Asukasviesti 3/2013

3/2013
Sisältö:
Isännöinnin uudessa toimintamallissa
Asian hoitaa perehtynein
PÄÄKIRJOITUS
4
Asuntoministeri vauhdittaa
myös Liipolan kehittämistä
8
Kylmäkellarista tuli kerhohuone
9
Kilpaileminen pienentänyt
Lahden Talojen vedenkulutusta
Asukasaktiivien vedensäästögallup:
Lotraatko vai pihtaatko vettä?
13
Jalkojenhoito alkaa sukkien
ja kenkien oikeasta valinnasta
14
10
Syyskuun aurinko
15
Tulos ja sen selitys
11
Loppusuora käsillä – toimeen!
12
Wanted – Valokuvia fuusion
myllerryksestä!15
Paljonko kulutat vettä?
12
Järvenpäänkatu 27:n julkisivu
on tehty kierrätetystä lasista
16
Lahden Asuntojen vuokrat
nousevat 3,6 prosenttia
4
Mistä tekijöistä muodostuu
autopaikan vuokra?
4
Nyt myös jätekuljetukset
hoidetaan aluemallilla
5
Vuokran suoraveloitus muuttuu
e-laskuksi tai suoramaksuksi
5
Tavarat säilytettävä
omassa varastokomerossa
Huippukadulla perusteelliset
pyöreiden vuosien juhlat
17
5
Sähkögrilli sallittu parvekkeella
6
Asukasaktiivin ajatuksia:
Tutustu naapuriisi – se kannattaa!
18
Uudistuneita kerhotiloja,
uutta asukastoimintaa
Uusiin asemiin
18
7
Sanaristikko19
Etusivun kuva: Markus Henttonen
Jalkojenhoitaja Seija Pessala Jalkahoitola Vivialista muistuttaa, että jaloista kannattaa pitää huolta.
2
LAHDEN TALOT OY (03) 851 570 Vaihde
Mariankatu 19 A, 15110 Lahti
[email protected]
www.lahdentalot.fi
VUOKRAVALVONTA
(03) 851 5720
avoinna/puhelinaika: ma–pe klo 9–12
muina aikoina sähköpostilla: [email protected]
ASUNTOJEN TARJONTA
(03) 851 5711
avoinna: ma–pe 9 –12
puhelinaika: ma–pe 9–15
asuntoasiat sähköpostilla:
[email protected]
ISÄNNÖINTI (03) 851 5730
avoinna: ma–pe klo 9–12
puhelinaika: ma–pe 9 –15
sähköposti: [email protected]
tekstiviestit: 044 429 5700
HUOLTO/HUOLLON
PÄIVYSTYS
Huoltomiesten yhteystiedot:
Katso kiinteistösi
ilmoitustaululta tai
kotisivuilta
www.lahdentalot.fi
Julkaisija: Lahden Talot Oy
Päätoimittaja: Juhani Jokelainen
Toimituskunta: Mari Barker, Katri Helminen,
Ville Jäntti, Milla Koivu, Jouni Könönen
Valokuvat: Mari Barker, Markus Henttonen,
Teija Horppu, Tarmo Valmela, Lahden Talot Oy,
Lahden­Talojen asukkaat
Toimitus: Teija Horppu, THOR-Viestintä
Taitto: Juha Kortelainen, JK2
Painopalvelut: Aldus Oy
Painosmäärä: 6 300 kpl
Seuraava Asukasviesti ilmestyy 1/2014
Asuntopolitiikkaa
U
usi asuntoministeri Pia Viitanen tutustui heti ensi töinään tunnettuun
lahtelaislähiöön Liipolaan ja sen asukasaktiiveihin. Hän tapasi asukkaita Liipolan asukastuvalla ja Lahden Talojen Pihtikatu
4:n uudessa kerhotilassa. Tällaiset tapaamiset ovat paikallaan. Suorat keskustelut ilman
välikäsiä tuovat uutta tietoa ja lisäävät ymmärrystä puolin ja toisin. Uskon, että asukkaamme arvostavat ministerin vierailua ja
hänen aitoa kiinnostustaan lähiöiden asukkaiden asioihin!
Ympäristöministeriössä on valmisteltu
hallituksen esitys kohtuuhintaisen vuokraasuntotuotannon edellytysten parantamiseksi. Tavoitteena on lisätä vuokra-asuntotuotantoa ja turvata kohtuulliset asumiskustannukset valtion eli Ara:n tukemassa asuntokannassa. Tavoitteet ovat hyviä, mutta keinot tuskin
johtavat niihin. Uudisrakentamiseen ehdotettu 20 vuoden korkotukilaina on sinänsä kannatettava vaihtoehto nykyiselle Ara-lainoitukselle. Tällä hetkellä Euribor-korot ovat puolen prosentin luokkaa ja pitkätkin vajaat kaksi prosenttia. Koska uuden mallin korkotukea voisi saada vasta koron noustessa yli 3,4 prosentin, tukea ei käytännössä
tulisi nyt eikä lähiaikoina.
Esityksen muut keinot lisätä tuotantoa ja kohtuuhintaisuutta ovat vielä enemmän ”hakusessa”. Keinoina näyttää olevan
muun muassa lainarahan käytön lisääminen niin perusparantamisessa kuin etenkin uustuotannossa. Omakustannusvuokran säännöstöä tarkennettaisiin tavalla, joka johtaisi erityisesti
uustuotannossa nykyistä suurempiin lainoituksiin ja sitä kautta
vuokrataloyhtiöiden uustuotannon jäädyttämiseen tai aiempaan
isompaan velkaantumiseen. Esityksen mukaan suoraa tulorahoitusta ei voida enää käyttää vaan omakustannusvuokraan saisi sisällyttää vain lainoista aiheutuvat menot. Toisaalta esitetään, että toimijoiden omaa rahoitusta voitaisiin käyttää, kunhan sitä
ei kerätä asukkailta perittävistä omakustannusvuokrista. Mistähän tällaista omaa rahoitusta saisivat ne toimijat, joiden vuokraasuntokanta on vain Ara-rahoitteista?
Esityksessä pidetään tärkeänä, että vuokratalojen omistajat
käyttävät vuokratulonsa vain omakustannusvuokraa koskevien
säännösten mukaisiin menoihin. Tämä varmistettaisiin entistä
tarkemmalla sääntelyllä ja valvonnalla, minkä vuoksi Ara:n valvontaresursseja lisättäisiin voimakkaasti. Esitys on erikoinen,
sillä lakiehdotuksessa ympäristöministeriö toteaa sen oman-
kin selvityksen osoittavan, että Ara-asuntoja omistavat yhteisöt
noudattavat omakustannusperiaatetta. Jos siis omakustannusperiaatetta noudatetaan eikä Ara-yhteisön ulkopuolelle tulouteta
lain määrittämää kattoa enempää, miksi tuhansien vuokrausyksiköitten kirjanpidon eriä alettaisiin tutkia nykyistä laajemmin?
Lakipaketti ei sisällä sellaisia elementtejä, jotka lisäisivät
Ara-vuokratalojen tuotantoa pääkaupunkiseudulla tai muuallakaan. Se ei myöskään tue kohtuuhintaista asumista. Siksi lakipaketin valmistelua ei kannata jatkaa. Aravajärjestelmään tarvitaan täysremontti! Siihen mennessä vuokralaisten asumiskustannuksia voitaisiin laskea yksinkertaisesti alentamalla nykyisiä aravakorkoja.
Myönteistä asuntopolitiikkaa on maan hallituksen syksyllä
tekemä päätös asunto-osakeyhtiölle ja vuokratalon omistajille
myönnettävistä perusparannushankkeiden käynnistysavustuksista. Tälle vuodelle niitä on varattu 15 miljoonaa ja ensi vuodelle 100 miljoonaa euroa. Yksittäisen hankkeen käynnistysavustus voi olla enintään 10 prosenttia kustannuksista. Oma arvaukseni on, että nämä avustukset menevät kuin kuumille kiville. Ainakin Lahden Talot aikoo hakea niitä kaikkiin isompiin
perusparannuskohteisiin, joita ensi vuonnakin on lukuisia. Tällaiset uudistukset edistävät kohtuuhintaista asumista.
Juhani Jokelainen
toimitusjohtaja
3
Isännöinnin uudessa toimintamallissa
Asian hoitaa perehtynein
LAHDEN TALOT otti syyskuun alussa käyttöön isännöinnin uuden toimintamallin.
Uudella toimintamallilla pyritään varmistamaan, että asukkaiden esille tuomat
asiat saadaan hoidetuksi mahdollisimman nopeasti ja että asian hoitaa henkilö, joka on siihen parhaiten perehtynyt.
Asukkaan kannalta olennaisin muutos
on se, että isännöintiin liittyvissä asioissa ei enää oteta yhteyttä isännöitsijään,
vaan isännöinnin palvelupisteeseen joko
sähköpostitse [email protected]
tai puhelimitse 03 851 5730.
Palvelupisteessä nopeasti hoidettavat
asiat hoidetaan pois päiväjärjestyksestä
saman tien. Ellei asia ole hoidettavissa
nopeasti, asukas saa palvelupisteestä ohjeet, kehen hänen on oltava asian johdosta yhteydessä tai asia kirjataan muistiin
ja siirretään henkilölle, jonka vastuualueeseen se kuuluu.
– Asiat hoidetaan nyt asialähtöisesti,
ei henkilölähtöisesti, kuvailee isännöintipäällikkö Matti Koskinen.
Palvelupistettä hoitaa yksi kolmesta
isännöitsijästä vuorollaan, lisäksi puheluihin vastaa 1–2 muuta isännöintiryhmän
työntekijää. – Vasta neljäs samanaikainen
puhelu yhdistyy Lahden Talojen keskukseen, Koskinen kertoo.
KUN ASUKAS OTTAA yhteyttä isännöintiin, hänen on valmistauduttava kertomaan asiansa: onko kyseessä esimerkiksi
naapurin aiheuttama häiriö, vuotava wcistuin vai kylpyhuoneen seinämaton irvistävä sauma. Palvelupisteen hoitaja ohjaa
asian kiinteistöhallinto-, ylläpito- tai korjaustoimintaryhmän hoidettavaksi.
Esimerkiksi huomautukset, varoitukset ja häädöt, pitkäaikaisten asukkaiden
palkitsemiset, muuttoluvat sekä perusparannuksiin liittyvän tiedotuksen, muutot ja avainhallinnan hoitaa kiinteistöhallintoryhmä. Siihen kuuluvat isännöitsijät
Pirjo Mikkonen, Eija Urpelainen ja Antti
Ahola, joka aloitti Lahden Talojen palveluksessa syyskuussa. Ryhmän vastuulla
ovat myös lukuisat asukastoimintaan liittyvät tehtävät.
Ylläpitopalveluille kuuluvat muun
muassa­kiinteistöhuolto, siivous ja jätehuolto, energiansäästöön liittyvät tehtävät sekä lämmityksen ja ilmanvaihdon
Lahden Asuntojen vuokrat nousevat 3,6 prosenttia
Lahden Asunnot Oy:n vuokrat nousevat vuoden 2014 alussa keskimäärin 3,6 prosenttia, Lahden
Talot Oy:n kohteissa keskimääräinen korotus on samaa tasoa. Aiempien vuosien tapaan korotukset vaihtelevat talokohtaisesti.
Vuokran yhteydessä perittävä korjauseuro on korjaustoiminnan rahoituksen kannalta tärkeä
tekijä. Kerättävillä varoilla pystytään tekemään sellaiset korjaukset, joihin talojen omat budjettivarat eivät riitä. Samoin korjauseuron avulla kerätään isojen perusparannusten omarahoitusosuudet.
Näin toimien talot pystytään pitämään hyvässä kunnossa eikä korjausvelkaa pääse syntymään.
Ensi vuonna korjauseuron suuruus on 85 senttiä asuinneliöltä kuukaudessa. Siinä on korotusta
viisi senttiä kuluvaan vuoteen.
Käyttökorvauksiin tehdään pieni muutos. Saunamaksu nousee viisikymmentä senttiä ja on ensi vuonna yhdeksän euroa. Autopaikka- sekä autokatos ja -tallipaikkojen maksut pysyvät ennallaan: autopaikka 11 eurossa, autokatospaikka 22 eurossa, autotalli 35 eurossa. Niissä kohteissa,
joissa on huoneistokohtainen vesimittari, vesimaksun ennakkomaksu nousee 16 eurosta 18 euroon henkilöltä kuukaudessa.
Ylläpitokulujen kasvun on arvioitu jatkuvan varsin maltillisena. Kaukolämmön korotusprosentti
on neljä prosenttia, veden ja jäteveden kolme ja kiinteistönhoidon sekä siivouksen viisi prosenttia.
Sähkön hankinta on kilpailutettu tänä vuonna, ja sen hinta hieman laskee. Samoin jätehuollon kilpailutuksen seurauksena nykyiseen hintaan on tulossa 35 prosentin säästö.
Pääomapuolella korot pysyvät edelleen hyvin matalalla, kulujen lievä kasvu johtuu lyhennysten määrän noususta.
Lahden Talojen budjettia esiteltiin asukasaktiiveille jo tutuksi tulleeseen tapaan budjettitorilla.
Tapahtuma järjestettiin lokakuun 3. päivänä Sibeliustalon Kuusi-kabinetissa. Asukasaktiivit saivat
kuulla budjetoinnin perusteista ja pääsivät kysymään budjettiin ja talouteen liittyvistä asioista perinpohjaisesti.
Pertti Merenluoto, hallintojohtaja
4
ongelmien selvittäminen. Ryhmään kuuluvat talotekniikan asiantuntija Petri Korhonen sekä kiinteistötarkastajat Jan Rättö
ja Satu­ Airos, joka aloitti Lahden Talojen
palveluksessa lokakuun alussa.
Korjaustoimintaryhmä puolestaan
hoitaa esimerkiksi huoneistojen muutto- ja määräaikaistarkastukset, vuokravakuuden palautukset, huoneistoremontit,
asukkaiden omatoimiremontointiin liittyvät asiat sekä pienehköt kiinteistökorjaukset. Ryhmään kuuluvat huoneistotarkastajat Lauri Hiltunen ja Tuukka Laatta
sekä isännöitsijä Ari Loippo.
Uudessa järjestelmässä kohteelle nimetty isännöintiryhmän työntekijä huolehtii asukasdemokratiaan liittyvät tehtävät. Asukkaiden yhdyshenkilönä isännöitsijään on asukastoimikunnan puheenjohtaja.
Mistä tekijöistä muodostuu
autopaikan vuokra?
Lahden Talojen asukasaktiivi pitää auton
lämmityspaikan kuukausivuokraa (11,00
euroa) korkeana ja on pyytänyt selvitystä
vuokraan vaikuttavista tekijöistä.
Hallintojohtaja Pertti Merenluoto, mistä autopaikan kuukausivuokra muodostuu?
– ARA:n rahoittamien kiinteistöjen
vuokranmääritys tapahtuu omakustannusperiaatteella, ja myös muiden kuin asuntojen vuokrien hinnoittelun on noudatettava
samaa periaatetta. Käyttökorvauksen perusteena pitää olla autopaikoista, -katoksista ja -talleista aiheutuvat kustannukset.
– Yhden autopaikan rakentaminen
maksaa noin 3 000 euroa. Hintaan sisältyvät parkkialueen maansiirtotyöt, pinnoitus
esimerkiksi asfaltoimalla sekä lämmitystolpan hankinta ja asennus. Tällä hankintahinnalla ja kolmenkymmenen vuoden kuoletusajalla yhden tolppapaikan pääomamenoksi tulee noin 13 euroa kuukaudessa.
– Hankintahinnan lisäksi vuokraan vaikuttavat ylläpitomenot eli sähkö, parkki­
alueen puhtaanapito, auraus, tontinvuokraosuus, korjaukset ja muut sekalaiset menot. Sähkön osuus yhden autopaikan ylläpidosta on noin viisi euroa kuukaudessa,
puhtaanapidon ja aurauksen kaksi euroa,
tontinvuokran kaksi euroa, korjausten ja
muiden kulujen noin yhden euron.
– Nämä kaikki yhteenlaskettuna yhden autopaikan pääoma- ja ylläpitomenoiksi saadaan noin 23 euroa kuukaudessa. Perittävä käyttökorvaus ei siis riitä
kattamaan kuin noin puolet aiheutuvista
kustannuksista.­
Nyt myös jätekuljetukset
hoidetaan aluemallilla
Uusi järjestelmä säästää ympäristöä ja alentaa kustannuksia
SYYSKUUN ALUSTA lähtien Lahden Taloissa myös jätekuljetukset on hoidettu aluemallin mukaisesti. Lahden Talot kilpailutti jätekuljetukset mallilla, jossa kiinteistöt oli jaettu viiteen 15–24 kiinteistön alueeseen. Tavoitteena oli vähentää eri kuljetusliikkeiden autojen ristiin rastiin ajamista eli säästää ympäristöä, parantaa
asuinalueiden turvallisuutta sekä vähentää kuluja.
Jokaisen viiden alueen kilpailutuksen
voitti Hämeen Kuljetuspiste, joka jo aikaisemminkin hoiti Lahden Talojen useimpien kiinteistöjen jätehuollon. Yhtiö voitti kilpailutuksen edullisimmalla hinnalla, sillä kaikki tarjouksen jättäneet yritykset täyttivät tarjouspyynnön muut ehdot.
Lahden Talojen isännöintipäällikkö
Matti Koskinen on tyytyväinen kilpailutuksen tulokseen.
– Liikennemäärät ja -päästöt asuinalueilla vähenevät, turvallisuus paranee,
ja jätehuoltokustannukset alenevat merkittävästi. Säästöt ovat helpottaneet kiinteistöjen budjettien laatimista ja hillinneet vuokrankorotuspaineita.
LAHDEN TALOJEN viidellä alueella on yhteensä 151 jätepistettä. Kuljetusliikkeet
saivat tarjota palveluaan yhdellä tai useammalla alueella.
Hämeen Kuljetuspiste ei ainoastaan tyhjennä Lahden Talojen kiinteistöjen jäteastioita, vaan myös kehittää kiinteistöjen jätehuoltoa kustannuksia alentavaan suuntaan.
Kilpailutuksen ehdot painottivat hinnan
lisäksi ympäristöasioita. Kiinnostavin ehto koski asiakasyhteistyötä: Voittaessaan
kilpailun Hämeen Kuljetuspiste sitoutui
kehittämään Lahden Talojen kiinteistöjen jätehuoltoa laatimalla kirjallisen ehdotuksen, kuinka jätekustannuksia voidaan alentaa eri jätejakeiden keräilyä tehostamalla.
Lisäksi ajoneuvojen moottoreiden on
täytettävä vähintään EURO 4 -päästöluokan vaatimukset, ja kuljetusliikkeen on
koulutettava henkilöstöään käyttämään
uusia, ympäristöä mahdollisimman vähän
kuormittavia menetelmiä.
Vuokran suoraveloitus muuttuu e-laskuksi tai suoramaksuksi
Laskujen suoraveloituspalvelu päättyy, ja suoraveloituksessa olevat Lahden Talojen vuokrat
siirtyvät suoramaksuksi tai e-laskuksi. Muutos koskee vain suoraveloitusta käyttäviä asukkaita; muut hoitavat vuokranmaksun kuten tähänkin asti. Muutos ei edellytä asukkailta mitään toimenpiteitä. Asukkaat, joiden vuokrat ovat suoraveloituksessa, saavat lähiaikoina
asiaa­koskevan kirjeen, jossa kerrotaan muutoksen täsmällinen ajankohta.
Jos suoraveloitusta käyttävällä asukkaalla ei ole käytössään verkkopankkia, suoraveloitus muuttuu suoramaksuksi. Se on käytännössä sama kuin suoraveloitus: vuokra veloitetaan tililtä automaattisesti eräpäivänä, eikä asukkaan tarvitse erikseen huolehtia asiasta.
Verkkopankkia käyttävän asukkaan suoraveloitus muuttuu e-laskuksi, joka on verkkopankkiin saapuva versio paperilaskusta. Myös tässä tapauksessa vuokra veloitetaan tililtä
automaattisesti eräpäivänä eikä vuokranmaksusta tarvitse huolehtia erikseen. Mikäli asukas
haluaa, hän voi valita myös vaihtoehdon, jossa e-lasku pitää aina käydä erikseen hyväksymässä verkkopankissa.
Lisäksi asukas voi tilata omalta pankiltaan sähköpostitse tai tekstiviestinä tulevan muistutuksen verkkopankkiin saapuneesta e-laskusta. E-laskut arkistoituvat verkkopankkiin 18
kuukauden ajaksi.
MATTI KOSKISEN mukaan seuraava muutos Lahden Talojen jätehuoltoon on odotettavissa ensi vuoden toukokuun jälkeen, kun yhtiö on saanut kuljetusliikkeen ehdotuksen kiinteistöjen jätehuollon kehittämiseksi.
– Ainakin osassa kiinteistöjä lajittelu
tehostuu siten, että kaatopaikkajäteastioiden määrä vähenee ja vastaavasti muiden jätejakeiden astioita tulee lisää. Tämä
haastaa asukkaat tehostamaan lajittelua,
Koskinen ounastelee.
Tavarat säilytettävä omassa
varastokomerossa
Lahden Talojen asukkaita muistutetaan siitä,
että ne omat tavarat, joita asukas ei säilytä
asunnossaan tai esimerkiksi pyörävajassa,
on säilytettävä varastokomerossa, jolla on
sama numero kuin omalla asunnolla.
Huoneistoihin liittyvät varastotilat on numeroitu, ja asukkaan on huolehdittava, että
omat tavarat ovat nimenomaan oman asunnon varastossa. Tavaroiden säilyttämiseen
jossakin muussa tilassa, esimerkiksi toisen
asunnon varastossa, on oltava isännöitsijän
lupa. Tällöinkin tavaroihin on laitettava lappu, johon on kirjoitettu tavaroiden omistajan
nimi ja osoite.
– On ilmennyt tapauksia, joissa asukkaan tavaroita on ollut jonkin toisen asunnon varastossa. Toisen asunnon asukkaan
muutettua pois isännöitsijä on tyhjennyttänyt varaston tietämättä, että varastoitujen
tavaroiden omistaja asuu edelleen talossa,
kertoo isännöitsijä Ville Jäntti.
5
Asukashallitus linjasi parvekegrillauksen säännöt:
tavaksi, joten tila sopii yhtä hyvin poikalapsen 5-vuotissynttäreiden kuin vainajan
muistotilaisuuden pitoon, kuvailee isännöitsijä Pirjo Mikkonen.
Syyskuussa kerhotilassa alkoi kokoontua Lahden Lähimmäispalvelun Ihmisten
ilmoille -hankkeen kerho. Kerho tarjoaa
toimintaa ikääntyville asukkaille ja kannustaa osallistumaan erilaisiin tilaisuuksiin. Kerhon toiminta on kulttuuripainotteista, mutta kattaa kulttuurin laajasti ulkoilusta erilaisiin kulttuurielämyksiin. Lokakuussa kerhotilassa aloitti pyhäkoulu,
jonka järjestäjät toivat tilaan jopa soittimia.
Sähkögrilli sallittu parvekkeella
ASUKASHALLITUS on linjannut parveke­
grillausta koskevia järjestysmääräyksiä
ja lieventänyt aiemmin voimassa ollutta
täys­kieltoa. Vastedes asuntojen parvekkeilla saa grillata, mutta vain sähkögrillillä. Kaasu- ja hiiligrillien käyttö on kielletty paloturvallisuuden vuoksi.
– Parvekegrillauksesta oli ajan mittaan paljon keskustelua, koska käytännöt
eivät ole olleet kaikilta osin yhdenmukaiset. Nyt asiassa ei pitäisi olla epäselvyyttä, sanoo asukashallituksen puheenjohtaja Kari Heinonen.
YMPÄRISTÖTOIMIKUNNAN kilpailun Lahden Talojen parhaimmasta pihasta oli
aiheuttama­siivottomuus tai silkka piittaamattomuus saataisiin aisoihin. Kilpailulla ympäristötoimikunta halusi korostaa, että vastuu pihan siisteydestä on kaikilla asukkailla.
Kilpailun piirissä olivat kaikki Lahden
Talojen kiinteistöt. Lahden Talojen henkilökunta teki kiinteistöille kesän aikana kolme arviointikäyntiä, joista jokaisella kiinteistö sai arvosanan. Kiinteistön lopullinen arvosana oli näiden kolmen arvosanan keskiarvo.
LIIKUNTA- JA VIRKISTYSTOIMIKUNNAN
perinteinen Mölkky-kisa käytiin syyskuun lopulla yhdeksän joukkueen kesken.
Mölkky-kisan osanottajat Olavi Mäyrän johdolla seurasivat Anve-joukkueen Vesa Lehtolan tyylinäytettä.
kahden kauppa, sillä sekä Mastokatu 1 että Hirsimetsäntie 71 saivat kilpailussa yhdeksän pistettä. Näistä piirun verran jäljessä oli neljä kohdetta.
Tämänvuotisen pihakilpailun teemana on Paras Piha, ja siinä tarkasteltiin pihojen yleisilmettä ja siisteyttä. Asukkaita haastettiin yhdessä isännöitsijän kanssa miettimään, kuinka roskaaminen, pihan katvealueiden epäsiisteys, ilkivallan
6
Ylpeät voittajat: Patarit-joukkueen Timo Mäkijärvi,
Tommi Salonen ja Hannu Tolvanen.
Mastokatu 1:n piha Mukkulassa sai hyvät pisteet
ympäristötoimikunnan järjestämässä pihakilpailussa ja jakoi kilpailun ykkössijan Hirsimetsäntie 71:n
kanssa.
Joukkueissa­oli 2–4 pelaajaa, yhdessä lisäksi kaksi varapelaajaa. Kisan voiton vei
joukkue Patarit (Timo Mäkijärvi, Tommi
Salonen, Hannu Tolvanen), toiseksi sijoittui Ässäpari (Anja ja Seppo Koivikko), ja
pronssille kiri Anve (Anja ja Vesa Lehtola).
Tänä vuonna 22.11. liikunta- ja virkistystoimikunta järjestää vielä ostosmatkan Ikeaan Vantaalle. Mukaan mahtuu sata Lahden Talojen asukasta. Vuonna 2014
ostosmatka suuntautuu Lempäälässä sijaitsevaan Ideaparkiin.
Toimikunnan kesäkuussa järjestämään Korkeasaaren-retkeen osallistui
kaksi bussillista Lahden Talojen asukkaita, mikä oli vähemmän kuin edellisenä
kesänä. Toimikunta onkin päättänyt, että
ensi kesänä Korkeasaaren-retki korvataan
matkalla Tykkimäen huvipuistoon.
Elokuussa järjestetylle Vesijärven-risteilylle olisi mahtunut 90 asukasta, mutta
osallistujia oli vain kymmenkunta. Risteily pidetään kuitenkin vielä ensi kesän ohjelmassa, kertoo Olavi Mäyrä. Myös suosittu maaliskuinen viihdekylpyläretki pysyy ensi vuoden ohjelmassa, mutta Serenan sijasta kylpyläriemuista nautitaan
Flamingossa.
Liikunta- ja virkistystoimikunnan sähköpostiosoite on muuttunut. Uusi osoite
on [email protected]. Toimikunnan
puhelinnumero on 0400 424 991, puhelin pyritään pitämään auki joka keskiviikko klo 18–19.
Päivärinteenkatu 15:n kerhotilassa kokoontuu viikoittain Lahden Lähimmäispalvelun Ihmisten ilmoille -hankkeen kerho. Lahja Järvinen (vas.), Helena Laaksonen (2. vas,) ja Liisa Mikkola (oik.) keskustelevat hankkeen
projektityöntekijän Maiju Havian kanssa Sibeliustaloon ja Hennalaan suuntautuvista tutumiskäynneistä.
Uudistuneita
kerhotiloja, uutta
asukastoimintaa
ERVIÄNKATU 1:SSÄ JA 3:SSA elettiin syyskuussa ilon päiviä, kun hartaasi odotettu kerhohuoneremontti valmistui. Vesivahingosta kärsinyt tila ehti olla poissa käytöstä kaksi vuotta, mikä rajoitti asukastoiminnan järjestämistä. Tupaantuliaisten aattona asukastoimikunnan puheenjohtaja Kristiina Louko hyrisi tyytyväisyydestä, sillä remontti ylitti asukasaktiivien
kaikki odotukset.
Vesivahingon takia kerhohuoneesta
piti purkaa kaikki vanhat pinnoitteet betoniin asti. – Näin isossa remontissa sisustusmateriaalien osuus kokonaiskustannuksista jäi vähäiseksi, kertoo Erviänkadun kohdetta isännöinyt Ville Jäntti.
Koska kerhohuone on pieni eikä siinä
ole ikkunaa, iso seinä tapetoitiin maisematapetilla, jossa koivumetsikön takana
siintää kesäinen järvimaisema. Remonttimiehen ehdotuksesta lattiaan laitettiin
vaalea laminaatti, sillä sen hinta oli osapuilleen sama kuin muovimaton. Positiivinen yllätys olivat uudet peiliväliovet ja
keittiöön asennettu työtaso hyllyineen.
– Yhteistyö Etelä-Suomen Vahinkosaneerauksen kanssa sujui loistavasti, ja
työt tehnyt remonttimies oli huippuhyvä,
Kristiina Louko kiittelee.
Erviänkadun kerhohuone on aktiivisessa käytössä. Asukastoimikunnan lisäksi tilassa kokoontuvat miehet peli-iltoihinsa ja muut asukkaat ompelemaan
ja askartelemaan. Tilaa käytetään myös
muun muassa talkookahvitteluihin, pikkujouluihin ja asukastoimikunnan kirpputoreihin.
KELLOT RAKSUTTAVAT Päivärinteenkatu 15:n kerhotilan aikuisten puolen tehostetapetissa, lastenhuoneessa kukkaaiheinen tapetti sointuu hienosti vanhan pöydän väreihin. Uutta kerhotilassa
ovat myös kierrätyssohvat, uuden verhoilun ovat saaneet vanhojen ruokapöydän
tuolien istuimet. Vain verhot ja matto on
hankittu uusina.
Tiukan budjetin sisutuksen suunnitteli Stato Sisustuspavelu. Aivan valmiiksi
kerhotilaa ei ole tehty, vaan keittiön saavat asukkaat maalata. Lisäksi asukkaat
voivat tuoda kerhotilaan kirjoja, maljakoita ja muuta pikkutavaraa.
– Sisustus on suunniteltu muunnel-
Eteläinen Liipolankatu 1:n lapset maalasivat kesällä
uusia, hauskoja ilmiasuja nyrkinkokoisille kiville.
MILLAISEEN TOIMINTAAN lapset haluaisivat osallistua? Tätä kysymystä miettii
Eteläinen Liipolankatu 1:n asukastoimikunnan puheenjohtaja Pirkko Vaittinen
ja toivoo asiasta asiantuntijoiden eli lasten ideoita.
Tänä vuonna Eteläinen Liipolankatu
1:n asukastoimikunta panostaa erityisesti lapsiin. Kesällä hankittiin maaleja ja
lapsia kutsuttiin maalaamaan nyrkinkokoisia kiviä. Yhteisessä maalaustuokiossa
kivet saivat muun muassa leppäkertun,
mansikan ja koppakuoriaisen ilmiasuja.
Lisäksi lapsia on osallistunut asukkaiden
jokaviikkoiseen Mölkyn peluuseen; lapset
ovat saaneet käyttöönsä toisen kahdesta
Mölkky-pelistä.
Nyt Pirkko Vaittinen pohtii, mitä muuta lapsille voisi järjestää. – Haluaisivatko
lapset tulla koulupäivän jälkeen kerhoon,
jossa voisi esimerkiksi katsoa elokuvia?
Lapset voisivat tehdä ehdotuksia!
7
Asuntoministeri vauhdittaa myös Liipolan kehittämistä
ASUNTO- JA VIESTINTÄMINISTERI Piia Viitanen on ottanut suomalaiset lähiöt sydämenasiakseen ja tutustuu lähiöiden elämään ruohonjuuritasolla. Hänen elokuussa aloittamansa lähiökiertueen toinen tutustumispaikka oli Lahden Liipola, lähiö
isolla L:llä.
Lähiövierailuillaan Viitanen haluaa
edistää ympäristöministeriön valtakunnallista asuinalueohjelmaa, johon Liipola on valittu mukaan. Kolmivuotisen
asuinohjelman tavoitteena on uudistaa
asuinalueita, torjua ongelmia ja ehkäistä
eriarvoistumista.
Ministeri Viitanen jos kuka oli oikea
henkilö vierailemaan Liipolassa, onhan
Viitasen äiti syntyisin Lahdesta ja ministerillä erityisavustajanaan Liipolassa lapsuutensa asunut Jouni Parkkonen.
Liipolassa Viitanen pääsi tutustumaan siihen, mistä alue Lahdessa tunnetaan: vuokrataloihin. Vierailukohteena oli
muun muassa Lahden Talojen Pihtikatu
4:n kiinteistön uusi kerhohuone. Ministeri tapasi talon asukastoimikunnan jäseniä
ja kuuli asukastoimikunnan puheenjohtajan Marja Kelon lyhyen esittelyn talosta,
uudesta kerhohuoneesta sekä asukkaista
ja asukastoiminnasta.
– On arvokasta ja kunnioitettavaa, että ministeri kiertää lähiöissä tapaamas-
Asuntoministeri Piia Viitanen
lahtelaisten ympäröimänä:
Pihtikatu 4:n asukastoimikunnan jäsenet Maija Leiviskä
(vas.) ja Jouni Mäkelä (keskellä), asukastoimikunnan
puheenjohtaja Marja Kelo ja
sihteeri Anja Ramsi.
Pihtikatu 4:ssä asuntoministeri Piia Viitanen ja Lahden Talojen hallintojohtaja Pertti Merenluoto ihastelivat
asukkaiden hoitaman pihan kauneutta.
sa ihmisiä. Vierailu oli kunnia-asia meille
asukkaille, Kelo sanoo.
Kelon sanoihin yhtyy asukastoimikunnan sihteeri Anja Ramsi. – Ministerin vierailu vuokratalossa on yllättävä ja poik-
keuksellinen tapahtuma – tuntui ettei sellaista voi tapahtuakaan!
MINISTERI VIITANEN puolustaa lähiöiden
arvokkuutta; hänen mielestään ihmisillä on oikeus tuntea iloa ja ylpeyttä omasta asuinalueestaan. Viitanen puhuu kokemuksesta, asuuhan hän Tampereella Hervannan suurlähiössä.
– Yhä useamman suomalaisen juuret
ovat lähiöissä. Nykyisin arviolta puolitoista miljoonaa suomalaista asuu lähiöissä,
Viitanen muistutti.
Liipolan työttömyysaste on lahtelaisittain korkea, ja kaupunginosan asukkaiden koulutusaste keskimääräistä matalampi. Lisäksi Liipolaa on moitittu muun
muassa rauhattomaksi. Anja Ramsi on
Pihtikatu 4:n alkuperäinen asukas ja tyytyväinen asuinalueeseensa. – Joka alueessa ovat omat hyvät ja huonot puolensa.
Puheenjohtaja Jouni Ikonen lahjoitti ministeri Piia
Viitaselle Liipolan Lähiöseuran lahjana patakintaan
sisälle laitetun kupin. Patakinnas oli lähiöseuran
jäsenten omaa tuotantoa.
8
Ne jotka moittivat Liipolaa, voisivat katsoa peiliin.
Liipolaan on keskittynyt runsaasti
vuokra-asumista: kaupunginosan asun-
tokannasta noin 20 prosenttia on Lahden
kaupungin vuokrataloyhtiön Lahden Talojen omistuksessa. Lahti toimi 1990-luvun
alussa koko Suomen edelläkävijänä aloit-
Kylmäkellarista tuli kerhohuone
Pihtikatu 4:n asukasaktiivit ottivat asuntoministeri Piia Viitasen vastaan uudessa,
hienossa kerhohuoneessaan. Kerhohuone rakennettiin käytöstä poistettujen kylmäkellareiden tilalle, ja se valmistui viime kesänä.
Kerhohuoneprojekti ehti olla vireillä monta vuotta. – Asukkaat ovat todella tyytyväisiä! Jouduimme aikaisemmin pitämään kokoukset varastossa, kertoo asukastoimikunnan sihteeri Anja Ramsi.
– Talosta ei aikaisemmin löytynyt kerhohuoneeksi sopivaa tilaa, kertoo isännöitsijä Eija Urpelainen. – Onneksi asukkaat, erityisesti Anja Ramsi ja Marja Kelo,
olivat aktiivisia ja ehdottivat, että kerhohuone rakennetaan purettavien kellaritilojen
paikalle.
Kerhohuone on valoisa ja kooltaan suuren yksiön luokkaa. Yhdellä seinustalla
ovat tyylikkäät keittiökalusteet, toisella seinällä iso ikkuna sekä seinään puhkaistu
ovi, josta on suora käynti ulos grillikatokselle.
Keittiön varusteisiin kuuluvat liesi, jääkaappipakastin, mikroaaltouuni ja kahvinkeitin. Siivoamista varten on ostettu pölynimuri, asukkaat ovat lahjoittaneet huonekaluja
ja astioita. Asukkaat voivat varata kerhohuonetta syntymäpäivien tai muiden juhlien
pitopaikaksi. Tilojen käytössä on noudatettava Lahden Talojen järjestysmääräyksiä
ja kerhohuoneiden käytön sääntöjä.
tamalla vanhojen kerrostalojen järjestelmällisen perusparantamisen juuri Liipolasta. Kaikki alueella sijaitsevat Lahden
Talojen vuokratalot saatiin peruskorjatuksi tämän vuosituhannen alkuun mennessä.
LIIPOLA ON JO toisen kerran mukana valtakunnallisessa hankkeessa. Asuinaluei­
den kehittämisohjelman alkuperäinen
määräraha tälle vuodelle oli neljä miljoonaa euroa. Alkusyksyn budjettiriihessä ohjelma sai vielä toiset neljä miljoonaa kehitysideoiden varsinaiseen toteuttamiseen.
Ministeri Viitasen mukaan määrärahan turvin on mahdollista esimerkiksi rakentaa senioripuistoja ja ulkoilureittejä.
Asukkaat uskovat hankkeen hyödyntävän kaikkia liipolalaisia. – Nyt kun meilläkin on uusi, hieno kerhohuone, soisimme valtiovallan antavan tukea myös ohjatun kerhotoiminnan järjestämiseen, Anja
Ramsi sanoo.
9
Kilpailukiinteistöjen vedenkulutus tammi–elokuussa 2013
Kilpaileminen pienentänyt Lahden Talojen vedenkulutusta
Moni vähän kuluttava kiinteistö
vähentänyt kulutusta entisestään
LAHDEN TALOISSA pian kaksi vuotta jatkunut kilpaileminen veden säästämisestä
on tiettävästi pisin ja pitkäjänteisin Suomessa toteutettu hanke vedenkulutuksen vähentämiseksi. Se on myös johtanut
toivottuun tulokseen eli kulutuksen vähenemiseen. Syyskuun lopussa Lahden Talojen koko asuntokannan vedenkulutus oli
noin 139 litraa asukasta kohti vuorokaudessa. Se alittaa reippaasti suomalaisten
keskikulutuksen, joka on 155 litraa henkilöä kohti vuorokaudessa.
Jo nyt vedensäästökilpailun 54 kilpailukiinteistöstä lähes joka toisessa (26 kpl,
reilut 48 pros.) asukaskohtainen vuorokautinen vedenkulutus on alle 140 litraa
ja useammassa kuin joka neljännessä (15
kpl, vajaat 28 pros.) alle 130 litraa.
– Positiivisinta on ollut se, että jotkut
kiinteistöt ovat pystyneet vähentämään
jo ennestäänkin pientä kulutustaan. Seuraan kiinnostuneena, miten kilpailu isojen kiinteistöjen pienimmästä kulutuksesta ratkeaa, sanoo isännöintipäällikkö
Matti Koskinen.
Vuoden 2012 vedensäästökilpailun 57
kilpailukiinteistöistä 49 on mukana myös
tämän vuoden kilpailussa. Lisäksi tämän
vuoden kilpailussa on mukana viisi uutta kiinteistöä. Kilpailukiinteistöissä asui
syyskuun lopussa reilut 6 500 asukasta.
Lahden Talot on innostanut muitakin
vuokrataloyhtiöitä säästämään vettä. Tämän vuoden helmikuusta lähtien säästämisestä on kilpailtu Tampereen VTS-kodeissa. Vuonna 2012 VVO järjesti Helsingin
talojensa asukkaille viisi kuukautta kestäneen vedensäästökilpailun. Järvenpään
Mestariasuntojen neljä kuukautta kestäneessä energiansäästökilpailussa veden
kulutus oli yhtenä osa-alueena.
TUOREET VÄLIAIKATULOKSET tammi-elokuulta ovat aiempia kilpailutuloksia täsmällisempiä ja luotettavampia, koska niitä laskettaessa tiedossa ovat olleet kiinteistöjen jokaisen kuukauden täsmälli-
Talotekniikan asiantuntija Petri Korhonen on laskenut, että kilpaileminen on pienentänyt kilpailukiinteistöjen
keskimääräisen vedenkulutuksen noin 146 litrasta noin 141 litraan asukasta kohti vuorokaudessa.
set asukasmäärät. Aiemmissa laskelmissa vertailukohtana olivat edellisen vuoden
lopun asukasmäärät.
– Olemme kilpailun kuluessa kehittäneet veden kulutuksen seurantaa ja
saaneet­uusia työkaluja. Pystymme nyt
analysoimaan kulutusta aiempaa tarkemmin, kertoo talotekniikan asiantuntija Petri Korhonen.
Viime vuoden vedensäästökilpailussa kulutuksen seurannan mittarina olivat
kiinteistön kuluttamat vesikuutiot. Tänä vuonna mittarina on asukaskohtainen
vuorokautinen litramäärä. Sen mukaan
isojen, vähintään 26 asunnon kiinteistöjen vedenkulutus ei tammi–elokuussa vähentynyt viime vuoden vastaavan ajan
kulutuksesta, vaan kasvoi 0,8 prosenttia.
Pienten, 1–25 asunnon kiinteistöjen sarjassa kulutus kasvoi 1,1 prosenttia.
ASUKASKOHTAINEN VUOROKAUTINEN
kulutus on samanaikaisesti oivallinen,
mutta myös haasteellinen mittari. Asukkaan kannalta se on hyvä, koska tarkastelussa on nimenomaan asukaskohtainen
veden kulutus ja mittarin antama määrä on helppo hahmottaa: esimerkiksi 140
litraa on 14 ämpärillistä. Lisäksi valtakunnalliset vedenkulutustavoitteet on määritelty nimenomaan litroina asukasta kohti
vuorokaudessa.
Ongelmana taas on se, että asukasmäärien vaihteluiden vuoksi mittari ei aina anna täysin totuudenmukaista tulosta.
Pienten kiinteistöjen sarjassa asukasmäärän vaihteluista seuraa se, että elokuun
lopun väliaikatuloksissa asukaskohtainen
vuorokautinen litramäärä näyttää kasvaneen, vaikka kiinteistöjen kokonaisvedenkulutus on vähentynyt 3,5 prosenttia.
Isojen kiinteistöjen sarjassa päädytään samaan lopputulokseen eli kulutuksen kasvamiseen, käytetäänpä mittarina
asukaskohtaista vuorokautista vedenkulutusta tai kiinteistön kokonaiskulutusta.
Tulos ja sen selitys
Raamikatu 3:n ja Jahtikatu 3:n kiinteistöt on rakennettu 1990-luvulla. Vuonna 2011 toteutetun vedensäästöprojektin ansiosta niiden vedenkulutus väheni vuonna 2012 10–12 prosenttia. Tänä vuonna kiinteistöt tulivat mukaan vedensäästökilpailuun – ja niiden vedenkulutus alkoi kasvaa selvästi. Raamikatu 3:n kulutus on kasvanut vajaat yhdeksän prosenttia ja Jahtikatu 3:n kulutus reilut 10 prosenttia.
Kuinkas tässä näin on käynyt, asukashallituksen puheenjohtaja
Kari Heinonen, Raamikatu 3?
Tämä on hankala asia… Vaikea ottaa kantaa. Jostakin syystä vettä käytetään enemmän kuin aikaisemmin, vaikka pitäisihän asukkaiden ymmärtää, että jos kulutus kasvaa, vuokra ei ainakaan laske.
Oletko kuullut asukkailta veden käyttöön liittyviä mielipiteitä tai
ajatuksia?
Naisväki on valittanut, että sen jälkeen, kun asuntoihin asennettiin vettä säästävät suihkut, suihkussa on saanut seistä paljon aiempaa pidempään, jotta saa huuhdotuksi hiusvärin päästään.
Pienten kiinteistöjen sarjassa Ahtialanpolku 6 on vähentänyt veden kulutustaan tasaista 8–9 prosentin vauhtia koko vuoden. Onko teillä asukkailla ollut jokin yhteinen vedensäästöstrategia, asukastoimikunnan puheenjohtaja Minna Jokinen?
Emme ole tietoisesti tehneet erityisiä vedensäästötoimenpiteitä,
ainakaan emme ole sellaisista yhteisesti sopineet, enkä ole jutellut
asiasta naapureiden kanssa. Mukava tietysti kuulla, että aivan sattumalta olemme näin säästäväistä porukkaa!
Oletko kiinnittänyt huomiota omaan tapaasi käyttää vettä?
En ole, vaan olen käyttänyt vettä normaalisti ja samaan tapaan kuin
aiemminkin. Astiat pesen tiskikoneessa, koska tiskikone kuluttaa
vettä vähemmän kuin käsin tiskaaminen.
Isojen kiinteistöjen sarjan kärjessä miltei yhteneväisin säästöprosentein ovat Myllymäenkatu 9 ja 10, Pilkotunmäenkatu 9 ja Katsastajankatu 17. Arja Niemi, onko Myllymäenkadun asukkailla ollut yhteinen vedensäästöstrategia?
Ei ole ollut yhteistä strategiaa. Mutta tässähän aivan innostuu,
kun kuulee, kuinka hyvissä asemissa olemme!
Aiotteko voiton varmistamiseksi ottaa vedensäästön loppukirin?
Täytyy miettiä asiaa!­
Olemme mieheni Ilpon
kanssa ajatelleet, että
asukastoimikunta voisi
järjestää vaikka asukkaiden grilli-illan. Sen yhteydessä asia olisi helppo ottaa esille. Vedensäästökilpailussa ollaan liikkeellä
hyvällä asialla, ja kilpailun voitosta olisi hyötyä
kaikille Myllymäenkatu
9:n ja 10:n asukkaille.
Veden keskimääräinen kulutus litroina henkilöä kohti vuorokaudessa
(l/hlö/vrk) sekä tammi–elokuun kulutuksen muutos verrattuna vuoden
2012 tammi–elokuun kulutukseen.
Kiinteistöt joissa vähintään 26 asuntoa:
Kilpailukiinteistön nimi Kulutus
l/hlö/vrk
1. Myllymäenkatu 9, 10
114
2. Pilkotunmäenkatu 9
109
3. Katsastajankatu 17
136
4. Ostoskatu 12
133
5. Mukkulankatu 27
131
6. Ruolankatu 6, 8, 10, 12, 14
124
7. Pihtikatu 9
142
8. Hyötilänkatu, Harjupellonkatu,
Kylänalustankatu
141
9. Katajakatu 5
121
10. Suitsikatu 11, 13
148
11.Torkonkatu, Rättärinkatu
134
12. Päivärinteenkatu 22–28
151
13. Myllymäenkatu 4, 5
126
14. Puotikatu 1, 2
136
15. Loviisankatu 14
126
16. Lautamiehenkatu 4
147
17. Rouvasmanni
164
18. Kumpukatu
169
19. Törmäkatu, Uotilankatu, Törmäpolku,
143
20. Helkalankatu, Kallioistenkatu
141
21. Kaviokatu 1
148
22. Huippukatu 2
151
23. Vasamakatu 9
154
24. Eteläinen Liipolankatu 1
133
25. Kaunisharjunpolku 3
143
26. Kaarlonkatu 2, 6, 13
139
27. Erviänkatu 1, 3
126
28. Pohjoinen Liipolankatu 10, 12, 14
128
1,8 %
29. Kortepohjankatu 6
121
30. Pihtikatu 2, 4, 6
142
31. Metsäpellontie 26
162
32. Taapelikatu 12
160
33. Kauppakatu 42
138
34. Pohjoinen Liipolankatu 16
142
35. Kaunisharjunpolku 1
150
36. Hirsimetsäntie, Viherlaaksontie
174
37. Sykekatu 6, 8, 10, 12, 14, 16, 18
132
38. Pajapellonkatu 6, 8, 10, 12, 14
135
39. Luiskakatu 1
137
40. Sepänniemenkatu 2
146
41. lveskatu 2, 4, 6
157
42. Lapakatu 2
143
43. Raamikatu 3
154
44. Vilanderinkatu 1, 6, Isotarhankatu 1
127
45. Jahtikatu 3
180
Kaikkien kiinteistöjen keskiarvo
-7,3 %
-7,2 %
-7,0 %
-6,4 %
-4,2 %
-4,0 %
-3,8 %
-2,6 %
-2,2 %
-1,9 %
-1,8 %
-1,4 %
-1,4 %
-1,2 %
-1,0 %
-1,0 %
-0,9 %
-0,6 %
-0,3 %
0,0 %
0,1 %
0,5 %
0,5 %
0,5 %
0,5 %
1,3 %
1,6 %
2,0 %
2,9 %
3,1 %
3,2 %
3,3 %
3,3 %
3,5 %
3,6 %
4,2 %
4,6 %
4,9 %
5,3 %
5,6 %
8,9 %
8,9 %
9,5 %
10,1 %
141
0,8 %
Kilpailukiinteistön nimi Kulutus
l/hlö/vrk
1. Kannaksenkatu 32
95
2. Ahtialanpolku 6
148
3. Onnelantie 8
108
4. Kuriirinkatu 1, Alokkaankatu 2
106
5. Luiskakatu 2
128
6. Männistönrinteenkatu 16
162
7. Onnelantie 16
108
8. Ainonkatu 1
154
9. Tarjantie 58
164
Muutos %
2012-2013
Kiinteistöt joissa 1–25 asuntoa:
Kaikkien kiinteistöjen keskiarvo
10
Muutos %
2012-2013
130
-10,3 %
-8,7 %
-5,0 %
-2,2 %
3,9 %
5,9 %
7,6 %
8,2 %
10,5 %
1,1 %
11
Loppusuora käsillä – toimeen!
Vedensäästökilpailua on jäljellä pari kuukautta. Jo nyt on päätetty, että parhaat
kiinteistöt palkitaan jollakin tavalla, vaikkei kilpailulle asetettu vedensäästön kokonaistavoite toteutuisikaan. Hitaimpienkin
hämäläisten on siis aika tarttua toimeen!
Tässä vedensäästövinkkien
kymmenen kärki:
• Viiden minuutin suihku kuluttaa vettä noin 60 litraa. Jos teet toimistotyötä tai muuta keveyttä työtä, käy suihkussa vain joka toinen päivä.
• Mene suihkuun esim. 5 minuuttia
ennen tv:n lempiohjelmasi alkua.
Silloin et malta jäädä asumaan
suihkuun – ja säästät vettä.
• Sulje suihkuhana siksi aikaa, kun
saippuoit itsesi tai laitat shampoota hiuksiisi.
• Älä huuhdo suutasi harjattuasi
hampaasi, vaan jätä hammastahnan fluori vaikuttamaan hampaisiin.
Harjaamisen jälkeen sylje vaahto,
pyyhi suusi – ja se on siinä!
• Kun kone on täynnä pyykkiä, vaatteet peseytyvät puhtaammiksi ja säästyy vettä, energiaa ja pesuainetta. Jos asut yksin tai perheesi on pieni, osta
kaupasta värin- ja liankerääjäliinoja. Käyttämällä niitä pyykin joukossa voit ladata koneen täyteen sekä valkoisia, Lotraatko vai pihtaatko vettä?
Lahden Talojen asukkaat kilpailevat vedenkulutuksen vähentämisessä jo toista perättäistä vuotta. Tänä vuonna Asukasviesti suuntaa vedensäästögallupinsa
asukasaktiiveihin. Millä tolalla on asukasaktiivien vedenkulutus? Lotrataanko vettä surutta vai kulutetaanko sitä säästeliäästi?
Tähän numeroon Asukasviestin toimituskunta valitsi haastateltavaksi asukashallituksen jäsenet Marja Kelon, Hilkka
Leppäsen ja Antero Patamäen.
Näitä kysyimme:
1. Kriittinen itsearvio: Oletko veden­ käytössä huoleton lotraaja vai
tunnistatko itsessäsi pihtarin piirteitä?
2. Miten tämä näkyy tavassasi
käyttää vettä?
3. Ovatko vedenkulutustottumuksesi muuttuneet vedensäästökilpailun
aikana? Jos ovat, miten?
4. Miten voisit vielä vähentää vuoro kautista vedenkulutustasi?
Tämä ei ole mainos: Käyttämällä värin- ja liankerääjäliinoja voit pestä samassa koneellisessa valkoisia, värillisiä
ja mustia vaatteita ilman pelkoa valkoisten vaatteiden värjääntymisestä. Näin saat koneen täyteen pyykkiä ja
säästät sekä vettä, energiaa että pesuainetta!
värillisiä että mustia vaatteita ilman pelkoa vaaleiden vaatteiden
värjääntymisestä.
• Suosi tiskaamisessa astianpesukonetta. Astianpesukone kuluttaa vettä yhdellä tiskikerralla 15 litraa, käsin tiskaaminen 35–140 litraa.
• Pese tiskikoneessa vain täysiä
koneellisia astioita. Jos tiskaat käsin, älä juoksuta vettä, vaan laske kuumaa vettä altaisiin ja tiskaa astiat toisessa ja huuhdo toisessa altaassa.
• Pidä täyttä vesikannua jääkaapissa,
niin saat kylmää juomavettä juoksut-
tamatta vettä hanasta. Jos joudut juok-
suttamaan vettä, ota vesi talteen esi-
merkiksi kukkien kastelemista varten.
• Täytä siivousämpäri vain puolilleen
vettä, jos pieni vesimäärä riittää
siivoukseesi.
• Korjauta vuotava wc-istuin tai hana
viipymättä.
Paljonko kulutat vettä?
Motivan mukaan jokainen suomalainen kuluttaa vettä keskimäärin 155 litraa vuorokaudessa. Kulutus vaihtelee eri selvitysten mukaan asumismuodoittain ja kulutustottumuksittain jopa alle 10 litrasta 270 litraan. Tavoitteena on keskimäärin 130 litran vuorokautinen kulutus.
Paljonko sinä kulutat vettä? Entä kiinteistösi asukkaat keskimäärin? Suomalaisten kulutuserot voivat olla seuraavanlaisia:
• 5–20 litraa (0,5–2 ämpärillistä) vuorokaudessa: Henkilö asuu
asunnossa, jossa ei ole vesijohtoa, vaan vesi on kannettava
kaivosta sisälle.
• 100–160 litraa (10–16 ämpärillistä) vuorokaudessa: Henkilö asuu omakotitalossa, jossa ovat vesijohto ja viemäri sekä vesimittari.
• Useita satoja litroja (kymmeniä ämpärillisiä) vuorokaudessa:
Henkilö asuu kerros- tai rivitalossa, missä vesi sisältyy vuokraan tai vedestä maksetaan kulutuksesta riippumatta kiinteä
kuukausimaksu.
12
Asukasaktiivien vedensäästögallup:
Pyykki
20 litraa
13 %
26 %
155
22 %
Keittiö
35 litraa
l/as, vrk
WC
40 litraa
39 %
Peseytyminen
60 litraa
Suomalaisten vuorokautisesta vedenkulutuksesta suhteellisesti
suurin osa, 60 litraa, kuluu peseytymiseen. Helpoin ja tuloksellisin
tapa vähentää vedenkulutusta onkin luopua päivittäisestä suihkussa käymisestä, ellei tee raskasta ruumiillista työtä.
Marja Kelo:
Antero Patamäki:
1. Minun vedenkäyttöni on
enemmän sitä pihtarihommaa!
Lapsuudessa ja nuoruudessa oli
kantovesi kaivosta, ja myöhemmin
opetettiin, ettei vesihanoja pidetä
auki turhanpäiten.
2. Tiskaamme tiskin altaissa,
joihin laskemme vettä vain sen
verran, kuin sitä tarvitaan. Huuhtelualtaan vedellä huuhdomme
tiskialtaasta pesuainejäämät. En
käy suihkussa päivittäin, vaan hoidan pienet peseytymiset kylpyhuoneen lavuaarin ja bidesuihkun
avulla. Kun käyn suihkussa, suljen
hanan saippuoimisen ajaksi. Kesät vietämme mökillä, joten silloin
vasta vettä säästyykin!
3. Olen aina käyttänyt vettä
järkevästi, joten vedenkäyttötottumukseni eivät ole muuttuneet
kilpailun aikana.
4. Vedenkäyttömme on aika
tarkkaa, mutta yritetään vielä jostakin joku litra tiristää!
1. Olen nykyään aika lailla
pihtari.­
2. Olen suurimman osan kesää
mökillä, joten en ole kuluttamassa vettä Pihtikatu 4:ssä! Kotona ollessani juon veden hanalämpöisenä tai pidän juomavettä jääkaapissa. Suihkun käytön olen rajoittanut
hyvin vähiin, koska käyn kaksi kertaa viikossa saunassa ja minulla on
psoriasis, minkä vuoksi minun on
vältettävä vedellä lotraamista. Sitä
paitsi suihkussa käynti kastelee koko kylpyhuoneeni, koska kylpyhuoneessani ei ole suihkuallasta.
3. Olen alkanut kiinnittää enemmän huomiota siihen, että pyykkiä
pestessä kone olisi aina täynnä. Lisäksi psoriasikseni on kilpailun aikana pahentunut, mikä on osaltaan
vähentänyt veden käyttöä.
4. Minulla on tapana pestä paistinpannut kuumalla, juoksevalla vedellä. Siinä kohtaa voisin muuttaa
tapojani! Huuhdon juoksevalla vedellä myös muita sellaisia astioita, joita ei tarvitse laittaa tiskikoneeseen.
Hilkka Leppänen:
1. Olen vedenkäytössä niin säästäväinen, että jos tästä vielä pitää
säästää, minun on ruvettava käymään pesulla naapurissa!
2. Tärkein vedensäästöniksini
liittyy pyykinpesuun. Jotta saan pesukoneen aina täyteen, pesen tummat ja vaaleat vaatteet samalla kertaa. Se on mahdollista, kun laittaa
pesukoneeseen pyykin sekaan värin- ja liankerääjäliinan, joita löytyy markettien pesuainehyllystä.
Sen ansiosta valkoiset teepaidatkaan eivät värjäänny muusta pyykistä, vaan pysyvät valkoisina! Kotimme astianpesukone ei pyöri joka päivä, vaan ainoastaan silloin,
kun se on täynnä. En myöskään käy
suihkussa joka päivä. Lisäksi olen
pyytänyt Lahden Taloja hoitamaan
kiinteistömme wc-pyttyihin liittyvän ongelman. Kyse on siitä, että
joidenkin asuntojen kaksitoimintoisten pyttyjen pieni huuhtelu on
tukkeutunut ja meille asukkaille on
sanottu, ettei pientä huuhtelua pitäisi käyttää. Joudumme siis käyttämään vain isoa huuhtelua. Vettä säästyisi tuntuvasti, jos voisimme käyttää myös pientä huuhtelua.
3. Omat vedenkäyttötottumukseni eivät ole muuttuneet vedensäästökilpailun aikana.
4. En löydä enää uusia tapoja
säästää vettä. Olen kuitenkin valmis antamaan vedensäästöön liittyviä vinkkejä muille asukkaille, jotka ovat asiasta kiinnostuneita!
13
Jalkojenhoito alkaa sukkien ja
kenkien oikeasta valinnasta
Syyskuun aurinko
Syyskuun aurinko autiolla rannalla
kuin tarkkaan säästelty viimeinen suudelma
ennen jäähyväisiä
Asukasviesti esittelee Lahden Talojen liikehuoneistoissa
toimivia yrityksiä. Sarjan toisena yrityksenä esitellään Vesijärvenkatu 36:ssa toimiva Jalkahoitola Vivial.
PITÄÄKSEEN JALKANSA hyvässä kunnossa ei ensimmäiseksi tarvitse varata aikaa jalkahoitolaan, vaan kannattaa kiinnittää huomiota sukkien ja kenkien oikeaan valintaan. Sukat valitaan jalan, ei
kenkien koon mukaan, eli sukkien on oltava 1–2 numeroa pienemmät kuin kengät – jalanmyötäiset, muttei ahtaat. Kenkien taas pitää istua jalassa hyvin ja tuntua napakoilta, mutta ne eivät saa tukea
jalkaa likaa, ja varpailla on oltava tilaa
sekä­ leveys-­­­ että korkeussuunnassa. Sukat vaihdetaan päivittäin, ja jalat pestään
– pesuainetta ei välttämättä tarvita – ja
rasvataan omien jalkojen iholle sopivalla
rasvalla, ei esimerkiksi kasvovoiteen tähteellä. Samalla on hyvä tarkistaa, että jalkojen iho on ehjä eikä punoita.
Näin neuvoo jalkojenhoitaja Seija Pessala Jalkahoitola Vivialista, joka vuoden
2013 alussa avasi ovensa Vesijärvenkatu
36:n katutasossa hierojan, parturiliikkeiden ja kultasepän naapurissa. Pessala oli
suunnitellut avaavansa jalkahoitolan vasta keväällä, mutta kun ihannepaikalla sijaitseva kohtuuhintainen toimitila osui
kohdalle, aikataulu meni uusiksi.
– Tämä ei ole kaukana keskustasta, ja
pysäköintipaikat löytyvät liikkeen edestä.
Plussia ovat myös valoisuus ja sijainti katutasossa, Seija Pessala kiittelee.
JALKOJEN HYVÄ KUNTO ja ihon joustavuus sekä eheys ovat tärkeitä kaikille,
mutta erityisen tärkeitä henkilöille, joil-
Seija Pessala bongasi Vesijärvenkatu 36:n liiketilan
viime vuoden marraskuussa, ja jo tammikuun alussa Jalkahoitola Vivial aloitti tiloissa toimintansa.
14
Valkeat tyrskyt voimistuvat,
vaahto lipuu lähelle
Sen kuohussa näen kaikki värit
Tuuli yltyy, värit sekoittuvat
Kiipeän korkealle ja huudan
Ota minut mukaasi!
Vapaus on kääritty tummaan samettiin
En näe sen läpi
Se pehmentää terävät reunat
Niitä juuri kaipaan,
vaikken olisi uskonut
Seija Pessala haluaa tarjota asiakkailleen rauhallisen, asiakasta kuuntelevan hoidon. Yksi Jalkahoitola Vivialin
asiakkaista on Säde Nummi.
leet ja halkeamat täynnä sukkanöyhtää,
tulehdusriski on suuri ja jalkojenhoitajan
apu usein tarpeen. Tarvittaessa jalkojenhoitaja ohjaa asiakkaan jalkaterapeutin
tai lääkärin vastaanotolle.
Jalkojenhoitajan työssä on tärkeää huolehtia hygieniasta. Jalkojenhoitaja käyttää suojakäsineitä, ja hoitovälineet steriloidaan jokaisen käyttökerran jälkeen
kolme tuntia kestävässä prosessissa.
la on diabetes, syöpäsairaus, reuma tai
psoriasis tai joiden verenkierto on heikentynyt. Myös perusterveen ihmisen on
hyvä ennen leikkaukseen menoa tai tapaturman jälkeen käydä jalkojenhoitajalla, jotta voidaan varmistaa, etteivät jalkojen mahdolliset ongelmat häiritse toipumista.
Myös silloin, kun jaloissa on kiputiloja – esimerkiksi kynsi kasvamassa sisään
päin – tai kovettumia, känsiä tai paksuuntuneita kynsiä, on syytä kääntyä jalkojenhoitajan puoleen. Jos taas kantapäät ovat
kotihoidon laiminlyöntien vuoksi halkeil-
JALKOJENHOITAJA ON perehtynyt jalkojen hoitamiseen nimenomaan terveyden
ja sairauksien näkökulmasta. – Niin sanottuja hemmotteluhoitoja Jalkahoitola
Vivialista ei saa, mutta jalkojen kotihoitotuotteita kyllä, Seija Pessala kertoo.
Pessala on entiseltä ammatiltaan lähihoitaja. Kun hän kymmenen vuotta sitten sairastui diabetekseen, terveys ei enää
kestänyt hoitoalan vaatimaa vuorotyötä,
vaan Pessala kouluttautui uuteen ammattiin. Pitkän sairaalakokemuksensa ansiosta hän tietää paljon jalkojen merkityksestä terveydelle.
Lisäksi oma diabetes antaa arvokasta näkökulmaa jalkojenhoitajan työhön. –
Jalkojen hoidossa ei saa olla huolimattomuutta! Tiedän, mitä sokeritasapino tekee jaloille ja hermostolle, ja pystyn samaistumaan asiakkaan tilanteeseen, Pessala sanoo.
Kun jalat ovat hyvässä kunnossa, on
helppo liikkua ja askel on kevyt. – Meillä
on vain yksi jalkapari, jota ei voi vaihtaa.
Siitä kannattaa pitää huolta!
Aamun tullen havahdun
Käännän kasvoni aurinkoon
Heräilevä tuuli kuiskaa
Olet elossa…
Sä olet vielä elossa!
Milla Koivu
ED
WANT
fuusion
Valokuvia
myllerryksestä!
valokuvia
LÖYTYYKÖ ALBUMISTASI
ä, jotka
ist
ilö
nk
tapahtumista tai he
vuokrain
ng
pu
liittyvät Lahden kau
Lahden
en
ise
im
taloyhtiöiden fuusio
Kuvia
7?
199
5–
199
Talot Oy:ksi vuosina
sistuk
soi
no
ele
mi
fuusiotyöryhmistä,
itila
tus
do
tie
,
sta
ta, asukaskokouksi
suuksista?
tekeillä
Lahden Talot etsii kuvia
sa kerjos
,
un
isu
olevaan historiajulka
rykller
my
in
inn
rotaan myös fuusio
i:
est
ais
pik
sestä. Tarjoa kuviasi
2,
Mari Barker, puh. 03 851 576
fi
ot.
tal
mari.barker@lahden
15
Huippukadulla perusteelliset
pyöreiden vuosien juhlat
Järvenpäänkatu 27:n julkisivu
on tehty kierrätetystä lasista
JÄRVENPÄÄNKATU 27:N kerrostalon laaja perusparannus on valmistunut, ja täydellisesti uudistunut talo on valmis ottamaan vastaan uudet asukkaat marraskuun alussa. Jo ulkoa päin tarkasteltuna
talo on kuin uudisrakennus. Sen julkisivumateriaalina on kierrätetystä lasista tehty tuulettuva rappauslevy, joka on huomattavasti kevyempi materiaali kuin perinteinen betonilevy. Saumattomuutensa
ansiosta lasilevy on tyylikäs eikä elä. Talon uutta ilmettä täydentää parvekkeiden lasitus.
Perusparannuksen yhteydessä taloon
asennettiin huoneistokohtaiset vesimittarit, minkä johdosta asukkaat vastedes
maksavat vedestä todellisen kulutuksensa mukaan. Asuntojen sisustus toteutettiin kolmella erilaisella värimaailmalla.
Asuntojen laadukkaaseen varustukseen
kuuluvat muun muassa keraamiset liedet.
Järvenpäänkatu 27:n asuntoja kysyttiin vilkkaasti – ei vain Lahden Talojen
asuntosihteereiltä, vaan myös projektiinsinööri Jouni Könöseltä. Talossa on yhteensä 35 saunallista kaksiota, kolmiota
ja neliötä.
Huippukatu 2:n alkuasukas Pirjo Harju kertoi Huippukatu 2:n historiasta talon alkuajoista nykypäivään asti. Asukkaat voivat tutustua historiakirjaseen
kerhohuoneen ilmoitustaululla.
Herkkukorin voittaja Raimo Bordi (ed. vas.) oli voittonsa johdosta yhtä hymyä.
Eero Tuomisto, Irmi Memonen, Pentti Nykänen, Aulis Oksala ja Raija Seppänen nauttivat Raimon seurassa kauniista säästä.
Perusparannuksen jälkeen Järvenpäänkatu 27:n
kerrostalo on kuin uudisrakennus. Kierrätetystä
lasista tehty tuulettuva rappauslevy on saumaton ja
tyylikäs julkisivumateriaali.
Järvenpäänkatu 27:n asuntojen sisustuksessa on käytetty kolmea eri värimaailmaa. Keittiössä on keraaminen
liesi ja paikka astianpesukoneelle.
16
VALMISTUMASSA OVAT myös palvelukoti Onnenkoto Hollolan Salpakankaalle ja
Lehtiojan palvelutalon ensimmäinen vaihe Lahden Kilpiäisiin. Marraskuussa alkavat palvelutalojen kalustaminen ja muu
käytön edellyttämä varustaminen.
Syyskuun alussa alkoivat Apilakadun
asumispalveluyksikön rakennustyöt Kerinkalliossa. Hanke on osa valtakunnallista asunnottomuuden vähentämishanketta ja valmistuu vuoden 2014 kesäkuun
lopussa.
A
urinkoisena syyskuun 7. päivänä
kokoonnuimme pihapiiriin juhlistamaan 40-vuotiasta Liipolanhuippua eli Huippukatu 2:ta. Lahden Talojen Isännöitsijä Eija Urpelainen kävi jo
edellisenä päivänä esittämässä Lahden
Talojen onnentoivotukset kukkien ja ihanan taiteellisen luomuksen sekä lahjakortin kera.
Talon alkuasukas Pirjo Harju esitti historiikin alkuajoista tähän päivään. Hän
oli tehnyt asiasta oikein kirjasen, joka on
nähtävissä kerhohuoneen ilmoitustaululla. Todella mielenkiintoinen – käykää lukemassa!
Tervetulopuheen piti Anja Koivikko,
minkä jälkeen nostettiin maljat meidän
Ruoka ja salaatit sekä kahvi ja kakku katettiin esille autokatokseen ja maistuivat
kaikenikäiselle juhlaväelle.
kaikkien asukkaiden sekä Lahden Talojen onneksi.
Asukkaita saapui paikalle noin 70, ja
mikä mukavinta, lapset olivat hyvin edustettuina. Ruoka ja salaatit sekä kahvi ja
kakku olivat suussa sulavia ja tietenkin
Siskon valmistama booli ylivertaista.
Vihdoin saapui paikalle odotettu Metropoli-orkesteri, joka soitti valssit, tangot
ja humpat vanhaan hyvään malliin. Ja me
asukkaat laitoimme monoa vinoon parhaan taitomme mukaan. Seppo vei kaikki
naiset; ”Nopeet syövät hitaat”.
Orkesterin pitäessä taukoa arvoimme herkkukorin. Sen voitti Rami Bordi,
joka meni voitosta asianmukaisesti pyörälle päästään. Sen jälkeen osa juhlaväes-
at
emmat asukka
tä vanh
nuoremmat et
Tanssi sai sekä pihalla.
n
ää
pyörähtelem
tä siirtyi grillille makkaranpaistoon ja osa
heittämään mölkkyä. Yhdessäolo ja talon
pyöreiden vuosien juhliminen jatkuivat
hyvän matkaa yli puolen yön. Kaiken kaikkiaan juhlat onnistuivat hyvin, eikä ainakaan järjestelyissä ollut suurempia mokia.
Kiitos asukastoimikunnan jäsenille,
jotka tekivät tämän mahdolliseksi, ja kiitokset myös Margitille, Siskolle, Sadulle,
Anssille ja Ainille. Kiitos myös mainiolle
kuvaajallemme rouva Helolle, jonka ahkeroinnin ansiosta voimme kertoa onnistuneesta syyskesän tapahtumasta myös
näillä muutamilla kuvilla.
Vielä kesäisin terveisin!
Anja Koivikko
17
SA NA R IST IK K O
ASUKASAKTIIVIN AJATUKSIA
Tutustu naapuriisi – se kannattaa!
O
len Ritva Korhonen, uusi asukashallituksen jäsen. Kiitos
luottamuksesta minua äänestäneille viidellekymmenelle asukkaalle on kunnia edustaa teitä! Liikun pyörätuolilla, ja vammauduttuani sain asunnon Lahden Asunnoilta. Lahden Asunnoilla olen asunut melkein kaksikymmentä vuotta, ensin Liipolassa pari
vuotta ja nyt keväällä tuli täyteen 17
vuotta Pässinpuistossa Loviisankadulla.
Monille asunnosta on tullut koti,
toisille se on pelkkä asunto. Nuoret monasti siirtyvät
omistusasuntoihin, monilla vanhemmilla ihmisillä
suunta on päinvastainen.­
Kuinka asunto sitten muuttuu kodiksi? Siihen vaikuttavat varmasti monet eri asiat, kunkin persoonallisuuden mukaan. Yksi sopeutuu nopeasti, toisilla se voi
viedä aikaa, joillakin se ei onnistu koskaan.
Itselläni se on vienyt aikaa, mutta voisin tällä hetkellä sanoa tätä asuntoa kodikseni. Siinä ovat auttaneet
paljon hyvät naapurit. Koska olen seurallinen ihminen,
menin heti muutettuani mukaan talon tapahtumiin,
pikkujouluihin, talokokouksiin ja muihin rientoihin.
Olen myös ollut asukastoimikunnan jäsen noin 10
vuotta, joista jo useamman toiminut sihteerinä. Näissä
yhteyksissä olen oppinut tuntemaan talon asukkaita,
ja tavatessamme olemme ryhtyneet juttelemaan. Nykyisin useasti myös soittelemme ja kyläilemme tois-
Uusiin asemiin
Henkilöstöassistentiksi on nimitetty 1.8.2013 alkaen tradenomi Jenni Lauhia.
18
Myyntineuvottelijaksi on nimitetty 1.8.2013 alkaen trade­
nomi Sarianna Nenonen.
temme luona. Huolehdimme ettei toinen
jää yksin, jos jotain ikävää tapahtuu, ja
tietysti myös jaamme toistemme ilot. Kesäisin pihakeinulla on usein oikein mukavia juttutuokioita!
Valitettavasti meillä ole omaa kerhohuonetta, koska entisessä Turina Tuvassamme toimii nykyisin Ensikodin
yksikkö. Veteraanien tilassa kuitenkin
kokoontuu talviaikaan kerran viikossa
Lähipalvelun vetämä kerho, jossa käy
puolenkymmentä asukasta. Enemmänkin mahtuisi.
Toivoisin että asukkaat osallistuisivat aktiivisemmin asukastoimikuntien ja myös Lahden Talojen järjestämiin tilaisuuksiin: talkoisiin, peleihin, retkiin
ynnä muuhun. Tapahtumissa voi tutustua muihin asukkaisiin, ja niissä voi syntyä yhteishenkeä. Se edistää
viihtyvyyttä ja on tärkeää silloin, kun ajamme omia
tarpeitamme ja oikeuksiamme esimerkiksi Lahden
Asuntojen suuntaan, vaikkapa talvikunnossapidosta,
remonteista ynnä muiden asioista.
Kannattaa siis oppia tuntemaan naapurinsa, sillä yhteisöllisyydessä meissä on voimaa ja yhteisöllisyys luo
hyvää mieltä!
Laatija: Veikko Sonninen. Ratkaisu löytyy Lahden Talojen kotisivuilta www.lahdentalot.fi ja julkaistaan Asukasviestissä 1/2014.
Sanaristikon ratkaisu: Asukasviesti 2/2013.
Ritva Korhonen
Asukashallituksen jäsen
Lahden Talot Oy:n isännöitsijät Markus Herrainsilta ja Ville Jäntti
ovat siirtyneet uusien työnantajien palvelukseen. Henkilöstörivejä
on vahvistettu neljällä uudella työntekijällä.
Isännöitsijäksi on nimitetty
16.9.2013 alkaen tradenomi
Antti Ahola. Aholalla on myös
isännöinnin ammattitutkinto.
Kiinteistötarkastajaksi on nimitetty 1.10.2013 alkaen siivousteknikko Satu Airos.
19
Ö
I
T
H
Y
O
L
A
T
.
N
O
I
I
K
T
O
T
K
E
N
VIE
N
A
A
E
P
O
N
U
P
P
I
HU
DNA Welholta saat kerralla
koko taloyhtiöön HUIPPUNOPEAT NETTIYHTEYDET
sekä LAAJAN VALIKOIMAN
TV-KANAVIA, myös HD:na
sekä kaapeli- että antennitalouksiin.
Ota yhteyttä: [email protected]
Teemme taloyhtiöllesi kilpailukykyisen tarjouksen! Tai katso lisää: www.dna.fi/taloyhtio