1. No category

HUMPULAN PÄIVÄKODIN
VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA
Humpulan päiväkoti
Aija Marola
Päiväkodin johtaja
23.10.2015
SISÄLLYSLUETTELO
1. Päiväkodin visio ja toiminta-ajatus
2. Arvot ja tavoitteet
3. Tavoitteet
4. Varhaiskasvatuksen oppimisympäristön kuvaus
5. Varhaiskasvatuksen painotukset
6. Varhaiskasvatuksen pedagoginen toteuttaminen ja arjen käytänteet
7. Varhaiskasvatuksessa noudatettavat orientaatiot sisältöineen
ja tavoitteineen
8. Erityistä tukea tarvitsevien lasten varhaiskasvatuksen järjestäminen
9. Eri kieli- ja kulttuuriryhmiin kuuluvien lasten varhaiskasvatuksen järjestäminen
10. Yhteistyö kotien kanssa
11. Yhteistyö muiden tahojen kanssa
12. Varhaiskasvatuksen tukipalvelut
13. Turvallisuussuunnitelma
14. Lapsen suojaaminen väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä
15. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelman toteuttamisen periaatteet
16. Oman toiminnan arviointi ja keskeiset kehittämiskohteet
1. HUMPULAN PÄIVÄKODIN VISIO JA TOIMINTA-AJATUS
VISIO
Humpulassa kasvaa itseensä luottavia ja toiset huomioonottavia lapsia.
Vanhemmilla ja henkilökunnalla on hyvä kasvatuskumppanuus.
Työyhteisössä toimitaan erilaisten ihmisten kanssa, tavoitteiden suunnassa,
toista tukien.
TOIMINTA-AJATUS
”Ajattelu alkaa ihmetyksestä” ( Liisa Karlsson-Monika Riihelä)
Meillä Humpulassa leikki- ja oppimisympäristö on lapselle henkisesti, fyysisesti
ja sosiaalisesti turvallinen. Lapsella on mahdollisuus kasvaa ja kehittyä omaan tahtiin
sekä kokea leikkimisen ja oppimisen iloa.
Toiminnan lähtökohtana on hyvä kasvatuskumppanuus perheiden kanssa.
Toiminnassa painotamme ympäristökasvatusta.
2. ARVOT
Arvojen, jotka ohjaavat meitä Humpulan päiväkodissa, pohjana ovat Lahden
varhaiskasvatussuunnitelmassa olevat arvot.
Varhaiskasvatuspalveluiden toiminnan perustana ovat sivistystoimialan arvot:
sivistys ja elämänilo, usko ihmisen kasvuun, yksilöllisyys ja ennakkoluulottomuus.
Arvot näkyvät meillä:
Välittämisenä, turvallisuutena ja oikeudenmukaisuutena
lasten, perheiden sekä työyhteisön arjessa ja yhteistyössä.
Olemme saatavilla, arvostamme itseämme ja toisiamme sekä olemme oikeudenmukaisia.
Lapsen turvallisena arkena
Lapsella on oikeus turvallisiin ihmissuhteisiin, turvattuun kasvuun, kehittymiseen ja
oppimiseen sekä turvattuun ja terveelliseen ympäristöön, jossa voi leikkiä ja toimia
monipuolisesti.
Kasvatuspäämäärinä pyrimme edistämään henkilökohtaista hyvinvointia, vahvistamaan
toiset huomioon ottavia käyttäytymismuotoja sekä toimintatapoja ja asteittain lisäämään
lapsen itsenäisyyttä.
Oman toiminnan ammatillisuutena
Hoidamme ja kasvatamme mahdollisimman hyvin, keskitymme tekemään hyvin ja
tehokkaasti, teemme työtä erilaisten ihmisten kanssa tavoitteiden suunnassa.
3. TAVOITTEET
Toimiva vastuunjako
Yksittäiset työntekijät, parit ja ryhmät vastaavat heille osoitetuista työympäristöön, toimintaan
ja arkeen liittyvistä asioista.
(Jokaisen työssä, lähtökohtana oma työtehtävä sekä vastuut.)
Lasten varhaiskasvatussuunnitelmat ja esiopetuksen oppimissuunnitelmat
toimivat ryhmien arkityössä
Ryhmän perushoidon ja toiminnan suunnittelu lähtee lasten tarpeista.
Lasten ikä, taidot ja elämänhallinnan asteittainen lisääntyminen huomioidaan.
Suunnitteluajat käytetään tehokkaasti.
Hyvä leikki.
Leikkiympäristöä mietitään ja muokataan tarpeiden ja kiinnostusten mukaan.
Leikille annetaan riittävästi aikaa ja aikuinen opettaa ja rikastuttaa leikkiä tarvittaessa.
Hyvä kasvatuskumppanuus
Vanhemmat kohdataan avoimesti joka päivä.
Varhaiskasvatussuunnitelmaan liittyvät keskustelut luovat pohjan hyvälle
kasvatuskumppanuudelle. Yhteistyö perustuu keskinäiseen kunnioitukseen
ja luottamukseen.
Osaamisen hyödyntäminen ja halu oppia uutta
Työyhteisössä ja tiimeissä käytetään jokaisen osaamista.
Ammatillinen kehittyminen on tavoitteellista.
Toimivat kokouskäytännöt ja selkeä päätöksenteko
Kokoonnumme viikoittain viikkokokoukseen, kokousasioista on
esityslista ilmoitustaululla.
Talossa toimii suunnitteluryhmä, jonka tehtävänä on suunnitella toimintaa ja
tuoda esiin asioita, joista pitää keskustella.
Kestävänkehityksen asioista vastaa Vihreä-lippu tiimi ja -raati.
Työryhmät ottavat vastuun jonkin sovitun asian suunnittelusta
annettujen raamien puitteissa.
Henkilökunnan työkyvyn ja hyvinvoinnin ylläpitäminen
Henkilökunnan tyky-ryhmä järjestää säännöllisesti virkistystä ja työkykyä ylläpitävää
toimintaa. Huomiota kiinnitetään mm. työn tauottamiseen ja ergonomiaan.
Myönteinen, iloinen ja oppimista tukeva ilmapiiri.
4. VARHAISKASVATUKSEN OPPIMISYMPÄRISTÖN KUVAUS
Humpulan päiväkoti rakennettiin 1980 Humpulankadulle Radiomäen kupeeseen,
jolloin siihen yhdistyi Humpulan ja Keski-Lahden päiväkodit.
Peruskorjaukset tehtiin vuosina 2002-2004 sisätiloihin ja pihalle.
Helmikuussa 2013 Humpulan päiväkoti siirtyi tilapäistiloihin, tilaelementteihin Laaksokadulle.
Sijaintimme on keskellä kaupunkia, pääkirjaston ja teatterin takana.
Harjut, Mustankallion mäen metsät ja Joutjärven ranta ovat kävelymatkan päässä.
Hoitopaikkoja 120 ja ryhmiä 7:
Ryhmät:
Käpälämäki
Myyrämäki
Apilapelto
Siilinkolo
Sammalharju
Kuusikukkula
Karhukumpu
12, alle 3-vuotiaiden ryhmä
15, alle 3-vuotiaiden ryhmä
21, 3-5-vuotiaiden ryhmä
21, iltahoitoryhmä 1-5v
21, 3-5-vuotiaiden ryhmä
21, esiopetusryhmä
12, integroitu erityisryhmä
5. VARHAISKASVATUKSEN PAINOTUKSET
.
Ympäristökasvatus
Ympäristömyönteisyys lähtee liikkeelle aikuisen tietoisesta ajattelusta. Aktiivinen
ympäristömyönteinen ajattelu on aikuisen työotteen perusta. Aikuinen ohjaa lasta
ympäristöä arvostavaan ja säästävään asenteeseen ja tapaan toimia.
Lasten kanssa toimiessa ympäristö määritellään rakennetusta lähiympäristöstä
oman toiminnan kautta koettuihin elämyksiin luonnossa.
Olemme mukana vihreä lippu – ohjelmassa.
Vihreä lippu on päiväkotien, koulujen, oppilaitosten sekä lasten ja nuorten
vapaa-ajan toimijoiden kestävän kehityksen ohjelma.
Ohjelman kriteerit täyttävä osallistuja saa ohjelman tunnuksena toimivan
Vihreän lipun käyttöoikeuden, Humpulan päiväkoti sai lipun käyttöoikeuden
joulukuussa 2012.
Vihreän lipun periaatteet ovat:
- osallisuus: lapset aktiivisina toimijoina ja suunnittelijoina ja
arvioitsijoina
- ympäristökuormituksen vähentäminen
- kestävän kehityksen kasvatus osana jokapäiväistä arkea
- pitkäjänteinen ja suunnitelmallinen kehitys
- yhteistyö ympäröivän yhteiskunnan kanssa
6. VARHAIKASVATUKSEN PEDAGOGINEN TOTEUTTAMINEN
Me ajattelemme pedagogista toteuttamista lasten kanssa tehtävänä
tavoitteellisena hoito-, kasvatus- ja opetustyönä.
Siihen liittyy oleellisesti vanhempien kanssa tehtävä hyvä yhteistyö,
kasvatuskumppanuus.
Tärkeä perusta onnistuneelle työlle on työyhteisön arjessa tehtävä
avoin ja hyvä yhteistyö.
ARJEN KÄYTÄNTEET
Perushoidon tilanteet ovat pukeminen, puhtaus ja siisteys, ruokailu
ja lepo ja nukkuminen.
Perushoidon tilanteissa aikuinen muistaa yksilöllisyyden vuorovaikutuksessa, lasten auttamisen ja hellyyden.
Lasten taidot ja omatoimisuus lisääntyy vähitellen.
PUKEMINEN, PUHTAUS JA SIISTEYS
Pienten lasten pukemisessa ja wc:ssä käynnissä otetaan huomioon, että se on:
- opetustilanne: lapsi harjoittelee pukemisen ja wc:ssä käynnin taitoa
- kädet pestään ennen ruokailuja ja wc:ssä käyntien jälkeen
Pukemaan lähdetään muutaman lapsen kanssa, jolloin tilanne on rauhallinen
ja aikuinen ehtii auttaa jokaista lasta.
Isojen lasten pukemisessa ja wc:ssä käynnissä otetaan huomioon:
- opetustilanne: lapsi harjoittelee arvioimaan wc:ssä käynnin tarvetta
ja mitä vaatteita ulos tarvitaan
- kädet pestään ennen ruokailuja ja wc:ssä käynnin jälkeen
Pukemaan lähdetään joustavasti ja aikuinen ohjaa lasten omaehtoista
wc:ssä käyntiä ja pukemista.
RUOKAILUTILANNE
Ruokailutilanteissa otetaan huomioon, että lapsi opettelee perustaitoja
- ilmapiirin luominen myönteiseksi, ei pakkoa, ei tahtojen taistelua
- kiireettömyys, ruokarauha
- toisten lasten sekä aikuisten malli on tärkeä tapa oppia
- jos lapsi ei jostain syystä syö, hän istuu toisten seurassa pöydässä
ruokailun ajan
- vanhempien kanssa sovitaan, syökö lapsi aamupalan päiväkodissa vai
kotona
- hienomotoriikka : lusikointi, pilkkominen, haarukka/veitsi
- kauniit pöytätavat, ruokailuasento, kiittäminen
- kunnioitus eri ruokakulttuureita kohtaan
- ruokia kannustetaan maistamaan, uudet maut tutuiksi vähitellen
- allergioiden huomioiminen, ruuan sopivuus, havainnointi
LEPO / NUKKUMINEN
Ennakointi:
- ” Oletko käynyt vessassa ? Unikaveri? ”
- aikuinenkin on rauhassa, musiikki / satu valmiina
- rauhallinen ilmapiiri / tilanne jo ennen lepohuoneeseen menoa
- lapsen henkilökohtainen huomioiminen
- peittely, silittely
Yhtenevät tavat toimia tuovat perusturvallisuuden:
- kaikki lapset lepäävät omassa sängyssä, pää tyynyllä
- lapsi voi ottaa lepohetkelle itselleen tärkeän ”unikaverin” ; rätin, tutin
tai lelun
- huomioidaan lasten vaatetus yksilöllisesti
Vanhempien kanssa keskustellaan lasten vuorokautisesta unirytmistä ja unen
tarpeesta. Lapset jotka eivät nuku päiväunia nousevat levättyään leikkimään.
Pienten ryhmissä levätään n. 11.45 - 14 välisenä aikana
Isojen ryhmissä n. 12-13/14 välisenä aikana
Lepohuoneessa on yksi aikuinen, tarvittaessa toinen apuna
7. VARHAISKASVATUKSESSA NOUDATETTAVAT ORIENTAATIOT
SISÄLTÖINEEN JA TAVOITTEINEEN
7.1 KIELELLINEN ORIENTAATIO
Miten tuette kielen ja vuorovaikutuksen kehitystä?
Miten vahvistatte arjen toiminnassa lapsen kielen ja vuorovaikutuksen kehitystä?
Ohje Lahden varhaiskasvatussuunnitelmasta
Lapsen puheen ja kielen oppiminen liittyy sekä ajattelun kehittymiseen, että kaikkeen
oppimiseen. Sitä ei voi siis erottaa erilliseksi sisältöalueeksi, orientaatioksi,
vaan se on läsnä koko ajan lapsen arjessa hänen toimiessaan ja leikkiessään:
vuorovaikutuksessa aikuisten ja toisten lasten kanssa.
LAPSEN KIELEN JA VUOROVAIKUTUKSEN KEHITYKSEN VAHVISTAMINEN ARJEN
TOIMINNASSA
Kasvattajan oman roolin ja asenteen tiedostaminen:
-
aikuisen on oltava aidosti läsnä ja kiinnostunut lapselle tärkeistä asioista
aikuisen ”luennoinnin” sijaan on annettava mahdollisuus lapsen omalle ihmettelylle,
pohdinnalle, tulkinnalle, päättelylle ja kokeilulle
aikuisen on annetta myönteistä palautetta lapsen sanomisista ja mielipiteistä
aikuisen on kannustettava lasta tuottamaan puhetta – mitä vanhempi lapsi on, sitä
enemmän kiinnitetään huomiota tarkempaan ilmaisuun ja kunnollisiin lauseisiin
aikuisen on annettava lapsen sanoa sanottavansa eikä puhua hänen puolestaan
aikuisen on oltava hyvänä kielen ja vuorovaikutuksen mallina.
Tee oppimisympäristö virikkeelliseksi ja ilmapiiri sallivaksi
- kirjoja ja pelejä: erilaisia materiaaleja on monipuolisesti lapsen
saatavilla
- sanoja ja kuvia on esillä innostamaan lasta kyselemään ja
puhumaan
- järjestä nurkkaus / tila rauhalliselle toiminnalle, jossa voi keskustella,
lukea, tutkia jne. yhdessä aikuisen tai toisten lasten kanssa
- pidä loru- ja lukuhetkiä päivittäin
- arvosta lapsen omia tuotoksia, tarinoita ja satuja: saduttaminen
- kuuntele lasta kiireettömästi ja anna lapselle mahdollisuus kertoa oppimastaan
ja havainnoistaan eli jäsentää oppimaansa asiaa.
Toimiminen pienryhmässä
- mahdollistaa lapsen yksilöllisen havainnoimisen –
aikuinen saa informaatiota lapsen taito- ja tietotasosta
- rohkaisee lasta paremmin ilmaisemaan itseään
- helpottaa puheenvuoron odottamista ja toisen kuuntelemista
- mahdollistaa jokaisen lapsen esillepääsyn – jokainen saa sanoa sanottavansa
KIELEN JA VUOROVAIKUTUKSEN TUKEMINEN 0 -1-VUOTIAIDEN
LASTEN RYHMÄSSÄ
TARPEEN TYYDYTTÄMINEN:
- aikuisen herkkyys tulkinnassa
- lapsen hyvä olo
- perushoidon turvallisuuden tunne
AIKA JA KIIREETTÖMYYS
-lapsen yksilöllinen rytmi
- aikaa havainnoida lasta ja vastata lapsen aloitteisiin
VUOROVAIKUTUS
- läheisyys
- kosketus
- luottamus
- ilmeisiin ja eleisiin vastaaminen
LIIKE JA RYTMI
- sylissä heijaaminen, keinutus
- raajojen voimistelu lorujen, laulujen ja hokemien rytmissä
PERUSTA VUOROVAIKUTUKSEN, KIELEN JA AJATTELUN
ALKAMISELLE JA KEHITTYMISELLE
KIELEN JA VUOROVAIKUTUKSEN TUKEMINEN 1-3-VUOTIAIDEN LASTEN RYHMÄSSÄ
AISTIEN KEHITTÄMINEN
- aikuinen ohjaa lasta havainnoimaan ympäristöään. näkö, kuulo
- annetaan mahdollisuus tutustua erilaisiin materiaaleihin ja esineisiin, tunto, haju ja maku
SILMÄN JA KÄDEN KOORDINAATIO
- käden taitojen harjaannuttaminen. piirtely, maalaus, pistelyt, pujottelut,
palapelit, pelit, muovailu…
LUKEMINEN
- kuvalukeminen eli kuvasta kertominen
- oman nimen hahmottaminen
KUUNTELU
- sadut, kertomukset ja unisadut
- muistiharjoitukset ja –pelit
- kuuntelun ja keskittymisen harjoitukset
PUHE
- esineiden ja asioiden nimeäminen toistamiseen
- annetaan malli oikeasta kielestä
- lorut, laulut, rallatukset, kuvat ja kirjat
- kysymyksiin vastaaminen
- lapsen omat tarinat
- sanavaraston kartuttaminen
- keskustelut
- puhumiseen rohkaiseminen: kysymys – vastaus- perustelu
OMAN KEHON JA TILAN HAHMOTTAMINEN
- lapsi alkaa liikkua, tilaa liikkumiselle
- perusliikuntatapojen harjaannuttaminen
KIRJOITTAMINEN
- riimustelu, lapsen oma kirjoitus
- päälle kirjoittaminen
- hienomotoriikan harjoitukset
ILMAISU
- musiikin kuuntelu -- tanssiminen
- omat sanat ja oma spontaani ilmaisu
- rohkaiseminen puheeseen ja itseilmaisuun
- satuilu
- nukke- ja pöytäteatteri
- roolileikit
- saduttaminen: omat sadut
ja tarinat
KIELEN JA VUOROVAIKUTUKSEN TUKEMINEN 3-6 VUOTIAIDEN
LASTEN RYHMÄSSÄ
PUHE JA KUUNTELU
- rohkeus puhumiseen
- puheenvuoron odottaminen
- hiljaisuuden kokeminen
- keskittyminen satuihin ja toisten kuuntelemiseen
- annettujen ohjeiden ymmärtäminen ja niiden mukaan toimiminen: yksin ja ryhmässä
- kokonaisten lauseiden käyttäminen
- sääntöleikit ja pelit
- monipuolinen sana- ja käsitevarasto: keskustelut ja kirjallisuus
- kuuntelu tiedonhankinnan välineenä
ILMAISU
- laulut, lorut ja runot
- kerronta / kertominen: kuvat, esineet, ympäristö, tapahtumat ja omat kokemukset
- mielikuvitustarinat
- näytteleminen
- ketjutarinat ja -sadut
- tarinaan tai satuun lopun keksiminen
- kielellä leikkiminen, lorut, riimittelyt
LUKEMINEN
- oman nimen kirjoittaminen
- satujen kuunteleminen, kirjakieli, lukusuunta
- kirjojen katseleminen, leikkilukeminen
- kirjoitetun tekstin esilläolo: ympäristön sanoittaminen
- kirjainmallit esillä
- sanojen tavutus taputtamalla
- äänteiden tunnistamista, sanojen alkuäänteiden kuuntelemista
- kokonaisten lauseiden käyttäminen
- sen ymmärtäminen, että puhe voidaan muuttaa kirjoitukseksi: lapsen tarinoiden,
viestien kirjoittaminen
- ympäristössä olevien logojen tunnistaminen, ”lukeminen”
- sanoilla leikkiminen, puu-kuu-luu
KIRJOITTAMINEN
- leikkikirjoittaminen
- käden motoriikan harjoituksia: saksien käyttö, piirtäminen
- oman nimen kirjoittaminen
- kirjoittamissuunta yhdistettynä esim. kuvalliseen ilmaisuun
- mallikirjoittaminen, jäljentäminen
- oikea kynäote, kirjainten muodot - suunnat
7.2 MATEMAATTINEN ORIENTAATIO
Miten tuette matemaattista ajattelua?
Miten vahvistatte arjen toiminnassa lapsen matemaattista ajattelua ja käsitteen muodostusta?
Ohje Lahden varhaiskasvatussuunnitelmasta
1 VUOTIAAT
1-3 VUOTIAAT
3-6 VUOTIAAT
-kehon osien
nimeäminen:
pukemis- ja
vaipanvaihtotilanteet
-lorut ja laulut
-asioiden
nimeäminen
-erilaiset pelit
-lorut, laulut,
laululeikit.
elefanttimarssi
-kalenterihetki:
montako
lasta/aikuista jne.
-syntymäpäivät
-sormileikit
-numeron ja lukumäärän
yhdistäminen
-kalenteri: päivämäärä
-pelit :noppapelit,
didaktiset pelit
YHTEEN- JA
VÄHENNYSLASKU
-pukemistilanteet:
yksi tossu, missä
toinen = kaksi tossua
-pelit: enemmänvähemmän, yhtä
paljon
-leikit: autojonot,
palikkatornit
-sormileikit
-kauppaleikki
-pelit: kortti- ja noppapelit
-kalenteri
-ruokailu: ota neljä
lihapullaa
KERTO- JA
JAKOLASKU
-leikit: lelujen
ottamine, antaminen
-pelit: nappuloiden
ja korttien
jakaminen
-leikit: lelujen ja
roolien jakaminen
-vuorojen jako eri
tilanteissa
-liikuntaleikit: ryhmiin /
joukkueisiin jakaminen
-pelit ja leikit
-pöydän kattaminen
GEOMETRIA, TILA JA
MITTAAMINEN
-tunnustelu omalla
keholla
-helpot palapelit
-pinoaminen
-muotojen
tunnistaminen
-palapelit
-rakentelu
-jumppa: paikkaa
ilmaisevat käsitteet
-muotojen nimeäminen
-piirtäminen ja askartelu
-jumppa
LUOKITTELU JA
VERTAAMINEN
-esineiden
nimeäminen
-vertailu: isompi,
pienempi, ohuempi,
paksumpi esim.
pukeutumistilanteet
-lelujen siivoaminen
-laulut: iso kissa ja
pieni kissa, astu
jätin askelin
-luokittelua ominaisuuksien
perusteella. väri, muoto,
koko jne.
AIKA
-päivärytmi
-kalenteri,
viikonpäivät
-nuori – vanha
uusi –vanha
aamu-ilta
-kalenteri, päivämäärä,
vuodenajat, kuukaudet
vuosi
-käsitteet: eilen , tänään,
huomenna
LUKUKÄSITE
7.3 LUONNONTIETEELLINEN ORIENTAATIO
Miten havainnoitte ja tutkitte luonnonilmiöitä?
Miten syvennytte niihin kokeilemalla?
Miten vahvistatte luonnonilmiöiden havainnointia ja
tutkimista tavallisessa arjessa?
Ohje Lahden varhaiskasvatussuunnitelmasta
TAVOITTEET
Luonnontieteellisessä orientaatiossa tärkeimmiksi toimintamuodoiksi nousevat :
- havainnointi, tutkimus ja kokeilemalla oppiminen; ihmiset, eläimet ja
kasvit eri vuodenaikoina
Tavoitteena on
- tutustua omaan lähiympäristöön
- ikätasosta riippuen lähiympäristön laajentaminen suuremmaksi kokonaisuudeksi:
lähiympäristö – koko maailma
Toiminnan lähtökohtana on lapsen omaehtoinen oppiminen havainnoimalla, tutkimalla ja
päättelemällä.
IKÄRYHMÄT
0-1 vuotiaat: havainnointi ja tutkiminen tapahtuu konttaamalla, maistamalla, haistamalla,
koskettelemalla ja kuuntelemalla, jossa aikuinen on läsnä
1-3 vuotiaat: mielenkiinnon herättäminen tapahtuu tarjoamalla mahdollisuuksia luonnon tutkimiseen
havainnointiin
Aikuisen rooli on tiedon välittäjä ja mahdollisuuksien tarjoaja
3-6 vuotiaat: havainnointi ja tutkiminen tapahtuu esim. jossakin tietyssä aikakehyksessä esim.
vuodenaikojen vaihtelut
TAVALLISESSA ARJESSA
Luonnon tutkiminen ja havainnointi mukana joka päivä ,erilaisissa tilanteissa:
- retkillä havainnoidaan luontoa
- lajittelemalla roskia
- säätilan havainnointi
- pihaleikeissä
- käyttämällä luonnonmateriaaleja
- koko talon teemajuhlissa: luontopolut
- leikissä ja teatterissa: elämykset
- liikunnassa
7.4 KESTÄVÄ KEHITYS
Miten innostatte ja autatte lasta havainnoimaan luontoa ja ympäristöä
kestävän elämäntavan mukaan?
Ohje Lahden varhaiskasvatussuunnitelmasta
Aikuisen oma herkkyys kokea ympäristöä sekä innostava työtapa tarttuu lapsiin.
Aikuinen auttaa lasta pysähtymään ja näkemään ympäristöä ja sen ilmiöitä.
Hän antaa tilaa lasten omille havainnoille ja kiinnostuksen kohteille.
Asioita ja ilmiöitä tutkitaan yhdessä.
Lasta autetaan ja opetetaan tulemaan toimeen erilaisten ihmisten kanssa ja
tutustumaan eri kulttuureihin.
Millaisia tunnekokemuksia lapsi saa luonnosta ja ympäristöstä?
Ohje Lahden varhaiskasvatussuunnitelmasta
Humpulan päiväkoti sijaitsee Lahden keskustan tuntumassa pääkirjaston ja
teatterin vieressä.
Lahden keskusta, Mustankallion liikuntatila ja harjut ovat kävelymatkan päässä päiväkodista,
samoin Joutjärven ranta.
Lapsiryhmät tekevät retkiä ympäristöön viikoittain.
Erilaisissa ympäristöissä liikkuessaan ja leikkiessään lapsi saa monenlaisia
tunnekokemuksia. Jokaisessa lapsiryhmässä kiinnitetään tähän huomiota.
Mitä arkipäivän kestäviä toimintatapoja opetatte lapsille?
Ohje Lahden varhaiskasvatussuunnitelmasta
Toisista ihmisistä huolehtiminen.
Omista vaatteista ja tavaroista huolehtiminen.
Opetetaan lapsia käsittelemään leluja rikkomatta sisällä ja ulkona.
Päiväkodin pihasta pidetään huolta, ei sotketa, ei rikota.
Tavaroiden kierrättäminen, luonto- ja jätemateriaalin käyttö askarteluissa ja leikeissä.
Vihreän lipun periaatteisiin liittyen jätteet lajitellaan ja kiinnitetään huomiota veden merkitykseen
ja kulutukseen sekä pohditaan käsitettä ”energia”.
7.5 ESTEETTINEN ORIENTAATIO
Millaisia taidekokemuksia lapsi saa päiväkodissa?
Miten oppimisympäristö tukee ja houkuttelee taiteen tekemiseen ja leikkiin?
Ohje Lahden varhaiskasvatussuunnitelmasta
KÄDENTAIDOT
-
erilaisiin tekniikoihin ja materiaaleihin tutustuminen
kuvataide
elämykset
kuvitukset
monipuolinen materiaali, myös lasten saatavilla
teemat, esim. vuodenajat
erilaisten materiaalien kokeilu
aikuisten erityistaidot käyttöön
MUSIIKKI
-
musiikin kuuntelu
laulaminen
soittaminen, soittimet
musiikkiliikunta
cd:t,
laulu- ja musiikkituokiot
konsertit / kirkko
DRAAMA
-
teatteri
nukketeatteri, nuket ja sermit
juhlat
lasten oma osallistuminen ja tuottaminen
roolivaatteet esillä ja käytössä
leikkiin hyvät mahdollisuudet. kotileikki, nukkekoti, käsinuket
joulu-, kevät- ja pihajuhlat: lasten omat juhlat ja perhejuhlat
roolileikki
tarinoista tehdyt ohjatut esitykset
pöytäteatteri
laululeikit, esiintymisasut
LÄHIYMPÄRISTÖ
-
päiväkodin ympäristö
luonto
taidekokemukset, näyttelyt
konsertit, teatteri
retket eri kohteisiin ja niihin tutustuminen
ympäristö tehdään esteettiseksi
lasten tuottama taide esille
KIRJALLISUUS
-
sadut ja saduttaminen
tunnetilojen käsittely
erilaiset satutyylit
omat kirjat
kirjat lasten saatavilla
unisadut ja satutuokiot
LIIKUNTA
-
erilaiset liikuntalajit, satuliikunta, musiikkiliikunta
tanssi
monipuoliset liikuntavälineet
ryhmissä puolapuut, pallot, jumppamatot
monipuolinen ja virikkeellinen piha
luistelu, hiihto, uinti, yleisurheilu, mäenlasku
monipuoliset ulkoilumaastot
henkilökunta kouluttautunut
7.6 USKONNOLLIS-KATSOMUKSELLINEN ORIENTAATIO
Miten perehdytte uskonnollis-katsomuksellisiin aiheisiin ja tapoihin?
Millaisia uskonnollis-katsomuksellisia kokemuksia tarjoatte lapsille?
Miten otatte huomioon vanhempien tai holhoojan vakaumuksen?
Ohje Lahden varhaiskasvatussuunnitelmasta
Uskonto- ja katsomuskasvatuksessa lapset tutustuvat kristillisiin tapoihin ja juhlapyhiin kirkkovuoden kulun mukaan laulujen, kirjojen, draaman, juhlien ja askartelujen
kautta, jotka ovat suomalaista kansanperinnettä.
Tavoitteena on antaa lapselle elämyksiä ja kokemuksia sekä mahdollisuus
hiljentymiseen, mietiskelyyn ja pohdintaan. Lapsen kysymyksiin vastataan luonnollisella tavalla, lasta kuunnellen, pohtien ja ihmetellen.
Varhaiskasvatuksessa sisältö suunnitellaan sellaiseksi, että siihen voi osallistua
mahdollisimman moni lapsi vakaumuksesta riippumatta.
Eri katsomukseen kuuluvalle lapselle, joka ei osallistu seurakunnan järjestämiin
kirkkohetkiin järjestetään muuta ennalta suunniteltua toimintaa.
7.7 EETTINEN ORIENTAATIO
Millaiset arvot ja normit ohjaavat työtänne?
Miten arvot ja normit näkyvät arjen tilanteissa?
Ohje Lahden varhaiskasvatussuunnitelmasta
Eettinen kasvatus tapahtuu arjen vuorovaikutuksessa oman ryhmän, päiväkodin, luonnon ja
ympäristön kanssa. Jokapäiväiset tilanteet tuovat tarkasteluun ja pohdintaan asioita mm. oikeasta
ja väärästä, hyvästä ja pahasta, totuudesta ja valheesta, tunteista jne.
Asioita käsitellään keskustellen kahdestaan tai ryhmässä, lasten kokouksissa, kirjojen ja draaman
avulla, ikätason mukaisesti.
Tavoitteena on kasvattaa hyvän minäkuvan omaavia, itseään ja muita arvostavia lapsia ja jotka
osaavat arjen hyvät käytöstavat (tervehtiminen, kiitos, anteeksi…)
Henkilökuntaa ohjaavia arvoja ovat:
Oikeudenmukaisuus
- Hyvät käytöstavat kuuluvat kaikille
- Perussäännöt ovat kaikille samat.
- Samanarvoinen kohtelu.
Rehellisyys
- Toden puhuminen, vältetään asioiden liikaa tulkitsemista.
Kunnioittaminen
- Itsensä ja muiden kunnioittaminen
- Äänenkäytön huomioiminen
- lapsen ja perheiden kohtaaminen
- fyysinen kontakti
Yksilöllisyys
- Henkilökohtainen huomioiminen, nimeltä tervehtiminen
- Persoonallisuuden huomioiminen
7.8 HISTORIALLIS-YHTEISKUNNALLINEN ORIENTAATIO
Miten rakennamme lasten kanssa kuvaa menneestä ajasta?
Ohje Lahden varhaiskasvatussuunnitelma
Lapsen oma historia: vauva-aika ja kasvu isoksi.
Lapsille tehdään kasvunkansio. Lasten kanssa keskustellaan omasta perheestä,
isovanhemmista ja havainnollistetaan esimerkiksi piirtämällä omakuva ja perhekuva.
Entisajasta keskustellaan lasten kanssa ja tutustutaan menneeseen aikaan
mm. kirjojen avulla (esim. Mauri Kunnaksen Koiramäen kirjat)
sekä viettämällä isovanhempien päiviä ja järjestämällä vanhojen tavaroiden näytely jne.
Aihetta käydään läpi musiikin, piirileikkien, laulujen, satujen ja lorujen kautta
sekä lasten oman tekemisen kautta: kädentyöt, maalailut, asetelmat ja roolileikit.
Perinteet ja perinnejuhlat: laskiainen, itsenäisyyspäivä, joulu, Kalevalan päivä.
Retket mm. museoihin ja kotieläinpihaan.
Miten tutustumme lasten kanssa lähiympäristön ja kotiseudun kohteisiin?
Ohje Lahden varhaiskasvatussuunnitelma
Hankimme tietoa lähiympäristöstä, asuinpaikka, kaupunki, Suomi.
Apuna käytämme mm. karttoja, kirjallisuutta, retkiä ja kädentöitä.
Retkiä teemme lähiympäristöön: Mustankallion mäet, Ristinkirkko, kirjasto, teatteri,
tori, Sibeliustalo, satama, Marolan kotieläinpiha jne.
8. TUKEA TARVITSEVIEN LASTEN VARHAISKASVATUKSEN
JÄRJESTÄMINEN
Lapset voivat tarvita kasvussaan monenlaista tukea, toisilla tuen tarve ilmenee aivan
pienenä toisilla kasvun myötä.
Kun lapsen tuen tarve on havaitaan keskustellaan ensin vanhempien kanssa.
Tehdään tai täydennetään varhaiskasvatussuunnitelma, johon kirjataan tuen tarve,
tavoitteet ja menetelmät.
Lapsen tarpeista johtuen ryhmän käyttämää pedagogiikkaa ja toimintatapoja muutetaan,
se on yksilöllisempää ja suunnitellumpaa.
Erityisopettaja on ryhmän aikuisten ja vanhempien käytettävissä.
Varhaiskasvatuksen menetelmiä ovat lapsen havainnointi ja kirjaaminen, oppimisympäristön
muokkaus, pienryhmätoiminta ja ohjattu leikki, arjen toiminta ja käytännöt suunnitellaan
lapsen tarpeista lähteväksi.
Arkea selkiytetään tarkoituksenmukaisilla säännöillä ja kuvien käytöllä.
Ryhmän työntekijät sopivat yhteiset toimintatavat.
Eri työntekijöiden välinen yhteistyö vahvistuu, esim. puhe- ja toimintaterapeutit
ja päivähoidon psykologi.
Yhteistyö neuvolan, terapeuttien ja psykologin kanssa on oleellista.
Jos lapsen tuen tarve on suuri vanhemmat, ryhmän lastentarhanopettaja ja päivähoidon psykologi
miettivät tarvetta jatkotutkimuksille.
Kun ryhmässä on lapsi, joka saa erityistä hoitoa ja kasvatusta ryhmän lapsimäärää
pienennetään, ryhmässä on avustaja tai lapsi on integroidussa erityisryhmässä.
Lapselle tehdään Varhaiskasvatus ja - kuntoutussuunnitelma vanhempien ja erityistyöntekijöiden
kanssa.
9. ERI KIELI- JA KULTTUURI RYHMIIN KUULUVIEN
LASTEN VARHAISKASVATUKSEN JÄRJESTÄMINEN
Varhaiskasvatuksessa korostetaan erilaisuuden hyväksymistä ja arvostamista sekä tasa-arvoista
kohtelua riippumatta uskonnosta ja kuttuuritaustasta.
Lapsen hoitosuhteen alusta alkaen keskustelemme avoimesti vanhempien kanssa,
mikä auttaa yhteisten sääntöjen ja toimintatapojen sopimisessa.
Keskusteluiden avulla päiväkodin henkilökunta saa tietoa lapsen kulttuurista, perheen
tavoista, arvoista ja toiveista (esim. ruokailuun liittyvistä).
Vastaavasti perheet saavat tietoa päiväkodin toimintaperiaatteista sekä suomalaiseen kulttuuriin
liittyvistä tavoista ja päivähoidon tavoitteista.
Kun teemme lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaa otamme huomioon lapsen kieli- ja
kulttuuritaustan, suunnitelmaan lisätään liitteeksi Lapsen kaksikielisyyden suunnitelman.
S2-opettaja (= suomi toisena kielenä) käy ryhmässä tarvittaessa.
10. YHTEISTYÖ KOTIEN KANSSA
Päivittäinen kohtaaminen.
Vanhemmat ja päiväkodin henkilökunta kohtaavat joka päivä.
Se luo hyvän pohjan yhteistyölle.
Keskusteluihin, joissa puhutaan lapsen asioista tai tehdään
varhaiskasvatussuunnitelmaa, varataan aika erikseen.
Lapsen oma varhaiskasvatussuunnitelma tehdään yhdessä vanhempien kanssa
kun lapsi on ollut jonkin aikaa päiväkodissa, lapsi voi osallistua keskusteluun.
Yhteistyön edellytyksenä on vanhempien ja henkilökunnan luottamus ja kunnioitus toisiinsa.
Henkilökuntaa sitoo vaitiolovelvollisuus lapsen ja perheen asioista.
Vanhempainiltoja järjestetään kaksi kertaa vuodessa tai tarpeen mukaan useammin.
Vanhempainilloissa vanhemmat saavat tärkeää tietoa päivähoidosta
ja tutustuvat muihin vanhempiin.
Päiväkotimme kaikki vanhemmat kuuluvat vanhempaintoimikuntaan, joka järjestää erilaista
toimintaa vanhemmille ja koko päiväkodille yhdessä henkilökunnan kanssa
11.YHTEISTYÖ MUIDEN TAHOJEN KANSSA
Lapsen täyttäessä 4 vuotta, teemme yhteenvedon lapsesta päivähoidossa
jonka vanhemmat vievät neuvolaan.
Perheneuvolan ja lastensuojeluviranomaisten kanssa teemme yhteistyötä tarvittaessa.
Tärkeitä yhteistyötahoja ovat toiset päiväkodit, kaupungin liikuntapalvelut, kaupungin kirjasto,
kulttuurikeskus ja museot.
Evankelisluterilaiset seurakunnat kutsuu päiväkoteja joulu- ja pääsiäiskirkkohetkiin
ja urkukonsertteihin.
Yhteistyötä koulujen kanssa tekevät pääosin esiopetusryhmien lastentarhanopettajat.
12. VARHAISKASVATUKSEN TUKIPALVELUT
Tekninen ja ympäristötoimiala (Teky)
Lahti Ateria
Lahden Servio
Lasten neuvolat
Lastensuojelu
13. TURVALLISUUSSUUNNITELMA
Löytyy erillisenä ja päivitetään vuosittain.
14. LAPSEN SUOJAAMINEN VÄKIVALLALTA, KIUSAAMISELTA JA HÄIRINNÄLTÄ
Ympäristön turvallisuus vahvistaa lasten hyvää vuorovaikutusta. Päiväkodissa on ilmapiiri, jossa
lapsi uskaltaa kertoa aikuisille jos jotain tapahtuu.
Aikuisten työtapana on lasten havainnointi.
Kiusaamis- ja ristiriitatilanteet erotetaan toisistaan ja tilanteisiin puututaan.
Arjessa otetaan huomioon vuorovaikutustaitojen opettelu ja sosiaalistentaitojen tukeminen,
minäkäsityksen ja itsetunnon vahvistaminen, syrjäytymisen ehkäiseminen sekä tapa- ja
moraalikasvatus.
Lasten kanssa opetellaan tunnetaitoja.
Vanhempien kanssa tehdään yhteistyötä, heille kerrotaan vanhempainilloissa ja keskusteluissa
Humpulan päiväkodin toimintatapa kiusaamistilanteissa .
Toimintatapa kiusaamistilanteessa:
Aikuisen avulla keskustellaan mistä kiusaamistilanne on saanut alkunsa, mitä todella on tapahtunut.
Lapsen on hyvä ymmärtää, miltä toisesta tuntuu.
Kiusaamistilanteista kerrotaan vanhemmille.
Jos kiusaamistilanne jatkuu sitä voidaan käsitellä päiväkodin oppilashuoltoryhmässä.
Kiusaamistilanteet kirjataan lapsen ryhmässä.
Suunnitelmaa arvioidaan vuosittain ja päivitetään toimintakauden alussa tai tarvittaessa.
Suunnitelmasta tiedotetaan vanhempia vanhempainilloissa ja keskusteluissa.
15. LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMAN
TOTEUTTAMISEN PERIAATTEET
Jokaiselle lapselle tehdään varhaiskasvatussuunnitelma toimintakauden
tai hoitosuhteen alussa.
Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma tehdään yhdessä vanhempien kanssa
ja sitä arvioidaan toimintakauden lopussa tai tarvittaessa aiemmin.
Varhaiskasvatussuunnitelman sisällöstä osa koskee käytännöllisiä
perushoidon tilanteita, osa lapsen myönteisen minäkuvan kehitystä,
toimimista ryhmän jäsenenä, tiedonhalua ja oppimista.
16. OMAN TOIMINNAN ARVIOINTI JA KESKEISET
KEHITTÄMISKOHTEET
Meillä arvioidaan toimintaa varhaiskasvatuspalveluiden arviointia käyttäen joka toinen vuosi:
1. vanhemmille suunnatulla kyselyllä
2. oman toiminnan arvioinnilla.
Lisäksi vielä Lahden kaupungin hyvinvointikyselyllä.
Toiminnan kehittämiskohteita tulee esiin näillä kyselyillä.