Asemakaavan ja asemakaavan muutoksen selostus
1 KOTKA 17. SUTELA RASINKYLÄ (0214) Asemakaavan ja asemakaavan muutoksen selostus KOTKAN KAUPUNKI Kaupunkisuunnittelu 19.11.2014 12.6.2015 2 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Rasinkylä (0214) asemakaava ja asemakaavan muutos Kotkan kaupunki Osat tilasta 9:0, tilat 1:98, 1:239, 1:17, 1:13, 1:22, 1:23 ja 1:10, katualue ja liikennealue Asemakaavalla muodostuvat 17. Sutelan kaupunginosan korttelit 50, 51 ja 52, liikennealue sekä katualueet. Asemakaavan vireilletulosta on ilmoitettu 22.3.2014. Asemakaava on hyväksytty Kaupunkisuunnittelulautakunnassa Kaupunginhallituksessa Kaupunginvaltuustossa Kotkan kaupunki Kaupunkisuunnittelu Kustaankatu 2, PL 114, 48101 Kotka Yhteyshenkilö, kaavan valmistelija: Patricia Broas kaavoitusarkkitehti puh. 040 647 1539 [email protected] 3 1.2 Kaava-alueen sijainti Rasinkylän kaava-alue sijaitsee Sutelan kaupunginosassa, noin kahdeksan kilometriä Kotkan keskustasta. Kaava-alue käsittää Sutelantien, Pernoontien ja Mussalontien risteysalueen sekä risteyksen kaakkois- ja luoteispuolelle sijoittuvat alueet. Vanhan Sutelantien varren tilat Pernoontien länsipuolella kuuluvat myös kaava-alueeseen. Alue rajoittuu idässä Rasinkylän omakotitaloalueeseen ja lännessä Hakamäen pientaloalueeseen sekä Prisman liiketonttiin. Alue on suuruudeltaan noin 5,6 ha. 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus Rasinkylä, asemakaava ja asemakaavan muutos (0214) Asemakaavan tavoitteena on mahdollistaa uuden liiketilan rakentaminen liikenteellisesti hyvään paikkaan ja kaupallisesti merkittävän alueen osaksi. Vanha Sutelantien historiallinen linjaus säilytetään ja lisäksi tutkitaan omakotitaloasumisen sijoittuminen tien varteen. Kaavoituksen tavoitteena on tarkastella aluetta kaupallisena kokonaisuutena. Lähtökohtana on ympäristön ilmeen eheyttäminen ja alueen toiminnallisuuden täydentyminen. 4 1.4 Selostuksen sisällysluettelo Sisällys 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT......................................................................................... 2 1.1 Tunnistetiedot ............................................................................................................ 2 1.2 Kaava-alueen sijainti ................................................................................................. 3 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus ........................................................................................... 3 1.4 Selostuksen sisällysluettelo ..................................................................................... 4 1.5 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista...................................................................... 5 1.6 Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista ........................................................................................................... 5 2 TIIVISTELMÄ ..................................................................................................................... 6 2.1 Kaavaprosessin vaiheet ............................................................................................ 6 2.2 Asemakaava ............................................................................................................... 6 2.3 Asemakaavan toteuttaminen .................................................................................... 6 3 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT .................................................................................... 6 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista ........................................................................... 6 3.1.1 Alueen yleiskuvaus ................................................................................................... 6 3.1.2 Luonnonympäristö .................................................................................................... 7 3.1.3 Rakennettu ympäristö ............................................................................................... 8 3.1.4 Maanomistus .......................................................................................................... 10 3.2 Suunnittelutilanne ................................................................................................... 10 3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset ............................... 10 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET.................................................................. 14 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve ........................................................................... 14 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset .................................... 14 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö .................................................................................... 14 4.3.1 Osalliset.................................................................................................................. 14 4.3.3 Viranomaisyhteistyö................................................................................................ 17 4.4 Asemakaavan tavoitteet .......................................................................................... 17 4.4.1 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet ................................................................. 17 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS .............................................................................................. 18 5.1 Kaavan rakenne ....................................................................................................... 18 5.1.1 Mitoitus ................................................................................................................... 18 5.1.2 Palvelut................................................................................................................... 18 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen ..................................... 18 5.3 Aluevaraukset .......................................................................................................... 19 5.3.1 Korttelialueet........................................................................................................... 19 5.3.2 Muut alueet ............................................................................................................. 20 5 5.4 Kaavan vaikutukset ................................................................................................. 21 5.4.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön ................................................................... 21 5.4.2 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön .......................................................... 22 5.4.3 Muut vaikutukset ..................................................................................................... 23 5.5 Ympäristön häiriötekijät .......................................................................................... 24 5.6 Kaavamerkinnät ja -määräykset ............................................................................. 24 5.7 Nimistö ..................................................................................................................... 25 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS .......................................................................................... 25 1.5 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista 1. Asemakaavan seurantalomake 2. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) 19.11.2014 3. Maanomistus 4. Luonnoksesta saatujen lausuntojen ja mielipiteiden lyhennelmät ja vastineet niihin 5. Asemakaavakartta 6. Kotkan Rasinkylän asemakaavan meluselvitys, Sito 7.8.2014 7. Maaperän haitta-ainetutkimus, Rasinkylän asemakaavoitettava alue (kortteli 50) Kotka, FCG 16.10.2014 8. Rasinkylän asemakaavan liikennetarkastelu, Strafica 22.12.2014 9. Lausunto Rasinkylän asemakaava-alueen luontoarvoista, Ympäristökeskus 30.5.2014 10. Havainnekuva 1.6 Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista 1. Maakuntakaava 2. Kotkan yleiskaava, ei oikeusvaikutteinen 3. Kaukola-Pihkoon osayleiskaava, ei oikeusvaikutteinen 4. Kotkan kaupungin rakennusjärjestys, 14.11.2001 5. Pilaantuneet maat: Kotkan MATTI kohteet 4.11.2011 ja PIMA 6.11.2013 7. Kotkan tie- ja katuverkostosuunnitelma 2030, Tiehallinto, Kotka, Linea konsultit 8. Valtatien 7 (E18) parantaminen moottoritieksi välillä Koskenkylä Kotka: tiesuunnitelma. 9. Liikennemelun huomioon ottaminen kaavoituksessa, mietintö. LIMEtyöryhmä 2001 6 2 TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Asemakaavan vireilletulosta on ilmoitettu 22.3.2014. Aloite asemakaavasta on tullut Kotkan kaupungilta. 17.3.2014 päivätty Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) sekä asemakaavan ja asemakaavan muutoksen luonnos ovat olleet nähtävillä mielipiteiden esittämistä varten 24.3 - 22.4.2014 (MRA 30 §). Osallisten mielipiteet pyydettiin 22.4.2014 mennessä. Kaavaehdotuksen valmisteluvaiheessa kävi ilmi, että Vanhan Sutelantien asukkaat halusivat tilansa osaksi asemakaavaa. Asemakaava-alueen laajennettua asetettiin asemakaavan luonnos uudelleen nähtäville 24.11 - 23.12.2014 mielipiteiden esittämistä varten (MRL 62 §). Osallisten mielipiteet pyydettiin 23.12.2014 mennessä. 2.2 Asemakaava Kaava-alueen risteysalue on ajantasakaavassa yleisen tien aluetta (LT). Yleisen tiealueen rajoja tarkistetaan ja tarkennetaan kaavoituksessa. Risteyksen kaakkoispuolella oleva maa-alue on ollut aiemmin puutarhamyymälän käytössä, mutta viimeisten vuosien ajan alue on ollut vailla käyttöä ja rämettynyt. Pohjoisosassa on viljelyksessä olevaa peltoa sekä osittain asuinkäytössä olevia tiloja. Asemakaavan tarkoituksena on risteysalueen kaakkoispuoleisen alueen rakentuminen kaupan tonttina. Luoteisosan alueelle on tarkoituksena sijoittaa liiketontti sekä omakotitalotontteja. Asemakaavassa liiketontit ovat KL- ja KM -liiketontteja vähittäiskaupan suuryksiköille. 2.3 Asemakaavan toteuttaminen Alueen tontit tulevat haettavaksi kaavan vahvistuttua ja rakentaminen voi alkaa kunnallistekniikan valmistuttua. 3 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 3.1.1 Alueen yleiskuvaus Kaava-alueen keskellä on Mussalontien, Sutelantien ja Pernoontien kiertoliittymä. Risteys ja alueen tiet ovat vilkkaasti liikennöityjä. 7 Risteyksen lounaispuolella, kaava-alueen ulkopuolella on noin 20 000 km2:n Prisman liikekeskus pysäköintipaikkoineen ja paikoitustaloineen. Liikerakennuksessa on Prisman lisäksi myös pieniä liikkeitä, kahvila ja ravintola. Paikoitusalueen yhteydessä on kylmäasema. Vastapäätä Prismaa, Mussalontien toisella puolella on alue, jossa on aikoinaan toiminut puutarhamyymälä ja kauppapuutarha. Alue on nyt käyttämättömänä hoitamaton. Risteysalueen koillispuolella, kaava-alueen ulkopuolella on liiketontti, jossa toimii Mc Kone, huolto- ja varaosamyymälä. Tontin pohjoispuoli rajoittuu omakotitaloalueeseen. Omakotitaloalueen ja Pernoontien välissä on rakentamaton maakaistale. Alueilla ei ole asemakaavaa. Risteysalueen pohjoispuolella alkaa maaseutumainen kylämiljöö, pientaloineen ja peltoineen. Pernoontien länsipuolella on rakentamaton viljelyalue. Viljelyalueen luoteisreunassa kulkee historiallinen tie ja tien varrella on asuintaloja. Kaava-alueen länsipuolella jatkuu Hakamäen pientaloalue sekä pienteollisuusalue. 3.1.2 Luonnonympäristö Maisemarakenne, luonnonolot Kaava-alue on erilaisten maisemarakennetyyppien murtumakohdassa. Sutelantien pohjoispuolelta alkaa Kaukolan maaseutumaiset kylämaisemat peltoineen ja pientaloineen. Risteysalueen länsipuolella alkaa Hakamäen pienteollisuusalue. Prisma, joka sijaitsee kaava-alueen kyljessä, Mussalontien länsipuolella, on mittakaavaltaan ympäröivää rakennuskantaa huomattavasti suurempi. Mussalontien itäpuolella, Prismaa vastapäätä on Rasinkylän pientaloalue, joka rajoittuu idässä Langinkoskenhaaraan. Pientaloalue on osa aluetta, joka on maakuntakaavassa merkitty maakunnallisesti merkittäväksi, kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeäksi alueeksi. Luonnonsuojelu Kaava-alueen kaakkoisosa on entistä kauppapuutarhan aluetta ja nykyisellään metsäistä ympäristöä. Alueen puusto on pääosin tiivistä, nuorta lehtipuustoa - koivu, vaahtera, pihlaja, haapa. Lajistossa esiintyy puutarhamyymälästä peräisin olevia puutarhalajikkeita. Kauppapuutarhatoiminnan seurauksena alueelle on myös muodostunut haitalliseksi vierailijaksi luokitellun espanjansiruetanan kanta. Kotkan ympäristökeskuksesta ympäristösuojelupäällikkö Heli Ojala ja ympäristötarkastaja Heli Kiviranta ovat käyneet arvioimassa kaavaalueen luontoarvoja ja tarkempien inventointien tarvetta 4.9.2013, tarkistuskäynti 28.5.2014. 8 Alueelta ei todettu luonnonsuojelullisia erityisarvoja eikä lisäinventoinneille nähdä tarvetta. Alueen rakentaminen edesauttaa espanjansiruetanan hävittämistä alueella. Risteysalueen luoteispuolella on viljelysmaata. 3.1.3 Rakennettu ympäristö Väestön rakenne ja kehitys kaava-alueella Kaava-alueeseen kuuluu viisi tilaa joista neljällä on omakotitalot ja asukkaat. Kaava-alue rajautuu ympäröiviin pientaloalueisiin. Yhdyskuntarakenne Kaavoitettavaa aluetta ympäröi kylämäinen maatalousalue, jonka pientaloasutus on ripoteltuna maisemassa. E18 moottoritieliittymän sekä Prisman myötä aluetta hallitsee vilkas liikenne. Kaava-alueen länsipuolella on pienteollisuusalue sekä Prisman liikekeskus. Palvelut Kaava-alueella ei ole palveluita, mutta kaava-aluetta ympäröivillä alueilla on mm. Prisma (vähittäiskaupan suuryksikkö), jonka yhteydessä on pienliikkeitä kuten apteekki, Alko, kukkakauppa, jne. Samassa liikerakennuksessa on myös kahvila ja ravintola. Prisman tontilla on polttoainemyynnin kylmäasema sekä autopesula. Risteyksen toisella puolella - myös kaava-alueen ulkopuolella - on huolto- ja varaosaliike Mc Kone. Työpaikat, elinkeinotoiminta Kaava-alueella ei harjoiteta elinkeinotoimintaa. Kaava-alueen lähistöllä olevilla alueilla on kaupan elinkeinotoimintaa sekä pienteollisuusalue. Virkistys Suunnittelualueella ei ole virkistysaluetta. Alueen läpi kulkee kevyen liikenteen reitti, josta pääsee mm. maaseutumaisille alueille Pernoon suuntaan, pohjoiseen. Kaava-alueen pohjoispuolella, noin 1 km:n päässä on Kotkan ratsastuskeskus. Lähin ulkoilualue on Aittakorven länsipuolella, noin 2 km:n päässä kaava-alueelta. Liikenne Suunnittelualue sijaitsee liikenteen solmukohdassa ja alueelle on erittäin hyvät tieyhteydet: liittymä E18 moottoritielle on kaava-alueen 9 läheisyydessä, n. 300 m:n päässä. Kaava-alueella kulkee Sutelantie, Mussalontie sekä Pernoontie. Sutelantien ja Mussalontien välinen liikenne on vilkas, ja erityisesti Prismaan liikennöidään paljon. Kaava-alueen risteyksestä lähtevillä teillä on linja-autopysäkit kaikkiin suuntiin. Alueella liikennöi paikallisliikenteen linjat ja kaava-alueen lähellä sijaitsevan moottoritieliittymän yhteydessä on kaukoliikenteen linja-autopysäkit. Alueen kevyen liikenteen reitit yhtyvät laajempaan reitistöön. Rakennettu kulttuuriympäristö ja muinaismuistot Kaava-alueella ei ole muistomerkkejä. Kaava-alueen pohjoisosassa oleva Vanha Sutelantie on historiallista Turun - Viipurintietä eli osa ns. Suuren Rantatien linjausta, joka Suomessa sai yhtenäisen luonteen Turun linnan ja Viipurin linnan välillä 1300-luvun puolessavälissä. Tie on valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö, jota koskee valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet. Kaava-alue rajautuu idässä pientaloalueeseen, joka on maakunnallisesti merkittävä kulttuuriympäristöalue, jokirantoineen. Tekninen huolto Kaava-alue ei ole kunnallisessa vesi- ja viemärijärjestelmässä. Yksityisille tiloille on rakennettu vesiosuuskunnan omistuksessa oleva vesi- ja viemäriverkosto. Tämä siirtyy Kymen Vesi Oy:n hallintaan vuonna 2016. Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt Pilaantuneet maat Alueen kaakkoisosissa oletettiin olevan saastuneita maa-alueita entisen kauppapuutarhan jäljiltä. FCG Oy on tutkinut alueen pilaantuneisuutta ja toteaa raportissaan Maaperän haitta-ainetutkimus, Rasinkylän asemakaavoitettava alue (kortteli 50), Kotka (16.10.2014) että tehtyjen riskiarviointien perusteella kohteen tutkimuspisteessä esiintyvistä kohonneista arseeni- ja kadmiumpitoisuuksista ei aiheudu ympäristötai terveyshaittaa alueen nykyisessä tai tulevassa käytössä. Melu Kaava-alueella teiden liikenteestä aiheutuu liikenteen päästöjä sekä melua. Sito Oy on tehnyt melumallinnusta Sutelantien ja Mussalontien osalta, osana E18 tiehankkeen selvityksiä. Asemakaavan tueksi Sito Oy on sittemmin laajentanut selvitystä ja melumallinnusta myös Pernoontien osalta. Selvitystä (Kotkan Rasinkylän asemakaavan meluselvitys, 7.8.2014) varten on mallinnettu myös Pernoontien liikenteen aiheuttama melu ja tutkittu sen leviäminen kaava-alueelle. Selvityksen mukaan melutasot 10 suunnittelualueella saadaan asuinympäristölle hyväksytylle tasolle rakennusten sijoittelulla sekä tiivisrakenteisilla tonttiaidoilla. Selvitystä laajennettiin käsittämään kaavaluonnokseen lisätty asuinalue Vanhan Sutelantien varrella. Sosiaalinen ympäristö Alue on osittain rakennettua pientaloaluetta. Kaava-alueeseen kuuluu neljän omakotitalon taloryhmä, joka liittyy viereiseen naapurustoon. 3.1.4 Maanomistus Kaava-alue on pääosin Kotkan kaupungin omistama. Liikennealue sekä katualueet ovat valtion omistuksessa. Vanhan Sutelantien varrella on yksityisomistuksessa olevia tiloja. Liite 3 3.2 Suunnittelutilanne 3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Maakuntakaava Maakuntakaavassa (vahvistettu 28.5.2008) alue on taajamatoimintojen aluetta, A. Suunnittelualueen länsipuolella on vähittäiskaupan suuryksikkö, km. Suunnittelualueen itäpuolella on maakuntakaavassa maakunnallisesti merkittävä, kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeä alue. 11 Kymenlaakson maakuntavaltuusto on 16.12.2013 hyväksynyt Kauppa ja merialue kaavan. Siinä on suunnittelualueella vähittäiskaupan suuryksikkö merkintä (km). Ympäristöministeriö on vahvistanut kauppa ja merialuekaavan 26.11.2014. Yleiskaava Kotkan yleiskaavassa, joka on hyväksytty 19.3.1986, on alue osa pientalovaltaista asuinaluetta, jolla ympäristö säilytetään. Yleiskaava on oikeusvaikutukseton. Ote yleiskaavasta Kaukola-Pihkoon osayleiskaava Kaukola-Pihkoon osayleiskaavassa, joka on hyväksytty 15.10.1986, on suunnittelualueella osa EV suojaviheraluetta ja osa KL Liikerakennusten korttelialuetta. Osayleiskaava on oikeusvaikutukseton. 12 Ote osayleiskaavasta Kymijoen eteläosan osayleiskaava ei koske suunnittelualuetta. Asemakaava Sutelantiellä ja Mussalontiellä sekä Pernoontien risteyskohdassa on voimassa oleva kaava (kaavanumero 0410, vahvistettu 13.9.2010) jonka mukaan risteysalue on yleisen tien aluetta (LT). Risteysalueen eteläpuolinen katu on kaavan mukaan katualuetta. Muut asemakaavan alueet ovat kaavoittamattomia. 13 Ote asemakaavasta Rakennusjärjestys Kotkan kaupungin rakennusjärjestys on tullut voimaan 1.1.2002. Tonttijako ja -rekisteri Tilat ovat kiinteistörekisterissä. Pohjakartta Pohjakarttaa ylläpitää ja täydentää Kotkan kaupungin Kaupunkisuunnittelun Kaupunkimittaus. Rakennuskiellot Alueella ei ole rakennuskieltoa. Lähiympäristön kaavatilanne ja suunnitelmat Kaava-alueella ja sen lounaispuolella olevalla alueella on voimassa oleva asemakaava (kaava numero 0410). Muut alueet ovat kaavoittamattomia. Alue liittyy tiesuunnitelmaan Valtatien 7 parantaminen moottoritieksi välillä Koskenkylä - Kotka. 14 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Kaava-alue sijaitsee aivan E18 moottoritieliittymän vieressä ja on liikenteellisesti erityisen hyvin saavutettavissa. Kaavan alueet ovat nyt rakentamattomia, lukuun ottamatta muutamaa omakotitaloa Vanhan Sutelantien varrella. Mussalontien itäpuolella oleva alue on ränsistynyt käyttämättömänä. Asemakaavan tavoitteena on täydentää alueen liiketilatarjontaa yleiskaavan ja maakuntakaavan mukaisesti. Kauppa ja merialue maakuntakaavan selostuksessa todetaan: ”Maakuntakaavassa mahdollistetaan Sutelan pienimuotoinen kehittäminen. Kehitysmahdollisuudet ovat rajalliset. Sutelalla ei ole näin ollen merkittäviä haitallisia vaikutuksia keskustoihin tai niiden kehittämiseen, koska Sutelan kaupan tarjonta ei tule nykyisestä merkittävästi kasvamaan.” Alueen rakentumisen myötä tavoitellaan paitsi liiketiloja, myös täydentyvää kaupunkirakennetta sekä melusuojaa alueen vilkkaalta liikenteeltä. Kaava-alueen pohjoisosassa on historiallinen Vanha Sutelantie (Suuri Rantatie tai Viipurintie) johon rajoittuvilla alueilla tavoitellaan tien luonteen säilyttävää ratkaisua. 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Asemakaava on käynnistetty kaupungin aloitteesta. Asemakaavan hyväksyy kaupunginvaltuusto. 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö 4.3.1 Osalliset Osallisina kaavoituksessa ovat: − alueen ja lähialueen maanomistajat ja asukkaat − Lähialueen toimipaikat, yritykset ja niiden työntekijät − Yhdistykset ja yhteisöt: Kotkan ympäristöseura ry, Kotka-Seura ry, Meri-Kymen luonto ry − Kotkan kaupungin asiantuntijaviranomaiset: kaupunkimittaus, kuntatekniikka, puistotoimi, rakennusvalvonta ja ympäristökeskus − Kaakkois-Suomen ELY-keskus − Kymenlaakson museo − Kymenlaakson pelastuslaitos − Kymen Vesi Oy − Kymenlaakson Sähkö Oy − Kymenlaakson sähköverkko Oy 15 − Kotkan Energia Oy − Gasum Oy − KYMP Oy − Telia Sonera Finland Oy − Kymenlaakson Jäte Oy 4.3.2 Osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyt Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja kaavaluonnos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä asemakaavaluonnos olivat nähtävillä (MRA 30 §) 24.3 - 22.4.2014. Osallisten mielipiteet pyydettiin 22.4.2014 mennessä. Nähtävillä olosta ja mahdollisuudesta esittää mielipiteensä ilmoitettiin kaupungin ilmoitustaululla ja lehtikuulutuksella Ankkuri -lehdessä sekä kaupungin internet-sivuilla. Osallisille lähetettiin kirjeitse tieto nähtävillä olosta. Kirjeen liitteenä postitettiin osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä kaavaluonnos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta sekä luonnoksesta saatiin lausunnot seuraavilta: Pyydetty − Kaakkois-Suomen ELY-keskus − Kymenlaakson museo − Kymen Vesi Oy − KYMP Oy − Kotkan ympäristöseura ry kaupunkimittaus, maanhankinta ja -luovutus kuntatekniikka Saatu 17.4.2014 17.4.2014 28.4.2014 15.4.2014 15.4.2014 22.4.2014 25.4.2014 Lausunnoissa ja kannanotoissa huomautettiin Vanhan Sutelantien historiallisesta luonteesta. Uudessa kaavaluonnoksessa historiallisen tien sijainti on suojattu tien linjausta mukailevalla katumerkinnällä ja käyttö säilyy edelleen tienä. Erillispientalotonttien osalta on kaavassa määrätty, että rakennettaessa tulee huomioida Vanhan Sutelantien historiallinen luonne. Rakennusten tulee lisäksi sopia maaseutumaiseen ympäristöön. Erillispientalojen on katsottu soveltuvan toiminnaltaan, mittakaavaltaan ja olemukseltaan historiallisen tien varrelle. Kaakkois-Suomen ELY-keskus huomautti OAS:in ja luonnoksen samanaikaisesta nähtävilläolosta huolena osallisten riittävä kuuleminen. Asemakaavasta laadittiin uusi luonnos joka asetettiin nähtäville. ELY-keskus huomautti myös luonnonympäristön ja liikenteen selvitysten tarpeellisuudesta kaavan valmistelussa. Ympäristönsuojelupäällikkö Heli Ojala ja ympäristötarkastaja Heli Kiviranta ovat arvioineet alueen luontoarvoja ja liittymien toimivuutta tarkastellaan Strafica Oy:ltä tilatussa selvityksessä. Asukkaiden kannanotoissa käy ilmi huoli liikerakentamisen mahdollisista haitoista lähiympäristöön. Asemakaavaluonnoksessa on 16 siksi erityisesti haettu ratkaisuja jotka vähentävät liiketoiminnasta syntyviä mahdollisia haittoja. Seuraavissa suunnitteluratkaisuissa on erityisesti kiinnitetty huomiota asukkaiden viihtyisyyteen: - Vanhan Sutelantien varrelle on kaavoitettu erillispientalotontteja, joiden on katsottu jatkavan Vanhan Sutelantien varren ympäristöä. Erillispientalojen osalta on kaavamääräys, jonka mukaan on rakennettaessa huomioitava Vanhan Sutelantien historiallinen luonne. Lisäksi tulee rakennusten sopia maaseutumaiseen ympäristöön. - Liikerakennusten kortteleissa on liiketontin reunalle osoitettu istutettava alueen osa, jonka keskelle on rakennettava umpinainen puuaita suojaamaan ympäröivää asutusta. Aidan tulee olla 2 -2,5 m korkea, umpinainen puuaita eikä sitä saa sijoittaa alle 8 m etäisyydelle asuinhuoneen ikkunasta. Liiketontin osalta on myös kaavamääräys, jonka mukaan ulkovalaistuksessa on pyrittävä estämään valon leviäminen ympäristöön. Rakennuslupaa haettaessa on esitettävä tontin valaistussuunnitelma sekä istutettavan alueen istutussuunnitelma. - Liikerakennuksen kattokaltevuuden on oltava vähintään 25 astetta ja julkisivumateriaalina tulee käyttää puuta. - Liiketontin rakennusoikeutta on vähennetty ja tonttitehokkuus on kaavaehdotuksessa e=0,25 - Liiketontin rakennus estää osaltaan Sutelantien-PernoontienMussalontien liikenteen melun leviämistä ympäristöön Kaavaehdotuksen valmistelussa on lisäksi oltu erikseen yhteydessä alueen asukkaisiin ja keskusteltu kaavaratkaisusta. Keskusteluissa kävi ilmi, että asukkaiden tilat oli hyvä liittää osaksi asemakaavaa, jolloin Vanhaa Sutelantietä voitiin suunnitella kokonaisuutena. Kaava-alueen laajenemisen myötä laitettiin kaavaluonnos uudelleen nähtäville. Kaavaluonnos Kaava-aluetta laajennettiin käsittämään myös Vanhan Sutelantien varrella olevia tiloja. Kaava-alueen laajennettua asetettiin uusi luonnos nähtäville. Asemakaavaluonnos oli nähtävillä (MRL 62 §) 24.11 23.12.2014. Osallisten mielipiteet pyydettiin 23.12.2014 mennessä. Nähtävillä olosta ja mahdollisuudesta esittää mielipiteensä ilmoitettiin kaupungin ilmoitustaululla ja lehtikuulutuksella Ankkuri -lehdessä sekä kaupungin internet-sivuilla. Osallisille lähetettiin kirjeitse tieto nähtävillä olosta. Luonnoksesta saatiin kannanotot seuraavilta tahoilta: − Kymenlaakson sähköverkko Oy − Kymenlaakson museo − Kuntatekniikka − Meri-Kymen Luonto ry − Kymen Vesi Oy 28.11.2014 4.12.2014 9.12.2014 12.12.2014 17.12.2014 17 − Rasinkylän asukkaat − Kaakkois-Suomen ELY-keskus − Ympäristönsuojelu ja ympäristöterveysvalvonta 18.12.2014 23.12.2014 31.12.2014 Kannanotot ja niihin laaditut vastineet ovat liitteenä 4. Kymenlaakson museo totesi lausunnossaan, että kaavaratkaisussa on historiallisen tien osalta onnistuttu. Meri-Kymen Luonto ry puolestaan esitti, että Kuninkaantien arvo tulisi tuoda paremmin esille ja että sen varrella kasvavat tulokaslajit saattavat kadota jos tie asfaltoidaan. Rasinkylän asukkaat olivat yhdessä laatineet kannanoton, jossa esitettiin toiveita mm. liiketontin rakennuksesta, aidoista, valosuunnitelmasta ym. Kaakkois-Suomen ELY-keskus lausui mm. kaavamerkinnöistä ja muistutti aiemmasta lausunnostaan koskien liikennettä. Liikenneratkaisusta neuvoteltiin lisäksi erikseen ELY-keskuksen kanssa kaavaehdotuksen valmistelun yhteydessä. Ympäristökeskus toi lausunnossaan esiin alueen meluasiat sekä korttelissa 50 esiintyvän espanjansiruetanakannan, joka on haitallinen vieraslaji. Kaavamääräyksiä ja -merkintöjä on tarkennettu annetut lausunnot ja mielipiteet huomioiden: mm. aitaa, rakentamista ja liiketonttia koskevia kaavamääräyksiä on tarkennettu. 4.3.3 Viranomaisyhteistyö Asemakaavasta on neuvoteltu Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen kanssa. 4.4 Asemakaavan tavoitteet 4.4.1 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Kaupungin asettamat tavoitteet Kaupungin tavoitteena on kaavoittaa jo olemassa olevan kaupan alueen jatkoksi liiketontteja. Suunnittelutilanteesta johdetut tavoitteet Suunnittelutyö on pohjautunut maakuntakaavan mukaisiin tavoitteisiin. Kaava-alueen pohjoisosassa historiallinen Vanha Sutelantie (Suuri Rantatie tai Viipurintie) on valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä, jota koskevat valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet. Tiehen rajautuvien alueiden osalta on tavoitteena kulttuuriympäristöä täydentävät ja suojelevat ratkaisut. 18 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne Kaava-alue käsittää Mussalontien, Sutelantien ja Pernoontien risteysalueen ja jakaantuu risteysalueen kaakkois- ja luoteispuolen alueille. Risteysalueen kummallekin puolelle on kaavassa osoitettu tontit liikerakentamiselle. Lisäksi on luoteispuolen alueelle osoitettu omakotitalotontteja jotka rajautuvat historialliseen Vanhaan Sutelantiehen. Liikenteen melu huomioiden toimii risteysalueen kaavanmukainen rakentaminen meluesteenä. Liiketonttien sillä osalla joka rajautuu asuinalueeseen, on istutettava tontin osa, jolle on istutettava puita sekä rakennettava asuinaluetta suojaava 2,5-3 m korkea umpinainen puuaita. 5.1.1 Mitoitus Kaava-alueen pinta-ala on noin 5,6 ha, josta noin 1,5 ha on LT liikennealuetta ja noin 0,9 ha katualueita. ET alue on 80 m2. Alueelle muodostuu yhteensä kaksi liiketonttia (pinta-alat: KM 13.821 m2 ja KL 7.721 m2). KM korttelialueelle muodostuu yhteensä 4837 km² rakennusoikeutta ja KL korttelialueelle 1930 k-m². Rakennusoikeus kokonaisuudessaan toteutettuna vaatii 97 autopaikkaa KM-alueella ja 39 autopaikkaa KL-alueella. Alueelle muodostuu AO-korttelialuetta yhtensä noin 1 ha, jolle voi muodostaa 9 omakotitalotonttia. Tonttien koko vaihtelee ja yhteensä rakennusoikeutta muodostuu 2623 k-m² (tonttitehokkuus e=0,25). 5.1.2 Palvelut Kaava-alueelle tulee viisi uutta asuintonttia, eli lisää asumista. Kaava ei siis merkittävästi lisää sosiaalipalveluiden kuten päivähoitopaikkojen ja koulujen tarvetta alueella. Asemakaava mahdollistaa uusien kaupallisten palveluiden tulemisen alueelle. 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Asemakaavan liiketonttien osalta tavoitellaan alueen ilmeen selkeytymistä. Asemakaavamääräysten mukaan on rakennukset rakennettava lähelle risteysaluetta, jolloin rakennukset sekä rajaavat risteysaluetta, että antavat liikenteen melulta suojaa lähiympäristöön päin. 19 Asuintontit täydentävät ympäröivää pientalomaisemaa ja auttavat osaltaan historiallisen tien säilymistä tiekäytössä. Liiketonteilla istutettavat alueet aitoineen rajaavat liiketontin toimintaa asutuksesta ja toimivat asuintonttien suuntaan suojaa antamassa. Kaava-alueen kaakkoisosassa olevan korttelin maan pilaantuneisuus kartoitettiin FCG Oy:n selvityksessä. Maaperässä on lievästi kohonneita haitta-ainepitoisuuksia, joista ei kuitenkaan muodostu erityistä riskiä ympäristölle tai ihmisille. Pintakerrokset vaihtuvat tontille rakennettaessa. Sito Oy on tutkinut kaava-alueen melua mallintamalla ja todennut että alueen julkisivuihin kohdistuvat melutasot ovat koko suunnittelualueella kohtuullisen matalat. Sisämelun ohjearvot toteutuvat normaaleilla rakenteilla, eikä kaavassa ole tarpeen esittää julkisivuille erityisiä äänitasoerovaatimuksia. Meluongelma koskettaa lähinnä Pernoontietä sekä Sutelantietä lähinnä olevia asuintontteja. Rakentamalla asemakaavan mukaisesti tiivis yli 2,5 m korkea puuaita Pernoontien ja Sutelantien puoleisille tontin rajoille sekä liiketontin lounaisrajalle tulevat tontit olemaan melulta suojassa niin, että melun ohjearvot alittuvat. 5.3 Aluevaraukset Kaava-alueen kaakkoisosan kortteli sekä osa luoteisosan korttelista varataan liikerakentamiseen (KM ja KL). Luoteisosan kortteliin tulee myös erillispientalojen alue (AO) Kaava-alueen keskiosa varataan yleisen tien alueeksi ja lisäksi kaava-alueella on katualueita: Vanhan Sutelantien osa kaavoitetaan katualueeksi. Muuntamolle on varattu alue (ET). 5.3.1 Korttelialueet Liikerakennusten korttelialue - KM Asemakaava-alueen kaakkoisosaan muodostuu liikerakennusten korttelialue (kortteli 50), joka on kooltaan noin 1,4 ha. Liikerakennusten korttelialueelle saa sijoittaa vähittäiskaupan suuryksikön. Korttelissa sallitaan rakentaminen kahteen kerrokseen tonttitehokkuuden ollessa e=0,35. Autopaikkoja on toteutettava 1 ap / 50 k-m2. Autopaikkoja saa rakentaa useampaan tasoon, jolloin autopaikoista muodostunut kerrosala voidaan toteuttaa asemakaavaan merkityn kerrosalan lisäksi. Kortteli 50:n osalta määrätään korttelin kaakkoisreunaan toteutettavan istutettava alueen osa, jolle on myös istutettava puita. Istutettavan alueen osalle tulee rakentaa viereisiä asuintontteja suojaava 2,5 - 3 m korkea, umpinainen puuaita. Mussalontien puoleiseen reunaan on varattu istutettava alueen osa, jolle on myös istutettava puurivi. 20 Liikerakennus on sijoitettava kiinni kadunpuoleisiin rakennusalan rajoihin. Liikerakennusten korttelialue - KL Asemakaava-alueen luoteisosaan muodostuu liikerakennusten korttelialue (kortteli 51), joka on kooltaan noin 0,8 ha. Korttelissa sallitaan rakentaminen kahteen kerrokseen tonttitehokkuuden ollessa e=0,25. Autopaikkoja on toteutettava 1 ap / 50 k-m2. Autopaikkoja saa rakentaa useampaan tasoon, jolloin autopaikoista muodostunut kerrosala voidaan toteuttaa asemakaavaan merkityn kerrosalan lisäksi. Liikerakennuksen kortteli 51:n osalta määrätään korttelin luoteisreunaan toteutettavan istutettava alueen osa, jolle on myös istutettava puita. Istutettavan alueen osalle tulee rakentaa viereisiä asuintontteja suojaava 2,5 - 3 m korkea, umpinainen puuaita. Puuaita suojaa asuintontteja melulta. Pernoontien puoleiseen reunaan on myös varattu istutettava alueen osa, jolle on istutettava puurivi. Liikerakennus on sijoitettava kiinni kadunpuoleisiin rakennusalan rajoihin. Korttelin 51 liikerakennuksessa on oltava vähintään 25 asteen kattokaltevuus ja puujulkisivu. Erillispientalojen korttelialue - AO Koska erillispientalojen korttelialueet sijaitsevat historiallisen tien (Vanha Sutelantie) varrella tulee rakennusten sopimiseen ympäristöönsä kiinnittää erityistä huomiota: kaavamääräyksen mukaan on rakennettaessa huomioitava Vanhan Sutelantien historiallinen luonne ja rakennusten tulee sopia maaseutumaiseen ympäristöön. Tontilla talousrakennuksen saa sijoittaa rakennusalan ulkopuolelle rakennusvalvontaviranomaisen harkinnan mukaan, kuitenkin vähintään 2 m etäisyydelle tontin rajasta. Tonttitehokkuus on e=0,25. 5.3.2 Muut alueet Katualueet Kaava-alueella Mussalontie ja Vanha Sutelantie ovat katualueita. Sutelantien, Mussalontien ja Pernoontien risteysalue on yleisen tien aluetta (LT) Sähkömuuntamolle on varattu ET - yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten korttelialue. 21 5.4 Kaavan vaikutukset 5.4.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Yhdyskuntarakenne ja kaupunkikuva Kaavan mukainen liikerakentaminen liittyy luontevasti osaksi vilkasliikenteistä risteysaluetta, jonka kyljessä jo nyt Prisman liikerakennus tarjoaa palveluitaan. Rakennusten sijoittaminen katualueiden viereen rajaa alueen näkymiä ja auttaa luomaan selkeämmin jäsennellyn kaupunkimaiseman. Historiallisen Vanhan Sutelantien varrelle sijoittuvat omakotitalotontit täydentävät jo olemassa olevaa pientalorakennetta ja vahvistavat kylämäistä miljöötä. Palvelut, työpaikat, elinkeinotoiminta Kaava-alueen rakentaminen lisää palveluja, luo uusia työpaikkoja sekä tarjoaa uusia mahdollisuuksia elinkeinotoiminnalle. Asemakaavan mukainen toteutus ei Kauppa ja merialue maakuntakaavan selostuksen mukaisesti vaikuta haitallisesti keskustoihin tai niiden kehittämiseen, koska Sutelan kaupan tarjonta ei tule nykyisestä merkittävästi kasvamaan. Virkistys Alue ei tarjoa uusia virkistysalueita, mutta mahdollistaa sujuvan kevyen liikenteen kauttakulun lähialueiden virkistysalueille. Liikenne Alue on vilkkaasti liikennöity ja kaavaratkaisuilla pyritään turvaamaan liikenteen sujuvuus jatkossakin. Liikekortteleiden ajoliittymät on sijoitettu Sutelantielle ja Pernoontielle. Uusien asuintonttien ajoliittymät ovat Vanhalta Sutelantieltä. Strafica Oy on tarkastellut liikenneratkaisuja (Rasinkylän asemakaavan liikennetarkastelu, 15.4.2015). Tarkastelussa on huomioitu henkilöautoliikenteen lisäksi joukkoliikenteen pysäkit sekä kevyen liikenteen väylät. Strafican selvityksessä todetaan, että ennusteiden mukaisilla liikennemäärillä Rasinkylän asemakaavaluonnoksen liikennejärjestelyt toimivat kohtalaisen hyvin. Kaupan liittymien yhteyteen Pernoontielle ja Sutelantielle on kuitenkin suositeltavaa toteuttaa vähintään pieni väistötila, jotta päätien suuntainen liikenne voi tarvittaessa väistää vasemmalle kääntyvää liikennettä. Tarkasteluiden perusteella liittymien kanavointi ei olisi välttämätöntä. Kevyen liikenteen liikennevirtoja ei ole arvioitu tarkemmin, koska asemakaavan ei oleteta lisäävän alueen jalankulku- ja 22 polkupyöräliikennettä merkittävästi. Kaavatyön yhteydessä on pohdittu kevyen liikenteen alikulkujen tarvetta Sutelantien - Pernoontien Mussalontien risteyksessä. Nykyinen tilanne huomioiden sekä kaavamuutoksen vähäisyydestä johtuen on arvioitu, että tasoratkaisu tulee toimimaan myös jatkossa. Tulevaisuudessa, mikäli Pernoontien suunnalle tulee uusia asuinalueita saattaa kevyen liikenteen alikulku tulla tarpeelliseksi. Asemakaavassa on huomioitu tilantarve varaamalla risteysalueella riittävän suuri alue liikennejärjestelyille (LT-alue). Strafican selvityksessä todetaan, että kiertoliittymän ajoneuvoliikenteen sujuvuutta ja liikenneturvallisuutta (erityisesti kevyen liikenteen turvallisuutta) voidaan parantaa korvaamalla kevyen liikenteen suojatieylitykset alikulkukäytävillä. Rakennettu kulttuuriympäristö ja muinaismuistot Alueella ei ole todettu muinaismuistoja. Kaava-alueen pohjoisosassa oleva Vanha Sutelantie on historiallista Turun - Viipurintietä eli osa ns. Suuren Rantatien linjausta, joka Suomessa sai yhtenäisen luonteen Turun linnan ja Viipurin linnan välillä 1300-luvun puolessavälissä. Tie on valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö, jota koskee valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet. Asemakaava säilyttää tien linjauksen ja käyttötarkoituksen ja vahvistaa siten tien historiallisen arvon säilymisen. (Timo Lievonen, Kymenlaakson museo, puhelu 9.10.2014: Tiellä ei tarvitse olla suojelumerkintää tai muita määräyksiä, olennaista on tien linjauksen ja käyttötarkoituksen säilyminen.) Tekninen huolto Kaavoitettavalle alueelle rakennetaan kunnallistekniikka. Osittain alueella on yksityisesti toteutettu vesi- ja viemäri jotka palvelevat olemassa olevia omakotitaloja. Putkiston on määrä siirtyä Kymen Vedelle osaksi heidän huoltamaa vesi- ja viemäriverkkoa. Uusille tonteille tehdään vesi- ja viemäriliittymät, mutta alueelle ei rakenneta hulevesiverkkoa. Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt Alueen rakentaminen tulee muuttamaan rakennettavalta osaltaan luonnonympäristön. Liiketilojen toteutuminen alueella lisää liikenteen määrää ja ympäristöhäiriöitä. 5.4.2 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Maisemarakenne, maisemakuva Sutelantien pohjoispuolinen maaseutumainen maisemarakenne on alkanut heti Sutelantien pohjoispuolelta. Heti Sutelantien eteläpuolella maisemaa hallitsee iso Prisman rakennus ja liikennejärjestelyt. Kaavanmukaisessa toteutumisessa on ajateltu Sutelantien toimivan maisematyyppien rajana, jolloin Sutelantien pohjoispuolella oleva rakennuskanta mukailee perinteistä rakennustapaa. Asemakaava-alue 23 muuttaa maalaismaiseman ja kaupunkimaiseman raja-aluetta vähemmän jyrkäksi. Luonnon monimuotoisuus Alueella ei ole vapaata luontoa, vaan alue on ihmisen muokkaamaa jo pidemmältä ajalta. Olemassa oleva kasvillisuus kuitenkin tulee katoamaan rakentamisen seurauksena liikekorttelialueilla. Asuintonteilla luonnon monimuotoisuus voi lisääntyä. Kaava-alueella ei ole varsinaisia maa- ja metsätalousalueita eikä luonnonsuojelualueita. 5.4.3 Muut vaikutukset Kaavalla ei ole merkittäviä muita vaikutuksia. Taulukko. Energia- ja ilmastoasioiden huomiointi kaavassa Asia Arvio* Yhdyskuntarakenteen eheyttäminen (vähentää liikenteen päästöjä) Sijainti yhdyskuntarakenteessa sekä mm. palveluiden ja asumisen välisen sijoittumisen suhde Alueen joukkoliikenneyhteydet / olosuhteet Reittien tiheys ja sujuvuus (yhteydet keskeisiin kohteisiin) Etäisyydet ja yhteydet pysäkeille. 2 Kävelyn hyvien olosuhteiden huomiointi Reittien turvallisuus ja kattavuus 1 Pyöräilyn hyvien olosuhteiden huomiointi Reittien ehjyys ja innostavuus Polkupyörien pysäköinti 2 2 Perustelut arviolle ja lisätietoja Olemassa oleva kaupunkirakenne tiivistyy ja palvelujen saatavuus paranee. Olemassa oleva infraa käytetään. Kaava-alueella on olemassa olevat joukkoliikenteen pysäkit. Kaukoliikenteen pysäkit sijaitsevat kaava-alueen lähellä. Asemakaava mahdollistaa tarpeellisten reittien toteuttamisen. Reitit ovat yhteydessä vilkkaaseen autoliikenteeseen, jolloin turvallisuus ja reittien mielekkyys ovat kohtalaisella tasolla. Alue on sujuvien pyöräilyreittien varrella ja kaava mahdollistaa hyvien yhteyksien jatkumisen myös kaava-alueella. Polkupyörien pysäköintipaikat on määrätty liiketonteille. Asemakaava mahdollistaa aurinkoenergian käyttämisen ja sijoittamisen parhaimpaan ilmansuuntaan. Kestävien energiaratkaisujen ? mahdollistaminen Kaukolämmön mahdollisuus (mm. kaukolämpöverkon läheisyys & aluetehokkuus vaikuttavat) Maalämmön mahdollisuus (pieni tontti ja sijainti pohjavesialueella voivat estää) Aurinkoenergian mahdollistaminen (mm. harjasuunnat) *asteikko: 0 toteutuu heikosti, 1 toteutuu kohtalaisesti, 2 toteutuu hyvin, 3 toteutuu erinomaisesti, ? ei arvioitavissa/ei arvioitu 24 5.5 Ympäristön häiriötekijät Alueella ja sen lähiympäristössä on liikenteestä johtuvia häiriötekijöitä, melua ja päästöjä. Rakentaminen liikennealueiden reunoille estää osaltaan melua leviämästä muualle lähiympäristöön. 5.6 Kaavamerkinnät ja -määräykset KM - Liikerakennusten korttelialue, jolle saa sijoittaa vähittäiskaupan suuryksikön. KL - Liikerakennusten korttelialue Julkisivujen on oltava korkeatasoisia. Tien puoleisissa julkisivuissa on oltava vähintään 20% ikkunapintaa ja julkisivut tulee jaksottaa pienempiin osiin. Korttelissa 51 on kattokaltevuuden oltava vähintään 25 astetta ja pääasiallisena julkisivumateriaalina tulee käyttää puuta. Rakennusten huolto- ja lastaustilat on sijoitettava ja rakennettava niin, että niistä aiheutuu mahdollisimman vähän haittaa ympäröivälle asutukselle. Ulkovalaistuksessa on pyrittävä estämään valon leviäminen ympäristöön. Rakennuslupaa haettaessa on esitettävä tontin valaistussuunnitelma. Hulevesien johtamisesta ja käsittelystä tontilla on esitettävä suunnitelma rakennuslupaa haettaessa. Hulevedet on mahdollisuuksien mukaan viivytettävä ja imeytettävä tontilla. Istutettavan alueen istutussuunnitelma on esitettävä rakennuslupaa haettaessa. Istutussuunnitelma hyväksytetään kaupungin puistotoimessa. Autopaikkoja on rakennettava vähintään 1 ap/50 k-m2. Autopaikkoja saa rakentaa useampaan tasoon, jolloin autopaikoista muodostunut kerrosala voidaan toteuttaa merkityn kerrosalan lisäksi. Polkupyöräpaikkoja on rakennettava 1 pp/100 k-m2 sisäänkäyntien läheisyyteen. Asemakaavaan merkityn kerrosalan lisäksi toteutettavaa kerrosalaa kohti ei tarvitse toteuttaa autopaikkoja tai polkupyöräpaikkoja. Autopaikat on sijoitettava rakennusalalle. AO - Erillispientalojen korttelialue. Rakennettaessa tulee huomioida Vanhan Sutelantien historiallinen luonne. Rakennusten tulee sopia maaseutumaiseen ympäristöön. Erillisen talousrakennuksen voi rakennusvalvontaviranomaisen harkinnan mukaan sijoittaa rakennusalan ulkopuolelle, kuitenkin vähintään 2 metrin etäisyydelle rajasta. 25 Talousrakennukset tulee rakentaa päärakennuksesta erillisinä talousrakennuksina. Rakennukset voidaan kytkeä päärakennukseen kevyin katosrakennelmin. Yksittäisen piharakennuksen enimmäiskoko on 60 k-m2 LT - Yleisen tien alue. ET - Yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten korttelialue. Aitamerkintä - Rakennettava aita. Merkintä osoittaa aidan likimääräisen sijainnin. Aidan tulee olla umpinainen puuaita ja 2,5 - 3,0 m korkea maanpinnasta mitattuna. Aidan tulee sijaita vähintään 8 m etäisyydellä asuinhuoneen ikkunasta. 5.7 Nimistö Uuden katualueen nimi Vanha Sutelantie on ennestään käytössä oleva nimi. Muut tien ja katujen nimet säilyvät ennallaan. 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Korttelialueille laaditaan rakentamisohje, jossa annetaan tarkemmat ohjeet rakentamisesta. Ohjeet liitetään tontinluovutusehtoihin.
© Copyright 2024