PardiaNyt-lehdessä - Palkansaajajärjestö Pardia
PardiaNyt Palkansaajajärjestö Pardian jäsenlehti 1 | 2015 Niko Simola: Katse vaalikautta pidemmälle SIVU 14 Näkymätön näkyväksi SIVU 29 SUUNNITTELIJA TUNTEE TIENSÄ SIVU 10 TEEMANA nuoret aikuiset TUTUSTU HED-barometriin OTA sähköposti haltuun ++++++++++pardianyt_1_15.indd 1 6.3.2015 10.49 TÄSSÄ LEHDESSÄ P O L I I S I | V E R O S I H T E E R I | T Y Ö S U O J E L U TA R K A S TA J A | AT K -T U K I H E N K I L Ö | T Y Ö V O I M A N E U V O J A | T U L L I TA R K A S TA J A | S E M I N O L O G I | K AT S A S TA J A T O I M I T U S I N S I N Ö Ö R I | T I E T O T U R V A P Ä Ä L L I K K Ö | H Ä T Ä K E S K U S P Ä I V Y S T Ä J Ä | Y L I TA R K A S TA J A | L U O T S I | V A K U U T U S S I H T E E R I | T O I M I S T O S I H T E E R I Y L I K O N E M E S TA R I | K A R T O I T TA J A | A S I A K A S N E U V O J A | L A B O R AT O R I O M E S TA R I | T E K N I K K O K A P T E E N I | A L K O H O L I TA R K A S TA J A | A S I A N T U N T I J A . . . 16 Ensimmäinen Ilmianna hyvä palvelu -voittaja on valittu! Tapaat meitä usein, jopa päivittäin. Meillä ei ole supervoimia, mutta ansiostamme sinä saat nauttia hyvinvointiyhteiskunnan laadukkaista ja tasapuolisista palveluista sekä turvallisuudesta. Työskentelemme valtion virastoissa ja laitoksissa, liikelaitoksissa, yrityksissä, yliopistoissa ja Kelassa. Meitä, noin 60 000 arjen näkymätöntä sankaria, edustaa Palkansaajajärjestö Pardia. Tutustu meihin ja äänestä suosikkiasi www.arjensankarit.fi. ÄÄNESTÄ JA VOITA FINNKINON LAHJAKORTTI KAHDELLE TAI S-RYHMÄN 30 EURON LAHJAKORTTI. 29 Pardia_Arjen_sankarit_juliste_A3.indd 1 23.2.2015 12.19 Pääkirjoitus 3 Pardian mielestä 4 Päätoimittajalta 5 puheenaihe Sähköpostikaaos hallintaan 6 Eläkkeelle siirrytään myöhemmin 8 Puheenjohtajalta 9 14 Valtionhallinnon vahvuus moniosaajat 16 Pardian evästys hallitusohjelmaan 18 10 HED-barometrissa YT-neuvottelut12 Pardian tuo esiin arjen sankareita 29 Verottajan palveluille kiitosta 32 Työsuhde muutoksessa 34 työnkuva Ahvenanmaalla poliisi on poliisi 36 tulevaisuus nyt ! Uranvaihtaja nauttii muutoksesta22 Perustietoa nuorille työelämästä 24 työnkuva Tiesuunnittelija hallitsee projektit Päättäjille malttia suunnittelupöytään 32 Lakinurkkaus 38 Jäsenrekisteri tiedottaa 40 Kolumni 41 42 Etätyö avaa uusia mahdollisuuksia 26 Svensk resumé Nuorten aikuisten ääni 28 Pardian toimiston yhteystiedot 46 2 ++++++++++pardianyt_1_15.indd 2 6.3.2015 10.49 PÄÄKIRJOITUS PardiaNyt 11. vuosikerta Julkaisija Palkansaajajärjestö Pardia ry Ratamestarinkatu 11, 00520 Helsinki Päätoimittaja Riitta Nieminen 075 324 7507, 040 773 6591 [email protected] Osoitteenmuutokset Jäsenet Pardian / oman liiton jäsenrekisteriin s. 46 ja muut kuin jäsenet [email protected] Toimitussihteeri Marjo Pihlajaniemi Ulkoasu Mainostoimisto Hypno / Virve Kivelä Painopaikka Forssa Print 2015 Levikki 31.12.2014 49 384 / 49088 Toimituskunta Elisa Hyytiäinen Pentti Häkkinen Pekka Kolehmainen Mikko Niemi Sirpa Ripatti Jorma Tikkamäki Eija Tuutti Mikko Viertola Kirsi Vornanen Riitta Nieminen, päätoimittaja Marjo Pihlajaniemi, toimitussihteeri, päätoimittajan sij. Kannen kuva Sammeli Korhonen Ilmoitukset ja laskutus Pardia www.pardia.fi/pardianyt Riitta Nieminen, p. 075 324 7507 Marjo Pihlajaniemi, p. 075 324 7509 [email protected] Ilmestymisaikataulu 2015 4 numeroa vuodessa, ilmestymispäivät AineistopäiväIlmestyy Nro 1/201516.2. 19.3. 2/201513.4. 15.5. 3/201524.8. 24.9. 4/20159.11. 10.12. Aikakauslehtien liiton jäsenlehti. 441 612 Painotuote Saat sen, minkä rakennat Odotellessani lentoasemalla kyytiä kotiin, ohitseni käveli Rajavartiolaitoksen partio. Reilu kymmenen vuotta sitten päätin vaihtaa haalareiden väriä vihreästä siniseen. Tuolloin tekemäni päätös oli yksi elämäni isoimmista, koska siihen liittyi iso epävarmuus työllisyysnäkymistä poliisina ja ainakin kaksi asuinpaikan muuttoa. Teemme siviilielämässämme useita isoja päätöksiä: vaihdamme esimerkiksi työpaikkaa tai päädymme parisuhteessa YT-neuvotteluihin. Muutosta suunnitellessa ja sitä toteuttaessa, meillä on yleensä mielessä päämäärä ja ainakin jonkinlainen idea keinoista siihen pääsemiseksi. Saatamme tehdä varmuuden vuoksi varasuunnitelman, sen kuuluisan Plan B:n. Vaikuttamiseen työelämässä liittyy vahvasti samoja elementtejä kuin siviilissä. Kuitenkin harvemmin me yksittäiset työntekijät asetamme selkeitä tavoitteita asioiden viemiseksi haluamaamme suuntaan. Jos onkin tavoite, niin puuttuu toimintasuunnitelma ja usein myös usko tavoitteen toteutumiseen. Mielestäni meidän tulisi ottaa työelämässä tehokkaammin käyttöön samat työkalut kuin siviilielämässämme. Olen useasti todennut, että moni kokee työpaikan kahvion vaikuttamisen areenana, jossa tuodaan epäkohtia esille. Mutta samalla – ehkä ajattelematta – työpaikan yhteishenkeen puhalletaan negatiivisuutta. Kahvio toimii toki hyvänä ajatusriihenä, mutta asiat tulisi käydä läpi rakentavassa hengessä ja viedä määrätietoisesti sen jälkeen eteenpäin. Ajatus siitä, ettei työelämässämme tapahtuviin muutoksiin voida vaikuttaa, liittyy useimmiten tiedon puutteeseen. Vaikka elämme yhteiskunnassa, jossa tietoa on saatavilla paljon ja nopeasti, oikeiden kanavien löytäminen saattaa olla kuitenkin monelle hankalaa. On sanottu, että tieto lisää tuskaa, mutta mielestäni sen puute tuo epävarmuutta ja on monin kerroin pahempaa kuin varma tieto. Mielestäni päämäärä ja suunnittelu nousevat nykypäivän työelämässä jatkuvasti isompaan rooliin. Uskon, että meidän nuorten on helpompi sopeutua nykyiseen työelämän jatkuvaan muutokseen, koska olemme eläneet muutoksessa koko aikuisikämme. Mutta meidänkin tulee suunnitella työuraamme paremmin ja olla aktiivisesti vaikuttamassa. Saat sen, minkä rakennat. Jos et osallistu rakentamiseen, saat sen, mitä sinulle annetaan. Tämä vuosi on isojen muutosten aikaa. Tänä vuonna äänestämme muun muassa maamme eduskunnan kokoonpanosta. Äänestämällä olemme mukana vaikuttamassa yhteiskuntamme suuriin ääriviivoihin, jotka ohjaavat työ- ja siviilielämäämme ainakin seuraavat neljä vuotta. Asiat tulisi käydä läpi rakentavassa hengessä ja viedä määrätietoisesti sen jälkeen eteenpäin. Jarno Tervakoski Pardian PlusMiinus30-toimintaryhmän puheenjohtaja 3 ++++++++++pardianyt_1_15.indd 3 6.3.2015 10.49 PARDIAN MIELESTÄ Samapalkkaisuus kovan työn takana Samapalkkaisuus on sukupuolten tasa-arvon kannalta keskeinen tavoite. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää, että siihen sitoudutaan kolmikantaisesti myös jatkossa. Pardian mielestä on tärkeää, että kolmikantainen vuonna 2006 käynnistynyt samapalkkaisuusohjelma saa jatkoa. Tasa-arvoinen palkkaus on oikeudenmukaisen, laadukkaan ja tuottavan työelämän perusedellytys. Samapalkkaisuusohjelma pureutuu suomalaisen työelämän kipeään ongelmaan. Keskimääräinen naiselle maksettava säännöllisen työajan palkka on Suomessa 83,1 % miehen palkasta. Noin puolet sukupuolten palkka-erosta selittyy sillä, että naiset ja miehet työskentelevät eri aloilla ja eri tehtävissä. Kun tarkastellaan saman ikäluokan naisia ja miehiä, joilla on sama koulutustausta ja jotka toimivat samoilla toimialoilla ja tehtävissä, naisille maksettava palkka on noin 10 % miesten palkkaa pienempi. Samapalkkaisuusohjelman päätavoitteena on ollut kaventaa sukupuolten palkkaero viiteentoista prosenttiin vuoteen 2015 mennessä, mutta asetettua tavoitetta ei saavutettu. Ohjelma pyrkii sama palkka samasta tai samanarvoisesta työstä -periaatteen toteuttamiseen. Tavoitteeseen pyritään sopimuspolitiikalla, purkamalla työelämän ja ammattien sukupuolittumista, kehittämällä palkkausjärjestelmiä ja tukemalla naisten urakehitystä. Ohjelman tavoitteena on lisäksi muun muassa perusteettoman määräaikaistyön vähentyminen, sukupuolen mukaisen työnjaon lieventyminen, naisten urakehityksen vahvistuminen, tasa-arvosuunnittelun ja palkkakartoitusten määrän ja laadun parantuminen sekä isien perhevapaiden käytön lisääntyminen. Pardian mielestä samapalkkaisuus on sukupuolten tasaarvon kannalta keskeinen tavoite. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää, että siihen sitoudutaan kolmikantaisesti myös jatkossa. Tavoite on asetettava riittävän korkealle, esimerkiksi 10 %:iin vuoteen 2025 mennessä, jotta myös käytännön toimenpiteet olisivat tehokkaita. Ohjelmalla on jatkossakin pyrittävä monin eri keinoin vaikuttamaan sukupuolten välisen tasa-arvon edistämiseen paitsi palkkauksen ja palkkausjärjestelmien, myös muiden elementtien avulla. Työmarkkinaosapuolilla on mahdollisuus vaikuttaa konkreettisesti tavoitteen saavuttamiseen. Palkankorotusten suuntaaminen on keino, jota on aiemmin käytetty. Naisja matalapalkkaerät, vaikka pienetkin, edistävät tavoitteen saavuttamista. ■ Lukijapalautetta Edellisestä lehdestä tuli lukijapalautteita yhteensä 96 kappaletta. Eniten mainintoja sai eläkeratkaisusta tehty paketti ja erityisesti uudistusta aukaiseva Mikä muuttuu eläkkeissä 1.1.2017? Toiseksi suosituin juttu oli Kelan asiakaspalvelun uhkaavista tilanteista kertova Kela.Asiakas.Uhka. Lähes yhtä paljon ääniä sai Kansalaisneuvonnasta kertova Polku oikeaan osoitteeseen. Vuoden ensimmäinen lehti on perinteisesti nuorille aikuisille suunnattu. Palautteiden perusteella varmasti muitakin kiinnostavat artikkelit etätyöstä ja uran vaihtamisesta. Kummastakin löydät artikkelin lehden keskellä olevasta liitteestä. Muita toivottuja aiheita olivat • vinkkejä edulliseen työhyvinvointitoimintaan • työuran jatkaminen loppupäästä • erilaiset työaikamallit. Vuonna 2014 saimme palautteita yhteensä 413 kappaletta. Niissä nousi erityisesti esiin työssä jaksaminen sekä fyysisesti että henkisesti. Eläkeneuvotteluiden aikaan moni toivoi artikkelia, joissa olisi neuvoja tai kokemuksia erityisesti työelämän viimeisiä vuosia varten. Pardia nyt Twitterissä Voit seurata meitä myös Twitterissä. Pardia löytyy nimellä @PardiaRy. Sivuille jaetaan ja käydään keskusteluja Pardiaan ja työelämään liittyvistä aiheista. Toimistomme työntekijät jakavat sitä kautta myös tietoa ajankohtaisista asioista ja Pardian toiminnasta. Jäsenristeily 2016 Kymmenes Pardian jäsenristeily järjestetään 17.–18.4.2016. Merkitse ajankohta kalenteriisi. 4 ++++++++++pardianyt_1_15.indd 4 6.3.2015 10.49 PÄÄTOIMITTAJALTA Pardian toimistoorganisaatiossa muutoksia Vuodenvaihde toi muutoksia Pardian toimiston työnjakoon, kun uusi järjestöosasto aloitti toimintansa. Järjestöosastolla ovat jatkossa järjestöasioiden lisäksi muun muassa koulutusasiat, yhteiskuntavaikuttaminen ja tutkimus- ja tilastointi. Osastoa johtaa Pardian uusi järjestöpäällikkö Timo Nousiainen. Osastolle siirtyivät aiemman järjestö- ja koulutusosaston henkilöstön lisäksi lakkautetusta kehittämis- ja tulevaisuusyksiköstä kehittämisasiantuntija Anne Nordström ja edunvalvontaosastolta asiamies Tapio Rissanen, joka vastaa jatkossakin muun muassa tutkimustoiminnasta ja tilastoinnista. Henkilövaihdoksia STTK:ssa Katarina Murto valittiin tammikuussa STTK:n edunvalvonnasta vastaavaksi johtajaksi Minna Helteen siirtyessä valtakunnansovittelijaksi. Ulla Hyvönen on valittu vuoden alussa STTK:n alueasioista vastaavaksi asiantuntijaksi. Hänen tilalleen nuoriso- ja opiskelijatoiminnasta vastaavaksi asiantuntijaksi valittiin maaliskuun alusta Hanne Hesse. Faksi poistuu käytöstä Pardian toimiston faksi poistuu käytöstä. Pardian toimisto palvelee sähköpostitse [email protected] sekä [email protected] tai puhelimitse 075 324 7500. Löydät yhteystiedot lehden sivulta 46. Voit myös käyttää sähköistä lomaketta www.pardia.fi/palaute. Aurinkoista kevätpäivää L isääntyvä valo, auringon hipaisu poskipäissä ja lintujen laulu ovat aineksia hyvää päivään. Minulle varmoja kevään tunnistajia ovat nenä ja silmät, jotka vettä valuen jo puolessa välissä helmikuuta kertoivat jokakeväisen siitepölykauden alkaneen. Maaliskuussa voi jo todeta, että pääkaupunkiseudulla oli harmaa ja vähäluminen talvi. Läheiseni, jotka runsaslumisina talvina tuskailevat kotipihojensa lumitöitä, olivat tyytyväisiä. Selkää ei tänä talvena kolan varressa koeteltu. Toisaalta hiihtoa rakastavat ystäväni eivät ole voineet kerätä kilometrejä sivakoimalla, vaan ovat joutuneet vetämään jalkaansa lenkkitossut. Olen lohduttanut heitä sillä, että kevään varsinaisen lenkkeilykauden alku sujuu tällä kertaa jouhevammin kun kroppa on jo tottunut juoksuun. On hyvä juosta, sauvakävellä tai pyöräillä, kun ainakin Helsingissä katuhiekoituksen poisto aloitettiin heti maaliskuun alussa. Veronmaksaja kiittää kotikaupunkiaan tästä joustavasta töiden aikataulutuksesta. Palkansaajajärjestön viestinnässä kirjoitamme enimmäkseen korjausta kaipaavista työelämän epäkohdista. Liian harvoin kiitämme tai kehumme ainakaan julkisesti. Onko niin, että hyvä uutinen ei ole edes uutinen meille? Miksi myönteisiä uutisia näkyy lehdissä, järjestömme kotisivuilla tai sosiaalisen median kanavilla niin vähän? Hyvä työ ja palvelu ovat erinomaisia syitä palkita. Kyselemme tänä vuonna jäseniltämme vinkkejä työpaikoista, joissa he ovat saaneet hyvää palvelua. Vinkkejä toivotaan runsaasti. Kannattaa lukea lehden sivulta 32 ensimmäisestä palkitusta palvelusta. Olen tehnyt palkansaajajärjestöissä viestintää viitisentoista vuotta. Työpöydälläni oli helmikuussa ensimmäisen todella myönteinen uutinen työpaikan yhteistoimintaneuvottelujen päättymisestä. Maistraattien yhteistoimintaneuvotteluissa päädyttiin ratkaisuun, ettei ketään irtisanota, vaikka väkeä oli vähennettävä noin 75 henkilötyövuoden verran. Irtisanomisilta vältyttiin, koska maistraatit kantoivat yhdessä vastuun talouden tasapainottamisen vaatimista henkilöstövähennyksistä. Samanlaista aktiivista ja ennakoivaa otetta toivoisi löytyvän muiltakin sekä valtion että yksityisten alojen työpaikoilta, jotta parasta aikaa käytävissä yhteistoimintaneuvotteluissa irtisanomisilta vältyttäisiin. Liian harvoin kiitämme tai kehumme ainakaan julkisesti. Riitta Nieminen Twitter: @RiittaNieminen 5 ++++++++++pardianyt_1_15.indd 5 6.3.2015 10.49 PUHEENAIHE Apua, se tulvii yli! Sähköposti on työyhteisön korvaamaton viestintäväline, mutta väärin käytettynä viestikaaoksen lähde. teksti S ähköpostin etu ja ongelma on sen helppous: lähettäminen on niin vaivatonta ja nopeaa, ettei sen tarve, sisältö ja vastaanottajat ole aina loppuun asti mietittyjä. – Yleisimmät sähköpostimokat on helppo korjata. Ne liittyvät kiireeseen ja yhteisten sääntöjen puuttumiseen, työyhteisövalmentaja Päivi Suokas Kehityshypystä kertoo. Hän kouluttaa ja valmentaa työyhteisöjä muun muassa sisäisen viestinnän parantamiseen. – Sähköpostin ongelmat syntyvät usein siitä, että sitä käytetään huolimattomasti. Tietoturvaa ajatellen pahin moka on viestin lähettäminen niin, että häntänä roikkuu keskustelu jostain muusta henkilöstä tai tapahtumasta, tai jopa henkilöstä, jolle viesti on osoitettu. – Yllättävän moni käyttää vanhaa keskustelua pohjana, vaikka asia olisikin uusi. Vahingoilta välttyy kun käyttää uudessa asiassa aina uutta sähköpostipohjaa. – Viesti pitäisi myös aina lukea edes kerran ennen lähettämistä. Esimerkiksi puuttuva tai väärä päivämäärä poikii usean viestillisen verran lisäkysymyksiä ja korjausviestejä. Myös otsikkoon kannattaa kiinnittää huomiota: ”Lisätietoa maanantaina 9.3 olevaan palaveriin” kertoo enemmän ja auttaa hahmottamaan sähköpostivirtaa paremmin kuin otsikko ”Siitä maanantain palaverista”. Marjo Pihlajaniemi / Pardian tiedottaja kuvat Rodeo Oikea väline käyttöön Sähköposti on myös tehoton väline sellaisissa asioissa, joissa pitää sopia useista vaihtoehdoista kaksin tai isommalla porukalla tai asia vaatii paljon keskustelua. – Jokainen voi järkeillä, mitkä kysymykset ja asiat on helpompi hoitaa kävelemällä toisen työpisteelle. Sähköpostiin on myös liikaa hirttäydytty kiinni: tietotekniikka tarjoaa muitakin käteviä viestinvälitysmahdollisuuksia. Suokas mainitsee erilaiset pikakeskustelu eli chat-sovellukset, jotka mahdollistavat reaaliaikaisen keskustelun yhden tai useamman osallistujan kesken. Päivämäärästä sopiessa voi käyttää doodle-tyyppisiä ohjelmia, joissa jokainen käy merkitsemässä, mikä hänelle sopii ehdotetuista ajoista. – Isot tiedostot ja kaikkia koskevat tiedonannot sopivat paremmin sisäiseen verkkoon, intraan. Tämä tosin vaatii, että intra on järjestyksessä, ja joku huolehtii, ettei siitä tule vanhojen tietojen ja tiedostojen hautausmaa. Suokas ehdottaa, että tietoturvasta ja ohjelmistoista vastaavat henkilöt tekisivät kartoituksen, millaisia tarpeita ihmisillä on ja mitä sähköisiä apuvälineitä siihen on tarjolla. Tarkkana kohderyhmän kanssa Sähköpostivirtaa voi myös järkeistää sopimalla säännöt sisäisen postin lähettämiseen. Yrityksessä viesti lähetetään usein mieluummin liian usealle kuin liian harvalle. Tä- 6 ++++++++++pardianyt_1_15.indd 6 6.3.2015 10.49 PUHEENAIHE Sähköpostiin on myös liikaa hirttäydytty kiinni. män vuoksi viestin saa moni, jota se ei kosketa tai saajat eivät tiedä, vaatiko viesti heiltä toimenpiteitä. Jos vastaanottajia on useita, olisi hyvä sopia pelisäännöistä. Jos viesti sisältää jonkun toimenpiteen, pitäisi tarkentaa, ketä se koskettaa. Lähettäjän kannattaa myös kertoa, jos hän haluaa erikseen hyväksymiskuittauksen ja pitääkö kuittaus lähettää kaikille vai ainoastaan lähettäjälle. – Yrityksessä voidaan myös sopia yhdessä esimerkiksi siitä, pitääkö toimenpiteitä sisältävään viestiin kuitata ”ok” vai oletetaanko automaattisesti vastaanottajan saaneen ja lukeneen viestin. Suokas suositteleekin sähköpostietikettiä tai sisäistä viestintää vaikka kehityspäivän aiheeksi. Päivää voi vetää ulkopuolinen koulut- taja, ja sen aikana etsitään yhdessä työkaluja, joita työntekijät tarvitsevat ja jotka sopivat yrityksen ohjelmistoihin ja tietoturvaan. – Suurin osa yrityksen viestintätavoista on sopimusasioita. Edellä mainittujen lisäksi on hyvä myös sopia käytännön asioista, kuten miten poissaoloista ilmoitetaan, kuinka menetellään loman aikana tulleiden postien kanssa ja millaista allekirjoitusta käytetään. Ole aktiivinen siivooja Omaan sähköpostiliikenteeseen voi myös vaikuttaa. Kansioiden käyttäminen auttaa tiedon organisoinnissa. Esimerkiksi projektille voi tehdä oman kansion ja kaikki siihen liittyvä materiaali löytyy kätevästi samasta paikasta. Kehittyneissä sähköpostijärjestelmissä voi luoda erilaisia sääntöjä, jolloin kaikkea tietoa ei tarvitse siirrellä oikeisiin kansioihin omin käsin. Välillä kannattaa myös varata aikaa ja katsoa, keneltä kaikilta saa säännöllisesti postia. Tarvitsetko uutiskirjeitä, jotka poistat yleensä lukematta? – Jotkut, esimerkiksi harrastuksiin liittyvät postit, voi ohjata vapaa-ajalla käytössä olevaan sähköpostiin. Yhteistyökumppaneiden tarjouksia ja tiedonantoja kannattaa myös punnita: tarvitsenko niitä? Kuuluvatko ne edes nykyisiin työtehtäviini vai olisiko niistä enemmän ammatillista hyötyä jollekin kollegalleni? Uutiskirjeen lopussa on yleensä linkki, josta kirjeen voi perua tai ainakin osoite, johon voi ilmoittaa lopetuksesta tai kirjeen siirrosta. ■ Näin hallitset sähköpostikaaosta • Sopikaa työpaikalla, odotetaanko sisäisiin viesteihin kuittausta tai hyväksyntäviestiä. • Ottakaa käyttöön myös muita apuvälineitä kuten chat-tyylisiä sovelluksia. • Luo projekteille omat sähköpostikansiot, joissa tieto pysyy koossa. • Siivoa säännöllisesti sähköpostisi ja siirrä isot liitteet koneellesi. • Tarkista faktat, kuten päivämäärät ja liitteet, ennen lähettämistä. Näin et joudu lähettämään tarkennuksia ja korjauksia. • Peruuta ylimääräiset uutiskirjeet ja siirrä tarjoukset ja muut sellaiset joko toiseen osoitteeseen tai tee niille oma kansio. • Jos työnkuvasi vaihtuu, ilmoita yhteistyökumppaneille, kenelle he voivat jatkossa postittaa tiedotteensa. 7 ++++++++++pardianyt_1_15.indd 7 6.3.2015 10.49 Eläkkeelle siirtyminen myöhentyi selvästi Vuonna 2014 keskimääräinen eläkkeellesiirtymisikä oli työeläkejärjestelmässä 61,2 vuotta. E läkkeellesiirtymisikä nousi kolme kuukautta edellisvuodesta, mikä ylittää ennakkoarviot. Eläkkeelle siirtymisen myöhentymiseen vaikutti eniten työkyvyttömyyseläkkeiden määrän lasku. Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden määrä laski vuodesta 2013 kahdeksan prosenttia. Vuodesta 2008 se on laskenut neljänneksen. Vuonna 2014 määrä alitti ensimmäistä kertaa 2000-luvulla 20 000 henkeä. Vanhuuseläkkeelle siirtyi edellisen vuoden tapaan yli 50 000 henkilöä. Myös varhennetun vanhuuseläkkeen lakkauttaminen vaikutti eläkkeelle siirtymisen myöhentymiseen. Sitä ei myönnetä enää vuonna 1952 tai sen jälkeen syntyneille. Vuonna 2014 eläkkeellesiirtymisiän odote 25-vuotiaalle oli 61,2 vuotta ja 50-vuotiaalle 62,8 vuotta. Eläkkeellesiirtymisiän odote kuvaa keskimääräistä eläkkeellesiirtymisikää, jos eläkealkavuus ja kuolevuus säilyvät tarkasteluvuoden tasolla. Työeläkkeelle siirtyi 70 000 henkilöä Viime vuonna työeläkkeelle siirtyi noin 70 000 henkilöä, yli 3 000 henkilöä vähemmän kuin edellisenä vuonna. Myös osa-aikaeläkkeelle siirtyneiden määrä laski. Merkittävää on myös ikääntyneiden työllisyysasteen nousu. Reilussa vuosikymmenessä 55 vuotta täyttäneiden työllisyysaste on noussut 10 prosenttiyksikköä 60 prosentin tasolle. Työeläkeuudistus onnistuu tavoitteissaan Eläketurvakeskuksen laskelmien perusteella vuoden 2017 työeläkeuudistus pidentää työuria, myöhentää eläkkeellesiirtymistä ja kasvattaa keskieläkettä tulevilla ikäluokilla kaikilla koulutustasoilla. Samalla työeläkemaksujen nousupaine pienenee. Eläkeuudistuksen tärkein tavoite on myöhentää eläkkeelle siirtymistä. Eläketurvakeskus arvioi, että tässä myös onnistutaan. Sen laskelmien mukaan eläkkeellesiirtymisiän odote saavuttaa 62,4 vuoden tason 2020-luvun puolivälissä. Työurat pidentyvät uudistuksen vaikutuksesta kaikilla koulutustasoilla. Vaikutus on sitä suurempi, mitä myöhemmin syntyneistä on kyse. Korkeakoulutettujen työurat pitenevät hieman keskiasteen tutkinnon suorittaneita enemmän. ■ Lähde: etk.fi Eläkkeellesiirtymisiän odote • kuvaa keskimääräistä eläkkeellesiirtymisikää, jos eläkealkavuus ja kuolevuus säilyvät tarkasteluvuoden tasolla • on väestön ikärakenteesta riippumaton ja lasketaan samalla periaatteella kuin elinaikaa mittaava elinajanodote • mittaa eläkkeellesiirtymisiän kehitystä 25- ja 50-vuotiaille Eläkkeellesiirtymisiän odote 25- ja 50-vuotiaille Vuosi 25-vuotiaalle 50-vuotiaalle 2007 59,5 61,6 2008 59,4 61,4 2009 59,8 61,7 2010 60,4 62,3 2011 60,5 62,4 2012 60,9 62,7 2013 60,9 62,6 2014 61,2 62,8 8 ++++++++++pardianyt_1_15.indd 8 6.3.2015 10.49 PUHEENJOHTAJALTA Isojen linjausten vuosi T ämä vuosi tulee olemaan monelta osin hyvinkin merkittävä ja edellyttää ammattiyhdistysliikkeeltä tärkeitä päätöksiä. Työntekijöille ja heitä edustaville järjestöille kuluvan vuoden haasteista suurimpia ovat kevään eduskuntavaalit ja niitä seuraava hallitusohjelma, kesän palkkaneuvottelut sekä myös uuden keskusjärjestön perustamiseen liittyvät selvitystyöt. Eduskuntavaalit järjestetään huhtikuussa. Vaalit muokkaavat myös suomalaista työelämää ja työntekijöiden asemaa, onpa sitten mitä mieltä tahansa politiikasta, poliittisista puolueista tai vaalien lopputuloksista. Onkin tärkeää, että kaikki osallistuvat vaaleihin vähintään äänestämällä. Pardia on valmistellut omat vaaliteesinsä ja vienyt niitä eteenpäin tuleville päätöksentekijöille. Pardialla on käynnissä myös Arjen näkymättömät sankarit -kampanja, jonka tarkoituksena on korostaa jäsentemme työtä suomalaisen yhteiskunnan hyväksi. Lisätietoa kampanjasta löytyy tästä lehdestä, omilta sivuiltamme ja osoitteesta www.arjensankarit.fi. Kaikki mukaan osallistumaan! Vaalien alla julkisuudessa on käyty jälleen keskustelua julkisen sektorin palvelussuhteen ehdoista. Jo useampi taho on tarjonnut lääkkeeksi julkisen sektorin tuottavuuteen työajan pidennyksiä. Vartti lisää työaikaa tai lomien lyhentäminen kelpaisi monelle suoraviivaiseksi ratkaisuksi. Vaikka sitä ei ole suoraan sanottu, moni on tarkoittanut, että nämä työajan pidennykset tulisivat ilman kompensaatioita. Yhtä lailla sanomattakin on selvää, ettei meille käy tällaiset yksioikoiset ja yksipuoliset ratkaisut. Jäsentemme palvelussuhteiden ehdoista on sovittu kokonaisuutena virka- ja työehtosopimuksin. Näin niistä sovitaan jatkossakin. Ei voi olla niin, että jäsenemme esimerkiksi Elinkeinoelämän keskusliiton esittelemän mallin mukaan rahoittaisivat omilla työaikojensa pidentämisillä kaikkien työntekijöiden verojen alentamiset. Olisi tärkeää, että palkankorotuksista päästäisiin sopuun. Kesällä on tarkoitus neuvotella työllisyys- ja kasvusopimuksen viimeisen vuoden palkantarkistuksista. Neuvotteluista voi ennustaa vaikeita. Aiemmin talvella työmarkkinaosapuolten väliset neuvottelut niin sanottujen työelämän pelisääntöjen uudistamiseksi kaatuivat ennen kaikkea työnantajapuolen vaatimuksiin lakkosakkojen määrien korottamisesta moninkertaisiksi nykyisiin nähden. Osapuolten erilaisista tavoitteista huolimatta olisi tärkeää, että palkankorotuksista päästäisiin sopuun ja nykyinen sopimuskausi saataisiin vietyä loppuun asti. Nollakorotuksilla tähän ei päästä. U uden keskusjärjestön selvitystyö on lähtenyt käyntiin tämän vuoden aikana. Asiassa riittää paljonkin selvitettävää ja palaan aiheeseen myöhemmin tänä vuonna. Kirkkaana mielessä on kuitenkin pidettävä mahdollisen uudistuksen keskeisimmät tavoitteet – uudistaa ammattiyhdistysliikettä niin toimintatapojen kuin edunvalvonnan osalta, ja saada lisävoimaa työntekijöiden etujen ajamiseen. Tärkeitä tavoitteita, joita kohti on mentävä, tapahtuipa itse selvitystyössä mitä tahansa. Tehtävää ja vaikuttamisen paikkoja on siis paljon vuoden aikana. Ne avaavat meille myös mahdollisuuksia, kunhan hyödynnämme nämä vaikuttamisen paikkamme oikein. Yhdessä olemme vahvempia. Niko Simola Twitter: @simolaniko 9 ++++++++++pardianyt_1_15.indd 9 6.3.2015 10.49 TYÖNKUVA Teiden suunnittelussa kova kilpailu Tiesuunnittelija näkee maailman erilailla ja seuraa vapaa-ajallakin ympäristön tiehankkeita. teksti Anna-Kaisa Jansson / Pardian tiedottaja kuvat Sammeli Korhonen D Työntekijöille tulisi muistaa antaa enemmän hyvää palautetta, projektipäällikkö Matti Vuolamo sanoo. estian infrasuunnittelun projektipäällikkö Matti Vuolamolla on yli 30 vuoden työkokemus Destiassa. Hän tuli silloiseen Tie- ja Vesirakennuslaitos TVL:ään vuonna 1983 tiepuolen rakennusmestarin opinnoista ja on sillä tiellä edelleen. Nykyään hän on Turun toimiston infrasuunnittelussa vetämässä tie- ja katusuunnitelmaprojekteja sekä asiantuntijatehtävissä. Projekteja hänellä on tällä hetkellä samanaikaisesti käynnissä kaksitoista. Yleensä projektissa on noin kahdesta viiteen asiantuntijaa mukana, muun muassa suunnittelijoita. Mahdollisuuksien mukaan tekijät kootaan Destian omista osaajista, myös valtakunnallisesti eri toimistoista. – Vastaan hankkeesta taloudellisesti ja laadullisesti, vedän kokoukset ja huolehdin, että kaikki tekevät määrätyt tehtävät ajallaan. Olen tilaajien yhteyshenkilö ja vastuussa siitä, että hankkeesta tulee toteuttamiskelpoinen ja toimeksiannon mukainen. Lisäksi työnkuvaan kuuluu asiantuntijapalveluita, kuten yhteydenpito maanomistajiin. – Suurin asiantuntijatehtäväni on ollut Turku-Helsinki moottoritiehankkeessa osuudella Paimio-Lohja, jolloin työajasta noin 60 prosenttia meni hankkeeseen liittyviin tehtäviin. Asiakkaita hankitaan vapaallakin Viimeiset pari vuotta Destiassa on tehty merkittävät määrät asiakastyötä, jotta töitä riittäisi niin, ettei henkilöstöä tarvitsisi lomauttaa. Vuolamokin tekee asiakashankintaa kasvokkain jopa vapaa-ajallaan. Vuolamon toimenkuvaan kuuluu laatia myös suunnittelutarjouksia. Destia pärjää laadulla kovassa kilpailussa ja on tiesuunnittelussa kolmen suurimman toimijan joukossa. – Hinnat ovat painuneet nykyisessä kilpailussa ihan käsittämättömän alas ja töitä teh- 10 ++++++++++pardianyt_1_15.indd 10 6.3.2015 10.49 TYÖNKUVA Destia pärjää laadulla kovassa kilpailussa. dään jopa nollakatteella. Meidän talossa periaatteena on, ettemme lähde kannattamattomaan työhön. Luottamusmiehen tulee olla läsnä Vuolamo on toiminut kymmenisen vuotta myös Destian koko Suomen infrasuunnittelun lähes sadan ihmisen luottamusmiehenä. Hän samaistuu yt-neuvotteluissa välillä jopa liikaakin irtisanottavan tilanteeseen. – Vaikka nykyään monia palavereita pidetään videoneuvotteluina, irtisanomis- ja lomauttamisneuvottelut ovat työntekijälle sellainen tilanne, jossa kaikkien osapuolten tulee olla kasvokkain paikalla. Infrasuunnittelun henkilöstöön kohdistui viimeksi vuoden 2014 alkupuolella irtisanomisiin johtaneita yhteistoimintaneuvotteluita. Toukokuussa 2014 valtio myi koko Destian osakekannan sijoitusyhtiö Ahlström Capitalille. Uusi omistaja ei vaikuttanut Vuolamon mukaan Destian toimintakulttuuriin eikä työehtoihin. – Kauppa suomalaisen sijoitusyhtiön kanssa sekä lupaukset olla pilkkomatta yhtiötä ja kehittää nykyistä osaamista loivat rauhallista mielialaa henkilöstöön. Talvi hankaloittaa hankkeita Vuolamon pääasiallinen vastuualue on Varsinais-Suomi ja Satakunta. - Alueen erityispiirteitä ovat syvät pehmeikot, joissa maaston pohjavahvistukset ovat haastava tekijä suunnittelussa, Vuolamo kertoo. Asiakkaat ovat noin 80 prosenttisesti julkisia toimijoita, kuten ELY-keskus, Liikennevirasto, Turun kaupunki tai Kaarinan kaupunki. Myös yksityisiä asiakkaita on jonkin verran. Suuri muutos vuosien aikana on ollut suunnittelun siirtyminen tietomallipohjaiseksi. Tietokoneilla tehtävä työ on entistä nopeampaa ja kaikki samassa rekisterissä olevat pääsevät katsomaan samaa mallia omalta koneeltaan. Keskusteluakin voidaan käydä paljon tietokoneen videoyhteydellä. Vuolamon työantaja Destia on infra- ja rakennusalan palveluyritys, joka rakentaa, ylläpitää ja suunnittelee liikenneväyliä sekä liikenne- ja teollisuusympäristöjä. – Nuorilla suunnittelijoilla on sellaistakin teknistä uutta taitoa, jota minulla ei ole. Sen sijaan nykyisestä koulutuksesta puuttuu käytännön harjoittelu maastossa ja välillä joudun neuvomaan, ettei vesi virtaa ylämäkeen. Talvisin oman haasteen tuovat jää ja lumi. Silloin ei pystytä tekemään maastomalleja, joita tarvitaan suunnittelun lähtöaineistona. Muuten alalla ei ole varsinaisesti sesonkeja, eikä Vuolamo uskalla lyödä kesälomaakaan kovin aikaisin lukkoon. – Mikäli jossain tarjouskilpailussa pärjätään, aikataulut ovat yleensä sellaiset, että silloin omat lomat siirtyvät eteenpäin. Työ aina mielessä InTek • Infra-alan Toimihenkilöliitto InTek on Destian palveluksessa olevien toimihenkilöiden yhdistysten liitto. • InTekin jäsenmäärä on noin 300. Destiassa on noin 1 500 työntekijää. • Infra-alan Toimihenkilöliitto InTek on pardialaisen Tekniikan ja Tiedon Toimihenkilöt ry:n jäsenjärjestö. Vuolamo ei tunnu tarvitsevan taukoa työstään. Työpäivän päätteeksi päivä jatkuu monesti kotityöpöydän ääressä. Varsinaisen työnsä lisäksi Vuolamo on ollut viitisen vuotta päätoimittajana Tierakennusmestarilehdessä, jota julkaisee hänen jäsenliittonsa Infra-alan Toimihenkilöliitto InTek. – Nautin tästä työn ulkopuolella tehtävästä työstä. Siinä pääsee näkemään hankkeita muualtakin kuin omalta alueeltaan ja saa uusia tuttavuuksia. Lisäksi Vuolamo on pardialaisen Tekniikan ja Tiedon Toimihenkilöiden TTT:n jäsenjärjestön InTekin varapuheenjohtaja ja EteläSuomen johtokunnan jäsen. Lomalla Vuolamon auto kaartaa maanteillä omien tai kilpailijoiden hankkeiden kautta. – Tiepuolen suunnittelija näkee maailman erilailla. Neuvon nuoriakin pitämään silmät auki ja katsomaan vapaa-ajallakin hankkeita maastossa. Niistä oppii paljon. ■ 11 ++++++++++pardianyt_1_15.indd 11 6.3.2015 10.49 Aitoja neuvotteluja kaivataan Tuoreessa Pardian HED-barometrissä selvitettiin ensimmäistä kertaa luottamusmiesten, järjestöpuheenjohtajien ja työsuojeluvaltuutettujen osallistumista ja kokemuksia käydyistä YT-neuvotteluista. teksti Tapio Rissanen / Pardian asiamies kuva Shutterstock H enkilöstön vähentämiseen liittyvät yhteistoimintaneuvottelut ovat yleistyneet pardialaisten työpaikoilla. Vuonna 2014 valtion virastoissa ja laitoksissa neuvoteltiin yli 4 000 henkilötyövuoden vähennyksistä. Yliopistojen neuvotteluissa esitetty vähennystarve oli noin 500 ja muulla yksityisellä sektorilla noin 400 henkilötyövuotta. Lopulliset henkilöstön vähennysmäärät ovat tätä pienempiä, mutta tietoa niistä ei ole kattavasti. Valtiolla neuvottelut keskittyvät irtisanomisiin Pardialaisista henkilöstönedustajista eli HEDeistä neljännes osallistui henkilöstön vähentämiseen tähtääviin yhteistoimintaneuvotteluihin viime vuonna. Osallistuneiden osuus oli sama sekä valtiolla että yksityisellä sektorilla. Yhteistoimintaneuvotteluista 88 prosentissa käsiteltiin irtisanomisia, 29 prosentissa lomauttamisia ja 21 prosentissa osa-aikaistamisia. Käytyjen neuvottelujen sisällöt näyttivät kuitenkin eroavat selvästi valtio- ja yksityissektorilla. Valtiolla valtaosa (71 %) neuvotteluista keskittyi pelkästään irtisanomisiin. Yksityisen puolen neuvotteluissa käsiteltiin selvästi yleisemmin myös muita vaihtoehtoja, lomautuksia ja osa-aikaistamisia. Yksityisen sektorin neuvotteluista peräti viidenneksessä olivat kaikki nämä kolme henkilöstötyövuosien vähentämismuotoa käsittelyssä. Eroa selittää varmasti pitkälti eri sektoreiden erilaiset toimintaperiaatteet ja myös toimintakulttuuri. Yksityisellä puolella henkilöstön saneeraamiseen joudutaan muuttuvien suhdanteiden ja tuotantovaihteluiden takia. Valtiolla henkilöstön vähentämistarve syntyy valtiontalouden budjettileikkauksista ja virastojen ja laitosten sopeutuksesta leikkauksiin. Aitoja neuvotteluja kaivataan Osa HEDeistä katsoi, että he olivat pystyneet vaikuttamaan neuvotteluissa etenkin henkilöstön vähentämistarpeiden perusteiden käsittelyyn, vaihtoehtojen etsimiseen, vähentämisten lukumäärien pienentämiseen ja tiedottamiseen edustettavilleen. Yleisvaikutelmaksi henkilöstönedustajien vastauksista kuitenkin jää, että monet eivät kokeneet pystyneensä vaikuttamaan kovinkaan paljon neuvottelujen tulokseen. 12 ++++++++++pardianyt_1_15.indd 12 6.3.2015 10.49 Yhteistoiminta Usein myös vähentämismäärät vaikuttavat ennakkoon päätetyiltä. ”Olen yrittänyt saada työnantajan perustelemaan irtisanomisiaan ja noudattamaan protokollaa. Jos meneillään olevissa irtisanomisneuvotteluissa päädytään lomautuksiin, niin se on pieni voitto. Vaikkei sitäkään nyt voittona voi ehkä kokea.” Syyt heikkoihin vaikuttamismahdollisuuksiin löytyvät monesta asiasta. Työnantajat tuntuvat hakevan usein neuvotteluilla vain pysyviä säästöjä, mikä ei anna mahdollisuuksia esimerkiksi lomautuksille tai lomarahojen vapaiksi muuttamiselle. Usein myös vähentämismäärät vaikuttavat HEDeistä ennakkoon päätetyiltä ja niitä perustelevat laskelmat köykäisesti tehdyiltä. Yhteistoimintaneuvottelut tuntuvatkin jäävän käytännössä lakisääteisen neuvotteluajan käyttämiseksi henkilöstönedustajille tiedottamiseen ilman että asioista neuvoteltaisiin aidosti. ”Työantajaa kiinnosti vain pysyvien säästöjen aikaansaaminen nyt. Neuvotteluissa olisi syytä katsoa pidemmälle tulevaisuuteen. Neuvotteluja leimasi hyvinkin usein lyhytnäköisyys.” Valtionhallinnossa henkilöstön vähentämiseen tähtäävät yhteistoimintaneuvottelut ovat verraten uusi asia eikä kestävää toimintakulttuuria ole siihen vielä syntynyt. Lisäksi viime vuosina henkilöstön vähentämistä on tehty kiihtyvään tahtiin budjettileikkausten sanelemassa paineessa. Ei siis mikään ihme, että neuvottelujen laatu on jäänyt usein kehnoksi ja on päädytty laajempiin irtisanomisiin kuin välttämättä olisi tarpeen. ■ Työpaikkatasoisella yhteistoiminnalla tavoitellaan sekä yrityksen toiminnan että työolosuhteiden kehittämistä ja työnantajan ja henkilöstön välisen yhteistoiminnan samoin kuin henkilöstön keskinäisen yhteistoiminnan tehostamista. Keskeisenä keinona on työnantajan velvollisuus neuvotella ennen päätöksentekoa työntekijöiden kanssa niistä suunnitelmista, joilla on vaikutusta joko suoraan tai epäsuorasti henkilöstön asemaan ja jotka koskevat heidän työtään, työolojaan ja asemaansa yrityksessä. Yhteistoimintamenettelyn tavoitteena on hyödyntää henkilöstön osaamista ja luoda neuvotteluprosessi, joka vaikuttaa myönteisesti sekä työpaikan että sen henkilöstön kehittämiseen. Tutkimukset osoittavat, että tuottavan ja tehokkaan työn taustalla on hyvä luottamusympäristö. Suomessa työnantajan ja työntekijöiden välisen yhteistoiminnan organisaatio on sovitettu työpaikan linjaorganisaatioon ja työpaikoilla jo toimiviin neuvottelujärjestelmiin. Yhteistoimintalakia (334/2007) sovelletaan yrityksessä, jonka työsuhteessa olevien työntekijöiden määrä on säännöllisesti vähintään 20. Laki yhteistoiminnasta valtion virastoissa ja laitoksissa (1233/2013) tuli voimaan 1.1.2014. Uudistamisen taustalla oli yritysten yhteistoimintalain uudistus. Lähde: TEMin julkaisu Yhteistoimintalaki. HED-barometri Pardia teki joulu-tammikuussa vuotuisen HED-barometrikyselyn kuudennen kerran. Kyselyllä selvitetään luottamusmiesten, puheenjohtajien ja työsuojeluvaltuutettujen tarpeita, kokemuksia ja tavoitteita omassa luottamustehtävässään. Kyselyyn vastasi 396 henkilöstön edustajaa eli HEDiä. Heistä puolet oli miehiä ja puolet naisia. Hieman yli kaksi kolmesta vastaajasta oli luottamusmiehiä, työsuojeluvaltuutettuja oli 16 % ja puheenjohtajia 16 %. Vastaajista 71 % työskenteli valtionhallinnossa ja 29 % yksityisellä sektorilla. Barometri toteutettiin anonyyminä Webropol-kyselynä. Vuonna 2014 käydyt yhteistoimintaneuvottelut koskivat valtio yksityinen yhteensä pelkästään irtisanomisia 71 % 42 % 62 % pelkästään lomautuksia 3% 15 % 7% pelkästään osa-aikaistamisia 5% 4% 5% irtisanomisia ja lomautuksia 7% 15 % 10 % irtisanomisia ja osa-aikaistamisia 5% 4% 5% kaikkea kolmea 9% 19 % 12 % yhteensä 100 % 100 % 100 % 13 ++++++++++pardianyt_1_15.indd 13 6.3.2015 10.49 Valtionhallinnon muutokset tehtävä harkiten Pardia toivoo monen vaalikauden mittaista suunnittelua. teksti UP / Birgitta Suorsa kuva Studio Onni H yvin toimiva valtionhallinto tuottaa hyvinvointia koko muulle yhteiskunnalle, elinkeinoelämää myöten. – Hyvään hallintoon tarvitaan riittävät resurssit. Tämä pitäisi muistaa seuraavissa hallitusneuvotteluissa, huomauttaa Pardian puheenjohtaja Niko Simola. Uuden hallituksen ohjelma on huomattavasti ohuempi ja yleisluontoisempi kuin päättyneen hallituksen. Simola tietää, että hallitusohjelmaan on vaikea mahduttaa monia yksityiskohtaisia kysymyksiä. – Meille tärkeitä ovat infran parantaminen, puolustuksesta huolehtiminen, hyvä omistajapolitiikka ja veropolitiikka. Simola toivoo, että seuraava hallitus katsoisi yhtä vaalikautta pidemmälle. – Keskeistä olisi saada useamman vaalikauden kestävä näkemys siitä, millainen on hyvä valtionhallinto. Tähän tulisi saada parlamentaarinen yksituumaisuus eli kaikki eduskuntapuolueet mukaan. – Katsottaisiin, millaisia palveluja valtionhallinnon tulee tarjota, mitä se tekee ja millaisella organisaatiolla. Kun näkymä olisi selvä, siihen sitouduttaisiin. Näin vakautettaisiin valtionhallinnon kehittäminen. Simolan mukaan valtionhallinnon muutoksista on puuttunut pitkäjänteisyys, loogisuus ja suunnitelmallisuus. Kun virastoja ja laitoksia on laitettu yhteen, kustannukset ovatkin jopa nousseet. Lisäksi palkkaharmonisointiin ei ole varattu riittävästi rahaa. – Tämän pitäisi olla kunnossa, jos halutaan noudattaa hyvää henkilöstöpolitiikkaa. Se puolestaan takaa, että kansalaisille on tarjolla tasalaatuiset ja hyvät palvelut. Henkilöstö mukaan suunnitteluun Vuonna 2010 perustettiin nykymuotoiset Aluehallintoviranomaiset (AVI) ja Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset (ELY). Nyt viiden vuoden jälkeen ollaan jo pohtimassa niiden uudistamista kokonaisuudessaan. Tämä on vain yksi esimerkki tempoilusta. – Aluehallintovirastojen ja ELY-keskusten osalta pitääkin tehdä jotain, ihan määrärahojen takia. Mutta muuallakin valtionhallinnossa on tehty monia uudistuksia siten, että ne eivät kestä aikaa. Simola huomauttaa, että Pardian jäsenistö alkaa olla kypsä jatkuvaan muutostilaan. Tuottavuus ja tehokkuus kärsivät, kun väki väsyy tempoiluun. – Nyky-yhteiskunnassa kaikki muuttuu, mutta näköalan pitää olla hieman pidempi. Ei hallintoa kannata uudistaa neljän, viiden vuoden välein, koska tuloksia ei ehdi nähdä, Simola sanoo. Tuottavuushyödyt näkyvät vasta, kun uusi organisaatio pääsee toimimaan täydellä teholla. Kymmenen vuoden tähtäin olisi sopiva. Uudistusten suunnittelu tulisi tehdä maltilla ja henkilöstöä kuunnellen. Simolan mukaan hyvä esimerkki on ollut puolustusvoimauudistus. Irtisanomiset jäivät odotettua pienemmiksi, noin 2 000 työpaikan vähentäminen kutistui reiluun sataan irtisanottuun. – Henkilöstö pitää saada mukaan suunnitteluun jo työryhmätasolla. Ei riitä, että he tulevat vain kuulluiksi. Henkilöstöllä on intoa ja asiantuntemusta. Simola muistuttaa, että vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelmaan tuli yli 700 esitystä henkilöstöltä. Niistä osa on mennyt jatkokäsittelyyn. Valtiota ajateltava konsernina Valtiota tulisi Pardian mukaan verrata työnantajana konserniin. Työntekijöille pitäisi taata, että heille tarjotaan irtisanomistilanteissa työtä muualta konsernista. Simola huomauttaa, että periaatteessa muutosturva toimii hyvin, mutta aukot pitää paikata. – Irtisanoutumiskorvauksiin ja osallistumiseen muualle työllistyneen alkuvaiheen palkkakustannuksiin tarvitaan rahaa. Työttömäksi joutuneen virkamiehen palkkakustannuksista valtio säästää vain vajaan viidenneksen, kun työttömyyskulut, menetetyt verotulot ja vastaavat otetaan huomioon. – Konserniajattelua on tietysti vaikea noudattaa, koska työpaikat vähenevät joka puolella valtionhallintoa. Kuitenkin yrityksiltä toivotaan malttia ja yhteiskuntavastuuta. Vähintään samaan valtion pitäisi yltää itsekin, Simola sanoo. Henkilöstöpolitiikkaa voisi tehdä pidemmällä aikavälillä ja käyttää luonnolliset poistuvat hyväksi. 14 ++++++++++pardianyt_1_15.indd 14 6.3.2015 10.49 Meille tärkeitä ovat infran parantaminen, puolustuksesta huolehtiminen, hyvä omistajapolitiikka ja veropolitiikka. – Jos halutaan pitää kiinni hyvästä hallinnosta, sieltä ei ole varaa leikata enää yhtään. Euroopan tehokkaimman hallinnon tekevät ihmiset. Henkilöstön pitää tuntea itsensä tarpeelliseksi, Simola painottaa. Etätyön mahdollisuudet tulisi tutkia, sillä se säästäisi aikaa, toimitiloja ja ympäristöä. Myös joustavista työajoista voisi neuvotella, jos työtehtävä antaa myöten. – Asiantuntijatyö ei ole aikaan ja paikkaan sidottua. Lakisääteisten tehtävien ostaminen konsultointipalveluina on merkki siitä, että ulkoistamisessa on menty liian pitkälle. – Oma osaaminen näivettyy. Täytyy muistaa, että virkamiehet tekevät työtään virkavastuulla, ulkopuolisissa palveluissa vastaavaa vastuuta ei ole. Omistajaohjaukseen Simola toivoo linjakkuutta. Omistusta voisi Simolasta miettiä muutoinkin. – Pitäisi miettiä, onko meillä sellaisia aloja, joiden osaaminen ja pysyminen kotimaisissa käsissä olisi syytä varmistaa.■ Normienpurkuun tarvitaan järkeä – Nykyiset tehtävät eivät tule nykyistä pienemmällä väellä hoidettua, Simola painottaa ja kummeksuu puheita merkittävistä valtion viranhaltijoiden ja työntekijöiden vähentämisestä. Niiden myötä valtion rajoista, turvallisuudesta ja hallinnosta vastaisi pikkukaupungin kokoinen henkilöstö. Normienpurkutalkoot eivät Simolan mukaan välttämättä auta säästämään riittävästi, vaan jopa päinvastoin. Ikäraja tähtisadetikkupaketissa voi säästää kalliilta silmäleikkaukselta. – Pitää nähdä asioiden mittasuhteet ja niiden taloudelliset vaikutukset. Pitäisi katsoa isoja kokonaisuuksia, priorisoida tehtäviä. Virkavastuulla toimiva henkilö ei voi jättää tehtäviä hoitamatta sen takia, ettei valtiolla ole rahaa. Poliittisen päätöksentekijän pitää katsoa, mitä jätetään tekemättä. Simola huomauttaa, että jokaisella normilla on oma tarkoituksensa ja historiansa. Ne pitää arvioida tarkkaan. Vaarana osaamisen ulkoistaminen Seuraavan hallituksen Simola toivoo miettivän tarkasti valtion tehtävien ulkoistamista. – Ulkoistamisilla ei ole aina saatu niitä säästöjä, joita on haettu. Samalla on menetetty osaamista ja asiantuntemusta. Vaarana on, että valtio tulee riippuvaiseksi ulkopuolisesta osaamisesta. 15 ++++++++++pardianyt_1_15.indd 15 6.3.2015 10.49 Suomi on hallinnon Euroopan mestari Viime vuoden lopussa julkistetun EU:n raportin mukaan meikäläisen hallinnon tehokkuus on parantunut viimeisten viiden vuoden aikana ja on nyt Euroopan tehokkain. teksti UP / Mika Peltonen kuva Nina Kellokoski V altiotyönantajan työmarkkinajohtaja Juha Sarkio selittää menestystä sillä, että meillä valtion työntekijät ovat muihin eurooppalaisiin hallintoihin verrattuna moniosaajia. – Eurooppalaisissa kokouksissa ovat paikalla vain yhden asian haltijat. Seuraavaan kokoukseen tulevat seuraavat asiat ja ihmiset. Suomessa sama ihminen voi hoitaa useampia asioita, tyytyväinen Sarkio kertoo. – Suomen hallinnossa tehdään koko ajan tosi hyvin töitä, työmarkkinajohtaja kehuu ja viittaa valtiokonttorin henkilöstöselvitykseen. Sen mukaan väki on motivoitunutta, pitää työtään mielekkäänä ja viihtyy työssään. – Johtaminenkin on työntekijöiden mukaan parantunut koko ajan vuodesta 2000, jolloin kyselyt aloitettiin. Työn sisällössäkään ei koeta erityisiä ongelmia. Valtiokonttorin kysely kertoi kuitenkin myös ikävistä asioista: kokemus kiireestä ja työpaineet ei ole vähentynyt. – Onneksi ne eivät ole nousseetkaan. Vaikka kiireen tunteen työssä väitetään lisääntyneen, ei se ainakaan tässä kyselyssä näy, Sarkio sanoo. Työmarkkinajohtaja Juha Sarkio kiittelee työntekijöitään monipuolisiksi osaajiksi. 16 ++++++++++pardianyt_1_15.indd 16 6.3.2015 10.49 Juha Sarkio Onnellisten ihmisten valtio Suomi on varsinainen ihmemaa, joka tapaa voittaa kaikissa mittauksissa. Täällä asuu maailman osaavin ja onnellisin kansa, joka ei ole korruptiosta kuullutkaan. Ovatko nämä sijoitukset totta? – Kyllä ne sillä lailla totta ovat, että Suomi on hirveän hyvä maa kansalaisen olla ja elää ja tehdä töitä. Sarkio muistuttaa, että Suomi on myös turvallinen maa. – Eihän meillä totaaliseesti syrjäytyneitä, kadulla asuvia ihmisiä juuri näy. Euroopassa heitä on joka paikassa. Meillä yhteiskunta huolehtii kansalaisistaan, monen mielestä ehkä holhoaakin, Sarkio naurahtaa. Hän myöntää kuitenkin, ettei tilanne välttämättä maailman loistavin ole, jos ei ole töitä tai koulutusta. – Meillä yhteiskunta kantaa suuren osan esimerkiksi kouluttautumisen kustannuksista ja siksi opiskelu on täällä halpaa. Monessa muussa Länsi-Euroopan maassa koulutus maksaa satoja tuhansia euroja. Pullea valtio on laihtunut Sarkio ihmettelee syytteitä valtion ja julkisen sektorin paisumisesta. Hänen mukaansa väite ei pidä paikkaansa ainakaan lukujen perusteella. Sarkio epäilee, että syytteiden taustalla sattaa olla tarkoitushakuisuutta. – Meillä on pettänyt bruttokansantuotteen pohja. Siitä vedetyt suhdeluvut näyttävät siltä, että valtio ja muu julkinen sektori olisivat kasvaneet. 215 000 työntekijän valtio on itse asiassa laihtunut 78 000 työntekijän valtioksi. Kuntasektorin hienoinen kasvu johtuu Sarkion mukaan ikärakenteesta ja ikäihmisten tarvitsemien palveluiden lisäämisestä. Sarkion mukaan Suomen taloudessa ovat pettäneet lähinnä teollisuus ja vientialat. – Siltä puolelta on sulanut 15 prosenttia kansantuotteesta. Tästä syystä myös tämän kokoinen julkinen sektori on rahoituskriisissä. Ei työmme sisältö kuitenkaan kriisissä ole. Optimaalisista resursseista vaikea karsia Valtiolta on vähennetty henkilöstöä ja tullaan luultavasti vähentämään jatkossakin. Kuka työt jatkossa hoitaa? – Merkittävin osa lukumääräisistä vähennyksistä on tapahtunut yhtiöittämisten ja yksityistämisen kautta. Nykyisellä 78 000 työntekijällä olemme täystyöllisyystilanteessa, Sarkio kertoo. • Ennen nykyistä valtion työmarkkinajohtajan tehtäväänsä Juha Sarkio oli työskennellyt yli 30 vuotta seitsemässä eri tehtävässä ministeriöhallinnossa ja virastoissa. • Virkauransa hän aloitti puolustusvoimissa, minkä jälkeen työskenteli 16 vuotta erilaisissa työnantaja-, lainsäädäntö- ja kehittämistehtävissä puolustusministeriössä. • Myöhemmin Sarkio on työskentellyt yli 12 vuotta johtajana ja johtoryhmän jäsenenä Suomen Akatemiassa, Ulkopoliittisessa instituutissa sekä Tekesissä. • Lisäksi Sarkio on toiminut hallinto- ja rahoituskomiteoiden jäsenenä lukuisissa eurooppalaisissa organisaatioissa kuten CERN, ESA, ESF, and EUI. Asiantuntijana hän on osallistunut myös moniin julkisen hallinnon työryhmiin sekä kehittämishankkeisiin. Hänen mukaansa keskimääräinen työn rasitus ei valtion sektorilla ole ainakaan vielä räjähtänyt. – Yksittäisissä virastoissa ja tehtäväkokonaisuuksissa on ylityöllistettyjä ihmisiä, mutta tehtävät ja resurssimme ovat nyt aika optimaalisessa tilanteessa. Pärjäämme tällä juuri ja juuri. Ongelmia saattaa kuitenkin olla edessä, jos valtion pitää vielä laihduttaa talouden takia. – Tästä pitää käydä keskustelua poliittisella puolella. Siellä on tehtävä valinta, mitkä valtion tehtävät jäävät hoitamatta. Valtionhallintoa on Sarkion mukaan mahdollista sopeuttaa vaaditut kymmenen prosenttia eläkepoistumalla seuraavien kahdeksan vuoden aikana. – Silloin pitäisi sopeuttaa myös tehtävät. Sarkion mukaan valtiolla on taloudesta johtuvia uudistamistarpeita jatkossakin. Tämä vaatii sen miettimistä, mitä kaikkea kannattaa tehdä. – Jos työt, vastuut ja rahat ovat tasapainossa, uudistusprosessi voi toimia. Jos rahaa otetaan pois, jotakin pitää miettiä uudestaan. Ei tässä muuten pystytä sopeutumaan. Sarkio ei usko, että tarvittavat uudistukset pystyttäisiin hoitamaan vielä tulevalla hallituskaudella. Työntekijät pärjäävät muutoksessakin Sarkio on varma, että valtion työntekijät pärjäävät muutosten keskelläkin. – Henkilöstön työhyvinvointi-indeksi on kasvanut henkilöstöselvityksissä koko niiden tekemisen ajan. Sarkio kiittelee erityisesti työterveyshuollon varhaisen puuttumisen mallia. Valtion työterveyshuolto on siirtynyt sairauden hoidosta ennalta ehkäisevään työterveyshuoltoon. – Se näkyy sekä sairauslomien että työkyvyttömyyseläkkeiden vähenemisenä. Kyllä meillä on täällä usko, että ihmiset suhtautuvat positiivisesti ja pärjäävät. Pitää vain yrittää olla rapauttamatta tätä uskoa muutosprosesseissa. ■ 17 ++++++++++pardianyt_1_15.indd 17 6.3.2015 10.49 Pardia hallitusohjelmasta: Hallittua valtion palvelujen kehittämistä Yhteiskunta ja talouselämä tarvitsevat toimiakseen tehokasta ja vahvaa valtionhallintoa. toimittanut Riitta Nieminen / Pardian viestintäpäällikkö grafiikka P ardian mielestä valtion tulevaisuuden rooli ja tehtävät tulee määritellä selkeällä, ennakoitavalla ja parlamentaarisesti sitovalla tavalla pitkälle tulevaisuuteen. Viime vuosien määrärahaleikkausten vuoksi valtionhallinnon voimavarat ja tehtävät eivät enää kohtaa. Kun valtion voimavaroja on karsittu, tulee lainsäädäntöäkin muuttaa vastaamaan tehtyjä muutoksia. Kansallinen kilpailukyky syntyy investoinneista myös valtion palveluihin, kuten hyvään hallintoon, koulutukseen ja tutkimukseen. Veropohjan ja -kertymien tulee olla riittävät, jotta palveluita voidaan tuottaa ja niiden laatu turvata. Valtion tehtäviä ja voimavaroja määriteltäessä on otettava huomioon, että pelkkä yövartijavaltio ei tuota riittäviä valtion tarjoamia laadukkaita ja tasa-arvoisia palveluja. Viime vuosina palveluiden ja rakenteiden kehittämisen tyypillinen aikajänne on ollut enintään hallituskauden mittainen, jos sitäkään. Se on näkynyt tempoilevana politiikkana muun muassa alueellistamisessa, hallinnon kehittämisessä ja uusien virastojen perustamisissa. Faktat kuntoon Valtion työmarkkinalaitos rää tietoa. Julkisen sektorin kokoa arvioitaessa on tarkoituksenmukaisinta tarkastella julkisen talouden arvonlisäyksen osuutta koko kansantalouden arvonlisäyksestä eli bruttokansantuotteesta. Julkisen sektorin arvonlisäys vuonna 2012 oli 20 prosenttia ja yksityisen sektorin 80 prosenttia. Julkisen sektorin koko on siis 20 prosenttia bruttokansantuotteesta, ei lähes 60 prosenttia – kuten nyt monessa yhteydessä väitetään. Palvelujen hinta Valtion palvelut eivät ole neljännesvuosisadassa vähentyneet puoleen, vaikka henkilöstömäärä on enemmän kuin puolittunut. Liikelaitostuminen, yhtiöittäminen, joidenkin tehtävien siirto kunnille, tietotekniikan kehitys ja tuottavuuden paraneminen selittävät osaksi kehitystä. Viime aikoina valtion tehtäviä on ulkoistettu yhä enemmän yksityisille yrityksille ja erilaisille konsulteille. Ulkoistamiset yleistyivät valtionhallinnossa etenkin vuonna 2003 aloitetun tuottavuusohjelman myötä. Ohjelmaan sisältyi vuodesta 2005 lähtien selkeä tavoite vähentää valtion henkilöstöä tuottavuuden parantamiseksi, ja yhdeksi käytetyimmistä toimenpiteistä tuli ulkoistaminen. Ulkoistamisen seurauksena valtion henkilöstökulut vähenivät 216 miljoonalla eurolla vuosina 2006–2010, mutta samalla ulkopuolisia palveluja jouduttiin ostamaan lisää yli 500 miljoonalla eurolla. Ulkoistaminen on tullut monella hallinnonalalla kalliimmaksi kuin itse tuotetut palvelut. Tehdyt ratkaisut ovat johtaneet valtion- Määrärahaleikkausten vuoksi valtion hallinnon voimavarat ja tehtävät eivät enää kohtaa. Julkisuudessa elää vahva harhaluulo, että valtiosektori on iso ja sen työntekijät ovat talouskehityksen esteenä. Valtiolta on kadonnut viimeisen kahden vuosikymmenen aikana yli 100 000 työpaikkaa. Jäljellä on noin 78 000, ja määrä vähenee edelleen. Valtion työntekijöiden osuus kokonaistyövoimasta on vain kolme prosenttia ja julkisen sektorin työvoimasta noin 15 prosenttia. Kun puhutaan julkisesta sektorista, liikkeellä on myös paljon vää- 18 ++++++++++pardianyt_1_15.indd 18 6.3.2015 10.49 TÖ PUOLIJAKAUMA TYÖVOIMAKUSTANNUSTEN OSUUS VALTION MENOISTA JA BRUTTOKANSANTUOTTEESTA tehtävien vaativuus ja monipuolisuus, 2014 2000–2014, % Valtionheikentymiseen.BKT:stä hallinnon kokonaistuottavuuden Valtion virastojen menoista 51,4 % ja laitosten tuottavuuskehitys heikkeni vuonna 11,4 2012 edellisvuoteen 3,2 2000 verrattuna. Veronmaksajien rahoilla saatiin vähemmän ja maksettiin enemmän. Työn tuottavuus nousi 1,1 prosenttia, mutta kokonaistuottavuus heikkeni 2,5 prosenttia vuodesta 2011. (Tilastokeskuk2,4 sen Valtion tuottavuustilasto 2010 11.10.2013.) 9 Pardian mielestä valtionhallinnossa tulisikin arvioida ulkoistamisen ja konsultoinnin todelliset taloudelliset ja toiminnalliset seuraukset, ja ryhtyä niiden perusteella valmistelemaan ohjelmaa, jol2014 2,3 8,7 la valtionhallinnon osaaminen säilyy valtiolla ja valtion palvelujen taso voidaan ylläpitää. Ylempi korkeakouluaste/ tutkijakoulutus 31,9 % Suomessa on monet asiat edelleen hyvin: olemme kärkipäässä esimerkiksi kilpailua, osaamista ja onnellisuutta vertailevissa kansainvälisissä tutkimuksissa. Olemme vähiten korruptoituneita maailman maita. Nämä ovat seurausta Euroopan tehokkaimmasta Alin korkea-aste ja hallinnosta, jota henkilöstö osaamisellaan ja työpanoksellaan tuottavat. Pidetään siialempi korkeakouluaste tä yhdessä kiinni. ■ 36,2 % 48,6 % Laadukkuus ja tasapuolisuus TYÖVOIMAKUSTANNUKSET Valtion palvelujen VALTION tulee ollaMENOISTA laadukkaita ja alueellisesti kattavia sekä 2010–2014, euro kansalaisten, yritysten jamrd. yhteisöjen saavutettavissa. Koska palvelut ovat keskittyneet yhä enemmän maakuntakeskuksiin, keskuksi2010eivät enää4,5 / 49,9valtionhallinnon palveluja. en ulkopuolella asuvat tavoita Esimerkiksi poliisin, verottajan ja Kelan palvelut saattavat haja-asu2012satojen kilometrien 4,6 / 53,4 päässä. Valtion palvelujen tusalueilla olla useiden alasajo on lopettava. Palvelujen saatavuuden jatkuva tosiasiallinen hei3,2 % Työllisistä 3,7 % Palkansaajista kentäminen rikkoo2014 yhdenvertaisuuden periaatetta. Valmisteilla ole4,7 / 54,1 15,5 % Julkisesta sektorista vat kuntien ja valtion tiettyjen virastojen yhteiset joitakin palveluja tarjoavat käyntiasiakaspalvelupisteet johtavat pahimmillaan nykyisten palvelujen entistä jyrkempään heikentymiseen. 1) USPOISSAOLOT ElinkeinoelämänHENKILÖSTÖN SAMAPALKKAISUUS valtuuskunta EVAn arvo- ja asennetutkimukses4, työpäivää/htv Marraskuu 2014, % ta vuodelta 2014 käy ilmi, että kolme neljästä suomalaisesta (76 %) on sitä mieltä, että vaikka hyvän sosiaaliturvan ja muiden julkisten palvelujen ylläpitäminen maksaa paljon, suomalainen hyvinvointi,7 98,1 % 10 9,3 valtio on aina hintansa arvoinen. 010 KOULUTUS 2014 8,9 Henkilöstön palkkaus ja muutosturva 2012 Pardia edellyttää, että valtionhallinnon uudistamishankkeisiin on 8 varattava riittävästi aikaa ja henkilöstön tulee olla suunnittelussa 2014 Palkkausjärjestelmien 1) Naisten ansiot miesten ansioista ja henkilöstön palkkaukmukana. rahoitus samassa tai samanarvoisessa työssä sen harmonisointi on turvattava valtionhallinnon organisaatioiden samalla työnantajalla uudelleenjärjestelyissä. Valtioneuvoston periaatepäätös muutosturvasta on laadittu organisaatiomuutoksia ja alueellistamista silmällä pitäen. Tukitoimien keinovalikoimaa tulee käyttää täysimääräisesti kaikissa muutostilanteissa. Tätä varten tulee perustaa uusi hallinnonalojen yhteinen budjettimomentti tai erillinen rahasto. Tulevan hallituksen on käynnistettävä viipymättä työ muutosturvamääräysten korjaamiseksi. Pidetään kiinni hyvästä Suomalaisessa työelämässä on tehty viime vuosina enemmän organisaatiomuutoksia kuin missään muualla Euroopassa ja aktiivisin muutosten toteuttaja on ollut valtionhallinto. Ennen kuin tehdään päätöksiä uusista säästötalkoista, on hyvä muistaa, että toimiva valtionhallinto, turvallisuus ja oikeusjärjestelmä sekä valtion tuottama perusinfra mahdollistavat myös yritysten toiminnan ja investointien tekemisen. Lähde: Hallittuun palvelujen kehittämiseen – Palkansaajajärjestö Pardian puheenvuoro vuoden 2015 eduskuntavaaleihin jaKeskiaste hallitusohjelmakeskusteluun 27,0 % Tutustu julkaisuun osoitteessa www.pardia.fi/eduskuntavaalit2015 Valtion henkilöstö Perusaste 2,5 % Tuntematon 2,4 % VALTION HENKILÖSTÖ VIRASTOTYYPIN MUKAAN 2014, % 1,0 Kulttuuripalvelut, 782 1,1 Kiinteistönhoito- ja rakennuspalvelut, 893 1,8 2,0 Opetus- ja koulutuspalvelut 1 452 Liikenne- ja viestintäpalvelut 1 473 Sosiaali-, työnvälitys- ja terveyspalvelut, 1 549 2,8 Hallinto-, rekisteri- ja ICT-palvelut, 2 185 7,2 Ministeriötason toiminta 5 663 7,6 Valtiovarainhoito sekä vakuutus- ja rahoituspalvelut, 5 949 1,9 7,7 10,3 Muut 3 392 Rikosseuraamuslaitos 2 708 Rajavartiolaitos 2 767 Poliisitoimi 10 151 Puolustusvoimat 12 938 Turvallisuustoiminta, 31 916 40,5 % Oikeustoimi 6 097 Tutkimustoiminta 8 140 VALTIONHENKILÖSTÖ HENKILÖSTÖ VALTION 16,1 Elinkeinotoiminnan palvelut, 12 668 HENKILÖSTÖMÄÄRÄ HENKILÖSTÖMÄÄRÄ 31.12.2014. SUKUPUOLIJAKAUMA SUKUPUOLIJAKAUMA 2000–2014 2000–2014 2000–2014, % % 2000–2014, ValtionValtion menoista menoista 51,4 51,4%% 2000 2000//123 123721 721henkilöä henkilöä 2010 2010//8686383 383henkilöä henkilöä 20002000 11 20102010 9 48,6 48,6%% 20142014 8 2014 2014//7878767 767henkilöä henkilöä HENKILÖSTÖN OSUUS HENKILÖSTÖN OSUUS palkansaajista, palkansaajista, työvoimasta ja työvoimasta julkisen sektorinja henkilöstöstä julkisen sektorin henkilöstöstä 2010 2010 ++++++++++pardianyt_1_15.indd 19 TYÖVOIMAKUSTANNUST TYÖVOIMAKUSTANN MENOISTA JA BRUTTOKA MENOISTA JA BRUT 20142014 3,5 % Työllisistä 4,1 3,5 % Palkansaajista % Työllisistä 16,54,1 % Julkisesta sektorista % Palkansaajista 2014 2014 3,2 % Työllisistä 3,7 %3,2Palkansaajista % Työllisistä 15,5 %3,7Julkisesta sektorista % Palkansaajista TYÖVOIMAKUSTANNUKS TYÖVOIMAKUSTANN VALTION MENOISTA VALTION 2010–2014, mrd. euro MENOISTA 2010–2014, mrd. euro 19 2010 4,5 / 49,9 2010 4,5 / 4 2012 4,6 / 53,4 2012 4,6 / 5 2014 10.49 4,7 / 54,1 6.3.2015 Eduskuntavaaliehdokas esittäydy Pardian kotisivuilla Eduskuntavaalit pidetään 19.4.2015. Pardialaiset eduskuntavaaliehdokkaat voivat esittäytyä Pardian kotisivuilla www.pardia.fi/eduskuntavaalit2015. Esittelemme jäsenemme saapumisjärjestyksessä vaalipiireittäin. Totuttuun tapaan pidämme vaaleja ja vaaleissa äänestämistä esillä Pardian tiedotuskanavilla. Meille on tärkeää, että vaaleissa äänestetään ja käytetään äänioikeutta. Meille on tärkeää, että pardialaiset ovat mukana vaaleissa ja menestyvät. Osoitteessa www.pardia.fi/eduskuntavaalit2015 • tutustu eduskuntavaaliehdokkaana oleviin Pardian jäseniin • tutustu Pardian puheenvuoroon, joka kertoo tavoitteistamme eduskuntavaaleihin ja hallitusohjelmaan. 20 ++++++++++pardianyt_1_15.indd 20 6.3.2015 10.49 TULEVAISUUSNYT! Kevät | 2015 Palkansaajajärjestö Pardian nuoret aikuiset Eräoppaasta poliisiksi 22 Nuoren työntekijän ABC 24 ++++++++++pardianyt_1_15.indd 21 Nuorten aikuisten ääni 28 Vesa Särkelä Tulevaisuuden työelämää muokataan tänään. Pardian PlusMiinus30-toiminnassa nuoret pardialaiset pääsevät vaikuttamaan muun muassa asioiden valmisteluun, viestintään ja järjestötoimintaan. Etäsuhteesta etätyöhön 26 6.3.2015 10.49 TEEMA Liikunta on ollut Ahlgrenille sekä harrastus että työ. Hän kehuu, että poliisi tarjoaa hyvät puitteet kunnon ylläpitämiseen: esimerkiksi työajasta pari tuntia viikossa voi käyttää urheiluun. 22 ++++++++++pardianyt_1_15.indd 22 6.3.2015 10.49 TEEMA Eräoppaasta poliisiksi Jon Ahlgrenin tavoite ei ole ollut vain yksi ammatti vaan elämänmittainen oppiminen ja kehittyminen. teksti Marjo Pihlajaniemi / Pardian tiedottaja kuva Leena Koskela V anhempi rikoskonstaapeli Jon Ahlgren, 34, on ehtinyt toimia elämässään monessa ammatissa. Häntä voi sanoa edelläkävijäksi, sillä tulevaisuudessa työura tehdään harvoin enää yhdessä työtehtävässä tai edes yhden työnantajan palveluksessa. – En ole koskaan ajatellut, että tekemäni työt olisivat olleet välivaiheita etsiessäni niin sanottua omaa juttua. On ollut luonnollista siirtyä ammatista ja työtehtävästä toiseen. En ole myöskään stressannut tulevaisuutta, töitä on aina riittänyt. Sirpaleinen työura ei tarkoita, että Ahlgrenilla olisi ollut ongelmia viihtyä työpaikoissaan. – Kun pohtii menneisyyttä, niin olen varmasti kaivannut haasteita ja vaihtelua. Enemmän on kuitenkin ollut kyse siitä, että minusta on mielekästä oppia uutta ja kokeilla uusia asioita. Ahlgrenilla oli ikää jo 31 vuotta, koti Inkoossa ja perheessä kouluikäinen lapsi. Asiasta keskusteltiin vaimon kanssa pitkään. Kun hyväksymisilmoitus tuli, päätettiin että koko perhe muuttaa opiskelupaikkakunnalle. Asiaa helpotti, että sairaanhoitaja-vaimo sai töitä Tampereelta. – Käytännön asiat kyllä järjestyvät, niistä on turha stressata. Tässäkin asiat menivät hyvin, vaikka ensin ajattelin, että tulee hirveä härdelli. En ole koskaan ajatellut, että olisin valmis. Suunta löytyi Kosovosta Lukion jälkeen Ahlgren opiskeli eräoppaaksi. Syynä oli oma kiinnostus luonnossa liikkumiseen. Hän olisi vuoden koulutuksen jälkeen varmaan jatkanutkin alalla, mutta postissa tuli kutsu rauhanturvaajaksi Kosovoon. – Siellä alkoi tuntua, että tältä alalta voisi löytyä mielekästä työtä. Puolta vuotta Kosovossa seurasi ensin työ vanginvartijana ja sen jälkeen useita vuosia vartijana eri kohteissa. Vartijavuosien jälkeen Ahlgren hakeutui Aikuisliikunnan ohjaus ja personal trainer -koulutukseen ja perusti työkaverinsa kanssa yrityksen. Ahlgrenin työinnosta kertoo sekin, että hän sivumennen mainitsee työskennelleensä portsarina opiskelujen ohessa ja yrityksen alkuaikoina. – Niin ja tulihan se omakotitalokin siinä jossakin välissä rakennettua. Koulu asennekysymys Vaikka Ahlgren oli tyytyväinen työhönsä, yksi nuoruudenhaave oli jäänyt vaivaamaan. – Yläasteella ja lukiossa mietin, että poliisin ammatti olisi hieno. Päätin, että pyrin kerran poliisikouluun ja jos en pääse, niin unohdan koko asian. Mitta ei lähelläkään täyttä Ahlgrenin pitkä työhistoria takasi hänelle aikuisopiskelurahan. Sen ja säästöjen turvin hän kävi poliisikoulun ensimmäisen vuoden. Toisena vuotena alkoi harjoittelu ja kenttäjaksot. Ne hän suoritti Hyvinkäällä ja perhekin palasi takaisin kotiinsa. Viikon kuluttua valmistumisesta Ahlgrenille soitettiin Espoon poliisista ja kuukauden päästä hän oli jo töissä. – Kaikista ammateista on hyötyä tässä työssä, mutta eniten auttaa elämänkokemus. Kohtaan päivittäin niin paljon erilaisia ihmisiä ja tilanteita. Poliisin ammatti on vastannut hänen odotuksiaan. Hän uskoo, että tässä virastossa hän voisi työskennellä vaikka eläkkeeseen asti. – Poliisiorganisaation vahvuus on, että sen sisällä on niin paljon erilaisia tehtäviä, joihin voi hakeutua vuosien mittaan. Ihan laakereilla Ahlgren ei aio kuitenkaan levätä: hän on työn ohessa suorittanut avoimessa yliopistossa oikeustieteen opintoja. – En ole koskaan ajatellut, että olisin valmis. Niin kuin elämässä muutenkin, työssä tulee koko ajan uusia juttua, ja ne rikastuttavat. En usko, että on olemassa mitään määrämittaa, miten paljon ihminen pystyy ammentamaan uusia asioita elämässä. 23 ++++++++++pardianyt_1_15.indd 23 6.3.2015 10.49 TEEMA Nuoren työntekijän Kun tulet työelämään… Miten tiedän, mitä palkkaa voin pyytää työhaastattelussa? Työehtosopimus sisältää vähimmäispalkat, josta saat käsityksen palkkatasosta. Asiaa voi myös kysyä liitosta, luottamusmieheltä tai haastattelijalta. Hakemuksessasi voit myös palkkatoiveen kohdalla todeta työehtosopimuksen mukaisen palkan. Jos sinulla kuitenkin on jo alasta kokemusta ja/tai erityistietoja ja -taitoja, joita työssäsi tarvitaan, näistä kannattaa mainita. Miksi minun kannattaisi liittyä ammattiliittoon ja työttömyyskassaan eikä vain työttömyyskassaan? Mitä ammattiliitto tarjoaa työttömyysturvan lisäksi? Pelkän työttömyyskassan jäsenenä olet turvannut itsesi ainoastaan työttömyyden uhatessa. Vain ammattiliiton jäsenenä voit turvata työsuhteesi työelämän karikoissa ja vain ammattiliiton jäsenenä pääset vaikuttamaan työpaikkasi ja ammattikuntasi työsuhteen ehtoihin ja asemaan yhteiskunnassa. Kuvitus: Marjo Pihlajaniemi Miksi minun kannattaisi kuulua liittoon? Mitä saan siitä? Jos sinulla menee työnantajan kanssa sukset ristiin, ammattiliiton jäsenenä sinulla on liiton lakimiehet ja asiamiehet apunasi ja tukenasi maksuton lakineuvonta. Lisäksi hyödyt liiton jäsenpalveluista, koulutuksista ja tapahtumista. Työpaikalla pääset käyttämään oman luottamusmiehesi apua ja tukea. Tämän lisäksi pääset mukaan yhteisöön, jossa kehitetään oman työpaikkasi ja ammattikuntasi työsuhteen ehtoja ja asemaa yhteiskunnassa. Kannattaako liittoon liittyä, vaikka sopimus on määräaikainen? Ammattiliiton jäseneksi kannattaa liittyä, on työsuhteesi määräaikainen tai vakituinen. Kerrytät myös pätkätöistä oikeutta ansiosidonnaiseen päivärahaan. Työssäoloehto täyttyy, kun olet työskennellyt kahden vuoden ja neljän kuukauden aikana vähintään 26 kalenteriviikkoa. Työviikoksi lasketaan kaikki vähintään 18-tuntiset työviikot. Mistä tiedän oman liittoni? Miten voin sen selvittää? Sinun kannattaa liittyä siihen ammattiliittoon, jossa työkaverisi ovat, ja joka on neuvotellut ehdot, joita työsuhteessasi noudatetaan. Helpointa on selvittää työpaikan luottamusmies ja kysyä asiaa häneltä. 24 ++++++++++pardianyt_1_15.indd 24 6.3.2015 10.50 TEEMA vuonna tehtyjen täysien lomanmääräytymiskuukausien perusteella. Lomanmääräytymisvuosi alkaa kunakin vuonna 1.4. ja päättyy 31.3. Täysi lomanmääräytymiskuukausi muodostuu silloin, kun kalenterikuukaudessa on vähintään 14 työssäolopäivää tai työssäolon veroista työpäivää. Jos sovittu työaika on alle 14 työssäolopäivää kalenterikuukaudessa, riittää, että kalenterikuukauden aikana on kertynyt vähintään 35 työtuntia tai työssäolon veroista tuntia. Vuosilomaa kertyy täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta joko 2 tai 2,5 arkipäivää riippuen siitä, onko työsuhde kestänyt lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä vähintään vuoden. Kysymyksiin vastasivat STTK:n järjestötoimintapäällikkö Juska Kivioja ja alueasioista vastaava Ulla Hyvönen. …ja kun olet kotiutunut sinne. Esimies lupaa suullisesti, että sopimusta tullaan jatkamaan. Onko suullisella sopimuksella sama arvo kuin kirjoitetulla? Periaatteessa myös suullinen sopimus tai ehto on pätevä. Jos ongelmia kuitenkin tulee, sen joka jotakin väittää, pitää pystyä väitteensä myös todistamaan. Tällaisissa sana sanaa vastaan -tilanteissa suullisen sopimuksen todistaminen ei yleensä onnistu ja sopimus jää toteutumatta. Kaikki sovittu onkin syytä kirjata jo senkin vuoksi, että ihmiset saattavat vaihtua ja ajan kuluessa asiat unohtua tai nousta uudella tavalla tärkeiksi. Kysyessäni neuvoa työpaikkani luottamusmies halusi tietää, kuulunko liittoon. Miksi hän sitä kysyi? Todennäköisesti siksi, että liittojen toiminnan ja muun muassa luottamusmiesten koulutuksen maksavat liiton jäsenet, joten myös apu ja palvelut on varattu heille. Hän voi myös auttaa sinua liittymisasioissa. En ehtinyt hoitaa työtehtävää siihen annetussa ajassa. Pitääkö/saanko jäädä ylitöihin? Ylityöllä tarkoitetaan työtä, joka ylittää työaikalaissa säädetyn säännöllisen enimmäistyöajan (40 h / vko). Käytännössä työntekijöiden säännöllinen työaika on usein säädettyä enimmäistyöaikaa lyhempi. Työtä, joka ylittää sovitun työajan, mutta ei ylitä säädettyä säännöllistä työaikaa, kutsutaan lisätyöksi. Sekä lisätyön että ylityön teettämiseen tarvitaan työntekijän suostumus. Jos työtä tehdään oma-aloitteisesti enemmän kuin on sovittu ilman työnantajan esittämää pyyntöä työn tekemiseen, ei kyseessä ole laissa tarkoitettu lisä- tai ylityö. Tässä tapauksessa tehty työ voi jäädä korvaamatta, joten työn tekemisestä on hyvä sopia yhdessä työnantajan kanssa. Aloitin työt viime elokuussa. Miten lasken tämän vuoden kesälomapäivät? Kysyjän tilanteessa vuosilomaa kertyisi yhteensä 16 kalenteripäivää. Vuosiloman laskennasta saattaa olla määräyksiä myös työpaikallasi sovellettavassa työehtosopimuksessa, joten tarkista se luottamusmieheltäsi. Tässä tapauksessa on käytetty laskennassa vuosilomalakia. Sen mukaan vuosilomaa ansaitaan lomanmääräytymis- Pauli Borodulille nuorisostipendi Pardian hallitus päätti antaa nuorisostipendin Yliopistojen ja tutkimusalan henkilöstöliitto YHL:n jäsenelle Pauli Borodulille. Hän on ollut muun muassa Pardian nuorisotoimikunnan varajäsen 2009–2010, puheenjohtaja 2010–2011, varapuheenjohtaja 2011–2012 ja Pardian PlusMiinus30-toimintaryhmän puheenjohtaja 2013. Borodulin on ollut myös aktiivinen aluetoimikunnassa. Borodulinin mielestä ay-kentän on oltava hereillä ja haisteltava aikaansa, koska ajankohtaiset asiat koskettavat ja puhuttelevat nuoria. – Ay-liikkeen haasteena on, että tämä on hyvin yleisluontoista toimintaa ja väkisinkin luonteeltaan vähän harmaata. Ilman selkeää kärkeä sitä on vaikea myydä ihmisille. Pardian nuorisostipendi voidaan myöntää vuosittain Pardian jäsenjärjestön nuorelle henkilöjäsenelle tai näiden muodostamalle ryhmälle. Kuva: Olli Häkämies 25 ++++++++++pardianyt_1_15.indd 25 6.3.2015 10.50 TEEMA Etäsuhde johti etätyöhön Etätyössä mahdollisuudet ovat monet: kotona tehdyn työn lisäksi se voi mahdollistaa oleskelun toisella paikkakunnalla. teksti Marjo Pihlajaniemi / Pardian tiedottaja kuva Vesa Särkelä K emijärveltä Seinäjoelle on kuusisataa kilometriä, ja sen ajamiseen menee reipas kahdeksan tuntia eli yhden työpäivän verran. Tämän matkan 29-vuotias Riina Kellokumpu ajaa kahden viikon välein työpisteeltään toiselle. – Kuljen matkan omalla autolla, sillä tavaroiden lisäksi koirani Elvis kulkee mukana. Pitkä ajomatka menee musiikkia kuunnellen. Kelan toimihenkilöiden jäsen Kellokumpu päätyi hakemaan etätyötä, kun rakkaus löytyi Seinäjoelta, mutta työ oli Kemijärvellä. – Mietimme poikaystäväni kanssa muitakin vaihtoehtoja, mutta en halunnut vaihtaa työpaikkaa. Mies on töissä perheyrityksessä, joten hän ei voinut muuttaa. Nyt minä olen jakanut arjen niin, että puolet olen hänen kanssaan, toisen puolen Kemijärvellä. Sopeutuminen on sujunut todella hyvin. Lupa tuli helposti Järjestelyn mahdollisti Kellokummun työ, joka ei sido häntä fyysisesti yhteen paikkaan. Hän on Kelalla valtakunnallisessa palvelussa puhelinneuvojana, eli työtä voi tehdä kunhan käytössä on puhelin ja pääsy Kelan sisäiseen verkkoon. Hakemista helpotti, että etätyösopimukset olivat hyvin tuttuja Kelan yhteyskeskuksen Kemijärven yksikössä. – Monilla työntekijöillä koti on hyvinkin kaukana Kemijärveltä, ja he työskentelevät osan viikosta tai kuukaudesta tehden etätyötä kotipaikkakuntansa toimistossa. Kellokumpu kehuukin työantajan suhtautumista. – Pohdin asiaa ensin yt-valtuutetun ja oman esimieheni eli palvelupäällikön kanssa. Mietimme eri vaihtoehtoja ja päädyin hakemaan 50 prosentin etätyötä. Hän teki etätyöhakemuksen perusteluineen. Yksikön päällikkö hoiti käytännön järjestelyt: tiedusteli mahdollisuuden etätyöhön Seinäjoella ja tarkisti henkilökohtaisen tuloksen. Muutamien viikkojen kuluessa hän sai myönteisen vastauksen. Työ verkossa - yhteisö lähellä Kellokummun työnkuvaa valtakunnallisessa puhelinpalvelussa asiakasneuvojana ei ole Seinäjoella, mutta sieltä järjestyivät hänelle tilat, missä hän pystyy tekemään työtään. – En ole kokenut olevani mitenkään syrjässä muusta työyhteisöstä, sillä varsinkin aluksi kaikki olivat kiinnostuneita, millaista työtä teen. Nyt olen löytänyt ne ”omat tyypit”, joiden kanssa käyn syömässä ja työpaikan kuntosalilla. 26 ++++++++++pardianyt_1_15.indd 26 6.3.2015 10.50 TEEMA Kellokumpu ei ole kokenut ongelmalliseksi, että työ on jakaantunut kahdelle paikkakunnalle ja kahteen eri työyhteisöön. Kelassa kaikki järjestelmät toimivat samalla tavalla ja hän voi osallistua tarvittaviin palavereihin sähköisesti. – Yksi huono puoli, mikä tuli mieleen, on pikkujoulut. Ne jäivät tänä vuonna väliin peräti kahdesti, sillä olin kummallakin kertaa toisessa kaupungissa. Mutta se murre Sopeutuminen on sujunut hyvin, sillä Seinäjoki ei ollut Kellokummulle täysin vieras paikka. Hänen äidin puoleinen sukunsa on sieltä päin kotoisin. Sukulaisissa hän oli sil- loinkin, kun nykyinen poikaystävä tuli vastaan. – Etätyössä on myös se hyvä puoli, että voin olla iäkästä isoäitiäni lähellä. Kellokumpu on käytännössä muuttanut Seinäjoelle. Kemijärvellä hän asuu vanhempien luona, jotka huolehtivat posteista ja muusta hänen poissaollessaan. Sopeutuminen on sujunut todella hyvin. Miettimällä miettien Kellokumpu löytää yhden asian, mikä tuotti vaikeuksia: pohjalaismurre. – Alkuun en aina oikein tajunnut, mitä toinen puhuu. Parisuhde on kuitenkin mitä tehokkain oppimisympäristö. Nykyään huomaan, että omakin murre vaihtuu parin viikoin välein. Avartava tapa tehdä töitä Nyt kun takana on noin puoli vuotta, Kellokumpu on ollut tyytyväinen järjestelyyn. Ajomatka on toki pitkä, mutta sen joutuu tekemään vain kahden viikoin välein. Hän suositteleekin etätyötä toisessa kaupungissa kaikille, joilla ei ole perhettä tai muuta syytä, jonka vuoksi arki pitäisi olla yhdessä paikassa. – Tämä on hieno tapa avartaa näkökulmaa maantieteellisesti. Olen myös oppinut paljon uutta, kun olen nähnyt, miten asiat muualla hoidetaan. Riina Kellokummun työvälineet kulkevat helposti mukana: hän tarvitsee vain kannettavan tietokoneen, puhelinyhteyden ja yhden kansion. 27 ++++++++++pardianyt_1_15.indd 27 6.3.2015 10.50 TEEMA Nuorten aikuisten ääni Kysyimme Pardia PlusMiinus30-toimintaryhmäläisiltä, mitä he toivovat tulevaisuuden ay-liikkeeltä. teksti Ay-liikkeen pitäisi yrittää valaa ihmisiin uskoa, että monien yritysten YT-kierre ei jatku loputtomiin ja asioihin voi vaikuttaa. Katariina Issukka Marjo Pihlajaniemi / Pardian tiedottaja kuva Nina Kellokoski PlusMiinus30-toimintaryhmän kuuluuvat: Ylärivi (vas.) Simo Ripatti HU, Tiina Lahikainen VeroVL, Kirsi Vornanen TTT. Eturivi (vas.) Tiina Kotti YHL, Miia Ahlfors SPJL, Sanna Ahtiainen (varapuheenjohtaja) Tullivirkamiesliitto, Jarno Tervakoski (puheenjohtaja) SPJL, Sari Viitasalo SPJL ja Anniina Vähäkuopus Kelan toimihenkilöt. Kuvasta puuttuu Katariina Issukka TTT. Ay-liikkeen tulisi toimia enemmän kehittävänä voimana eikä vain ei-liikkeenä. Uusia avauksia esimerkiksi työssä jaksamiseen ja työelämän joustoihin. Tiina Kotti Konkretiaa, konkretiaa! Toimintaan mukaan lähteminen ja osallistuminen pitää tehdä helpoksi. Miia Ahlfors Haluaisin ay-liikkeen panostavan entistä enemmän nuorien työntekijöiden, erityisesti osa-aikaisten ja pätkätyöläisten asemaan työmarkkinoilla. Simo Ripatti Pitäisi reagoida työn muuttumiseen. Haasteena edunvalvonnalle on työajan ja rajojen hämärtyminen. Tämä ei ole pelkkä uhka, vaan myös mahdollisuus. Sanna Ahtiainen Ay-liikkeen tulisi pyrkiä edistämään ja helpottamaan irtisanomistilanteessa työntekijän jatkoa ja pääsemistä uudelle uralle. Kirsi Vornanen Nyt oletetaan, että nuorena jaksaa painaa, mutta todellisuudessa se kostautuu ennen kuin siihen ehditään reagoimaan. Tiina Lahikainen Ay-liikkeen pitäisi näkyä enemmän mediassa ja panostaa tiedon jakamiseen eri väylien kautta. Sari Viitasalo Toivoisin, että ay-liike tulee kunnolla esiin ja näyttää yhdessä tekemisen voiman. Tätä edesauttavat selkeät päämäärät ja tiedottaminen. Jarno Tervakoski Varsinkin nuorille jäsenille pitäisi osoittaa konkreettisesti, mitä hyötyä jäsenyydestä on. Anniina Vähäkuopus 28 ++++++++++pardianyt_1_15.indd 28 6.3.2015 10.50 Arjen näkymättömät sankarit esiin Me pardialaiset olemme ylpeitä Euroopan tehokkaimmasta hallinnosta, jota jäsenemme omalla osaamisellaan ja työpanoksellaan tuottavat. Lähde mukaan Pardian kampanjaan ja tee työsi näkyväksi niin kansalaisille kuin päättäjillekin. Pardialainen, ota kuva itsestäsi ja kerro sanakaritarinasi. Kesäkuun puolessa välissä päättyvän kampanjan lopuksi eniten ääniä saanut arjen sankari palkitaan 1 000 euron matkalahjakortilla. Kuka tahansa voi äänestää suosikkiaan www.arjensankarit.fi-sivulla. OSALLISTU JA VOITA 1000 AEURON MATK I! T T R O LAHJAK Äänestäneiden kesken jaetaan pitkin kevättä kuukausittain pienempiä lahjakortteja. Innosta ja kannusta ystävät ja työkaverit mukaan! Toimi näin 1. Ota kuva itsestäsi. 2. Avaa sivu www.arjensankarit.fi. Sivulta löydät linkin kirjautumiseen. Kirjautumisesi tapahtuu aivan samoin kuin kirjautuisit PardiaPlus-jäsensivuille. Jäsennumerosi löydät jäsenkortistasi tai PardiaNyt-lehden osoitekentästä. Tai voit kirjautua Pardian jäsensivuille www.pardia.fi/pardiaplus ja klikata sieltä linkistä kampanjasivustolle. 3. Kirjautumisen jälkeen siirryt automaattisesti www.arjensankarit.fi sivustolle näkymään, jossa voit ladata kuvasi ja kertoa 100 merkillä, miksi työsi on tärkeää. 4. Jaa kampanjasivustoa sosiaalisessa mediassa kuten Facebookissa. 5. Lataa halutessasi oma kuvasi myös sosiaalisen median sivuillesi tunnuksen #arjensankarit kanssa, että ystäväsi muistavat käydä äänestämässä sinua. Myös äänestäneiden kesken jaetaan palkintoja. 29 ++++++++++pardianyt_1_15.indd 29 6.3.2015 10.50 Tarkoituksena on luoda iloa ja yhteisöllisyyttä työpaikoille. Järjestöpäällikkö Timo Nousiaisen mukaan kilpailu on leikkimielinen, mutta aihe tärkeä. 30 ++++++++++pardianyt_1_15.indd 30 6.3.2015 10.50 Näkymättömästä näkyvää leikkimielellä Pardialaisten arjen sankareiden tekemä työ on hyvinvointiyhteiskunnan perusta. teksti Anna-Kaisa Jansson / Pardian tiedottaja kuva Niina Stolt P ardialaiset virkamiehet ja työntekijät valtiolla ja yksityisillä aloilla ovat niitä arjen sankareita, joiden työ on aika monelle näkymätöntä. – Pardian jäsenet eri työpaikoilla ovat perusta suomalaiselle hyvinvointivaltiolle. Parhaiten heidän työnsä merkityksen näkee, jos miettii miten eri asiat hoituisivat ilman heidän työpanostaan, Pardian järjestöpäällikkö Timo Nousiainen sanoo. Pardialaiset ovat ylpeitä Euroopan tehokkaimmasta hallinnosta, jota jäsenemme omalla osaamisellaan tuottavat. Viime vuonna tehdyssä Valtiokonttorin Kaikki hyvin työssä -kyselystä kävi ilmi, että valtiolla lähes kaksi kolmesta pitävät työn sisältöä ja työtehtäviä motivoivina. Pardia on käynnistänyt tänä keväänä Arjen näkymättömät sankarit -vaikuttavuuskampanjan, jonka avulla on tarkoitus saada myös tavalliset ihmiset ja päättäjät näkemään, kuinka tärkeää työtä pardialaiset osaajat tekevät. Heidän ansiostaan hyvinvointiyhteiskunnassa on laadukkaat ja tasapuoliset palvelut. – Kampanjalla on tarkoitus herättää keskustelua, millainen tarve tehokkaalla ja vahvalla valtiosektorilla on, ja osoittaa, miten jatkuvat säästöt ja henkilöstövähennykset rapauttavat hyvinvointiyhteiskuntaa. Yhteisöllisyyttä työpaikoille – Kampanja tekee näkymättömästä näkyvää leikkimielellä. Tavoitteena on saada kerättyä kevään aikana mahdollisimman paljon tarinoita ja -kuvia pardialaisten työstä. Onnistuminen riippuu siitä, miten paljon viestimme koskettaa ihmisiä ja herättää kiinnostusta, Nousiainen sanoo. – Toivomme, että jäsenet lähtisivät kampanjaan rohkeasti mukaan. Tarkoituksena on luoda samalla iloa ja yhteisöllisyyttä työpaikoille. Kampanjaan voit osallistua valokuvaamalla itsesi tai työporukkasi omaleimaisella tavalla ja kertomalla miksi työsi on tärkeää muutamalla sanalla www.arjensankarit.fi-sivustolla. Kuvia kannattaa levittää sosiaalisen median kanavien kautta työyhteisöissä ja kaveriporukoissa ja haastaa kavereita äänestämään. Samalla työsi tärkeys tulee näkyviin mahdollisimman laajasti. Kampanjaan kannattaa osallistua myös äänestämällä omaa suosikkiasi. Kesälomiin päättyvän kampanjan lopuksi eniten ääniä saanut arjen sankari palkitaan 1 000 euron matkalahjakortilla. Myös äänestäjille jaetaan pitkin kevättä kuukausittain pienempiä lahjakortteja. Vain mielikuvitus rajana Nousiainen lupaa, että kampanja tulee näkymään internetin ja sosiaalisen median lisäksi keväällä mahdollisimman monissa Pardian ja sen jäsenjärjestöjen tapahtumissa. – Työpaikkavierailuilla, seminaareissa sekä koulutus- ja muissa tapahtumissa on mahdollisuus saada apua oman arjen sankaritarinan julkaisemiseen. Pardian kuvausrekvisiittaa saa lainaksi eri tilaisuuksiin. Pardia on teettänyt lisäksi julisteita ja kortteja, joita voi tilata työpaikoille jaettavaksi. Näissä painotuotteissa näkyy pieni otos aidoista pardialaisista osaajista eri aloilta. – Upeita kuvattavia nämä pardialaiset, totesi ammattivalokuvaajakin kuvauspäivän aikana. Nousiainen muistuttaa, että omaan kuvaan voi saada yksilöllistä ilmettä vaikka omalta työpisteeltä löytyvillä työvälineillä. Tarkoituksena on näyttää siltä, millaisena haluaisit itse muiden näkevän sinut työssäsi. Vain mielikuvitus on rajana. ■ 31 ++++++++++pardianyt_1_15.indd 31 6.3.2015 10.50 Suunnannäyttäjä valtion verkkopalveluille Kilpailun ensimmäinen palkittu on Verohallinto, jonka sähköiset palvelut ovat keränneet kiitosta. teksti Anna-Kaisa Jansson / Pardian tiedottaja kuva Leena Koskela V erohallinnon sähköiset palvelut ovat valtion ensimmäisten laajemmassa käytössä olevien asiointipalveluiden joukossa. – Niiden helppokäyttöisyyteen on alusta asti kiinnitetty huomiota ja ehkä siksi ne ovatkin saaneet huomiota osakseen, Verohallinnon sähköisen asioinnin koordinaattori Jukka Kyhäräinen kertoo. Kyhäräisen mukaan asiakkaat ovat toivoneet verkkoasiointimahdollisuutta 2000-luvun alusta alkaen, koska sähköisessä palvelussa asiakas voi asioida haluamanaan aikana. – Verkkoasioinnin tavoitteena on nopeuttaa suurten volyymien palvelutilanteita, jotka asiakas voi itsekin hoitaa. Samalla Verohallinto voi sähköisen asioinnin avulla vähentää käynti-, posti- ja puhelinasiakkaiden tilaamista verokorteista aiheutuvia kustannuksia. Säästö on Kyhäräisen mukaan vuosittain kymmeniä henkilötyövuosia. Muutosverokortteja haetaan nykyään noin puolet sähköisesti, puhelimitse neljännes ja toinen neljännes paikan päältä. Palvelun toiminta testattiin Verokortti verkossa -palvelu oli Verohallinnon ensimmäinen henkilöasiakkaille suunnattu sähköinen asiointipalvelu. Vuonna 2006 palvelua pystyivät käyttämään asiakkaat, joiden kotikunta oli Vaasan ja Kyrönmaan, Tampereen ja Joensuun seudulla. – Rajoitetulla tuotantokäytöllä varmistettiin palvelullinen ja hallinnollinen toimivuus. Vuoden 2007 alusta palvelu avattiin kaikkien kuntien asiakkaille, Verokortti verkossa -palvelun pääkäyttäjä Kaj Hoffren sanoo. Veroilmoitus verkossa -palvelu tuli käyttöön vuonna 2008. – Uusin palvelu on kiinteistöverotuksen tietojen ilmoittaminen verkossa vuodesta 2014 lähtien. Asiakas palvelee itse itseään Verokortti verkossa -palveluun on satsattu paljon rahaa, mutta laskelmien perusteella takaisinmaksuaika on ollut melko lyhyt. Ilmianna hyvä palvelu Oletko saanut erityisen hyvää palvelua asioidessasi valtion, yliopistojen, Kelan tai muun pardialaisen työpaikan kanssa kasvotusten, puhelimessa tai sähköisesti? Julkaisemme PardiaNyt-lehdessä vuonna 2015 hyviä palvelukokemuksia ja teemme juttuja myös hyvää palvelua tarjoavista virastoista, laitoksista tai yksityisten alojen työpaikoista. Osallistu kilpailuun osoitteessa www.pardia.fi/hyvapalvelu ja jaa hyvä palvelukokemuksesi muillekin. Samalla osallistut S-ryhmän lahjakorttien arvontaan. Pardia muisti myös palkittua Verohallinnon työyhteisöä viihtyisyyttä lisäävällä viherkasvilla. 32 ++++++++++pardianyt_1_15.indd 32 6.3.2015 10.50 – Palveluun on Verohallinnossa suhtauduttu myönteisesti, koska verovirkailijoiden tekemä työ voidaan suunnata muihin tehtäviin, kun asiakas palvelee itse itseään. Rutiinityö on vähentynyt ja henkilöstön työpanosta on voitu käyttää asiakkaiden ohjaukseen ja muuhun tuottavampaan verotustoimintaan, Hoffren sanoo. Sähköisesti tehtyjen muutosverokorttien tekeminen ei työllistä ketään, koska palvelu toimii automaattisesti. Sen sijaan muutosten suunnittelu ja toteutus sähköiseen palveluun vuosittain työllistää muutaman henkilön. – Projektien myötä myös sisäisiä toimintaprosesseja on uudistettu. Asiakasneuvonnan onnistumisen kannalta uuden palvelun käyttöönotto edellyttää aina varsin suurta sisäistä koulutuskierrosta, mutta toisaalta neuvontatyö jakautuu tasaisesti ympäri Suomea, Kyhäräinen kertoo. Verokortit siirtynevät verkkoon Sähköisille palveluille on järjestetty oma asiakastuki, jossa palveluihin perehtyneet virkailijat opastavat asiakasta. – Apua tarvitaan vähän suhteessa noin 1,7 miljoonan verokorttimuutoksen tekemiseen - vuosittain vain noin 14 000 kertaa. Tämä on alle yhdessä prosentissa käyttökerroista, Hoffren kertoo. Lähes 90 prosenttia tukipyynnöistä tulee puhelimitse ja loput verkkolomakkeella. – Palaute on ollut muun muassa asiakastyytyväisyystutkimusten mukaan hyvin positiivista. Suhteessa palvelun käyttöön suoraa palautetta tulee erittäin vähän. Vuonna 2014 Veroilmoitus verkossa -palveluun palautteista kiitosta tuli 74 prosentilta kävijöistä ja Verokortti verkossa -palvelusta 47 prosentilta. Seuraavaksi eniten tuli kehitysehdotuksia ja vähiten moitteita. Verohallinnossa suunnitellaan jo seuraavaa muutosta, jossa perusverokortit voisi tallentaa verkkopalveluun ja asiakkailta pyydettäisiin lupa, ettei Verohallinto enää lähettäisi verokortteja paperimuodossa. – Kevään 2015 aikana Vero.fi-palvelun yhteyteen tulee myös mahdollisuus katsoa vastauspankista onko omaan kysymykseen jo vastattu, ja jos ei ole, voi oman kysymyksen esittää chat-kanavalla. Verohallinto avaa myös oman Facebook-tilin, Kyhäräinen kertoo. ■ Verohallinnossa suunnitellaan jo uusia palveluita verkkoon, kertovat sähköisen asioinnin koordinaattori Jukka Kyhäräinen (vas.) ja Verokortti verkossa -palvelun pääkäyttäjä Kaj Hoffren. Parasta palvelua paikan päällä Sähköisten palveluiden käyttäminen on helpompaa kuin puhelimessa asioiden hoitaminen. kuva Sammeli Korhonen Verohallinnon sähköisiä palveluja ehdotti palkittavaksi Juha Partanen. – Mahdollisuus tilata uusi verokortti Verohallinnon Verokortti verkossa -palvelusta on hyvää palvelua. Hän työskentelee Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksen talouspalvelusihteerinä. – Verokortin tilaaminen tulevalle verotusvuodelle oli mahdollista jo joulukuussa. Sain laitettua myös sähköisesti postituspyynnön uudesta verokortista suoraan työnantajalleni. Kotiin pystyin tilaamaan tulevaa käyttöä varten paperisen verokortin. Partanen käytti verkkoasiointipalvelua kolmatta kertaa. Käyttöohjeita tässä verohallinnon palvelussa ei ole tarvinnut käyttää. – Palvelu toimii verkossa sujuvasti ja opastaa vaiheittain mitä seuraavaksi tapahtuu. Lisäksi se herjaa punaisella tekstillä selvästi puuttuvista, täyttämättä jääneistä kentistä. Verkkoon selityksiä termeille Partanen on käyttänyt muitakin uusia verkkopalveluita, mikäli se on ollut teknisesti mahdollista. Esimerkiksi veroilmoituksen hän on tehnyt jo sähköisesti. – Helpompaa sähköisten palveluiden käyttö on kuin puhelimessa asioiden hoitaminen. Paikan päällä saa tietenkin parasta palvelua. Partanen toivoo, että Verokortti verkossa -palvelussa voisi olla verokorttiin liittyvien termien selityksiä. – Esimerkiksi etuus-sana ei välttämättä liene kaikille ihan selvä. Partanen on tyytyväinen siitä, että sähköisiä asiointipalveluja tulee tarjolle verotuksen eri osa-alueilla. Sen sijaan hänen mielestään ei ole selvää, että kaikilla olisi mahdollisuus käyttää palveluita. – Esimerkiksi ikäihmisten ei ehkä ole mahdollista asioida digitaalisessa maailmassa. 33 ++++++++++pardianyt_1_15.indd 33 6.3.2015 10.50 Pätkätyöläisille halutaan parempaa työttömyysturvaa Silpputyöntekijöiden ja itsensä työllistäjien asema ei parantunut Kataisen hallitusohjelmalla eikä työministerin asettaman Trendityöryhmän avulla. teksti UP / Tiina Tenkanen kuva Pixhill 34 ++++++++++pardianyt_1_15.indd 34 6.3.2015 10.50 Työnantajan olisi otettava se taloudellinen riski, joka työnantajalle kuuluu. U uden hallituksen toivotaan kehittävän epätyypillisissä työsuhteissa työskentelevien työttömyysturvaa ja määrittävän työsuhteen ”työsuhdeolettaman” avulla. Osa-aikaisten ja määräaikaisten työsuhteiden määrä on noussut koko 2000-luvun. Nollatuntisopimukset ovat rantautuneet jo lähes kaikille aloille. Nollasopimuksella tarkoitetaan työsopimusta, joka on määritelty määräaikaiseksi tai toistaiseksi voimassa olevaksi ja viikkotyöajaksi on linjattu 0-40 tuntia. Palkansaajajärjestö SAK:n edunvalvontaosaston lakimies Anu-Tuija Lehto toteaa nollatuntisopimusten levinneen jo teollisuusaloille, kuten metallityöhön. – Nollatuntisopimukset syövät vakituisten ja määräaikaisten työtä ja huonontavat kaikkien asemaa, Lehto toteaa. Lakimies Jaana Meklin Akavasta kertoo nollatuntisopimuksia olevan muun muassa nuorilla eläinlääkäreillä. Sopimuksen tuntimäärillä ei aina kerry riittävästi euroja elämiseen. Silti toisen samanaikaisen työn vastaanottaminen voi olla mahdotonta. – Nollatuntisopimukset on lopetettava. Vähintäänkin niistä pitäisi tehdä työnantajalle nykyistä kalliimpia, STTK:n edunvalvontajohtaja Katarina Murto vaatii. Yhdenvertaiset työehdot turvattava Yksinyrittäjä ei aina tiedä, onko palkansaaja vai yrittäjä. – Siinä ollaan työelämän harmaalla alueella, Akavan Meklin sanoo. – Ei kuitenkaan ole tarkoituksenmukaista perustaa kolmatta työn tekemisen määritelmää yrittäjyyden ja palkkatyön lisäksi. Pätkä- ja silpputyön teettämisessä on eturistiriita palkansaajan ja työnantajan välillä. Määräaikainen työsuhde on työnantajalle keino vapautua työntekijästä määräajassa, mutta työntekijöille määräaikainen työsuhde merkitsee epävarmuutta ja epätasa-arvoa loma-oikeudessa sekä koulutuksessa. – Työnantajan olisi otettava se taloudellinen riski, joka työnantajalle kuuluu, SAK:n Lehto toteaa. – Työsuhteen muodosta riippumatta kohtuulliset ja yhdenvertaiset työehdot on turvattava. Nollatuntisopimuksiin ja vastentahtoisen osa-aikatyöhön liittyvät ongelmat täytyy saada korjattua lainsäädäntöteitse, STTK:n Murto vaatii. Hänen mukaansa parannuksia tarvitaan lainsäädäntöön, tiedotukseen sekä yksinkertaisesti siihen, että sovittuja ehtoja noudatetaan. – Epätyypillisissä työsuhteissa työntekijän asema on kovin turvaton ja työnantajan saama jousto on kohtuuttoman suuri, Murto toteaa. Työttömyys- ja eläketurva aukottomiksi Itsensätyöllistäjät saavat palkkaa työnantajan toimeksiantojen perusteella, mutta vastaavat itse sosiaali- ja eläkemaksuistaan yrittäjien tavoin. Työntekijä ei välttämättä tiedä, minne hänen pitäisi maksaa eläkemaksunsa. Akavan Meklin vaatii muutosta työttömyysturvaan, jotta siirtyminen työsuhteesta itsensä työllistäjäksi ja päinvastoin olisi helpompaa. – Näin työttömyysturvaan ei tulisi katkoksia. STTK:n Murto toivoo työsuhteisiin selkeyttä. – Itsensätyöllistäjien sopimussuhteen laatu on usein epäselvä. Työnantajan ja työntekijän täytyy tietää, minkälaisesta sopimuksesta on kyse, Murto sanoo. Hän vaatii työsopimuslakiin tarkempaa määritelmää työsuhteesta. Akava ajaisi lakiin työsuhdeolettaman, jonka perusteella työntekijä voitaisiin määritellä palkansaajaksi tai yrittäjäksi työsuhteen tunnusmerkeistä päätellen. – Palkansaajapuoli esitti Trendityöryhmässä lakiin työsuhdeolettamaa, mutta työnantajien mielestä sitä ei tarvittu, Akavan Meklin sanoo. Hänen mielestään työsuhdeolettama on edelleen tärkeä, koska itsensätyöllistäjien määrän arvioidaan kasvavan. Kyse myös naisten tasa-arvosta SAK:n Lehto haluaisi määräaikaisten ansiot samalle tasolle vakituista kokoaikatyötä tekevien kanssa. Hän muistuttaa, että työn tasaarvoistamisessa puhutaan myös naisten tasa-arvosta. – Suurin osa vastentahtoisesta osa-aikatyöstä ja määräaikaisesta työstä on naisten tekemää, Lehto sanoo. Akavalaisilla aloilla osa-aikatyöt nähdään toisin. – Etenkin työuran loppuvaiheessa työntekijät toivovat voivansa työskennellä osa-aikaisesti, Meklin toteaa. ■ Osa-aikaisten määrä noussut • Osa-aikaista vakituista työtä teki Tilastokeskuksen selvityksen mukaan 206 700 henkilöä vuonna 2013. Määräaikaista osa-aikatyötä teki 82 100 työntekijää. • Osa-aikaisten työntekijöiden määrä on noussut 13 vuodessa 51 600:lla, kun jatkuvaa kokoaikaista työtä tekevien suhteellinen osuus työvoimasta on pysynyt runsaassa 65 prosentissa. • Kaikkiaan työllisten määrä on noussut vuodesta 2000 vuoteen 2013 85 400:lla. Heitä on Tilastokeskuksen mukaan kaikkiaan 2,4 miljoonaa. 35 ++++++++++pardianyt_1_15.indd 35 6.3.2015 10.50 TYÖNKUVA Poliisi on poliisi myös vapaalla Kun ahvenanmaalainen poliisi riisuu työpäivän jälkeen univormunsa, hänestä ei tule siviiliä. teksti Päivi Vuorivirta kuva Daniel Eriksson Jan Johansson aloitti kesäpoliisina ilman koulutusta, sillä ruotsinkielinen poliisikoulutus alkoi vain joka viides vuosi Tampereella. 36 ++++++++++pardianyt_1_15.indd 36 6.3.2015 10.50 TYÖNKUVA K un hoitaa julkista virkaa pienellä paikkakunnalla, tuntee kaikki. Ja kaikki tuntevat viranhoitajan. Se on Jan Johanssonin haaste. Työpäivän jälkeen ei voi hoitaa henkilökohtaisia asioitaan olematta poliisi. – Suuremmilla paikkakunnilla poliisi on siviili, kunhan vain riisuu univormunsa. Maarianhaminassa tunnen lähes kaikki. Monet jopa lapsesta saakka. Ja jos en tunne henkilökohtaisesti, tunnen ainakin heidän vanhempansa. Johansson on työskennellyt myös mantereen suuremmissa kaupungeissa, ja tietää mistä puhuu. – Olen ollut hetken aikaa lainassa keskusrikospoliisilla Turussa. Työskentelin huumepoliisissa parin muun ahvenanmaalaisen kanssa. Turussa Johansson koki olevansa enemmän poliisi kuin Maarianhaminassa. Mutta vain silloin kun oli pukeutunut univormuun. Poliisi ei saaristossa erikoistu Johansson on järjestyspoliisi. Hänen vastuulleen kuuluu yleinen järjestyksenvalvonta, turvallisuus ja liikenne. Vuodesta 1985 lähtien poliisina työskennellyt Johansson on Turun laina-ajan päätyttyä työskennellyt hetken myös Maarianhaminassa huumepoliisina. Turistikauden ulkopuolella saaristossa on rauhallista. Järjestyspoliisi ehtii silloin valvoa myös liikennettä. Saaristossa ei ole mahdollisuuksia erikoistumiseen ja kaikki tekevät kaikkea. – Raskas liikenne saa olla Ahvenanmaalla rauhassa. Aiemmin olemme tehneet yhteistyötä Turun poliisin kanssa, ja saimme heiltä muutaman kerran vuodessa vahvistusta, kun pidimme raskaan liikenteen ratsioita. Lounais-Suomen poliisin vähennysten vuoksi mahdollisuuksia laajaan yhteistyöhön ei enää ole. Se surettaa Johanssonia, sillä ratsiat olivat tehokkaita. • Ålands Polisföreningiin kuuluu 66 jäsentä. • Suomen Poliisijärjestöjen Liiton (SPJL) jäsenyhdistys. • SPJL:n jäsenistö koostuu poliisimiehistä, poliisilaitosten kansliahenkilöstöstä, oikeushallinnon ammattilaisista sekä hätäkeskusvirkailijoista. • SPJL on Pardian suurin jäsenjärjestö. Ihmiset eivät tiedä, minkä maan lakia Ahvenanmaalla noudatetaan. Ruotsinkielen puolesta Laivaliikenne tuo huumeita Ålands Polisförening – Vanhemmiten olen huomannut, että huligaanien jahtaaminen on vain osa poliisin työtä. Mitä vanhemmaksi tulen, sitä enemmän pidän ongelmien ratkomisesta ja ihmisten kohtaamisesta. Johansson pitää myös vuorotyöstä. – Minusta on erityisen kiva olla töissä viikonloppuisin, pyhisin ja öisin. Ahvenanmaan hyvä taloudellinen tilanne näkyy rikollisuudessa. Vaikka se onkin viime aikoina lisääntynyt. – Kuitenkin meillä on suhteellisen vähän rikollisuutta. Ongelmanamme ovat varkaudet ja huumeet. Ahvenanmaan satamiin kiinnittyy päivittäin 35 alusta ympäri maailman, ja siksi huumeiden kulkua on vaikea valvoa. Johansson kertoo myös, että huumeet tulevat useimmiten Ruotsista, sillä sinne matkaa Ahvenanmaalta paljon opiskelijoita ja työntekijöitä, joista jotkut sitten palatessaan tuovat niitä tullessaan. – Ei meidän huumeongelmamme kuitenkaan ole suurempi kuin Manner-Suomessa. Huumeiden ja varkauksien lisäksi ongelmia aiheuttaa se, etteivät ihmiset tiedä, minkä maan lakia Ahvenanmaalla noudatetaan. Johansson kertoo esimerkin venetrailereiden tieliikennenopeuksista. – Ruotsissa voi ajaa venetrailereita rekisteröimättöminä alle 30 kilometrin tuntivauhdilla. Ruotsissa opiskelleet ja asuneet ahvenanmaalaiset kuvittelevat, että lainsäädäntö on täällä sama. Johansson vertaa taas Ahvenanmaata ja Manner-Suomea. – Poliisia ei kunnioiteta täällä samalla tavalla kuin mantereella. Poliisin toimintaa kyseenalaistetaan ja poliiseja jopa ilmiannetaan, vaikka meillä on oikeus ottaa yksityishenkilö kiinni. Poliisi on ystävä Parasta poliisin työssä on ihmisten kohtaaminen ja ongelmien ratkaiseminen. Nuorena poikana poliisin työ oli Johanssonin haaveammatti. Hän halusi jahdata huligaaneja. Johanssonille kieli ei ole ongelma. Hän vaihtelee sitä työssään mielellään. Johansson kuitenkin tietää, että joillekin se on. – Aina on heitä, jotka eivät suostu puhumaan kuin toista kieltä, sillä kaksikielisessä maassa siihen on oikeus. Varsinkin turistikaudella Maarianhaminan kaduilla liikkuva poliisi tarvitsee suomen kielen taitoa. Tai lain mukaan ei tarvitsisi, mutta sen osaaminen helpottaa työntekoa. – Puhun niitä kieliä, joita osaan ja tarvitsen. Suomi on vain yksi niistä. En suhtaudu kieleen kovin tunteellisesti. Virallisten papereiden kanssa Johanssonillakin saattaa joskus olla ongelmia. Ne kun tulevat aina suomeksi, ja ovat lakitekstiä. Johanssonkin yrittää kuitenkin puhua ruotsin kielen puolesta, kaksikielisessä maassa. Hän istuu Suomen Poliisijärjestöjen Liiton (SPJL) valtuustossa jo yli kymmenettä vuotta. Mutta siellä kieli ei ole koskaan ollut ongelma. Kaikille on ollut tilaa. Suomalaiset juuret Johansson ei matkusta usein mantereelle. Hän on kyllästynyt laivoihin ja lentoyhteydet ovat toivottomat. Mantereelle matkustaminen on hankalaa. – Olen oikeastaan asunut vain Ahvenanmaalla, mutta kierrellyt kyllä ympäriinsä. Äitini on Karjalasta ja lähes koko sukuni asuu Turun seudulla. Minulla on läheiset suhteet mantereelle. Tulevaisuudesta Johansson ei uskalla sanoa mitään. – Olen aina viihtynyt täällä, mutta jos jotain ilmestyy, en tiedä. Etsin aina haasteita ja muutan mielelläni. ■ 37 ++++++++++pardianyt_1_15.indd 37 6.3.2015 10.50 LAKINURKKAUS Uusi yhdenvertaisuuslaki voimaan 1.1.2015. Tällä palstalla Pardian lakimiehet ja asiamiehet kirjoittavat ajankohtaisista asioista ja vastaavat erilaisiin juridisiin kysymyksiin. Kysymyksiä tai artikkelitoiveita voi lähettää osoitteeseen Palkansaajajärjestö Pardia, ”Lakinurkkaus”, Ratamestarinkatu 11, 00520 Helsinki tai lakimiesten sähköpostiosoitteisiin [email protected] PÅ SVENSKA Laghörnan publiceras på svenska på PardiaPlus-medlemssidan, www.pardia.fi medlemssidor Tolkning av lag och avtal. Y hdenvertaisuuslain 8 §:n mukaan syrjintä on kielletty iän, alkuperän, kansalaisuuden, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, poliittisen toiminnan, ammattiyhdistystoiminnan, perhesuhteiden, terveydentilan, vammaisuuden, seksuaalisen suuntautumisen tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Syrjintäperusteet ovat pääosin samat kuin vanhassa laissa. Uusia syrjintäperusteita ovat ammattiyhdistystoiminta, perhesuhteet ja poliittinen toiminta, jotka ovat aiemmin sisältyneet palvelussuhdelakien syrjintäkieltoihin. Syrjinnän kielto kattaa edelleen välittömän ja välillisen syrjinnän, häirinnän sekä ohjeen ja käskyn syrjiä. Vammaisten ihmisten yhdenvertaisen kohtelun toteuttamiseksi tarvittavien kohtuullisten mukautusten epääminen on syrjintää. Myös vastatoimet on kielletty. Henkilöä ei saa kohdella epäsuotuisasti eikä hänelle saa aiheutua kielteisiä seuraamuksia sen vuoksi, että hän on vedonnut yhdenvertaisuuslaissa säädettyihin oikeuksiin tai velvollisuuksiin, osallistunut syrjintää koskevan asian selvittämiseen tai ryhtynyt muihin toimenpiteisiin yhdenvertaisuuden turvaamiseksi. Laissa on myös kielletty syrjivä työpaikkailmoittelu. Työantajille lisävelvollisuuksia Uusi laki on soveltamisalaltaan laajempi kuin entinen. Yhdenvertaisuuslakia sovelletaan julkiseen ja yksityiseen toimintaan. Sen ulkopuolelle on rajattu ainoastaan yksityis- ja perhe-elämän piiriin kuuluva toiminta ja uskonnonharjoitus. Myös velvollisuutta edistää yhdenvertaisuutta laajennettiin. Uuden lain mukaan velvollisuus koskee viranomaisten lisäksi koulutuksen järjestäjiä ja oppilaitoksia sekä työnantajia. Lain mukaan työnantajan on arvioitava yhdenvertaisuuden toteutumista työpaikalla ja työpaikan tarpeet huomioon ottaen kehitettävä työoloja sekä niitä toimintatapoja, joita noudatetaan henkilöstöä valittaessa ja henkilöstöä koskevia ratkaisuja tehtäessä. Yhdenvertaisuutta edistävien toimenpiteiden on oltava toimintaympäristö, voimavarat ja muut olosuhteet huomioon ottaen tehokkaita, tarkoituksenmukaisia ja oikein mitoitettuja. Lakimuutoksen jälkeen työnantajalla, jonka palveluksessa on 30 henkilöä, on velvollisuus laatia yhdenvertaisuussuunnitelma. Suunnitelmaan on kirjattava tarvittavat toimenpiteet yhdenvertaisuuden edistämiseksi työpaikalla. Toimenpiteitä ja niiden vaikuttavuutta on käsiteltävä henkilöstön tai heidän edustajien kanssa. Henkilöstöedustajalla on myös oikeus pyynnöstään saada tietää mihin toimiin työnantaja on ryhtynyt yhdenvertaisuuden edistämiseksi työpaikalla. Yhdenvertaisuussuunnitelma on mahdollista liittää osaksi muuta suunnitelmaa, kuten esimerkiksi tasa-arvosuunnitelmaa. Valvontaa on uudistettu Uudessa yhdenvertaisuuslaissa syrjinnän johdosta maksettavalta hyvitykseltä poistettiin yläraja, joka oli aiemmin 17 800 euroa. Muutoksella parannettiin syrjinnän kohteeksi joutuneen oikeusturvaa. Tällä otettiin myös huomioon Euroopan unionin tuomioistuimen oikeuskäytäntö, jonka johdosta hyvitykselle tai muulle syrjinnän johdosta maksettavalle korvaukselle ei voi asettaa enimmäismäärää. Yhdenvertaisuuslain noudattamisen valvontaa uudistettiin. Vähemmistövaltuutetun virka korvattiin yhdenvertaisuusvaltuutetulla ja toimivalta laajennettiin koskemaan kaikkea yhdenvertaisuuslain mukaista syrjintää. Yhdenvertaisuusvaltuutetun tehtävänä on valvoa yhdenvertaisuuslain noudattamista, edistää yhdenvertaisuuden toteutumista ja ehkäistä syrjintää. Lain noudattamista työelämää 38 ++++++++++pardianyt_1_15.indd 38 6.3.2015 10.50 LAKINURKKAUS koskevissa yksittäistapauksissa valvoo edelleen työsuojeluviranomainen. Tasa-arvo syyniin työpaikoilla Yhdenvertaisuuslain uudistuksen johdosta myös lakiin naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta tuli muutoksia 1.1.2015 alkaen. Tasa-arvolakiin lisättiin sukupuoliidentiteettiin tai sukupuolen ilmaisuun perustuva syrjinnän kielto. Näiden syrjintäkieltojen on tarkoitus estää ennen muuta sukupuolivähemmistöön kuuluvien ihmisten, kuten transsukupuolisten henkilöiden, kokemaa syrjintää. Työpaikan tasa-arvosuunnitelmaa koskevia säännöksiä tarkistettiin, jotta ne toimisivat aiempaa tehokkaammin naisten ja miesten tasa-arvon edistämiseksi työelämässä. Lakimuutoksella parannettiin henkilöstöedustajien osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia tasa-arvosuunnitelman laatimiseen. Lisäksi työnantajan on tiedotettava aktiivisesti tasa-arvosuunnitelmasta ja sen päivittämisestä henkilöstölle. Lakimuutoksen jälkeen on mahdollista laatia työpaikan tasa-arvosuunnitelma joka toinen vuosi aiemman vuosittaisen tarkastelun sijaan, jos se on tarkoituksenmukaista. Tasa-arvolain muutoksella palkkakartoituksen sisältö määritellään aiempaa tarkemmin. Lisätyn 6b §:n mukaan palkkakartoituksen avulla selvitetään, ettei saman työnantajan palveluksessa olevien samaa tai samanarvoista työtä tekevien naisten ja miesten välillä ole perusteettomia palkkaeroja. Jos kartoitus tuo esiin selkeitä eroja naisten ja miesten palkkojen välillä, työnantajan on selvitettävä palkkaerojen syitä ja perusteita. Jos palkkaeroille ei ole hyväksyttävää syytä, työnantajan on ryhdyttävä korjaaviin toimenpiteisiin. Kevään koulutustarjonnasta Suorita työhyvinvointikortti Työhyvinvointi ja sen kehittäminen on koko työyhteisön yhteinen asia. Pardia järjestää 20.5.2015 Helsingissä Työhyvinvointikortti-koulutuksen työhyvinvoinnin edistämisestä kiinnostuneille työsuojelun yhteistoimijoille. Koulutuksen tavoitteena on saada aikaan työhyvinvointia edistäviä prosesseja työpaikalla ja lisätä eri toimijoiden yhteistyötä. Päivän mittaisen koulutuksen teemat ovat: • työhyvinvoinnin näkökulmat • työhyvinvointi johtamisessa • työyhteisön toiminta • terveys ja työkyky • Päivän päätteeksi suoritetaan Työhyvinvointikortti-tentti. Hakuaika päättyy 21.4.2015. Lisätietoja PardiaPlus-jäsensivuilla (edellyttää kirjautumista). Ammattiyhdistyskoulutusta verkossa Henkilöstön edustajilla, yhdistystoimijoilla ja jäsenillä on mahdollisuus hankkia perusvalmiuksia ammattiyhdistystoiminnasta kätevästi ja helposti Pardian järjestämissä verkkokoulutuksissa. Opiskelu tapahtuu Optima-oppimisympäristössä ja osallistuja tarvitsee koulutuksen aloittamiseen vain omaa motivaatiota ja sähköpostiosoitteen. Kevään ja loppuvuoden verkkokoulutuksia • Johdatus henkilöstön edustajan tehtävään 11.–25.5.2015 (1.8. alkaen tämän verkkokoulutuksen voi aloittaa itselle sopivana aikana) • Yhteistoiminnan perusteet (yksityiset sopimusalat), ryhmä A 1.15.6.2015 • Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus työssä 10.–28.8.2015 • Opi yhdistystoimintaa verkossa 21.9.–18.10.2015 • Yhteistoimintalain perusteet (yksityiset sopimusalat) ryhmä B 2.16.11.2015 Katso verkkokoulutuksien kohderyhmät, hakuajat ja -ohjeet sekä kuvaukset PardiaPlus-jäsensivuilta (edellyttää kirjautumista). Koulutuksen ajankohtaisista asioista kotisivuilla www.pardia.fi koulutus ja osaaminen. Katja Heikkilä Pardian neuvottelupäällikkö Twitter: @heikkilakatja 39 ++++++++++pardianyt_1_15.indd 39 6.3.2015 10.50 Jäsenrekisteri tiedottaa Ammattiliittojen ja työttömyyskassojen jäsenmaksut ovat vähennyskelpoisia ansiotulon hankkimisesta johtuneita menoja. Ne voidaan vähentää täysimääräisinä verotuksessa. Vähennys voidaan tehdä myös ansioon suhteutetusta päivärahasta, peruspäivärahasta sekä sairauspäivärahasta. Pardia on toimittanut tiedot yhteisen jäsenrekisterin jäsenliittojen jäsenten maksamista jäsenmaksuista verohallintoon 20.2.2015. Verohallintoon ilmoitetaan jäsenen koko vuoden jäsenmaksujen yhteissumma. Verohallinto siirtää tiedot esitäytettyihin veroilmoituksiin, jotka lähetetään verovelvollisille maalis-huhtikuun aikana. Kesän perheiden hyvinvointijaksot haussa Nyt voit hakea perheesi kanssa seuraavan kesän PHT:n 1. askel -hyvinvointijaksolle. Jaksoilla haetaan virikkeitä terveellisiin elämäntapoihin asiantuntijoiden avulla sekä annetaan mahdollisuus perheen yhdessäoloon lapsiystävällisissä kohteissa. Ohjattua toimintaa on lapsille ja aikuisille yhdessä ja erikseen. Kesäkuun jaksojen haku loppuu maaliskuun aikana. Katso tarkemmat hakuajat, kohteet ja ilmoittautumisohjeet osoitteessa www.pht.fi. PHT:n rahoitusta on leikattu, joten uusia aikuisten 1.askel-hyvinvointijaksoja ei voida lainkaan järjestää loppuvuonna 2015. Veroilmoituksen tarkistaminen Verohallinnon ohjeiden mukaan verovelvollisen on itse tarkistettava esitäytetyn veroilmoituksen tiedot. Jos veroilmoituksessa ei näy jäsenmaksujen määrää tai se on virheellinen, verovelvollisen on itse korjattava jäsenmaksujen määrä veroilmoitukseen. Mitään kuitteja tai maksutodistuksia ei lähetetä veroilmoituksen mukana, mutta palkkalaskelmat ja muut kuitit pitää säilyttää itse kuuden vuoden ajan. Verotoimisto saattaa pyytää niitä tarvittaessa. Mitkä maksut ovat vähennyskelpoisia? Jos työnantaja perii jäsenmaksun suoraan työntekijän palkasta, vuoden 2014 verotuksessa ovat vähennyskelpoisia ne jäsenmaksut, jotka on peritty vuonna 2014 päättyneiltä palkkakausilta. Jäsenmaksun yhteissumman pitäisi näkyä vuoden viimeisessä palkkalaskelmassa. Työnantajat toimittavat tiedot vuoden 2014 jäsenmaksuista Pardiaan. Jos työnantaja ei ole toimittanut tietoja ennen helmikuun puoltaväliä, niin tieto voi puuttua veroilmoituksesta, jolloin verovelvollisen on lisättävä se itse. Jos jäsen maksaa itse jäsenmaksunsa, niin vuoden 2014 verotuksessa ovat vähennyskelpoisia ne maksut, jotka on maksettu vuonna 2014. Jos jäsen on maksanut vuoden 2014 tai vieläkin aikaisempia jäsenmaksuja vasta vuoden 2015 puolella, niin ne vähennetään vasta vuoden 2015 verotuksessa. Verottaja siis hyväksyy vähennyksen nimenomaan maksupäivämäärän perusteella. Jos jäsenelle on jostakin syystä palautettu jäsenmaksuja, palautusten summa vähennetään maksettujen jäsenmaksujen summasta. Verottajalle ilmoitetaan siis maksettujen ja palautettujen jäsenmaksujen erotus. Kuinka toimia? Tarkista jäsenmaksusi Pardian kotisivuilta. Kirjaudu salasanasuojatuille PardiaPlus-jäsensivuille. Klikkaa siellä WebLyyti Sähköinen asiointi. Klikkaa valikosta kohta Jäsenmaksut. Valittuasi sen aukeaa valikko, josta löydät kohdan Jäsenmaksutodistus. Toimi näytön ohjeiden mukaan, niin saat näkyviin oman jäsenmaksutodistuksesi. KUTSU ILMAVA ry:n sääntömääräiseen kevätkokoukseen keskiviikkona 22.4.2015 klo 16.00 Paikka on Ilmatieteen laitoksen toimitalo Dynamicumin 5.krs Terassi (Erik Palmenin aukio 1, 00560 Helsinki). Tarjoilujen vuoksi pyydämme ilmoittautumistasi keskiviikkoon 15.4.2015 mennessä osoitteeseen satu.kekki@ fmi.fi. Muistathan mainita mahdolliset ruoka-ainerajoitteet. Kokouksessa käsitellään toiminta- ja tilikertomus ja muut sääntöjen pykälässä 8 mainitut asiat. ILMAVA ry:n hallitus 40 ++++++++++pardianyt_1_15.indd 40 6.3.2015 10.50 KOLUMNI Meistä jokainen voi oppia mitä tahansa. Mika Kanerva Älä odota prinssiä N yt se on sitten tehty: laulettu yli tuhannelle ihmiselle Finlandia-talon lavalla Vanhustyö 2015 -tapahtumassa. Siis mitä on tapahtunut viime keväästä, jolloin perustin Laulutaidottomien kuoron ja ystäväni humoristisesti ehdottivat esiintymisareenaksi jopa Finlandiatalon lavaa? Kertaukseksi: kuutosen laulajana halusin viime keväänä kokeilla, oppisinko laulamaan. Meitä on ollut viisi leidiä. Olemme treenanneet itse kukin sitä kauneinta laulua, minkä tiedämme. Eläkkeellä oleva laulunopettaja on polkenut Pikonlinnan vanhainkodin juhlasalissa urkuharmonia ja opastanut laulun saloihin. Meillä on ollut hauskaa ja rentouttavaa. Eihän se vielä kunnolla sujunut, mutta räjähtävistä aplodeista päätellen lauluhaasteen ottaminen ja itsensä alttiiksi asettaminen kosketti. Meistä jokainen voi oppia mitä tahansa ja se voi saattaa elämämme uusille raiteille - vaikka kainalot kostuisivatkin tai olisimme yli 60 vuoden ikäisiä. Laulutreenit johtivat myös muihin mullistuksiin. Olimme mieheni kanssa muuttaneet omakotitalosta rivitaloon neljä vuotta sitten. Eläkeasuntoomme, uskoimme. Emme kuitenkaan viihtyneet siinä lainkaan. Laura, yksi Laulutaidottomien jäsenistä, esitteli treenien päätteeksi entisen Pikonlinnan sairaala-alueen erillistaloja, joista vielä yksi oli myymättä. Juoksulenkkini alkoivat kummasti suuntautua talon kieppeille. Sain miehenikin houkuteltua katsomaan, ja nyt kirjoitan kolumnia mäntyrinteessä järvellä paistavaa aurinkoa ihaillen. Asunto on meidän tai pikemminkin pankin. Ja jotta muutokset eivät jäisi puolitiehen, jätin paikkani yliopiston professorina helmikuun alusta. Siis 63-vuotiaana, joku ihmetteli. Pätkätyösuhteeni oli taas päättymässä. Omasta mielestäni olin tehnyt 11 vuoden aikana sen, mihin kykenin. Saimme työhyvinvoinnin oppiaineeksi, jota viime vuonna opiskeli tuhat ihmistä. Työhyvinvoinnin käsite on tänä aikana laajentunut keppijumpasta kattamaan myös työn sujuvuuden. Huolimatta ihanasta työstäni olin kyllästynyt jatkuvaan rahanhankintaan, koska tiimilläni ei ollut lainkaan käytössään yliopiston perusrahoitusta. Eikä se han- kintakaan niin väsyttänyt, vaan se, ettei yliopistouudistuksen myötä enää tiennyt, mihin rahat käytettiin. Siinä katosi hallinnan tunne, työhyvinvoinnin tärkein lähde. Nyt sitten jatkan dosenttina yhteistyötä yliopiston kanssa hyvällä mielellä ja toimin päätoimisena yrittäjänä. Olen oman itseni herra, vaikka onhan tässä riskejäkin. Riittääkö terveyttä, työtä ja kestänkö ilman työyhteisöä? Mutta täytyy toimia kuten opettaa ja uskoa asiaansa. Tai opettelemaani lauluun. V.A. Koskenniemen sanoin: ”Hän lupasi mun viedä, pois maahan lumottuun…ja Saturnuksen renkaan ja Juppiterin kuun, hän lupasi mun lippaaseni antaa.” Mutta ”Ah, kevätöistä unta, se unta, muuta ei, et koskaan häntä kohtaa elos tiellä.” Eli kannattaa ryhtyä aktiiviseksi toimijaksi eikä vain odottaa prinssiä. Silloin myös tapahtuu. Kukaan meistä ole liian vanha muutoksiin ja ne virkistävät. Marja-Liisa Manka Työhyvinvoinnin dosentti Tampereen yliopisto 41 ++++++++++pardianyt_1_15.indd 41 6.3.2015 10.50 SVENSK RESUMÉ Jan Johansson började som sommarpolis utan utbildning, eftersom den svenskspråkiga polisutbildningen bara startade vart femte år i Tammerfors. En polis är polis även på fritiden En åländsk polis blir inte civil genom att ta av sig uniformen efter en arbetsdag. text Päivi Vuorivirta bild Daniel Eriksson 42 ++++++++++pardianyt_1_15.indd 42 6.3.2015 10.50 SVENSK RESUMÉ Människor vet inte vilket lands lagar som gäller på Åland. N är man har en offentlig tjänst på en liten ort känner man alla. Och alla känner den som innehar tjänsten. Det är en utmaning för Jan Johansson. Efter en arbetsdag kan han inte uträtta sina privata ärenden utan att vara polis. – På en större ort blir en polis civil bara genom att ta av sig uniformen. Jag känner nästan alla i Mariehamn. Många till och med redan sedan barnsben. Och om jag inte känner dem själva, känner jag åtminstone deras föräldrar. Johansson har också arbetat i större städer på fastlandet, och vet vad han talar om. – Jag har varit utlånad till Centralkriminalpolisen i Åbo ett tag. Jag arbetade vid narkotikapolisen med ett par andra ålänningar. Johansson upplevde att han var mer polis i Åbo än i Mariehamn. Men bara när han hade uniform på sig. Poliser specialiserar sig inte i skärgården Johansson är ordningspolis. Hans ansvarsområde inbegriper allmän ordningsövervakning samt övervakning av säkerhet och trafik. Johansson, som har arbetat som polis sedan år 1985, arbetade även en period som narkotikapolis i Mariehamn efter att ha kommit tillbaka från Åbo. I skärgården är det lugnt, förutom under turistsäsongen. Då hinner en ordningspolis även bevaka trafiken. I skärgården finns det inga möjligheter att specialisera sig, utan alla gör allt. – Den tunga trafiken får vara i fred på Åland. Tidigare har vi samarbetat med polisen i Åbo, och ett par gånger per år fick vi förstärkning av dem när vi gjorde razzior mot den tunga trafiken. På grund av indragningarna inom polisen i Sydvästra Finland finns det inte längre möjligheter för något omfattande samarbete. Det tycker Johansson är ledsamt, eftersom razzior na var effektiva. Färjetrafiken medför narkotika Ålands goda ekonomiska tillstånd syns i brottsligheten. Även om den har tilltagit under den senaste tiden. – Vi har relativt låg brottslighet. Vi har problem med stölder och narkotika. Varje dag lägger 35 fartyg från hela världen till i Ålands hamnar, och därför är det svårt att övervaka narkotikatrafiken. Johansson berättar också att narkotikan oftast kommer från Sverige, eftersom många studerande och arbetande reser dit från Åland och några av dem sedan tar med sig narkotika tillbaka. – Narkotikaproblemet här är dock inte större än på det finska fastlandet. Ett annat problem, förutom narkotikan och stölderna, är att människor inte vet vilket lands lagar som gäller på Åland. Johansson tar som exempel upp hastighetsbegränsningarna för båttrailrar. – I Sverige får man köra båttrailrar utan att registrera dem om man inte överskrider en hastighet på 30 km i timmen. Ålänningar som har studerat och bott i Sverige tror att lagstiftningen här är likadan. Johansson jämför återigen Åland med det finska fastlandet. – Polisen respekteras inte på samma sätt här som på fastlandet. Polisens verksamhet ifrågasätts och man anger till och med poliser, trots att vi har rätt att gripa privatpersoner. Polisen är en vän Det bästa med att arbeta som polis är att träffa människor och lösa problem. Som ung pojke var Johanssons drömyrke just polis. Han ville jaga huliganer. – På äldre dagar har jag märkt att huliganjagandet bara är en del av polisens arbete. Ju äldre jag blir, desto mer tycker jag om att lösa problem och träffa människor. Johansson tycker också om att arbeta i skift. – Jag tycker att det är särskilt kul att arbeta under veckoslut, helgdagar och nätter. Å svenskans vägnar För Johansson är språk inget problem. Han växlar gärna mellan språk på arbetet. Johansson vet dock att det är ett problem för vissa. – Det finns alltid sådana som vägrar prata det andra språket, eftersom man har rätt till det i ett tvåspråkigt land. Särskilt under turistsäsongen behöver den polis som rör sig på Mariehamns gator kunskaper i finska. Eller det behövs egentligen inte enligt lag, men att kunna det gör det lättare att arbeta. – Jag talar de språk som jag behärskar och behöver. Finska är bara ett av dem. Jag förhåller mig inte särskilt känslosamt till språk. Även Johansson kan ibland få problem med det formella pappersarbetet. Det kommer alltid på finska och handlar om lagtexter. Även Johansson försöker tala å svenskans vägnar i det tvåspråkiga landet. Han sitter med i fullmäktige för Finlands Polisorganisationers Förbund (SPJL) sedan mer än 10 år tillbaka. Men där har språk aldrig varit ett problem. Alla har fått utrymme. Finska rötter Johansson reser inte ofta till fastlandet. Han har ledsnat på färjorna och flygtrafiken är hopplös. Det är svårt att resa till fastlandet. – Jag har egentligen bara bott på Åland, men flyttat runt lite. Min mamma är från Karelen och nästan hela min släkt bor i Åbo trakten. Jag har nära relationer till fastlandet. Johansson vågar inte säga någonting om framtiden. – Jag har alltid trivts här, men om någonting dyker upp så vet jag inte ... Jag söker alltid utmaningar och flyttar gärna. ■ 43 ++++++++++pardianyt_1_15.indd 43 6.3.2015 10.50 SVENSK RESUMÉ Ledare Du får vad du bygger upp Då jag satt på flygstationen och väntade på skjuts hem, marscherade en patrull från Gränsbevakningsväsendet förbi mig. Det är drygt tio år sedan jag beslutade att byta ut den gröna overallen mot en blå. Det beslut jag då fattade var ett av de viktigaste i mitt liv. Vi fattar ofta stora beslut i vårt civila liv. Då vi planerar och genomför en förändring, har vi ofta ett mål i tankarna och åtminstone något slags uppfattning om hur vi ska nå vårt mål. Påverkan i arbetslivet har en stark anknytning till samma element som i det civila. Likväl är det mera sällan vi enskilda medarbetare ställer upp tydliga mål för att driva saker i den riktning vi önskar. Även om vi har ett mål, saknar vi en handlingsplan och ofta även tron på att lyckas nå målet. Enligt min uppfattning borde vi i arbetslivet effektivare använda samma verktyg som i vårt civila liv. Jag har ofta konstaterat att det är många som upplever arbetsplatsens kafeteria som en arena för påverkan, där man tar upp missförhållanden till diskussion. Men på samma gång kommer man – kanske utan att reflektera över det – att påverka gemenskapskänslan på arbetsplatsen på ett negativt sätt. Kafeterian fungerar nog som en bra tankesmedja, men saker och ting borde diskuteras i en konstruktiv anda och därefter målmedvetet föras framåt. Uppfattningen att vi inte kan påverka de förändringar som sker i vårt arbetsliv härrör ofta från bristande kunskap. Trots att vi lever i ett samhälle där kunskap är tillgänglig i stora mängder utan dröjsmål, kan det för mången vara svårt att hitta de rätta kanalerna. Det har sagts att kunskap ökar lidande, men jag anser att brist på kunskap medför osäkerhet och är många gånger värre än säker vetskap. Min uppfattning är att mål och planering hela tiden får en större roll i våra dagars arbetsliv. Jag tror att vi som är unga lättare anpassar oss till den ständiga förändringen i arbetslivet av i dag, eftersom vi har levt i förändring hela vårt vuxna liv. Likväl måste vi planera vår arbetskarriär bättre och aktivt påverka vår tillvaro. Du får vad du bygger upp. Om du inte deltar i processen, får du det man ger dig. Ordförande för Pardias verksamhetsgrupp PlusMiinus30. Jarno Tervakoski Samtalsämnet Hjälp, den svämmar över! En fördel och ett problem med e-posten är dess lätthet: Att skicka går så behändigt och lätt att man inte alltid kommer att tänka igenom behovet av meddelandet, innehållet av det, eller vem som mottar det. – De vanligaste e-postmisstagen går lätt att rätta till. De härrör från brådska och avsaknad av gemensamma regler, säger arbetsplatscoachen Päivi Suokas från Kehityshyppy. Hon utbildar och tränar arbetssamfund bland annat i att förbättra sin interna kommunikation. Problem med e-post uppstår ofta på grund av att man slarvar i sin användning av e-post. Med tanke på datasäkerheten är det största misstaget att ett meddelande skickas i sådan form att ett stycke av en korrespondens om en annan person eller händelse, eller rentav den person till vilken meddelandet har adresserats, hänger med i slutet. – Ett meddelande borde alltid åtminstone en gång läsas igenom innan det skickas. Till exempel avsaknad av ett datum eller ett felaktigt datum leder ofta till en korrespondens med tilläggsfrågor och korrigeringsmeddelanden. E-posten saknar dessutom effekt i sådana ärenden där man på tu man hand eller i en större grupp bör komma överens om saker som gäller flera alternativ eller kräver långa diskussioner. – Var och en kan överväga vilka saker det är lättare att sköta genom att ta sig en promenad till kollegans arbetsplats. Man har också i alltför hög grad hängt upp sig på e-posten: datatekniken erbjuder även andra behändiga möjligheter för utväxlande av meddelanden. Suokas nämner olika slags chat-tillämpningar som möjliggör diskussion i realtid med en eller flera deltagare. Då datum bestäms kan man använda program av doodle-typ där var och en går in och antecknar vilken av de förslagna tiderna som lämpar sig för honom eller henne. Suokas föreslår att de personer som ansvarar för datasäkerhet och programvara skulle göra en kartläggning om de behov olika personer har och vilka elektroniska hjälpmedel som erbjuds för ändamålet. E-postflödet kan också göras hanterligt genom att regler fastslås för hur intern post skickas. Hos ett företag skickas ett meddelande ofta hellre till alltför många än till alltför få. Därför är det många som får ett meddelande som inte berör dem och som inte vet om meddelandet förutsätter att de vidtar några åtgärder på grund av meddelandet. Om det blir alltför många mottagare, skulle det vara bra att komma överens om spelregler. Om meddelandet innefattar en åtgärd av någon, borde man precisera vem som avses. Avsändaren bör likaså meddela om han eller hon önskar en särskild kvittering med godkännande och om kvitteringen ska sändas till alla eller endast till avsändaren. – De flesta varianter av meddelanden hos ett företag gäller avtalsärenden. Utöver det ovan sagda är det bra att avtala även om praktiska detaljer såsom sätt att meddela om frånvaro, förfarande i fråga om post som kommer under tider av frånvaro och vilket sätt som används vid underskrift. Pardias informatör Marjo Pihlajaniemi 44 ++++++++++pardianyt_1_15.indd 44 6.3.2015 10.50 SVENSK RESUMÉ OrdförandeDe stora linjedragningarnas år D et innevarande året kommer i många avseenden att vara väldigt betydelsefullt och kräver viktiga beslut av fackföreningsrörelserna. För arbetstagare och de organisationer som representerar dem utgörs de viktigaste utmaningarna av vårens riksdagsval och det därpå följande regeringsprogrammet, sommarens löneförhandlingar samt även utredningsarbetet i samband med grundandet av en ny centralorganisation. Riksdagsvalet hålls i april. Valet formar även det finländska arbetslivet och arbetstagarnas ställning, oberoende av vilken åsikt man har om politik, politiska partier eller valets slutresultat. Därför är det viktigt att alla deltar i valet åtminstone genom att rösta. Pardia har förberett egna valteser och fört fram dem till framtida beslutsfattare. Pardia håller även på med kampanjen Vardagens osynliga hjältar, vars syfte är att lyfta fram våra medlemmars arbete för det finländska samhället. Mera information om kampanjen finns i denna tidning, på våra egna sidor och på adressen www. arjensankarit.fi. Kom med alla och delta! Inför valet har det återigen i offentligheten förts en diskussion om villkoren för den offentliga sektorns tjänsteförhållanden. Från flera håll har man redan föreslagit förlängningar av arbetstiden som bot för den offentliga sektorns produktivitet. En kvart längre arbetstid eller förkortning av semestrarna duger för många som en enkel lösning. Även om det inte sagts rakt ut, har många menat att dessa förlängningar av arbetstiden skulle införas utan kompensation. På samma sätt är det utan att behöva sägas en självklarhet att vi inte godtar sådana enkelspåriga och ensidiga lösningar. Villkoren för våra medlemmars tjänsteförhållanden är överenskomna som en helhet genom tjänste- och arbetsvillkorsavtal. På detta sätt kommer man överens om dem i framtiden också. Det kan inte gå till så, att våra medlemmar till exempel enligt modellen som presenterats av Näringslivets centralförbund finansierar alla andra arbetstagares skattesänkningar genom en förlängning av sin egen arbetstid. Det skulle vara viktigt att man uppnår enighet om löneförhöjningarna. P å sommaren är det meningen att förhandla om sysselsättnings- och tillväxtavtalets lönerevision för det senaste året. Förhandlingarna kan förutspås bli svåra. Tidigare under vintern föll förhandlingarna om det så kallade förnyandet av arbetslivets spelregler mellan arbetsmarknadsparterna framför allt på arbetsgivarsidans krav på höjningen av mängden strejkböter till en mångdubbel nivå jämfört med nuläget. Trots parternas olika målsättningar skulle det vara viktigt att nå enighet om löneförhöjningarna och att den nuvarande avtalsperioden kan slutföras. Med nollhöjningar uppnår man inte detta. Utredningsarbetet gällande en ny centralorganisation har inletts under detta år. Det finns mycket att utreda gällande denna fråga och jag återkommer till ämnet senare i år. Man bör ändå hålla klart i minnet de centrala målsättningarna med en eventuell förnyelse - att förnya fackföreningsrörelsen såväl gällande förfaringssätt som intressebevakning, och att få mera kraft att driva arbetstagarnas intressen. Det är viktiga mål som man bör sträva efter att uppnå, vad som än sker under själva utredningsarbetet. Det finns alltså mycket att göra och påverka under årets gång. Det öppnar också möjligheter för oss, om vi bara utnyttjar våra påverkningstillfällen rätt. Tillsammans är vi starkare. Niko Simola Twitter: @simolaniko 45 ++++++++++pardianyt_1_15.indd 45 6.3.2015 10.50 PALKANSAAJAJÄRJESTÖ PARDIA PARDIAN TOIMISTO Ratamestarinkatu 11, 00520 Helsinki vaihde/neuvonta 075 324 7500 klo 8.30–16.00 [email protected] www.pardia.fi www.facebook.com/ palkansaajajarjestopardia www.twitter.com/PardiaRy Simola Niko puheenjohtaja 075 324 7501 040 566 8517 Jarkima Eija puheenjohtajan sihteeri 075 324 7502 040 722 2911 Edunvalvontaosasto Sirén Harri neuvottelujohtaja - yleinen ja valtiosektorin edunvalvonta, yhteiskuntavaikuttaminen - osaston päällikkö 075 324 7520 0400 765 415 Ekola Pentti asiamies - yksityisten alojen yrityksiä (vast.) 075 324 7527 0400 746 391 Heikkilä Katja neuvottelupäällikkö - yksityisten alojen edunvalvonta ja kv-asiat 075 324 7540 0400 904 893 Janas Pirkko lakimies - valtiovarainministeriön hallinnonala 075 324 7591 045 773 10383 Komulainen Ari vastaava lakimies - osaston päällikön sijainen - ulkoasiainministeriön hallinnonala, virastoja, Kela ja yksityisten alojen yrityksiä 075 324 7524 040 546 0858 Lehtonen Jarmo asiamies - työ- ja elinkeinoministeriön, ympäristöministeriön sekä liikenneja viestintäministeriön hallinnonala 075 324 7522 045 6577 374 Nieminen Aki asiamies - opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala, yliopistot 075 324 7529 040 560 9253 Pietinen Pekka lakimies - maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala, valtioneuvosto (VNK, OKV) 075 324 7592 045 7731 0397 Vanamo Michaël asiamies (vuorotteluvapaan sijainen 30.4.2015 saakka) - sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala, yksityinen sosiaalipalveluala 0504630270 Vartiainen Hannele asiamies - yksityiset alat / Kela ja Alko 075 3247 523 040 4515 009 Äikäs Mikko asiamies - sisäministeriön, puolustusministeriön ja oikeusministeriön hallinnonalat 075 324 7538 040 451 5002 Österberg Soili hallintosihteeri 075 324 7506 040 540 3724 Hallinto-osasto Puolakka Anne hallintopäällikkö - osaston päällikkö 075 324 7530 040 546 6662 Eronen Sinikka it-palvelupäällikkö 075 324 7542 050 514 3081 Heikkilä Arja jäsenrekisterisihteeri 075 324 7544 Lepistö Leena jäsenmaksuliikenteen hoitaja 075 324 7549 Lintoja Merja jäsenrekisterisihteeri 075 324 7546 Metsänranta Marja toimistosihteeri 075 3247 533 Vesanto Leena jäsenpalvelusihteeri 075 324 7551 Määttä Maarit toimistosihteeri 075 324 7590 Virta Päivi koulutussihteeri 075 324 7583 Noponen Ulla jäsenrekisterisihteeri 075 324 7548 Röksä-Sandström Maarika jäsenmaksusihteeri 075 324 7559 Sten Kristina sihteeri 075 324 7431 Viljanen Hannu atk-asiantuntija 075 324 7537 050 382 3217 Pardian taloushallinto on siirtynyt Tivonet Oy:hyn. Lue lisää Tivonet Oy:n kotisivuilta, osoitteesta www.tivonet.fi. Järjestöosasto Nousiainen Timo järjestöpäällikkö - osaston päällikkö 075 324 7585 040 533 2255 Lepola Varpu koulutussuunnittelija 075 324 7552 Moilanen Seija koulutuspäällikkö vuorotteluvapaalla 3.11.2014 – 30.4.2015 075 324 7500 sijainen Pallaspuro Esko Koulutuspäällikkö 075 324 7581 0400 506 933 Nordström Anne kehittämisasiantuntija 075 324 7505 040 511 8655 Rissanen Tapio asiamies - tutkimus ja tilastot 075 3247 528 045 7731 4358 asiamies - yhteiskuntavaikuttaminen 075 324 7500 1.5.2015 alkaen Tiedustelut [email protected] Koulutuksen palvelunumero: 075 324 7583 klo 9–11.30 Viestintäosasto Nieminen Riitta viestintäpäällikkö - osaston päällikkö 075 324 7507 040 773 6591 Jansson Anna-Kaisa tiedottaja 075 324 7508 045 7731 0381 Pihlajaniemi Marjo tiedottaja 075 324 7509 045 7734 8492 JATTK-työttömyyskassa Pasilanraitio 9 B 00240 Helsinki p. (09) 720 68 20 (ma-to klo 9-11.30) faksi (09) 148 10 29 Etuuden saajat voivat asioida myös sähköisessä asiointipalvelussa eAsioinnissa omilla pankkitunnuksilla (Osuuspankki, Nordea, Sampo Pankki, Aktia, Säästöpankit ja POP) Tietoa työttömyysturvasta: Työttömyyskassojen Yhteisjärjestö TYJ:n sivuilta www.tyj.fi [email protected] www.jatkk.fi Työttömyyskassa Statia Ratamestarinkatu 11 00520 HELSINKI puh. palvelu (09) 1551 ma, ke klo 12–15 faksi (09) 278 7217 [email protected] [email protected] www.statia.fi 46 ++++++++++pardianyt_1_15.indd 46 6.3.2015 10.50 OTA YHTEYTTÄ Jäsenyyteesi liittyvissä asioissa voit ottaa yhteyttä alla oleviin kolmeen jäsenrekisteriin joko sähköpostitse tai ma-pe klo 9–12 palvelunumeroon: Alkoholialan Toimihenkilöiden Kelan toimihenkilöiden Maanmittauslaitoksen tekniset MATEn Rautatiealan Teknisten Liitto RTL:n Tekniikan ja Tiedon Toimihenkilöt TTT:n jäsenet p. 075 324 7548 [email protected] Henkilöstöunioni HU:n Luotsiliiton Maataloustoimihenkilöjärjestöjen liitto MTJL:n ProUnionin Työ-ja elinkeinohallinnon henkilöstöliitto THHL:n Ulkoasiainhallinnon virkailijayhdistys UHVY:n Verovirkailijain Liitto VeroVL:n jäsenet p. 075 324 7546 [email protected] Sosiaali-, terveys-ja kasvatusalojen ammattiliitto STEKAn Suomen Tietoliikennetekniset ST:n Yliopistojen ja tutkimusalanhenkilöstöliitto YHL:n jäsenet p. 075 324 7544 [email protected] Liitä sähköpostiviestiin aina tarkat yhteystiedot: - jäsenen koko nimi, jäsenjärjestö ja mahdollinen jäsenyhdistys. Maanpuolustuksen Henkilökuntaliitto MPHL Tullivirkamiesliitto Suomen Poliisijärjestöjen Liitto SPJL Hoitavat itse rekisterinsä, yhteydenotot suoraan ko. liittoon. Jos joudut työttömäksi tai olet palkattomalla jaksolla pois töistä, ilmoita siitä sähköpostitse tai kirjeitse jäsenrekisterisihteerille tai omalle liitollesi/ yhdistyksellesi. Tieto rekisteröidään jäsentietoihisi ja saat kotiosoitteeseen erityisjäsenmaksun/kirjausmaksun/jäsenen tilisiirrot. Näin jäsenyys säilyy katkeamattomana. Muutoslomakkeen saat osoitteesta www.pardia.fi/ jasenyys. Liitosta ja työttömyyskassasta erotaan allekirjoitetulla eroilmoituksella. Se toimitetaan Palkansaajajärjestö Pardiaan jäsenrekisterisihteerille tai omalle liitolle/ yhdistykselle. Erohakemukseen laitetaan päivämäärä, jolloin ero astuu voimaan. Eroilmoituksesta on ehdottomasti käytävä ilmi, eroaako jäsen myös työttömyyskassan jäsenyydestä. Ilmoittaessasi uuden liiton eron yhteydessä, toimitamme jäsenyystodistuksen pyydettäessä suoraan uuteen liittoon/ kassaan. Jos työnantaja perii jäsenmaksun palkasta, työntekijän on itse ilmoitettava erostaan palkanlaskijalle jäsenmaksun perimisen lopettamiseksi. Liitosta ei ilmoiteta eroamisia työnantajalle. PALAUTEKORTTI 1 / 2015 Auta meitä tekemään lehdestä entistä parempi. Lähetä palautekortti postitse. Voit myös vastata kyselyyn osoitteessa www.pardia.fi/pardianyt, jossa voit antaa myös lisää palautetta lehdestä. Mielestäni lehden paras juttu oli Pardia maksaa postimaksun OITA VASTAA JA V 50 INEN EURON ARVO I! LAHJAKORTT Haluaisin lukea artikkelin aiheesta Nimi Osoite Postinumero Postitoimipaikka Vastaa 20.4.2015 mennessä, niin osallistut 50 euron lahjakortin arvontaan. Palkansaajajärjestö Pardia ry Info: jäsen TUNNUS 5010147 00003 Vastauslähetys Edellisen numeron voittaja oli Eeva Siljavainen Espoosta. 47 ++++++++++pardianyt_1_15.indd 47 6.3.2015 10.50 Mietipä hetki, KETÄ VARTEN HENKIVAKUUTUS HANKITAAN. Moni luottaa onneensa, eikä siksi hanki henkivakuutusta. Kuinka sinä pärjäisit, jos joutuisit yksin pitämään huolta perheestäsi? Tiesithän, että sinäkin olet oikeutettu Suomen edullisimpaan henkivakuutukseen*. Tee laskelma osoitteessa henkivakuutuskuntoon.fi. Summat voivat yllättää. Katso hinta ja osta vakuutus verkkokaupasta vaikka heti. henkivakuutuskuntoon.fi Vakuutuksen myöntää Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva. *Vakuutus- ja rahoitusneuvonta FINEn tekemä hintavertailu 11/2013 SUOMEN * EDULLISIN if.fi 010 19 19 19 K-PLUSSAA IFIN VAKUUTUKSISTA ++++++++++pardianyt_1_15.indd 48 6.3.2015 10.50
© Copyright 2024