Asukasviesti 3/2015
3/2015 Sisältö: PÄÄKIRJOITUS Pääkirjoitus: Tervetuloa, opiskelijat! 3 Lahden oiva markkinamies 4 Asukasaktiivin ajatuksia: Asumista, elämää ja asukastoimintaa Oppilastalolla! 5 Herätys!5 Kaapeli-tv ja laajakaista valokuituun 6 Mitä asukkaan pitää tehdä? 6 Verkon kytkentäaikataulu tarkentuu koko ajan 7 Maksuttomien tv-kanavien määrä kasvaa 23:sta 41:een 7 Sekajätettä vuodessa vain 1–2 muovikassillista 8 Tasaväkisen kisan voitto Tarjantie 58:aan 8 Luukuta Oikein -kilpailun 2014–2015 tulokset 8 Uusi lajittelukilpailu keskittyy sekajätteeseen 9 Lajittelukilpailun 2015–2016 väliaikatilanne 31.8.2015 9 Päijät-Hämeen kahvinporot ja banaaninkuoret biokaasuksi ja mullaksi 10 Perheeltä roskiin ruokaa 500 eurolla vuodessa 10 Lasin ja metallin lajittelu miltei kaikkiin taloihin 11 Jätemäärän pienentämisen niksinurkka 11 Lahden Taloissa on myös opiskelijan koti 13 Joka kahdeksas lahtelainen on opiskelija 15 Valkjärvellä alivuokralaishuone, Hartikaisella järvenrantayksiö 16 Oppilastalon hallitus kasvaa loppuvuodesta 17 Oppilastalo oy 17 Kolmio sopii monenlaiseen asumiseen 18 Suitsikadulle rakentuu uusi kerrostalo 19 Ostoskadun naiset Mössöllä Jorma Kääriäisen keikalla Ihana ilta, ihanaa musiikkia! 20 Asukkaat yhä tyytyväisempiä Lahden Talojen palveluihin 23 Lahden Taloissa historiallisen pienet vuokrankorotukset23 Etusivun kuva: Markus Henttonen Oppilastalo oy:n Borupinraitin kiinteistö sijaitsee Vesijärven rantamaisemissa Sibeliustalon naapurustossa. Julkaisija: Lahden Talot oy Päätoimittaja: Juhani Jokelainen Toimituskunta: Mari Barker, Juha Heijala, Katri Helminen, Tuukka Laatta, Ari Loippo Valokuvat: Mari Barker, Markus Henttonen, Teija Horppu, Lahden Talot oy, Lahden Talojen asukkaat, Sonja Hopearuoho Vuosijuhlia ja muuta yhdessä oloa 25 Taitto: Juha Kortelainen, JK2 Lahden Talojen asumisen muistilista 26 Painopalvelut: Aldus oy 27 O ppilastalo oy:stä tuli kaupunginvaltuuston toiveesta Lahden Talojen tytäryhtiö kesäkuussa 2015. Lahden kaupungin tavoitteena on keskittää omistamaansa asuntovarallisuutta ja saada keskittämisestä synergiaetuja. Tavoitteet ovat perusteltuja. Synergiaedut vähentävät kaupungin riskejä. Tällä on merkitystä veronmaksajille, sillä aiemmin kaupunki on joutunut lukuisia kertoja sijoittamaan uutta pääomaa Oppilastalon osakepääomaan. Oppilastalon uusi hallitus ja hallinto aloittivat toimintansa elokuussa. Tärkeintä on alkuvaiheessa perehtyä huolellisesti uuteen yhtiöön ja sen toimintaan. Toistaiseksi Oppilastalon toiminta jatkuu pääpiirteissään kuten aiemminkin; opiskelija-asukkaiden suuntaan omistusjärjestelyt eivät vielä näy. Valmisteilla on kuitenkin sekä yhtiön että sen palveluiden kehittäminen monella tapaa. Näkyvimpiä muutoksia on henkilökunnan ja toimistojen yhdistäminen yhteisiin tiloihin Mariankadulle. Samoissa tiloissa toimiminen parantaa kaikkien yhtiöiden resursseja, vähentää kuluja sekä mahdollistaa vuorovaikutuksen ja oppimisen toinen toiselta. Oppilastalon henkilökunta on osaavaa ja aktiivista, ja sillä on hyvä ote nuoreen asukaskuntaan. Asumisen ohjaus ja etenkin ulkomaisten opiskelijoiden opastaminen ovat heidän erityisosaamistaan. Samalla kun toimintoja keskitetään, opiskelija-asukkaiden sähköistä asiointia lähdetään kehittämään. Ensimmäisiä askeleita on vuokrasopimusten sähköisen allekirjoituksen käyttöönotto. Tarvetta on myös sähköiselle palautekanavalle, joka nopeuttaa ja parantaa asukkaan ja yhtiön välistä vuorovaikutusta. Tulevaisuuden digitaaliseen murrokseen valmistaudutaan tuottamalla nopeat kiinteät valokuituyhteydet yhtiön kiinteistöihin. Mukkulan opiskelijataloihin ne saadaan jo tänä vuonna, muut kiinteistöt tulevat niiden piiriin ensi vuoden puoliväliin mennessä. Uudistus parantaa nettiyhteyksiä ja laajentaa tvtarjontaa. Lahden Talojen henkilökunta ja hallinto toivottavat Oppilastalon asukkaat ja henkilökunnan lämpimästi tervetulleiksi Lahden Talot -konserniin! Uusista palveluista, muutoksista ja kehittämishankkeista tiedotamme ensisijaisesti Oppilastalon ja Lahden Talojen kotisivuilla sekä Asukasviesti-lehdessä. Pidetään yhteyttä! sivu 12 24 Uusiin asemiin 2 Lahden Taloissa on myös opiskelijan koti Kauppakadun muhkea Hulda kurpitsakilpailun voittaja Sanaristikko27 Tervetuloa opiskelijat! Toimitus: Teija Horppu, THOR-Viestintä ISSN: 2342-396X (painettu), 2342-3978 (verkkojulkaisu) Painosmäärä: 7 100 kpl Seuraava Asukasviesti ilmestyy 1/2016 Ihana ilta, ihanaa musiikkia! sivu 20 Juhani Jokelainen Oppilastalon ja Lahden Talojen toimitusjohtaja 3 MUSTAPHA MABROUKISTA Lahti saisi oivan markkinamiehen. Entinen pikajuoksija Mabrouki on kotoisin Marokosta ja asunut vuodesta 2001 Lahdessa, mutta kiertänyt ympäri Suomea. – Lahti on kaunis urheilukaupunki, eikä täällä ole rasismia. Täällä on kaunis satama, kaupat ja kaikki muukin lähellä ja lapsille hyvät harrastusmahdollisuudet. Tänne ei tarvita muuta kuin kylpylä ja lisää työpaikkoja! Marokon pääkaupunki Rabat, Mabroukin kotikaupunki, on asukasluvultaan paljonsuurempi kuin Lahti ja ihmiset puheliaampia ja spontaanimpia kuin suomalaiset. Rabat on kuitenkin hyvin länsimainen kaupunki, joten muutto Lahteen ei merkinnyt suurta kulttuurieroa. Sen sijaan se merkitsi kieliongelmia. ASUKASAKTIIVIN AJATUKSIA Akillesjännevaivat lopettivat Mustapha Mabroukin aktiiviurheilun viitisen vuotta sitten. Urheilukentällä miehen meno on kuitenkin edelleen komeaa katsottavaa. Lahden oiva markkinamies Urheilu, ystävät ja keskustelut kaupunkilaisten kanssa tekivät Mustapha Mabroukista lahtelaisen keskustelut lahtelaisten kanssa veljen omistamassa ravintolassa. Kielikurssille Mabrouki meni vuonna 2004. Kirjahyllyn valokuvat esittävät Mustapha Mabroukille rakkaita ihmisiä ja esineet kertovat muun muassa urheilu-uran saavutuksista. – En osannut suomea enkä englantia, joten en ymmärtänyt mitään, mitä ympärilläni puhuttiin! Se oli vaikeaa ja hyvin stressaavaa, Mabrouki kertoo, nyt jo hyvällä suomen kielellä. KUN PAJULAHDEN URHEILUOPISTON johtaja kutsui Mustapha Mabroukin Suomeen, valmentaja neuvoi nuorta juoksijalupausta ottamaan kutsun vastaan. Mabrouki tuli Suomeen kesäkuussa, juoksi aktiivisesti koko kesän, ja kun viisumi elokuun lopussa umpeutui, palasi Marokkoon ja haki uutta viisumia. Sekaannusten vuoksi Mabrouki sai tiedon uuden viisumin myöntämisestä vasta 1,5 kuukauden odottelun jälkeen. Joulukuun 28. päivä hän palasi veljensä luokse Lahteen. – Silloin oli talvi ja tosi kylmä. Se oli todellinen shokki! Mabrouki muistelee. 4 Mustapha Mabrouki on sekä Suomen että Marokon kansalainen. Mustapha Mabroukin mukaan marokkolaisen ja suomalaisen kulttuurin suurin ero on spontaaniudessa. Marokkossa ystäviä voidaan tavata ja heidän luonaan vierailla spontaanisti, Suomessa tapaamiset on sovittava etukäteen. Asiat alkoivat kuitenkin luistaa. Oma asunto löytyi Vaaksakadulta, työpaikka Fazerilta, ja vähäksi aikaa Mabrouki sai asuinkaverikseen toisen urheilijan Francis Kirwan. Urheilussa hän treenasi ahkerasti, edusti Lahden Ahkeraa ja pääsi mitaleille useissa Kalevan Kisoissa erityisesti seuran viestijoukkueessa, mutta myös yksilö lajeissa. Talveenkin Mabrouki alkoi tottua. Lahteen sopeutumisessa ja kielen oppimisessa auttoivat urheilu, ystävät ja SANA ”PERHE” TOISTUU Mustapha Mabroukin puheessa usein. Mabroukin veljistä neljä on asunut Lahdessa, lisäksi Mabrouki oli seitsemän vuotta naimisissa. Nyt hän asuu yksin, mutta 8-vuotias tytär on hänen luonaan joka toinen viikko, ja perhettään eli naisystäväänsä ja tämän tytärtä Mabrouki tapaa niin usein kuin työ ja välimatka Helsinkiin antavat myöten. Haastattelua tehtäessä työtilanne askarrutti Mabroukia. Juuri ennen haastattelua hän oli saanut kuulla, että reilun vuoden jatkunut työ bussinkuljettajana päättyisi. Kokemuksesta hän tietää, ettei työtä ole helppo löytää. Pakolaistulvakin saa mietteliääksi. – Pakolaisia on pakko ottaa, mutta heillä on edessään kova elämä. En tiedä, mitä he tekevät Suomessa ja kuinka pärjäävät, kun täällä ei kieltä osaavillekaan löydy töitä. Asumista, elämää ja asukastoimintaa Oppilastalolla! Olen Antti Hartikainen ja kirjoitan Lahden Talojen Asukasviestiin ensimmäisen tekstin Oppilastalo oy:n asukkaana. Olen toiminut asukasaktiivina pari vuotta ja koen, että asukastoiminta on voimakkain tapa vaikuttaa asumisen laadun parantamiseen ja mainio tapa luoda toimintaa yhdessä naapureiden kanssa. Hommaan pääsee mukaan esimerkiksi lähettämällä sähköpostia tai, nyt syksyn tullen, tulemalla kokoukseen lämpimän kaakaomukin ääreen kertomaan omista kehitysideoista tai asumisen murheista. Itse toivoisin opiskelija-asumiselta yhä enemmän yhteisöllisyyttä. Asukastoiminta on tämän luomiseksi mainio tapa. Toivon, että tulevaisuudessa opimme Lahden Talojen asukastoimijoilta keinoja ihmisten innostamiseksi ja hyvien tapahtumien järjestämiseksi. Tähän mennessä olemme aloitelleet kerhotilatoimintaa sekä järjestäneet pihatalkoita. Lisää on luvassa! Opiskelija-asuminen on usein luonteva tapa nuorelle aloittaa itsenäinen elämä omassa kodissa. Tämän takia myös Lahdessa tarve opiskelija-asumiselle säilyy jatkossakin. Toisaalta opiskelija-asuminen koetaan usein väliaikaiseksi, ja tiettyjä harmituksenaiheita hyväksytään laajemmin kuin tarvitsisikaan. Asenteiden täytyykin muut- tua laajemmin, jotta opiskelija-asunnot yhä useammin koetaan oikeiksi kodeiksi. Omaan asumiseeni Oppilastalolla olen ollut äärimmäisen tyytyväinen. Asukastoimikunnan ja Oppilastalon tavoitteena on mahdollistaa sama tyytyväisyys kaikille. Mitä sinä haluaisit parantaa omassa asumisessasi? Oppilastalon asukastoiminta jatkuu aktiivisena syksyllä, ja virallinen asukaskokous järjestetään loppuvuodesta. Oppilastalon asukkaat ovat tervetulleita mukaan toimintaan! Lisätietoja: [email protected] ja fb-ryhmä ”Oppilastalon asukkaat”. Antti Hartikainen Oppilastalo oy:n hallituksen jäsen ! S Y T Ä R HE lovaroitin? eli asuntosi pa roittimen vakuutuksesi va ki ta en ut sh m ru , pe en imiiko palovaroittim SINULLA? To umisaikaisen PIIPPAAKO asuntoihin as i ki nk ha t lo Lahden Ta ukaudessa, ja as. alla kerran ku den alussa a vastaa asuk am in pa a st pi toimivuudest testattava na tilänpolttokau stavat TOIMINTA on vuodessa, esimerkiksi kynt EN M TI IT määrät muodo O R VA olemmat päivä vaihtaa kerran M . a .2 ta at 11 nn nä ka vä paristo lisuuspäi allisena turval 1.12. tai kans eron 112. uutustasi! m omaa henkivak yleisen hätänu älä laiminlyö – yy st he lä LTTOKAUSI KYNTTILÄNPO 5 Kaapeli-tv ja laajakaista Verkon kytkentäaikataulu tarkentuu koko ajan valokuituun LAHDEN TALOJEN ja Oppilastalon noin 10 000 asukasta saa uudet, nykyaikaiset kaapeli-tv- ja laajakaistayhteydet ja palveluiden tuottajaksi vaihtuu Elisa oyj. Nykyinen sähköinen kuparikaapeliyhteys vaihtuu optiseksi valokuituyhteydeksi, joka turvaa tulevaisuudessa huimasti nykyistä suuremman tiedonsiirtonopeuden. Valokuituyhteydet rakennetaan kaikkiin Lahden Talojen ja Oppilastalon kiinteistöihin tämän vuoden marraskuun ja ensi vuoden kesäkuun välisenä aikana. Molemmat yhteydet kytketään käyttöön samanaikaisesti kiinteistöittäin. Kiinteistöjen sisäjohtoverkkoja ei tässä vaiheessa uusita, vaan niitä uusitaan jatkossa sen mukaan, kuin tarvetta ilmenee. Teleoperaattorin vaihtumisen vuoksi asukkaiden ei enää kannata tehdä palvelusopimuksia Lahden Talojen nykyisen operaattorin DNA:n kanssa. LAHDEN TALOT KILPAILUTTI teleoperaattorit, koska halusi parantaa asukkaidensa tv-tarjontaa ja nettiyhteyksiä. Lahden Talojen talousjohtajan Petri Juvosen mukaan kilpailutus saavutti tavoitteensa. – Asukkaamme saavat aiempaa tuntuvasti monipuolisemman tv-tarjonnan ja laajakaistapalvelut ja voivat tilata kana- vapaketteja ja lisänopeuksia. Paremmat palvelut saatiin nykyistä huomattavasti edullisemmin, sillä jo ensimmäisenä vuotena yhtiön kulut laskevat 50 prosenttia. Säästön ansiosta neliövuokria tarvitsee korottaa viisi senttiä vähemmän. Toisena vuotena säästöä tulee vielä lisää. Myös Elisan myyntikanavajohtaja Ilkka Pohtola on tyytyväinen lopputulokseen. – Nyt Elisan valokuituverkko laajenee myös Lahden alueelle. Peruskanavien ohella tarjolle tulee suosittu Elisa Viihde -palvelu, joka mahdollistaa suosikkiohjelmien tallentamisen sekä laajan viihdetarjonnan elokuvista urheiluun. INTERNET-YHTEYDET ovat sisältyneet Lahden Talojen asuntojen vuokriin keväästä 2011 lähtien. Alussa yhteyden nopeus oli kaksi megabittiä, kesällä 2014 se nousi 10 megabittiin. Asuntojen vuokriin on sisältynyt myös kaapeli-tv-yhteys, jonka kautta on näkynyt 23 tv-kanavaa. Keväällä 2015 Lahden Talot kilpailutti kaapeli-tv- ja laajakaistayhteydet. Palvelun tarjoajilta edellytettiin uutta valokuituverkkoa korvaamaan myös taloautomaatiossa käytettävät yhteydet. Kilpailutuksen voitti Elisa, jonka kanssa palvelusta solmittiin neljän vuoden määräaikainen sopimus. Mitä asukkaan pitää tehdä? ALKUVAIHEESSA asukkaan ei tarvitse tehdä mitään. Elisa tiedottaa asukkaille ennakkoon päivämäärän, jolloin kiinteistön kaapeli-tv- ja laajakaistayhteydet kytketään. Samalla asukkaat saavat myös ohjeet laajakaistaliittymän rekisteröimiseksi. Laajakaistayhteys ei ala toimia, ellei sitä rekisteröidä. Lisäksi televisiokanaville on tehtävä samanlainen päivityshaku kuin aika ajoin normaalistikin. Maksuttoman laajakaistan nopeus on 10 megabittiä. Rekisteröidessään laajakaistaliittymän asukas voi halutessaan tilata maksullisia lisänopeuksia ja lisäpalveluita kuten tietoturvapaketin. Saunalahden 50 megabitin laajakaistan hinta on 4,90 euroa kuukaudessa ja 100 megabitin laajakaistan 9,90 euroa kuukaudessa. Elisa Viihde-palvelu maksaa 19,90 euroa kuukaudessa ja sisältää automaattisesti 100 megan laajakaistaliittymän sekä tarvittavan digiboksin ja modeemin. 6 LISÄKSI ON HANKITTAVA internetyhteyttä varten uusi laajakaistamodeemi. Modeemia ei tarvita niissä kiinteistöissä, joissa on ethernet-verkko. Niin ikään jos asukas tilaa Elisa Viihde -paketin, hänen ei tarvitse hankkia modeemia. Modeemin hankkimiseen on kaksi vaihtoehtoa: Modeemin voi tilata Elisalta samalla, kun rekisteröi laajakaistaliittymän. Modeemin hinta on 90,00 euroa, ja sen voi maksaa joko yhdessä erässä tai 2,50 euron kuukausierissä kolmen vuoden maksuajalla. Modeemi on noudettava lähimmästä postista. Toisena vaihtoehtona on modeemi, jota Osuuskauppa Hämeenmaa tarjoaa Lahden Talojen asukkaille 56,00 euron tarjoushintaan. Modeemin voi ostaa Launeen tai Holman Prismasta. Osuuskauppa Hämeenmaan jäsenet saavat hinnasta bonusta. MODEEMIN MUKANA asukas saa laitteen asentamiseen tarvittavat ohjeet. Mikäli asentaminen ei onnistu, ensimmäiseksi kannattaa kysyä apua esimerkiksi naapurilta tai teknisesti taitavalta ystävältä tai sukulaiselta. Apua voi saada myös soittamalla Elisan puhelinpalveluun numeroon 010 19 230, jossa palvellaan arkisin kello 8–19 ja lauan taisin kello 10–16.30. Soittaminen maksaa saman kuin normaalitkin puhelut. Henkilökohtaisen asennuspalvelun voi tilata Elisan Omaguru-palvelusta numerosta 0600 900 500 arkisin kello 8–21 ja lauantaisin kello 9–17. Omagurun palveluun voi turvautua siitä riippumatta, onko hankkinut modeemin Elisalta vai Pirsmasta. Asennuksen tilauspuhelu maksaa 2,19 senttiä minuutilta ja matkapuhelin- tai paikallisverkkomaksun. Yhden päätelaitteen asentaminen maksaa 88,00 euroa. Maksusta saa verotuksessa kotitalous vähennyksen. Valokuituverkon kiinteistökohtainen kytkentäaikataulu on vielä suurelta osin vain suuntaa-antava. Toistaiseksi vain aivan ensimmäisten, joulukuussa kytkettävien kohteiden aikataulut tiedetään täsmällisesti. Elisalta kerrotaan, että esimerkiksi Ahtiala kytketään valokuituverkkoon todennäköisesti jo tammikuussa, koska verkko rakennetaan vielä tämän vuoden puolella. Aikataulut tarkentuvat koko ajan, ja niitä voi seurata osoitteessa http://saunalahti.fi/lahdentalot/. Muutoksista kerrotaan myös Lahden Talojen kotisivuilla osoitteessa www. lahdentalot.fi/asukkaalle sekä kiinteistöjen ilmoitustauluilla. Maksuttomien tv-kanavien määrä kasvaa 23:sta 41:een OPERAATTORIVAIHDOS KASVATTAA Lahden Talojen asukkaiden käytössä olevien maksuttomien tvkanavien määrää tuntuvasti. Kanavien määrä lähes kaksinkertaistuu, kun peruskanavien määrä kasvaa 23:sta 30:een ja päälle tulevat Elisan ilmaisella kanavakortilla näkyvät 11 lisäkanavaa. Lisäkanaviin kuuluu muun muassa urheilu- ja dokumenttikanavia ja kansainvälisiä uutiskanavia. ASUKKAIDEN SAATAVILLE tulee myös suoratoistopalvelu. Suoratoistolla tarkoitetaan internetin kautta lähetettäviä ääni- tai videolähetteitä, esimerkiksi tv-ohjelmia, joita voi katsoa ajankohdasta riippumatta. Lahden Talojen asukkaat voivat jatkossa katsoa Netflixin ohjelmia Elisa Viihteen kautta omasta televisiostaan. Netflixin katselu onnistuu Elisan uusimmalla Netgem N7700 -digiboksilla. Netflixin sisällön näkeminen vaatii erillisen, maksullisen Netflix-tilauksen. Netflixin nykyiset tilaajat voivat kirjautua sisään nykyisillä tunnuksillaan. Asukasviestin painoon mennessä olivat varmistuneet seuraavat kytkentäaikataulut: 14.12.2015 Mukkula 15.12.2015 Mukkula 16.12.2015 Mukkula • Lapakatu • Pilkotunmäenkatu • Ritaniemenkatu • Huvikatu • Mastokatu 8 • Mukkulankatu 27, 34 • Timonkatu 5 • Mastokatu 1, 3, 4, 6 Muutoksen jälkeen Lahden Taloissa näkyvät seuraavat tv-kanavat: MP Kanava HD Perus- ja Korttikanavat 1 Yle TV1Peruskanava 2 Yle TV2Peruskanava 3 MTV3Peruskanava 4 NelonenPeruskanava 5 Yle FemPeruskanava 6 SubPeruskanava 7 Yle TeemaPeruskanava 8 LivPeruskanava 9 JimPeruskanava 10 TV5Peruskanava 11 KutonenPeruskanava 12 FOXPeruskanava 13 AVAPeruskanava 14 HeroPeruskanava 15 Alfa TVPeruskanava 16 HD Life HD Peruskanava 17Iskelmä/ Harju & Pöntinen Peruskanava 21 Yle TV1 HD HD Peruskanava 22 Yle TV2 HD HD Peruskanava 23 MTV3 HD HD Korttikanava 24 Nelonen HD HD Peruskanava 25 Yle Fem HD HD Peruskanava 27 Yle Teema HD HD Peruskanava 30 Bonuskanava Korttikanava 44 Eurosport HD HD Korttikanava 45 EurosportKorttikanava 47 National Geographic ChannelKorttikanava 48 Travel Channel Korttikanava 50 MTV Finland Peruskanava 51 Star!Korttikanava 53 TV7Peruskanava 55 CNNKorttikanava 56Bloomberg European TVPeruskanava 57 BBC World News Korttikanava 58 DW (Deutsche Welle) Peruskanava 59 TV5 Monde Peruskanava 60 France 24Peruskanava 61 Al Jazeera English Korttikanava 62 Russia Today Korttikanava 64 NHK World Peruskanava 7 Ossi Loikkanen lajittelee kansakoulupohjalta Sekajätettä vuodessa vain 1–2 muovikassillista – PYRIN OLEMAAN lajittelussa niin tarkka kuin mahdollista, lajittelen kaiken mahdollisen erikseen, paljastaa Tarjantie 58:n asukkaiden yhdyshenkilö Ossi Loikkanen. Kaiken mahdollisen lajittelusta seuraa se, ettei Loikkaselle kerry sekajätettä kuin 1–2 muovikassillista vuodessa, lähinnä kahvipusseja. Seinälle ripustetusta Päijät-Hämeen Jätehuollon Lokki-kalenterista mies voi tarkistaa lajittelun nyansseja tai ajankohtaisia asioita. – Lajittelu on helppoa – itsekin teen sitä kansakoulupohjalta! Se myös kannattaa, sillä kyse on lastemme ja lastenlastemme tulevaisuudesta sekä rahasta. Ns. ilmaisia lounaita ei ole olemassakaan, vaan jätehuolto maksaa ja huonon lajittelun aiheuttamat ylimääräiset kustannukset maksamme me asukkaat vuokrissamme, Loikkanen sanoo. TARJANTIE 58:SSA lajittelu on hyvällä tolalla, minkä keväällä päättyneen Luukuta Oikein -lajittelukilpailun voittokin todistaa. Niiden reilun 1,5 vuoden aikana, jotka Ossi Loikkanen on talossa asunut, sekajäteastioiden määrä on vähentynyt kolmesta yhteen. Biojäte lajitellaan huolellisesti, ja myös kartonki-, metalli- ja lasiastioihin tulee tavaraa. – Kiitokset kaikille huolellisille lajittelijoille, ja kiitokset Lahden Taloille lajittelukilpailun hyvistä palkinnoista! Toivot- tavasti 50 euron lahjakortit kannustavat parantamaan lajittelua vielä entisestään. Loikkanen kiittää myös Tarjantie 58:n entistä huoltomiestä Teemu Aaltosta. – Teimme yhteistyötä, ja Aaltonen vaikutti asioihin niin paljon, että ilman häntä emmeolisi kilpailua voittaneet. Mitä parannettavaa Tarjantie 58:n lajittelussa vielä olisi? – Sekajätteeseen lajitellaan vieläkin pahvipakkauksia, jotka pitäisi laittaa kartonkijätteeseen, sekä muovipakkauksia ja muoveja, jotka kuuluisivat energiajätteeseen. Lajittelemalla huolellisemmin voisimme jopa puolittaa sekajätteen määrän, Loikkanen sanoo. LAJITTELUKILPAILUA Ossi Loikkanen pitää hienona asiana. Hän kuitenkin muistuttaa, että lajittelu tapahtuu neljän seinän sisällä, jolloin ratkaisevaan asemaan nousevat asenteet ja keittiön lajittelumahdollisuudet. – Keittiön puutteelliset lajittelumahdollisuudet pysäyttävät lajittelun. Omassa keittiössäni on todella hyvät jäteastiat ja astioille hyvät tilat. Asenteisiin voidaan vaikuttaa valistuksella, mutta valistuksen määrä on herkkä asia. – Sitä pitää olla, mutta se ei saa tuntua tuputukselta. Lisäksi askarruttaa se, miten lajittelutietoa saavat ne maahanmuuttajat, jotka eivät osaa suomea. Tasaväkisen kisan voitto Tarjantie 58:aan TOUKOKUUN LOPUSSA päättyneen Luukuta Oikein -lajittelukilpailun voitti Tarjan tie 58:n kiinteistö 48 pisteellä. Ero toiseksi tulleeseen Palokunnantie 5 ja 7:ään oli niukin mahdollinen eli yksi piste. Kolmannen sijan otti Loviisankatu 14; kiinteistö keräsi 43 pistettä. Kymmenen parhaan joukossa käytiin tasaväkistä kilpailua. Neljännen sijan 38 pisteellä jakoivat Ainonkatu 1 sekä Törmäkatu 6, 8, 10, Uotilankatu 5–11 ja Törmä polku 6, 8, 10. Myös seitsemännen sijan jakoi kaksi kiinteistöä samalla 32 pisteen pistepotilla. Voittajakiinteistön jokainen asunto on saanut palkinnoksi 50 euron lahjakortin, toiseksi tulleen kiinteistön jokainen asunto 20 euron lahjakortin ja kolmanneksi tulleen kiinteistön jokainen asunto 10 euron lahjakortin. Huoltomiesten sarjan voitti Teemu Aaltonen. Myös hänet on palkittu lahjakortilla. Onnea kaikille palkituille! 8 Lajittelukilpailun 2014–2015 lopputulokset Lajittelukilpailun 2015–2016 väliaikatilanne 31.8.2015 Taulukossa näytetään kilpailukauden kokonaispistekertymä kiinteistöittäin. Tavallisten asuinkiinteistöjen sarjasta taulukossa ovat vain ne kohteet, jotka pääsivät kilpailussa pluspisteille tai pysyivät nollassa. Kaikkien kohteiden tiedot: www.lahdentalot.fi/asukkaille/ luukutaoikeinkilpailu/ Taulukossa esitetään kunkin kiinteistön asukaskohtainen jätteen lajittelun tehokkuusluku. Luku on laskettu jakamalla kiinteistön sekajäteastioiden litramäärä asukkaiden lukumäärällä ja kertomalla näin saatu suhdeluku viikoittaisten tyhjennyskertojen lukumäärällä. TAVALLISET ASUINKIINTEISTÖT Osoite Tarjantie 58 Palokunnantie 5, 7 Loviisankatu 14 Ainonkatu 1 Törmäkatu 6, 8, 10, Uotilankatu 5 – 11, Törmäpolku 6, 8, 10 Kaviokatu 1 Ritaniemenkatu 5 Erviänkatu 1, 3 Metsäpellontie 26 Onnelantie 16 Mastokatu 3 Onnelantie 8 Kerinkallionkatu 15 Mastokatu 1 Timonkatu 5 Kuriirinkatu 1 Alokkaankatu 2 Onnelantie 12 Luiskakatu 2 Päivärinteenkatu 22–28 Vähäntalonkatu 17 Ahtialanpolku 6 Hirsimetsäntie 71 Kortepohjankatu 6 Mukkulankatu 1, 3, 5 Vesijärvenkatu 36 Ristimäenkatu 3 Kannaksenkatu 32 Puotikatu 1, 2 Katsastajankatu 21 Kaunisharjunpolku 1 Vähäntalonkatu 21 Vasamakatu 9 Ostoskatu 12 Mummonkatu 2, 4 Pajapellonkatu 6–14 Kansakoulukatu 3, 4 Päivärinteenkatu 9, 13, 15, Kiekkostenkatu 5 Pilkotunmäenkatu 9 Hollolankatu 3 Sykekatu 6–18 Aleksanterinkatu 29 Lautamiehenkatu 4 Aittapellonkatu 4 Pihtikatu 2, 4, 6 Luiskakatu 1 Lanssikatu 3–5 Kauppakatu 42 Mukkulankatu 27 Mutkakatu 4, 6, Metsolankatu 2, 4, 5 Myllymäenkatu 9, 10 Hyötilänkatu 2, Harjupellonkatu 1, 5, Kylänalustankatu 7 Järvenpäänkatu 27 Pohjoinen Liipolankatu 16 Katsastajankatu 17 Männistönrinteenkatu 16 Ahtialanpolku 1 Lanssikatu 7 Pohjoinen Liipolankatu 10, 12, 14 Pisteet 48 47 43 38 PALVELUTALOKOHTEET Osoite Kärpäsen palvelutalo, Palokunnantie 9 Lepolakoti, Kerinkallionkatu 13 Ritanieme3n palvelutalo, Ritaniemenkatu 5 C Nikulankuja 1, 3, 5 Jalkarannan palvelutalo, Tarjantie 56 Mukkulan palvelutalo, Mastokatu 8 Hoivakoti Wellamo, Tarjantie 57 Merrasojanpuisto, Mastokatu 4, 6 Etevan kehitysvammapsykiatrinen tukikeskus Eteläinen Rengastie 1 B Yli-Köllin palvelukoti, Köllinkatu 2 Salpakankaan palvelukoti Onnenkoto, Terveystie 6 Kivikadun tukiasunnot, Kivikatu 5, B-talo Salinmäen palvelukoti, Mäntsäläntie 55 Viherlaakson palvelukeskus, Viherlaaksontie 28 Launeen Erityisasunnot, Eteläinen Rengastie 1 A Kilpiäisten palvelukeskus, Huvikatu 2 38 34 32 32 29 28 28 24 24 24 24 24 23 22 22 21 20 20 20 20 19 19 19 19 19 19 18 16 16 16 15 15 14 14 12 12 11 11 8 8 8 8 7 6 5 5 3 3 3 3 3 2 2 0 30 22 22 22 22 22 22 17 15 15 15 14 14 10 10 6 Aluksi jätetilakartoituksia ja astiamuutoksia Uusi lajittelukilpailu keskittyy sekajätteeseen Ossi Loikkasen havaintojen mukaan sekajätteeseen lajitellaan vieläkin pahvipakkauksia, jotka pitäisi laittaa kartonkijätteeseen, sekä muovipakkauksia ja muoveja, jotka kuuluisivat energiajätteeseen. – Lajittelemalla huolellisemmin voisimme jopa puolittaa sekajätteen määrän, Loikkanen sanoo. LAHDEN TALOJEN uusi lajittelukilpailuvuosi on käynnistynyt kiinteistöjen jätetilakartoituksiin ja aktiivisten huoltomiesten havaintoihin perustuvilla astiamuutoksilla. Lisäksi lasin- ja metallinkeruuastioita on lisätty niihin kiinteistöihin, joissa niitä ei aiemmin vielä ollut. – Joillakin kiinteistöillä lasi- ja metalliastioiden sijoittaminen edellyttää uusia ratkaisuja. Myös näihin kiinteistöihin uudet jäteastiat saadaan vielä loppuvuoden aikana, sanoo Lahden Talojen kiinteistötarkastaja Satu Airos. Luukuta Oikein -kilpailu toteutetaan yhteistyössä Päijät-Hämeen Jätehuollon ja Hämeen Kuljetuspisteen kanssa, ja se jatkuu ensi vuoden toukokuun loppuun. UUSI KILPAILU KÄYDÄÄN uusituin säännöin. Niissä on pyritty varmistamaan erilaisten ja eri kokoisten kohteiden tasapuoliset mahdollisuudet pärjätä kilpailussa. Koska sekajätteeseen lajitellaan paljon sinne kuulumatonta jätettä, uudessa kilpailussa keskitytään erityisesti sekajätteen määrän vähentämiseen. Kilpailu perustuu jokaista asukasta kohden laskettuun jätteen lajittelun tehokkuuslukuun. Luku lasketaan siten, että sekajäteastioiden litramäärä jaetaan kiinteistön asuk- kaiden lukumäärällä ja näin saatu suhdeluku kerrotaan viikoittaisten tyhjennyskertojen lukumäärällä. Omaa tehokkuuslukuaan jokainen asukas voi parantaa lajittelemalla sekajätteen paremmin. Kun jätteet lajitellaan huolellisemmin, voidaan sekajäteastioita poistaa tai tyhjennysvälejä pidentää. KILPAILUSSA PALKITAAN kaksi kiinteistöä: kiinteistö, joka eniten laskee sekajätteen tehokkuuslukuaan, sekä kiinteistö, jolla on paras eli kaikkein pienin tehokkuusluku. Kahden kiinteistön tasatilanteessa voiton ratkaisee energia-, bio- ja kartonkijakeen yhteinen tehokkuusluku. Niin ikään aluehuoltomiehet kilpailevat keskenään jätepisteiden yleisestä siisteydestä ja turvallisuudesta. Tasatuloksessa voittajaksi valitaan aluehuoltomies, jonka hoitama kiinteistö on pärjännyt kisassa parhaiten. Asukkaat voivat siis osaltaan auttaa aluehuoltomiestä kilpailussa. Kilpailun etenemistä seurataan kolmen kuukauden välein ilmoitettavilla väliaikatuloksilla. Jäteastioiden vähennyksistä, tyhjennysvälien harvennuksista ja muutosten kirjanpidosta huolehtii Lahden Talot. Jäteaseman siisteyspisteytyksen hoitavat Hämeen Kuljetuspiste ja Lahden Talot. OsoiteTehokkuusluku Metsolankatu 5 9,3 Erviänkatu 1, 3 11,5 Vähäntalonkatu 17 11,6 Katajakatu 5 11,7 Loviisankatu 14 12,2 Palokunnantie 5, 7 14,0 Pohjoinen Liipolankatu 16 14,5 Aleksanterinkatu 29 14,8 Huippukatu 2 14,8 Mukkulankatu 34 14,9 Taapelikatu 12 15,4 Hollolankatu 3 15,5 Kauppakatu 42 16,8 Lanssikatu 3–5 16,9 Päivärinteenkatu 9, 13, 15, Kiekkostenkatu 5 17,0 Ostoskatu 12 17,1 Pihtikatu 9 17,1 Törmäkatu 6, 8,10, Uotilankatu 5–11, Törmäpolku 6, 8, 10 17,6 Päivärinteenkatu 22–28 17,6 Kaviokatu 1 18,0 Järvenpäänkatu 27 18,3 Eteläinen Liipolankatu 1 19,1 Mukkulankatu 27 20,6 Mutkakatu 4, 6 20,6 Katsastajankatu 17 22,0 Lautamiehenkatu 4 22,4 Lapakatu 2 22,6 Vasamakatu 9 22,8 Vaaksakatu 2, 4, 6 23,0 Pihtikatu 2, 4, 6 24,4 Metsäpellontie 26 25,0 Mastokatu 3 25,1 Mastokatu 1 25,6 Ruolankatu 6 - 14 25,7 Kaunisharjunpolku 1 25,7 Hirsimetsäntie 58–62, Viherlaaksontie 13–17 25,9 Mukkulankatu 1, 3, 5 26,1 Katsastajankatu 21 26,4 Myllymäenkatu 4, 5 27,3 Tarjantie 58 27,5 Ristimäenkatu 3 28,1 Metsolankatu 2, 4 28,2 Kortepohjankatu 6 28,3 Kansakoulukatu 3, 4 28,7 Luiskakatu 1 29,3 Pilkotunmäenkatu 9 29,6 Raamikatu 3 30,0 Hirsimetsäntie 71 30,5 Aittapellonkatu 4 31,4 Ritaniemenkatu 5 31,7 Luiskakatu 2 32,2 Männistönrinteenkatu 16 32,2 Kaunisharjunpolku 3 32,7 Sepänniemenkatu 2 33,2 Urpupolku 3, 5, 7 33,3 Vilanderinkatu 1, 6, Isotarhankatu 1 35,4 Vihantakatu 1, 2 36,1 Helkalankatu 1, 3, 6, Kallioistenkatu 4 36,9 Pohjoinen Liipolankatu 10, 12, 14 37,0 Kerinkallionkatu 13 37,4 Sykekatu 6–18 37,5 Myllymäenkatu 9, 10 37,9 Ahtialanpolku 1 38,8 Kaarlonkatu 2, 6, 13 38,8 Vesijärvenkatu 36 39,6 Jahtikatu 3 41,8 Mummonkatu 2, 4 41,9 Pajapellonkatu 6–14 42,6 Ilveskatu 2, 4, 6 44,0 Vähäntalonkatu 21 47,1 Torkonkatu 12–22, Rättärinkatu 1–10 48,5 Ahtialanpolku 6 48,9 Ainonkatu 1 55,0 Kuriirinkatu 1, Alokkaankatu 2 72,0 Onnelantie 16 82,5 Onnelantie 8 132,0 9 Päijät-Hämeen kahvinporot ja banaaninkuoret biokaasuksi ja mullaksi BIOJÄTTEEN LAJITTELU on arvokasta ja tärkeää, sillä biojätteestä voidaan hyödyntää peräti 98 prosenttia. Biojätettä on eloperäinen, kompostoituva jäte, kuten esimerkiksi kahvinporot ja banaaninkuoret. Päijät-Hämeen Jätehuollon alueella kerätystä biojätteestä valmistetaan mädättämällä biokaasua. Mädätysjäte kompostoidaan, ja siitä valmistetaan multaa. Biokaasulaitos tuottaa vuodessa 50 gigawattituntia biokaasua, joka riittää 140 bussin tai 4 500 henkilöauton liikennepolttoaineeksi. MÄDÄTYSJÄTE KOMPOSTOIDAAN Kujalan jätekeskuksen kompostointilaitoksessa, jolla on Eviran laitoshyväksyntä. Laitoskäsittely kestää noin viisi viikkoa, minkä jälkeen kompostimassa hygienisoidaan nostamalla sen lämpötila 70 asteeseen vähintään tunnin ajaksi. Käsittelyn jälkeen kompostissa ei ole salmonellaa, suolistopatogeeneja, eläviä rikkaruohon siemeniä tai kasvitautien aiheuttajia. Kompostointilaitoksen tuottama komposti on hygieenistä ja tasalaatuista, ja sitä voidaan käyttää sellaisenaan maanviljelyksen maanparannusaineena tai jatkojalostuksen jälkeen kasvualustana. Perheeltä roskiin ruokaa 500 eurolla vuodessa Vihdan lisäksi tähän biojäteastiaan on heitetty paljon leipää. Paras vaihtoehto biojätepussiksi olisi itse taiteltu sanomalehti, toiseksi paras paperipussi tai -kassi. Biokaasun käyttö on tehokkain ja edullisin tapa vähentää liikenteen hiili dioksidipäästöjä. Sen avulla saadaan liikenteen päästöjä vähennettyä jopa 97 prosenttia bensiinin päästöihin verrattuna. Ympäristöystävällisyyden lisäksi liikennepolttoaineeksi tuotettu biokaasu on myös täysin kotimaista ja uusiutuvaa. ERILLISKERÄTTY BIOJÄTE ja haravointijätteet käsitellään raakabiokaasuksi mädättämällä LABIO oy:n biokaasulaitoksessa Kujalassa. Raakabiokaasun Gasum jalostaa varsinaiseksi biokaasuksi. Kaasu johdetaan Gasumin maakaasuverkostoon, ja se soveltuu esimerkiksi liikenteen polttoaineeksi. 10 • Ruokajäte, hedelmien, juuresten, vihannesten ja kananmunien kuoret • Kahvin- ja teenporot suodatinpusseineen • Kalanperkeet • Talouspaperi ja paperiset lautasliinat • Kukkamulta ja kasvijätteet • Puunlastu ja puru, mutta ei kestopuupurua • Lemmikkieläinten puupohjaiset kuivikkeet, mutta ei kissanhiekkaa eikä koirankakkapusseja • Suunnittele ruokaostokset: Ennen kauppaan lähtemistä tarkista kotona, mitä kaapista puuttuu, kirjoita ostoslista ja osta vain listan mukaan. Näin voit käydä kaupassa harvemmin; useat vierailut ruokakauppaan johtavat useampiin heräteostoksiin ja sellaisten tuotteiden ostamiseen, joita et edes ajatellut ostavasi. • Käy ruokakaupassa kylläisenä: Näin et sorru nälkäisen vatsan sanelemiin heräteostoksiin. • Katso viimeinen käyttöpäivä: Osta tuotteita, joilla on vielä reilusti käyttöaikaa. Jos ostat elintarvikkeen, jonka viimeinen käyttöpäivä on seuraava päivä, käytä elintarvike saman tien tai laita se heti pakkaseen. • Osta sopivan kokoisia ruokapakkauksia: Jos nakkipaketti tai kyljyspakkaus on liian suuri, jaa sisältö kotona sopivan kokoisiin annoksiin ja pakasta annokset. • Säilytä kylmäsäilytystä vaativat tuotteet jääkaapissa: Huolehdi, että jääkaappi on riittävän kylmä (+2–6 ºC). • Valmista ruokaa tähteistä: Hyviä ruoka-aineksia ei kannata heittää pois, sillä niistä voi kokata maukkaan aterian, ilta- tai välipalan tai jälkiruuan. • Pakasta tähteitä: Kun olet neljästi pakastanut yhden hengen annoksen jauhelihakastiketta, sinulla on pakastimessa kastiketta 4-henkisen perheen yhdelle aterialle. • Anna ylijäämä tarvitsevalle: Onko naapurissasi tai lähipiirissäsi esimerkiksi iäkäs henkilö, jonka toiminta- ja ruuanlaittokyky ovat heikentyneet? Ilahduta häntä antamalla tähteeksi jäänyttä lihakeittoa tai muuta kotiruokaa! • EI ruokajätettä pakkauksineen • Ota lautaselle vain sen verran, minkä varmasti jaksat syödä: Yksi ruuan poisheittämisen yleisimmistä syistä ovat lautastähteet. • EI nesteitä, ruokaöljyjä eikä muita juoksevia rasvoja • Testaa itsesi: Millainen jätteen vähentäjä olet? www.pienennabioberttaa.fi/testaa-itsesi • Paperipussi tai sanomalehtipaperi kuivikkeena Lue lisää biojätteen lajittelusta: www.pienennabioberttaa.fi Useimmissa kiinteistöissä lasin ja metallin lajittelu on jo tuttua, sillä Lahden Taloissa kokeiluluonteinen erilliskeräys alkoi vuonna 2010. Jo ensikokemukset olivat niin hyviä, että hyvin nopeasti erilliskeräystä laajennettiin uusiin kiinteistöihin. Lasin ja metallin lajittelu on hyödyllistä, sillä se vähentää sekajätteen määrää. Kierrätyslasista valmistetaan muun muassa uusia lasipulloja ja -pakkauksia sekä lämpöeristeitä. Kierrätysmetallista puolestaan valmistetaan uusia metallituotteita kuten vaikkapa ruokailuvälineitä. Suomalaiset kotitaloudet heittävät syötäväksi hankittua ruokaa roskiin keskimäärin 24 kiloa henkeä kohti vuodessa. Pois heitetyn ruuan arvo on noin 125 euroa henkeä kohti, esimerkiksi 4-henkisessä perheessä yhteensä 500 euroa. Surullisinta asiassa on se, että jopa 40 prosenttia pois heitetystä ruuasta olisi vielä käyttökelpoista! Näin voit vähentää ruokahävikkiä ja samalla pienentää ruokamenojasi: • Hyödynnä kauppojen tarjoukset: Osta tarjouksesta kerralla enemmän, valmista iso satsi ja pakasta ruoka sopivina annoksina. Lajittele biojätteeseen Lasin ja metallin lajittelu miltei kaikkiin taloihin Lisää ruokajätteen vähentämisvinkkejä ja ruuan tähteitä hyödyntäviä herkullisia reseptejä: www.pienennabioberttaa.fi ”Nyt on lajittelijalla käynyt paha moka”, virnuili kiinteistönhoitaja Timo Hiltunen löydettyään lasinkeräysastiasta neljännespullollisen Koskenkorvaa. ENSI VUODEN ALUSSA lasin ja metallin lajittelu tulee pakolliseksi kaikissa kiinteistöissä, joissa on vähintään 10 asuntoa. Loppuvuoden aikana lasi- ja metallikeräysastiat ilmestyvätkin Lahden Taloissa myös niiden isojen kiinteistöjen jätepisteisiin, joissa niitä vielä ei ole ollut. LASIN LAJITTELUSSA on oltava tarkka, metallin lajittelu on suoraviivaista. Teollisuuden raaka-aineeksi kerätyn lasin on oltava tasalaatuista ja puhdasta, joten keräyslasiin lajitellaan vain pakkauslasia: pulloja ja purkkeja, jotka ovat joko väritöntä tai värillistä läpinäkyvää lasia. Ennen lajittelua pullot ja purkit huuhdellaan, ja niistä poistetaan kannet ja korkit. Etikettejä ja kaulusrenkaita ei tarvitse poistaa. Panttipullot kannattaa viedä kauppaan. Metalliin voidaan lajitella kaikki pienmetalli, joka mahtuu halkaisijaltaan 25 Jätemäärän pienentämisen niksinurkka Jäikö perunoita ja uunikalaa tähteeksi? Hyödynnä ne suolaisen pannukakun täytteenä. Pilko öljytylle uunipannulle perunat ja kala sekä sipulia ja mieleisiäsi kasviksia, kaada päälle suolalla, pippurilla ja tillillä maustettu pannukakkutaikina ja paista uunissa. Samaan tapaan voit hyödyntää tähteeksi jääneet broilerin, makkaran, lihan, riisin, pastan ja kasvikset – nam, nam. Kasvaako pihallanne alppiruusu, hortensia, angervo tai jokin muu happaman maan kasvi? Älä kaada tähteeksi jäänyttä kahvia viemäriin, vaan kaada se kasvin juurelle maan happamuutta lisäämään – ja kasvi on mielissään! Sekajätettä – ei lasijätettä • Posliini: kahvikupit, lautaset • Opaalilasi: kosmetiikkapakkauksia • Lasiastiat: uunivuoat, kahvipannut, juomalasit, kristallia • Ikkunalasi, peililasi • Lamput sentin aukosta. Metalliin sopivat esimerkiksi säilyketölkit ja pantittomat virvoitusjuomatölkit, metallikannet, -korkit, -vuoat ja -foliot, tyhjät maalipurkit ja aerosolitölkit sekä metalliset taloustavarat kuten kattilat, pannut ja aterimet. Suuret metallijätteet on toimitettava jäteasemalle. EIKÖ KEITTIÖN JÄTEVAUNUSSA ole tilaa uusille astioille? Ei hätää! Kokeile, mahtuisivatko pienet, kannelliset keruuastiat vaikkapa siivouskomeroon tai eteiseen naulakonalusnurkkaan. Jos asuntoosi kuuluu parveke tai kuisti, sijoita keruuastiat sinne. Muutama säilykepurkki tai pari lasipulloa mahtuu tarvittaessa vaikka keittiön tiskipöydälle odottamaan jätekatokseen viemistä. Mikä on sinun ? lajitteluniksisi eseen te oit os se tä Lähe . lahdentalot.fi mari.barker@ n aa ist ka jul jä Parhaita nikse in -lajitteluLuukuta Oike a kilpailun aikan asuk As ä iss ilmestyv viesteissä! Taittele biojätepussi sanomalehdestä. Saat parhaan mahdollisen biojätepussin, säästät rahaa ja vähennät jätepaperin määrää! 11 Lahden Taloissa on myös opiskelijan koti Lahden Talot sai kesällä yli tuhat uutta asukasta. Yksi heistä on tamperelaislähtöinen Monna Salmi. Hän opiskelee viimeistä talvea Lahden ammattikorkeakoulussa ja asuu Oppilastalo oy:n Mikonkadun talossa Möysässä. LAHDEN TALOT on nyt myös opiskelijoiden asuttaja. Yhtiö osti Lahden kaupungin omistamat Oppilastalon osakkeet 19.6.2015 ja omistaa noin 79 prosenttia yhtiön osakekannasta. Omistajavaihdoksen jälkeen Oppilastalo on Lahden Talot -konsernin kolmas tytäryhtiö. Oppilastalon toinen suuri omistaja on Päijät-Hämeen koulutuskonserni noin 20 prosentin omistusosuudella. 12 Oppilastalon omistuksessa on 700 huoneistoa, joissa asuu reilut tuhat opiskelijaa. Asunnoista valtaosa sijaitsee Lahdessa Ankkurissa, Asemantaustassa, keskustassa, Kiveriössä, Mukkulassa, Möysässä ja Paavolassa. Asikkalan Vääksyssä sijaitsee 12 asuntoa. VUONNA 2014 Oppilastalo sai 1 285 uutta asuntohakemusta ja teki yhteensä 751 uutta vuokrasopimusta. Asuntojen käyttöaste oli 98,5 prosenttia ja neliövuokrat 10–14 euroa. Vuokran lisäksi asukkailta on peritty 32 euron käyttömaksu, johon ovat sisältyneet sähkö, vesi ja internet-yhteys. Käyttömaksu edustaa sitä helppoutta ja vaivattomuutta, jonka Monna Salmi laskee Oppilastalossa asumisen etuihin. Käyttömaksuun sisältyvät sähkö, vesi ja internetliittymä, joten opiskelija säästyy sopimusten teon vaivalta. Miinuksiin kuuluvat välimatkat. LAMK keskittää opetustaan Niemen kampukselle, joten matka asunnolta oppilaitokselle on pitkä, asuupa likimain missä Oppilastalon kohteessa tahansa. 13 Joka kahdeksas lahtelainen OPPILASTALO oy:N perustivat Lahden ammatillisten oppilaitosten opiskelijayhdistykset syyskuussa 1969. Lahdessa opiskelijat olivat perinteisesti asuneet alivuokralaishuoneissa, mutta elintason nousun myötä alivuokralaisasuntojen määrä väheni ja kaupungissa vallitsi opiskelijaasuntopula. Oppilastalon tehtäväksi tuli rakennuttaa, omistaa, hallita ja isännöidä kiinteistöjä sekä niissä olevia asuntoja ja vuokratiloja sekä harjoittaa kiinteistöhoitoa. Reilut 10 ensimmäistä vuotta Oppilastalon hallintoa hoitivat johtokunta ja isännöitsijä. Ensimmäisen toimitusjohtajansa yhtiö sai vuonna 1980. Alkuvuosina toimitusjohtajan paikka oli tuulinen, sillä kaksi ensimmäistä toimitusjohtajaa joutui jättämään tehtävänsä talousepäselvyyksien vuoksi. OPPILASTALON HISTORIA on värikäs. Opiskelija-asuntotoiminnan lisäksi yhtiö on harjoittanut myös ravintola-, catering-, hotelli- ja leirintätoimintaa: pyörittänyt muun muassa Mukkulan matkailukeskusta ja kartanoravintolaa sekä ravintola Casselia ja hoitanut suurten yleisötapahtumien ravintolapalveluita. on opiskelija LAHTI ON OPISKELUKAUPUNKI, jonne muutetaan suorittamaan joko keskiasteen tai korkea-asteen tutkinto. Lähes joka kahdeksas lahtelainen on opiskelija. Oppilaitosten oman ilmoituksen mukaan lahtelaisten lukioiden, toisen asteen ammatillisen koulutuksen, ammattikorkeakoulun sekä Lahdessa toimivien yliopistojen tutkintoon johtavassa koulutuksessa opiskelee noin 13 200 opiskelijaa. Todellinen opiskelijamäärä on suurempi, sillä Koulutuskeskus Salpauksen noin 6 360 opiskelijasta luvussa ovat mukana vain ne vajaat 4 900 opiskelijaa, jotka ovat kirjoilla Lahdessa. Polkupyörä on nopeuttanut Monna Salmen liikkumista erityisesti sen jälkeen, kun LAMKin liiketalouden opetus siirtyi Niemen kampukselle. Ensimmäinen opiskelijatalo oli Mukkulan ns. Tanssimäenpuistoon rakennettu oppilasasuntola-kesähotelli, joka otettiin käyttöön syksyllä 1970. Asuntolaan tuli 80 noin 20-neliöistä kahden hengen asuntoa. Asuntola täyttyi teknillisen oppilaitoksen, kotiteollisuusopettajaopiston sekä kauppakoulun ja -opiston opiskelijoista. Asukkaiden muuttaessa taloon huoneissa ei ollut kuin patjat ja tyynyt, mutta syksyn aikana kaikkiin huoneisiin saatiin Askon ja Iskun kalusteet ja ikkunoihin Marimerkon Unikko-verhot. Kesäajat asuntola toimi kesähotellina. Tuomas Sipolan yksiön ikkunasta avautuu kaunis näköala Vesijärven rantaan. 14 Lahden oppilaitoksissa opiskelevat TARKOITUS OLI ryhtyä välittömästi rakentamaan lisää opiskelijataloja, mutta hanke viivästyi talousvaikeuksien vuoksi. Oppilastalon toiminnan alussa johtokunta joutui pyörittämään melkoista vekselirulettia, ja myöhemminkin yhtiö kamppaili kannattavuusongelmien kanssa ja eli jopa selvitystilan partaalla. Yhtiön osakepääomaa jouduttiinkin korottamaan joitakin kertoja pääosin Lahden kaupungin lisärahoituksella. 1980-luvun alussa toteutuivat Mukkulan toinen ja kolmas talo, ja opiskelijataloja rakennettiin myös Kiveriöön, Asemantaustaan ja Asikkalaan. 1990-vuvulla valmistui lisää kohteita, vuosikymmenen lopulla muun muassa Ankkurin opiskelijatalot. Ankkurin opiskelijatalojen sijainti Vesijärven rantamaisemissa herätti jonkin verran närää, ja Lahden Yrittäjät esitti Lahden kaupunginhallitukselle kohteen muuttamista hotelliksi. Esitys kaatui muun muassa Ara-säädöksistä johtuviin rajoituksiin eikä mennyt läpi. Oppilastalo myös vuokrasi asuinkohteita opiskelijoiden käyttöön. Vuokratuista kohteista tunnetuin oli entisen Ascot-hotellin (nyk. Omena-hotelli) kiinteistö Lahden keskustassa. Vuoden 2000 lopussa yhtiön omistuksessa tai hallinnassa oli lähes nykyinen määrä huoneistoja, 2000-luvulla ovat valmistuneet vain Möy sän Mikonkadun kaksi taloa ja Helkalankadun Konduktööri-talo rautatieaseman viereen. NYKYTRENDI ON, että opiskelijat käyvät opintojensa ohessa työssä. Päätoimisia opiskelijoita – toisin sanoen opiskelijoita, joilla ei ole voimassa olevaa työsuhdetta – lahtelaisista on noin joka 13:s. Muuttoliike on kasvattanut 15–24vuotiaiden lahtelaisten määrää tasaisesti vuodesta 2008 lähtien, ja enemmistö Oppilaitos tästä ikäluokasta on opiskelijoita. Vuosina 2009–2013 opiskelijoiden määrä kasvoi muuttoliikkeen ansiosta noin 730 henkilöllä. LAHDEN OPISKELIJOISTA osa asuu vanhempiensa luona, osa Oppilastalon asunnossa, pieni osa Lahden Talojen vuokraasunnossa ja loput yksityisiltä markkinoilta vuokraamassaan asunnossa. Valtaosa lukioissa ja toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa opiskelevista on alle 20-vuotiaita ja asuu vielä vanhempiensa luona. Suurimman omas- Opiskelija-määrä (noin) Lahden ammattikorkeakoulu Koulutuskeskus Salpaus* Lukiot Lahden diakonian instituutti Yliopistot (tutkintoa suorittavat) Lahden konservatorio Yhteensä 5 100 4 890 2 400 410 350 40 13 190 * Lahdessa kirjoilla olevat opiskelijat sa kodissaan itsenäisesti asuvan opiskelijaryhmän muodostavat Lahden ammattikorkeakoulun ja Lahdessa toimivien yliopistojen opiskelijat. Näistä 5 450 opiskelijasta enemmistö asunee yksityisiltä markkinoilta vuokraamassaan asunnossa. Oppilastalon asunnoissa asuu tuhatkunta opiskelijaa. Opiskelijoiden hakeutuminen Oppilastalon ja Lahden Talojen asukkaaksi Yhtiö Oppilastalo Lahden Talot Yhteensä Asuntohak. 2013 (uudet) Vuokrasop. 2013 (uudet) Asuntohak. 2014 (uudet) Vuokrasop. 2014 (uudet) 1 457 663* 2 120 869 78 947 1 285 626* 1 911 751 83 834 * Hakemukset, joissa toisen hakijan status ”opiskelija” tai ”työssä käyvä opiskelija” Tuomas Sipola asui viime kevääseen saakka soluasunnossa Oppilastalon Asemantaustan-kohteessa. Nykyinen Borupinraitin yksiö on sijainniltaan oivallinen, sillä osa Sipolan materiaalitekniikan opinnoista järjestetään LAMKin Ståhlberginkadun kampuksella, osa Niemen kampuksella. LAHDEN TALOILTA asuntoa hakee vuosittain 600–700 opiskelijaa, joista 12–13 prosentille asunto myös löytyy. Kuluva vuosi on hyvä esimerkki: tammi–elokuussa Lahden Taloihin jätettiin 534 sellaista asuntohakemusta, joissa toisen hakijan status oli ”opiskelija” tai ”työssä käyvä opiskelija”. Hakijoista 69:lle eli 12,9 prosentille järjestyi asunto Lahden Taloilta. Lahden Taloissa asuvien opiskelijoiden tarkkaa määrää ei kuitenkaan tiedetä. Jos nuori opiskelee lukiossa tai toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa ja asuu vanhempiensa vuokraamassa asunnossa, hänen opiskelija-statuksensa ei ole Lahden Talojen tiedossa. Itsenäisesti asuvan opiskelijan status taas on saattanut muuttua asumisen aikana: opiskelijana asuntoa hakenut henkilö on voinut siirtyä työelämään, työttömänä tai työssä käyvänä asuntoa hakenut puolestaan opiskelijaksi. 15 Hallituksessa opiskelija-asumisen perspektiiviä: Valkjärvellä alivuokralaishuone, Hartikaisella järvenrantayksiö KUN HEIKKI VALKJÄRVI 1970-luvulla opiskeli oikeustieteitä Helsingissä, hän asui alivuokralaisena opettajaperheen kodissa. Hänen kahdella pojallaan ei varsinaista opiskelija-asumiskokemusta ole, sillä kumpikin asui opiskeluaikansa vanhempiensa kodissa. Opiskelija-asumisen asiantuntija Valkjärvestä tuli vuosina 2002–2014, jotka hän toimi Helsingin seudun opiskelija-asuntosäätiön (Hoas) toimitusjohtajana. Hän on iloinen ja otettu siitä, että voi tarjota kokemustaan Oppilastalon kehittämiseen yhtiön hallituksen asiantuntijajäsenenä. – Opiskelijoiden tarpeet ja opiskelijaasuntotoiminnan peruslogiikka ovat samat, toimitaanpa missä päin Suomea tahansa. Opiskelija-asunto on yleensä nuoren ensimmäinen oma koti, joten on hyvä, että on olemassa järjestelmä, jossa asioita ajatellaan nuorten kannalta, Valkjärvi sanoo. alueella toimii useita kymmeniä oppilaitoksia ja asukaskunta on kansainvälistä. Lahdessa Oppilastalo on osa kaupungin vuokratalokonsernia, missä Valkjärvi näkee ison mahdollisuuden. – Lahden Taloilla ja Oppilastalolla on opittavaa ja annettavaa puolin ja toisin. Kun voimat yhdistetään, voittaja on viime kädessä asukas. Valkjärvi ei nimeä yhtä asiaa tai toimintamallia, jonka haluaisi tuoda Oppilastaloon. Innostuneena hän kuitenkin kertoo Hoas-laboratoriossa saavutetuista hyvistä tuloksista. – Tavoitteenamme oli erityisesti parantaa yhteisöllisyyttä, sillä mitä yhteisöllisempää asuminen on, sitä paremmin asukkaat pitävät huolta paikoista ja kavereistaan. Palaute ylitti odotuksemme. Esimerkiksi sillä, miten viestitään ja miten viesti kulkee perille, on suuri merkitys. Ns. puhuvat seinät ovatkin tulleen Hoasiin jäädäkseen, Valkjärvi kertoo. HELSINGIN JA LAHDEN suurimmat erot Heikki Valkjärvi näkee siinä, että Hoasin ANTTI HARTIKAINEN, 25, opiskelee neljättä vuotta ympäristöteknologiaa Lahden ammattikorkeakoulussa. Koko opiskeluaikansa hän on asunut Vesijärven rannalla Borupinraitti 4:ssä, jonka asunnot ovat reilun kokoisia yksiöitä. Hartikaisella on kokemusta nuorisoasumisesta, sillä hän on Nuorisoasuntoliitto ry:n liittohallituksen jäsen ja ollut työssä liiton rakennuttajayhtiössä Alkuasunnot oy:ssä. Tärkeimmäksi tehtäväkseen Oppilastalon hallituksessa hän sanoo asukasnäkökulman esillä pitämisen. Vaikka opiskelijoiden hajauttamisessa asumaan muiden asukasryhmien sekaan olisi hyvätkin puolensa, Hartikainen on samaa mieltä Heikki Valkjärven kanssa siitä, että opiskelijat tarvitsevat keskitettyä asumispalvelua. – Siten asukkaille voidaan kohdistaa oikeanlaisia palveluita kuten tukea ja palveluiden tuottamisessa ottaa huomioon asukkaiden tulotaso ja muut erityispiirteet. – Opiskelija-asunto on yleensä nuoren ensimmäinen oma koti, joten on hyvä, että on olemassa järjestelmä, jossa asioita ajatellaan nuorten kannalta, sanoo Oppilastalon hallituksen asiantuntijajäsen Heikki Valkjärvi. 16 Oppilastalon hallitus kasvaa loppuvuodesta OPPILASTALON HALLITUKSESSA on tällä hetkellä kuusi jäsentä. Alun perin jäseniä valittiin seitsemän, yhtenä heistä toinen asukkaiden edustaja, opiskelija Sonja Rantala. Rantala on kuitenkin muuttanut Tampereelle, joten hänen tilalleen valitaan marras–joulukuussa uusi asukkaiden edustaja. Hallituksen puheenjohtaja on työteknikko, eläkeläinen Riitta Erviä ja varapuheenjohtaja yrittäjä Harri Metsänen. Muita jäseniä ovat yrittäjä Antti Sirvo, toimitusjohtaja Martti Tokola, varatuomari Heikki Valkjärvi ja opiskelija Antti Hartikainen. Lahden kaupunkikonsernissa uutta on se, että hallituksessa on myös asiantuntijajäsen. Hän on Heikki Valkjärvi, Helsingin seudun opiskelija-asuntosäätiön (Hoas) edellinen toimitusjohtaja. Antti Hartikainen puolestaan on hallituksessa asukkaiden edustaja. Hallitustaipaleensa alkajaisiksi Oppilastalon hallitus ryhmittyi toimitusjohtaja Juhani Jokelaisen johdolla yhteiskuvaan. Hallitukseen kuuluvat Antti Sirvo (2. vas.), Harri Metsänen (vpj), Riitta Erviä (pj), Antti Hartikainen, Martti Tokola ja Heikki Valkjärvi. Oppilastalon hallituksen asukasjäsen Antti Hartikainen arvioi, että Mukkulan opiskelija-asuntojen ikääntyminen ja Niemen kampuksen laajeneminen kasvattavat opiskelija-asuntojen tarvetta Lahdessa lähivuosina. OPISKELIJA-ASUNTOJEN TARVE kasvaa Lahdessa muutaman lähivuoden aikana, Antti Hartikainen arvioi. Syinä ovat Mukkulan opiskelija-asuntojen ikääntyminen ja Niemen kampusalueen kasvaminen. – Nykyisin osa Muotoilu- ja taideinstituutin opiskelijoista kulkee Lahdessa junalla. Kun opetus siirtyy pois keskustasta, ainakin osa näistä opiskelijoista haluaa muuttaa Lahteen. Oppilastalossa Hartikainen halua parantaa asumisen yhteisöllisyyttä. Lisäksi hän haluaa kiinnittää huomiota elinkaariajatteluun ja opiskelija-asuntojen laadukkaaseen rakentamiseen. Uuden hallituksen yhteistyökykyyn hän suhtautuu luottavaisesti. – Hallitus on löytänyt yhteisen, kaikkien ymmärtämän kielen ja on samoilla linjoilla sen suhteen, että asukkaat ovat asiakkaita. Lisätietoa Helsingin seudun opiskelija-asuntosäätiön Hoas-laboratoriosta: www.hoas.fi > Hoas > Hoas-laboratorio – viisaan ja yhteisöllisen asumisen kokeiluja Oppilastalo oy LAHDEN TALOJEN hallituksen puheenjohtajakauteni ensimmäisiä isoja asioita on ollut Oppilastalo oy:n liitäminen Lahden Talot -konserniin. Kaupungin eli omistajan tahto oli, että asumiseen liittyvät toi- minnot hoidetaan keskitetysti saman hallinnon alla. Asiaa oli käsitelty jo Lahden Talojen hallituksen edellisen puheenjohtajan Jarkko Nissisen kaudella 2009–2013. Asiat eivät kuitenkaan aina etene siten kuin ajatellaan, vaikka fuusiosta yleensä saadaankin säästöä. Lahden kaupunginvaltuusto ei lämmennyt fuusiolle eikä ollut valmis hyväksymään kauppaa budjettikokouksessaan marraskuussa 2013. Päätöksen johdosta kaupalle tuli jatkoaikaa. VIHDOIN VUODEN KULUTTUA 24.11.2014 valtuusto hyväksyi kaupan. Kaupan piti toteutua jo maaliskuussa 2015. Se allekirjoitettiin 9.6.2015, ja Lahden Talot osti noin 79 prosenttia Oppilastalon osakekannasta ja yhtiön noin 700 asuntoa. Yhtiökokous pidettiin ja hallitus valittiin 12.8. Hallituksen ensimmäisessä kokouksessa 19.8. valittiin uusi toimitusjohtaja. Toimitusjohtajana, oman työnsä ohella, aloitti 20.8 Lahden Talojen toimitusjohtaja Juhani Jokelainen. ovat onneksi antaneet varmuuden siitä, että ratkaisu oli oikea ja yhteistyö sujuu hyvin. Peilatessani hallituksen vielä lyhyttä työskentelyä muihin Lahden Talojen yhtiöihin voinen todeta, että samansuuntainen hyvä ja tehokas linja siirtyy Oppilastalon toimintaan. Yhteistyötä tehdään kaikkien osapuolten kesken, ja vahvuutena on toimiva, motivoitunut henkilöstö. Asukasdemokratia on tärkeä asia, ja kun se toimii, silloin asukkaat ovat tyytyväisiä. Ja silloin yhtiöllä menee hyvin, kun asukkaatkin huomioidaan. KAUPUNGIN OMISTAJAPOLITIIKKAAN liittyvää osingon tulouttamista rajaavat aravasäännökset. Oppilastalon on pystyttävä pitämään asuntonsa kunnossa ja vuokrat kohtuullisina, mikä on haastavaa melko suuren korjausvelan takia. Oppilastalon on nyt osana isompaa konsernia, ja yhteistyöllä saame paljon aikaan! Riitta Erviä KULUVAN SYKSYN ja tulevan talven suuri haaste on integroida Oppilastalo osaksi Lahden Taloja. Hallituksen ensi askeleet Oppilastalo oy:n hallituksen puheenjohtaja 17 Kolmio sopii Suitsikadulle rakentuu uusi kerrostalo monenlaiseen asumiseen Sykekadulle valmistuu sekä pieniä että isoja asuntoja SYKEKATU 8, 3H+K 80.0 m2 AS. A 6, 1. krs ja A 12, 2. krs Sykekadun asuntojen kylpyhuoneiden seinät on laatoitettu muun muassa tyylikkäällä mosaiikkilaatalla. PIENIÄ ASUNTOJA kysytään vilkkaasti, mutta Lahden Talot tarjoaa edullisia asumisvaihtoehtoja myös perheasunnon tarvitsijoille. Perusparannuksen yhteydessä Pirttiharjuun Sykekatu 8:aan valmistuu paitsi yksiöitä ja kaksioita myös laadukkaita kolmen huoneen ja keittiön asuntoja. Lisäksi Lahden Taloilla on jatkuvasti tarjolla kolmen tai neljän huoneen ja keittiön asuntoja eri puolilla kaupunkia. – Kolmio sopii monenlaisille kohderyhmille. Nuori perhe, johon on syntynyt tai syntymässä ensimmäinen lapsi, pystyy asumaan kolmiossa vielä toisenkin lapsen synnyttyä. Toisaalta kolmio sopii myös senioreille, jotka haluavat varautua lastenlasten yökyläilyyn, samoin sinkkuaikuisten kimppa-asumiseen, kuvailee Lahden Talojen vuokrauspäällikkö Juha Heijala. LAHDEN TALOJEN asunnoista vajaa neljännes on kolmioita ja reilut kuusi prosenttia neliöitä. Parhaimmillaan voi Lah- 18 den Taloilta saada kolmion kaksion vuokratasolla. Esimerkiksi elokuun lopulla vapaana tai vapautumassa oli yhteensä 60 perheasuntoa, joista 52 oli kolmioita ja kahdeksan neliöitä. Kolmioiden koot vaihtelivat 67 neliöstä noin 80 neliöön ja vuokrat lähinnä koon mukaan noin 670 eurosta reiluun 900 euroon. Neljän huoneen ja keittiön asunnot puolestaan olivat 83–96-neliöisiä, ja niiden vuokrat vaihtelivat noin 800 eurosta noin 900 euroon. – Eniten tarjontaa on Mukkulan ja Kilpiäisten suunnalla, missä vuokratkin ovat edullisimpia, kuvaili tilannetta palveluasiantuntija Terttu Karppinen. SYKEKATU 8:AAN perusparannettavista asunnoista neljä on 80-neliöisiä kolmioita. Entiset viiden huoneen ja keittiön asunnot jaetaan kaksioiksi, minkä ansiostaluhtitalon asuntojen kokonaismäärä kasvaa 24:ään. Asunnot perusparannetaan nykyvaatimusten mukaisiksi: lattiamateriaaliksi tulee ympäristöystävällinen, luonnollisen näköinen vinyylilankku ja keittiöihin keraamiset liedet sekä astianpesukonevaraus. Perusparannuksen yhteydessä taloon rakennetaan kaksi pyykinkuivaushuonetta ja asennetaan ilmanvaihtojärjestelmä, jossa ilmanpoisto toimii koneellisesti. Lisäksi varastot kunnostetaan. Sykekatu 8 on rakennettu vuonna 1976. Perusparannus valmistuu joulu kuussa. METSÄKANKAAN SUITSIKADULLE samaan pihapiiriin Suitsikatu 11:n ja 13:n kanssa rakentuu parhaillaan uusi vuokrakerrostalo, jonka asunnot sopivat hyvin sekä nuorille että ikääntyville asunnon tarvitsijoilla. Talon kuuteen asuinkerrokseen tulee 36 yksiötä ja kaksiota, joiden pinta-alat vaihtelevat 31 neliöstä 43,5 neliöön. Kaikkiin asuntoihin tulee tilava lasitettu parveke. Talo valmistuu elokuun lopussa 2016. Asuntojen markkinointi ja vuokraus aloitetaan keväällä 2016. – Kohde on varteenotettava vaihtoehto esimerkiksi niille ikäihmisille, joiden nykyinen asunto on lasten aikuistumisen tai puolison kuoleman vuoksi käynyt liian isoksi, sanoo Lahden Talojen kiinteistöjohtaja Eero Lukkarinen. Autopaikkoja uudisrakennuksen yhteyteen tulee vain 16, joten asuntoja valittaessa suositaan autottomia hakijoita ja markkinoidaan julkista liikennettä. – Bussiyhteydet ovat hyvät, samoin alueen palvelut, joihin kuuluvat koulu, päiväkoti, kaupat, kirjasto ja apteekki, sanoo Lahden Talojen toimitusjohtaja Juha ni Jokelainen. UUDISKOHTEESTA RAKENNETAAN kohtuuhintainen ja energiatehokas. Kohtuuhintaisuus turvataan muun muassa yksinkertaisilla rakenneratkaisuilla ja asuntojen tehokkailla pohjilla, joista hukkaneliöt on minimoitu. Myös autopaikkojen pieni määrä pudottaa rakennuskustannuksia. Pienet energiakustannukset varmistetaan energiataloudellisilla rakennusosilla ja uusiutuvalla energialla. Talo lämpiää kaukolämmöllä, mutta hyödyntää sähkön kulutuksessa aurinkoenergiaa. Passiivista energiansäästöä edustavat asuntojen lasitetut parvekkeet, joiden syvyys ja aurinkolippa leikkaavat auringonpaisteen aiheuttamaa kuumuutta. Lahden Talojen tapaan kiinteistöön tulee maksuton pesula ja laadukas saunaosasto. Uudiskohteen huoneistot Huoneistotyyppi Tupak. + parv. Tupak. + parv. Tupak. + h + parv. 2 h + kk + parv. Pinta-alaLukum. 31 m2 12 kpl 34 m2 1 kpl 40,5 m2 11 kpl 43,5 m2 12 kpl Uusi vuokrakerrostalo rakentuu Suitsikadulle samaan pihapiiriin kahden aiemmin rakennetun kerrostalon kanssa. Vuoden 2015 perusparannukset Kohteen osoite Työn sisältö Aloitus Valmis (arvio) Harjupellonkatu 5 Täydellinen perusparannus 12/2015 Helkalankatu 6 Kylpyhuoneiden pinnat, kalusteet ja vesikalusteet 10/2015 Kumpukatu 4 Täydellinen perusparannus 5/2016 Ostoskatu 12 Kylpyhuoneiden vesieristeet ja pinnoitteet 11/2015 Sykekatu 8 Täydellinen perusparannus 12/2015 Vasamakatu 9 Keittiöt ja kylpyhuoneet 3/2016 Vihantakatu 2 Kylpyhuoneiden vesieristeet ja pinnoitteet 10/2015 Viherlaaksontie 13,15,17 Kylpyhuoneiden vesieristeet, pinnoitteet ja talosaunat 9/2015 MENEILLÄÄN OLEVAT PERUSPARANNUKSET ALKAVAT PERUSPARANNUKSET Hirsimetsäntie 58, 60, 62 Kylpyhuoneiden vesieristeet, pinnoitteet ja talosaunat 10/2015 10/2016 Lisätietoa oman asuintalon hankkeesta ja aikatauluista: asukastilaisuudet, Lahden Talojen isännöinti puh. (03) 851 5730, www.lahdentalot.fi 19 Hetki ennen idolin tapaamista: Kirsi Hipsi (vas.), Virpi Storhammar ja Terttu Liljeqvist ovat valmiusasemissa backstagen edustalla. Ostoskadun naiset Mössöllä Jorma Kääriäisen keikalla Ihana ilta, ihanaa musiikkia! Löytöretkellä Lahdessa -juttusarjassa Asukasviesti vie Lahden Talojen asukkaita tutustumaan lahtelaiseen nähtävyyteen tai käymään museossa, näyttelyssä, teatterissa tms. 20 MÖYSÄN MUSAKLUBI Mössöllä, entisellä Möysän Essolla, on entuudestaan käymätön paikka Ostoskatu 12:ssa asuville Kirsi Hipsille, Terttu Liljeqvistille ja Virpi Storhammarille. Kun musaklubilla esiintyy Jorma Kääriäinen yhtyeineen, naiskolmikko on paikalla hyvissä ajoin ennen konsertin alkua, onhan musaklubia pyö- rittävä Antti Puhakka luvannut järjestää backstagelle tapaamisen illan esiintyjän kanssa. Kirsi Hipsi ja Virpi Storhammar asuivat Ostoskatu 12:ssa 1970-luvulla samaan aikaan kuin Jorma Kääriäinen. – Jorma on vanhempi kuin minä, ja ihailin häntä kovasti; minulla oli hänen kuviaan huoneeni seinällä. Muistan kuinka 12-vuotiaana lettipäänä pääsin kerran istumaan hänen syliinsä! Se oli niitä aikoja, kun Kääriäinen esiintyi taiteilijanimellä Freddie Falcon, Kirsi Hipsi muistelee. Virpi Storhammar on Jormaa pari vuotta vanhempi. Hän muistaa katselleensa kotinsa keittiön ikkunasta harrastuksiinsa lähtevää Jormaa. – Hänellä oli aina iso kitarakotelo mukana, Virpi Storhammar kertoo. Terttu Liljeqvist ei vielä 70-luvulla asunut Ostoskadulla, mutta muistaa Kääriäisen jo niiltä ajoilta ja tunnustautuu suureksi Kääriäis-faniksi. – Olen kuunnellut hänen musiikkiaan aina! BACKSTAGE-TAPAAMISESTA ei kuitenkaan tule mitään. Jorma Kääriäisellä on keuhkoputkentulehdus, ja hän haluaa typistää fanitapaamisen lyhyeksi rupattelutuokioksi keikan tauolla. Naiskolmikko on pettynyt, mutta ymmärtää sairasta artistia. Odotukset suuntautuvat illan musiikkiin ja tilaisuuteen nähdä Jorma Kääriäinen esiintymässä livenä. Virpi Storhammar on vasta varttuneella iällä alkanut kuunnella Jorma Kääriäistä ja toivoo kuulevansa yleisesti ottaen hyvää musiikkia. Toiveeseen yhtyy Kirsi Hipsi. Terttu Liljeqvistin odotukset ovat kiteytyneemmät. – Odotan että hän laulaisi vanhoja ihania lauluja! Onnen ruusut on yksi lempikappaleeni, ja myös Elviksen kappaleet ovat hyviä. Menevätköhän minulta jalat alta, kun näen Kääriäisen? Äkkiä naiset havahtuvat. – Ulla! he huudahtavat ja rientävät vaaleahiuksisen naisen luokse. Hän on Ulla Tallbacka, Jorma Kääriäisen äiti, joka 1970-luvulla ompeli kaikki poikansa esiintymisasut. Nykyisin hän käy jokaisella poikansa keikalla, joka järjestetään 300 kilometrin säteellä Lahdesta. – Jorma on avulias ja herkkä poika. Hän oli minulle tärkeä henkilö ja suuri tuki, kun minulle ja miehelleni tuli avioero, Ulla Tallbacka kuvailee poikaansa. JORMA KÄÄRIÄINEN tulee lavalle, saa matkalla Terttu Liljeqvistin nopean halauksenja aloittaa esiintymisen. Illan ohjelmisto on suunniteltu Kääriäisen flunssaisen äänen äänialaan sopivaksi, joten Onnen ruusua ei tällä kertaa kuulla. Aloituskappale on Blue Suede Shoes, sen perään kuullaan Paratiisi, Vihreät niityt ja monta muuta tuttua kappaletta. Tulossa olevan uuden levyn maistiaisina kuullaan singlenä ilmestynyt Suuri yksinäinen. Yleisö on innoissaan, lavan edessä tanssitaan. Esiintymistauon lyhyt rupattelutuokio on ruuhkainen. Backstagelle johtava käytävänpätkä täyttyy faneista, kaikki tietysti Kääriäisen hyviä kavereita. Kääriäistä nypitään suuntaan jos toiseen, miestä halutaan mukaan kaverikuvaan, moni mieli- > 21 Asukkaat yhä tyytyväisempiä Lahden Talojen palveluihin Keikan alkuhetket: Jorma Kääriäisen kappaleet tempaavat Virpi Storhammarin, Kirsi Hipsin ja Terttu Liljeqvistin mukaansa. LAHDEN TALOJEN asukkaat ovat aiempaakin tyytyväisempiä Lahden Talojen palveluihin. Viime toukokuussa tehdyssä asukastyytyväisyystutkimuksessa asukkaat antoivat vuokrataloyhtiön palveluiden kokonaisarvosanaksi 3,7, kun asteikko oli 1–5. Kokonaisarvosana parani kahden vuoden takaisesta kyselystä, jossa se oli 3,5. Asukkaiden tyytyväisyys Lahden Talojen palveluihin parantui lähes kaikilla osa-alueilla, ja millään osa-alueella se ei huonontunut. Kyselyyn vastanneista asukkaista 71 prosenttia oli valmis varauksetta suosittelemaan ystävilleen Lahden Talojen asuntoja. PARHAIMMAT ARVOSANAT asukastyytyväisyyskyselyssä saivat asukaslehti (4), vuokravalvonnan palveluhenkisyys ja sujuvuus (4), virkistyspalvelut (3,9), asukasvalinnan palveluhenkisyys (3,9) sekä asuintalojen rauhallisuus ja viihtyisyys (3,8). Asukaslehden saama arvosana on korkea verrattuna kaik kien kunnallisten vuokrataloyhtiöiden keskiarvoon. Asukkaiden mielestä merkittävästi Lahden Talojen palveluista ovat parantuneet muun muassa isännöinnin tavoitettavuus, asiakaspalvelun sujuvuus, korjauspalvelujen palveluhenkisyys ja laatu sekä kiinteistönhoidon palveluhenkisyys. Lisäksi nousi tyytyväisyys muun muassa yhteisten tilojen kuntoon ja siisteyteen sekä pihan viihtyvyyteen ja jätehuoltotiloihin oli noussut edelliseen tutkimukseen verrattuna. Möysän Musaklubi • Toimii Möysän liikenneympyrän kupeessa entisen Möysän Esson tiloihin syntyneen baarin yhteydessä Asukastyytyväisyystutkimuksen teki FCG Konsultointi oy. Tutkimus toteutettiin postikyselynä toukokuussa 2015, ja se oli jatkoa vuodesta 2005 alkaen joka toinen vuosi tehdyille tutkimuksille. Merkittävästi parantuneet palvelut Palvelu Arvosana Arvosana 20132015 Isännöinnin tavoitettavuus 3,2 3,5 Asiakaspalvelun sujuvuus 3,4 3,7 Korjauspalvelujen palveluhenkisyys 3,4 3,7 Korjauspalveluiden laatu 3,4 3,7 Kiinteistönhoidon palveluhenkisyys 3,4 3,6 Asukasdemokratia: osallistumisen tukeminen 2,8 3,1 Asukasdemokratia: asukkaiden koulutus 2,6 3,0 Lahden Taloissa historiallisen pienet vuokrankorotukset Lahden Asuntojen korotukset alle prosentin • Aloitti toimintansa keväällä 2012 • Alkuvaiheessa musaklubi joutui tekemään paljon työtä saadakseen suomalaiset artistit uskomaan, että käytöstä poistettu huoltamo on varteenotettavana esiintymispaikka Vakioyleisöä: Jorma Kääriäisen äiti Ulla Tallbacka kiertää kaikki poikansa keikat, jotka järjestetään 300 kilometrin säteellä Lahdesta. Piinaavan odotuksen päätös: Yhteiskuva idolin kanssa. si päästä mukaan lehtijuttuun. Tuokio on ohitse nopeasti. Naiset vaihtavat Kääriäisen kanssa muutaman lyhyen Liipola-muiston, ja Kääriäinen kertoo, että aikoo vielä jossakin vaiheessa 22 uudestaan mennä Amerikkaan. Sitten artisti meneekin hetkeksi vetämään henkeä. Mylläkkä laantuu välittömästi Kääriäisen poistuessa paikalta. Virpi Storhammar lausuu ilmoille naiskolmikon yhteisen ajatuksen: – Olisin toivonut hieman rauhallisempaa tapaamispaikkaa. Hyvin Kääriäinen kuitenkin jaksoi suhtautua yli-innokkaisiin ihailijoihinsa! Keikan päättyessä naisilla on hyvä mieli. – Ihana ilta, ihania kappaleita! Terttu Liljeqvist sanoo. – Mistään ei huomannut, että Kääriäinen oli sairas. Miten hän mahtaakaan laulaa silloin kun on terve? naiset miettivät. • Toiminta kasvanut vuosittain: 3,5 vuoden aikana klubilla ovat esiintyneet lukuisat eturivin artistit, mm. SMG, Kolmas Nainen, Canned Heat ja Apulanta • Huhujen mukaan artistit nykyisin suorastaan odottavat pääsevänsä esiintymään Möysän Musaklubille • Myös yleisö löytänyt musaklubin. Kiitosta saaneet keikkojen aikainen alkamisaika, ystävällinen henkilökunta ja välitön tunnelma • Showtime alkaa klo 21, ja konsertit päättyvät puoleenyöhön mennessä • Suosiosta kertoo mm. se, että lokakuun Popeda- ja Apulanta-keikat olivat jo syyskuussa loppuunmyytyjä • Vuonna 2013 Möysän Musaklubi voitti Etelä-Suomen Sanomien Aukusti-kulttuuripalkinnon • Lippuja musaklubin keikoille voi ostaa Möysästä, Tiketin myyntipisteistä sekä intenetistä osoitteesta www.tiketti.fi www.moysa.fi/musaklubi/ LAHDEN ASUNNOT oy:n vuokrat nousevat vuoden 2016 alussa keskimäärin 0,8 prosenttia. Lahden Talot oy:n vapaarahoitteisissa kohteissa keskimääräinen korotus on hieman suurempi, noin 1,2 prosenttia. Kokonaiskorotukset ovat vieläkin pienemmät kuin vuosi sitten ja pienemmät kuin koskaan aiemmin Lahden Talot oy:n historiassa. Aiempien vuosien tapaan korotuksissa on kohdekohtaisia eroja. Tulevana vuonna korjauseuron suuruus on nimensä mukaisesti tasan yksi euro asuinneliöltä kuukaudessa. Korjauseurosta kertyneet varat käytetään vuoden 2016 aikana keskisuuriin korjaushankkeisiin, joihin talojen omat budjettivarat eivät riitä. Lisäksi korjauseuron avulla kerätään isojen perusparannusten omarahoitusosuudet. Näin toimien talot pystytään pitämään hyvässä kunnossa eikä korjausvelkaa pääse syntymään. MYÖS KÄYTTÖKORVAUKSET muuttuvat hieman. Saunamaksu ja autotallipaikan kuukausihinta nousevat eurolla, mutta autopaikka- ja autokatosmaksut pysyvät ennallaan. Autopaikan hinta on ensi vuonna 12 euroa, autokatospaikan 24 euroa ja autotallin 39 euroa. Saunamaksun suuruus on 10 euroa. Ylläpitokulujen kasvun on arvioitu jatkuvan varsin maltillisena. Kaukolämmön korotusprosentti on kolme, veden ja jäteveden sekä sähkön osalta hinnan arvioidaan pysyvän ennallaan. Kiinteistönhoidon ja siivouksen palvelusopimuksiin ennakoidaan kolmen prosentin hinnannousua. Erityisesti lämpöön, sähköön ja veteen kohdistuneet energiansäästötoimet sekä asukaskilpailujen kautta saavutettu kulutustottumusten muutos näkyvät myös budjetissa kuluja alentavina tekijöinä Suurin yksittäinen muutos budjetissa on kaapeli-tv- ja laajakaistakulujen aleneminen. Kesällä 2015 toteutetun kilpailutuksen tuloksena operaattoriksi valittu Elisa rakentaa Lahden Talojen kiinteistöi- hin nykyaikaisen valokuituverkon. Sen lisäksi, että tekniikka kehittyy, myös kustannukset alenevat merkittävästi: asuntokohtaisen kaapeli-tv- ja laajakaistayhteyden hinta puolittuu vuoden 2016 budjetissa. PÄÄOMAPUOLELLA korkojen arvioidaan pysyvän hyvin matalalla, lisäksi lyhennysten määrän pieneneminen vähentää merkittävästi ylläpitokulujen aiheuttamaa vuokrankorotustarvetta. Täten kokonaisvuokrankorotus jää Lahden Talojen koko historian alhaisimmaksi. Lahden Talojen budjettia esiteltiin asukasaktiiveille jo tutuksi tulleeseen tapaan budjettitorilla. Tapahtuma järjestettiin syyskuun 1. päivänä Fellmannian auditoriossa. Asukasaktiivit saivat kuulla budjetoinnin perusteista ja pääsivät kysymään budjettiin ja kiinteistöjen ylläpitoon ja korjauksiin liittyvistä asioista. Petri Juvonen, talousjohtaja 23 Kauppakadun muhkea Hulda kurpitsakilpailun voittaja Suitsikadun 40-vuotisjuhlissa koettiin elokuista telttajuhlan tunnelmaa. Kuvassa Heikki Notkonen (vas.), Helvi Vainio, Eila Laine (selin), Kata Nieminen, Minna Nykänen, Mirjam Salmi ja Pirjo Mikkonen. Toimikuntien tulevia tapahtumia Liikunta- ja virkistystoimikunta 12.12.2015 Ostomatka Ideapark Lempäälään Maaliskuu 2016 Kylpyläretki Serenaan Suitsikadun 40-vuotisjuhlissa Mirjam Salmi (vas.) ja Toivo Salmi (oik.) juttelivat tiiviisti isännöitsijä Pirjo Mikkosen ja tämän seuraajan Tia Koskelan kanssa. Suitsikadun 40-vuotisjuhlien emännyydestä vastasivat Kaija Notkola ja Armi Alanko. Kesäkuu 2016 Perheretki Korkeasaareen Elokuu 2016 Vesijärvi-risteily Syys–lokakuu 2016 Heurekan-retki Joulukuu 2016 Ostosmatka Vantaan Ikeaan Hevosen lannan, kosteuden ja säännöllisen lannoituksen ansiosta Kauppakatu 42:n Huldasta kasvoi kurpitsankasvatuskilpailun voittajayksilö. Ilmoittautumiset [email protected] Elokuun lämmin sää helli Loviisankatu 14:n asukkaiden grilli-illan osallistujia. VIIME KESÄ ei ollut kurpitsan kasvattajan toivekesä. Lahden Talojen ympäristötoimikunnan kurpitsankasvatuskilpailuun osallistuneista 19 kustannuspaikasta suuri osa sai viileiden säiden vuoksi tyytyä vain noin nyrkin kokoiseen kurpitsaan. Kahden kustannuspaikan kurpitsapenkistä mittausraati ei löytänyt mitään kurpitsalta näyttävää. Voittajakiinteistön suoritus on siis sitäkin kunnioitettavampi: virallisen mittauk sen mukaan Kauppakatu 42:n Huldalla – se oli kurpitsan nimi – oli ympärysmittaa 108 senttiä ja painoa 12,5 kiloa! Voitto heltisi nimenomaan suurimmalla ympärysmitalla. Aivan mitättömiä eivät olleet toiseksi ja kolmanneksikaan tulleiden kohteiden kurpitsat. Kumpukatu 2 ja 4:n asukkaat onnistuivat kasvattamaan kurpitsalle 86 sentin ympärysmitan ja Hirsimetsäntie 71:n asukkaat 63 sentin ympärysmitan. KAIKKI KIINTEISTÖT lähtivät kilpailuun samalta viivalta, sillä alkajaisiksi osallis- 24 tujille jaettiin jättikurpitsan siemenet. Hämmästystä ja iloista mieltä mittausraadissa herätti se, että voittokurpitsa kasvoi kaupungin keskustassa aivan talon sisäänkäynnin vieressä. Kauppakatu 42:n Huldan kasvattamisesta vastasivat asukasaktiivit Pentti Nyyssönen, Maija Bergman, Terttu Luos tarinen ja Tuula Räsänen. Menestyksen salaisuus olivat sisukkuus ja sinnikkyys. – Kurpitsalle annettiin hevosen lantaa, ja penkki pidettiin tasaisen kosteana. Lisäksi kurpitsaa lannoitettiin kerran viikossa. Hallaharsoa emme käyttäneet, mutta yöksi peitimme kurpitsan lehdillä. Penkissämme kasvoi toinenkin, puolet pienempi kurpitsa, mutta sen joku hyppi tuusan nuuskaksi, Nyyssönen kertoo. Kisan ratkettua Hulda jaettiin neljään osaan, ja siitä valmistettiin pikkelssiä. PIRJO KIISKINEN on jo vuoden päivät vahvistanut Lahden Talojen ympäristötoimikunnan rivejä. Muilta osin toimikunnan kokoonpano on entinen: puheenjohtaja- Ympäristötoimikunta Marras–joulukuu 2015 Pikkujoulu ja pihakilpailun palkitsemiset Talvi–kevät 2016 Kiinteistökohtaista lajitteluneuvontaa asukkaiden toiveiden mukaan 28.5.2016 Siivouspäivän tapahtuma na toimii Ritva Kytönen ja jäsenenä on Raimo Bordi. Myös ensi kesäksi toimikunta suunnittelee pihakilpailua. – Kilpailun teema on vielä mietinnässä, kertoo toimikunnan kummi, isännöitsijä Tia Koskela. Koskelan kavereina tämänvuotisen kilpailun kurpitsat mitanneessa raadissa olivat ympäristötoimikunnan puheenjohtaja Ritva Kytönen ja asuntosihteeri Kat ri Helminen. Liipolanhuipun kesän päättäjäisissä Frapun joukkue Yllärit eli Margit Martikka ja Tane Reinikainen sijoittui mölkkykisan kolmoseksi. Emma Romo oli tikanheitossa pienten lasten sarjan paras. Vuosijuhlia ja muuta yhdessä oloa SUITSIKADUN KIINTEISTÖ täytti tänä vuonna 40 vuotta ja piti pyöreiden vuosienkunniaksi elokuiset telttajuhlat. Juhlakansaa oli koolla pienehkö joukko, ja pois jääneitä on todennäköisesti harmittanut, jos ovat kuulleet, millaisista herkuista jäivät paitsi. Tarjolla oli nimittäin paahtopaistia, kermaperunoita kahdenlaisen salaatin ja juhlavien ruokajuomien kera sekä jälkiruuaksi täytekakkukahvit! Juhlien pääasiallinen ohjelma muodostui asukkaiden seurustelusta. Lisäksi Armi Alanko esitti Ahvenen aamulaulun, mikä herätti juhlayleisössä ansaittua hilpeyttä. – Suitsikadulla ei asu alkuperäisiä asukkaita, joten alkuaikojen asumista koskevia muisteloita emme kuulleet, ker- too juhlien puuhanainen ja emäntä Kaija Notkola. LOVIISANKATU 14 on yleensä pitänyt asukkaiden yhteisen illanvieton syksyllä. Tänä vuonna elokuun lämpimät, aurinkoiset säät innostivat aikaistamaan illanvieton elokuiseksi grilli-illaksi. Makkaranpaistoon ja seurusteluun osallistui parikymmentä asukasta, mikä on asukastoimikunnan puheenjohtajan Ritva Ky tösen muistin mukaan kaikkien aikojen ennätys. – Mukana oli sellaisiakin asukkaita, jotka eivät aiemmin ole osallistuneet illanviettoon. Tunnelma oli mukava ja ilta erittäin onnistunut, Kytönen kertoo. LIIPOLANHUIPPU eli Huippukatu 2 vietti kesän päättäjäisiä syyskuun 5. päivä kurjassa säässä. Vettä tuli niskaan kaatamalla, mikä ei kuitenkaan estänyt Mölkkyyn hurahtaneiden peli-intoa, vaikkakin karsi jonkin verran osanottajia. Sateen vuoksi Mölkky-kisa käytiin yksinkertaisena tynkäpelinä, jossa jokainen joukkue aloitti kerran ja suurin pistemäärä voitti. Tänä vuonna saatiin yllätysvoittajat, kun D-rapun pojat Max ja Alex työnimellä Veljekset pokkasivat kultaa ja veivät himoitun kiertopalkinnon. Lisäksi ohjelmassa olivat aikuisten ja lasten tikkakisat. Perinteinen lasten pussijuoksu päätettiin huonon sään takia jättää väliin. Asukastoimikunta tarjosi Kabanossit sekä kahvit ja mehut korvalaakien kera. 25 SA N A R IST IK K O n! Ota taltee Lahden Talojen Asumisen muistilista ASUNNON HAKEMINEN TAI VAIHTAMINEN VUOKRASOPIMUKSEN IRTISANOMINEN • Asuntohakemuksen voi tehdä ja uusia tai sitä voi muuttaa Lahden Talojen kotisivuilla www. lahdentalot.fi/hakeminen/asuntohakemuksen uusiminen ja muutokset. • Vuokrasopimus kannattaa irtisanoa heti, kun tiedossa on muutto toiseen asuntoon. • Kotisivujen Asukkaille-osion asunnonvaihtopörssissä voi ilmoittaa, millaista asuntoa ja miltä suunnalta kaupunkia etsii, ja kertoa, millaisessa asunnossa ja missä kaupunginosassa nyt asuu. Jos kaksi vuokralaista haluaa keskenään vaihtaa asuntoja, molempien vuokralaisten on otettava yhteys Lahden Talojen asuntosihteeriin asunnon vaihtoon liittyvien käytännön asioiden hoitamiseksi kuten uuden vuokrasopimuksen tekemiseksi. Vuokranantaja pidättää oikeuden hyväksyä tai hylätä asunnonvaihdon. VUOKRANMAKSU • Vuokranmaksun eräpäivä on kalenterikuukauden 5. päivä. Maksamalla vuokran eräpäivänä vältyt maksumuistutuksilta sekä muistutusmaksujen ja viivästyskorkojen maksamiselta. • Jos vuokran maksaa eri henkilö kuin vuokralainen eikä maksajalla ole tiedossa maksuviitettä, viestikenttään kirjoitetaan vuokralaisen nimi ja osoite. • Jos vuokranmaksusi viivästyy tai sinulla on vuokrarästejä tai -saamisia tai muita vuokranmaksuun liittyviä kysymyksiä, ota välittömästi yhteys vuokravalvontaan asioiden selvittämiseksi. • Vuokran voi maksaa myös e-laskuna tai antaa pankin hoidettavaksi suoramaksuna. Lisäksi vuokran voi maksaa paperilaskulla tai antaa pankin maksupalvelun hoidettavaksi • Vuokrasopimuksen voi irtisanoa Lahden Talojen kotisivujen Sähköiset palvelut -osiossa tai käymällä Lahden Talojen toimistolla. Puhelimitse asuntoa ei voi irtisanoa. • Irtisanomisaika on yksi kalenterikuukausi, ja se alkaa juosta kuun viimeisestä päivästä. • Muistathan tehdä loppusiivouksen, ennen kuin muutat pois asunnosta! Lisätietoa loppusiivouksesta Lahden Talojen kotisivuilla www. lahdentalot.fi > Asukkaille > Asumisopas KOTIVAKUUTUKSEN OTTAMINEN • Asukkaiden on syytä ottaa kotivakuutus. Se korvaa tavaroita ja muuta irtainta omaisuutta äkillisissä ja ennalta arvaamattomissa vahingoissa. Vuokranantajan kiinteistövakuutus ei kata asukkaan irtaimistolle aiheutuvia vahinkoja esimerkiksi vesi- tai palovahingon yhteydessä. • Kotivakuutukseen on syytä sisällyttää ainakin vastuuvakuutus, joka kattaa asukkaan itse aiheuttamien vahinkojen kulut, esimerkiksi jos vesihana unohtuu auki. Suositeltava on myös oikeusturvavakuutus, joka kattaa oikeudenkäyntikuluja mm. riita-asioissa. ARJEN TÄRKEÄT ASIAT • Muista ilmoittaa perhetilanteen muutokset! Näitä ovat esimerkiksi lapsen syntymä, perheenjäsenen muutto pois ja perheenjäsenen kuolema. Kätevimmin ilmoituksen tekeminen käy Lahden Talojen kotisivujen Sähköiset palvelut -osiossa. • Huolehdi paloturvallisuudesta. Asumisaikaisen palovaroittimen hankkii yhtiö, ja palovaroittimen toimivuudesta vastaa asukas. Jokaisen kerroksen alkavaa 60:tä neliötä kohti on oltava vähintään yksi varoitin. Testaa palovaroitinten toiminta napista painamalla kerran kuukaudessa ja vaihda varoittimien paristo kerran vuodessa, esim. kansallisena turvallisuuspäivänä 11.2. • Uloskäytävillä sekä ullakoiden, kellarien ja varastojen kulkureiteillä ei saa säilyttää mitään tavaraa. Irtainvarastojen säilytyskopeissa ei saa säilyttää akkuja, perämoottoreita, mopoja, kaasua eikä palavia nesteitä. • Kiinteistöjen yleisissä tiloissa (porraskäytävät, pyörävajat jne.) sekä asunnoissa tupakointi on kielletty. • Autopaikan ja saunanvuoron voit varata huoltoyhtiöltä. • Noudattamalla talon järjestysmääräyksiä otat huomioon myös naapurisi asumisviihtyvyyden! Järjestysmääräykset löydät Lahden Talojen kotisivuilta Asukkaille-osion asumisoppaasta sekä talosi ilmoitustaululta. SÄHKÖISET PALVELUT • Kirjaudu kotisivujen sähköisten palveluiden käyttäjäksi. Sähköisissä palveluissa voit irtisanoa vuokrasopimuksen, tarkastella omia sopimustietojasi ja vuokratietojasi sekä ilmoittaa perhetilanteen muutoksen. Asumisen muistilista julkaistaan vuosittain Asukasviestin lokakuun numerossa. Asumiseen liittyvät yksityiskohtaiset ohjeet löytyvät Lahden Talojen kotivisuilta osoitteesta www.lahdentalot.fi/asukkaille/asumisohjeet. Oppilastalon asumisen aakkoset löytyvät Oppilastalon kotisivuilta osoitteesta http:// www.oppilastalo.fi/fi/asukkaille 26 Laatija: Veikko Sonninen. Ratkaisu löytyy Lahden Talojen kotisivuilta www.lahdentalot.fi ja julkaistaan Asukasviestissä 1/2016. Uusiin asemiin Sanaristikon ratkaisu: Asukasviesti 2/2015 Lahden Talot oy:n vuokrauspäälliköksi 1.8.2015 alkaen on nimitetty tradenomi Juha Heijala. Hän on aikaisemmin toiminut Savonlinnan Asuntopalvelussa asuntopalvelupäällikkönä, YH-Asunnot oy:n asiakkuuspäällikkönä sekä SRV Rakennus oy:n markkinointi- ja myyntijohtajana. Lahden Talot oy:n talotekniikan asiantuntijaksi 21.9.2015 alkaen on nimitetty talotekniikan insinööri Janne Salonen. Juha Heijala Pitkille vapaille Lahden Talot oy:n asuntosihteeri Ella Toivanen jää 1.1.2016 alkaen eläkkeelle ja on jo jäänyt viettämään rästissä olevia lomia ja säästövapaita. Ella Toivanen tulee olleeksi Lahden Talojen palveluksessa yhtiön koko olemassaolon ajan eli 18 vuotta. LAHDEN TALOT OY (03) 851 570 Vaihde Mariankatu 19 A, 15110 Lahti [email protected] www.lahdentalot.fi ASUNTOJEN TARJONTA (03) 851 5711 avoinna: ma–pe 9 –12 puhelinaika: ma–pe 9–15 asuntoasiat sähköpostilla: [email protected] Janne Salonen VUOKRAVALVONTA (03) 851 5720 avoinna/puhelinaika: ma–pe klo 9–12 muina aikoina sähköpostilla: [email protected] ISÄNNÖINTI (03) 851 5730 avoinna: ma–pe klo 9–12 puhelinaika: ma–pe 9 –15 sähköposti: [email protected] HUOLTO/HUOLLON PÄIVYSTYS Huoltomiesten yhteystiedot: Katso kiinteistösi ilmoitustaululta tai kotisivuilta www.lahdentalot.fi OPPILASTALO OY (03) 882 310 Ankkurikatu 5 B, 15140 Lahti [email protected] www.oppilastalo.fi Toimisto avoinna: ma 10–16, ti–pe 9–15 Asuntoasiat sähköpostilla: [email protected] KIINTEISTÖNHOITO RTK-Palvelu oy 029 029 3400 27 ON MONTA HYVÄÄ SYYTÄ OLLA ELISAN ASIAKAS Saunalahden Elisa Viihde edulliset liittymät –palvelu – Ei typerää datakattoa – Tutkitusti kattavin* 4G-verkko – Lisäpalvelut (mm. Elisa Tietoturva ja Elisa Pilvilinna) – Puhelinliittymissä ei määräaikaisuuksia - 2500 h tallennustilaa - kätevä etätallennus ja katselu älypuhelin- ja tablet-sovelluksilla - Videovuokraamo ja ohjelmakirjastojen tilaus - HD-digiboksi ja yli 30 kanavaa mm. huippu-urheilun Eurosport ja Fanseat-kanavat Tulossa: Elisa Viihde erikoishintaan Lahden Talojen asukkaille. Kysy myymälästä lisää! Elisan 4G-verkko on tutkitusti kattavin* Tutustu tuotteisiin ja katso muut tarjoukset www.saunalahti.fi DNA SONERA vertaaverkkoja.fi *Lähde ECE Oy. Tutkimus 4/2015. Elisan myymälät Lahdessa, tervetuloa: Kauppakeskus Trio, Aleksanterinkatu 18. Avoinna ma-pe 9-19, la 9-17 Prisma Laune, Ajokatu 83. Avoinna ma-pe 10-19, la 9-16
© Copyright 2024