Oliko ensimmäinen maailmansota toisen syy?
Ikäihmisten yliopisto, Espoo 23.9.2015 Sarja: Näkökulmia Euroopan politiikkaan Maailmansotien aika I – oliko ensimmäinen toisen syy? Seppo Hentilä Professori emeritus Helsingin yliopisto Ensimmäistä ja toista maailmansotaa käsitellään yhtenä kokonaisuutena Oliko kyse yhdestä ja samasta demokratian kriisistä 1914–1945? Eric J. Hobsbawm puhuu kirjassaan Äärimmäisyyksien aika ”31-vuotisesta maailmansodasta” ”Suuri sota” Kontrasti – la belle epoque (1870-luvulta vuoteen 1914) ”Valot sammuvat Euroopasta” – maailmanlopun tunnelmat (Sir Edward Gray) ”Lie Letzten Tage der Menschheit” (Karl Kraus) Vastakohtana uho: Pariisiin 14 päivässä! Berliinissä tavataan! Tämä sota on käytävä, jotta sodat loppuisivat ikiajoiksi maailmasta Yksi yhtenäinen kriisi 1914-1945? Hobswam: 28.7.1914 – 14.8.1945 Itävallan sodanjulistus Serbialle – Japanin ehdoton antautuminen Yhdysvalloille Ernst Nolte: ”Eurooppalainen sisällissota” (fasismin ja kommunismin välillä) Maailmansotien selityksenä Saksassa kehitetty Sonderweg-teoria Demokratian kriisi, länsimaisen elämänmuodon kriisi Mistä se johtui? – imperialismi, joka tarkoitti valloitetun alueen kaikkien aineellisten ja inhimillisten resurssien totaalista riistoa, anastamista omaan käyttöön Kapitalistinen suurteollisuus pääosin ”kansallista” (ks. seuraavan sivun kaaviota) Maailmansota Kaikki aiemmat sodat olivat olleet ”paikallisia”, syitä esim. oman voiman näyttö, vallanperimysasiat, uskonveljien puolustaminen, muu liittolaisuus Totaalinen sota – kansantaloudet taistelivat toisiaan vastaan kaikin irti otettavissa olevin resurssein Siviiliväestö jäi armeijoiden jalkoihin (aiemmin se kärsi vain siellä, missä joukot liikkuivat) Mukana kaikki suurvallat; joukkoja ympäri maailman; esim. Gallipolin taistelujen muisto Australiassa ja Uudessa-Seelannissa Joukkotuhoaseet I maailmansodassa konekivääri, sirpalekranaatti, lentokone Tärkein oli kuitenkin sukellusvene – sillä turvattiin kauppasaarto, jolla siviiliväestö näännytettiin nälkäkuoleman partaalle Kaasu – sitä käytettiin I ms:ssa mutta hyvin vähän toisessa (varsinaisissa sotatoimissa); kielletty Geneven sopimuksella 1925 Ilmapommitukset – vasta-ase tutka vasta 1930luvulla Atomipommi 1945- Erityisen katkeraksi muodostui länsirintaman asemasota (Verdun, Somme) Miljoonia nuoria miehiä kuoli; esimerkiksi joka neljäs Oxfordista ja Cambridgesta valmistunut alle 30vuotias kaatui Ranskalaisen 6. div. 87. rykmentin sotilaita Verdunin liejussa syksyllä 1916 Kokemukset (I maailmansodan jälkeen) Pettymys, kulttuuripessimismi ”Der Untergang des Abendlandes” (Oswald Spengler) – Länsimaiden perikato Hobsbawm: Frontsoldat – Adolf Hitler korpraali, joka sai rautaristin Toisaalta: ”Ei koskaan enää sotaa” – aseidenriisunta ja pasifismi, Pan-Eurooppa-liike Jälkiselvittelyt (I maailmansodan jälkeen) Voittajat piirtelivät keinotekoisia rajoja erityisesti itäisessä Keski-Euroopassa Väli-Eurooppa – uusia itsenäisiä maita Saksan ja Venäjän väliin – ns. cordon sanitaire Demokratian kannettu vesi ei kaivossa pysynyt Ääriliikkeiden nousu – fasismi ja kommunismi Kuinka monta demokratiaa oli Euroopassa vuonna 1938? Sotasyyllisyys – erityisesti Ranska oli Saksan kurittamisessa tinkimätön Saksalle langetetut sotakorvaukset olivat täysin kohtuuttomat Versailles’n häpeärauha Maailmansodan jälkeinen taloudellinen ja poliittinen kriisi – erityisesti 1930-luvun alun lama Kansainliitto – miksi se epäonnistui? Toisen maailmansodan syyt Syylliset selvillä? Saksa, Italia, Japani I maailmansota oli II maailmansodan keskeinen syy Hobsbawm: Hitlerin aivoituksista: Sota Puolaa vastaan ei kuulunut suunnitelmiin (miten niin?) Sotaa, jossa USA ja NL molemmat vastapuolella, tulisi välttää Bismarckin viisas opetus: kahden rintaman sota on Saksalle tuhoisa Hitlerin tavoitteena vain ja ainoastaan Neuvostoliiton tuhoaminen Kuka halusi sotaa vuonna 1939? Vain Adolf Hitler Länsivaltojen johtajat toivoivat loppuun asti, että Hitler tekisi ensin selvää Stalinista, mutta sota heikentäisi Saksaa niin, että se ei olisi enää voittamaton Stalin toivoi hartaasti, että Hitler kävisi ensin länsivaltojen kimppuun – Molotovin-Ribbentropin sopimus 23.8.1939 näytti jo vievän kehitystä siihen suuntaan Neuvostokommunismi – uusi haastaja Vallansiirto lokakuussa 1917 helppo – valtatyhjiössä Vallan pysyvyyteen eivät bolsevikit itsekään aluksi uskoneet ”Lokakuun Suuren Sosialistisen Vallankumouksen Suuri Lavastus” Miksi valta pysyi bolsevikkien käsissä: Hobwsbawin mukaan kolme pääsyytä: 1. Venäjän kommunistipuolue – ammattivallankumouksellisia – hyvin organisoitu 2. Rauhanpolitiikka 3. Maareformi
© Copyright 2024