Humpulan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 2014
HUMPULAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Humpulan päiväkoti Aija Marola Päiväkodin johtaja 23.10.2015 SISÄLLYSLUETTELO 1. Päiväkodin visio ja toiminta-ajatus 2. Arvot ja tavoitteet 3. Tavoitteet 4. Varhaiskasvatuksen oppimisympäristön kuvaus 5. Varhaiskasvatuksen painotukset 6. Varhaiskasvatuksen pedagoginen toteuttaminen ja arjen käytänteet 7. Varhaiskasvatuksessa noudatettavat orientaatiot sisältöineen ja tavoitteineen 8. Erityistä tukea tarvitsevien lasten varhaiskasvatuksen järjestäminen 9. Eri kieli- ja kulttuuriryhmiin kuuluvien lasten varhaiskasvatuksen järjestäminen 10. Yhteistyö kotien kanssa 11. Yhteistyö muiden tahojen kanssa 12. Varhaiskasvatuksen tukipalvelut 13. Turvallisuussuunnitelma 14. Lapsen suojaaminen väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä 15. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelman toteuttamisen periaatteet 16. Oman toiminnan arviointi ja keskeiset kehittämiskohteet 1. HUMPULAN PÄIVÄKODIN VISIO JA TOIMINTA-AJATUS VISIO Humpulassa kasvaa itseensä luottavia ja toiset huomioonottavia lapsia. Vanhemmilla ja henkilökunnalla on hyvä kasvatuskumppanuus. Työyhteisössä toimitaan erilaisten ihmisten kanssa, tavoitteiden suunnassa, toista tukien. TOIMINTA-AJATUS ”Ajattelu alkaa ihmetyksestä” ( Liisa Karlsson-Monika Riihelä) Meillä Humpulassa leikki- ja oppimisympäristö on lapselle henkisesti, fyysisesti ja sosiaalisesti turvallinen. Lapsella on mahdollisuus kasvaa ja kehittyä omaan tahtiin sekä kokea leikkimisen ja oppimisen iloa. Toiminnan lähtökohtana on hyvä kasvatuskumppanuus perheiden kanssa. Toiminnassa painotamme ympäristökasvatusta. 2. ARVOT Arvojen, jotka ohjaavat meitä Humpulan päiväkodissa, pohjana ovat Lahden varhaiskasvatussuunnitelmassa olevat arvot. Varhaiskasvatuspalveluiden toiminnan perustana ovat sivistystoimialan arvot: sivistys ja elämänilo, usko ihmisen kasvuun, yksilöllisyys ja ennakkoluulottomuus. Arvot näkyvät meillä: Välittämisenä, turvallisuutena ja oikeudenmukaisuutena lasten, perheiden sekä työyhteisön arjessa ja yhteistyössä. Olemme saatavilla, arvostamme itseämme ja toisiamme sekä olemme oikeudenmukaisia. Lapsen turvallisena arkena Lapsella on oikeus turvallisiin ihmissuhteisiin, turvattuun kasvuun, kehittymiseen ja oppimiseen sekä turvattuun ja terveelliseen ympäristöön, jossa voi leikkiä ja toimia monipuolisesti. Kasvatuspäämäärinä pyrimme edistämään henkilökohtaista hyvinvointia, vahvistamaan toiset huomioon ottavia käyttäytymismuotoja sekä toimintatapoja ja asteittain lisäämään lapsen itsenäisyyttä. Oman toiminnan ammatillisuutena Hoidamme ja kasvatamme mahdollisimman hyvin, keskitymme tekemään hyvin ja tehokkaasti, teemme työtä erilaisten ihmisten kanssa tavoitteiden suunnassa. 3. TAVOITTEET Toimiva vastuunjako Yksittäiset työntekijät, parit ja ryhmät vastaavat heille osoitetuista työympäristöön, toimintaan ja arkeen liittyvistä asioista. (Jokaisen työssä, lähtökohtana oma työtehtävä sekä vastuut.) Lasten varhaiskasvatussuunnitelmat ja esiopetuksen oppimissuunnitelmat toimivat ryhmien arkityössä Ryhmän perushoidon ja toiminnan suunnittelu lähtee lasten tarpeista. Lasten ikä, taidot ja elämänhallinnan asteittainen lisääntyminen huomioidaan. Suunnitteluajat käytetään tehokkaasti. Hyvä leikki. Leikkiympäristöä mietitään ja muokataan tarpeiden ja kiinnostusten mukaan. Leikille annetaan riittävästi aikaa ja aikuinen opettaa ja rikastuttaa leikkiä tarvittaessa. Hyvä kasvatuskumppanuus Vanhemmat kohdataan avoimesti joka päivä. Varhaiskasvatussuunnitelmaan liittyvät keskustelut luovat pohjan hyvälle kasvatuskumppanuudelle. Yhteistyö perustuu keskinäiseen kunnioitukseen ja luottamukseen. Osaamisen hyödyntäminen ja halu oppia uutta Työyhteisössä ja tiimeissä käytetään jokaisen osaamista. Ammatillinen kehittyminen on tavoitteellista. Toimivat kokouskäytännöt ja selkeä päätöksenteko Kokoonnumme viikoittain viikkokokoukseen, kokousasioista on esityslista ilmoitustaululla. Talossa toimii suunnitteluryhmä, jonka tehtävänä on suunnitella toimintaa ja tuoda esiin asioita, joista pitää keskustella. Kestävänkehityksen asioista vastaa Vihreä-lippu tiimi ja -raati. Työryhmät ottavat vastuun jonkin sovitun asian suunnittelusta annettujen raamien puitteissa. Henkilökunnan työkyvyn ja hyvinvoinnin ylläpitäminen Henkilökunnan tyky-ryhmä järjestää säännöllisesti virkistystä ja työkykyä ylläpitävää toimintaa. Huomiota kiinnitetään mm. työn tauottamiseen ja ergonomiaan. Myönteinen, iloinen ja oppimista tukeva ilmapiiri. 4. VARHAISKASVATUKSEN OPPIMISYMPÄRISTÖN KUVAUS Humpulan päiväkoti rakennettiin 1980 Humpulankadulle Radiomäen kupeeseen, jolloin siihen yhdistyi Humpulan ja Keski-Lahden päiväkodit. Peruskorjaukset tehtiin vuosina 2002-2004 sisätiloihin ja pihalle. Helmikuussa 2013 Humpulan päiväkoti siirtyi tilapäistiloihin, tilaelementteihin Laaksokadulle. Sijaintimme on keskellä kaupunkia, pääkirjaston ja teatterin takana. Harjut, Mustankallion mäen metsät ja Joutjärven ranta ovat kävelymatkan päässä. Hoitopaikkoja 120 ja ryhmiä 7: Ryhmät: Käpälämäki Myyrämäki Apilapelto Siilinkolo Sammalharju Kuusikukkula Karhukumpu 12, alle 3-vuotiaiden ryhmä 15, alle 3-vuotiaiden ryhmä 21, 3-5-vuotiaiden ryhmä 21, iltahoitoryhmä 1-5v 21, 3-5-vuotiaiden ryhmä 21, esiopetusryhmä 12, integroitu erityisryhmä 5. VARHAISKASVATUKSEN PAINOTUKSET . Ympäristökasvatus Ympäristömyönteisyys lähtee liikkeelle aikuisen tietoisesta ajattelusta. Aktiivinen ympäristömyönteinen ajattelu on aikuisen työotteen perusta. Aikuinen ohjaa lasta ympäristöä arvostavaan ja säästävään asenteeseen ja tapaan toimia. Lasten kanssa toimiessa ympäristö määritellään rakennetusta lähiympäristöstä oman toiminnan kautta koettuihin elämyksiin luonnossa. Olemme mukana vihreä lippu – ohjelmassa. Vihreä lippu on päiväkotien, koulujen, oppilaitosten sekä lasten ja nuorten vapaa-ajan toimijoiden kestävän kehityksen ohjelma. Ohjelman kriteerit täyttävä osallistuja saa ohjelman tunnuksena toimivan Vihreän lipun käyttöoikeuden, Humpulan päiväkoti sai lipun käyttöoikeuden joulukuussa 2012. Vihreän lipun periaatteet ovat: - osallisuus: lapset aktiivisina toimijoina ja suunnittelijoina ja arvioitsijoina - ympäristökuormituksen vähentäminen - kestävän kehityksen kasvatus osana jokapäiväistä arkea - pitkäjänteinen ja suunnitelmallinen kehitys - yhteistyö ympäröivän yhteiskunnan kanssa 6. VARHAIKASVATUKSEN PEDAGOGINEN TOTEUTTAMINEN Me ajattelemme pedagogista toteuttamista lasten kanssa tehtävänä tavoitteellisena hoito-, kasvatus- ja opetustyönä. Siihen liittyy oleellisesti vanhempien kanssa tehtävä hyvä yhteistyö, kasvatuskumppanuus. Tärkeä perusta onnistuneelle työlle on työyhteisön arjessa tehtävä avoin ja hyvä yhteistyö. ARJEN KÄYTÄNTEET Perushoidon tilanteet ovat pukeminen, puhtaus ja siisteys, ruokailu ja lepo ja nukkuminen. Perushoidon tilanteissa aikuinen muistaa yksilöllisyyden vuorovaikutuksessa, lasten auttamisen ja hellyyden. Lasten taidot ja omatoimisuus lisääntyy vähitellen. PUKEMINEN, PUHTAUS JA SIISTEYS Pienten lasten pukemisessa ja wc:ssä käynnissä otetaan huomioon, että se on: - opetustilanne: lapsi harjoittelee pukemisen ja wc:ssä käynnin taitoa - kädet pestään ennen ruokailuja ja wc:ssä käyntien jälkeen Pukemaan lähdetään muutaman lapsen kanssa, jolloin tilanne on rauhallinen ja aikuinen ehtii auttaa jokaista lasta. Isojen lasten pukemisessa ja wc:ssä käynnissä otetaan huomioon: - opetustilanne: lapsi harjoittelee arvioimaan wc:ssä käynnin tarvetta ja mitä vaatteita ulos tarvitaan - kädet pestään ennen ruokailuja ja wc:ssä käynnin jälkeen Pukemaan lähdetään joustavasti ja aikuinen ohjaa lasten omaehtoista wc:ssä käyntiä ja pukemista. RUOKAILUTILANNE Ruokailutilanteissa otetaan huomioon, että lapsi opettelee perustaitoja - ilmapiirin luominen myönteiseksi, ei pakkoa, ei tahtojen taistelua - kiireettömyys, ruokarauha - toisten lasten sekä aikuisten malli on tärkeä tapa oppia - jos lapsi ei jostain syystä syö, hän istuu toisten seurassa pöydässä ruokailun ajan - vanhempien kanssa sovitaan, syökö lapsi aamupalan päiväkodissa vai kotona - hienomotoriikka : lusikointi, pilkkominen, haarukka/veitsi - kauniit pöytätavat, ruokailuasento, kiittäminen - kunnioitus eri ruokakulttuureita kohtaan - ruokia kannustetaan maistamaan, uudet maut tutuiksi vähitellen - allergioiden huomioiminen, ruuan sopivuus, havainnointi LEPO / NUKKUMINEN Ennakointi: - ” Oletko käynyt vessassa ? Unikaveri? ” - aikuinenkin on rauhassa, musiikki / satu valmiina - rauhallinen ilmapiiri / tilanne jo ennen lepohuoneeseen menoa - lapsen henkilökohtainen huomioiminen - peittely, silittely Yhtenevät tavat toimia tuovat perusturvallisuuden: - kaikki lapset lepäävät omassa sängyssä, pää tyynyllä - lapsi voi ottaa lepohetkelle itselleen tärkeän ”unikaverin” ; rätin, tutin tai lelun - huomioidaan lasten vaatetus yksilöllisesti Vanhempien kanssa keskustellaan lasten vuorokautisesta unirytmistä ja unen tarpeesta. Lapset jotka eivät nuku päiväunia nousevat levättyään leikkimään. Pienten ryhmissä levätään n. 11.45 - 14 välisenä aikana Isojen ryhmissä n. 12-13/14 välisenä aikana Lepohuoneessa on yksi aikuinen, tarvittaessa toinen apuna 7. VARHAISKASVATUKSESSA NOUDATETTAVAT ORIENTAATIOT SISÄLTÖINEEN JA TAVOITTEINEEN 7.1 KIELELLINEN ORIENTAATIO Miten tuette kielen ja vuorovaikutuksen kehitystä? Miten vahvistatte arjen toiminnassa lapsen kielen ja vuorovaikutuksen kehitystä? Ohje Lahden varhaiskasvatussuunnitelmasta Lapsen puheen ja kielen oppiminen liittyy sekä ajattelun kehittymiseen, että kaikkeen oppimiseen. Sitä ei voi siis erottaa erilliseksi sisältöalueeksi, orientaatioksi, vaan se on läsnä koko ajan lapsen arjessa hänen toimiessaan ja leikkiessään: vuorovaikutuksessa aikuisten ja toisten lasten kanssa. LAPSEN KIELEN JA VUOROVAIKUTUKSEN KEHITYKSEN VAHVISTAMINEN ARJEN TOIMINNASSA Kasvattajan oman roolin ja asenteen tiedostaminen: - aikuisen on oltava aidosti läsnä ja kiinnostunut lapselle tärkeistä asioista aikuisen ”luennoinnin” sijaan on annettava mahdollisuus lapsen omalle ihmettelylle, pohdinnalle, tulkinnalle, päättelylle ja kokeilulle aikuisen on annetta myönteistä palautetta lapsen sanomisista ja mielipiteistä aikuisen on kannustettava lasta tuottamaan puhetta – mitä vanhempi lapsi on, sitä enemmän kiinnitetään huomiota tarkempaan ilmaisuun ja kunnollisiin lauseisiin aikuisen on annettava lapsen sanoa sanottavansa eikä puhua hänen puolestaan aikuisen on oltava hyvänä kielen ja vuorovaikutuksen mallina. Tee oppimisympäristö virikkeelliseksi ja ilmapiiri sallivaksi - kirjoja ja pelejä: erilaisia materiaaleja on monipuolisesti lapsen saatavilla - sanoja ja kuvia on esillä innostamaan lasta kyselemään ja puhumaan - järjestä nurkkaus / tila rauhalliselle toiminnalle, jossa voi keskustella, lukea, tutkia jne. yhdessä aikuisen tai toisten lasten kanssa - pidä loru- ja lukuhetkiä päivittäin - arvosta lapsen omia tuotoksia, tarinoita ja satuja: saduttaminen - kuuntele lasta kiireettömästi ja anna lapselle mahdollisuus kertoa oppimastaan ja havainnoistaan eli jäsentää oppimaansa asiaa. Toimiminen pienryhmässä - mahdollistaa lapsen yksilöllisen havainnoimisen – aikuinen saa informaatiota lapsen taito- ja tietotasosta - rohkaisee lasta paremmin ilmaisemaan itseään - helpottaa puheenvuoron odottamista ja toisen kuuntelemista - mahdollistaa jokaisen lapsen esillepääsyn – jokainen saa sanoa sanottavansa KIELEN JA VUOROVAIKUTUKSEN TUKEMINEN 0 -1-VUOTIAIDEN LASTEN RYHMÄSSÄ TARPEEN TYYDYTTÄMINEN: - aikuisen herkkyys tulkinnassa - lapsen hyvä olo - perushoidon turvallisuuden tunne AIKA JA KIIREETTÖMYYS -lapsen yksilöllinen rytmi - aikaa havainnoida lasta ja vastata lapsen aloitteisiin VUOROVAIKUTUS - läheisyys - kosketus - luottamus - ilmeisiin ja eleisiin vastaaminen LIIKE JA RYTMI - sylissä heijaaminen, keinutus - raajojen voimistelu lorujen, laulujen ja hokemien rytmissä PERUSTA VUOROVAIKUTUKSEN, KIELEN JA AJATTELUN ALKAMISELLE JA KEHITTYMISELLE KIELEN JA VUOROVAIKUTUKSEN TUKEMINEN 1-3-VUOTIAIDEN LASTEN RYHMÄSSÄ AISTIEN KEHITTÄMINEN - aikuinen ohjaa lasta havainnoimaan ympäristöään. näkö, kuulo - annetaan mahdollisuus tutustua erilaisiin materiaaleihin ja esineisiin, tunto, haju ja maku SILMÄN JA KÄDEN KOORDINAATIO - käden taitojen harjaannuttaminen. piirtely, maalaus, pistelyt, pujottelut, palapelit, pelit, muovailu… LUKEMINEN - kuvalukeminen eli kuvasta kertominen - oman nimen hahmottaminen KUUNTELU - sadut, kertomukset ja unisadut - muistiharjoitukset ja –pelit - kuuntelun ja keskittymisen harjoitukset PUHE - esineiden ja asioiden nimeäminen toistamiseen - annetaan malli oikeasta kielestä - lorut, laulut, rallatukset, kuvat ja kirjat - kysymyksiin vastaaminen - lapsen omat tarinat - sanavaraston kartuttaminen - keskustelut - puhumiseen rohkaiseminen: kysymys – vastaus- perustelu OMAN KEHON JA TILAN HAHMOTTAMINEN - lapsi alkaa liikkua, tilaa liikkumiselle - perusliikuntatapojen harjaannuttaminen KIRJOITTAMINEN - riimustelu, lapsen oma kirjoitus - päälle kirjoittaminen - hienomotoriikan harjoitukset ILMAISU - musiikin kuuntelu -- tanssiminen - omat sanat ja oma spontaani ilmaisu - rohkaiseminen puheeseen ja itseilmaisuun - satuilu - nukke- ja pöytäteatteri - roolileikit - saduttaminen: omat sadut ja tarinat KIELEN JA VUOROVAIKUTUKSEN TUKEMINEN 3-6 VUOTIAIDEN LASTEN RYHMÄSSÄ PUHE JA KUUNTELU - rohkeus puhumiseen - puheenvuoron odottaminen - hiljaisuuden kokeminen - keskittyminen satuihin ja toisten kuuntelemiseen - annettujen ohjeiden ymmärtäminen ja niiden mukaan toimiminen: yksin ja ryhmässä - kokonaisten lauseiden käyttäminen - sääntöleikit ja pelit - monipuolinen sana- ja käsitevarasto: keskustelut ja kirjallisuus - kuuntelu tiedonhankinnan välineenä ILMAISU - laulut, lorut ja runot - kerronta / kertominen: kuvat, esineet, ympäristö, tapahtumat ja omat kokemukset - mielikuvitustarinat - näytteleminen - ketjutarinat ja -sadut - tarinaan tai satuun lopun keksiminen - kielellä leikkiminen, lorut, riimittelyt LUKEMINEN - oman nimen kirjoittaminen - satujen kuunteleminen, kirjakieli, lukusuunta - kirjojen katseleminen, leikkilukeminen - kirjoitetun tekstin esilläolo: ympäristön sanoittaminen - kirjainmallit esillä - sanojen tavutus taputtamalla - äänteiden tunnistamista, sanojen alkuäänteiden kuuntelemista - kokonaisten lauseiden käyttäminen - sen ymmärtäminen, että puhe voidaan muuttaa kirjoitukseksi: lapsen tarinoiden, viestien kirjoittaminen - ympäristössä olevien logojen tunnistaminen, ”lukeminen” - sanoilla leikkiminen, puu-kuu-luu KIRJOITTAMINEN - leikkikirjoittaminen - käden motoriikan harjoituksia: saksien käyttö, piirtäminen - oman nimen kirjoittaminen - kirjoittamissuunta yhdistettynä esim. kuvalliseen ilmaisuun - mallikirjoittaminen, jäljentäminen - oikea kynäote, kirjainten muodot - suunnat 7.2 MATEMAATTINEN ORIENTAATIO Miten tuette matemaattista ajattelua? Miten vahvistatte arjen toiminnassa lapsen matemaattista ajattelua ja käsitteen muodostusta? Ohje Lahden varhaiskasvatussuunnitelmasta 1 VUOTIAAT 1-3 VUOTIAAT 3-6 VUOTIAAT -kehon osien nimeäminen: pukemis- ja vaipanvaihtotilanteet -lorut ja laulut -asioiden nimeäminen -erilaiset pelit -lorut, laulut, laululeikit. elefanttimarssi -kalenterihetki: montako lasta/aikuista jne. -syntymäpäivät -sormileikit -numeron ja lukumäärän yhdistäminen -kalenteri: päivämäärä -pelit :noppapelit, didaktiset pelit YHTEEN- JA VÄHENNYSLASKU -pukemistilanteet: yksi tossu, missä toinen = kaksi tossua -pelit: enemmänvähemmän, yhtä paljon -leikit: autojonot, palikkatornit -sormileikit -kauppaleikki -pelit: kortti- ja noppapelit -kalenteri -ruokailu: ota neljä lihapullaa KERTO- JA JAKOLASKU -leikit: lelujen ottamine, antaminen -pelit: nappuloiden ja korttien jakaminen -leikit: lelujen ja roolien jakaminen -vuorojen jako eri tilanteissa -liikuntaleikit: ryhmiin / joukkueisiin jakaminen -pelit ja leikit -pöydän kattaminen GEOMETRIA, TILA JA MITTAAMINEN -tunnustelu omalla keholla -helpot palapelit -pinoaminen -muotojen tunnistaminen -palapelit -rakentelu -jumppa: paikkaa ilmaisevat käsitteet -muotojen nimeäminen -piirtäminen ja askartelu -jumppa LUOKITTELU JA VERTAAMINEN -esineiden nimeäminen -vertailu: isompi, pienempi, ohuempi, paksumpi esim. pukeutumistilanteet -lelujen siivoaminen -laulut: iso kissa ja pieni kissa, astu jätin askelin -luokittelua ominaisuuksien perusteella. väri, muoto, koko jne. AIKA -päivärytmi -kalenteri, viikonpäivät -nuori – vanha uusi –vanha aamu-ilta -kalenteri, päivämäärä, vuodenajat, kuukaudet vuosi -käsitteet: eilen , tänään, huomenna LUKUKÄSITE 7.3 LUONNONTIETEELLINEN ORIENTAATIO Miten havainnoitte ja tutkitte luonnonilmiöitä? Miten syvennytte niihin kokeilemalla? Miten vahvistatte luonnonilmiöiden havainnointia ja tutkimista tavallisessa arjessa? Ohje Lahden varhaiskasvatussuunnitelmasta TAVOITTEET Luonnontieteellisessä orientaatiossa tärkeimmiksi toimintamuodoiksi nousevat : - havainnointi, tutkimus ja kokeilemalla oppiminen; ihmiset, eläimet ja kasvit eri vuodenaikoina Tavoitteena on - tutustua omaan lähiympäristöön - ikätasosta riippuen lähiympäristön laajentaminen suuremmaksi kokonaisuudeksi: lähiympäristö – koko maailma Toiminnan lähtökohtana on lapsen omaehtoinen oppiminen havainnoimalla, tutkimalla ja päättelemällä. IKÄRYHMÄT 0-1 vuotiaat: havainnointi ja tutkiminen tapahtuu konttaamalla, maistamalla, haistamalla, koskettelemalla ja kuuntelemalla, jossa aikuinen on läsnä 1-3 vuotiaat: mielenkiinnon herättäminen tapahtuu tarjoamalla mahdollisuuksia luonnon tutkimiseen havainnointiin Aikuisen rooli on tiedon välittäjä ja mahdollisuuksien tarjoaja 3-6 vuotiaat: havainnointi ja tutkiminen tapahtuu esim. jossakin tietyssä aikakehyksessä esim. vuodenaikojen vaihtelut TAVALLISESSA ARJESSA Luonnon tutkiminen ja havainnointi mukana joka päivä ,erilaisissa tilanteissa: - retkillä havainnoidaan luontoa - lajittelemalla roskia - säätilan havainnointi - pihaleikeissä - käyttämällä luonnonmateriaaleja - koko talon teemajuhlissa: luontopolut - leikissä ja teatterissa: elämykset - liikunnassa 7.4 KESTÄVÄ KEHITYS Miten innostatte ja autatte lasta havainnoimaan luontoa ja ympäristöä kestävän elämäntavan mukaan? Ohje Lahden varhaiskasvatussuunnitelmasta Aikuisen oma herkkyys kokea ympäristöä sekä innostava työtapa tarttuu lapsiin. Aikuinen auttaa lasta pysähtymään ja näkemään ympäristöä ja sen ilmiöitä. Hän antaa tilaa lasten omille havainnoille ja kiinnostuksen kohteille. Asioita ja ilmiöitä tutkitaan yhdessä. Lasta autetaan ja opetetaan tulemaan toimeen erilaisten ihmisten kanssa ja tutustumaan eri kulttuureihin. Millaisia tunnekokemuksia lapsi saa luonnosta ja ympäristöstä? Ohje Lahden varhaiskasvatussuunnitelmasta Humpulan päiväkoti sijaitsee Lahden keskustan tuntumassa pääkirjaston ja teatterin vieressä. Lahden keskusta, Mustankallion liikuntatila ja harjut ovat kävelymatkan päässä päiväkodista, samoin Joutjärven ranta. Lapsiryhmät tekevät retkiä ympäristöön viikoittain. Erilaisissa ympäristöissä liikkuessaan ja leikkiessään lapsi saa monenlaisia tunnekokemuksia. Jokaisessa lapsiryhmässä kiinnitetään tähän huomiota. Mitä arkipäivän kestäviä toimintatapoja opetatte lapsille? Ohje Lahden varhaiskasvatussuunnitelmasta Toisista ihmisistä huolehtiminen. Omista vaatteista ja tavaroista huolehtiminen. Opetetaan lapsia käsittelemään leluja rikkomatta sisällä ja ulkona. Päiväkodin pihasta pidetään huolta, ei sotketa, ei rikota. Tavaroiden kierrättäminen, luonto- ja jätemateriaalin käyttö askarteluissa ja leikeissä. Vihreän lipun periaatteisiin liittyen jätteet lajitellaan ja kiinnitetään huomiota veden merkitykseen ja kulutukseen sekä pohditaan käsitettä ”energia”. 7.5 ESTEETTINEN ORIENTAATIO Millaisia taidekokemuksia lapsi saa päiväkodissa? Miten oppimisympäristö tukee ja houkuttelee taiteen tekemiseen ja leikkiin? Ohje Lahden varhaiskasvatussuunnitelmasta KÄDENTAIDOT - erilaisiin tekniikoihin ja materiaaleihin tutustuminen kuvataide elämykset kuvitukset monipuolinen materiaali, myös lasten saatavilla teemat, esim. vuodenajat erilaisten materiaalien kokeilu aikuisten erityistaidot käyttöön MUSIIKKI - musiikin kuuntelu laulaminen soittaminen, soittimet musiikkiliikunta cd:t, laulu- ja musiikkituokiot konsertit / kirkko DRAAMA - teatteri nukketeatteri, nuket ja sermit juhlat lasten oma osallistuminen ja tuottaminen roolivaatteet esillä ja käytössä leikkiin hyvät mahdollisuudet. kotileikki, nukkekoti, käsinuket joulu-, kevät- ja pihajuhlat: lasten omat juhlat ja perhejuhlat roolileikki tarinoista tehdyt ohjatut esitykset pöytäteatteri laululeikit, esiintymisasut LÄHIYMPÄRISTÖ - päiväkodin ympäristö luonto taidekokemukset, näyttelyt konsertit, teatteri retket eri kohteisiin ja niihin tutustuminen ympäristö tehdään esteettiseksi lasten tuottama taide esille KIRJALLISUUS - sadut ja saduttaminen tunnetilojen käsittely erilaiset satutyylit omat kirjat kirjat lasten saatavilla unisadut ja satutuokiot LIIKUNTA - erilaiset liikuntalajit, satuliikunta, musiikkiliikunta tanssi monipuoliset liikuntavälineet ryhmissä puolapuut, pallot, jumppamatot monipuolinen ja virikkeellinen piha luistelu, hiihto, uinti, yleisurheilu, mäenlasku monipuoliset ulkoilumaastot henkilökunta kouluttautunut 7.6 USKONNOLLIS-KATSOMUKSELLINEN ORIENTAATIO Miten perehdytte uskonnollis-katsomuksellisiin aiheisiin ja tapoihin? Millaisia uskonnollis-katsomuksellisia kokemuksia tarjoatte lapsille? Miten otatte huomioon vanhempien tai holhoojan vakaumuksen? Ohje Lahden varhaiskasvatussuunnitelmasta Uskonto- ja katsomuskasvatuksessa lapset tutustuvat kristillisiin tapoihin ja juhlapyhiin kirkkovuoden kulun mukaan laulujen, kirjojen, draaman, juhlien ja askartelujen kautta, jotka ovat suomalaista kansanperinnettä. Tavoitteena on antaa lapselle elämyksiä ja kokemuksia sekä mahdollisuus hiljentymiseen, mietiskelyyn ja pohdintaan. Lapsen kysymyksiin vastataan luonnollisella tavalla, lasta kuunnellen, pohtien ja ihmetellen. Varhaiskasvatuksessa sisältö suunnitellaan sellaiseksi, että siihen voi osallistua mahdollisimman moni lapsi vakaumuksesta riippumatta. Eri katsomukseen kuuluvalle lapselle, joka ei osallistu seurakunnan järjestämiin kirkkohetkiin järjestetään muuta ennalta suunniteltua toimintaa. 7.7 EETTINEN ORIENTAATIO Millaiset arvot ja normit ohjaavat työtänne? Miten arvot ja normit näkyvät arjen tilanteissa? Ohje Lahden varhaiskasvatussuunnitelmasta Eettinen kasvatus tapahtuu arjen vuorovaikutuksessa oman ryhmän, päiväkodin, luonnon ja ympäristön kanssa. Jokapäiväiset tilanteet tuovat tarkasteluun ja pohdintaan asioita mm. oikeasta ja väärästä, hyvästä ja pahasta, totuudesta ja valheesta, tunteista jne. Asioita käsitellään keskustellen kahdestaan tai ryhmässä, lasten kokouksissa, kirjojen ja draaman avulla, ikätason mukaisesti. Tavoitteena on kasvattaa hyvän minäkuvan omaavia, itseään ja muita arvostavia lapsia ja jotka osaavat arjen hyvät käytöstavat (tervehtiminen, kiitos, anteeksi…) Henkilökuntaa ohjaavia arvoja ovat: Oikeudenmukaisuus - Hyvät käytöstavat kuuluvat kaikille - Perussäännöt ovat kaikille samat. - Samanarvoinen kohtelu. Rehellisyys - Toden puhuminen, vältetään asioiden liikaa tulkitsemista. Kunnioittaminen - Itsensä ja muiden kunnioittaminen - Äänenkäytön huomioiminen - lapsen ja perheiden kohtaaminen - fyysinen kontakti Yksilöllisyys - Henkilökohtainen huomioiminen, nimeltä tervehtiminen - Persoonallisuuden huomioiminen 7.8 HISTORIALLIS-YHTEISKUNNALLINEN ORIENTAATIO Miten rakennamme lasten kanssa kuvaa menneestä ajasta? Ohje Lahden varhaiskasvatussuunnitelma Lapsen oma historia: vauva-aika ja kasvu isoksi. Lapsille tehdään kasvunkansio. Lasten kanssa keskustellaan omasta perheestä, isovanhemmista ja havainnollistetaan esimerkiksi piirtämällä omakuva ja perhekuva. Entisajasta keskustellaan lasten kanssa ja tutustutaan menneeseen aikaan mm. kirjojen avulla (esim. Mauri Kunnaksen Koiramäen kirjat) sekä viettämällä isovanhempien päiviä ja järjestämällä vanhojen tavaroiden näytely jne. Aihetta käydään läpi musiikin, piirileikkien, laulujen, satujen ja lorujen kautta sekä lasten oman tekemisen kautta: kädentyöt, maalailut, asetelmat ja roolileikit. Perinteet ja perinnejuhlat: laskiainen, itsenäisyyspäivä, joulu, Kalevalan päivä. Retket mm. museoihin ja kotieläinpihaan. Miten tutustumme lasten kanssa lähiympäristön ja kotiseudun kohteisiin? Ohje Lahden varhaiskasvatussuunnitelma Hankimme tietoa lähiympäristöstä, asuinpaikka, kaupunki, Suomi. Apuna käytämme mm. karttoja, kirjallisuutta, retkiä ja kädentöitä. Retkiä teemme lähiympäristöön: Mustankallion mäet, Ristinkirkko, kirjasto, teatteri, tori, Sibeliustalo, satama, Marolan kotieläinpiha jne. 8. TUKEA TARVITSEVIEN LASTEN VARHAISKASVATUKSEN JÄRJESTÄMINEN Lapset voivat tarvita kasvussaan monenlaista tukea, toisilla tuen tarve ilmenee aivan pienenä toisilla kasvun myötä. Kun lapsen tuen tarve on havaitaan keskustellaan ensin vanhempien kanssa. Tehdään tai täydennetään varhaiskasvatussuunnitelma, johon kirjataan tuen tarve, tavoitteet ja menetelmät. Lapsen tarpeista johtuen ryhmän käyttämää pedagogiikkaa ja toimintatapoja muutetaan, se on yksilöllisempää ja suunnitellumpaa. Erityisopettaja on ryhmän aikuisten ja vanhempien käytettävissä. Varhaiskasvatuksen menetelmiä ovat lapsen havainnointi ja kirjaaminen, oppimisympäristön muokkaus, pienryhmätoiminta ja ohjattu leikki, arjen toiminta ja käytännöt suunnitellaan lapsen tarpeista lähteväksi. Arkea selkiytetään tarkoituksenmukaisilla säännöillä ja kuvien käytöllä. Ryhmän työntekijät sopivat yhteiset toimintatavat. Eri työntekijöiden välinen yhteistyö vahvistuu, esim. puhe- ja toimintaterapeutit ja päivähoidon psykologi. Yhteistyö neuvolan, terapeuttien ja psykologin kanssa on oleellista. Jos lapsen tuen tarve on suuri vanhemmat, ryhmän lastentarhanopettaja ja päivähoidon psykologi miettivät tarvetta jatkotutkimuksille. Kun ryhmässä on lapsi, joka saa erityistä hoitoa ja kasvatusta ryhmän lapsimäärää pienennetään, ryhmässä on avustaja tai lapsi on integroidussa erityisryhmässä. Lapselle tehdään Varhaiskasvatus ja - kuntoutussuunnitelma vanhempien ja erityistyöntekijöiden kanssa. 9. ERI KIELI- JA KULTTUURI RYHMIIN KUULUVIEN LASTEN VARHAISKASVATUKSEN JÄRJESTÄMINEN Varhaiskasvatuksessa korostetaan erilaisuuden hyväksymistä ja arvostamista sekä tasa-arvoista kohtelua riippumatta uskonnosta ja kuttuuritaustasta. Lapsen hoitosuhteen alusta alkaen keskustelemme avoimesti vanhempien kanssa, mikä auttaa yhteisten sääntöjen ja toimintatapojen sopimisessa. Keskusteluiden avulla päiväkodin henkilökunta saa tietoa lapsen kulttuurista, perheen tavoista, arvoista ja toiveista (esim. ruokailuun liittyvistä). Vastaavasti perheet saavat tietoa päiväkodin toimintaperiaatteista sekä suomalaiseen kulttuuriin liittyvistä tavoista ja päivähoidon tavoitteista. Kun teemme lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaa otamme huomioon lapsen kieli- ja kulttuuritaustan, suunnitelmaan lisätään liitteeksi Lapsen kaksikielisyyden suunnitelman. S2-opettaja (= suomi toisena kielenä) käy ryhmässä tarvittaessa. 10. YHTEISTYÖ KOTIEN KANSSA Päivittäinen kohtaaminen. Vanhemmat ja päiväkodin henkilökunta kohtaavat joka päivä. Se luo hyvän pohjan yhteistyölle. Keskusteluihin, joissa puhutaan lapsen asioista tai tehdään varhaiskasvatussuunnitelmaa, varataan aika erikseen. Lapsen oma varhaiskasvatussuunnitelma tehdään yhdessä vanhempien kanssa kun lapsi on ollut jonkin aikaa päiväkodissa, lapsi voi osallistua keskusteluun. Yhteistyön edellytyksenä on vanhempien ja henkilökunnan luottamus ja kunnioitus toisiinsa. Henkilökuntaa sitoo vaitiolovelvollisuus lapsen ja perheen asioista. Vanhempainiltoja järjestetään kaksi kertaa vuodessa tai tarpeen mukaan useammin. Vanhempainilloissa vanhemmat saavat tärkeää tietoa päivähoidosta ja tutustuvat muihin vanhempiin. Päiväkotimme kaikki vanhemmat kuuluvat vanhempaintoimikuntaan, joka järjestää erilaista toimintaa vanhemmille ja koko päiväkodille yhdessä henkilökunnan kanssa 11.YHTEISTYÖ MUIDEN TAHOJEN KANSSA Lapsen täyttäessä 4 vuotta, teemme yhteenvedon lapsesta päivähoidossa jonka vanhemmat vievät neuvolaan. Perheneuvolan ja lastensuojeluviranomaisten kanssa teemme yhteistyötä tarvittaessa. Tärkeitä yhteistyötahoja ovat toiset päiväkodit, kaupungin liikuntapalvelut, kaupungin kirjasto, kulttuurikeskus ja museot. Evankelisluterilaiset seurakunnat kutsuu päiväkoteja joulu- ja pääsiäiskirkkohetkiin ja urkukonsertteihin. Yhteistyötä koulujen kanssa tekevät pääosin esiopetusryhmien lastentarhanopettajat. 12. VARHAISKASVATUKSEN TUKIPALVELUT Tekninen ja ympäristötoimiala (Teky) Lahti Ateria Lahden Servio Lasten neuvolat Lastensuojelu 13. TURVALLISUUSSUUNNITELMA Löytyy erillisenä ja päivitetään vuosittain. 14. LAPSEN SUOJAAMINEN VÄKIVALLALTA, KIUSAAMISELTA JA HÄIRINNÄLTÄ Ympäristön turvallisuus vahvistaa lasten hyvää vuorovaikutusta. Päiväkodissa on ilmapiiri, jossa lapsi uskaltaa kertoa aikuisille jos jotain tapahtuu. Aikuisten työtapana on lasten havainnointi. Kiusaamis- ja ristiriitatilanteet erotetaan toisistaan ja tilanteisiin puututaan. Arjessa otetaan huomioon vuorovaikutustaitojen opettelu ja sosiaalistentaitojen tukeminen, minäkäsityksen ja itsetunnon vahvistaminen, syrjäytymisen ehkäiseminen sekä tapa- ja moraalikasvatus. Lasten kanssa opetellaan tunnetaitoja. Vanhempien kanssa tehdään yhteistyötä, heille kerrotaan vanhempainilloissa ja keskusteluissa Humpulan päiväkodin toimintatapa kiusaamistilanteissa . Toimintatapa kiusaamistilanteessa: Aikuisen avulla keskustellaan mistä kiusaamistilanne on saanut alkunsa, mitä todella on tapahtunut. Lapsen on hyvä ymmärtää, miltä toisesta tuntuu. Kiusaamistilanteista kerrotaan vanhemmille. Jos kiusaamistilanne jatkuu sitä voidaan käsitellä päiväkodin oppilashuoltoryhmässä. Kiusaamistilanteet kirjataan lapsen ryhmässä. Suunnitelmaa arvioidaan vuosittain ja päivitetään toimintakauden alussa tai tarvittaessa. Suunnitelmasta tiedotetaan vanhempia vanhempainilloissa ja keskusteluissa. 15. LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMAN TOTEUTTAMISEN PERIAATTEET Jokaiselle lapselle tehdään varhaiskasvatussuunnitelma toimintakauden tai hoitosuhteen alussa. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma tehdään yhdessä vanhempien kanssa ja sitä arvioidaan toimintakauden lopussa tai tarvittaessa aiemmin. Varhaiskasvatussuunnitelman sisällöstä osa koskee käytännöllisiä perushoidon tilanteita, osa lapsen myönteisen minäkuvan kehitystä, toimimista ryhmän jäsenenä, tiedonhalua ja oppimista. 16. OMAN TOIMINNAN ARVIOINTI JA KESKEISET KEHITTÄMISKOHTEET Meillä arvioidaan toimintaa varhaiskasvatuspalveluiden arviointia käyttäen joka toinen vuosi: 1. vanhemmille suunnatulla kyselyllä 2. oman toiminnan arvioinnilla. Lisäksi vielä Lahden kaupungin hyvinvointikyselyllä. Toiminnan kehittämiskohteita tulee esiin näillä kyselyillä.
© Copyright 2024