Piilitien päiväkodin VASU

..
..
PllLITIEN PAIVAKODIN
VARHAISKASVATUS .SUUNNITELMA
PORIN PÄIVÄHOIDON TOIMINTA-AJATUS
Päivähoidon toiminnan tarkoituksena on vastata joustavasti erilaisiin päivähoidon tarpeisiin
Porin muuttuvissa olosuhteissa monipuolisin ja laadukkain toimintamuodoin . Päivähoito
·huomioi lasten yksilölliset varhaiskasvatuksen , esiopetuksen ja erityisen tuen tarpeet sekä
tukee perheitä heidän kasvatustehtävässään ja vanhemmuudessaan .
PllLITIEN PÄIVÄKODIN TOIMINTA-AJATUS
E i pienet puut vielä
mYrSKYStä tiedä.
Ei pienet puut vielä
mYrSKYä siedä.
on suojana mYrSKYssä suuri puu,
pian pienellä juuret vahvistuu.
'Pian pieniKin mYrSKYYn valmis on,
ja on jäntevä,
taittumaton.
..
'.--............... .,,.
__
./\
/
-
---
Mirjami LähteenKorva
- -- ---- -- ----- -
TURVALLISUUS
KllREETTÖMYYS
''Turvall ine.n olo"
"Aikaa leikkiä"
TASAPUOLISUUS
"Tasapuolisesti
tarpeen mukaan"
YKSILÖLLISYYS MYÖNTEINEN ILMAPIIRI
"Minut huomioidaan"
"Meillä on mukavaa"
PORIN PÄIVÄHOIDON TOIMINTA-AJATUS
PllLITIEN PÄIVÄKODIN TOIMINTA-AJATUS
1.
KASVATUSPÄÄMÄÄRÄT JA-TAVOITTEET
1.1. Arvoperusta
1.2. Hyvinvoiva lapsi
1.3. Päivähoidon tavoitteet
2.
VARHAISKASVATUSYMPÄRISTÖ
2.1. Fyysinen ympäristö
2.2. Psyykkinen ympäristö
2.3. Sosiaalinen ympäristö
3.
KASVATTAJA VARHAISKASVATUKSESSA
4.
LAPSELLE OMINAINEN TAPA TOIMIA
4.1.
4.2.
4.3.
4.4.
4.5.
5.
Leikkiminen
Liikkuminen
Taiteellinen kokeminen ja ilmaiseminen
Tutkiminen
Kielellinen ilmaisu ja kommunikointi
SISÄLLÖLLISET ORIENTAATIOT
5.1.
5.2.
5.3.
5.4.
5.5.
5.6.
Matemaattinen orientaatio
Luonnontieteellinen orientaatio
Historiallis-yhteiskunnallinen orientaatio
Esteettinen orientaatio
Eettinen orientaatio
Uskonnollis-katsomuksellinen orientaatio
6.
KASVATUSKUMPPANUUS
7.
ERITYINEN TUKI VARHAISKASVATUKSESSA
8.
YHTEISTYÖTAHOT
9.
VARHAISKASVATUKSEN SUUNNITTELU JA ARVIOINTI
10. TIIVISTELMÄ
1. KASVATUSPÄÄMÄÄRÄT JA-TAVOITTEET
1.1. Arvoperusta
Pyrimme vastaamaan vuorohoitoa tarvitsevien perheiden tarpeisiin tasapuolisesti käytössä
olevien resurssien mukaan. Pidämme tärkeänä turvallisuuden huomioimista toiminnassamme. Haluamme tarjota lapsille kiireettömän ja myönteisen ilmapiirin sekä yksilöllisiä
tarpeita huomioon ottavan päivähoidon.
1.2. Hvvinvoiva lapsi
Hyvinvoiva lapsi on tyytyväinen , leikkivä lapsi. Hän tuntee olonsa turvalliseksi, tulee
huomioiduksi ja kuulluksi sekä uskaltaa näyttää tunteitaan. Hän saa olla vuorovaikutuksessa yhdessä toisten kanssa, ja hänen kasvuaan ja kehitystään tuetaan lapsen tarpeet
huomioon ottaen.
Vuorohoidossa lapsen elämänrytmi on usein epäsäännöllinen ja vaihteleva vanhempien
työstä johtuen. Hoitopäivät alkavat eri vuorokauden aikoina ja hoitopäivien pituus
vaihtelee. Vuoropäivähoidossa lapsi kohtaa hoitopäivänsä aikana useita eri aikuisia ja
lapsiryhmissä kaveritkin ovat vaihtelevasti paikalla.
Vanhempien vuorotyö ja vuorohoitoryhmässä oleminen ovat lapsen kannalta
haastavampaa ja kuormittavampaa tavalliseen päivähoidossa olemiseen verrattuna.
Päiväkodissa pyrimme helpottamaan lapsen epäsäännöllistä rytmiä pitämällä päiväkodin
päivärytmin selkeänä ja riittävän säännöllisenä. Viikko- ja päivärytmin sekä eri toimintojen
hahmottamisen tukena käytämme monipuolisesti erilaisia kuvia.
Vanhemmat voivat tukea lapsensa sopeutumista vuorohoitoon eri tavoin . On tärkeää
huomioida , että lapsen hoitopäivät ovat kohtuullisen mittaisia. Yli 10 tunnin päivät ovat
lapselle raskaita.Hoitoviikon aikana lapsella on oikeus kahteen vapaapäivään . Lapsi
tarvitsee myös aikuisen tavoin lomia ja vapaita, ja suositus on, että lapsi lomailee silloin,
kun vanhempikin on lomalla. Toimimalla yhdessä lapsen edun mukaisesti vanhemmat ja
päiväkodin henkilökunta voivat tukea lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia sekä kotona
että hoitopaikalla .
1.3. Päivähoidon tavoitteet
Tavoitteenamme on lapsen kasvun, kehityksen ja oppimisen tukeminen yhteistyössä
vanhempien kanssa. Toimimme suunnitelmallisesti lapsen yksilöllisyyden ja lapsiryhmän
tarpeet huomioon ottaen. Tuemme lasta kehittymään sekä yksilönä että vertaisryhmän
jäsenenä. Kannustamme lasta omatoimisuuteen ja iloitsemaan osaamisestaan .·
2. VARHAISKASVATUSYMPÄRISTÖ
2.1. Fyysinen ympäristö
Piilitien päiväkodissa lapset ovat vuorohoidossa, jolloin he voivat olla päiväkodissa myös
iltaisin ja viikonloppuisin. Tällöin kodinomainen ympäristö on mielestämme erityisen tärkeä
lapsille. Vuoropäiväkodissa monilla lapsilla hoitopäivien alkamis- ja päättymisajankohdat
vaihtelevat, ja he ovat epäsäännöllisesti paikalla eri aikoina . Jotta lasten olisi helpompi
hahmottaa hoitopäivänsä sisältöä ja ajan kulumista, kaikissa ryhmissä on käytössä
kuvitettu päiväjärjestys.
Päiväkodissamme toimii kolme ryhmää: Naperot (1-2v), Nunnut (2-4v) ja Nappulat (4-6v).
Jokaisella ryhmällä on omat ruokailu- ja lepohuoneet, joiden lisäksi meillä on erilaisia
pieniä tiloja (esim. kotileikki ja verstas) sekä kaikkien ryhmien yhteisessä käytössä oleva
sali. Iltaisin ja viikonloppuisin hoidossa olevat lapset käyttävät pääsääntöisesti Naperoiden
tiloja. Aamuisin kaikki hoidossa olevat lapset ovat Nunnujen tilo issa, joista muut ryhmät
siirtyvät omiin tiloihinsa aamupalaan mennessä.
Päiväkotimme toimintaympäristö on viihtyisä , valoisa ja kodikas. Erilaiset tilat ja
nurkkaukset antavat mahdollisuuden monipuoliseen leikin ja toimintahetkien
toteuttamiseen sekä pienissä että suuremmissa ryhmissä tarpeen mukaan. Kiinnitämme
huomiota ympäristön turvallisuuteen ja siihen, että toimintavälineet kuten lelut, pelit,
askartelutarvikkeet ja liikuntavälineet ovat lasten saatavilla. Huolehdimme ympäristön
siisteydestä ja viihtyisyydestä yhdessä lasten kanssa.
Päiväkodin piha luo mahdollisuuksia monipuoliseen leikkiin ja ulkoiluun. Puut ja pensaat
sekä pienet mäet yhdessä rakennetun ympäristön kanssa antavat meille hyvät puitteet.
Päiväkodin piha-alue on jaettu kahteen osaan, mikä mahdollistaa sen, että lapsiryhmät
voivat tilanteen mukaan ulkoilla eri puolilla pihaa. Iltaisin ja viikonloppuisin hoidossa olevat
lapset ulkoilevat samassa pihassa. Yhtenäiset pihasäännöt luovat turvallisen perustan
ulkoilullemme.
Hyödynnämme toiminnassamme lähiympäristön mahdollisuudet, esimerkiksi Noormarkun
urheilutalon ja Yhtenäiskoulun liikuntapaikat. Talvella käytössämme ovat sekä koulun
luistelukenttä että päiväkodin viereisellä pellolla olevat koululaisten hiihtoladut. Vuoden
ympäri retkeilemme kauniilla ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaalla Ahlströmin alueella
(puistot, metsät ja hevostallit).
2.2. Psyykkinen ympäristö
Pyrimme yhteisesti sovittujen sääntöjen ja toimintatapojen avulla luomaan päiväkotiin
turvallisen ja luottamuksellisen ilmapiirin, jossa niin lasten kuin aikuistenkin on hyvä olla.
Yritämme elää mahdollisimman kiireetöntä , mutta samalla virikkeellistä arkea vuorohoidon
vaihtelevissa olosuhteissa.
2.3. Sos iaalinen ympäristö
Tuemme lasten vuorovaikutustaitoj en kehittymistä sekä toisten lasten että aikuisten
kanssa. Tavoitteenamme on myönteinen ja kannustava ilmapiiri, jo ssa jok ainen tulee
hyväksytyksi omana itsenään. Opettelemme ymmärtämään erilaisuutta ja toimima an
erilaisissa tilanteissa yhdessä toisten kanssa. Kiusaamis- ja ristiriitatilanteet selvitetään,
ja niistä keskustellaan lasten kanssa.
Vuorohoidossa lapsi on hoitopäivänsä aikana tekemisissä useiden eri aikuisten ja lasten
kanssa. Sosiaalisten kontaktien runsaudesta johtuen kiinnitämme erityistä huomiota
vuorovaikutussuhteiden turvallisuuteen ja myönteisyyteen . Pyrimme perheiden kanssa
avoimeen ja luottamukselliseen yhteistyöhön sekä kasvatuskumppanuuteen .
3.
KASVATTAJA
VARHAISKASVATUKSESSA
Päivähoidon henkilökunnan tehtävänä on turvata lapsen fyysinen , psyykkinen ja
sosiaalinen hyvinvointi lapsen ollessa päivähoidossa . Haluamme olla luotettavia ja
turvallisia aikuisia , joiden lähelle tai syliin lapsi on aina tervetullut.
Kasvattajien tehtävänä on luoda lapsen kasvulle, kehitykselle ja oppimiselle suotuisat
edellytykset. Kasvattajalla tulee olla taitoa ja herkkyyttä huomioida lapsen erilaiset
kehitysvaiheet ja muuttuvat tarpeet sekä kykyä reagoida niihin.
Varhaiskasvatus on tavoitteellista ja suunnitelmallista toimintaa, jota päiväkodin aikuiset
toteuttavat omaa ammatillista osaamistaan hyödyntäen . Pyrimme toimimaan johdonmukaisesti yhdessä sovittujen sääntöjen ja toimintatapojen mukaisesti. Vuorohoidon
vaihtuvissa olosuhteissa pidämme erityisen tärkeänä turvallista , lämminhenkistä ja
kiireetöntä ilmapiiriä,jonka luomisessa aikuiset toimivat esimerkkeinä lapsille.
Yhteistyö päiväkodin henkilökunnan ja lapsen vanhempien välillä antaa parhaat
mahdollisuudet lapsen yksilöllisen kasvun ja kehityksen tukemiselle . Vastuu toimivan
kasvatuskumppanuussuhteen luomisesta on päiväkodin aikuisilla . Olemme vanhempien
tukena heidän kasvatustyössään . Tarvittaessa ohjaamme perheitä muiden tuki- ja
yhteistyöpalveluiden pariin.
Kiinnitämme erityistä huomiota ammatilliseen työotteeseen ja työhön sitoutumiseen.
Erilaisiin muutoksiin sopeutuminen , ammattitaidon ylläpitäminen ja kehittäminen sekä
koulutuksiin osallistuminen on tärkeää. Arvioimme ja kehitämme sekä henkilökohtaisia että
päivähoitoryhmän toimintatapoja säännöllisesti. Teemme yhteistyötä muiden
vuorohoitopäiväkotien kanssa yhtenäisten käytänteiden luomiseksi ja ylläpitämiseksi.
4. LAPSELLE OMINAINEN TAPA TOIMIA
4.1. Leikkiminen
Leikki on lapselle ominainen tapa toimia ja suuri ilon lähde. Leikin avulla lapsi opettelee
hahmottamaan maailmaa. Samalla hän työstää ja käy läpi erilaisia tunteita. Aluksi lapsen
leikki on vahvasti esinesidonnaista ja se tapahtuu vuorovaikutuksessa aikuisen kanssa.
Lapsi oppii leikkimään jäljittelemällä aikuisten ja muiden lasten tekemisiä. Vähitellen
lapsen leikki muuttuu rinnakkaisleikiksi toisten kanssa. Leikkitaitojen kehittyessä lapsi oppii
leikkimään roolileikkejä ja sääntöleikkejä yhdessä toisten kanssa. Leikeissä opitaan
esimerkiksi sosiaalisia ja liikunnallisia taitoja sekä kehitetään kieltä ja mielikuvitusta .
Kasvattajien tehtävä on luoda mahdollisuuksia erilaisiin leikkeihin lasten ikä, kehitysvaihe
sekä erilaiset kiinnostuksen kohteet huomioon ottaen. Pidämme tärkeänä monipuolista ja
vaihtelevaa leikkiympäristöä, joka aktivoi ja innostaa lapsia leikkimään . Annamme aikaa
leikille, ja tuemme sen pitkäkestoisuutta. Havainnoimme aktiivisesti lasten leikkejä, ja
tuemme leikkitaitojen ja vuorovaikutustaitojen kehittymistä. Erilaisten ohjattujen leikkien
avulla voimme opetella uusia asioita lapsia motivoivalla tavalla . Lapsella on halutessaan
mahdollisuus leikkiä ja puuhailla myös omassa rauhassa.
4.2. Liikkuminen
Lapsella on luontainen tarve liikkua. Suositusten mukaan alle kouluikäisen lapsen tulisi
liikkua vähintään kaksi tuntia päivässä. Osa päivittäisestä liikunnantarpeesta toteutuu
lapsen hoitopäivän aikana päiväkodin toiminnan puitteissa (esim. ulkoilu, liikuntatuokiot) ja
osa liikkkumisen tarpeesta jää kotona toteutettavaksi ulkoilun, harrastusten tai perheen
yhteisen liikkumisen merkeissä. Päivähoidon tehtävänä on mahdollistaa, että lapsi saa
liikkua monipuolisesti ja omalle kehitykselleen sopivalla tavalla hoitopäivänsä aikana.
Liikunta kuuluu päivittäiseen toimintaamme . Osa liikunnasta on suunnitelmallista ja
ohjattua toimintaa , ja osa on lasten omaehtoista liikkumista. Liikkuessa hyödynnämme
päiväkodin sisätiloja, pihaa sekä lähiympäristön mahdollisuuksia . Liikunnallista toimintaa
suunnitellessamme huomioimme myös vuodenaikojen vaihtelun . Aikuisten esimerkki ja
mukana oleminen kannustaa lapsia liikkumaan ja tekee siitä mukavaa yhdessäoloa .
Päiväkodissamme on monipuolisesti erilaisia liikuntavälineitä sekä sisä- että ulkokäyttöön.
Osa välineistä on päivittäin lasten saatav illa omaehtoista liikkumista varten. Osallistumme
vuosittain erilaisiin liikunnallisiin tapahtumiin , esimerkiksi valtakunnalliseen "Varpaat
Vauhtiin" -liikuntakampanjaan .
4.3. Taiteellinen kokeminen ja ilmaiseminen
Taidekasvatus on olennainen osa päiväkodin toimintaa. Taiteellinen kokeminen ja
ilmaiseminen tukevat lapsen taitojen monipuolista kehittymistä ja antavat mahdollisuuden
oman luovuuden ja itseilmaisun kehittymiselle. Musiikki, kuvataide ja erilaiset kädentyöt
kuuluvat jossain muodossa viikottaiseen toimintaamme. Erilaiset teemat, vuoden kiertokulku ja juhlapyhät muodostavat punaisen langan taiteellisen toiminnan suunnittelulle.
Laulut, lorut, rytmit ja riimit sekä musiikin kuuntelu antavat lapsille vaihtelevia musiikillisia
kokemuksia . Musisoimme yhdessä soittamalla erilaisia soittimia (esim. marakassia ja
kapuloita) sekä kehosoittimia . Jokaisessa lapsiryhmässä pidetään säännöllisesti
suunniteltuja laulu- ja musiikkihetkiä joiden lisäksi laulamme spontaanisti lasten kanssa
sopivissa tilanteissa, esim. siirtymä- ja odottelutilanteissa. Sovituin väliajoin kokoonnumme
saliin koko päiväkodin yhteisten lauluhetkien merkeissä, jolloin eri-ikäiset lapset pääsevät
nauttimaan musiikillisesta kokemisesta yhdessä. Toisinaan osallistumme konsertteihin tai
saamme vierailevia musiikkiesityksiä päiväkotiin.
Kuvataiteessa ja kädentöissä harjoitellaan erilaisten materiaalien ja välineiden käyttöä
monipuolisesti lasten ikätaso huomioon ottaen. Samalla lapsi saa ilmaista luovuuttaan
tekemisensä välityksellä . Kiinnitämme huomiota oikeanlaisten tekniikoiden käyttöön
välineiden kohdalla (esim. kynät, sakset, siveltimet). Erilaiset materiaalit, kuten värikynät,
sakset, vesivärit , muovailuvahat ovat monipuolisesti lasten saatavilla omaehtoista
taiteellista tekemistä varten. Lasten töitä arvostetaan laittamalla niitä esille sekä
tallentamalla kasvun kansioihin.
Erilaiset keppinukke- ja nukketeatteriesitykset joko lasten tai aikuisten esittäminä antavat
mahdollisuuksia itseilmaisuun ja taiteelliseen kokemiseen.
4.4. Tutkiminen
Lapsi on yleensä luontaisesti utelias ja kiinnostunut erilaisista asioista. Hän haluaa tutkia,
kokeilla ja tehdä asioita itse. Kiireettömässä ilmapiirissä meillä on aikaa pysähtyä lapsen
kysymyksiin ja ihmetellä asioita yhdessä . Pyrimme tarttumaan lapsen spontaaneihin
kiinnostuksen kohteisiin, ja mahdollisuuksien mukaan teemme havaintoja, tutkimme ja
pohdimme asioita yhdessä muun lapsiryhmän kanssa.
Päiväkotimme sijainti vaihtelevassa luonnonympäristössä antaa mahdollisuuden erilaisten
havaintojen tekemiseen vuodenajat ja luonto huomioon ottaen. Metsäretkillä pääsemme
tutkimaan ja ihmettelemään kaikkia aisteja hyödyntäen. Luonnon tutkimista varten meillä
on käytössä myös erilaisia välineitä, esim. luuppeja. Toimintaa suunnitellessamme
muistamme, että lapsi oppii asioita parhaiten itse tekemällä ja tutkimalla.
4.5. Kielellinen ilmaisu ja kommunikointi
Kieli on lapselle tärkeä itseilmaisun ja vuorovaikutuksen väline, joka tukee ajattelutoimintojen kehittymistä. Kielen avulla lapsi pystyy toimimaan ryhmän jäsenenä , ja
rakentamaan kuvaa häntä ympäröivästä maailmasta.
Pieni lapsi oppii kieltä jäljitt elemällä ja matkimalla muita. Päiväkodissa voimme tukea
lapsen kielellistä kehittymistä monin eri tavoin. Erityisen tärkeää on puhua lapsille selkeästi
ikätasoon sopivalla tavalla. Erilaiset sadut, lorut ja riimit ovat luonteva osa eri-ikäisten
lasten päivittäistä toimintaa. Isompien lasten kanssa keskustellaan ja pohditaan
monenlaisia asioita yhdessä. Tarpeen mukaan käytämme puheen ja ohjeiden tukena
kuvia. Jokaisella ryhmällä on käytössään mm. kuvitettu päiväjärjestys.
Ryhmässä ollessaan lapsella on tarve myös aikuisen jakamattomaan huomioon ja
kahdenkeskiseen vuorovaikutukseen . Pidämme tärkeänä jokaisen lapsen yksilöllistä
huomioimista lapsen hoitopäivän aikana. Luontevia hetkiä tällaiselle vuorovaikutukselle
ovat pienillä lapsilla perushoitotilanteet ja isommilla lapsilla esim. pukemis- ja
riisumistilanteet sekä lepohetken jälkeinen "hiljainen toiminta-aika".
Kielen kehittyminen on aina yksilöllistä, mutta toisinaan lapsella voi ilmetä erityisen tuen
tarvetta. Tällöin keskustelemme asiasta vanhempien kanssa, ja tarvittaessa konsultoimme
kiertävää erityislastentarhanopettajaa sekä ohjaamme perheen muiden tukitoimien pariin,
esim. puheterapeutin vastaanotolle (puheen kehityksen viivästyminen, äänteiden
oppiminen).
Ifoveneet
'l(o(me f?.g.unista venettä
punainen, Ctainen, vifireä
seifaifeeniiurumere(Cii.
'l(aik,issa niissä on fastina
maai(man fapsi([e ifoa,
l(jf?.g.tusta ja naurua.
Soutajia vain tarvitaan
veneet rantaan ofijaamaan,
että ifo pääsisi maai(maan.
Pia <PerRjö
Sisällölliset orientaatiot eli sisältöalueet. joihin päiväkodissa tutustutaan
Histori allis-yhteiskunnallinen orientaatio
- kotiseutuun, kulttuuriin ja perinteisiin
tutustuminen Noormarkun alueella
- perinneleikit ja laulut
- sadut, lorut ja runot
- konsertit, näyttelyt, teatteri, museot
- kalenterivuoden juhlat
- juhliin ja merkkipäiviin liittyvät kädentyöt
- lapsen syntymäpäivän huomioiminen
- Noormarkku-viikko
)
Eettinen
orientaatio
- toisten ihmisten, eläinten ja elinympäristön
kunnioittaminen
- oikean ja väärän eron opettelu
- rehellisyyteen pyrkiminen
- anteeksipyytäminen ja antaminen
- hyvät käytöstavat
- yhteiset säännöt
- erilaisuuden hyväksyminen
- itsetuntemuksen ja itsetunnon kehittäminen
- aikuiset toimivat esimerkkeinä
- kiusaamisen ennalta ehkäisy ja
tilanteisiin puuttuminen
/
)
\
/
Esteettinen orientaatio
- ympäristön viihtyisyys ja siisteys
- tilojen kodinomaisuus
- ympäröivän luonnon kauneus eri vuodenaikoina
- erilaiset kädentyöt ja kuvallinen ilmaisu
- omien ja toisten tuotosten arvostaminen
- lasten töitä arvostetaan ja laitetaan esille
)
Luonnontieteellinen orientaatio
Matemaattinen orientaatio
\
1
- pelit ja rakennussarjat ovat lasten
päivittäisessä käytössä
- lorut, riimit, laululeikit
- matemaattisten käsitteiden käyttäminen
ja havaintojen tekeminen arjen tilanteissa
- ongelmanratkaisua sekä syy- ja seuraussuhteiden harjoittelua päiväkodin arjessa
- lelujen kerääminen ja luokittelu päivittäin
J
- liikuntaleikit
/
/
- kuvitettu päiväjärjestys ja kalenteri
- luonnon kunnioittaminen
· - vuodenaikojen ja säätilan havainnointi
- erilaisiin eläimiin ja kasveihin tutustuminen
- retket metsään ja lähiympäristöön
- elämysten kokeminen kaikilla aisteilla
- laulut, lorut ja leikit
- luonnonmateriaalien käyttö kädentöissä
Uskonnollis-katsomuksellinen orientaatio
- perheiden erilaisten vakaumusten
kunnioittaminen
·
- yleiset kirkollispyhät huomioidaan päiväkodin
toiminnassa Uoulu, pääsiäinen)
- joulukirkko ; pääsiäiskirkko , kevätkirkko
- seurakunnan työntekijän vierailut päiväkodissa
- hengelliset laulut ja virret
- esikoululaisten siunaaminen koulutielle
/
I
\
}
)
5. SISÄLLÖLLISET ORIENTAATIOT
Sisällölliset orientaatiot muodostavat päiväkodin toiminnan kehyksen, jonka tavoitteena on
lapsen valmiuksien lisääminen monimuotoisen elämän ymmärtämisessä. (Stakes, 2006.
Varhaiskasvatus . Tietoa pienten lasten vanhemmille .)
Sisältöalueita toteutetaan päivittäin arjen eri tilanteissa . Kasvattajien tehtävänä on
huomioida kullekin lapsiryhmälle tarpeelliset painotukset ja huolehtia siitä, että kaikki osaalueet toteutuvat sopivassa määrin jokaisen lapsen kohdalla.
5.1. Matemaattinen orientaatio
Tavoitteenamme on, että matematiikka on luontevasti mukana lapsen päivittäisessä
arjessa ja perushoitotilanteissa, esimerkiksi ruokailussa sekä pukemis- ja riisumistilanteissa . Erilaiset pelit, leikit, musiikki ja liikunta kehittävät lasten matemaattisia taitoja ja
valmiuksia . Leikeissään lapset harjoittelevat huomaamattaan luku- ja aikakäsitteitä ,
muotoja ja suuntia. Lapset vertailevat erikokoisia leluja, päättelevät leluista erilaisia asioita
ja laskevat niiden lukumääriä. Aikuisten tehtävänä on tukea näiden taitojen kehittymistä
sekä ohjata lapsia tekemään erilaisia havaintoja arjen eri tilanteissa. Pienten lasten kanssa
voidaan esimerkiksi laskea sormien ja varpaiden lukumääriä , ja isompien kanssa
opetellaan hahmottamaan ajan kulkua, viikonpäiviä ja kuukausia päiväjärjestyskuvien
avulla . Päivittäin leluja luokitellaan ja kerätään omille paikoilleen yhdessä lasten kanssa.
5.2. Luonnontieteellinen orientaatio
Toteutamme luonto- ja ympäristökasvatusta hyödyntämällä monipuolisesti päiväkotimme
sijaintia kauniissa luonnonympäristössä. Lähistöllä on peltoa, puistoja, metsää sekä
kulttuurihistoriallinen Ahlströmin alue hevostalleineen ja laitumineen. Päiväkodin pihalla
kasvavat omenapuut , pihlajat, havupuut ja pensaat mahdollistavat erilaisten havaintojen
tekemisen päivittäisessä arjessa. Seuraamme lasten kanssa myös lähistöllä pesivien ja
elävien lintujen puuhia. Säännöllisesti toteutettavat metsäretket kehittävät lasten tunnesuhdetta luontoon, ja antavat tilaisuuksia havainnoida ja tutkia luontoa kaikkia aisteja
hyväksi käyttäen. Vuoden kiertokulku sekä luonto eläimineen ja kasveineen ovat
keskeinen osa toimintaamme ympäri vuoden. Kävelyretkillä tutustumme päiväkodin
lähialueen rakennettuun ympäristöön , ja hyödynnämme liikunnassa urheilutalon sekä
Noormarkun Yhtenäiskoulun urheilukentän ja talviurheilupaikkojen tarjoamat
mahdollisuudet.
5.3. Historiallis-yhteiskunnallinen orientaatio
Tutustumme lasten kanssa omaan kotiseutuun , kulttuuriin ja perinteisiin. Tavoitteenamme
on, että Noormarkun ominaispiirteet , historia ja perinteet, kuten Noormarkku-viikko tulevat
lapsille tutuiksi ikätasoon sopivalla tavalla . Toiminnassamme huomioidaan myös kalenterivuoden erilaiset juhlat , esim. joulu, pääsiäinen, äitienpäivä , isänpäivä , ystävänpäivä ja
Kalevalanpäivä. Tarinat, keskustelut, museokäynnit sekä vanhoihin esineisiin ja tapoihin
tutustuminen antavat lapsille kokemuksia ja tietoa entisaikojen ihmisten elämästä.
Vierailemme vaihtelevasti lähialueen museoissa, esim. Kaharin kotiseutumuseossa tai
Porin museoissa , ja osallistumme erilaisiin kulttuuri-tapahtumiin, konsertteihin, näyttelyihin
ja teatteriesityksiin . Esikoululaiset voivat käydä tutustumassa Korsmanin talon väen
elämään Porissa. Toimintavuoden aikana vietetään erilaisia juhlia, joista osaa vietetään
päiväkodin väen kesken ja osaan kutsutaan lasten vanhemmat ja läheiset mukaan. Lisäksi
huomioimme jokaisen lapsen oman syntymäpäivän lapsiryhmän omien tapojen mukaisesti.
Mahdollisuuksien mukaan tutustumme erilaisiin ammatteihin. Voimme esimerkiksi kutsua
eri ammattien edustajia päiväkotiin vierailulle tai pyytää lasten vanhempia kertomaan
omasta työstään.
5.4. Esteettinen orientaatio
Tavoitteenamme on tarjota lapsille viihtyisä , turvallinen ja kodinomainen ympäristö lapsen
hoitopäivän ajaksi. Vuorohoidossa kodinomaisuuden tarve on korostunut lasten ja heidän
perheidensä vaihtelevasta elämänrytmistä johtuen . Huolehdimme toimintaympäristömme
viihtyisyydestä ja siistiydestä yhdessä lasten kanssa. Opettelemme siivoamaan tavarat
omille paikoilleen leikkien jälkeen. Pidämme lasten tekemiä töitä tärkeinä , ja laitamme niitä
esille sekä tallennamme niitä lasten omiin kasvunkansioihin. Opettelemme arvostamaan
sekä omia että toisten tuotoksia, ja huomioimme, että "kauneus on katsojan silmissä".
Tarjoamme lapsille erilaisia esteettisiä kokemuksia ja elämyksiä luonnon kauneutta ja
vaihtelevuutta unohtamatta. Korostamme arjen ja juhlan eroavaisuutta kiinnittämällä
huomiota tilojen koristeluun juhla-aikoina.
5.5. Eettinen orientaatio
Eettisiä kysymyksiä pohdimme yhdessä lasten kanssa arjen eri tilanteissa. Asioita
käsitellään kullekin lapsiryhmälle sopivilla tavoilla esimerkiksi keskustelemalla, päivittäisiä
tilanteita läpikäymällä sekä ohjaamalla lapsia johdonmukaisesti yhteisiä sääntöjä
noudattaen. Toisinaan eettistä kasvatusta toteutetaan suunnitelmallisesti satuja, pieniä
esityksiä ja eläytymistä hyödyntäen. Käymme lasten kanssa keskusteluja hyvästä ja
pahasta, oikeasta ja väärästä, totuudesta ja valheesta. Opettelemme hyviä käytöstapoja,
toisten kunnioittamista, erilaisuuden hyväksymistä, rehellisyyttä, anteeksi antamista ja
anteeksi saamista pienestä pitäen. Pyrimme ennalta ehkäisemään kiusaamista , ja kaikkiin
kiusaamistilanteisiin puututaan ja ne käydään läpi yhdessä lasten kanssa. Eettisissä
kysymyksissä koemme erityisen tärkeäksi kodin ja päivähoidon välisen yhteistyön
toimivuuden. Aikuisten esimerkillä on suuri vaikutus lasten ajattelun ja toiminnan
kehittymiselle.
5.6. Uskonnollis-katsomuksellinen orientaatio
Kunnioitamme perheiden erilaisia vakaumuksia ja kuuntelemme heidän toiveitaan. Lapsen
osallistumisesta päiväkodin uskontokasvatukseen sovitaan yhdessä vanhempien kanssa
lapsen aloittaessa päivähoidossa. Päiväkodin uskontokasvatusta toteutetaan yhteistyössä
Noormarkun seurakunnan kanssa. Seurakunnan työntekijä vierailee päiväkodissamme
muutaman kerran vuodessa. Toiminnassamme huomioimme kirkolliset juhlat (joulu,
pääsiäinen) ja keskustelemme niistä lasten kanssa aiheeseen sopivia tarinoita ja Lasten
Raamatun kertomuksia hyödyntäen. Osallistumme lasten kanssa seurakunnan
järjestämään päivähoidon joulu- ja pääsiäiskirkkoon , ja laulamme päiväkodissa lasten
virsiä ja hengellisiä lauluja. Kevätkirkossa esikoululaiset siunataan koulutielle,ja lapset
voivat osallistua kirkkoon yhdessä vanhempiensa kanssa.
6.KASVATUSKUMPPANUUS
Kasvatuskumppanuudella tarkoitetaan vanhempien ja päivähoidon henkilökunnan välistä
yhteistyötä, jossa molemmat osapuolet sitoutuvat tukemaan lapsen kehitystä, kasvatusta
ja oppimista. Vanhemmat tuntevat oman lapsensa parhaiten, ja heillä on ensisijainen
kasvatusvastuu. Henkilökunnan tehtävänä on toimia vanhempien kumppanina ja tukea
lapsen kokonaisvaltaista kehittymistä oman koulutuksensa ja osaamisensa mukaan.
Kasvatuskumppanuus edellyttää molemminpuolista luottamuksellista ja avointa vuorovaikutusta.
Kasvatuskumppanuus alkaa siitä, kun vanhemmat ilmoittavat ottavansa lapsen hoitopaikan vastaan. Tämän jälkeen sovitaan tutustumiskäynneistä, jotka ovat vanhemman ja
lapsen yhteistä tutustumista päiväkotiin. Päiväkodissa voi aluksi viipyä lyhyen ajan ja
vähitellen pidempään. Muutaman yhteisen käynnin jälkeen voi sopia päivän, jolloin lapsi
jää yksin päiväkotiin harjoittelemaan. Tutustumiseen käytetty aika ja käyntien määrä ovat
aina yksilöllisiä.
Kasvatuskumppanuus toteutuu erityisesti henkilökunnan ja lapsen vanhempien välisissä
päivittäisissä vuorovaikutustilanteissa lasta päivähoitoon tuotaessa tai kotiin haettaessa.
Vuorohoidon luonteesta johtuen kasvatuskumppanuuden merkitys korostuu. Päivittäinen ja
viikottainen vuorovaikutussuhteiden määrä on sekä lapsilla että vanhemmilla moninkertainen tavalliseen päiväkotiin verrattuna. Molemminpuolinen luottamus ja avoin vuorovaikutus ovat tällöin ensiarvoisen tärkeitä.
Päivittäisen vuorovaikutuksen lisäksi kasvatuskumppanuutta toteutetaan vähintään kerran
syksyllä ja kerran keväällä pidettävissä varhaiskasvatussuunnitelmakeskusteluissa.
Keskustelun pohjalta lapselle laaditaan yhdessä vanhempien kanssa henkilökohtainen
varhaiskasvatussuunnitelma (vasu), johon kirjataan lapsen kasvussa, kehityksessä ja
oppimisessa sillä hetkellä olevat ajankohtaiset asiat. Samalla pohditaan yhteisiä tavoitteita
ja toimintatapoja lapsen kokonaisvaltaisen kehittymisen tueksi sekä sovitaan mahdollisista
jatkotoim enpiteistä.
Kasvatuskumppanuutta ovat myös päiväkodissa järjestettävät vanhempainillat, erilaiset
tapahtumat ja retket, joihin toivomme vanhempien osallistuvan aktiivisesti. Lapsen hoitosuhteen jatkuessa kasvatuskumppanuus syvenee asteittain.
7. ERITYINEN TUKI VARHAISKASVATUKSESSA
Jokaisen lapsen kehitys etenee omaan yksilölliseen tahtiinsa . Lapsen kasvaessa voi tulla
eteen vaiheita , jolloin hänen kehityksensä on joko jollain osa-alueella tai kauttaaltaan
viivästynyttä ikätasoon nähden. Myös jonkun yksittäisen taidon oppiminen voi olla lapselle
haasteellista. Tällaisessa tilanteessa hänellä on oikeus saada erityistä tukea varhaiskasvatuksessa . Tuen tarpeen voivat havaita joko lapsen vanhemmat tai päivähoidon
henkilökunta. Toivomme, että vanhemmat tuovat rohkeasti esille sellaiset asiat, jotka
huolestuttavat heitä lapsensa kehityksessä .
Kun erityisen tuen tarve tulee esille, lapsen päivähoitoryhmän aikuiset keskustelevat
asiasta vanhempien kanssa. Tarpeen mukaan voidaan erikseen sopia keskusteluaika ,
jolloin kartoitetaan tilannetta. Keskusteluun voidaan kutsua mukaan myös päivähoidon
kiertävä erityislastentarhanopettaja (kelto), joka voi ohjeistaa lapsen vanhempia ja
päiväkodin henkilökuntaa toimimaan tilanteeseen sopivalla tavalla . Vanhempien luvalla
kelto voi tulla lapsiryhmään havainnoimaan lasta. Lisäksi lapselle voidaan hoitoajan
puitteissa järjestää mahdollisuus työskennellä hänen kanssa kahden kesken tai
pienryhmässä . Tilanteen mukaan kelto voi yhdessä päivähoitohenkilökunnan kanssa
suositella lapselle jatkotoimenpite itä, esimerkiksi puheterapeutin tai psykologin
tutkimuksia .
Tarvittaessa lapselle laaditaan henkilökohtainen toiminta- ja kuntoutussuunitelma , jonka
tekem iseen osallistuvat lapsen vanhemmat , päivähoitoryhmän henkilökunta ja kelto sekä
tarvittaessa muita asiantuntijoita esimerkiksi puheterapeutti. Suunnitelmaan kirjataan
lapsen vahvuudet ja mielenkiinnon kohteet, vaikeudet ja tuen tarpeet, tavoitteet ja
sopimukset sekä sellaiset kasvatukselliset keinot ja järjestelyt , jotka edesauttavat
tavoitteiden saavuttamista. Samalla sovitaan mahdollisista jatkotoimenpiteistä ja
seuraavan tapaamisen ajankohdasta . Suunnitelmaa päivitetään säännöllisesti ,
keskimäärin kaksi kertaa vuodessa. Kuntoutussuunnitelma sitouttaa päivähoidon
henkilökunnan ja lapsen vanhemmat toimimaan siinä sovitulla tavalla .
Lapsen kannalta on tärkeää , että hän saa tarvitsemaansa tukea mahdollisimman varhain
ja niin pitkään kuin on tarvetta. Näin pystytään tarjoamaan lapselle suotuisat kasvun ja
kehityksen edellytykset hänen yksilöllisyytensä huomioon ottaen.
8.
YHTEISTYÖTAHOT
Laadukkaan, monipuolisen ja yksilölliset tarpeet huomioonottavan varhaiskasvatuksen
järjestämisen tukena päivähoidolla on eri yhteistyötahoja. Ensisijaisia yhteistyökumppaneitamme ovat päivähoidossa olevien lasten vanhemmat, joiden kanssa olemme
sitoutuneita kasvatuskumppanuuteen jokaisen lapsen kasvun, kehityksen ja oppimisen
turvaamiseksi. Yhteistyötä vanhempien kanssa toteutetaan päivittäisen vuorovaikutuksen,
vasu-keskusteluiden, vanhempainiltojen, juhlien , retkien ja erilaisten päiväkodissa
järjestettävien tapahtumien avulla . Vanhempien lisäksi toimimme yhteistyössä sekä lasten
kehitystä tukevien yhteistyökumppaneiden että päivähoidon sisältöä rikastuttavien
yhteistyökumppaneiden kanssa.
8.1. Lapsen kehitystä tukevat yhteistyökumppanit:
•
•
•
•
•
•
•
kiertävä erityislastentarhanopettaja (kelto)
Noormarkun lastenneuvola
terveyskeskuspsykologi
puheterapeutti
perheneuvola
lastensuojelu
Noormarkun lähikoulut (tarvittaessa yhteistyötä on myös muiden koulujen
kanssa)
• Noormarkun muut päivähoitoyksiköt
Kiertävä erityislastentarhanopettaja käy päiväkodissa keskimäärin 2 kertaa kuukaudessa.
Hän käy seurailemassa lapsiryhmien toimintaa, konsultoi päiväkodin henkilökuntaa, tekee
vanhempien luvalla yksittäisten lasten kanssa tehtäviä yksilöllisen tuen tarpeen
arvioimiseksi sekä osallistuu tarpeen mukaan erilaisiin palavereihin ja keskusteluihin.
Lastenneuvolan kanssa teemme yhteistyötä esimerkiksi 4-vuotistarkastusten yhteydessä.
Päiväkodissa täytetään "havaintoja 4-vuotiaasta lapsesta" -lomake, jonka vanhemmat
vievät neuvolaan sen jälkeen, kun asioista on ensin keskusteltu vanhempien kanssa.
Päiväkodissa odotamme palautetta vastavuoroisesti neuvolalta. Tarvittaessa päiväkodin
henkilökunta voi vanhempien luvalla olla yhteydessä neuvolaan lapsen kehitykseen
liittyvissä asioissa.
Kun lapsen kehityksessä ilmenee erityisen tuen tarvetta , päiväkodin henkilökunta voi
yhteistyössä keiton kanssa ohjata perheitä yhteistyöhön psykologin tai puheterapeutin
kanssa. Puheterapeutin vastaanotolle pääsemiseksi tarvitaan neuvolan lähete. Lapsen
kehityksen turvaamiseksi ja erilaisten perhetilanteiden vaatiessa voimme tehdä yhteistyötä
myös perheneuvolan ja lastensuojelun kanssa.
Lapsen siirtyessä päivähoidosta kouluun on erityisen tärkeää , että tietoa hänen
kehityksestään ja yksilöllisistä tarpeistaan välitetään tulevalle opettajalle. Jokaisesta
esikoululaisesta täytetään "lapsen esiopetuksen suunnitelma "-lomake, jonka sisällön
mukaisesti esiopetusta toteutetaan erilaiset tarpeet huomioon ottaen. Lomakkeen pohjalta
vanhempien kanssa käydään esiopetussuunnitelmakeskustelu syksyllä ja keväällä, jonka
jälkeen vanhemmat toimittavat lomakkeen opettajalle kouluuntutustumispäivänä. Tämän
lisäksi esiopetusryhmän lastentarhanopettajat ja lähikoulujen opettajat pitävät keväällä
tiedonsiirtopalaverin, jossa välitetään lapsen koulunkäynnin kannalta olennaista tietoa
Tiedonsiirtopalavereista informoidaan vanhempia ja niihin kysytään lupa.
Lastentarhanopettajilla on lainmukainen velvollisuus ja oikeus tiedonsiirtoon sellaisissa
asioissa,jotka liittyvät lapsen opetuksen järjestämiseen. Tarvittaessa olemme yhteydessä
muidenkin koulujen kanssa (esim. erityiskoulut).
Teemme yhteistyötä myös muiden Noormarkun alueen päivähoitoyksiköiden kanssa.
Yhteistyötämuotoina toimivat erilaiset vierailut, tapahtumat ja retket. Esimerkiksi
esikoululaiset ovat päässeet tutustumaan tuleviin koulukavereihinsa ennen virallista
tutustumispäivää yhteisessä tapaamisessa sekä luistelukoulussa .
8.2. Päivähoidon sisältöä rikastuttavat yhteistyökumppanit:
•
•
•
•
•
•
Noormarkun alueen kulttuuritarjonta
Porin kulttuuritoimi
kirjastoauto
Noormarkun seurakunta
vapaa-aikavirasto
ulkopuoliset yhteistyökumppanit
Tavoitteenamme on hyödyntää Noormarkun alueen omaa kulttuuritarjontaa. Kaharin
kotiseutumuseo , kulttuurihistoriallinen Ahlströmin alue, Uotin käsityökeskus , Myllykartano
ja Nokun teatteriesitykset tarjoavat hyvät puitteet päiväkodin toiminnan rikastuttamiseen .
Perinteisellä Noormarkku-viikolla on usein ollut päivähoidolle suunnattua omaa ohjelmaa.
Mahdollisuuksien mukaan osallistumme Porin kaupungin keskustassa tapahtuvaan
kulttuuritoimintaan kuten Taidemuseon työpajoihin ja Satakunnan museon näyttelyihin.
Voimme tehdä vierailuita Luontotalo Arkkiin ja Satakunnan pääkirjastoon , ja lisäksi
esikoululaiset voivat osallistua Korsmanin talolla järjestettävään ohjattuun tuokioon . Porin
kaupunki tarjoaa päiväkoteihin myös kiertäviä esityksiä kuten työpajoja , konsertteja ,
nukketeatteriesityksiä ja satuja, jotka palvelevat erityisesti vuorohoidon tarpeita.
Päiväkodin edustalla käy joka toinen viikko kirjastoauto, jonka palveluita hyödynnämme
säännöllisesti.
Vapaa-aikavirasto rikastuttaa päivähoidon toimintaa järjestämällä erilaisia tapahtumia
kuten Lasten Olympialaiset ja huolehtimalla esikoululaisten uimaopetuksesta. Lisäksi
voidaan järjestää alueellisia liikuntaturnauksia . Yhteistyössä muiden tahojen kanssa
vapaa-aikavirasto järjestää myös koulutusta päivähoidon henkilökunnalle liikuntakasvatuksen monipuolistamiseksi.
Näiden ohella päiväkodilla on mahdollisuus tarjota lastenkulttuurielämyksiä ulkopuolisten
yhteistyökumppaneiden palveluita ostamalla. Tällaisia ovat esimerkiksi Porin teatterin
lastennäytelmät , erilaiset kiertävät teatteriesitykset ja luistelunäytökset.
Erilaisiin tapahtumiin osallistumista helpottaa Porin Linjojen kanssa tehtävä yhteistyö, joka
mahdollistaa maksuttoman paikallisbussien käytön päiväaikaan. Osa lastenkulttuuritoiminnasta on ilmaista, mutta joidenkin retkien, tapahtum ien ja kuljetusten kustannusten
kattamiseksi keräämme rahaa lasten vanhemmilta .
Vuoropäiväkodissa lapsilla ei aina ole mahdollisuutta osallistua kaikkiin retkiin, mutta osa
tapahtumista on sellaisia, joihin kaikki voivat osallistua hoitoajasta riippumatta . Niistä
informoimme vanhempia erikseen.
9.
VARHAISKASVATUKSEN SUUNNITTELU JA ARVIOINTI
Varhaiskasvatuksen suunnittelu , toteutus ja arviointi pohjautuu valtakunnalliseen
Varhaiskasvatussuunnitelman perusteisiin (2003, tarkistettu versio 2005). Porin kaupunki
on laatinut sen perusteella oman päivähoidon varhaiskasvatussuunnitelman (2006), jonka
jälkeen jokaiselle päivähoitoyksikölle annettiin tehtäväksi oman varhaiskasvatussuunnitelman (vasun) työstäminen .
Päiväkodin oma vasu on tärkeä työväline henkilökunnalle toiminnan suunnittelun ja
arvioinnin toteuttamisessa. Päiväkotikohtaisessa vasussa ilmenee päiväkodin
omaleimaisuus, ja ne olosuhteet ja toimintatavat, joilla pyritään käytännössä tuomaan sitä
esille. Piilitien päiväkodin erityispiirre on vuoropäivähoito , joka luo toiminnallemme
omanlaisensa haasteet ja tavoitteet.
Lapsiryhmien toiminnan suunnittelussa otetaan huomioon päiväkotikohtaisen vasun lisäksi
lapsiryhmässä olevien lasten henkilökohtaisten vasujen asettamat tavoitteet. Näiden
pohjalta päiväkodin henkilökunta laatii syksyisin uuden toimintakauden alussa
ryhmäkohtaisen toimintasuunnitelman, jossa huomioidaan ryhmän yksilölliset tarpeet.
Suunnitelmaa arvioidaan ja muokataan tarvittaessa säännöllisin väliajoin.
Jokaisen lapsiryhmän aikuisilla on viikottain tiimipalaveri toiminnan suunnittelua ja
lapsiryhmän tilanteen arviointia varten. Tämän lisäksi koko päiväkodin henkilökunnalla on
yhteisiä suunnittelupäiviä 1-2 kertaa vuodessa sekä kuukausittain iltapalaveri, jossa
suunnitellaan , arvioidaan ja kehitetään toimintaa yhdessä.
Vanhemmat voivat koska tahansa antaa palautetta henkilökunnalle päiväkodin toiminnan
kehittämiseksi. Tietyin väliajoin vanhemmat saavat vastattavakseen asiakaspalautelomakkeen, jonka pohjalta saadulla tiedolla voidaan arvioida ja kehittää toimintaa.
10. TllVISTELMA
Haluamme tarjota vuorohoitoa tarvitseville lapsille ja heidän perheilleen laadukasta
varhaiskasvatusta kiireettömässä ja turvallisessa hoitopaikassa. Tavoitteenamme on
lapsen kasvun, kehityksen ja oppimisen tukeminen yhteistyössä vanhempien kanssa.
Toimimme vanhempi :m kasvatuskumppaneina lapsen kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin
turvaamiseksi sekä tuemme vanhempia heidän kasvatustehtävässään.
Toimintamme pohjautuu valtakunnalliseen Varhaiskasvatussuunnitelman perusteisiin
sekä Porin kaupungin varhaiskasvatussuunnitelmaan. Toimimme suunnitelmallisesti ja
tavoitteellisesti lasten erilaisuuden ja ryhmän tarpeet huomioon ottaen. Tuemme lasta
kehittymään sekä yksilönä että vertaisryhmän jäsenenä. Kannustamme häntä omatoimisuuteen ja iloitsemaan osaamisestaan.
Pyrimme toimimaan johdonmukaisesti yhteisten sääntöjen ja toimintatapojen mukaisesti.
Tavoitteenamme on myönteinen ja kannustava ilmapiiri, jossa jokainen tulee hyväksytyksi
omana itsenään. Opettelemme ymmärtämään erilaisuutta ja toimimaan erilaisissa
tilanteissa yhdessä toisten kanssa.
Toiminnan suunnittelussa huomioimme vuoden kiertokulun, erilaiset juhlapyhät sekä päiväkodin
lähiympäristön ja Noormarkun alueen omaleimaisuuden. Kiinnitämme huomiota siihen, että
toimintamme on monipuolista ja lapselle ominaisten toimintatapojen mukaista. Lapselle ominaisia
toimintatapoja ovat leikkiminen, liikkuminen, taiteellinen kokeminen ja ilmaiseminen, tutkiminen
sekä kielellinen ilmaisu ja kommunikointi .
Haluamme luoda lapsille mahdollisuuksia erilaisiin leikkeihin tarjoamalla monipuolisen ja
vaihtelevan leikkiympäristön. Tuemme lasten leikkitaitojen kehittymistä ,ja annamme aikaa
pitkäkestoiselle leikille. Huomioimme toiminnassamme myös lapsen päivittäisen
liikkumistarpeen mahdollistamalla monipuolisen liikkumisen sekä ohjatusti että omatoimisesti. Hyödynnämme liikunnallisen toiminnan suunnittelussa ja toteuttamisessa
sisätiloja , pihaa ja lähiympäristöä. Erilaisia liikuntavälineitä on lasten saatavilla päivittäin.
Taiteellinen kokeminen ja ilmaiseminen tukevat lapsen taitojen kehittymistä,ja ne
kehittävät hänen luovuuttaan . Musiikki, kuvataide ja erilaiset kädentyöt kuuluvat jossain
muodossa viikottaiseen toimintaamme. Haluamme tukea lapsen luontaista uteliaisuutta ja
kiinnostusta erilaisiin asioihin pysähtymällä lapsen kysymyksiin ja antamalla hänen tutkia ,
kokeilla ja tehdä asioita itse. Kieli on lapselle vuorovaikutuksen ja ajattelutoimintojen
väline. Tuemme päivittäisessä toiminnassamme lapsen kielen kehittymistä sekä hänen
luontaista tarvettaan olla vuorovaikutuksessa toisten kanssa.
Toimintamme sisältöalueita ovat matemaattinen orientaatio, luonnontieteellinen orientaatio
historiallis-yhteiskunnall inen orientaatio , esteettinen orientaatio, eettinen orientaatio ja
uskonnollis-katsomuksellinen orientaatio. Näitä sisältöalueita toteutetaan päivittäin arjen
eri tilanteissa kullekin lapsiryhmälle sopivat painotukset huomioon ottaen.
Suunnittelemme , kehitämme ja arvioimme toimintaamme eri tavoin toimintakauden aikana.
Päiväkodin oma varhaiskasvatussuunnitelma sekä jokaisen ryhmän oma toimintasuunnitelma ovat tärkeitä työvälineitä toiminnan suunnittelussa ja arvioinnissa. Jokaiselle
lapselle laaditaan henkilökohtainen varhaiskasvatussuunnitelma , jota päivitetään kaksi
kertaa vuodessa yhdessä vanhempien kanssa.