1. No category

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA
TYÖSUUNNITELMA 2015 - 2016
JANAKKALAN KUNTA
Perhepäivähoito
Yksikön varhaiskasvatussuunnitelma ja työsuunnitelma 2015 - 2016 hyväksytty:
8.9. 2015
________________________
Maarit Sihvonen
Perhepäivähoidon ohjaaja
________________________
Petri Kesanto
Johtokunnan puheenjohtaja
________________________
Johanna Jalli-Karimäki
Päiväkodin johtaja,
perhepäivähoidonohjaaja
Yksikön varhaiskasvatussuunnitelman ja työsuunnitelman 2015 - 2016
toteutuksen arviointi:
____.____ 2016
______________________
Yksikön esimies
______________________
Johtokunnan puheenjohtaja
2 (20)
OSA A:
PERHEPÄIVÄHOIDON VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA
Sisällysluettelo
2
Arvot ja toiminta-ajatus
- Toiminta-ajatus
- Perhepäivähoidon arvot
o Turvallisuus
o Kunnioitus
o Yksilöllisyys
- Tavoitteet ja päämäärät
o Hyvinvoiva lapsi
o Tyytyväiset vanhemmat
o Ammattitaitoinen ja hyvinvoiva henkilöstö
3
Lapselle ominaiset tavat toimia
- Leikki
- Liikkuminen
- Tutkiminen
- Taiteellinen kokeminen ja ilmaiseminen
4
5
Kieli ja kommunikaatio
7
Sisällölliset orientaatiot
- Matemaattinen orientaatio
- Luonnontieteellinen orientaatio
- Historiallis-yhteiskunnallinen orientaatio
- Esteettinen orientaatio
- Eettinen orientaatio
- Uskonnollis-katsomuksellinen orientaatio
7
8
Oppimis- ja toimintaympäristöt
- Perhepäivähoidon varahoito
10
11
Kasvatuskumppanuus
11
4
6
9
3 (20)
PERHEPÄIVÄHOIDON VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA
Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelman pohjana ovat valtakunnallisen ja Janakkalan kunnan varhaiskasvatussuunnitelman perusteet.
ARVOT JA TOIMINTA-AJATUS
Toiminta-ajatus
Perhepäivähoidon toiminta-ajatuksena on tarjota lapselle turvallista, kodinomaista ja lapsen kehitystä edistävää hoitoa lapsen ja perheen tarpeet huomioiden.
Perhepäivähoidon arvot
Turvallisuus: Perhepäivähoidossa turvalliset ja pysyvät ihmissuhteet sekä kodinomainen kasvatusympäristö edistävät lapsen hyvinvointia. Mahdollistamme sylin ja lämmön sekä tuemme lapsen
kasvua ja kehitystä. Perhepäivähoidossa turvallisuuden tunnetta luovat myös selkeät yhdessä
sovitut rajat ja säännöllinen päivärytmi.
Kunnioitus: Perhepäivähoitaja kunnioittaa jokaista lasta ja perhettä sellaisenaan riippumatta hoitajan omasta arvomaailmasta. Kunnioitus hoitajan ja perheen välillä syntyy tutuksi tulemisen ja
avoimen keskinäisen vuoropuhelun ja luottamuksen kautta. Lapsia ja perheitä kohdellaan tasavertaisesti. Lasten ja heidän perheidensä asioista puhutaan kunnioittavasti molemminpuolinen vaitiolovelvollisuus huomioiden.
Kunnioitus ja luottamus ovat myös työyhteisössä
perhepäivähoitajien ja perhepäivähoidonohjaajien
sekä hoitajien keskinäisen yhteistyön perusta.
Yksilöllisyys: Perhepäivähoitaja huomioi lapsen yksilönä perhepäivähoitoryhmässä. Hoitaja reagoi lapsen tunteisiin ja tarpeisiin. Jokaisella lapsella on oikeus tuntea olevansa arvokas. Hoitaja huomioi jokaisessa lapsessa vahvuudet ja mahdolliset tuen
tarpeet sekä tukee lasta itsenäisyyteen lapsen iän ja
kehitystason huomioiden. Hoitaja huomioi päivittäin
lapsen oikeudet ja osallisuuden eli antaa lapselle
mahdollisuuden vaikuttaa itseään koskeviin asioihin.
4 (20)
Tavoitteet ja päämäärät
Hyvinvoiva lapsi: Huolehdimme lapsen perustarpeista. Harjoittelemme lapsiryhmässä muiden
huomioon ottamista ja hyviä tapoja. Tuemme lapsen omatoimisuutta huomioiden lapsen yksilölliset
kehitykselliset valmiudet ja tarpeet.
Tyytyväiset vanhemmat: Avoin, luottamuksellinen vuorovaikutus ja yhteiset kasvatustavoitteet
vanhempien kanssa luovat pohjaa vanhempien tyytyväisyydelle.
Ammattitaitoinen ja hyvinvoiva henkilöstö: Hoitajat osallistuvat täydennyskoulutuksiin. Perhepäivähoitajat pitävät tarpeen mukaan omia tiimikokouksia ja säännöllisin välein myös ohjaajan ja tiimien välisiä kehittämiskokouksia. Perhepäivähoidossa järjestetään säännöllisesti ryhmämuotoista
työnohjausta, johon kukin hoitaja pääsee vuorollaan osallistumaan.
LAPSELLE OMINAISET TAVAT TOIMIA
Alle kouluikäinen lapsi oppii ja kehittyy leikkien, liikkuen, tutkien ja itseään ilmaisten sekä kokien.
Leikkiminen, liikkuminen, tutkiminen ja eri taiteen ilmaisumuodot ovat lapselle mielekkäitä toimintatapoja. Perhepäivähoitaja tarjoaa lapselle mahdollisuuden toimia itselleen luontaisella tavalla lapsen ikä ja kehitystaso huomioiden.
5 (20)
Perhepäivähoidossa lapselle mahdollistetaan monipuolinen leikkiympäristö sisällä ja ulkona ja
huomioidaan erilaiset kulttuuriperinteet vuodenaikojen mukaan. Hoitaja voi yhdessä lapsiryhmän
kanssa järjestää ympäristöään luovasti vastaamaan lapsiryhmän tarpeisiin. Päivän toiminnan
suunnittelussa pidetään tärkeänä pitkäkestoisen toiminnan (mm. keskeytymättömän leikin) mahdollistamista.
Perhepäivähoidossa pieni ryhmä mahdollistaa tiiviin lapsihavainnoinnin. Havainnoimalla lasta hoitaja oppii tuntemaan lapsen ja hänen kiinnostuksenkohteensa hyödyntäen niitä toiminnan suunnittelussa. Perhepäivähoitajan on helppo ottaa lapset mukaan suunnittelemaan ja toteuttamaan yhdessä ryhmän toimintaa. Lapsilla on mahdollisuus vaikuttaa heitä koskeviin asioihin. Pienessä
ryhmässä jokainen lapsi tulee kuulluksi ja voi näin kokea olevansa arvostettu ja tärkeä. Pienessä
ryhmässä on myös mahdollista joustaa lapsen oman päivärytmin mukaisesti.
Leikki
Sekä omaehtoinen että ohjattu leikki kuuluvat olennaisesti lapsen jokaiseen päivään. Leikki tuottaa
lapselle mielihyvää. Lapsi jäsentää kokemiaan asioita ja käsittelee erilaisia tunnetiloja leikin kautta.
Lapset oppivat, kehittävät ja testaavat leikeissään
 vuorovaikutustaitoja
 toisten huomioon ottamista
 ongelman ratkaisutaitoja
 itsenäistymistä
 kielellisiä valmiuksia
 motorisia taitoja
 matemaattista hahmottamista
 minäkuvaansa
 omia rajojaan
Liikkuminen
Liikkuminen on lapselle luontainen tapa tutustua itseensä ja ympäristöönsä. Lapsi kokee iloa ja ilmaisee tunteitaan liikkuessaan.
Liikkuessaan lapsi harjoittelee ja vahvistaa
 oman kehon tuntemusta ja hallintaa
 pettymysten sietämistä
 itsensä ilmaisemista
 itsetuntoa
6 (20)
Tutkiminen
Lapsella on luontainen kyky tutkia ja oppia uutta. Tutkimisen aiheet tulevat esille päivittäisten arkisten, yhteisten toimintojen ja askareiden kautta.
Tutkiessaan lapsi
 saa erilaisia aistikokemuksia
 oppii uusia asioita ja käsitteitä
 tyydyttää uteliaisuuttaan
Hoitaja innostaa ja antaa lapselle mahdollisuuden tutkimiseen sisällä ja ulkona. Aikuinen eläytyy ja
lähtee mukaan lapsen tutkimiseen ja ihmettelyyn. Hoitaja
etsii yhdessä lasten kanssa vastauksia lapsen kysymyksiin
ja antaa lapselle mahdollisuuden itse oivaltaa.
Lapsi voi tutkia erilaisia asioita ja ilmiöitä kokeilemalla
(esim. vesi- ja värikokeilut) ja vertailemalla (esim. lukumäärän, painon ja pituuden suhteen). Lapsi saa uutta tietoa
myös kirjoja tutkimalla, tietokoneelta katsomalla ja aikuisen
kanssa keskustellen. Luonto, lähiympäristö, eläimet ja
vuodenajat ovat oivallisia tutkimisen kohteita, jotka ovat
päivittäin esillä.
Taiteellinen kokeminen ja ilmaiseminen
Lapsella on mahdollisuus kokea iloa ja saada elämyksiä mm. musiikin, kädentaitojen, kirjallisuuden ja draaman kautta. Hoitaja tarjoaa lapselle mahdollisuuksia ja rohkaisee lasta monipuoliseen
itsensä ilmaisemiseen.
Taiteen välityksellä lapsi:






purkaa tunnetilojaan
tuottaa mielihyvää itselleen ja muille
saa kokemuksia esteettisyydestä
saa kokea oppimisen iloa
voi harjoitella sekä hieno- että karkeamotorisia taitojaan
saa onnistumisen elämyksiä  lapsen itsetunto vahvistuu
Perhepäivähoitajat rikastuttavat lapsiryhmän toimintaa hyödyntäen kierrätys- ja luonnonmateriaaleja. Kerran tai kaksi vuodessa perhepäivähoidossa järjestetään kaikille yhteinen kulttuuritapahtuma
esim. teatterin tai musiikin parissa.
”Myös huumoria olla pitää siitä luovuuden voima itää.
Hassuttelu on myös tärkeä taito, silloin on tunnetila aito.”
7 (20)
KIELI JA KOMMUNIKAATIO
Lasten kanssa toimiessamme käytämme hyvää ja tarkkaa kieltä ja selitämme lapsille arkipäivän
tilanteissa eteen tulevia erilaisia käsitteitä. Perhepäivähoidossa, pienessä ryhmässä, on paljon
aikaa leikille, mikä on otollinen tilanne lasten keskinäiseen vuorovaikutukseen. Lapsi oppii leikkiessään ja kieli kehittyy sen myötä. Sanoja ja puhetta tuomme tutuksi myös tavallisissa arjen toiminnoissa (esim. pöydän kattaminen, ruuan laitto). Pieni ryhmä on helppo ottaa mukaan kaikenlaiseen
tekemiseen, mikä rikastuttaa lapsen sanavarastoa ja käsitteiden ymmärrystä.
Perhepäivähoidossa puhe tulee läheltä ja yksilöllisenä. Lapsi pääsee ilmaisemaan itseään helposti. Hoitajan kotona omassa ryhmässä toteutuvat satu-, laulu-, loru-, ym. hetket edistävät lapsen
puheen kehitystä ja lasten keskinäistä kommunikaatiota pienessä piirissä. Perhepäivähoidossa
lapsille luetaan kirjoja päivittäin. Perhepäivähoidossa on myös yhteistoimintaa useamman hoitajaryhmän kanssa esimerkiksi satu- ja laulutunneilla, liikuntahetkillä ja metsäretkillä. Nämä isomman
hoitoryhmän yhteiset hetket mahdollistavat puheen ja kommunikaation kehittymistä ja toteutumista
myös isossa lapsiryhmässä.
Perhepäivähoidossa lapset tutkivat ja ihmettelevät toimintahetkiä omassa tahdissaan ja omalla
tavallaan ikä- ja kehitystasonsa mukaan. Hoitaja sanoittaa päivän kulkua ja toimintaa lapsiryhmälleen ja käyttää tarpeen ja mahdollisuuksien mukaan apuna myös kuvakortteja.
Perhepäivähoidossa on myös monikulttuurisia lapsia. Lapset oppivat eri kulttuureista erilaisia sosiaalisia tapoja ja kommunikaatiomalleja. Ryhmässä, jossa on monikulttuurisia lapsia, hyödynnetään
kunnan S2-ohjelmaa kielellisen kehityksen tukemisessa.
SISÄLLÖLLISET ORIENTAATIOT
Orientaatiot ovat tapa hahmottaa maailmaa. Leikkiminen,
liikkuminen, tutkimien ja ilmaiseminen eri taiteiden alueilla
ovat lapselle ominaisia tapoja toimia ja ajatella. Nämä yhdessä muodostavat toiminnallisen orientaation.
Sisällöllisiä orientaatioita ovat matemaattinen, luonnontieteellinen, historiallis-yhteiskunnallinen, esteettinen, eettinen
ja uskonnollis-katsomuksellinen orientaatio. Nämä ovat
perhepäivähoitajien työvälineitä, joiden avulla rikastutetaan
lapselle ominaisia tapoja toimia. Ne muodostavat kehyksen
siitä, millaisia kokemuksia, tilanteita ja ympäristöjä hoitajat
tarjoavat lapselle. Jokainen lapsi on itsenäinen yksilö, mutta
myös erilaisten yhteisöjen jäsen. Lapsi oppii vuorovaikutuksessa toisten lasten, vanhempien ja hoitajien kanssa.
8 (20)
Perhepäivähoitaja liittää eri orientaatioalueiden aiheet ja sisällöt lapsen lähiympäristöön, arkeen ja
konkreettisiin kokemuksiin mahdollistaen lapsen kokonaisvaltaisen oppimisen. Lapsen oppiminen
perustuu siihen, että lapsi itse on aktiivinen toimija.
Matemaattinen orientaatio on vertailemista, päättelemistä ja
laskemista. Matemaattisten valmiuksien kehittäminen tapahtuu arkielämän tilanteissa, kuten leikissä, ruokailutilanteissa
sekä myös ohjatuissa toimintahetkissä leikinomaisesti konkreettisten lapsille tuttujen ja häntä kiinnostavien materiaalien,
esineiden ja välineiden avulla.
Luonnontieteellinen orientaatio on retkeilyä luonnossa ja
lasten omassa arkiympäristössä. Retket tarjoavat lapsille kokemuksia ja elämyksiä, jotka lisäävät lasten hyvinvointia ja
terveyttä. Ympäristökasvatuksella annamme lapselle eväät
ympäristömyönteisten arvojen muodostumiseen. Vuoden kiertokulku, sää, kestävä kehitys ja ”joka miehen oikeudet” ovat
luonnossa opittavia asioita.
Historiallis-yhteiskunnallinen orientaatio välittää lapselle tietoa kotiseudusta ja siitä, miten ennen elettiin. Tärkeitä asioita ovat perinteet, maisemien ja tavaroiden muuttuminen sekä lapsen
oma sukupuu ja juuret. Lasten kanssa tutustutaan retkeillen lähiympäristöön ja lähialueen tarjoamiin kulttuurikohteisiin.
9 (20)
Esteettinen orientaatio on kuuntelemista, tuntemista, kuvittelua, kunnioitusta, ihastelua, arvostusta ja havaitsemista lapsen elinympäristössä. Erilaisten havaintojen kautta lapselle muodostuu oma
arvomaailma ja näkemys asioista. Hoitajat ohjaavat lasta näkemään ympäristön kauneuden, arvostamaan toisia ihmisiä, erilaisuutta ja ympäristöä. Lapselle annetaan positiivista palautetta ja
onnistumisen kokemuksia, kun he piirtävät, maalaavat ja tuottavat itse taidetta. Esteettisellä orientaatiolla on vahva yhteys kielen ja vuorovaikutuksen, etiikan ja katsomuksen sekä taiteen ja kulttuurin sisältöalueisiin.
Eettinen orientaatio on toisen huomioimista, rohkaisua ja kannustusta sekä toisten
arvostamista. Luonnon kunnioitus ja luonnossa käyttäytyminen sekä kestävän kehityksen vaaliminen huomioidaan arjen toiminnoissa. Oman vuoron odottaminen ja
asioiden jakaminen toisten kanssa ovat
perhepäivähoidon arkea. Eettisen kasvatuksen tehtävä on perusturvallisuuden luominen. Kiusaamiseen puututaan ja riitaasiat selvitellään riidan kaikkien osapuolten
kesken. Perhepäivähoidossa hoitaja huomioi lapset yksilöinä. Perhepäivähoitaja on
aidosti läsnä ja huolehtii siitä, että jokainen
lapsi tulee kuulluksi ja tuntee kuuluvansa ryhmään. Hoitaja ohjaa lasta pohtimaan kysymyksiä oikeasta ja väärästä, hyvästä ja pahasta, sekä totuudesta ja valheesta. Perhepäivähoidossa pienessä hoitoryhmässä pettymysten kokeminen ja niiden käsitteleminen on turvallista. Perhepäivähoitaja opettaa ja ohjaa lapsia omalla esimerkillään oikeudenmukaiseen, tasa-arvoiseen ja toista ihmistä kunnioittavaan elämään.
Uskonnollis- katsomuksellinen orientaatio on tutustumista ryhmän lasten erilaisiin kulttuureihin, uskontoihin ja tapoihin. Hoitajina kunnioitamme lapsen ja perheen vakaumusta ja arvoja sekä
annamme lapsille mallin erilaisuuden hyväksymisestä ja toisten
kunnioittamisesta. Tarjoamme lapsille mahdollisuuden hiljentymiseen ja pohtimiseen. Keskustelemme lasten kanssa heitä askarruttavista kysymyksistä ikätason mukaisesti. Kuuntelemme lasta
aidosti. Perhepäivähoitoryhmät osallistuvat myös seurakunnan
tiloissa järjestettäviin lasten tapahtumiin. Kirkolliset juhlapyhät ja
niihin valmistautuminen ovat osa kulttuuriperinteisiin tutustumista.
Perhepäivähoidossa on myös monikulttuurisia lapsia, joiden kautta erilaiset kulttuuriset tavat tulevat tutuiksi.
10 (20)
OPPIMIS- JA TOIMINTAYMPÄRISTÖT
Perhepäivähoitajan oma koti sisä- ja ulkotiloineen on perhepäivähoidossa lasten ensisijainen oppimis- ja toimintaympäristö. Oman kodin ja pihapiirin lisäksi perhepäivähoitoryhmät hyödyntävät
toiminnassaan lähiympäristön mahdollisuuksia. Janakkalassa on käytettävissä paljon yhteisiä, lasten toimintaa rikastuttavia paikkoja, kuten leikkipuistot, urheilukentät, liikuntahalli, kirjasto, päiväkodit, metsät ja talvisin luistelukentät ja hiihtoladut. Houkutteleva ja monipuolinen ympäristö motivoi lasta liikkumaan ja harjoittelemaan uusia asioita ja taitoja. Perhepäivähoidossa toimintaympäristö on turvallinen, salliva ja kannustava. Hoitopaikkojen tarjoamat mahdollisuudet Janakkalan
kunnan alueella vaihtelevat suuresti.
Perhepäivähoitokodeissa lelut, pelit ja kirjat ovat lasten saatavilla ja niitä on mahdollisuus vaihtaa
tarpeen mukaan. Perhepäivähoidolla on myös oma lelulainaamo, minkä avulla voi rikastuttaa lasten leikkejä ja pelejä. Liikuntavälineitä on käytössä päiväkotien ja liikuntahallien tiloissa sekä hoitajilla vaihtelevasti omissa kodeissaan.
11 (20)
Perhepäivähoidossa eri oppimis- ja toimintaympäristöjä hyödynnetään lasten taitojen
harjoittelussa lasten yksilölliset tarpeet ja ikä
sekä hoitopaikan sijainti huomioiden. Leikeissä, ulkoilussa ja arkisissa toiminnoissa
kiinnitämme huomiota lasten yksilölliseen
kehitykseen. Erilaisissa oppimis- ja toimintaympäristöissä harjoittelemme sosiaalisia,
liikunnallisia, kielellisiä ja matemaattisia taitoja, siisteyskasvatusta, liikennesääntöjä, taiteellista ilmaisua sekä musiikkia.
Perhepäivähoidon varahoito
Perhepäivähoidossa on varahoitojärjestelmä niihin tilanteisiin, kun oma hoitaja on estynyt hoitamaan omaa lapsiryhmäänsä. Tällä hetkellä perhepäivähoitolasten varahoitopaikat ovat pääosin
päiväkodeissa, mutta osittain myös toisten hoitajien kodeissa. Nämä varahoitopaikat omalta osaltaan rikastuttavat perhepäivähoitolasten toimintaympäristöjä ja ystävyyssuhteita.
KASVATUSKUMPPANUUS
Kasvatuskumppanuus perustuu perheen ja hoitajan väliseen luottamukseen ja keskinäiseen arvostukseen. Janakkalassa hoitajan ja perheen välisen kasvatuskumppanuuden syntymisen mahdollistamiseksi on laadittu selkeät rakenteet. Ennen hoitosuhteen aloitusta hoitaja käy perheen kanssa
aloituskeskustelun joko perheen tai hoitajan kodissa. Tällä aloituskeskustelulla tuetaan lapsen ja
perheen positiivista aloituskokemusta ja yhteisen kumppanuuspolun syntyä. Keskinäisen luottamuksen syntymistä auttaa tutuksi tuleminen avoimen ja rehellisen päivittäisen kuulumisten vaihdon
myötä. Muutaman kuukauden hoitosuhteen jälkeen hoitaja sopii perheen kanssa ajan lapsen varhaiskasvatussuunnitelmakeskustelulle, missä sovitaan lasta koskevat yhteiset kasvatustavoitteet.
Varhaiskasvatussuunnitelma päivitetään vuosittain yhteisessä tapaamisessa. Hoitajat pitävät myös
omia tai hoitajatiimin kanssa yhteisiä iltatilaisuuksia vanhemmille tai koko perheelle (1-2 krt/v).
Hoitajien kesken yhteisten kasvatuskumppanuusperiaatteiden -kuuleminen, kunnioitus, luottamus,
dialogi- toteuttaminen perhepäivähoidon päivittäisessä arjessa vahvistaa hoitajien yhteishenkeä ja
työhyvinvointia. Vertaistuki oman tiimin hoitajien ja ohjaajien välillä on todettu merkittäväksi työssä
jaksamista edistäväksi asiaksi. Hoitajien kesken toteutetaan ehdotonta vaitiolovelvollisuutta.
12 (20)
Hoitajan ja lapsen välinen kumppanuussuhde pienessä perhepäivähoitoryhmässä muodostuu
usein hyvin vahvaksi. Hoitaja oppii tuntemaan lapsensa yksilöinä ja huomaa herkästi mahdolliset
tuen tarpeet. Hoitajan on ehdottoman tärkeää tiedostaa jatkuvasti lapsen herkkyys aistia, kuulla,
nähdä ja kokea, miten aikuiset toimivat keskenään tai puhuvat lapsesta.
Lapsen varahoitopaikan ja vakituisen hoitajan välinen avoin ja luottamuksellinen yhteistyö
edesauttaa lapsen ja perheen hyvinvointia varahoitotilanteissa. Myös lapsen ja perheen tutustumiskäynti omaan varahoitopaikkaan helpottaa lapsen oloa varahoitotilanteessa.
Yllä oleva kuva on perhepäivähoitajien järjestämästä perhepyöräilytapahtumasta.
13 (20)
OSA B: TYÖSUUNNITELMA 2015 – 2016
VARHAISKASVATUSYKSIKKÖ: Perhepäivähoito
Osoite: Maarit Sihvonen, Haltiantie 8, Turenki
Johanna Jalli-Karimäki, Tervajoentie 2, Tervakoski
Puhelin: Maarit: (03) 6801 261, Johanna: (019) 7580 736
Sähköpostiosoite: [email protected], [email protected]
Ryhmät ja henkilökunta
Maarit Sihvonen, perhepäivähoidon ohjaaja
Kympit:
Mimmit:
Tehotytöt:
Tiimi X:
6 hoitajaa
5 hoitajaa
7 hoitajaa
7 hoitajaa
Johanna Jalli-Karimäki, päiväkodin johtaja / perhepäivähoidonohjaaja
Sylvit: 3 hoitajaa
Terhakat: 4 hoitajaa
Johtokunta 2015 - 2016
Jäsenet
Varajäsenet
Vanhemmat:
Petri Kesanto (puheenjohtaja)
Taru Gröhn (varapuheenjohtaja)
Kuura Helanen
Niko Pihlaja
Virve Sinkkonen
Janne Raunioniemi
Aino Helanen
Jarno Sinkkonen
Jari Hietanen
Leila Kinnari-Wahren
Henkilökunta:
Tuula Utter
Mari Aalto
Pirkko Kuvamo
Garita Lehtovaara
14 (20)
Toimintavuoden 2015 - 2016 tavoitteet (Perhepäivähoidon tuloskortti 2015)












Turengin ja Tervakosken palveluohjaajat toimivat tiiviissä yhteistyössä.
Perhepäivähoito säilytetään elinvoimaisena hoitomuotona.
1.8.2015 otetaan perhepäivähoidon ja kotien väliseen sähköisen viestinnän välineeksi
TENAVANETTI.
Perhepäivähoitajat osallistuvat varhaiskasvatuksen yhteisiin täydennyskoulutuksiin täydennyskoulutusvelvoitteen mukaisesti 3 pv / hlö / v.
Kannustetaan hoitajia suorittamaan perhepäivähoitajan ammattitutkinto.
Perhepäivähoitajat pitävät sisä- ja ulkoympäristönsä siistinä yhdessä lasten kanssa.
Hoitajat käyvät säännöllisesti lasten kanssa metsäretkillä ja hyödyntävät liikunnallisia työmenetelmiä. Hoitajat tekevät yhdessä lasten kanssa arkisia askareita.
Toimintamenoja ei lisätä edellisestä vuodesta.
Ylityökorvaukset pidetään kohtuullisena
Perhepäivähoidon varahoito järjestetään pääsääntöisesti päiväkotien ryhmissä. Tällä järjestelyllä hoitajan ja lasten välinen suhdeluku pysyy lain mukaisena.
Perhepäivähoidon tiimikokouksissa ja ohjaajan palavereissa jaetaan koulutuksissa ja muuten
saatua uutta tietoa ja osaamista.
Kevään 2015 TYHY-päivien aiheena on työhyvinvoinnin teemoja ja aiheista keskustellaan
myös ohjaajan palavereissa.
Toimintavuoden 2015 – 2016 tapahtumat, retket ja juhlat
KOKO PERHEPÄIVÄHOITO
Syksy:
Valokuvaus
Vauhtivarpaat VALO:n materiaalin pohjalta
Kulttuuriesitys lapsille
Joulukirkko
Kevät:
Kulttuuriesitys lapsille
Pihaseikkailu VALO:n materiaalin pohjalta
Pääsiäishartaus
15 (20)
KYMPIT
Syksy 2015:
 Laulutunnit Paturin kerhotilassa perjantaisin klo 9.15 -10.15 - liikenneteema
 Satutunnit Kirjaston satusopessa torstaisin 9.15 - 10.00
 Seurakunnan hartaudet erillisen ilmoituksen mukaan
 Liikuntahalli tiistaisin klo 9-10
 Ruskaretki vk 39
 Halloween kummituskemut -naamiaiset lauluaamussa 30.10.
 Pikkujoulu lapsille 27.11.
 Jouluaskartelu vko 49 perheille
 Metsänväen joulutoivotus vko 52 Konttilan metsässä
Kevät 2016:
 Laulutunnit Paturin kerhotilassa pe klo 9.15 - 10.15.
 Satutunnit Kirjaston satusopessa to 9.15 - 10.00.
 112 päivän ohjelma
 Luonto talvella -teemana
 Laskiaislasku
 12.2. Ystävänpäiväjuhlintaa lauluaamussa
 Seurakunnan pääsiäistapahtuma
 24.3. Pupun piilotus –bileet lauluaamussa; lapset etsivät hahmot ja palkintona
’pääsiäisjuttu’ jokaiselle
 29.4 Vappu-juhla laulupaikassa
 Luonto keväällä –teemana Konttilan metsässä
 Puistokisat vkolla 23 Ratsukujan puistossa: erilaisia temppupisteitä lapsille, hyödynnetään
ympäristön laitteet
 Pönttötalkoot –luontotapahtuma vkolla 19-20
 Retki 27.5
 Hoitajien tyhy-päivä 6.tai 9.5, varalla 20.5.
METSÄKULMAN MIMMIT
Syksy 2015
 Kivitaskun jumpat kerran viikossa perjantaisin klo 9-10.
o Hoitajat suunnittelevat vuorotellen tuntien sisällön.
o Pienille ja isoille osittain eriytettynä omaa toimintaa, mutta myös kaikille jotain yhteistä.
o Osa tunnista musiikkiliikuntaa.
 Teemana muodot ja värit - käytetään luonnon materiaaleja ja syksyisiä värejä.
 Kokoonnumme keskiviikkoisin metsään - toiminta suunnitellaan yhdessä.
 Kaikilla hoitajilla on tullut ryhmään uusia lapsia. Tutustumme toisiimme leikkien ja laulujen
lomassa puistoissa ja hoitajien pihoissa.
 Syksyinen retki lastujärvelle eväät mukana.
 Joulujuhla pikkukirkossa
16 (20)
Kevät 2016:
 Kivitaskun jumpat jatkuvat niin kuin syksyllä.
 Värit ja muodot teemaa jatketaan läpi talven ja kevään. Talvella tehdään lumesta veistoksia
ja maalataan niitä vesiväreillä.
 Talviset pulkkamäet ja luistelut kelien mukaan.
 Laskiaistapahtuma vanhempien ja lasten kanssa Kivitaskun pihassa.
 Vappunaamiaiset kivitaskussa tai puistossa.
 Kevätretki - kohde ja päivä ilmoitetaan lähempänä.
TEHOTYTÖT
Syksy 2015:
 liikuntahallivuoro tiistaisin klo 9-10 (jokaiselle kerralle on suunniteltu ohjelma)
 Satutunnit kirjaston satusopessa torstaisin 9.15 - 10.00
 LiikuntatapahtumaTurengin alakoulun pihalla keskiviikkona 16.9. klo 8.45
 Metsäretket (jokainen ryhmä retkeilee omalla tahollaan)
 Valokuvaus
 Lorukortit - isäinpäivä kortit (äidit ja lapset askartelevat)
 Lapsille pikkujoulu liikuntahallilla (joulupussit lapsille)
Kevät 2016:
 Liikuntahalli tiistaisin klo 9.00 – 10.00
 Satutunnit torstaisin klo 9.15 – 10.00
 Metsäretket (jokainen ryhmä retkeilee omalla tahollaan)
 Kevätretki – Touhutalo Hämeenlinna?
 Äitienpäivä illanvietto viikolla 19?
 Lasten ulkoilu päivä: ulkoliikuntaa/ pelejä - päivä ei vielä tiedossa, jokainen osallistuu kykynsä mukaan.
SYRJÄKYLÄN SYLVIT
Syksy 2015:
ELOKUU
 Toiminnan painopiste: Minä ja minun ryhmäni
 Seurakunnan kerho keskiviikkoisin klo:8.45-11.45 (vko 34 alkaen)
SYYSKUU
 Toiminnan painopiste: Minä ja minun lähiympäristöni
 Leikkivierailuja toistemme pihoissa sekä yhteinen metsäretki
 Jokaisella hoitajalla oman ryhmän vanhempainilta
LOKAKUU
 Toiminnan painopiste: Minä itse
 Yhteistä: "MINÄ" Hoitajat kokoavat materiaali paketin jota työstetään yhdessä lapsen kanssa ja liitetään valmiina kasvunkansioon.
 Vartalomaalausta
17 (20)
MARRASKUU
 Toiminnan painopiste: Minä ja isäni
 Aloitetaan jumppasalissa käynnit Leppäkosken koululla.
 Isien muistaminen
o Sadutus isästä
o Askartelu isälle
o Lapsi valitsee kuvia isälle, isänpäivä iltaa varten.
o Isien ilta 3.11.Joenrannassa
JOULUKUU
 Toiminnan painopiste: Minä ja jouluvalmisteluni
 Metsänjoulu: joululauluja ja -leikkejä metsässä pikkulahjoja lapsille sekä metsän eläimille.
 Askarrellaan hiutalepallo
 Itsenäisyyspäivän juhla jamit perheille 3.12.
Kevät 2016
TAMMIKUU
 Toiminnan painopiste: Minä ja talvi
o Hiihtoa, luistelua, mäenlaskua, lumileikkejä
HELMIKUU
 Toiminnan painopiste: Minä ja ystäväni
o Ystävän päivä mäenlaskua.
o Keskustelua ja pohdintaa yhteenkuuluvuudesta, ystävyydestä, toisen huomioimisesta
sekä huolehtimisesta ja auttamisesta
MAALISKUU
 Toiminnan painopiste: Minä ja kiinnostuksen kohteeni
o Retki Metsästysmuseoon
 Pääsiäisnoidat virpovat
o Käydään virpomassa toistemme ryhmissä
HUHTIKUU
 Toiminnan painopiste: Minä ja kevät
o Yhteinen metsäretki
o Eläinsatuja
TOUKOKUU
 Toiminnan painopiste: Minä ja perheeni
 Kevätretki
 Kootaan omassa ryhmässä näyttely lapsen perheestä sekä lapsen oma piirustus omasta
perheestä
 Perheilta
KESÄKUU
 Toiminnan painopiste: Minä ja kesä
HEINÄKUU
 Toiminnan painopiste: Minä ja loma
18 (20)
TIIMI X
Syksy 2015:
 liikuntahallivuoro tiistaisin 1.9. alkaen klo 9-10 - toiminta erillisen liikuntakalenterin mukaan
 satutunnit torstaisin 3.9. alkaen klo 9.15–10.00 - diasatuja ja lauluja ennalta sovittujen teemojen mukaan (syyskuu – eläinlaulut, lokakuu – kulkuvälineet, marraskuu - kehonosat , joulukuu - joululaulut)
 valokuvaus syys-lokakuussa
 puistotapaamiset viikottain
 metsäretket vähintään kerran kuussa
 uusien vanhempien ilta/tenavanetti 18.8.
 työkokous 11.9. – Sari Salonen osallistuu
 Moision puistossa puistoiltapäivä torstaina 24.9. klo 14.30 alkaen: liikuntaleikkejä,
mehua ja keksiä - vanhemmat hakevat lapset puistosta ja saavat myös osallistua.
 isänpäiväkahvit perheille paaperoisissa perjantaina 6.11. klo 14-17 - vanhemmat hakevat
lapset Paaperoisista, kahvitarjoilu.
 syksyllä Johannan ohjaama laulutuokio hoitajille ja lapsille
 joulukirkko
Kevät 2016:
 Liikuntahalli ti klo 9.00-10.00: Toiminta erillisen liikuntakalenterin mukaan
 Satutunnit to klo 9.15 - 10.00 Turengin kirjastossa: diasatuja ja lauluja ennalta sovittujen
teemojen mukaan (tammikuu – talvilaulut, helmikuu – eläinlaulut, maaliskuu - kulkuvälineet,
huhti-toukokuu – kehonosat)
 Puistotapaamiset viikoittain
 Metsäretket vähintään kerran kuukaudessa - käydään eri metsissä tutustumassa luontoon
ja vuodenaikoihin
 laskiaismäki viikolla 6
 pääsiäiskirkko
 vappurieha perjantaina 29.4. puistossa
 ystävänpäiväkahvitus iltapäivällä perjantaina 12.2. paaperoisissa - askarrellaan ystävänlahja
 kevätretki - paikka ja päivä ilmoitetaan myöhemmin
 tyhypäivä – ilmoitetaan myöhemmin
TERVAKOSKEN TERHAKAT
VIIKKOSUUNNITELMA:
Maanantai
Kädentaidot
Tiistai
Aamupäivä Pikkuniitun isossa tuvassa
Keskiviikko
Ulkoaktiviteetit
Torstai
Puistoilut eri puistoissa
Perjantai
Satutunti kirjastolla
19 (20)
Syksy 2015:
ELOKUU
 Sadonkorjuu maistellen
o Kokoonnumme nyyttäreiden merkeissä ja maistelemme syksyn satoa.
o Matikkametsäretkiä
SYYSKUU
 Luonnossa liikkuminen, syksyn merkkejä tutkien.
o Lettukestit laavulla viikolla 36
 valokuvaus 23.9. Pikkuniitussa
LOKAKUU
 Perheidenilta ja yhdistetty Halloweenjuhla.
 Liikuntaa vauhtivarpaiden merkeissä
MARRASKUU
 Isät, Ukit ja Vaarit- yhteinen askartelu
 Ryhmien yhteinen ulkoliikunta-aamupäivä
JOULUKUU
 9.12 2015. joulujuhla
 Liikuntana tonttuleikit
Kevät 2016:
TAMMIKUU
 Talviliikuntaa, mäenlaskua ja luistelua
HELMIKUU
 Ystävänpäivädisco ti 9.2.2016
 Talvilajeja liikkuen
MAALISKUU
 Pääsiäinen
o hiljentyminen satuhieronnan merkeissä
o Pääsiäiskirkko
 Leivonta-aamu Pikkuniitussa, leivomme päivän välipalan
HUHTIKUU
 Vappu-picnic ja aarteenetsintä
 Maitotölkkilinnunpönttöaskartelu
TOUKOKUU
 Äitienpäivän merkeissä hoitajien ja äitien pyöräretki Hakoisten Linnavuorelle 4.5.2016 /
vaihtoehtoisesti patikointiretki Hatlammin suolle
 Urheilukisat 24.5.2016
 Kevätretki – aika ja paikka ilmoitetaan myöhemmin
KESÄKUU
 Hietalahden mökkiretki? (Vain halukkaat hoitajat osallistuvat. Lapset eivät saa yöpyä edes
vanhempien luvalla!)
20 (20)
Suunniteltuihin aktiviteetteihin jokainen hoitaja osallistuu oman ryhmänsä toimintakyvyn ja oman
harkintansa mukaan.
Lisäksi ryhmissä askarrellaan, leivotaan ja retkeillään hoitajan ideoiden mukaan.
TYÖYHTEISÖN KEHITTÄMINEN TOIMINTAVUODEN 2015 – 2016 AIKANA




Palaverit: tiimipalaverit, ohjaajien palaverit, edustukselliset työkokoukset (1 hoitaja/tiimi)
Täydennyskoulutukset: Varhaiskasvatuksen yhteisen täydennyskoulutussuunnitelman mukaisesti. Lakisääteinen 3 pv/v.
Kehityskeskustelut: yksilö- tai tiimikehityskeskustelu
TYHY-päivä touko-kesäkuussa
TIEDONKULKU




Päivittäinen kuulumisten vaihtaminen
Perheiden ja/tai vanhempainillat
Sähköinen viestintä: Sähköposti, tekstiviestit, Tenavanetti
Tiedotteet
Toteutuneen varhaiskasvatussuunnitelman ja työsuunnitelman 2015 – 2016 arviointi