MITTALAITTEISSA VETTÄ - Palkansaajajärjestö Pardia

PardiaNyt
Palkansaajajärjestö Pardian jäsenlehti 4 | 2015
Turvapaikanhakijatilanne
työllistää pardialaisia
SIVU 16
Uusi työ löytyi
virkasiirrolla
SIVU 38
MITTALAITTEISSA
VETTÄ
SIVU 44
TEEMANA edustajakokous OTA TALTEEN koulutuskalenteri TUTUSTU jäsenkyselyyn
TÄSSÄ LEHDESSÄ
20
10
40
Pääkirjoitus
3
Pardian mielestä
4
Päätoimittajalta
5
Ruuhkautunut
Maahanmuuttovirasto Lakinurkkaus
18
Pardian syksy täynnä tapahtumia 20
Työaikasopimus joustaa
23
puheenaihe
Tiedostamaton ajattelu käyttöön
6
Uusi keskusjärjestö -hanke
8
Puheenjohtajalta9
Tullitarkastaja luottaa koiran
nenään10
Jäsentutkimuksessa
työaikajoustot14
Turvapaikanhakijatilanne
työllistää pardialaisia
puheenvuoro
Juha Siltala: Työtä ollaan
irrottamassa työntekijöistä 2
Merenmittaus on tekniikkalaji
Sopimalla ei pakottamalla 26
Pääluottamusmiesten
koulutuspäivät35
PlusMiinus30-kokouksen
kannanotto37
Virkajärjestelyllä uuteen työhön 38
16
työnkuva
44
edustajakokous
Pardian koulutuskalenteri 2016 29
työnkuva
42
Ilmianna hyvä palvelu 40
48
Gallupissa kysyttiin
tulevaisuudesta52
Kolumni55
Lakimuutoksia
56
Pardian jäsenen vakuutusturva 58
Svensk resumé
60
Pardian toimiston yhteystiedot
62
PÄÄKIRJOITUS
PardiaNyt
11. vuosikerta
Julkaisija
Palkansaajajärjestö Pardia ry
Ratamestarinkatu 11,
00520 Helsinki
Päätoimittaja
Riitta Nieminen
075 324 7507, 040 773 6591
[email protected]
Osoitteenmuutokset
Jäsenet Pardian / oman liiton
jäsenrekisteriin s. 63
ja muut kuin jäsenet
[email protected]
Toimitussihteeri
Marjo Pihlajaniemi
Ulkoasu
Mainostoimisto Hypno / Virve Kivelä
Painopaikka
Forssa Print 2015
Levikki 31.12.2014
49 384 / 49088
Toimituskunta
Elisa Hyytiäinen
Pentti Häkkinen
Pekka Kolehmainen
Mikko Niemi
Sirpa Ripatti
Jorma Tikkamäki
Eija Tuutti
Mikko Viertola
Kirsi Vornanen
Riitta Nieminen, päätoimittaja
Marjo Pihlajaniemi,
toimitussihteeri, päätoimittajan sij.
Kannen kuva
Pasi Hyvönen
Ilmoitukset ja laskutus
Pardia
www.pardia.fi/pardianyt
Riitta Nieminen, p. 075 324 7507
Marjo Pihlajaniemi, p. 075 324 7509
[email protected]
Ilmestymisaikataulu 2016
4 numeroa vuodessa, ilmestymispäivät
Nro
AineistopäiväIlmestyy
1/201615.2.
17.3.
2/201618.4.
19.5.
3/201622.8.
22.9.
4/20167.11.
8.12.
Aikakauslehtien liiton jäsenlehti.
441 612
Painotuote
Henkilöstö on tärkein
voimavara
Pardian koulutustilaisuuksissa raikuu usein nauru, ja hyvä niin, sillä iloinen
mieli tutkitusti edistää oppimista.
Usein naurun sytyttäjänä on yllättävä tai koominen sattumus, mutta yhä
useammin myös jonkun osallistujan sarkastinen kommentti johonkin työpaikalla tapahtuneeseen ”Hyvinvoiva henkilöstö on työpaikan tärkein voimavara”.
Mustaa huumoria? Kyllä. Mutta myös
merkki siitä, että kirjoitetut arvot ja strategiat eivät todennu työpaikan arjessa.
Tyypillisesti näissä tilanteissa koetuksella on ollut työntekijöiden jaksaminen
kasvavan työkuorman keskellä, usein
myös irtisanomiset.
Kun henkilöstö on tärkeä voimavara,
työntekijöiden hyvinvointi ja työssäjaksaminen ovat aivan yhtä tärkeitä kuin tuotannon tai palvelujen sujuvuus. Työpaikalla on ymmärretty, että työhyvinvointiin
sijoittaminen on samalla kannattavaa sijoittamista työn tuottavuuteen. Pardia
toteutti lokakuussa työsuojelukyselyn, johon vastanneista henkilöstön edustajista useampi kuin joka neljäs kertoi, että omalla työpaikalla todellisuus on jotain
muuta. Monilla työpaikoilla on siis vielä pitkä matka kuljettavana sanoista tekoihin. Viisas työpaikka hyödyntää tällä matkalla henkilöstön edustajien osaamista.
Kun henkilöstö on tärkeä voimavara, jokaisen työntekijän osaamisen kehittämiseen satsataan systemaattisesti ja pitkäjänteisesti. Kuten STTK:n puheenjohtaja Antti Palola tapaa sanoa: osaaminen on parasta muutosturvaa.
Työnantajan näkökulmasta osaava, motivoitunut ja hyvinvoiva henkilöstö on
paras tae töiden sujumiselle, sille toistuvasti peräänkuulutetulle tuottavuudelle.
Kun henkilöstö on tärkeä voimavara, työntekijöihin suhtaudutaan arvostavasti kaikissa työuran vaiheissa. Taloudellisilla tai tuotannollisilla syillä perustellut yt-neuvottelut ovat arkea monilla työpaikoilla. Näiden neuvottelujen
piirissä oleville on tärkeä kertoa, että vika ei ole työntekijässä itsessään. Eihän ketään meistä ole aikanaan rekrytoitu työhömme sen takia, että on huono tai osaamaton työntekijä.
Kun henkilöstö on tärkeä voimavara, ratkaisuja tai valintoja ei tehdä vain tuotannollisilla tai taloudellisilla perusteilla. Ehdotankin, että jokaisella työpaikalla otetaan vakiintuneeksi toimintatavaksi hyväys eli hyvinvointivaikutusten
arviointi: miten juuri tämä päätös vaikuttaa henkilöstön
työhyvinvointiin, edistävästi vai haitallisesti? Silloin teemme näkyväksi, onko henkilöstö oikeasti työpaikan tärkein voimavara.
Vanhan intiaanipäällikön sanoin: Ugh! Olen puhunut!
Ehdotankin,
että jokaisella
työpaikalla otetaan
vakiintuneeksi
toimintatavaksi
hyväys.
Seija Moilanen
Pardian koulutuspäällikkö
Twitter @SeijaMoi
3
PARDIAN MIELESTÄ
Hallituksen
pakkolakiesitys
on kohtuuton
Pardian mielestä hallituksen pakkolakiesitykset rajoittavat
yksipuolisesti työntekijäosapuolen sopimusoikeutta. Pakkolakiesityksessä ei ole riittävästi arvioitu niistä aiheutuvia
kustannusvaikutuksia ja hyötyjä, palkkatasa-arvoa tai työllisyysvaikutuksia.
Työntekijät, etenkin valtiolla ja pitkälti valtion rahoituksella toimivissa yliopistoissa ja Kelassa ovat jo osuutensa tehneet kustannuskilpailukyvyn parantamiseksi.
Valtion henkilöstö on jo useiden maamme hallitusten aikana taipunut siihen, että organisaatioita muokataan lähes
hallituskausittain uuteen uskoon ja töitä tehdään entistä pienemmällä väellä. Henkilöstö on myös ollut halukas kehittämään ja ottamaan uusia toimintatapoja käyttöön tuottavuuden lisäämiseksi.
Valtiolla on työmarkkinasektoreista käytössä eniten työaikajoustoja, joten valtion henkilöstö on ollut valmis sopeutumaan muuttuneeseen työelämään.
Aitoa tuottavuuden kehitystä on saavutettavissa nimenomaan uusien toimintatapojen, työaikamallien ja digitalisaation kautta. Työsuhteen ehtoja leikkaamalla vastaavia
hyötyjä ei saavuteta.
Lausuntokierrokselle lähtenyt pakkolainsäädäntöpaketti ei ole oikeudenmukainen ja tasa-arvoinen. Pakkolakiesitykset heikentävät julkisen sektorin työntekijöiden työsuhteen ehtoja kohtuuttomasti.
Myös tasa-arvonäkökulmasta naisvaltaiseen julkiseen sektoriin kohdistuvat toimenpiteet ovat kestämättömiä. Nyt esitetyillä toimilla naisten palkkapäivä, jolloin vuosipalkaksi
muutettuna naisten palkanmaksu päättyy, tulee siirtymään
kohti kesää.
Julkisen sektorin työntekijöihin kohdistuvat kaikki esitetyt säästötoimenpiteet, mukaan lukien pitkien lomien leikkaukset. Vuosilomat on aikanaan ansaittu alakohtaisilla virka- ja työehtosopimusneuvotteluilla, kun palkankorotuksia
on kompensoitu lomapäivillä.
Esitetyt leikkaukset vähentävät esimerkiksi 3 000 euroa
kuukaudessa ansaitsevalta pitkän loman ansainneelta pardialaiselta työntekijältä vuositasolla 1 700 euroa. Jos mukaan
lasketaan vuosiloman lyhennys laskennallisena menetyksenä, on menetys yhteensä 2 700 euroa.
Yksistään vuosilomien leikkaaminen voi johtaa myös noin
2 000 henkilötyövuoden vähentämiseen valtiolla. Hallituksen esityksessä olevat arviot työpaikkojen lisääntymisestä
ovat täysin vailla pohjaa. ■
4
Lukijapalautetta
Edellisestä lehdestä lukijapalautteita tuli yhteensä 105 kappaletta.
Viime lehdessä teemana oli hyvinvointi ja sen lisäksi esittelimme pardialaisten harrastuksia. Suosituimmaksi lehden artikkeliksi
nousi pariskunta Leena Nuolimäen ja Marko Pitkäsen kissanäyttelyharrastuksesta kertova Kissa pöydälle. Paljon ääniä saivat myös
arjen pienen liikunnan hyödyistä kertova Pomppaa ylös tuolista
sekä ajankohtaisaihe eläkeuudistuksen etenemisestä eduskuntaan.
Useissa palautteissa toivottiin artikkeleita aiheista, jotka liittyvät
työpaikalla tapahtuviin muutoksiin. Olemme haastatelleet tähän lehteen osastosihteeri Kirsi Markkasta, joka siirtyi yt-tilanteessa virkasiirrolla valtion virastosta toiseen. Toisenlainen muutos on tapahtunut Maahanmuuttovirastossa. Haastattelimme ylitarkastaja Visa
Knapea ja suunnittelija Kirsi Koskea, jotka kertovat, miten turvapaikanhakijoiden määrän räjähdysmäinen kasvu ja sen kautta lisääntynyt työkuorma on vaikuttanut heidän työhönsä.
Koulutuskalenteria on toivottu edelleen painettuna, vaikka se löytyy myös Pardian verkkosivulta. Löydät sen lehden keskeltä helposti
irrotettavana liitteenä.
Muutoksia työttömyyskassojen
yhteystiedoissa
Työttömyyskassa Statian uudet asiakaspalvelunumerot ovat puhelinpalveluun 020 728 9780 ja kassan jäsenyysasioihin 020 728 9790.
Statia päivystää edellä mainituissa numeroissa maanantaisin ja keskiviikkoisin klo 12.00–15.00.
Työttömyyskassa JATTK on muuttanut. Uusi osoite on Hietalahdenranta 13, 00180 Helsinki. Puhelinnumero on ennallaan 09 720
6820. JATTK päivystää edellä mainitussa numerossa maanantaista
torstaihin kello 9.00–11.30.
Tarkemmat tiedot työttömyyskassoista löydät sivulta 63.
PÄÄTOIMITTAJALTA
Pardian vaihteen
aukioloaika
Syyskuun alusta lähtien Pardian vaihde
on palvellut puhelinnumerossa 075 324
7500 klo 9.00–15.00. Poikkeuksellisista aukioloajoista ilmoitamme kotisivulla
www.pardia.fi.
Ovatko yhteystietosi
kunnossa?
Pardia teki syksyllä sähköpostitse pikakyselyn jäsenille pakkolaista ja sen vaihtoehdoista. Huomasimme, että monen jäsenen
yhteys­tiedot olivat vanhat tai puutteelliset.
Käy siis tarkistamassa ja päivittämässä tietosi.
Jos jäsenjärjestösi jäsenrekisteriä hoidetaan Pardiassa (katso s. 63), niin voit päivittää
tietosi www.pardia.fi ➝ jäsenyys ➝ jäsentietojen muutoslomake tai kirjautumalla sähköiseen asiointiin (PardiaPlus-jäsensivuille).
Muiden jäsenjärjestöjen jäsenet voivat tarkistaa tietonsa ottamalla yhteyttä omaan jäsenjärjestöönsä.
Pardia sosiaalisessa
mediassa
Käy tykkäämässä Pardiasta Facebookissa
osoitteessa www.facebook.com/palkansaajajarjestopardia.
Voit seurata meitä myös Twitterissä. Pardia
löytyy nimellä @PardiaRy. Sivuille jaetaan ja
käydään keskusteluja Pardiaan ja työelämään
liittyvistä aiheista. Toimistomme työntekijät
jakavat sitä kautta myös tietoa ajankohtaisista asioista ja Pardian toiminnasta.
Villi kattaus
A
urinko laskee. Ilta hämärtyy. Alhaalla laaksossa rakennustyömaa hiljenee pimenevään iltaan ja tulevaan yöhön. Istun hämärässä majapaikan
parvekkeella ja nautin hiljaisuudesta.
Minusta on mukava tarkkailla ja kommentoida, mitä ympärilläni tapahtuu. Kolmisen kerrosta alempana olevassa ravintolassa alkaa illalliskattauksen valmistelu. Seuraaminen on helppoa lintuperspektiivistä, sillä tämä osa
ravintolasta on katotta, paljaan taivaan alla.
Ilta toisensa jälkeen työntekijät siistivät ravintolan pöydät, järjestelevät
tuolit ja kattavat pöydät. Yleensä samassa tilassa liikkuu pari kolme työntekijää ja he tekevät työtään hiljaa, täsmällisesti ja tehokkaasti. Yksi pyyhkii pöydät ja
levittää pöytäliinat, toinen asettelee aterimet ja kolmas tuo lasit.
Yhtenä iltana kaikki onkin toisin. Hiljaisessa illassa alkaa kuulua iloista kilinää.
Punapaitainen työntekijä kantaa ruokailuvälinelaatikkoa sylissään, poimii sieltä
kuhunkin pöytään tarvittavat aterimet ja
viskaa ne keoksi keskelle pöytää. Me parvekkeella istujat nostamme kilinälle kulmiamme ja toteamme, että taitaapa tänään olla tavallista villimpi kattaus.
Miksi hän työskentelee illassa yksin? Työvaihteeni menee hetkeksi päälle ja ajattelen ääneen, että oliko työvoimasta vajausta vai tykkäsikö hän tehdä työnsä ihan omalla tavallaan?
Jonkin ajan kuluttua työntekijä palaa takaisin ja asettelee pöytä pöydältä
ruokailuvälineet paikoilleen. Kumartuu ja sihtaa tarkasti vielä jokaisen pöydän matkan päästä: olihan kaikki kohdallaan?
Muuttuvassa työelämässä peräänkuulutamme totuttujen ja turvallisten
työskentelytapojen tarkistamista ja uudenlaista tekemistä. Silloin tällöin on
pakko myös kyseenalaistaa omat työskentelytapansa.
Voiko jonkun asian tehdä toisin kuin minä olen sen viimeisen parinkymmen vuoden aikana tehnyt? Onko lopputulos sama tai voisiko se olla jopa parempi, jos luopuisin jostakin entisestä? Riittääkö se, että
minä itse muutun? Pitääkö myös muiden tarkistaa omia toimintatapojaan, jotta yhteinen päämäärä saavutettaisiin kenties tehokkaammin
ja sujuvammin.
Kiitän Sinua tästä vuodesta ja toivotan oikein hyvää joulua ja tulevaa vuotta!
Riittääkö se,
että minä
muutun?
Riitta Nieminen
Twitter @RiittaNieminen
5
PUHEENAIHE
Perusohjeita
tiedostamattoman
tiedon käyttäjälle
Suurin osa ajattelusta tapahtuu
tiedostamatta. Siitä huolimatta siihen
voi yrittää vaikuttaa.
teksti
Marjo Pihlajaniemi / Pardian tiedottaja
kuva
Pixhill
K
irjailija ja filosofi Lauri Järvilehto ajattelee ajattelua työkseen. Hän on kirjoittanut useita kirjoja, joissa hän antaa
neuvoja, miten kehittyä omien aivojensa käyttäjänä.
Usein hahmotamme ajattelumme olevan peräisin tiedostetusta eli
aktiivisesta työmuistista. Sen kehittämisestä onkin tehty hyllymetreittäin tutkimuksia. Järvilehto ei kuitenkaan pidä tietoisen mielen
kehittämistä kovin tärkeänä.
– Työmuisti käsittelee viidestä seitsemään asiaa kerralla. Jos sen
saa treenattua kahdeksaan, se ei juuri tuo lisärvoa.
Sen sijaan Järvilehto puhuu mielellään tiedostamattomasta mielestä, joka toimii kaiken taustalla. Sen käsittelykyvystä on esitetty vain
arvauksia, mutta Järvilehto kertoo, että tällä hetkellä arvioidaan, että
tietoinen mieli prosessoi 40 bittiä sekunnissa, tiedostamaton 11,2
miljoonaa bittiä sekunnissa.
– On tärkeää ymmärtää, kuinka rajallinen meidän tietoinen eli
niin sanottu kirkkain mieli on. Sen taustalla on valtava tiedostamaton muisti jauhamassa. Ei oikein tiedetä, mitä kaikkea siellä on. Sieltä
voi tulla joku hieno oivallus tai sitten jokin hillitön pelko.
– Halusimme tai emme, kaikki mitä olemme joskus kokeneet, nähneet ja kuulleet muokkaa aivojamme.
Haaste 1: muuta
Tiedostamattomaan ajatteluun vaikuttaminen ja ymmärtäminen
vaativat paljon töitä, sillä siellä on säilössä meidän primitiivisimmät reagointitavat ja sitkeimmät ajattelumallit. Ihminen on rakentunut niin, että mielen muutos on vaikeampaa kuin vanhan ajattelutavan vahvistaminen.
– Ihminen muokkaa tiedostamattaan todellisuutta itsensä näköiseksi. Jos jokin uusi informaatio ei sovi maailmankuvaan, ihminen
ohittaa sen.
Tämän takia kaksi eri näkökulmaa edustavaa ihmistä päätyy huutamaan toistensa ohi. Järvilehto neuvookin ensin oikeasti kuuntelemaan ja sitten vasta argumentoimaan.
6
PUHEENAIHE
Kuuntelevakin ihminenkin tarvitsee paljon
itsensä uudelleenkouluttamista, että pystyy
muuttamaan ajattelumallejaan jostain asiasta tai suhtautumistaan toiseen ihmiseen.
– Eikä se sittenkään ole aina mahdollista,
Järvilehto lisää.
Haaste 2: luota
Tiedostamaton ajattelu on voimavara, joka
pystyy ohjaamaan meitä tehokkaammin kuin
pelkkä tietoinen mieli. Järvilehto on kirjoittanut paljon logiikasta ja intuitiosta.
Yhteiskunnassamme korostetaan usein
loogisen ajattelun tärkeyttä. Järvilehto muistuttaa, että loogisuus on lähinnä hyvä työkalu, muttei sen perusteella voi tehdä kaikkia päätöksiä.
Looginen ei ole sama kuin järkevä.
– Matematiikkanero osaa pyöritellä numeroita, mutta voi olla viidettä kertaa naimisissa. Hän on ehkä looginen, muttei osaa pitää
parisuhdetta yllä. Onko hän silloin järkevä?
Järvilehto kehottaa luottamaan intuitioon
niissä tapauksissa, joissa päätöksentekoon liittyy paljon tuntemattomia tekijöitä, joiden vaikutusta ei voi päätöksentekohetkellä tietää.
– Intuitio käyttää tiedostamatonta muistia
ja antaa sieltä vinkkejä oikeasta toimintatavasta, vaikkei ihminen pystykään täysin sanomaan, mihin hänen päätöksensä perustuu.
Looginen ei ole
sama kuin järkevä.
Haaste 3: kehitä
Vaikka tiedostamaton ajattelu kumpuaa jostain ”takaraivosta”, siihen voi vaikuttaa. Keinoja on monia. Mikä sopii yhdelle, ei välttämättä toimi toisella.
Ajattelun kehittäminen vaatii työtä kuten
kaiken uuden oppiminen. Järvilehto suosittelee esimerkiksi istumaan töiden jälkeen
puoli tuntia tekemättä mitään ja keskittymään oman mielen kuunteluun.
Jollekin päiväkirjan pitäminen tai muu
kirjoittaminen on myös hyvä tapa selkeyttää omaa ajatteluaan ja jakaa sitä pienempiin paloihin.
– Olen kirjoittanut paljon eri tekniikoista, mutta mielestäni kaikkien yläpuolella on
kaksi keinoa yli muiden: lukeminen ja matkustaminen. Niiden avulla ihminen avartaa
ja rikastuttaa ajatteluaan. ■
Tutustu itseesi
mietiskelemällä
•
•
•
•
•
Ajattele mitä ajattelet: käytä muutama ilta viikossa tutustuaksesi
tiedostamattoman mielesi toimintaan.
Rauhoita itsellesi puoli tuntia
mietiskelyyn kerran tai pari viikossa.
Siivoa häiriötekijät ympäristöstäsi ja tee itsellesi vaikkapa mukillinen yrttiteetä.
Varaa varmuuden vuoksi viereen
kynä ja paperia mieleen juolahtavia ideoita varten.
Anna ajatustesi tulla mieleesi vapaasti. Älä pyri ohjaamaan ajatteluasia tai torjumaan mieleen tulevia ajatuksiasi.
Lähde: Lauri Järvilehdon kirja
Tee itsestäsi mestariajattelija
7
Uusi keskusjärjestö hahmottuu
Uusi keskusjärjestö -hankkeessa on ollut työryhmätyöskentelyn aika.
teksti
Riitta Nieminen / Pardian viestintäpäällikkö
U
usi keskusjärjestö -hanke etenee suunnitelman mukaisesti.
Tavoitteena on, että uusi keskusjärjestö (UK) aloittaa toimintansa vuoden 2017 alusta. Valmistelutyössä on mukana 49 järjestöä ja 1,7 miljoonaa palkansaajaa.
Hankkeessa on selvitetty millä edellytyksillä UK voidaan perustaa.
Ehdotuksia UK:n toiminnallisiksi sisällöiksi on tehty kuluvan syksyn
aikana viidessä työryhmässä. Marras-joulukuussa järjestettiin seitsemälle paikkakunnalle ulottunut kiertue, jossa esiteltiin Uusi keskusjärjestö -hankkeen etenemistä ja työryhmien työn tuloksia.
Liittojen kokous käsitteli työryhmien ehdotuksia 30. marraskuuta. Työryhmien työtä esiteltiin, mutta esimerkiksi järjestön hallintomallista tai taloudesta ei tehty päätöksiä. Päätösten aika on liittojen
kokouksessa 2. päivä maaliskuuta 2016.
Pardian edustajana sääntö- ja hallintomallityöryhmässä ollut puheenjohtaja Niko Simola esitteli työryhmän alustavia linjauksia Pardian edustajakokoukselle (s. 48).
– Keskusjärjestölle on kaavailtu esimerkiksi kaksi kertaa vuodessa
kokoontuvaa edustajistoa, joka valittaisiin neljän vuoden välein. Lisäksi olisi hallitus ja työvaliokunta, jotka kokoontuisivat aina tarvittaessa.
Pardian hallitus linjasi tammikuussa 2015, että uuden keskusjärjestön tulee olla poliittisesti sitoutumaton uusi järjestö. Lisäksi sen tulee
olla riittävän laaja kokoonpanoltaan ja jatkossa keskusjärjestöjä tulee
olla vähemmän kuin nykyisin.
– Päätökset uuteen keskusjärjestöön liittymisestä tehdään edustajakokouksessa. Järjestämme ennen mahdollisen aiesopimuksen allekirjoitusta ylimääräisen edustajakokouksen, jossa päätetään, lähteekö
Pardia mukaan, Simola linjasi.
21.12.2015 Ohjausryhmän kokous
18.1.2016 Ohjausryhmän kokous
8
11.2.2016 Ohjausryhmän kokous
2.3.2016 Ammattiliittojen
kokous:
selvitystyön lopullinen versio liittojen päätöksentekoa varten
Miksi uusi keskusjärjestö?
Työelämän muutokset
• Kolme megatrendiä: digitalisoituminen, pääomien vaikutusvalta, ympäristön muutos
• Työvoima on koulutetumpaa kuin koskaan ennen
• Uhkana erityisesti toimihenkilöammattien automatisointi
• Työ on yksilöllisempää ja se koetaan subjektiivisemmin kuin ennen
• Työ on mobiilia ja ammattien rajat hämärtyvät
Työmarkkinoiden muutokset
• Työmarkkinat polarisoituvat edelleen ja huono-osaisuus kasvaa
• Paineita sopimusjärjestelmän hajautukseen: yrityskohtaisen ja
yksilöllisen sopimisen lisääminen
• Paineita sääntelyn keventämiseen
Ammattiyhdistysliike muutoksessa
• Tulevaisuuden visioiden terävöittäminen
• Työpaikkatoiminnan vahvistaminen
• Imagon muuttaminen ei-liikkeestä uutta rakentavaksi, eteenpäin
katsovaksi liikkeeksi
• Toimintatapojen uudistaminen
• Nuorten ja maahanmuuttajien mukaan saaminen
Seuraa hanketta osoitteessa www.uusikeskusjärjestö.fi
10.3.2016 Ohjausryhmän kokous
11.4.2016 Ohjausryhmän
kokous
9.5.2016 Ohjausryhmän kokous
1.3.–31.5. 2016
Hankkeeseen
osallistuvien ammatti­
liittojen omat kokoukset.
Valmistaudutaan
aiesopimukseen.
1.6.2016
Liittojen kokous:
aiesopimuksen allekirjoittaminen
1.1.2017 Uusi keskus­
järjestö aloittaa
toimintansa
PUHEENJOHTAJALTA
Kiitos jäsenille aktiivisuudesta
K
ulunut syksy on ollut työmarkkinoilla varsinaista myllerrystä. Hallituksen ilmoitus syyskuussa työelämän
pakkolainsäädännöstä käynnisti vahvan vaikuttamistyön näitä yksipuolisia ja
kohtuuttomia toimia vastaan. Vain reilu
viikko myöhemmin järjestettiin palkansaajajärjestöjen suurmielenilmaisu Helsingin Rautatientorilla. Siihen osallistui
noin 30 000 liittojen jäsentä. Neuvotteluja vaihtoehtoisen kilpailukykypaketin
aikaansaamiseksi käytiin pitkin syksyä.
Hankalistakin asioista kumpuaa
yleensä jotain hyvää. Tässä tapauksessa ainakin kaikenlainen jäsenistön aktiivisuus on noussut merkittävästi. Palautetta, kysymyksiä ja kommentteja on
syksyn mittaan tullut runsaasti. Myös
kävijämäärä esimerkiksi Pardian Facebook-sivuilla on kasvanut räjähdysmäisesti. Pardian kotisivuilta ja sosiaalisen
median kanavista kuten Facebookista ja Twitteristä saa jatkossakin paljon
ajankohtaista tietoa ja niitä kannattaakin käydä tykkäämässä ja seuraamassa.
Syyskuussa teimme nopealla aikataululla jäsenkyselyn, jossa kysyttiin jäsenten suhtautumista pakkolainsäädäntöön ja sen vaihtoehtoihin. Jäsenet
ottivat kyselyn todella hyvin vastaan.
Huolimatta muutaman päivän vastausajasta kyselyymme vastasi peräti 46 prosenttia kyselyn saaneista. Tämä on kaikkinensa muhkeat 16 000 jäsentä. Sitä
voi pitää erinomaisena tuloksena ja
tästä iso kiitos jäsenille. Vastauksistanne saimme arvokasta tietoa
vaihtoehtojen valintaan.
Saamamme palautteen perusteella jäsenistö on arvostanut kovasti sitä,
että olemme kysyneet suoraan heidän
mielipiteitään edunvalvontaan liittyvistä
Jatkamme
uusien tapojen
käyttämistä
vuorovaikutuksen
lisäämisessä.
kysymyksistä. Nykyteknologian mahdollistaessa yhä moninaisemmat suoran demokratian ja vuorovaikutuksen välineet,
on selvää, että jatkamme uusien tapojen käyttämistä vuorovaikutuksen lisäämisessä suoraan jäsenistömme kanssa.
Jäsenistömme aktiivisuuden nousu edellyttää vahvaa panostusta myös
meiltä. Tähän haasteeseen on vastattava sekä edunvalvonnassa että tiiviimmällä vuorovaikutuksella.
Edunvalvonnassa on tietenkin ensiarvoisen tärkeää, että onnistumme vastaamaan jäsenistömme toiveisiin ja tavoitteisiin erityisesti nyt lausuntokierroksella
olevien pakkolakien torjunnassa.
Vuorovaikutus edellyttää meiltä yhä
aktiivisempaa ja samalla uudenlaista
otetta viestintään erilaisilla foorumeilla. Odotan innolla edelleen lisääntyvää
vuorovaikutusta, ajatusten vaihtoa ja
keskustelua jäsenistön kanssa niin tapaamisten, puhelimen, sähköpostin, Facebookin, Twitterin kuin muidenkin viestimien välityksellä.
Kiireisen syksyn jälkeen haluan
toivottaa kaikille rentouttavaa, virkistävää ja mukavaa joulunaikaa sekä menestyksekästä uutta vuotta 2016!
Niko Simola
Twitter @simolaniko
9
TYÖNKUVA
Virkakoiran paras palkka
Pr-työ on osa huumekoirien arkea. Sitä kautta saadaan myös lahjoittajia.
Hyrrä on saanut nimensäkin sponsoreidensa tuusulalaisen kauppakeskus
Hyrrän ja ystävyys- ja palvelujärjestö Inner Wheelin
mukaan.
10
TYÖNKUVA
on pallo
Huumekoira Hyrrä ja
koiranohjaajana toimiva
tullitarkastaja Susanna
Kuutti ovat työpareina 24/7.
teksti
kuvat
Anna-Kaisa Jansson / Pardian tiedottaja
Markus Sommers
11
TYÖNKUVA
Matkatavarahihna on huumekoira Hyrrän juoksumatto. Yleensä
hihnalta etsitään niiden henkilöiden matkatavaroita, jotka koira
on jo merkannut portilla. Helsinki-Vantaan lentoasemalla työskentelee yhteensä seitsemän huumekoiraa ja yksi rahakoira.
A
amuvuoro on vasta alkupuolella ja huumekoira Hyrrä on
merkannut Helsinki-Vantaan lentoasemalla jo kaksi postilähetystä. Hyrrä hyppelee pallopalkkio suussaan tyytyväisenä.
− Toinen lähetys sisältää marihuanaa, josta teen rikosilmoituksen,
ja se siirtyy Tullin tutkintaan. Toisen lähetyksen sisältö on epäselvä,
ja sen lähetän tullilaboratorioon tutkittavaksi, huumekoiran ohjaajana toimiva tullitarkastaja Susanna Kuutti kertoo.
Kuutti on varma, että lähetys sisältää huumausainetta, koska Hyrrä on merkannut sen.
Koiralla on hajusoluja noin satakertainen määrä ihmiseen verrattuna. Sen kuono on täysin tarkka, eikä koira ilmaise väärin.
− Koiralle opetetaan toistoilla hajukuva, ja se jää lihasmuistiin kuten jotkut asiat ihmisillä. Koira tietää, että aina kun tämä haju tulee,
teen tällaisen ilmaisun ja saan tällaisen palkan.
− Huumekoira on ohjaajalleen hyvä työkalu. Hyrrä osaa merkata
esimerkiksi 3 000 kirjeen postilaatikosta noin 10 senttimetrin alueen,
josta huumausainetta sisältävän lähetyksen pitäisi löytyä.
− Joskus käy niin, että siellä on tuotteita, jotka ovat olleet asunnossa, jossa on käytetty huumeita. Esimerkiksi huokoiseen villakangastakkiin jää pitkäksi aikaa tunnistettava tuoksu.
Huumekoirat löytävät sivutuotteina myös esimerkiksi lääkeaineita, joissa on huumejohdannaisia tai rahaa, joka on vaihtanut omistajaansa huumekaupassa.
12
Onnellinen työkaveri
3,5-vuotias labradorinnoutaja Hyrrä on Kuutille jo toinen työpari.
Yleensä huumekoirat eläköityvät noin 8-vuotiaana.
Hyrrä on koulutettu alun perin kasvattajalla viranomaiskoiraksi,
ja se tuli Kuutille noin vuoden ikäisenä. Kuutin ei tarvinnut opettaa
Hyrrälle kuin huumeet Tullin koirakoulussa.
Ohjaajan työhön kuuluu koiran jatkuva koulutus ja tämän lisäksi
koirat käyvät vuosittain kertauskurssin koirakoulussa.
− Olen halunnut koiranohjaajaksi siitä saakka, kun tulin Tullilaitokseen. Hakijalla täytyy olla kuitenkin ensin valvontakokemusta ja
käytännössä hankittua tietoa, mistä ja miten huumeita löydetään.
Kuutti aloitti työt Tullissa satamasta vuonna 1996 ja siirtyi Helsinki-Vantaan lentoasemalle vuonna 2004. Hän sai ensimmäisen
koiransa vuonna 2009. Nykyään Kuutti työskentelee huumekoiran
kanssa lentotullin liikkuvassa valvonnassa. Hän on pardialaisen Tullivirkamiesliiton jäsen.
− Työ ja onnistumiset työtehtävissä ovat antoisia, koska minulla
on työkaveri, joka on aina onnellinen ja iloinen.
Koira myös lepää työvuorossa
Koirakot, eli koira ja ohjaaja yhdessä, tekevät kaksivuorotyötä noin
10−12 tunnin vuoroissa. Koira tarvitsee työvuoron aikana useita lepotaukoja häkissään ja 4−5 juoksulenkkiä.
TYÖNKUVA
− Silloin kun koira lepää, olen toisissa työtehtävissä tullitarkastajana. Teen esimerkiksi matkustajavalvontaa, etsin matkalaukuista ja
henkilöiden päältä rajoituksen alaisia tuotteita ja puhuttelen ihmisiä.
Kuutin työvuorossa on kerrallaan neljä koirakkoa. Tullitarkastajat pystyvät tarvittaessa toimimaan työparina yhden koiran kanssa
toisen koiran levätessä.
− Asiakaspalvelutyössä täytyy olla aina kaksi viranomaista todistusvelvollisuuden vuoksi, jos esimerkiksi kajotaan matkustajan henkilökohtaisiin tarvikkeisiin. Se on myös matkustajan oikeusturvan
kannalta tärkeää.
Jotta koira on aina toimintakunnossa, sopiva työn rytmitys on 2−3
päivää töitä ja saman verran vapaata.
− Tällainen työn jaksotus on myös ohjaajalle hyvä. Rakastan työvuorojani sekä työni monipuolisuutta ja vapautta.
Virka-apua enää murto-osa
Koirakko kulkee työvuoroissa lentoaseman aikataulujen mukaan, ellei johtokeskus muuta määrää.
− Aamulla mennään postiin, sitten kuriirikierrokselle, postivarastoon, jakelukeskukseen ja muihin rahtivarastoihin. Esimerkiksi Finnairin varasto on melkein kilometrin pitkä ja puoli kilometriä leveä.
Siinä on työsarkaa. Iltavuoro painottuu matkustajaliikenteen valvontaan ja päältä hakuun sekä matkatavaraetsintään.
Hyrrä ei työskentele pelkästään lentokentällä, vaan tulee pyynnöstä
virka-avuksi poliisille, rajavartiolaitokselle tai Tullille esimerkiksi satamaan. Hyrrä auttaa muun muassa maasto-, auto- tai kotietsinnöissä.
− Resursseja on koko ajan vähennetty, ja sen vuoksi viranomaisyhteistyötä tehdään enää noin 20 prosenttia entisestä. Käymme antamassa virka-apua Hyrrän kanssa noin kerran kuukaudessa.
Tullilla on kolme paikkaa lentoasemalla, joissa kaikissa pitäisi olla
jatkuva valvonta. Myös poistumistietä on 4−5.
− Jos lentoasemalla siirryttäisiin yhteen terminaaliin ja yhteen poistumistiehen, se helpottaisi suuresti meidän työtä.
Vapaa-aikakin koiran ehdoilla
Kuutin mukaan Tullissa tehdään työtä jo nyt moniosaajina minimimiehityksellä. Työntekijän selkäpiistä revitään kaikki irti.
− Hallituksen kaavailemat leikkaukset eivät tule parantamaan henkilöstön työmotivaatiota. Esimerkiksi esitykset pitkien lomien leikkaamisesta julkisella sektorilla tulevat varmasti näkymään ihmisten
jaksamisena ja sairaslomien lisääntymisenä, Kuutti epäilee.
Työnantaja esittää säästöjen vuoksi koiranohjaajille tulevaan sopimukseen heikennyksiä ja on poistamassa ohjaajilta koirien kuljettamisesta kodin ja työpaikan väliltä maksettavat kilometrikorvaukset.
− Heikennysesitys ei tunnu oikeudenmukaiselta, kun ohjaajan
tulee kuitenkin jo nyt hankkia omalla kustannuksellaan määrätyllä tavalla varusteltu ja tietynlainen auto koiran kuljettamista varten.
Kuutti ja Hyrrä ovat aina yhdessä. Myös vapaa-aika kuluu koiran
ehdoilla rentoutumiseen, liikkumiseen ja koiran kouluttamiseen.
− Joskus menen lomalle ilman koiraa, mutta matkoja ei tehdä hetken mielijohteesta. Edes iltaisin en voi mennä pitkäksi aikaa tapaamaan ystäviä.
− Koiran ohjaajiksi valitaan sitoumuksellisia ihmisiä. Ensimmäisenä tulee totta kai perhe, mutta Hyrrä kuuluu siihen perheeseen. ■
Kuriiriposti ei pysähdy ikinä
− Haastavinta työssä ovat uudet muuntohuumeet. Niissä muutetaan
jotain ainesosia kemiallisesti, emmekä kykene välttämättä kouluttamaan koiria niiden tunnistamiseen.
Toinen haaste Kuutin mielestä on kuriiripalvelut. Lähetysten tarkastamiseen on aikaa alle neljä tuntia ennen kuin ne lähtevät lentoasemalta eteenpäin.
− Se on kuin posti, mutta se ei pysy paikallaan varastoituna ikinä.
Koska kaikkea ei pystytä tarkistamaan, riskiprofiloinnin kautta valitaan ne maat, mistä tiedetään tulevan huumeita ja muita rajoituksen alaisia tuotteita.
Tullivirkamiesliitto TVML
• noin 930 jäsentä
• Tullin palveluksessa työskentelevien etujärjestö,
jonka jäsenet työskentelevät kaikissa tullin tehtävissä.
13
Vastuu omasta
ajankäytöstä houkuttaa
Pardian jäsentutkimuksen mukaan työaikajoustoista suosituimpia
ovat liukuva työaika, työaikapankki ja työaika-autonomia.
teksti
ja grafiikka Tapio Rissanen / Pardian asiamies
T
änä syksynä tehdyssä Pardian jäsentutkimuksessa selvitettiin
tarkemmin erilaisten työaikajoustomuotojen käyttöä ja jäsenten näkemyksiä erityisesti työaika-autonomian toimivuudesta.
Työaika-autonomialla tarkoitetaan yhteisöllistä työaikasuunnittelua, jossa jokainen työntekijä suunnittelee omat työaikansa yhteistyössä muiden työntekijöiden kanssa olemassa olevien pelisääntöjen asettamissa rajoissa. Tällaisia pelisääntöjä ovat muun muassa
työehtosopimukset, työaikalaki, paikalliset sopimukset ja työorganisaation omat ohjeistukset.
Työaikajoustot laajasti käytössä
Työ- ja elinkeinoministeriön tekemän Työolobarometrin mukaan
valtiosektorin palkansaajilla on eniten työmarkkinasektoreista työaikajoustomahdollisuuksia ja heidän joustomahdollisuudet ovat
myös selvimmin kasvaneet viime vuosina.
Pardian jäsentutkimuksen mukaan vain joka kymmenennellä vastaajalla ei ole käytössä mitään työaikajoustojärjestelmää (Kuvio 1).
Kaikkein eniten käytetään liukuvaa työaikaa, työaikapankkia ja työaika-autonomiaa. Muiden työaikajoustojen käyttö on vähäistä. Joustoja käytetään yhtälailla valtiolla ja yksityisellä sektorilla lukuun ottamatta työaikapankkia, jonka käyttö yksityisellä sektorilla on selvästi
vähäisempää.
Yleisesti työaikajoustoja pidetään hyvinä järjestelminä. Yli 70 prosenttia vastaajista katsoo niiden helpottaneen työn ja muun elämän
yhteensovittamista ja tukeneen työssäjaksamista. Joustot ovat vähentäneet ylitöitä (38 %), mutta niiden takia töitä kasaantuu ajoittain joidenkin työntekijöiden tehtäväksi (24 %) ja ne lisäävät ajoittain myös kiirettä (9 %).
Työaikajoustoja käyttävät enemmän asiantuntijatehtävissä toimivat kuin ammatti- sekä työnjohto- ja esimiestehtävissä toimivat.
Kuvio 1.
Työaikajoustojen käyttö työnantajasektorin mukaan
52%
54%
52%
Liukuva työaika
(vaihteleva päivittäinen työaika)
26%
27%
26%
Liukuva työaika
(kiinteä päivittäinen työaika)
11%
Työaikapankki
1%
Tiivistetty työaika
Pidennetty työaika
23%
23%
21%
23%
Työaika-autonomia
Yksilöllinen työaika
29%
3%
2%
1%
1%
1%
0%
1%
1%
10%
12%
10%
Ei mitään näistä
010 20304050
60 %
valtio
14
yksityinen yhteensä
Työaikapankkia käyttävät kuitenkin selvästi eniten työnjohto- ja esimiestehtävissä toimivat (33 %).
Työaika-autonomiassa mahdollisuus
Hieman vajaa neljännes vastaajista käytti työaika-autonomiajärjestelmää. Sen ulkopuolella olevista kolmannes (35 %) on kiinnostunut kokeilemaan järjestelmää. Erityisesti suurempi vaikutusmahdollisuus omiin työaikoihin houkuttaa kokeilemaan järjestelmää, mikä
voisi parantaa laajemmin omien töiden suunnittelumahdollisuuksia, työnteon mielekkyyttä ja työssäjaksamista. Moni tosin epäilee,
että työn luonteen takia autonomisuus omasta työajasta päättämisessä voisi jäädä aika rajalliseksi.
Työaika-autonomiassa työajoista sovitaan työpaikoilla vaihtelevasti. Osassa sopimassa on kokonainen työyksikkö, osassa työajat
jaetaan työparin kanssa. Eniten työaika-autonomian käyttäjät ovat
saaneet vapautta sopia keskenään loma- ja vapaapäivistä (75 %) ja
työpäivän alkamis- ja loppumisajoista (68 %). Hieman harvemmin
sovitaan taukojen pitämisestä (58 %), yksityisasioiden hoitamisesta
työpäivän aikana (53 %) ja työvuorojen jakamisesta (34 %).
Työaika-autonomiaa käyttävistä valtaosa on tyytyväinen järjestelmään (Kuvio 2). Yli 70 prosenttia vastaajista katsoo, että järjestelmä on
helpottanut työn ja perheen yhteensovittamista ja lisännyt työntekijöiden mahdollisuuksia vaikuttaa työaikoihinsa. Noin puolet käyttäjistä oli sitä mieltä, että työntekijät suunnittelevat työnsä aikaisempaa
aktiivisemmin, työyhteisöjen toimivuus on parantunut ja vastuullisuus työtehtävien tekemisestä ajallaan on lisääntynyt. Viisi prosenttia vastaajista kuitenkin kertoo, ettei työaika-autonomia toimi työpaikalla, vaan työajoista sopimisessa on jatkuvasti riitoja.
Pardian jäsentutkimuksen 2015 aineisto kerättiin lokakuussa nettilomakkeella. Vastaajiksi poimittiin 10 prosentin otos Pardian jäsenistä. Kyselyyn vastasi 42 % lomakkeen saaneista eli 1 897 vastaajaa. ■
Työaikajoustot
• Liukuva työaika on ollut käytössä kaikkein pisimpään. Liukuvassa työajassa työntekijä voi sovittaa työhön tulo- ja lähtöajat tietyissä raameissa oman tarpeensa mukaan.
• Työaikapankkeja käytetään työtuntien tasaamiseen pidemmällä ajanjaksolla ja pidempien vapaajaksojen keräämiseen. Sitä voidaan käyttää myös erilaisten työaikakorvauksien vaihtamiseen vapaa-ajaksi.
• Tiivistetty työaika on jatkuva järjestely, joka perustuu myös
työaikapankkiajattelulle. Siinä työtunteja tehdään ja talletetaan pankkiin esimerkiksi siten, että neljässä päivässä
tehdään viiden päivän työtunnit, jolloin viides päivä on vapaapäivä.
• Pidennettyä työaikaa voi käyttää lisääntyneiden työtehtävien ja ruuhkien purkamiseen. Siinä voidaan sopia enintään
40 tunnin viikkotyöajasta, jolloin myös palkkaa korotetaan
työajan pidennystä vastaavasti. • Yksilöllisessä työajassa työntekijä vastaa itse työaikansa tasoittumisesta ja pitää kirjaa tekemistään työtunneista. Tällöin liukuva työaika ei ole käytössä, eikä myöskään lisä- tai
ylityötä tehdä.
• Työaika-autonomilla tarkoitetaan yhteisöllistä työaikasuunnittelua, jossa jokainen työntekijä suunnittelee omat työaikansa
yhteistyössä muiden työntekijöiden kanssa olemassa olevien pelisääntöjen asettamissa rajoissa. Tällaisia pelisääntöjä ovat muun muassa työehtosopimukset, työaikalaki, paikalliset sopimukset ja työorganisaation omat ohjeistukset.
Kuvio 2.
Käyttäjien kokemukset työaika-autonomiasta
työnantajasektorin mukaan
Pidän työaika-autonomiaa hyvänä
järjestelmänä.
Työn ja muun elämän yhteensovittaminen on
aikaisempaa helpompaa.
Työntekijöiden mahdollisuudet vaikuttaa työaikoihinsa ovat lisääntyneet.
Työntekijät suunnittelevat aiempaa aktiivisemmin
töitänsä, niiden tekojärjestystä jne.
71%
64%
44%
Työyhteisön ilmapiiri ja toimivuus on parantunut.
39%
Vastuullisuus työtehtävien tekemisestä ajallaan
on kasvanut.
Päätöksenteko työajoista on aikaisempaa oikeudenmukaisempaa.
Esimiehet ovat aktiivisesti mukana työaikojen
yhteensovittamisessa.
38%
79%
75%
71%
56%
52%
52%
48%
47%
44%
46%
48%
45%
46%
42%
45%
32%
24%
30%
Yhteisöllisyys työpaikalla on lisääntynyt.
Työpaikalla on jatkuvasti riitoja työajoista sopimisessa.
82%
78%
80%
83%
4%
5%
8%
0102030405060 7080
90 %
valtio
yksityinen yhteensä
15
Ministeriön kriisiryhmä
seuraa turvapaikanhakijatilannetta
Turvapaikanhakijoi­
den määrän
räjähdysmäinen
kasvu Suomen
rajoilla pakotti
sisäministeriön
muokkaamaan
toimintamallejaan.
Kansliapäällikkö Päivi
Nerg ei uskalla ennustaa,
milloin tilanne rauhoittuu, sillä hakijamäärät
vaihtelevat jatkuvasti.
teksti
Mika Peltonen / UP
S
isäministeriön kansliapäällikkö Päivi
Nerg muistelee vieläkin elokuista paluuta kesälomaltaan.
– Syyskuun alussa ministeriöön muodostettiin kriisinjohtamisryhmä, jota vedän. Ministeri Petteri Orpo on paikalla ja puheenjohtajana kokouksissa aina, kun mahdollista,
Nerg kertoo.
Kriisiryhmään koottiin johtajat ja keskeiset toimijat muun muassa poliisista, rajavartiolaitoksesta ja Maahanmuuttovirastosta.
Nina Kellokoski
Lisärahalla sata uutta poliisia
16
Kiire alkoi Päivi Nergin mukaan kasvaa jo
heinäkuussa, jolloin turvapaikanhakijoita
saattoi tulla 900 päivässä. Syys-lokakuussa
Maahanmuuttovirasto ja poliisi saivat lisättyä henkilöstöään hallituksen antamalla lisärahalla.
Meidän ihmiset ovat tällä
hetkellä kovilla.
Turvapaikanhakijoiden tulva tuntuu etenkin poliisissa ja Maahanmuuttovirastossa
työskentelevien pardialaisten työelämässä.
– Nämä ovat kaksi keskeisintä työtä, mutta tulijoiden määrä tuntuu myös rajavartiolaitoksessa. Olemme saaneet rekrytoitua
melkein sata uutta poliisia turvapaikkaprosessin hoitamiseen. Maahanmuuttovirasto
sai kolmisensataa uutta työntekijää turvapaikkahakemusten käsittelyyn, tyytyväinen
Nerg kertoo.
Tulijoiden määrä on tänä syksynä ylittänyt
kaikki entisiin määriin perustuneet arviot.
Kuvassa Tornion järjestelykeskukseen 25.
syyskuuta saapuneita turvapaikanhakijoita.
Kansliapäällikkö kertoo, että lisärahasta
huolimatta kaikki työntekijät joutuvat painamaan ”tosi pitkiä” päiviä. Suuri osa ministeriön kenttätyöntekijöistä on Pardian
jäseniä.
– Kyllä meidän porukka on aika kovilla.
Ylityötunteja on kertynyt, mutta onneksi lisäresurssien avulla on saatu aikaan kiertoa
ja vapaatakin on voitu pitää.
Väkeä on haalittu jopa eläkkeeltä takaisin töihin.
– Ne, jotka ovat lähteneet vasta vähän aikaa sitten, ovat suostuneet tulemaan avuksi.
Myös hoitovapaalla olijoita on haviteltu
ja saatukin mukaan talkoisiin.
– Monenlaisia ratkaisuja on yritetty. Siitä
huolimatta meidän ihmiset ovat tällä hetkellä kovilla, Nerg myöntää. Hänen mukaansa
helpotusta ei ole näköpiirissä.
Maahanmuuttoon tulossa jättivirasto
Lokakuun lopulla näytti jo siltä, että turvapaikanhakijoiden määrä vähenisi. Marraskuun alussa suunta taas kääntyi.
– Sen jälkeen tuli ensin 400 ja hieman
myöhemmin 300 uutta hakijaa, kansliapäällikkö Nerg sanoo.
Enää hän ei uskalla arvioida, milloin turvapaikanhakijoiden tulva kääntyy laskuun.
Panu Pohjola / Lehtikuva
”Porukka on tosi kovilla”
– Jos viikko sitten olisit kysynyt, olisin sanonut, että kyllä se vähenevän näyttää. Mutta sitten tapahtui taas käänne.
Kansliapäällikkö aikoo kuitenkin jatkaa
taistelua määrärahoista ja prosessin uudistamisesta.
– Haemme hallitukselta toista lisärahaa
melkein yhtä paljon kuin viimeksi saimme.
Nergin mukaan alunperin 300 työntekijän Maahanmuuttovirasto on paisumassa tuhannen ihmisen virastoksi.
– Kaiken tämän lisäksi on ylläpidettävä 130
vastaanottokeskusta. Maahanmuuttovirasto on antanut ne toteutettavaksi Suomen Punaiselle Ristille ja sen sopimuskumppaneille.
Kriisikokous viikoittain
Sisäministeriössä on jouduttu parin viime
kuukauden aikana tekemään isoja muutoksia johtamislinjauksiin.
– Kokoonnumme viikoittain kriisinjohtamiskokoukseen katsomaan, missä mennään, Nerg selittää.
Tilannekuvaa seurataan päivittäin Keskusrikospoliisin kokoamien tietojen perusteella.
KRP kertoo esimerkiksi, paljonko turvapaikanhakijoita Suomeen on saapunut. Lisäksi
kriisiryhmäläiset saavat päivittäin tiedon vastaanottokeskusten toiminnasta, muun muassa kuinka paljon turvapaikanhakijoita missäkin vastaanottokeskuksessa kulloinkin on.
17
Kun ruuhka ruuhkautuu
Pakolaistilanne on vaatinut nopeita muutoksia
Maahanmuuttovirastossa.
teksti
Marjo Pihlajaniemi / Pardian tiedottaja kuva Leena Koskela
V
ielä viime keväänä Maahanmuuttoviraston henkilöstölle kerrottiin,
että väkeä joudutaan ehkä vähentämään. Ei siksi, ettei töitä olisi riittävästi, vaan
koska määrärahoja ei ollut luvattu yhtään lisää. Määräaikaisten työsuhteita ei jatkettu.
Sitten tuli loppukesä ja parhaimmillaan
4 000 turvapaikanhakijaa ylitti Suomen rajan viikossa. Määräaikaiset haalittiin takaisin
ja sen lisäksi syyskuussa 120 uutta työtekijää
aloitti virastossa. Ainakin saman verran lisää
pitäisi aloittaa vuodenvaihteessa.
Työmäärä nousi
Vastaanottoyksikössä työskentelevän ylitarkastaja Visa Knapen työssä ensimerkit
tulevasta pakolaistilanteesta saatiin viime
tammikuussa, kun vastaanottokeskusten kapasiteettia alettiin nostaa. Vuonna 2014 turvapaikkaa hakevien määrät olivat laskeneet,
mutta vuodenvaihteessa selvisi, että kyse oli
vain suvantovaiheesta.
oli päiviä, jolloin puhelin soi yli sata kertaa,
Knape kertaa alkusyksyään.
Sähköisissä palveluissa työskentelevän
suunnittelija Kirsi Kosken työ lisääntyi loppukesästä kun normaalin käyttöjärjestelmätuen lisäksi uusien vastaanottokeskusten toimipisteille tarvittiin tietoliikenneyhteyksien
avauksia, UMA-järjestelmän käyttöoikeuksia
ja uusia työjonoja hakemuksille.
– Jokaiselle uudelle toimipisteelle syötetään järjestelmään 12 työjonoa, ja koko työ
tehdään manuaalisesti. Uusia toimipisteitä
avataan kymmeniä viikossa. Nämä pyynnöt
ohittavat kaiken muun, joten muita tehtäviä
on jouduttu priorisoimaan.
Myös poliisi ja rajavartiolaitos ovat tiivistäneet yhteistyötään viraston kanssa entisestään. Maahanmuuttovirasto on saanut apua
myös puolustusvoimilta esimerkiksi operatiiviseen johtamiseen. Työskentely tapahtuu
pääasiassa yhdessä Maahanmuuttoviraston
johtoryhmän kanssa.
Joustoja käyttöön
Taistelu aikaa
vastaan on vienyt
asioita tavallista
nopeammin
eteenpäin.
Ennen kesälomaansa Knape antoi toimeksiannon Punkalaitumen vastaanottokeskuksen perustamiseksi. Kun hän palasi lomalta
– viikko aikaisemmin kuin alun perin oli tarkoitus – perusteilla oli puoli tusinaa vastaanottokeskusta ja lisää tarvittiin kuumeisesti.
– Edes 300 ihmistä vetävän vastaanottokeskuksen perustamisesta ei pystynyt iloitsemaan kun tiesi, että ne paikat on jo täytetty.
Työni oli vastata myös median kyselyihin ja
18
Valtion virka- ja työehtosopimus on ollut kovassa käytössä, kun Maahanmuuttovirastossa on tutkittu, millaisia työaikajoustoja sopimus mahdollistaa.
Yt-elimessä istuva Koski kertoo, että taistelu aikaa vastaan on vienyt asioita tavallista
nopeammin eteenpäin.
– Olemme toivoneet, että päätökset käsiteltäisiin yt-elimessä muutenkin kuin tiedonantoina, mutta olemme olleet hyvin ymmärtäväisiä. Tilanne on poikkeuksellinen.
Koski korostaa, että vaikka tieto on joskus
tullut viime tipassa, kaikki on mennyt heidän
mielestään sopimusten mukaan.
Tähän asti Maahanmuuttovirasto on toiminut virka-aikaan, mutta nyt perustetussa
tilannekeskuksessa tehdään kahta työvuoroa
ja tekniseen tukeen on suunniteltu ympärivuorokautista päivystystä.
Tätä ennen esimerkiksi palkkausjärjestelmän vaatiluokka 10:ssä olevilla ylitarkastajilla
ei ole ollut oikeutta ottaa ylitöitä rahana. Tästä
luovuttiin, mutta ketään ei ole pakotettu tekemään ylitöitä. Esimerkiksi Knape on tehnyt sellaisen ratkaisun, ettei hän tee ylitöitä eikä kanna
enää puhelinta ja tietokonetta mukana kotiin.
Henkilöstömäärän kasvun vuoksi Helsingin Kalasatamassa sijaitseva Maahanmuuttovirasto on tarvinnut uusia tiloja.
- Onneksi ne löytyivät samasta rakennuksesta, sillä muutto muualle kaiken kiireen
keskellä olisi ollut painajainen, Knape ja
Koski toteavat.
– Minulla on 4-vuotias tytär, ja haluan pitää kiinni siitä, että olen ajoissa noutamassa
häntä päiväkodista.
Kaikkia joustoja ei ole saatu käyttöön, mutta suunnitelmat ovat nytkähtäneet eteenpäin.
Koski kertoo, että esimerkiksi työaikapankin
toteuttamisen esteenä on ollut Kieku-työ­
ajanseurannan rajoitukset.
Tarve ei lopu
Knapen vastaanottoyksikkö sai syksyn aikana
lisää työvoimaa ja lisäksi tilojen hankinta ja uusien keskusten ohjaus eriytettiin. Knapen työ
muuttui niin, että hän jäi tilojen hankinnasta
syrjään ja alkoi huolehtia tietojärjestelmistä.
Knape toteaa, että nopea rekrytointi oli
välttämätöntä oman jaksamisen kannalta.
– Jos mitään ei olisi tapahtunut, en olisi
syyskuun loppuun asti pystynyt jatkamaan
tuolla työtaakalla.
Kosken sähköiset palvelut -yksikön käyttötuen tiimissä on edelleen vajausta ja uusien palkkaaminen on hidasta. Vuokratyön
kautta tuli yksi uusi työntekijä lokakuun lopussa ja vastikään marraskuun alussa aloitti yksi työntekijä, joka on aikaisemmin toiminut tietojärjestelmän sovellustoimittajan
puolella.
– Rekrytoinnissakin on todella ilmennyt
omat haasteensa, esimerkiksi jo haastateltu
ja hyväksytty siviilipalvelumies perui tulonsa viime metreillä.
Prounionilaiset Koski ja Knape ovat
kumpikin tyytyväisiä, että tilanteeseen on
reagoitu uusilla työntekijöillä. Yt-elin on
muistuttanut useaan kertaan, että Maahanmuuttovirasto tarvitsee nimenomaan vakituisia työntekijöitä.
– Tämän hetkinen lisätyöntekijöiden tarve
ei tule muuttumaan kovin nopeasti virastossa. Jään eläkkeelle noin kymmenen vuoden
päästä ja villi arvaukseni on, että virasto tulee kasvamaan vahvasti koko lopputyöurani ajan, Koski laskeskelee. ■
Visa Knape, ylitarkastaja
Kirsi Koski, suunnittelija
•Vastaanottoyksikkö.
• Tehtävänä valmistella ja ohjata vastaanottokeskusten perustamista ylläpitäjätahon kanssa
sekä ohjata vastaanottokeskuksia niiden aloittaessa. Syksystä
alkaen keskittynyt avattujen keskusten tietojärjestelmäasioihin.
• Tullut Maahanmuuttovirastoon
vuonna 2008, vastaanottoyksikössä vuoden 2015 alusta.
• Sähköiset palvelut.
• Tehtävänä ulkomaalaisasiain
sähköisen asiankäsittelyjärjestelmä UMAn käytön tuki, ylläpitotehtävät ja kehittämisen tukeminen.
• Tullut silloiseen sisäasiainministeriön poliisiosaston ulkomaalaistoimistoon vuonna 1987.
• Varaluottamusmies, yt-toimintaryhmän ja arviointiryhmän jäsen.
19
Syksy täynnä tapahtumia
Pardia on kerännyt jäseniä yhteen ympäri
Suomen. Koostimme pienen valokuvaalbumin toimitukseen eri tapahtumista
lähetetyistä kuvista.
teksti
Marjo Pihlajaniemi / Pardian tiedottaja
Michaël Vanamo
Mielenilmaus #STOP 18.9.
Ay-liike järjesti Helsingin Rautatientorilla poliittisen mielenilmauksen, johon osallistui arviolta 30 000 ihmistä. Mielenilmaisulla vastustettiin hallituksen yksipuolisia päätöksiä heikentää palkansaajien työehtoja. Sen avulla haluttiin myös muistuttaa, että maassa on toimiva
kolmikantasopimusjärjestelmä, jonka sivuuttaminen ei ole kenenkään edun mukaista.
Ison tapahtuman järjestäminen ja organisointi oli syksyn näkyvin osoitus, että ayliike ei aio seurata sivusta jäsentensä etujen polkemista. Pardialaisia oli paikalla mukavasti sateisesta säästä ja kuljetusongelmista huolimatta. Toimisto jakoi jäsenten käyttöön ilmapalloja ja painettuja iskulauseita.
Joensuu 7.10.
Pardian puheenjohtaja vieraili Joensuun virastotalossa 7.10. Joensuu-päivä päättyi työmarkkinakatsaukseen ja elokuvanäytökseen
jäsenille.
Helsinki 10.−11.10.
20
Varpu Lepola
Anna-Kaisa Jansson
Pardian superviikonloppu vietettiin Vantaalla 10–11.10. Tikkurilassa vuosikokoustaan
piti Pardian PlusMiinus30-toimintaryhmä.
Toisella puolella Vantaata Flamingossa tapasi noin 30 uutta jäsentä (kuvassa). Samassa
paikassa pidettiin myös 10.10. pardialainen
hyvinvointipäivä.
Liity liittoon -viikon tarkoituksena oli kannustaa STTK:laisten liittojen aktiiveja ja luottamusmiehiä nostamaan omalla työpaikallaan
keskusteluun liiton jäsenyyden.
Pardia osallistui viikkoon jakamalla materiaaleja työpaikkojen
käyttöön. Se myös järjesti jäsentapaamisen Helsingissä, työpaikkavierailuja ja elokuvaillan Seinäjoella sekä feissauksen Pasilan asemalla.
Pardia oli mukana myös jäsenjärjestö ProUnionin soppatykillä, josta tarjottiin lounasta Maahanmuuttoviraston työntekijöille.
Marjo Pihlajaniemi
Liity liittoon viikko 2.−6.11.
Pardian puheenjohtaja Niko Simola piti aamiaistilaisuutena työmarkkinoiden ajankohtauskatsauksen pääkaupunkiseudun jäsenille 2.11. Paikalla oli noin 50 jäsentä.
Michaël Vanamo
Perjantaina 6.11. iltapäivällä soppatykki parkkeerattiin Maahanmuuttoviraston sisäpihalle Helsingin Kalasatamaan. Hernekeitto ja mustikkasoppa
maistuivat hyvin koleasta säästä huolimatta. Paikalla oli myös ProUnionin
ja Pardian henkilöstöä jutustelemassa lounastajien kanssa.
Marjo Pihlajaniemi
Perjantaina 6.11. Pasilan aseman seutu täytyi aamuruuhkassa Pardian
toimiston ja jäsenjärjestöjen feissareista. Pieni lahja ja kortti, jossa kerrottiin järjestäytymisen hyvistä puolista, nosti hymyn monen kasvoille.
Marjo Pihlajaniemi
Seinäjoella 5.11. puheenjohtaja Niko Simola vieraili maistraatissa ja ELYkeskuksessa. Illalla järjestettiin kaikille jäsenille avoin elokuvailta, jonka
alussa Simola kertoi työmarkkinakuulumisia.
21
Timo Nousiainen
Työsuojelun ajankohtaispäivät pidettiin Helsingissä 11.–12.11.2015. Aiheena oli muun muassa
Psykososiaalinen kuormitus, sen hallinta ja valvonta. Kuvassa toimintaansa esitellyt Pardian työhyvinvointi- ja työsuojeluasioiden työryhmä TYKE.
Antero Aaltonen
Työsuojelun ajankohtaispäivät 11.–12.11.
Valtion päätoimisten
ja yksityisten alojen
pääluottamusmiesten
koulutuspäivä 6.−7.10.
Valtion päätoimisten ja yksityisten alojen pääluottamusmiesten koulutuspäivä järjestettiin Vantaalla 6.-7.10. Voit lukea lisää tapahtuman annista sivuilta 35–36.
Syksyn kampanjat
Pardian on ollut myös mukana kahdessa isossa valtakunnallisessa kampanjassa.
Harmaa talous – musta tulevaisuus
-tiedotuskampanja 12.10–2.11.
Mikä fiilis -kampanja
15.10.–30.11.
Mikä fiilis on palkansaajakeskusjärjestöjen
(SAK, STTK ja Akava) yhteisen kampanja, jonka tavoitteena on ammatillisen järjestäytymisen edistäminen. Nyt pidettiin monivuotisen kampanjan toinen vaihe.
Kampanja on suunniteltu erityisesti nuorille aikuisille, jotka eivät kuulu mihinkään
liittoon. Kampanjassa on nostettu esiin ammattiliittojen rooli 2020-luvun työelämässä
sekä herätetty keskustelua ay-liikkeen työn
merkityksestä sekä toimintatavoista suomalaisessa yhteiskunnassa.
22
Monivuotisen kampanja viimeinen jakso pidettiin 12.10–2.11. Se näkyi sosiaalisessa
mediassa, radiokanavilla ja YLE:n tietoiskuina. Aiheina olivat elintarvikepetokset, lisäravinteiden ja lääkeväärennysten tuonti sekä kuitin pyytäminen ostoksista.
Kampanjan nelivuotiskaudella on toteutettu merkittäviä harmaan talouden torjuntatoimia. Ihmisten tietoisuus harmaan talouden haitoista on lisääntynyt ja käyttöön
on otettu muun muassa julkinen verovelkarekisteri ja veronumero rakennusalalla.
Viestintäkampanja voitti tänä vuonna radiomainoskilpailu Kaiussa parhaan yhteiskunnallisen mainoksen sarjan.
Viranomaisten yhteistyö harmaan talouden torjunnassa on tiivistynyt ohjelman aikana. Poliisin oppilaitoskiertue on
tavoittanut tähän mennessä 10 000 ihmistä.
Pardia ja STTK ovat olleet kampanjassa mukana.
Joustavuus on kummankin
osapuolen etu
Maanmittauslaitoksen työaikasopimuksen
joustavuus on helpottanut vauvaperheen arjen
ja Henri Nackströmin työn yhteensovittamista.
teksti
Marjo Pihlajaniemi / Pardian tiedottaja
kuvat
Leena Koskela

23
Kaiken takana luottamus
Pääluottamusmies Raili Savolaisen mielestä joustavat
työajat ovat nykypäivää myös julkishallinnossa.
K
un Raili Savolainen aloitti vuonna
2007 Maanmittauslaitoksen pardialaisena pääluottamusmiehenä, nytkähti joustava työaika eteenpäin. Perusteet
sille oli luotu jo aikaisemmin, ja se oli ollut
paikallisessa kokeilussa muutamassa toimipisteessä.
Uusi joustava työaikasopimus tuli voimaan
1.2.2011. Malli oli ollut ennenkin neuvottelupöydässä, mutta työntekijäpuolella pelättiin, että se avaa mahdollisuuden väärinkäytöksiin, jotka rikkovat työaikalainsäädäntöä.
Savolainen luotti, että keskustelemalla
löydetään kumpaakin osapuolta tyydyttävä ratkaisu. Ennen järjestelmän käyttöönotRaili Savolainen toivoo, että Maanmittauslaitoksen
hyvistä kokemuksista työaikajoustojen suhteen
otetaan mallia myös muualla valtiohallinnossa.
toa sovittiin kaksivuotisesta kokeilusta ja perustettiin työaikatyöryhmä, jossa Savolainen
edusti Pardiaa. Muut osapuolet olivat JUKO
ja työnantaja.
– Meille oli tärkeää, että sopimuksesta
löytyy edelleen säännöllisen työajan ylittävä työ, eikä se muuta lisä- ja ylityöstä annettuja säännöksiä.
Maanmittauslaitoksella on myös pieni
joukko jaksotyötä tekeviä työntekijöitä, ja
heidän kanssaan noudatetaan sitä, mitä jaksotyöstä on säädetty.
Poikkeuksellista joustoa
Sopimuksessa määriteltiin poikkeuksellisen
joustava liukuma, jonka aikana työn voi tehdä.
Savolainen kertoo, että alkuun suurimpana
käytännön haasteena oli saada työaikaraportit henkilöstön edustajien käyttöön.
Molemmat
osapuolet ovat
oppineet, ettei
soveltaminen ole
vaikeaa.
– Meidän tehtävänämme on tarkkailla,
että jäsenemme muistavat levätä. He ovat
niin sitoutuneita työhönsä, että varsinkin
alkuun piti muistuttaa pitämään kertyneitä tunteja pois.
Myös ylityön ja työaikaan kuuluvan työn
eroa jouduttiin pohtimaan muutamissa tapauksissa.
Molemmat osapuolet ovat oppineet vuosien varrella, ettei soveltaminen ole vaikeaa.
Nykyään kysymyksiä tulee lähinnä silloin,
kun Maanmittauslaitokselle tulee uusia työntekijöitä, joilla on ollut aikaisemmin käytössä tästä poikkeava työaikasopimus.
Molemminpuolista tyytyväisyyttä
Pääsääntöisesti kumpikin osapuoli on ollut
tyytyväinen työaikasopimukseen, sillä se istuu hyvin maastossa tehtävään kausiluonteiseen työhön, joka ei ole kiinni paikasta
tai ajasta.
– Käytännössä työtä tehdään edelleen arkisin aamupainotteisesti, mutta ruuhkahuippuina ja hiljaisina aikoina työ ja sen tarve
kohtaavat paremmin. Tämä palvelee kumpaakin osapuolta.
Entä suosituimmat loma-ajat, onko silloin
kukaan töissä?
– Tästä ei ole tullut ongelmaa, sillä töistä ja
vapaista sovitaan yhdessä tiimeissä.
Myös virastoaikaa noudattavat työntekijät
ovat kokeneet hyötyvänsä joustoista. Heillä vaihtelua tuovat esimerkiksi projektit ja
uusien ohjelmien opettelu ja käyttöönotto.
24
Yhteinen etu luo luottamusta
Savolaisen puheessa nousee esiin monta kertaa yksi sana: luottamus.
Hänen mielestään Maanmittauslaitoksen
palkkausjärjestelmä on luottamuksen osoitus. Neuvotteluvaiheessa tarvittiin luottamusta siihen, että pystytään puhumalla löytämään kummallekin osapuolelle sopiva
ratkaisu. Nyt tarvitaan luottamusta siihen,
ettei kumpikaan osapuoli käytä sopimusta väärin.
– Haluamme kaikki, että kansalaiset saavat
palvelunsa jouhevasti. Kun teemme töitä yhteisen päämäärän eteen, on kaikkien etu tehdä ne niin hyvin kuin mahdollista.
Raili Savolainen on tehnyt pitkän uran valtiolla ja hän on sitä mieltä, että myös muualla olisi työaikojen suhteen mentävä nykyistä
joustavampaan suuntaan.
– Isoissa pöydissä puhutaan joustoista.
Voidaanko niitä alkaa pian toteuttaa?
Maanmittauslaitoksen
työaikasopimus pähkinänkuoressa
• Työt tehdään kello 6.00 ja 23.00 välisenä aikana.
• Työaikasaldo voi 26 viikon tasoitusjakson aikana vaihdella, mutta sen päättyessä saldokertymä voi olla enintään
76 tuntia plussalla ja vajaus voi olla 10
tuntia. Ylimääräinen saldo on pidettävä pois viimeistään seuraavan tasoitusjakson aikana.
• Jos viikonloppuna tai iltaisin tehdään
töitä esimiehen aloitteesta, sitä ei lasketa saldoon, vaan korvaus määräytyy
valtion työaikasopimuksen määräysten mukaisesti.
• Jos työntekijä tekee omasta aloitteestaan töitä iltaisin tai viikonloppuisin,
se lasketaan tasoitusjakson saldoon,
mutta ei kerrytä lisä- tai ylityökorvauksia. Poikkeavista työajoista suositellaan
viestittämään esimiehelle.
• Työ tehdään tiimeissä, joissa varmistetaan riittävä miehitys. Saldoja voi pitää
lyhennettyinä työpäivinä tai kokonaisina vapaapäivinä silloin kun työtilanne
antaa myöten.
• Työntekijöiden työaikaraportit ovat myös
työntekijöiden edustajien käytössä.
• Työajanseuranta tehdään Turre-järjestelmällä, jonne kirjaudutaan omalta
tietokoneelta. Osalla henkilöstöstä on
mukana kuljetettava kone, joten kirjautuminen Turreen onnistuu myös, kun
työskennellään laitoksen ulkopuolella.
Arjen helpottaja
Henri Nackström arvostaa työaikajärjestelmän
joustoja, vaikkei käytä kaikkia niitä aktiivisesti.
H
enri Nackström toimii Maanmittauslaitoksen toimitila-asiantuntijana Pasilan virastotalossa. Hänen aloittaessaan kymmenen vuotta sitten,
töissä piti olla kello yhdeksän ja viidentoista välisenä aikana.
– Kun uusi työaikajärjestelmä tuli, olin todella innostunut. Joustavat työajat ja etätyö
ovat hienoja mahdollisuuksia, vaikken käytä niitä kaikkia itse.
Toimistotyöhön liittyy muutamia omia
ja sidosryhmien palavereja viikossa, muuten Nackström valitsee työaikansa vapaasti.
Saldot pyörivät nollan molemmin puolin.
– Sen verran vanha työaika on jäänyt takaraivoon, että pyrin olemaan töissä aina
yhdeksään mennessä.
taneet sulauttamaan vauvan ja isän vuorokausirytmit yhteen.
– En käytä enää herätyskelloa. Kun Teo
herää, annan hänelle maitoa ja lähden töihin. Joskus kello on kuusi, joskus kahdeksan.
– Vaimon on vaikeampi lähteä työstään
joustavasti. Kun lapsi menee hieman vanhempana päiväkotiin, joustava työaikani varmistaa, ettei hän joudu olemaan siellä liian
pitkiä päiviä.
Tällä hetkellä Nackström ei käytä hyväkseen etätyömahdollisuutta, sillä esimerkiksi
kotona työskentely olisi mahdotonta pienen
vauvan takia. Sosiaalisena ihmisenä hän myös
nauttii toimiston arjesta enemmän kuin yksin tekemisestä. ■
Lapsi herätyskellona
Vuosi sitten syntynyt poika on muuttanut
Nackströmin arkea. Työaikajoustot ovat aut-
Teo-poika toimii Henri Nackströmin herätyskellona.
25
PUHEENVUORO
Onnistuuko työn
irrottaminen työntekijöistä
taantumaa syventämättä?
Helsingin yliopiston Suomen historian professori Juha
Siltala kirjoittaa työnteon ja julkisen sektorin kriisistä.
E
linkeinoelämä on pitkän aikaa kuvannut Suomea poikkeuksellisen huonona maana, jota jäykät työmarkkinat
ja liika säätely ovat kuristamassa hengiltä.
Todellisuudessa Suomi erottuu länsimaiden yleiskuvasta vain yksipuolisemman tuotantonsa osalta. Työn epävarmentuminen ja
kustannuspaine toistuvat samanlaisina myös
lähimmissä kilpailijamaissa ja maailmalla
muutenkin. Suomen työelämän ulkoiset ehdot sanelee sijoituskilpailu sekä työvoiman,
teollisen kapasiteetin ja halvan pääoman ylitarjonta maailmanmitassa.
Markkinoiden täyttymisen ja länsimaiden
vanhenevan väestön laman lannistaman kulutuksen vuoksi kysyntä ei vedä eikä yksityisten kannata investoida. Kun ei synny työtä, ei
synny kulutustakaan. Automaatio syö ostovoimaa entisestään irrottaessaan talouskasvun
työtulojen kasvusta. Se ajaa halventamaan työtä entisestään, jotta työpaikat edes toistaiseksi
säilyisivät. Automaatio on halvan työvoiman
globaalia ylitarjontaakin merkittävämpi syy
työn ja talouskasvun irtautumiseen toisistaan.
Takaisin päiväläisiksi
Eivät vain palkat ja talouskasvu ole kytkeytyneet irti toisistaan vaan työ on vähitellen
irtoamassa työsuhteista. Se on pikku hiljaa
palaamassa päiväläisen työksi, tarvittaessa
työhön kutsuttavien kertaurakoinniksi, jollaista palkkatyö oli ennen kypsän teollisen
yhteiskunnan vakinaisia työsuhteita, työsuhdesidonnaisia eläkkeitä ja sosiaalivakuutusta
1900-luvun jälkipuoliskolla.
26
Uuden työn muotoja ylistetään yksilön
vapautumiseksi: jokainen voi huutokaupata osaamistaan netissä niin kuin itselle sopii,
suoraan ostajalle. Uberisaatio leviää taksinajosta muillekin aloille; PeoplePerHourtyyppinen palvelu vie silpputyön loogiseen
loppuunsa. Välittäjä ottaa provisionsa, ja
työntekijä joutuu kustantamaan itse eläkkeensä, sairausvakuutuksensa, työttömyytensä ja kouluttautumisensa.
Tehdastahdista vapautumisen vastapainoksi työntekijä joutuu suoraan markkinasuhteeseen ja koneelliseen hintavertailuun,
mikä harvoin ainakaan korottaa tuloja verrattuna entiseen työsuhteeseen. Toki ideaansa netin kautta oikealla hetkellä monistavat
voivat nousta supertähdiksi, mutta voittajat
vievätkin sitten kaiken.
USA:n keskiluokan heikkeneminen näkyy taloudellisten puskureiden katoamisena. Työn hinta on vuosikymmenet polkenut
paikallaan eikä lisää rahaa kasvavien eläke-,
terveydenhoito- ja yliopistomaksujen kattamiseen ole saanut muutoin kuin työaikaa
pidentämällä. Säästöt on syöty ja velaksi elämisestä tullut maan tapa. Lopulta automaatio alkaa korvata myös asiantuntijatyötä, ja
asiakaspinnan tunneälyisestä hoitamisesta
teknologian etäispäätteenä kilpailee entistä
enemmän entistä valmennetumpaa väkeä.
Keskiluokan hiipuminen
Suomessa normaalityösuhteet ovat yhä
enemmistönä, mutta osa-aikainen työ ja
vuokratyön käyttö ovat lisääntyneet. Kes-
kiluokkaa meillä on yhä 43 %, jos mittana
käytetään 25 %:n vaihtelua tulomediaanin
molemmin puolin. Mediaanitulo ei ole sama
kuin keskitulo, jota voi vedättää ylös kourallinen superrikkaita USA:n tapaan. Mediaanitulon ja keskitulon etääntyminen kertoo polarisaatiosta, ja sitä on alkanut näkyä
Suomessakin. Suomessa keskiluokan kato
on toistaiseksi ilmennyt enemmänkin työsuhteiden ja -ehtojen epävarmentumisena.
Jälkikasvu on yhä koulutetumpaa mutta ei
yllä välttämättä vanhempiensa elintasoon.
Epävarmuuteen liittyy työmäärän hallitsematon kasvu väen vähentämisen myötä.
Suorittavan hallintoväen osalta tämä näkyy
yhtä selvästi kuin opettajien. Vielä vuosina
1998–2007 palkansaajien reaalitulot kasvoivat keskimäärin kolmanneksella. Tällä hetkellä se esitetään ratkaisevana virheenä kilpailukyvyn kannalta.
Tulomediaani ei tavoita kaikkea, mitä keskiluokkaisuuteen kuuluu. Keskiluokkaa on
historiallisesti määritellyt motiivi yrittää itsen
ja jälkikasvun puolesta. Opiskelu ja sen palkitseminen vapaammalla, mielekkäämmällä
työllä on kannustanut itsekuriin ja pitkäjännitteisyyteen. Yrittäminen edellyttää toivoa
paremmasta: lisää turvallisuutta, vapautta
ja mahdollisuuksia toteuttaa omiakin toiveita, ainakin lapsille. Juuri turvallisuus on
nyt uhattuna, kun markkinariskit lisääntyvät
ja yksilöityvät samalla kun sosiaalisia turvaverkkoja ohennetaan.
Nykyiset työreformit voivat vastoin aktivoivaa tarkoitustaan heikentää työmotii-
PUHEENVUORO
via ja yrittämisen halua palkkatyöntekijöillä:
jos työn vaihtosuhdetta muutetaan väkisin ja
työntekijöille jää vähemmän rahaa, aikaa ja
voimia, se johtaa voimien säästelyyn pidemmän työajan jaksamiseksi ja henkiseen irtautumiseen työstä sitä mukaa kuin sitä ei voi
enää tehdä kunnolla valmiiksi. Sitä voi hillitä jonkin verran työn sisällöllinen mielekkyys tai vastavuoroisuus omien oppilaiden,
asiakkaiden, potilaiden kanssa.
Lannistava verotus
kimukseen, opetukseen ja poliisityöhön, joita
kysytään yhä enemmän ja jotka kiinnostaisivat nuoria työn sisällön puolesta?
Julkisen sektorin tarpeellisten, mielekkäiden ja haluttujen töiden rahoittamisen estää
se, etteivät automaation ja finanssipelin tuottamat voitot kierrä takaisin sinne missä niitä
on tuotettu. Suomen hallitusten keskittyminen vientikilpailukykyyn ei siten kerro niiden
väärämielisyydestä vaan kansallisen itsemääräämisoikeuden rajallisuudesta liikkuvien
pääomien maailmassa. Siinä peliasetelmas-
sa lakkoilu kansallisesti näyttää itsetuhoiselta
puuhalta ja ay-liike eilisen instituutiolta. Jotta
kuoliaaksi säästämiselle löytyisi tulevaisuutta avaava vaihtoehto, olisi aluksi jatkettava
OECD:n alkamaa kansainvälistä yhteistyötä kansallisen suvereniteetin palauttamiseksi veroparatiisijärjestelmältä.
Juha Siltala
Kirjoittaja on Helsingin yliopiston
Suomen historian professori
Toisella tavalla työntekijöiden yritteliäisyyttä voi lannistaa se, että verot kohdistuvat yksinomaan työntekoon samalla kun suuryhtiöiden veronmaksu johonkin maahan on
lähinnä vapaaehtoista ja verojen maksamista Suomeen kannattaa mainostaa poikkeuksena kansalaismoraalin näyttönä.
Jo tasaveroon pääseminen ylikansallisten
yhtiöiden verotuksessa olisi suuri saavutus,
jos vertailukohtana pidetään vaikkapa amerikkalaisten tietokonepalveluiden nollaverotusta. Verotaakan sälyttäminen vain rahanalaiselle rahvaalle ja rälssin vapauttaminen
rasituksista kokonaan rikkoo yhteiskunnallisen vastavuoroisuuden: jos johtajat vetävät välistä, miksi ihmeessä itsekään piittaisi muista kuin omasta edustaan?
Julkinen sektori voi kannatella lamassa
Automaation mahdollisuus
Jos koneet kerran hoitavat tavaranvalmistusta
entistä tehokkaammin, eikö olisi luonnollista
vapauttaa resursseja vanhustenhoitoon, tut-
Leena Koskela
Suomi on monin verroin riippuvaisempi
vientituloista kuin USA, jonka talous pyörii
kotimarkkinoiden varassa. Silti kaupankäynnin hiljeneminen kotimarkkinoilla pahentaa
lamaa, heikentää työllisyyttä ja pienentää verokertymää Suomessakin.
Leikkauspaineet kasvavat julkisella sektorilla, joka voisi osaltaan kannatella työllisyyttä ja kulutusta yli laman. Julkista sektoria
on moitittu pelkäksi paisuneeksi kustannuseräksi, vaikka juuri hoito- ja opetustyöt näyttävät lisääntyvän ja tietokoneinsinöörien työt
vähenevän. Hyvää halvalla -ratkaisuksi tuskin kelpaa hoitotöiden kilpailuttaminen ketjuille, jotka hallitsevassa markkina-asemassa
pystyvät vedättämään hintoja ja leikkaamaan
laatua. Ihmisten suojelun voi yksityistää poliiseilta liivijengeille, mutta ratkaisu ei liene
pitemmän päälle kustannustehokas.
Parjatusta hallintoväestä suurin osa on tarpeen asiantuntijoiden ja kansalaisten palvelemisen apuna, vaikka byrokraattista aherrusta ristiriitaisilla tehtävillä lisääviä päälliköitä
voitaisiin vähentää.
27
Liity Pardia-paneeliin
Pardia kokoaa jäsenistöstään vastaajapaneelia, jolle lähetetään muutaman kerran vuodessa vastattavaksi lyhyt kysely
jostakin ajankohtaisesta aiheesta.
Paneelilla haetaan tuntumaa jäsenistön näkemyksiin ja
mielipiteisiin sekä kerätään palautetta Pardian edunvalvonnan ja toiminnan kehittämiseen.
Vastaajapaneeliin voi liittyä tilaamalla paneelin jäsenyyden
kirjautumalla sähköiseen asiointiin ja valitsemalla siellä ”Kalenteri- ja muut tilaukset” -osio. Mikäli olet MPHL:n, SLPL:n
tai Tehyn jäsen, ota yhteyttä Pardian asiamies Tapio Rissaseen.
Vastaaminen ja mukana oleminen on vapaaehtoista. Paneelijäsenyyden voi myös perua helposti Sähköisessä asioinnissa. Vuoden lopussa arvomme kyselyihin vastanneiden kesken tavarapalkintoja.
Paneelissa on tehty jo useita kyselyä. Tutustu jäsenistön
mielipiteisiin www.pardia.fi ➝ Jäsenyys ➝ Pardia-paneeli.
Mielipiteesi on meille
tärkeä. Ilmoittaudu mukaan ja rekisteröidy panelistiksi!
Lisätietoja antaa asiamies Tapio Rissanen, p.
075 324 7528 tai sähköpostilla tapio.rissanen@
pardia.fi.
Perheiden hyvinvointijaksojen
haku on käynnissä
Palkansaajien hyvinvointi ja terveys PHT:n perheiden 1.askel-hyvinvointijaksojen haku tammi-huhtikuulle 2016 on käynnissä. Seuraava haku huhti-elokuun perhejaksoille käynnistyy tammikuussa.
PHT järjestää hyvinvointijaksoja työikäisille aikuisille ja heidän perheilleen hotelleissa, urheiluopistoissa, lomakeskittymissä ja kylpylöissä eri puolilla Suomea. Jaksot on tarkoitettu perheille, joissa on yksi tai useampi alle
17-vuotias lapsi.
Tarkemmat tiedot ja hakeminen osoitteesta www.pht.fi.
Tiedätkö, mikä muuttuu
eläkeuudistuksessa?
Järjestämme tammikuusta 2016
lähtien infotilaisuuksia ympäri
Suomen. Katso paikkakunnat
ja päivämäärät osoitteessa
www.keva.fi/infokiertue
Hae eläkettä verkossa –
Omat eläketietosi -palvelussa!
www.keva.fi/elaketietosi
28
Ilmoittautuminen
alkaa
verkkosivuillamme
joulukuun alussa.
Varaa paikkasi
ajoissa!
Psst! Voit nyt
saada tekstiviestinä
ilmoituksen saapuneista asiakirjoista
– tilaa heti!
Koulutuskalenteri 2016
Opiskele verkossa
Verkkokoulutusten sisällöistä löydät tarkempia tietoja salasanasuojatuilta PardiaPlus-jäsensivuilta. Siellä kerrotaan myös, millä sopimusaloillamme
opiskeluaika on hyväksytty työnantajan taloudellisesti tukeman ay-koulutuksen piiriin (koskee ay-koulutussopimuksen mukaisia henkilöstön edustajia).
Koulutukset, joiden
ajankohdan voit valita itse
Vuonna 2016 Pardian koulutustarjonnassa on useita verkkokoulutuksia, jotka voi
suorittaa itselle sopivana ajankohtana.
Alaisen ja esimiehen työyhteisötaidot
Kohderyhmä: Omaan luottamustehtävään liittyvän peruskoulutuksen suorittaneet henkilöstön edustajat. Myös esimiestehtävissä toimivat jäsenet voivat
suorittaa tämän verkkokoulutuksen, jos
työnantaja sitoutuu maksamaan osallistumiskustannukset.
Vastuuhenkilö: Seija Moilanen
Digiajan työelämä
Kohderyhmä: Omaan luottamustehtävään liittyvän peruskoulutuksen suorittaneet henkilöstön edustajat. Myös esimiestehtävissä toimivat jäsenet voivat
suorittaa tämän verkkokoulutuksen, jos
työnantaja sitoutuu maksamaan osallistumiskustannukset.
Vastuuhenkilö: Seija Moilanen
Eri-ikäiset työyhteisössä
Kohderyhmä: Omaan luottamustehtävään liittyvän peruskoulutuksen suorittaneet henkilöstön edustajat. Myös esimiestehtävissä toimivat jäsenet voivat
suorittaa tämän verkkokoulutuksen, jos
työnantaja sitoutuu maksamaan osallistumiskustannukset.
Vastuuhenkilö: Seija Moilanen
Johdatus henkilöstön edustajan tehtävään
Kohderyhmä: Tehtävässään äskettäin
aloittaneet henkilöstön edustajat. Myös
varahenkilöt ja henkilöstön edustajatehtävään ryhtymistä miettivät jäsenet voivat
suorittaa tämän verkkokoulutuksen.
Vastuuhenkilö: Seija Moilanen
Neuvottelutaidon perusteet
Kohderyhmä: Omaan tehtävään liittyvän
peruskoulutuksen suorittaneet henkilöstön edustajat, joilla ei vielä ole kovin paljon kokemusta neuvottelemisesta. Myös
varahenkilöt voivat osallistua. Huom!
Tämä verkkokoulutus on suoritettavissa
1.3.2016 alkaen.
Vastuuhenkilö: Seija Moilanen
Tasa-arvopolitiikka
Kohderyhmä: Kokeneet henkilöstön
edustajat ja yhdistyspuheenjohtajat.
Vastuuhenkilö: Seija Moilanen
Valtion yhteistoimintalain perusteet
Kohderyhmä: Tehtävässään äskettäin
aloittaneet henkilöstön edustajat ja heidän varahenkilönsä valtion virastoissa
tai laitoksissa. Myös kokeneemmat henkilöstön edustajat ovat tervetulleita kertaamaan tämän lain sisältöä. Huom!
Tämä verkkokoulutus on suoritettavissa
7.4.2016 alkaen.
Vastuuhenkilö: Seija Moilanen
Yritysten yhteistoimintalain perusteet
Kohderyhmä: Tehtävässään äskettäin
aloittaneet henkilöstön edustajat ja heidän varahenkilönsä yrityksissä, liikelaitoksissa, Kelassa, yliopistoissa ja muilla yksityisten sopimusalojen työpaikoilla.
Myös kokeneemmat henkilöstön edustajat ovat tervetulleita kertaamaan tämän
lain sisältöä.
Vastuuhenkilö: Seija Moilanen

INFO
Maanpuolustuksen henkilökuntaliitto MPHL:n, Suomen Poliisijärjestöjen Liitto SPJL:n, Tekniikan
ja Tiedon Toimihenkilöt TTT:n,
Tullivirkamiesliiton, Verovirkailijain Liiton ja ns. tähtiliittojen jäsenet voivat osallistua verkkokoulutuksiin, jos oma liitto puoltaa
osallistumista ja sitoutuu maksamaan osallistumiskustannukset.
Pardian koulutus palvelee sinua puhelimitse klo 9.00 – 11.30 numerossa 075 324 7583. Muina aikoina tavoitat meidät sähköpostitse osoitteesta [email protected].
29
KOULUTUSKALENTERI
Muut verkkokoulutukset
Tilastot luottamusmiehen työvälineenä
Ryhmä A, verkko-opetus 9.−27.5.2016
Hakuaika päättyy 25.4.2016.
Ryhmä B, verkko-opetus 10.−28.10.2016
Hakuaika päättyy 26.9.2016.
Kohderyhmä: Omaan luottamustehtävään
liittyvän peruskoulutuksen suorittaneet
luottamusmiehet ja varaluottamusmiehet.
Vastuuhenkilö: Seija Moilanen
Verkkokoulutuksiin
hakeminen
Verkkokoulutuksiin haetaan Pardian kotisivuilla olevalla hakulomakkeella, joka
löytyy kunkin koulutuksen kohdalla koulutuskalenterissa. Verkkokoulutuksia ei
niiden tuutorin työjärjestelyistä johtuen
kuitenkaan voi suorittaa seuraavina aikoina:
25.1.−14.2.2016
24.3.−6.4.2016.
Kesä- ja syyskauden 2016 rajoituksista ilmoitamme erikseen.
Luottamusmiesten peruskoulutus
Pardia toteuttaa vuosittain kolme luottamusmiesten peruskoulutuskokonaisuutta, joissa yhdistyy lähiopetus ja verkkotuettu opiskelu lähijaksojen välillä. Ryhmistä yksi on tarkoitettu luottamusmiehille ja varaluottamusmiehille,
joiden työpaikka on yksityisillä sopimusaloilla, ja kaksi valtion virastoissa tai
laitoksissa työskenteleville luottamusmiehille ja varaluottamusmiehille. Myös
yhdistyspuheenjohtajat ja työsuojeluvaltuutetut voivat osallistua, jos ryhmään
jää tilaa.
Luottamusmiesten peruskoulutusten lähijaksoihin haetaan Pardian kotisivuilla olevalla hakulomakkeella, joka löytyy ao. jakson kohdalla koulutuskalenterissa.
Valtion virastot ja laitokset
Luottamusmiesten perusopinnot,
ryhmä 2015A
3. lähijakso 25.−27.1.2016, Helsinki
Kohderyhmä: Opintonsa vuonna 2015 tai
aikaisemmin aloittaneet luottamusmiehet
ja varaluottamusmiehet valtion virastoissa ja laitoksissa. Myös aikaisemmin aloittaneet, jotka eivät vielä ole osallistuneet
kolmanteen lähijaksoon, voivat osallistua.
Hakuaika päättyy 15.12.2015.
Vastuuhenkilö: Seija Moilanen
Luottamusmiesten perusopinnot,
ryhmä 2016A
1. lähijakso 17.−19.2.2016, Helsinki
Kohderyhmä: Tehtävässään äskettäin
aloittaneet luottamusmiehet ja varaluottamusmiehet valtion virastoissa ja laitoksissa.
Hakuaika päättyy 14.1.2016.
Vastuuhenkilö: Seija Moilanen
Luottamusmiesten perusopinnot,
ryhmä 2015B
3. lähijakso 9.−11.3.2016, Helsinki
Kohderyhmä: Opintonsa vuonna 2015 tai
aikaisemmin aloittaneet luottamusmiehet
ja varaluottamusmiehet valtion virastoissa ja laitoksissa. Myös aikaisemmin aloittaneet, jotka eivät vielä ole osallistuneet
kolmanteen lähijaksoon, voivat osallistua.
Hakuaika päättyy 12.2.2016.
Vastuuhenkilö: Seija Moilanen
30
Luottamusmiesten perusopinnot,
ryhmä 2016A
2. lähijakso 11.−13.4.2016, Helsinki
Kohderyhmä: Opintonsa helmikuussa
aloittaneet luottamusmiehet ja varaluottamusmiehet valtion virastoissa ja laitoksissa. Myös aikaisemmin aloittaneet, jotka
eivät vielä ole osallistuneet perusopintojen toiseen lähijaksoon, voivat osallistua.
Hakuaika päättyy 7.3.2016.
Vastuuhenkilö: Seija Moilanen
Luottamusmiesten perusopinnot,
ryhmä 2016A
3. lähijakso 1.−3.6.2016, Helsinki
Kohderyhmä: Opintonsa helmikuussa
aloittaneet luottamusmiehet ja varaluottamusmiehet valtion virastoissa ja laitoksissa. Myös aikaisemmin aloittaneet, jotka
eivät vielä ole osallistuneet perusopintojen kolmanteen lähijaksoon, voivat osallistua.
Hakuaika päättyy 25.4.2016.
Vastuuhenkilö: Seija Moilanen
Luottamusmiesten perusopinnot,
ryhmä 2016B
1. lähijakso 24.−26.8.2016, Helsinki
Kohderyhmä: Tehtävässään äskettäin
aloittaneet luottamusmiehet ja varaluottamusmiehet valtion virastoissa ja laitoksissa.
Hakuaika päättyy 20.7.2016.
Vastuuhenkilö: Seija Moilanen
Pardian koulutus palvelee sinua puhelimitse klo 9.00 – 11.30 numerossa 075 324 7583. Muina aikoina tavoitat meidät sähköpostitse osoitteesta [email protected].
KOULUTUSKALENTERI
Luottamusmiesten perusopinnot,
ryhmä 2016B
2. lähijakso 10.−12.10.2016, Helsinki
Kohderyhmä: Opintonsa elokuussa aloittaneet luottamusmiehet ja varaluottamusmiehet valtion virastoissa ja laitoksissa. Myös aikaisemmin aloittaneet, jotka
eivät vielä ole osallistuneet perusopintojen toiseen lähijaksoon, voivat osallistua.
Hakuaika päättyy 8.9.2016.
Vastuuhenkilö: Seija Moilanen
Luottamusmiesten perusopinnot,
ryhmä 2016B
3. lähijakso 12.−14.12.2016, Helsinki
Kohderyhmä: Opintonsa elokuussa aloittaneet luottamusmiehet ja varaluottamusmiehet valtion virastoissa ja laitoksissa.
Myös aikaisemmin aloittaneet, jotka eivät
vielä ole osallistuneet perusopintojen kolmanteen lähijaksoon, voivat osallistua.
Hakuaika päättyy 9.11.2016.
Vastuuhenkilö: Seija Moilanen
Yksityiset sopimusalat
Luottamusmiesten perusopinnot,
3. lähijakso
14.−15.1.2016, Helsinki
Kohderyhmä: Opintonsa vuonna 2015 tai
aikaisemmin aloittaneet luottamusmiehet
ja varaluottamusmiehet yrityksissä, liikelaitoksissa, Kelassa, yliopistoissa ja muilla yksityisten sopimusalojen työpaikoilla.
Hakuaika päättyy 15.12.2015.
Vastuuhenkilö: Seija Moilanen
Luottamusmiesten perusopinnot,
1. lähijakso
19.−21.1.2016, Helsinki
Kohderyhmä: Tehtävässään äskettäin
aloittaneet luottamusmiehet ja varaluottamusmiehet yrityksissä, liikelaitoksissa,
Kelassa, yliopistoissa ja muilla yksityisten
sopimusalojen työpaikoilla.
Hakuaika päättyy 15.12.2015.
Vastuuhenkilö: Seija Moilanen
Pardian koulutus palvelee sinua puhelimitse klo 9.00 – 11.30 numerossa 075 324 7583. Muina aikoina tavoitat meidät sähköpostitse osoitteesta [email protected].
31
KOULUTUSKALENTERI
Luottamusmiesten perusopinnot,
2. lähijakso
17.−18.3.2016, Helsinki
Kohderyhmä: Opintonsa tammikuussa
aloittaneet luottamusmiehet ja varaluottamusmiehet yrityksissä, liikelaitoksissa,
Kelassa, yliopistoissa ja muilla yksityisten
sopimusalojen työpaikoilla. Myös aikaisemmin aloittaneet, jotka eivät vielä ole
osallistuneet perusopintojen toiseen lähijaksoon, voivat osallistua.
Hakuaika päättyy 12.2.2016.
Vastuuhenkilö: Seija Moilanen
Luottamusmiesten perusopinnot,
3. lähijakso
9.−10.5.2016, Helsinki
Kohderyhmä: Opintonsa tammikuussa
aloittaneet luottamusmiehet ja varaluottamusmiehet yrityksissä, liikelaitoksissa,
Kelassa, yliopistoissa ja muilla yksityisten
sopimusalojen työpaikoilla. Myös aikaisemmin aloittaneet, jotka eivät vielä ole
osallistuneet perusopintojen kolmanteen
lähijaksoon, voivat osallistua.
Hakuaika päättyy 6.4.2016.
Vastuuhenkilö: Seija Moilanen
Luottamusmiesten perusopintojen
jatkokurssi
9.−10.5.2016, Helsinki
Kohderyhmä: Luottamusmiehet ja varaluottamusmiehet yksityisen sosiaalipalvelualan työpaikoissa.
Hakuaika päättyy 6.4.2016. Ota yhteyttä
koulutuksen vastuuhenkilöön ennen hakemuksen jättämistä.
Vastuuhenkilö: Seija Moilanen
Työsuojelun peruskoulutus
Työsuojelun peruskoulutuksen lähijaksoihin haetaan Pardian kotisivuilla olevalla hakulomakkeella, joka löytyy ao. jakson kohdalla koulutuskalenterissa.
Työsuojelun perusteet, 1. lähijakso
26.−28.9.2016, Helsinki
Kohderyhmä: Tehtävässään äskettäin
aloittaneet työsuojelupäälliköt, työsuojeluvaltuutetut ja varavaltuutetut, työsuojeluasiamiehet sekä työsuojelutoimikunnan
jäsenet ja varajäsenet.
Hakuaika päättyy 22.8.2016.
Vastuuhenkilö: Seija Moilanen
Työsuojelun perusteet, 2. lähijakso
3.−4.11.2016, Helsinki
Kohderyhmä: Opintonsa syyskuussa
aloittaneet työsuojelun yhteistoimintatehtävässä toimivat henkilöt. Myös opintonsa
aikaisemmin aloittaneet, jotka eivät vielä
ole osallistuneet toiseen lähijaksoon, voivat osallistua.
Hakuaika päättyy 6.10.2016.
Vastuuhenkilö: Seija Moilanen
Henkilöstön edustajien jatko- ja täydennyskoulutus
Tässä kerrottuihin koulutuksiin haetaan Sähköisessä asioinnissa.
Löydät tarkempia tietoja jatko- ja täydennyskoulutusten sisällöistä salasana­
suojatuilta PardiaPlus-jäsensivuilta viimeistään 10.12.2015 alkaen. Siellä
kerrotaan myös, millä sopimusaloillamme opiskeluaika on hyväksytty työnantajan taloudellisesti tukeman ay-koulutuksen piiriin (koskee ay-koulutussopimuksen mukaisia henkilöstön edustajia).
Väkivallan uhka työpaikalla
4.−5.2.2016, Helsinki (Aktiivi-Instituutti)
Kohderyhmä: Henkilöstön edustajat ja
heidän varahenkilönsä.
Hakuaika päättyy 4.1.2016.
Vastuuhenkilö: Varpu Lepola
Yt-menettelypäivä, ryhmä A
13.4.2016, Oulu
Kohderyhmä: Luottamusmiehet, varaluottamusmiehet ja yhdistyspuheenjohtajat
yrityksissä, liikelaitoksissa, Kelassa, yliopistoissa ja muilla yksityisten sopimusalojen työpaikoilla.
Hakuaika päättyy 14.3.2016.
Vastuuhenkilö: Varpu Lepola
Työsuojelun ajankohtaispäivät
27.−28.4.2016, Helsinki
Kohderyhmä: Työsuojelupäälliköt, työsuojeluvaltuutetut ja varavaltuutetut, työsuojeluasiamiehet sekä työsuojelutoimikunnan jäsenet ja varajäsenet.
Hakuaika päättyy 16.3.2016.
Vastuuhenkilö: Seija Moilanen
32
Pardian koulutus palvelee sinua puhelimitse klo 9.00 – 11.30 numerossa 075 324 7583. Muina aikoina tavoitat meidät sähköpostitse osoitteesta [email protected].
KOULUTUSKALENTERI
Henkilöstön edustajien täydennyskurssi
8.−10.6.2016, Kirkkonummi
Kohderyhmä: Kokeneet henkilöstön
edustajat.
Hakuaika päättyy 3.5.2016.
Vastuuhenkilö: Seija Moilanen
Yhteistoiminnan jatkokurssi
22.9.2016, Helsinki
Kohderyhmä: Yhteistoimintaedustajat ja
heidän varahenkilönsä valtion virastoissa
ja laitoksissa.
Hakuaika päättyy 23.8.2016.
Vastuuhenkilö: Varpu Lepola
Päätoimisten pääluottamusmiesten
koulutuspäivät
28.−29.9.2016, pääkaupunkiseutu
Kohderyhmä: Päätoimiset pääluottamusmiehet.
Hakuaika päättyy 24.8.2016.
Vastuuhenkilö: Varpu Lepola
Päihteet puheeksi
12.−13.10.2016, Helsinki (Aktiivi-Instituutti)
Kohderyhmä: Henkilöstön edustajat ja
heidän varahenkilönsä.
Hakuaika päättyy 8.9.2016.
Vastuuhenkilö: Varpu Lepola
Yt-menettelypäivä, ryhmä B
19.10.2016, Turku
Kohderyhmä: Luottamusmiehet, varaluottamusmiehet ja yhdistyspuheenjohtajat yrityksissä, liikelaitoksissa, Kelassa,
yliopistoissa ja muilla yksityisten sopimusalojen työpaikoilla.
Hakuaika päättyy 16.9.2016.
Vastuuhenkilö: Varpu Lepola

INFO
Maanpuolustuksen henkilökuntaliitto MPHL:n, Suomen Poliisijärjestöjen Liitto SPJL:n, Tekniikan ja Tiedon Toimihenkilöt
TTT:n, Tullivirkamiesliiton, Verovirkailijain Liiton ja ns. tähtiliittojen jäsenet voivat osallistua jatko- ja täydennyskoulutuksiin, jos
oma liitto puoltaa osallistumista
ja sitoutuu maksamaan osallistumiskustannukset. Hakemisesta
annetaan erilliset ohjeet Pardian
kotisivuilla.
Kuvat: Antero Aaltonen
Pardian koulutus palvelee sinua puhelimitse klo 9.00 – 11.30 numerossa 075 324 7583. Muina aikoina tavoitat meidät sähköpostitse osoitteesta [email protected].
33
KOULUTUSKALENTERI
Työhyvinvointikortti
25.10.2016, Helsinki
Kohderyhmä: Henkilöstön edustajat ja
heidän varahenkilönsä.
Hakuaika päättyy 20.9.2016.
Vastuuhenkilö: Seija Moilanen
Luottamusmiesten ajankohtaispäivät
1.−2.11.2016, pääkaupunkiseutu
Kohderyhmä: Luottamusmiehet ja varaluottamusmiehet.
Hakuaika päättyy 27.9.2016.
Vastuuhenkilö: Varpu Lepola
34
Häirintä ja epäasiallinen kohtelu
työpaikalla
10.−11.11.2016, Helsinki (Aktiivi-Instituutti)
Kohderyhmä: Henkilöstön edustajat ja
heidän varahenkilönsä.
Hakuaika päättyy 6.10.2016.
Vastuuhenkilö: Varpu Lepola
VES-kertaus- ja täydennyskurssi
30.11.−1.12.2016, Helsinki
Kohderyhmä: Luottamusmiehet ja varaluottamusmiehet valtion virastoissa ja laitoksissa.
Hakuaika päättyy 26.10.2016.
Vastuuhenkilö: Varpu Lepola

INFO
Pardia järjestää syyskaudella
2016 Uusien jäsenten treffit, jotka on tarkoitettu vuosina 2015
ja 2016 liittyneille uusille jäsenille. Treffiaika on 22.–23.10.2016,
mutta treffipaikka on vielä avoinna. Lisätietoja antaa koulutussuunnittelija Varpu Lepola.
Pardian koulutus palvelee sinua puhelimitse klo 9.00 – 11.30 numerossa 075 324 7583. Muina aikoina tavoitat meidät sähköpostitse osoitteesta [email protected].
Pardian valtion päätoimisten ja yksityisten alojen
pääluottamusmiesten koulutuspäivät 6.–7.10.
Hallitusohjelma ei vahvista
työelämän tasa-arvoa
Useat hallituksen suunnittelemat
toimet kohdistuvat erityisesti naisiin.
teksti
Anna-Kaisa Jansson / Pardian tiedottaja
kuvat
S
TTK:n lakimies Anja Lahermaa toivoo, että lokakuussa työntekijä- ja
työnantajakeskusjärjestöjen päivittämä työpaikan tasa-arvosuunnittelun tarkastuslista kannustaa työpaikkoja päivittämään
tasa-arvosuunnitelmansa ajan tasalle.
Vuoden alussa uudistetun tasa-arvolain
mukaan vähintään 30 henkilöä säännöllisesti työllistävän työnantajan on tehtävä tasaarvosuunnitelma ainakin joka toinen vuosi.
Lahermaa oli puhumassa tasa-arvosta ja
yhdenvertaisuudesta Pardian valtion päätoimisten ja yksityisten alojen pääluottamusmiesten koulutuspäivillä.
− Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus lisäävät
muun muassa työhyvinvointia ja tuottavuutta. Tasa-arvoasiat tuppaavat jäämään huonon
taloustilanteen aikana jalkoihin, mutta eivät
ne parempinakaan nouse esille, ellei niitä aktiivisesti edistetä.
Antero Aaltonen
− Hallitusohjelmassa ei myöskään sitouduta edistämään kolmikantaisesti samapalkkaisuustavoitetta jatkossa, eikä sitouduta
kolmikantaiseen valmisteluun työelämään
liittyvässä lainvalmistelussa.
Sen sijaan useat hallituksen suunnittelemista toimista kohdistuvat erityisesti naisiin,
kuten koeajan pidentäminen ja alle vuoden
määräaikaisen työsuhteen mahdollistaminen
ilman perustetta.
− Naisiin tulee myös kohdistumaan hallituksen esitykset työikäisten mahdollisuuksien lisäämisestä omaisen hoitamiseen, äitiys-,
isyys- ja vanhempainrahakaudelta kertyvän
loman karttuman rajaamisesta enintään kuuteen kuukauteen sekä naisvaltaisella julkisella
sektorilla työskentelevien lomaoikeuden lyhentämisestä, Lahermaa luettelee.
Palkkaerossa on kirittävää
Hallituksen ja työmarkkinajärjestöjen yhteisen samapalkkaisuusohjelman vuosille
2006−2015 päätavoitteena oli kaventaa sukupuolten välinen palkkaero noin 20 prosentista enintään 15 prosenttiin.
− Samapalkkaisuusohjelman päätavoite
ei toteutunut, vaan palkkaeroksi jäi noin 17
prosenttia, Lahermaa kertoo.
Palkansaajakeskusjärjestöt ja työnantajakeskusjärjestöt valmistelivat keväällä ohjelman jatkosta yhteisen näkemyksen, joka
hyväksyttiin ohjelman viimeisessä korkean tason kolmikantaisessa kokouksessa. Lahermaan mukaan on kuitenkin todella harmillista, ettei samapalkkaisuusohjelmaa ole
käynnistetty uudelleen tänä vuonna.

Heikennykset kohdistuvat naisiin
Lahermaan mukaan on harmillista, että Suomen hallituksen hallitusohjelman ainoa varsinainen sukupuolten välistä tasa-arvoa koskeva kirjaus on, että ”naiset ja miehet ovat
tasa-arvoisia.”
Sen sijaan hallitusohjelma ei sisällä muun
muassa hallitusohjelman toimien tasa-arvotai sukupuolivaikutusten arviointia, eikä hallitusohjelmaan sisälly kirjausta erillisen tasaarvo-ohjelman laatimisesta, joka on aiemmin
ollut parikymmenvuotinen perinne.
− Tasa-arvoasioista vastaava ministeri tosin ilmoitti, kun tasa-arvo ohjelman puuttumisesta nousi julkisuudessa kohu, että sellainen tehdään.
STTK:n lakimies
Anja Lahermaan
mielestä tasa-arvokysymyksiä pitää nostaa myös
huonoina aikoina
esiin.
35
Laki suojaa työntekijän yksityisyyttä
Työnantaja saattaa rikkoa vaitiolovelvollisuuttaan
kertomalla työyhteisölle sairaspoissaolosta.
− Työpaikoilla unohdetaan yleisimmin noudattaa lakia yksityisyyden suojasta silloin,
kun on kyse työntekijöiden terveystiedoista,
Pardian yksityisten alojen neuvottelupäällikkö Katja Heikkilä kertoo.
Käytävillä saatetaan huudella työyhteisölle
jonkin työntekijän olevan sairaana ja jopa kertoa millaisessa taudissa, kun mietitään sijaisjärjestelyjä. Toisilla työpaikoilla työvuorolistaan merkitään esimerkiksi kahvioon kaikkien
näkyville työntekijöiden sairaslomapäivät.
Heikkilä muistuttaa, että työntekijöiden
sairauspoissaolot ovat häneen kohdistuneita henkilötietoja. Näiden laittaminen esille
työpaikalla saattaa olla työnantajan vaitiolovelvollisuuden vastaista sekä omiaan loukkaamaan työntekijän yksityisyyden suojaa.
− Työntekijät ovat yleensä aika tietoisia
yksityisyyden suojastaan työelämässä. Myös
työnantajapuolella siihen vedotaan usein.
Joskus jopa virheellisesti, kun kieltäydytään
antamasta luottamusmiehelle jotain työsuhteen kannalta tarpeellisia henkilötietoja työntekijöistä, vaikka työntekijä olisi siihen itse
antanut valtakirjan.
Lakia yksityisyyden suojasta valvovat työsuojeluviranomaiset yhdessä tietosuojavaltuutetun kanssa. Seuraamukset lain rikkomisesta voivat olla sakkoa tai vankeutta.
Yksityisyyden suojasta työelämässä annetun
lain 24 §:ssä on lueteltu pykälät, joiden rikkomisesta on tuomittava sakkoa.
Rangaistus henkilörekisteririkoksesta, tietomurrosta, salakatselusta- tai kuuntelusta,
viestintäsalaisuuden loukkauksesta, salassapitorangaistuksesta ja virkarikoksesta säädetään rikoslaissa. ■
Pardian yksityisten alojen neuvottelupäällikkö
kertoi, että ihmisen sairastuessa yksityisyydensuojaa helposti rikotaan.
Parantamisen varaa on
Yksityisyyden suoja työelämässä -alustus sai Pardian valtion päätoimiset
ja yksityisten alojen pääluottamusmiehet keskustelemaan vilkkaasti. Pääluottamusmiehet kertoivat yksittäisiä esimerkkejä, missä tilanteissa työpaikoilla on yleisimmin unohdettu noudattaa lakia yksityisyyden suojasta.
•
•
•
•
•
•
36
”Jossakin toimipisteessä on ollut toimihenkilöiden nimillä lisämyyntiin liittyvä tukkimiehen kirjanpitolista, joka on kaikkien toimihenkilöiden, ehkä jopa asiakkaidenkin nähtävissä.”
”En muista, että kameravalvonta-asiaa olisi koskaan käsitelty yt-neuvottelukunnassa. Kameroita on silti ympäri taloa ja valvontaa suoritetaan.”
”Työjärjestelyihin liittyvissä sähköpostiohjeistuksessa on tullut esimieheltä muulle toimistolle tiedoksi yksittäisen henkilön sairaus tai
sairauteen liittyvä fyysinen korjausoperaatio, jonka henkilö itse olisi halunnut salata.”
”Erilaisia suoritetietoja kerätään muun muassa tehdyistä verotuspäätöksistä ja vastatuista puheluista henkilöittäin. Nämä tiedot saatetaan
kertoa tai lähettää koko tiimille vertailtavaksi. Käsittääkseni ei ole käsitelty yt:ssä, mitä varten kerätään ja kuka tietoja saa käyttää ja mihin.”
•
•
•
”Sairauslomatodistukset kulkevat Kiekujärjestelmän vuoksi useamman henkilön
kautta kuin aiemmin. Henkilöstö on kokenut sen epämiellyttäväksi.”
”Uusi hallintosihteeri oli lähettänyt sähköpostitse kaikille virastossa työskenteleville tiedon työkaverin sairastumisesta
ja kertonut jopa sen, mistä sairaudesta
oli kysymys.”
”On oltava tarkkana, kun nykyisin aineistoa lähetetään skannaamalla yhdessä
”pötkössä”. Eräässä tapauksessa skannausmateriaalin keskellä oli ollut salassa
pidettäviä asiakirjoja.”
”Erään pienen viraston monitoimitiloissa otetaan asiakkaita vastaan ja asiakkaiden henkilö- ja tilitietoja kuulevat muutkin asiakkaat.
”Joskus monitoimitiloissa joutuu hoitamaan luottamusmiespuheluja WC:ssä,
koska muuta paikkaa ei ole, jossa voisi
käydä luottamuksellisia keskusteluja.”
Pardian PlusMiinus30-vuosikokouksen kannanotto:
Enemmän nuoria mukaan
ay-toimintaan
Ay-liikkeen toiminnan jatkuvuuden kannalta
on ensisijaisen tärkeää saada sitoutuneita
nuoria mukaan toimintaan.
T
ästä syystä tulevina vuosina onkin
panostettava nuorten työntekijöiden
jäsenhankintaan eri työpaikoilla ja
löydettävä konkreettisia keinoja uusien jäsenten rekrytointiin.
Nykyisten osaavien ja aktiivisten ay-kentän
toimijoiden on oltava tukena ja huolehdittava tulevien ay-konkareiden työhön opastuksesta. Mentoroinnin avulla voidaan parantaa osaamisen siirtymistä vanhemmilta
toimijoilta ammattiyhdistystoimintaan ja
edunvalvontatyöhön mukaan tuleville uusille henkilöille. Kannustuvalla asenteella ja
systemaattisella perehdyttämisellä saadaan
uudet toimijat aktivoitua toimintaan mukaan, eikä aikaisempina vuosikymmeninä
tehty työ valu hukkaan.
Myös jokaisen liittoon kuulumattoman
työntekijän on itsekseen pohdittava, minkä
ratkaisun oman järjestäytymisensä suhteen
tekee. Elämme murroksen aikaa, ja tulevina vuosina jokaisen yksittäisen työntekijän
on oltava mukana seuraamassa ja ottamassa kantaa työelämässä kaavailtuihin muutoksiin.
Nuorilla aktiiveilla on tärkeä rooli ay-tietoisuuden levittämisessä. Ay-toiminta on
mahdollisuus vaikuttaa yhteiskunnassa meitä kaikkia koskeviin asioihin. Ay-toiminnan
avulla verkostot laajentuvat ja monipuolistuvat.
PlusMiinus30-vuosikokous kannustaa jokaista nuorta pohtimaan liittymistä liittoon.
Vain jäsenyyden kautta voi vaikuttaa liiton
asiasisältöihin sekä osallistua erilaisiin tapahtumiin ja kursseihin. ■
PlusMiinus30-vuosikokouksen osallistujat
11.10.2015
PlusMiinus30-toimintaryhmän puheenjohtajaksi valittiin Tiina Kotti. Seuraavan PardiaNyt-lehden nuorten aikuisten liite tehdään yhteystyössä toimintaryhmän kanssa ja esittelemme siinä
toimintaryhmän kokoonpanon.
PlusMiinus30-vuosikokouksessa muotoiltiin kannanotto
sen puolesta, että työpaikkojen ay-konkarit mentoroisivat
nuorista työnsä jatkajia.
37
Virkajärjestelyn kautta
uuteen työhön
Irtisanominen yt-menettelyssä oli
Kirsi Markkaselle järkytys, mutta oma
aktiivisuus auttoi nopeasti uuteen työhön.
teksti
38
Anna-Kaisa Jansson / Pardian tiedottaja kuva Jari Härkönen
En missään vaiheessa uskonut
tulevani irtisanotuksi.
−U
uden työn löytyminen irtisanomisen jälkeen valtionhallinnon virkajärjestelyn
kautta oli kuin lottovoitto, osastosihteeri Kirsi Markkanen iloitsee.
Markkanen aloitti uudessa työssään sosiaali- ja terveysministeriössä lokakuun puolivälissä. Edellinen työ Luonnonvarakeskus
Luken henkilöstösihteerinä päättyi elokuussa yt-neuvottelujen päätteeksi. Työvelvoitetta hänellä olisi ollut vuoden 2016 helmikuun
loppuun saakka.
− Tieto yt-neuvottelujen käynnistymisestä huhtikuussa oli shokki. Myös työnantajan
ilmoittamat vähennystavoitteet olivat järkytys. Silti en missään vaiheessa uskonut tulevani irtisanotuksi.
Neuvottelut koskivat 725 henkilöä ja vähennystarpeeksi ilmoitettiin menettelyn alkaessa
210 henkilötyövuotta. Neuvottelujen päätteeksi Luke irtisanoi 146 henkilöä.
− Jo ennen irtisanomista käydyn ensimmäisen muutoskeskustelun jälkeen tunsin jääväni
työpaikalla taustalle. Tunsin etten kelpaa, enkä
osaa mitään, eikä minusta ole enää mihinkään.
− Kun tieto irtisanomisesta tuli elokuussa, järkytys tuli uudelleen. En kuitenkaan lamaantunut, vaan olin käynyt virkajärjestelyn
kautta jo yhdessä työhaastattelussa.
Perhe piti pinnalla
Markkanen ei halunnut jäädä odottamaan
työsuhteen päättymistä, vaan päätti, että on
pakko tehdä omia ratkaisuja.
− Olen ollut koko ikäni valtionhallinnossa työssä, joten tuntui luontevimmalta hakea töitä sieltä.
Markkanen on ollut töissä vuodesta 1981
saman työnantajan palveluksessa eri tehtävissä
muun muassa toimistoapulaisena, vaihteenhoitajana ja henkilöstösihteerinä. Työn ohessa hän on suorittanut työnantajan tukemana
Uutta työpaikkaa hakiessa joutuu myymään
itsensä kahdesti: ensiksi päästääkseen haastatteluun ja sitten saadakseen työpaikan.
Kirsi Markkanen neuvoo työnhakijaa aina
soittamaan työnantajalle, jos siihen on annettu mahdollisuus työnhakuilmoituksessa.
virastomestarin ammattitutkinnon, henkilöstöasiainhoidon tutkinnon ja Kaiku-kehittäjäkoulutuksen.
Markkanen aloitti Maatalouden taloudellisessa tutkimuslaitoksessa MTTL:ssä, joka
yhdistymisten ja fuusioiden kautta muuttui
vuonna 2001 Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT:ksi ja vuoden alusta Luonnonvarakeskus Lukeksi.
− Hain töitä myös yksityiseltä sektorilta,
vaikka hakijamäärät olivat valtavia. Virkajärjestelyn kautta kävin loppujen lopuksi neljässä haastattelussa.
Luken muutostukitoimet eivät ehtineet
kunnolla käynnistyä ennen kuin Markkanen
oli jo omatoimisesti työllistynyt uudelleen.
Lukessakin on nyt lokakuussa aloitettu
muun muassa työnhakukoulutus irtisanotuille. Monien irtisanottujen työvelvoite kestää helmi-maaliskuulle.
− Perhe ja fyysinen työyhteisö olivat minulle
paras tuki. Työyhteisö loi minulle uskon osaamiseeni ja uskalsin hakeutua uusiin tehtäviin.
Myös perhe piti minut koko ajan pinnalla.
Viisaasti nöyrä
− Nopea uudelleentyöllistyminen ja ykkösluokan vastaanotto uudessa työpaikassa antoivat onnistumisen tunteen. Tunsin, että
osaamiseeni vielä luotetaan. Se helpotti myös
katkeruutta irtisanomisesta.
Markkasen mukaan myös usean pitkän
työtoveruuden loppuminen on iso menetys.
Hyvää virkasiirrossa sen sijaan on se, että lomat ja lomaoikeudet siirtyivät mukana.
Markkanen muistuttaa, että uutta työpaikkaa hakiessa katkeruus entistä työnantajaa
kohtaan ei saa olla enää pinnalla ja katse täytyy olla jo tulevaisuudessa.
− Uutta paikkaa hakiessa älä tuijota tehtävää, tehtävänkuvausta tai omaa osaamistasi. Hae rohkeasti kaikkia avoimia paikkoja ja
mene haastatteluihin avoimin mielin. Muista
haastattelussa, että olet maailman paras siihen tehtävään.
− Toki omaa osaamistaan ei saa liioitella.
Pitää olla viisaasti nöyrä, mutta ei nöyristellä, Markkanen sanoo. ■
Kymmenet työllistyvät uudelleen valtiolle
Avoin virka täytettävä virkajärjestelyllä
•
•
Kun valtiolle rekrytoidaan uutta henkilöstöä, valintatilanteet on käynnistettävä selvittämällä, onko valtionhallinnossa tarjolla tuottavuustoimien vuoksi vapautuvaa henkilöstöä.
Avoin virka tai tehtävä tulee ensisijaisesti täyttää virkajärjestelyllä. Avoin
paikka on oltava ilmoitettuna haku.valtiolle.fi-järjestelmän virkajärjestelyt-toiminnossa seitsemän työpäivän ajan ennen sen ilmoittamista julkisesti haettavaksi.
Lähde: www.valtiokonttori.fi
Valtion henkilöstöpalveluiden mukaan virkajärjestelyn kautta valtion muutoksen
kohteena olevasta henkilöstöstä vuosittain noin 80 henkilöä sijoittuu uudelleen
virkajärjestelynä. Tieto perustuu virastojen HR-koordinaattoreilta saatuun tietoon.
Hallinnonalan sisäiset virkasiirrot tapahtuvat sisäisenä päätösmenettelynä
ja vain hallinnonalojen välisten virkasiirtojen osalta VM tekee päätöksen henkilöstövoimavarojen siirtämisestä, joten aivan tarkkaa lukua on vaikea tietää.
39
Tampereen yliopiston kirjastossa työskentelee neljässä tiimissä
yhteensä 64 työntekijää. Heistä
27 kuuluu pardialaiseen Yliopistojen ja tutkimusalan henkilöstöliitto YHL:ään. Kuvassa Mervi
Salomaa-Rauhala (vas.) ja Maarit
Laskujärvi.
Palkittu:
MI
ANNA
LU
On osattava keskittyä yhteen asiakkaaseen kerrallaan,
eikä vilkuilla hänen takanaan olevaa jonoa.
IL
Asiakaskontakti on tärkein
teksti
T
Anna-Kaisa Jansson / Pardian tiedottaja
ampereen yliopiston kirjastossa on
jo pitkään kehitetty palveluja nimenomaan asiakkaille. Kirjaston yhtenä
arvona on, että asiakkaille tarjotaan heidän
tarpeestaan lähtevää laadukasta palvelua, kirjastonhoitaja Maarit Laskujärvi ja kirjastoamanuenssi Mervi Salomaa-Rauhala kertovat.
− Hyvä palvelu on tasapuolista ja esimerkiksi laina-aikoja ja maksuja koskevat säännöt ovat kaikille samat. Toisaalta pyrimme
ottamaan opiskelijoiden, opettajien ja tutkijoiden erilaiset palvelutarpeet huomioon,
Laskujärvi sanoo.
40
kuva
Miisa Kaartinen
− Asiakaskontakti on miellettävä tärkeimmäksi: häntä varten teemme työtä siellä ”takahuoneessa”. Jos epäonnistumme ystävällisessä asiakaskontaktissa, ei taustalla tehtävällä
työllä ole asiakkaalle välttämättä arvoa, Salomaa-Rauhala jatkaa.
Laskujärven ja Salomaa-Rauhalan mukaan
on osattava keskittyä yhteen asiakkaaseen
kerrallaan, eikä vilkuiltava hänen takanaan
olevaa jonoa.
− Laaja tietämys sekä kirjastosta että yliopistosta ja asiakkaiden tarpeista tekee levollisen olon. On myös uskallettava sanoa
asiakkaalle, että nyt en tiedä, mutta otetaan
E
LV
H Y V Ä PA
selvää ja sitten kysytään itseä tietävämmiltä
työkavereilta. Epäonnistumistakaan ei parane pelätä kauheasti.
Keskustelut kollegoiden kanssa hankalista
asiakastilanteista auttavat jaksamaan.
Kirjoja hankitaan vain pyynnöstä
− Nykyisessä taloustilanteessa lähes kaikki
aineistohankinta tehdään asiakkaiden toiveista, Salomaa-Rauhala kertoo.
E-aineistot vievät hankintarahoista leijonanosan, joten painettuja kirjoja hankitaan enää oikeastaan vain asiakkaiden ehdotuksesta.
E-lehtiä on ollut tarjolla 90-luvun puolivälistä lähtien, e-kirjoja 2000-luvulta. Niitä on alettu suosia hankinnassa painettujen
sijasta 2010-luvun alusta lähtien, erityisesti kurssikirjoissa.
− Pyrimme aina mahdollisimman nopeaan toimintaan ja olemme saaneet siitä
hyvää palautetta asiakaskyselyissä. Etenkin
e-kirjat pyritään hankkimaan mahdollisimman nopeasti.
− Myös ohjausaikapyyntöihin ja kirjastolle lähetettyihin kysymyksiin pyrimme reagoimaan vuorokauden kuluessa, Laskujärvi sanoo.
Palkinnon ehdottaja:
Nopea ja
vaivaton palvelu
Tampereen yliopiston kirjastossa informaatikon nopea
reagointi hankintaehdotukseeni oli ennen kokematonta.
Tunsin tulleeni paremmin kuin hyvin palvelluksi.
Nettisivuilla tuplasti kävijöitä
Nettisivuilla käydään kaksi kertaa se määrä
kuin paikan päällä.
− Tosin ihmiset tarvitsevat apua sähköisten palveluiden käytössä: soittavat, lähestyvät sähköpostitse ja nyt myös chatin kautta, Salomaa-Rauhala sanoo.
Chattipalvelu aloitettiin syyskuun alussa,
ja sitä kautta tuleviin kysymyksiin pyritään
vastaaman heti. Kuitenkin lainaustiskille tuleva asiakas on aina etusijalla.
− Joku tykkää sähköisten palveluiden lisääntymisestä, toinen ei. Lehtitarjonnan
monipuolistuminen on saanut kiitosta.
E-kirjojen käyttö on toisista vielä hankalaa ja painettua kirjaa olisi mukavampi lukea. Tabletit ovat auttaneet e-kirjojen käytön muuttumista entistä mukavammaksi
käyttäjälle.
Neuvontatarpeet moninaistuvat
Laskujärven ja Salomaa-Rauhalan mukaan
sähköiset palvelut ovat sekä hyvää palvelua
että tapa tehostaa toimintaa.
Sähköisten palveluiden tuleminen on lisännyt työn määrää, vain työvälineet ovat
muuttuneet.
Jos julkaisusta on käytössä sekä painettu
että e-versio, niin työn määrä aineiston viemisessä tietokantaan on kaksinkertainen.
− Myös neuvontatarpeet ovat moninaistuneet. Enää ei riitä, että tietää miten etsiä
painettua aineistoa ja löytää sen hyllystä. Nyt
on osattava neuvoa sen seitsemän erilaisen
e-kirja- ja -lehtipalvelun käyttöä, lataamista, erilaisia laitteita, alustoita ja järjestelmiä,
Laskujärvi kertoo.
− Työn vaatimukset kasvavat koko ajan.
Infoähky uhkaa aina vain enemmän. Monenlaisesta olisi tiedettävä ja jostain vielä
syvällisestikin. Tietynlaista pirstaleisuutta
toivoisi joskus vähemmäksi, Salomaa-Rauhala sanoo.
Tampereen yliopiston kirjastoa on ehdottanut palkittavaksi hyvästä palvelusta Tampereen yliopistossa jatko-opiskelijana oleva Pardian asiamies Tapio Rissanen.
− Hain mielenkiintoista kirjaa työaikapankkijärjestelmistä Tampereen yliopiston kirjaston sähköisistä palveluista. Ei löytynyt. Kokeilin Helsingin yliopiston kirjastoa, eikä ollut
sielläkään.
Rissanen laittoi hankintaehdotuksen kirjasta Tampereen yliopiston kirjastoon.
− Perustelin ehdotustani ajankohtaisuudella, koska yhteiskuntasopimusneuvottelujen alkamisesta piti päättää seuraavana päivänä ja varasin samalla kirjan itselleni, jos se
päätetään hankkia.
− Kahden tunnin jälkeen ehdotuksen jättämisestä sain sähköpostin Tampereen yliopiston kirjaston hankintaosastolta, että kirja on
päätetty hankkia ja se on jo hankittu elektroni-
sena versiona. Samassa viestissä oli suora linkki, jonka kautta pääsin heti lukemaan kirjaa.
Palvelua toiselta paikkakunnalta
− Palvelusta teki erityisen hyvää nopeus. Netin kautta oli helppo olla yhteydessä kirjaston
hankintaan toiselta paikkakunnalta.
Rissanen tekee yleensä kirjaston palvelukyselyt sähköisesti, koska asiointi on vaivattomampaa kuin paikan päällä käynti tai puhelimitse tiedustelu.
− Kirjojen hankinta on nopeutunut ajan
myötä, mutta tässä yllätyksellisintä oli kirjan saaminen käsiini parissa tunnissa ja vielä toiselle paikkakunnalle.
− Olen vuosien mittaan saanut Tampereen yliopiston kirjastosta paljon asiantuntevaa apua tiedonhaussa ja -hankinnassa, joka
on ollut korvaamatonta tutkimustyössä. Kiitos yliopiston kirjaston henkilökunnalle. ■
Ilmianna hyvä palvelu
Olemme julkaisseet PardiaNyt-lehdessä vuonna 2015 hyviä palvelukokemuksia ja tehneet juttuja hyvää palvelua tarjoavista virastoista, laitoksista tai yksityisten alojen työpaikoista. Kilpailu on päättynyt ja lähetämme pienen yllätyslahjan kiitokseksi kaikille palkittavia ehdottaneille.
Pardia muisti myös palkittua Tampereen yliopiston kirjaston työyhteisöä viihtyisyyttä lisäävällä viherkasvilla.
41
LAKINURKKAUS
Tällä palstalla Pardian lakimiehet
ja asiamiehet kirjoittavat ajankohtaisista asioista ja vastaavat erilaisiin juridisiin kysymyksiin.
Kysymyksiä tai artikkeli­toiveita
voi lähettää osoitteeseen
Palkansaajajärjestö Pardia,
”Lakinurkkaus”,
Ratamestarinkatu 11,
00520 Helsinki
tai lakimiesten
sähköposti­osoitteisiin
[email protected]
PÅ SVENSKA
Laghörnan publiceras på svenska på PardiaPlus-medlemssidan,
www.pardia.fi  medlemssidor 
Tolkning av lag och avtal.
42
Puhallutus ja huumetestit
palvelussuhteessa
L
ain yksityisyyden suojasta työelämässä mukaan palvelusuhteen aikana ja
rekrytoinnissa tehtävät päihdetestit ovat
terveydentilaa koskevia tarkastuksia. Tämän takia testin voi tehdä vain terveydenhuollon ammattilainen.
Koska kyseessä on arkaluonteinen
terveydentilaa koskeva tieto, sen käsittelyä ja säilytystä koskevat samat rajoitukset kuin muitakin terveydentilaa koskevia tietoja. Työnantaja saa käsitellä niitä,
kun tieto on saatu työntekijältä tai virkamieheltä itseltään tai hänen kirjallisella suostumuksellaan muualta. Tietojen
käsittelyn täytyy olla myös tarpeen esimerkiksi sairausajan palkan tai poissaolon syyn selvittämiseksi. Kustannuksista vastaa työnantaja.
Laissa on erikseen huumetestejä koskevia säännöksiä. Ne koskevat työnantajan oikeutta käsitellä huumeiden käyttöä
koskevia tietoja työhön otettaessa sekä
palvelusuhteen aikana. Lisäksi laissa on
erikseen säädetty aloja, joilla työnantajalla on oikeus työntekijän tai virkamiehen suostumuksella käsitellä huumetestien käyttöä koskevia tietoja. Tällainen on
esimerkiksi työ, johon kuuluu pysyvästi ja olennaisesti alaikäisen kasvatusta,
opetusta tai hoitoa.
Huumausainetestistä ja sitä koskevasta todistuksesta on säännöksiä myös
työterveyshuoltolaissa. Lisäksi virkamieslakiin sisältyy säännökset velvollisuudesta toimittaa todistus virkaan nimittämisen edellytyksenä tai virkasuhteen
aikana niin pyydettäessä ja lain yksityisyyden suojasta työelämässä edellytysten täyttyessä.
Huumetestausten käyttö palvelussuhteessa edellyttää aina, että työpaikalla on työterveyshuoltolain mukainen
päihdeohjelma. Lisäksi työpaikan päihdeohjelmaan tai, jos työpaikalla ei ole
päihdeohjelmaa, työterveyshuollon toimintasuunnitelmaan, tulee sisältyä työpaikan tavoitteet päihteiden käytön ehkäisemiseksi ja työpaikalla noudatettavat
käytännöt päihdeongelmaisen hoitoon
ohjaamiseksi.
Puhallutus
Jos työnantaja epäilee henkilön olevan
alkoholin vaikutuksen alaisena työpaikalla, työnantaja voi pyytää henkilöä lähtemään työterveyshuoltoon puhallutettavaksi. Työnantaja ei kuitenkaan voi
velvoittaa ketään puhallutukseen asian
selvittämiseksi, vaan toimenpiteen tulee
aina perustua suostumukseen. Suostumus on myös annettava riittävästi informoituna. Henkilöä ei myöskään saa
painostaa.
Käytännössä alkoholin vaikutuksen
alaisena työpaikalla oleva henkilö ohjataan työpaikalta kotiin joko suoraan tai
työterveyshuollon kautta. Työnantajan
oikeus poistaa henkilö työpaikalta perustuu muun muassa työturvallisuussäännöksiin.
Työnantajalla on työturvallisuuslain
mukaan yleinen huolehtimisvelvoite. Erityisesti töissä, joissa käytetään vaaraa aiheuttavia koneita, työnantajan on estettävä päihtyneessä tilassa olevan henkilön
työskentely. Lähtökohtaisesti päihtynyttä henkilöä ei voida pitää työkykyisenä.
Päihtymysasia tulee käsitellä henkilön
LAKINURKKAUS
kanssa mahdollisimman pian hänen palattuaan töihin.
Puhalluttaminen ei ole ainoa keino
todeta päihtymys, eikä siten myöskään
edellytys mahdollisille työ- tai virkamiesoikeudellisia seuraamuksille. On huomattava, että henkilö voi puhallutuksella
myös osoittaa, ettei ole päihtynyt.
Huumetestauksen
edellytykset työnotossa
Huumetestausta voidaan käyttää laissa
määritellyissä tapauksissa.
Työnantajalla on oikeus pyytää tehtävään valitulta hakijalta huumausainetestiä koskeva todistus, jos hakijan tarkoitus
on toimia tehtävissä, jotka edellyttävät
tarkkuutta, luotettavuutta, itsenäistä harkintakykyä tai hyvää reagointikykyä.
Lisäksi työtehtävien on oltava sellaisia, että niiden suorittaminen huumeiden vaikutuksen alaisena tai huumeista
riippuvaisena voi aiheuttaa vaaraa hengelle, terveydelle, liikenteelle, tietoturvallisuudelle, valtion turvallisuudelle, ympäristölle, liike- ja ammattisalaisuudelle tai
työnantajan omaisuudelle.
Molempien edellytysten on täytyttävä. Mikäli työnantaja edellyttää hakijalta todistusta huumetestauksesta, siitä
on ilmoitettava jo hakumenettelyn yhtey­
dessä. Työnantaja voi pyytää todistuksen
huumetestistä vain tehtävään valitulta
hakijalta. Työnantajalla ei ole oikeutta
saada testauksen tulosta tietoonsa suoraan, vaan hakija toimittaa itse todistuksen testauksesta työnantajalle.
Hakijan ei ole suostuttava testaukseen. Käytännössä kieltäytyminen kui-
tenkin yleensä johtaa jonkun muun valintaan tehtävään, sillä työnantaja voi olla
palkkaamatta henkilön, joka ei toimita
pyydettyä todistusta.
Huumetestaus
palvelussuhteen aikana
Palvelussuhteen aikana tehtävien tes­
tausten kriteerit ovat tiukemmat kuin
työhönottotilanteissa.
Työnantaja voi velvoittaa henkilön
huumetestiin palvelussuhteen aikana,
mikäli henkilön työnkuva muuttuu niin,
että huumausainetestauksen lain mukaiset edellytykset täyttyvät.
Henkilö voi
puhallutuksella
myös osoittaa, ettei
ole päihtynyt.
Lisäksi työnantaja voi velvoittaa tes­
taukseen, mikäli työnantajalla on perusteltua aihetta epäillä, että henkilö on
huumeiden vaikutuksen alaisena työssä, tai että henkilöllä on riippuvuus huumeista. Testauksen perusteena on tällöin
henkilön työ- ja toimintakyvyn selvittäminen.
On kuitenkin huomattava, että tällöinkin lain molempien yleisten edellytysten on täytyttävä. Esimerkiksi pelkkä
epäilys huumeiden käytöstä ei yksinään
riitä testauksen perusteeksi. Tämän lisäksi epäilyn on oltava aiheellinen, esimerkiksi työpaikalla säilytettävät huumeet.
Jos henkilö ei edellä mainituissa tilanteissa toimita todistusta huumausainetestistä tai jos testi on positiivinen,
seurauksena voi tilanteesta riippuen olla
varoitus, työnantajan edellyttämä hoito,
kontrollitestaukset tai palvelussuhteen
päättäminen.
Testaukset osana terveystarkastusta
Huume- tai alkoholitestaus voi olla myös
joissain tapauksissa osa terveystarkastusta. Tällöin kyse ei kuitenkaan ole
työnantajan edellyttämästä huumetes­
tauksesta, vaan työterveyshuollon suorittamasta työkyvyn arvioinnista, jonka
osana voidaan suorittaa huume- tai alkoholitestaus. Tämä voidaan tehdä, mikäli terveydenhuollon ammattilainen arvioi sen tarpeelliseksi ja henkilö antaa
testauk­sella suostumuksensa.
Työnantaja ei näissä tapauksissa saa
tietoa huumetestin tuloksista, vaan ainoastaan tiedon lääkärin arvioimasta työkyvystä.
Terveystarkastuksista sekä virkamiehen ja työntekijän velvollisuudesta osallistua työterveystarkastuksiin säädetään
virkamieslaissa ja työterveyshuoltolaissa.
Anna-Liisa Häkkinen
Pardian lakimies
43
TYÖNKUVA
Tänä vuonna Liikennelaitoksen urakka saatiin poikkeuksellisen ajoissa valmiiksi ja merenmittaaja Juha Temisevä ajoi alukset telakalle jo lokakuun puolella.
44
TYÖNKUVA
Työsarka veden alla
Merenmittaamisessa yhdistyvät ikiaikaiset
luonnonvoimat ja uusin teknologia.
teksti
L
Marjo Pihlajaniemi / Pardian tiedottaja kuvat Pasi Hyvönen
okakuun puolessa välissä Meritaidon maanmittausteknikko
Juha Temisevä ohjaa viimeiset alukset telakalle Savonlinnassa. Kesä on tarkoittanut pitkiä työpäiviä vesillä ja öitä laivassa. Talvi puolestaan on rauhallista aikaa. Silloin vietetään ”kesälomat” ja ylityövapaat pois sekä tehdään tulostustöitä.
– Kesän aikana saatu mittausdata pitää käsitellä luovutuskuntoon
asiakkaalle. Sen lisäksi on kaikenlaista byrokratiaa ja tilastointia.
Talven aikana alukset myös tarkastetaan, korjataan ja katsastetaan.
Kun jäät lähtevät huhti-toukokuun vaihteessa, alukset ja laitteet
pitää olla valmiina kulkemaan aina kun sää sen sallii.
– Kausi jatkuu yleensä marraskuuhun. Tänä vuonna saimme urakan tehtyä niin ajoissa, että työt lopetettiin jo lokakuussa.
Viikkoja aluksessa
Temisevä on organisoija ja linkki Meritaidon Saimaalla olevien alusten sekä niiden miehistöjen välillä.
– Tehtäväni on pitää huolta, että alukset, työvälineet ja yhteydet
ovat kunnossa ja urakassa määritelty alue tulee mitattua.
Temisevä on niitä harvoja, joiden työ jatkuu ympäri vuoden. Suurin osa alusten henkilöstöstä tulee kesäksi merimiesten vuokrafirman kautta. Temisevä on tyytyväinen, että esimerkiksi viime vuonna
saatiin sama porukka kuin edellisenä. Paikat ja välineet olivat tuttuja, joten työ voitiin aloittaa heti täydellä teholla.
Meritaidolla on Saimaalla erikokoisia mittausaluksia ja niiden
työaikajärjestelyt vaihtelevat. Esimerkiksi ympärivuorokautisesti

45
TYÖNKUVA
Kiinnostus koneisiin
oli se syy, joka ajoi
Juha Temisevän merille mittamieheksi.
46
TYÖNKUVA
Lähes kaikki vesistöt jouduttiin
mittaamaan uudelleen.
merellä olevassa Kaiussa tehdään kaksi viikkoa töitä ja ollaan saman verran vapaalla.
– Ideana on, että satamassa käytäisiin mahdollisimman harvoin, koska se on aina pois
työajasta.
Asuntoproomu Sestassa tehdään kahdentoista tunnin päivää, jota osa miehistöstä tekee kahdentoista päivän ajan ja viettää sitten
yhdeksän päivää vapaalla. Sesta on laiturissa ja toimii huoltopisteenä, jossa mittausveneiden henkilökunta huoltaa itsensä ja aluksensa.
– Miehistöä on kuultu työaikoja suunnitellessa. Moni tulee toiselta puolelta Suomea
ja tekee mielellään pitkää päivää, että saa pitkät vapaat.
Mittaushenkilöstön palkasta perinteisesti
merkittävä osa tulee ylityölisistä. Ylitöiden
katsotaan kuuluvan työn luonteeseen, vaikka niistä periaatteessa saa kieltäytyä.
Joka vuosi varpaillaan
Meritaidon ylivoimaisesti suurin asiakas on
Liikennevirasto. Muitakin tilaajia on, mutta käytännössä niillä on tarjolla yleensä vain
päivän tai kahden urakoita.
Meritaidon juuret ovat Merenkulkulaitoksessa. Vuonna 2010 Merenkulkulaitoksen sisäinen tuotanto yhtiöitettiin valtion liikelaitokseksi, ja se sai nimekseen Meritaito. Silloin
siirryttiin myös vapaaseen kilpailutukseen.
Toistaiseksi ulkomaiset toimijat eivät ole
pärjänneet Suomen sisävesiä koskevissa kilpailutuksissa, mutta varsinkin merellä isot
kansainväliset mittausyhtiöt ovat tehneet
tarjouksia, joiden alle ei suomalaisella työllä ole päästy.
– Vaikka olemme sisävesillä voittaneet tähän
mennessä Liikennelaitoksen urakat, emme voi
tuudittautua, että näin käy aina jatkossakin.
Urakoita tarjotessa on siis varmistettava,
että hinta on todella kilpailukykyinen.
– Pyrimme hyödyntämään kalustoa myös
viikonloppuisin ja pienemmissä mittausveneissä on kahden miehen miehityksestä siirrytty yhteen. Suurimmat kustannukset ovat
palkoissa.
Temisevän mielestä kilpailuttaminen ei ole
paras tapa hoitaa merenmittausta. Tilaaja
ei voi tietää paikallisia olosuhteita eikä tar­
jouksen tekijä pysty etukäteen sanomaan,
mitä tulee vastaan.
– Jos löytyy jotain, mikä vaatii lisätyötä, siitä on tehtävä selvitys ja hinta-arvio. Sen jälkeen mahdollisesti saadaan lupa hoitaa asia.
Teknologia muutti lähes kaiken
Merenmittaus on mullistunut Temisevän
uran aikana.
– Olen käsitellyt viime vuosina uudelleen paljon sellaisia paikkoja, joita mittasin
jo 80-luvulla.
Meritaito
• valtion osakeyhtiö, joka perustettiin vuonna 2010 yhtiöittämällä Merenkulkulaitoksen sisäinen tuotanto ja Varustamoliikelaitoksen väyläaluspalvelut
• tarjoaa muun muassa merenmittausta, väylänhoitoa, öljyntorjuntaa, vesirakentamista, väyläsuunnittelua, poijujen ja viittojen rakentamista, kanavien käyttöä ja kunnossapitoa sekä ympäristöteknologisia ratkaisuja
• henkilömäärä on noin 220
• henkilöstöä kuuluu Pardian jäsenjärjestö Tekniikan ja Tiedon Toimihenkilöihin.
Ennen laivan sijainti rannikolla perustui
suhteelliseen navigointiin ja silmämääräiseen arviointiin sekä tutkan avulla tapahtuvaan paikannukseen. 1990-luvulla merenkulun käyttöön saatiin satelliittipaikannus.
Tämä toi ennennäkemätöntä tarkkuutta vesillä liikkumiseen, eikä vanhat kartat enää
vastanneet vaatimuksia.
Lähes kaikki vesistöt jouduttiin mittaamaan uudelleen. Tällä hetkellä Saimaalla laivaväylät on kartoitettu hyvin ja työn alla on
nyt alueluotaus.
Toinen iso muutos on ollut monikeilateknologian käyttöönotto. Se on nopeuttanut
työtä radikaalisti.
– Ennen kaksikymmentä ihmistä teki sata
kilometriä laivaväylää yhdessä toimikaudessa, nyt viisi ihmistä tekee samassa ajassa 500
kilometriä.
Tietä nuoremmille
Teknologia ei ole muuttanut sitä, että rasitus tuntuu kropassa. Temisevä oli kymmenen vuotta Kaiun päällikkönä, mutta lääkäri neuvoi häntä luopumaan työstä.
Vaikka ohjattavana ei ole enää laivaa, niin
organisointi muistuttaa hyvin paljon kapteenin työtä. Viime kesän hän asui asuntoproomussa muun miehistön kanssa. Työaika
saattaa loppua, mutta huolehtiminen ei lopu.
– Työtä tehdään ympärivuorokautisesti.
Jos jokin menee pieleen tai illalla vuorostaan
palaava mittaaja haluaa jutella, niin ei siinä
voi osoitella kelloa, että työaika loppui jo.
Temisevä alkaa olla työuransa loppupuolella ja antaa mielellään sijaa nuoremmille.
– Olen sitä mieltä, että työuran ei tarvitse
olla sellainen, että huipulta jäädään eläkkeelle. Kun ikää tulee, on vaikea olla yhtä sinut
muuttuvan teknologian kanssa kuin nuoremmat. Silloin voi hyvinkin jäädä vähän
syrjemmälle asiantuntijatehtäviin ja hyödyttää työyhteisöä pitkällä työkokemuksellaan.
– Meritaito on ja on ollut hyvä työpaikka
tämän kaiken muutoksen keskellä. ■
47
EDUSTAJAKOKOUS
Edustajakokouksessa
puhuttivat pakkolait
Neuvottelut tuovat aina sanelua paremman
lopputuloksen kaikille osapuolille.
teksti
48
Riitta Nieminen / Pardian viestintäpäällikkö kuvat Antero Aaltonen
EDUSTAJAKOKOUS
–S
uomi on sopimusyhteiskunta ja
sellaisena se on syytä säilyttää. Ainoastaan sopimalla voidaan säilyttää tilanne, jossa kaikki osapuolet kokevat
aidosti olevansa mukana yhteisessä veneessä, puheenjohtaja Niko Simola totesi avatessaan Pardian edustajakokouksen 23. marraskuuta Helsingissä.
Pääministeri Juha Sipilän hallitus on hakenut kevään vaaleista asti ratkaisua vaikeaan taloudelliseen tilanteeseen maan kilpailukyvyn
parantamiseksi yhdessä työmarkkinajärjestöjen kanssa. Välillä on puhuttu yhteiskuntasopimuksesta välillä kilpailukykypaketista.
– Tavoitteena on ollut väitetyn kilpailukykyongelman ratkaiseminen erityisesti työvoimakustannuksia leikkaamalla.
Simolan mielestä marraskuun 11. päivänä
annettu työ- ja virkaehtosopimuksia heikentävä pakkolainsäädäntöpaketti osoittaa, että
Edustajakokouksessa päästiin myös äänestämään, kun Työ- ja elinkeinohallinnon henkilöstöliitto THHL:n edustaja
esitti hallituksen esityksen hylkäämistä
äänimäärän ja hallituksen koon muuttamisesta. Hallituksen esitys voitti.
lainvalmistelutyö on ollut heikkoa ja puutteellista. Esitetyt säännökset ovat monelta osin
tulkinnanvaraisia ja jättävät ainekset lukuisille tulkintariidoille eri sopimusaloilla. Tästä ei
suinkaan ole syyttäminen lakiluonnoksia valmistelleita työ- ja elinkeinoministeriön virkamiehiä, vaan maan hallituksen heille asettamaa epärealistista aikataulua.
– Pakkolakiesitykset rajoittavat yksipuolisesti työntekijäosapuolen sopimusoikeutta.
On varmasti vielä selvitettävä niin kotimaassa perustuslakivaliokunnassa kuin kansainvälisissä instituutioissa, rikkovatko nyt esitetyt säädökset perustuslakia tai Suomea sitovia
kansainvälisiä sopimuksia.
Painitaan samassa painoluokassa
Myös pardialaiset olivat mukana kaikkien palkansaajajärjestöjen 18. syyskuuta järjestetyssä mielenilmaisussa Rautatientorilla. Pardian
hallitus teki poikkeuksellisen ratkaisun päättäessään, että mielenilmaisuun voivat osallistua myös pääkaupunkiseudulla työskentelevät virkamiehet.
Simola totesi, ettei voi olla tuomatta esille
syvää pettymystään ja paheksuntaa työmarkkinalaitoksen mielenilmaisun jälkeistä toimintaa kohtaan.
– Työmarkkinalaitoksen päätöstä ohjeistaa
virastoja järjestämään kuulemistilaisuuksia
ja jakamaan suullisia huomautuksia mielenilmaisuun osallistuneille virkamiehille pidän
paitsi järjestäytymisoikeuden loukkauksena
myös raukkamaisena. Painit painitaan samassa painoluokassa, ei heikompiaan pelotellen
ja nöyryyttäen.
Simola muistutti, että muilta osin yhteistyö työmarkkinalaitoksen kanssa on sujunut
hyvin.
– Kesällä pääsimme asiallisilla ja rakentavilla neuvotteluilla ratkaisuun työllisyys- ja kasvusopimuksen viimeisen vuoden palkantarkistusten kohdentumisesta. Hyvää keskustelua
on käyty myös palkkausjärjestelmiin liittyvistä ongelmista ja kehittämiskohdista. Tältä osin
odotankin, että kykenemme tulevana vuonna
käynnistämään nykyisten palkkausjärjestelmien arviointi-, kehittämis- ja uudistamistyön.
Suomi 2025 – yhdessä rakennettu
– Valtion tervehdyksen olen rakentanut tuttua tutummista aineksista, erityisesti keskittyen nykyisen hallituksen visioon Suomi
2025 - yhdessä rakennettu, Valtion työmark-
kinalaitoksen neuvottelujohtaja Seija Petrow
aloitti puheenvuoronsa.
Petrowin mielestä monista vahvuuksistaan
huolimatta Suomi kamppailee talouden, kasvavan työttömyyden ja julkistalouden kestävyysvajeen kanssa.
– Päätöksenteossa olemme olleet usein hitaita, mutta päätökset tehdään yhteiskunnallisen keskustelun ollessa läpinäkyvää ja
vapaata. Hallintomme kulttuuria leimaa
avoimuus ja tasa-arvoisuus.
Hallituksen visio 2015 toteaa, että Suomi
on vuonna 2025 uudistuva, välittävä ja turvallinen maa, jossa jokainen voi kokea olevansa tärkeä.
– Tämä tarkoittaa tietenkin sitä, että tavoitteen tulee koskea kaikkia, myös maahamme
äsken tulleita. Tämä velvoittaa myös meitä
työmarkkinaosapuolia monin tavoin. Olemme vastaavissa tilanteissa osanneet yhdistää
voimamme ja niin teemme nytkin. Suomen
tulee olla avoin ja kansainvälinen yhteiskunta, jonka tärkeimpiä käynnissä pitäviä voimia
on työ ja uudistuva tulevaisuuteen katsova
työelämä. Työelämä, jossa on tilaa jokaiselle
ja jonka pelisäännöt kehittyvät.
Neuvottelukierroksen
valmistautuminen ja pakkolait
Ajankohtaisessa työmarkkinakatsauksessa
neuvottelujohtaja Harri Sirén kertoi pakkolakipaketin keskeiset kohdat. Pakkolait olivat
edustajakokouksen aikana lausuntokierroksella. Palkansaajajärjestöt jättivät eriävän mielipiteen pakettiin.
Myös tavoitevalmistelut vuoden 2017 neuvottelukierrokselle ovat käynnistymässä.
Pekka Köli Kelan toimihenkilöyhdistyksestä esitti huolensa työehtojen heikentämisestä
Suomen hallituksen pakkolakipaketin myötä.
Köli painotti, että Pardian tulisi pyrkiä vaikuttamaan STTK:n kautta siihen, että pakkolakipaketin sijasta päästäisiin neuvottelemaan viiden prosentin kustannuskykyloikasta
muulla tavoin.
Kelan toimihenkilöyhdistyksen mielestä varsinkin esitys vuosiloman rajaamisesta
kaikilla aloilla 30 päivään ja sen estäminen,
ettei alakohtaisilla sopimuksilla voitaisi sopia
paremmin, loukkaa julkisen sektorin työntekijöiden oikeusturvaa ja neuvotteluvapautta ja on suora palkanalennus julkisen sektorin työntekijöille.
49
EDUSTAJAKOKOUS
Edustajakokouksessa oli paikalla 57
edustajaa Pardian eri jäsenjärjestöistä.
Kokouksessa päätettyä ja
kommentoitua
Äänimäärät edustajakokouksissa
muuttuvat
Pardian sääntöjen alkuun lisättiin momentti, joka vahvisti käytössä olleen linjauksen:
Pardia on toiminnassaan itsenäinen ja puoluepoliittisesti sitoutumaton.
Sääntöjen mukaan edustajakokouksessa
jäsenjärjestöillä on käytettävissä yksi edustaja kutakin alkavaa tuhatta henkilöjäsentään tai sen alayhdistysten yhteenlaskettua
henkilöjäsentä kohden.
Uutena asiana päätettiin, että edustajakokouksessa jäsenjärjestöillä on käytettävissä
yksi ääni kutakin alkavaa kahtasataa henkilöjäsentään tai sen alayhdistysten yhteenlaskettua henkilöjäsentä kohti. Liiton
edustajakokouksessa jokaisella edustajalla
on se äänimäärä, jonka jäsenjärjestö on antamassaan valtakirjassa ilmoittanut. Yhdel-
50
lä edustajalla voi olla enintään viisi ääntä. Jatkossa Pardian hallitukseen valitaan puheenjohtaja sekä vähintään 3 ja enintään 30
muuta varsinaista jäsentä sekä jälkimmäisille henkilökohtaiset varajäsenet. Enää jäsenmäärä ei vaikuta siihen, montako jäsentä jäsenjärjestö saa hallitukseen.
Työ- ja elinkeinohallinnon henkilöstöliitto THHL:n edustaja Kari Reponen esitti eriävän mielipiteen esitettyyn äänimäärän
ja hallituksen koon muutokseen ja ehdotti esityksen hylkäämistä. Esitystä kannatettiin. Äänestyksessä hallituksen esitys voitti,
joten sääntömuutos tuli voimaan edustajakokouksen päätyttyä.
Keskipitkän aikavälin strategia
Vuoden 2014 edustajakokouksessa hyväksytyn ponnen pohjalta valmisteltiin Pardian
keskipitkän aikavälin strategia, jonka hallitus yksimielisesti esitti edustajakokoukselle hyväksyttäväksi.
Strategiassa todetaan, että Uusi keskusjärjestö -hanke tulee toteutuessaan vaikuttamaan Pardian asemaan ja toimintaan. Myös
muut työmarkkinakentässä tapahtuvat muutokset sekä valtiohallinnon tehtävämuutokset
tulee ottaa huomioon mietittäessä toimintamahdollisuuksia, uhkia sekä asemaa valtiosektorin pääsopijana.
Pardian toimisto ja talous on sopeutettava jäsenkehitykseen. Pardian ydintoimintaa
on jatkossakin neuvottelu- ja sopimustoiminta sekä jäsenten palvelussuhteen ehtoihin ja työelämän kehittämiseen liittyvä edunvalvontatyö.
Pardian ja jäsenjärjestöjen väliseen yhteistoimintaan panostetaan ja vuoropuhe-
EDUSTAJAKOKOUS
Kokouksen puheenjohtajiksi valittiin Yliopistojen
ja tutkimusalan henkilöstöliitto YHL:n Saija Kyllönen (vas. keskellä) ja Suomen Poliisijärjestöjen
Liitto SPJL:n Jonne Rinne. Puheenjohtajat kutsuivat sihteereiksi Maarit Määtän (oik). ja Soili Österbergin (vas.) Pardian toimistosta. Kokouksen
jälkeen edustajat taputtivat seisaaltaan kiitosta
vuosia kokousten sihteerinä toimineelle Österbergille, joka on jäämässä eläkkeelle.
lua lisätään. Jäsenhankinta on edelleen jäsenjärjestöjen tehtävä, mutta Pardia tukee
jäsenjärjestöjä tässä.
Sääntömuutoksella ja hallinnon työnjakoa selkeyttämällä pyritään lisäämään tasapuolisuutta ja tehokkuutta. Pardian asemaa
yhteiskunnallisena vaikuttajana nostetaan
rohkeilla ja ennakkoluulottomilla avauksilla.
Satu Kaukonen Maanpuolustuksen henkilöstöliitto MPHL:stä kysyi tarkentavat
kysymykset mahdollisista tulevaisuuden
fuusioista tai kumppanuuksista ja Pardian
asemasta valtion pääsopijajärjestönä, mikäli uusi keskusjärjestö toteutuisi.
Puheenjohtaja Simola vakuutti, että uuden keskusjärjestön toteutumisella ei ole vaikutuksia Pardian asemaan valtion pääsopijajärjestönä. Kumppanuuksia ja vastaavia
tulevaisuuden kysymyksiä tarkastellaan myöhemmin.
Palkansaajajärjestö Pardia muisti edustaja­
kokouksessaan ansioituneita aktiivejaan ansiomerkillä.
Hopeisen ansiomerkin saivat (vasemmalta) Sinikka Eronen Pardian henkilöstö,
Kirsi Huhtamäki Verovirkailijain Liitto, Riitta Korhonen Yliopistojen ja tutkimusalan
henkilöstöliitto YHL, Esko Pallaspuro Pardian henkilöstö, Martti Pietikäinen Maanmittauslaitoksen tekniset MATE, Jari Tolvanen Yliopistojen ja tutkimusalan henkilöstöliitto YHL, Armi Reiman Suomen Poliisijärjestöjen Liitto SPJL, Heikki Tuominen
Tekniikan ja Tiedon Toimihenkilöt TTT, Leena Vesanto Pardian henkilöstö ja Soili
Österberg Pardian henkilöstö. Kuvasta puuttuvat Pirjo Lappalainen Suomen Poliisijärjestöjen Liitto SPJL ja Tuomo Vikstedt Tekniikan ja Tiedon Toimihenkilöt TTT.
Painopistealueet ja toimintasuunnitelma
vuodelle 2016
Pardialla on olemassa edustajakokouskauden mittainen strategia-asiakirja vuosille
2014–2017. Strategia-asiakirjaa täydennetään vuosittain toimintasuunnitelmalla, jossa on strategiaa tukevat toiminnan keskeiset
painopisteet.
Painopisteiksi vuodelle 2016 on valittu virka- ja työehtosopimustoiminta, uusi keskusjärjestö ja osaava ja toimintakykyinen
Pardia.
Virka- ja työehtosopimustoimintaan kuuluu päivittäisen edunvalvontatyön lisäksi
muun muassa valmistautuminen seuraavalle
sopimuskierrokselle ja valtion palkkausjärjestelmien kokonaisarviointi- ja uudistamisprojektin käynnistäminen.
Pardia osallistuu aktiivisesti Uusi keskusjärjestö -hankkeen selvitys- ja valmistelutyöhön. Hankkeen etenemisestä kerrotaan
erilaisissa tilaisuuksissa ja viestintävälineissä. Liittymisestä päättää koolle kutsuttava
Pardian ylimääräinen edustajakokous keväällä 2016.
Osaava ja toimintakykyinen Pardia tarkoittaa uudenlaista osaamista ja vuorovaikutusta sekä toimintatapojen päivittämistä. Tarkoitus on, että Pardian koko yhteisö
viestii tehdystä hyvästä työstä ja tekee rohkeita keskustelunavauksia Pardian linjausten mukaisesti.
Kari-Pekka Vesanen Tekniikan ja Tiedon
Toimihenkilöt TTT:stä käytti puheenvuoron
Pardian keskipitkän aikavälin strategiasta ja
järjestön aktiivisuudesta, johon hän kaipasi
terävämpää otetta. ■
51
EDUSTAJAKOKOUS
Haussa rekrytointia
ja reagointia
Pardian edustajakokoukseen osallistuneilta
kysyttiin, miten uudet työtekijät saataisiin
mukaan ay-liikkeeseen ja mihin ay-liikkeen
pitäisi kiinnittää huomiota tulevaisuudessa.
teksti
Marjo Pihlajaniemi / Pardian tiedottaja kuva Antero Aaltonen
P
roUnionilainen Taina Mutanen ottaisi ay-halaukseen uuden
ihmisen jo siinä vaiheessa kun hän on vielä opiskelija.
– Olemme ProUnionissa keskustelleet opiskelijajäsenten
rekrytoinnista, koska muut järjestöt, kuten Akava, ovat jo selvästi
lähestyneet valmistuvia nuoria yliopistoissa.
Sosiaali- ja terveysministeriön Romaniasiain neuvottelukunnan ja
Terveysalan eettisen neuvottelukunnan sihteeri ja osastosihteeri Mutanen muistuttaa, että esimerkiksi ministeriöissä on paljon korkeakouluharjoittelijoita, jotka päätyvät töihin valtiolle.
– Luottamusmiehet ja aktiivit tulisi virittää ja valmistaa paremmin
rekrytoimaan näitä mahdollisia uusia valtionhallinnon työntekijöitä.
Samaa mieltä on myös Suomen Poliisijärjestöjen Liitto SPJL:n
Hannu Rajala. Hän työskentelee Lahden pääpoliisiasemalla tietohallintoasiantuntija.
– Pyrimme tuomaan jo opiskelijoidemme tietoon näitä asioita ja
pyrimme profiloitumaan entistä enemmän myös ammattiinsa valmistumassa olevien etujen valvontaan.
Koppi uudesta työntekijästä
Seuraava ”tuhannen taalan paikka” on kun uusi työntekijä aloittaa.
Rautatiealan Teknisten Liitto RTL:n pääluottamusmies Erkki Helkiö muistuttaa, että ay-toimintaa pitää esitellä uudelle työntekijälle siitä näkökulmasta, että mitä jäsenyydestä on konkreettisesti hänelle hyötyä.
Kuvassa ylärivissä (vas.) Hannu Rajala ja Erkki Helkiö ja alarivissä (vas.)
Kari-Pekka Vesanen, Jaana Lehtosaari ja Taina Mutanen
52
EDUSTAJAKOKOUS
Ihmisille pitää osata kertoa
ja kertoa, miksi kannattaa
kuulua ammattiliittoon.
– Ihmiset saadaan järjestäytymään vain järjestöaktiivien ahkeralla
ja näkyvällä työllä ja nimenomaan työpaikoilla. Ihmisille pitää osata kertoa ja kertoa, miksi kannattaa kuulua ammattiliittoon ja mitä
hyötyä ammattiliitoista heille on.
Samoilla linjoilla on Rajala.
– Pyrimme tuomaan asioita uusien työntekijöiden tietoon ja kertomaan yhdistysten ja sitä kautta työmarkkinajärjestöjen mahdollisuuksista ja vahvuuksista. Tärkeää on painottaa joukon vahvuutta yksilöön nähden.
Yliopistojen ja Tutkimusalan Henkilöstöliitto YHL:n Jaana Lehtosaari toivoo, että päästäisiin tilanteeseen, jossa ay-jäsenyyttä ei tarvitsisi erikseen perustella, vaan sen hyödyt ja saavutuksen tunnettaisiin jo valmiiksi.
– Liittoon kuuluminen tulisi nähdä luonnollisena osana työelämää.
Tekniikan ja Tiedon Toimihenkilöt TTT:n insinöörieverstiluutnantti Kari-Pekka Vesanen menisi vielä pidemmälle: hän haluaisi
antaa konkreettisen etulyöntiaseman järjestäytyneille jäsenille. Hän
työskentelee Satakunnan lennostossa.
– Ay-liikkeen neuvottelemat edut pitäisi saada koskemaan vain jäseniä eikä vapaamatkustajia.
Ay-liikkeen haasteet
Ay-liikettä haastaa tällä hetkellä gallupiin osallistuneiden mielestä
erityisesti taloudellinen tilanne, yhteiskunnalliset muutokset sekä
yleinen ilmapiiri.
Oulun yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan opintoasiainsihteerinä toimiva Lehtosaari kertoo, että heillä ei ole juuri ollut mahdollisuuksia saada uusi jäseniä, sillä yliopiston tukitoimintoihin ei ole
rekrytointikieltojen ja yt-neuvotteluiden takia tullut viime vuosina
uusia potentiaalisia jäseniä.
Pitkä uran tehnyt Helkiö on huomannut muutoksia ilmapiirissä.
– Ay-liikkeen suurina haasteina näkyy työpaikoilla yleisen arvostuksen heikkeneminen ay-toimintaa kohtaa. Tämä näkyy niin työnantajien kuin monien työntekijöiden asenteessa.
Mutanen on samaa mieltä. Muutos näkyy erityisesti nuoremmissa työntekijöissä
– Sukupolven vaihdos näkyy työpaikoilla siten, että nuorempi sukupolvi ei ole läheskään niin kiinnostunut ay-toiminnasta ja heille
useimmiten riittää pelkkään työttömyyskassaan liittyminen.
Rajala nostaa lisäksi esiin poliittisen ja yhteiskunnallisen tilanteen
mukana tuomat haasteet.
– Ay-liikkeen haasteet tulevaisuudessa tuntuvat kohdistuvan yhä
isompiin asioihin. Valtakunnallisia muutoksia tapahtuu nopeilla aikatauluilla, yhteiskunta myllertää ja siinä pitäisi säilyä lähellä aallonharjaa. ■
Mitä ay-liikkeen
tulisi tehdä?
”
”Ay-liikkeen on kyettävä olemaan uskottava toimija. Uusi
isompi keskusjärjestö vastaa paremmin tämän päivän haasteisiin ja olisi tasavertaisempi neuvottelukumppani. Se antaa myös virkamiehelle yhteistyöverkoston, koulutusta ja asiantuntemusta pärjätä paremmin neuvottelupöydissä ja yhä
kiihtyvässä kilpailutilanteessa.
Ay-liikkeen tulee olla läsnä ja näkyvillä mediassa, somessa
ja niissä välineissä, missä uusia ja vanhoja jäseniä liikkuu.”
Taina Mutanen
”
”
”
”
”Meillä ei missään tapauksessa ole varaa luovuttaa ja vaipua
vain sivustaseuraajan asemaan. Organisaation ketteryys ja
nopea iskukyky tulee olemaan haaste, samoin hyvien ja sitoutuvien toimijoiden saaminen joukkoon, kyseessä on kuitenkin vapaaehtoinen toiminta!”
Hannu Rajala
”Tarvitaan lisää näkyvyyttä yhdistyksen ja liiton toiminnalle
sekä jäsenistön ja heidän työnsä esiintuomista.”
Jaana Lehtosaari
”Väki vähenee mutta tehtävät ei. Ay-liikkeen pitäisi pitää
huolta, että työn määrän ja vaativuuden nousu saadaan
kompensoitua jollakin tavalla. Peli kovenee koko ajan myös
julkishallinnossa ja luottamustoimisten edustajien toiminta pitää turvata.”
Kari-Pekka Vesanen
”Ay-liikkeen haasteena on muiden kuin ihan perinteisten työsuhteiden yleistyminen. Esimerkiksi pätkätyöläisten on vaikeaa löytää edustajaa tämän päivän ay-liikkeestä.”
Erkki Helkiö
53
Palkansaajajärjestö Pardia kiittää hyvästä yhteistyöstä ja
toivottaa hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta!
Emme lähetä tänä vuonna joulukortteja, vaan tuemme Mannerheimin lastensuojeluliiton ja Suomen punaisen ristin
yhteiskeräystä, jolla kerätään rahaa ruokalahjakortteihin kotimaan vähävaraisten lapsiperheiden joulupöytään.
...
Löntagarorganisationen Pardia tackar för ett gott samarbete
och önskar god jul och gott nytt år
Vi skickar inte julkort i år, utan stöder Mannerheims Barnskyddsförbund och Finlands Röda Kors gemensamma insamling,
med vilken man samlar in pengar till livsmedelspresentkort till mindrebemedlade familjen i vårt hemland.
...
The Federation of Salaried Employees Pardia thanks you for our mutually
rewarding cooperation and wishes you a Merry Christmas and Happy New year
Wes hall not be sending Christmas card this year, instead donating the reverved amount to the
Mannerheim League for Child Welfare and Finnish Red Cross
54
KOLUMNI
Emme ota
vastaan omien
uskomustemme
vastaista tietoa.
Arjen taittovirheet
M
ies tuli luokseni luennon väliajalla ja kysyi, oliko hän mahdollisesti nähnyt minut kaksi viikkoa sitten Helsingissä ratikassa matkalla Hermanniin?
Kerroin, että paljon mahdollista, koska
lapsenlapseni asuu siellä, ja olin noihin
aikoihin häntä katsomassa.
Mies kertoi tarkkailevansa omaksi ratokseen matkustajia ja rakentavansa heille taustatarinoita. Hän oli katsellut minun
kirkkaanvihreitä silmälasinkehyksiäni ja
poikkeavan värikästä vaatetustani. Niiden perusteella hän oli sijoittanut minut
joko Kansallisoopperan kuoron laulajaksi
tai joksikin tilkkutäkkien tekijäksi.
Hän totesi, että sellaiset taiteelliset sielut ovat niin tottuneet väreihinsä, etteivät
edes huomaa niiden olevan voimakkaita
tavallisten ihmisten mielestä.
Eipä hän paljon erehtynyt. Tykkään
tehdä värikkäitä räsymattoja. Meillä on
ollut kudontapiiri jo yli 20 vuotta. Kun
kutsuin kutojanaiset meille kahville, eräs
heistä katseli mattojani ja sanoi, etteivät
ne täällä niin räikeiltä näytä. Toisekseen,
perustin Laulutaidottomien kuoron, koska halusin testata, oppiiko ihminen laulamaan. Haluaisin joskus laulaa kuin oopperan kuorolainen, vaikken siihen vielä
ylläkään.
Minun silmiini puolestaan pistivät miehen hohtavanvalkoiset hampaat. Hän kertoi olevansa hammasteknikko.
Olemme menneisyytemme vankeja: jäsennämme ja otamme uutta tietoa
vanhan pohjalta. Päämme suodattaa automaattisesti tietoa, mikä helpottaa elämäämme. Se, mitä havaitsemme, riippuu
aikaisemmista kokemuksista, koulutuksesta ja asenteista. Näkökykymme on
näin ollen rajoittunut, mutta maailma,
jonka näemme, on itsellemme tosi. Jotta voisimme tarkistaa näkökykymme aitouden, meidän on tultava tietoisiksi arkea helpottavista taittovirheistä.
Hyvin yleistä on, että emme ota vastaan omien uskomustemme vastaista tietoa, vaan poistamme sen näköpiiristä ja
siten omat pinttymämme vahvistuvat jälleen. Odotuksemme vaikuttavat tulkintaan monin tavoin: pidämme epäluotettavana niistä poikkeavaa tietoa. Epäselvän
informaation tulkitsemme odotuksiamme
vastaavaksi.
Vedämme usein johtopäätöksiä liian heppoisin perustein. Jos esimerkiksi joku ulkomaalainen tekee rikoksen,
kaikista ulkomaalaisista tulee silmissämme lainrikkojia. Elämme myös kuvitellun konsensuksen vallassa kokoamalla
ympärillemme itsemme kaltaisia ihmisiä.
Heidän kanssaan on toki helpompaa tulla
toimeen, mutta kanssakäyminen virittää
vähemmän uusia ajatuksia, joita tarvitsisimme kasvattaaksemme joustavuutta ja
ongelmanratkaisukykyä.
Oman jaksamisen näkökulmasta erityisen kohtalokasta on negatiivisuuden
painottuminen. Se nimittäin voi vaikuttaa
siihen, paljonko meillä on energiaa käytössämme. Jatkuva ongelmien havaitseminen syö voimia, kunnon vihanpuuska saattaa kuluttaa koko päivän energiavaraston.
Tommy Taberman ja Juha Koski sanoivat osuvasti luovuuskirjassaan: älä ole
aina itsesi, ole välillä joku muu. Eräs henkilö kertoi, että he järjestävät juhlat aloittamalla tyhjästä, talon siivouksesta. Kukin
osallistuja saapuu tiettyyn kellonaikaan ja
joutuu ylittämään oman mukavuusalueensa juhlien järjestelyssä.
Näin joulun alla sopisikin laulaa arkihuolten heittämisen sijasta ”arkiluulosi
kaikki heitä”. Pienikin taittovirheen tarkistus voisi saada meidät elämään paremmin sovussa keskenämme.
Marja-Liisa Manka
Työhyvinvoinnin dosentti
Tampereen yliopisto
55
§
Lakimuutoksia
Vuorotteluvapaan
ehdot muuttuvat
Hallitus on antanut esityksen vuorotteluvapaan ehtojen muutoksesta.
Muutokset 1.1.2016 alkaen voimaan tulevassa laissa:
• Vuorotteluvapaan työhistoriaedellytys nousee 20 vuoteen (aiemmin 17 vuotta).
• Vapaan enimmäiskesto lyhenee 180 kalenteripäivään (aiemmin
360 kalenteripäivää).
• Mahdollisuus jaksottaa vapaa useampaan jaksoon poistuu (aiemmin mahdollista jaksottaa useampaan vähintään 100 kalenteripäivän jaksoon).
• Vähintään 25 työuran tehneiden korkeampi vuorottelukorvaus
poistuu (aiemmin pitkän työuran tehneillä korvauksen taso oli
80 prosenttia työttömyyspäivärahasta).
Muutokset eivät vaikuttaisi vuorotteluvapaan pitämiseen, jos sopimus vuorotteluvapaasta on tehty viimeistään 31.12.2015 ja vuorotteluvapaa aloitetaan viimeistään 31.3.2016.
Eläkeuudistusta koskeva lakiesitys
hyväksyttiin eduskunnassa
Eläkeuudistuksen keskeisin uudistus on vanhuuseläkkeen alaikärajan korottaminen.
Tämä koskee julkisen sektorin henkilöstöjärjestöjen vastustuksesta huolimatta myös
vanhojen julkisen sektorin ammatillisten
eläkeikien ja sotilaseläkejärjestelmän piirissä olevia ihmisiä.
Julkisen sektorin työntekijät saivat osana vuoden 1989 eläkeuudistusta mahdollisuuden käyttää valintaoikeutta ja säilyttää
alempi ammatillinen eläkeikä. Valintaoikeutta käyttäneitä on yhä työssä noin
8 500, ja nuorimmat heistä ovat syntyneet 1960-luvulla.
Eläkeikäikä nousee valintaoikeutta
käyttäneillä asteittain 3 kuukautta vuosittain vuodesta 2018 lähtien, kuitenkin enintään kaksi vuotta.
Pääsopijajärjestöt tyrmäsivät esitykset
ammatillisiin eläkeikiin puuttumisesta. Tästä huolimatta sosiaali- ja terveysministeriö toi heikennysesityksen julkisen sektorin
eläkeneuvotteluihin. Asia jäi neuvotteluissa erimieliseksi, mutta eteni eduskuntaan.
Järjestöjen mielestä eläkeikään kajoaminen on perustuslain turvaaman omai-
56
suudensuojan vastaista. Eläkeiän nostamisesta syntyvät säästöt ovat epävarmoja
ja vähäisiä verrattuna yksilöille koituvaan
haittaan. Järjestöt ovat vastustaneet valittujen eläkeikien nostamista koko valmisteluajan, viimeksi sosiaali- ja terveysvaliokunnan kuulemisessa. Asiaa käsiteltiin myös
perustuslakivaliokunnassa, mutta sen mielestä eläkeiän vähittäinen nostaminen ei riko omaisuudensuojaa.
Pääsopijat ja julkisalan ammattiliitot
ovat valmiit riitauttamaan asian EU-tasolla.
Julkisen sektorin henkilökohtaiset
eläkeiät säilyvät ennallaan
Valtion ja kunnan eläkejärjestelmissä olevat henkilökohtaiset eläkeiät säilyvät eläkeuudistuksessa ennallaan eli niihin ei ole
tulossa korotusta. Henkilökohtaiset eläkeiät ovat jo nykyisin pääsääntöisesti tulevaa
alinta vanhuuseläkeikää korkeampia erityisesti valtion eläkelain soveltamisalalla.
Henkilökohtainen eläkeikä liittyy julkisen alan vuonna 1995 toteutettuun elä-
keuudistukseen. Sillä on se merkitys, että
jatkamalla työuraa yhdenjaksoisesti henkilökohtaiseen eläkeikään saakka, työntekijällä on oikeus ennen vuotta 1995 karttuneeseen lisäeläkeosuuteen eli maksettava
eläke muodostuu hieman suuremmaksi
kuin, jos työntekijä jäisi vanhuuseläkkeelle alimmassa mahdollisessa eläkeiässä.
Lue lisää eläkeuudistuksesta
www.elakeuudistus.fi
Kevan eläkeinfot tammitoukokuussa 2016
Keva järjestää vuoden 2017 alusta voimaan tulevasta eläkeuudistuksesta infokiertueen vuoden 2016
tammi-toukokuussa. Tilaisuuksissa käydään läpi eläkeuudistuksen
pääpiirteet julkisen alan eläketurvan
osalta. Tilaisuudet ovat maksuttomia.
Lisätietoa www.keva.fi
Pardian
Jäsenristeily
17.–18.4.2016 Tallinnaan
Kymmenes Pardian jäsenristeily järjestetään 17.–
18.4.2016. Risteily on tarkoitettu kaikille Pardian
jäsenjärjestöille ja näiden alayhdistyksille sekä
Pardian aluetoimikunnille. Ryhmien ohella myös
yksittäiset jäsenet ovat tervetulleita risteilylle.
Entiseen tapaan laivalla esittäytyvät myös Pardian
yhteistyökumppanit.
Risteilylle on järjestetty liityntäkuljetuksia, jotka lähtevät Isojoelta, Oulusta, Vaasasta, Iisalmesta, Joensuusta ja Laitilasta.
Näillä busseilla pääsee suoraan Länsiterminaaliin, joten palatessa ostokset saa kätevästi suoraan bussiin. Bussin lähtöaika
on lopullisessa matkavahvistuksessa. Liityntäkuljetukset pitää tilata etukäteen, sillä
busseissa ei ole lipunmyyntiä. Liityntöjen
toteutuminen edellyttää min. 25 matkustajaa / reitti. Matkatoimistosta voi myös tilata VR:n junaliput tai lentoliput.
Varaukset
•Kaikki alle 10 hengen matkat voi varata
osoitteessa www.matkavekka.fi/erikoislahdot/pardia.
• Yli 10 hengen ryhmät voivat varata samasta osoitteesta löytyvällä lomakkeella.
Ryhmävaraukset hoitaa ma-pe klo 9.00–
17.00 Vantaan ryhmämyynti p. 020 120
4090 tai sähköposti ryhmamyynti.vantaa@
matka-vekka.fi.
an
ä tarvita
Risteilyll
een
lk
jä
9
1.3.199
passi tai
inen
tty kuvall
myönne
kortti).
jo
a
i
ortti (e
k
ö
il
k
n
e
h
Pardian
Lue lisää
esta
ta osoitte
kotisivuil
rdia.fi/
www.pa
ily2016.
jasenriste
TallinkSiljan alus M/S Baltic Queen lähtee Helsingin Länsiterminaalista sunnuntaina 17.4.2016 klo 18.30 ja laiva saapuu Tallinnaan klo 22.00. Maissa on
mahdollista käydä maanantaina 18.4. klo 08.00–12.00. Takaisin Helsinkiin laiva lähtee Tallinnasta klo 12.30 ja on Helsingin Länsiterminaalissa klo 16.00.
Hytti-luokka
Henkilöitä hytissä / euroa / henkilö
hytti 1:lle
hytti 2:lle
hytti 3:lle
hytti 4:lle
Lux
312 €
182 €
A-luokka
242 €
147 €
115 €
97 €
B-luokka
212 €
132 €
105 €
90 €
Hinnat sisältävät risteilyn valitussa hytissä, sunnuntain buffet-illallisen ruokajuomineen (1. kattaus
klo 17.45 tai 2. kattaus klo 21.00) sekä maanantain meriaamiaisen. Lisämaksusta voi varata etukäteen maanantaille lounaan (1. kattaus klo 12.00 tai 2. kattaus klo 14.15, hinta 25 € / hlö).
Risteilyllä on varustamon ohjelman lisäksi pardialaista ohjelmaa, jonka sisällöstä lisätietoa myöhemmin. Tarkemmat ohjelmatiedot päivittyvät Pardian kotisivuille www.pardia.fi/jasenristeily2016.
Lisätietoja varauksista antaa Matkatoimisto
Oy Matka-Vekka.
57
Pardian jäsenen
vakuutusturva
– rahanarvoisia jäsenetuja turvanasi
Pardian jäsenilleen*) ottama vakuutusturva sisältää vapaa-ajan vakuutusturvan, järjestövakuutuksen
sekä ammatillisen vastuu- ja oikeusturvavakuutuksen työssä aiheutuvien vahinkojen varalle.
Vapaa-ajan vakuutusturva
Jäsenenä saat jäsenmaksuun sisältyvän vapaa-ajan tapaturma- sekä
matkustaja- ja matkatavaravakuutuksen. Vakuutuksen piiriin kuulu­
vat kaikki alle 68-vuotiaat jäsenmaksunsa maksaneet jäsenet*, jotka asuvat vakinaisesti kalenterivuosittain yli 6 kk Suomessa ja joiden
vakinainen kotipaikka on Suomessa ja jotka kuuluvat Suomen sairausvakuutuslain piiriin.
Vakuutus on voimassa yksittäisillä enintään 45 vrk kestävillä vapaa-ajan matkoilla, myös kotimaassa. Vakuutusturvan voi­massaolo
on sidottu jäsenyyteesi. Vakuutusturvat päättyvät sen vakuutuskauden lopussa, jonka aikana täytät 68 vuotta.
Ammatillinen vastuu- ja
oikeusturvavakuutus
Pardia on solminut Ifin kanssa ammatillisen vastuu- ja oikeus­
turvavakuutuksen. Palvelussuhteen ongelmissa käänny aina ensin
luottamusmiehesi puoleen.
58
– Voit joskus joutua vaatimaan oikeuksiasi tuomioistuimen kautta. Oikeudenkäynnit ovat kuitenkin kalliita ja lakimiehen apu usein
välttämätöntä. Oikeusturvavakuutus kattaa lakimiesavun käyttämisestä aiheutuvia kustannuksia, sanoo If Vahinkovakuutusyhtiön lakimies/OTM Suvi Saalas.
Saalas täsmentää, että oikeusturva- ja vastuuvakuutus kattavat tilanteita, jotka koskevat sinua työntekijänä ja liittyvät työ- tai virkasuhteeseesi.
– Nämä vakuutukset eivät kata yksityiselämääsi liittyviä asioita,
vaan niitä varten tarvitset kotivakuutukseesi oikeusturva- ja vastuuvakuutuksen. Vakuutukset ovat voimassa Suomessa.
Oikeusturvavakuutus kattaa lakimiehen käytöstä aiheutuvia kustannuksia enintään enimmäiskorvausmäärään asti.
– Oikeusturvavakuutuksen käyttäminen edellyttää, että jäsenyys
järjestössä on vahinkotapahtuman sattuessa kestänyt vähintään 10
kuukautta. Lisäksi jos jäsenyys on kestänyt alle kaksi vuotta, tulee
myös riidan tai syytteen perusteen olla syntynyt jäsenyyden aikana.
Shutterstock
Asiassa tulee olla kysymys syytteestä tai riitautetusta vaatimuksesta, joka on välittömästi vietävissä oikeuteen. Tätä ennen annettu yleinen oikeudellinen neuvonta koskien esimerkiksi jutun menestymismahdollisuuksia ei kuulu vakuutuksen piiriin.
Vakuutus korvaa lakimiehen käytöstä aiheutuvia kuluja esimerkiksi laitonta työsuhteen päättämistä, määräaikaisuuden perustetta
tai palkkasaatavia koskevissa riidoissa.
Häviötilanteessa vakuutus korvaa myös oikeuden päätöksellä jäsenen maksettavaksi tuomittuja oikeudenkäyntikuluja. Sovittuja kuluja vakuutus ei korvaa.
– Vakuutuksesta ei korvata kustannuksia asiassa, jossa vastapuoli
on passiivinen, eikä kiistä vaatimuksia. Vakuutusta voi käyttää vain
rajoitetusti asioihin, joissa riidan taloudellinen intressi on kovin pieni verrattuna aiheutuvien kustannusten määrään. Vakuutusta ei voi
käyttää, jos virallinen syyttäjä syyttää sinua tahallisesta teosta tai törkeästä huolimattomuudesta, ellei syytettä hylätä tahallisuuden/törkeän menettelyn osalta.
vakuutuksesta Ifin nettisivuilta www.if.fi/pardia sekä Ifin oikeusturva- ja vastuuryhmästä (puh. 010 19 18 18).
Jäsenkorttisi toimii vakuutuskorttina. Jäsenetuvakuutusten yksityiskohtaisista ehdoista saat tarkemmat tiedot internetistä www.if.fi/
pardia, puhelimitse 010 19 19 19 (klo 8–20) tai lä­himmästä Ifin konttorista. Vahinkoilmoituksen voi tehdä osoit­teessa www.if.fi/pardia tai
puhelimitse 010 19 18 18 (ma–pe klo 8–18, henkilövahingot klo 9–18).
Ulkomailla tavallisimmissa turistikohteissa saat maksuttoman hoidon näyttämällä jäsenkorttia, josta ilmenee vakuutuksen nu­mero ja voimassaoloaika. Tulosta matkalle lähtiessäsi mukaasi matkakohteesi sopimuslääkäriluettelo osoitteesta www.if.fi/
pardia→Jäsenvakuutukset.
Jos matkalla tarvitset kiireellisesti neuvoja, soita Ifin Korvaus­
palveluun 010 19 18 18 (ulkomailta +358 10 91818) ma–pe klo 9–18,
Vahinkopäivystys 24 h iltaisin ja viikonloppuisin kii­reellisissä vahinkotapauksissa 0800 1 3800 (+358 800 1 3 800).
Lue lisää www.if.fi/par­dia, soita 010 19 19 19 tai käy lähimmässä Ifissä.
Järjestövakuutus
Järjestövakuutus on voimassa järjestötehtävissä sattuvien hen­kilö- ja
esinevahinkojen varalta. Jos sinulle sattuu järjestötehtä­vissä vahinko,
ota yhteyttä tilaisuuden järjestäjään.
Ota yhteyttä
Järjestön jäsenen ammatilliset oikeusturva- ja vastuuvakuutukset
antavat suojaa työelämän vaikeisiin tilanteisiin. Jos tarvitset oikeusturvaa tai vastuuvahinko on sattunut, ota ensimmäiseksi yhteyttä liittoosi. Tämä vakuutusselvitys ei ole kattava, vaan saat lisätietoja
*) Vakuutettuna vuonna 2016 ovat seuraavat Pardian jäsenjärjestöt: Alkoholialan toimihenkilöt ATH:n, Henkilöstöunioni HU:n, Kelan toimihenkilöiden, Luotsiliiton, Maanmittauslaitoksen tekniset
MATEn, Maataloustoimihenkilöjärjestöjen Liiton MTJL:n, ProUnionin, Rautatiealan Teknisten Liitto RTL:n, Sosiaali-, terveys- ja kasvatusalojen ammattiliitto STEKAn, Suomen Tietoliikennetekniset ST:n,
Työ- ja elinkeinohallinnon henkilöstöliitto THHL:n, Ulkoasiainhallinnon virkailijayhdistys UHVYn, Yliopistojen ja tutkimusalan henkilöstöliitto YHL:n jäsenet. Jos kuulut johonkin muuhun jäsenjärjestöön,
niin ota yhteyttä omaan jäsenjärjestöösi.
59
SVENSK RESUMÉ
Ledare Personalen är den viktigaste resursen
När personalen är en viktig resurs är de anställdas välmående
och arbetsork precis lika viktiga som välfungerande produktion
och tjänster. På arbetsplatsen har man förstått att en investering i arbetsvälmående utgör samtidigt en lönsam investering i
arbetsproduktivitet. Pardia utförde en arbetarskyddsenkät i oktober, i vilken mer än var fjärde av representanterna för personalen som svarade berättade att verkligheten är en annan på
den egna arbetsplatsen. Många arbetsplatser har alltså ännu
en lång väg att gå från ord till handling En förnuftig arbetsplats
utnyttjar personalens kunnande på den här resan.
När personalen är en viktig resurs, satsar man systematiskt och långsiktigt i utvecklingen av varje arbetstagares kompetens. Som Antti Palola, ordförande för STTK,
brukar säga: kompetens är det bästa omställningsskyddet. Ur arbetsgivarens synpunkt är en kompetent, motiverad och välmående personal den bästa garantin för att arbetet ska löpa och för den produktivitet som så ofta efterlyses.
När personalen är en viktig resurs, värdesätts de anställda
under arbetskarriärens alla skeden. Samarbetsförhandlingar
som motiverats med ekonomiska orsaker eller med produktionsorsaker är vardagsmat på flera arbetsplatser. För dem som
omfattas av dessa förhandlingar är det viktigt att berätta att felet inte ligger hos den anställda själv. Ingen av oss har ju en
gång i tiden rekryterats till vårt arbete på grund av att vi skulle vara dåliga eller inkompetenta arbetstagare.
När personalen är en viktig resurs, kan lösningar eller val
inte göras endast på ekonomiska eller produktionsgrunder Jag
föreslår därför att man på arbetsplatsen etablerar ett handlingssätt där man bedömer effekterna på välmåendet: hur påverkar just det här beslutet personalens arbetsvälmående, gynnande eller skadligt? Då tydliggör vi om personalen verkligen
är arbetsplatsens viktigaste resurs.
Med den gamla indianhövdingens ord: Ugh! Jag har talat!
Seija Moilanen
Pardias utbildningschef
Diskussionsämne Grundinstruktioner för användaren
av omedveten information
Författaren och filosofen Lauri Järvilehto har som arbete att tänka på tänkande.
Han har skrivit flera böcker där han ger
råd hur man kan utvecklas att använda
av sin egen hjärna.
Ofta uppfattar vi att vårt tänkande härstammar från det medvetna d.v.s. det aktiva arbetsminnet. Hyllmetervis med undersökningar har gjorts om utvecklingen
av detta. Enligt Järvilehto är det emellertid inte så viktigt att utveckla det medvetna sinnet.
– Det är viktigt att förstå hur begränsat vårt medvetna d.v.s. det klaraste sinnet är. I dess bakgrund malar ett väldigt
omedvetet minne.
– Vare sig vi vill det eller inte, formas
våra hjärnor av allt som vi någon gång
upplevt, sett och hört.
Det kräver mycket arbete att påverka
och förstå omedvetet tänkande eftersom
våra primitivaste reaktionssätt och ihärdigaste tankesätt finns lagrade där. Människan är uppbyggd så att det är svårare
60
att ändra sinnet än att förstärka gammalt tankesätt.
– Människan bearbetar omedvetet
verkligheten så att den liknar en själv.
Om någon ny information inte passar in
i världsbilden, ignorerar människan den.
Omedvetet tänkande är en tillgång
som kan styra oss mera effektivt än blott
det medvetna sinnet. Järvilehto har skrivit mycket om logik och intuition.
Betydelsen av logiskt tänkande framhävs ofta i vårt samhälle Järvilehto påpekar att logik är närmast ett bra verktyg men att man inte kan grunda alla
beslut på den
Logisk betyder inte samma som förnuftig.
– Ett matematikgeni kan bolla med
siffror, men är kanske gift för femte gången. Han kanske är logisk, men kan inte
hålla ihop ett parförhållande. Är han då
förnuftig?
Järvilehto uppmanar att lita på intuitionen i sådana fall där beslutsfattandet
är förknippat med många okända faktorer vars påverkan man inte kan veta vid
tidpunkten för beslutet.
– Intuitionen använder omedvetet minne och ger därifrån tips på rätt förfaringssätt, även om människan inte helt kan
säga vad hennes beslut grundar sig på.
Även om omedvetet tänkande väller
fram någonstans från ”bakhuvudet” kan
man påverka det Det finns många sätt.
Det som passar en fungerar nödvändigtvis inte för en annan.
Att föra dagbok eller skriva någonting
annat kan för någon också vara ett bra
sätt att förtydliga sitt eget tänkande och
dela in det i mindre bitar.
– Jag har skrivit mycket om olika tekniker, men jag tycker att det finns två sätt
som är bättre än alla andra: att läsa och
att resa. Med hjälp av dem vidgar och berikar människan sitt tänkande.
Pardias informatör
Marjo Pihlajaniemi
SVENSK RESUMÉ
OrdförandeTack till medlemmarna för er aktivitet
D
et har varit en tumultartad höst på
arbetsmarknaden. Regeringens
meddelande i september om tvångslagstiftningen i arbetslivet startade ett kraftigt påverkningsarbete mot de här ensidiga och orimliga åtgärderna. Bara lite
mer än en vecka senare ordnades fackens stordemonstration på Järnvägstorget i Helsingfors. I demonstrationen deltog ca 30 000 fackförbundsmedlemmar.
Man pågick förhandlingar om att åstadkomma ett alternativt konkurrenskraftspaket under höstens lopp.
Även de mest besvärliga sakerna ger
vanligtvis upphov till något gott. I det
här fallet har åtminstone all slags aktivitet bland medlemmarna ökat avsevärt.
Det har kommit in rikligt med respons,
frågor och kommentarer under hösten.
Också antalet besökare t.ex. på Pardias
Facebook-sidor har växt explosionsartat. På Pardias webbsidor och via sociala media som Facebook och Twitter får
man också i fortsättningen mycket aktuell information. Det lönar sig att gilla
och följa dem.
I september gjorde vi med snabb tidtabell en medlemsförfrågan där vi frågade hur medlemmarna förhåller sig
till tvångslagstiftningen och dess alternativ. Förfrågan togs emot väldigt bra
bland medlemmarna. Trots att svarstiden endast var några dagar besvarades vår förfrågan av hela 46 procent
av de som fått den. Det utgör sammanlagt ett imponerande antal på
16 000 medlemmar. Det här kan
anses vara ett utmärkt resultat – ett stort
tack till medlemmarna för detta. Era svar
gav oss värdefull information för val av
alternativ.
Vi fortsätter att
använda nya
metoder för att
öka interaktionen
direkt med våra
medlemmar.
Enligt den respons vi fick har medlemmarna uppskattat stort att vi frågat
dem direkt om deras åsikter i frågor som
har att göra med intressebevakning. Eftersom modern teknologi möjliggör allt
mera komplexa redskap för direkt demokrati och interaktion, är det klart att vi
fortsätter att använda nya metoder för att
öka interaktionen direkt med våra medlemmar.
Den ökade aktiviteten bland våra
medlemmar förutsätter en stark satsning
också från vår sida. Vi måste anta utmaningen både inom intressebevakning och
genom mera intensiv interaktion.
I intressebevakningen är det förstås
av största vikt att vi lyckas bemöta våra
medlemmars förväntningar och mål speciellt nu i samband med bekämpningen av tvångslagarna som nu är ute på
remiss.
Interaktion förutsätter att vi på olika
forum tar allt mer aktivare och på samma gång nya tag i kommunikationen. Jag
väntar med iver på en allt mer ökande interaktion, tankeutbyte och diskussion
med medlemmarna via både möten, telefon, e-post, Facebook,
Twitter och andra kommunikationsmedel.
Efter en brådskande höst
vill jag önska alla en avkopplande, uppiggande och skön
jultid samt ett framgångsrikt
nytt år 2016!
Niko Simola
Twitter @simolaniko
61
PALKANSAAJAJÄRJESTÖ PARDIA
PARDIAN TOIMISTO
Ratamestarinkatu 11,
00520 Helsinki
vaihde/neuvonta 075 324 7500
klo 9.00­–15.00
[email protected]
www.pardia.fi
www.facebook.com/
palkansaajajarjestopardia
www.twitter.com/PardiaRy
Simola Niko
puheenjohtaja
075 324 7501
040 566 8517
Jarkima Eija
puheenjohtajan sihteeri
075 324 7502
040 722 2911
Edunvalvontaosasto
Sirén Harri
neuvottelujohtaja
- yleinen ja valtiosektorin
edunvalvonta,
yhteiskuntavaikuttaminen
- osaston päällikkö
075 324 7520
0400 765 415
Ekola Pentti
asiamies
- yksityisten alojen yrityksiä (vast.)
075 324 7527
0400 746 391
Heikkilä Katja
neuvottelupäällikkö
- yksityisten alojen edunvalvonta
ja kv-asiat
075 324 7540
0400 904 893
Häkkinen Anna-Liisa
lakimies
- sosiaali- ja terveysministeriön
hallinnonala, yksityinen
sosiaalipalveluala
075 324 7560
040 7465 018
Janas Pirkko
lakimies
- valtiovarainministeriön
hallinnonala
075 324 7591
045 773 10383
Komulainen Ari
vastaava lakimies
- osaston päällikön sijainen
- ulkoasiainministeriön hallinnonala,
virastoja, Kela ja yksityisten alojen
yrityksiä
075 324 7524
040 546 0858
62
Lehtonen Jarmo
asiamies
- työ- ja elinkeinoministeriön,
ympäristöministeriön sekä liikenneja viestintäministeriön hallinnonala
075 324 7522
045 6577 374
Metsänranta Marja
toimistosihteeri
075 3247 533
Määttä Maarit
hallintosihteeri
075 324 7590
0400 833 925
Röksä-Sandström Maarika
jäsenmaksusihteeri
075 324 7559
Nieminen Aki
asiamies
- opetus- ja kulttuuriministeriön
hallinnonala, yliopistot
075 324 7529
040 560 9253
Pietinen Pekka
lakimies
- maa- ja metsätalousministeriön
hallinnonala, valtioneuvosto
(VNK, OKV)
075 324 7592
045 7731 0397
Vartiainen Hannele
asiamies
- yksityiset alat / Kela ja Alko
075 3247 523
040 4515 009
Äikäs Mikko
asiamies
- sisäministeriön,
puolustusministeriön ja
oikeusministeriön hallinnonalat
075 324 7538
040 451 5002
Noponen Ulla
jäsenrekisterisihteeri
075 324 7548
Sten Kristina
sihteeri
075 324 7431
Viljanen Hannu
atk-asiantuntija
075 324 7537
050 382 3217
Pardian taloushallinto
on siirtynyt Tivonet Oy:hyn.
Lue lisää Tivonet Oy:n kotisivuilta,
osoitteesta www.tivonet.fi.
Järjestöosasto
Nousiainen Timo
järjestöpäällikkö
- osaston päällikkö
075 324 7585
040 533 2255
Lepola Varpu
koulutussuunnittelija
075 324 7552
Moilanen Seija
koulutuspäällikkö
075 324 7580
050 331 0719
Österberg Soili
hallintosihteeri
(16.12. vapaalle,
jää eläkkeelle 1.4.2016)
Nordström Anne
kehittämisasiantuntija
075 324 7505
040 511 8655
Hallinto-osasto
Rissanen Tapio
asiamies
- tutkimus ja tilastot
075 3247 528
045 7731 4358
Teikari Maria
hallintopäällikkö
- osaston päällikkö
075 324 7565
040 777 6316
Heikkilä Arja
jäsenrekisterisihteeri
075 324 7544
Lepistö Leena
jäsenmaksuliikenteen hoitaja
075 324 7549
Lintoja Merja
jäsenrekisterisihteeri
075 324 7546
Vanamo Michaël
asiamies
- yhteiskuntavaikuttaminen
075 324 7510
050 463 0270
Virta Päivi
koulutussihteeri
075 324 7583
Tiedustelut
[email protected]
Koulutuksen palvelunumero:
075 324 7583 klo 9–11.30
Viestintäosasto
Nieminen Riitta
viestintäpäällikkö
- osaston päällikkö
075 324 7507
040 773 6591
Jansson Anna-Kaisa
tiedottaja
075 324 7508
045 7731 0381
Pihlajaniemi Marjo
tiedottaja
075 324 7509
045 7734 8492
JATTK-työttömyyskassa
Hietalahdenranta 13,
00180 Helsinki
p. (09) 720 68 20 (ma-to klo 9-11.30)
faksi (09) 148 10 29
Etuuden saajat voivat asioida myös
sähköisessä asiointipalvelussa
eAsioinnissa omilla pankkitunnuksilla
(Osuuspankki, Nordea, Sampo
Pankki, Aktia, Säästöpankit ja POP)
Tietoa työttömyysturvasta:
Työttömyyskassojen Yhteisjärjestö
TYJ:n sivuilta www.tyj.fi
[email protected]
www.jatkk.fi
Työttömyyskassa Statia
Ratamestarinkatu 11
00520 HELSINKI
puh. palvelu 020 728 9780 ma,
ke klo 12–15
faksi (09) 278 7217
[email protected]
[email protected]
www.statia.fi
OTA YHTEYTTÄ
Jäsenyyteesi liittyvissä asioissa voit ottaa yhteyttä
alla oleviin kolmeen jäsenrekisteriin joko sähköpostitse
tai ma-pe klo 9–12 palvelunumeroon:
Alkoholialan Toimihenkilöiden
Kelan toimihenkilöiden
Maanmittauslaitoksen tekniset MATEn
Rautatiealan Teknisten Liitto RTL:n
Tekniikan ja Tiedon Toimihenkilöt TTT:n jäsenet (2.12.2015 saakka)
p. 075 324 7548
[email protected]
Henkilöstöunioni HU:n
Luotsiliiton
Maataloustoimihenkilöjärjestöjen liitto MTJL:n
ProUnionin
Työ-ja elinkeinohallinnon henkilöstöliitto THHL:n
Ulkoasiainhallinnon virkailijayhdistys UHVY:n
Verovirkailijain Liitto VeroVL:n jäsenet (31.12.2015 saakka)
p. 075 324 7546
[email protected]
Sosiaali-, terveys-ja kasvatusalojen ammattiliitto STEKAn
Suomen Tietoliikennetekniset ST:n
Yliopistojen ja tutkimusalanhenkilöstöliitto YHL:n jäsenet
Liitä sähköpostiviestiin aina tarkat yhteystiedot:
- jäsenen koko nimi, jäsenjärjestö ja mahdollinen jäsenyhdistys.
Maanpuolustuksen Henkilökuntaliitto MPHL
Tekniikan ja Tiedon Toimihenkilöt TTT:n jäsenet (3.12.2015 lähtien)
Tullivirkamiesliitto
Suomen Poliisijärjestöjen Liitto SPJL
Verovirkailijain Liitto VeroVL:n jäsenet (1.1.2016 lähtien)
Hoitavat itse rekisterinsä, yhteydenotot suoraan ko. liittoon.
Jos joudut työttömäksi tai olet palkattomalla jaksolla pois töistä, ilmoita
siitä sähköpostitse tai kirjeitse jäsenrekisterisihteerille tai omalle liitollesi/
yhdistyksellesi. Tieto rekisteröidään jäsentietoihisi ja saat kotiosoitteeseen
erityisjäsenmaksun/kirjausmaksun/jäsenen tilisiirrot. Näin jäsenyys säilyy
katkeamattomana. Muutoslomakkeen saat osoitteesta www.pardia.fi/
jasenyys.
Liitosta ja työttömyyskassasta erotaan allekirjoitetulla eroilmoituksella.
Se toimitetaan Palkansaajajärjestö Pardiaan jäsenrekisterisihteerille tai
omalle liitolle/ yhdistykselle. Erohakemukseen laitetaan päivämäärä,
jolloin ero astuu voimaan. Eroilmoituksesta on ehdottomasti käytävä ilmi,
eroaako jäsen myös työttömyyskassan jäsenyydestä.
Ilmoittaessasi uuden liiton eron yhteydessä, toimitamme jäsenyystodistuksen pyydettäessä suoraan uuteen liittoon/ kassaan. Jos työnantaja
perii jäsenmaksun palkasta, työntekijän on itse ilmoitettava erostaan palkanlaskijalle jäsenmaksun perimisen lopettamiseksi. Liitosta ei ilmoiteta
eroamisia työnantajalle.
p. 075 324 7544
[email protected]
PALAUTEKORTTI 4 / 2015
Auta meitä tekemään lehdestä entistä parempi. Lähetä
palautekortti postitse. Voit myös vastata kyselyyn osoitteessa
www.pardia.fi  viestintä  PardiaNyt-jäsenlehti, jossa
voit antaa myös lisää palautetta lehdestä.
Mielestäni lehden
paras juttu oli
Pardia
maksaa
postimaksun
OITA
VASTAA JA V
50
INEN
EURON ARVO
I!
LAHJAKORTT
Haluaisin lukea
artikkelin aiheesta
Nimi
Osoite
Postinumero
Postitoimipaikka
Vastaa 18.1.2016 mennessä, niin osallistut 50 euron
lahjakortin arvontaan.
Palkansaajajärjestö
Pardia ry
Info: jäsen
TUNNUS 5010147
00003 Vastauslähetys
Edellisen numeron voittaja oli Elli Cederberg Kuopiosta.
63
Rauhallista Joulua
F ridfull Jul