1. No category

1
Työnantajan kirjallinen neuvotteluesitys
yhteistoimintamenettelyn käymistä varten
Esitys sisältää työllistymistä edistävän toimintasuunnitelman
Ruoveden kunta
Yhteistyökomitea
2.2.2015 klo 8.00
Kunnanhallitus
2.2.2015 klo 16.00
1. Yhteistoimintamenettelyn perusteet
Taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen enintään neljän vuoden pituisena
suunnittelukautena, jos talousarvion laatimisvuoden taseeseen ei arvioida kertyvän ylijäämää. Jos
taseen alijäämää ei saada katetuksi suunnittelukautena, taloussuunnitelman yhteydessä on
päätettävä yksilöidyistä toimenpiteistä (toimenpideohjelma), joilla kattamaton alijäämä katetaan
valtuuston erikseen päättämänä kattamiskautena (alijäämän kattamisvelvollisuus).
Kunnanvaltuusto on hyväksynyt kunnan talouden tasapainottamisohjelman 16.6.2014 ja uudelleen
vahvistanut sen 1.9.2014. Tasapainottamisohjelma edellyttää vuoden 2016 talousarviota
valmisteltaessa toimenpiteitä, jotka aiheuttavat henkilöstövaikutuksia. Ennen päätöksen tekoa
talousarviosta 2016 tulee näin ollen käydä yhteistoimintalain mukaiset neuvottelut. Tässä
vaiheessa työnantaja rajaa tarkastelun koskemaan talousarviovuotta 2016 koskevia toimenpiteitä.
Työnantajan neuvotteluesitys sisältää seuraavat toimenpiteet (eritellyt tiedot ovat tavoitteellisia ja
lopulliset järjestelyt täsmentyvät YT-neuvottelujen tuloksen myötä):
- sivistyspalveluiden YT-neuvottelujen kohteena olevat toimenpiteet
·
Visuveden koulun lakkauttaminen 1.8.2016 mennessä: mahdollinen
henkilöstövähennys noin -4 henkilötyövuotta, arvioitu budjettivaikutus on
vuoden 2016 osalta -92 000 €
·
Pekkalan koulun lakkauttaminen 1.8.2016 mennessä: mahdollinen
henkilöstövähennys noin -7 henkilötyövuotta, arvioitu budjettivaikutus on
vuoden 2016 osalta -131 000 €
·
Visuveden ja Jäminkipohjan ryhmäperhepäivähoidon lakkauttaminen
1.8.2016 mennessä:
o mahdollinen henkilöstövähennys Visuveden ryhmäperhepäivähoidon
osalta noin -1 henkilötyövuosi, arvioitu budjettivaikutus on vuoden 2016
osalta -9 200 €
o mahdollinen henkilöstövähennys Jäminkipohjan ryhmäperhepäivähoidon
osalta noin -1 henkilötyövuosi, arvioitu budjettivaikutus on vuoden osalta
2016 -4 200 €
· Kyläkoulujen lakkauttamiseen ja yhtenäiskoulun aloittamiseen liittyvä
virkarakenteiden tarkastelu oppilasmäärää ja opetustunteja vastaavaksi.
o mahdollinen henkilöstövähennys noin -2 henkilötyövuotta; arvioitu
budjettivaikutus vuonna 2016 yhteensä -85 000 euroa.
2
o
KVTES:n luku VIII § 4:sta käy ilmi työvoiman vähentämisjärjestys
(taloudelliset ja tuotannolliset syyt)
§ Taloudellisesta tai tuotannollisesta syystä johtuvan työntekijän
irtisanomisen yhteydessä on mahdollisuuksien mukaan
noudatettava sääntöä, jonka mukaan viimeksi irtisanotaan
kunnan/kuntayhtymän toiminnalle tärkeitä työntekijöitä ja saman
työnantajan työssä osan työkyvystään menettäneitä. Jos
työntekijät ovat näillä perusteilla samanarvoisia, kiinnitetään
huomiota myös työntekijän huoltovelvollisuuden määrään ja
palvelussuhteen kestoaikaan.
o Erityisinä kriteereinä opetustoimessa henkilöstön irtisanomista, osaaikaistamista tai lomauttamista harkittaessa huomioidaan seuraavat
tekijät:
§ yleinen kelpoisuus olemassa oleviin opetustoimen virkoihin
§ mahdollinen usean oppiaineen opettajan kelpoisuus
§ suoritetut täydennyskoulutukset
§ tieto- ja viestintätekniikan opetussovellusten käytännön
hallintataidot
§ osallistuminen hanketyöhön
§ mahdollinen koulutoimen kokonaiskehittämisen kannalta
merkittävä erityisosaaminen
· Sivistystoimen hallinnon tiivistäminen ja töiden uudelleen järjestely 1.8.2016
lähtien.
- kaikkia hallintokuntia koskien säästöjä haetaan seuraavilla kriteereillä:
- palkattomat virka- ja työvapaat, ns. ostovapaamalli
- lomarahojen vaihtaminen vapaaksi
- pidättäydytään harkinnanvaraisista palkantarkistuksista
- hyödynnetään luonnollista poistumaa
- sijaisten ja muiden määräaikaisten työsuhteiden käytön vähentäminen
mahdollisuuksien mukaan
- täyttölupamenettely kaikkiin vakituisten virkojen ja toimien täyttämisiin sekä yli
kolmen kuukauden sijaisuuksiin
- ylityökielto. Esimiehet voivat antaa yksittäistapauksissa luvan ylitöiden tekemiseen.
- mikäli muut keinot eivät tuota tavoiteltuja säästöjä, siirrytään toissijaisesti neuvottelemaan koko
kunnan henkilöstöä koskevista lomautuksista
3
Työllistymistä edistävä toimintasuunnitelma
1. Perusteet
Yt-lain 9 §:n mukaan työnantajan on yhteistoimintaneuvotteluissa annettava henkilöstön
edustajille esitys työllistymistä edistäväksi toimintasuunnitelmaksi, mikäli tarkoituksena on irtisanoa
vähintään kymmenen työntekijää taloudellisin tai tuotannollisin perustein. Työnantaja toteaa, että
vaikka edellä esitettyjen toimenpiteiden tuloksena irtisanottavien määrä ei välttämättä ylitä 10
henkilön rajaa, annetaan työllistymistä edistävä toimintasuunnitelma tästä huolimatta.
2. Menettelytavat
Tämä toimintasuunnitelma sisältää ne suunnitelmat ja toimenpiteet, joita Ruoveden kunta tekee
työntekijöidensä työllistymisen tukemiseksi harkitessaan tuotannollisista ja taloudellisista syistä
johtuvia toimenpiteitä.
Työnantaja on ilmoittanut yhteistoimintaneuvottelujen alkamisesta työ- ja elinkeinotoimistolle
2.2.2015.
2.1 Aikataulu
Yhteistoimintaneuvottelut alkavat 2.2.2015 kunnan yhteistyökomiteassa, joka on yt-lain 14 §:n
mukainen toimielin.
Yhteistoimintaneuvottelut päättyvät YT-lain 13 §:n mukaisesti aikaisintaan kuuden (6) viikon
kuluttua
neuvottelujen alkamisesta lukien.
Neuvottelujen aikataulu on seuraava:
28.1.2015 Yhteistyökomitealle kutsu yhteistoimintaneuvotteluihin.
Yhteistoimintaneuvottelut (tavoiteaikataulu):
2.2.2015
klo 8.00
Yhteistyökomitea, kunnantalolla Valtuustosalissa
2.2.2015
klo 16.00
Kunnanhallitus
16.2.2015
klo 15.00
Sivistyspalvelujen osastokohtainen neuvottelutilaisuus
17.2.-18.3.2015
Muut sovittavat kokoukset
7.4.2015 yhteistyökomitea
7.4.2015 kunnanhallitus
Tavoiteaikataulu on ohjeellinen. Osapuolet sopivat tarpeen vaatiessa lisää
neuvottelukertoja sen mukaisesti, mitä neuvottelut edellyttävät.
4
2.2. Neuvottelujen osapuolet
Neuvotteluihin ovat kutsuttuina seuraavat tahot:
Työnantajan ensisijaisina edustajina:
kunnanjohtaja Eeva Kyrönviita
vs. talousjohtaja (oto. henkilöstöpäällikkö) Riina Kivistö
vs. sivistystoimenjohtaja Janne Vainikainen
tekninen johtaja Harri Apell
Työnantajan edustajina toimivat myös entiseen henkilöstöjaostoon kuuluvat
kunnanhallituksen edustajat. Mikäli neuvotteluja käydään myös muussa kuin
yhteistyökomitean varsinaisessa kokoonpanossa työnantaja soveltaa neuvottelijoiden
valinnassa seuraavia periaatteita:
· Varsinainen työnantajaa edustava pääneuvottelija on mahdollisissa
osastokohtaisissa neuvotteluissa osastopäällikkö osastonsa henkilöstöä
koskevissa neuvotteluissa tai tämän ollessa estyneenä henkilöstöpäällikkö.
· Osastopäälliköt ovat pääsääntöisesti paikalla vain oman osastonsa
neuvotteluissa.
· Elleivät osapuolet nimenomaisesti muuta sovi, henkilöstöpäällikkö toimii
kaikissa neuvotteluissa sihteerinä ja laatii pöytäkirjan.
· Kunnanjohtaja osallistuu osastokohtaisiin neuvotteluihin tarpeen mukaan.
· Työnantaja voi nimetä neuvotteluihin myös muita edustajia.
Työntekijöiden ensisijaisina edustajina:
Pääluottamusmies JUKO, Kari Peltoranta
Pääluottamusmies JHL, Timo Ruokkeinen
Pääluottamusmies TEHY, Tarja Myllykoski
Pääluottamusmies JYTY, Veikko Önkki
Työntekijöiden edustajina toimivat lisäksi muut heidän edustajansa YTkomiteassa ja työntekijöillä on muutoinkin oikeus käyttää neuvotteluissa edustajia.
Työsuojelun edustajina:
oto. työsuojelupäällikkö Juha Stenberg
työsuojeluvaltuutettu Vesa Ojala
Työsuojelun edustajat osallistuvat neuvotteluihin erikseen sovittaessa.
3. Muutosturva ja toimintaperiaatteet julkisia työvoimapalveluita käytettäessä
Työnantajan yleisenä toimintaperiaatteena on tukea työntekijöitään mahdollisissa
irtisanomistilanteissa.
Julkisilla työvoimapalveluilla tarkoitetaan työ- ja elinkeinotoimiston tarjoamaa työnhakupalvelua,
työnvälitystä, työvoimapoliittista aikuiskoulutusta, työkokeilua sekä muita ammatillisia valmiuksia
kehittäviä palveluita sekä yleistä työnhakuun liittyvää neuvontaa.
5
Julkisia työvoimapalveluja ovat:
·
Työnvälitys
·
Sähköiset verkkopalvelut www.te-palvelut.fi
·
TE-toimiston asiakaspäätteet ja verkkoneuvojat
·
Urasuunnittelu ja ammatinvalinnanohjaus
·
Työllistymistä edistävät palvelut, esim. työvoimakoulutus, työttömyysetuudella
tuettu omaehtoinen opiskelu, työ- ja koulutuskokeilu
·
Tuettu työ, esim. starttiraha, oppisopimus
·
Matka- ja muuttokustannusten korvaus (työttömälle työnhakijalle)
·
Työttömyysturvan vireille laitto
Julkisten työvoimapalveluiden saatavuus toteutetaan seuraavalla tavalla:
Työnantaja on ollut yhteydessä työvoimaviranomaisiin ja muutosturvayksikköön heidän
informoimiseksi ja työnhakutoimenpiteiden käynnistämiseksi.
Muutosturva-asioissa TE-toimisto on nimennyt yhteyshenkilöiksi Pirkanmaan alueen muutosturvaasiantuntijat Hannu Järvelinin ja Anne Linnakarin.
Irtisanottaville/lomautettaville järjestetään tiedotustilaisuus muutosturvasta ja TE-toimiston
palveluista. Lisäksi he saavat asiasta kirjallista materiaalia.
3.1 Työllistymissuunnitelma ja työttömyyspäivärahan korotusosa (KELA) /
työttömyyspäivärahan korotettu ansio-osa (työttömyyskassa)
Irtisanottu on oikeutettu henkilökohtaisen työllistymissuunnitelman laadintaan, mikä tehdään
yhdessä TE-toimiston asiantuntijan kanssa. Työllistymissuunnitelma sisältää
työvoimaviranomaisen ja työntekijän kanssa yhdessä sopimia tarpeellisia palveluja ja toimenpiteitä
työllistymisen edistämiseksi ja se on velvoittava. Työllistymissuunnitelma edellyttää
rekisteröitymistä työnhakijaksi työ- ja elinkeinotoimistoon.
Työttömyyspäivärahan korotusosaa / työttömyyspäivärahan korotettua ansio-osaa voidaan
maksaa aikaisintaan työttömyyden alkamisesta lukien, enintään 200 päivältä työllistymistä
edistävien palveluiden ajalta, jos palvelusta on sovittu työllistymissuunnitelmassa.
3.2. Työllistymisvapaa
Kaikilla kunnan työntekijöillä, jotka ovat toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa ja jotka
jouduttaisiin irtisanomaan tuotannollisilla ja/tai taloudellisilla perusteilla, on irtisanomisaikanaan
oikeus palkalliseen työllistymisvapaaseen. Vapaata voi pitää myös työpäivän osina. Työnantajalle
ei saa aiheutua työllistymisvapaan käytöstä merkittävää haittaa.
6
Työnantaja antaa työntekijöilleen työllistymisvapaata irtisanomisajalla voimassa olevan
työsopimuslain sekä sovellettavan työehtosopimuksen mukaisesti. Edellä kuvatun mukaisesti
osapuolet sopivat neuvotteluissa siitä, millä tavoin ja millaista ilmoitusmenettelyä noudattaen
työntekijät voivat käyttää työaikaansa työllistymisvapaana.
Työllistymisvapaata voi käyttää työnhakuun (omatoiminen työnhaku, työhönottohaastattelu, työ- ja
elinkeinotoimistossa asiointi, osallistuminen työ- ja elinkeinotoimiston tarjolla oleviin työnhaku- ja
uravalmennuksiin, osallistuminen työllistymissuunnitelman laadintaan sekä mm. työvoimapoliittiseen koulutukseen, työ- ja koulutuskokeiluun tai uudelleensijoittumisvalmennukseen, mikäli
toimenpiteistä on sovittu irtisanotun työllistymissuunnitelmassa.
Muihin tarkoituksiin työllistymisvapaata ei voi käyttää.
Työllistymisvapaan pituudet ovat seuraavat:
Työllistymisvapaan pituus
yhteensä enintään
Irtisanomisaika
Työsuhteen kesto
5 työpäivää
enintään 1 kk
alle 4 vuotta
10 työpäivää
2 – 4 kk
4 – 12 vuotta
20 työpäivää
yli 4 kk
yli 12 vuotta
3.3. Sijoittuminen Ruoveden kunnassa muihin tehtäviin
Työnantaja kartoittaa yhteistoimintaneuvottelujen kuluessa ja irtisanomisprosessin aikana
työsopimuslain (55/2001) 7 luvun 4 §:n sekä viranhaltijalain (304/2003) 8 luvun 37 §:n mukaisesti
mahdollisuudet työllistää henkilö Ruoveden kuntaan.
Taloudellisista ja tuotannollisista syistä tapahtuviin irtisanomisiin liittyy ns. takaisinottovelvollisuus,
mikäli yhdeksän kuukauden kuluessa työsuhteen päättymisestä tarvitaan työntekijöitä samoihin tai
samankaltaisiin tehtäviin, joita irtisanottu työntekijä on tehnyt (TSL 6 luku 6 §) tai viranhaltijan
irtisanomisajan päättymisestä viranhaltijaa tehtäviltään samankaltaiseen toistaiseksi voimassa
olevaan tai yli kuusi kuukautta kestävään virkasuhteeseen (KVhL 8 luku 46 §).
3.4. Työterveyspalvelut
Työterveyshuolto tarjoaa tietoja, neuvontaa ja ohjausta työpaikkaa koskevissa muutostilanteissa
organisaation kaikille tasoille. Tämän tuen takaamiseksi työnantaja ilmoittaa työterveyshuollolle
odotettavissa olevista muutoksista. Tarvittavat toimenpiteet perustuvat työpaikan tarpeisiin ja niistä
sovitaan yhdessä työpaikan kanssa.
Työterveyshuollon palvelut ovat mahdollisissa lomautus- tai irtisanomistilanteissa henkilöstön
käytettävissä palvelussuhteen loppuun asti voimassa olevan sopimuksen ja toimintasuunnitelman
mukaisesti. Peruspalvelujen lisäksi tarjolla on muutokseen liittyvää keskusteluapua ja tarvittaessa
myös ryhmämuotoista ohjausta ja neuvontaa. Irtisanottaville tarjotaan mahdollisuutta
terveystarkastukseen ja henkilökohtaisten terveyspalvelujen jatkojärjestelyjen selvittelyyn työn
päättyessä.
7
3.5. Menettelytavat irtisanomistilanteessa
·
Irtisanomisilmoitus toimitetaan mahdollisuuksien mukaan henkilökohtaisesti. Mikäli tämä ei ole
mahdollista työnantaja lähettää irtisanomisilmoituksen kirjattuna kirjeenä työnantajan
rekisterissä olevaan osoitteeseen.
·
Irtisanomistilanteessa työntekijä voi pyytää paikalle haluamiansa tukihenkilöitä (esim.
luottamusmies ja työsuojeluvaltuutettu).
·
Työntekijöitä informoidaan oikeudestaan työllistymissuunnitelmaan.
·
Työ- ja elinkeinotoimiston muutosturva-asiantuntijan kanssa sovitaan pidettäväksi
tiedotustilaisuus työnsä menettäville muutosturvasta ja työ- ja elinkeinotoimiston palveluista.
Tiedotustilaisuus pidetään myös siinä tapauksessa, että työnantaja lomauttaa yli 10 henkilöä.
3.5.1. Palvelussuhdeasiat
Irtisanomisajat määräytyvät kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen sekä kunnallisen
opetushenkilöstön virka- ja työehtosopimuksen mukaisesti. Irtisanomisaikana on työssäolovelvoite
paitsi silloin, jos saa irtisanomisaikana uuden työn tai lähtee TE-palvelujen aktiivitoimenpiteisiin
(esim. koulutus).
Henkilöstöetuudet ja mahdolliset luontoisedut ovat pääsääntöisesti voimassa palvelussuhteen
päättymiseen saakka lukuun ottamatta tilannetta, jossa henkilö siirtyy toisen työnantajan
palvelukseen.
Matkapuhelin, avaimet sekä muut viranhaltijan / työntekijän käytössä työnantajan työvälineet
luovutetaan viimeistään palvelussuhteen päättymispäivänä.
Työvuorosuunnitelmat ja liukuvan työajan käyttö tulee suunnitella siten, että työaika tasoittuu
säännölliseen työaikaan palvelussuhteen päättymiseen mennessä.
Vuosilomien ja säästövapaiden osalta noudatetaan kunnallisen virka- ja työehtosopimuksen
määräyksiä.
Palkka maksetaan palvelussuhteen päättyessä samoina säännönmukaisina palkanmaksupäivinä
kuin virka-/työsuhteen kestäessä.