Muuttuva kansalaisuus – demokratia globaalissa murroksessa
Muuttuva kansalaisuus – demokratia globaalissa murroksessa (2017 teema) Teeman keskiössä on muuttuva kansalaisuus globaalissa kehyksessä: Kansallisen ja eurooppalaisen tason vuorovaikutuksen kautta muovautuvat kansalaisuuden kokemukset, demokraattisen osallistumisen muutokset sekä hallinto- ja politiikkarakenteisiin liittyvät kysymykset muokkaavat yhteiskuntaa joskus yllättävänkin nopeasti. Teemassa rahoitettava tutkimus etsii vastauksia kysymyksiin demokratian ja monitasoisen hallinnan välisen vuorovaikutuksen, väestörakenteen muutoksen ja teknologisen kehityksen yhteiskunnallisten vaikutusten esille nostamiin haasteisiin. Teemassa haetaan tutkimuksen avulla ratkaisuja myös yhteiskunnallisen polarisoitumisen vähentämiseksi, julkisten palveluiden kehittämiseksi sekä yhteiskunnallisen luottamuksen ja osallistumisen edistämiseksi. Usean eri tieteenalan yhteistyön pohjalta ratkaisuja etsitään esimerkiksi vuorovaikutteisesta, pitkäjänteisestä ja monenkeskisestä hallinnasta sekä uusista demokraattista osallistumista edistävistä teknologisista, sosiaalisista ja muista innovaatioista. Tausta Kansallisvaltion asemaan ja toimintakykyyn vaikuttavat globalisaation monet ilmentymät. Valtion toimintavapautta haastavat paitsi kansainväliset velvoitteet myös ylikansallisten yritysten ja järjestöjen toiminta sekä markkinaehtoisuuden kasvu. Eurooppalainen integraatiokehitys tuo mukanaan uudenlaisia poliittisen hallinnan ja vallankäytön tapoja, joiden toimivuutta tulisi nopeasti muuttuvissa tilanteissa tarkastella myös ennakkoon. Monitasoisen hallinnan kehityskulku on johtanut ainakin osittain vallan siirtymiseen kansalliselta tasolta sekä vertikaalisesti kansainväliselle ja alueelliselle tasolle että horisontaalisesti ei-valtiollisille toimijoille. Samaan aikaan globaalien haasteiden ratkaiseminen edellyttää nykyistä paremmin toimivaa ja pitkäjänteistä monenkeskistä päätöksentekoa. Eurooppalaisten hallintamallien kehitys nostaa esille tarpeen arvioida uudelleen, miten ja missä ihmiset pystyvät jatkossa vaikuttamaan itseään koskeviin asioihin. Kansallisvaltion jaetumman suvereniteetin ja siihen liittyvän hallinnan murroksella on kytkentä demokratian peruskiviin, kuten yhteiskunnalliseen osallistumiseen sekä kansalaisuuteen ja sen kokemuksen muutoksiin. Poliittisten perusoikeuksien käytössä on havaittavissa polarisaatiota. Esimerkiksi äänestäminen on kytköksissä vahvasti äänioikeutetun sosioekonomiseen asemaan, terveyteen, etniseen taustaan ja ikään. Eriytymistä on havaittu myös ikäryhmien mukaan. Siksi on tärkeää tutkia, mitä väestörakenteen muutos merkitsee demokratian kannalta. Kokemus yhteiskunnallisesta osallisuudesta ja yksilön vaikutusmahdollisuuksista itseään koskevaan päätöksentekoon vaikuttavat myös demokratian toimintaedellytyksiin. Demokratian käytännöille on ollut keskeistä kansallisen julkisen keskustelun olemassaolo, ja sitä ovat perinteisesti kanavoineet ja välittäneet painetut ja sähköiset tiedotusvälineet. Tilannekuva ja keskeiset kysymyksenasettelut muodostuivat pitkälti jaetun tietopohjan ja yhteisen keskustelun kautta. Yhtenäiskulttuurin murtuminen sekä viestintävälineiden ja keskustelutilojen eriytyminen, yksilöllistyminen ja yksityistyminen vaikuttavat vahvasti nykyiseen julkisen keskusteluun. Näillä muutoksilla on merkittäviä vaikutuksia siihen, miten suomalaisessa yhteiskunnassa käsitellään erimielisyyttä ja konflikteja samoin kuin suhtaudutaan moniarvoisuuteen ja monikulttuurisuuteen. Ratkaisuhakuinen tutkimus Teemassa tehtävä tutkimus valaisee poliittisen järjestelmän toimivuuden ja hyväksyttävyyden (legitimiteetin) mahdollisia ongelmakohtia ja uudistamismahdollisuuksia. Tutkimus etsii vastauksia tarpeeseen lähentää poliittisen järjestelmän instituutioita ja kansalaisia toisiinsa, vahvistaa demokraattista osallistumista sekä luottamusta eri väestöryhmien välillä ja - suhteessa julkiseen valtaan. Tietoa tarvitaan muuttuvan kansallisen ja eurooppalaisen tason kansalaisuuden sekä pohjoismaisen mallin merkityksestä, että myös näiden välisestä keskinäisestä vuorovaikutuksesta. Politiikantekoon kuuluvan nopeatahtisuuden ja globaaleiden haasteiden edellyttämän pitkäjänteisen hallinnan muodostamaan ristiriidan ratkaisumalleja voidaan tunnistaa monitieteisen ja -alaisen tutkimuksen avulla. Teemassa voidaan tutkia esimerkiksi kysymyksiä, jotka liittyvät julkisen vallan hallinto- ja politiikkarakenteiden eri tasojen vuorovaikutukseen (paikallinen, alueellinen, valtiollinen, eurooppalainen, globaali) sekä poliittisen ja hallinnollisen ohjauksen rooleihin, työmarkkina-osapuolten ja edustuksellisen demokratian yhteensovittamiseen sekä kansalaisuuteen ja sen kokemuksen muutoksiin. Tutkimuksen avulla esiin nousevat ratkaisut mahdollistavat demokratian toiminnan turvaamisen myös odottamattomissa haasteissa. Tutkimuksessa tarkastellaan myös muodollisen yhteiskunnallisen osallistumisen ja organisoitumistapojen muutoksia (esim. yhdistysmuodon vähenevä vetovoima nuorempien ikäluokkien keskuudessa). Tutkimustietoa tarvitaan siitä, minkälaiset terveys- ja elinympäristökysymyksiin liittyvät toimintakyvyt edistävät demokraattista osallistumista sekä kuinka hallintorakenteet ja -tasot tukevat tai ehkäisevät demokratian toimivuutta. Tutkimuksella voidaan tuottaa ymmärrystä siitä miten julkisia palveluja tulisi kehittää jotta ne paremmin vastaisivat muuttuvan kansalaisuuden tarpeita ja tukisivat demokratian edellytyksiä. Esimerkkejä tästä voisi olla lainsäädännön toimenpanon ja julkisten palvelujen vaikutukset eri ryhmien hyvinvointiin ja ympäristöoikeudenmukaisuuden toteutumiseen. Tutkimuksen avulla voidaan myös vahvistaa oikeusvaltioperiaatetta, sekä kehittää demokraattisen prosessin läpinäkyvyyttä ja siihen osallistumista edistäviä teknologioita ja alustoja. Tähän liittyy läheisesti myös julkisen keskustelun muuttuminen foorumeiden ja välineiden muutosten myötä.
© Copyright 2024