Muuttuva kansalaisuus – demokratia globaalissa murroksessa (2017 teema)
Teeman keskiössä on muuttuva kansalaisuus globaalissa kehyksessä: Kansallisen ja
eurooppalaisen tason vuorovaikutuksen kautta muovautuvat kansalaisuuden
kokemukset, demokraattisen osallistumisen muutokset sekä hallinto- ja
politiikkarakenteisiin liittyvät kysymykset muokkaavat yhteiskuntaa joskus yllättävänkin
nopeasti. Teemassa rahoitettava tutkimus etsii vastauksia kysymyksiin demokratian ja
monitasoisen hallinnan välisen vuorovaikutuksen, väestörakenteen muutoksen ja
teknologisen kehityksen yhteiskunnallisten vaikutusten esille nostamiin haasteisiin.
Teemassa haetaan tutkimuksen avulla ratkaisuja myös yhteiskunnallisen
polarisoitumisen vähentämiseksi, julkisten palveluiden kehittämiseksi sekä
yhteiskunnallisen luottamuksen ja osallistumisen edistämiseksi. Usean eri tieteenalan
yhteistyön pohjalta ratkaisuja etsitään esimerkiksi vuorovaikutteisesta, pitkäjänteisestä
ja monenkeskisestä hallinnasta sekä uusista demokraattista osallistumista edistävistä
teknologisista, sosiaalisista ja muista innovaatioista.
Tausta
Kansallisvaltion asemaan ja toimintakykyyn vaikuttavat globalisaation monet ilmentymät. Valtion
toimintavapautta haastavat paitsi kansainväliset velvoitteet myös ylikansallisten yritysten ja
järjestöjen toiminta sekä markkinaehtoisuuden kasvu. Eurooppalainen integraatiokehitys tuo
mukanaan uudenlaisia poliittisen hallinnan ja vallankäytön tapoja, joiden toimivuutta tulisi
nopeasti muuttuvissa tilanteissa tarkastella myös ennakkoon. Monitasoisen hallinnan kehityskulku
on johtanut ainakin osittain vallan siirtymiseen kansalliselta tasolta sekä vertikaalisesti
kansainväliselle ja alueelliselle tasolle että horisontaalisesti ei-valtiollisille toimijoille. Samaan
aikaan globaalien haasteiden ratkaiseminen edellyttää nykyistä paremmin toimivaa ja
pitkäjänteistä monenkeskistä päätöksentekoa.
Eurooppalaisten hallintamallien kehitys nostaa esille tarpeen arvioida uudelleen, miten ja missä
ihmiset pystyvät jatkossa vaikuttamaan itseään koskeviin asioihin. Kansallisvaltion jaetumman
suvereniteetin ja siihen liittyvän hallinnan murroksella on kytkentä demokratian peruskiviin, kuten
yhteiskunnalliseen osallistumiseen sekä kansalaisuuteen ja sen kokemuksen muutoksiin.
Poliittisten perusoikeuksien käytössä on havaittavissa polarisaatiota. Esimerkiksi äänestäminen on
kytköksissä vahvasti äänioikeutetun sosioekonomiseen asemaan, terveyteen, etniseen taustaan ja
ikään. Eriytymistä on havaittu myös ikäryhmien mukaan. Siksi on tärkeää tutkia, mitä
väestörakenteen muutos merkitsee demokratian kannalta. Kokemus yhteiskunnallisesta
osallisuudesta ja yksilön vaikutusmahdollisuuksista itseään koskevaan päätöksentekoon
vaikuttavat myös demokratian toimintaedellytyksiin.
Demokratian käytännöille on ollut keskeistä kansallisen julkisen keskustelun olemassaolo, ja sitä
ovat perinteisesti kanavoineet ja välittäneet painetut ja sähköiset tiedotusvälineet. Tilannekuva ja
keskeiset kysymyksenasettelut muodostuivat pitkälti jaetun tietopohjan ja yhteisen keskustelun
kautta. Yhtenäiskulttuurin murtuminen sekä viestintävälineiden ja keskustelutilojen eriytyminen,
yksilöllistyminen ja yksityistyminen vaikuttavat vahvasti nykyiseen julkisen keskusteluun. Näillä
muutoksilla on merkittäviä vaikutuksia siihen, miten suomalaisessa yhteiskunnassa käsitellään
erimielisyyttä ja konflikteja samoin kuin suhtaudutaan moniarvoisuuteen ja monikulttuurisuuteen.
Ratkaisuhakuinen tutkimus
Teemassa tehtävä tutkimus valaisee poliittisen järjestelmän toimivuuden ja hyväksyttävyyden
(legitimiteetin) mahdollisia ongelmakohtia ja uudistamismahdollisuuksia. Tutkimus etsii vastauksia
tarpeeseen lähentää poliittisen järjestelmän instituutioita ja kansalaisia toisiinsa, vahvistaa
demokraattista osallistumista sekä luottamusta eri väestöryhmien välillä ja - suhteessa julkiseen
valtaan. Tietoa tarvitaan muuttuvan kansallisen ja eurooppalaisen tason kansalaisuuden sekä
pohjoismaisen mallin merkityksestä, että myös näiden välisestä keskinäisestä vuorovaikutuksesta.
Politiikantekoon kuuluvan nopeatahtisuuden ja globaaleiden haasteiden edellyttämän
pitkäjänteisen hallinnan muodostamaan ristiriidan ratkaisumalleja voidaan tunnistaa
monitieteisen ja -alaisen tutkimuksen avulla. Teemassa voidaan tutkia esimerkiksi kysymyksiä,
jotka liittyvät julkisen vallan hallinto- ja politiikkarakenteiden eri tasojen vuorovaikutukseen
(paikallinen, alueellinen, valtiollinen, eurooppalainen, globaali) sekä poliittisen ja hallinnollisen
ohjauksen rooleihin, työmarkkina-osapuolten ja edustuksellisen demokratian yhteensovittamiseen
sekä kansalaisuuteen ja sen kokemuksen muutoksiin. Tutkimuksen avulla esiin nousevat ratkaisut
mahdollistavat demokratian toiminnan turvaamisen myös odottamattomissa haasteissa.
Tutkimuksessa tarkastellaan myös muodollisen yhteiskunnallisen osallistumisen ja
organisoitumistapojen muutoksia (esim. yhdistysmuodon vähenevä vetovoima nuorempien
ikäluokkien keskuudessa).
Tutkimustietoa tarvitaan siitä, minkälaiset terveys- ja elinympäristökysymyksiin liittyvät
toimintakyvyt edistävät demokraattista osallistumista sekä kuinka hallintorakenteet ja -tasot
tukevat tai ehkäisevät demokratian toimivuutta. Tutkimuksella voidaan tuottaa ymmärrystä siitä
miten julkisia palveluja tulisi kehittää jotta ne paremmin vastaisivat muuttuvan kansalaisuuden
tarpeita ja tukisivat demokratian edellytyksiä. Esimerkkejä tästä voisi olla lainsäädännön
toimenpanon ja julkisten palvelujen vaikutukset eri ryhmien hyvinvointiin ja
ympäristöoikeudenmukaisuuden toteutumiseen. Tutkimuksen avulla voidaan myös vahvistaa
oikeusvaltioperiaatetta, sekä kehittää demokraattisen prosessin läpinäkyvyyttä ja siihen
osallistumista edistäviä teknologioita ja alustoja. Tähän liittyy läheisesti myös julkisen keskustelun
muuttuminen foorumeiden ja välineiden muutosten myötä.