PardiaNyt 1/16
PardiaNyt Palkansaajajärjestö Pardian jäsenlehti 1 | 2016 Uusi sarja esittelee sopimuskumppanin SIVU 16 Kilpailukykysopimus SIVU 18 APUNA UUTEEN ALKUUN SIVU 36 TEEMANA nuoret aikuiset VAPAALLA taitoluistelija VINKKEJÄ työttömyyden varalle TÄSSÄ LEHDESSÄ 14 ”Autokatsastajan tarkistuslista on pitkä mutta tarpeellinen.” 10 32 Pääkirjoitus3 Pöydän tuolla puolen 16 Pardian mielestä 4 Kilpailukykysopimus18 Päätoimittajalta5 TulevaisuusNyt!21 Puheenaihe: Irtisanomisen jälkeen on elämää 6 Uralle monen kautta 22 Huoneentaulu 8 Puheenjohtajalta9 Työnkuva: Katsastaja tukee turvallisuutta10 Pienen liiton edunvalvonta 14 2 Mentoroinnilla ala tutuksi 24 Työyhteisön merkitys nuorille 27 Toimintaryhmä esittäytyy 28 Puheenvuoro: Sosiologian professori Harri Melin 30 Vapaalla: Luistimille uudelleen aikuisena 32 Digitalisaatio muuttaa työtä 34 Työnkuva: Koulukoti sai uuden elämän 36 Lakinurkkaus 38 Kolumni41 Svensk resumé 42 Pardia tiedottaa 44 Pardian toimiston yhteystiedot 46 PÄÄKIRJOITUS PardiaNyt 12. vuosikerta Julkaisija Palkansaajajärjestö Pardia ry Ratamestarinkatu 11, 00520 Helsinki Päätoimittaja Riitta Nieminen 075 324 7507, 040 773 6591 [email protected] Osoitteenmuutokset Jäsenet Pardian / oman liiton jäsenrekisteriin s. 47 ja muut kuin jäsenet [email protected] Toimitussihteeri Marjo Pihlajaniemi Ulkoasu Mainostoimisto Hypno / Jarkko Meretniemi Painopaikka Forssa Print 2016 Levikki 31.12.2015 47 460 / 47 720 Toimituskunta Elisa Hyytiäinen Pekka Kolehmainen Mikko Niemi Sirpa Ripatti Jorma Tikkamäki Eija Tuutti Mikko Viertola Katariina Issukka Riitta Nieminen, päätoimittaja Marjo Pihlajaniemi, toimitussihteeri, päätoimittajan sij. Kannen kuva Miisa Kaartinen Ilmoitukset ja laskutus Pardia www.pardia.fi/pardianyt Riitta Nieminen, p. 075 324 7507 Marjo Pihlajaniemi, p. 075 324 7509 [email protected] Ilmestymisaikataulu 2016 4 numeroa vuodessa, ilmestymispäivät AineistopäiväIlmestyy Nro 1/201615.2. 17.3. 2/201618.4. 19.5. 3/201622.8. 22.9. 4/20167.11. 8.12. Aikakauslehtien liiton jäsenlehti. #eikaikkinuoret T yöpaikka ei määritä nuorten aikuisten identiteettiä samalla tavalla kuin ennen. Perinteisesti varsinkin valtiolla on oltu viimeiseen saakka poliiseja, tullilaisia tai verovirkailijoita. Nykyään näissäkin tehtävissä tarjolla on pätkää ja epävarmuutta. Tässä epävarmuuden tilassa on harmi, että nuoria työntekijöitä moititaan pitkäjännitteisyyden puutteesta. Nuoret eivät kuulemma jaksa sitoutua tekemään perusduuneja ja odottelemaan hamassa tulevaisuudessa häämöttäviä haasteita. Yt-kulttuurin tultua myös julkiselle alalle, tämä ei ole mikään ihme. Nuorten kannattaa mieluummin keskittyä uuden oppimiseen, vanhojen tapojen kyseenalaistamiseen ja erilaisten mahdollisuuksien etsimiseen. Usein nuorten uskotaan olevan vanhempia sukupolvia itsevarmempia ja aloittavan start-uppeja, perustavan vlogeja ja esiintyvän estoitta isollekin yleisölle tuosta vaan. Asiaankuuluva hashtag on kuitenkin #eikaikkinuoret. Nimittäin kaikki eivät ole saaneet litroittain itseluottamusta äidinmaidostaan. Ja ikävä kyllä työpaikkojen vanhemmilla besserwissereillä on silloin tällöin tapana osoittaa nuorille paikkansa, esimerkiksi knoppailemalla ammattijargonilla tai vähättelemällä nuorten opinnoissaan oppimia taitoja. Harmi, sillä itseluottamus omiin kykyihin kasvaa parhaiten, kun joku uskoo ja luottaa niihin. Jos työpaikalla kohtaa vähättelyä, voi onnistumisen tunteita hakea myös vaikka harrastusten parista. Itseluottamus on lihas, jonka kasvu tuntuu väistämättä koko kropassa ja kaikilla elämänalueilla. Joskus työpaikoilla suorastaan kadehditaan nuorten optimistisuutta. Uudet ideat tyrmätään kun eivät ne ole ennenkään toimineet, ja tulevista muutoksista maalataan jo valmiiksi synkkä kuva. Sen sijaan optimistisuudesta voisi ottaa oppia. Itseään ja työelämätaitojaan nimittäin voi ja kannattaa kasvattaa. Ihmisten lähtökohdat ovat erilaisia ja kaikki olemme yksilöitä, mutta jokainen pystyy ottamaan edistysaskeleita. Itsensä kehittäminen on helpompaa, jos uskoo muutoksen ja paremman tulevaisuuden mahdolliseksi. Nuoria ja vanhempia työntekijöitä yhdistää halu tehdä kunnon työtä, saada siitä kunnollisen elämän mahdollistava korvaus ja sulkea työvuoron päätteeksi toimipaikan ovi tyytyväisenä aikaansaamaansa. Parasta onkin, jos työpaikalla voimme oppia toinen toisiltamme ja uskoa, että muutokset parempaan ovat mahdollisia. Itseluottamus on lihas, jonka kasvu tuntuu koko kropassa. Tiina Kotti Pardian PlusMiinus30-toimintaryhmän puheenjohtaja Twitter @tiinakotti 441 612 Painotuote 3 PARDIAN MIELESTÄ Pardia: Valtiosektorin työ voimakkaassa muutoksessa Työ- ja elinkeinoministeriön 18. helmikuuta julkaisema työolobarometri tukee Pardian jäsentutkimuksen tuloksia henkilöstön vähentämisestä valtiosektorilla ja virkamiestyön muuttumisesta. Viimeisen kymmenen vuoden aikana niin sanotulla tuottavuusohjelmalla sekä vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelmalla pyrittiin tehostamaan valtionhallintoa ja ennen kaikkea vähentämään henkilöstöä. Kaikista sektoreista henkilöstön määrä onkin supistunut eniten valtiolla. Henkilöstön määrä pardialaisten työpaikoilla on vähentynyt Pardian jäsentutkimuksen mukaan 73 prosentilla työpaikoista, 17 prosentilla pysynyt ennallaan ja 10 prosentilla kasvanut. Valtiosektorista on tullut johtava sektori työn uudelleen organisoinnissa. Työolobarometrin mukaan valtiolla työtehtäviä on jaettu uudelleen enemmän kuin muilla sektoreilla (valtio 70 %, vs. kaikki 56 %). Valtiolla on myös selvästi muita sektoreita enemmän otettu käyttöön uusia tietojärjestelmiä (63 %, vs. 42 %) ja työmenetelmiä (50 %, vs. 46 %). Valtiosektori näyttäytyykin työolobarometrin valossa monessa suhteessa dynaamisimpana työnantajasektorina. Työssä koetaan opittavan jatkuvasti uutta ja esimerkiksi sähköisiä työtiloja sekä pikaviestintävälineitä käytetään työssä muita sektoreita aktiivisemmin. Toisaalta jatkuva muutos ja kiire rassaavat henkilöstön jaksamista, kun samat työt tehdään selvästi pienemmällä työvoimalla. Pardian jäsentutkimuksen mukaan työssäjaksamista kuormittavat eniten kiireen tunne ja tekemättömien töiden paine. 4 Valtion virkamiehet ja työntekijät ovat sitoutuneita työhönsä ja sen kehittämiseen. Valitettavasti tällä hallituskaudella henkilöstöjärjestöjen edustajat eivät ole päässeet osallistumaan työryhmiin entiseen tapaan. Kestävä muutos työssä voi syntyä vain yhteistyöllä, joten on toivottavaa, että asiaan saadaan pikaisesti parannusta. Digitalisoituva työ Pardian jäsentutkimuksen mukaan etenkin työn digitalisaatio näyttää muuttaneen virkamiesten työtä. Puolet kyselyn vastaajista arvioi työnkuvansa muuttuneen paljon digitalisaation takia. Lähes yhtä suuri osuus kokee työntekemisen muuttuneen tehokkaammaksi, työn tulleen joustavammaksi ja työssä koetaan pystyvän kehittymään. Kääntöpuolella moni on kokenut t yömäärän kasvaneen ja työn kuormittavuuden lisääntyneen. Työn digitalisaatio näyttää tehostaneen työntekemistä kaikissa työtehtäväryhmissä yhtä lailla. Pelättyä työtehtävien köyhtymistä etenkin ammattitehtävissä toimivien työssä ei jäsentutkimuksen mukaan ole havaittavissa. Pardian jäsentutkimuksen aineisto kerättiin lokakuussa 2015. Kyselyn otos oli 10 % Pardian jäsenistöstä. Kyselyyn vastasi 42 % lomakkeen saaneista eli 1897 jäsentä. Vastaajista 55 % työskenteli ammattitehtävissä, 37 % asiantuntijatehtävissä ja 9 % työnjohto- tai esimiestehtävissä. Edelliset jäsentutkimukset tehtiin vuosina 1998, 2002, 2006, 2009, 2011 ja 2015. ■ Puheenjohtaja Niko Simolan vieraina olivat mm. Suomen keskustan puoluesihteeri Timo Laaninen ja Keskustanuorten puheenjohtaja Hilkka Kemppi. Tänä keväänä tavataan puolueita Pardia on kutsunut kylään tämän kevään aikana eri puolueiden vaikuttajia. Tapaamiset ovat osa Pardian vaikuttamistyötä, jonka tarkoituksena on tuoda keskusteluun ja tietoon Pardian jäsenille tärkeitä asioita. Teemoina ovat olleet valtionhallinnon ja sen henkilöstön tila, palkkaliukuman rajoittaminen, palkkausjärjestelmät, valtion konserniajattelu ja muutosturva, aluehallinnon uudistaminen, valtion toiminta- ja hallintomenosäästöt, harmaan talouden torjunta ja yhteistoimintaneuvottelujen lisääntyminen sekä valtiolla että yliopistoissa. Vieraillulla ovat jo käyneet kokoomuksen, keskustan ja sosiaalidemokraattien puoluetoimistot. Tapaamiset jatkuvat edelleen. Kevään Liity liittoon -viikon tapahtumia Liity liitto -viikko järjestetään 4.-8.huhtikuuta. Sen tarkoitus on kannustaa keskustelemaan liiton jäsenyydestä omalla työpaikalla. STTK sekä Pardia järjestävät viikon aikana erilaisia tapahtumia, kilpailun jäsenille ja jalkautumisia. Pardian puheenjohtaja vierailee myös kolmella paikkakunnalla kevään aikana. Ohjelmassa on työpaikkavierailuja ja elokuvailtoja. Paikat on Hämeenlinna 4.4., Oulu 6.4. ja Kuopio 21.4. Lisätietoa Pardian verkkosivulta. Seuraa ilmoittelua www.pardia.fi/liityliittoon ja www.sttk.fi/liityliittoon. PÄÄTOIMITTAJALTA Hyvä päivä liittyä ammattiliittoon T Lukijapalautetta Edellisen lehden lukijapalautetta tuli yhteensä 83 kappaletta. Suosituin artikkeli oli Tullin huumekoira Hyrrän ja tullitarkastaja Susanna Kuutin työstä kertova Virkakoiran paras palkka on pallo. Seuraavaksi eniten parhaan artikkelin mainintoja sai Virkajärjestelyn kautta uuteen työhön. Siinä Kirsi Markkanen kertoi, miten hän työllistyi uudelleen irtisanomisen jälkeen valtionhallintoon. Lehden teema oli edustajakokous ja koulutuskalenteri. Koulutukset löytyvät myös Pardian verkkosivulta, eli jos liite jäi ottamatta talteen, löydät samat tiedot sieltä. Meiltä on toivottu tietoa, mitä tehdä jos jää työttömäksi. Sivuilta 6–7 löydät psykologi Soili Poijulan haastattelun. Hän kertoo siinä, miten yt-neuvottelut ja irtisanominen vaikuttavat henkiseen puoleen. Lehden lopussa sivuilta 44–45 löytyy uusi palsta, Pardia tiedottaa. Sieltä voit lukea, kuinka tarkistat jäsenmaksuvähennyksesi verotuksessa. KUTSU Tervetuloa mukaan ILMAVA ry:n sääntömääräiseen kevätkokoukseen keskiviikkona 13.4.2016 kello 16:00. Paikka on Ilmatieteen laitoksen toimitalon Dynamicumin 5. krs Terassi (Erik Palmenin aukio 1, 00560 Helsinki). Tarjoilujen vuoksi pyydämme ilmoittautumistasi keskiviikkoon 6.4.2016 mennessä osoitteeseen [email protected]. Muistathan mainita mahdolliset ruoka-ainerajoitteet. Kokouksessa käsitellään toiminta- ja tilikertomus ja muut sääntöjen pykälässä 8 mainitut asiat. osiasia on, että vain joka toinen työelämään tuleva liittyy ammattiliitoon. Jäseneksi ei liitytä, koska nuoret eivät koe henkilökohtaista tarvetta liittymiseen. Nuoret kyllä arvostavat ammattiliittoja ja niiden työn tuloksia. He kokevat ammattiliittojen olevan asiantuntevia ja vaikuttavia, mutta varsinainen syy liittyä jäseneksi puuttuu. Tämä ei ole vain minun mielipiteeni, vaan ilmenee STTK:n teettämästä tutkimuksesta. Myös yhteenkuulumisen tunne ammattiliiton jäsenyyden perusteena on vuosien varrella heikentynyt. Mutta silti yhä useampi liittyy jäseneksi, kun opiskelu- tai työkaveri sitä suosittelee. Ole sinä se kaveri, joka suosittelee! Keskustelimme pardialaisten viestijöiden kanssa, miten perustelemme ammattiliittoon kuulumisen. Konkareiden suusta se totuus tuli. ”Kuka ajoi asiaasi neuvottelupöydässä, kun maamme hallitus uhkasi pakkolailla puuttua sairauskarensseihin, arkipyhiin, ylityökorvauksiin, sunnuntailisiin ja julkisen sektorin pitkiin lomiin. Kyllä siellä neuvottelupöydässä ovat palkansaajakeskusjärjestöjen edustajat, jotka jäsenistö on sinne valinnut. Neuvottelemalla asiat hoidettiin tälläkin kertaa.” Pardian jäsentutkimuksen mukaan alle 40-vuotiailla työssäjaksamista heikentää selvästi muita enemmän omaan asemaan työyhteisössä ja työyhteisön huonoon toimintaan liittyvät asiat. Yleistä ovat myös kokemukset huonosta työilmapiiristä sekä riittämättömästä tiedotuksesta ja keskustelemisesta työyhteisössä. Alle 40-vuotiaat näkevätkin, että työssäjaksamista lisäisi johtamistapojen parantaminen ja työyhteisön kehittäminen. STTK:n järjestöpäällikkö Juska Kivioja kirjoittaa Liity liittoon -viikon blogissaan osuvasti. ”Työelämä ei vain ole, vaan se tehdään yhdessä. Ja töissähän pitää olla hyvä olo tänään, ensi viikolla ja vielä vuosien päästä. Mitä enemmän meitä jäseniä on, sitä enemmän voimme vaikuttaa siihen, millaista meillä on töissä, millaiset ovat työaikamme, turvaverkkomme työpaikalla ja työelämässä. Kun olet jäsen, olet mukana vaikuttamassa työelämään. Yhdessä voimme muuttaa asioita positiiviseen suuntaan! ” Neuvottelemalla asiat hoidettiin tälläkin kertaa. Riitta Nieminen Twitter @RiittaNieminen ILMAVA ry:n hallitus 5 PUHEENAIHE Kun ovi käy ulospäin Irtisanotulta lähtee työn lisäksi elämä raiteiltaan. Kuukauden kuluttua olon pitäisi olla jo parempi kuin alussa. Teksti Marjo Pihlajaniemi / Pardian tiedottaja Kuva Shutterstock 6 PUHEENAIHE S itä hetkeä on odotettu ja pelätty. Yt-neuvottelut alkavat, ja oma työpaikka on vaakalaudalla. – Jo pelkkä tieto yt-neuvotteluista aiheuttaa stressireaktion, kriisipsykologi Soili Poijula kertoo. Hänen mukaansa ihmiset reagoivat stressaaviin tilanteisiin hyvin eri tavoin riippuen esimerkiksi siitä, onko tämän kaltaisessa tilanteessa ensimmäistä kertaa ja onko elämässä muita kuormittavia tekijöitä. – Yleisin stressioire on kehon ylivireys eli on vaikea keskittyä, nukahtaa tai pysyä unessa. Tilanne vaivaa mieltä ja vaikuttaa tunteisiin, mielialaan ja muihin ihmisiin suhtautumiseen. Poijula muistuttaa, ettei reagointi ole itsessään ongelma. Se kertoo, että tunne-elämä on kunnossa. – Kun paha tuntuu pahalta, niin hyväkin tuntuu hyvältä. Yt-neuvotteluiden aikana moni joutuu miettimään omaa osaamistaan ja mahdollisuuksiaan olla jäävien joukossa. Epätietoisuus vaivaa ja huhut pahentavat vielä asioita. – On hyvä olla realistinen kuva omasta asemastaan. Tosin irtisanomisuhan realisoituminen voi olla raskasta, vaikkei se olisikaan yllätys. Moni kun pitää toivosta kiinni loppuun saakka. Kun irtisanominen osuu omalle kohdalle, se voi herättää järkytyksen ja surun ohella myös positiivisia tunteita. Varsinkin jos epävarmuus on jatkunut pitkään ja takana on jo useita yt-neuvotteluita. – Jos työilmapiiri on ollut huono, niin sitoutuminen ja mielekkyys ovat karisseet työstä. Silloin osa surutyöstä on jo tehty ja irtisanominen on jopa helpotus. Moni ajattelee vieläkin, että työ on kunnon kansalaisen mittari. simmäistä kertaa eteen, eikä mitään selviytymistyökaluja ole valmiina. Esimerkiksi valtion leivän on sanottu olevan pitkä mutta kapea. Joku on saattanut valita julkisen sektorin työantajakseen juuri työpaikan varmuuden vuoksi. – Yksityisellä puolella yrityksen ja tuloksen suhde on selkeämpi. Ihmiset tietävät, että jos yrityksellä menee huonosti, pitää varautua irtisanomisiin. Valtiolla työhön ei aikaisemmin juuri ole sisältynyt huolta siitä, mistä palkkarahat tulevat. Kuukausi mittarina Poijula kertoo, että suurin osa tahtomattaan irtisanotuista saa yksittäisiä oireita, mutta toipuu. – Mittarina voi sanoa, että kuukaudessa tilanne pitäisi olla jo parempi kuin alussa. Voi mennä vuosikin, että tilanne on täysin ohi. Sitten on 20–30 prosenttia ihmisiä, joilla kriisi kehkeytyy pahaksi. Masennus voi kehittyä jopa parissa viikossa. – Jos esimerkiksi uniongelma on jokaöistä, kannattaa hakea keskusteluapua, ei unilääkkeitä. Ei pelkkä palkka Tukea myös jääville Irtisanottu menettää enemmän kuin työpaikan ja palkkatulon. Varsinkin, jos uutta työpaikkaa ei löydy. – Toimeentulo on toki näkyvin huolenaihe. Sen lisäksi työttömyyteen liittyy myös muuta: asema yhteiskunnassa muuttuu ainakin omassa päässä. Moni ajattelee vieläkin, että työ on kunnon kansalaisen mittari. Joillekin oma identiteetti ja ihmisarvo ovat määrittyneet työn kautta. Se on saattanut olla myös tärkeä väylä toteuttaa itseään. Tällöin eteen tulee perustavanlaatuinen kysymys: kuka minä olen ilman työtäni tai titteliäni? Poijula korostaa, että reaktion rajuudessa on paljon eroja. Osa ihmisistä kestää paremmin muutoksia ja stressiä kuin toiset. Pahin shokki on silloin, jos tilanne tulee en- Tukea tarvitsevat myös ne, jotka saavat pitää työpaikkansa. – Lähteneiden työt jäävät työnsä pitäneiden hartioille ja organisaatiota järjestellään uudelleen. Koventuneen työtahdin on todettu altistavan jopa sydän- ja verisuonisairauksille. Jääneet saattavat olla myös henkisesti lujilla, varsinkin jos tilanne jää epäselväksi. – Henkisesti terveessä työpaikassa autetaan toisia. Yt-tilanne aiheuttaa kilpailua ja jokainen keskittyy näyttämään omaa osaamistaan. Tuloksena voi olla masentunut työyhteisö. Poijula kehottaakin työnantajaa huolehtimaan myös jälkityöstä eli antamaan tilaa ihmisten tunteille ja mahdollisuuksia keskustella muuttuneesta tilanteesta. ■ Näin hoidat itseäsi irtisanomisen jälkeen • Kartoita tilanne. Kun isoin shokki on mennyt, on hyvä käydä mahdollisimman nopeasti läpi, mitä järjestelyjä täytyy tehdä uudessa tilanteessa. • Pidä perustarpeistasi huolta. Nuku riittävästi, syö hyvin ja liiku. • Hemmottele itseäsi. Tee asioita, joista tulee hyvä mieli. Käy elokuvissa, tee hyvää ruokaa, tapaa ystäviä. •Puhu. Älä vetäydy sosiaalisesti, vaan keskustele sellaisen ihmisen kanssa, jolle voit puhua rehellisesti. • Rauhoita kehoa. Kehon ylivireyttä voi hoitaa hidastamalla sydämen sykettä hengittelemällä syvään hitaasti ja rauhallisesti 5−10 minuutin ajan. Tätä voi toistaa useamman kerran päivässä. • Hoida mieltä. Esimerkiksi mielenterveystalo.fi-osoitteesta löytyy paljon harjoituksia, joilla voi vaikuttaa ajatteluun. • Tarkkaile ajatuksiasi. Kun ihminen pelästyy, negatiiviset ajatukset saavat luonnostaan enemmän tilaa. Negatiivisuus luo pahaa oloa. Älä kiellä tunteitasi, mutta yritä keksiä korvaavia, positiivisia ajatuksia. • Listaa ongelmat paperille. Lähde keksimään niille ratkaisuja yksi kerrallaan. Kirjaa ylös myös sillä hetkellä epärealistisilta tuntuvat vaihtoehdot. • Ole itsellesi armollinen. Sinulla on oikeus tuntea ja reagoida. • Erittele mahdollisuutesi. Tutki, mihin voit vaikuttaa ja mihin ei kannata kuluttaa energiaa. 7 HUONEENTAULU MOBIILITYÖN 6 KUORMITTAVAA PIIRRETTÄ Jos työntekijä on poissa päätyöpaikaltaan yli 10 tuntia viikossa, hänen katsotaan tekevän liikkuvaa, eli mobiilia työtä, jossa itse työ määrittää työnteon paikan. Työturvallisuuskeskuksen asiantuntija Päivi Rauramon mukaan mobiilityössä on kuusi erityispiirrettä, jotka voivat kuormittaa, mutta oikein hoidettuna muuttuvat voimavaraksi. Teksti Anna-Kaisa Jansson / Pardian tiedottaja 1 2 3 Runsas matkustaminen Monipaikkainen työskentely Erilaisissa kulttuureissa toimiminen Matkapäivien määrän vaikutusta tulisi verrata myös työn sujuvuuteen ja tuloksellisuuteen. Jos työntekijän matkapäivien määrä on vuodessa yli 50, tulisi työnantajan keskustella työntekijän kanssa matkapäivien määrästä ja pituuksista ja siitä, vaikuttavatko ne haitallisesti terveyteen tai hyvinvointiin. Säännöllinen terveydenseuranta työterveyshuollossa on tärkeää, samoin kuin yötyötä tekevillä. Työpisteiden ergonomiaan tulee kiinnittää huomiota. Haasteita saattaa aiheuttaa teknisten laitteiden ja ohjelmistojen hallinta ja myös it-tuen puuttuminen työpaikan ulkopuolella. Samoin häiriötekijöitä ja keskeytyksiä voi olla enemmän kuin omalla työpisteellä, mikä kuormittaa aivoja, kun työntekijä joutuu olemaan moneen suuntaan valppaana. Erilaisissa kulttuureissa toimiminen voi aiheuttaa epäasiallisuuden kokemuksia. Työyhteisöissä ja organisaatioissa tulisi luoda pelisääntöjä, kehittää kielitaitoa ja perehdytystä, jotta työntekijät olisivat tietoisempia eri kulttuurien eroista ja maiden poikkeavasta lainsäädännöstä. 4 5 6 Uudella tavalla rakentuva työaika Projektimainen työ Välittynyt vuorovaikutus ja yhteistyö Työajan rakentuminen mobiilissa työssä vaatii työntekijältä itsensä johtamista. Esimiehen kuuluu seurata ja ohjata työntekijän työaikaa ja ottaa puheeksi työntekijän kanssa, mikäli havaitsee, että työaika ei toistuvasti riitä töiden tekemiseen tai työ ja vapaa-aika sekoittuvat liikaa. Osa tarvitsee tiiviimpää yhteydenpitoa, valvontaa ja ohjausta kuin toiset. Liikkuvassa työssä tehtävät ovat usein hyvin projektimaisia. Jotta mobiili työ pysyisi työntekijän hallinnassa, esimiehen tulee yhdessä työntekijän kanssa väliajoin kirkastaa toimenkuvaa, tavoitteita, päämääriä niin, että ne ovat riittävän selvästi ymmärretty. Luottamuksen rakentumiseen tarvitaan kasvokkain tapaamisia aina välillä, sillä se tukee yhteistyötä. Työpaikoilla tarvitaan riittävän säännölliset yhteydenpitokäytännöt, jotta voidaan todentaa, että kaikki asiat ovat kunnossa ja työt on tehty. Esimiehen tuki on tärkeää, mutta myös se, että saa yhteyden työyhteisöön, eikä syrjäydy. ■ VINKKEJÄ MOBIILIIN TYÖHÖN 8 pyri pakollisiin läsnäolopäiviin toimistolla pidä työhyvinvointipäiväkirjaa esimiehen pitää oikeasti tietää, mitä työntekijälle kuuluu ole itse aktiivinen yhteydenpidossa kollegoihin ja esimieheen kehityskeskustelujen lisäksi kannattaa pitää kehitysvartteja viikoittain tai kuukausittain PUHEENJOHTAJALTA Poikkeuksellinen kilpailukykysopimus T yömarkkinakeskusjärjestöjen saavuttama neuvottelutulos kilpailukykysopimukseksi on poikkeuksellinen. Työntekijöiden etuja leikataan ja käytännössä toteutetaan miljardiluokan tulonsiirto työntekijöiltä työnantajille. Varsin aiheellisesti voikin kysyä, minkä takia moisiin palkansaajia koskeviin heikennyksiin ollaan oltu valmiita. Asiaa voi varmasti lähestyä monelta kantilta, mutta lähtökohdat on syytä pitää mielessä. Tämä sopimus on vaihtoehtona maan hallituksen ns. pakkolakipaketille. Siihen sitä on myös silloin verrattava. Nimenomaan pakkolakipakettiin verrattuna sopimus näyttäytyy hieman toisenlaisena. Ikävien leikkausten edelle nousee suomalaisen sopimuskulttuurin voitto. Sanelusta ja pakottavasta lainsäädännöstä päästiin eroon yhteisellä sopimisella. Samoin paikallista sopimista edistetään nyt osapuolten sopimalla tavalla eli työehtosopimuksilla. Pardia teki jäsenistölleen kyselyn pakkolakipaketista ja sen vaihtoehdoista syyskuun lopulla. Muutaman päivän vastausajalla saimme sähköpostitse tehtyyn kyselyyn 16 000 vastausta. Niiden perusteella jäsenistöllämme oli selviä kantoja syntyneeseen tilanteeseen. Yli 90 prosenttia kannatti vaihtoehtoisen paketin neuvottelemista hallituksen kaavailemille työehtojen heikennyksille. Ikävistä heikennyksistä eniten kannatusta maltillisten palkkaratkaisujen lisäksi sai kolme asiaa. Näitä olivat työaikojen pidentämiset, arkipyhien muuttaminen työpäiviksi sekä lomarahojen leikkaukset. Vielä kannatettuja vaihtoehtoja selvemmin kyselystä kävi ilmi ne asiat, joita jäsenistö osana sopimusta vastusti. Suuri enemmistö ei halunnut puuttua sairasaikojen palkkamääräyksiin. Ylivoimaisesti vastustetuin asia oli kuitenkin vuosilomien leikkaaminen. Täysin selväksi tuli jo entuudestaan tiedossamme ollut vuosilomien merkitys jäsenistömme vapaa-ajanvietolle ja työssä jaksamiselle. Pakkolainsäädäntöpaketin heikennyksistä jäävät nyt toteutumatta pitkien lomien leikkaukset ja sairasajan palkkojen leikkaukset. Nämä myös herättivät Pardian jäsenistössä kaikkein eniten vastustusta. Jäsenistömme on varmasti ärtynyt ja pettynyt ratkaisuun julkista sektoria ankarasti kohtelevasti lomarahojen leikkauksesta. Maan hallitus viestitti pitkin neuvotteluja, että ratkaisussa on oltava sisällä rakenteellisia asioita, joista yksi oli pitkien lomien leikkaukset. Näille vaatimuksille haettiin pitkään vaihtoehtoa ja tällaiseen lopputulokseen lopulta päästiin. Julkisen sektorin lomarahojen määräaikaiset leikkaukset korvaavat maan hallituksen edellyttämät pitkien lomien leikkaukset. Oikeudenmukaisia tai tasapuolisia ne eivät ole. Talouden näkökulmasta ratkaisu luo ennustettavuutta ja edellytyksiä talous- Ratkaisu luo ennustettavuutta ja edellytyksiä talouskasvulle. kasvulle. Ennustettavuuden osalta yhdessä sopimalla on päästy siitä uhkakuvasta, jonka pakkolait olisivat saaneet aikaan ensi syksyyn ja kevääseen. Työmarkkinakierros, joka olisi käyty pakkolakien ryydittämänä, olisi ollut vähintäänkin rauhaton ja suurella todennäköisyydellä sisältänyt eri laajuisia ja kestoisia työrauhahäiriöitä. Se ei ainakaan olisi edesauttanut talouden tervehtymistä. Ekonomistit ovat tehneet jo monenlaisia laskelmia ja tulkintoja siitä, kuinka paljon nyt saavutetuilla toimilla parannetaan suomalaisten yritysten kilpailukykyä ja mikä vaikutus tällä on talouskasvuun ja työllisyyteen. Siitä taloustieteilijät ovat kuitenkin yksimielisiä, että positiivista vaikutusta toimilla on. Työssä olevat työntekijät ovat kantaneet etuuksiaan leikaten kortensa kekoon yhteiseksi hyväksi. Jäämme odottamaan työttömien hyväksi piristyvällä talouskasvulla ja yritysten työllistämisellä saatavia toivottuja tuloksia. Yrityksille on nyt annettu ainutkertainen mahdollisuus ja myös velvollisuus siihen. Kokonaisuutena ratkaisu on kaikkine puutteineen ja heikennyksineenkin parempi vaihtoehto meidän jäsenillemme, kuin sen vaihtoehtona olevat pakkolait. Tästä syystä Pardia on kannattanut neuvottelutuloksen hyväksymistä STTK:n hallituksessa. Varsinaisiin sopimuksiin syntyneestä ratkaisusta huolimatta on vielä matkaa. Neuvottelutuloksen mukaan nyt käynnistyvät toimialakohtaiset sopimukset, joissa sovitut muutokset on tarkoitus viedä työ- ja virkaehtosopimuksiin. Määräaika näille neuvotteluille on toukokuun loppu. Mikään läpihuutojuttu näistäkään sopimusneuvotteluista tuskin tulee. On selvää, että esimerkiksi työajan pidentämisestä on neuvotteluissa löydettävä sellainen ratkaisu, jonka me voimme hyväksyä. Muutoin sopimuksia ei synny. Niko Simola Twitter @simolaniko 9 TYÖNKUVA Turvallisuutta Alun perin Armeniasta 90-luvulla Suomeen tullut Hagop Sarkarian on Suomen kansalainen. Hän kertoo, että ilman Suomen kansalaisuutta autokatsastajaksi ei pääsisikään. Työssään Sarkarian pystyy palvelemaan suomen lisäksi arabiaksi, armeniaksi ja ranskaksi. 10 TYÖNKUVA liikenteeseen Katsastaja Hagop Sarkarian on tyytyväinen, että laki vaatii autoilijoita korjaamaan katsastuksessa havaitut viat. Teksti Anna-Kaisa Jansson / Pardian tiedottaja Kuvat Markus Sommers 11 TYÖNKUVA − Katsastuspaikkaa valitessa kilpailu on kovaa ja ihmiset menevät monesti halpojen hintojen, eivätkä laadun perässä. Monesti he myös valitsevat sellaisen paikan, jossa uskovat auton menevän helposti katsastuksesta läpi, Hagop Sarkarian arvioi. K atsastaja Hagop Sarkarian ehdottaa, että tapaamme haastattelua varten heti alkuviikosta, koska hän haluaa sinisten työhaalareiden olevan kuvausta varten puhtaimmillaan. Edustava katsastajan täytyy olla muulloinkin, sillä A-katsastuksen Tammiston asemalla katsastajat ottavat itse asiakkaat vastaan tiskillä. Viimeisetkin rekisteripalvelutyöntekijät ovat poistuneet katsastusasemalta viime vuosien yt-neuvotteluissa. Rekisteröintipalveluita tarvitsevat ohjataan nyt toiselle asemalle. Sarkarian aloittaa joka arkipäivä kahdeksantuntisen työvuoronsa kello 11.15, jotta ehtii hoitaa aamulla opintojaan Aalto-yliopistossa. Aamupäivä näyttää rauhalliselta, vaikka tällekin päivälle on tulossa keskimäärin 16 autoa katsastettavaksi. Sarkarian arvioi, että yhden auton katsastamiseen menee noin puoli tuntia. − Uuden auton katsastus saattaa sujua jopa 15 minuutissa, koska niissä on yleensä vähemmän vikoja kuin vanhoissa autoissa, Sarkarian arvioi. Hän osaa kokemuksesta kertoa monista 12 autoista merkkikohtaisesti etukäteen, missä mahdolliset vikakohdat saattavat olla. − Auton kuntoon vaikuttaa myös se, miten säännöllisesti autonomistaja on teettänyt tarvittavat huollot. Vaikka päivä on vasta aluillaan, Sarkarian tietää jo, että tänäänkin ainakin joku katsastettavista autoista saa luultavasti hylkäyspäätöksen. Sellaiset päivät ovat harvassa, jolloin kaikki autot menisivät katsastuksesta läpi. Katsastaja tarvitsee työrauhan − Katsastus käynnistyy siitä, että ensin tarkistetaan onko auton verot ja vakuutukset hoidettu. Niiden hoitamatta jättäminen johtaa keskeytyspäätökseen. Sarkarian ajaa katsastettavalla autolla koeajon ja tarkistaa samalla turvavöiden ja lukkojen kunnon. Sen jälkeen lähdetään mittaamaan dieselauton päästöt ryntäystestillä. Sarkarian tekee mittauksia rutinoituneesti ja kertoo, että päästömittauksia toistetaan useitakin kertoja, jos näyttää siltä, ettei auto ensiyrityksellä saavuta toivottuja arvoja. − Auton omistaja voi istua auton kyydissä Sellaiset päivät ovat harvassa, jolloin kaikki autot menisivät katsastuksesta läpi. katsastuksen aikana, mutta nosturille autoa nostettaessa asiakkaan on poistuttava kyydistä turvallisuussyistä, Sarkarian kertoo. Seuraavaksi hän tarkistaa auton valot ja iskunvaimentimet sekä tekee jarrujen käyttötestin, joka varmistaa, että jarrupalat ja - levyt ovat kunnossa. Sarkarian seuraa seinällä olevia mittauslaitteiden lukemia. Sen jälkeen Sarkarian nostaa auton ylös, jolloin hän pääsee katsomaan auton pohjaa. Hän ravistaa autoa nähdäkseen akseliston kiinnitykset, pakoputken kunnon ja kiinni- TYÖNKUVA tyksen. Renkaita pyörittäessä Sarkarian näkee, onko renkaissa välystä ja kuuluuko laakereista ääniä. − Tarkastusta jatketaan, vaikka jotain vikoja löytyisikin matkalla. Auton tarkastuslista on pitkä. Sarkarian tarkistaa muun muassa mittaristossa mahdollisesti palavat vikavalot, auton valmistenumeron ja valmistajankilven sekä renkaiden kunnon ja nastojen määrän. Sen jälkeen hän koputtelee mahdollisia ruostevikoja rungosta. − Jotkut asiakkaat moittivat, että auto menee koputellessa rikki. Se ei ole tarkoitus, vaan koputtelu on keino tarkistaa, suojaako runko kyydissä matkustavia ihmisiä. Tämän jälkeen Sarkarian tarkistaa lisäpalveluna, onko dieselautossa riittävästi moottoriöljyä. Moottoriöljyn lisämyynnistä työnantaja myös palkitsi viime vuonna parhaiten onnistuneet kannustuslahjalla. − Se on hyvää asiakaspalvelua ja moni asia kas on saattanut välttää kalliin moottoriremontin, kun moottoriöljysäiliö on täytetty ajoissa. Vastuu katsastetuista autoista Sarkarianin mielestä parasta työssä on se, että hän saa hyvän mielen tarjotessaan turvallisuutta ja luotettavuutta asiakkaille. − Minulla on laillinen vastuu siitä, että katsastamani auton mahdolliset onnettomuudet eivät johdu autossa olevasta teknisestä viasta. 36-vuotias Sarkarian on tullut töihin Akatsastuksen Tammiston asemalle ensimmäisen kerran syksyllä 2012. A-katsastuksessa käytyjen yhteistoimintaneuvottelujen vuoksi määräaikaiset työsuhteet lopetettiin ja Sarkarian joutui hakeutumaan töihin kilpailijalle puoleksi vuodeksi ja tekemään samanaikaisesti opintojaan. Vakituisessa työsuhteessa Sarkarian aloitti uudelleen Tammiston katsastusasemalla kesällä 2014. Sarkarian on valmistunut ammattikorkeakoulusta autosähköinsinööriksi ja tekee nyt työn ohessa sähkötekniikan diplomi-insinööriopintojaan. Suomessa katsastajan ammattiin liittyy lakisääteisiä perusvaatimuksia. Ennen kuin Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi myöntää katsastusluvan, hakijalla pitää olla automekaanikon ammattitutkinto, työkokemusta sekä suoritettu katsastajakoulutus. Tämän lisäksi tulee vielä läpäistä teoria- ja käytännönkoe. − Katsastajia koulutetaan vuosittain lisäksi muun muassa lakimuutoksista ja muuttuneista määräyksistä. Autokatsastajat AK • Pardialaisen Tekniikan ja Tiedon Toimihenkilöt TTT:n jäsenjärjestö • Suurin katsastus-, kuljettajantutkinto- ja tarkastusalan työntekijäjärjestö. Hylkäämispäätös harmittaa Sarkarian on tehnyt töitä mekaanikkona viisi vuotta, mutta pitää nykyistä katsastajan työtään antoisampana. − Esimerkiksi esimiehenä korjaamossa työskennellessä olisin enemmän kahden tulen välissä asiakkaan ja mekaanikon välillä. Katsastajan tehtävässä pääsen myös liikkumaan enemmän kuin mekaanikon töissä. − Lisäksi katsastajana tiedän, että osoittamani viat korjataan, koska laki näin vaatii. Mekaanikkona tiedän, että monet jättävät löytämäni viat korjaamatta säästösyistä, jos auto silti menee katsastuksesta läpi. Sarkarianin mukaan ihmiset pahoittavat • Jäsenistö koostuu katsastajista, katsastusalan toimistotyöntekijöistä ja kuljettajatutkintotehtävissä työskentelevistä henkilöistä. • Jäsenmäärä on noin 850. mielensä auton hylkäämispäätöksestä. Hylkäys tulee yleensä aina yllätyksenä. − Ihmiset hermostuvat, jos autossa ei ole edellisellä kerralla ollut ehkä mitään vikaa ja seuraavalla kerralla löytyy useita vikoja. Pahimmillaan olen löytänyt autosta jopa 30 erilaista ongelmaa. Pyrin selittämään viat asiakkaalle asiallisesti ja selkeästi. Sarkarianin mukaan työn luonne on sellainen, ettei se aiheuta stressiä ja paineita vapaa-ajalle. Vastapainoa työhön Sarkarian saa kuntoilemalla ja tapaamalla kavereita. − Myös työkavereiden kanssa pärjätään hyvin ja harmistuneet asiakkaatkin pysyvät yleensä kohtuudessa. ■ Pääkaupunkiseudulla on yhteensä noin 20 A-katsastuksen katsastusasemaa. Tammiston asema palvelee koko Uudenmaan aluetta. 13 Johan Ramsland harkitsi nuorena myös lakitieteen opintoja, mutta asepalvelus merivoimissa vei merenkulkijaksi. Nyt edunvalvontatyössä hän saa olla tekemissä sekä laivojen että lakikirjan kanssa. Kilometrejä säästelemättä Merenkulkijoiden edunvalvontaa tehdään kädet ratissa ja kalenteri kainalossa. Teksti Marjo Pihlajaniemi / Pardian tiedottaja Kuva Leena Koskela U sein jäsenen lähin linkki jäsenjärjestöön on luottamusmies, mutta Laivanpäällystöliitossa koko toimisto pitää tiiviisti yhteyttä jä- senistöön. – Isoilla varustamoilla on omat luottamusmiehet, mutta he ovat työn luonteen takia pitkiä aikoja fyysisesti tavoittamattomissa. Tämän takia toimiston huolena on osa yhteydenpidosta, Laivanpäällystöliiton vt. toiminnanjohtaja Johan Ramsland kertoo. Ramslandille ajokilometrejä tulee työn puolesta vuodessa noin 20 000. Suurin osa 14 matkoista suuntautuu Helsingin ja Turun seudulle, mutta välillä hän käy tapaamassa jäseniä aina Kemissä saakka. Ramsland laskee, että hän tekee noin sata laivakäyntiä vuoden aikana. Jotkut laivat käyvät harvoin Suomessa ja satama saattaa olla mikä tahansa Suomen rannikolla. – Aina välillä matkustan jonkun pätkän, esimerkiksi mantereelta kotiini Ahvenanmaalle laivalla, ja hoidan matkalla edunvalvontaa. Laivojen lisäksi Ramslandia työllistää piirikokoukset, joihin hän tai varatoiminnan- johtaja pyrkii aina osallistumaan. Ramsland käy myös puhumassa merenkulkualan oppilaitoksissa. Jatkuvaa järjestelemistä Helsingin Hietaniemenlahdella sijaitsevan toimiston tuolit eivät siis pääse kulumaan Ramslandin alla. Suurin haaste onkin rakentaa toimiva kalenteri. – Pienessä liitossa ei pysty delegoimaan, joten on tärkeää, että aikataulu toimii. Ramsland on ottanut tavaksi pisteyttää menoja niiden pakollisuuden mukaan. Jos 31 Johan Ramslandin viikko Ramsland aloittaa yleensä työt sunnuntaina iltapäivällä ja lopettaa ne perjantaina illalla. Sunnuntai 7.2. 11:00–12:00 Luottamusmiehen tapaaminen Maarianhaminassa varustamossa X. 14:45–19:50 Laivamatka Maarianhaminasta Turkuun M/S Viking Gracella. Kansipäällystön tapaamista ja omien paperitöiden tekemistä. 20:00–22:30 Ajomatka Helsinkiin. Kahden luottamusmiehen kanssa puhuminen puhelimessa ja seuraavan päivän neuvottelujen suunnittelu. Maanantai 8.2. 07:00–09:30 Toimistolla. Juoksevien asioiden hoitoa. 10:00–11:00 Neuvotteluja varustaja Y:n kanssa. 11:30–18:00 Toimistolla. Sähköposteja, puheluita jne. 18:00–22:00 Edeltäjien arkistojen läpikäyntiä. Tiistai 9.2. 07:30–08:30 Toimistolla. Päivän valmis telutyötä. 09:00–10:30 Neuvottelut muiden meriliittojen ja varustaja Z:n kanssa. 11:00–13:00 Toimistolla töissä. esimerkiksi Turun seudulle tulee ehdotonta läsnäoloa vaativa kokous, hän ilmoittaa muillekin samalla suunnalla oleville, että on maisemissa. – Kyselen myös luottamusmiehiltä ja seuraan Marinetraffic-verkkosivuston kautta, mitkä laivat olisivat matkan varrella olevissa satamissa vierailuni aikana. Ramsland tekee kokonaistyöaikaa. Päivät venähtävät huomaamatta, sillä kun perhe on kaukana, mikään ei luonnostaan rajoita työtuntien määrää. Hän on myöskään sulje puhelinta viikonloppuisin. Merillä oleville jäsenille ei ole suurta eroa onko pyhä vai arki. – Toimistolle on helppo jäädä tekemään pitkää iltaa tai avata kone vielä illalla. Olen alkanut kiinnittää viime aikoina tähän huomiota. Paloa työhön ei saa toteuttaa terveyden kustannuksella. Kasvokkain käsipäivää Jäsenten tapaaminen vie aikaa, mutta kasvokkain tehtävä edunvalvonta on Ramslandin tärkeysjärjestyksessä korkealla. – Kynnys ottaa yhteyttä madaltuu, kun on nähnyt edes kerran. Tavatessa saatetaan kes- 13:30–15:00 Epävirallinen vapaaehtoinen sovittelu valtakunnansovittelijalla työnantajaliitto A:n kanssa. 15:30–17:00 Asiakirjojen valmistelua, puheluita ja sähköposteja. 17:00–20:00 Liiton ylimääräinen vuosikokous ja Helsingin piirin piirikokous liiton toimistolla. 20:00–20:30 Vielä viimeiset työasiat. 20:30–22:00 Ajomatka Raumalle. Keskiviikko 10.2. 09:30–10:00 Rauman piirin piiriasiamiehen tapaaminen. 10:00–11:00 Opiskelijatilaisuus WinNovan ja SAMKin merenkulun opiskelijoille. Aiheena työelämä ja tulevaisuus. 11:00–12:00 Keskustelua opettajien kanssa. 12:00–15:00 Sopiva väli sähköpostin ja puheluiden hoidolle. 15:00–16:30 Käynti JM Nordicalla. Luottamusmiehen tapaaminen. 17:00–18:00 Ajo Poriin. 18:00–20:30 WinNovan sidosryhmätilaisuus. 20:30–22:30 Ajomatka Helsinkiin. Kynnys ottaa yhteyttä madaltuu, kun on nähnyt edes kerran. kustella niitä näitä, mutta huolenaihe kilahtaa pari päivää myöhemmin sähköpostiin. Keskustelu sujuu kummallakin kotimaisella, sillä Ramsland on kaksikielinen. Ramsland pitää tärkeänä, että jäsenten lisäksi hän tuntee heidän työmaansa ja välineensä. – Kun joku jäsen soittaa, tiedän usein laivan tai laivatyypin ja liikenteen ja pystyn ehkä paremmin ymmärtämään, missä ongelma on. Ramsland tuntee myös itse työn, sillä hän on ollut 25 vuotta merillä. Laivanpäällystö- Torstai 11.2. 08:00–09:00 Puhelimessa. 09:00–11:30 Neuvottelut muiden meriliittojen ja varustaja Z:n kanssa. 12:00–16:00 Sekalaisia toimistotöitä. 17:00–19:30 Laivamatka M/S Silja Serenadella, kansipäällystön tapaamisia. 19:30–21:00 Erilaisten rästitöiden tekemistä. Perjantai 12.2. 04:15 Laiva saapuu Maarianhaminaan. 04:30 Kotona. 07:00–11:30 Asiakirjojen ja liitteiden valmistelua oman hallinnon kokoukseen. 11:30–13:30 Luottamusmiehen tapaaminen Maarianhaminassa varustaja Ö:n kanssa. 13:45–17:00 Sähköposteja, puheluita jne. Pikainen käynti Ahvenanmaan maakuntahallituksessa. liitossa hän aloitti vakituisena vuosi sitten, mutta toimi sitä ennen asiamiehenä ja varustamonsa pääluottamusmiehenä. Ala muutoksessa Suurin osa jäsenistön kysymyksistä liittyy TES-sopimuksen tulkintaan ja henkilökohtaisiin epäkohtiin. Jos neuvottelut tai iso muutos on käynnissä, jäsenet kyselevät myös niistä. Merenkulku on ollut isossa myllerryksessä viime vuosien aikana. Tämä on näkynyt esimerkiksi yt-neuvotteluina. – Ne ovat tämän työn raskaimpia hetkiä. Varsinkin kun tuntee monet jo vuosien takaa, niin on todella rankkaa mennä kertomaan, että nyt tämä osui sinun kohdallesi. Ramsland kertoo, että isoissa varustamoissa edunvalvontaan liittyvät asiat hoidetaan yleensä mallikkaasti, mutta talousahdinko on näkynyt viime vuosina. Kun talous on tiukoilla, joissain pienissä varustamoissa on houkutusta laistaa sopimuksista esimerkiksi lisien kohdalla. – Tilannetta voisi kuvailla pyramidilla. Ne varustamot, joissa on vähän jäseniä vievät määrällisesti eniten työaikaa. ■ 15 PÖYDÄN TUOLLA PUOLEN Uudella palstalla haastatellaan ”pöydän toisella puolella” olevia neuvottelijoita. Tarkoitus on kertoa, kenen kanssa sovitaan, kun neuvotellaan. Pitäisikö yliopistoissa sopia enemmän paikallisesti? Sivistystyönantajien työmarkkinapäällikkö Risto Lerssi on vastannut puolitoista vuotta yliopistosektorin työnantajien sopimuksista ja neuvotteluista. Teksti Mika Peltonen / UP Kuva Nina Kellokoski 16 M iltä tuntuu istua neuvottelupöydässä yliopiston työnantajana, kun vastapuolella istuvat yliopiston työntekijät, Risto Lerssi? – Mielenkiintoiselta. Yleensä kun työehdoista neuvotellaan, vastapuoli haluaa palkankorotuksia. Nyt on kuitenkin sellainen taloudellinen tilanne, että rahaa ei ole tarjota senkään vertaa kuin aikaisemmin on ollut. – Tämä lisää neuvottelutilanteen haasteellisuutta. Kuinka hyvin tunnet neuvotteluympäristön ja vastapuolesi pöydän toisella puolella? – Aika hyvin, koska olin neuvottelutehtävissä valtiolla jo silloin, kun yliopistot olivat vielä valtiolla. Palkansaajapuolen liitot ovat samat STTK:lainen Pardia, akavalainen JUKO ja SAK:lainen JHL kuin silloinkin. Miten yliopiston työnantajapuoli valmistautuu neuvotteluihin? – Suurimmat työehtosopimusta koskevat työmarkkinalinjaukset tehdään Suomen yliopistojen työnantajayhdistyksessä SYTYssä. Siellä ratkaistaan, mihin suuntaan halutaan mennä. Kaikki Suomen yliopistot ovat sekä SYTYn että Sivistystyönantajien jäseniä. Lopullisesti työehtosopimuksista päättää Sivistystyönantajien hallitus. – Yliopistot vaikuttavat neuvottelutoimintaan sillä tavalla ihan suoraankin, että meillä on neuvotteluryhmissä useamman työnantajan edustajia. Tällä hetkellä mukana ovat Helsingin, Oulun ja Turun yliopistot, Aalto-yliopisto, Hanken ja Tampereen teknillinen yliopisto. – Varsinaisista neuvottelutavoitteista en vielä voi puhua. Sen voin kuitenkin sanoa, mistä on muutenkin jo aika pitkään puhuttu, että yliopiston palkkausjärjestelmälle pitäisi tehdä jotakin. Se on taatusti asia, joka tulee olemaan neuvotteluagendalla. – Nykyinen työehtosopimus on melko tuore. Siinä tapahtui aika paljon viisi vuotta sitten, kun yliopistojen sopimukset siirtyivät valtiolta meille. – Jos meidän silloin tehtyä sopimustamme vertaa hirvittävän paksuun valtion virka- ja työehtosopimukseen, niin kyllä meidän sopimuksemme on aika ohut. Sekin on silti vielä työehtosopimukseksi turhan paksu. Me taidamme olla palkansaajien kanssa barrikadin samalla puolella. Pitäisikö yliopistoissa lisätä paikallista sopimista? – Nythän sitä ei kovin paljon ole. Merkittävin lienee Aalto-yliopiston paikallinen palkkausjärjestelmä. – Mutta jos sitä näin työnantajan neuvottelijan näkökulmasta katsoo, ei paikallisen sopimisen lisääminen huono asia olisi. Ainakin yliopistot pystyisivät silloin neuvottelemaan ja katsomaan joustavammin paikallisesti, miten mikäkin asia niille parhaiten sopisi. – Olen pikkuisen ymmärtänyt sekä järjestöjen että yliopistojen kommenteista, että kovin merkittävää uutta paikallista sopimista ei kumpikaan osapuoli tällä hetkellä haluaisi. Mikä on mielestäsi paras yliopistojen neuvottelupöydässä yhdessä sovittu saavutus? – Suurin asia tapahtui jo silloin, kun en itse vielä ollut talossa. Se oli se, että yliopistot ja henkilöstö ylipäätään saivat aikaiseksi sopimuksen vuonna 2010. Sen jälkeen on ollut parikin neuvottelukierrosta, joissa sopimukseen on lisätty elementtejä, joita ei aikaisemmin ole ollut. Mitä mieltä olet pöydän toisella puolella istuvista pardialaista neuvottelijoista? – Pardialla on aina ollut erittäin hyviä ja rakentavia neuvottelijoita. Sen puolen neuvottelijat ovat pitäneet hyvin jäsentensä asioita esillä ja heidän työehdoistaan kiinni. – Meillä ei ole koskaan näkynyt neuvotteluissa varsinaista vastakkainasettelua. Enemmän tämä on ollut vuoropuhelun ja kumppanuuden hakemista neuvottelijoiden välillä. Tähän suuntaan haluan tätä jatkossakin viedä. Korkeakoulumaailma muuttuu vauhdilla. Mitä esimerkiksi rahoitusleikkauksista ja muista säästötoimista seuraa työnantajan ja palkansaajien väleille? – Me taidamme olla palkansaajien kanssa barrikadin samalla puolella. Yliopistoihin kohdistuvat valtavat leikkaukset näyttävät molemmista huolestuttavilta. Meillä on yhteinen intressi, koska iso osa leikkauksista koskee henkilöstömenoja – Sitä en tiedä, miten tämä näkyy neuvottelupöydässä. Kun yleinen tilanne on tämmöinen kuin on, se kytkeytyy kustannusten leikkauspolitiikkaan. Työnantajapuoli näkisi hyvänä, että työehtosopimuksissakin tapahtuisi jotakin. Ne ovat kuitenkin isoja kysymyksiä, joissa ei ehkä yhdessä saada sopimusta aikaan. ■ Neuvotteluosapuolet Yliopistojen nykyinen työehtosopimuskausi päättyy 31.1.2017. Neuvotteluosapuolina ovat Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n kuudenneksi suurin jäsenliitto Sivistystyönantajat ja Palkansaajajärjestö Pardian lisäksi Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ja Julkisten ja Hyvinvointialojen liitto JHL. Pardian neuvottelijoina yliopistoneuvotteluiden pääryhmässä ovat Pardian yksityisten alojen neuvottelupäällikkö Katja Heikkilä sekä Yliopistojen ja tutkimusalan henkilöstöliitto YHL:n puheenjohtaja Satu Henttonen. 17 Kilpailukykysopimus – neuvottelutulos viidennellä yrittämällä Työmarkkinoiden keskusjärjestöjen kilpailukykysopimuksen tavoitteena on parantaa suomalaisen työn ja yritysten kilpailukykyä, lisätä talouskasvua ja luoda uusia työpaikkoja. Sopimuksella haetaan myös julkisen talouden sopeuttamista. Teksti Riitta Nieminen / Pardian viestintäpäällikkö Kuva Jussi Nukari / Lehtikuva M aanantaina 29.2. syntyneen sopimuksen edellytyksenä on, että sillä korvataan hallituksen valmistelemat toimenpiteet, jotka koskevat helatorstain ja loppiaisen muuttamista palkattomiksi vapaapäiviksi, sairausajan palkan ja lomarahan leikkaamista sekä pitkien vuosilomien lyhentämistä. Lisäksi työmarkkinakeskusjärjestöt edellyttävät, että hallitus peruuttaa hallitusohjelmassa mainitut yhteiskuntasopimuksen vaihtoehtona olevat 1,5 miljardin euron lisäleikkaukset ja veronkorotukset sekä toteuttaa hallitusohjelmassa mainitut tuloveronkevennykset. Sopimuksella pyritään edistämään paikallista sopimista työ- ja virkaehtosopimusten kautta. STTK:n ja Akavan hallinnot hyväksyivät neuvottelutulokset 29.2. SAK hyväksyi 7.3. 18 äänestyksen jälkeen alustavasti sopimuksen ja lähetti sen liittojen soveltamisneuvotteluihin, vaikka viisi liittoa irtautui sopimuksesta. Elinkeinoelämän keskusliitto EK ilmoitti samaisena iltapäivänä odottavansa, että kaikki SAK:laiset ammattiliitot lähtevät mukaan kilpailukykysopimukseen. Seuraa ajankohtaista tilannetta Pardian kotisivuilta www.pardia.fi. Kipeä lomarahojen leikkaus Pardian hallitus teki päätöksen alakohtaisten neuvottelujen aloittamisesta 8.–9. maaliskuuta. Pardian puheenjohtaja Niko Simolan mielestä neuvottelutulos on olemassa oleviin vaihtoehtoihin nähden siedettävä, mutta ei sitä voi kehua hyväksi. – Soveltamisneuvotteluissa keskeistä tulee olemaan ainakin työajan pidentämisen toteut- taminen tavalla, joka on jäsenistöllemme hyväksyttävissä, ja joka tukee työssäjaksamista. – Työsuhteen heikennyksiä ja maksujen korotuksia on aina vaikea hyväksyä. Selvästi kipeintä ja vaikeinta meille on hyväksyä vain julkisen sektorin työntekijöihin kohdistuvaa lomarahojen leikkausta. Valitettavasti tällaiseen ratkaisuun päädyttiin, vaikkei se olekaan oikeudenmukaista tai reilua julkisen sektorin työntekijöitä kohtaan. Vielä on vaikea ennakoida kaikkia eteen tulevia vaikeita asioita. – Hankaluuksia neuvotteluihin voi tulla teknisistäkin kysymyksistä liittyen työajan pidentämiseen ja lomarahan leikkaamiseen. Sen lisäksi meillä saattaa hyvinkin olla erilaisia tavoitteita työnantajapuolen kanssa vaikkapa paikallisen sopimisen kirjauksista ja työajan pidentämisen toteuttamistavoista. Sopimuksesta neuvottelivat Kuntatyönantajien työmarkkinajohtaja Markku Jalonen (vas.), Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies, SAK:n puheenjohtaja Lauri Lyly, STTK:n puheenjohtaja Antti Palola ja Akavan puheenjohtaja Sture Fjäder. Työ- ja virkaehtosopimusten jatkaminen Nykyisten työ- ja virkaehtosopimusten voimassaoloa jatketaan 12 kuukaudella. Tässä yhteydessä työ- ja virkaehtosopimuksiin ei tehdä palkkaa tai muita kustannusvaikutteisia työehtoja koskevia muutoksia. Poikkeuksena ovat sovitut rakenteelliset muutokset ja paikallista sopimista koskevat sopimusmääräykset. Alakohtaiset neuvottelut ja sopimuksen kattavuus Alakohtaiset työ- ja virkaehtosopimusneuvottelut käydään 31.5.2016 mennessä. Työ- ja virkaehtosopimusosapuolten tulee ilmoittaa omille keskusjärjestöilleen kirjallisesti 31.5.2016 klo 16 mennessä sopimuksen mukaisten ratkaisujen solmimisesta. Keskusjärjestöt arvioivat sopimuksen kattavuutta ja hallituksen ilmoittamia sopimuksen syntymistä tukevia toimenpiteitä 1.6.2016, jonka jälkeen ne ilmoittavat kattavuudesta yhteisesti valtioneuvostolle. Jos sopimuksen kattavuus tai hallituksen toimenpiteet eivät ole riittäviä, työ- ja virkaehtosopimusosapuolilla on oikeus irtaantua tekemistään sopimuksen mukaisista ratkaisuista. Rakenteelliset muutokset Työajan pidentäminen Vuosittaista työaikaa pidennetään keskimäärin 24 tunnilla vuosittaista ansiotasoa muuttamatta. Muutos voidaan toteuttaa esimerkiksi kokonaisina päivinä. Työajan pidentämisen tarkemmasta toteuttamistavasta sovitaan sopimusalakohtaisesti työ- ja virkaehtosopimusosapuolten kesken. Muutos tulee voimaan 1.1.2017, elleivät osapuolet muuta sovi. Julkisen sektorin lomarahat Julkisen sektorin (valtion, kunnan, kirkon, Kelan, Kevan ja Suomen Pankin) lomarahoja vähennetään 30 prosentilla nykyisestä tasosta. Vähennys on määräaikainen ja koskee vuosina 2017–2019 päättyvien lomanmääräytymisvuosien aikana ansaittuihin vuosilomiin liittyviä lomarahoja. Muutoksen tarkemmasta toteuttamistavasta sovitaan sopimusalakohtaisesti työ- ja virkaehtosopimusosapuolten kesken. Muutosturva ja työterveyshuolto Hallituksen esitysluonnoksessa kustannuskilpailukykyä vahvistavista toimista olevat muutosturvaa koskevat ehdotukset valmistellaan uudestaan kolmikantaisesti ja valmistelun yhteydessä esitysluonnokseen tehdään seuraavat työ- ja verolainsäädäntöä koskevat muutokset: • soveltamisala rajataan sellaisiin tuotannollisista ja taloudellisista syistä työntekijöitä irtisanoviin työnantajiin, joilla on vähintään 30 työntekijää • laajennetut oikeudet koskevat tuotannollisilla ja taloudellisilla syillä irtisanottuja työntekijöitä, joilla on vähintään 5 vuoden työsuhde irtisanovaan työnantajaan • koulutuskorvauksen määrän tulee vastata työntekijän henkilökohtaisen palkan määrää, kuitenkin vähintään yrityksen tai julkisen organisaation keskimääräistä palkkaa • tarpeellisen ja sopivan osaamisen kehittämisen arviointi ja hankinta säädetään viranomaisen tehtäväksi • osaamista parantavat palvelut on mahdollista korvata vähintään vastaavan tasoisilla muilla järjestelyillä • palvelua ei katsota irtisanotun työntekijän veronalaiseksi tuloksi • tuotannollisella ja taloudellisilla syil- 19 lä irtisanotulla työntekijällä on oikeus työterveyshuollon palveluihin kuusi kuukautta työntekovelvollisuuden päättymisestä • työllistymistä edistävään valmennukseen ja koulutukseen liittyvien velvoitteiden laiminlyömisen sanktiona on yt-lain hyvityksen sijasta vahingonkorvaus. Paikallinen sopiminen Työehtosopimuksissa tulee edistää paikallista sopimista ja parantaa siinä yhteydessä henkilöstön edustajien toimintaedellytyksiä. On tärkeää, että työehtosopimusosapuolet neuvottelevat siitä, miten paikallisen sopimisen edellytyksiä voidaan lisätä alakohtaisissa työehtosopimuksissa ja ottavat työehtosopimuksiinsa määräykset seuraavista paikalliseen sopimiseen liittyvistä asioista ottaen huomioon alakohtaiset tarpeet ja edellytykset. Työ- ja virkaehtosopimukset 1. Selviytymislauseke työnantajan toiminnan ja työpaikkojen turvaamiseksi työehtojen sopeuttamisen avulla, kun työnantaja joutuu taloudellisiin vaikeuksiin, jotka johtaisivat työvoiman käytön vähentämiseen. 2. Luottamusmiesten toimintaedellytysten kehittäminen paikallisen sopimisen mahdollisuuksien lisäämistä vastaavasti. 3. Paikallisen sopimuksen voimaantulo ilman liittotason hyväksyntää. 4. Mahdollisuus ottaa käyttöön työaikapankkijärjestelmä. Lainsäädäntömuutokset Toteutetaan ainoastaan seuraavat paikalliseen sopimiseen liittyvät lainsäädäntömuutokset: 1. Kolmikantaisesti valmistellaan lakimuutokset, joilla poistetaan järjestäytymättömiä yrityksiä koskeva kielto tehdä paikallisia sopimuksia ja saatetaan järjestäytymättömät yritykset paikallisen sopimisen menettelytapojen ja osapuolten suhteen samaan asemaan kuin järjestäytyneet yritykset. 2. Kolmikantaisesti valmistellaan tarvittavat lainsäädäntömuutokset, jotta yleissitoviin työehtosopimuksiin perustuvien paikallisten sopimusten pätevyyttä, voimassaoloa, sisältöä, laajuutta, tulkintaa sekä niihin liittyviä suorituskanteita koskevat riidat rat- 20 kaistaan työtuomioistuimessa. 3. Työttömyys- ja palkkaturvan osalta tehdään tarvittavat lakimuutokset, jotta työntekijän työttömyysturvan ja palkkaturvan taso määräytyy mahdollista selviytymissopimusta edeltävän tason mukaan. 4.Laajennetaan YT-lain soveltamisalaa koskemaan myös sivuliikkeitä. Seuraava neuvottelukierros Seuraava neuvottelukierros, joka alkaa syksyllä 2017, toteutetaan liittokohtaisesti niin, että syntyvät ratkaisut tukevat Suomessa tehtävän työn kilpailukyvyn edistämistä, Suomen talouden kasvua sekä työllisyyttä. Aikuiskoulutustuki Valtio luopuu aikuiskoulutustuen perusosan rahoituksesta. Perusosaa ei muuteta lainamuotoiseksi. Aikuiskoulutustuen enimmäispituus lyhennetään 15 kuukauteen ja perusosaa alennetaan 15 prosenttia. Jäljelle jäävä rahoitusosuus katetaan Työttömyysvakuutusrahaston tuotoilla. Muutos tulee voimaan vuonna 2017. Työntekijän maksuosuuden muutos koskee sekä yksityisen että julkisen sektorin työntekijöitä. Julkisen sektorien palkansaajien työeläkemaksun muutos otetaan huomioon julkisen sektorin työnantajien työeläkemaksussa. Työttömyysvakuutusmaksu Työnantajan keskimääräinen työttömyysvakuutusmaksu ja palkansaajan työttömyysvakuutusmaksu määrätään yhtä suuriksi vuoden 2018 maksuista alkaen. Työnantajien keskimääräinen työttömyysvakuutusmaksu alenee 0,85 prosenttiyksikköä ja nostaa samalla määrällä palkansaajan työttömyysvakuutusmaksua. Vuodelle 2017 palkansaajan maksua korotetaan 0,45 prosenttiyksikköä ja vuodelle 2018 palkansaajan maksua nostetaan 0,4 prosenttiyksikköä. Työmarkkinakeskusjärjestöt neuvottelevat vuoden 2017 työttömyysvakuutusmaksuista elokuussa 2016. Työeläke-, työttömyys- ja lakisääteisen sairausvakuutuksen työtulovakuutuksen vakuutusmaksujen muutokset määrätään jatkossakin 50/50-säännön mukaisesti. Muita linjauksia Kolmikantainen valmistelu Työmarkkinakeskusjärjestöt esittävät, että hallitus valmistelee työlainsäädäntöön ja ansiosidonnaiseen sosiaaliturvaan tehtävät muutokset yhdessä työmarkkinaosapuolten kanssa. Muutokset sosiaalivakuutukseen TyEL-maksu TyEL-maksu on 24,4 prosenttia TyEL-palkoista vuosina 2017–2019. TyEL-maksu on 24,4 prosenttia TyEL-palkoista myös vuosina 2020 ja 2021. Sopimuksen mukaan maksun korotukset jakautuvat puoliksi työnantajan ja palkansaajan maksun kesken. Sovitusta maksunkorotustavasta poiketen työntekijöiden keskimääräistä TyEL-maksua korotetaan ja työnantajien keskimääräistä TyEL-maksua alennetaan samalla määrällä edellisestä vuodesta seuraavasti: • 0,20 prosenttiyksikköä vuonna 2017 • 0,20 prosenttiyksikköä vuonna 2018 • 0,40 prosenttiyksikköä vuonna 2019 • 0,40 prosenttiyksikköä vuonna 2020 Työntekijän maksun korotus ja työnantajan maksun alennus ovat yhteensä 1,20 prosenttiyksikköä vuosina 2017–2020. Vuonna 2021 maksut pysyvät vuoden 2020 tasolla. Vuoden 2021 jälkeen muut muutokset TyELmaksussa jakautuvat edelleen puoliksi työnantajan ja palkansaajan maksun kesken. Lisäksi linjattiin muun muassa työeläkevakuutusyhtiöiden hallituksen ja hallintoneuvoston jäsenten sekä puheenjohtajien valinnasta. Linjauksia tehtiin myös työttömyysvakuutusrahaston hallintomuutoksista ja rahoituksesta. Sosiaaliturvamaksu Työnantajien sosiaaliturvamaksua alennetaan vähintään seuraavasti: • 0,94 prosenttiyksikköä vuodelle 2017 • 1,00 prosenttiyksikköä vuodelle 2018 • 1,04 prosenttiyksikköä vuodelle 2019 • 0,58 prosenttiyksikköä vuodesta 2020 eteenpäin pysyvästi. Alennus rahoitetaan julkisen sektorin työnantajille aiheutuvilla säästöillä, jotka syntyvät työaikaan ja julkisen sektorin lomarahoihin liittyvillä toimilla sekä työeläke- ja työttömyysvakuutusmaksujen rahoitusvastuumuutoksilla. Alennus on mitoitettu ottaen huomioon työeläke- ja työttömyysvakuutusmaksujen verovähennysoikeus, mutta ei sopimuksen vaikutuksia kasvuun ja työllisyyteen. Sosiaaliturvamaksun alennusta vastaava valtion rahoitusosuus kohdistetaan lakisääteisen sairausvakuutuksen sairaanhoitovakuutukseen. Palkansaajan sairaanhoitomaksua alennetaan valtion rahoitusosuuden muutosta vastaavalla määrällä ja vakuutetun päivärahamaksu nostetaan samalla määrällä. ■ TULEVAISUUSNYT! Kevät | 2016 Palkansaajajärjestö Pardian nuoret aikuiset Haussa oma paikka 22 Mentorointi opettaa työhön 24 Nuoret aikuiset Pardiassa 27 Nuorten aikuisten ääni 28 Leena Koskela 21 TEEMA Suomen Poliisijärjestöjen Liitto SPJL:n jäsen Sanna Mäntylä viihtyy hyvin nykyisessä työssään. – Ja jos joskus tekee mieli muuttaa työnkuvaansa, niin talo tarjoaa runsaasti etenemismahdollisuuksia. 22 TEEMA Haussa oma paikka Uraa voi rakentaa myös kokeilemalla, sillä kaikesta on loppujen lopuksi hyötyä. Teksti Marjo Pihlajaniemi / Pardian tiedottaja Kuva Rikostekninen laboratorio 3 2-vuotias tekninen tutkija Sanna Mäntylä tekee töitä sormenjälkien parissa Rikosteknisessä laboratoriossa. Hänen työhistoriansa on hyvä esimerkki nuoren aikuisen työurasta, jossa ensimmäiset vuodet kokeillaan erilaisia töitä ja haetaan omaa alaa. Mäntylä piti lukiossa kemiasta ja päätti tehdä siitä itselleen ammatin. Toinen vaihtoehto olisi voinut olla psykologia, mutta ovet aukenivat haussa Helsingin yliopiston kemian laitokselle. – Opiskelu tuntui mielekkäältä, ja olin kiinnostunut käytännön työstä. Kävi kuitenkin selväksi, että maisterille olisi tarjolla lähinnä tulosten tulkintaa ja tutkimusta. Näin myöhemmin Mäntylä miettii, että jos lukion opinnonohjauksessa olisi tullut esille jo silloin, millaisin tehtäviin yliopistoopinnot valmistavat, hän olisi valinnut mieluummin ammattikorkeakoulun. Mäntylä ei jättänyt tutkintoa kesken, vaan valmistui 2009. Vähän ennen tätä hän kuitenkin haki töihin Länsi-Uudenmaan poliisilaitokselle lupahallintoon. – Ajattelin, että jos haluan kokeilla jotain muuta, niin nyt on paras aika siihen. Lapsuuden toiveammatti oli poliisi, äiti työskenteli alalla ja kaikki poliisin toimintaan ja rikostutkimukseen liittyvä oli aina kiinnostanut. Poliisien työkenttä oli Mäntylälle tuttu myös hieman toiselta kantilta. Hän oli ollut oikeuslääketieteen toksilogian laboratoriossa opiskeluaikana kesätyöntekijänä ja sijaisena. Akateeminen kokeilu Mäntylä pääsi poliisin lupahallintoon kesätyöhön, joka jatkui määräaikaisena sopimuksena. Loppujen lopuksi kokeilu venyi lähes vuoden pituiseksi. Jatkoakin olisi ollut luvassa, mutta Mäntylä oli saanut tarjouksen Jos haluan kokeilla jotain muuta, niin nyt on paras aika siihen. ja ottaa. Hakuprosessi työhön kesti neljä kuukautta, joista kolme Mäntylä ehti olla työttömänä - ensimmäistä kertaa elämässään. Suuren hakijamäärän takia työhön valittiin kerralla kaksi henkilöä. Mäntylä aloitti työt määräaikaisella sopimuksella. Sitä jatkettiin pariin kertaan ja nyt paikka on vakituinen. – Nykyisen työpaikan pätkävaiheessa tuli ensimmäistä kertaa mieleen, että mikä sitten eteen, jos sopimusta ei jatketakaan. Aikaisemmat työt olivat olleet enemmän kokeilujuttuja, mutta tästä halusin uran. Helsingin yliopistolta. – Professorini kysyi, kiinnostaisiko minua määräaikainen koordinaattorin työ työttömille kemisteille tarkoitetulla taitotason päivityskurssilla. Hän ajatteli, että jos haluaa koskaan kokeilla kemistin työtä, niin nyt siihen on loistava mahdollisuus. Työaika oli määritelty niin, että puolet siitä hän teki kurssia, toisen puolen tutkimusta. Kun kymmenen kuukauden kurssi oli loppumassa, Mäntylälle tarjottiin väitöskirjatutkijan paikkaa. – Kieltäydyin, koska tiesin, ettei se soveltuisi minulle laisinkaan. Etsin edelleen jotain käytännönläheisempää. Työstä uraksi Kaikki kohdallaan Mäntylä oli huomannut hieman ennen yliopistopestin loppumista TE-toimiston sivulla ilmoituksen sormenjälkitutkijan paikasta. – Siitä tuli heti sellainen olo, että tämä olisi juuri minua varten. Tässä tarvittaisiin hahmotuskykyä, analytiikkaa ja työ liittyi rikostutkimukseen. Olin jo aikaisemmin hakenut Rikostekniseen laboratorioon tekemään graduani, mutta silloin heillä ei ollut resursse- Mäntylän mielestä lähes kaikesta, mitä hän on tehnyt, on ollut hyötyä. Hänellä on hyvä kuva poliisin työstä ja oikeushallinnosta lupahallintoajoilta. Oikeuslääketieteellisessä käytössä ollut laatujärjestelmä auttoi puolestaan tuomaan uutta näkökulmaa laadun mukaiseen toimintaan nykyisessä työssä. Työnkuvaan kuuluu myös paljon ohjeiden tekemistä ja kouluttamista. Siihen löytyy kokemusta yliopistossa pidetyn kurssin ajoilta. – Nykyään mielestäni arvostetaan, että on tehnyt urallaan erilaisia asioita. Täytyy vain löytää sieltä ne asiat, jotka auttavat juuri siihen työhön, jota on sillä hetkellä hakemassa. Mäntylä on tyytyväinen nykyiseen työnkuvaansa. Siihen on tullut viiden vuoden aikana runsaasti lisää haastetta. – Työ alkoi kahden vuoden koulutusjaksolla, jolloin nimikkeenä oli tutkijaharjoittelija. Lausunnonanto-oikeuksien saamisen jälkeen titteli muuttui tekniseksi tutkijaksi ja työnkuvaan on jatkuvasti tullut lisää vastuuta, kuten erilaisia koulutus- ja kehitystehtäviä, ryhmän laadunmukaisen toiminnan ylläpitoa sekä vastuu tutkimusalueille saapuvien juttujen vastaanottotoiminnosta. ■ 23 TEEMA Keinoja hiotaan jatkuvasti Mentoroinnista hyötyvät kaikki. Kirjasto saa uusia näkemyksiä ja siviilipalvelusmies työkokemusta. Teksti Anna-Kaisa Jansson / Pardian tiedottaja Kuvat Leena Koskela Kuvitus: Marjo Pihlajaniemi Helsingin yliopiston pääkirjaston tietoasiantuntija Iiris Karppinen on mentoroinut Lauri Lyytistä, joka suoritti siviilipalveluksensa talossa 2008–2009. Molemmat ovat pardialaisen Yliopistojen ja tutkimusalan henkilöstöliitto YHL:n jäseniä. 24 TEEMA H elsingin yliopiston kirjastossa on jo traditio siviilipalvelusta suorittavien työhön perehdyttämisestä. Kirjastossa on ollut siviilipalvelusta suorittavia 1970-luvulta saakka yhteensä yli 200. Nykyään siviilipalvelusta suorittavat ovat ainoita, joita mentoroidaan Helsingin yliopiston kirjastossa, koska käynnissä oleva rekrytointikielto koskee myös työharjoittelijoita. − Tämä on sinänsä harmi, koska nyt emme ole voineet enää tarjota työharjoittelua esimerkiksi maahanmuuttajille. He oppivat työssä hyvin suomea ja ovat hyviä asiakaspalvelussa. Se on ollut win-win-tilanne, Helsingin yliopiston pääkirjaston tietoasiantuntija Iiris Karppinen kertoo. − Toisaalta on hyvä, ettei harjoittelijoita ole silloin, kun on omiakin murheita. Harjoittelijoiden läsnäolo saattaa aiheuttaa tulkintoja, että heillä korvataan nykyisiä työntekijöitä. Myös siviilipalveluspaikkojen määrää Helsingin yliopiston kirjastossa vähennettiin tänä vuonna puoleen. Aiemmin kaikille kampuskirjastoille on otettu vuosittain yhteensä kymmenen siviilipalvelusta suorittavaa. Tänä vuonna paikkoja on vain viidelle. − Hakijoita meille on kuitenkin koko ajan enemmän kuin voisimme ottaa. Ohjeita sovelletaan kirjastoon Työhön perehdytykseen on luotu ohjeet Helsingin yliopiston keskushallinnossa ja henkilöstökoulutus antaa koulutusta työhön perehdyttäjille. Näiden pohjalta kirjasto on miettinyt omaan työhönsä sopivia ohjeita. − Meillä on 4−5 henkilön perehdytystyöryhmä, jossa sovelletaan paikallisesti kirjastoon kaikille yliopiston työntekijöille tarkoitettua excel-taulukossa olevaa perehdytysohjelmaa. Ryhmä kokoontuu muutaman kerran vuodessa, Karppinen kertoo. Karppinen on Helsingin yliopiston kirjaston siviilipalvelusta suorittavien työhön perehdytyksen vastuu- ja yhteyshenkilö. − Jokaisessa kirjastoyksikössä lähiesimies vastaa kuitenkin rekrytoinnin haastatteluista, mentoroinnin koordinoinnista ja paikallisesta soveltamisesta omalla kampuksellaan. Yleensä kirjaston monipuolisia tehtäviä perehdyttää kampuksilla noin kahdeksan Helsingin yliopiston pääkirjaston kokoelmissa on noin 1,5 miljoonaa kirjaa. Hyllykilometreinä sitä riittäisi Helsingistä Keravalle saakka. ihmistä omilta osaamisalueiltaan. − Henkilökunta on aina iloinen uusista siviilipalvelusmiehistä. Nuoret tuovat väriä ja elämää sekä uusia näkemyksiä. He myös helpottavat arjen töitä parhaimmillaan yli 8 000 päivittäisen kävijän palvelemisessa. Ensimmäistä kertaa työelämään Karppinen on lisäksi siviilipalvelusta suorittavien lähiesimies omassa yksiköissään Kaisaniemen pääkirjastossa. − Meillä on parhaillaan käynnissä haastattelut ensi syksylle, jolloin kaksi uutta siviilipalveluksen suorittajaa aloittaa palveluksensa. Kun abiturientit hakevat siviilipalvelukseen, valintaan vaikuttaa Karppisen mukaan muun muassa hyvä kielitaito ja todistus sekä mahdollisesti sellainen harrastus, jossa hakija on osoittanut hyviä sosiaalisia kykyjä ja ryhmätyötaitoja. Karppisen mielestä siviilipalvelusta suorittavien kuukauden koulutusjakso ennen työpalvelusta Lapinjärven siviilipalveluskeskuksessa on varsin tarpeellinen. − Siellä opetetaan yleisiä työelämätaitojaja Henkilökunta on aina iloinen uusista siviilipalvelusmiehistä. 25 TEEMA -sääntöjä. Tulokkaat ovat suorittaneet myös ensiapukurssin, josta on hyötyä asiakaspalvelussa. Useimmiten Helsingin yliopistossa siviilipalvelusta suorittaneet ovat 19−25-vuotiaita. Monet tulevat ensimmäistä kertaa työelämään, toisilla saattaa olla jokin aivan muu koulutustausta takana. − Meillä on ollut esimerkiksi kokkeja, ja hyvin heiltäkin on onnistunut nämä työt. Jotkut kampukset palkkaavat omia opiskelijoitaan, kuten esimerkiksi Kumpulassa on monesti matematiikan tai luonnontieteiden opiskelijoita. Joillekin siviilipalvelusta kirjastossa suorittaneille löytyy myöhemmin opintojen ajaksi osa-aikatyötä kirjastosta. Muutamat ovat jatkaneet siviilipalveluksen jälkeen kouluttautumista kirjastoalalle ja ovat saattaneet löytää pysyvän työpaikan kirjastosta. Paikan päälle tutustumaan Kirjastossa on pitkään mietitty työhön perehdyttämisen eri keinoja ja useita oivalluksiakin on tullut vuosien aikana. Karppisen mukaan ainakin se on koettu hyväksi, että tuoreet siviilipalvelukseen tulijat ja muut pitkään työelämästä poissa olleet työntekijät kierrätetään kaikissa kirjaston toimipisteissä tutustumassa tiloihin, palveluihin ja kokoelmiin. Tämä on tehokkaampaa kuin eri kampuskirjastojen opettelu intranetistä. Siviilipalvelusta suorittavat ovat itse lisäksi toivoneet kävelykierrosta yliopiston keskeisiin rakennuksiin. Toimipisteiden tuntemisesta on myös hyötyä asiakaspalvelutyössä. − Pääsääntöisesti perehdytyksestä on tullut meille siviilipalvelusta suorittaneilta hyvää palautetta. Yleensä sitä kuitenkin toivottaisiin olevan nykyistä enemmänkin. Siviilipalvelus antoi maistiaisen työelämästä Lauri Lyytisen tie Helsingin yliopiston kirjaston tietopalvelusihteeriksi lähti siviilipalvelusvuodesta. −V iimeistään kutsunnoissa minulle oli selvää, että halusin mennä siviilipalvelukseen. Kirjastoon päädyin sattumalta, kun huomasin vapaana olevan siviilipalveluspaikan. Hain sitä ja hyvin kävi. Nyt 27-vuotias Lyytinen aloitti siviilipalveluksen syksyllä 2008 suoraan lukion jälkeen. − Tein ylioppilaskirjoitusten jälkeen kesän muuttotöitä ja elokuussa aloitin 11 kuukautta kestävän siviilipalveluksen. Kipinä kirjastotyöhön syttyi siviilipalvelusvuoden aikana. Lyytinen on sen jälkeen suorittanut myös tieto- ja kirjastoalan ammattitutkinnon oppisopimuskoulutuksena. − Siviilipalveluksen jälkeen olin työttömänä noin puoli vuotta. Sitten huomasin, että voisin hakea kirjastoon työharjoitteluun. Minulla oli alalta jo melkein vuoden kokemus ja pidin kirjastossa työskentelystä. Työharjoittelun jälkeen Lyytinen onnistui saamaan työsopimuksen kirjastosta. − Olin noin kuusi vuotta palkkatöissä Helsingin yliopiston kirjastossa erilaisilla määräaikaisilla sopimuksilla. Elokuussa 2015 sain vihdoin vakituisen työpaikan Meilahden kampuskirjasto Terkosta. 26 Nopeasti omalle alalle Työnohjaus siviilipalvelusaikana sujui Lyytisen mukaan hyvin. − Rutiinihommia riitti ja pääsin halutessani aina opettelemaan uusia tehtäviä. Siviilipalvelusvuosi meni Lyytisen mukaan paljon myös totutellessa uuteen elämäntilanteeseen. − Koulu loppui ja työt alkoivat. Muutin kotoa omilleni. Se oli sellaista ihan tavallista nuoren aikuisen elämää. Siviilipalvelusaika oli Lyytisen mielestä monella tapaa hyödyllinen. − Siviilipalvelus antoi hyvän maistiaisen työelämästä. Minun ei tarvinnut viettää monta vuotta hanttihommista tai opinahjosta toiseen seilaten etsimässä ammatillista kutsumustani. Löysin todella nopeasti työpaikan, josta pidän. − Siviilipalveluksen aikana opin paljon tarpeellista, mutta en ehtinyt sisäistämään kaikkea. Noin seitsemän kirjastossa vietetyn vuoden jälkeen, joista kaksi meni oppisopimuksen suorittamiseen, tulee vieläkin paljon uusia asioita. ■ Pääsin halutessani aina opettelemaan uusia tehtäviä, Lauri Lyytinen sanoo. TEEMA Toimiva työyhteisö on tärkeä nuorille työntekijöille Teksti ja graafi Pardian asiamies Tapio Rissanen P ardian jäsentutkimuksen mukaan jo vuosia kaikkien työntekijöiden työssäjaksamista on koettu eniten heikentävän kiireet työssä, epävarmuus työn tulevaisuudesta ja työstä maksettava liian pieni palkka. Muut työssäjaksamista rasittavat asiat vaihtelevat eri-ikäisillä työntekijöillä. Vanhemmilla työntekijöillä jaksamista haastaa fyysinen uupuminen, työmäärän kasvu ja pelko, teisössä. Alle 40-vuotiailla näkevätkin, että työssäjaksamista lisäisi johtamistapojen parantaminen ja työyhteisön kehittäminen. Jäsentutkimuksen aineisto kerättiin lokakuussa 2015. Kyselyn otos on 10 % Pardian jäsenistöstä. Kyselyyn vastasi 42 % lomakkeen saaneista eli 1897 vastaajaa. Vastaajista 20 % oli alle 40-vuotiaita ja 80 % tätä vanhempia. Edelliset jäsentutkimukset tehtiin vuosina 1998, 2002, 2006, 2009, 2011 ja 2013. ettei pysy mukana työelämän muutoksissa. Alle 40-vuotiailla työssäjaksamista heikentää selvästi muita enemmän omaa asemaan työyhteisössä ja laajemmin työyhteisön huonoon toimintaan liittyvät asiat. Viidennes nuorimmista työntekijöistä kokee, ettei hänen työtään arvosteta riittävästi. Yleisempiä ovat myös kokemukset huonosta työilmapiiristä sekä riittämättömästä tiedotuksesta ja keskustelemisesta työyh- Alle 40-vuotiaat kokevat työssäjaksamista heikentävän muita enemmän Tunne, ettei työtäni arvosteta 14 % Työpaikan riittämätön sisäinen tiedotus 13 % 12 % 10 % 11 % 10 % Esimies ei ole kiinnostunut henkilöstön hyvinvoinnista 8% Huonot työolosuhteet 5% 0,0 % 5,5 % 11,0 % 16,5 % 22,0 % Päivi Vuorivita Nuorisostipendi TTT:n toimintaryhmälle P 40+ -vuotiaat 11 % Asioista keskustellaan liian vähän ardia nuorisostipendi myönnettiin Tekniikan ja Tiedon Toimihenkilöt TTT:n PlusMiinus30-toiminnalle TTT:n PlusMiinus30-seminaari kokoontui ensimmäisen kerran syksyllä 2013. Sen tarkoitus on tarjota nuorille jäsenille matalan kynnyksen paikka tutustua ammattiyhdistystoimintaan ja saada uusia toimijoita niin TTT:n, sen jäsenjärjestöjen kuin Pardiankin toimintaan. PlusMiinus30-toimikunnalla on –39-vuotiaat 19 % 12 % Huono työilmapiiri 20 % edustaja TTT:n hallituksessa, jotta nuorten ääni olisi paremmin kuuluvissa. Pardian nuorisostipendi voidaan myöntää vuosittain Pardian jäsenjärjestön nuorelle henkilöjäsenelle tai näiden muodostamalle ryhmälle. Toimintaryhmään kuuluu Katariina Issukka (kuvassa vas.), Kirsi Vornanen, Mari Leino, Saila Simola ja Pekko Summanen. Kuvasta puuttuvat Petteri Väänänen ja Jere Lehtinen. 27 TEEMA Nuorten aikuisten ääni Kysyimme Pardian PlusMiinus30toimintaryhmäläisiltä, mitä he saavat toiminnasta. Teksti Marjo Pihlajaniemi / Pardian tiedottaja Kuva Leena Koskela Pystyn tuomaan nuorten ajatuksia ja näkemystä järjestön päätöksentekoon. Sanna Mäntylä Työuraa on luvassa vielä useita kymmeniä vuosia. Haluan olla itse vaikuttamassa siihen, miten työelämä kehittyy ja millaiseksi se muodostuu. Sanna Ahtiainen Täällä on oikeasti tekemisen meininki. Asioihin pystytään vaikuttamaan ja verkoston tuki yltää myös yksityiselämään. Tiina Lahikainen Täällä tutustun muiden Pardian jäsenjärjestöjen toimintaan sekä opin, miten heillä asiat hoidetaan. Katariina Issukka Energinen ja ammattitaitoinen toimintaryhmä. Mahdollisuus vaikuttaa asioihin. Petra Lintula Haluan olla kehittämässä Pardiaa entistä nykyaikaisempaan suuntaan. Simo Ripatti Saan mahdollisuuden tuoda esille myös nuorten näkökantoja. Jonna Koskinen Hyvä meininki ja ihmiset. Saan kontakteja eri jäsenjärjestöjen henkilöiden kanssa. Sari Viitasalo Mahtava tilaisuus verkostoitua ja pysyä kärryillä, missä mennään Pardiassa ja muissa sen jäsenjärjestöissä. Anniina Ruokangas Minulle on tärkeää tunne siitä, että toimitaan tärkeiden asioiden parissa. Tiina Kotti PlusMiinus30-toimintaryhmään kuuluvat: Ylärivi vas. Sanna Mäntylä SPJL, Sanna Ahtiainen TVML, Tiina Lahikainen VeroVL, Katariina Issukka TTT, Petra Lintula SPJL. Alarivi vas. Simo Ripatti HU (varapuheenjohtaja), Jonna Kaskinen SPJL, Sari Viitasalo SPJL, Anniina Ruokangas KTH, Tiina Kotti YHL (puheenjohtaja). 28 Keväällä ratkaisut uudesta keskusjärjestöstä Liittojen kokous käsitteli 2. päivänä maaliskuuta uuden palkansaajakeskusjärjestön perustamista edeltävää selvitystyötä. Teksti Riitta Nieminen / Pardian viestintäpäällikkö S elvityksessä kuvataan keskusjärjestön perustamisen keskeiset lähtökohdat ja tavoitteet, toiminnan painopisteet, hallinnolliset ja taloudelliset ratkaisut sekä järjestön perustamisprosessin askelmerkit ja käytännön toteutus. Asiakirjat ovat luettavissa hankkeen kotisivuilla www.uusikeskusjarjesto.fi. Hallintomallista esitys UK:n edustajisto valitaan neljän vuoden välein. Liitot valitsevat edustajat jäsenmäärien suhteessa jokaista alkavaa 15 000 jäsentä kohti. Tämä tarkoittaa UK:n nykyliittojen jäsenmäärillä. 138 edustajiston jäsentä. UK:n hallituksessa on hankkeessa mukana olevien liittojen määrän ja niiden jäsenmäärän pohjalta laskettuna 33 varsinaista jäsentä ja 22 yleisvarajäsentä. Hallituksen paikat jakautuvat suhteessa liittojen jäsenmääriin: jäsenmäärä yli 200 000 = 3 edustajaa, yli 70 000 = 2 edustajaa, yli 9 000 = 1 edustaja. Hallituksen varapuheenjohtajat ovat luottamustoimisia liitoista. UK:n työvaliokuntaan kuuluu 1+12 jäsentä ja 12 yleisvarajäsentä. Työvaliokuntaan tulee yksi jäsen liittoa kohden, jäsenet valitaan liiton koon mukaisessa järjestyksessä. Järjestön perustaminen käytännössä UK:lle annetaan uusi nimi, etsitään uudet toimitilat ja luodaan uusi visuaalinen ilme. Henkilöstön toimenkuvat ja tehtävät arvioidaan ja muutetaan tarpeen mukaan, henkilöstöhallinnon periaatteet päivitetään, yhteisen toimintakulttuurin luominen aloitetaan ja niin edelleen. Uuden keskusjärjestö perustaminen toteutetaan niin, että SAK:n säännöt korvautuvat uuden keskusjärjestön säännöillä. STTK siirtää varansa, velkansa ja vastuunsa tälle uudelle keskusjärjestölle. SAK:n jäsenliitot siirtyvät automaattisesti uuden keskusjärjestön jäseniksi. Muut liitot hakevat uuden keskusjärjestön jäseniksi. UK:n perustamisesta päättävät liitot pitävät kevätkokouksiaan maalis-kesäkuussa. Pardian päätöksen asiasta tekee edustajakokous, joka kutsutaan tarvittaessa koolle 10.5. Tavoitteena on allekirjoittaa liittojen kokouksessa 1.6.2016 UK:n perustamista koskeva aiesopimus. Järjestön on määrä aloittaa toimintansa vuoden 2017 alussa. Hankkeessa mukana olevat ammattiliitot edustavat noin 1,7 miljoonaa palkansaajaa ja yksinyrittäjää. 1.askelhyvinvointijaksot haettavissa V Mari Männistö ielä ehdit hakea kesän 2016 PHT:n 1. askel-perhejaksolle. Perhejaksot ovat kodin ulkopuolella järjestettäviä ryhmämuotoisia liikuntapainotteisia ja virikkeellisiä jaksoja, joiden aikana annetaan sekä lapsille että aikuisille mahdollisuus uusien harrastusten löytämiseen. Kohteet ja hakuajat löytyvät osoitteesta www.pht.fi. Syksyllä PHT julkaisee kaksi uutta hyvinvointijaksoa. Aikuisille suunnatuissa jaksoissa toisen kohderyhmänä ovat työsuhteiden ulkopuoliset, itsensä työllistävät, ammatinharjoittajat, freelancerit, työttömät ja lomautetut. Toisen aiheena on pysyvä muutos. Kohderyhmät ja toteutustavat tarkentuvat kevään aikana. 29 PUHEENVUORO Tuottavuusloikka ja työelämän kehittäminen Tampereen yliopiston sosiologian professori Harri Melinin mielestä työn määrän lisääminen ei ole ainoa keino tuottavuuden kasvuun. S uomi on edelleen syvässä taantumassa, ja maa pitäisi saada uuden kasvun uralle. Tämä lienee varsin laajasti jaettu näkemys maamme talouden tämänhetkisestä tilanteesta. Tähän sitten yhteinen ymmärrys loppuukin, sillä tarjotut keinot nousun aikaansaamiseksi vaihtelevat puhujan mukaan. Pääministeri Juha Sipilän kanta on selvä. Suomessa pitää saada aikaan kilpailukykyloikka. Tämä toteutetaan sisäisellä devalvaatiolla, jonka tuloksena työvoimakustannuksia alennetaan viisi prosenttia. Tuloksena kansainvälinen hintakilpailukykymme kohentuu, suomalaiset tuotteet käyvät taas kaupaksi, työvoiman kysyntä elpyy ja pohjoismainen hyvinvointivaltio saadaan pelastettua. Investoinnit kohentavat työllisyyttä, lisäävät verotuloja ja nostavat talouden kasvu-uralle. Näin meillä on varaa maksaa kertyneet velat. Ammattiliitotkaan eivät sano, että meidän pitäisi jotenkin löysätä työnteossa. Yhteiseen tavoitteeseen vaan voidaan päästä montaa tietä. Liitot korostavat nimenomaan yhteistä vastuuta. Suomen nousuun saattaminen vaatii yhteisiä ponnistuksia, yhteistä sopimista ja luottamusta. Hallitus taas etenisi suoraviivaisesti lisäämällä työaikaa. Kenen tie? Yhteinen vastuu 30 Antero Aaltonen Ammattiliitoilla – ja monilla taloustieteilijöillä – taas on jokseenkin erilainen näkemys niistä keinoista, joilla Suomi saataisiin uuteen kukoistukseen. Työntekijäjärjestöissä ajatellaan, että pitkään jatkuneen laskusuhdanteen seurauksena kokonaiskysyntä on heikkoa. Kysyntää olisi syytä kohentaa järkevillä julkisilla investoinneilla. Rahat näihin investointeihin voitaisiin kattaa lisäämällä valtion lainanottoa. Sipilän ajattelussa näyttäisi olevan viitteitä myös siitä, että meillä ei tehdä riittävästi työtä. Sipilä selvästikin peräänkuuluttaa kovaa työtä, raatamista ja suoranaista uhrimieltä. Tästä voidaan taas päätellä, että lama johtuu ainakin osittain tuudittautumisesta hyvään oloon, saavutettujen etujen puolustamiseen ja riskien välttelyyn. Syyttävä sormi osoittaa ammattiyhdistysliikettä, joka on onnistunut saamaan jäsenilleen korkeat palkat, lyhyet työajat ja pitkät lomat. Molemmilla ratkaisuehdotuksilla on omat kannattajansa. Äänestäjät antoivat viime kevään eduskuntavaaleissa tukensa Sipilälle. Porvarillinen enemmistöhallitus on ottanut tavoitteekseen talouden elvyttämisen kovalla PUHEENVUORO Työn matka nykypäivään S uomalaisissa sananlaskussa sanotaan, että jos työ olisi herkkua, herrat tekisivät sen itse. Toinen sananlasku taas toteaa, että otsasi hiessä pitää sinun leipäsi ansaitseman. Sananlaskuihin kiteytyy paljon siitä, mitä me työllä ymmärrämme. Työ on kovaa, sitä ei pidetä minään herkkuna. Jos se sellaista olisi, sen tekisi joku muu kuin sen nykyinen tekijä. Työ, niin kuin me sen yleensä nykyään ymmärrämme, on syntynyt joskus 300 viimeksi kuluneen vuoden aikana. Työ on palkkatyötä, jotakin jota ihminen tekee nimenomaan palkkaa vastaan. Totuuden ihmettelyä Filosofi Reijo Wilenius on kysynyt, että mitä oikein on inhimillinen työ? Työn käsite onkin kiinnostava: mistä me oikein puhumme, kun puhumme työstä? Saksalainen filosofi Hannah Arendt on vaikuttanut merkittävällä tavalla työtä koskevaan talouskurilla. Lisäksi Sipilän hallituksen työlistalla näyttää olevan suomalaisen työmarkkinamallin muuttaminen niin, että ammattiliittojen valtaa leikattaisiin roimasti. Samaan aikaan samat äänestäjät näyttävät kannattavan myös ammattiliittojen näkemyksiä palkan alennuksista pidättäytymisestä ja hyväksi koetun neuvottelujärjestelmän turvaamisesta. Tämä näkyy uusina jäseninä ammattiliitoissa. Tuoreet mielipidemittaukset taas viestivät siitä, että äänestäjät eivät enää aivan varauksettomasti kannatakaan kolmen ässän hallitusta. Eväät jo olemassa Suomessa tehdään hyvin korkeatasoista työelämäntutkimusta. Tämä pätee työn taloustieteeseen, työoikeuteen, työpsykologiaan, johtamiseen ja sosiaalitieteelliseen työelämän tutkimukseen. Monet eurooppalaiset vertailut osoittavat, että suomalainen työelämä on laadultaan ja työelämän suhteiltaan Euroopan huippua. Samat vertailut kertovat myös siitä, että suomalainen työelämä on joustavaa, työpaikoilla on poikkeuksellisen matalat hierarkiat, ja työntekijät voivat soveltaa omaa osaamistaan. Palkansaajien tutkimuslaitoksen tuore eurooppalainen palkkavertailu ammateittain puolestaan kertoo, että maamme yhteiskuntatieteelliseen ajatteluun. Hän on ollut erityisen kiinnostunut politiikasta julkisen toiminnan areenana ja samalla hän tutki palkkatyöyhteiskunnan kehitystä ja työn muutosta. Arendtin määritelmä oikealle tekemiselle on ”Vita activa”. Se on kreikkaa ja tarkoittaa julkispoliittisille asioille omistettua elämää. Tällaisen elämän keskiössä on kontemplaatio eli totuuden ihmettely. Antiikin Kreikassa vita activa oli kuitenkin mahdollista vain harvoille vapaille miehille. Väestön enemmistö joutui tekemään työtä kuten orjat, valmistamaan kuten käsityöläiset tai ansaitsemaan kuten kauppiaat. Maailma jakaantui tiukasti kahtia kotitalouteen ja polikseen. Poliksessa toimivat vapaat miehet, jotka eivät hallinneet ja joita ei hallittu. Kotitalous sen sijaan oli hyvin eriarvoinen. Kotitalous oli orjien ja naisten maailma jossa tehtiin raskasta työtä. Jo antiikissa pidettiin ikävimpänä sellai- Meillä pitäisi olla jo nyt jokseenkin hyvät eväät nostaa Suomi nousuun. keskimääräinen palkkataso on hieman EU:n keskitason yläpuolella, mutta kaukana kaikkein parhaiten ansaitsevista maista. Edellä sanotun perusteella meillä pitäisi olla jo nyt jokseenkin hyvät eväät nostaa Suomi nousuun. Suomalainen työelämä on eurooppalaista huippuluokkaa. Mistä kiikastaa, mikä oikein mättää? Nyt kannattaisi investoida työelämän kehittämiseen. Työajan pidentämisen sijaan olisi mietittävä keinoja tuottavuuden kohentamiseksi osaamista parantamalla. Suomi tarvitsee investointeja. Sen sijaan että pörssiyhtiöt jakavat osinkoina yli 11 miljardia euroa, niiden kannattaisi pohtia miten kehittää uusia palveluinnovaatioita ja uusia teollisuudenaloja. sia ammatteja jotka kuluttivat ruumista kaikkein eniten. Sanalla on merkitystä Työnteko nähdään yleensä tuskana ja vaivana. Työ on aina yhdistetty ponnistukseen, kärsimykseen ja ihmiskehon turmelukseen. Latinan labor, englannin labour, saksan Arbeit ja ranskan travaille tarkoittavat kaikki tuskaa ja vaivaa, samoilla sanoilla viitataan muuten myös synnytyskipuihin. Englannin kielessä labour tarkoittaa kovaa, kontrolloitua ja ulkoa määräytynyttä. Sen sijaan englannin kielen sana work viittaa itsenäiseen, omaksi hyväksi tarkoitettuun tekemiseen. Suomen kielessä sanan työ alkuperä poikkeaa edellisistä. Työn perusmerkitys on yleinen, se viittaa mihin tahansa tehtävään, toimeen tai askareeseen. Lisäksi siihen ei yhdistetä samaa raatamisen ja rasituksen merkitystä monissa eurooppalaisissa kielissä. Tarvitaan luottamusta Viimeksi kuluneiden 25 vuoden aikana Suomi on rikastunut huimasti. Osaaminen on kasvanut, ja suomalaisen työn jalostusarvo on noussut. Vaurastuminen ei vaan ole jakaantunut tasaisesti eri väestöryhmien kesken. Rikkaat ovat rikastuneet, köyhien määrä on kasvanut ja keskituloisten osuus kaikista palkansaajista on kääntynyt laskuun. Suomi on eriarvoistunut. Rahvaan ja eliitin maailmat ovat erkaantuneet toisistaan. Eliitti elää omassa maailmassaan ja samaan aikaan tavallinen palkansaaja perheineen koettaa pärjätä parhaansa mukaan. Eriarvoisuus syö eväitä talouskasvulta. Kansainväliset esimerkit tukevat olettamusta, jonka mukaan kasvava kuilu rikkaan vähemmistön ja kansalaisten enemmistön välillä vähentää kulutusta ja nakertaa luottamusta tulevaisuuteen. Nyt tarvittaisiin juuri luottamuksen rakentamista. Parhaiten tämä tapahtuu turvaamalla tasa-arvoiset edellytykset koulutukseen ja työhön. Hallituksen siis pitäisi pikemminkin investoida kuin säästää. ■ Harri Melin Sosiologian professori, Tampereen yliopisto 31 VAPAALLA Lapsuuden haavetta toteuttamassa Muodostelmaluistelun harrasteryhmässä vuoden hiomisen jälkeen sirklaus alkoi jälleen sujua molempiin suuntiin. Teksti Anna-Kaisa Jansson / Pardian tiedottaja Kuvat Jari Härkönen K irkkonummen jäähallin kaukalossa luistelee lauantaiaamuna toisessa päässä aikuisten muodostelmaluistelun harrasteryhmä ja toisessa päässä muodostelmaluistelujoukkueen kouluikäisten ryhmä. Kelan palveluneuvoja Anna Jormakka ja hänen 11-vuotias tyttärensä Aino ovat yhtä aikaa jäällä. − Tyttären mielestä on vielä kivaa, eikä noloa, että äiti on myös luistelemassa. Vaikka kyllä tytärtä ja hänen kavereitaan naurattikin, kun Jormakka siirtyi vuosi sitten huoltajan tehtävistä välillä luistimille. − Näytin kuulemma niin hassulta. Taitoluistelun erikoisliikkeestä ostetut luistimetkin tuntuivat oudoilta jaloissa. Ne kipeyttivät jalat niin, että alkuun luistelin aina särkylääkkeen voimin. Jormakka oli luistellut viimeksi noin 15 vuotta sitten varpaat palellen ulkojäillä. Hän uskoi silti, että vanhat taidot olisivat tallella ja ajatteli sirklailevansa edelleen sujuvasti. − Taidot eivät olleetkaan ennallaan ja varsinaisten taitoluistinten terät tuntuivat siltä, kuin olisin raiteilla mennyt. Luistelu näyttää katsomosta niin vaivattomalta. Vuodessa Jormakka on kuitenkin oppinut sirklaamisen molempiin suuntiin ja seuraavana tavoitteena on oppia sirklaamaan takaperin. Kallis jääaika Jormakka oli seurannut taitoluistelua vain tyttären harjoituksissa kaukalon laidalta, ennen kuin rohkaistui itse aloittamaan luistelun aikuisten harrasteryhmässä. − Treenejä katsoessani ajattelin, että miksi 32 Keskittyminen luisteluun on niin puhdistavaa, että siinä unohtuvat arjen työ- ja kotiasiat. en toteuttaisi lapsuudenhaavettani ja alkaisi harrastaa taitoluistelua, kun joka tapauksessa vietän aikaani hallilla. Lapsuudessa mahdollisuutta harrastukseen ei ollut, koska laji oli niin kallis. Toki kallista jääaika on edelleen, Jormakka myöntää. Kirkkonummen Taitoluisteluklubin Ice stars-ryhmässä on noin 15 luistelutaidoiltaan hyvin eritasoista 30−60-vuotiasta naista. Osa on Jormakalle tyttären kautta luistelupiireistä tuttuja. − Nyt olen houkutellut jo yhden toisenkin äidin tyttären treeneistä mukaan ryhmäämme. Joukkue harjoittelee kerran viikossa tunnin. Lisäksi he osallistuvat seuran kevät- ja joulunäytöksiin ja tilaisuuden tullen myös leikkimielisiin kilpailuihin. Tarvitaan kykyä luottaa itseensä − Luistelu on rankka laji ja se edellyttää ennen kaikkea rohkeutta kokeilla uusia asioita ja kykyä luottaa itseensä. Ja myös siihen VAPAALLA − Olin vuodenvaihteessa jo hieman aikeissa lopettaa luistelun, mutta sisu ei antanut periksi. Heti kun päätin, että en luovuta, opin toiseen suuntaan sirklauksen, Anna Jormakka kertoo. Jormakka on pardialaisen Kelan toimihenkilöiden jäsen. vierustoveriin, jonka käsipuolessa roikkuu. Jotkut Icestars-ryhmästä ovat harrastaneet luistelua jo kymmenen vuotta, toiset taas hädin tuskin pysyvät aloittaessaan pystyssä luistimilla. Onneksi kaukalossa on reunat ja valmentaja auttaa eteenpäin, Jormakka kertoo. − Olen itse aika arka, enkä uskalla niin reippaasti tehdä kaikkia liikkeitä. Nuorempana en ehkä olisi pelännyt niin paljon epäonnistumisia ja kaatumisia. Jormakan mukaan luistelu on hyvää tasapaino- ja kehonhallintaharjoitusta myös liukkailla teillä kävelyyn. Myös keskivartalon liikkuvuus ja ryhti paranevat, mikä on hyvä asia istumatyötä tekevälle. Harjoittelun pääpaino on yksilöluistelutaidossa, mutta treeneissä edetään jatkuvasti myös ryhmänä. Ryhmänä luistelu antaa positiivisessa mielessä paineita onnistumisesta. − Aluksi ajattelin, että en missään tapauksessa kehtaa osallistua ainakaan luistelunäytöksiin. Yllättävän kivaa se olikin, kun esiintymistä varten alettiin yhdessä miettiä pukeutumista, meikkiä ja ilmeitä. − Parasta tässä on itsensä haastaminen ja likoon laittaminen. Keskittyminen luisteluun on myös niin puhdistavaa, että siinä unohtuvat arjen työ- ja kotiasiat. ■ 33 Uuden ajan kynnyksellä Digitalisaatiossa omasta osaamisesta täytyy huolehtia, sillä kenenkään työ ei ole enää turvassa. Teksti Marjo Pihlajaniemi / Pardian tiedottaja Kuva Shutterstock D igitalisaatio ei ole kaukaista tulevaisuutta tai vain yksi vaihtoehto muiden joukossa. Se on jo alkanut ja tahti tulee vain kiihtymään lähivuosina. Näin tiivistää Työterveyslaitoksen vanhempi tutkija Mervi Hasu. Hän johtaa Palvelutalouden vallankumous – Ihminen digitalisaation keskiössä -projektia, jossa yhtenä osana tutkitaan digitalisaatiota julkisen sektorin näkökulmasta. – Julkisen sektorin ero yksityiseen on sen aikojen kuluessa syntynyt rakenne. Siellä käsittelyketjuja kuljetetaan usean työpöydän kautta. Osaksi tämä johtuu julkistalouden 34 vaatimuksista, osaksi monimutkaisesta rakenteesta. Hasu antaa pari esimerkkiä. Asiakkaan perusongelmasta johtuvia asioita käsittelee useampi virasto tai taho, ja kaikki prosessit ovat erillisiä. Tai rutiinihakemus vaatii yhtä paljon työntekijöiden käsityötä kuin monimutkaisemmat tapaukset. Tähän digitalisaatio iskee. Toinen aalto jo tulossa Hasun mukaan suurin osa valtionhallinnosta kauhoo digitalisoinnin ensimmäisessä aallossa. – Uutta teknologiaa halutaan hyödyntää esimerkiksi lupa- ja etuushakemusten sähköistämisessä. Tätä ennen täytyy kuitenkin muokata työprosesseja niin, että ne taipuvat sähköiseen muotoon ja asiakkaat osaavat käyttää niitä. Esimerkiksi Kela ja poliisin lupahallinto tekevät tällä hetkellä töitä omien palvelujensa digitalisoimiseksi. Osa tuloksista näkyy jo asiakkaille, osa on vielä kesken. Työtä hidastaa se, että toisin kuin yrityksissä, valtionhallinnossa palvelut täytyvät olla jokaisen kansalaisen ulottuvilla. – Digitalisaatiossa huomio keskittyy entistä enemmän asiakkaaseen. Kuinka hän pääsee käsiksi palveluun ja mitä lisäarvoa hän sii- Varsinkin kapea-alainen suorittava työ tulee vähenemään. Digitalisaatio – Älä jää kiinni entiseen, vaan päivitä osaamistasi. Tee se ajoissa, sillä oppiminen ei tapahdu muutamassa päivässä. Hasu muistuttaa, että ammattitaidolle on digitalisaatiossakin edelleen kysyntää. Se on vain erilaista. – Esimerkiksi hallinnossa tulee olemaan tärkeää isojen prosessien syvällinen ja laajaalainen ymmärtäminen. • Laaja käsite. Yleensä tarkoitetaan sähköisiin alustoihin pohjautuvia tapoja tehdä, tuottaa ja kuluttaa asioita ja palveluita. • Asiakaslähtöinen ajattelumalli, jossa tavoitteena helppokäyttöisyys. • Ei perustu pelkästään uuteen teknologiaan, vaan on uusien toimintatapojen mahdollistaja. • Tukee ihmisten halua kuluttaa aineettomia palveluita tavaran sijaan. • Aiheuttaa perustavanlaatuisen murroksen työmarkkinoilla. Vielä voi vaikuttaa tä saa? Mitä voidaan tarjota sähköisesti, mikä vaatii henkilökohtaisen kontaktin? Mitä ohjausvälineitä on tarjottava, että asiakas pystyy käyttämään palveluita? Valtionhallinnossa Hasun mielestä kirkkain tähti on ollut verohallinto. – Umpibyrokraattiseksi mielletty verohallinto on ollut visionäärinen edelläkävijä ja kärkisoveltaja. Se on päässyt pitkälle, sillä suunta on otettu jo kymmeniä vuosia sitten. Vaikka ensimmäinen aalto on vielä kesken, toinen, vielä perusteellisempi, on jo horisontissa. Tähän mennessä voimat on keskitetty yksittäisten prosessien kehittämiseen, ja niitä on viety eri tahtiin eteenpäin. Nyt digitalisaatio tulee toimintamalleihin ja isoihin kokonaisuuksiin. – Jokaisen tehtävän ja toiminnon tarpeellisuutta tarkastellaan ja päällekkäisyyksiä karsitaan. Hasu korostaa, ettei tässä vaiheessa enää kysytä, halutaanko digitalisaatiota, vaan miten se toteutetaan. Koska prosessi on kesken, ei kukaan osaa sanoa varmasti, mihin se johtaa ja millaista on tulevaisuuden työ. Hän patistaakin työntekijöitä olemaan aktiivisia oman työnsä suhteen. Kannattaa tavoitella tehtäviä, joissa pääsee uudelleenmuotoilemaan digitalisaation päämääriä ja osaamisvaatimuksia. Kannattaa olla mieluummin ahkera innovoija kuin hiljainen puurtaja. – Erityisesti osoitan nämä sanat naisille, sillä he tekevät suurta osaa näistä katoamisuhan alla olevista työtehtävistä. On hyvä muistaa, että digitalisaatio on vain nimi ilmiölle, ei valmis muotti. – On useita tapoja, miten sitä voidaan toteuttaa. On pitkälti periaatepäätös, mitkä työt säilyvät ja mitkä eivät. Myös poliittisten päättäjien on ratkaistava, millaista julkista sektoria he haluavat Suomeen nyt ja tulevaisuudessa. ■ 01011010 Valtio valmiina digikiriin V Osa koulutuksesta vanhenee – On hyvä muistaa, että digitalisaatio on vain nimi ilmiölle, ei valmis muotti, Mervi Hasu sanoo. Työterveyslaitos Kun uusia toimintamalleja ja välineitä otetaan käyttöön, osa nykyisistä töistä tulee katoamaan. Uhan alla on sellainen myynti-, hallinto-, toimisto- ja palvelutyö, jossa tietotekniikka voi korvata ihmistyövoiman. – Varsinkin kapea-alaisen osaamisen tarve tulee vähenemään. Kun robotit ja algoritmit tekevät suorittavia töitä, ihmiselle jää harkinta ja inhimillisyyden tuominen prosessiin. Digitaalinen muutos tulee aiheuttamaan kuilun, jossa osan ammattitaito muuttuu tarpeettomaksi. – Jos tässä tilanteessa yhtään lohduttaa, niin se ei ole työntekijän vika. Vaikka tekisi kärrynpyöriä, niin oma työ voi lähteä alta. Toisaalta ihmisellä on mahdollisuus vaikuttaa osaamiseensa. Hasu korostaakin, että palkkatyöläisellekin sopii yrittäjämäinen asenne. altiokonttorin pääjohtaja Timo Laitinen luovutti Valmiina digikiriin -loppuraportin kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläiselle 12.1.2016. Raportissa Valtiokonttori selvitti valtiovarainministeriön toimeksiannosta, millaisilla toimenpiteillä valtionhallinnon digitalisaatiota voidaan parantaa ja tuottavuutta lisätä. Alkusysäyksen tälle antoi Sipilän hallituksen hallitusohjelma, jonka kärkihankkeissa digitalisaatio on läpileikkaava teema. Raportti perustuu Valtiokonttorin elo-joulukuussa 2015 tekemiin haastatteluihin, joissa 48 virastoa antoi konkreettisia kehitysehdotuksia, joiden avulla valtion virastojen ja laitosten tuottavuutta ja vaikuttavuutta voidaan parantaa. Kehitysehdotuksia saatiin yli tuhat. Analyysin tuloksena Valtiokonttori esittää selvityksen loppuraportissa 34 toimenpidekokonaisuutta, joilla on saavutettavissa merkittäviä vaikuttavuusja tuottavuushyötyjä valtionhallinnossa. Osa uudistuksista on toteutettavissa nopeasti, osa vaatii valmistelua. Lue raportti www.valtionkonttori.fi > virastoille ja laitoksille > digitalisaatio. 35 TYÖNKUVA Koulukodin uusi elämä Harvialan nuoret turvapaikanhakijat ahmivat oppia ja hedelmiä. Teksti Marjo Pihlajaniemi / Pardian tiedottaja Kuvat Miisa Kaartinen Harvialan ryhmä- ja tukiasumisyksikkö on pieni, joten Soila Nyholm (vas.) ja Riitta Lindroth tarttuvat siihen työhön, mikä juuri sillä hetkellä tarvitsee tekijää. – Meidän tehtävä on olla läsnä ja huolehtia, että kaikki toimii. Joskus se tarkoittaa pyykkien lajittelua, joskus auttamista läksyjen kanssa, Lindroth kertoo. 36 TYÖNKUVA H arvialan ryhmä- ja tukiasumisyksikön yövalvoja Soila Nyholm koki varsinaisen kulttuurishokin kun hän ensimmäisenä iltana kehotti juuri saapuneita alaikäisiä turvapaikanhakijoita yöpuulle. – Koulukotinuorten kanssa olin tottunut voimasanoihin ja vastarintaan. Nyt kaikki olivat vartissa omassa sängyssään! Sama jatkui aamulla, kun nuoret ponnahtivat saman tien ylös ja tiedustelivat, milloin he pääsisivät kouluun. – Tuntuu kuin koko työpaikka olisi herännyt uudelleen eloon. Täällä näkee jatkuvasti niin paljon hymyjä ja kuulee kiitosta, sosiaalityöntekijä Riitta Lindroth iloitsee. Vaatteet tulevat lahjoituksena. Tällä kertaa kassista löytyi jalkapallopaitoja. Ne ovat varmasti nuorten mieleen, sillä pojat pelaavat jalkapalloa vaikka metrisessä hangessa. Viittä vaille lopetettu Vuosi siten tilanne Harvialan koulukodissa ei näyttänyt hyvältä. Sijoitettujen nuorten määrä oli vähäinen, ja koko toiminta vaakalaudalla. Keväällä käytiin yhteistoimintaneuvottelut ja päädyttiin lomauttamisiin. Syksyllä todettiin, etteivät lomautukset riitä ja joudutaan miettimään irtisanomisia. Koulukodin tarina olisi lopussa, kun siellä asuneet neljä nuorta saisivat keväällä kouluvuotensa loppuun. – Johtajamme Tapio Vesa keksi kysyä Maahanmuuttovirastosta, kelpaisiko Harviala alaikäisten turvapaikanhakijoiden käyttöön. Pari kolme viikkoa neuvoteltiin rinnakkain irtisanomisista ja Harvialan muuttamisesta ryhmä- ja tukiasumisyksiköksi. Kun myöntävä päätös Maahanmuuttovirastosta tuli, ketään ei irtisanottu. Sen sijaan alkoi kuumeinen järjestelytyö uusien asukkaiden vastaanottamiseksi. – Olin innoissani. Olimme olleet niin pitkään käymistilassa: taloudellinen tilanne oli tiukka eikä tulevaisuutta voitu suunnitella. Vihdoin päästiin tekemään kunnolla töitä, Nyholm muistelee. Konsepti uusiksi Uudenlaiset asukkaat olivat haaste. Oulussa toimivasta vastaavasta yksiköstä saatiin neuvoja. Moni asia piti silti miettiä alusta lähtien. – Oli selvitettävä kaikkea käytännön järjestelyistä lakipykäliin, Lindroth kertaa. Kummastakin tuntuu, että työntekijät olisivat yleisesti kaivanneet enemmän vertaistukea perustamisvaiheessa. Maahanmuuttovirasto ja Oulun yksikkö olivat kummatkin avuksi, mutta paikalle ei saatu neuvomaan ketään ulkopuolista. – Toisaalta tilanteen ollessa kaikille uusi, yhdessä tekeminen ja keskustelu olivat tärkeä osa suunnittelutyötä, luottamusmiehenä työskentelevä Nyholm kertoo. Oppimisintoa löytyy kuin ekaluokkalaiselta. – Mietittiin, että onhan tämä haaste, mutta niistä on selvitty ennenkin, Lindroth tiivistää. Suomi päähän Kaikkia jännitti, kun itsenäisyyspäivän jälkeen Harvialaan saapui viisi Afganistanista kotoisin olevaa 16–17-vuotiasta nuorta. Tällä hetkellä nuoria on 17. Muutama osasi pari sanaa suomea ja yksi hyvin englantia. Kaikki keskustelu käytiin ja käydään edelleen kuvin ja elein. Tarvittaessa saadaan tulkki paikalle tai puhelimeen. Suomi on ryhmä- ja tukiasumisyksikön käyttökieli. Tavoitteena on, että nuoret oppisivat sen mahdollisimman nopeasti. – Vaikka he ovat iällisesti jo lähes aikuisia, oppimisintoa löytyy kuin ekaluokkalaiselta. Läksyjä tehdään ahkerasti ja uutta opittua halutaan heti kokeilla, Nyholm kertoo. Nuoret miehet pitävät samoista asioista, mistä suurin osa heidän ikätovereistaan ympäri maailmaa. He pelaavat pleikkaria ja jalkapalloa, katsovat televisiota ja hassuttelevat yhdessä. – Ruoassa on iso ero edellisiin asukkaisiin. Agfanistanilaisten nuorten suosikki pizzan ja hampurilaisten sijasta on hedelmät. Läsnä, missä tarvitaan Nyholm on yövalvoja ja hänen tehtävänsä on varmistaa, että kaikki saavat nukkua rauhas- sa ja turvassa. Sosiaalityöntekijänä Lindroth tekee päivätyötä. Hänelle kuuluu muun muassa turvapaikanhakijoiden haastattelu. He ovat kummatkin pardialaisen Sosiaali-, terveys-, ja kasvatusalojen ammattiliitto Stekan jäseniä. Tieto kulkee eteenpäin vuoron lopussa annetuissa raporteissa ja viikkopalavereissa. Silloin myös käydään läpi, jos jotain erikoista on sattunut ja kysellään, miten muut olisivat toimineet tilanteessa. Teinikäytöstä odotellessa Koulukotinuoriin tottuneen henkilökunnan näkökulmasta alku on ollut todella helppo. – Tosin mitään vastoinkäymisiä ei ole vielä ollut. Esimerkiksi mahdollisia käännytyspäätöksiä ei ole vielä tullut, koska prosessit ovat kesken, Nyholm muistuttaa. Nuoret myös kertovat mielellään kotimaansa tavoista, mutta eivät juuri elämästään tai matkastaan tänne. Taustalla voi olla todella rankkoja kokemuksia, jotka jossakin vaiheessa saattavat näkyä käytöksessä. – Täytyy sanoa, että ehkä vähän myös odottelemme, koska pojat rentoutuvat sen verran, että heissä alkaa näkyä normaaleja teini-ikäisten piirteitä, Nyholm kertoo hymyillen. Tähän mennessä nuoret ovat olleet omassa porukassaan. On kuitenkin tarkoitus, että oppivelvollisuusiässä olevat 16-vuotiaat menevät jossakin vaiheessa kunnallisen koulun yläluokille ja nuoret alkavat muutenkin liikkua enemmän Hämeenlinnassa. – Aika näyttää, miten kotouttaminen osaksi kuntalaisia edistyy, Lindroth ja Nyholm miettivät. ■ 37 LAKINURKKAUS Tällä palstalla Pardian lakimiehet ja asiamiehet kirjoittavat ajankohtaisista asioista ja vastaavat erilaisiin juridisiin kysymyksiin. Kysymyksiä tai artikkelitoiveita voi lähettää osoitteeseen Palkansaajajärjestö Pardia, ”Lakinurkkaus”, Ratamestarinkatu 11, 00520 Helsinki tai lakimiesten sähköpostiosoitteisiin [email protected] PÅ SVENSKA Laghörnan publiceras på svenska på PardiaPlus-medlemssidan, www.pardia.fi medlemssidor Tolkning av lag och avtal. 38 Seksuaalinen häirintä - vaiettu tabu työelämässä? T asa-arvolaissa määritellään syrjinnäksi sekä seksuaalinen häirintä että sukupuoleen perustuva häirintä. Seksuaalisella häirinnällä tarkoitetaan sanallista, sanatonta tai fyysistä, luonteeltaan seksuaalista ei-toivottua käytöstä, jolla tarkoituksellisesti tai tosiasiallisesti loukataan henkilön henkistä tai fyysistä koskemattomuutta erityisesti luomalla uhkaava, vihamielinen, halventava, nöyryyttävä tai ahdistava ilmapiiri. Lain esitöiden mukaan seksuaalinen häirintä voi ilmetä esimerkiksi seksuaalisesti vihjailevina eleinä ja ilmeinä, härskeinä puheina, kaksimielisinä vitseinä sekä vartaloa, pukeutumista tai yksityiselämää koskevina huomautuksina ja kysymyksinä. Myös seksuaalisesti värittyneet aineistot, kirjeet, sähköpostit tai puhelinsoitot tai fyysinen koskettelu, sukupuoliyhteyttä tai muuta sukupuolista kanssakäymistä koskevat ehdotukset tai vaatimukset ovat seksuaalista häirintää. Raiskaus tai sen yritys sekä seksuaalinen ahdistelu täyttävät lisäksi rikoslain seksuaalirikoksia koskevan tunnusmerkistön. Sukupuoleen perustuvalla häirinnällä tarkoitetaan tasa-arvolaissa henkilön sukupuoleen, sukupuoli-identiteettiin tai sukupuolen ilmaisuun liittyvää ei-toivottua käytöstä, joka ei ole luonteeltaan seksuaalista ja jolla tarkoituksellisesti tai tosiasiallisesti loukataan tämän henkistä tai fyysistä koskemattomuutta. Käyttäytymisellä luodaan uhkaava, vihamielinen, halventava, nöyryyttävä tai ahdistava ilmapiiri. Sukupuoleen perustuva häirintä voi ilmetä esimerkiksi alentavana ja kielteisenä puheena toisesta sukupuolesta, toisen sukupuolen halventamisena tai työpaikkakiusaamisena silloin, kun se perustuu kiusatun sukupuoleen. Tasa-arvolaki velvoittaa työnantajaa puuttumaan kaikin käytettävissä olevin keinoin seksuaaliseen ja sukupuoleen perustuvaan häirintään heti siitä tiedon saatuaan. Mikäli työnantaja laiminlyö puuttumisvelvoitteensa, työnantajan menettelyä pidetään syrjintänä. Tuomioistuin voi määrätä työnantajan maksamaan syrjitylle hyvitystä. Syrjinnästä voidaan tuomita maksettavaksi myös vahingonkorvausta. Yhdenvertaisuuslaki määrittelee häirinnäksi laissa kiellettyihin syrjintäperusteisiin liittyvän käyttäytymisen, joka loukkaa henkilön ihmisarvoa tarkoituksellisesti tai tosiasiallisesti ja jolla luodaan henkilöä halventava, nöyryyttävä, uhkaava, vihamielinen tai hyökkäävä ilmapiiri. Myös yhdenvertaisuuslaki velvoittaa työnantajaa puuttumaan häirintään kaikin käytettävissä olevin keinoin saatuaan siitä tiedon. Työturvallisuuslaki ei määrittele häirintää eikä epäasiallista kohtelua niiden moninaisuuden vuoksi ja siksi, että ne ovat yleensä tunnistettavissa. Työturvallisuuslaki asettaa työnantajalle selkeän toimimisvelvollisuuden. Jos työpaikalla esiintyy työntekijään kohdistuvaa häirintää tai muuta epäasiallista kohtelua, työnantajan tulee ryhtyä toimenpiteisiin sen poistamiseksi saatuaan siitä tiedon. Työsyrjinnästä voi olla kyse tilantees- LAKINURKKAUS sa, jossa työnantaja tai tämän edustaja syyllistyy häirintään tai epäasialliseen kohteluun ja toimien syynä on esimerkiksi henkilöön liittyvä seikka. Kohteena erityisesti nuoret naiset Tasa-arvobarometrin 2012 mukaan noin joka kolmas vastanneista naisista oli kokenut seksuaalista häirintää kahden viime vuoden aikana ja miehistä noin joka kuudes. Häirintä kohdistui erityisesti 15–34-vuotiaisiin naisiin. Heistä noin puolet oli kokenut seksuaalista häirintää. Saman ikäisistä miehistä häirintää oli kokenut joka viides. Barometrin mukaan seksuaalisen häirinnän kokemukset olivat lisääntyneet 35–54-vuotiailla naisilla. Heistä noin kolmannes oli kokenut häirintää. Sekä naiset ja miehet ilmoittavat heitä häirinneen yleisimmin tuntemattoman henkilön. Tuntematon henkilö oli ollut tekijänä vajaassa puolessa naisten kokemasta seksuaalisesta häirinnästä. Työtoveri oli häirinnyt viidesosaa niistä, joilla oli seksuaalisen häirinnän kokemuksia viimeisen kahden vuoden ajalta. Noin kuudesosaa oli häirinnyt asiakas. Vaikka häirintä on melko yleistä työpaikoilla, siitä ei löydy juuri oikeuskäytäntöä. Referoin seuraavassa muutamaa seksuaalisesta häirintää koskevaa oikeustapausta. Tapaus 1: Kommentointi ja härskit vitsit Varsinais-Suomen käräjäoikeus tuomitsi 2013 erään toimitusjohtajan sakkorangaistukseen työturvallisuusrikoksesta ja Työturvallisuuslaki asettaa työnantajalle selkeän toimimisvelvollisuuden. työsyrjinnästä. Toimitusjohtajan katsottiin rikkoneen työturvallisuusmääräyksiä sekä aiheuttaneen työturvallisuusmääräysten vastaisen epäkohdan. Hän ei myöskään ollut ryhtynyt toimiin asian omistajien terveydelle aiheuttamansa haitan tai vaaran poistamiseksi. Tapaus ta käsiteltiin myös Turun hovioikeudessa, mutta se ei muuttanut käräjäoikeuden tuomiota. Tapauksessa toimitusjohtaja oli kommentoinut alaistensa pukeutumista muun muassa ehdottamalla rintaliivien ja alushousujen poisjättämistä tai tietyn väristen alusvaatteiden ostamista. Hän oli kommentoinut alaistensa miesasioita ja kysellyt heidän seksielämästään. Esimies oli myös tirkistellyt alaisensa paidan sisälle ja kommentoinut samalla tämän alusvaatteita. Esimies oli koskettanut alaistaan kahtena kertana pakarasta sekä kertonut viikoittain rivoja vitsejä tai kaksimielisiä juttuja. Toimitusjohtaja kiisti syytteen, koska hänen mielestään menettely ei täyttänyt rikoksen tunnusmerkistöä. Turun hovioikeus katsoi, että toimitusjohtajan olisi tullut työnantajana tietää tai hänen olisi tavanomaista harkintaa käyttäen pitänyt tietää, ettei hänen käyttäytymisensä ja menettelynsä ollut toivottavaa, vaan se oli luonteeltaan sukupuolista häirintää. Hovioikeuden totesi, ettei häirintä yksittäisenä tekona ole lievemmässä muodossa rikos, mutta teon tekee moitittavaksi sen toistuminen. Tapaus 2: Seksin ehdottaminen alaikäiselle Etelä-Savon käräjäoikeus tuomitsi vuonna 2014 erään esimiehen alaisensa seksuaalisesta häirinnästä. Esimies oli muun muassa ehdottanut alaiselleen alaikäiselle pojalle seksiä työpäivän aikana. Esimies oli pojan nähdessään elehtinyt ja liikehtinyt seksuaalissävytteisesti. Hän oli myös hieronut tämän rintaa sekä tarttunut tätä takaapäin nänneistä ja puristellut. Esimies oli jo pojan työhaastattelussa kysynyt sopimattomasti seksin harrastamisesta ja onko tämä homo. Poika oli pyytänyt esimiestään lopettamaan häirinnän, mutta se ei ollut auttanut. Kun esimiehen häirintä oli jatkunut, poika oli lopulta irtisanoutunut työpaikastaan. Oikeus tuomitsi esimiehen työsyrjinnästä. Tapaus 3: Työkaverin seksuaalinen häirintä Työtuomioistuin käsitteli 2014 vapaaaikanaan junassa matkustaneen VR:n työntekijän irtisanomista. Junamatkan aikana työntekijä oli kysynyt konduktöö- 39 LAKINURKKAUS Seksuaalinen häirintä vaikuttaa olevan valitettavan yleistä suomalaisilla työpaikoilla. riltä, voisiko hän tulla juttelemaan tämän hyttiin. Aluksi keskustelu oli ollut asiallista, mutta jossain vaiheessa sen sävy oli muuttunut. Työntekijä oli kertonut konduktöörille muun muassa, mitä hän tykkää tehdä sängyssä. Konduktööri koki puheet hävettäviksi, muttei puuttunut niihin. Kun työntekijä oli alkanut avata housujaan ja vetää paidanhelmaansa pois housuista sanoen ”nyt ruvetaan hommiin”, konduktööri oli pyytänyt työntekijää poistumaan hytistä. Tämän jälkeen työntekijä lähti pois. Konduktööri oli ollut aluksi hämmentynyt ja shokissa. Hän etsi työtoverinsa ja kertoi näille, mitä oli tapahtunut. Häiritsijä poistettiin junasta. Samassa tilanteessa kyseinen työntekijä pyysi konduktööriltä anteeksi. Konduktööri teki tapahtuneesta turvallisuuspoikkeamaraportin muutamaa päivää myöhemmin. Työnantaja katsoi, että työntekijän toiminta oli ollut kokonaisuutena arvioiden niin törkeää, ettei muu sanktio kuin irtisanominen ollut riittävä. Erityisen törkeäksi tilanteen teki se, että se oli kohdistunut työtoveriin. Työntekijän irtisanominen riitautettiin työtuomioistuimessa perusteettomana. Työtuomioistuimen mielestä työntekijän käytös oli ollut epäasiallista eikä 40 se pitänyt sitä hyväksyttävänä. Välikoh taus oli tapahtunut työnantajan tiloissa ja kohdistunut toiseen työntekijään. Vaikka häiritsijä oli ollut vapaa-ajalla, oli hänen menettelynsä edellä mainituista syistä katsottava vaikuttaneen työyhteisöön. Tämän takia sopimattomalle käyttäytymiselle oli annettava suurempi merkitys kuin jos se olisi tapahtunut täysin työn ja työpaikan ulkopuolella. Työtuomioistuin kiinnitti huomiota myös siihen, että häiritsijä oli poistunut paikalta heti, kun konduktööri oli sitä pyytänyt. Häiritsijä oli pyytänyt käytöstään anteeksi. Vaikkeivat nämä seikat tehneet ko. työntekijän käytöksestä yhtään sen hyväksyttävämpää, ne vaikuttivat osaltaan tilanteen kokonaisharkintaan. Työtuomioistuin kiinnitti huomiota myös työntekijän pitkään työhistoriaan. Häiritsijä oli ollut työnantajan palveluksessa yli 30 vuotta. Hän ei ollut saanut varoituksia, eikä hän ollut aikaisemmin käyttäytynyt moitittavasti. Työtuomioistuin päätyi siihen, ettei häiritsijän yksittäistä, vapaa-aikana sattunutta harkitsematonta tekoa voitu sen moitittavuudesta huolimatta pitää niin vakavana, että työnantajalla olisi sen johdosta ollut perusteet ensimmäisenä toimenpiteenään irtisanoa työsopimus. Yhteenveto Seksuaalinen häirintä nousee esille erityisesti sellaisissa tutkimuksissa ja kyselyissä, joihin vastataan anonyymisti. Näiden perusteella seksuaalinen häirintä vaikuttaa olevan valitettavan yleistä suomalaisilla työpaikoilla. Oikeustapauksia, jotka koskevat seksuaalista häirintää työpaikalla, on vähän. Tämä saattaa kertoa siitä, että ilmoittamiskynnys häirinnästä on turhan korkea. Erityisesti työntekijöitä pitäisi rohkaista kertomaan sekä havaitsemastaan että kokemastaan seksuaalisesta ja muusta häirinnästä. Työpaikoille pitäisi luoda käytäntöjä, joiden avulla seksuaalinen häirintä tunnistetaan ja estetään. Seksuaalisesta ja sukupuoleen perustuvasta häirinnästä pitää puhua työpaikoilla avoimesti – siitä ei saa vaieta. Työterveyshuollolla, luottamusmiehillä ja työsuojeluvaltuutetuilla on tässä merkittävä rooli. Tuomioistuimeen päätyneet oikeustapaukset kuitenkin osoittavat, ettei seksuaalista ja sukupuolen perustuvaa häirintää hyväksytä ja siihen syyllistyneet tuomitaan. Pirkko Janas Pardian lakimies Twitter @pijanas KOLUMNI Mika Kanerva Varmaa on nuorten mielestä vain se, ettei mikään ole varmaa. Jo riittää pelottelu ”E lämä on kovvaa. Millähä lie maailima mallillaan, ku te tytönhupakot ootta minun ikäsiä?” kysyi äitini. Hän oli joutunut lähtemään kotoaan navettapiiaksi kolmentoista ikäisenä. Kovaltahan tämä näyttää, mutta jo riittää nuorten pelottelu. Synkät tulevaisuudennäkymät saattavat johtaa toivottomuuden tunteeseen ja lamaannuttaa. Huoli on aiheellinen nuorisobarometrien aineiston perusteella: tulevaisuuden työelämä tuntuu 15–29-vuotiaiden eli Y-sukupolven enemmistöstä vaativalta ja voimia vievältä. Lähes neljä viidestä uskoo työntekijöiden palavan loppuun. Toisen tutkimuksen mukaan 40 prosenttia nuorista pitää työelämää myös pelottavana paikkana. Ei ole yhdentekevää, mitä nuoret ajattelevat tulevaisuudestaan. Y-sukupolvi nousee jo muutaman vuoden päästä suurimmaksi työssä olevaksi ikäluokaksi. Rinnakkain työskentelevät toki vielä pitkään digiaikaan syntyneet ja työtä velvollisuutenaan pitävät sähköpostien printtaajat. Työ, erityisesti sen sisältö, on nuorten mielestä tärkeää. Mutta työtä tärkeämpi on vapaa-aika: on jäätävä aikaa perheel- le, kavereille ja harrastuksille. Palkan pitää riittää kattamaan huoletonta elämää ja vapaa-ajan aktiviteetteja. ”Aikaisemmin vapaata pyydettiin vain hautajaisia ja hammaslääkäriä varten, nykynuori sen sijaan pyytää vapaata festareita, bileitä tai mökkireissuja varten”, totesi Telma Rivinoja nuorten työelämätoiveista. Tämä perustuu hänen graduunsa, jonka aineistona olivat kolme viimeisintä nuorisobarometriä. Vajaa puolet nuorista on huolissaan työnsaannistaan ja kolme neljästä uskoo työuran olevan katkonainen. Siinä missä vanhemmat sukupolvet pitävät työttömyyttä häpeällisenä, nuorista vain viidesosa. Lisäksi kolmasosa ajattelee terveesti, ettei työttömyys johdu yksilöstä vaan työmarkkina-tilanteesta. Työpaikkoja ei vain riitä kaikille. Mielenkiintoista on myös, että nuorista kaksi kolmasosaa on sitä mieltä, että työttömän nuoren tulisi työttömyysturvaa saadakseen tehdä jotain yhteiskuntaa hyödyttävää työtä. Varmaa on nuorten mielestä vain se, ettei mikään ole varmaa. Epävarmuus tulevaisuudesta huolestuttaa ja stressaa: ”Eihän vakinainenkaan työ ole mikään vakinainen, vaan toistaiseksi voimassa oleva, se voi loppua milloin vaan.” Toisellakin tavalla toki ajatellaan: ”Mua alkaa kuristaa ajatuskin, että olisi samassa työpaikassa koko ikänsä!” Nuorille työnilo syntyy mielekkäästä työstä, mukavista työkavereista, työn ja vapaa-ajan sujuvasta yhteensovittamisesta sekä huolettoman elämän mahdollistavasta palkasta. Työn pysyvyyskään ei haittaisi, mutta työuran katkonaisuutta ja jatkuvaa kouluttautumista pidetään kuitenkin itsestäänselvyytenä. Sitran opiskelijoiden työelämäodotuksia koskevasta selvityksestä paljastuu, että itseensä uskova, ratkaisuja etsivä ja yritteliäs näkee tulevaisuuden valoisana. Voisimmeko me vanhemmat mitenkään edistää nuorten toiveikkuutta ja yrittäjämäistä asennetta? Vähintäänkin voisimme kotona työstä puhuessamme nostaa esille sen valoisiakin puolia. Kyllä maailma on jo pitänyt huolen negatiivisista uutisista. Marja-Liisa Manka Työhyvinvoinnin dosentti Tampereen yliopisto Twitter @MarjaLiisaManka 41 SVENSK RESUMÉ Ledare #inteallaunga En arbetsplats definierar inte unga vuxnas identitet på samma sätt som tidigare. Av tradition har man i synnerhet inom staten haft poliser, tullmän eller skattetjänstemän ända in i det sista. Nuförtiden förekommer det korttidsanställningar och osäkerhet också i inom dessa uppgifter. I detta osäkra läget är det förargligt att unga anställda beskylls för bristfällig uthållighet. Det sägs att unga människor inte orkar förbinda sig att göra vanligt enkelt arbete och vänta på framtida utmaningar. Ofta tror man att de unga är självsäkrare än de äldre generationerna och grundar uppstartsföretag, vloggar och uppträder utan hämningar också inför en stor publik som om det inte vore något alls. #inteallaunga är emellertid en befogad hashtag, för det är nämligen inte alla som har fått litervis med självförtroende med modersmjölken. Och tyvärr har de äldre besserwissrarna på arbetsplatserna då och då för vana att sätta de unga på plats, till exempel med besvärliga frågor på yrkesjargong eller genom att underskatta de kunskaper som de unga fått under sina studier. Det är förargligt, för förtroendet för den egna förmågan växer bäst när någon tror och litar på den. Om man bemöter underskattning på arbetsplatsen, kan man söka en känsla av att lyckas till exempel genom hobbyer. Självförtroende är en muskel, vars tillväxt känns i hela kroppen och på alla livsområden. Man kan nämligen utveckla sig själv och sina färdigheter i arbetslivet, och det lönar sig också att göra det. Människorna har olika utgångslägen och vi är alla individer, men alla kan göra framsteg. Det är lättare att utveckla sig själv, om man tror på att en förändring och en bättre framtid är möjlig. Både unga och äldre anställda förenas av viljan att göra ett gott arbete, få en ordentlig ersättning för det som det går att leva på, och efter arbetsskiftet stänga dörren till arbetsplatsen nöjda med vad man har fått till stånd under dagen. Det bästa är om vi kan lära oss av varandra på arbetsplatsen, och tro på att en förändring till det bättre är möjlig. Tiina Kotti Ordförande för Pardias aktionsgrupp PlusMiinus30 Diskussionsämne När det går i dörren – men bara utåt En länge väntad och fruktad situation. Samarbetsförhandlingarna börjar, och den egna arbetsplatsen är i vågskålen. – Redan det faktum, att man blir informerad om att samarbetsförhandlingar börjar orsakar en stressreaktion, säger krispsykolog Soili Poijula. Enligt henne reagerar människor på mycket olika sätt på stressframkallande situationer till exempel beroende på om det är fråga om första gången, och om det finns andra belastande faktorer i livet. Poijula påminner om att det inte är något fel med att reagera (i sig). Det berättar om att känslolivet är i skick. – När det som är illa känns illa, då känns det också bra när det händer bra saker. Under samarbetsförhandlingar är det många som blir tvungna att fundera på sin kompetens och sina möjligheter att finnas bland dem som får stanna kvar. Ovissheten plågar och ryktena förvärrar det hela ytterligare. 42 – Det är bra att ha en realistisk bild av sin ställning. Om ett uppsägningshot realiseras kan det ändå vara tungt, även om det inte kommer som en överraskning. För det är många som hoppas in i det sista. När uppsägningen träffar en själv, kan den vid sidan av en känsla av chock och sorg även väcka positiva känslor. I synnerhet om ovissheten har fortsatt en lång tid och företaget redan har haft flera samarbetsförhandlingar. Den som sägs upp förlorar mer än sin arbetsplats och löneinkomst. I synnerhet om det inte går att hitta en ny arbetsplats. – Utkomsten är givetvis det synligaste bekymret. Men det finns också annat som hör ihop med arbetslöshet: ens ställning i samhället förändras åtminstone i det egna huvudet. Det är många som fortfarande tänker att arbetet är en måttstock på en ordentlig medborgare. Poijula betonar att det finns stora skillnader mellan hur människor reagerar. En del står bättre ut med förändringar och stress än andra. Den värsta chocken är om man står inför situationen för första gången, och inte har några färdiga redskap för att klara av den. – Som en måttstock kan man säga att situationen redan borde kännas bättre om en månad. Men det kan gå ett år innan situationen är förbi helt och hållet. Också de som får behålla sin arbetsplats behöver stöd. – Det arbete som de uppsagda lämnar efter sig ges till dem som får behålla sitt arbete och företaget omorganiseras. De ökade arbetstakten har konstaterats öka utsattheten till och med för hjärt- och kärlsjukdomar. Poijula uppmanar arbetsgivaren att också sköta om efterarbetet, det vill säga ge plats för människors känslor och möjligheter att diskutera den förändrade situationen. Marjo Pihlajaniemi Pardias informatör SVENSK RESUMÉ OrdförandeExceptionellt avtal om konkurrenskraft Det förhandlingsresultat som arbetsmarknadens centralorganisationer nått gällande ett avtal om konkurrenskraft är exceptionellt. Arbetstagarnas förmåner skärs ned och i praktiken genomförs en inkomstöverföring i miljardklass från arbetstagarna till arbetsgivarna. Man kan med rätta fråga sig varför man har varit färdig att gå med på sådana försämringar för löntagarnas del. Man kan säkert närma sig frågan från många sidor, men det är skäl att hålla utgångspunkterna i minnet. Avtalet utgör ett alternativ till regeringens s.k. tvångslagpaket. Då ska det också jämföras med detta. I synnerhet i jämförelse med tvångslagpaketet framträder avtalet i en lite annorlunda dager. Den finländska avtalskulturen överträffar tråkiga nedskärningar. Vi blev av med diktat och obligatorisk lagstiftning med hjälp av ett gemensamt avtal. På samma sätt främjas nu lokala avtal på det sätt som parterna kommit överens om, d.v.s. genom kollektivavtal. Pardia genomförde bland sina medlemmar en enkät om tvångslagpaketet och alternativen till detta i slutet av september. Inom svarstiden på några dagar fick vi 16 000 svar på enkäten som gjorts per e-post. Utgående från dessa hade våra medlemmar klara åsikter om den uppkomna situationen. Över 90 procent understödde förhandlingar om ett alternativt paket till de försämringar av arbetsvillkoren som regeringen planerat. Bland de tråkiga försämringarna var det tre saker som, vid sidan av måttliga löneuppgörelser, fick det största understödet. Dessa var en förlängning av arbetstiderna, en ändring av söckenhelgerna till arbetsdagar samt en nedskärning av semesterpenningarna. Av enkäten framgick ännu tydligare de saker som medlemskåren motsatte sig som en del av avtalet. Den stora majoriteten ville inte ingripa i lönebestämmelserna gällande sjuktid. Den fråga som väckte mest motstånd var emellertid en nedskärning av semestrarna. Det var redan tidigare klart vilken betydelse semestrarna har för våra medlemmars fritid och hur de orkar i arbetet. Av försämringarna i tvångslagpaketet kommer nu inte nedskärningarna av långa semestrar och lön för sjuktid att genomföras. Det var också dessa som väckte allra mest motstånd i Pardias medlemskår. Vår medlemskår är säkert irriterad och besviken på nedskärningen av semesterpenningarna som slår hårt mot den offentliga sektorn. Landets regering meddelade under förhandlingarna, att lösningen måste innehålla strukturella frågor, av vilka en var nedskärningar av långa semestrar. Man sökte länge ett alternativ till dessa krav, vilket ledde till följande resultat. Tidsbestämda nedskärningar av semesterpenningarna i den offentliga sektorn ersätter de nedskärningar i långa semestrar som regeringen förutsatte. Rättvisa eller jämlika är de inte. Ur ekonomins synvinkel skapar lösningen förutsägbarhet och förutsättningar för ekonomisk tillväxt. I fråga om förutsägbarhet har man med hjälp av gemensamma förhandlingar blivit av med den hotbild som tvångslagarna skulle ha skapat i höst eller nästa vår. De arbetsmarknadsförhandlingar som hade förts i ett läge med tvångslagar skulle allra minst ha varit oroliga och med stor sannolikhet hade det förekommit störningar av arbetsfreden av olika omfattning och varaktighet. Detta skulle åtminstone inte ha främjat en återhämtning av ekonomin. Ekonomisterna har redan gjort många olika slags uträkningar och tolkningar av hur mycket man med hjälp av de åtgärder som nu vidtagits förbättrar företagens konkurrenskraft och vilken inverkan detta har på den ekonomiska tillväxten och sysselsättningen. De ekonomiska experterna är åtminstone eniga om att åtgärderna kommer att ha en positiv verkan. De anställda i arbetslivet har åtminstone dragit sitt strå till stacken genom att minska sina förmåner för det gemensamma bästa. Vi avvaktar de önskvärda resultaten till förmån för de arbetslösa med hjälp av en ökande ekonomisk tillväxt och sysselsättning i företagen. Företagen har nu getts en unik möjlighet och också en skyldighet till detta. Som en helhet är lösningen med alla sina brister och svagheter ändå ett bättre alternativ för våra medlemmar än de tvångslagar som står som alternativ. Pardia har därför understött ett godkännande av förhandlingsresultatet i STTK:s styrelse. Trots att man nått en lösning är det ännu lång väg till några egentliga avtal. Enligt förhandlingsresultatet påbörjas nu branschvisa avtal, där man har för avsikt att föra in de avtalade ändringarna i kollektiv- och tjänstekollektivavtalen. Den tid som utsatts för förhandlingarna är slutet av maj. Något rutinärende blir det knappast heller av de här avtalsförhandlingarna. Det är klart att man vid förhandlingarna till exempel måste hitta en sådan lösning på förlängningen av arbetstiden, som vi kan godta. I annat fall blir det inga avtal. Niko Simola Twitter @simolaniko 43 PARDIA TIEDOTTAA Vähennä jäsenmaksusi verotuksessa Ammattiliittojen ja työttömyyskassojen jäsenmaksut ovat vähennyskelpoisia ansiotulon hankkimisesta johtuneita menoja. Ne voidaan vähentää täysimääräisinä verotuksessa. V ähennys voidaan tehdä myös ansioon suhteutetusta päivärahasta, peruspäivärahasta sekä sairauspäivärahasta. Pardia on toimittanut tiedot yhteisen jäsenrekisterin jäsenliittojen jäsenten maksamista jäsenmaksuista verohallintoon 19.2.2016. Verohallintoon ilmoitetaan jäsenen koko vuoden jäsenmaksujen yhteissumma. Verohallinto siirtää tiedot esitäytettyihin veroilmoituksiin, jotka lähetetään verovelvollisille maalishuhtikuun aikana. Veroilmoituksen tarkistaminen Verohallinnon ohjeiden mukaan verovelvollisen on itse tarkistettava esitäytetyn veroilmoituksen tiedot. Jos veroilmoituksessa ei näy jäsenmaksujen määrää tai se on virheellinen, verovelvollisen on itse korjattava jäsenmaksujen määrä veroilmoitukseen. Mitään kuitteja tai maksutodistuksia ei lähetetä veroilmoituksen mukana, mutta palkkalaskelmat ja muut kuitit pitää säilyttää itse kuuden vuoden ajan. Verotoimisto saattaa pyytää niitä tarvittaessa. Mitkä maksut ovat vähennyskelpoisia? Jos työnantaja perii jäsenmaksun suoraan työntekijän palkasta, vuoden 2015 verotuksessa ovat vähennyskelpoisia ne jäsenmaksut, jotka on peritty vuonna 2015 päättyneiltä palkkakausilta. Jäsenmaksun yhteissumman pitäisi näkyä vuoden viimeisessä palkkalaskelmassa. Työnantajat toimittavat tiedot vuoden 2015 jäsenmaksuista Pardiaan. Jos työnantaja ei ole toimittanut tietoja ennen helmikuun puoltaväliä, niin tieto voi puuttua veroilmoituksesta, jolloin verovelvollisen on lisättävä se itse. Jos jäsen maksaa itse jäsenmaksunsa, niin vuoden 2015 verotuksessa ovat vähennyskelpoisia ne maksut, jotka on maksettu vuonna 2015. Jos jäsen on maksanut vuoden 2015 tai vieläkin ai- kaisempia jäsenmaksuja vasta vuoden 2016 puolella, niin ne vähennetään vasta vuoden 2016 verotuksessa. Verottaja siis hyväksyy vähennyksen nimenomaan maksupäivämäärän perusteella. Jos jäsenelle on jostakin syystä palautettu jäsenmaksuja, palautusten summa vähennetään maksettujen jäsenmaksujen summasta. Verottajalle ilmoitetaan siis maksettujen ja palautettujen jäsenmaksujen erotus. Kuinka toimia? Tarkista jäsenmaksusi Pardian kotisivuilta. Kirjaudu salasanasuojatuille Pardia Plus-jäsensivuille. Klikkaa siellä Sähköinen asiointi. Klikkaa valikosta kohta Jäsenmaksut. Valittuasi sen, aukeaa valikko, josta löydät kohdan Jäsenmaksutodistus. Toimi näytön ohjeiden mukaan, niin saat näkyviin oman jäsenmaksutodistuksesi. Ole sinäkin mukana hyvässä porukassa Lähde mukaan Pardian risteilylle. Pardian kymmenes jäsenristeily järjestetään 17.–18.4.2016 Tallinnaan. P ardian jäsenristeily järjestetään yhdellä maailman suurimmista autolautoista Silja Europalla. Silja Europa palaa uudistuneena Helsinki-Tallinna-reitille maaliskuussa 2016. Risteily on tarkoitettu kaikille Pardian jäsenjärjestöille ja näiden alayhdistyksille sekä Pardian aluetoimikunnille. Risteilylle ovat tervetulleita ryhmien ohella myös yksittäiset jäsenet. Risteilyllä voit muun muassa seurata kansanedustaja Juhana Vartiaisen ja STTK:n 44 pääekonomisti Ralf Sundin kaksintaistelua talouspolitiikkamme linjanvedoista tai seurata Pardian nuorten järjestämää tanssikilpailua. Pardian lakinurkkauksessa on mahdollista pyytä neuvoja yksityisoikeudellisiin kysymyksiin. Pardian hallintopäällikkö Maria Teikari vetää Pardian karaokea ja asiamies Pentti Ekola johdattaa maissa kävelykierrokselle Tallinnan vanhaan kaupunkiin ja keilaamaan. Illan bilebändinä toimii Blaster. Helsinkiläinen bilebändi soittaa 2000-luvun parhaat pop- ja rock-hitit ja tajunnanräjäyttäviä klassikoita menneiltä vuosikymmeniltä. Risteilyllä nautitaan mielenkiintoisen ohjelman lisäksi hyvästä musiikista, ruoasta ja juomasta ja tavataan tuttuja ympäri Suomea. Ole sinäkin mukana hyvässä porukassa ja tee varaus! TallinkSiljan alus Silja Europa lähtee Helsingin Länsiterminaalista sunnuntaina 17.4.2016 klo 18.30 ja laiva saapuu Tallinnaan klo 22.00. Maissa on mahdollista käydä maanantaina 18.4. klo 08.00–12.00. Takaisin Helsinkiin laiva lähtee Tallinnasta klo 12.30 ja on Helsingin Länsiterminaalissa klo 16.00. Risteilylle on järjestetty liityntäkuljetuksia, jotka lähtevät Isojoelta, Oulusta, Vaasasta, Iisalmesta, Joensuusta ja Laitilasta. PARDIA TIEDOTTAA Tarkista yhteystietosi ja muut tietosi Muuttuneet käytännöt TTT ja VeroVL On tärkeää, että yhteystietosi ovat kunnossa. Tällöin voimme lähettää sinulle tarvittaessa sähköpostia, postia tai vaikka tekstiviestin. Jäsenen on myös itse ilmoitettava jäsenrekisteriin, jos jää virkavapaalle, työttömäksi tai eläkkeelle. Samoin on ilmoitettava jos on jäänyt äitiys- tai vanhempainvapaalle tai palannut töihin. Jäsentietojen oikeellisuus helpottaa jäsenmaksujen laskentaa ja vähentää jäsenmaksujen tarpeettomia muistutuksia. Ilmoitus hoituu kätevästi jäsentietojen muutoslomakkeella Pardian kotisivuilla. Tekniikan ja Tiedon Toimihenkilöiden sekä Verovirkailijain Liiton jäsenet ovat saaneet jäsenrekisteripalvelut vuodenvaihteesta 2016 alkaen oman liittonsa toimistosta. Ota siis yhteyttä kaikissa jäsenyyteen ja jäsenrekisteriin liittyvissä asioissa suoraan liittoihin. TTT:n jäsenrekisteri palvelee jäsenyysasioissa ma–to klo 9.00–11.00, puhelin 050 469 8999 ja sähköposti [email protected]. Verovirkailijain Liiton jäsenneuvonta ja jäsenrekisteriin liittyvä palvelu on arkisin klo 8.30–16.15, puhelin (09) 2293 3660 ja sähköposti [email protected]. Kirjautuminen PardiaPlus-jäsensivuille tapahtuu rekisterimuutoksen jälkeen uudella tavalla. Käyttäjätunnuksesi on järjestön lyhenne+jäsennumerosi eli TTT12345 tai VERO12345. Ensimmäisellä kerralla salasana on syntymäaikasi (ppkkvv), jonka jälkeen vaihdat salasanasi. Jäsennumerosi löytyy myös tämän lehden takakannesta. Kuinka toimia? Jos jäsenjärjestösi jäsenrekisteriä hoidetaan Pardiassa (katso s. 47), niin voit päivittää yhteystietosi kirjautumalla sähköiseen asiointiin. Jäsentietojen muutos lomakkeella ilmoitat kätevästi muuttuneet työtietosi (www.pardia.fi > jäsenyys > jäsentietojen muutoslomake). Muiden jäsenjärjestöjen jäsenet voivat tarkistaa tietonsa ottamalla yhteyttä omaan jäsenjärjestöönsä. Palkansaajajärjestö Pardian hallitus päätti 16.2.2016 pitämässään kokouksessa käynnistää selvitystyön Pardian toimintatavan, organisaation ja Pardian ja sen jäsenjärjestöjen välisen tehtäväjaon mahdollisesta uudistamisesta. Pardia aloitti 1. maaliskuuta yritysten yhteistoimintalain 8 luvun mukaiset yhteistoimintaneuvottelut ja työllistämistoimenpiteiden käynnistämisen työvoiman mahdolliseksi vähentämiseksi tuotannollisilla ja/tai taloudellisilla perusteilla. Selvitykset Pardian toiminnan, organisaation ja tehtävien uudelleenjärjestelyistä voivat johtaa Pardian nykyisten tehtävien merkittävään vähentymiseen. Alustavan arvion mukaan mahdolliset irtisanomiset koskisivat enintään 25 henkilöä. Pardian hallitus päättää yhteistoimintaneuvottelujen jälkeen mahdollisista toimintatavan, organisaation ja tehtävien uudelleenjärjestelyistä. Mahdolliset henkilöstöön kohdistuvat toimenpiteet toteutetaan 30.6.2016 mennessä. Marko Stampehl Näillä busseilla pääsee suoraan Länsiterminaaliin, joten palatessa ostokset saa kätevästi suoraan bussiin. Bussin lähtöaika on lopullisessa matkavahvistuksessa. Lue lisää risteilystä ja ilmoittautumisesta sekä risteilyn ohjelma Pardian kotisivuilta www.pardia.fi/jasenristeily2016. Pardia aloitti yhteistoimintaneuvottelut Silja Europa on yksi maailman suurimmista laivosta hyttimäärällä mitattuna; laivassa on 1152 hyttiä. Laiva on 202 metriä pitkä, 33 metriä leveä ja sinne mahtuu yli 3000 matkustajaa. Laivassa on kuusi eri hyttiluokkaa, viisi ravintolaa, kaksi baaria, yökerho ja lisäksi kauneushoitola, sauna ja neljä kauppaa. Silja Europan maksiminopeus on 21,5 solmua ja autokannella on 932 kaistametriä autoille ja rahdille. 45 PALKANSAAJAJÄRJESTÖ PARDIA PARDIAN TOIMISTO Ratamestarinkatu 11, 00520 Helsinki vaihde/neuvonta 075 324 7500 klo 9.00–15.00 [email protected] www.pardia.fi www.facebook.com/ palkansaajajarjestopardia www.twitter.com/PardiaRy Simola Niko puheenjohtaja 075 324 7501 040 566 8517 Jarkima Eija puheenjohtajan sihteeri 075 324 7502 040 722 2911 Edunvalvontaosasto Sirén Harri neuvottelujohtaja - yleinen ja valtiosektorin edunvalvonta, yhteiskuntavaikuttaminen - osaston päällikkö 075 324 7520 0400 765 415 Ekola Pentti asiamies - yksityisten alojen yrityksiä (vast.) 075 324 7527 0400 746 391 Heikkilä Katja neuvottelupäällikkö - yksityisten alojen edunvalvonta ja kv-asiat 075 324 7540 0400 904 893 Janas Pirkko lakimies - valtiovarainministeriön hallinnonala 075 324 7591 045 773 10383 Komulainen Ari vastaava lakimies - osaston päällikön sijainen - ulkoasiainministeriön hallinnonala, virastoja, Kela ja yksityisten alojen yrityksiä 075 324 7524 040 546 0858 46 Lehtonen Jarmo asiamies - työ- ja elinkeinoministeriön, ympäristöministeriön sekä liikenneja viestintäministeriön hallinnonala 075 324 7522 045 6577 374 Lintoja Merja jäsenrekisterisihteeri 075 324 7546 Määttä Maarit hallintosihteeri 075 324 7590 0400 833 925 Noponen Ulla jäsenrekisterisihteeri 075 324 7548 Nieminen Aki asiamies - opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala, yliopistot 075 324 7529 040 560 9253 Metsänranta Marja toimistosihteeri 075 3247 533 Röksä-Sandström Maarika jäsenmaksusihteeri 075 324 7559 Sten Kristina sihteeri 075 324 7431 Pietinen Pekka lakimies - maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala, valtioneuvosto, sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala, yksityinen sosiaalipalveluala (VNK, OKV) 075 324 7592 045 7731 0397 Viljanen Hannu atk-asiantuntija 075 324 7537 050 382 3217 Vartiainen Hannele asiamies - yksityiset alat / Kela ja Alko 075 3247 523 040 4515 009 Nousiainen Timo järjestöpäällikkö - osaston päällikkö 075 324 7585 040 533 2255 Äikäs Mikko asiamies - sisäministeriön, puolustusministeriön ja oikeusministeriön hallinnonalat 075 324 7538 040 451 5002 Lepola Varpu koulutussuunnittelija 075 324 7552 Pardian taloushallinto on siirtynyt Tivonet Oy:hyn. Lue lisää Tivonet Oy:n kotisivuilta, osoitteesta www.tivonet.fi. Järjestöosasto Moilanen Seija koulutuspäällikkö 075 324 7580 050 331 0719 Hallinto-osasto Teikari Maria hallintopäällikkö - osaston päällikkö 075 324 7565 040 777 6316 Heikkilä Arja jäsenrekisterisihteeri 075 324 7544 Lepistö Leena jäsenmaksuliikenteen hoitaja 075 324 7549 Nordström Anne kehittämisasiantuntija 075 324 7505 040 511 8655 Rissanen Tapio asiamies - tutkimus ja tilastot 075 3247 528 045 7731 4358 Vanamo Michaël asiamies - yhteiskuntavaikuttaminen 075 324 7510 050 463 0270 Virta Päivi koulutussihteeri 075 324 7583 Tiedustelut [email protected] Koulutuksen palvelunumero: 075 324 7583 klo 9–11.30 Viestintäosasto Nieminen Riitta viestintäpäällikkö - osaston päällikkö 075 324 7507 040 773 6591 Jansson Anna-Kaisa tiedottaja 075 324 7508 045 7731 0381 Pihlajaniemi Marjo tiedottaja 075 324 7509 045 7734 8492 JATTK-työttömyyskassa Hietalahdenranta 13, 00180 Helsinki p. (09) 720 68 20 (ma-to klo 9-11.30) faksi (09) 148 10 29 Etuuden saajat voivat asioida myös sähköisessä asiointipalvelussa eAsioinnissa omilla pankkitunnuksilla (Osuuspankki, Nordea, Sampo Pankki, Aktia, Säästöpankit ja POP) Tietoa työttömyysturvasta: Työttömyyskassojen Yhteisjärjestö TYJ:n sivuilta www.tyj.fi [email protected] www.jatkk.fi Työttömyyskassa Statia Ratamestarinkatu 11 00520 HELSINKI puh. palvelu 020 728 9780 ma, ke klo 12–15 faksi (09) 278 7217 [email protected] [email protected] www.statia.fi OTA YHTEYTTÄ Jäsenyyteesi liittyvissä asioissa voit ottaa yhteyttä alla oleviin kolmeen jäsenrekisteriin joko sähköpostitse tai ma-pe klo 9–12 palvelunumeroon: Alkoholialan Toimihenkilöiden Kelan toimihenkilöiden Maanmittauslaitoksen tekniset MATEn Rautatiealan Teknisten Liitto RTL:n jäsenet p. 075 324 7548 [email protected] Henkilöstöunioni HU:n Maataloustoimihenkilöjärjestöjen liitto MTJL:n ProUnionin Työ-ja elinkeinohallinnon henkilöstöliitto THHL:n Ulkoasiainhallinnon virkailijayhdistys UHVY:n jäsenet p. 075 324 7546 [email protected] Sosiaali-, terveys-ja kasvatusalojen ammattiliitto STEKAn Suomen Tietoliikennetekniset ST:n Yliopistojen ja tutkimusalanhenkilöstöliitto YHL:n jäsenet p. 075 324 7544 [email protected] Liitä sähköpostiviestiin aina tarkat yhteystiedot: - jäsenen koko nimi, jäsenjärjestö ja mahdollinen jäsenyhdistys. Maanpuolustuksen Henkilökuntaliitto MPHL Suomen Poliisijärjestöjen Liitto SPJL Tekniikan ja Tiedon Toimihenkilöt TTT:n jäsenet Tullivirkamiesliitto Verovirkailijain Liitto VeroVL:n jäsenet Hoitavat itse rekisterinsä, yhteydenotot suoraan ko. liittoon. Jos joudut työttömäksi tai olet palkattomalla jaksolla pois töistä, ilmoita siitä sähköpostitse tai kirjeitse jäsenrekisterisihteerille tai omalle liitollesi/ yhdistyksellesi. Tieto rekisteröidään jäsentietoihisi ja saat kotiosoitteeseen erityisjäsenmaksun/kirjausmaksun/jäsenen tilisiirrot. Näin jäsenyys säilyy katkeamattomana. Muutoslomakkeen saat osoitteesta www.pardia.fi/ jasenyys. Liitosta ja työttömyyskassasta erotaan allekirjoitetulla eroilmoituksella. Se toimitetaan Palkansaajajärjestö Pardiaan jäsenrekisterisihteerille tai omalle liitolle/ yhdistykselle. Erohakemukseen laitetaan päivämäärä, jolloin ero astuu voimaan. Eroilmoituksesta on ehdottomasti käytävä ilmi, eroaako jäsen myös työttömyyskassan jäsenyydestä. Ilmoittaessasi uuden liiton eron yhteydessä, toimitamme jäsenyystodistuksen pyydettäessä suoraan uuteen liittoon/ kassaan. Jos työnantaja perii jäsenmaksun palkasta, työntekijän on itse ilmoitettava erostaan palkanlaskijalle jäsenmaksun perimisen lopettamiseksi. Liitosta ei ilmoiteta eroamisia työnantajalle. PALAUTEKORTTI 1 / 2016 Auta meitä tekemään lehdestä entistä parempi. Lähetä palautekortti postitse. Voit myös vastata kyselyyn osoitteessa www.pardia.fi viestintä PardiaNyt-jäsenlehti, jossa voit antaa myös lisää palautetta lehdestä. Mielestäni lehden paras juttu oli Pardia maksaa postimaksun OITA VASTAA JA V 50 INEN EURON ARVO I! LAHJAKORTT Haluaisin lukea artikkelin aiheesta Nimi Osoite Postinumero Postitoimipaikka Vastaa 18.4.2016 mennessä, niin osallistut 50 euron lahjakortin arvontaan. Palkansaajajärjestö Pardia ry Info: jäsen TUNNUS 5010147 00003 Vastauslähetys Edellisen numeron voittaja oli Paul Eklund Keravalta. 47 KUINKA SELVIÄISIT KAIKESTA jos jäisit yksin? Henkivakuutus turvaa toimeentulosi, jos jäät yksin pitämään huolta perheestäsi. Esimerkiksi Pardian 44-vuotiaalle jäsenelle henkivakuutus 50 000 euron turvalla maksaa 6 euroa kuussa. Nyt saat kaikkiin uusiin Primus-henki- ja -tapaturmavakuutuksiin lisäetuna 2000 euron Selviytymisturvan, joka on lisäkorvaus kuolemantapauksessa. Eiköhän hoideta asia kuntoon saman tien! Kattavimman vakuutusturvan koko perheelle saat osoitteesta Nyt älle ä p kau an p 2000 € TURVA SELVIYTYMIS K-PLUSSAA IFIN VAKUUTUKSISTA henkivakuutuskuntoon.fi Primus on tutkitusti Suomen edullisin henkivakuutus (Vakuutus- ja rahoitusneuvonta FINEn tekemä hintavertailu 11/2013). Vakuutuksen myöntää Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva.
© Copyright 2024