1 YLIOPPILASTUTKINTOYHTEISKUNTAOPIN KOE LAUTAKUNTA25.9.2015 Enintään 6 tehtävään saa vastata. Tehtävät arvostellaan pistein 0–6, paitsi muita vaativammat, +:lla merkityt jokeritehtävät, jotka arvostellaan pistein 0–9. Moniosaisissa, esimerkiksi a-, b- ja c-kohdan sisältävissä tehtävissä voidaan erikseen ilmoittaa eri alakohtien enimmäispistemäärät. 1. Miten hallitus (valtioneuvosto) muodostetaan Suomessa, ja minkälaisia hallitustyyppejä Suomessa on? 2. Suomessa on ehdotettu, että nuorille työntekijöille tulisi voida maksaa myös työehtosopimusten mukaisen vähimmäistason alittavaa palkkaa. Toisaalta ajatusta on myös moitittu. Pohdi näkökohtia ehdotuksen tueksi ja sitä vastaan. 3. Oheinen kuvio esittää suomalaisten kotitalouksien kulutusmenojen kehityksen vuosina 1975– 2013. Käyrät osoittavat, kuinka monta prosenttia kotitalouksien kulutusmenoista on kulutettu eri käyttötarkoituksiin (laskettuna käyvillä hinnoilla). a) Mitä keskeisiä muutoksia kulutusmenojen rakenteessa on tapahtunut vuosina 1975–2013? (2 p.) b) Mitkä tekijät ovat vaikuttaneet käyrien osoittamaan kehitykseen? (4 p.) Kotitalouksien kulutusmenot käyttötarkoituksen mukaan 1975–2013 35 % % kotitalouksien kulutusmenoista, käypiin hintoihin 30 Asuminen 25 Sarja1 20 Sarja2 Elintarvikkeet, juomat Sarja3 ja tupakka 15 KuljetusSarja4 ja tietoliikenne 10 Virkistys,Sarja5 kulttuuri ja koulutus Sarja6 5 Sisustus ja kodinhoito Terveys 0 Lähde: Findikaattori.fi/Tilastokeskus 2 4. Sosiologian professori Juho Saaren mukaan noin 800 000 henkilöä kärsii Suomessa väliaikaisesta köyhyydestä. Pitkään jatkuvasta köyhyydestä kärsii noin 100 000 henkilöä. Professori Saaren mukaan Suomi on taloudellis-yhteiskunnallisessa mielessä luokkayhteiskunta, jossa erot rikkaiden ja köyhien välillä ovat kasvaneet entisestään (YLE-uutiset 28.8.2014). a) Mitkä tekijät aiheuttavat köyhyyttä Suomessa? b) Mitä vaikutuksia köyhyydellä on suomalaisessa yhteiskunnassa, ja miten siihen on pyritty puuttumaan? 5. Mitä keskeisiä oikeuksia perustuslaki takaa Suomen kansalaiselle? 6. Maisa Lahtinen on saanut perinnöksi rahaa. Hän aikoo käyttää sen ostaakseen kesämökkipalstan ja rakennuttaakseen sinne mökin. Mitä tekijöitä Maisan tulee ottaa huomioon kaupanteossa, ja mitä asioita tontin kauppakirjassa täytyy käydä ilmi? 7. Minkälaisia ehtoja Euroopan unionin jäseneksi liittyvän valtion tulee täyttää? 8. Alla olevassa kuviossa on tietoja asukasta kohden lasketun bruttokansantuotteen (bkt) eroista Euroopan unionin jäsenmaissa vuonna 2012. Pohdi, mitkä eri tekijät selittävät kuviossa näkyviä eroja ja mitä vaikutuksia eroilla on eurooppalaisten elämään. 2012 BKT asukasta kohti Indeksi, jossa 28 EU-maan keskiarvo on 100 272 122 119 115 110 108 100 99 97 91 86 82 79 75 75 75 70 69 66 66 62 61 49 47 Luxemburg Itävalta Irlanti Alankomaat Ruotsi Tanska Saksa Belgia Suomi Yhdistynyt kuningaskunta Ranska EU-28 Italia Espanja Kypros Malta Slovenia Tšekki Portugali Slovakia Kreikka Liettua Viro Puola Unkari Latvia Kroatia Romania Bulgaria 131130 129 129 125 Lähde: Euroopan komissio 3 +9. Alla on neljä kannanottoa demokratian tilasta Suomessa. a) Vertaile alla olevien lainausten käsityksiä demokratiasta ja sen toteutumisen ongelmista Suomessa. (5 p.) b) Miten Suomen kansalaisten yhteiskunnallisia vaikutusmahdollisuuksia voitaisiin kehittää? Esittele perusteltu näkemyksesi asiasta. (4 p.) Suomi sijoittuu kansainvälisissä vertailuissa poikkeuksetta maailman kärkidemokratioiden joukkoon. Suomen valttina ovat vakaa poliittinen järjestelmä sekä avoin ja korruptoitumaton hallinto. Erityisesti viime vuosikymmenten aikana poliittisen järjestelmän parlamentaarisuutta on lisätty ja kansalaisten yhdenvertaisia osallistumismahdollisuuksia parannettu. Suomalaisen demokratian suurimpana haasteena voidaan pitää äänestysaktiivisuuden laskemista ja osallistumisen eriarvoistumista. Avoin ja yhdenmukainen osallistuminen. Valtioneuvoston demokratiapoliittinen selonteko. Oikeusministeriö 2014 Normaalisti hallitussa demokraattisessa valtiossa vaaleilla valitut poliitikot päättäisivät keskeisesti yhteiskunnan suunnasta ja tarvittavista muutoksista. Suomessa poliitikot eivät pysty kuuden puolueen hallituksessa ratkaisemaan, miten keskeisiä rakenneuudistuksia järjestellään, ja varsinainen työ määrätään valtiovarainministeriön virkamiesten tehtäväksi. Onko se demokratiaa, että Suomen jokaisen kansalaisen tulevaisuuteen keskeisesti vaikuttavista asioista ei keskustella ennen päätöksentekoa mitään? Aamulehden pääkirjoitus 26.11.2013 Suomessa demokratiaongelma näyttää rajoittuvan kansalaisten osallistumattomuuteen. Valtionhallinnon taholta yritetään keksiä markkinointikonsteja kansalaisten aktivoimiseksi. Demokratia-arviointeja jo pitkään tehnyt International Idea -järjestö on lähtenyt siitä, että maan kansalaiset ovat parhaat demokratian arvioijat. Kansalaisten aseman olisi kuitenkin muututtava arvioinnin kohteen asemasta arvioitsijoiksi. Professori Marja Keränen Politiikasta.fi-internetsivulla 7.5.2012 Jos aidon demokratian edellytetään tarkoittavan sitä, että jokainen osallistuu kaikkiin tahdonmuodostuksen prosesseihin ja päätöksiin, ei demokratia voi toteutua kuin korkeintaan kylissä tai pienissä kaupungeissa. – – Tässä katsannossa esimerkiksi Suomi on kooltaan aivan liian iso demokratiaksi. Professori Heikki Patomäki haastattelussa 29.8.2013 4 +10. Alla on tietoja Suomen tuotantorakenteesta sekä vertailuja Ruotsiin ja Saksaan. a) Miten Suomen tuotantorakenne on kehittynyt kuvion 1 mukaan? (2 p.) b) Vertaile Suomen ja Ruotsin yksityisten palvelujen kehitystä. (2 p.) c) Minkälaisia uhkia ja mahdollisuuksia Suomen talouselämän kehitykseen liittyy tulevai suudessa? (5 p.) Kuvio 1. Eri teollisuudenalojen vaikutukset kansantalouden kokonaistuotannon kasvuun Suomessa %-yksikköä Tehdasteollisuus yhteensä Elektroniikkateollisuus Metalliteollisuus (pl. elektroniikka) Muu tehdasteollisuus Metsäteollisuus Kuvio 2. Yksityisten palvelujen vaikutus kansantalouden kokonaistuotannon kasvuun %-yksikköä Ruotsi Suomi Saksa Taulukko 1. Yksityisten palvelujen vaikutus talouskasvuun, %-yksikköä Jakelupalvelut10 Liike-elämän palvelut Informaatio ja viestintä Rahoitus ja vakuutus Yksit. palvelut yhteensä Suomi 1998–2007 6,1 2,3 3,9 0,2 12,5 2008–2012 0,1 0,5 0,9 -0,1 1,3 1998–2012 6,2 2,8 4,8 0,1 13,8 Ruotsi 1998–2007 6,4 4,1 3,4 1,8 15,7 2008–2012 0,9 1,1 1,1 0,6 3,7 1998–2012 7,3 5,2 4,5 2,4 19,4 Jakelupalvelut kattavat kaupan, kuljetuksen, varastoinnin sekä majoitus- ja ravitsemistoiminnan. 10 Kuvioiden ja taulukon lähde: Bengt Holmström, Sixten Korkman ja Matti Pohjola: Suomen talouskriisin luonne ja kasvun edellytykset (2014)