään. Heidi ja Pasi olivat ihmeissään lapsen kanssa, kunnes heidän ystävänsä ohimennen kysyi, että voisiko kyse olla ADD:stä? Pariskunta ei ollut koskaan kuullutkaan ADD:stä. He tiesivät kyllä jollain tasolla adhd:n, mutta siitä ensimmäiseksi tuli mieleen riehuvat, kiipeilevät ja säheltävät pojat. Ja heidän lapsellaan tuollaisia ongelmia ei ollut. Heidi rupesi perehtymään ADD:hen ja löysi videoita, missä ADD-oireiset kertovat elämästään. Hän purskahti helpotuksesta itkuun, kun tajusi, että nuo tarinat olisivat voineet olla suoraan hänen omasta elämästään. Heidi oli muutamaan otteeseen yhteyksissä myös ADHD-liittoon, mistä sai tukea ja vinkkejä asiassa etenemiseksi ja Heidi saikin hommattua itselleen ajan lääkärin tutkimuksiin. Joulukuussa 2014 tutkimusten jälkeen diagnoosi oli hyvin selvä, ADD (adhd:n tarkkaamattomuuspainotteinen muoto). 3/ 2 0 15 22 ADD värittää elämää Diagnoosin myötä monet arkea vaikeuttaneet asiat saivat selityksen. Erityisesti Heidi on kokenut epätoivon hetkiä yrittäessään opettaa lapsille arjen askareiden tekemistä, kuten esimerkiksi huoneen siivoamista. On tavattoman vaikeaa yrittää opettaa jotain sellaista, joka itsellekin on erittäin haasteellista. Arjen askareiden vaikeus tuo helposti kaaosta lapsiperheen elämään. Heidi on aina ollut helppo ärsyyntymään ja kiukuttelemaan. Tällaisina hetkinä Pasi on mieluummin vetäytynyt omiin oloihinsa, sillä Heidiin ei ole saanut kontaktia. Heidillä on ollut tapana myös sopia adhd ja parisuhde tapaamisia ja erilaisia menoja ilman, että on muistanut Pasilta kysyä, että sopiiko hänelle nuo suunnitelmat. Heidillä on myös usein vaikeuksia kuunnella toisia, ja hän saattaakin kysyä ja kertoa moneen kertaan samoja asioita, kun ei ole pystynyt kuuntelemaan toisen vastausta. Lisäksi hänellä on ollut aina ongelmia aikataulujen kanssa, ja tärkeät tehtävät ovat kasaantuneet viime tippaan. Tiedon ja ymmärryksen myötä Pasin on ollut helpompi suhtautua asiaan. Tietoa ja ymmärrystä pariskunta haki ADHDliiton sopeutumisvalmennuskurssilta. Parisuhdekurssilta tukea arkeen Sekä lääkäri että ADHD-liitto suosittelivat Heidille osallistumista sopeutumisvalmennuskurssille. Heidi katselikin ensi kursseja itselleen, mutta ei lopulta halunnut olla viikkoa kurssilla ilman Pasia. Liitolla sattui samoihin aikoihin olemaan myös parisuhdekurssi haettavissa ja Heidi kysäisikin Pasilta, että olisiko tällä kiinnostusta lähteä yhdessä tuollaiselle kurssille. Pasi oli heti valmis, ja niin pariskunta laittoi hakemuksen menemään. Kurssille päästyään Heidi koki heti helpotuksen tunteen saadessaan vihdoin varmuuden siihen, ettei enää ollut yksin asian kanssa. Vertaistuen myötä avautui ihan uusi maailma, missä oli muitakin samanhenkisiä ja samanlaisen elämäntarinan jakavia ihmisiä. Heidin ymmärrys omaa oireistoaan kohtaan parani, mutta vielä enemmän aukesivat ehkä Pasin silmät. Kun kurssin myötä tieto ADD:stä kasvoi, parani myös taito ja tapa suhtautua Heidin toimintatapoihin. Heidi kiitteleekin miestään vuolain sanoin ja kertoo, että kurssilla todella huomasi, miten paljon toinen hänestä välittää. Pariskunta kertoo, että kurssi ei ollut mikään kävely puistossa vaan siellä todella työskenneltiin parisuhteen eteen. Tahti oli aika tiukka ja välillä oltiin todella avoimia toisilleen. Vaikka avoimuus tuntui välillä haastavalta, huomasivat he pian, että mitä enemmän itsestään antaa sitä enemmän toiselta saa. Heidi sanoo, että kurssin ohjaajat olivat todella motivoituneita ja osaavia, mikä osaltaan auttoi turvallisen ilmapiirin luomisessa, ja oli helpompi olla avoin. Heidi ja Pasi pitivät kurssilla tehdyistä harjoitteista, varsinkin tehtävästä, missä piti poimia joku kuva, mikä kuvaa heidän parisuhdetta. Heidi ehti jo hieman närkästyä, kun Pasi poimi kaikkien kuvien joukosta kaivinkoneen kuvan. Pian närkästys kuitenkin vaihtui ihailuun, kun Pasi kertoi kaivinkoneen kuvaavan sitä, että hänen mielestään he työskentelevät toistensa puolesta ja yhdessä kohti parempaa parisuhdetta. Kaiken harjoittelun ja vertaistuen lisäksi pariskunnan mielestä parasta 23 kurssilla oli se, että siellä heillä oli oikeasti aikaa keskittyä heihin. Heidi sanookin, että hän rakastui viikon aikana Pasiin ihan uudestaan. Tulevaisuus ja kurssin eväät Kysyttäessä pariskunnalta, että mitä he näkevät edessään tulevaisuutta ajatellessaan, vastaavat he, että he haluavat auttaa lapsiaan mahdollisimman hyvin kohtaamaan ADDarjen haasteita. Kaikilla heidän lapsillaan on ADD-tyyppisiä oireita ja haasteita, mutta jotain positiivista löytyy aina. Heidi on itsekin oppinut huomaamaan omat positiiviset ominaisuutensa. Hän innostuu helposti uusista asioista ja on yleensä helposti lähestyttävä. Hän on täysillä mukana asioissa, mistä innostuu ja on luonteeltaan iloinen ihminen. Heidi sanoo, että pienessä porukassa hän osaa olla myös hyvinkin sosiaalinen vaikka isossa porukassa hän vieläkin helposti vetäytyy syrjään. Heidi näkee omissa lapsissaan paljon myös näitä samoja positiivisista piirteitä. Lisäksi lapset ovat perineet äidin luovuuden ja lahjakkuuden. Heidi ja Pasi sanovat, että kurssilta heille jäi ehkä päällimmäisenä arkeen mukaan ymmärrys. Sekä oman että puolison ymmärrys. Heidi sanoo, että hän osaa myös nykyään, jonkin asian mentyä pieleen, ottaa niin sanotun adhd-pallon käteen ja tarkastella sitä ulkopuolelta. Tämä auttaa häntä rauhoittumaan ja muistamaan, että ADD:hän se siellä yrittää taas nostaa päätään. Muistaessaan ja ymmärtäessään sen, hänen on helpompi olla itselleen edes hieman armollisempi. Kurssi muistuttaa Heidiä ja Pasia edelleen siitä, että vaikka kaikki tällä hetkellä meneekin aika hyvin ja he elävät hyvää arkea, niin välillä on silti hyvä pysähtyä hetkeksi pohtimaan suhdetta ja keskustelemaan kunnolla. Juttelun merkitystä ei saa arjessakaan väheksyä. Teksti Jari Hämäläinen tiedottaja, ADHD-liitto ry 3/ 2 0 15 Tervetuloa Parisuhteen palikat -teemailtaan Adhd-viikolla! Ke 7.10. klo 17.30-20.30 HELSINKI Malminkartano (Pakarituvantie 4, 00410 Helsinki) Kahvitarjoilu. Ei lastenhoitoa. Pitkäaikaissairaiden ja muiden erityislasten perheissä vanhempien parisuhde ei usein ole ensimmäinen asia, johon energia suunnataan, vaan se, josta ajan puutteessa tingitään. Erilleen kasvaminen tapahtuu melkein itsestään, mutta lähentyminenkään ei vaadi ihmeitä. Tule palauttamaan mieleesi, millaisista palikoista parisuhde rakentuu! Teematuokio muistuttaa parisuhteen perusteista ja auttaa löytämään arkeen uutta iloa. Ohjelma koostuu vetäjän alustuksista ja pohdintatehtävistä. Mitä sitoutuminen tarkoittaa minulle ja kuinka voimme rakentaa välillemme lisää luottamusta ja läheisyyttä? Pääset ilmoittautumaan Reumaliiton sivuilla osoitteessa reumaliitto.fi. Parhaiten löydät ilmoittautumislomakkeen käyttämällä sivuston hakutoimintoa kirjoittamalla sinne parisuhteen palikat. Yhteyshenkilö: 3/ 2 0 15 Tuuli Korhonen 045 657 7876, [email protected] 24 Hahmottamisen haasteet adhdoireisen lapsen arjessa “Esimerkiksi yksinkertainen joku palapeli, että ei tahdo onnistua, ei löydä niitä palasia, että ne asiat ei niinku liity toisiinsa hänen mielessään samalla lailla kuin muilla liittyy.” Näin kuvaa eräs äiti adhd-oireisen lapsensa hahmottamisen haasteita. H ahmottamisen haasteet ovat yleistermi vaikeuksille, jotka johtuvat aivojen poikkeuksellisesta tavasta käsitellä näönvaraista ja tilallista tietoa. Hahmottamisen haasteet voivat olla hyvinkin merkittävässä roolissa lapsen arjessa. Siitä huolimatta aihetta on tutkittu varsin vähän, kertoo projektitutkija Suvi Ylönen. Viime vuonna Niilo Mäki Instituutissa aloitetun Hahmottamisen kuntoutus -hankkeen tavoitteena on tuoda uutta tietoa hahmottamisen haasteista ja kuntoutuksesta. Hankkeen ensimmäisissä valmistuneissa Pro gradu -tutkielmissa keskityttiin adhd-oireisten lasten hahmottamisen haasteisiin. Yleisen kasvatustieteen opiskelija Mari Hakasalo haastatteli adhd-oireisia lapsia ja erityisopettajiksi valmistuvat Sannamari Elomaa ja Hanna Suni keskittyivät adhd-oireisten lasten vanhempien ja opettajien kokemuksiin. Sannamari Elomaa ja Hanna Suni Hahmottamisen haasteet ja adhd Osalla adhd-oireisista lapsista on myös hahmottamisen haasteita ja nämä haasteet voivat näkyä lapsen arjessa monin tavoin, mikä tekee tuen tarpeestakin yksilöllisempää. Se, mikä on vaikeaa toiselle lapselle, voi toiselta sujua leikiten. Hahmottamisen haasteet voivat ilmetä esimerkiksi siten, että lapsen on vaikea tunnistaa esineitä tai ihmisiä, huomata yksityiskohtia tai työskennellä huolellisesti tilanteissa, jotka sisältävät paljon näköaistin kautta tulevaa tietoa. Lapsella voi myös olla haasteita etäisyyksien, koon, muodon tai nopeuden arvioimisessa tai kokoaminen ja rakentelu voivat tuntua vaikeilta tehtäviltä. Lisäksi lapsi saattaa eksyä tutussakin ympäristössä. Osalla lapsista voi olla samanaikaisesti vaikeuksia monissa hahmottamiseen liittyvissä tehtävissä, osalla taas hahmottamisen haasteet voivat keskittyä yksittäisiin osaalueisiin. −Tutkimusta tehdessämme huomasimme, että vaikeuksien alkuperää voi olla vaikea erottaa toisistaan 25 Mari Hakasalo ja yhdessä nämä haasteet saattavat aiheuttaa sen, että ympäristön on vaikea ymmärtää lasta ja hänen tuen tarpeitaan. Erityisesti hahmottamisen haasteista tiedetään vielä vähän, eikä lapsen haasteita tältä osin välttämättä tunnisteta ja ymmärretä, toteavat adhd-oireisten lasten vanhempia ja opettajia haastatelleet Sannamari Elomaa ja Hanna Suni. −Adhd-oireisen lapsen kohdalla voi olla lisäksi vaikea erottaa, onko kyse adhd-piirteisiin liittyvästä keskittymiskyvyn puutteesta vai siitä että ei hahmota esimerkiksi oppikirjan aukeamaa ja ei siksi pysty tekemään tehtävää, jatkavat Elomaa ja Suni. Lapsen silmin Lapsen näkökulmasta keskeistä arjessa on sen helppous ja sujuvuus. Lapsen arjen sujuvuutta voidaan tarkastella pohtimalla sitä, mitkä asiat 3/ 2 0 15 tuottavat lapselle myönteisyyttä, turvallisuutta ja hyvää oloa. Toisaalta aikuiset voivat sujuvoittaa lapsen arkea, jos he tietävät mitkä asiat lapsen näkökulmasta hankaloittavat sitä. −Lapsen oman äänen kuuleminen voisi esimerkiksi auttaa aikuisia huomaamaan paremmin koulun arjessa esiintyvät kiusaamistilanteet ja niihin puuttuminen olisi sujuvampaa, kertoo lasten arkea tutkinut Mari Hakasalo. Hakasalon mukaan esimerkiksi kiusatuksi tuleminen voi lapselle itselleen olla kokemuksena kuormittavampi kuin hahmottamisen haasteet sinänsä: −Jos kiusaaminen on seurausta hahmottamisen haasteesta, esimerkiksi kiusataan kun ei osu jalkapalloon, niin tällöin hahmottamisen kuntouttaminen on tärkeää kiusaamisen ja kielteisten kokemusten ehkäisemisen näkökulmista. Koti näyttäytyi tutkimuksen lapsille paikkana, jossa oli hyvä olla. Lapsen kokemuksia kuuntelemalla Hakasalo analysoi asioita, jotka tekevät arjesta lapselle sujuvaa. −Arkea sujuvoittavat läheiset ja tärkeät ihmissuhteet, onnistumisen kokemuksia tuottava mielekäs tekeminen, selkeät säännöt arjessa sekä säännöllinen ja ennakoitava päivärytmi ja sen sisällä mahdollisuus tehdä vapaasti valintoja, summaa Hakasalo. Perhe lapsen tukena Myös vanhempien haastatteluissa nousi esiin tarve muokata kodin arjesta lapsella myönteistä. −Haastatteluissa kävi ilmi, että vanhemmat näkevät lapsensa kokonaisuutena ja pyrkivät tukemaan häntä parhaansa mukaan. Vanhemmat pyrkivät järjestämään arkensa niin, että lapsella olisi mahdollisimman hyvä olla, kertovat Elomaa ja Suni. Vanhemmille oli tärkeää että heidän lapsena hyväksytään myös muualla kuin kotona omana ainutlaatuisena yksilönään ja nähdään lapsi adhdoireiden ja hahmottamisen haasteiden takana. Ehkäpä tästä syystä ikätovereistaan poikkeavan lapsen arkea tasoiteltiin usein erilaisin tukimuodoin. Vaikkakin lapsen tukeminen on tärkeää, Sannamari Elomaa ja Hanna Suni jäivät pohtimaan, voidaanko arkea joskus tasoitella liikaa. −Tosiasiahan on, että hahmottamisen haasteet tulevat seuraamaan lasta koko elämän ajan jossain muodossa. Lapsen eteen tulee tilanteita, joissa selvitäkseen hän joutuu muodosta- maan omia selviytymiskeinojaan, jotta hänen arkensa hahmottamisen haasteiden osalta helpottuisi. Vanhempien tehtävä olisikin auttaa lasta sopivien selviytymiskeinojen rakentamisessa, pohtivat Elomaa ja Suni. −Ilman oikeanlaista tukea lapsi saattaa kehittää arjessa itselleen myös sellaisia selviytymiskeinoja, mitkä eivät todellisuudessa helpota hänen elämäänsä. Tästä syystä lapselle tärkeiden lähi-ihmisten, kuten vanhempien ja myös sisarusten tuki on tärkeää, muistuttaa Hakasalo. Koulussa tarvitaan tietoa hahmottamisen haasteista Haastatteluista selvisi, että opettajat usein toivoisivat diagnoosin oppilaalle, jolla esiintyy erilaisia haasteita. Tällöin he kokevat voivansa paremmin tukea oppilasta. Varsinkin hahmottamisen haasteiden kohdalla ilmiö näkyy selvästi, kertovat Elomaa ja Suni. −Koulumaailmaan tarvitaan tietoa hahmottamisen haasteista. Opettajat tietävät, mitä hahmottamisen haasteet teoriassa ovat, mutta jostain syystä niitä ei täysin osata yhdistää adhdoireiseen lapseen ja osasyyksi arjen haasteisiin. Tuntuu, että koulumaailmassa odotetaan selkeää oireluetteloa, mistä selviäisi, että oppilaalla on hahmottamisen haasteita, vähän samaan tapaan kuin adhd:sta on. Luettelon lisäksi tarvitaan selkeitä työkaluja, jotka auttavat juuri tietyntyyppisen lapsen hahmottamisen haasteisiin, miettivät Elomaa ja Suni. −Haastatellut lapset kertoivat osaamattomuuden kokemuksista, jotka liittyivät erityisesti kouluun. Koulua kohtaan koetut kielteiset tunteet olivat usein seurausta väärin ymmärryksistä tai ristiriitaisista tilanteista, joissa aikuinen ei joko osannut asettua lapsen asemaan tai joissa säännöt ja 3/ 2 0 15 26 taisiin luoda sujuva arki ja hyvä tuki oppimiselle, pohtivat Elomaa ja Suni. Saman on huomannut myös Hakasalo: −Jos tietoa ja ymmärrystä hahmottamisen haasteista on ja lasta osataan koulussa tukea oikein, esimerkiksi erityisopetuksen puolella, niin tämä lisää lapsen näkökulmasta kouluarjen sujuvuutta ja tuo myönteisiä kokemuksia. käytännöt olivat lapsen ymmärryksen ulottumattomissa, toteaa puolestaan Hakasalo. Yhdessä lapsen parhaaksi Koti ja koulu ovat erilaisia ympäristöjä ja luonnollisesti vanhemmat sekä opettajat näkevät lapsen hahmottamisen haasteet hieman eri tavoin. Joskus perheen ja koulun näkökulmat ovat niin erilaisia, että lapsen parhaaksi tehtävä yhteistyö ei suju. Vanhemmat olisikin koulun piirissä hyvä nähdä oman lapsensa asiantuntijoina ja heidän näkemyksensä oman lapsensa haasteista tulisi huomioida. −Usein opettajat ovat ymmällään lapsen hahmottamisen haasteita kohdatessaan. Vanhemmilla voi olla jo paljon tärkeää tietoa asiasta. Yhdessä toimien vanhemmat ja opettajat voisivat päästä lapsen kokonaisvaltaisempaan näkemiseen ja yhdessä voi- Hahmottamisen haasteet ja kuulumisen rakentuminen lapsen arjessa Teksti Hahmotuksen kuntoutus -hankeen harjoittelija Hanna Suni ja projektitutkija Suvi Ylönen Kuvat Suvi Ylönen ja Riku Kolehmainen (Marin kuva) Artikkelin näkemykset pohjautuvat 2015 valmistuneisiin Pro gradu -tutkielmiin, jotka tulevat luettaviksi myös ADHD-liiton sivuille. Lisätietoja hahmotusvaikeuksista ja Hahmottamisen kuntoutus -hankkeesta: hahku.fi “Asiat ei liity toisiinsa hänen mielessään samalla lailla kuin muilla”: Alakouluikäisen ADHD -lapsen visuospatiaalisen hahmottamisen haasteet arjessa vanhemman ja opettajan arvioimana Mari Hakasalo - Tutkimuksessa tarkasteltiin niitä tekijöitä, jotka lasten näkökulmasta tekevät arjesta hyvää ja sujuvaa sekä edistävät lapsen kuulumisen kokemusta. Sannamari Elomaa ja Hanna Suni - Tutkimukseen osallistui 7 lasta, joilla oli sekä adhd-oireita että hahmottamisen haasteita. Lapsia haastateltiin, havainnointiin lyhyesti ja he saivat piirtää arjestaan. - Tutkimuksessa kysyttiin, miten vanhemmat ja opettajat määrittelevät hahmottamisen haasteet, miten he kokevat ne ja miten he vastaavat lapsen haasteisiin arjessa. - Positiivisia asioita lasten arjessa olivat läheiset ja tärkeät ihmissuhteet, mielekäs tekeminen, säännöt ja struktuuri sekä valinnan vapaus. Kielteisinä asioina arjessa näyttäytyivät yksin jääminen ja kiusatuksi joutuminen, mitkä liittyivät useimmiten kouluympäristöön. - Tutkimuksessa haastateltiin 6 äitiä ja 5 opettajaa. Haastatteluiden perusteella adhd-oireisen lapsen hahmottamisen haasteet voivat olla fyysiseen ja sosiaaliseen ympäristöön liittyviä tai omassa mielessä tapahtuvia kuten vaikeus hahmottaa visuaalista tietoa ja abstraktia aikaa. - Tutkimuksen perusteella lasten kuulumisen kokemuksen rakentumista kouluympäristöä kohtaan tulisi tukea. - Lisäksi kävi ilmi, että hahmottamisen haasteet tunnistettiin kotiympäristössä paremmin kuin koulussa ja aikuisten ymmärryksellä on yhteys siihen millainen merkitys näillä haasteilla on lapsen arjessa. 27 3/ 2 0 15 jäsenyhdistykset Aisti ry, Turun seudun autismi- ja ADHD-yhdistys [email protected] www.aistiyhdistys.fi Etelä-Savon ADHD-, Autismi- ja Dysfasiayhdistys ry Puheenjohtaja Tarja Lahdenperä puh. 040 557 3269 [email protected] Löydät meidät myös Facebookista! Hymy ry, Kanta-Hämeen Asperger-, autismi-, dysfasia- ja ADHD-yhdistys Riitta Viljamaa, puh. 050 520 2771 [email protected] www.hymyry.net Itä-Savon Puatti ry puheenjohtaja Kati Sairanen puh. 050 542 8499 [email protected] sihteeri Kirsi Rantala [email protected] Tietoa yhdistyksen toiminnasta ja tapahtumista löytyy osoitteesta puattiry.blogspot.fi. Keski-Suomen ADHDyhdistys ry Puheenjohtaja Enna Vanhala [email protected] www.keskisuomenadhd.com Kymenlaakson autismi-, asperger-, dysfasia- ja ADHD-yhdistys AADA ry Puheenjohtaja Kata Kaukiainen [email protected] [email protected] www.kymenlaaksonaada.org Vanhempain ja läheisten vertaistukiryhmä Kouvola, Toimitila Veturi Kauppamiehenk.4, 2. krs. 18 - 19.30, 8.9., 6.10., 3.11., 1.12. Yhteyshenkilö: Kata Kaukiainen, kata. [email protected] puh. 045 121 9331 Neuron kirjon aikuiset -ryhmä Kouvola, Toimitila Veturi Kauppamiehenk.4, 2. krs. 18 - 19.30. Tapaa3/ 2 0 15 liity jäseneksi www.adhd-liitto.fi miset: 13.10. ja 10.11. Yhteyshenkilö: Kata Kaukiainen, kata.aada@ gmail.com puh. 045 121 9331 Vanhempain ja läheisten vertaistukiryhmä Lappeenranta kk:n ensimmäinen maanantai klo 18 - 20 vapaaehtoiskeskus Kuutinkulma Valtak. 23. Tapaamiset: 5.10., 2.11. ja 7.12. Yhteyshenkilö Kata Kaukiainen, puh. 045 121 9331, [email protected] Vanhempain ja läheisten vertaistukiryhmä Kotka. 14.9. klo 17 - 20 Einon kammari, pääkirjasto. Ma 5.10. alkaen, joka kuukauden 1. maanantaina klo 17 - 19 Kotkan uusi kumppanuustalo. Tapaamiset: 14.9., 5.10., 2.11., 7.12. Yhteyshenkilö Minna Kurki, puh. 050 545 4152, email: [email protected] Kymenlaakson Aada ry:n sääntömääräinen syyskokous 17.10.2015 klo 16 - 18., Toimitila Veturi, 2. krs, Kauppamiehenk.4, Kouvola. Ilmoittautuminen ja mahdolliset erityisruokavaliot 4.10.2015 mennessä [email protected] tai 040 023 5512 (vain viestillä). Lahden seudun ADHD-yhdistys ry Lahden seudun ADHD-yhdistys [email protected] Länsi-Uudenmaan Neuris ry www.neuris.fi Puheenjohtaja Taina Lehtiö, puh. 040 751 2658 Jäsenvastaava ja toimintakoordinaattori Tuula Liinapuro sähköposti: [email protected] Oulun seudun ADHD-yhdistys ry Puheenjohtaja Mimosa Isoaho, [email protected] puh. 040 833 4237 www.oulunseudunadhd.fi Yhdistys löytyy myös Facebookista Raahe: 7.10. Lapsi & Vanhempi jumppa 17-18, 4.11. Lapsi & Vanhempi jumppa 17-18, 11.11. Vanhempien vertaistuki kahvi-ilta 18-20 28 ja 2.12. Lapsi & Vanhempi jumppa 17-18. Lisätietoja haastavatlapset. [email protected] Oulu: Avoin AD(H)D vertaistukiryhmä aikuisille 17.9., 1.10., 15.10. ja 29.10. 18-19. Kokoontumispaikkana Kahvila Makia, Otto Karhin puisto. Lisätietoja mimosa.isoaho@ gmail.com, erja.jormalainen@gmail. com Erityistä tukea tarvitsevien nuorten itsenäisesti asuvien vertaistukiryhmä klo 17-18.30, 23.9., 7.10., 28.10., 4.11., 18.11. ja 9.12. Ei tarvitse ilmoittautua, mutta se olisi suotavaa, [email protected], Kokoontumispaikka Kahvila Makia, Otto Karhin puisto Pohjois-Karjalan ADHD-, autismi- ja dysfasiayhdistys Aksoni ry Puheenjohtaja Noora Alm [email protected], www.aksoni.suntuubi.com ADHD-aikuisten Joensuun vertaistukiryhmä: aktiivisuuden ja tarkkaavaisuuden häiriöt, toiminnanohjauksen ongelmat, yms. Ryhmä on ilmainen ja avoin, siihen ei tarvitse ilmoittautua, diagnoosia tai muuta suositusta ei tarvita. Paikka: Tiaisenkatu 28, Joensuu Lisätietoja: Panu 050 531 6691 / panu.rinne(at)gmail.com, Suomen ADHD-Aikuiset ry & Aksoni ry Pohjois-Savon neurologiset erityisvaikeudet ja autismikirjoyhdistys Eijsveikeet ry Tulliportinkatu 52, 70110 Kuopio puh. 044 721 1127 (ma klo 15-18, muulloin tekstiviestit tai sähköposti tuovat viestisi perille) [email protected] www.eijsveikeet.fi Yhdistys on myös Facebookissa Puheenjohtajamme tavoittaa [email protected] Vertaistukipuhelin, 044 757 9477. Uusi koko perheen vertaistukiryhmä Kuopion ortodoksisen seurakunnan tiloissa (Snellmaninkatu 8) jokaisen kuukauden ensimmäisenä liity jäseneksi www.adhd-liitto.fi maanantaina klo 18–20 seuraavasti: 5.10., 2.11. ja 7.12.2015. Lisätietoja Päivi Kupiainen, Enni Kesonen (040 553 0395) ja Helena Vaittinen (044 721 1127 maanantaisin klo 15–18). [email protected] Suonenjoen vertaistukiryhmä kerran kuussa maanantaisin klo 17.30 - 19 Virpin Helmessä, alustavat päivämäärät 5.10., 9.11. ja 7.12. UUDET ryhmäläiset olkaa yhteydessä vetäjä Tiia Konttiseen joko 040 073 2629 tai tkonttin@hotmail. com. Keilaus klo 17–18 Kuopion Keilahallilla aina parillisen viikon keskiviikkona 2.9. alkaen. Radan hinta 18 €, ilmoittautumiset Raijalle, puh. 040 556 9618. ADHD-/ ADD-oireisten aikuisten vertaistukiryhmät. Vertaistukiryhmä 1 ryhmässä ennen olleille parillisen viikon maanantaina Klo 18-20. Ryhmän ohjaajina toimivat Pirjo Nironen Kuopion Mielenterveystuki ry:stä ja Nikolas Sowah. Paikkana Voiportti tai Tukipilarin kahvihuone. Lisätietoja: Pirjo Nironen puh. 040 733 1713 kuopionmt. [email protected] Vertaistukiryhmä 2 uusille vertaistukea tarvitseville aikuisille parillisen viikon tiistait klo 17 -18.30 Voiportissa. Lisätietoja: Outi Hallia puh. 040 564 4907 Pikkukokki perhekurssi yhteistyössä Pohjois-Savon Marttojen kanssa. Kurssipäivät: 21.9., 28.9. ja 5.10. klo 17–20. Kurssin omavastuu 10 €/ hlö. Ilmoittautumiset ja lisätietoja: [email protected] tai Enni Kesonen: 040 553 0395 Pääkaupunkiseudun ADHD-yhdistys ry Krapupolku 1, 00890 Helsinki Pääkaupunkiseudun ADHD-yhdistys / Facebook puh. 040 837 3679 Puheenjohtaja Arja Havilo [email protected] Salon Seudun ADHD-yhdistys ry Puheenjohtaja Erja Sandberg [email protected] www.adhdsalo.fi Vertaistukiryhmät jatkuvat entiseen tapaan kuukauden toisena tiistaina ja torstaina Sytyn tiloissa (Helsingintie 6). Ajankohtaiset tiedot www.adhdsalo.fi Jäsenperheiden retki Turkuun Caribiaan su 15.11. Yhdistyksemme on mukana Isät ja pojat puussa -projektissa. Projektissa tarjotaan toimintaviikonloppuja sekä ohjattuja harrastekokeiluja isille ja 12–16-vuotiaille pojille, joilla on todettu lievää neuropsykiatrista oireilua. Projektivastaava Satu Kananen, puh. 040 653 1735, satu. [email protected] Vertaistukea sähköpostitse: [email protected] Satakunnan Autismi-, ADHD- ja Dysfasiayhdistys SAMDY ry Toimisto: Satakunnan yhteisökeskus, Isolinnankatu 16, 28100 Pori, päivystysaika toimistolla sopimuksen mukaan www.samdy.info puh. 044 346 0898 [email protected] Tarkempia tietoja toiminnasta: www.samdy.info Suomen ADHD-Aikuiset ry Hallituksen tavoittaa osoitteesta [email protected] www.adhd-aikuiset.org Tykkää meistä: www.facebook.com/ Suomen.ADHD.Aikuiset Puheenjohtaja: Seija Kaarre Sähköpostiosoitteet muotoa etunimi. [email protected] Vaasanseudun ADHD-yhdistys ry Vasanejdens ADHD-förening rf www.vaasanadhd.com [email protected] puh. 044 210 5959 På svenska 040 594 2842 Korsholmanpuistikko 44, 65100 Vaasa Löydät meidät myös Facebookista / 29 jäsenyhdistykset Du hittar oss också på Facebook Föreläsning om ADHD i Vasa to 22.10. Mera info på vår hemsida. Katso vertaistukiryhmien ja tapahtumien ajankohdat kotisivuiltamme ja facebookista! Tilaa Elämää ADHD:n kanssa -kirja ennakkotilauksella -50% hintaan. Kirja tilataan lähettämällä viesti osoitteeseen info@vaasanadhd. com. Ilmoita tilaajan nimi, kappalemäärä sekä toimitus/laskutusosoite. Tilaus toimitetaan ennakkotilaajille joulukuussa 2015. Kirjan ennakkotilaushinta 20 € maksetaan tuolloin. Varkauden Seudun Wamdy ry (Autismi-, ADHD- ja dysfasiayhdistys) Anita Rikalainen, puh. 040 7328 360 [email protected] Läheisten ryhmät Kuoppakankaan työkeskuksella klo 17.30, Kuoppakankaantie 11 Varkaus. 10.12.2015 klo 17.30, pikkujoulu. Keilailu 13.9. klo 16-17. Paikka: Varkauden keilahallilla Osallistumismaksu 2€/henkilö Antti Tuisku konsertti 24.10. klo 19 -21 Warkaussalilla. Lipun hinta jäsenille 17€. Lippuja riveille 4-6 Varkauden Seudun Wamdy ry puh. 046 622 2476. Härkämäen tähtitorni 12.11. klo 17:15 - 20:30, Härkämäentie 88, Kangaslampi, lähtö keskusliikenneasemalta Varkaudesta klo 17.15. Hinta aikuiset 3€ ja lapset alle 12v 1€, ilmoittautumiset 31.10.mennessä Puh 040 732 8360 tai [email protected] Kylpyläretki Vesileppikseen 14.11.klo 11-15, Leppävirta. Lähtö klo 11 Keskusliikenneasemalta. Hinta: 10€/aikuinen 5€/ alle 12v Sisältää kylpylän 2 tuntia ja ruokailun noutopöydästä. Ilmoittautumiset 31.10.mennessä Puh 040 732 8360 tai varkaudenseudun.wamdy@ gmail.com Ilmoitamme tapahtumista Varkauden lehdessä ja Sinun Savon lehdessä sekä netissä www.wamdy.info ja facebookissa. 3/ 2 0 15 tuetut lomat Vuoden 2016 tuetut lomat MTLH:n ja ADHD-liiton yhteistyössä järjestämät lomat Meri-Kaarinan toiminta- ja palvelukeskus/Lounais-Suomen Syöpäyhdistys ry Voimaa vertaisuudesta – loma omatoimisille aikuisille 21.-26.11.2016 Kuopion Kylpylä Oy Voimaa vertaisuudesta – loma lapsiperheille 12.-17.6.2016 Kuortaneen urheiluopisto Voimaa vertaisuudesta – loma lapsiperheille 23.-29.10.2016 Vuokatin urheiluopisto/Vuokatin säätiö Voimaa vertaisuudesta – loma lapsiperheille 6.-11.3.2016 MTLH:n, Autismi- ja Aspergerliiton, Aivoliiton sekä ADHD-liiton yhteistyössä järjestämät lomat Eläkeliitto ry/Lehmirannan lomakeskus Voimaa vertaisuudesta – loma omatoimisille aikuisille 24.-29.8.2016 Kuopion Kylpylä Oy Voimaa vertaisuudesta – loma lapsiperheille 12.-17.6.2016 Vuokatin urheiluopisto/Vuokatin säätiö Voimaa vertaisuudesta – loma lapsiperheille 21.-26.2.2016 Lisätiedot: Järjestösuunnittelija Maria Uitto, [email protected], puh: 050 373 7455 Tärkeää tietoa tuetuista lomista Tavoitteena on, että lomalainen kokee yhteisöllisyyttä vertaisryhmissä, saa tietoa ja ohjeita arkeen sekä voimaantuu. Omavastuuosuus lomalla on aikuisilta 20 euroa/vrk. Alle 17-vuotiaat lomailevat ilman omavastuuosuutta. Lomat toteutetaan täysihoidolla (aamupala, lounas, päivällinen). Lomatuen saajat valitaan sosiaalisin, terveydellisin ja taloudellisin perustein. MTLH tekee kaikki lomapäätökset. Myönteisistä päätöksistä ilmoitetaan hakijalle noin kaksi kuukautta ennen loman alkua. Lomalle hakeminen Lomalle haetaan MTLH:n lomahakemuslomakkeella. Lomake ja ohjeet sen täyttämiseen löytyvät osoitteesta: www.mtlh.fi Voit tilata myös lomakkeita MTLH:sta ja palauttaa ne postitse osoitteesta: Maaseudun terveys ja Lomahuolto ry, Mannerheimintie 31 b, 20, 00250 Helsinki. HUOM! Hakemukset toimitetaan viimeistään 3 kk ennen loman alkamisajankohtaa. Lisätietoja arkisin klo 9-13 numerosta +358 900 1300. 3/ 2 0 15 30 kolumn Barns rättigheter är vuxnas ansvar H ar du som förälder koll på barnens rättigheter, de som gäller alla barn under 18 år? Visst har barnen i Finland det bra ställt i princip. Men trots det får vi i medierna höra om olika beklagliga situationer där barnen definitivt inte har fått leva ett tryggt och bekymmersfritt liv. Enligt forskaren Kirsi Alila borde det finnas mera information om barnens rättigheter i samhället. FN:s barnkonvention är ett rättsligt bindande avtal som fokuserar på att barn är individer med egna rättigheter. Konventionen förpliktigar staten, kommunerna, oss föräldrar och alla övriga vuxna kring barnen att värna om dem. Alla länder i världen, med undantag för två, har skrivit under bestämmelsen och förbundit sig att följa den. Finland gjorde det år 1991, medan barnkonventionen antogs av Förenta Nationernas generalförsamling år 1989. En stor del av den finska befolkningen har hört talas om barnkonventionen, men vad innehåller den egentligen? Den innehåller över 50 artiklar, som bildar en helhet. Unicef poängterar dock att vissa principer där är vägledande och alltid skall beaktas i frågor som rör barn. Dessa är: • Alla barn har samma rättigheter och lika värde. • Barnets bästa ska beaktas vid alla beslut som rör barn. • Alla barn har rätt till liv och utveckling. • Alla barn har rätt att uttrycka sin åsikt och få den respekterad. Barnkonventionen ligger som värdegrund också i vårt utbildningssystem och förverkligas i varje möte mellan barn och vuxna. I grunden för en god växelverkan ligger människors vilja till ömsesidig respekt. Men också strukturerna i skolan är viktiga. De borde bland annat stödja barns medverkan och inflytande. Särskilt i artikel 12 poängteras att barn ha rätt att säga hur de vill ha det. Olika barnfullmäktige, elevkårer och diskussionsmöjligheter finns till för att barnen skall kunna vara aktiva aktörer och påverka vardagen i skolan. Man kan också förmedla barns åsikter till beslutsfattare, föräldrar och skolpersonal genom enkäter och utredningar. Det är då och då på sin plats att som förälder ta en titt på barnkon31 ventionen och fundera på om dessa rättigheter fullföljs i barnens vardag och om barnens bästa sätts i främsta rummet i samhället. Som förälder funderar man på om alla barn, trots många fina ord, är lika mycket värda. Jag vågar påstå att diskriminering och särbehandling finns i varje samhälle och skola. Det är något som vi vuxna kring barnen tillsammans hårdare borde motarbeta. Heidi Harju-Luukkainen ordförande för Förbundet Hem och Skola (Tidningen Hem & skola temanummer 2015) 3/ 2 0 15 Adhd kiven sisässä – Valvontahen On tutkittu, että jopa lähes puolella vangeista on adhd (Ginsberg & Hirvikoski & Linderfors 2010), mutta tietääkö vankilan valvontahenkilöstö tätä? Ainakin se tuli heille yllätyksenä. Valvontahenkilöstön tiedot adhd:stä olivat kuitenkin varsin hyvät, vaikkei adhd näyttäisi ainakaan vielä olevan puheenaihe vankiloissa. Valvontahenkilöstö toi esille vankien tasavertaisen kohtelun tärkeyttä, mikä näkyi myös yhdenvertaisena suhtautumisena adhd-oireisiin vankeihin. K olme vuotta kestäneet rikosseuraamusalan sosionomiopinnot Laurean ammattikorkeakoulussa tulivat päätökseensä, kun saimme iloksemme tehdä opinnäytetyön ADHD-liitolle. Opinnäytetyö on laadullinen tutkimus, joka kartoitti vankilan valvontahenkilöstön adhdtietoja ja suhtautumista oireileviin vankeihin. Opinnäytetyö sai alkunsa ADHD-liiton aloitteesta, kun vuosina 2013-2015 toteutettuun Porina-projektiin toivottiin tutkimusta aiheesta. Liiton ehdottama aihe ”Kriminaalihuollon työntekijöiden näkemys/käsitys adhd-oireisten aikuisten asiakkuuksista”, herätti mielenkiintomme välittömästi. Yhteistyön ja ajatusten vaihdon myötä lopullisen työn nimeksi muotoutui ”Valvontahenkilös- tön tiedot adhd:stä ja suhtautuminen adhd-oireisiin vankeihin”. Pohjoismaissa toteutettu tutkimus osoittaa, että adhd:tä esiintyy miesvankien keskuudessa noin 45 %:lla (Ginsberg ym. 2010). Luvut ovat suuria verrattuna adhd:n esiintyvyyteen aikuisilla koko väestössä (3-5 %) (ADHD-liitto ry 2015) ja niistä voidaan päätellä, että (erityisesti hoitamaton) adhd lisää alttiutta rikolliselle käyttäytymiselle. Nämä tiedot kirkastivat ajatustamme yhä vahvemmin siitä, kuinka tärkeää aihetta on tutkia vankilaympäristössä. 3/ 2 0 15 32 Tutkimus toteutettiin teemahaastatteluina, joihin osallistui kahdesta suljetusta vankilasta kymmenen valvontahenkilöstön työntekijää. Haastateltava joukko muodostui tä- ten vartijoista sekä heidän esimiehistään. Tavoitteena oli tuottaa tietoa valvontahenkilöstön tämänhetkisistä adhd-tiedoista ja suhtautumisesta oireileviin vankeihin, jotta tuloksia voitaisiin hyödyntää ensisijaisesti ADHD-liiton tarpeisiin, mutta myös Rikosseuraamuslaitoksella. Haastattelut toteutettiin rennossa ilmapiirissä, ja niiden tarkoituksena oli toimia myös oppimistilanteena haastateltaville. Osa haastateltavista toikin esille, että olivat saaneet uutta tietoa, josta on hyötyä heidän työtehtävissään. Haastateltavat täyttivät haastattelun alussa väittämälomakkeen, johon oli kerätty totuudenmukaisia ja vääristyneitä väittämiä adhd:stä. Näitä olivat esimerkiksi: ”Adhd-oireinen ei pysty keskittymään mihinkään kunnolla” Minttu-Maaria Majuri ja Saara Takkunen ja ”Adhd-oireet voivat muuttua näkyvästi iän myötä”. Haastateltavat saivat näistä myös itselleen tietoa, sillä väittämälomake käytiin heidän kanssaan läpi, jolloin mietityttävistä asioista oli mahdollista keskustella. Teemahaastatteluissa haastateltavat tuottivat omin sanoin tietoa adhd:stä, sekä valvontahenkilöstön suhtautumisesta oireyhtymään. Vankila on haasteellinen työympäristö vankien moniongelmaisuu- kilöstön tiedot ja suhtautuminen den ja huonon terveydentilan vuoksi (Kärkkäinen 2011). Teemahaastattelun keinoin selvitettiin, tunnistaako valvontahenkilöstö tästä haastavasta ryhmästä juuri adhd-oireilun. Tutkimuksesta selvisi, että valvontahenkilöstön perustiedot adhd:stä ovat suhteellisen hyvät, eikä virheellisiä kuvitelmia esiintynyt paljon. Valvontahenkilöstön tiedot linkittyivät vahvasti käytännön tilanteisiin, joita kuvaillen haastateltavat tuottivat tietoa adhd:stä. Mielenkiintoinen havainto oli se, että yliaktiivisuus- ja impulsiivisuusoireet havaittiin helposti, mutta keskittymisvaikeudet koettiin haastaviksi tunnistaa vankilaympäristössä. Turvallisuuden ylläpitämisen näkökulmasta valvontahenkilöstön on olennaista havaita ja tunnistaa poikkeavaa käytöstä, mikä saattaa olla osasyy siihen, miksi adhd-oireiden kuvailu käytännön tilanteissa korostui. Valvontahenkilöstön kuvailut adhd-oireisen kohtaamisesta painottuivat esimerkkeihin samoista vangeista. Esimerkit sisälsivät kuvauksia henkilöistä, joiden oireet olivat voimakkaita ja painottuivat yliaktiivisuuteen. Koska on tutkittu, että adhd:n yliaktiivisuusoireet monesti vähenevät aikuisikään tultaessa (ADHD-liitto ry 2015), on myös oletettavaa, että vangeista suuri osa ei kärsi yliaktiivisuusoireista. Voidaan pohtia, tunnistaako valvontahenkilöstö vain tietyt voimakkaimmin oireilevat henkilöt, jolloin huomiotta jäävät ne vangit, joilla yliaktiivisuusoireita ei liiemmin esiinny. Suhtautumista kuvattiin pääasiassa tavalliseksi ja samanlaiseksi kuin muita vankeja kohtaan. Adhd-oireilun aiheuttama työllistävyys tuli esille kielteisin sävyin, mutta muutoin suhtautumisen nähtiin olevan varsin myönteistä. Yhdenvertainen suhtautuminen voi osaltaan pohjautua Rikosseuraamuslaitoksen arvoihin, jotka edellyttävät valvontahenkilöstön työntekijöiltä oikeudenmukaista ja ihmisarvoa kunnioittavaa työotetta. (Rikosseuraamuslaitos 2014). Rikosseuraamuslaitoksen arvomaailma rajaa valvontahenkilöstön mahdollisuuksia esittää eriäviä ajatuksia suhtautumisestaan adhd-oireisiin vankeihin. Suhtautumisen tutkiminen on myös kinkkistä, sillä harva tuskin haluaa esittää omaa henkilökohtaista suhtautumistaan, jos pelkää sen olevan yleisesti paheksuttava. Uskomme, että suhtautumisesta kysyminen sai valvontahenkilöstön pohtimaan asiaa, mikä voi poikia myöhemmin muutosta heidän tavassaan kohdata adhd-oireisia henkilöitä. Haastateltavat toivat esiin, ettei adhd ole yleisyydestään huolimatta puheenaihe vankiloissa. Tämä voi johtua siitä, että adhd:tä ei välttämättä tunnisteta tai ajatella työssä erityisemmin. Opinnäytetyöprosessi on tuonut meille valtavasti uutta pääomaa, sillä omat tietomme adhd:stä eivät olleet kovinkaan kattavat vielä työn alussa. Koulutusohjelmaamme ei sisältynyt adhd-opetusta ja tästäkin syystä opinnäytetyön tekeminen on ollut mielenkiintoista ja erityisen palkitsevaa. Toivomme, että olemme voineet opinnäytetyöllämme edistää adhd:n nousemista puheenaiheeksi vankiloissa. Tahdomme kiittää ADHD-liittoa vielä kerran tästä hienosta mahdollisuudesta ja saumattomasti sujuneesta yhteistyöstä. Opinnäytteemme voi kokonaisuudessaan lukea Theseus-tietokannasta ja toivommekin mahdollisimman monen löytävän itsensä tämän työn äärestä. Lähteet: Adhd-liitto ry. 2015. Ajankohtaista. Uutiset. Adhdoireinen aikuinen ei löydä hoidon ja kuntoutuksen piiriin. Viitattu 28.8.2015. http:// www.adhd-liitto.fi/ajankohtaista/uutiset/adhd-oireinenaikuinen-ei-loyda-hoidon-jakuntoutuksen-piiriin Adhd-liitto ry 2015. ADHD ja tarkkaamattomuuspainotteinen muoto (ADD). Adhdliiton oppaat ja julkaisut. Viitatttu 28.8.2015. http:// www.adhd-liitto.fi/oppaat-jajulkaisut/oppaat-ja-ladattavat-materiaalit Ginsberg Y., Hirvikoski T. & Lindefors N. 2010. Attention deficit hyperactivity disorder (ADHD) among longer-term prison inmates is a prevalent, persistent and disabling disorder. BSM Psychiatry 10, 112-124. Kärkkäinen J. 2011. Portti vapauteen. Tietoa. Tietopankki. Vankien terveystilanne. Viitattu 28.8.2015. http://www.porttivapauteen. fi/tietoa/tietopankki/2467/ vankien_terveystilanne Rikosseuraamuslaitos 2014. Arvot ja strategia. Julkaistu 28.2.2014. Viitattu 28.8.2015. http://rikosseuraamus.fi/fi/index/rikosseuraamuslaitos/arvot.html Teksti Minttu-Maaria Majuri ja Saara Takkunen Kuva Kaisa Humaljoki 33 3/ 2 0 15 3/ 2 0 15 34 35 3/ 2 0 15 Seminaaripäivä terveydenhuolto-, kasvatus- ja opetusalan ammattilaisille Kuntoutussäätiön tilat, luentosali, Pakarituvantie 4, 2. krs (00410 Helsinki) Torstai 8.10.2015, 8.30–16 Ohjelma/Program Aamupäivä (terveydenhuoltoalan ammattilaiset) 8.30 - 9 Ilmoittautuminen ja kahvi 9 - 9.05 9.05 - 10.15 Tervetuloa Nina Hovén-Korpela, toiminnanjohtaja, ADHD-liitto ry Adhd ja uniongelmat Markku Partinen, professori, neurologian erikoislääkäri 10.15 - 10.30 Tauko 10.30 - 11.10 Psykososiaalinen hoito ja kuntoutus Mikko Mikkonen, vastaava psykologi, Psykiatrian ja päihdehuollon erityispalvelut, Neuropsykiatrian konsultaatiotyöryhmä, Helsingin sosiaali- ja terveysvirasto 11.10 - 11.50 Adhd:n komorbiditeetti Sami Leppämäki, LT, psykiatrian dosentti, psykiatrian erikoislääkäri, psykoterapeutti 11.50 - 12 Vertaistuki Kaisa Humaljoki, projektipäällikkö, ADHD-liitto ry Iltapäivä (kasvatus- ja opetusalan ammattilaiset) 12.30 - 13 Ilmoittautuminen ja kahvi 13 - 13.05 Tervetuloa Nina Hovén-Korpela, toiminnanjohtaja, ADHD-liitto ry 13.05 - 14.05 Adhd-perustietoa ja keinoja lapsen tukemiseen Tuuli Korhonen ja Kaisa Parviainen, kuntoutussuunnittelijat, ADHD-liitto ry 14.05 - 14.20 Tauko 14.20 - 15.50 Haastavasti käyttäytyvän lapsen tunne-elämän tukeminen Nina Sajaniemi, kehitysneuropsykologian dosentti 15.50 - 16 Loppusanat Nina Hovén-Korpela, toiminnanjohtaja, ADHD-liitto ry Ilmoittautumiset 30.9.2015 mennessä www.adhd-liitto.fi/ajankohtaista/tapahtumat. Lisätietoja tilaisuudesta: [email protected] Oikeudet ohjelmamuutoksiin pidätetään
© Copyright 2024