kaavaselostus 1.7.2014

POSION KUNTA
AKANLAHDEN JA HYVÄNIEMEN KYLÄT
POROSAARENNOKAN YLI-KITKAN RANTAASEMAKAAVAN OSITTAINEN MUUTOS
LUONNOS 4.12.2013, EHDOTUS 1.7.2014
HYVÄKSYTTY POSION KUNNANVALTUUSTOSSA …. 201..
1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT _______________________________________________________ 2
2. TIIVISTELMÄ ______________________________________________________________________ 3
2.1 Kaavaprosessin vaiheet ____________________________________________________________ 4
2.2. Asemakaava _____________________________________________________________________ 4
2.3. Asemakaavan toteuttaminen _______________________________________________________ 4
3. LÄHTÖKOHDAT ____________________________________________________________________ 4
3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista ____________________________________________________ 5
3.1.1 Alueen yleiskuvaus _____________________________________________________________ 5
3.1.2 Luonnonympäristö _____________________________________________________________ 5
3.1.3 Rakennettu ympäristö ___________________________________________________________ 7
3.1.4 Muut suojelukohteet ___________________________________________________________ 11
3.1.5 Maanomistus
13
3.2. Suunnittelutilanne _______________________________________________________________ 11
3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset __________________________ 11
4. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET __________________________________________ 14
4.1. Asemakaavan suunnittelun tarve __________________________________________________ 14
4.2. Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset _______________________________ 15
4.3. Osallistuminen ja yhteistyö _______________________________________________________ 15
4.3.1. Osalliset ____________________________________________________________________ 17
4.3.2. Vireilletulo __________________________________________________________________ 17
4.3.3. Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt _________________________________________ 17
4.3.4. Viranomaisyhteistyö __________________________________________________________ 19
4.4. Asemakaavan tavoitteet __________________________________________________________ 20
4.4.1. Lähtökohtatavoitteet __________________________________________________________ 20
4.4.2. Työn aikana syntyneet tavoitteet _________________________________________________ 22
4.5. Asemakaavaratkaisujen vaihtoehdot ja niiden vaikutukset _____________________________ 22
4.5.1. Alustavat vaihtoehdot ja niiden arviointi ___________________________________________ 22
4.5.2. Ratkaisun valinta ja perusteet ___________________________________________________ 22
Vaikutukset rakennettuun ympäristöön _________________________________________________ 24
Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön ____________________________________________ 24
Vaikutukset talouteen ______________________________________________________________ 26
Vaikutukset terveellisyyteen ja turvallisuuteen ___________________________________________ 26
Vaikutukset sosiaalisiin oloihin _______________________________________________________ 26
Vaikutukset kulttuuriin _____________________________________________________________ 26
Muut kaavan merkittävät vaikutukset __________________________________________________ 27
4.5.3. Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätökset ________________________________________ 27
5. ASEMAKAAVAN KUVAUS ___________________________________________________________ 27
5.1. Kaavan rakenne ________________________________________________________________ 27
5.1.1. Mitoitus ____________________________________________________________________ 27
5.1.2 Palvelut _____________________________________________________________________ 28
5.2. Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen _______________________________ 29
5.3. Aluevaraukset __________________________________________________________________ 29
5.3.1. Korttelialueet ________________________________________________________________ 29
5.3.2. Muut alueet _________________________________________________________________ 29
5.4. Kaavan vaikutukset______________________________________________________________ 30
5.5. Ympäristön häiriötekijät _________________________________________________________ 30
5.6. Kaavamerkinnät ja –määräykset __________________________________________________ 30
5.7. Nimistö ________________________________________________________________________ 30
6. ASEMAKAAVAN TOTEUTUS ________________________________________________________ 30
6.1. Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat_________________________________ 30
6.2. Toteuttaminen ja ajoitus __________________________________________________________ 31
6.3. Toteutuksen seuranta ____________________________________________________________ 31
***************************************************************************************************************
1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT
KAAVA-ALUE JA KAAVOITUKSEN TARKOITUS:
POSION KUNTA (614)
AKANLAHDEN (402) JA HYVÄNIEMEN (403) KYLÄT
POROSAARENNOKAN YLI-KITKAN RANTA-ASEMAKAAVAN OSITTAINEN MUUTOS YLI-KITKAN POROSAAREN LÄNSIPÄÄSSÄ.
KAAVAN TARKOITUKSENA ON MUUTTAA RAKENNUSPAIKKOJEN RAKENNUSOIKEUTTA, TEHDÄ VÄHÄISIÄ MUUTOKSIA RAKENNUSPAIKKOJEN SIJAINTIIN
JA MUUTTAA KAAVAMÄÄRÄYKSIÄ
KAAVAN MUUTOS KOSKEE KORTTELEITA 1, 4, 5 JA 11 SEKÄ NIIHIN LIITTYVIÄ
VIRKISTYS-, LIIKENNE- SEKÄ MAA- JA METSÄTALOUSALUEITA
KAAVAN LAATIJA:
DI (MAANMITTAUS, YKS 124) KIMMO MUSTONEN
KIMMOKAAVA
OS. KITKANTIE 34 F 40, 93600 KUUSAMO
0400 703 521
[email protected]
www.kimmokaava.fi
KAAVAN VIREILLETULO:
-
VIREILLETULOILMOITUKSEN KUULUTUS 17.10.2012
OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA NÄHTÄVILLÄ 17.10.2012 ALKAEN
KAAVAN KÄSITTELY:
-
KUNNANHALLITUKSEN PÄÄTÖS 27.1.2014 § 12
KAAVAN VALMISTELUAINEISTO (=KAAVALUONNOS) NÄHTÄVILLÄ MRA 30 §
MUKAAN 5.2.-7.3.2014
KAAVAEHDOTUS NÄHTÄVILLÄ ……………………201…
POSION KUNNANVALTUUSTO HYVÄKSYNYT ………... 201… § ….
Valokuvat: Kimmo Mustonen 8.9.2012
***************************************************************************************************************
Kuva 1 Kaava-alueen yleispiirteinen sijainti
Kuva 2 Kaava-alueen sijainti satelliittikuvalla
***************************************************************************************************************
2. TIIVISTELMÄ
2.1 Kaavaprosessin vaiheet
Kaavan laatiminen on lähtenyt liikkeelle eräiden maanomistajien yhteydenotoilla kesällä 2012. Kaavan rakennusoikeus ei vastaa tämän hetken tarpeita ja kaavamääräykset ovat vanhentuneet. Välittömästi tehtiin kysely muille kaavan maanomistajille
kiinnostuksesta liittyä kaavanmuutokseen. Sen perusteella muotoutui alueen laajuus,
joka käsittää vain suppean osan kaava-alueen itäreunasta.
Kaavan luonnostelu alkoi v. 2012 syksyllä kartta-aineiston tultua käyttöön ja maastokäyntien jälkeen.
Kaavan vireilletulosta ilmoitettiin 17.10.2012. Kaavan viranomaisneuvottelu pidettiin
14.12.2012. Kaavan valmisteluaineisto (=kaavaluonnos) oli nähtävillä 5.2.-7.3.2014.
Kaavaehdotus oli nähtävillä …………201…. Posion kunnanvaltuusto hyväksyi kaavan … 201… § ….
2.2. Asemakaava
Ranta-asemakaava on ollut pääasiassa, normaali omarantainen, lomarakentamisen
tarkoitettu kaava.
Kaava-alueen pinta-ala on n. 34,7 ha. Muutosalueeseen kuuluu rantaviivaa n. 1070
m. Kaava-alueen syvyys on n. 750 m alueen mennessä koko niemen läpi.
Alue on Posion keskustaajaman itäpuolella linnuntietä n. 15 km päässä. Teitä pitkin
etäisyys on huomattavasti pitempi. Alueelle on tehty Lohiranta-Hyväniemi yleiskaava,
joka ei kuitenkaan ole koskenut ranta-asemakaavoihin kuuluneita alueita.
2.3. Asemakaavan toteuttaminen
Maanomistajat vastaavat kaavan toteuttamisesta rakentamisen osalta. Fortum Sähkönsiirto Oy vastaa sähköhuollosta. Alueella ei ole yleisiä vesi- ja viemäriverkostoja,
joten vesihuolto hoidetaan rakennuspaikka- tai korttelikohtaisesti. Toteutuminen jatkuu todennäköisesti liikkeelle varsin pian kaavan vahvistumisen jälkeen, koska alue
on suuren järven rantaa ja ainakin eräillä maanomistajista on välittömiä rakennussuunnitelmia.
***************************************************************************************************************
3. LÄHTÖKOHDAT
3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista
3.1.1 Alueen yleiskuvaus
Kaava-alue on erittäin hyvin lomarakentamiseen soveltuvaa aluetta, koska alue on
pääasiassa kuivaa, loivasti viettävää, hyväpuustoista kangasta. Alueen yleissijainti
sopii lomakäyttöön; Posion keskustaajama matkailupalveluineen (Pentik, Kirintövaara, Himmerki…) on varsin lähellä hyvien kulkuyhteyksien varrella, vesistö on puhdas,
suuri ja kalaisa, alueelle on runkotiet rakennettu jne.
Kuva 3 Tyypillistä alueen mäntykangasta saaren keskellä olevalta tieltä kuvattuna
3.1.2 Luonnonympäristö
Metsäalueet ovat pääasiassa mäntyvaltaista kangasta. Osittain on erittäin pieniä
suoalueita. Vesistö on kirkas ja puhdasvetinen. Alue ei ole pohjavesialuetta.
Korkeuserot vaihtelevat alueella järven n. 240.4 tasosta yli 265 m tasoon. Korkeustasot koko alkuperäiseltä kaava-alueelta ja sen lähiympäristöstä on esitetty oheisella
kartalla. Alustava kaavanmuutosalue on rajattuna. Myöhemmin länsiosassa ollut
muutosalue siirtyi hieman eri paikkaan rajatusta alueesta itäänpäin.
***************************************************************************************************************
Kuva 4 Alueen korkeustasot
Oheisella kuvalla on Paikkatietoikkunan rinnevalovarjostekuva alueen lähistöstä.
Kuva 5 Rinnevalovarjoste Porosaaren kärjestä
Suomen ympäristökeskuksen ylläpitämän Suomen järvien Järviwiki –tietokannan perustiedot Yli-Kitkasta ovat seuraavat:
***************************************************************************************************************
Kuva 6 Järviwikin tiedot Kitkasta
Alueen metsälain mukaisten arvokkaiden elinympäristöjen ja luonnonsuojelu- tai vesilain mukaisten erityisten luontotyyppien inventointi tehtiin kesällä 2013. Selvitys on
liitteenä.
3.1.3 Rakennettu ympäristö
Kaava-alueen ympäristöön on rakennettu kaavan pohjakartan ja liitekarttojen osoittamalla tavalla hieman lomarakennuksia. Suurin osa kaavan rakennuspaikoista on
vielä toteutumatta.
***************************************************************************************************************
Kuva 7 Paikkatietoikkunan mukainen rakennus- ja kiinteistöjaotustilanne
Kuva 8 Kaava-alueen rakennusten rakentamisajankohta.
Vesi- ja viemärijohtoja ei ole kaava-alueen lähistöllä.
Retkeily-, ulkoilu- yms. reittejä ei aivan alueen lähellä ole.
***************************************************************************************************************
Kuva 9 Moottorikelkkareitti violetilla, kesäretkeily punaisella ja ladut sinisellä
Kuva 10 Etelärannan loma-asutuksia muutosalueen ulkopuolella
3.1.4 Suojelukohteet
Itä-Lapin maakuntakaavan (vahvistettu 26.10.2004) selvitysten mukaan alueella ei
ole tiedossa muinaisjäännöksiä. Lohiranta-Hyväniemi–osayleiskaavassa on todettu
olevan kaksi kohdetta, Porosaarennokka (Posio 203) ja Kenttäniemi 1 (Posio 202).
Hannu Kotivuori Lapin museosta on sähköpostilla 23.10.2012 todennut, ettei muita
ole tiedossa. Kenttäniemi 1 –kohde sijoittuu muutosalueelle. Kohteiden tiedot ja lähialueen muiden kohteiden sijainti Paikkatietoikkunan mukaan on esitetty ohessa.
***************************************************************************************************************
Kuva 11 Lähialueen muinaismuistokohteita
***************************************************************************************************************
Kuva 12 Kaava-alueen kohteiden tiedot
Lapin perinnemaisemat –julkaisut (Alueelliset ympäristöjulkaisut 116, Satu Kalpio ja
Tarja Bergman, Lapin ympäristökeskus ja Metsähallitus 1999) mukaan alueen lähellä
ei ole perinnemaisemia.
Kaava-alueella tai sen lähellä ei ole valtakunnallisesti tai maakunnallisesti merkittäviä
kallioalueita.
Kitka kuuluu NATURA2000 –verkostoon (kohde FI101616). Siitä ja muista lähialueen
suojelukohteista on tarkemmin luontoselvityksessä.
3.1.5 Maanomistus
Kaavan muutosalue on yksityisomistuksessa seuraavasti:
TILA
58:16
58:17
58:15
8:1
RN:O
TASALA
KÄRVÄS
KALLELA
NUITIO
OMISTAJA
Oiva ja Maarit Kitkala
Erika ja Timo Posio
Erika ja Timo Posio
Heikki Saarisen oik.om./Satu Saarinen
OSOITE
Kuusamontie 135 b
Huutoniemi 1
POSTINRO
97900 POSIO
97900 POSIO
Urheilutie 4 g 1
93400 TAIVALKOSKI
3.2. Suunnittelutilanne
3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset
Itä-Lapin maakuntakaava on vahvistettu ympäristöministeriössä 26.10.2004, jolloin
on käsitelty Lapin liiton valtuuston päätös 20.5.2003. Kaava-alue on maa- ja metsätalousvaltaista aluetta (M) ja järvi kohdalla suojelualuetta (SL). Kaava-alue kuuluu matkailun vetovoima-alue, matkailun ja virkistyksen kehittämisen (mv) kohdealueen sisälle ja on maaseudun kehittämisen kohdealueen (mk) läheisyydessä. Ote maakuntakaavasta aluetta ja sen lähistöä koskevine merkintöineen sekä koko kaava-aluetta
***************************************************************************************************************
koskevine yleismääräyksineen (mm. vapaa rantaviiva, tulvan huomioiminen, poronhoto, maiseman huomioiminen) on ohessa.
***************************************************************************************************************
Kuva 13 Lapin maakuntakaavan ote merkintöineen
Alueen ympäristö kuuluu Lohiranta-Hyväniemi yleiskaavaan, jonka Posion kunnanvaltuusto on hyväksynyt 11.11.2005 § 68. Alkuperäistä rantakaavaa ja muita lähialueen
rantakaavoja yleiskaava ei ole koskenut. Yleiskaavaan kuuluu rantakaavan sisällä olleet, mutta sen ulkopuolelle jääneet tilat, jotka oli rakennettu ennen kaavoitusta.
Kuva 14 Ote Lohiranta-Hyväniemi osayleiskaavasta
***************************************************************************************************************
Kuva 15 Yleiskaavan rakennesuunnitelmassa Porosaari on merkitty lomarakennusalueeksi (RA)
Porosaarennokan Yli-Kitkan ranta-asemakaava on alun perin vahvistettu Lapin ympäristökeskuksessa 11.7.1997. Valtuusto hyväksyi kaavan 24.1.1997. Kaava on liitetaskussa.
Posion kunnanvaltuusto on 15.6.2012 § 14 hyväksynyt rakennusjärjestyksen.
Alue ei ole rakennuskiellossa.
Pohjakarttana käytetään GPS -mittauksilla täydennettyä alkuperäisen kaavan pohjakarttaa. Mittakaava on 1:2000. Pohjakartan täydennys on hyväksytty Pohjois-Savon
maanmittaustoimiston päätöksellä MML 673/05 01 01/2013 päivämäärällä 28.6.2013
4. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET
4.1. Asemakaavan suunnittelun tarve
Maankäyttö- ja rakennuslaki edellyttää kaavoitusta rantarakentamisen ohjaamiseksi.
Ranta-asemakaava on laadittu ennen kuin ympärillä oleva yleiskaava ja sen rakennusoikeudet ovat huomattavasti pienemmät kuin yleiskaavan ja vielä huomattavasti
pienemmät kuin kunnan nykyinen rakennusjärjestys mahdollistaa. Kaavanmuutoksella on muutenkin tarkoitus laittaa kaavan määräykset ajantasalle ja tutkia mahdollisuudet saada siitä toteuttamiskelpoisempi siirtämällä rakennuspaikkoja ja suurentamalla niitä. Kunnan suunnitelmissa ei ole yleiskaavan uusiminen eikä se muutoinkaan
koskisi ranta-asemakaavan aluetta. Kaavoitusmenettelyllä turvataan myös rajanaapureiden oikeudet. Ennen kaavoitusta on kysytty kaikkien kaava-alueen maanomistajien
kiinnostus kaavanmuutokseen. Laajempaa kiinnostusta muutokseen ei ollut.
***************************************************************************************************************
Kuva 16 Korttelin 5 aluetta pohjoisrannalla
4.2. Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset
Kaavan laatiminen on lähtenyt liikkeelle eräiden maanomistajien yhteydenotoilla kesällä 2012. Kunnan ja ely –keskuksen kanssa käytiin keskusteluja ja sähköpostien
vaihtoa asiasta. Kaava-alueen laajuus selvisi kaikille kaavan maanomistajille tehdyillä
kyselyillä. Tämän jälkeen alkoivat hankkeen olemassa olevien tietojen selvittely,
maastotutkimukset, luontoselvitykset jne. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on päivätty alun perin 4.10.2012. Sitä pidetään ajan tasalla työn aikana ja se on nähtävillä
17.10.2012 alkaen.
Kaavan luonnostelu alkoi vuoden 2012 syksyllä, kun kaava- ja pohjakartta-aineisto
tuli käyttöön, maanomistajien kommenttien tultua ja alueella käyntien jälkeen.
Kaavan käynnistämisen johdosta on käyty mm. seuraavia neuvotteluja:
- maanomistajien keskustelut kunnan kanssa mahdollisista poikkeamisista kaavaan
- Lapin ely- keskuksen, Lapin liiton ja Posion kunnan kanssa on käyty kaavaneuvottelu 12.9.2012. Muistion ote on ohessa
POSION RANTA-ASEMAKAAVOJEN MUUTOSTEN KAAVANEUVOTTELU
12.9.2012 KLO 14.30-16.30
LAPIN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS
1 § AVAUS JA JÄRJESTÄYTYMINEN
puheenjohtajana toimi
muistion laatija
muut läsnäolijat
Kaija Pekkala,
Lapin ELY -keskus
Kimmo Mustonen, KimmoKaava ja sen varmentaa Mika Riipi
Hannu Raasakka, Lapin ELY –keskus (osan ajasta)
Juha Piisilä,
Lapin liitto
Mika Riipi,
Posion kunta
Juhani Tuppurainen, maanomistaja (Kivelän kaava)
………………….
17 § MAANOMISTAJIEN TOIVEET KAAVALLE
***************************************************************************************************************
-
Kimmo Mustonen kertoi, että koko kaava-alueen omistajille on tehty kysely kiinnostuksesta liittyä kaavanmuutokseen. Ainoastaan alueen
itäosassa kiinnostusta ilmeni ja yksittäinen tila länsiosassa
18 § YLEIS- JA RANTA-ASEMAKAAVATILANNE
ranta-asemakaavan sisälle jääneet kaavan ulkopuoliset alueet kuuluvat Posion kunnanvaltuuston 11.11.2005 § 68 hyväksymään Lohiranta-Hyväniemi yleiskaavaan. Tilat ovat RA –rakennuspaikkoina. Rantakaava on hyväksytty 24.1.1997 ja vahvistettu Lapin ympäristökeskuksessa 11.7.1997
19 § OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
oas on toimitettu kokouskutsun yhteydessä eikä siihen ollut huomauttamista
20 § KAAVALUONNOS
Kimmo Mustonen esitteli maanomistajien toiveiden mukaan tehdyn luonnoksen. Uusia rakennuspaikkoja ei ole tulossa ollenkaan. Entisiä
laajennetaan ja siirretään hieman, rakennusoikeutta lisätään ja kaavamääräykset laitetaan ajan tasalle
21 § KUNNAN, ELY –KESKUKSEN JA MUIDEN VIRANOMAISTEN NÄKEMYKSET
Kaija Pekkala katsoi, että kapean korttelin 12 rakennusoikeuden lisäys ja muukin toteutus on hankalaa. Onko alue rakennuskelpoinen?
MRL:n sisältövaatimukset on otettava huomioon koko kaavassa. Rakennusoikeuden lisäämiselle ei ole esteitä. ELY-keskus korostaa, että
rakennusjärjestys ei ohjaa kaavoitusta. Luontoselvityksen sisällöstä ja sen laatimisen ajankohdasta on Pekka Herva esittänyt näkemyksensä, mikä on liitteenä
Mika Riipi katsoi, ettei kunnan kannalta ole esteitä muutokselle
22 § LISÄSELVITYKSET
luontoselvitys
pohjakartta ajan tasalle
muinaismuistojen tilanteen selvitys
23 § TYÖN JATKOKÄSITTELY
kaavahanke vireille mahdollisimman pian
sen jälkeen viranomaisneuvottelu
luonnosaineisto esille
24 § TILAISUUDEN PÄÄTTÄMINEN
Tilaisuus päätettiin n. klo 16.30.
…………………………….
Kaija Pekkala
puheenjohtaja
……………………………………..
Kimmo Mustonen
sihteeri
………………………………
Mika Riipi
varmentaja
JAKELU: osanottajat
LIITE: Pekka Hervan kommentit luontoselvityksistä
Kivelän, Vasikkaselän eikä Porosaarennokan ranta-asemakaava-alueilta ei ole tiedossa olevia uhanalaisten putkilokasvien, jäkälien, sammalien
eikä eliöiden havaintopaikkatietoja Hertta -rekisterin Eliöt -tietokannan mukaan (SYKE). Suurten petolintujen pesäreviireitä ei myöskään ole em.
ranta-asemakaava-alueilla. Porosaarennokan Ahosenharju on drumliini kohteena (MOR-Y13-200) Valtakunnallisesti arvokkaat moreenimuodostumat -selvityksessä. Kohde on luokiteltu luokkaan 4. Kohteille ei laadita ohjelmaa eikä tehdä Valtioneuvoston päätöstä, vaan kohteiden maankäytön
suunnittelu hoidetaan kaavoituksella ja maa-aineslain 3 §:n tarkoittamana kohteena erikoisten luonnonesiintymien tuhoaminen, joten maa-aineksia
ei saa ottaa näiltä kohteilta. Ranta-asemakaavaan tulisi tehdä kaava-varaus MY-merkinnälle. Metsien hoito ja hakkaaminen ranta-alueiden metsähoito-ohjeistuksen mukaan on mahdollista. Pysyvät metsätiet leikkauksineen ja ojineen saattavat heikentää ko. kohteen maaperämuodostuman
arvoja, joten talvitiet ja ajopolut lienevät sopivia tällä alueella (karttaliite paperilla). Hiekkarantojen koko pituus ja leveys sekä kasvillisuus tulisi
selvittää erityisesti niiden rantojen osalta, joiden taakse olisi tarkoitus rakentaa. Luonnontilaiset hiekkarannat ovat luonnonsuojelulain 29 §:n mukaisesti suojeltavia kohteita (yli 50 m pitkiä ja 5 m leveitä, joilla on selvästi havaittavissa hiekkarantakasvillisuutta). Ko. kaava-alueilta ei ole tehty 29
§:n mukaisia rajauspäätöksiä suojelluista luontotyypeistä. Lain mukaan alueita ei saa muuttaa niin, että luontotyypin ominaispiirteiden säilyminen
ko. alueella vaarantuu. Rakentaminen laajempien hiekkarantojen taakse sulkee jokamiehen oikeudella liikkuvien veneilijöiden ja melojien mahdollisuuden rantautumiseen ja tauon pitämiseen ja myöskin nuotanvetoon tietyillä rannoilla. Ei ulkoilu-, retkeily- eikä moottorikelkkailureittejä ko. kaavaalueilla. Porosaarennokan ja Vasikkaselän luonto- ja metsätyyppikartoitukset (metsälakikohteet) aiotaan tehdä syys- lokakuussa, joka on varsin
myöhäinen ajankohta. Tulisi tehdä 20.6. – 31.8. välisenä aikana. Puronvarret, pienet lammet ja lähteikköpaikat sekä ranta-alueet ovat tärkeimmät
selvitettävät alueet sekä kaavaluonnoksen tulevat rakennuspaikat loma-asunnoille, venevalkamille ja tie- ja sähkölinjaukset. Kitkajärven Naturaalueelle (FI1101616), joka on suojeltu sekä luontodirektiivin mukaisena SCI –alueena että lintudirektiivin mukaisena SPA –alueena, kohdistuvat
vaikutukset tulee arvioida riittävällä tavalla esim. laatimalla Natura-tarveharkinta sille, tarvitaanko varsinaista Natura-arviointia tehdä. Näiden kaavojen ja mahdollisesti muiden hankkeiden yhteisvaikutukset tulisi myös arvioida luonnonsuojelulain 65 §:n tarkoittamalla tavalla eli heikentääkö em.
hankkeet merkittävästi suojelun perusteena olevia luonnonarvoja. Kitkalla juuri Natura-alue on rantojensuojeluohjelmassa, jonka suojelu toteutetaan luonnonsuojelulain keinoin. Luontodirektiivin luontotyypit ovat: Hiekkamaiden niukkamineraaliset niukkaravinteiset vedet 40 %, Kovat niukkakeskiravinteiset vedet, joissa vedenalista chara spp. –vesikasvillisuutta 40 %, Vaihettumisusot ja rantasuot 1 %, Boreaaliset luonnonmetsät 1% ja
puustoiset suot 1%.Lintudirektiivin liitteen I mukaan on suojeltu yhteensä 12 lintulajia (ampuhaukka, kaakkuri, kalatiira, kuikka, lapintiira, laulujoutsen, liro, metso, uivelo, vesipääsky ja 2 uhanalaista lajia). Kitkajärvellä tavataan selkälokki pesivänä usealla pienemmällä saarella. Kuikkia pesii
myös runsaasti alueella. Suoalueilla saattaa esiintyä viitasammakkoa, mutta ilmeisesti tielinjaukset jne. eivät heikennä kaava-alueiden pienten
***************************************************************************************************************
soiden tilaa. Viitasammakko on luontodirektiivin liitteen IV laji, joka edellyttää tiukkaa suojelua. Laji ei kuitenkaan ole Kitka –Natura-alueen suojelun
perusteena oleva laji. Kivelän kaavan rakennuspaikat sijoittuvat lähtökohtaisesti varsin hyvin, niemet jätetään pääsääntöisesti rakentamatta. Rakennustapaa ja harmaiden vesien käsittelyä tulisi kuitenkin ohjeistaa ja myös määrätä kaavamääräyksillä. Rantaan rakennettavien aallonmurtajien
rakentaminen ja rannan vesilinjan (suojaisia kaivantoja veneille) muuttaminen tulee kaavamääräyksillä kieltää. ”Ranta tulee säilyttää luonnonmukaisena” ei ole useinkaan riittävän tehokas määräys.
4.3. Osallistuminen ja yhteistyö
4.3.1. Osalliset
Osallisia ovat ainakin seuraavat tahot:
- maanomistajat ja asukkaat
kaava-alueen ja lähialueiden maanomistajat
lähialueiden asukkaat ja loma-asukkaat
matkailijat, kalastajat, veneilijät, hiihtäjät, moottorikelkkailijat jne
- kunnan hallintokunnat
maankäyttö
rakennusvalvonta
ympäristötoimi
tekninen toimi
virkistystoimi
elinkeinotoimi
- yhdyskuntatekniikka
Fortum Sähkönsiirto Oyj
- viranomaiset
Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Lapin liitto
Museovirasto
Lapin maakuntamuseo
- posiolaiset seurat ja yhdistykset
4.3.2. Vireilletulo
Uuden maankäyttö- ja rakennuslain mukainen osallistumis- ja arviointisuunnitelma on
alun perin päivätty 4.10.2012 ja se on nähtävillä 17.10.2012 alkaen, jolloin kaavan vireilletulosta on ilmoitettu. Oas on kaavaselostuksen liitteenä ja sitä pidetään ajan tasalla työn kuluessa. Kaavan valmisteluaineisto (=kaavaluonnos) oli nähtävillä 5.2.7.3.2014.
4.3.3. Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt
Kaavan laatimisen yhteydessä on käyty edellä selostettuja alustavia neuvotteluja.
Kaavan valmisteluaineisto (=kaavaluonnos) oli nähtävillä MRA 30 § mukaisesti 5.2.7.3.2014 välisen ajan. Muistutuksia ei jätetty ja lausunnoissa todettiin seuraavaa kaavoittajan vastineella täydennettynä:
-
Lapin ELY –keskus 25.2.2014 toteaa, ettei valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita ole käsitelty selostuksessa.
Tavoitteiden vaikutukset kaavan ratkaisuihin tulee tarkastella ja tunnistaa sekä esittää miten tavoitteita edistetään kaavalla. Lapin liitto ottaa kantaa, onko maakuntakaava ollut riittävästi ohjeena. Kaavassa esitettyä mitoitusta jopa yli 10 as / muunnettu rantakilometri voidaan pitää erittäin suurena. Emätilamitoituksessa esitettyä
noin 7 as / muunnettu rantakilometri voidaan myös pitää varsin suurena. Kaavamääräys jätevesien käsittelystä
tulee olla konkreettinen ja yksiselitteinen. Korttelikohtaisten pienpuhdistamoiden ja imeytyskenttien rakentamiskelpoisen maaperän kartoitus ja sijainti rannasta olisi hyvä selvittää. Rakennusoikeus, rakennusalat ja kerrosluvut tulisi olla kaavakartalla YM:n oppaan nro 12 kappaleessa 5 esitetyillä merkinnöillä. Luontoselvitys on riittävä.
Siinä mainitulle saraluhtasuolle merkitty ohjeellinen kulkuyhteys venevalkamaan ja venevalkama (VV) tulisi
poistaa luo –alueelle kohdistuvien heikentävien vaikutusten perusteella. Muutenkin venevalkaman tarve on kyseenalainen vähäisestä lomarakennusten kasvusta johtuen. Metsälaki on muuttunut 1.1.2014 ja sen mukaiset
***************************************************************************************************************
-
-
-
-
uudet kohteet tulee täydentää asiakirjaan. Natura –tarvehankintaa voidaan pitää riittävänä. Ehdotusvaiheessa
tulee pyytää lausunnot keskeisiltä viranomaisilta sekä toinen viranomaisneuvottelu tulee järjestää.
o valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet käsitellään tarkemmin ja tuodaan esille, miten kaavalla niitä
edistetään. Kuitenkaan ei liene tarpeen käsitellä ollenkaan esim. Helsingin seutua, maankohoamisrannikkoa, Vuoksen vesistöä tms. tavoitteita, jotka eivät millään tavalla liity tähän alueeseen eikä sen lähistöön. Lapin liiton lausunto on saatu. Kaavalla ei lisätä ollenkaan rakennuspaikkoja ja maanomistajien haluttomuudesta johtuen muutos käsittää vain osan alkuperäisestä kaavasta, joten mitoitusluvut
ovat kieltämättä korkeita, kun tarkastellaan vain osaa kaavasta. Kaavalla lisätään rakennuspaikkakohtainen rakennusoikeus tämän hetken tarpeita ja Posion rakennusjärjestystä vastaavaksi sekä tehdään
vähäisiä muutoksia rakennuspaikkojen rajoihin. Rakennuspaikkojen määrään ei täten ole tarpeen tehdä muutoksia. Jätevesien käsittelymääräyksiä tarkennetaan ja selvitetään maaperän ominaisuuksia.
Kaavamerkinnät muutetaan lausunnon mukaiselle käytännölle. Venevalkama ja sen tieyhteys poistetaan. Metsälain muutos huomioidaan. Viranomaisneuvottelu järjestetään.
Fortum Sähkönsiirto 28.2.2014 lausuu, että saareen tulee etelästä 1 kV vesistökaapeli, jonka avulla voidaan
sähköistää Kenttälahden läheiset kiinteistöt. Kortteleiden 1, 4 ja 5 sähköistämistä varten on rakennettava 20 kV
johto ja tarvittavat muuntamot
o lausunnossa ei ole esitetty linjausta uudelle 20 kV linjalle ja sen suunnittelu vaatinee laajojen alueiden
kiinteistön omistajien kuulemista. Lausunto ei anna aihetta kaavan muuttamiseen
Lapin maakuntamuseo 28.2.2014 toteaa, että alueella on kaksi kivikautista asuinpaikkaa, joista toinen sijoittuu
muutosalueelle. Se on asianmukaisesti rajattu. Kohdenumerot ovat selostustekstissä väärinpäin. Muuta huomautettavaa ei ole.
o kaavaselostuksen virheet korjataan
Museovirasto 5.3.2014 toteaa, että kaavaselostuksessa tulee lyhyesti kuvata alueen rakennuskantaa (tyyppi,
ajoitus)
o ainoastaan tilalla 8:1 on rakennuksia ja niiden osalta tietoja tarkennetaan kaavaselostukseen
Lapin liitto 10.3.2014 lausuu alueen olevan Itä-Lapin maakuntakaavassa maa- ja metsätalousvaltaista aluetta.
Osa Kitkajärvestä on luonnonsuojelualuetta SL. Kaava-alue kuuluu myös matkailun vetovoima-alueen (mv) sisälle. Kaavassa on määräyksiä mm. vapaasta rantaviivasta, tulvasta, poronhoidosta ja maiseman huomioimisesta. Selostuksessa on virheellisesti kerrottu alueen kuuluvan maaseudun kehittämisen kohdealueeseen.
o selostuksen virheet korjataan
Kaavaluonnoksen nähtävillä pidon jälkeen pidettiin kaavaneuvottelu 8.5.2014. Muistio
on ohessa:
POSION POROSAARENNOKAN YLI-KITKAN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN KAAVANEUVOTTELU
8.5.2014 KLO 14.50-15.15
LAPIN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS
1 § AVAUS JA JÄRJESTÄYTYMINEN
puheenjohtaja
Hannu Raasakka Lapin ELY -keskus
muistion laatija
Kimmo Mustonen KimmoKaava
muut läsnäolijat
Jani Hiltunen
Lapin ELY –keskus, varmentaa muistion
Jorma Varanka
Posion kunta, varmentaa muistion
Museovirasto on kirjeellä 17.4.2014 ilmoittanut, ettei osallistu neuvotteluun. Annettu lausunto sisältää viraston kannalta olennaiset asiat..
2 § RANTA-ASEMAKAAVAN TILANNE, Kimmo Mustonen
kaavan vireilletulosta on tiedotettu 17.10.2012 julkaistulla kuulutuksella. Kaavaluonnos on ollut nähtävillä 5.2.-7.3.2014. Muistutuksia ei ole
jätetty. Lausuntojen sisältö ja kaavoittajan vastine niistä on lähetetty viranomaisille 8.4.2014 sähköpostilla
rakennuspaikkojen lukumäärä pysyy täysin entisen kaavan mukaisena
rakennusten rakennusajat on selvitetty
3 § KUNNAN JA ELY –KESKUKSEN NÄKEMYKSET
Jani Hiltunen totesi, että
o määrä voidaan hyväksyä, kun uusia rakennuspaikkoja ei muodostu. Ranta-asemakaavalla voidaan sallia enemmän rakennuspaikkoja kuin yleiskaavalla tarkemmasta käsittelystä ja selvityksistä johtuen. Alue on lisäksi maaseudun kehittämisen kohdealueen rajauksen sisällä.
o Jätevesien käsittelymääräystä on tarkennettava ja maaperän laatu selvitettävä. Niiden pohjalta on arvioitava vaikutukset Natura
–alueeseen.
o Kerrosluvuksi Iu½.
o Pienehkön talousrakennuksen koko on määriteltävä. Saunan rakennusoikeuden määritelmä rakennusjärjestyksen mukaisesti
o Rakennusalan rajaus tulvarajan mukaisesti.
o VV –alueen kulku muualta kuin luo –alueelta tai varaus kokonaan pois. Parempia hiekkarantoja on lähellä
Jorma Varanka totesi kunnan kannan tulleen esille lausunnoissa. Rakennusoikeus on monissa hankkeissa käynyt liian pieneksi ja sitä on
syytä nostaa. Em. korjaukset voidaan tehdä
***************************************************************************************************************
4 § TYÖN JATKOKÄSITTELY
edellä muistiossa sekä lausunnoissa ja sen vastineessa esitetyt korjaukset
kunnanhallituksen käsittely
kaavaehdotus nähtäville
lisäneuvottelun tarve ratkaistaan myöhemmin
MUISTION VAKUUDEKSI
Hannu Raasakka
puheenjohtaja
VARMENTAJAT
Kimmo Mustonen
sihteeri
Jani Hiltunen
Jorma Varanka
Kaavamääräyksiä ja -varauksia on tarkennettu em. perusteella. Myös kaavaselostusta on täydennetty ja tarkennettu eri kohdissa lausuntojen ja neuvottelun perusteella.
Alue on Paikkatietoikkunan mukaan suurimmalta osaltaan moreenia, joka mahdollistaa pesuvesien imeyttämisen siten, ettei siitä ole haittaa Kitka –järvelle tai sen Natura
–varauksille.
Kaavaehdotus oli nähtävillä ……………..201…. Muistutuksissa ja lausunnoissa todettiin seuraavaa kaavoittajan vastineella täydennettynä:
Posion kunnanvaltuusto hyväksyi kaavan …………….201...
4.3.4. Viranomaisyhteistyö
Ennen hankkeen tuloa vireille pidettiin ely –keskuksen, Lapin liiton ja Posion kunnan
edustajien kesken 12.9.2012 kaavaneuvottelu, joka on selostettu aiemmin. Varsinainen 1. viranomaisneuvottelu kaavan vireilletulon ilmoittamisen jälkeen on pidetty
14.12.2012. Muistio on ohessa:
POSION RANTA-ASEMAKAAVOJEN MUUTOSTEN VIRANOMAISNEUVOTTELU
14.12.2012 KLO 10.00-11.50
LAPIN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS
1 § AVAUS JA JÄRJESTÄYTYMINEN
***************************************************************************************************************
-
-
puheenjohtaja
muistion laatija
muut läsnäolijat
Kaija Pekkala
Lapin ELY -keskus
Kimmo Mustonen
KimmoKaava
Pekka Herva
Lapin ELY –keskus
Jani Hiltunen
- ” Jani Ahola
Posion kunta
Hannu Kotivuori Lapin museosta on sähköpostilla ilmoittanut, ettei ilmeisesti pääse neuvotteluun. Arkeologisen kulttuuriperinnön osalta ei
ole lisättävää aiemmin ilmoitettuun
Muistion allekirjoittavat puheenjohtaja ja laatija sekä varmentavat Jani Hiltunen ja Jani Ahola.
KIVELÄN RANTA-ASEMAKAAVAN OSITTAINEN MUUTOS JA LAAJENNUS
VASIKKASELÄN RANTA-ASEMAKAAVAN OSITTAINEN MUUTOS
POROSAARENNOKAN RANTA-ASEMAKAAVAN OSITTAINEN MUUTOS
16 § RANTA-ASEMAKAAVATILANNE
kaavan vireilletulosta on ilmoitettu 17.10.2012 kunnan toimesta
kannanottoja ei ole esitetty
17 § KAAVALUONNOS
Kimmo Mustonen esitteli kaavaluonnoksen. Neuvottelussa 12.9.2012 esillä olleeseen luonnokseen verrattuna kaavamerkinnät ja –
määräykset on tarkennettu, muinaismuistoalueet huomioitu, pohjakartta laitettu ajan tasalle ja rajat huomioitu
kaavaselostus on laadittu, muutoksen perustelut on kirjattu ja vaikutukset arvioitu
ilmeisesti kortteli 12 ja siihen liittyvä alue on jäämässä pois muutoksesta
18 § OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
aikataulu ja sisältö on tarkistettu. Viranomaisyhteistyön selostusta on täydennettävä
19 § KUNNAN, ELY –KESKUKSEN JA MUIDEN VIRANOMAISTEN NÄKEMYKSET
Kaija Pekkala katsoi, että emätilaselvitys on tehtävä myös tämän kaava-alueen ulkopuolelta mahdollisilta muilta palstoilta samalla vesistöllä. Mitoituslaskelmat on esitettävä emätiloittain ja maanomistajia on kohdeltava tasapuoleisesti
Pekka Herva totesi, että luontoselvitys antaa riittävän kuvan alueesta, mutta tässäkin pitäisi keskittyä enemmän vaikutusten arviointiin ja
alueen analysointiin. Rantaviivan ja sen läheisyyden käsittelyyn tässäkin kaavassa on kiinnitettävä erityistä huomiota. Natura –alue ei aivan rajoitu alueeseen, mutta aallonmurtajien, laiturirakenteiden yms. rakentaminen on tarkoin tutkittava. Maaperä ilmeisesti mahdollistaa
jätevesien käsittelyn
20 § LISÄSELVITYKSET
alustava luontoselvitys on tehty olemassa olevien tietojen, valokuvien, ilmakuvien, kaavoittajan maastokäyntien jne perusteella. Selvitystä
ei tarvitse täydentää muuten kuin em. analysoinnilla
Lapin museon mielestä uusia tutkimuksia ei tarvita
21 § TYÖN JATKOKÄSITTELY
em. tarkennukset
luonnos nähtäville, jossa vaiheessa pyydetään lausunnot
MUISTION VAKUUDEKSI:
Kaija Pekkala
puheenjohtaja
Kimmo Mustonen
sihteeri
MUISTION VARMENTAJAT:
Jani Hiltunen
Jani Ahola
4.4. Asemakaavan tavoitteet
4.4.1. Lähtökohtatavoitteet
Valtioneuvosto on 30.11.2000 antanut päätöksensä maankäyttö- ja rakennuslain 22 §
mukaisista valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista. Ne tulivat voimaan
1.6.2001. Tavoitteet on vähäisillä tarkistuksilla uudistettu 13.11.2008 tullen voimaan
1.3.2009. Tavoitteiden tehtävänä on varmistaa:
 valtakunnallisesti merkittävien seikkojen huomioon ottaminen maakuntien ja
kuntien kaavoituksessa sekä valtion viranomaisten toiminnassa
***************************************************************************************************************




auttaa saavuttamaan maankäyttö- ja rakennuslain ja alueidenkäytön suunnittelun tavoitteet, joista tärkeimmät ovat hyvä elinympäristö ja kestävä kehitys
toimia kaavoituksen ennakko-ohjauksen välineenä valtakunnallisesti merkittävissä alueidenkäytön kysymyksissä ja edistää ennakko-ohjauksen suunnitelmallisuutta ja yhtenäisyyttä
edistää kansainvälisten sopimusten täytäntöönpanoa Suomessa sekä
luoda alueidenkäytöllisiä edellytyksiä valtakunnallisten hankkeiden toteuttamiselle
Valtakunnallisen alueidenkäyttötavoitteet käsittelevät seuraavia kokonaisuuksia:
 toimiva aluerakenne
 eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu
 kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat
 toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto
 Helsingin seudun erityiskysymykset
 luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet
Kaavan vaikutusta tavoitteisiin tai erityistavoitteisiin sekä niiden edistämistä on kuvattu seuraavassa taulukossa.
Tavoite
Toimiva aluerakenne
Kaavan vaikutus ja tavoitteen edistäminen
Kaavassa vain muutamia rakennuspaikkoja, joten aluerakenteeseen ei ole vaikutusta eikä tavoitetta edistetä
Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja Yhdyskuntarakenteeseen ei ole merkittävää vaikutusta.
elinympäristön laatu
Rakentaminen tulee pieneltä osalta lähikylien vähäisiä
palveluja. Tulvan vaikutus on kaavamääräyksissä huomioitu. Lähistöllä ei ole melua aiheuttavaa toimintaa. Tavoitetta
edistetään täten vähäisessä määrin
Kulttuuri- ja luonnonperintö, Alueella tai sen välittömässä läheisyydessä ei ole merkitvirkistyskäyttö ja luonnonvarat
tävää kulttuuriympäristöä tai rakennusperintökohteita, joten niihin ei ole vaikutusta eikä niitä edistetä. Yli-Kitkan ja
lähialueiden virkistyskäyttömahdollisuuksia voidaan hyödyntää, mutta lisäpainetta niihin ei suuntaudu eikä myöskään Natura –alueen säilyminen vaarannu. Jätevesien
käsittely hoidetaan nykyisten määräysten mukaisesti, joten
pinta- tai pohjaveden tila ei heikenny mutta ei paranekaan.
Luontoarvoiltaan merkittävimmät alueet on jätetty rakentamisen ja kaavanmuutoksen ulkopuolelle.
Toimivat yhteysverkostot
energiahuolto
ja Nykyiset yhteysverkostot riittävät alueen liikennöintiin ja
tekniseen huoltoon eikä lisäkuormitusta aiheudu. Energian
tarve on vähäinen ja hoidetaan osittain paikallisesti tuuli-,
aurinko-, yms. energialla. Tavoitteeseen ei ole vaikutusta.
Helsingin seudun erityiskysy- Kaavalla ei ole näihin minkäänlaista vaikutusta eikä tavoimykset
tetta edistetä
Luonto- ja kulttuuriympäristöinä Rannikkoalueen, Lapin tunturialueen tai Vuoksen vesistöerityiset aluekokonaisuudet
alueen erityispiirteiden säilymiseen ei kaavalla ole vaikutusta, joten tavoitetta ei edistetä
***************************************************************************************************************
Maakuntakaavassa alue on maa- ja metsätalousvaltaista aluetta (M). Yli-Kitkalla on
suojelualuevaraus (SL).
Lohiranta-Hyväniemi yleiskaava on hyväksytty kunnanvaltuustossa 17.3.2006 § 13.
Kunta ei ole asettanut erityisiä tavoitteita. Kunnan tavoitteena on kuitenkin lisätä merkittävästi alueellaan olevien lomarakennusten määrää. Yleiskaavan muuttaminen ei
ole lähiaikojen suunnitelmissa eikä sillä voitaisi muutenkaan muuttaa rantaasemakaavan sisältöä muutoin kuin kumoamalla se samalla.
Ranta-asemakaavan muutos pyritään laatimaan siten, että kaava olisi toteuttamiskelpoinen. Kaava on tarkoitettu normaaliin loma-asutukseen. Porosaaressa ei ole varsinaisia matkailuyrityksiä, ehkä jonkin verran vuokramökkejä. Saari on suosittua lomarakennusaluetta. Kirintövaaran, Pentikin, Riisitunturin ym. matkailukohteet ovat varsin
lähellä ja niiden palveluita voidaan hyödyntää sekä tarjota mm. kalastuksesta kiinnostuneille hyviä rakennuspaikkoja. Myös naapurikuntien kohteisiin (Ruka, Syöte, Taivalvaara, Suomutunturi …) on varsin lyhyet matkat.
4.4.2. Työn aikana syntyneet tavoitteet
Eri neuvottelujen ja keskustelujen aikana syntyneet epäviralliset tavoitteet on kaavan
työstämisessä otettu huomioon.
4.5. Asemakaavaratkaisujen vaihtoehdot ja niiden vaikutukset
4.5.1. Alustavat vaihtoehdot ja niiden arviointi
Merkittävästi toisistaan poikkeavia vaihtoehtoja ei ole luonnosvaiheessa tehty. Voimassa oleva kaava on muutoksen lähtökohtana rakennuspaikkojen määrän ja sijoittelun suhteen. Luontoselvitys, ilmansuunnat, rakennuskelpoisuus, kiinteistöjaotus jne
on rakennuspaikkojen sijoittelussa otettu huomioon.
Kuva 17 Kenttälahden aluetta etelärannalla
4.5.2. Ratkaisun valinta ja perusteet
Muutos koskee vain pientä osaa ranta-asemakaavasta. Kaavanmuutoksella rakennuspaikkojen sijainti pysyy lähes ennallaan. Hieman rakennuspaikkoja kasvatetaan ja
rakennusoikeus muutetaan tämän hetken tilannetta vastaavaksi. Paikkojen lukumäärää ei muuteta.
***************************************************************************************************************
Maankäyttö- ja rakennuslain 73 §:ssä on esitetty loma-asutusta koskevan asemakaavan sisältövaatimukset.
73 §
Ranta-alueiden loma-asutusta koskevan yleis- ja asemakaavan erityiset sisältövaatimukset
Laadittaessa yleiskaavaa tai asemakaavaa (ranta-asemakaava) pääasiassa loma-asutuksen järjestämiseksi ranta-alueelle
on sen lisäksi, mitä yleis- tai asemakaavasta muutoin säädetään, katsottava, että:
1) suunniteltu rakentaminen ja muu maankäyttö sopeutuu rantamaisemaan ja muuhun ympäristöön;
2) luonnonsuojelu, maisema-arvot, virkistystarpeet, vesiensuojelu ja vesihuollon järjestäminen sekä vesistön, maaston ja
luonnon ominaispiirteet otetaan muutoinkin huomioon; sekä
3) ranta-alueille jää riittävästi yhtenäistä rakentamatonta aluetta.
Ranta-asemakaavasta on muutoin voimassa, mitä asemakaavasta säädetään. Mitä 60 §:ssä säädetään asemakaavan
ajanmukaisuuden arvioinnista, ei kuitenkaan koske ranta-asemakaavaa.
Kaavassa on vaatimukset huomioitu seuraavasti:
MRL
Rakentamisen sopeutuminen rantamaisemaan ja muuhun ympäristöön
Kaavassa huomiointi
Maisematekijät on inventoitu ja otettu huomioon kortteleiden ym. sijoittelussa, rakennusten etäisyydet rantaviivasta kunnan rakennusjärjestyksen mukaiset
Luonnonsuojelu
Suojelualueita vaativia kohteita ei ole löydetty
Maisema-arvot
Laajemmassa mielessä merkittäviä alueita ei ole alueella, vaan ne jäävät muutoksen ulkopuolelle (Isonkarinniemi ympäröivine hiekkarantoineen, Porosaarennokan
kärki). Rakennuspaikat sijoittuvat aiemman kaavan
mukaisille paikoille
Virkistystarpeet
Venevalkama-alueita on varattu eri puolille. Alue on
saaren kärjessä olevaa aluetta, jossa ulkopuolinen liikkuminen on vähäistä.
Vesiensuojelu, vesihuolto
Vesiasiat järjestettävä erityislainsäädäntöä noudattaen,
yhteisiä hankkeita ei alueelle ole tarpeen toteuttaa
väljän rakentamisen vuoksi. Maaperä mahdollista jätevesien imeyttämisen
Vesistön ominaispiirteet
Natura –alueeseen ei kohdistu merkittäviä lisävaikutuksia olemassa olevaan kaavaan nähden
Maaston ominaispiirteet
Alueella ei ole erityispiirteitä vaan se on varsin tasalaatuista. Alueen sisällä ja lähellä olevat hiekkarannat sekä
suo- ja harjannekohteet on otettu huomioon
Luonnon ominaispiirteet
Inventointi tehty ja kohteet huomioitu
***************************************************************************************************************
Yhtenäinen rakentamaton ranta-alue
Rakentamatta jää noin puolet rantaviivasta. Muutos
käsittää vain osan koko kaavasta ja tilannetta tulee
arvioida kokonaisuuden kannalta
Vaikutukset rakennettuun ympäristöön
Tiestö on rakennettu lähes kaikille tiloille. Uutta tiestöä on tehtävä jonkin verran. Tiestö palvelee tämän alueen loma- ja muuta rakentamista ja metsänhoitoa. Suhteellisen
väljä ja hajanainen rakentaminen ei mahdollista yhteistä vesi- ja viemärihuoltoa vaan
se on järjestettävä kortteli- tai rakennuspaikkakohtaisesti. Sähkönjakelu on kallis järjestää, jos saaren tässä osassa ei lähes kaikki maanomistajat lähde sähköistykseen
mukaan.
Kuva 18 Alueen tiestön taso riittää loma-asutuksen tarpeisiin
Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön
Rakentaminen muuttaa hieman kohdealueidensa maa- ja kallioperän pintakerroksia.
Vähäisiä vaikutuksia voi olla vesistöön, mutta hyvin rajallisesti, koska jätevedet hoidetaan jätevesiasetuksen, muun lainsäädännön ja kunnan rakennusjärjestyksen määräysten mukaisesti. Ilmaan tai ilmastoon ei ole vaikutuksia.
Kaava-alueen metsät ovat käsiteltyjä talousmetsiä, joten kaavoitus ja rakentaminen
eivät vaikuta haitallisesti luonnonympäristöön ja sen säilymiseen. Tärkeimmät luontokohteet huomioidaan rakennuspaikkojen sijoittelussa ja kaavamääräyksissä. Rakentaminen hiekkaranta-alueiden lähelle ei vaaranna niiden säilymistä, koska etenkin rakentajien intressissä on säilyttää kohteet. Kaava-alueen hienoimmat hiekkarannat
ovat Isonkarinniemen ympärillä muutosalueen ulkopuolella.
Alue ei ole pohjavesialuetta. Rakentaminen tulee olemaan tavanomaista lomarakentamista ja vesien suojelu on kaavamääräyksissä huomioitu, joten ei ole suurta pelkoa
pohja- tai pintavesien pilaantumisesta.
***************************************************************************************************************
Rakentamisalueilla pintakasvillisuus poistuu ja saattaa lähialueilla muuttua. Korttelialueilla ei kuitenkaan ole merkittävää kasvillisuutta ja samantyyppistä aluetta jää
myös rakentamisen ulkopuolelle.
Kaava-alueen vieressä oleva vesistö on erittäin laaja ja näkymät avarat. Rakentaminen ei vaikuta häiritsevästi kaukomaisemiin. Myös peittävä puusto ja kasvillisuus estävät rakentamisen näkymisen kauemmas. Lähempää tarkastellen maisemakuva
hieman muuttuu, mutta koska alue ja sen ympäristö on jo otettu rakentamiskäyttöön,
ei muutos ole kovin merkittävä. Ranta-asemakaavan muutoksella rakentaminen pysyy lähes ennallaan.
Muutos ei vaikuta merkittävästi Natura2000 –alueeseen, koska rakennusoikeuden
koon kasvusta huolimatta rakennuspaikkojen määrä ei muutu, mikä kuormituksen
kannalta on merkittävämpää. Jätevesien käsittelystä on annettu määräykset.
Kuva 19 Isonkarinniemen itäpuoleinen hiekkaranta
Kuva 20 Näkymä kaava-alueelta pohjoiseen
***************************************************************************************************************
Vaikutukset talouteen
Kaava-alueelle joudutaan rakentamaan loma-asutuksen tarvitsemaa uutta tiestöä
vain muutamille rakennuspaikoille. Lisäksi on toteutettava rakennuspaikkakohtainen
vesi- ja sähköhuolto. Rakentaminen ei kuitenkaan aiheuta maanomistajalle, rakentajille tai yhteiskunnalle suuria kustannuksia. Sähköverkosto (20 kV) on varsin kaukana
alueesta, joten todennäköisesti yleistä verkostoa ei alueelle tule, vaan mahdollinen
sähköistys hoidetaan tuuli- ja aurinkovoimalla tms.
Vaikutukset terveellisyyteen ja turvallisuuteen
Jätevesien ja muiden jätteiden käsittely hoidetaan määräysten mukaisesti. Merkittäviä terveysriskejä ei aiheudu.
Tiestö on rakennettu ja täydennetään siten, että hälytysajoneuvoilla on hyvä pääsy
alueelle. Viitoitus suoritetaan teiden rakentamisen yhteydessä.
Mahdollinen tulvan vaikutus on huomioitu rakennusten korkeusaseman määrittelyssä.
Kitkan vedenpinnan korkeuden vaihtelu on joka tapauksessa varsin vähäistä.
Vaikutukset eri väestöryhmien toimintamahdollisuuksiin lähiympäristössä
Vapaa liikkumismahdollisuus ei vähene aiempaan kaavaan verrattuna kaavan toteuduttua. Muutos nykytilanteeseen on vähäinen. Alueen kautta ei kulje latu-, moottorikelkka- tai retkeilyreittejä. Kelkkareittejä ei myöskään ole lähellä, vaikka järvellä saattaa ajoittain olla muuta kelkkailua. Aivan välittömässä läheisyydessä ei ole merkittäviä asumis-, loma- tai matkailukeskittymiä, joten ulkopuolinen liikkuminen tulee olemaan vähäistä. Kaava-alue on laajan Porosaaren aivan länsipäässä, joten sekin rajoittaa ulkopuolista liikennettä.
Rakentaminen ei estä vesistöjen käyttämistä esim. kalastukseen, melontaan tai muuhun veneilyyn. Vapaata rantaviivaa jää jonkin verran kaava-alueelle ja etenkin voimaan jäävälle osalle, jolloin myös jokamiehen oikeudet turvataan. Merkittävin liikkumis- ja vierailukohde ovat varmaan Isonkarinniemen hiekkarannat, mutta ne eivät
kuulu muutoksen piiriin.
Alue ei ole varsinaista porojen laiduntamisaluetta, joten poronhoitoon ei ole merkittävää vaikutusta.
Vaikutukset sosiaalisiin oloihin
Rakentaminen ei ole asutuskeskusten välittömässä läheisyydessä. Rakentamisesta
ei aiheudu haitallisia sosiaalisia vaikutuksia vaan se tarjoaa jonkin verran työmahdollisuuksia rakentamisaikana sekä lomarakennusten, teiden yms. huollossa.
Vaikutukset kulttuuriin
Metsät ovat käsiteltyjä talousmetsiä. Kaavoitus ei aiheuta merkittäviä muutoksia rantamaisemaan, vaikka rakentamisen määrä hieman kasvaa. Rakentaminen hyvin
suunniteltuna ja toteutettuna tukee ja täydentää ympäristön asutusta ja lomaasutusta. Kaava-alueen sisällä ja lähellä on muutama muinaismuistokohde, jotka on
kaavaan merkitty. Rakennustapaohjeita tms. ei ole laadittu, vaan rakennustarkastus
huolehtii rakentamisen sopeutumisesta maisemaan ja ympäröivään rakennuskantaan. Alueella ei ole kulttuuri- tai rakennushistoriallisesti merkittäviä rakennuksia.
***************************************************************************************************************
Muut kaavan merkittävät vaikutukset
Kaavalla ei ole merkittäviä muita vaikutuksia.
4.5.3. Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätökset
Käsittelyt ja päätökset on selostettu aiemmin.
5. ASEMAKAAVAN KUVAUS
5.1. Kaavan rakenne
5.1.1. Mitoitus
Kaavan muutos koskee neljää eri emätilaa. Nuition tila 8:1 on muodostunut 7.12.1964
ja Jussinniemen tila 8:3 on muodostunut 3.3.1966, joten ne ovat omia emätilojaan.
Ne ovat kokonaan alkuperäisessä ranta-asemakaavassa mukana. Suuremmista
emätiloista vain osat ovat kuuluneet ranta-asemakaavaan. Loppuosat ovat yleiskaavassa mukana. Ohessa on esitetty tilojen rantaviivan määrät, sen muuntaminen sekä
ranta-asema- ja yleiskaavan mukaiset rakennuspaikkojen yhteismäärät vuoden 1969
mukaisen kiinteistöjaotuksen aikaan.
***************************************************************************************************************
Kuva 21 Emätilamitoitus ja rantaviivan muuntaminen
Kokonaismäärä on hieman korkeampi kuin tämän hetken kaavoituksessa käytetyt
määrät. Osa vanhoista rakennuspaikoista on hyvin pieniä eivätkä ne käytä rantaviivaa merkittävästi. Muutoksessa ei paikkojen lukumäärää muuteta vaan ainoastaan
tehdään niistä hieman toteuttamiskelpoisempia ja tämän hetken tarpeita vastaavia.
Kaavaluonnoksessa on kortteleita mukana 4 kpl. Rakennuspaikkoja niissä on 6 kpl.
Lomarakennusten rakennuspaikkakohtainen rakennusoikeus on yleensä 235 k-m2
(RA-1). Rakennusoikeus on yhteensä 1410 k-m2. Kaava-alueen pinta-ala on n.
34,697 ha, joten aluetehokkuus muutosalueella on e=0.004. Ehdotuksessa määrät ja
varaukset pysyivät ennallaan. Ainoastaan VV –alue pohjoisrannalla poistettiin.
Vuodepaikkojen arvioitu määrä on n. 25-30 kpl.
5.1.2 Palvelut
Kaava-alueen rakentamisen määrä ei tarvitse erillisiä palveluja. Palvelut ovat pääasiassa Posion keskustassa, Kirintövaaran matkailukeskuksessa ja muissa lähialueen
yrityksissä ja kylissä.
***************************************************************************************************************
5.2. Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen
Ympäristön laatua koskevat ja muut tavoitteet on pystytty toteuttamaan varsin hyvin.
5.3. Aluevaraukset
5.3.1. Korttelialueet
Kortteleiden pinta-ala- yms. tiedot on esitetty edellä ja tilastolomakkeessa. RA –
kortteleiden pinta-ala on yhteensä 27697 m2, rakennusoikeus 1410 km2 ja korttelitehokkuus e=0.05. Kaavassa on rakentamisen ohjaus esitetty varsin väljästi. Rannan
puolella lomarakennuksia ei saa sijoittaa 25 m lähemmäksi rantaa. Erillinen rantasauna saa olla 15 m etäisyydellä rannasta. Myöskään rakentamistapamääräyksiä
tai -ohjeita ei ole laadittu tiukoiksi, vaan rakentamisen laadusta ja riittävästä yhtenäisyydestä huolehditaan rakentamisen yhteydessä.
5.3.2. Muut alueet
Korttelialueiden ulkopuolelle jääneet alueet on kaavassa merkitty M –alueiksi. Metsänkäsittelylle ei ole annettu tiukkoja kaavamääräyksiä, koska M –alueet ovat pääasiassa samalla omistajalla kuin rakentamisalueet. M –alueet ovat vanhan kaavan
mukaan varsin syviä koko saaren läpi meneviä, mikä aiheuttaa myös sen, että keskiosat ovat lähes normaalissa metsätalouskäytössä. Kärväsniemen länsipuolelle on
merkitty yleinen uimaranta-alue (VV) ja etelärannalle ohjeellinen uimaranta (vv). Ehdotusvaiheessa yleinen uimaranta (VV) poistettiin luonto-olojen vuoksi.
Kuva 22 Kärväsniemen lahteen oli luonnoksessa varattu uimaranta, mutta se poistettiin
***************************************************************************************************************
Kuva 23 Hiekkarannan takana on avosuo, jonka säilyminen varmistuu uimarannan poiston ansiosta
5.4. Kaavan vaikutukset
Kaavan vaikutukset on selostettu edellä kappaleessa 4.5.2 ratkaisun valinnan yhteydessä.
5.5. Ympäristön häiriötekijät
Häiriötekijät alueella ovat suhteellisen vähäiset. Patoniementie aiheuttaa jonkin verran melua etenkin kesäaikaan samoin kuin moottorikelkkareitti järvellä alueen kohdalla. Vesistössä veneily on vähäistä. Alue on kaukana muista melua tai muuta häiriöitä
aiheuttavista kohteista.
5.6. Kaavamerkinnät ja –määräykset
Kaavamerkinnät ja –määräykset ovat kaavakartan yhteydessä. Kaavassa on käytetty
ympäristöministeriön 1.5.2000 astuneen asetuksen mukaisia kaavamerkintöjä.
5.7. Nimistö
Kaavateitä ei ole nimetty vaan kunta huolehtii osoitteistamisesta.
6. ASEMAKAAVAN TOTEUTUS
6.1. Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat
Erityisiä suunnitelmia ei ole laadittu. Ohessa on kaavaehdotus esitettynä ilmakuvalla.
***************************************************************************************************************
Kuva 24 Kaavaehdotus v. 2010 ilmakuvalla
6.2. Toteuttaminen ja ajoitus
Maanomistajat vastaavat kaavan toteuttamisesta rakentamisen, tiestön ja vesihuollon
osalta. Fortum Sähkönsiirto Oy toteuttaa alueen sähköhuollon maanomistajan tilausten mukaisesti. Kaava-alueelle voidaan sijoittaa sähkönjakeluverkostoa sekä muuntamoita kaavamääräysten estämättä.
Alue on ominaisuuksiltaan hyvin lomarakentamiseen soveltuvaa, luonnoltaan ja maisemiltaan kaunista aluetta. Se on myös suuren järven rantaa, joten kaavan tultua
vahvistetuksi alueen toteutuminen tulee todennäköisesti jatkumaan varsin nopeasti.
6.3. Toteutuksen seuranta
Kunnan ja valtion eri viranomaiset seuraavat lupakäsittelyn yhteydessä ja muutoin
mm. alueen rakennuskannan yhtenäisyyttä, luonnon kestokykyä, vesistöjen laadun
muutoksia, liikennettä jne ja tekevät niiden perusteella johtopäätöksiä ja päätöksiä
kaavan toteuttamisesta.
Kuusamossa, 4.12.2013, 1.7.2014
DI (maanmittaus, YKS 124)
Kimmo Mustonen
***************************************************************************************************************
Asemakaavan seurantalomake
Asemakaavan perustiedot ja yhteenveto
614 Posio
01.07.2014
Täyttämispvm
POROSAARENNOKAN YLI-KITKAN RANTA-ASEMAKAAVAN OSITTAINEN MUUTOS
01.07.2014
Ehdotuspvm
17.10.2012
Vireilletulosta ilm. pvm
Kunnan kaavatunnus
Kunta
Kaavan nimi
Hyväksymispvm
Hyväksyjä
Hyväksymispykälä
Generoitu kaavatunnus
34,6970
Kaava-alueen pinta-ala [ha]
Maanalaisten tilojen pinta-ala
[ha]
Uusi asemakaavan pinta-ala [ha]
34,6970
Asemakaavan muutoksen pinta-ala [ha]
Ranta-asemakaava
Rantaviivan pituus [km] 1,23
Rakennuspaikat [lkm]
Omarantaiset 6 Ei-omarantaiset
Lomarakennuspaikat [lkm] Omarantaiset 6 Ei-omarantaiset
Aluevaraukset
Pinta-ala
[ha]
Pinta-ala
[%]
Kerrosala [km²]
Tehokkuus
[e]
Pinta-alan muut.
[ha +/-]
Kerrosalan muut. [km² +/-]
34,6970
100,0
1410
0,00
0,0000
970
Yhteensä
A yhteensä
P yhteensä
Y yhteensä
C yhteensä
K yhteensä
T yhteensä
-0,1250
V yhteensä
R yhteensä
2,7697
8,0
1410
0,05
1,0011
970
-0,0265
L yhteensä
E yhteensä
S yhteensä
M yhteensä
31,9273
92,0
-0,8496
W yhteensä
Maanalaiset
tilat
Pinta-ala
[ha]
Pinta-ala
[%]
Kerrosala [km²]
Pinta-alan muut. [ha
+/-]
Kerrosalan muut. [k-m²
+/-]
Yhteensä
Rakennussuojelu
Suojellut rakennukset Suojeltujen rakennusten muutos
[lkm]
[k-m²]
[lkm +/-]
[k-m² +/-]
Yhteensä
***************************************************************************************************************
Alamerkinnät
Aluevaraukset
Yhteensä
Pinta-ala
[ha]
Pinta-ala
[%]
Kerrosala [km²]
Tehokkuus
[e]
Pinta-alan muut.
[ha +/-]
Kerrosalan muut. [km² +/-]
34,6970
100,0
1410
0,00
0,0000
970
A yhteensä
P yhteensä
Y yhteensä
C yhteensä
K yhteensä
T yhteensä
V yhteensä
-0,1250
VU
-0,1250
R yhteensä
2,7697
8,0
1410
0,05
1,0011
970
RA
2,7697
100,0
1410
0,05
1,0011
970
L yhteensä
-0,0265
LV
-0,0265
E yhteensä
S yhteensä
M yhteensä
31,9273
92,0
-0,8496
M
31,9273
100,0
-0,8496
W yhteensä
***************************************************************************************************************
OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
SUUNNITELMAN NIMI JA SUUNNITTELUALUE
POROSAARENNOKAN
MUUTOS
YLI-KITKAN
RANTA-ASEMAKAAVAN
OSITTAINEN
POSION KUNTA (614)
AKANLAHDEN (402) JA HYVÄNIEMEN (403) KYLÄT
SUUNNITTELUTEHTÄVÄN MÄÄRITTELY JA TAVOITTEET
Tarkoituksena on muuttaa alueen ranta-asemakaavaa siten, että rakennusoikeudet ja
kaavamääräykset vastaavat tämän hetken vaatimuksia. Muutos koskee vain niitä
maanomistajia, jotka sitä haluavat. Muutoksen rajaus tarkentuu työn kuluessa. Kaavan rakennetta ei merkittävästi muuteta. Palveluja alueelle ei tule. Tarkempi pohjakartta on laadittu alueesta ja se on laitettu ajan tasalle. Alueen sijainti on esitetty
oheisella kartalla. Alustava kaavaluonnos, josta alueen laajuus selviää, on suunnitelman lopussa.
SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT, TEHDYT SELVITYKSET JA AIEMMAT SUUNNITELMAT
Ympäristöministeriö on vahvistanut 26.10.2004 Lapin liiton valtuuston päätöksen
20.5.2003 Itä-Lapin maakuntakaavan hyväksymisestä ja maakunta-aluetta koskevan
seutukaavan kumoamisesta. Maakuntakaavassa alueelle ei ole erityisiä varauksia.
Se on maaseudun kehittämisen kohdealueen sisällä. Kitkajärvi on Natura2000 –
aluetta ja maakuntakaavassa tunnuksella SL 4243.
Alue on Lohiranta-Hyväniemi yleiskaavan alueen sisällä. Sen Posion kunnanvaltuusto
on hyväksynyt 11.11.2005 § 68. Rantakaava-alueita yleiskaavan rakennusalueet eivät ole koskeneet. Natura –alue (rasti –rasteri) on ranta-asemakaava-alueen pohjoispuolella.
***************************************************************************************************************
Porosaaren ranta-asemakaava on alun perin vahvistettu Lapin ympäristökeskuksessa
11.7.1997 annetulla päätöksellä. Kunnanvaltuusto hyväksyi kaavan 24.1.1997. Kaava-alue on aivan Porosaaren länsikärjessä. Saaressa on useita muitakin rantaasemakaavoja. Kaavan pienennös on ohessa.
***************************************************************************************************************
VAIKUTUSALUE
Kaavan välitön vaikutusalue on varsinainen kaava-alue. Välillisiä vaikutuksia on lähialueen maanomistajille, asukkaille, lomanviettäjille, porotaloudelle, vesistössä ja tiestöllä liikkuville jne. Vaikutusalue rajautuu kaava-aluetta rajaaviin vesistöihin ja välittömään lähialueeseen.
OSALLISET
- maanomistajat ja asukkaat
kaava-alueen ja lähialueiden maanomistajat
lähialueiden asukkaat ja loma-asukkaat
kalastajat, poromiehet, veneilijät, hiihtäjät, moottorikelkkailijat jne
- kunnan hallintokunnat
maankäyttö
rakennusvalvonta
palo- ja pelastustoimi
ympäristötoimitekninen toimi
- yhdyskuntatekniikka
Fortum Sähkönsiirto Oy
- viranomaiset
Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Lapin liitto
Museovirasto
Lapin maakuntamuseo
- posiolaiset seurat ja yhdistykset
TIEDOTTAMINEN
Työn aloittamisesta sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta tiedotetaan kirjeillä
lähialueen maanomistajille, lehtikuulutuksella ja informaatiolla muille osallisille. Kaavan valmisteluaineisto (=kaavaluonnos) pidetään nähtävillä myöhemmin, jolloin pyydetään tarvittavat lausunnot. Kaavaehdotuksesta tiedotetaan samalla tavalla. Kaavoitukseen liittyvä aineisto pidetään koko työn ajan nähtävillä kaavoittajan kotisivuilla
www.kimmokaava.fi. Sivujen kautta on mahdollisuus myös jättää huomautuksia nähtävilläoloaikoina ja muulloinkin. Virallisina nähtävilläoloaikoina aineisto on esillä kunnan sivuilla www.posio.fi
OSALLISTUMINEN
Osallistuminen hoidetaan lähinnä neuvotteluilla ja keskusteluilla kaavoittajan ja osallisten kanssa. Kaavoittajan yhteystiedot toimitetaan kaikille osallisille eri vaiheissa ja
kehotetaan olemaan yhteydessä.
VIRANOMAISYHTEISTYÖ
Osallistuminen hoidetaan lähinnä viranomais- ja kaavaneuvotteluilla ja keskusteluilla
kaavoittajan ja viranomaisten kanssa. Lausunnot pyydetään luonnos- ja ehdotusvaiheissa.
SELVITETTÄVÄT VAIKUTUKSET
-
vaikutukset rakennettuun ympäristöön
- palveluihin
- virkistykseen
- liikenteeseen
- tekniseen huoltoon
***************************************************************************************************************
- vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön. Metsälain mukaisten arvokkaiden
elinympäristöjen ja luonnonsuojelu- tai vesilain mukaisten erityisten luontotyyppien
tarkempi inventointi tehdään kaavoitustyön yhteydessä.
- maisemaan
- luonnonoloihin (kasvillisuus, eläimistö, luontotyypit)
- luonnon monimuotoisuuteen
- vesistöön
- maa- ja metsätalouteen
- porotalouteen
- vaikutukset talouteen
- valtion ja kunnan talouteen
- yksityistaloudellisiin kustannuksiin
- vaikutukset terveellisyyteen ja turvallisuuteen
- liikenneturvallisuuteen
- ihmisten elinoloihin
- ympäristön puhtauteen
- vaikutukset eri väestöryhmien toimintamahdollisuuksiin lähiympäristössä kuten
poronhoitoon
- vaikutukset sosiaalisiin oloihin
- vaikutukset kulttuuriin
- muut merkittävät vaikutukset
VAIKUTUSTEN ARVIOINNIN MENETELMÄT
Vaikutukset arvioidaan työn kuluessa sekä kaavoittajan ja viranomaisten välisissä palavereissa. Työssä käytetään asiantuntija-apua erityisesti luonnonoloihin, poronhoitoon ja muinaismuistoihin kohdistuvien vaikutusten arvioinnissa.
VAIHTOEHDOT
Ranta-asemakaava on tavanomainen, lähes kokonaan omarantainen kaava. Eri vaihtoehtoja ei laadita. Merkittäviä muutoksia rakennuspaikkojen sijoitteluun ei tehdä. Rakennuspaikat sijoitetaan siten, että luonnon merkittävimmät ominaispiirteet säästyvät
ja vapaata rantaviivaa jää riittävästi.
KAAVOITUKSEN KULKU, AIKATAULU JA PÄÄTÖKSENTEKO
Alustavat maastokäynnit, muinaismuistoselvitykset, luonnonarvojen inventointi, kartan täydentäminen, keskustelut maanomistajien kanssa
09-10 / 2012
Kaavaneuvottelu
12.9.2012
Kaavatyön vireilletulosta sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta tiedottaminen
kirjeillä lähialueen maanomistajille, kuulutuksella ja informaatiolla muille osallisille.
17.10.2012
Viranomaisneuvottelu
14.12.2012
Kaavan valmisteluaineisto pidetään nähtävillä maankäyttö- ja rakennuslain 62 § mukaisesti. Pyydetään tarvittavat lausunnot.
5.2.-7.3.2014
Kaavaneuvottelu
8.5.2014
Kaavaehdotuksen laatiminen, asiakirjojen viimeistely, havainnollistamisen parantaminen ja mahdolliset erillisselvitykset
05-06 / 2014
Kaavaehdotus nähtävillä maankäyttö- ja rakennuslain 65 § mukaisesti, esittelyt osallisille, viranomaisneuvottelut tarvittaessa
***************************************************************************************************************
08-09 / 2014
Kaavan hyväksyminen
10-12 / 2014
Suunnitelmia ja asiakirjoja tarkennetaan jatkuvasti työn kuluessa. Neuvotteluista ja
osallistumisesta pidetään pöytäkirjaa. Tärkeimmät asiat dokumentoidaan kaavaselostuksessa.
YHTEYSTIEDOT
KAAVOITTAJA:
Kimmo Mustonen
KimmoKaava
DI (maanmittaus, YKS 124) Kitkantie 34 F 40
[email protected] 93600KUUSAMO
www.kimmokaava.fi
0400 703 521
KUNTA:
Jani Ahola
tekninen johtaja
[email protected]
040 8012 261
Posion kunta
Kirkkotie 1
97900 POSIO
PALAUTE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMASTA
Mielipiteet osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta voi esittää kaupungin virkamiehille
tai kaavoittajalle. Lisäksi maankäyttö- ja rakennuslain 63 §:n mukaan ”osallisella on
ennen kaavaehdotuksen asettamista julkisesti nähtäville mahdollisuus esittää elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle neuvottelun käymistä osallistumis- ja arviointisuunnitelman riittävyydestä. Jos suunnitelma on ilmeisesti puutteellinen, elinkeino-,
liikenne- ja ympäristökeskuksen on viivytyksettä järjestettävä kunnan kanssa neuvottelu suunnitelman täydennystarpeiden selvittämiseksi. Neuvotteluun on kutsuttava
esityksen tehnyt osallinen ja tarpeen mukaan ne viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaan asia liittyy.”
Kuusamossa, 4.12.2013, 1.7.2014
DI (maanmittaus, YKS 124)
Kimmo Mustonen
***************************************************************************************************************
POSION KUNTA
POROSAARENNOKAN RANTA-ASEMAKAAVAN OSITTAINEN MUUTOS
1
*****************************************************************************************************************************************
***************************************************************************************************************