ENEMMÄN KUIN HARRASTUS - Palkansaajajärjestö Pardia

PardiaNyt
Palkansaajajärjestö Pardian jäsenlehti 3 | 2015
Räätälöi työsi
paremmaksi
SIVU 6
Tapaturma- ja
ammattitautilainsäädäntö
uudistuu
SIVU 38
ENEMMÄN
KUIN
HARRASTUS
SIVU 42
TEEMANA hyvinvointi OTA TALTEEN taukojumppaohjeet TILAA jäsenkalenteri 2016
TÄSSÄ LEHDESSÄ
46
Muista tilata kalenteri
16
56
Pääkirjoitus
3
Pardian mielestä
4
Päätoimittajalta
5
puheenaihe
Tuunaa päivittäistä työtäsi
6
TYKAn palkkaratkaisu
8
Puheenjohtajalta
9
työnkuva
Avohuollosta apua aiemmin
10
Pelissä liian monta loikkaa
14
Valmiina kohtaamaan Ebola-virus16
Ammattiyhdistys vallan
vahtikoirana
2
18
Kun järjestäytyminen on
kiellettyä
20
Neulomisvimma vie mukanaan 40
Ay-liikkeen tuuletusta
22
Kissoilla on oma
ihmissuosikkinsa
42
Geokätköily tarjoaa haastetta
44
Uusi keskusjärjestö -hanke
etenee
vapaalla
24
teema
Lyhytkin tauko työssä auttaa
25
6 liikettä hyvää oloon
Puutu alkoholin liikakäyttöön työnkuva
28
Viisumien käsittelyssä on
sesonkinsa
46
30
Kolumni
49
Koulutus tiedottaa
50
52
Töissä ilman työyhteisön tukea 32
Eläkeuudistus eduskunnalle 34
Svensk resumé
Aitiopaikka muutoksissa
36
Pardian toimiston yhteystiedot 54
Lakinurkkaus
38
Tilaa jäsenkalenteri
56
PÄÄKIRJOITUS
PardiaNyt
11. vuosikerta
Julkaisija
Palkansaajajärjestö Pardia ry
Ratamestarinkatu 11,
00520 Helsinki
Päätoimittaja
Riitta Nieminen
075 324 7507, 040 773 6591
[email protected]
Osoitteenmuutokset
Jäsenet Pardian / oman liiton
jäsenrekisteriin s. 54
ja muut kuin jäsenet
[email protected]
Toimitussihteeri
Anna-Kaisa Jansson ja
Marjo Pihlajaniemi
Ulkoasu
Mainostoimisto Hypno / Virve Kivelä
Painopaikka
Forssa Print 2015
Levikki 31.12.2014
49 384 / 49088
Toimituskunta
Elisa Hyytiäinen
Pentti Häkkinen
Pekka Kolehmainen
Mikko Niemi
Sirpa Ripatti
Jorma Tikkamäki
Eija Tuutti
Mikko Viertola
Kirsi Vornanen
Riitta Nieminen, päätoimittaja
Marjo Pihlajaniemi,
toimitussihteeri, päätoimittajan sij.
Kannen kuva
Leena Koskela
Ilmoitukset ja laskutus
Pardia
www.pardia.fi/pardianyt
Riitta Nieminen, p. 075 324 7507
Marjo Pihlajaniemi, p. 075 324 7509
[email protected]
Ilmestymisaikataulu 2015
4 numeroa vuodessa, ilmestymispäivät
Nro
AineistopäiväIlmestyy
1/201516.2.
19.3.
2/201513.4.
15.5.
3/201524.8.
24.9.
4/20159.11.
10.12.
Aikakauslehtien liiton jäsenlehti.
441 612
Painotuote
Hyvinvoinnista
voimaa ja energiaa
Olen monesti pohtinut sitä, kuinka pidän itsestäni huolta, kun toivottavasti
edessä on pitkä työura.
En ole yksin tämän asian kanssa, sillä työntekijän jaksamiseen pitää kiinnittää yhä enemmän huomiota, kun työura pitenee ja työtehtävät lisääntyvät.
Työhyvinvointiin ja työssäjaksamiseen kuuluvat niin fyysiset kuin henkiset elementit. Henkisen ja fyysisen hyvinvoinnin
erottelu saattaa olla välillä hankalaa, sillä
rajanveto on hiuksenhieno.
Työnantajan järjestämät työhyvinvointipäivät ovat oiva tapa lisätä työntekijöiden
hyvinvointia. Ne luovat työpaikalle yhteishenkeä ja yhteenkuuluvuutta. On myös
työnantajan etu, että työntekijä voi hyvin
ja jaksaa käydä töissä. Työnantaja voi tukea työntekijöiden henkistä ja fyysistä hyvinvointia muun muassa kulttuuriseteleillä ja ohjatuilla taukojumpilla.
Työntekijän työasentoon ja ryhtiin kiinnitetään entistä enemmän huomiota
ja istumatyön vaikutuksia on tutkittu useasti. Tutkimuksissa on todettu, ettei
yhtäjaksoinen istuminen työpäivän aikana ole terveellistä ja järkevää. Mahdollisuuksien mukaan työntekijän tulisi työskennellä myös seisten ja puoli-istuen.
Työntekijällä tulisi olla mahdollisuus vaikuttaa oman työpisteensä työergonomiaan. Paras tilanne on, jos hänellä olisi sähköpöytä ja satulatuoli.
Työntekijän halutessa työpaikan työsuojeluvaltuutettu voi tulla katsomaan
työpisteen toimivuuden eli tarkistaa, onko pöydän korkeus, tuolin selkänojan
kaltevuus sekä tietokoneen näytön korkeus kohdallaan. Omalla työpisteelläni kaikki korkeudet ja etäisyydet olivat aiemmin väärin. Korjasimme asian yhdessä kuntoon.
Omaan hyvinvointiini kuuluu terveelliset elämäntavat eli menen ajoissa
nukkumaan, syön päivän ateriat samoihin aikoihin sekä urheilen pääsääntöisesti joka toinen päivä.
Olen huomannut, että jaksaminen ja motivaatio ovat laskeneet, kun olen
pitänyt taukoa säännöllisestä urheilusta tai liikkumisesta. Urheilusuorituksen
jälkeen jaksan ja voin paljon paremmin ja energiaa riittää.
Hyötyliikunta työpaikalla auttaa jaksamaan työpäivän aikana. Jo vartin liikuntatauko auttaa kummasti. Portaiden käyttö työpaikalla ja lyhyet siirtymiset
kävellen ovat hyötyliikuntaa parhaimmillaan. Työmatkapyöräily on oiva
tapa pitää omasta kunnostaan huolta.
Toivottavasti työnantaja pitää jatkossakin monipuolisesti huolta
työntekijöidensä henkisestä ja fyysisestä hyvinvoinnista huomioiden
heidän erilaiset elämäntilanteet työelämän joustoja unohtamatta.
Syksy lähenee ja nyt onkin oiva tilaisuus tehdä elämäntapamuutos. Liikunta virkistää ja saa ajatukset hetkeksi muualle. Jokaisella
on vastuu omasta jaksamisestaan ja hyvinvoinnistaan.
On myös
työnantajan etu,
että työntekijä voi
hyvin ja jaksaa
käydä töissä.
Michaël Vanamo
Asiamies
Twitter @MikkeVanamo
3
PARDIAN MIELESTÄ
Hallituksen esitykset
kuppaavat julkisen
sektorin työntekijöitä
Palkansaajajärjestö Pardian puheenjohtajan Niko Simolan mukaan hallituksen esitykset yhteiskuntasopimuksen korvaavista toimenpiteistä ovat raju kuppaus julkisen
sektorin työntekijöiltä yksityisen sektorin työnantajille.
- Hallitus esittää pitkien lomien ottamista pois julkiselta
sektorilta ja näistä saatavilla säästöillä aiotaan pienentää yksityisen sektorin työnantajien sosiaaliturvamaksuja. Tasa-arvonkin näkökulmasta naisvaltaisen julkisen sektorin rankaiseminen on kestämätöntä.
Simolan mukaan on älytöntä, että hallitus aikoo pakottavalla lainsäädännöllä ohittaa vapaan sopimustoiminnan.
- Samaan aikaan hallitus ajaa pakottavalla lainsäädännöllä sopimustoiminnan ohi, kun se selvittää paikallisen sopimisen edellytyksiä ja parantamista.
- Näillä toimilla romutetaan kolmikanta, vapaa sopimustoiminta ja sopimisen yhteiskunta. Tällaiset toimet ovat
omiaan lisäämään Suomessa vastakkainasettelua, eripuraa
ja keskinäistä riitelyä.
Tästä on kyse
Pääministeri Juha Sipilän hallitus esitteli 8. syyskuuta toimenpiteitä, joilla se pyrkii korjaamaan kilpailukykyä yhteiskuntasopimuksen kariuduttua.
• Yritysten työntekijöille tarjotaan irtisanomisajan palkan
ohella oikeus uudelleentyöllistymistä edistävään valmennukseen.
• Työnantajan on tarjottava työterveyshuollon palvelut
kuuden kuukauden ajan irtisanomisajan jälkeen.
• Perhevapaista työnantajille aiheutuvia kustannuksia tasataan 2 500 euron kertakorvauksella.
• Loppiainen ja helatorstai muutetaan palkattomiksi vapaapäiviksi vuosityöaikaa lyhentämättä.
• Sairauspäivien korvaustasoa alennetaan niin, että ensimmäinen päivä on vastaisuudessa palkaton ja päiviltä 2–9
maksetaan 80 prosenttia palkasta.
• Ylityökorvaukset puolitetaan ja sunnuntaikorvauksia
pienennetään 75 prosenttiin.
• Pitkiä, erityisesti julkisella sektorilla olevia lomia lyhennetään 38:sta 30:een työpäivään.
• Yksityisen työnantajan sosiaaliturvamaksua alennetaan
1,72 prosenttiyksiköllä vuoden 2017 alusta.
Esitykset on tarkoitus toteuttaa pakottavalla, nykyisten työehtosopimusten päätyttyä sovellettavalla lainsäädännöllä,
joka on voimassa seuraavan työehtosopimuskauden alkaessa.
Pääministeri Sipilä tuo hallituksen esittelemät toimenpiteet eduskuntaan valtioneuvoston tiedonantona syyskuun
2015 loppuun mennessä. ■
4
Henkilövalintoja Pardiassa
Edunvalvontaosastolle lakimiehen tehtävässä on aloittanut 1.9.2015
alkaen oikeustieteen maisteri Anna-Liisa Eskelinen. Samana päivänä aloitti myös hallintosihteeriksi valittu Maarit Määttä. Määttä on
toiminut tätä ennen Pardian toimistosihteerinä.
1.8.2015 hallintopäällikön tehtävässä on aloittanut hallintotieteiden maisteri Maria Teikari.
Järjestöosastolle yhteiskuntavaikuttamisen asiamieheksi valittiin
jo aiemmin keväällä Michaël Vanamo. Vanamo aloitti uudessa tehtävässään 1.5.2015.
Pardiasta on eläköitymässä useita toimihenkilöitä. Uudet työntekijät on valittu heidän tilalleen.
Varmista itsellesi
vuoden 2016 kalenteri
Pardian vuoden 2016 jäsenkalenterin tilauskanava on avattu. Voit tilata kalenterin netistä tai tekstiviestillä. Tarvitset tilaamiseen jäsennumerosi, jonka löydät jäsenkortistasi tai tämän lehden takakannen
osoitetiedoista. Takakannesta löydät myös tarkemmat tilausohjeet.
Kalenteri on tilattava 26.10. mennessä ja se postitetaan marrasjoulukuun vaihteessa.
Kutsu ILMAVA ry:n
sääntömääräiseen syyskokoukseen
Aika: keskiviikko 4.11.2015 klo 16:00.
Paikka: Ilmatieteen laitos (Dynamicumin) 5.krs Terassi (Erik
Palmenin aukio 1, 00560 Helsinki).
Tarjoilujen vuoksi pyydämme ilmoittautumiset tiistaihin
27.10.2015 mennessä, osoitteella [email protected].
Muistathan mainita mahdolliset ruoka-ainerajoitteet.
Lämpimästi tervetuloa! ILMAVA ry:n hallitus
Kokouksessa käsitellään sääntöjen pykälässä 8 mainitut asiat
sekä sääntömuutosasiat.
Ote pykälästä 8
Yhdistyksen syyskokouksen tehtävänä on:
• päättää hallituksen ja muiden toimihenkilöiden palkkioista
sekä kulujen korvaamisesta
• valita hallituksen puheenjohtaja sekä hallituksen jäsenet ja
varajäsenet
• päättää vuosittaisen jäsenmaksun suuruudesta
• valita kaksi tilintarkastajaa ja heille varahenkilöt tarkastamaan
edellisen vuoden tilit ja hallinto
• päättää tulo- ja menoarviosta seuraavalle vuodelle
• päättää toimintasuunnitelmasta seuraavalle vuodelle
• käsitellä muut hallituksen sille esittämät asiat
PÄÄTOIMITTAJALTA
Nopealiikkeinen syksy
L
Lukijapalautetta
Edellisestä lehdestä lukijapalautteita tuli yhteensä 111 kappaletta.
Suosituimmaksi jutuksi nousi käytännön
ohjeita kodin ja toimiston siistimiseksi antanut Keräilijägeenit kuriin. Lähes saman verran ääniä sai työikäisen muistisairauksista
kertonut Muisti pätkii töissä.
Ääniä saivat myös Ilmianna hyvä palvelu kilpailuun osallistunut Heli Liukko, joka
kehui Lohjan lupakanslian toimistosihteeri Kylli Korven hienoa asennetta erityisesti
lapsiasiakkaisiin. Kisaan voi osallistua Pardian sivulla www.pardia.fi/hyvapalvelu.
Palautteissa toivottuja aiheita olivat pitkät
työmatkat, työn joustot eri elämäntilanteissa ja nollatuntisopimukset.
Tässä lehdessä teemana on hyvinvointi.
Keskiaukeamalta löytyy useissa lukijapalautteissa toivottu irrotettava juliste, jossa esitellään kuusi helppoa jumppaliikettä. Toivottavasti mahdollisimman moni innostuu
hivuttamaan pientä liikuskelua työpäivään.
Pardian vaihteen
aukioloaika muuttuu
Syyskuun alusta lähtien Pardian vaihde palvelee puhelinnumerossa 075 324 7500 klo
9.00–15.00.
Työttömyyskassa
Statian palvelunumerot
ovat muuttuneet
Työttömyyskassan Statian uudet asiakaspalvelunumerot ovat puhelinpalveluun 020 728 9780
ja kassan jäsenyysasioihin 020 728 9790. Statia
päivystää edellä mainituissa numeroissa maanantaisin ja keskiviikkoisin klo 12.00–15.00.
ehden mennessä painoon on monta kuumaa kattilaa kiehumassa yhteiskunnallisessa keskustelussa. Hallituksen nopeat toimenpiteet kilpailukyvyn korjaamiseksi saivat aikaan ennennäkemättömän palauteryöpyn jäsenistöltämme. Nyt tarvitaan malttia, taitoa ja viisaita päätöksiä jatkosta, jotta
asiaan saadaan kaikkia osapuolia tyydyttävä ratkaisu.
Suomalainen yhteiskunta on vuosikymmenet perustunut neuvotteluille ja
sopimiselle. Hallitus julkisti 8. syyskuuta leikkauslistansa ja työelämään kaavailemansa muutokset. Aikeissa on puuttua sairauskarensseihin, arkipyhiin,
ylityökorvauksiin, sunnuntailisiin ja julkisen sektorin pitkiin lomiin.
Lainaan Pardian puheenjohtaja Niko Simolan blogikirjoitusta: Samalla hallitus on puuttunut järjestöjen sopimusvapauteen, kun se haluaa puuttua olemassa
oleviin työ- ja virkaehtosopimusten ehtoihin
ja kieltää paremmin sopimisen. Monet näistä leikattavista kohteista on aikanaan ostettu työ- ja virkaehtosopimuksiimme. Toisin
sanoen on luovuttu korkeammista palkankorouksista ja otettu vaihtoehtona korkeampia lisiä, arkivapaita ja pidempiä lomia.
STTK jo ehti laskea STTK:laisen Toimisten perheen talouden muutoksia hallituksen kilpailukykypaketin jälkeen. Toimenpiteet yhteensä leikkaisivat noin 3,3 prosenttia esimerkissä olevan Toimisten
toimihenkilöperheen bruttotuloista.
Toimisten perheen tulot alenisivat bruttona 2 475 euroa vuodessa ja nettona 1 370 euroa vuodessa. Tämä tarkoittaisi noin 115 euron menetystä kuukaudessa Toimisten perheessä. Jos oletetaan, että inflaatio on 1,2 prosenttia
vuonna 2017, niin nettoreaaliansiot alenisivat perheellä noin 3,8 prosenttia
vuodessa. Tällä ostovoiman leikkauksella olisi huomattava negatiivinen vaikutus kotimaiseen kulutuskysyntään ja työllisyyteen.
PardiaNyt-lehden syksyn ensimmäinen numero on perinteisesti keskittynyt hyvinvointiin. Tällä
kertaa olemme ottaneet esille erityisesti liikunnan ja töiden tauotuksen. Kaikki meistä eivät
ole tavoitteellisia kuntoliikkujia, mutta kaikista meistä on liikuskelijoiksi. Jälleen kerran jäsenet ovat ilahduttavasti antaneet
meidän kurkistaa myös omaan vapaaaikaansa. Kiitos siitä teille kaikille.
Nyt tarvitaan
malttia, taitoa
ja viisaita
päätöksiä.
Riitta Nieminen
Twitter @riitta.nieminen
5
PUHEENAIHE
Tuunauksessa työ
Tutkija Jari Hakanen uskoo, että jokaisella on
mahdollisuus räätälöidä työtään paremmin maistuvaksi.
teksti
Marjo Pihlajaniemi / Pardian tiedottaja
M
yönteinen suhde omaan työhön
ei tarkoita, että yrittää pakolla
vääntää kaiken pelkäksi auringonpaisteeksi.
– Se on enemmänkin sitä, että ottaa vastuun omasta suhtautumisestaan asioihin,
Työterveyslaitoksen tutkimusprofessori ja
Helsingin yliopiston tutkijakollegiumin tutkimusjohtaja Jari Hakanen tiivistää.
Hän on tutkinut paljon suomalaisten työhyvinvointia. Hyvä uutinen on, että Hakasen mukaan me olemme melko tyytyväisiä
työhömme, eikä työn imu ole meille vierasta. Opittavaakin vielä on: jos jokin on huonosti, jäämme mumisemaan itseksemme ja
pyörimään kielteisen ajattelun kehää.
Hakanen ehdottaakin aktiivista vastuunottoa omasta työstä. Jos työhyvinvointi on
6
kuva
Shutterstock
kateissa, tai työ ei maistu, pitää käydä läpi
omat vaikutusmahdollisuudet työhön ja sen
sisältöön.
– Olemme oppineet ulkoistamaan vastuun työhyvinvoinnistamme ja odotamme,
että joku muu toimii ensin.
Lupa olla itsekäs
Hakanen on vakuuttunut, että jokainen pystyy tuunaamaan eli vaikuttamaan ja muuttamaan päivittäistä työtään.
– Sinulla on lupa ajatella itsekkäästi: mikä
tekisi työstä minulle mielekkäämpää ja innostavampaa? Miten voisin käyttää siinä paremmin vahvuuksiani?
Hakanen on käynyt puhumassa tästä paljon työpaikoilla. Monilla ensimmäinen reaktio on, että tehtävänkuva on annettu, eikä
PUHEENAIHE
sitä voi muuttaa. Kun työstä keskustellaan
syvemmin, löytyy monia käytännön asioita, joihin jokainen voi vaikuttaa toimenkuvassaan.
– Sellaista työtä ei ole vielä tullut vastaan,
missä tuunaaminen ei olisi onnistunut.
Moni tuunausidea syntyy arjessa työtä tekemällä. Oivallus voi syntyä turhautumisesta jonkin asian tekotavan tehottomuuteen tai
monimutkaisuuteen.
Oman työnsä asiantuntija
Hakanen kehottaa ensimmäiseksi puhumaan
työn epäkohdista ja parannusehdotuksista
niiden kanssa, jotka voivat vaikuttaa asioihin. Eli esimiehen juttusille.
– Meillä on usein tapana vatvoa ja nurista
asioista kahvipöydässä vain työkavereiden kesken. Tämä ei ole kanavana se kaikkein hedelmällisin. Pahimmillaan näin tartuttaa itseensä
ja koko yhteisöön negatiivisuuden kierteen.
Hakasen mielestä suomalaiset turhan
usein arastelevat ideoidensa kertomista ääneen. Hyvä esimies antaa hänen mielestään
luottoa ja vapautta sellaisille työntekijöille,
joilla on halua ja ideoita suunnitella työtään
paremmaksi. Tällainen ihminen onnistuu
kannustamaan vähitellen muutkin tähän.
– Esimies ei voi olla läsnä joka paikassa, joten paras kokemus löytyy työntekijältä. Hän osaa sanoa, miten työn voi-
si tehdä nykyistä fiksummin.
Hakanen toivoo, että työtekijöiden aktiivisuudella murrettaisiin vanhaa mallia, jossa suunnittelu tapahtuu aina johtoportaassa.
– Kuvio pitäisi olla toisinpäin: isot linjat
voivat ja pitää päättää johtoportaassa, mutta
työntekijöille tulee antaa enemmän vastuuta
siitä, miten tuloksiin käytännössä päästään.
Sälätyö passivoi
Usein työhön leipääntyminen ei johdu perustyöstä, vaan niin sanotusta sälätyöstä. Erityisesti julkisella sektorilla työn dokumentointiin tai valvontaan liittyvä paperityö on
lisääntynyt.
– Asiantuntijat joutuvat käyttämään paljon aikaansa erilaisten lippusten ja lappusten täyttöön ja esimiehet valvontaan. Työintoa nakertaa, jos tuntuu, että tekee koko
ajan toissijaisia asioita.
Hakanen neuvoo ajattelemaan työtä kokonaisuutena, johon mielekkäiden työtehtävien kanssa samassa paketissa kulkee myös
vähemmän innostavia työtehtäviä. Niistä ei
tarvitse pitää, mutta sota kaikkea vastaan kuluttaa turhaan.
– Valitettavasti moninkertainen monitorointi on tällä hetkellä ajan henki ja käytäntö.
Mielestäni se kannustaa tekemään vain juuri sen, mitä paperilla vaaditaan. Seurantakuponkien täyttämisen sijasta työntekijöitä pi-
Olemme oppineet
ulkoistamaan
vastuun työhyvinvoinnistamme.
täisi kannustaa kehittämään ja innovoimaan
uusia ja parempia tapoja tehdä omaa työtään.
Takana liian monta vuotta
Joskus työhyvinvointi ei ole kiinni työn mielekkyydestä, vaan sen parissa vietetystä ajasta.
– Kun työn osaa, se sujuu helposti. Miinuspuolena on se, ettei se tarjoa enää haasteita.
Hakanen kehottaa miettimään, mikä työssä on lisännyt uran aikana hyvinvointia ja
työn imua. Onko niitä elementtejä edelleen
työssä ja jos ei ole, miten niitä voisi tuoda
lisää?
– Haasta itsesi ja tartu uusiin mahdollisuuksiin, kuten koulutukseen tai uuteen työtehtävään. Tämä voi ensin tuntua kuormittavalta ja stressaavalta, mutta palkintona voi
olla uusi into työhösi. Juuri tätä työn tuunaaminen on. ■
Miten tuunauksen alkuun?
Ota vastuuta työviihtyvyydestä, äläkä vain tyydy
ajatukseen, ettet pidä työstäsi. Erittele tarkemmin, mikä siinä aiheuttaa tyytymättömyyttä.
Onko kyse jostain yksittäisestä työtehtävästä
tai työn suoritustavasta? Mieti kriittisesti,
kuinka paljon kyse on omasta asenteesta ja kuinka paljon ulkoisista tekijöistä.
1. Työni luonne on muuttunut. Onko
kyse pelkästään työn muutoksesta vai siitä, ettet koe saaneesi tarpeeksi tukea siihen? Miten voit vaikuttaa itse asiaan?
2. Kiire syö työn iloa. Onko kyse
tehottomista toimintatavoista vai liiasta
työkuormituksesta? Olisiko sinulla ideoita, mi-
ten työn voisi hoitaa tehokkaammin? Voiko jotain jopa jättää pois tai vähemmälle huomiolle?
3. Työni ei enää palkitse. Teetkö työssäsi tarpeeksi asioita, jotka vastaavat sinun koulutustasi ja
tietotasoasi? Erittele työtehtäväsi ja mieti, miten paljon aikaa kuluu mihinkin.
4. En ole tyytyväinen esimieheeni. Esimieskin tarvitsee opastusta. Miten kertoisit hänelle parhaiten, millaista tukea ja palautetta sinä ja työyhteisösi tarvitsette?
5. Elämäntilanteeni on muuttunut. Aina kyse ei ole
pelkästään työstä, vaan kokonaisuudesta. Mieti, onko yksityiselämässäsi sellaisia muutoksia,
joiden takia työ ei tunnu tällä hetkellä sopivalta? Miten sovittaa elämäntilanne ja työ yhteen?
7
Liity liittoon -viikko
STTK:n jäsenliittojen yhteinen Liity liittoon -viikko järjestetään syksyllä 2.-9.11.2015 ja keväällä 4.-8.4.2016. Kampanjan tavoitteena on
aktivoida henkilöstön edustajia työpaikoilla kertomaan järjestäytymättömille, miksi liittyä liittoon jäseneksi, ja myös kannustaa järjestämään erilaisia työpaikkakohtaisia jäsentilaisuuksia. STTK järjestää
Liity liittoon -viikon yhteydessä tapahtumia järjestäneiden kesken arvonnan, jonka pääpalkintona on Stressitön joulu -kotisiivous.
Pardia osallistuu kampanjaan muun muassa jalkautumalla puheenjohtaja Niko Simolan johdolla työpaikoille eri puolilla Suomea. Järjestämme kampanjan yhteydessä myös elokuvailtoja. Lisätietoja kampanjasta löydät Pardian kotisivuilta lähempänä ajankohtaa.
Mikä Fiilis?!
Palkansaajakeskusjärjestöt SAK, STTK ja
Akava toteuttavat vuosina 2015–2017 Mikä
fiilis?! -kampanjan, jonka tavoitteena on
ammatillisen järjestäytymisen edistäminen.
Kampanjan myötä nostetaan esiin ammattiliittojen rooli 2020-luvun työelämässä ja
herätetään keskustelua ay-liikkeen työn
merkityksestä sekä toimintatavoista suomalaisessa yhteiskunnassa. Vuoden 2015 kampanja-aika on 15.10.–30.11.2015. Lisätietoja
kampanjasta www.mikafiilis.fi
Arjen sankarit
Pardia järjesti kevään ja alkukesän kuluessa
Arjen näkymättömät sankarit -kampanjan,
jonka tavoitteena oli tuoda esille jäsentemme merkitystä suomalaiselle hyvinvointiyhteiskunnalle. Halusimme saada ihmiset näkemään, miten tärkeää työtä jäsenemme
tekevät joka päivä.
Kampanjan pääpaino oli verkossa ja sosiaalisessa mediassa. Arjen sankarit -sivuilla jäsenemme saivat lähettää kuvan ja kertomuksen siitä, miksi heidän työnsä on merkittävää.
Sivulla kävijät saivat äänestää omaa suosikkiaan ja eniten ääniä saanut Anniina Vähäkuopus voitti 1 000 euron suuruisen matkalahjakortin. Kiitämme kaikkia kampanjaan osallistuneita!
8
Työllisyys- ja kasvusopimuksen
toisen jakson palkkaratkaisu
Maanantaina 15.6. hyväksyttiin neuvottelutulos työllisyysja kasvusopimuksen toisen jakson palkkaratkaisusta.
Neuvottelutulokseen Pardian aloista päästiin ensimmäisenä valtiolla. Pardian puheenjohtaja Niko Simola on tyytyväinen, että korotuksissa oli niin sanottu sekalinja, joka takaa kaikille jäsenille oikeudenmukaiset palkantarkistukset
ja edistää myös palkkauksellisen tasa-arvon toteuttamista. • Valtion virka- ja työehtosopimuksen mukaisia tehtäväkohtaisia palkkoja korotetaan 1.2.2016 alkaen 13,00
eurolla kuukaudessa tai vähintään 0,43 prosentilla.
Korotus on prosentuaalinen, jos vaativuustason tehtäväkohtainen palkka on yli 3 023 euroa kuukaudessa.
• Tehtäväkohtaisten palkanosien (vast.) taulukoita ja vastaavia sekä henkilökohtaisia palkanosia, kokemusosia
ja muita suhteessa taulukkopalkkaukseen määräytyviä
palkanosia tarkistetaan yleiskorotusta vastaavasti.
• Euromääräisinä kokonaispalkkoina määräytyviä palkkoja tarkistetaan 16 eurolla kuukaudelta, kuitenkin vähintään 0,43 prosentilla.
• Niitä euromääräisiä palkanlisiä ja lisäpalkkioita, joita
on ennestään voimassa olevien virka- tai työehtosopimusten perusteella tarkistettava tai aiemmilla sopimuskausilla vakiintuneen käytännön perusteella tarkistettu
yleiskorotuksin, korotetaan 1.2.2016 alkaen 0,43 prosentilla.
• Päätoimisten ja sivutoimisten luottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutettujen kuukausipalkkioita korotetaan
1.2.2016 alkaen 0,43 prosentilla ja kuukausipalkkion
vähimmäismäärä 75,32 euroksi.
• Kustannusvaikutus valtion sopimusalalla on 0,51 %.
• Tämän valtion virka- ja työehtosopimuksen sopimuskausi päättyy 31.1.2017.
Pardian yksityisillä aloilla käydään neuvotteluja syksyn aikana. Kelan toimihenkilöt ja Kela-työnantaja ovat päässeet
sopimukseen korotuksista. Neuvottelutulos vastaa työmarkkinoiden keskusjärjestöjen saavuttamaa sopimusratkaisua. Tiedotamme neuvottelujen etenemisestä Pardian kotisivujen ajankohtaisissa uutisissa.
PUHEENJOHTAJALTA
Paikallisesta sopimisesta
Y
hteiskuntasopimuksen kaaduttua
puheet tuottavuuden parantamisesta on käännetty paikallisen sopimisen lisäämiseen. Parhaillaan yhteistoiminta-asiamies Harri Hietala laatii maan
hallitukselle selvitystä paikallisen sopimisen kehittämismahdollisuuksista. Selvityksen tulisi olla valmis lokakuun puoliväliin mennessä.
Selvityksen pohjalta tehtävän esityksen tavoitteena on, että yrityksissä kyetään nykyistä laajemmin paikallisesti sopimaan kilpailukyvyn palauttamisesta,
työllisyyden vahvistamisesta ja työsuhteen ehdoista. Työsuhteen ehtojen osalta
Hietalan tehtävänä on selvittää paikallista sopimisen mahdollisuuksien lisäämisestä työsuhteen erilaisissa ehdoissa,
kuten esimerkiksi palkoista, työajoista
ja työsuhteen purkamisen edellytyksistä.
Selvityksen saatuaan hallituksen
on määrä valmistella työlainsäädännön
muutoksia, joilla esitysten pohjalta paikallista sopimista voitaisiin edellä mainituissa tarkoituksissa edistää.
Paikallisen sopimisen lisääminen
suomalaisilla työmarkkinoilla on hyvä
asia. Parhaimmillaan paikallisella sopimisella voidaan yhteensovittaa niin
työnantajien kuin työntekijöidenkin
tarpeita. Myös iso osa työntekijöistä on valmis miettimään esimerkiksi työaikoihin liittyviä paikallisia sovelluksia.
Usein keskustelussa tuntuu kuitenkin unohtuvan se, että jo nykyisel-
Sopimisen tulee
aina perustua
osapuolten väliseen
tasa-arvoisuuteen.
lään monet työ- ja virkaehtosopimukset
mahdollistavat melko laajaakin paikallista sopimista. Ongelmaksi onkin näyttänyt muodostuvan ennemmin se, ettei
paikallisen sopimisen mahdollisuuksia
hyödynnetä läheskään täysimääräisesti.
Esimerkkinä voisi mainita vaikkapa yliopistojen työehtosopimuksen mahdollistaman työaikapankin, jota ei tietääkseni
ole otettu käyttöön missään yliopistossa.
Syitä paikallisen sopimisen vähäiseen
käyttöön on varmasti monia. Ennakkoluulot, tietämättömyys mahdollisuuksista
ja rohkeuden puute lienevät yleisimpiä
esteitä. Ja tietenkin se, ettei paikallisella tasolla löydetä yhteisymmärrystä sopimisen sisällöstä.
Paikallista sopimista ja sitä koskevaa työlainsäädäntöä kehitettäessä maan
hallituksen on syytä pitää kirkkaana mielessä sana sopiminen. Sopimisen tulee
aina perustua osapuolten väliseen tasavertaisuuteen ja vapaaseen tahdon muodostukseen. Paikallista
sopimista ei saa viedä tilanteeseen, jossa toinen osapuoli voi
yksipuolisesti määrittää sopimuksen sisältöä tai painostaa
toista osapuolta sopimiseen.
Niko Simola
Twitter @simolaniko
9
TYÖNKUVA
Avohuollosta apua
nykyistä aiemmin
Paras lähtötilanne on, kun perhe tai
nuori myös itse kokee tarvitsevansa
apua.
10
teksti
Anna-Kaisa Jansson / Pardian tiedottaja
kuvat
Markus Sommers
TYÖNKUVA
Monesti jälkihuoltonuorten taustoista saadaan vähän tietoja. Lähtötilanne on se, kun erityisohjaaja Katja Sirkiä tapaa asiakkaan.

11
TYÖNKUVA
S
yksy on erityisohjaaja Katja Sirkiälle vuoden kiireisintä aikaa,
koska koulukodeista tulleet koulupaikan saaneet aloittavat itsenäisen asumisen juuri yleensä syksyllä.
Sirkiä työskentelee Nuorten Ystävien pääkaupunkiseudun avopalveluissa.
Hänen työnsä haaste on saada nuoret pysymään koulunpenkillä,
koska joillakin elokuussa aloitettu koulu saattaa päättyä jo lokakuussa.
– Kun pitkän laitostaustan jälkeen pääsee vapauteen, ei ole monesti motivaatiota hoitaa omia asioitaan. Täysi-ikäisyyden saavuttaminen on haastavaa aikaa, kun baarit ja vapaus kutsuvat. Monilla
jälkihuoltonuorilla on hyvinkin rankka päihdehistoria jo ennestään.
Hänen asiakkaitaan ovat sijoitettuina olleet täysi-ikäiset nuoret,
joilla on oikeus jälkihuoltoon 21-vuotiaaksi saakka. Tosin monet si-
Nuorille on tarjolla myös ammatillista
tukihenkilötoimintaa
ja asumisvalmennusta. Katja Sirkiä
käy säännöllisesti
opastamassa hiljattain yksin muuttanutta Santeri Saloa.
12
joittavat kunnat tinkivät jälkihuollosta, eivätkä tiukan taloudellisen
tilanteen vuoksi osta palveluita, vaikka nuori niitä haluaisi.
Sirkiän asiakkaita ovat myös lastensuojelun avopalveluiden kohteena olevat perheet.
Sirkiä voi työskennellä yhtäaikaisesti noin kahdeksan perheen ja nuoren kanssa. Joidenkin kanssa nähdään päivittäin useampi tunti, toisia
ehkä kerran viikossa pikaisesti. Perhetyössä voi olla tosi tiivistä avuntarvetta, jos esimerkiksi vanhempien ja lasten tapaamiset ovat valvottuja.
Luottamuksen syntyminen vie aikaa
– Liikun paljon työssäni, koska useimmiten käyn asiakkaan luona.
Nuoret saattavat käydä täällä toimistolla, jossa saadaan esimerkiksi
täytettyä ja tulostettua toimeentulotukihakemus.
TYÖNKUVA
Kilpailutuskuvio tuntuu siltä, kuin työn
alennusmyynnit olisivat menossa.
Yleensä Sirkiä liikkuu yksin, mutta haastavissa perheissä pyritään
tekemään parityötä, etenkin jos on jo tiedossa, että voi joutua todistamaan oikeuteen huoltajuuskiistassa tai huostaanotossa.
– Samoin saatamme mennä yhdessä tapaamaan esimerkiksi päihteidenkäytön vuoksi uhkaavaa nuorta, jos häntä ei ole tavoitettu puhelimella.
Sirkiän mukaan on haastavaa mennä toisen perheen kotiin ja puhua siellä hyvinkin vaikeista ja henkilökohtaisista asioista.
– Asiat voi sanoa varsin monella tavalla. Tärkeintä on saada hyvä
vuorovaikutus ja pyrkiä keskustelemaan niin, että asiat saataisiin
hoidettua sovussa.
– Keskustelun avaamiseen saa apua erilaisista menetelmistä. Esimerkiksi lapset puheeksi -työmallissa on valmiita kysymyksiä perhetilanteen selvittämistä varten.
Sirkiän mukaan yleensä vie aikansa, ennen kuin nuori luottaa niin
paljon, että uskaltaa puhua omista asioistaan. Usein nuorten kanssa
tehty työ ei myöskään tunnu vaikuttavan mihinkään.
– Ehkä työlläni on merkitystä siinä vaiheessa, kun nuori on hieman
vanhempi. Toivottavasti jotain neuvoja jää mieleen, Sirkiä miettii.
Paras tilanne on niillä nuorilla, joilla on edes jonkinlainen välittävä verkosto omasta takaa. Usein silloin käytännössä asiakkaana on
myös nuoren vanhempi.
– Ne nuoret, joilla on tukena vain viranomaisverkosto, ovat surullisia tapauksia.
kin ajanut työkavereitakin yksityisyrittäjiksi samalle alalle.
– Paljon enemmän töitä saa tehdä kuin ennen. Kilpailutuskuvio
tuntuu siltä, kuin työn alennusmyynnit olisivat menossa. Toivon, että
työn laadullakin olisi loppupeleissä merkitys.
Jotkut asiakkaat jäävät mieleen
Sirkiällä on takana sosiaaliohjaajan koulutus, päihdetyön ammattitutkinto sekä erilaisia menetelmäkoulutuksia. Lisäksi hänellä on taustaa
lastensuojelussa työskentelystä jo vuodesta 2001. Sirkiä on ollut siitä saakka myös pardialaisen Sosiaali- terveys- ja kasvatusalojen ammattiliiton STEKAn jäsen. Ennen nykyistä työpaikkaansa hän työskenteli Lausteen perhekuntoutuskeskuksen jälkihuollossa.
Jotkut asiakkaat jäävät mieleen ja herättävät tunteita, vaikka Sirkiä itsekin miettii tarkkaan, kuinka paljon itsestään ja omista asioistaan antaa asiakkailleen.
– Paras keino päästä irti työstä on oma lapsi ja perheen arjenpyöritys. Kotona ihmissuhteissa on mukana erilailla myös tunteita.
Itsenäisessä työssä saa vertaistukea työkavereilta ja työnohjausta
on kerran kuukaudessa. Rankkojen asiakkaiden kanssa myös erityisohjaajilla on mahdollisuus työterveyshuollon ja psykologin tukeen.
– Iltaisin en enää jaksa soitella tutuille, kun kaikki työpäivät menevät puhuessa. Myös liikunta, mökkeily ja lavatanssi antavat voimia työhön. ■
Tuki tulee liian myöhään
Nuorten Ystävien avopalvelua rahoittavat kunnat, jotka maksavat
toiminnan ostopalveluna.
Sirkiällä on ostajakunnan sosiaalityöntekijän ja asiakkaan kanssa
1−6 kuukauden välein palavereita, joissa tilannetta arvioidaan yhdessä ja mietitään työn tavoitteita. Joskus palaveri käydään Nuorten
Ystävien avopalvelukeskuksessa videoneuvotteluna, koska maksava
kunta saattaa olla aivan toisella puolella Suomea.
– Yhteistyötä kuntien sosiaalityöntekijöiden lisäksi tehdään nuorten
osalta usein Rikosseuraamuslaitoksen, päihdenuorisoaseman, koulujen ja myös psykiatrisen puolen kanssa. Nuorisosäätiö on myös tärkeä yhteistyökumppani, Sirkiä luettelee.
Sirkiän mukaan monesti nuoret ja perheet saavat tukea aivan liian myöhään.
– Osaltaan syy on palvelun tilaajissa, eli kunnissa, jotka tinkivät
juuri esimerkiksi nuorten jälkihuollosta. Paras lähtötilanne on silloin, kun asiakas myös itse kokee tarvitsevansa apua.
Sirkiä toivoo, että sote-uudistus vaikuttaisi siihen, että myös perheet saisivat helpommin apua ilman, että ovat lastensuojelun asiakkaita. Myös päiväkoteihin ja kouluihin tarvittaisiin ennaltaehkäisevään työhön perhetyöntekijöitä.
Kilpailu avopalveluiden järjestämisestä on kovaa, mutta Nuorten
Ystävät ovat pärjänneet siinä viime aikoina hyvin. Sirkiä on työskennellyt Nuorten Ystävien avopalveluissa kaksi vuotta ja sinä aikana erityisohjaajien määrä on noussut neljästä kuuteen. Kilpailu on kuiten-
Nuorten Ystävillä on
pitkät perinteet
Nuorten Ystävät on valtakunnallinen sosiaali- ja terveys­
alan asiantuntija- ja vaikuttajajärjestö, jonka omistama
liiketoimintakonserni tuottaa sosiaali- ja terveysalan erityispalveluja, joilla kunnat täydentävät palvelutarjontaansa. Nuorten Ystävät -järjestökonserni jakaantuu
Nuorten Ystävät yhdistykseen ja sen kokonaan omistamaan liiketoimintakonserniin.
Nuorten Ystävillä on pitkät perinteet. Järjestökonserni työllistää yli 650 työntekijää, jotka toimivat lasten
ja nuorten, mielenterveys- ja päihdekuntoutujien, vammaisten sekä heidän perheidensä hyväksi.
Pardian jäsenjärjestön STEKAn jäseniä työskentelee Nuorten Ystävissä yhteensä noin 150.
13
Niko Simola:
Työnantajat pakenivat
Pardian puheenjohtaja
Niko Simolan mukaan
pääministeri Juha Sipilän
hallituksen tarjoamassa
yhteiskuntasopimuksessa
uskottiin, että yritysmaailman
opit voisivat toimia
suomalaisilla työmarkkinoilla.
N
iko Simolan mielestä Suomeen olisi ehkä tarvittu yhteiskuntasopimusta, mutta asioista olisi pitänyt sopia aidosti ja yhdessä.
– Minä lähden aina siitä, että Suomi on sopimusyhteiskunta. Nyt
ei kuitenkaan löydetty edes yhteistä ymmärrystä, minkälaista sopimusta tehtäisiin tai millaisiin ehtoihin puolin ja toisin olisi suostuttu.
Simola uskoo, että hallitus yritti aidosti hakea yhteiskuntasopimusta, mutta jo lähtökohta oli huono.
– Alusta asti katsottiin vain työn hintaa. Sitä olisi pitänyt pystyä
alentamaan. Onneksi hallituskin lopulta myönsi, ettei tätä olisi tasapainossa pystytty tekemään ja alkoi perua uhattuja miljardileikkauksiakin.
Pardiassa oltiin pettyneitä työnantajapuoleen, joka meni hallituksen selän taakse eikä ollut valmis keskustelemaan palkansaajapuolelle tärkeistä asioista. Simola arvioi työnantajien tulkinneen niin, että
he tulevat saamaan haluamansa muuta kautta.
Pelissä liian monta loikkaa
teksti
Mika Peltonen/UP kuvat Nina Stolt
Sopimuksen haasteista kertoo Simolan mielestä sekin, että välillä puhuttiin tuottavuusloikasta, välillä kilpailukykyloikasta ja välillä milloin mistäkin loikasta.
– Todellinen kilpailukyky riippuu siitä, katsommeko suhteellista
kilpailukykyä vai absoluuttista työn hintaa.
Kilpailukyvyn osalta tilanne on Simolan mukaan jo parantunut
Suomessa ja tulee parantumaan jatkossakin kilpailijamaihin Saksaan ja Ruotsiin verrattuna.
– Saksassa on tänä vuonna tullut kolmen prosentin pinnassa olevia palkankorotuksia.
Saksassa palkat tapaavat nousta ensin metalliteollisuudessa. Saiko
julkinenkin sektori yhtä isot korotukset?
– On siellä muillekin tullut. Sellaista käsitettä kuin julkisen sektorin kilpailukyky ei ole kansainvälisessä vertailussa olemassa.
Simolan mukaan työn hinta tulee aina olemaan Suomessa korkeampi kuin jossakin muualla. Hinta ei silti ole ainoa asia, jolla tavaroita ja palveluita voidaan myydä.
– Ei iPhone mennyt Nokian ohi siksi, että se olisi ollut merkittävästi halvempi kuin Lumia. Jengi nyt vain tykkäsi siitä enemmän.
Sata tuntia lisäisi työttömyyttä
Pardiassa kummastellaan myös yhteiskuntasopimukseen tyrkytettyä sadan tunnin vuosityöajan pidennystä ilman palkankorotusta.
14
hallituksen selän taakse
– Jäsenistömme ei ollut ollenkaan ymmärtäväinen sille, enkä minä
itsekään sitä ymmärrä. Tässä tarjottiin vanhoja lääkkeitä uusiin sairauksiin.
Niillä aloilla, joilla työajan pituudelle olisi merkitystä, pidennykset
näkyisivät puheenjohtajan mukaan vain työttömyytenä.
– Tietovaltaisilla aloilla työn tuottavuus ei edes muodostu työpäivän
pituudesta. Muualta maailmalta on esimerkkejä, joissa on päästy erinomaisiin tuloksiin lyhentämällä työaikaa kuuteen tuntiin viikossa.
Simolaa harmittaa, että palkansaajajärjestöt leimataan aina näissä
peleissä änkyröiksi ja kaiken vastustajiksi.
– Mitä tässä nyt jäsenistöä tapaa ja tutkimuksia lukee, niin ei siellä
kovin paljon ole ollut halukkuutta pidentää työaikoja.
Ajan merkit huolestuttavat
Simola ei suostu syyttämään porvarihallitusta yhteiskuntasopimuksen kaatumisesta.
– En minä tätä hallituspohjaan kytke. Hallituksen teot puhuvat puolestaan, oli pohja mikä tahansa. Ajan merkit ovat hieman sen suuntaiset, että tässä täytyy varautua, ettei tämä helppo tie ole jatkossakaan.
Yhteisiä keskusteluja taloustilanteen ja kilpailukyvyn parantamiseksi
kannattaa Simolan mielestä jatkaa. Hän myöntää itsekin, että pöydän
molemmilla puolilla on työajoista ”aika vanhan näköiset käsitykset”.
– Vaatii pidempää pohtimista, miten niitä voitaisiin molempia osapuolia hyödyttävällä tavalla miettiä uudestaan. Kannattaa puhua siitä, mitkä ovat oikeita tapoja ratkaista tämä homma.
Puheenjohtaja toivoo, että esimerkiksi työaikapankkeja otettaisiin
käyttöön edes siinä laajuudessa, jonka työ- ja virkaehtosopimukset
mahdollistavat.
– Meillä jankutetaan kuin mantraa, että paikallista sopimista on lisättävä, vaikka sopimukset mahdollistavat paljon laajemman paikallisen sopimisen kuin todellisuudessa käytetään.
Hallitukselta Simola toivoo, ettei se heittäisi kolmikantaa menemään.
– Toivon, että sielläkin pidettäisiin edelleen tärkeänä työelämään
kehittämistä kolmikantaisesti. ■
Pääministeri Juha Sipilän hallitus ei yhteiskuntasopimuksen kariuduttua kauaa aikaillut. Hallitus esitteli 8. syyskuuta toimenpiteet,
joilla se pyrkii korjaamaan kilpailukykyä. Nämä on lyhyesti lueteltu sivulla 4. Pardian kannanottoja asiaan löydät Nikon näkökulmia
-blogista ja Pardian kotisivuilta osoitteesta www.pardia.fi.
15
Valmiina auttamaan
hädän hetkellä
Irtiotto arjesta vuorottelu- tai virkavapaalla
on vienyt Johanna Arvon avustustyöhön
Paraguayhan ja Sierra Leoneen.
teksti
Anna-Kaisa Jansson / Pardian tiedottaja kuvat Vesa-Matti Väärä, Johanna Arvon kotialbumi
–N
uoruuden haaveeni on ollut päästä maailmalle avustustyöhön Suomen Punaisen Ristin kautta. Minulle
on tärkeää päästä auttamaan toisia, Liikenneviraston
tieliikennepäivystäjä Johanna Arvo sanoo.
Viime vuoden puolella muutamaa päivää ennen jouluaattoa tuli
tieto, että Arvo pääsisi lähtemään Punaisen Ristin kansainvälisenä
avustustyöntekijänä Ebola-viruksen riepottelemaan Sierra Leoneen.
– Vanhemmilleni tieto ei tietenkään ollut kovin mieluisa joululahja.
Virkavapaa työnantajan kanssa saatiin sovittua, kun talossa ollut
äitiyslomansijainen sai jatkaa Arvon virkavapaansijaisena.
Tästä käynnistyi rokotusten, malarialääkityksen ja viisumin hakeminen. Jo syksyllä Arvo oli käynyt SPR:n Ebola-koulutuksen, jossa
kerrottiin viruksesta sekä siihen liittyvistä pukeutumis- ja työskentelysäädöksistä. Valmiina matkaan Arvo oli loppiaisena.
Neljäksi viikoksi suunniteltu matka venyi kuudeksi. Palattuaan
helmikuun lopussa Arvolla oli 21 päivän omatarkkailujakso, jolla
varmistettiin, ettei hän ollut saanut matkalla Ebola-virusta, eikä levittäisi sitä eteenpäin.
Arvo oli käynyt jo vuonna 2013 kolmen kuukauden vuorotteluvapaalla avustustyössä Paraguayssa.
– Nämä kaksi avustustyötehtävää olivat kuin yö ja päivä. Paraguayssa autettiin paikallisen Punaisen Ristin kehittämisessä, kun taas
Sierra Leonessa oli tappava tauti, jota kaikki pelkäsivät ja työ oli luonteeltaan hätäapua.
Klinikka työllisti paikallisia
Punaisen Ristin työn tarkoituksena avustuskohteissa on tukea paikallista yhteisöä ja saada se toimimaan ilman ulkopuolista apua.
Sierra Leonessa Ebola-viruksen jälkeen paikallista terveydenhuollon
työvoimaa ei ollut juuri jäljellä, ja noin kahdenkymmenen kansainvälisen avustustyöntekijän yksi tärkeä tehtävä olikin kouluttaa paikallisia.
16
– 60-paikkaisella klinikalla eli kenttäsairaalalla oli iso työllistävä vaikutus. Klinikalla noin 200 työskentelevälle paikalliselle tämä
saattoi olla ensimmäinen työkokemus. Kun koulut avattiin jälleen
keväällä, klinikalla koulutetut pari poikaa saivat sieltä työtä käsihygienian kouluttajina.
Myös terveydenhuollon ammattilaisia on palannut paikalliseen sairaalaan töihin tai saanut uuden työpaikan sairaalasta. Sierra Leonessa
perusterveydenhuolto on palaamassa takaisin jaloilleen pikkuhiljaa.
Klinikka oli viidakkoon rakennettu telttakylä. Tauti on saatu tällä hetkellä niin hyvin kuriin, että se on suljettu toistaiseksi. Tosin rakennelmaa ei ole purettu siltä varalta, että Ebola-virus jälleen lehahtaisi. Siinä tapauksessa klinikka voidaan ottaa uudelleen käyttöön.
Työskentelyyn tarkat ohjeet
Kansainväliset avustustyöntekijät asuivat luostarityyppisessä vanhassa
kivirakennuksessa. Työpäiviä oli viikossa kuusi ja töitä tehtiin aamuja iltavuorossa, paikalliset työntekijät hoitivat yövuorot.
Rentoutumista haettiin liikunnasta, joko sulka- tai jalkapallosta, johon kaikki osallistuivat.
Arvon työnkuvaan kuului infektioiden torjunta ja ennaltaehkäisy. Hän sai myös hyvää esimiesharjoittelua toimiessaan esimiehenä
112 ihmiselle.
– Pukeutumis- ja työskentelyohjeita täytyi seurata hyvin tarkkaan,
jotta infektio ei leviäisi.
Ebola-virukseen sairastuneet olivat kaksinkertaisesti aidatun korkean riskin alueella, joissa hoitajat kävivät 45–60 minuuttia kerrallaan
korkeintaan kahdesti päivässä. Muu sairaala oli levittäytynyt korkeanriskin alueen ympärille.
– Aikarajoitus vaati tarkkaa etukäteissuunnittelua, miten ja missä järjestyksessä potilaita hoidettiin. Tunnissa ehdittiin hoitamaan
noin 4–5 potilasta.
Hetken aikaa mietin, mistä
kaikesta turhasta meillä valitetaan.
Ebola-virukseen sairastuneita hoitavien täytyi pukeutua muovitettuun valkoiseen haalariin, kumisaappaisiin, kaksiin kumihanskoihin, esiliinaan, huppuun, kahteen hengityssuojaimeen ja suojalaseihin. Heille kirjoitettiin nimi ja riskialueelle sisäänmenoaika hihaan.
Riskialueella toimittiin pareittain, jolla varmistettiin työparin turvallisuus. Korkean riskin alueen ulkopuolella joku tarkkaili ajankäyttöä ja alueelta poistuttaessa ohjasi riisuutumista. Alueelta palaava
suihkutettiin lisäksi kloorivedellä. Erityisesti suojavarusteita riisuttaessa on korkea riski saada roiskeita varusteista iholle tai limakalvoille.
Hoitoennuste voi olla hyväkin
Yksi Arvon töistä oli hoitaa kunniallinen käsittely vainajille ja heidän
saattaminen arvokkaasti 50 metrin päässä olevalle hautausmaalle niin,
ettei Ebola-virus leviäisi.
Menehtyneistä ja elävistä potilaista mieleen ovat jääneet etenkin
lapset.
– Nuorin potilas oli muutaman päivän ikäinen vauva, jonka äidillä epäiltiin raskausmyrkytystä tai Ebolaa. Tuolloin myös rintaruokitulla vauvalla olisi ollut Ebola.
– Kotiutuville potilaille saimme antaa ”iloisen suihkun”, eli kloorisuihkutuksen, joka annettiin kaikille klinikalta poistuville parantuneille tai terveiksi osoittautuneille. Eloon jääneen vauvan kylvettäminen oli minulle henkisesti tärkeää.
Haastattelun jälkeen Johanna Arvon
kesäloman alussa puhelin soi. Hänelle
tarjottiin keikkaa sairaanhoitajana Nepalissa, maanjäristysoperaation kenttäsairaalassa. Arvo lähti muutamassa päivässä matkaan ja viipyi reissussa kolme
viikkoa, koko kesälomansa ajan.
17
Ebola-virus aiheuttaa vakavan verenvuotokuumeen. Virus ei ole vahva, vaan kuolee hyvällä perushygienialla.
– Jos ihmisellä on hyvä peruskunto, ja hän pääsee ajoissa hoitoon, on
hoitoennuste hyvä. Tauti johtaa kuolemaan noin puolella sairastuneista.
Arvon mukaan kuitenkin tietämättömyys kasvattaa pelkoja ja oli
myös paikkoja, joihin hän ei ollut tervetullut kotimaahan palattuaan,
vaikka tartuntavaaraa ei käytännössä ollut.
Paluu on pieni shokki
Irtiotto arjesta ja työstä antaa Arvon mukaan hirveästi voimia.
– Ennen ensimmäistä avustustyöhön lähtemistäni olin luottamusmiestehtävässäni ihan piipussa. Tauon jälkeen jaksoin käsitellä asioita uudella tavalla, kuin ulkopuolelta tullut.
Arvon mukaan paluu on myös pieni shokki.
– Hetken aikaa mietin, mistä kaikesta turhasta meillä valitetaan. Tulee myös arvostettua uudella tavalla arkipäivän asioita.
Arvo on koulutukseltaan sairaanhoitaja. Sairaalassa ja ambulanssissa työskentelyn jälkeen Arvo on ollut hätäkeskuspäivystäjänä. Nykyisen tieliikennepäivystäjän töiden ohella hän ylläpitää sairaanhoitajan ammattitaitoaan satunnaisilla työkeikoilla.
Pardialaisen ProUnionin jäsen Arvo on edelleen Liikennevirastossa luottamusmiehenä ja varapääluottamusmiehenä.
Mielessä siintää jo mahdollinen tuleva avustustyötehtävä.
– Seuraava komennus voisi kestää jopa vuoden, Arvo suunnittelee. ■
Filippiineillä ammattiyhdistys
on vallan vahtikoira
Filippiineillä ammattiyhdistyksillä on
tehtävä, joka meistä suomalaisista saattaa
kuulostaa oudolta: korruption vastainen
taistelu ja hyvän hallintotavan edistäminen.
teksti
K
Stoorisoppi kuvat Stoorisoppi
orruptio on yleistä kaikissa kehittyvissä maissa, eikä Filippiinit ole
poikkeus. Se on maailman 94 korruptoitunein maa 177 listatusta maasta. Korruptio ulottuu kaikkialle valtion ja kuntien
hallinnoissa, julkisissa palveluissa ja yksityisissä yrityksissä. Korruption muotoja ovat
muun muassa ylihinnoittelu, lahjusten antaminen ja ottaminen, kavallukset, sisäpiirikaupat ja sukulaisten suosiminen.
18
Korruption paljastaminen saattaa kuitenkin olla vaarallista. Sen tietää Annie Geron
- entinen valtion viraston työntekijä. Nykyään hän työskentelee julkista alaa edustavan ammattiliiton, PS-LINK:n pääsihteerinä.
Korruption paljastajat irtisanottiin
Geron työskenteli Filippiinien ammattikoulutusvirastossa ja toimi työpaikkansa ammattiyhdistyksen puheenjohtajana. Vuonna 2006
viraston työntekijät huomasivat ylihinnoittelua opetusmateriaalien ja -välineiden hankinnassa. Kyse oli useista miljoonista pesoista, joka kävi ilmi tilintarkastajien raportista,
jonka Geron onnistui saamaan käsiinsä. Todisteiden ollessa kasassa Geron haastoi viraston pääjohtajan oikeuteen korruptiosta.
Viraston johto reagoi yrittämällä siirtää
Geronin ja ylihinnoittelun paljastaneet työntekijät viraston muihin toimipisteisiin Man-
Todisteiden ollessa kasassa Geron haastoi
viraston pääjohtajan oikeuteen korruptiosta.
ilan ulkopuolelle. Geron kieltäytyi. Lopulta
johto erotti heidät kaikki. Myös hänen miehensä, joka työskenteli samassa virastossa,
mutta jolla ei ollut asian kanssa mitään tekemistä, irtisanottiin.
Geronit olivat työskennelleet virastossa
kolmekymmentä vuotta ja yhtäkkiä molemmat olivat ilman työtä. Geronien elämä mullistui myös muulla tavalla. Heidän perheensä
turvallisuus vaarantui, kun Annie Geronille
alkoi sadella tappouhkauksia. Häntä seurattiin ja tarkkailtiin ja heidän kotiinsa saattoi
pyrkiä poliisiksi esittäytyviä miehiä. Hänen
täytyi piiloutua, eikä hän voinut mennä kotiinsa.
Geronia vastaan nostettiin myös herjaussyyte, koska eräässä radiohaastattelussa hän
syytti pääjohtajaa korruptoituneeksi. Geron
joutui maksamaan takuut, jotta ei olisi joutunut vankilaan. Syyte hylättiin viime kesäkuussa.
johtajan vastuuseen väärinkäytöksistä, ja saadakseen takaisin työpaikkansa itselleen ja
muille irtisanotuille työntekijöille. Kääntyessään minkä tahansa oikeusistuimen puoleen, hän kohtasi lisää korruptiota.
Vuonna 2007 korruption vastainen komissio totesi pääjohtajan syylliseksi, mutta
pääjohtaja valitti silloisen presidentin, Gloria Arroyon kansliaan, joka perui päätöksen.
Seuraavaksi Geron kääntyi oikeusasiamiehen puoleen, mutta jopa hän oli kytköksissä presidenttiin. Tällä hetkellä entinen presidentti Arroyo on itse syytettynä korruptiosta.
Julkista sektoria edustavan maailmanjärjestön, PSI:n tuella Geron teki valituksen
kansainväliseen työjärjestöön, ILOon. ILOn
päätös vuonna 2008 oli, että viraston pitää ottaa kaikki irtisanotut takaisin töihin, ja että
kyseessä on ammattiyhdistyksen jäsenten ahdistelu. Geronin mies on saanut työpaikkansa takaisin, mutta muut eivät.
Korruptio ulottuu kaikkialle
Toiveikkuutta ilmassa
Yli seitsemän vuotta Geron on taistellut saadakseen korruptoituneen, nyt jo entisen pää-
Tapaus on yhä käsiteltävänä ylemmässä tuomioistuimessa. Geron on edelleen varovainen
liikkeissään, mutta samalla toiveikas. Nykyinen presidentti Benigno Aquino on sitoutunut korruption kitkemiseen. Maassa on meneillään hyvän hallintotavan kehittäminen,
kuten hankinta- ja budjetointimenettelyjen
sekä tilintarkastustoiminnan kehittäminen. ■
Pardia ja SASK-kampanja
Filippiineillä
• Pardia on mukana kampanjassa ay-oikeuksien puolesta. Kampanjan kesto on kesäkuusta 2013 joulukuuhun
2015.
• Tavoitteena on kampanjoida ILOn yleissopimus 151:n
(Julkisen sektorin järjestäytymisoikeuden suojelu ja palvelussuhteen ehtojen määräämismenettely) ratifioinnin
saavuttamiseksi ja lisätä julkisen sektorin työntekijöiden tietoisuutta ILOn yleissopimuksista.
• Filippiinien julkisen sektorin työntekijöiden edunvalvonta on hyvin vaikeaa, sillä heillä on hyvin rajoitetut ja lähes
olemattomat järjestäytymisoikeudet. Paikallisilla liitoilla ei ole myöskään valtionhallinnon virallista tunnustusta
neuvottelukumppanina minkä seurauksena työehtosopimusneuvottelut ovat usein
mahdottomia.
Annie Geron on ollut tiennäyttäjä korruption vastaisessa taistelussa. Omasta tapauksestaan hän
toteaa, että se oli toivoton siihen aikaan, mutta
hän laittoi kaikkensa peliin.
19
Harva kolumbialainen uskaltaa
toimia ammattijärjestössä
Monien työsopimuksiin on kirjattu ehto, jonka
mukaan järjestäytyminen on kiellettyä.
teksti
Niko Simola / Pardian puheenjohtaja
E
Matkan ensimmäinen kohde oli Cali, jossa yksi kolmesta Kolumbian keskusjärjestöstä piti 80-vuotisjuhlakongressiaan. Kongressi avattiin vahvasti lauletuilla Kolumbian
kansallislaululla ja CTC:n tunnushymnillä. Avauk­sen jälkeen puheet seurasivat toisiaan. Puheiden alussa puhujan kuului aina
tervehtiä lukuisaa kutsuvierasjoukkoa kutakin nimeltä. Puheissa kuultiin niin Kolumbian työministeriä kuin kaikkien kolmen keskusjärjestön puheenjohtajia.
Kuva: Paikallinen toimija
lokuun alussa olin tutustumassa kehitysyhteistyöhankkeeseemme Kolumbiassa. Pardia on mukana yhdessä
STTK:n, Ammattiliitto Pron ja Tehyn kanssa tukemassa Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskus SASKin projektia toimihenkilöiden järjestäytymisen edistämiseksi
Kolumbiassa. Kolumbialaisena kumppanina hankkeessa on keskusjärjestö CTC. Suomesta tälle hankematkalle osallistui lisäkseni
Tehyn varapuheenjohtaja Marjut McLean.
20
Toimihenkilöiden järjestäytyminen on
vielä hankalampaa kuin työntekijöiden.
Ennen virallisen kongressin alkua oli järjestetty workshop, jossa kävimme hanketta
läpi ja vaihdoimme ajatuksia edunvalvonnasta niin Kolumbiassa kuin Suomessakin.
Tilaisuuteen oli kutsuttu 22 henkilöä, mutta
paikalla oli ainakin viisikymmentä ihmistä.
Vuoden aikana hanke on saatu hyvin käyntiin. Kouluttautumaan on saatu mukaan toista sataa henkilöä. Järjestäytymistä tukemaan
on rakennettu suunnitelmalliset strategiat
sekä koulutus- ja viestintäsuunnitelmat. Uskoakseni kolmivuotisella hankkeella on erinomaiset edellytykset onnistua nyt nähdyn
perusteella.
dellisissa silpputöissä ja käytännössä vailla
lainsäädännön suojaa sen enempää työsuhteen ehtojen kuin irtisanomisten suhteen.
Työoloihin tutustumassa
Kongressin lisäksi pääsimme tutustumaan
myös muun muassa modernin Columbinan
keksitehtaan työoloihin, toisen keskusjärjestön CUTin toimintaan ja puheenjohtajaan
Bogotassa sekä muihin SASKin Kolumbian hankkeisiin.
Matkasta ja hankkeestamme voi todeta ainakin sen, etteivät käyttämämme pieni pa-
nostus Kolumbian hankkeeseemme mene
hukkaan. On enemmän kuin tärkeää, että
pystymme edes vähän tukemaan ammattiyhdistysliikettä maissa, joissa niiden toiminta on todella vaikeaa.
Toiseksi mieleen jäivät jälleen suomalaisen yhteiskunnan vahvuudet ja hienoudet.
Suomessa olonsa tuntee huomattavasti turvallisemmaksi tavallisessa autossa kuin Kolumbiassa panssaroidussa ja luodinkestävässä
autossa, jolla matkoja teimme. Tasa-arvoinen
yhteiskunta on paljon turvatumpi kuin muurein, vartijoin ja asein suojattu. ■
Silpputyöt ovat yleisiä
Kolumbiassa järjestäytymisaste on kehno. Tilastoista riippuen ammattiliittoihin on järjestäytynyt 4−7 prosenttia työntekijöistä.
Viimeisen 30 vuoden aikana noin 3 000 ayaktiivia on tapettu toimintansa vuoksi. Vaatii
melkoista rohkeutta ja omistautumista työlleen toimia ammattijärjestössä.
Toimihenkilöiden järjestäytyminen on vielä hankalampaa kuin työntekijöiden. Monilla on jo työsopimuksiin kirjattu ehto, jonka mukaan järjestäytyminen on kiellettyä.
Saimme myös kuulla, että edellisellä viikolla erään toimihenkilöjärjestön kaksi aktiivista
naista oli juuri saanut potkut pelkästään sillä perusteella, että toinen oli järjestönsä puheenjohtaja ja toinen sihteeri. Mahdolliset oikeussuojakeinot näin räikeässä työnantajan
toiminnassa jäivät meille hiukan epäselväksi.
Kolumbiassa järjestäytymistä ja ammattiliittojen toimintaa hankaloittaa myös se, että
58 prosenttia työntekijöistä työskentelee ns.
epävirallisilla työmarkkinoilla. Näillä työmarkkinoilla työntekijät tekevät työnsä to-
Pardia ja SASK-kampanja Kolumbiassa
• Pardia on mukana kampanjassa, jonka tarkoitus on tukea toimihenkilöiden ammatillista järjestäytymistä. Kampanja kesto on
2014–2016.
• Tavoitteena on vahvistaa kolumbialaisen keskusjärjestön CTC:n
edunvalvontaa toimihenkilöiden suhteen ja lisätä toimihenkilöiden
ammatillista järjestäytymistä kolmen maakunnan alueella (Cundinamarca, Antioquia ja Santander).
• Erityistä huomiota kiinnitetään naisten ja nuorten työntekijöiden osallistumiseen ja heidän roolinsa vahvistamiseen liitoissa ja
CTC:ssä.
• Toimihenkilöt ovat usein avainasemassa työpaikoilla ja liitoissaan,
mutta heidän ammatillinen järjestäytymisensä on vähäisempää
kuin työntekijöiden. Toimihenkilöillä on myös hyvin heikko omien
oikeuksien tuntemus ja järjestäytymistä pelätään vuosikymmeniä
vallinneen ay-vainon vuoksi.
21
Ay-liikkeen voima
on jäsenissä
Pardian tulevaisuusseminaarin teemana oli
tulevaisuuden ay-toiminta ja keskusjärjestöuudistus.
teksti
Riitta Nieminen / Pardian viestintäpäällikkö kuvat Antero Aaltonen
P
ardian hallituksen ja jäsenjärjestöjen
yhteiseminaariin kesäkuussa osallistui parisataa Pardian hallituksen ja jäsenjärjestöjen hallitusten jäsentä.
Pardian puheenjohtaja Niko Simola muistutti avaussanoissaan, että rohkeutta työelämän uudistamisessa tarvittaisiin myös muilta kuin palkansaajilta. Rohkeutta ei ole se,
että toisen osapuolen etuja halutaan heikentää vastikkeetta.
– Meillä palkansaajilla on rohkeutta tarkastella uudella tavalla oman toiminnan rakenteita, työelämän uudistamisen tavoitteita
ja myös saavutettuja etuja.
rahoitus takaa riippumattomuuden, mutta
järjestäytymisaste on tämän vuoksi elintärkeä.
– Lähtökohtana on ollut, että ammattiyhdistysliike muokkaa yhteiskunnan tulevaisuutta vuorovaikutuksessa ympäröivän yhteiskunnan kanssa.
Pääministeri Juha Sipilän hallitusohjelmassa ei kuitenkaan mainita kertaakaan sanaa
kolmikanta, vaan puhutaan vuoropuhelusta.
Sillä pyritään muuttamaan työmarkkinoiden
valtasuhteita.
Toinen alustaja, Tampereen yliopiston sosiologian professori Harri Melin, vastaisi muutokseen uudistamalla ay-liikettä ja lisäämällä osaamista paikallistasolle.
Ay-liikkeen haasteet
STTK:sta kesällä eläköitynyt pääsihteeri Leila Kostiainen muistutti, että suomalaisessa
ammattiyhdistysliikkeessä voima perustuu
jäseniin, jotka rahoittavat toiminnan. Oma
Uusi keskusjärjestö vastaus
muuttuvaan työelämään
– Uusi keskusjärjestö ei rajoita, eikä heikennä
ammattiliittojen asemaa jäsentensä edunval-
vojana tai työehtosopimusosapuolena, Uusi
keskusjärjestö -hankkeen projektipäällikkö
Juha Heikkala sanoi.
Suomalaisen palkansaajakentän rakenneremontin taustalla vaikuttavat maailmanlaajuiset muutokset työnteossa ja työmarkkinoilla.
– Uusi keskusjärjestö ei ole itsetarkoitus. Tavoitteena on järjestön menestyksekäs toiminta ja vaikuttavuus yhteiskunnassa.
Pardian neuvottelujohtaja Harri Sirén puhui hankkeesta pääsopijajärjestön näkökulmasta.
– Sopimustoiminta perustuu lainsäädäntöön. Uuden keskusjärjestön perustaminen
tai siihen liittyminen ei muuta vallitsevaa asetelmaa sopimusosapuolista.
Tervetuloa paratiisiin
Avaruustähtitieteen professori Esko Valtaoja päätti seminaaripäivän muistuttamalla,
että unohdamme aina, kuinka paljon asiat
ovat muuttuneet.
– Meillä on tapana ajatella, että ennen asiat olivat paremmin. Kuitenkin maailma on
muuttumassa paremmaksi tälläkin hetkellä.
Bruttokansatuote on maailmanhistorian aikana noussut valtavaan nousukiitoon, vauraus
Suomessa lisääntynyt ja World happiness -raportin mukaan olemme yksi maailman onnellisimmista kansoista. Lyhyelläkin aikavälillä
absoluuttinen köyhyys on vähentynyt maailmassa ja vauraus kasvaa erityisesti Afrikassa
Saharan eteläpuolella.
Valtaoja mielestä paratiisi ei ole valmis, eikä
se ole tasaisesti jakaantunut.
– Mutta meillä on kaikki, mistä ihmiset haaveilivat ennen.
Enemmän puheenvuoroista voit lukea tapahtuman aikana kirjoitetuista online-uutisista. Ne löytyvät Pardian verkkosivujen uutistarjonnasta www.pardia.fi päivämäärällä
11.6.2015.
22
Valtion talous ja viranhoitajan rooli
Näkökulmaa Suomen talouteen ja hyvinvointivaltion säilyttämiseen sekä valtion työnantajan ja työntekijän haasteisiin toi valtiosihteeri Martti Hetemäki valtiovarainministeriöstä.
Hän painotti alustuksessaan, että hallituksen säästötoimet
ovat vaikeita, mutta ilman niitä hyvinvointivaltion pohja on rapautumassa. Kovia toimia voi puolustella sillä, että hallituksella on kiire saada Suomen talous kuntoon.
Hetemäen mielestä valtion työtekijöiden rooli viranhoitajina on
muuttunut. Virheettömyys ja tasapuolisuus eivät enää riitä, vaan
nykyisin pitää olla aktiivinen toimija.
Yleisökysymyksessä Hetemäeltä kysyttiin, miksi YT-neuvotteluja käydään, vaikka valtiolla eläköityminen on suurta.
Hetemäen mielestä valtiolla pitäisi olla paljon enemmän liikkuvuutta toimipaikkojen ja virastojen välillä eli valtiokonsernia pitäisi katsoa kokonaisuutena.
– On vähän kuin konkurssi, kun eläköitymisten keskellä joudutaan irtisanomaan.
Jäsenjärjestöiltä kuultua
Pyysimme seminaariin jäsenjärjestöiltä puheenvuoroja
aiheesta ay-liikkeen ja pardialaisten uudet
toimintatavat, fiilikset ja toiveet tulevaisuudesta.
Jouni Saarinen, Henkilöstöunioni
Ay-johtotehtäviin pitäisi palkata myös nuoria ihmisiä. Luottamushenkilöitä tulee tukea
kouluttamalla, koska se on kaikista parasta jäsenhankintaa.
Anniina Vähäkuopus, Kelan toimihenkilöt
Kaikille työelämään tuleville ei ole itsestäänselvyys kuulua ammattiliittoon. Nuorille tulee kertoa, mitä se jäsenyys heille konkreettisesti antaa.
Kaj Hahtonen, Luotsiliitto
Pardialta toivoisin parempaa ja enemmän
koulutusta luottamusmiehille, jotta pystyisimme paremmin vastaamaan työnantajan esittämiin heikennyksiin.
Elina Aaltonen, Maanmittauslaitoksen
tekniset
Tärkeää ovat motivoivat ja sopivan haastavat
työtehtävät, työtyytyväisyys ja työn ja muun
elämän yhteensovittaminen.
Mervi Kelloniitty, Maanpuolustuksen Henkilökuntaliitto
Puolustusvoimauudistuksen myötä työkuorma on lisääntynyt, työtyytyväisyys on vähentynyt ja henkilöstön uupumus on lisääntynyt.
Sari Korhonen, ProUnioni
Pelkkä keskusjärjestöuudistus ei riitä, vaan
rakenteita tulisi katsoa myös järjestö- ja liittotasolla. Muuten tulee liian suuret housut,
joilla ei ole henkseleitä.
Leif Wikström, Suomen Konepäällystöliitto
Olemme todennäköisesti mukana uudessa
järjestössä – järjestöllämme on perspektiiviä vuodesta 1869.
Petri Suominen, Suomen
Laivanpäällystöliitto
Jatkossakin tarvitaan kaikki mahdollinen
tuki luottamusmiesten toiminnan tukemiseen.
Anja Mattila, Verovirkailijain Liitto
Ay-liike tarvitsee muutosrohkeutta ja lisää
nuoria toimijoita.
Leena Heino, Yliopistojen ja tutkimusalan
henkilöstöliitto
Olemme uuden keskusjärjestön koekenttä, sillä tuskin on ammattijärjestöä, jolla ei
ole yhtään jäsentä yliopistoissa. Koulutuksen tärkeyttä ja merkitystä ei voi väheksyä.
Marko Hiltula, Suomen Poliisijärjestöjen
Liitto
Jäsen, viestintä ja positiivisuus. Ei saa jäädä tuleen makaamaan.
Jaana Rautiainen, Työ- ja elinkeinohallinnon
henkilöstöliitto
Jokainen toimija on tärkeä. Toimitaan yhdessä ilman valtapeliä.
Petteri Väänänen, Tekniikan ja Tiedon
Toimihenkilöt
Ihmisen aivoja on vaikea saada raksuttamaan vain virastotyöaikaan. Virastotyöaikaa ja työprosesseja tulee uudistaa. Päällekkäistä tekemistä on aivan liikaa.
Kari Puurunen, Ulkoasiainhallinnon virkailijayhdistys
Ulkoasiainhallinto on valtavien haasteiden
keskellä: miljoonasäästöjä ja organisaation
trimmausta. Luottamusmiesverkoston tärkeys korostuu etenkin ulkomailla.
→
23
Uusi keskusjärjestö -selvityshanke etenee
Syksy on hankkeessa toiminnan sisällön rakentamisen aikaa.
A
iesopimus uudesta keskusjärjestöstä on tarkoitus allekirjoittaa toukokuussa 2016. Toiminnan aloittamiseen liittyvät valmistelut ajoittuvat syksyyn
2015. Varsinaisen toimintansa uuden organisaation on määrä aloittaa vuoden 2017 alussa.
− Tarvittaessa pidämme ylimääräisen
edustajakokouksen keväällä 2016, sillä Pardian päätökset uuteen keskusjärjestöön liittymisestä tehdään edustajakokouksessa, Pardian puheenjohtaja Niko Simola sanoo.
Hankkeen strategian runko ja keskeiset
sisällöt määriteltiin alkukesästä. Toimintaajatuksena on, että Uusi keskusjärjestö on
vahva yhteiskunnallinen vaikuttaja ja sopija
ja sen arvot ovat rohkeus ja reiluus. Visiona
on hyvinvoiva työntekijä, vetovoimaiset työProjektipäällikkö Juha Heikkalan mukaan uuden
keskusjärjestön onnistumisen ratkaisee viime kädessä se, pystyykö se yhdessä jäsenjärjestöjensä kanssa parantamaan työtä tekevien ihmisten, palkansaajien ja yksinyrittäjien taloudellista
ja henkistä hyvinvointia sekä edistämään yhteiskunnallista tasa-arvoa ja oikeudenmukaisuutta.
yhteisöt, riittävä toimeentulo ja mielekäs työ
ja työn arvostus.
Selvitystyötä vetävä projektipäällikkö Juha
Heikkala korostaa, että Uusi keskusjärjestö
-hanke on omissa käsissämme. Hankkeeseen
osallistuu liittoja kaikista nykyisistä keskusjärjestöistä ja niiden ulkopuolelta.
− Teemme tiivistä yhteistyötä liittojen
kanssa ja tuemme niitä. Mukaan voi edelleen liittyä myös uusia liittoja, ovet ovat edelleen auki. Nyt mukana olevat 49 ammattiliittoa edustavat yhdessä noin 1,7 miljoonaa
palkansaajaa.
Keskeiset asiat työryhmissä
Uuden keskusjärjestön perustamistyö tiivistyy, kun esiin nousevat keskeiset kysymykset toiminnan sisällöstä, taloudesta ja politiikasta.
Selvityshankkeessa perustettiin uusia työryhmiä aiempien viestintäryhmän ja ohjausryhmän lisäksi.
• Sääntö- ja hallintomallityöryhmää vetää puheenjohtaja Ann Selin (Palvelualojen ammattiliitto PAM, SAK) ja Par-
diaa työryhmässä edustaa puheenjohtaja
Niko Simola.
• Työmarkkinaedunvalvonta ja yhteiskuntavaikuttamisen työryhmää luotsaa
puheenjohtaja Juri Aaltonen (Toimihenkilöliitto Erto, STTK) ja Pardiasta
ryhmässä on neuvottelujohtaja Harri
Sirén.
• Kansainvälisen toiminnan ja EU-vaikuttamisen työryhmää vetää kansainvälisten asioiden päällikkö Matti Koskinen
(Ammattiliitto Pro, STTK) ja Pardiasta
mukana on neuvottelupäällikkö Katja
Heikkilä.
• Koulutus-, työvoima- ja elinkeinopoliittista työryhmää vetää johtaja Hannu
Saarikangas (Insinööriliitto, Akava) ja
järjestöllisen toiminnan työryhmää vetää puheenjohtaja Petri Vanhala (Paperiliitto, SAK). Näissä työryhmissä ei ole
Pardialla edustusta, mutta niiden työtä
toki seurataan tiiviisti.
Seuraa hankkeen etenemistä sivulla
www.uusikeskusjarjesto.fi. ■
Uusi Keskusjärjestö - mikä seuraavista on tärkein?
vähemmän
keskusjärjestöjä
1.6 %
kilpailukykyisempi
jäsenmaksu 1.6 %
tehokkuus
25 %
puoluepoliittinen
sitoutumattomuus
40.6 %
edustaa kattavasti
palkansaajia
31.3 %
24
Tulevaisuusseminaarin osanottajien mielipide Uuden Keskusjärjestön tärkeimmistä asioista.
HYVINVOINTI
Pomppaa tuolista
ylös säännöllisesti
Liikuskelu alkaa siitä, kun nouset tuolista ylös.
Se nostaa energiankulutustasi 13 prosenttia.
teksti
Anna-Kaisa Jansson / Pardian tiedottaja kuvat Antero Aaltonen
Kuntoliikunta auttaa
vähentämään istumisen
haittoja, mutta ei
poistamaan niitä kokonaan.
25
TEEMA
A
rjessa aktiivinen ja liikuskeleva ihminen voi olla jopa terveempi kuin kuntoliikuntaa harrastava, mutta paljon istuva. Liikunnallinen elämäntapa alkaa siitä, kun nouset tuolista ylös.
– Vain vähän televisiota katsovilla ihmisillä, jotka eivät harrasta
liikuntaa, voi olla jopa alhaisemmat terveysriskit kuin liikuntaa harrastavilla ihmisillä, jotka viettävät pitkiä aikoja ruudun ääressä, istumisfysiologian tohtorikoulutettava Arto Pesola Jyväskylän yliopistosta sanoo.
Tuolista ylös nouseminen kasvattaa reisilihasten aktiivisuutta 200
prosenttia ja nostaa energiankulutusta 13 prosenttia.
Liikuskelu ja hikiliikunta ovat molemmat hyödyllisiä ja tukevat
toisiaan.
– Esimerkiksi painonhallinnassa arkiliikuskelu voi joskus olla kovaa liikuntaa tehokkaampaa ja pysyvämpää, koska se järkyttää kehon tasapainoa vähemmän.
– Jos tavoitteena on kohottaa kuntoa, tarvitaan siihen kuitenkin
hieman hikoilua ja hengästymistä, mihin arkiliikuskelu ei useinkaan
riitä. Hyvässä kunnossa jaksaa harrastaa myös arkiliikuntaa.
Istu korkeintaan kahdeksan tuntia
Liikuntasuositusten mukaan tulisi liikkua puoli tuntia päivässä vähintään viitenä päivänä viikossa hengästyen ja hikoillen.
Nyt liikuntasuositukset ovat saaneet kesäkuussa rinnalleen istu-
missuositukset, joissa tämän lisäksi kehotetaan pomppaamaan tuolista ylös säännöllisesti.
– Kuntoliikunta auttaa vähentämään istumisen haittoja, mutta ei
poistamaan niitä kokonaan. Kaikista tehokkaimmin istumisen haitoista pääsee eroon nousemalla säännöllisesti tuolista ylös.
Pesolan mukaan toimistotyöntekijät istuvat työajastaan 80 prosenttia ja vapaa-ajastaan 60 prosenttia.
– Hyvä suositus olisi istua korkeintaan kahdeksan tuntia päivässä, mikä kyllä usein ylittyy kirkkaasti.
Pesolan mukaan vahvimmat liikuskelun terveysvaikutukset liittyvät kakkostyypin diabetesriskin sekä metabolisen oireyhtymän eli
keskivartalolihavuuteen yhteydessä olevien riskien laskuun.
Pesola muistuttaa, että seisominen muuttaa etenkin näyttöpäätetyötä tekevän asennon ryhdikkäämmäksi, mistä selkä ja niska-hartiaseutu tykkäävät.
– Silti kannattaa pysyä kohtuudessa. Myös seisomista on hyvä tauottaa istumisella tai kävelyllä, sillä keho väsyy nopeasti varsinkin paikallaan seistessä.
Nykyään ollaan vähintään yhtä kiinnostuneita kevyen liikuskelun määrästä, kuin niistä muutamasta reippaasta tunnista, joilla varsinainen liikuntasuositus täyttyy. Kevyellä liikuskelulla onkin todennäköisesti suuria
terveysvaikutuksia.
Ihmisen vuorokausi Pesolan mukaan
tarkoituksenmukaista
liikuntaa ½ tuntia
liikuskelua
5 tuntia,
josta seisomista
3 tuntia
arjen askareita ½ tuntia
nukkumista
8 tuntia
istumista 10 tuntia
26
HYVINVOINTI
Portaat aina kävellen
Liikuskelusta on kyse, kun henkilö ottaa yhdenkin askeleen. Pardian
jäsenet jakoivat parhaat liikuskeluvinkkinsä lukijoille.
”Työnantaja ostanut koko henkilöstölle taukoliikuntaohjelman nimeltään PETRA.
Parin minuutin kestävä sarja joko seisten tai istuen auttaa mukavasti.”
Arja
”Työpaikalla menen aina portaat kävellen tai juosten, kaupoissa käydessä jätän auton aina takariviin, enkä etuoven lähelle. Vapaalla käyn tanssimassa 2−4 kertaa viikossa 4−5 tuntia illassa. Kaikki tanssit tanssitaan, mitä nopeampia sitä parempi.
Yleensä haku on toiminut hyvin.”
Erja
”Työpäivän aikana teen aina ”tikusta asiaa” kun on mahdollista eli kävelen paikasta toiseen ja hoitelen asioita, haen tulosteita.”
Marika
”Töissä kävelen kolmanteen kerrokseen ja myös päivän muut liikkumiset töissä teen
kävellen, enkä hissillä. Keväällä, kesällä ja syksyllä menen pyörällä noin kuusi kilometriä töihin ja kaksi kertaa viikossa käyn kuntosalilla. Viikonloppuisin käyn koirien kanssa lenkkeilemässä. Näillä mennään ja hyvältä tuntuu.”
Liisa
Lyhytkin tauko auttaa
– Työpäivän aikana olisi hyvä tulla useita lyhyitäkin taukoja, joiden ei teholtaan tarvitse
olla kummoisia. Seisominen ja käveleminen
toimivat hyvin. Sitten vapaa-ajalla voi välillä
hieman kiihdyttääkin.
Pesolan mukaan tauot ovat tärkeitä tervey­
delle ja voivat lisätä työntekijöiden kommunikointia ja yhteishenkeä.
– Aktiivisuuteen kannustava esimies, seisomakokoukset ja kävelypalaverit lisäävät työntekijöiden sitoutuneisuutta, kunhan muutokset lähtevät työyhteisöstä itsestään. Pieni
taukojumppa on oiva keskeytys ja saa varmasti jutun luistamaan entistä tehokkaammin.
Pesola uskoo, että kaikille löytyy omaan
työhön sopiva tapa tauottaa istumista. Pitkällä aikavälillä tämä lisää taatusti työtyytyväisyyttä sekä työtehoa.
– Lisäksi sairaspoissaolot vähenevät, kun
ei tarvitse olla poissa töistä niska-hartia- ja
selkäkipujen takia. ■
”Lenkkeilen koiran kanssa joskus vähän vauhdikkaammin. Zumba on elämäni suola - silloin tuntee itsensä nuoreksi ja notkeaksi noin kahdesti viikossa. Lapsenlasten
kanssa käyn pulkkamäessä, uin ja liikun metsässä. Kesäaikaan menen töihin pyöräillen kolme kilometriä sivu.”
Outi-mummo
”En omista autoa, joten kaikki matkat kuljen talvisin jalan ja kesällä pyörällä, heti
kun kelit sallivat. Elo-toukokuussa käyn aamuisin uimahallilla 3–5 kertaa uimassa kilometrin, myös lauantaisin. Kesäisin pyrin käymään pyörällä mahdollisuuksien mukaan maauimalassa 4–7 kertaa viikossa.”
Päivi
”Hyvinvointi, terveys ja liikkuminen sekä liikuskelu ovat aina olleet minulle sydämen asia. Himoliikkuja en ole koskaan ollut, mutta hyöty sellainen. Valitsen portaat hissin sijaan, kävelen mahdollisimman paljon, kotona pihalla riittää puuhaa.
Nyt pyöräilykauden alettua edestakaisella työmatkalla voi tuulettaa ajatuksiaan.”
Tummeli
”Joinakin päivinä tulee käveltyä jopa yli 10 kilometriä ja toisina istun koko päivän
tietokoneen ääressä. Asun omakotitalossa ja vapaa-aikaan kuuluu paljon hyötyliikuntaa, kuten halonhakkuuta, ruohon leikkaamista ja kaikkea muuta mitä nyt voi
kuvitellakaan.”
Mikko
”Harrastan enduromoottoripyöräilyä vähintään kerran viikossa keväästä syksyyn
ja joskus talvisinkin. Talven päälajini on jääkiekko kolmesta viiteen kertaan viikossa. Lisäksi ajan maastopolkupyörällä silloin tällöin töihin sekä käyn kuntosalilla.”
Sami
27
TEEMA
6 liikettä hyvään oloon
OTA
TALTEEN
Taukoliikunta lisää aineenvaihduntaa lihasten lisäksi myös
aivoissasi, joten sen jälkeen ajatus kulkee usein paremmin.
Pidä lyhyitä taukoja kerran tunnissa ja tee liikkeitä oman
tuntemuksesi mukaan. Muistathan, ettet pidätä hengitystäsi
liikkeiden aikana, vaan annat sen kulkea vapaasti.
Kuvassa Päivi Virta, Pardian koulutussihteeri
Seiso tuolin takana
ja ota tukea tuolin
selkänojasta. Nouse
varpaille 20 kertaa.
Seiso työtuolisi edessä kasvot tuoliin päin
ja marssi niin, että kosketat vuorotellen oikealla ja vasemmalla jalkaterällä työtuolin istuimen etuosaan. Ota kädet mukaan
tasapainottamaan liikettä. Tee molemmilla jaloilla 10 kertaa.
Kyykisty ja hipaise tuolin istuinosaa. Seiso lantion levyisessä haara-asennossa tuolin edessä. Kyykisty siten,
että pakarat koskettavat tuolin istuinosan etureunaa.
Kädet voit nostaa liikkeen aikana vaakatasoon. Kyykistyessä jännitä myös vatsalihaksia ja pidä selkä suorana ja katse eteenpäin. Tee 5–10 toistoa.
28
HYVINVOINTI
Ota keppi, seiso keppi vaakatasossa vartalon edessä, vie keppi ylös suorille käsille ja laske niskan taakse. Vie takaisin
suorille käsille ja takaisin vartalon eteen. Toista 10 kertaa.
Kyykystä työntöön. Ota
leveä ote kepistä, kyykisty ja aseta keppi reisien päälle vaakatasoon.
Ponnista sieltä ylös siten, että kädet suoristuvat viistosti vasemmalle ja oikea jalka viistosti
oikealle. Palaudu takaisin kyykkyyn ja tee sama
vastakkaiseen suuntaan. Tee molemmille
puolille vuorotellen yhteensä 20 kertaa.
Yläselän pyöristys ja ojennus. Pyöristä yläselkää. Ojenna selkä suoraksi ja paina lapoja yhteen. Toista liikettä 5–10 kertaa.
Kuvat: Nina Kellokoski
Ohjeet tarjosi Selkäliitto. Katso lisää www.selkakanava.fi
29
TEEMA
Työpaikalla päihteettömyys
Alkoholin käytön määrää kannattaa seurata
samalla tavalla kuin ruoan rasvapitoisuutta.
teksti
Anna-Kaisa Jansson / Pardian tiedottaja
K
kuva
Shutterstock
ohtuukäyttäjien satunnaiset liikajuomiset ovat työpaikkojen
yleisimpiä alkoholiriskejä ja -haittoja, vaikka niihin ei aina
suhtauduta tarvittavan vakavasti.
– Kuka haluaisi lähteä lennolle, jos koneen ohjaimissa on sinä
aamuna krapulainen lentäjä, vaikka kuinka olisi tiedossa, että hän
yleensä juo kohtuullisesti, A-klinikkasäätiön kehittämisjohtaja Ari
Saarto kysyy.
Saarron mukaan arkipäiväistynyt keskieurooppalainen juomistapa voi tuntua normaalilta, koska se ei ole humalahakuista, eikä siten
näy krapuloina tai työnteon haittoina.
– Jatkuvan, vaikkakin suhteellisen vähäisenkin käytön myötä sietokyky kasvaa kuitenkin helposti niin, että rajat hämärtyvät sekä itseltä että läheisiltä. Elimistössä voi olla alkoholia, vaikkei siltä tunnu.
Saarron mukaan on huolestuttavaa, että säännöllisestä ja usein
myös runsaasta alkoholinkäytöstä on vähitellen tullut kohtuullisena pidetty normaalitaso.
– Mikä on yleistä, tuntuu normaalilta ja siten kohtuulliselta. Työpaikalla päihteettömyyden pitäisi olla normaalitila.
– Ei tule ajatella, että pienessä krapulassa voi tulla töihin. Jo pelkkää riskinottamista tulisi pitää haitallisena. Maanantaikappaleet voivat tulla itselle ja työpaikalle monella tapaa kalliiksi.
Helpota lomalta paluuta
Lomalla saattaa tottua huomaamattaan olotilaan, jossa alkoholin
käyttö on jatkuvasti heikentänyt toimintakykyä.
– Vapaalla alkoholinkäytön toimintakykyä heikentävät vaikutukset eivät edes näy niin selvästi.
Alkoholin tai muiden päihteiden sietokyky kasvaa yllättävän nopeasti, joten on parempi laskea ja hallita annoksia jo loman alusta
alkaen ja rajoittaa ajoissa, Saarto vinkkaa.
Lomalta normaalirytmiin palaaminen kestää useita päiviä, etenkin
jos palautumista heikentävät alkoholinkäytön vaikutukset.
– Useimmilla runsas lomanaikainen alkoholinkäyttö palautuu nopeasti töiden alkaessa kohtuulliseksi. Se voi kuitenkin olla vaikeaa,
mikäli muutenkin runsas alkoholinkäyttö on ehtinyt muuttua loman aikana liialliseksi.
Läheisten tuki ja realistinen palaute päihteiden liikakäytöstä ilman tuomitsemista
antaa muutokselle hyvät mahdollisuudet.
30
HYVINVOINTI
on normaalitila
Virittäydy raittiiseen lomaan
Tavallisen viikonlopun tai arki-illan jälkeinen työpäivä on liiallisen alkoholinkäytön seurauksena periaatteessa yhtä vaikea kuin lomalta paluun jälkeen. Yleensä silloin haitalliset vaikutukset menevät
kuitenkin nopeammin ohi.
Puutu mahdollisimman ajoissa
Työnantajan tulee ottaa asia aina puheeksi, jos työntekijän päihteidenkäyttö ei ole työpaikan pelisääntöjen mukaista. Avoimessa keskustelussa on syytä ottaa huomioon yleisemmät altistavat tekijät henkilökohtaisessa elämässä tai työasioissa.
– Työnantajan puuttuminen on jo itsessään tärkeä tapa osoittaa,
että jokin rima on ylitetty. Myös työkavereiden tulisi huolestua, ja olla
siten jo varhaisessa vaiheessa keskustelukumppanina. Hyvät työpaikan ihmissuhteet voivat tarjota tarvittavan varaventtiilin ja ehkäistä
ongelmien pahenemista.
Saarron mukaan yleensä tässä vaiheessa päihteidenkäytöstä on aiheutunut jo jotakin havaittavaa haittaa.
– Olisi hyvä, jos työnantaja osaisi tunnistaa taivaalle kertyneet uhkaavat sadepilvet ajoissa, eikä odottaa, että joutuu sateen riepottelemaksi.
Ulkopuolisten on kuitenkin vaikea tunnistaa, milloin käyttö on ylittänyt riskirajat ja työyhteisölle aiheutuvien haittojen todennäköisyys
on kasvanut. Sen vuoksi jokaisen tulisi itse seurata päihteidenkäyttöään tietoisena siitä, missä kohtuuden ja liiallisuuden rajat kulkevat.
– Seuranta olisi ihan tavallista arkirutiinia, aivan kuten on hyvä
seurata vaikkapa ruuan rasvapitoisuutta tai lisäaineita.
Pelkkien määrien sijasta olisi myös hyvä pohtia, mitkä ovat päihteiden myönteiset merkitykset, ja millä muulla tekemisellä voisi tuottaa samat vaikutukset.
Liikakäyttö voi jäädä päälle
Alkoholi on edelleen suomalaisten pääpäihde. Muidenkin päihteiden,
kuten huumeiden ja lääkkeiden käyttö ylisuurina annoksina sekä eri
aineiden sekakäyttö ovat kuitenkin lisääntyneet.
– Rauhoittavia lääkkeitä ja huumeita voidaan käyttää, kun halutaan rentoutua työpaineista, ja piristäviä, kun halutaan jaksaa puurtaa enemmän. Jaksamista parantamaan jotkut käyttävät myös dopingaineita.
Saarron mukaan myös työelämästä poistuminen voi olla kriisi,
etenkin jos on joutunut irtisanotuksi. Jotkut reagoivat siihen lisäämällä päihteidenkäyttöään.
– Liikakäyttö voi olla ohimenevää, mutta se voi jäädä myös päälle ja vaikeuttaa paluuta työelämään ja uudelleenkouluttautumista. ■
• Jos ennen lomaa mielessä pyörii mahdollisuus juoda vapaasti, pohdi mitä oikeastaan odotat vapaaltasi. Mieti, mitä
alkoholikeskeinen mielikuvaharjoitus voi tulla käytännössä merkitsemään.
• Ongelmallisesti alkoholia käyttävät kutsuvat juomistilanteiden suunnittelua ”kuivaksi huikaksi”, joka valitettavasti tulee mitä todennäköisimmin olemaan itsensä toteuttava ennustus.
• Sen sijaan että petaat tulevaa retkahdusta, viritä itsesi
myönteisillä mielikuvilla raittiiseen tai kohtuullisen alkoholinkäytön viikonloppuun tai lomaan. Ajatusleikkiä voi
pyöritellä mielessään tyyliin ”Aurinko paistoi lämpimästi
jo aamusta alkaen, nautin vain kaksi lasillista hyvää viiniä
lounaalla. Illaksi ajoin, koska pystyin tarttumaan rattiin,
merenrantaan vilvoittelemaan ja katselemaan ääretöntä
ulappaa. Miten rentoa elämä voikaan olla.”
• Päihteidenkäytön hallinnan taitoja voi hioa myös työterveyshuollon, päihdetyön ammattiauttajien tai kokemusasiantuntijoiden ja vertaisten tuella. Päihteistä ja riippuvuuksista sekä muutosta tukevista palveluista on tarjolla
tietoa netissä esimerkiksi osoitteessa www.ainalahella.fi.
Työmarkkinakeskusjärjestöt
uusivat suosituksensa
Tehostaakseen päihdeongelmien ehkäisyä, käsittelyä ja hallintaa työpaikoilla, työmarkkinakeskusjärjestöt uusivat kesäkuussa vuonna 2006 annetun suosituksensa.
Uusi suositus painottaa ennaltaehkäisyä, päihdeongelmien tunnistamista, varhaista puuttumista ja selkeiden työpaikkakohtaisten toimintamallien rakentamista.
Päihdehaittojen kustannukset ovat huomattavat. On arvioitu, että pelkästään alkoholihaittoihin liittyvät välittömät
kustannukset ovat vuositasolla noin 1,4 miljardia euroa. Välilliset kustannukset, joihin sisältyvät tuotannonmenetykset
ja sekä menetettyjen elinvuosien arvo, ovat noin 4-6 miljardia euroa vuodessa.
31
TEEMA
Yksin töissä
Organisaatiomuutokset pilkkovat myös työyhteisöjä.
teksti
Marjo Pihlajaniemi / Pardian tiedottaja
kuva
Shutterstock
T
yöyhteisön sosiaalisilla suhteilla on suuri merkitys sekä työn
sujuvuuteen että työntekijöiden hyvinvointiin.
– Hyvin toimivassa työyhteisössä todennäköisyys ristiriitojen ja konfliktien syntymiselle on pienempi kuin sellaisissa, jossa on
paljon työhön ja työn tekemiseen liittyviä ongelmia. Hyvä työilmapiiri ja sosiaalinen tuki toimivat myös puskureina stressaavissa tilanteissa Työterveyslaitoksen johtava asiantuntija Maarit Vartia kertoo.
Valtiokonttori teettää joka toinen vuosi laajan Kaikki hyvin työssä -kyselyn valtion henkilöstölle. Siinä kysytään muun muassa, mitä
työyhteisö merkitsee. Vuoden 2014 avovastauksissa työyhteisöstä kirjoitettiin esimerkiksi näin:
”Me jaamme huolet ja kannustamme toisiamme, puramme työasiat töissä - ei tarvitse viedä kotiin! Hyvillä työkavereilla ja ilmapiirillä on huikaiseva merkitys. Se on yks syy miksi en ole vaihtanut työpaikkaa - työkavereiden takia!”
Valitettavasti toisinkin on. Kyselyssä selvisi myös, että osa työntekijöistä on tilanteessa, jossa heillä ei ole apunaan työyhteisön tukea.
Negatiivisten kokemusten syyksi mainittiin muun muassa organisaatiomuutokset ja uudelleenjärjestelyt.
32
Myös työyhteisön rakenne ja ilmapiiri ovat saattaneet muuttua
radikaalisti: työn kannalta läheisimmät työkaverit voivat olla satojen kilometrien päässä, fyysisesti lähimmillä voi olla jopa eri työnantaja. Joskus koettiin myös eturistiriitoja lähimpänä olevan työyhteisön kanssa.
Kaikki hyvin työssä? -kysely
• Tehdään kahden vuoden välein valtion henkilöstölle.
• Kartoittaa laajasti henkilöstön työoloja, työkykyä,
työhyvinvointia ja henkilökohtaisia voimavaroja.
• Toteutetaan satunnaisotoksella, vastaajamäärä
vuonna 2014 1 636.
HYVINVOINTI
Tapaus 1:
Organisaatiomuutos vie uuteen työyhteisöön
”Olen sijoitettuna yksin toisen valtion viraston toimitiloihin ja minulla ei ole viikoittainkaan kasvotusten tapahtuvaa keskustelua
omiin työtovereihin. Toisaalta kuulen kahvi- ja lounaspöydissä
puhetta, joka avartaa omaa näkemystä toisesta valtion virastosta ja sen toimintatavoista.”
Tällaisessa tilanteessa työntekijä saattaa miettiä, kumpaan yhteisöön hän oikeastaan kuuluu: arjen yhteisöön vai siihen hallinnolliseen, joka on jossain muualla.
Yhteisöön asettautumiseen vaikuttaa se, mitä töitä muualle sijoitettuna tekee ja onko työhön liittyviä kontakteja uuden yhteisön työntekijöihin. Työpaikan vuorovaikutuksesta suurin osa liittyy työhön. Mikäli tällaisia yhteyksiä ei ole, jää kanssakäyminen
yhteisön muiden jäsenten kanssa helposti vähäiseksi. Tämä voi aiheuttaa eristyneisyyden ja yksinäisyyden tunteita. Tärkeää olisi silloin sopia esimiehen kanssa, miten säännölliset yhteydet omaan
yhteisöön pidetään yllä.
Tee itse aloite
On tärkeää muistaa perehdyttää yhteisöön myös sinne töihin tulevat toisen organisaation työntekijät.
– Vaikka työntekijästä tuntuisi teennäiseltä kiertää ovelta ovelle ja esittäytyä pikaisesti, niin siitä on suuri apu: seuraavassa kohtaamisessa ei olla enää täysin vieraita. Voi vaikka aloittaa pahoittelemalla muistiaan ja kysyä toisen nimeä uudelleen.
Kannattaa olla sosiaalisesti aktiivinen.
– Vaikka ei joisi kahvia, niin kahvitauolle kannattaa mennä. Voi
myös tehdä aloitteen ja käydä eri ihmisten työpisteillä kyselemässä heidän työtehtävistään ja taustoistaan.
Vaikka työtehtävät eivät kohtaisi, usein elämästä löytyy yhteisiä
nimittäjiä, joiden kautta voi tutustua.
Mikäli työyhteisössä työskentelee työntekijöitä, joiden esimies
on jossain muussa organisaatiossa, on tärkeää, että esimiehet ovat
keskenään selkeästi sopineet työnjaosta mahdollisissa ongelmatilanteissa.
Tapaus 2:
Työyhteisö ei ole hitsautunut yhteen
”… ei ole mitään todellista yhteisöä tai työyhteisöä. Ei synny sellaista vuorovaikutusta joka hioisi työntekijöitä yhteen. Kaikki
touhuavat yksin, ja tieto ei kulje. Työilmapiiriä kuvaa masentuneisuus, hiljaisuus ja ilottomuus. …Työyhteisö merkitsee vain
välttämätöntä pakkoa.”
Yhteishengen keskeinen rakennuspalikka on yhteisiksi koetut tavoitteet ja toimintatavat.
Erilaisten organisaatiouudistusten tai fuusioiden vuoksi yhteisöjä hajoaa ja uusia syntyy. Silloin on tärkeää, että esimies ja työyhteisö keskustelevat asiasta ja esimies seuraa tilanteen kehittymistä.
– Jokaisen työyhteisön jäsenen pitää voida kokea tekevänsä omaa
palikkaansa yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi. On tärkeää,
että yhteisöllä on säännöllisesti yhteisiä kokouksia, joissa suunnitellaan ja keskustellaan koko työyhteisöä koskevista asioista ja
suunnitelmista. Näin jokainen voi kokea voivansa myös vaikuttaa siihen, mitä omassa yhteisössä tapahtuu.
Mikä sujuu?
Jotta työntekijöiden omista yhteisöistään tuomat kulttuurit ja toimintatavat eivät aiheuttaisi ongelmia, on hyvä miettiä yhdessä esi-
merkiksi uuden yhteisön toimintatapoja ja pelisääntöjä.
– Kun yhdessä lähdetään miettimään yhteisön toimivuutta, on
hyvä aina myös ottaa esiin positiiviset asiat: missä olemme vahvoilla ja mikä sujuu?
Konkreettisia keinoja yhteisön muutostarpeisiin voidaan etsiä
esimerkiksi konkreettisten tulevaisuuskysymysten avulla. Voi kysyä esimerkiksi, mitä pitäisi tehdä, että meillä menisi puolen vuoden päästä vielä paremmin. Tai kun puolen vuoden päästä tulen
aamulla töihin, mistä näen, että ilmapiiri on parantanut?
Vartian mielestä fiksu esimies kaivaa ehdotukset alaisistaan eikä
syötä niitä valmiina.
– Esimiehen tulisi järjestää esimerkiksi sellaisia tilanteita ja tapahtumia, joissa tehdään jotain yhdessä. Tällaisia voi olla erilaiset yhteiset epävirallisemmat tilaisuudet, kuten virkistyspäivät tai
vaikka työyhteisökokouksen pitäminen eväsretkenä luontoon. ■
Kyselyyn vastaajien suorat lainaukset löytyvät vuoden 2014 Kaikki hyvin työssä -kyselystä. Löydät sen www.valtiokonttori.fi → virastoille ja laitoksille → henkilöstöjohtamista tukevat palvelut →
Kaiku-työelämäpalvelut → työhyvinvointi → työhyvinvoinnin seuranta ja arviointi → Kaikki hyvin työssä? -kysely
33
Eläkeuudistus eteni
eduskuntaan
Julkisten alojen eläkejärjestelmän halutaan
seurailevan yksityisen puolen työeläkelakia.
teksti
K
eskustason työmarkkinaosapuolet sopivat 26.9.2014 vuonna 2017
voimaan tulevan eläkeuudistuksen sisällöstä. Välittömästi tämän eläkesopimuksen solmimisen jälkeen käynnistyi sosiaali- ja terveysministeriössä (STM)
kolmikantainen lainvalmistelu sopimuksen edellyttämien lainmuutosten toteuttamiseksi. Lainvalmisteluun osallistuivat työmarkkinakeskusjärjestöjen edustajat sekä
toimeenpanojärjestelmän edustajina Eläketurvakeskus ja Keva.
Eläkeuudistuksen toteuttamista julkisen
puolen eli valtion, kuntien, kirkon ja Kelan
eläkejärjestelmissä valmisteltiin työryhmässä, jossa oli mukana julkisen sektorin keskeisten henkilöstöjärjestöjen edustus. Lisäksi
sotilaseläkejärjestelmää varten perustettiin
Pekka Pietinen / Pardian lakimies kuva Shutterstock
oma työryhmänsä, jonka työskentely kuitenkin päättyi alkumetreille osapuolten välisten
jyrkkien näkemyserojen vuoksi.
Ministeriö julkaisi toukokuussa nettisivuillaan luonnoksen annettavasta hallituksen esityksestä. Lopullinen lakiesitys annettiin eduskunnalle 3. syyskuuta.
Eläkesopimuksessa sovitut muutokset,
joista keskeisin on yleisen vanhuuseläkeiän
asteittainen nostaminen, on tarkoitus toteuttaa julkisissa eläkejärjestelmissä pääsääntöisesti samalla tavalla kuin yksityisen puolen
työeläkelaeissakin. Lisäksi valmistelun aikana on päätetty, että kuntien, valtion, evankelisluterilaisen kirkon ja Kelan nykyiset neljä
eläkelakia yhdistetään teknisesti yhdeksi julkisten alojen eläkelaiksi (JuEL), jonka toimeenpanosta huolehtii Keva.
Henkilöstöjärjestöt ovat vastustaneet
puuttumista vanhoihin ammatillisiin
eläkeikiin, koska muutos on perustus­lain vastainen.
34
Henkilökohtaiset eläkeiät
Valtion ja kuntien varttuneemmalla henkilöstöllä on edelleen laajasti käytössä henkilökohtaiset eläkeiät, jotka erityisesti valtiolla ovat eläkesopimuksessa sovittuja tulevia
vanhuuseläkeikiä korkeampia. Näihin vanhoihin henkilökohtaisiin eläkeikiin ei ole tulossa muutoksia vuoden 2017 uudistuksessa.
Henkilökohtaisella eläkeiällä on se merkitys, että jatkamalla työuraa yhdenjaksoisesti siihen saakka, työntekijällä on oikeus
ennen vuotta 1995 karttuneeseen lisäeläkeosuuteen eli maksettava eläke voi muodostua hieman suuremmaksi kuin, jos
työntekijä jäisi eläkkeelle alimmassa mahdollisessa eläkeiässä.
Ammatilliset eläkeiät
Sekä valtion että kuntien henkilöstössä on
eräitä ammattiryhmiä, joilla oli 30.6.1989
saakka normaalia alempi eläkeikä eli niin
sanottu ammatillinen eläkeikä. Sellaisia ammattiryhmiä ovat olleet muun muassa palomiehet, poliisit, sairaanhoitajat ja peruskoulun opettajat.
Ammatillisten eläkeikien piirissä olleille
henkilöille säädettiin voimaantulosäännöksessä mahdollisuus kirjallisesti valita entinen
eläkeikänsä. Valintaoikeus oli henkilöllä, joka
oli 1.7.1989 jatkuvassa palvelussuhteessa ja oli
ennen valinta-ajan päättymistä siirtynyt alemman eläkeiän ammattiin. Valinta-aika päättyi valtion palveluksessa olevien henkilöiden
osalta 30.6.1999, minkä jälkeen valintaoikeus
raukesi ja vanhaa ammatillista eläkeikää ei siis
ole enää sen jälkeen voinut valita. Valintaoikeuttaan käyttäneet henkilöt saivat valinnastaan Valtiokonttorilta kirjallisen ilmoituksen,
jossa todettiin valinnan olevan sitova.
Ammatillisen eläkeiän säilymisen edellytyksenä on, että palvelussuhde säilyy yhdenjaksoisena eläkkeelle jäämiseen saakka. Valintaoikeuden käyttämisen jälkeen henkilö
on siis voinut siirtyä palvelussuhteen jatkuessa muuhunkin tehtävään kuin mihin valintaoikeus perustui.
Ammatillisten eläkeikien piirissä on edelleen noin 8 500 henkilöä, joista noin 3 500
henkilöä kuuluu valtion eläkelain piiriin.
Näistä poliisihallinnon palveluksessa on noin
1 200 henkilöä.
STM on lainvalmistelussaan lähtenyt siitä,
että vanhuuseläkeiän korottaminen ulotetaan
myös vanhoihin ammatillisiin eläkeikiin, joita
suunnitellaan korotettavaksi kolmella kuukaudella vuosittain vuodesta 2018 lähtien sen mukaan, milloin eläkeikä itse kunkin
kohdalla täyttyy. Enimmillään eläkeikä nou-
sisi kahdella vuodella kuten yleinenkin vanhuuseläkeikä. Ministeriö on arvioinut, että
”useimmilla” eläkeikä nousisi korkeintaan
yhdeksän kuukautta, koska ammatillinen eläkeikä on henkilöillä, jotka ovat jo työuransa
loppupuolella. Ministeriö myös katsoo, että
tällainen puuttuminen yli 25 vuoden takaiseen laissa olevaan voimaantulosäännökseen,
ei olisi perustuslain vastaista.
Kaikki henkilöstöjärjestöt ovat vastustaneet
puuttumista vanhoihin ammatillisiin eläkeikiin, koska muutos on perustuslain vastainen. Järjestöt ovat lisäksi korostaneet, että
yli 25 vuotta vanhan lain muuttaminen, jolla kajotaan taannehtivasti osapuolten välisiin
kirjallisiin sitoumuksiin, rapauttaa koko eläkejärjestelmän olemassaolon perusteena olevaa luottamusta eläkelupausten täyttymiseen.
STM:n valmisteleman lainmuutosesityksen mukaan myös sotilaseläkejärjestelmään
esitetään vastaavaa eläkeikien korottamista
kuin vanhoihin ammatillisiin eläkeikiin. Sotilaiden vanhuuseläkeiät nousisivat vuodesta
2018 alkaen vuosittain kolmella kuukaudella
ja enimmäiskorotus olisi kaksi vuotta. Valtion
pääsopijajärjestöt Pardia, Juko ja JHL ovat jättäneet tästä eriävän mielipiteen. Myöskään
puolustusministeriö, pääesikunta ja rajavartiolaitos eivät hyväksy esitettyjä muutoksia.
Eroamisikä
Valtiolla on myös eräitä ammattiryhmiä, joilla
on erityislain nojalla yleistä eläkeikää alempi
eroamisikä. Tällaisia eroamisikiä on esimerkiksi ennen vuotta 1960 syntyneillä poliiseilla ja eräillä puolustusvoimien palveluksessa
pitkään olleilla siviileillä. STM:n valmisteleman lainmuutosesityksen mukaan henkilö,
jota koskee tällainen alempi eroamisikä, voi
edelleen myös 1.1.2017 jälkeen jäädä vanhuuseläkkeelle eroamisikänsä saavuttaessaan.
Näitä ei siis olla korottamassa eläkeuudistuksen yhteydessä. ■
Lue lisää:
•www.stm.fi/elakeuudistus
•www.elakeuudistus.fi/
•www.keva.fi/fi/elakkeet/
elakeuudistus/
Hallituksen esitys lainmuutoksista
(HE 16/2015):
www.eduskunta.fi/FI/
lakiensaataminen/valtiopaivaasiat/
Sivut/hallituksen-esitykset.aspx
35
Aitiopaikka
muutosten keskellä
Päätoiminen luottamusmies Keijo Kunnari
on seurannut läheltä ELY-keskusten syntyä ja
muutoksia. Syksyllä hän on siirtymässä uusiin
tehtäviin.
teksti
Marjo Pihlajaniemi / Pardian tiedottaja kuva Leena Koskela
Onko jotain tapauksia, mitä on jäänyt erityisesti mieleen luottamusmiesuraltasi?
– Mieleen on jäänyt sekä iloisia että surullisia
muistoja. Kokonaisuudessaan tämä on ollut
myönteinen ja kasvattava kokemus. Pääluottamusmiesten ja työantajavirkamiesten välinen vuorovaikutus on aika luontevaa, vaikka
asioista ollaankin usein eri mieltä.
ELY-keskusten synty
ELYt eli Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset perustettiin vuonna 2010. Ne korvasivat aiemmat työ- ja elinkeinokeskukset,
Tiehallinnon tiepiirit, alueelliset ympäristökeskukset ja niihin siirrettiin eräitä lääninhallitusten koulutus- ja liikennelupatehtäviä.
Olet seurannut ELYjen syntyä ja kehitystä alusta asti. Miten niiden perustaminen
mielestäsi onnistui?
– Poliitikot kehittävät mielellään hallintoa,
erityisesti aluehallintoa, rakentamalla organisaatioita uudelleen toistuvasti. Tämä on
ikävä fakta. Minulla ei ole kuitenkaan riittävästi pätevyyttä arvioimaan onnistuneisuutta kokonaisuudessaan.
Yhtenäinen palkkausjärjestelmä
ELYihin siirtyneet henkilöt tulivat hyvin erilaisista virastoista ja työpaikoista ja palkkaus
oli kirjavaa. Yksi Kunnarin pääluottamusmiesuran isoimmista urakoista oli yhtenäisen palkkausjärjestelmän neuvotteleminen.
36
Millainen prosessi uuden palkkausjärjestelmän luominen oli?
– Palkkausjärjestelmä koski alussa yli 4 000
henkilöä. Keskitetty tehtävien arviointi oli
ainoa tapa jonkinlaisen yhdenvertaisuuden
turvaamiseksi. Valmistelu lähti liikkeelle yksittäisten tehtävien kautta, mutta arviointiryhmä olisi päässyt paljon nopeammin sisälle
työhönsä, jos tehtävä olisi aloitettu prosessien
kautta.
Palkkausjärjestelmä tuli voimaan vuonna
2011. Mikä on tilanne nyt?
– Siirtymäkaudesta näyttää tulleen pysyvä
tilanne. Tähän mennessä palkkausjärjestelmän mukaisiin oletuspalkkoihin ei ole vielä
päästy. Palkkalaskelmassa näkyvä ”virtuaalipalkka” pahoittaa monen elyläisen mielen
kuukausittain. Pysyvästi muutoksessa
ELYihin on kohdistettu koko niiden olemassaoloajan organisaatiomuutoksia ja henkilöstövähennyksiä, eikä tahti ole hidastunut.
Helmikuussa luovutettiin Keskus- ja aluehallinnon virastoselvitys -hankkeen (VIRSU)
loppuraportti. Siinä pohdittiin eri vaihtoehtoja aluehallinnon kehittämiselle. Käytännön
toimista ei ole vielä tehty päätöksiä.
Sen sijaan tammikuussa 2015 päättyneiden
YT-neuvotteluiden tuloksena tämän vuoden
aikana on irtisanottu 90 henkilöä. Vuosina
2015–2018 henkilöstö vähenee yli 20 pro-
Keijo Kunnarilla on jäänyt hyvät muistot
pääluottamusmiehen toimimisesta. Hän on
opiskellut työn ohessa oikeustieteen maisteriksi ja siirtyy vuodenvaihteessa palkkaturvalakimieheksi.
senttia. Kaikkea ei pystytä hoitamaan eläköitymisten kautta.
Miten irtisanomiset näkyvät ELY-keskuksissa?
– Käytännössä entiset tehtävät on hoidettava
vähemmällä väellä. Havainnollinen esimerkki väen vähentämisestä ja ulkoistamisesta on
tullut ilmi virastopalveluissa: Aiemmin virkasuhteiset virastomestarit tallensivat oman
työn ohessa tietoja hallinnon tietojärjestelmiin. Nyt tällaisiin töihin keskittyminen on
pois asiantuntijoiden varsinaisesta työstä.
Vuoden alussa aloitti myös ELYjen ja TEtoimistojen kehittämis- ja hallintopalveluja tuottava KEHA-keskus. Mitä mieltä olet
KEHAsta? Onko se tarpeen ja toiminut?
– KEHA on toimiva. Sen laaja ja perusteellinen valmistelu täytti hyvin yhteistoimintalain vaatimukset. Ikävä asia oli vuodenvaihteen tilanne, jossa uudessa virastossa käytiin
ensimmäisenä YT-neuvottelut.
Millaisissa tunnelmissa jätät nyt henkilöstöedustajan työt?
– Hyvillä mielillä. Pardia on ollut hyvä
taustatuki pääluottamusmiehelle. ■
Keijo Kunnari
• Agrologi ja oikeustieteen
maisteri
• Kainuun TE-keskuksen
luottamusmies, 2004–2005
•TE-keskusten
varapääluottamusmies,
2006–2008
• TE-keskusten pääluottamusmies, 2009–2010
• ELY-keskusten päätoiminen
pääluottamusmies, 2010–2015
37
LAKINURKKAUS
Tapaturmavakuutus korvaa työssä
sattuneita vammoja tai sairauksia
Tällä palstalla Pardian lakimiehet
ja asiamiehet kirjoittavat ajankohtaisista asioista ja vastaavat erilaisiin juridisiin kysymyksiin.
Kysymyksiä tai artikkeli­toiveita
voi lähettää osoitteeseen
Palkansaajajärjestö Pardia,
”Lakinurkkaus”,
Ratamestarinkatu 11,
00520 Helsinki
tai lakimiesten
sähköposti­osoitteisiin
[email protected]
PÅ SVENSKA
Laghörnan publiceras på svenska på PardiaPlus-medlemssidan,
www.pardia.fi  medlemssidor 
Tolkning av lag och avtal.
E
nsi vuoden alussa tulee voimaan pitkään valmisteltu tapaturma- ja ammattitautilainsäädännön kokonaisuudistus.
Tapaturmavakuutus on Suomen vanhin lakisääteisen sosiaaliturvan osa. Sen
juuret ovat jo vuonna 1898 voimaan tulleessa laissa, jossa korostettiin työnantajan vastuuta työntekijälle työssä
sattuneen vamman korvaamisesta. Nykyinen tapaturmavakuutuslaki on vuodelta 1948. Sen sisältämät säännökset
ovat yhteiskunnan muuttuessa jääneet
pahoin ajastaan jälkeen, minkä vuoksi
kokonaisuudistus oli välttämätöntä toteuttaa. Uutta tapaturma- ja ammattitautilainsäädäntöä on valmisteltu sosiaali- ja terveysministeriön johdolla noin
kymmenen vuoden ajan.
Kokonaisuudistuksen keskeisin tavoite oli saada tapaturmavakuutusta koskeva lainsäädäntö kattavammaksi. Nykyistä laajaa oikeus- ja korvauskäytäntöä on
kirjoitettu uuden lain pykäliin, kuten perustuslaki edellyttää. Järjestelmän perusrakenteisiin ei sinällään ole tulossa
kovin suuria muutoksia. Yksi merkittävimmistä muutoksista nykytilaan verrattuna on korvauksen perusteena olevan
vuosityöansion määrittelyn virtaviivaistaminen siten, että se jatkossa perustuu
nykyistä enemmän suoraan vahingoittuneen todellisiin tuloihin perustuvaan
laskentaan.
Tapaturman käsite lakiin
Vanhassa laissa ei ole lainkaan määritelty keskeistä tapaturman käsitettä. Uuden
lain mukaan tapaturmalla tarkoitetaan
ulkoisesta tekijästä johtuvaa äkillistä ja
odottamatonta tapahtumaa, joka aiheuttaa työntekijälle vamman tai sairauden.
Se vastaa nykykäytännössä vakiintunutta määritelmää. Myös pahoinpitelyn tai
38
muun tahallisen vahingoittamisen kohteeksi joutuminen on laissa tarkoitettu
tapaturma, jonka perusteella voi olla oikeus lain mukaisiin etuuksiin.
Työtapaturmalla tarkoitetaan lain mukaan tapaturmaa, joka on sattunut työntekijälle työssä tai työntekopaikan alueella.
Myös työntekopaikan alueen ulkopuolella työntekijälle sattunut tapaturma voidaan korvata työtapaturmana, jos se on
sattunut tietyissä laissa luetelluissa työssä käymiseen tavanomaisesti liittyvissä
toiminnoissa.
Keskeinen työntekopaikan alueen ulkopuolella sattuva lakiin kuuluva työtapaturma on asunnon ja työpaikan välisellä
tavanomaisella matkalla sattuva tapaturma. Työmatkatapaturmia sattuu vuosittain hieman yli 20 000 tapausta ja lukumäärä on hieman kasvanut vuodesta
2005. Suurin osa korvatuista työmatkatapaturmista on liukastumis- ja kaatumistapaturmia, joita sattuu erityisen runsaasti
liukkaina talvikuukausina.
Tavanomainen matkareitti
Asunnon ja työpaikan väliseen matkaan
katsotaan kuuluvaksi myös vähäinen
poikkeaminen tavanomaiselta matkareitiltä lasten päivähoidon, ruokakaupassa käynnin tai muun niihin rinnastettavan syyn vuoksi. Sellainen syy voisi olla
myös esimerkiksi lapsen vienti tai nouto koulusta taikka poikkeaminen tavanomaisen työmatkareitin varrella olevalla
huoltoasemalla auton tankkaamiseksi tai
vaikkapa auton vienti työmatkareitin varrella olevaan korjaamoon.
Vähäisen poikkeaman aikana sattunutta tapaturmaa ei korvata, mutta matkan jatkuessa sattuva tapaturma kuuluu
työtapaturmasuojaan. Asioiminen ostoskeskuksessa useammassa kuin yhdessä kaupassa tai ruokailutauko työmat-
LAKINURKKAUS
kalla katsotaan vähäistä suuremmaksi
poikkeamaksi, joka katkaisee tapaturmasuojan.
Tavanomaisen työmatkareitin ei välttämättä tarvitse olla aina täsmälleen
sama. Reitti voi vaihdella muun muassa
käytettävän kulkuneuvon, kulkuyhteyk­
sien ja liikenneolosuhteiden mukaan.
Lähtökohtana on lyhimmän reitin periaate, mutta matkallisesti pitempi reitti voi
olla perusteltu, jos se on ajallisesti lyhyempi tai jos sen käyttäminen on muutoin
esimerkiksi liikenneruuhkien tai työntekijän turvallisuuden vuoksi perusteltua.
Tauot sekä koulutustilaisuudet
Työmatkalla sattuvien tapaturmien lisäksi voi työntekopaikan alueen ulkopuolella
sattuva tapaturma kuulua työtapaturmavakuutukseen, jos se sattuu tavanomaisen ruokailu- tai virkistystauon yhteydessä työntekopaikan alueen läheisyydessä.
Korvaussuojaan kuuluu tällöin vain ruokailu- tai virkistystauon pitämiselle ominainen toiminta kuten esimerkiksi ruokailu, kahvilla käynti, virkistäytyminen ja
niiden edellyttämä kävely ja muu ulkoilu. Jos lyhyen kahvitauon aikana lähtee
autolla yli 1,5 kilometrin etäisyydellä olevaan kahvilaan, ei kysymys ole laissa tarkoitetulla tavalla työntekopaikan alueen
läheisyydessä vietetystä tauosta.
Hankalia rajanvetotilanteita työtapaturmasuojan ulottuvuuteen ovat usein
aiheuttaneet erilaiset työhön liittyvät tavanomaisen työntekoalueen ulkopuolella
pidettävät koulutus- tai virkistystilaisuudet sekä matkat asunnolta tai työntekopaikalta tällaisiin tilaisuuksiin.
Uudessa työtapaturma- ja ammattitautilaissa on näiden osalta monikohtainen erityissäännös, joka perustuu pitkälti aiempaan Korkeimman oikeuden
ennakkopäätösten viitoittamaan oikeus-
Työmatka­
tapaturmia sattuu
vuosittain hieman
yli 20 000.
käytäntöön. Arvioinnissa on olennaista,
mikä kuuluu tilaisuuden ohjelmaan. Korkein oikeus ei esimerkiksi eräässä ratkaisussaan katsonut kyseessä olleen työtapaturma, kun koulutusristeilyyn yhtenä
isäntänä osallistunut henkilö oli loukkaantunut tapaturmaisesti yöllä sen jälkeen, kun risteilyn ennalta ilmoitetun
ohjelman mukaiset tilaisuudet olivat
päättyneet.
Syy-yhteys
Tapaturmavakuutuksen perusteella voi
saada korvausta vain sellaisista vammoista tai sairauksista, jotka ovat syyyhteydessä sattuneeseen tapaturmaan.
Tämä herättää usein ihmetystä tapaturman yhteydessä loukkaantuneissa henkilöissä, kun vakuutusyhtiö perustelee
kielteistä päätöstään sillä, että vamma
on aiheutunut ikään liittyvästä rappeumasta tai muusta tapaturmasta johtumattomasta syystä.
Syy-yhteys on pitkälti lääketieteelliseen tietämykseen perustuva asia. Uudessa laissa asiasta on nimenomainen
pykälä, jonka mukaan syy-yhteyden arvioinnissa otetaan huomioon erityisesti
lääketieteelliset löydökset ja havainnot,
vahingon sattumistapa sekä aikaisemmat vammat ja sairaudet. Vahinkotapahtuman korvaamisen edellytyksenä on todennäköinen lääketieteellinen syy-yhteys
vahinkotapahtuman ja vamman tai sairauden välillä. Säännöksestä huolimatta maallikoiden lienee vastaisuudessakin
vaikea ymmärtää syy-yhteyden puuttumista koskevia ratkaisuja joissakin tilanteissa.
Kosteusvaurioista aiheutuvat oireilut
Uuteen lakiin ei lopulta saatu mukaan
säännöksiä, jotka olisivat mahdollistaneet etuuden maksamisen henkilölle,
joka joutuu vaihtamaan työpaikkaa kosteusvaurioista johtuvien terveydellisten
ongelmien vuoksi ilman, että hänellä voitaisiin todeta varsinaista ammattitautia.
Sellainen työpaikanvaihdoksen tuki
oli pitkään esillä lain valmistelussa, mutta asiasta ei syntynyt työnantajapuolen
vastustuksen vuoksi yksimielisyyttä työmarkkinaosapuolten välille. Eduskunta kuitenkin totesi lakiesityksen hyväksyessään, että tilanne kosteusvaurioista
johtuvien syiden vuoksi sairastuneiden
henkilöiden kannalta ei ole tyydyttävä.
Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta katsoi, että valmistelutyötä kosteusvauriomikrobeille altistuneiden henkilöiden aseman parantamiseksi on syytä
jatkaa, jotta sairastuneiden mahdollisuudet tehdä ammattiaan vastaavaa työtä
turvataan.
Uudesta työtapaturma- ja ammattitautilaista voi lukea tarkemmin Tapaturmavakuutuslaitosten liiton Internetsivuilta (www.tvl.fi). Lakiuudistuksen
myötä liiton nimi muuttuu vuoden
2016 alussa Tapaturmavakuutuskeskukseksi (TVK).
Pekka Pietinen
Pardian lakimies
Twitter @Finnpezo
39
VAPAALLA
Puikoissa aina jokin työ
Neulomiseen voi uppoutua niin, että
yöunet jäävät nukkumatta.
teksti
Anna-Kaisa Jansson / Pardian tiedottaja kuvat Markus Sommers
T
ullitarkastaja Mia Svärdille tulee
neulomisvimma päälle, kun tiedossa
ovat sukulaisen häät, tuttavalle tulee
perheenlisäystä tai työkaveri jää eläkkeelle.
Svärdin puikoissa syntyy lahja, ja silloin voi
neuloa vaikka vuorokauden ympäri, mikäli
aikataulu niin vaatii.
Viimeksi näin kävi koulujen loppuessa,
kun Svärd päätti virkata lapsensa opettajalle hartiahuivin.
– Aloitin toukokuun puolivälissä ja virkkasin pääasiassa työmatkoilla bussissa. Työ
osoittautuikin haastavammaksi kuin ajattelin, ja lopulta tein hartiahuivia koko viimeisen yön kuunnellen kuinka käki kukkui.
Lopulta Svärd pujotti huiviin hapsut ja
helmet vasta koululla ja ojensi lahjan opettajalle ilman paketointia suoraan hartioille.
– Samalle opettajalle tein jo syksyllä villasukkia, kun lapsi oli huolestunut opettajan
reikäisestä villasukasta.
Viime tinkaan meni myös serkun
häälahjaksi tarkoitetut pöytäliinat.
Svärd hoiti valmiiden töiden prässäyksen vasta automatkalla Tampereelle istumalla niiden päällä
matkan ajan.
Bussissa sopiva rauha
Svärd oli ala-asteella vielä puukäsitöissä ja vasta kuudennen
luokan keväällä perusneulomista alettiin hätäisesti harjoitella käsitöissä.
– Äiti ei opettanut näitä asioita,
vaan oletti aina, että tottahan tyttö sellaiset luonnostaan osaa. Olin tädin luona
Ruotsissa ikkunanpesijänä yhden kesän, ja
40
Paras aika
neulomiseen on
bussilla tehty
työmatka.
harjoittelin siellä liinan virkkaamista. Sen
viiden viikon aikana sain virkattua itselleni
taskullisen villatakin.
Nyt Svärdin käsissä syntyy anopin ohjeen
mukaan vauvanpeittoja tuttaville. Monet
ideat ja jopa mallit syntyvät omassa päässä
tai ihan vaan katsomalla mallia esimerkiksi
lasten Angry Birds -pehmolelusta.
Paras aika neulomiseen on talvisin bussilla
tehty työmatka. 80-luvulla hankitut bambupuikot eivät ärsytä kilinällä kanssamatkustajia ja ovat Svärdin mielestä muutenkin aivan
parhaat työvälineet.
– Neulominen herättää monesti kanssamatkustajien huomion. Yhdellekin taitoa
ihmettelevälle vieruskaverille annoin mukaan ohjeen ja puhelinnumeroni lisäohjeita varten.
– Bussissa on niin rauhallista, eikä tarvitse
jakaa huomiotaan mihinkään muuhun. Saan
keskitettyä ajatukset vain käsityöhön. Se on
niin terapeuttista. Joskus neulominen lähtee
kulkemaan jopa niin hyvin, että myöhemmin huomaan tehneeni jo pitkään virheellisesti ja joudun purkamaan, Svärd kertoo. ■
VAPAALLA
Neuloa voi Mia Svärdin mukaan työmatkoilla,
liikennevaloissa tai vaikka leirintäalueen makkarakoppijonossa. Kotona neulomiseen on harvemmin aikaa.
41
VAPAALLA
Kissa pöydälle
Kissanäyttelyissä tapaavat samanhenkiset
ihmiset. Oman lemmikin menestyminen on
mukava lisä.
teksti
kuvat
Marjo Pihlajaniemi / Pardian tiedottaja
Leena Koskela
E
nsimmäinen ajatus on, että nämä kissat ovat todella läheistä
sukua isoille kissaeläimille.
– Ocicat-rotu on saanut nimensä siitä, että se muistuttaa
paljon eteläamerikkalaista oselottia. Villiä näissä ei tosin ole kuin ulkonäkö, kertoo Leena Nuolimäki.
Ilmatieteen laitoksella työskentelevät Tekniikan ja Tiedon Toimihenkilöiden jäsenet Leena Nuolimäki ja hänen miehensä Marko Pitkänen harrastavat kissanäyttelyitä. Heillä on kolme ocicatia: Kunkku, Hilla ja Stella.
Näyttelykissan hankkiminen ei ollut heillä alun perin tavoitteena,
vaan he etsivät lemmikkiä perheeseen. Nuolimäki ja Pitkänen kävivät näyttelyissä tutustumassa eri rotuihin.
– Ocicat-rodussa viehätti villin ulkonäön lisäksi sen luonne. Siinä
ei ole jalostuksessa käytetty villikissaa, joten se on seurallinen, lempeä ja leikkisä aikuisenakin.
Kissojen ehdoilla
Ensimmäisen kissan, Kunkun, hankinnan jälkeenkään kissanäyttelyt eivät vielä kiehtoneet.
– Sanoimme kasvattajalle, että otamme vain kotikissan.
Kasvattaja kuitenkin ehdotti Kunkun kasvettua, että he toisivat sen
näyttelyyn kokeilumielessä.
Sillä tiellä ollaan edelleen.
Tosin Kunkku on jättäytynyt jo eläkkeelle, ja näyttelyihin lähtee Hilla ja Stella.
Näyttelyssä on satoja lajitovereita, joten hajut ja
hälinä saattavat stressata kissoja. Hilla ja Stella eivät kuitenkaan ole koskaan
osoittaneet, etteivät ne viihtyisi näyttelyissä. Kun kuljetuskopit tuodaan ullakolta, kissat asettuvat niihin itse.
Jokaisella
kissalla on oma
ihmissuosikkinsa.
Kuviot kohdallaan
Mikä kissanäyttelyissä on sitten tärkeää, voitto ja kunniako?
– On tietenkin hienoa, jos kissa pärjää. Mutta kilpailun lisäksi täällä
tavataan tuttuja ja vietetään aikaa yhdessä, Pitkänen kertoo.
Kyseessä ei ole kauneuskilpailu, vaan pisteitä annetaan sen mukaan,
kuinka hyvin kissassa näkyvät rodun määrityksissä annetut piirteet.
Kaikki Nuolimäen ja Pitkäsen kissat ovat kantaneet palkintoja kotiin.
– Vaikka rotumääritykset ovat tarkkoja, tulkinnalle on varaa. Tämän takia tuomarin omilla henkilökohtaisilla painotuksilla ja ajatuksilla rodun piirteistä on vaikutusta.
42
VAPAALLA
Leena Nuolimäki on miestään aktiivisempi harrastaja: hän on mukana Ocicat-rotuyhdistyksen sekä Suomen rotukissayhdistys SuRokin hallituksissa. Näyttelyihin lähdetään kuitenkin aina yhdessä.
– Tämä harrastus on antanut todella paljon. Meillä on nämä ihanat
kissat, ja niiden kautta olemme löytäneet paljon kavereita ja tuttuja.
Ihmisen ystävä
Näyttelyitä on parikymmentä vuodessa, mutta vuorotöiden vuoksi
Pitkänen ja Nuolimäki käyvät niissä vain muutamia kertoja vuodessa. Lopun aikaa Kunkku, Hilla ja Stella ovat ihan tavallisia kotikissoja.
Jokaisella kissalla on oma ihmissuosikkinsa. Ensimmäisenä otettu Kunkku on kiintynyt perheen poikaan, Stella puolestaan isään.
– Joskus haaveilin kultaisestanoutajasta, mutta Stellasta olen saanut kultaisen seuraajan. Se kulkee perässäni, istuu sylissä ja tuijottaa
silmiin, Pitkänen kertoo Stellaa rapsutellen.
Hilla puolestaan on kiintynyt Nuolimäkeen.
– Yleensä kissat haluavat synnyttää yksin, mutta Hilla ei antanut
rauhaa, eikä suostunut asettumaan ennen kuin minä istuin vieressä
ja pitelin tassusta kiinni. ■
43
VAPAALLA
Löytämisen iloa
Geokätköily tarjoaa haastetta juuri sen
verran kun sitä haluaa ottaa.
teksti
Marjo Pihlajaniemi / Pardian tiedottaja kuvat Leena Koskela
Koska laji ei ole kaikille tuttu, kätköllä yllätetyksi tullut Arja Lempinen on saanut osakseen ihmetteleviä katseita ja kysymyksiä.
Yleensä hän onnistuu etsimään kätköt niin, ettei kukaan näe. Se
onkin parempi, sillä ulkopuoliset saattavat viedä tai tuhota kätkön.
44
VAPAALLA
Moni meistä liikkuu päivittäin
tietämättään usean kätkön ohi.
N
eljä vuotta sitten valtiovarainministeriössä sihteerinä työskentelevä prounionilainen Arja Lempinen
näki työhuoneensa ikkunasta jonkun möyrivän maassa vastapäisessä puistossa. Moni
muu olisi ohittanut miehen olankohautuksella, mutta Lempinen ei.
Hän aukaisi geokätköjen sijaintikartan, ja
totta: niistä yksi oli lähes hänen ikkunansa alla.
– Palasin paikalle sunnuntaina, kun ihmisiä oli vähemmän.
Se oli Lempisen ensimmäinen geokätkö.
Hän oli osallistunut muutamaa päivää aikaisemmin Suomen Ladun retkipäivään ja
päässyt kokeilemaan lajia.
Tuhansien kätköjen kautta
Ensimmäisen kätkön jälkeen vauhti on ollut
hurja. Harrastuksen aikana hän on löytänyt
yksin pääkaupunkiseudulta satoja geokätköjä ja kiertänyt kätköjen perässä yli sata suomalaista kuntaa. Kahden päivän Viron reissulla hän ehti etsiä 507 geokätköä.
– Geokätköilyn ansiosta olen nähnyt hienoja maisemia ja paikkoja, joihin en olisi
muuten eksynyt. Olen myös saanut kavereita, joiden kanssa olen kiertänyt ulkomaita
myöten etsimässä kätköjä.
Miten pääsee alkuun
Geokätköily alkaa internetistä. Siellä pääsee
tutustumaan geokätköjen kuvauksiin, karttakoordinaatteihin ja kätköjen perustietoihin. Sitten on aika lähteä ulos kätköilemään.
– Alkuun voi käyttää netistä tulostettuja
karttoja tai älypuhelinta. Jos innostuu kunnolla lajista, kannattaa hankkia erillinen gpslaite.
Lempinen on aktiiviharrastaja, joka osallistuu haasteisiin, tapahtumiin ja kouluttaa
vasta-alkajia. Hän painottaa, että kyse on harrastuksesta, jossa suorituskerrat ja fyysinen
aktiivisuus ovat itsestä kiinni. Kilpailuhenkisyyttä siihen voi lisätä juuri sen verran kun
tuntuu hyvältä. Palkintona on löytämisen ilo.
– Geokätköily sopii koko perheelle ja kaiken kuntoisille, sillä kätköt on jaettu eri vaativuusluokkiin. Yhden tähden paikat löytyvät
helposti, viiden tähden vaativat jo erikoisvarusteita.
Moni meistä liikkuu päivittäin tietämättään usean kätkön ohi, sillä niitä on ympäri Suomea, aivan kaupunkien taajamissakin.
– Tiedän, että jotkut hakevat näitä autolla,
mutta minä liikun pääasiassa jalan ja polkupyörällä. Kuntoilu on lisääntynyt huimasti. ■
Mitä on Geokätköily?
• Geokätköily on harrastus, jossa piilotetaan ja etsitään
kätköjä satelliittipaikannuksen avulla.
• Kätköjen tiedot saa, kun rekisteröityy ja luo käyttäjätunnuksen sivuille www.geocaching.com ja www.geocache.fi. Kätkön löytymisen jälkeen sivujen lokikirjaan
merkitään tiedot käynnistä.
• Paikannukseen riittää aluksi kartta tai älypuhelin, jo-
hon on ladattu geokätköilysovellus.
• Geokätkö sisältää yleensä rasian, jossa on lokikirja,
kätkötiedote ja kynä. Tutustu eri geokätkötyyppeihin
ennen aloittamista.
• Kätköjä löytyy niin maastosta kuin kaupungistakin.
Symbolien avulla jokainen voi valita omaan tasoonsa
sopivan kätkön.
45
TYÖNKUVA
Viisumipalvelukeskukses
46
TYÖNKUVA
ta näkee kauas
Itänaapurissa jätetyt
viisumihakemukset siirtyvät
käsiteltäväksi Kouvolan
maamerkkiin.
Marjo Pihlajaniemi / Pardian tiedottaja
teksti
kuvat
Johannes Wiehn
K
ouvolan asemalla kuulutetaan Pietariin matkaavan Allegrojunan pysähdyksestä. Todennäköisesti suurin osa kyydissä
istuvien venäläisten viisumeista on käsitelty asemalta näkyvässä kolossimaisessa rakennuksessa.
Siellä sijaitsee vuonna 2012 perustettu Viisumipalvelukeskus, joka
on viisumivirkailija Riitta Schneider-Lehtisen työpaikka.
Schneider-Lehtisen urapolku Kouvolan korkeimpaan taloon on
kiertänyt pitkän kautta, vaikka syntymäkunta onkin ihan vieressä.
Hän lähti jo kolmannella luokalla isoveljensä jalanjäljillä Helsingin
suomalais-venäläiseen kouluun. Korkeakouluopinnot hän suoritti Leningradin yliopistossa. Tarkoitus oli tulla venäjän opettajaksi,
mutta elämä vei muualle.
Scheider-Lehtinen päätyi tekemään töitä suomalaisille yrityksille Venäjällä ja välillä Suomessakin. Kaikki työpaikat eivät keskittyneet bisnekseen. Hän on ollut mukana suunnittelemassa Helsingin
avoimen yliopiston Venäjän ja Itä-Euroopan opintokokonaisuutta
Kotkaan ja työskennellyt EU-projektissa Aleksanteri-Instituutissa.
Neuvostoliitosta tuli Venäjä ja Schneider-Lehtinen seurasi muutosta paikan päällä Moskovassa ja Pietarissa, mutta myös Siperiassa
ja Etelä-Uralilla. Vuosien poissaolon jälkeen Kouvola tuntui täydelliseltä kotikaupungilta.
– Työmatkani on viisi minuuttia, eikä ruuhkia ole missään. Kaikki myös toimii hienosti ja loogisesti.
Kun kuvaaja kehottaa näyttämään, miten
kivaa työnteko on, viisumivirkailija Riitta
Schneider-Lehtinen puhkeaa täyteen hymyyn. – Se on totta, tämä on työelämäni tähän asti parasta aikaa, hän toteaa.
Suomen ulkomaanedustustot ja Kouvolan viisumipalvelukeskus käsittelivät viime vuonna yhteensä 1 204
948 viisumihakemusta. Se on reilut parikymmentä
prosenttia vähemmän kuin edellisenä vuonna, mutta
samalla tasolla kuin sitä edellisenä vuotena.
47
TYÖNKUVA
Yksi työntekijöistä
vetää joka
iltapäivä
keppijumpan.
Paperitonta työtä
Viisumihakemusten määrä vaihtelee vuodenajan ja juhlapyhien mukaan. Kausivaihteluihin on varauduttu niin hyvin kuin se on
maailmantilanteen muutoksissa mahdollista.
Työaikapankki ja työaikaliukuma varmistavat, että töitä voi tehdä ruuhka-aikoina enemmän ja lyhentää päivää kiireen helpottaessa.
Viisumipalvelukeskuksessa papereita ei
juuri näe, sillä hakemukset ja liitteet tulevat
ja lähtevät sähköisesti.
Viisumien käsittelyvauhti riippuu täysin
tapauksesta. Schneider-Lehtinen arvelee, että
hän käsittelee keskimäärin 30–70 hakemusta
päivässä. Yleensä koko prosessi hoituu ilman
kontaktia viisuminhakijaan. Jos hakemuksessa on jotain epäselvää, viisumivirkailija soittaa hakemuksen jättäjälle tai lisäselvitys delegoidaan pääkonsulaattiin Pietariin.
Ulkoasiainhallinnon
virkailijayhdistys UHVY
• noin 800 jäsentä
• jäsenet työskentelevät ulkoasiainhallinnossa ja edustavat
kaikkia eri ura-alueita
• osa jäsenistöstä pysyy yhdessä
toimipisteessä, osa kiertää asemapaikoissa eri puolilla maailmaa, asemapaikkoja on noin 90
48
– Yksi merkittävimpiä sisällöllisiä tekijöitä tässä työssä on, että saa olla osa Suomen
turvallisuusjärjestelmää ja tärkeä linkki viranomaisyhteistyössä.
Ensimmäinen luottamusmies
Schneider-Lehtinen on Viisumipalvelukeskuksen uusi ja ensimmäinen luottamusmies.
– Toimistoa perustettaessa meillä oli niin
paljon järjestäytymiseen liittyviä asioita, ettei luottamusmiestä ehditty heti valita ennen tätä kevättä. Sitä ennen Ulkoasiainhallinnon virkailijayhdistys UHVY oli käynyt
esittelemässä meille toimintaansa.
Suurin osa Suomessa olevista UHVYn jäsenistä työskentelee Helsingissä. SchneiderLehtinen ei kuitenkaan koe kuitenkaan olevansa ilman vertaistukea.
– Kaikki tarvittavat työkalut ja tuki on
olemassa, loppu on kiinni omasta aktiivisuudesta. Olen aika tuore luottamusmies,
mutta olen ehtinyt käydä jo UHVYn luottamusmiesten tapaamisessa ja menen syksyllä Pardian luottamusmiesten peruskurssille.
Viisumipalvelukeskuksessa työskentelee
noin 60 henkilöä, joista suurinpiirtein puolet on pardialaisia.
Aktiivinen työyhteisö
Schneider-Lehtinen kertoo, että hänen tavoitteensa on puuttua asioihin ennen kuin
ongelmat menevät liian pahaksi. Varhaisen puuttumisen mallista on juteltu myös
esimiehen kanssa, ja sieltä on tullut tukea.
– Meillä on eteisessä palautelaatikko, johon saa laittaa nimettömänä risuja ja ruusuja. Sinnekin tulleet ongelmat ovat olleet
toistaiseksi todella pieniä.
Viisumipalvelukeskuksessa tuntuu olevan hyvä ryhmähenki. Yksi työntekijöistä
vetää joka iltapäivä keppijumpan ja työnantajan tarjoamiin mahdollisuuksiin tartutaan mielellään.
– Osa on käynyt ratsastamassa, joogassa ja
viime vuonna meillä oli itsepuolustuskurssi. Työnantaja järjestää myös työajalla venäjän kielikursseja kielitaidon ylläpitämiseksi.
Ei saa turtua
Schneider-Lehtinen ennustaa, että työ tulee
monipuolistumaan ja kansainvälistymään.
– Kun tietoliikenne ja välineet kehittyvät,
se vaikuttaa varmasti työhön. Myös viranomaisten yhteistyö sekä Suomessa että Euroopan unionin alueella lisääntyy entisestään.
Viisumipalvelukeskuksessa on käytössä ulkoministeriön paikkariippumaton viisuminkäsittelyratkaisu ELVIS. Se on palkittu edelläkävijänä useissa kilpailuissa. ELVIS voitti
muun muassa sarjansa kansainvälisessä International Business Excellence Awards -kilpailussa ja tuli vuonna 2013 toiseksi Vuoden
projekti -kilpailussa.
Suurimpana haasteena Schneider-Lehtinen pitää työn luonnetta. Kun silmien ohi
menee päivittäin kymmeniä hakemuksia,
on varottava, ettei työhön turru.
– Jokainen hakemus on ainutlaatuinen, ja
se pitää pitää mielessä niitä käsitellessä. ■
KOLUMNI
Tuottavuusloikkaa
pohtivien
päättäjienkin olisi
syytä vierailla
Parkanossa.
Mika Kanerva
Otetaan esimerkkiä Eskosta
H
allitus vaatii, että työn tuottavuuden
pitää parantua. Keinoksi on tarjottu
työajan pidentämistä. Se on toki selkeästi mitattavissa oleva suure. Samaan aikaan kuitenkin tiedämme, että erityisesti
asiantuntijatyössä tuloksellisuus eri riipu
ajasta, vaan siitä, millä mielellä teemme
työtä. Valitettavasti sitä ei voi mitata kuten aikaa, sillä meiltä puuttuu hyvän mielen mittakeppi.
Käytän esimerkkinä Esko Sirolaa. Hänen kauppansa Parkanon Kehräämö on
aarreaitta käsityön ystäville: lankoja, matonkuteita, kankaita, tilkkuja ja seinätauluihin kirjailtavia mietelauseita. Seinillä roikkuu monenlaisia historiallisia
työkaluja, jota miehet voivat odotellessaan katsella.
Kävin Sirolan 80-vuotispäivillä. Edellisen kerran hän juhli näyttävästi simsetit
kaulassa viisi vuotta sitten ja lupasi palvella meitä vielä tähän päivään asti. Nyt
saimme uuden lupauksen kahdesta lisävuodesta.
Sirola huolehtii työnteolla myös omasta terveydestään. Ajokortti oli taas annettu viideksi vuodeksi, vain silmälääkäriin
oli kehotettu menemään. Hän pitää aivot virkeinä ja kädet toiminnassa luomalla loimia kankaankudontaa varten sekä
bodaa aivojaan alan uusimmilla virtauksilla ja tekemällä kaupassa laskutoimituksia. Sosiaalinen puoli tulee hoidettua
asiakkaiden kanssa jutellessa ja soittamalla puhallinorkesterissa. Kylän naisten kerrotaan jopa kutovan hänelle villasukkia, jotta hän tarkenisi seistä näitä
palvelemassa.
Esko Sirola itse kiteytti, että hänen
jaksamisensa ja pitkän yrittäjyyden tausta on päivittäinen hyvä palaute asiakkailta ja tunne, että häntä tarvitaan. Kauppa on auki sunnuntaita lukuun ottamatta
aina, eikä hän ole viettänyt juuri lomia.
Hän ei koe niihin tarvetta, sillä työ saa
hänet aina hyvälle mielelle.
Kaikki emme voi olla eskosiroloita,
mutta hänestä voi ottaa esimerkkiä, kun
mietitään työn tuottavuuden lisäämistä
hyvän mielen avulla. Niin esimies kuin
työntekijä voivat vaikuttaa työpaikan henkeen. Miksei siis asetettaisi tavoitteeksi ilmapiirin kohentaminen ja porukalla mietittäisi keinoja sen kohentamiseen? Meillä
on selvää tutkimustietoa, että hyvä ilmapiiri lisää työn tuloksellisuutta prosenttikaupalla. Sitoutuminen työhön kasvaa,
sairauspäivien määrä vähenee ja työhön
lähtemisen kynnys madaltuu.
Myös stressin vaikutuksia on tutkittu paljon. Se aiheuttaa satojen miljardien kulut pelkästään EU:n alueella. Sen
vaikutus näkyy esimerkiksi sydän- ja verenkiertoelinten sairauksina, mielenterveyden järkkymisenä ja aikuisiän diabeteksen lisääntymisenä. Julkaisin juuri
kesän alussa kirjan Stressikirja - mistä
virtaa? Olen koonnut siihen runsaasti keinoja stressin nujertamiseksi. Useimmat
niistä eivät edes maksa mitään.
Tuottavuusloikkaa pohtivien päättäjienkin olisi syytä vierailla Parkanossa,
koska sieltä saattaisi löytyä työnilon resepti: Esko Sirola ei laske tunteja, vaan
hänelle on tärkeää olla oman kauppansa
herra ja kokea työnsä merkitykselliseksi.
Marja-Liisa Manka
Työhyvinvoinnin dosentti
Tampereen yliopisto
49
Ajankohtaista Pardian koulutuksessa
Loppuvuoden koulutustarjontaa:
Johdatus henkilöstönedustajan tehtävään
Kohderyhmä: tehtävässään äskettäin aloittaneet henkilöstönedustajat ja heidän varahenkilönsä; myös luottamusmiehen
tai työsuojeluvaltuutetun tehtävästä kiinnostuneet jäsenet voivat
osallistua tälle verkkokurssille
Aika: Suoritusaika valittavissa itse (opiskelun kesto kaksi viikkoa),
verkko-opetus
Hakuaika päättyy: Jätä hakemuksesi viimeistään kolme työpäivää
ennen haluamasi suoritusajan alkamista.
Vastuuhenkilö: Seija Moilanen Muutos työssä ja työpaikalla,
muutosjohtaminen
Kohderyhmä: kokeneet henkilöstönedustajat ja heidän varahenkilönsä; myös yhdistyspuheenjohtajat voivat osallistua, jos ryhmään jää tilaa
Aika: 13.11.2015, Helsinki
Hakuaika päättyy: 13.10.2015
Vastuuhenkilö: Seija Moilanen
Työ, työkyky ja työhyvinvointi
Kohderyhmä: kokeneet henkilöstönedustajat ja heidän varahenkilönsä; myös yhdistyspuheenjohtajat voivat osallistua, jos ryhmään jää tilaa
Aika: 14. - 15.12.2015, Helsinki
Hakuaika päättyy: 9.11.2015
Vastuuhenkilö: Seija Moilanen
Lisätietoja koulutuksista löydät Pardia­Plus-jäsensivulta.
Työsuojelun ajankohtaispäivät
marraskuussa
Jo perinteiset työsuojelun ajankohtaispäivät järjestetään tänä
vuonna 11.–12.11.2015 Helsingissä.
Tällä kertaa päivillä käsitellään mm. stressin hallintaa, hyviä työterveyshuoltokäytäntöjä, uudistuvaa työtapaturmavakuutuslakia
sekä uusia päihdeasioiden käsittelyohjeita. Lisäksi tutustutaan
työsuojelupäällikön arkeen ja Pardian työsuojelukyselyn tuloksiin sekä saadaan ajankohtaista tietoa työsuojelusta ja työmarkkinoilta.
Ajankohtaispäivät ovat tarkoitettu työsuojeluvaltuutetuille, työsuojelupäälliköille, työsuojeluasiamiehille ja työsuojelutoimikuntien jäsenille sekä heidän varahenkilöilleen.
Hakuaika päättyy 1.10.2015. Lisätietoja löydät PardiaPlus-sivuilta (edellyttää kirjautumista).

INFO
Julkaisemme vuoden 2016 koulutuskalenterin kotisivuillamme marraskuun lopulla. Seuraa Pardian koulutuksen kotisivuja osoitteessa www.pardia.fi → Koulutus ja osaaminen.
Pardian koulutus palvelee sinua puhelimitse klo 9.00–11.30 numerossa 075 324 75 83.
Muina aikoina tavoitat meidät sähköpostitse osoitteesta [email protected].
Pardian
Jäsenristeily
17.–18.4.2016 Tallinnaan
TallinkSiljan alus M/S Baltic Queen lähtee Helsingin Länsiterminaalista sunnuntaina 17.4.2016 klo 18.30 ja laiva saapuu Tallinnaan klo 22.00. Maissa
on mahdollista käydä maanantaina 18.4. klo 08.00–12.00. Takaisin Helsinkiin
laiva lähtee Tallinnasta klo 12.30 ja on Helsingin Länsiterminaalissa klo 16.00.
50
Lue lisää
ta
kotisivuil
Pardian
ta
s
osoittee
rdia.fi/
www.pa
ily2016.
jasenriste
Suomen *
EDULLISIN
Entä jos toisen euro
ONKIN YHTÄKKIÄ NOLLA?
Ikäviin asioihin voi ja kannattaa varautua. Henkivakuutus turvaa toimeentulosi, jos jäät yksin pitämään huolta perheestäsi. Saat mielenrauhaa jo muutamalla eurolla kuussa. Mitäpä jos hoitaisit asian kuntoon saman tien!
Katso hinta ja osta vakuutus 10 % edullisemmin:
henkivakuutuskuntoon.fi
Vakuutuksen myöntää Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva
* Vakuutus- ja rahoitusneuvonta FINEn tekemä hintavertailu 11/2013.
010 19 19 19
K-PLUSSAA IFIN VAKUUTUKSISTA
SVENSK RESUMÉ
Ledare Styrka och energi från välmående
Jag har många gånger funderat på hur jag tar hand om mig
själv, eftersom jag förhoppningsvis har en lång yrkeskarriär
framför mig.
Jag är inte ensam om att fundera på detta, eftersom man i
allt större utsträckning ska beakta medarbetarens ork när karriären blir längre och arbetsuppgifterna ökar. Välbefinnandet
och orken i arbetet består av både fysiska och psykiska element, som det ibland kan vara svårt att skilja åt.
Arbetshälsodagar som arbetsgivaren ordnar skapar en samhörighetsanda på arbetsplatsen. Det är också till fördel för arbetsgivaren att medarbetaren mår bra och orkar arbeta. Arbetsgivaren kan stöda medarbetarnas välmående bland annat
med kultursedlar och pausgymnastik.
Medarbetarens arbetsställning beaktas mer än tidigare. Studier har visat att det inte är hälsosamt att sitta oavbrutet hela
arbetsdagen. Medarbetaren ska också kunna arbeta stående
eller i halvsittande ställning.
När medarbetaren vill kan arbetarskyddsfullmäktigen se på
arbetsplatsens funktionalitet dvs. kontrollera om höjden på bordet, lutningen på stolens ryggstöd och höjden på dataskärmen
är som sig bör. Tidigare var alla höjder och avstånd felaktiga på
min arbetsplats. Tillsammans åtgärdade vi saken.
Mitt eget välmående omfattar ett sunt levnadssätt dvs. jag
går och lägger mig i tid, äter de dagliga måltiderna vid samma
tidpunkt och motionerar varannan dag.
Jag har märkt att orken och motivationen minskat om jag
hållit paus från motionerandet. Efter en idrottsprestation orkar
jag mycket bättre och har tillräckligt med energi.
Vardagsmotion på arbetsplatsen hjälper till att orka. Redan
en kvarts motionspaus räcker. Att använda trappor är vardagsmotion när den är som bäst.
Förhoppningsvis sköter arbetsgivaren även i fortsättningen
om sina medarbetares välmående på ett mångsidigt sätt med
beaktande av deras olika livssituationer, för att inte glömma
flexibiliteten i arbetslivet.
Hösten är en ypperlig tidpunkt att ändra sin livsstil. Motion
piggar upp och för tankarna till annat en stund. Var och en bär
ansvar för den egna orken och välmåendet.
Ombudsman
Michaël Vanamo
Samtalsämnet Arbetet anpassas
Forskare Jari Hakanen tror att alla har
möjlighet att anpassa sitt arbete så att
det känns bättre.
Ett positivt förhållande till det egna
arbetet innebär inte att man med tvång
försöker vända allt till något som är enbart positivt.
– Det är mera det att man tar ansvar för hur man själv förhåller sig till
saker, sammanfattar Arbetshälsoinstitutets forskningsprofessor Jari Hakanen
sitt budskap.
Han har forskat mycket kring finländarnas välbefinnande i arbetet. En god
nyhet är det att vi enligt Hakanen är tämligen nöjda med vårt arbete, och arbetets
sug är inte främmande för oss. Det finns
dock ännu saker att lära sig: om något är
dåligt, muttrar vi för oss själva och hamnar i en negativ tankebana.
Hakanen föreslår också aktivt ansvarstagande för det egna arbetet. Man
ska gå igenom de egna möjligheterna att
påverka arbetet och dess innehåll.
– Vi har lärt oss att lägga ut ansvaret
52
för vårt välbefinnande i arbetet och förväntar oss att någon annan agerar först.
Hakanen är övertygad om att alla kan
anpassa dvs. påverka och ändra sitt dagliga arbete.
– Du får tänka själviskt: vad kunde
göra mitt arbete mer meningsfullt och inspirerande för mig? Hur kunde jag bättre
använda mina styrkor i arbetet?
Hakanen har besökt många arbetsplatser och diskuterat detta. Den första
reaktionen hos många är att de fått sin
uppgiftsbeskrivning och den går inte att
ändra. När arbetet diskuteras mer ingående, finns många praktiska saker genom vilka var och en kan påverka sina
arbetsuppgifter.
– Jag har ännu inte stött på ett arbete som inte går att anpassa.
Många idéer till anpassning uppstår i
vardagen genom att arbeta. Insikten kan
komma från frustration över att sättet att
göra något är ineffektivt eller komplicerat.
Hakanen uppmanar till att först diskutera missförhållanden och förbättrings-
förslag med dem som kan påverka saker.
Diskutera alltså med chefen.
– Vi har ofta för vana att älta och gnälla över saker vid kaffebordet endast arbetskamraterna emellan. Det här är inte
den mest fruktbara kanalen. I värsta fall
får man in sig själv och hela gemenskapen i en ond cirkel av negativitet.
Enligt Hakanen drar sig finländarna
onödigt ofta för att föra fram sina idéer.
En bra chef ger förtroende och frihet till
sådana medarbetare som vill planera sitt
arbete till det bättre. En sådan människa
lyckas så småningom uppmuntra även de
andra att medverka.
– Chefen kan inte närvara överallt och
således har medarbetaren den bästa erfarenheten. Han eller hon kan säga hur
man kunde utföra arbetet fiffigare än i
nuläget.
Pardias informatör
Marjo Pihlajaniemi
SVENSK RESUMÉ
OrdförandeLokalt avtalande
E
fter samhällsfördragets fall har diskussionen om produktivitetsförbättring vänts till att öka lokalt avtalande. För
närvarande utarbetar samarbetsombudsman Harri Hietala en utredning till landets regering om utvecklingsmöjligheter
för lokalt avtalande. Utredningen ska vara
klar före mitten av oktober.
Målet med den proposition som
görs utgående från utredningen är att
man i företagen i allt större omfattning
än tidigare ska kunna avtala lokalt om
att återställa konkurrenskraften, stärka
sysselsättningen och om villkoren i anställningsförhållandet. När det gäller villkoren i anställningsförhållandet har Hietala i uppgift att klarlägga möjligheterna
att öka lokalt avtalande i fråga om olika
villkor i anställningsförhållandet, som till
exempel om löner, arbetstid och om förutsättningar för upphävande av ett anställningsförhållande.
Efter att ha fått utredningen ska regeringen bereda ändringar i arbetslagstiftningen, med vilka man utgående från
propositionerna kan främja lokala avtal i
de avseenden som ovan nämnts.
Att öka lokalt avtalande på den finländska arbetsmarknaden är bra. I
bästa fall kan man med lokala avtal
passa ihop både arbetsgivarnas och
arbetstagarnas behov. En stor del
av arbetstagarna är också bered-
da att överväga lokala tillämpningar till
exempel i fråga om arbetstider.
Avtal ska alltid
grunda sig på
jämlikhet mellan
parterna.
Ofta verkar det dock som om man i
diskussionen glömmer bort att många
tjänste- och arbetskollektivavtal i dagens
läge möjliggör lokala avtal i tämligen bred
omfattning. Det som snarare visat sig vara
problematiskt är att möjligheterna att ingå
lokala avtal inte på långt när utnyttjas
helt. Som exempel kan man nämna den
arbetstidsbank som kollektivavtalet för
universitet möjliggör, den har mig veterligen inte tagits i bruk på något universitet.
Orsakerna till att lokala avtal används
i så liten omfattning är säkert många. Fördomar, omedvetenhet om möjligheterna
och brist på mod torde vara de vanligaste hindren. Naturligtvis också det att man
på lokal nivå inte kan enas om innehållet i avtalet.
Vid utvecklingen av lokalt avtalande
och arbetslagstiftning som hänför sig
till det, ska landets regering ha ordet avtal tydligt i åtanke. Avtal
ska alltid grunda sig på jämlikhet mellan parterna och ska ingås av fri vilja. Lokalt avtalande ska inte leda till en situation
där den ena parten ensidigt
bestämmer innehållet i avtalet eller tvingar den andra
parten att ingå avtal.
Niko Simola
Twitter @simolaniko
53
PALKANSAAJAJÄRJESTÖ PARDIA
PARDIAN TOIMISTO
Ratamestarinkatu 11,
00520 Helsinki
vaihde/neuvonta 075 324 7500
klo 9.00­–15.00
[email protected]
www.pardia.fi
www.facebook.com/
palkansaajajarjestopardia
www.twitter.com/PardiaRy
Simola Niko
puheenjohtaja
075 324 7501
040 566 8517
Jarkima Eija
puheenjohtajan sihteeri
075 324 7502
040 722 2911
Edunvalvontaosasto
Sirén Harri
neuvottelujohtaja
- yleinen ja valtiosektorin
edunvalvonta,
yhteiskuntavaikuttaminen
- osaston päällikkö
075 324 7520
0400 765 415
Ekola Pentti
asiamies
- yksityisten alojen yrityksiä (vast.)
075 324 7527
0400 746 391
Eskelinen Anna-Liisa
lakimies
- sosiaali- ja terveysministeriön
hallinnonala, yksityinen
sosiaalipalveluala
075 324 7560
040 7465 018
Heikkilä Katja
neuvottelupäällikkö
- yksityisten alojen edunvalvonta
ja kv-asiat
075 324 7540
0400 904 893
Janas Pirkko
lakimies
- valtiovarainministeriön
hallinnonala
075 324 7591
045 773 10383
Komulainen Ari
vastaava lakimies
- osaston päällikön sijainen
- ulkoasiainministeriön hallinnonala,
virastoja, Kela ja yksityisten alojen
yrityksiä
075 324 7524
040 546 0858
54
Lehtonen Jarmo
asiamies
- työ- ja elinkeinoministeriön,
ympäristöministeriön sekä liikenneja viestintäministeriön hallinnonala
075 324 7522
045 6577 374
Määttä Maarit
hallintosihteeri
075 324 7590
0400 833 925
Nieminen Aki
asiamies
- opetus- ja kulttuuriministeriön
hallinnonala, yliopistot
075 324 7529
040 560 9253
Pallaspuro Esko
asiamies
- sosiaali- ja terveysministeriön
hallinnonala, yksityinen
sosiaalipalveluala
075 324 7581
0400 506 933
(jää eläkkeelle 1.12.)
Pietinen Pekka
lakimies
- maa- ja metsätalousministeriön
hallinnonala, valtioneuvosto
(VNK, OKV)
075 324 7592
045 7731 0397
Vartiainen Hannele
asiamies
- yksityiset alat / Kela ja Alko
075 3247 523
040 4515 009
Äikäs Mikko
asiamies
- sisäministeriön,
puolustusministeriön ja
oikeusministeriön hallinnonalat
075 324 7538
040 451 5002
Österberg Soili
hallintosihteeri
075 324 7506
040 540 3724
(16.12. vapaalle,
jää eläkkeelle 1.4.2016)
Hallinto-osasto
Puolakka Anne
hallintopäällikkö
- osaston päällikkö
075 324 7530
040 546 6662
(jää eläkkeelle 1.12.)
Teikari Maria
hallintopäällikkö
- osaston päällikkö
075 324 7565
040 777 6316
Rissanen Tapio
asiamies
- tutkimus ja tilastot
075 3247 528
045 7731 4358
Eronen Sinikka
it-palvelupäällikkö
075 324 7542
050 514 3081
(jää eläkkeelle 1.12.)
Vanamo Michaël
asiamies
- yhteiskuntavaikuttaminen
075 324 7510
050 463 0270
Heikkilä Arja
jäsenrekisterisihteeri
075 324 7544
Virta Päivi
koulutussihteeri
075 324 7583
Lepistö Leena
jäsenmaksuliikenteen hoitaja
075 324 7549
Tiedustelut
[email protected]
Koulutuksen palvelunumero:
075 324 7583 klo 9–11.30
Lintoja Merja
jäsenrekisterisihteeri
075 324 7546
Metsänranta Marja
toimistosihteeri
075 3247 533
Noponen Ulla
jäsenrekisterisihteeri
075 324 7548
Röksä-Sandström Maarika
jäsenmaksusihteeri
075 324 7559
Sten Kristina
sihteeri
075 324 7431
Viljanen Hannu
atk-asiantuntija
075 324 7537
050 382 3217
Pardian taloushallinto on
siirtynyt Tivonet Oy:hyn.
Lue lisää Tivonet Oy:n kotisivuilta,
osoitteesta www.tivonet.fi.
Järjestöosasto
Nousiainen Timo
järjestöpäällikkö
- osaston päällikkö
075 324 7585
040 533 2255
Lepola Varpu
koulutussuunnittelija
075 324 7552
Moilanen Seija
koulutuspäällikkö
075 324 7580
050 331 0719
Nordström Anne
kehittämisasiantuntija
075 324 7505
040 511 8655
Viestintäosasto
Nieminen Riitta
viestintäpäällikkö
- osaston päällikkö
075 324 7507
040 773 6591
Jansson Anna-Kaisa
tiedottaja
075 324 7508
045 7731 0381
Pihlajaniemi Marjo
tiedottaja
075 324 7509
045 7734 8492
JATTK-työttömyyskassa
Pasilanraitio 9 B
00240 Helsinki
p. (09) 720 68 20 (ma-to klo 9-11.30)
faksi (09) 148 10 29
Etuuden saajat voivat asioida myös
sähköisessä asiointipalvelussa
eAsioinnissa omilla pankkitunnuksilla
(Osuuspankki, Nordea, Sampo
Pankki, Aktia, Säästöpankit ja POP)
Tietoa työttömyysturvasta:
Työttömyyskassojen Yhteisjärjestö
TYJ:n sivuilta www.tyj.fi
[email protected]
www.jatkk.fi
Työttömyyskassa Statia
Ratamestarinkatu 11
00520 HELSINKI
puh. palvelu 020 728 9780 ma,
ke klo 12–15
faksi (09) 278 7217
[email protected]
[email protected]
www.statia.fi
OTA YHTEYTTÄ
Jäsenyyteesi liittyvissä asioissa voit ottaa yhteyttä
alla oleviin kolmeen jäsenrekisteriin joko sähköpostitse
tai ma-pe klo 9–12 palvelunumeroon:
Alkoholialan Toimihenkilöiden
Kelan toimihenkilöiden
Maanmittauslaitoksen tekniset MATEn
Rautatiealan Teknisten Liitto RTL:n
Tekniikan ja Tiedon Toimihenkilöt TTT:n jäsenet
p. 075 324 7548
[email protected]
Henkilöstöunioni HU:n
Luotsiliiton
Maataloustoimihenkilöjärjestöjen liitto MTJL:n
ProUnionin
Työ-ja elinkeinohallinnon henkilöstöliitto THHL:n
Ulkoasiainhallinnon virkailijayhdistys UHVY:n
Verovirkailijain Liitto VeroVL:n jäsenet
p. 075 324 7546
[email protected]
Sosiaali-, terveys-ja kasvatusalojen ammattiliitto STEKAn
Suomen Tietoliikennetekniset ST:n
Yliopistojen ja tutkimusalanhenkilöstöliitto YHL:n jäsenet
p. 075 324 7544
[email protected]
Liitä sähköpostiviestiin aina tarkat yhteystiedot:
- jäsenen koko nimi, jäsenjärjestö ja mahdollinen jäsenyhdistys.
Maanpuolustuksen Henkilökuntaliitto MPHL
Tullivirkamiesliitto
Suomen Poliisijärjestöjen Liitto SPJL
Hoitavat itse rekisterinsä, yhteydenotot suoraan ko. liittoon.
Jos joudut työttömäksi tai olet palkattomalla jaksolla pois töistä, ilmoita
siitä sähköpostitse tai kirjeitse jäsenrekisterisihteerille tai omalle liitollesi/
yhdistyksellesi. Tieto rekisteröidään jäsentietoihisi ja saat kotiosoitteeseen
erityisjäsenmaksun/kirjausmaksun/jäsenen tilisiirrot. Näin jäsenyys säilyy
katkeamattomana. Muutoslomakkeen saat osoitteesta www.pardia.fi/
jasenyys.
Liitosta ja työttömyyskassasta erotaan allekirjoitetulla eroilmoituksella.
Se toimitetaan Palkansaajajärjestö Pardiaan jäsenrekisterisihteerille tai
omalle liitolle/ yhdistykselle. Erohakemukseen laitetaan päivämäärä,
jolloin ero astuu voimaan. Eroilmoituksesta on ehdottomasti käytävä ilmi,
eroaako jäsen myös työttömyyskassan jäsenyydestä.
Ilmoittaessasi uuden liiton eron yhteydessä, toimitamme jäsenyystodistuksen pyydettäessä suoraan uuteen liittoon/ kassaan. Jos työnantaja
perii jäsenmaksun palkasta, työntekijän on itse ilmoitettava erostaan palkanlaskijalle jäsenmaksun perimisen lopettamiseksi. Liitosta ei ilmoiteta
eroamisia työnantajalle.
PALAUTEKORTTI 3 / 2015
Auta meitä tekemään lehdestä entistä parempi. Lähetä
palautekortti postitse. Voit myös vastata kyselyyn osoitteessa
www.pardia.fi  PardiaNyt-jäsenlehti, jossa voit antaa
myös lisää palautetta lehdestä.
Mielestäni lehden
paras juttu oli
Pardia
maksaa
postimaksun
OITA
VASTAA JA V
50
INEN
EURON ARVO
I!
LAHJAKORTT
Haluaisin lukea
artikkelin aiheesta
Nimi
Osoite
Postinumero
Postitoimipaikka
Vastaa 26.10.2015 mennessä, niin osallistut 50 euron
lahjakortin arvontaan.
Palkansaajajärjestö
Pardia ry
Info: jäsen
TUNNUS 5010147
00003 Vastauslähetys
Edellisen numeron voittaja oli Pirjo Rae Karkkilasta.
55
Tilaa
vuoden
Pardian
teri on
jäsenkalen issa.
av
tt
jälleen tila
la
Voit ti ta
vuodelle
kalenterin
tä tai
2016 netis ä.
ll
ti
s
ie
tekstiv
2016
jäsenkalenterisi
Tilaa kalenterisi 26.10. mennessä.
Jäsennumerosi on tilaajatunnuksesi
Tilaaminen on helppoa. Valitse itsellesi sopivin tapa alla olevista vaihtoehdoista. Kalenterin tilaamiseen tarvitset jäsennumerosi, jonka löydät jäsenkortistasi tai PardiaNyt-lehden osoitetiedoista nimesi yhteydestä.
Nettitilaus
Kirjaudu sähköiseen asiointiin Pardian kotisivuilla. Järjestelmä
kysyy sinulta käyttäjätunnusta ja salasanaa. Käyttäjätunnus on
jäsennumerosi. Salasana on ensimmäisellä kirjautumiskerralla
henkilötunnuksesi 6 ensimmäistä numeroa (ppkkvv). Järjestelmä vaatii sinua muuttamaan salasanan toiseksi heti ensimmäisellä kirjautumiskerralla. Uuden salasanan tulee sisältää 5-12
merkkiä. Mene Kalenteri ja muut tilaukset -kohtaan ja paina Tilaa-painiketta kalenterin kohdalla.
Tekstiviestitilaus
Lähetä tekstiviesti palvelunumeroon: 13145
PARDIA(välilyönti)KALENTERI(välilyönti)jäsennumero
Viestin lähettämisen maksu määräytyy matkapuhelinoperaattorin mukaan. Palvelu toimii lähes kaikilla liittymillä (Sonera, Elisa, DNA, Saunalahti, TeleFinland). Saat paluuviestin onnistuneesta tilauksesta.
Tarkista tilauksesi ja osoitetietosi
• Voit tarkistaa tilauksesi sähköisessä asioinnissa, jossa voit
tarkistaa ja päivittää tarvittaessa myös omat osoitetietosi.
• Tekstiviestitilauksesi näkyy sähköisessä asioinnissa noin kuukauden viiveellä.
Kalenterit postitetaan vain yhdessä erässä
Kalenteri on tilattava 26.10.2015 mennessä. Kalenterit postitetaan marras-joulukuun aikana.
Kalenteritilaus koskee seuraavia Pardian
jäsenjärjestöjen jäseniä
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
Alkoholialan toimihenkilöt
Henkilöstöunioni HU
Kelan toimihenkilöt
Luotsiliitto
Maataloustoimihenkilöjärjestöjen liitto MTJL
ProUnioni
Rautatiealan Teknisten Liitto RTL
Sosiaali-, terveys- ja kasvatusalojen ammattiliitto STEKA
Suomen Tietoliikennetekniset ST
Tekniikan ja Tiedon Toimihenkilöt TTT
Työ- ja elinkeinohallinnon henkilöstöliitto THHL
Ulkoasiainhallinnon virkailijayhdistys UHVY
Verovirkailijain Liitto
Yliopistojen ja tutkimusalan henkilöstöliitto YHL (Ohjeistus
tilaukseen ja sen perumiseen löytyy YHL:n kotisivulta)
Jos kuulut seuraaviin jäsenjärjestöihin, niin kysy omasta järjestöstäsi mahdollista jäsenkalenteria: MPHL, METO, RIA, SKL,
SPAL, SPJL, SLPL, TVML ja Tehy.
MATE on päättänyt, ettei jäsenkalenteria toimiteta vuodelle 2016.
Huom! Kalenteria ei voi tilata tekstiviestillä kuin ilmoitetusta palvelunumerosta. Kalenteritilauksia ei voi tehdä sähköpostilla tai puhelimella Pardian tai Pardian jäsenjärjestön tai -yhdistyksen toimistosta.
Lue lisää www.pardia.fi/kalenteri2016.