Kotitilalta 1/2015
01 2015 Kotitilalta 06 VASTUULLISUUS ON VÄLITTÄMISTÄ 10 SIISTIT SAPAROT Huolellinen hoito tuo tasaiset kasvutulokset 14 VUODEN BROILERITUOTTAJA EI OLE MIKÄÄN UNTUVIKKO MAALISKUUN MINISEMINAARIT Varaa paikkasi! Nautatuottajien miniseminaari Sikatuottajien miniseminaari Torstai 12.3. Nokia, kylpylähotelli Eden Perjantai 20.3. Vantaa, kylpylähotelli Flamingo 12:00 Lounas 12:00 Lounas 13:00 Tilaisuuden avaus, Sami-Jussi Talpila 13:00 Tilaisuuden avaus, Olli Paakkala 13:15 HKScan-konserni: parannuksia askel 13:15 HKScan-konserni: parannuksia askel askeleelta, Hannu Kottonen askeleelta, Hannu Kottonen 14:00 Mitä HK-brändille kuuluu? Samuli Eskola 14:45 Kahvit 14:00 HKScan Suomessa – sian kaupallinen katsaus, Samuli Eskola 15:15 Nautatuotanto tulevaisuudessa, Petteri Orpo 14:45 Kahvit 16:00 Vuosi investoinnin jälkeen – kokemuksia 15:15 Mitä HK- ja Rypsiporsas-brändeille kuuluu? laajennuksesta, Petri Ilvonen Kim Lindholm 16:45 Miltä näyttää vuosi 2015, 16:00 Päivittäistä tekemistä ja investointeja Sami-Jussi Talpila Forssassa, Jori Sahlsten 16:45 Miltä näyttää vuosi 2015, Olli Paakkala 19:30 HK-illallinen 22:00 Iltaa tähdittää vuoden 2004 Tangokuningas Tommi Soidinmäki 19:00 HK-illallinen 22:00 Iltaa tähdittää Mikael Konttinen ja Annika Eklund Ripusta työhanskat hetkeksi naulaan ja ilmoittaudu mukaan! Voit halutessasi myös jatkaa viikonloppua kylpyläloman merkeissä. Lue lisää ja ilmoittaudu heti: KNVFDQDJULğQDXWDVHPLQDDULKNVFDQDJULğVLNDVHPLQDDUL VASTUULLISESTI UUTEEN VUOTEEN UUDEN VUODEN ALOITUS on hyvä aika tehdä päätöksiä, asettaa tavoitteita ja unel- mia. Uusi vuosi sisältää lupauksen paremmista asioista ja uudenlaisista toimintatavoista. Jos olet jo ehtinyt lipsua lupauksistasi tai ne ovat vielä tekemättä, tarjoaa helmikuun lopussa alkava kiinalainen Vuohen vuosi vielä uuden mahdollisuuden. Ennen uusien tavoitteiden asettamista on hyvä katsoa taaksepäin edelliseen vuoteen: Mitä olisi pitänyt tehdä paremmin, ja miten? Olinko hyvä vanhempi, puoliso tai ystävä? Selviydyinkö työstäni hyvin, pidinkö itsestäni huolta? Joihinkin kysymyksiin voi vastata hyvällä omallatunnolla kyllä, toisiin ei. Kaikki kulminoituu kapasiteettiin. Kapasiteetti on tuttu termi työelämästä, mutta mielestäni se koskettaa kaikkia elämän osa-alueita. Oman hyvinvoinnin ja kapasiteetin kulmakiviä ovat lepo, ruoka ja liikunta. Lepoa ja elpymistä ei pidä aliarvostaa. Joskus myös ruokailutottumukset on hyvä tarkistaa: unohtuiko lounaan syönti, kun illalla tuli himo hiilihydraatteihin? Vaikka sanonta ”terve RUOKAA TUOTETTAESSA sielu terveessä ruumiissa” tuntuu päivänselvältä, on se VASTUULLISUUDEN PITÄÄ edelleen niin kovin totta. Maatalousyrittäjät miettivät tilojensa kehittämistä OLLA MUKANA JOKAISESSA ja samalla yrittäjyyden vaatimaa kapasiteettia omal- O la kohdallaan. Oma jaksaminen on KE KETJUN OSASSA tällöin keskeisellä sijalla. Sivuilla 20–21 antavat arvokkaita neuvoja hyvinvointiin niin tuottajat kuin HKSca HKScanilla hyvinvointiasioihin erikoistunut Hanna Kankainen. RUOKAA TUOTETTAESSA vastuullisuu vastuullisuuden pitää olla mukana jokaisessa ketjun osassa. Kun raaka-aineet lähtevät pellolta ja raaka-ain jatkavat matkaansa kotieläintilojen kau kautta elintarviketeollisuuteen, on matka pitkä ja välillä monimu monimutkainen. Ketjun varrella on huolehdittava niin eläimistä, yympäristöstä kuin ihmisistäkin. Määrätietoinen työ sop sopimustiloillamme tautisuojauksessa ja antibioottien vähäisen käytön edistämisessä näkyy nyt muuta Eurooppaa parempana tautitilanteena ja oleellisesti parempana MRSA- tilanteena. Siitä iso kiitos kuuluu teille tuottajille. Työtä te jatkaa. Lisää suon tärkeää t perbakteereista ja niiden enperbak naltaehkäisystä kertoo eläinläänaltaehkä Elias Jukola sivuilla 22-23. kärimme Eli Jäppilä Veli-Matti J konserni HKScan kon eläinhankinta- ja Johtaja, elä tuottajapalvelut tuottajapalv 01 2015 KOTITILALTA 3 / VERKKOVINKIT / Lataa kännykkääsi HKScan Agri -mobiili HKScan palvelee jatkossa tuottajiaan myös mobiilisti. Uudesta HKScan Agri -mobiilipalvelusta voit lukea tuoreimman markkinakatsauksen, asiantuntijoiden blogikirjoitukset ja uusimmat Twitter-uutiset. Lisäksi älykännykkäsi mukana kulkee aina HKScanin tuottajamyymäläkortti ja pääset langoille HKScanin yhteyshenkilön kanssa vain yhdellä painalluksella. Maitotuottajat voivat näppäillä kännykällä myös kiirelehmäilmoituksen. HKScan Agri -mobiili vaatii toimiakseen älykännykän ja nettiyhteyden. Tilalla voi olla HKScan Agri -mobiili yhdessä kännykässä. Lue lisää palvelusta ja tilaa käyttöösi osoitteessa: hkscanagri.fi/mobiili. HERKULLISTA TALVIRUOKAA: LIHAKEITTO Kunnon lihakeitto on klassinen ja kotoinen perinneruoka, ja sen valmistaminen on pitkästä haudutusajasta huolimatta helppoa ja yksinkertaista. Raaka-aineeksi lihakeittoon kannattaa valita pitkää haudutusta vaativaa luullista naudanlihaa, esimerkiksi etuselkää tai lapaa. Katso Teron vinkit ja video lihakeitosta: www.hookoo.fi/hk-kanava SEURAA ROTUSONNEJA VERKOSSA HKScanin kolmastoista Sonnihuutokauppa järjestetään lauantaina 25.4.2015. Lista kasvattamon seurannassa olevista sonneista on esillä hkscanagri.fi -sivuilla. Huutokaupan sonnit valitaan kasvattamon yli 300 sonnin joukosta maaliskuussa. Viime vuonna myynnissä olleista 70 sonnista lähes puolet myytiin heti paikan päällä, joten merkitse huutokauppa jo nyt kalenteriisi. Seuraa kiinnostavien Rotusonnien kehitystä hkscanagri.fi/sonnihuutokauppa. HKSCAN KOTITILALTA: JULKAISIJA: HKScan, PL 50, 20521 Turku, puh. 010 570 150, www.hkscanagri.fi • PÄÄTOIMITTAJAT: Veli-Matti Jäppilä ja Sari Järvinen • TOIMITUSSIHTEERI: Raila Aaltonen, raila.aaltonen@alkukirjain.fi • TOIMITUSKUNTA: Marja-Leena Dahlskog, Ulf Jahnsson, Harri Jalli, Veli-Matti Jäppilä, Sari Järvinen, Ulla Ketola, Kalle Leino, Olli Paakkala, Marja Siltala, Sami-Jussi Talpila, Eija Talvio,Katja Toivanen ULKOASU JA TAITTO: Miltton • PAINO: Erweko / ISSN 2242-153X • Osoitteenmuutoksen voi tehdä www.hkscanagri.fi-sivujen palauteosiossa. • Seuraava numero ilmestyy viikolla 22. • KANNEN KUVA: Topi Pakarinen • 4 HKSCAN AGRI PEFC/02-31-120 05 KOT I T I L A LTA 1 / 2 0 1 5 3 PÄÄKIRJOITUS 4 VERKKOVINKIT 6 VASTUULLISTA NAUDANLIHAN TUOTANTOA KOIVURINTEEN TILALLA 10 JOUNI TALVEN LIHASIKALASSA PORSAAT VOIVAT HYVIN 13 06 MIKA PUOTUNEN USKOO YHTEISTYÖHÖN Broilerituottaja on mukana vaikuttamassa yhteistyöryhmissä ja osuuskunnassa. 14 VUODEN BROILERITUOTTAJA KARI HUPPUNEN 16 MESTARIT MAINOKSISSA 18 KOOKOSKARAMELLIPOSSUA JA UUTUUSTUOTTEITA 20 HUOMIO TUOTTAJAN HYVINVOINTIIN Kumimatto lopetti sonnien jalkavaivat Koivurinteen tilalla. 16 22 TEHOKKAAT KÄYTÄNNÖT ESTÄVÄT TAUTIEN LEVIÄMISTÄ 24 KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA Mitä on premix-ruokinta? 25 REHUKOLUMNI 26 KARINIEMEN KANAPARTIOT TILOILLA 27 KOTKOTUKSIA SNABBT OCH KORT 28 ALTIAN OHRASTA ON MONEKSI Koskenkorvan tehtaalla ohrasta syntyy myös tärkkiä ja rehua 30 AJANKOHTAISTA 31 TAPAHTUMAKALENTERI Tunnetun ohjaajan TV-mainokset tuovat HK:n Mestarit esiin. 22 Puhtaat työvaatteet ovat osa kotieläintilan tautisuojausta. 01 2015 KOTITILALTA 5 TERVEYS TUO HYVÄT KASVUTULOKSET Vastuullisuudesta puhutaan nykyään kaikkialla. Naudanlihantuotannossa vastuullisuus ilmenee huolenpitona niin eläimistä, ympäristöstä kuin ihmisistäkin. Koivurinteen tila antaa hyvän esimerkin. TEKSTI: HARRI JALLI, TUOTANTONEUVOJA KUVAT: TOPI PAKARINEN HARRI JA KAROLINA JOKINEN viljelevät Koi- vurinteen tilaa Keski-Suomessa, Joutsan kunnassa. Päätuotantosuunta on naudanlihantuotanto ja toiminnan vastuullisuuteen tilalla on kiinnitetty runsaasti huomiota. Vasikkakasvattamo on rakennettu vanhaan sonninavettaan. Rakennuksessa on erilliset osastot terneille ja teineille. Ternivasikat tulevat juottamon runsaasti kuivitettuun makuuosastoon. Juotto- ja väkirehuautomaatti sekä ruokinpöytä heinälle ovat ritiläpohjaisessa ruokintaosastossa. Juottamoon tulee vuosittain 5-6 vasikkaerää. Välitysauto tulee tyypillisesti iltapäivällä, tuoden kerralla 20 vasikkaa. Vasikoille annetaan pari tuntia aikaa tutustua uuteen paikkaan, minkä jälkeen niille tehdään tervetulotarkastus ja laitetaan juottokoneen pannat. Tarkastuksessa katsotaan vasikoitten navat, polvet ja yleisolemus, ja ne viedään juottoautomaatin tutille saamaan ensimmäinen juomaerä. Heinää ja ykkösrehua ja vettä on tarjolla heti alusta alkaen. Vasikoitten terveystilanne on ollut hyvä ja kuolleisuus erittäin pieni. Viime vuonna ei menetetty ainoatakaan vasikkaa. Myös hoitoja on ollut vähän, joskus ei ainoatakaan koko vuonna. Vuoden 2014 viimeisen vasikkaerän ainoa lääkintä oli napatulehdus, joka vasikalla oli jo tullessaan. – Mutta hereillä pitää olla koko ajan, jotta hoidot saadaan ajoissa, Harri toteaa. 6 HKSCAN AGRI – Hankalinta onkin hoitokynnyksen määrittäminen. Onneksi siinä on onnistuttu hyvin, Karolina jatkaa. Vasikat nupoutetaan noin viikon kuluttua saapumisestaan. Tuttu eläinlääkäri suorittaa rauhoituksen ja kivunlievityksen, ja työ sujuu nopeasti. Sonneja katsoessa voi todeta nupoutusten onnistuneen hyvin. JUOTTAMOSSA VASIKOILLA ON RUNSAS OLKIKUIVITUS. TEINEILLE MUKAVAT OLOT Juottokaudella vasikat saavat väkirehua vapaasti automaatista. Juotto jatkuu 6-7 viikkoa. Juomarehuna on ollut pitkään Startti Auto. Viimeisten parin viikon ajan tuodaan myös sonnien apetta heinän rinnalle. Vierotuksen jälkeen vasikat ovat juotto-osastossa vielä 2-4 viikkoa. Tällöin väkirehun kulutus nousee niin paljon, että sitä pitää hieman rajoittaa. Noin kolmen kuukauden iässä vasikat siirretään seinän toiselle puolelle teiniosastoon. Vanhojen sonnikarsinoiden takaosaan on tehty vanerista vino makuualue, joka on peitetty parsimatolla. Alue puhdistetaan kahdesti päivässä ja samalla sinne lisätään turvetta. Ruokintana on sonnien ape, jota täydennetään vilja-rypsi-kivennäisseoksella. Väkirehua annetaan aluksi 1,5 kiloa vasikkaa kohti päivässä ja yli neljäkuukautisille kilo päivässä. Noin puolivuotiaina teinit siirtyvät sonnikasvattamoon. Siirto tapahtuu traktorin nostolaitteissa olevalla häkillä, jonka seinät tehtiin vanhoista karsina-aidoista. – Kerralla siirtyy viisi teiniä ja aikaa menee tunti. Työ ei ole niin suuri, että sitä varten kannattaisi hankkia tuhansia euroja maksava vaunu, Harri naurahtaa. Myös teinien terveys on ollut hyvä. Viime vuonna yhdellä ryhmällä ollut sorkkavälintulehdus teetätti töitä. YKSINKERTAINEN SONNIKASVATTAMO Kasvattamo 120 sonnille tehtiin vuonna 2007, vuosi sukupolvenvaihdoksen jälkeen. Kasvattamon suunnitteli RA Marko Lappalainen ja yhteistyö Markon kanssa jatkui vanhan navetan saneerauksen suunnittelulla. Kasvattamon perusratkaisu on yksinkertainen: 20 sonnin kuusi metriä syvät ritiläkarsinat, karsinoita on kolmea kokoa ja takakäytäviä ei ole. Sairaskarsinat ovat molemmissa riveissä. Tosin nykyään sairaskarsinat pölyttyvät käyttämättöminä. KOIVURINTEEN SONNIEN TULOKSET Sonnien päiväkasvut ovat olleet tilalla aina hyvät ja kasvutulokset erittäin tasaiset. Teuraiden määrä 2014: 118 kpl Keskipaino: 361 kg Ikä: 18,1 kk Päiväkasvu ternistä teuraaksi: 639 g/pv Harri Jokisen isännöimällä Koivurinteen tilalla maitorotuiset sonnivasikat kasvavat puolessatoista vuodessa ternistä 360 kilon teuraspainoon. 01 2015 KOTITILALTA 7 Karsinoihin asennetut kumimatot osoittautuivat erittäin onnistuneeksi ratkaisuksi. KUMIMATOT YLITTIVÄT ODOTUKSET Sonnien karsinoissa betoniritilät on päällystetty kumisilla ritilämatoilla. Matoista Jokisilla on erittäin hyvät kokemukset. Ensimmäiset matot laitettiin neljä vuotta sitten toiseen karsinariviin. Mattoihin päädyttiin, koska hyvinvointituen ehtojen mukaan sairaskarsinaan piti laittaa parsimatot. Jokiset keskustelivat asiasta Lappalaisen Markon kanssa, ja puheeksi tulivat karsinoihin laitettavat ritilämatot. Yksi asia johti toiseen ja hetken päästä tilalla tehtiinkin jo tutkimusta ritilämattojen käytöstä*. Aluksi karsinasta hieman yli puolet peitettiin matoilla, jotka kiinnitettiin lyötävillä propuilla. Se ei kuitenkaan ollut isojen sonnien karsinassa oikea ratkaisu. Matot nytkyivät hieman ja naula söi matossa olevaa reikää suuremmaksi. Ajan mittaan naulan kanta tuli reiästä läpi. Sonnien matot uusittiin valmistajatakuuna kolmen vuoden kuluttua. Nyt matot on kiinnitetty ritilän läpi menevällä, ruuvilla kiristettävällä kiilalla. Matot ovat myös isommissa kappaleissa. Näiden muutosten myötä mattojen uskotaan kestävän paremmin. Nuoremmilla, 6-10 kuukauden ikäisillä sonneilla alkuperäiset matot ovat vielä erittäin hyväkuntoisia ja kestävät varmasti vielä vähintään toiset neljä vuotta. Koetoimintaa jatkettiin asentamalla toiselle puolelle matot koko karsinaan. Se ei Harrin mukaan ole hyvä ratkaisu, sillä sonnien makuukäyttäytyminen häiriintyy. Kun matot ovat vain takaosalla, kaikki eläimet makaavat siellä ja ruokintapöydän edusta on tyhjä. Jos eläimet makaavat koko alalla, joku makaa aina myös ruokintapöydän edessä toisen tullessa syömään. Riski vahingoille on ilmeinen. Kuusimetrisessä karsinassa 4,2-metrinen matto ylettää vielä sopivasti ritiläkasetissa kannaksen päälle. Kaikki eläimet mahtuvat makaamaan matolla, ja ne todella haluavat niille. – Kun mattoja asennettiin, sonnit, jotka eivät olleet ikinä nähneetkään mattoja, menivät heti niille makaamaan, isäntä kertoo. Sairaskarsinat ovat jääneet nyt turhiksi. Jalkavaivojen aiheuttamat poistot ovat loppuneet täysin ja muitakin poistoja on vähän. Koko viime vuonna menehtyi yksi eläin. TEHOT IRTI NURMESTA Sonnien seosrehussa on murskeviljaa, säilörehua ja kivennäistä. Säilörehun valkuaisen mukaan lisätään tarvittaessa rypsiä. Kivennäinen on Ape Plus -kivennäistä, jossa on korotettu E-vitamiinitaso. Murskevilja riittää noin yhdeksän kuukautta, jonka jälkeen jatketaan kuivalla viljalla. Tilalla on peltoa vähän yli sata hehtaaria, josta kolmannes on säilörehunurmea. Säilörehusta korjataan keskimäärin 2,5 satoa, eli kolmen sadon korjuu on tilalla rutiinia. Nurmien lannoitus on huolellista. Keväällä annetaan lannoite, toiselle sadolle lietettä 20-25 m3/ha ja typpitäydennys salpietarilla. Kolmas sato lannoitetaan kuten kakkonenkin, osa saa lietettä ja osa vain salpietaria. Toisella satovuodella torjutaan mahdolliset rikkakasvit ja annetaan täydennyskylvössä lisää Harri Jokisen mielestä eläinten hyvinvointi ja terveys kulkevat käsi kädessä. HKScanin tuotantoneuvoja Harri Jalli toteaa vasikoiden olosuhteet mainioiksi. 8 HKSCAN AGRI siementä. Näin saadaan nurmesta täysi sato neljänä vuotena, jonka jälkeen se uudistetaan. Säilörehu korjataan paaliin AIV 2+ -säilöntäaineen kanssa. Esikuivatuksessa pyritään vuorokauteen, mutta säät eivät aina ole suosiollisia. Säilörehun laatu tilalla on aina ollut hyvä: D-arvot liikkuvat tasolla 700 ja syönti-indeksi 110. *Ritilämattotutkimuksen tuloksista kerrottiin laajemmin Kotitilalta –lehden numerossa 2/12. VASTUULLISUUS NÄKYY KAIKKIALLA HKScanin tavoitteena on vastuullinen toiminta koko toimitusketjussa: aina tuotantoeläinten rehusta ja hyvinvoinnista kuluttajan lautaselle asti. Tässä kokonaisuudessa tuottajien rooli on merkittävä. Miten vastuullisuus sitten näkyy Koivurinteen tilalla? Se ei näy mitenkään ja se näkyy kaikkialla. Olen vuosien varrella vieraillut tilalla monesti. Eläimet ovat aina olleet hyväkuntoisia ja terveitä. Rehut hyvälaatuisia ja niitä on riittävästi. Isäntäväki on hyväntuulinen ja lapset iloisia. Rehunäytteitä lähetetään aina syksyllä joka sadosta 2-3. Näistä mietitään yhdessä, mitkä laitetaan pareiksi, jolloin saadaan koko vuodelle hyvin tasainen ruokinta. Tulokset puhuvat puolestaan. Sitoutumisesta ja ammattitaidosta kertoo myös, että tuotantoa aiotaan laajentaa vuonna 2016. Yhteistyötä naapurien kanssa on niin kylvössä, rehunteossa, lietteen levityksessä kuin puinneissakin. Koivurinteen tilalla vastuullisuus koostuu kaikista näistä ja monesta muusta asiasta. KANSALLISENA ETUNA VOIDAAN PITÄÄ YHDISTETTYÄ MAIDON- JA NAUDANLIHAN TUOTANTOA, JOSSA KAHDEN TUOTTEEN YHTEISTUOTANNON SEURAUKSENA PÄÄSTÖT TUOTETTA KOHDEN OVAT PIENEMMÄT Järkevä tuotanto on ympäristöllekin paras TEKSTI: HANNELE PULKKINEN, TUTKIJA, LUONNONVARAKESKUS LUKE Luonnonvarakeskuksen FootprintBeef-hankkeessa etsitään keinoja vähentää naudanlihan tuotannon (maito- sekä liharotuiset) aiheuttamaa ilmasto- ja vesistökuormitusta. Hankkeessa kehitetään ja yhdistetään aikaisempia biologisia eläin- ja kasvinviljelymalleja elinkaariarvioinnin ympäristökuormitusten arviointimalleihin. Mallin laskema naudan elinikäinen energiatarve riippuu eläinaineksesta, kasvunopeudesta ja teuraspainosta. Kun malliin lisäksi määritellään ruokinta, voidaan laskea eri tuotantotapojen tarvitsemat rehualat ja niille sopivat lannoitteiden ja karjanlannan määrät. Mallin avulla voidaan tehokkaasti vertailla tuotantotoimenpiteitä ja arvioida koko tuotantoketjun kuormitukset liha- tai maitokiloa kohti. Alustavat tulokset ovat rohkaisevia: agronomisesti järkevä ja tasapainoinen resurssien käyttö näyttää johtavan ympäristöystävällisimpään tuotantoon. Tutkimuksessa tarkastellaan taloudellisesti, teknisesti ja eläinten hyvinvoinnin kannalta mielekkäitä toimintatapoja. Eri ruokintavaihtoehdoista ja rehujen eri viljelytekniikoista pyritään löytämään ne, joilla ympäristövaikutuksia voitaisiin vähentää tuotannon kannattavuutta heikentämättä. Ympäristövaikutukset arvioidaan malleilla, jotka kuvaavat Suomen olosuhteita aikaisempaa paremmin. Kansallisena etuna voidaan pitää yhdistettyä maidon- ja naudanlihan tuotantoa, jossa kahden tuotteen yhteistuotannon seurauksena päästöt tuotetta kohden ovat pienemmät. Hankkeessa havaittujen kehittämistoimien avulla kotimaiset naudanlihan tuotantoketjut voivat vähentää ympäristövaikutuksiaan. Tuloksista järjestetään tulevana syksynä keskustelutilaisuuksia alalle. Hankkeessa on HKScan Finlandin lisäksi mukana Raisioagro Oy ja Yara Suomi Oy ja siinä työskentelee seitsemän Luken tutkijaa: Hannele Pulkkinen, Juha-Matti Katajajuuri, Perttu Virkajärvi, Kirsi Järvenranta, Arto Huuskonen, Sanna Hietala ja Jouni Nousiainen. Hanke on osa laajempaa, Tekesin Green Growth -ohjelman rahoittamaa Suomi kestävän ravinnetalouden mallimaaksi -hankekokonaisuutta. 01 2015 KOTITILALTA 9 JOUNI TALVEN LIHASIKALA SIJAINTI: KOJONKULMA, LOIMAA 1500 LIHASIKAPAIKKAA VIIDESSÄ OSASTOSSA, UUSIMMAT RAKENNETTU 2010 REHUSTUS: OMA REHUVILJA, OVR, TIIVISTE JA RYPSIÖLJY PORSAAT: KAIKKI PUNKALAITUMELTA JUHA KOUVON SIKALASTA Kenttäedustaja Tauno Pramilta ja tuotantoneuvoja Ulla Ketolalta Talvet ovat saaneet vinkkejä mm. Optipossu netin käyttöön. 10 HKSCAN AGRI Talven tilalla on menossa sukupolvenvaihdos. Nyt Jounin työkaverina sikalassa on poika Antti. Antti ja Jouni Talvi seuraavat eläinten terveyttä Optipossu netti -raporteista ja nyt tilakäynnillä tuotantoneuvoja Ulla Ketolan kanssa. SIKALAN TÄYDELTÄ TERVEITÄ PORSAITA Jouni Talven lihasikalassa Loimaalla voidaan hyvin. Sairaskarsinat ovat valtaosin tyhjillään ja sioilla hännänpäät kunnossa. TEKSTI: RAILA AALTONEN KUVAT: PEKKA ROUSI ELÄINTEN TERVEYSTILANNE teki vaikutuksen jopa Nest- 1978 rakennettu 350-paikkainen osasto peruskorjattiin täydellén edustajaan, joka vieraili tilalla aikaisemmin tänä vuonna. lisesti vastikään. Vuonna 1996 Jouni rakensi kaksi kolmensaVierailun tavoitteena oli varmistua lastenruokiin käytettä- dan sian osastoa ja viisi vuotta sitten kaksi lisää. vien raaka-aineiden korkealaatuisuudesta ja turvallisuudesta. Kotitilan isäntänä hän on ollut viisitoista vuotta, mutta Yhtä hoidetun näköistä on 1500-paikkaisessa lihasikalassa oman viljelystoiminnan historia on pitempi. tänään. Yksi 300 sian osasto on kuivumassa pesun jäljiltä, – Ostin peltotilan naapurista vuonna 1986. Pari vuotta sikaneljässä muussa on arkinen tohina päällä. Kussakin karsi- lalaajennuksen jälkeen aloin viljellä koko peltoalaa. Kokemukset sukupolvenvaihdoksesta hallituin askelin olinassa on melko tasakokoinen porukka ja kaikilla hännänpäät kunnossa. vat hyvät. Nyt Jounin työkaverina sikalassa on useimpina päiEläinten hyvinvointituen ehtojen edellyttämät sairaskar- vinä Antti, perheen kahdesta pojasta nuorempi. Sikalatöiden sinat ovat Talven sikalassa enimmäkseen tyhjinä. Tänään ja viljelyn ohella Antti ajaa osa-aikaisesti teurasautoa, joten yhdessä niistä on kuljetuksessa etujalkansa loukannut liha- hänkin kasvaa isännäksi vähitellen. Kolme sukupolvea asuu omissa sian alku. Osastot täytetään kolmen viikon talouksissaan. Vanha kotitalo, jonka pihapiirissä sikalat ovat, välein punkalaitumelaisen Juha ELÄINTEN TARKKA HOITO Kouvon tilan porsailla. Porsaiden on yhä Jounin vanhempien koti. yhtenäisyys miellyttää myös Jouni- NÄKYY LÄPI VUODEN TASAISINA Jouni ja Marja Talvi rakensivat itselleen oman uuden kodin isäntää ja hänen poikaansa Antti KASVUTULOKSINA. saman tien varteen, ja Antti on Talvea. – Parempi tämä näin on, kun muuttanut Alastarolle rivitaloon. saamme kaikki porsaat yhdestä paikasta. Eri talojen por- Tilan maat sijaitsevat osin Loimaan Kojonkulmalla, osin entisaat käyttäytyivät eri lailla. Nyt karsinoissa on selvästi sen Alastaron puolella. rauhallisempaa. Yhtenäinen eläinaines ja tarkka hoito näkyvät myös kasvu- SIOILLE REILUSTI REHUA tuloksissa, jotka ovat läpi vuoden melko tasaisia, HKScanin Talvet viljelevät 150 peltohehtaaria, joista 40 on vuokrattuotantoneuvoja Ulla Ketola huomauttaa. tua. Viljelykasveina ovat rehuohra ja syysvehnä sekä rypsi. Isä ja poika hoitavat peltotyöt Jounin isän avustuksella ja omin konein, tosin olkien paalauksessa käytetään urakoitVAIHEITTAIN ISÄNNÄKSI Sikalaa on laajennettu rauhallisella tahdilla. Vanhin, vuonna sijan palvelua. 01 2015 KOTITILALTA 11 Antti Talven tulevaisuuden tavoitteet ovat selvät, hän haluaa jatkaa sikatalouden parissa ja harkitsee laajentavansa lihasikalaa. – Oma vilja riittää pitkälle, lisäksi ostetaan hiukan lisää naapurustosta, Jouni kertoo. Omat raaka-aineet täydennetään Koskenkorvan OVR-liemellä, tiivisteellä ja rypsiöljyllä Rypsiporsas-ruokintakonseptin mukaan. – Viljat analysoidaan ja tulosten pohjalta Saarisen Jouni HKScanilta suunnittelee meille reseptin. HKScanin kenttäedustaja Tauno Prami käy sikalassa ottamassa rehunäytteet, joilla seurataan, että siat saavat juuri sellaista rehua kuin on sovittu. HK Rypsiporsas® -lihan tavoiteltu rasvahappokoostumus edellyttää tiettyä rypsiöljyn pitoisuutta rehussa. Keskimääräinen päiväkasvu on Talven sikalassa ollut jo pitkään 950 grammaa. Porsaat ruokitaan reilusti neljä kertaa päivässä. – Ehkä sitä ruokintaa voisi loppuvaiheessa vähän pienentääkin, mutta tällä tavalla vältytään hännänpurennalta, Jouni Talvi tuumii. Ehjät saparot puolestaan varmistavat, että tiukassa kannattavuustilanteessa hylkäykset eivät suotta nakerra teurastiliä. Optipossu nettiin ja lähettävät siitä tiedot Sikavaan. Ilman tarkkaa seurantaa eläinlääkäri ei saa luovuttaa lääkkeitä tulevaa tarvetta varten. – Kertakäynti parttiaa kohden piisaisi ihan hyvin, mutta määräyksiä on noudatettava, Jouni Talvi tuumii. Eläinlääkärin kanssa on aina mielenkiintoista keskustella sioista ja niiden olosuhteista. Hänen neuvostaan Talvet ovat alkaneet helpottaa niveltulehduksesta kärsivien sikojen oloa kipulääkkeellä ja yhdessä osastossa kokeillaan eläinlääkärin suosittelemia oljella täytettäviä häkkejä. Jouni ja Antti pyrkivät mahdollisuuksien mukaan osallistumaan myös HKScanin järjestämiin koulutuksiin ja muihin tuottajatilaisuuksiin, joista saa kehitysvinkkejä omaan tuotantoon. Antille työ teuraskuljettajana on tuonut kokemusta muun muassa erilaisista lastaustilaratkaisuista. Omassa sikalassa kahteen lastaushuoneeseen saa ajettua noin 70 sikaa ennen auton tuloa. Lopputyhjennyksessä eläimet ajetaan auton kyytiin omista karsinoistaan. OPTIPOSSUSTA VERTAILUTIETOA KASVA TAI KATOA Lihasikalan tuotannonseurannan aloittivat jo Jounin vanhemmat aikanaan. Optipossu nettiä Talvet ovat käyttäneet parisen vuotta. Raporteista tulee seurattua, että omat tulokset pysyvät yli keskiarvon. Sähköiseen lääkekirjanpitoon tilalla siirryttiin heti kun se tuli Sikavassa mahdolliseksi. Nyt lääkekirjanpidon merkinnät voi tehdä Optipossu netissä. Tämän ansiosta myös oman tilan lääkitystietoja pääsee vertaamaan kaikkien ohjelmassa mukana olevien tilojen keskiarvoihin. Päiväkasvu ei ole Jouni Talven mielestä kaikista tärkein muuttuja, vaan myös rehuhyötysuhde ja kuolleisuus kiinnostavat. – Kuolleisuus on alentunut meillä paljon, erityisesti sirkorokotusten alettua. Rokotusten ansiosta rääpäleporsaita ei enää ole. Olen tyytyväinen alle yhden prosentin kuolleisuuteen. Lukema kertoo paitsi eläinten terveydestä, myös hyvistä olosuhteista sikalassa. Lämpötila säädetään porsaiden tullessa 22 asteeseen ja lasketaan vähitellen 17 asteeseen. Tärkeitä olosuhdetekijöitä ovat myös toimiva ilmastointi ja valoisuus. Virikkeistä oljet ovat edelleen sikojen mielestä verrattomia, ja niitä annetaan joka päivä. Karsinoiden väliaidoissa on myös pyöriteltäviä rumpuputken pätkiä, mutta aina saatavilla oleviin leluihin siat tunnetusti tottuvat nopeasti. Antti Talvi on kasvanut jo pienestä ajatukseen, että ryhtyy aikanaan viljelemään kotitilaa. Nyt tulevan isännän mielessä hahmottuu ajatus tuotannon tuplaamisesta. Nykyisen sikalan viereen sopisi vielä toiset viisi osastoa. Ympäristölupa hankkeelle on jo haettu. – Kaksikymmentä vuotta sitten tämän tien varressa oli kahdeksan sikalaa, nyt jäljellä on enää kaksi, Jouni Talvi kertoo. – Vaihtoehtoina on joko kasvaa tai hävitä. Luonnokset uudisrakennusta varten on tehnyt HKScanin tuotantoneuvoja Kimmo Haapanen. Nykyisen sikalan ratkaisut ovat hyvät ja toimivat, joten mitään radikaaleja muutoksia Talvet eivät harkitse. Uutta olisi 70 sentin levyinen ritilä myös karsinoiden etureunaan. Laajennuksen myötä ruokinnassa olisi lisättävä ostopanosten käyttöä, lannanlevitysalaa on levityssopimusten ansiosta riittävästi isommallekin eläinmäärälle. Jounilla on edessään vielä runsaasti aktiivisia työvuosia, eikä sukupolvenvaihdoksella ole kiire. Mahdollinen laajennus kuitenkin tulisi kokonaan Antin nimiin. Molemmilla riittää virtaa ja kiinnostusta kehittää tuotantoa. Leppoisa elämänasennekin auttaa jaksamaan. – Minä en urheile, vaikka pitäisi, ilmoittaa Jouni heti, kun harrastuksista udellaan. Tarkempi selvittely paljastaa, että kesäteatterit ja tanssiminen tuovat elämään iloa ja työlle vastapainoa, samoin kylpylä- ja ulkomaanreissut vaimon kanssa. Antti taas pelaa salibandya kahdessakin porukassa, sekä kesäisin moottoripyöräilee ja pelaa frisbeegolfia. YHTEISTYÖTÄ ELÄINLÄÄKÄRIN KANSSA Eläinlääkäri Wojciech Krzysztofik käy sikalassa terveydenhuoltokäynnillä kahden kuukauden välein. Hän katsoo läpi kaikki osastot ja perehtyy teurasraporteista hylkäystietoihin, kasvuihin ja kuolleisuuteen. Talvet tallentavat lääkitystiedot 12 HKSCAN AGRI 13 YHDESSÄ JOUSTAVA KETJU VAATII JAETTUA NÄKEMYSTÄ Broilerituottaja Mika Puotunen on sekä yhteistyöryhmän että osuuskunnan edustajiston jäsen. Puotusta motivoi vahva halu oppia ja kehittää. TEKSTI JA KUVA: KATJA TOIVANEN, MARKKINOINTIPÄÄLLIKKÖ PUOTUSEN KYLÄ NOUSIAISISSA sijaitsee runsaat kaksi- kymmentä kilometriä Turusta. Kylällä sijaitsee myös samanniminen tila, joka on ollut broilerituottaja Mika Puotusen suvulla lähemmäs parisataa vuotta. Mika Puotunen asettui vaimon ja kahden lapsensa kanssa isännöimään taloa 90-luvun alussa opiskeltuaan ensin elintarvikealan maisteriksi ja kerrytettyään muutaman vuoden työkokemusta Valiolla. Tilalla on ollut broilereita 60-luvulta asti. Broilerituotannosta tuli Mika Puotuselle pääasiallinen työnsarka kuitenkin vasta pari vuotta sitten. Siihen asti pääelinkeinona oli elintarvikkeiden arvoketjun loppupää, viimeisimpänä Vihannes-Laitila Oy:n toimitusjohtajan tehtävä. Siirtyminen kokopäiväiseksi maatalousyrittäjäksi mahdollisti Puotuselle osallistumisen HKScanin ja tuottajien yhteistyöryhmien toimintaan. Kannattavuustyöryhmä on kokoontunut lähes joka toinen kuukausi. Kehittämistyöryhmä, joka tähtää ennen kaikkea konkreettisiin alkutuotannon kehittämistoimenpiteisiin, on kokoontunut 3-4 kertaa vuodessa. kannalta tehokkain prosessoida edelleen tuotteiksi. Suora keskusteluyhteys tuottajien, tuotekategorian johdon ja tuotannon kesken synnyttää yhteistä ymmärrystä ja tekee ketjusta joustavamman ja tehokkaamman. EDUSTAJISTO AVARTAA Edustajistoon Puotunen valittiin viime keväänä. Kysyttiin kiinnostusta lähteä ehdolle, ja sitähän löytyi. Tähän mennessä edustajisto on tavannut kaksi kertaa. Forssassa tuoreet jäsenet tapasivat epävirallisemmin tutustuen sikateurastamoon. Ensimmäinen virallinen kokous pidettiin Vantaalla, ja silloin tutustuttiin logistiikkakeskukseen. Edustajiston jäsenyys on jo laajentanut Puotusen näkemystä kokonaisuudesta. Lihatalon toiminnasta ja markkinoista on kuitenkin vielä paljon opittavaa. Puotunen odottaakin tulevalta kaudelta näkemyksen avartumista siitä, miten LSO Osuuskunnan ja HKScanin toimintaa voisi kehittää. YHTEISTYÖ KAATAA RAJA-AITOJA Puotunen pitää yhteistyöryhmiä erinomaisena asiana. Ne lisäävät vuoropuhelua ja ymmärrystä tuottajien ja HKScanin välillä. Yhteinen näkemys ja tahtotila ovat tärkeitä, jotta ketju pysyy kehityksen kärjessä mukana. – Kaipaan tuottajana tietoa, miten me alkutuotannossa voidaan paremmin tukea tuotekehitystä vastaamaan kuluttajan muuttuviin tarpeisiin ja millainen lintu on Euran tuotantolinjan Yhteistyöryhmän toiminta on Puotusen mukaan alkanut asettua uomiinsa, nyt puhutaan oikeista asioista. MYYNTIVALTTINA TUOTETURVALLISUUS Suurimpana lähivuosien mahdollisuutena Puotunen näkee tuoteturvallisuuden, jonka on oltava kunnossa kaikissa lihalajeissa. – Ei voi mennä siitä, mistä aita on matalin. Halvempia maita parempi tuoteturvallisuus on tuonnin paras este. Puotunen kannustaa tuottajia olemaan ylpeitä maailman ehkä turvallisimmista lihantuotantoketjuista. –Tuotetur vallisuuden peruspilari on eläinten hyvinvointi. Siitä on rakennettavissa kestävä myyntivaltti. 01 2015 KOTITILALTA 13 VUODEN BROILERITUOTTAJA TAITAA YHTEISPELIN Tunnuslukujen seuraaminen ja analysointi auttavat Kari Huppusta parantamaan kasvatustuloksia. Keskustelukumppanina HKScanin kuljetuspäällikkö Pekka Peippo. Kari Huppunen Eurajoelta valittiin yksimielisesti HKScanin Vuoden 2014 broilerituottajaksi. Huppusella on vankka kokemus alalta ja hyvät tuotantotulokset. TEKSTI: PEKKA PEIPPO, KULJETUSPÄÄLLIKKÖ JA MAARIT LAINE, TUOTANTONEUVOJA KUVAT: VIRPI TUNNINEN Valinnassa painoi Huppusen laaja, kokonaisvaltainen näkemys alastaan. Kari ymmärtää hienosti syitä ja seurauksia. Tavoitteet kasvatustoimissa ovat aina kristallinselkeät. — Tilamme on Satakunnassa, Eurajoella, kahden puolen Järvikyläntietä. Lintujen kasvatus on elämäntapa, muuten ollaan niin kuin Ellun kanat, Huppunen kuvailee Koskelan sanoin. HKSCANILLA KARI HUPPUNEN TUNNETAAN MIELLYTTÄVÄNÄ YHTEISTYÖKUMPPANINA, JOLLA ON POSITIIVINEN ASENNE TEKEMISEEN. – Peltoalaa on tilalla vuokramaineen noin 70 hehtaaria. Pääosin teen työt yksin, mutta apuvoimia on kausiluontoisesti. 14 HKSCAN AGRI Kotijoukkoihin kuuluu Huppusen pariskunnan lisäksi kuusivuotias tytär sekä vanhaemäntä. Kari Huppusen vanhemmat aloittivat broilerituotannon vuonna 1978. Kariniemen tuottajia Huppusista tuli 80-luvun alussa. — Sitä ennen tilallamme oli kasvatettu munivien kanojen nuorikoita ja haudottu untuvikkoja. Kun Saarioiselle haettiin broilerikasvattajia, vanhempani tarttuivat tähän Hannes ja Liisa Kariniemen suosituksesta. Kariniemellä ei tässä vaiheessa ollut tarvetta uusille kasvattajille. SUJUVAA YHTEISTYÖTÄ Karin sitoutumisesta ja esimerkillisyydestä kertovat hänen luottamustoimensa broilerituottajien edunvalvonnassa. Hän toimi muun muassa tuottajien tehostamistyöryhmässä teurastamolla useita vuosia ja luopui pestistä neljä vuotta sitten. HKScanilla Kari Huppunen tunnetaan miellyttävänä yhteistyökumppanina, jolla on positiivinen asenne tekemiseen. – Karilla on tapana on keskittyä aina siihen, mihin itse pystyy vaikuttamaan, kertoo kuljetuspäällikkö Pekka Peippo. – Lihatalon näkövinkkelistä on aina miellyttävää, kun tilalla asiat hoidetaan laadukkaasti ja tavoitteet ovat selkeät. Tosin yhteisiä keskusteluja ja yhteydenottoja ei kovin paljoa kerry. Tilan tavat ja tekemisen taso on tullut myös keruuryhmille tutuksi vuosien saatossa. Kun lintuja lähdetään hakemaan Huppusen tilalta, on halukkaita aina runsaasti. Keruumiehet tietävät vuosien kokemuksella, että niin ympäristö kuin linnut mahdollistavat sujuvan työskentelyn. Kari on huomannut, että kun hoitaa oman osuutensa hyvällä asenteella, saa muilta myös samanlaista palvelua ja halukkaita tekijöitä on tungokseen asti. REHU TEKEE BROILERIN Broilerikasvattamon tulokset kertovat myös siitä, miten Huppunen suhtautuu työhönsä. Teuraserän tavoitepaino ylittyy aina sopivasti, mutta ei liikaa. Lintujen tasaisuus vastaa HKScanin keskiarvoa. Kokonaispoistuma on alle HKScanin keskiarvon, kuten myös lihantarkastuksessa hylättyjen osuus. Kari Huppunen seuraa kriittisesti toimintaansa ja tuloksiaan, mutta luottaa itseensä ja ammattitaitoonsa. Hän pitää rehua yhtenä tärkeimpänä tekijänä tavoitepainon ja tasaisuuden saavuttamisessa ja jakaa kiitosta hyvistä tuloksista edelleen Satarehun Mari Korkeaoja-Nurmolle, jonka resepteillä linnut ruokitaan. Lintujen kasvatusympäristön perusasioiden tulee myös olla kunnossa. Huppunen painottaa, että tuottajan pitää tuntea omat hallinsa ja niiden käyttäytymisen erilaisissa olosuhteissa. – Untuvikkolaatuun on tullut tasaisuutta myös HKScanin suunnalta ja se näkyy tuotantotuloksissa, Huppunen sanoo. – Parempaan suuntaan on menty. Hyvä alkuunlähtö antaa mahdollisuuden parempaan kasvatustulokseen. Hänen mukaansa tärkein asia on tasainen ja riittävän aikaisin tapahtuva karsinta koko kasvatuskauden ajan. Kokemus on tuonut hyvän lintusilmän, jota karsinnassa tarvitaan. – Lintujen hyvinvointi on erittäin tärkeää, kun tavoitellaan matalia teurashylkäyksiä. JATKUVAA TULOSANALYYSIA Ruokintaan lisätään viljaa tarpeen mukaan, jotta teuraskuormaan saadaan oikean painoisia broilereita. Tarkalla viljan käytöllä Huppunen säätelee lintujen painoa ja tasaisuutta, ja myös varmistaa hyvinvointia. Kun kasvattamon pohjat ovat hyvässä kunnossa, pysyvät lintujen jalat terveinä. BROILERIKASVATTAMON HYVÄT TULOKSET KERTOVAT HUPPUSEN AMMATTITAIDOSTA JA ASENTEESTA TYÖHÖNSÄ. Hän seuraa erän tunnuslukuja niin tietokoneelta kuin kasvattamossa tekemiensä havaintojen pohjalta. Niitä hän kertoo analysoivansa jopa nukkuessaan. Kun linnut kasvavat, kasvaa myös isännän huoli niistä. – Pyrin ennakoimaan tarvittavia muutoksia ajoissa. Esimerkiksi viljan käytön aloitan varhain ja hyvin pienellä määrällä. Nostan sen annostusta hitaasti, mutta tasaisesti. Vaikka oma peltoala riittäisi tuottamaan kaiken lintujen tarvitseman viljan, viljelykierron vuoksi Huppunen myös ostaa vehnää ulkopuolelta. Viljan laadun suhteen hän on oman tiensä kulkija. – Viljan laadun on oltava tasainen. Vehnän valkuaisen tulee olla 12 – 13 prosenttia. Toki muidenkin tekijöiden, kuten puhtauden, pitää olla kunnossa. HKScanin Vuoden 2014 broilerituotta Kari Huppusen tuotantotulokset TUOTANTOTULOKSET 2014 KARI HUPPUSEN TILA HKSCANIN KESKIARVO 7 VRK POISTUMA MATKAPOISTUMA TILALLA LISÄTTY VILJAN KÄYTTÖ 0, 73 % 0,07 % 1,13 % 0,17 % 21,82 % 20,35 % 01 2015 KOTITILALTA 15 Mestarit yläkuvassa oikealla savustaja Jari Tiainen HKScanin Vantaan tehtaalta ja savustaja Tapio Mesiäinen Mikkelistä. Alhaalla vasemmalla ruiskuttaja Irina Hilden HKScanin tehtaalta Vantaalta, lihanleikkaaja Tomi Rikassaari Forssasta ja tuotekehittäjä Anna Walkeajärvi Vantaalta. Iloinen porukka iloisessa työssä TEKSTI: SANNA HAANPÄÄ-LIUKKO KUVAT: HKSCANIN ARKISTO 16 HKSCAN AGRI / MAKUPALOJA / Suomalaiset arvostavat HK-tuotteita – ne ovat suosittuja ja niitä pidetään luotettavina. Mielikuva yrityksestä on kuitenkin hieman etäinen ja teollinenkin. Toisenlaista näkökulmaa lähdetään nyt rakentamaan omien, lihatuotteiden valmistuksen ammattilaisten kautta. Me kutsumme heitä Mestareiksi. Kuluttajat ovat yhä kiinnostuneempia siitä, miten esimerkiksi lihatuotteet valmistetaan. HKScan haluaa uuden HK-tuotemerkin mainonnan linjan kautta kertoa suomalaisille, mitä sen tuotteiden takana on: osaavia, vastuuntuntoisia ja työstään ylpeitä ammattilaisia – oikeita ihmisiä, eikä pelkkiä koneita. HK-tuotemerkin markkinointimateriaaleissa nähdäänkin jatkossa HKScanin omia työntekijöitä arkisessa työssä kertomassa tarinaa taitavien tekijöiden, Mestareiden, tekemänä valmistuvasta erinomaisesta ruuasta. KLAUS HÄRÖ OHJAA MESTAREITA Näkyvin osa markkinointia ovat TV-mainokset, joiden esittäminen aloitetaan helmikuussa. Mainoksissa esiintyvät Mestarit ovat valikoituneet mukaan ilmoittautumisten ja haastattelujen kautta. Mainoksissa esiintyy 18 Mestaria, HKScanin Vantaan, Mikkelin ja Forssan tuotantolaitoksilta. Mainosfilmit on ohjannut oman alansa mestari Klaus Härö. Työ ei ollut ohjaajalle kaikkein helpoin, sillä ohjattavana oli tavallisia ihmisiä, eikä suinkaan näyttelijöitä ja osa kuvauksista tehtiin tuotantotiloissa. Härö ei kuitenkaan säikähtänyt kumpaakaan annettua reunaehtoa, päinvastoin. Häröstä oli erittäin innostavaa päästä tekemään töitä muiden kuin ammattinäyttelijöiden kanssa. – Kun tähän vielä lisätään Härön aito kiinnostus hyvää suomalaista ruokaa kohtaan, oli ohjaajavalinta selvä, sanoo HKScan Finlandin markkinointijohtaja Mikko Järvinen. TARINA KITEYTYI KESKUSTELUISSA Myös Härö haastatteli HK-Mestareita, ja keskeinen osa mainosfilmien sisällöstä syntyikin näiden keskustelujen pohjalta. Vasta sitten luotiin lopulliset käsikirjoitukset ja kuvattiin itse filmit. Kahden ensimmäisen filmin kuvaukset tehtiin kolmessa päivässä muutenkin kiireisellä joulunalusviikolla Vantaalla. – Kuvauspäivät olivat Mestareille pitkiä ja raskaita. Kun filmit oli vihdoin perjantai-iltana saatu purkkiin, marssi iso osa heistä vielä jatkamaan omaa työtään iltavuoroon. Se oli minulle kova juttu – näin toimivat vain todelliset, työstään ylpeät, vastuuntuntoiset ammattilaiset, toteaa Järvinen. Nyt valmiina on kaksi erilaista mainosfilmiversiota, joista kummastakin tehtiin ”leikkauspöydällä” vielä muutamia eri variaatioita. Kevään koittaessa kuvaukset jatkuvat, ja suomalaiset saavat tutustua vielä useampiin Mestareihin – heihin, joiden käsissä syntyvät erinomaiset HK-merkkiset suosikkituotteet. ANTTI RUUSKANEN MUKAAN HKSCANIN MESTARIJOUKKOIHIN – Kyllä sitä syömistä tullee mietittyä. Kovilla harjoitusjaksoilla näläkä seuroo keppimiestä, mutta vakavasti sanottuna ruokailu on harjoittelun ja unen kanssa yksi kolmesta kivijalasta kehityksen tiellä, sanoo keihäänheittäjämestari Antti Ruuskanen. Ruuskanen ja HKScan Finland ovat solmineet kaksivuotisen yhteistyösopimuksen. HKScan haluaa olla mukana edistämässä suomalaisen urheilun menestystä, ja mikä olisikaan sopivampi valinta kuin keihäänheitto, joka on yksi kansallislajeistamme. — Olemme ylpeitä voidessamme olla mukana Antti Ruuskasen tukijoukoissa. Samalla olemme saaneet hienon suomalaisen huippu-urheilijan mukaan mestarijoukkoihimme lisäämään suomalaisten ravitsemustietoutta. Terveellinen suomalainen ruoka yhdistää meitä luontevalla tavalla, kertoo markkinointijohtaja Mikko Järvinen. Erityisesti huippu-urheilijalle terveellinen ruoka on tärkeää päivittäin. Ruokaan kiinnitetään paljon huomiota ja painotuksia tehdään harjoittelu- ja kilpailukausien mukaisesti. Talven voimaharjoittelujaksoilla proteiinin tarve on kaikkein suurin. — Laatua pitää saaha proteiiniloihin. Lihhaa, kallaa ja kannoo sekä riittävästi vitamiinipuolta, marjoja ja kasviksia, sanoo Ruuskanen. Proteiineilla hän rakentaa räjähtävää voimaa, joka saa keihäskaaren kantamaan mestarismalliin. Mutta kyllä huippu-urheilijakin saa välillä ottaa ravinnon kanssa hiukan rennommin. — Syksyn ylimenokauella tulloo herkuteltua. Ja kyllä sitä saunan piälle HK:n makkarata tullee syötyä siännöllisen epäsiännöllisesti, toteaa mestari pilke silmäkulmassa. 01 2015 KOTITILALTA 17 Kookoskaramellipossu Tomi Björckin tyyliin ”Annoksen ideana on että kastike räjäyttää tajunnan ja possu on pääosassa. Possun voi tämän reseptin lisäksi valmistaa millä tahansa haluamallaan tavalla. Kastike toimii kaiken kanssa.” 800g 2l 5rkl pala HK Rypsiporsas® Pork Belly -porsaan kylkeä valmiiksi kypsennettynä rypsiöljyä friteeraamiseen vaahterasiirappia hienoa merisuolaa PAAHDETTU KOOKOSDRESSING 2dl 2rkl 4rkl 2rkl 4kpl 2dl 2tl 2tl hunajapaahdettua kookosta paahdettua valkosipulia paahdettuja maapähkinöitä chiliöljyä isoa kuivattua punaista chiliä kookosmaitoa kalakastiketta osterikastiketta LISÄKSI: 2rkl 4rkl 2 3rkl 1dl paahdettua rapeaa valkosipulia paahdettua rapeaa salottisipulia punaista pitkää chilipaprikaa valkoista riisiviinietikkaa tuoretta korianteria 18 HKSCAN AGRI Leikkaa valkosipuli ohuiksi viipaleiksi ja paahda 160-asteisessa uunissa maapähkinöiden kanssa 10-15 minuuttia kullanruskeiksi. Anna jäähtyä hetken ja murskaa kivimorttelissa muiden ainesten kanssa tahnaksi. Kypsennä keittäen kookosmaidossa n. 10 min. Mausta kala- ja osterikastikkeella. Paloittele possu arpakuution kokoisiksi paloiksi ja lämmitä öljy 170 asteeseen. Friteeraa paloja öljyssä, kunnes ne ovat kullanruskeita, nostele sitten pois ja valuta niistä ylimääräinen öljy. Yhdistä kulhossa possu, gourmet-suola ja vaahterasiirappi, paahdettu kookosdressing, viipaloidut chilirenkaat, korianteri ja molemmat rapeat sipulit. Annostele kulhoon ja tarjoile. Tarjoile annos: – Thaimaalaiseen tyyliin jasmiiniriisin tai riisinuudeleiden kanssa. Possu on on kyllä tässä muodossa sopivaa melkein minkä tahansa kanssa tai sellaisenaan. / MAKUPALOJA / Kultapaahdettua makua ja ulkonäköä uusissa leikkeleissä HK Kultapaahdetut mureat kokolihaleikkeleet -sarjaan kuuluvat kinkku-, broileri- ja härkäleikkeleet. Kultapaahdetut ovat erityisen mureita ja lihaisia leikkeleitä. Huolellinen, kiireettä tehty pintapaahto viimeistelee jokaisen siivun herkullisen ja tunnistettavan maun. Tuotteiden lihapitoisuus on 88 % eikä niihin ole lisätty fosfaattia. Tuotteille on myös myönnetty Sydänmerkki. HK Aito Nakki Baijerilainen Baijerilaistyyppinen nakki valmistetaan käsityönä ja maustetaan paprikalla, valkosipulilla, pippurilla ja kuminalla. Maun kruunaa savustus leppälastuilla. Taskuihin kaksi uutta makua Kariniemen täytetyt Kananpojan Taskut -sarjassa on kaksi uutta makua: Valkosipuli-tuorejuusto sekä Kinkku-juusto, jossa täyte on suomalaisen Porlammin Osuusmeijerin kinkku-sulatejuustoa. Poppis on noussut kestosuosikiksi Kariniemen Poppikset ovat tehneet lähtemättömän vaikutuksen Suomen kansaan. Napostelu on kasvava ruokatrendi ja Poppis on juuri tässä trendissä. HK Kultapaahdettu Murea kinkku on sivelty aromiöljyllä ennen paahtamista, jonka vuoksi leikkeleessä maistuu häivähdys saksanpähkinää ja savua. HK Kultapaahdettu Murea broileri on murea ja lihaisa kokolihaleikkele broilerinfileestä. Sively vaahterasiirappiöljyllä ennen pintapaahtoa antaa leikkeleelle herkullisen maun. HK Kultapaahdettu Murea härkä on lihaisa ja mehevän murea kokolihaleikkele laadukkasta paistista. Sivelty pippuriöljyllä ennen paahtamista, jonka vuoksi leikkeleessä maistuu mieto mustapippurin aromi. Uusi maku on Cheddar, joka antaa miedon, mutta selvästi tunnistettavan cheddarjuuston maun. Käyttämämme cheddarjuusto on suomalaista, Jokilaakson Juuston valmistamaa. Poppikset ovat loistava tuote naposteluun, mutta erinomainen myös ruuan osana. Monipuolisia Poppis-reseptejä on kariniemen.fi -verkkosivuilla. 01 2015 KOTITILALTA 19 HUOMIO HYVINVOINTIIN Maatalousyrittäjät jaksavat vaativassa ammatissaan hyvän fyysisen kunnon ja mieluisten harrastusten avulla. TEKSTI: TIMO NYKÄNEN JA NILS JIRSELL Maatalousyrittäjien eläkelaitoksen Melan mukaan jaksamisongelmat koettelevat maatalousyrittäjän työ- ja toimintakykyä. Tuki- ja liikuntaelinvaivat ja mielenterveyden ongelmat ovat yleisimpiä työkyvyttömyyseläkkeelle jäämisen syitä. Melan kyselyn mukaan parhaiten maatalousyrittäjien työssä jaksamista edistivät säännölliset lomat, riittävä lepo ja laadukas vapaa-aika. Kysyimme yhdeltä maidon- ja yhdeltä sianlihantuottajalta sekä HKScanin asiantuntijalta käytännön vinkkejä jaksamisen edistämiseen. POSITIIVINEN ASENNE RATKAISEE Hän on pärjännyt pääasiassa yksin, sikojen määrää vähentämällä, ja tarvittaessa naapureiden ja sukulaisten avustuksella. Kolmesta aikuisesta tyttärestä keskimmäinen on useimmiten hoitanut tilaa lomittajana, jolloin myös lomareissut ovat onnistuneet. Muutoin Liisa on huolehtinut omasta jaksamisestaan tanssiharrastuksen, juoksulenkkien ja hyötyliikunnan avulla – tekemällä lumitöitä ja raivaamalla risukkoa. – Lavatanssit on ehdoton henkireikä pari kertaa viikossa. Kaikki tietävät, ettei minulle kannata yrittää soittaa tanssien aikaan viikonloppuisin, Liisa naurahtaa. – Tulee toki välillä huonompiakin päiviä, mutta olen aina ajatellut niin, että seuraava päivä on sitten varmaan parempi, hän paljastaa elämänohjeensa. Länsisuomalaisessa Kosken kunnassa sikatilaa ja viljelymaita emännöivä Liisa Palomäki, 57, koki joulun aikoihin vuonna 2010 elämänmullistuksen. Hänen puolisonsa menehtyi vakavaan sairauteen ja yhteinen HIMOJUOKSIJA Liisa ja hänen tyttärensä tilanpito piti miettiä uuRUOTSISTA Janina Palomäki Per Svensson on Eteläsiksi. Liisa päätti kuitenlomamatkalla Barcelonassa. Ruotsissa asuva 56-vuokin jatkaa yksin. tias maidontuottaja, – Olen minä välillä joka huolehtii veljensä ihmetellyt itsekin, että miten olen saanut kaiken pyörimään. Toisaalta en kanssa noin 50 lypsylehmästä ja sonnien kasvatuktosissaan ajatellut mitään muutakaan vaihtoehtoa. sesta. Per pyrkii pitämään itsensä hyvässä kunnosTämä tila on kuitenkin samalla myös kotini, Liisa sa, jotta jaksaisi raskaassa työssä. – Liikunta ja harrastukset ovat minusta tosi tärkertoo. 20 HKSCAN AGRI TYÖ JA VAPAA TASAPAINOON TEKSTI: SARI JÄRVINEN Liikunta on tärkeää sekä HKScanin kenttäedustajalle Rune Elebringille että maidontuottaja Per Svenssonille. keitä. Meidän viljelijöiden työ on muuttunut vuosien saatossa yhä enemmän istumatyöksi. Traktorissa ja koneen ääressä tulee istuttua aiempaa enemmän, ja vaikka työ pitää liikkeessä, on se eri asia kuin työpäivän jälkeinen liikunta. Itselleni tärkeä osa liikuntaa on henkinen irrottautuminen, joka onnistuu parhaiten juoksulenkillä, Per kertoo. Perillä on peräti Ruotsin mestaruus 10 000 metriltä ja takanaan monia kilpailuja sekä nuorten että veteraanien sarjassa. Hänen mukaansa kova kunto helpottaa jokapäiväistä työtä monin tavoin. TERVEELLISET ELINTAVAT, RIITTÄVÄ UNI JA SÄÄNNÖLLINEN LIIKUNTA OVAT HYVINVOINNIN PERUSELEMENTIT. Hyvinvoinnin perustana on hyvä fyysinen työkyky ja terveys. Terveelliset elintavat, riittävä uni ja säännöllinen liikunta ovat ne peruselementit, joiden nimiin vannoo myös HKScanin työhyvinvoinnista vastaava johtaja Hanna Kankainen. − Helppo tapa kartoittaa omaa tilannetta on käyttää tutkamallia oman työhyvinvoinnin arviointiin. Sen avulla näkee nykytilanteen ja voi samalla pohtia mitä konkreettisia toimenpiteitä hyvinvoinnin parantamiseksi voisi tehdä, Kankainen sanoo. Maatalousyrittäjät ovat usein erittäin sitoutuneita työhönsä ja kokevat sen palkitsevana. − On kuitenkin hyvä tarkkailla omaa ajankäyttöään ja huomioida tasapaino eri osa-alueiden välillä. Joskus työ imee kaiken energian. Silloin on hyvä pysähtyä miettimään omaa hyvinvointia: mistä saa energiaa, minkä avulla jaksaa? On hyvä varata aikaa asioille joista pitää, vaikkapa luonnossa liikkumiselle, lukemiselle tai perheen yhdessäololle. Maatalousyrityksissä perheen merkitys korostuu, sillä monesti myös toimeentulo riippuu perheen kyvystä puhaltaa yhteen hiileen. Jos ihmissuhteet eivät ole kunnossa, ei töissäkään jaksa. − Kun työskentelee yhdessä puolison kanssa, on tärkeää varmistaa, että on muutakin kuin työhön liittyvää yhdessäoloa, Kankainen vinkkaa. Väsyneenä oma asennekin on voinut muuttua negatiiviseksi. Miten sitten voi muuttaa omaa suhtautumista asioihin? − Silloin tärkeintä on saada takaisin tunne oman elämän hallinnasta. Kannattaa keskittyä niihin asioihin, joille itse voi tehdä jotain. Ja yrittää olla murehtimatta niitä, joihin ei voi vaikuttaa, Kankainen sanoo. TUTKA - OMAN TYÖHYVINVOINNIN ARVIOINTIA MOTIVAATIO 3 TYÖTURVALLISUUS – Tässä ammatissa on monia haasteita, etenkin sukupolvenvaihdoksiin liittyvissä kysymyksissä ja odotuksissa, joita tilan periytyminen sukupolvelta toiselle voi synnyttää. Itse koen selviytyneeni vaikeistakin tilanteista kovan kuntoni ansiosta ja siksi, että minulla on ollut työn lisäksi myös ulkopuolisia harrastuksia ja kiinnostuksen kohteita, Per pohtii. – Tila nielisi helposti koko miehen, koska tekemistä riittää aina eikä valmista tule koskaan. Kehon ja mielen hyvinvoinnille on minusta pakko varata aikaa ennen kuin on liian myöhäistä. Sopivan liikuntamuodon ja -määrän löytäminen on hyvin yksilöllistä. Tärkeintä on löytää liikuntamuoto, josta itse pitää. 2 3 1 1 2 3 2 1 1 2 PERHE JA VAPAA-AIKA 3 1 1 STRESSIN HALLINTA TYÖVIIHTYVYYS 2 3 2 3 AJANHALLINTA 1 1 2 2 3 OSAAMINEN 3 TERVEYDESTÄ JA KUNNOSTA HUOLEHTIMINEN 1 ei hallinnassa 2 kohtalaisesti hallinnassa 3 hyvin hallinnassa 01 2015 KOTITILALTA 21 Tehokkaat käytännöt torjuvat superbakteereja Tuotantoeläimillä esiintyvät antibiooteille vastustuskykyiset bakteerit voivat olla uhka ihmisten terveydelle. Erityisesti MRSA-bakteerin esiintyminen sioilla ja ESBLentsyymin* löytyminen lihasiipikarjan bakteereista herättävät huolta. Miten estää niiden leviäminen omalle tilalle? TEKSTI: SARI JÄRVINEN, VIESTINTÄPÄÄLLIKKÖ KUVA: HKSCAN, SHUTTERSTOCK Viimeisten kymmenen vuoden aikana bakteerien antibioottiresistenssi on lisääntynyt kaikkialla maailmassa. Antibiooteille vastustuskykyisten bakteerien lisääntymisen katsotaan olevan yhteydessä antibioottien käytön yleistymiseen. HKScanin alkutuotannon vastuullisuuspäällikön ELT Elias Jukolan mukaan Pohjoismaissa antibiootteja käytetään tuotantoeläinten hoidossa vähiten maailmassa. EU-maissa antibioottien käyttö on vähäisintä Ruotsissa ja Suomessa. – Meillä antibiootteja tarvitaan sikojen kasvatuksessa pääasiassa vain yksittäisten eläinten hoitoon. Eläinten terveyttä edistetään ja ylläpidetään huolehtimalla eläinten suotuisista olosuhteista, kuten hyvästä ilmanvaihdosta ja riittävästä tilasta sekä siitä, että eläimiin ei kohdistu merkittävää tautipainetta, Jukola toteaa. Suomessa jo pitkään toimineen sikatilojen vapaaehtoisen terveysluokituksen (Sikava) ansiosta lääkitystarvetta aiheuttavien merkittävien sikatautien, kuten porsasyskän ja dysenterian, esiintyminen on vähäistä. – Tilojen oma toiminta vaikuttaa myös eläinten lääkitystarpeeseen. Tautisuojaus tulee ottaa huomioon niin eläinhankinnoissa, tilan henkilöja eläinkuljetusliikenteessä kuin rehujen ja ruokinnan osalta. Tavoitteena on estää sikojen sairastumisia aiheuttavien tartuntojen pääsyä sikalaan, Jukola kertoo. MALTILLINEN LÄÄKINTÄ VÄHENTÄÄ SUPERBAKTEEREJA Sairaalabakteerinakin tunnetun MRSA:n esiintymistä suomalaisilla sikatiloilla on 22 HKSCAN AGRI seurattu vuodesta 2008. Vuoden 2013 loppuun mennessä MRSA-bakteeri on todettu 16 tilan sioissa. Vuosina 2011– 2013 kartoitettiin MRSA:n esiintyvyyttä käytön vähentämiseksi ja tilojen tautisuojan parantamiseksi näkyy nyt muuta Eurooppaa selvästi parempana MRSA-tilanteena, Jukola toteaa. SUOMEN BROILERINTUOTANTO ON PUHDASTA Suomalaisessa broilerituotannossa antibioottien käyttö on erittäin vähäistä ja tiloilla huolehditaan tiukasta tautisuojauksesta, kertoo HKScanin asiantuntijaeläinlääkäri Leena Pohjola. Kun kaikki saman kasvatuserän broilerit teurastetaan samanaikaisesti, voidaan tuotantorakennukset pestä ja desinfioida jokaisen erän välillä, mikä mahdollistaa osaltaan korkean hygieniatason ylläpitämisen. LAKI PAINOTTAA VASTUULLISUUTTA LÄÄKINNÄSSÄ jalostussikaloissa. Kartoituksen yhteydessä bakteeria ei löytynyt lainkaan lihanjalostusketjun alkupäästä. Ruotsissa Svenska Djurhälsovårdenin syksyllä 2014 tekemän vastaavan kartoituksen mukaan MRSA-bakteeria ei tavattu myöskään sikäläisistä seurantaan osallistuneista jalostussikaloista. – Määrätietoinen työ antibioottien Suomen uudistettu laki eläinten lääkinnästä linkittyy nyt paremmin terveydenhuoltotyöhön ja sen punaisena lankana on vastuullinen lääkkeiden käyttö. Uuden asetuksen myötä lääkkeitä voidaan luovuttaa varalle tavanomaisten ja helposti tunnistettavien sairastapauksien hoitoon Sikavaan kuuluville sikatiloille ja Nasevaan kuuluville nautatiloille. Rokotteita voidaan luovuttaa eläinlääkärin valvonnassa oleville broileritiloille. Ruotsissa tuottajien pitää käydä kurssi, jonka jälkeen sopimuselänlääkärillä on oikeus luovuttaa lääkkeitä varalle. *) ESBL on etenkin suolistossa elävien gramnegatiivisten bakteerien tuottama entsyymi, joka kykenee hajottamaan tiettyjä antibiootteja ja siten tekee bakteerin niille vastustuskykyiseksi. HYVÄ TAUTISUOJAUS KOTIELÄINTILOILLA Kotieläintilat ja niiden työntekijät kuuluvat mm. MRSA-bakteerin riskiryhmään. Siksi on erittäin tärkeää, että tiloilla kiinnitetään erityistä huomiota tautisuojaukseen. TAUTIEN LEVIÄMISEN ENNALTAEHKÄISY TILAN SISÄLLÄ: • • • • Käytä jokaisessa osastossa omia työvälineitä ja vaihda jalkineet osastojen välillä Huolehdi osastojen pesusta, desinfioinnista ja kuivauksesta Pidä rakenteet ja pinnat kunnossa ja nurkat siisteinä Porsaat yhdeltä verkostokumppanilta TYÖNTEKIJÖIDEN SUOJAUTUMINEN: • • • • Käytä puhtaita suojavaatteita Jätä vaihto- ja suojavaatteet eri paikkoihin Pese kädet lämpimällä juoksevalla vedellä ja saippualla. Huuhdo kädet huolella ja kuivaa kertakäyttöpyyhkeeseen. Käy suihkussa aina sikalassa tai broilerihallissa käynnin jälkeen VASTUULLISET TOIMENPITEET ELÄINTEN LÄÄKINNÄSSÄ: • • • • Käytä antibiootteja riittävän pitkänä kuurina eläinlääkärin antaman ohjeiden mukaan. Vanha nyrkkisääntö on viiden päivän kuuri ja vielä päivä-kaksi oireiden loputtua. Yksittäiset antibioottipiikit voivat edistää vastustuskyvyn kehittymistä. Antibioottien käytön pitää perustua diagnoosiin, joka tarpeen tullen on vahvistettava laboratoriotutkimuksilla. Bakteerien herkkyysmäärityksiä on tehtävä säännöllisesti ja parantumattomat eläimet pitää lopettaa, koska ne ovat infektioiden levittäjiä. 01 2015 KOTITILALTA 23 MITÄ ON PREMIX-RUOKINTA JA KENELLE SE SOPII? valkuaisrehut ja tiiviste korvataan erillisillä valkuaiskomponenteilla ja premixillä, joka sisältää vain sian tarvitsemat kivennäisja hivenaineet, vitamiinit ja puhtaat aminohapot. Vaihtoehtoisesti premix voi sisältää jonkin valkuaisrehun, kuten soijarouheen, jolloin seokseen käytetään lisäksi tilan omaa valkuaisrehua (esim. herne tai härkäpapu). Uudet ympäristötukien ehdot edellyttävät viljelykasvien valikoiman monipuolistamista. Sikatilan on jatkossa entistä järkevämpää tuottaa osa valkuaisesta itse, jolloin premix-ruokinta voi olla ratkaisu. Ruokintamuodon yleistyminen lisännee tarjontaa premix- ja valkuaiskomponenttimarkkinoilla. Lihasioilla premix-ruokinta on kustannustehokas, mutta vaatii panostusta riittävään siilokapasiteettiin, tarkkaan premixin annosteluun ja hyvään sekoitustasaisuuteen. Käytettävien valkuaisrehujen ravintoarvot on selvitettävä, sillä esimerkiksi härkäpavun valkuaispitoisuus saattaa vaihdella. Premixiä käytetään lihasikaseoksissa noin 3,5 - 4 prosenttia seoksen kuivaPREMIX-RUOKINNASSA aineesta, jolloin annostelu onnistuu liemiruokkijan vaa’alla. Jauheinen premix kuljetetaan ja annostellaan suursäkistä, eli käyttöönotto vaatii pienen investoinnin. Satsaaminen useampaan kuivarehusiiloon tuo ruokintaan joustavuutta, ja mahdolliset valkuaisliemen puutostilanteet pystytään hoitamaan jouhevasti. Erityisesti valkuaispitoisia sivutuoteliemiä (OVR, leipomorankki) käyttävillä tiloilla on premix-ruokinnan avulla hyvät mahdollisuudet vähentää täydennysrehun käyttöä ja siten alentaa ruokintakustannuksia, koska rahdin ja rakeistuksen kustannukset jäävät pois tilalla käytettävän valkuaisrehun osalta. Premix-ruokinta soveltuu parhaiten lihasikojen ruokintaan, kun erikoisraaka-aineita ei tarvita ja hyviin tuloksiin päästään yksinkertaisillakin rehuseoksilla. Tiineiden emakoiden ruokinnassa valkuaiskomponenttien lisäksi tarvitaan myös kuitukomponentteja, kuten vehnälesettä ja juurikasleikettä, ja niille tietysti myös siilot. Porsaiden ja imettävien emakoiden ruokinnassa SEKOITUSSÄILIÖ tarvitaan vielä useampia raaka-aineita, ja annostelu- ja sekoitustarkkuus nousee kriittiseksi tekijäksi. Hyvin ’tiukka’ jauheinen premix soveltuu erinomaisesti liemiruokintaan, jossa punnitustarkkuus on riittävä ja sekoitus on tehokasta. Liemiruokinnassa seoksen tasaisuutta myös edesauttavat valkuaisliemet. Kuivarehuruokinnassa ongelmaksi saattaa tulla jauheisen täydennysrehun sekoitustasaisuus ja lajittuminen linjastossa. Kuivaruokinnassa jauheista premixiä varmemmin toimiikin rakeistettu täydennysseos, joka sisältää jonkin valkuaisrehukomponentin, kuten soijarouheen. Sen käyttömäärä on noin 8-9 prosenttia seoksesta. Tällaisen täydennysrehun käsittely onnistuu samalla tekniikalla kuin valkuaistiivisteiden. Tällöinkin on suositeltavaa, että valkuaisrehuja varten on pari siiloa, jolloin saadaan esim. kolmivaiheruokinnassa enemmän joustavuutta seosten laskentaan. Tällä palstalla HKScanin asiantuntijat vastaavat lukijoiden lihatuotantoa ja taloutta koskeviin kysymyksiin. Käytössäsi on kaikkien asiantuntijoidemme osaaminen: sikoja koskeviin kysymyksiin vastaavat tuotantoneuvoja Ulla Ketola ja vastuullisuuspäällikkö Elias Jukola, broilerikysymyksiin kehityspäällikkö Eija Talvio ja asiantuntijaeläinlääkäri Leena Pohjola, nautakysymyksiin tuotantoneuvoja Harri Jalli ja terveydenhuoltoeläinlääkäri Heidi Härtel ja taloutta koskeviin kysymyksiin kehityspäällikkö Juha Levonen. Joka numerossa käsitellään yksi toimituksen valitsema kysymys. Toimita kysymyksesi osoitteella [email protected] tai Kotitilalta HKScan, PL 50, 20521 Turku. 24 HKSCAN AGRI OVR PREMIX MYLLY OHRA VEHNÄ PAVUT TAI HERNEET KY SY MY K S I Ä JA VA STAUK S I A SOIJA / RYPSIROUHE JOHANNA DAKA Kehitysasiantuntija Satafood Kehittämisyhdistys ry Q&A 25 R E H UKOLUMN I PALVELUILLA LISÄÄ KILPAILUKYKYÄ JOULUKUUN ALUSSA teimme kyselyn, jossa kartoi- timme suomalaisten sopimustuottajiemme tyytyväisyyttä HKScanin palveluihin ja näkemyksiä tulevaisuuden palveluista. Ensisijainen tarkoitus oli selvittää, miten hyvinä tai huonoina nykyiset palvelumme koetaan. Halusimme myös kartoittaa, mitä palveluita tuottajat tulevaisuudessa näkevät tarpeellisena osana lihan sopimustuotantoa. Parhaat ar vosanat saimme teuraslogistiikasta ja eläinvälityksestä. Hyvä niin, koska nämä toiminnot ovat perustehtäviämme. Eniten parannettavaa HKScanilla on kyselyn perusteella tuotantoneuvonnassa ja rehupalveluissa. Monet vastaajat toivoivat rehuoptimointipalveluiden lisäämistä. Myös eläinterveydenhoidon palveluja toivottiin nykyistä enemmän. Ruotsissa toteutamme vastaavan kyselyn keväällä 2015. Jo nyt tiedämme, että Ruotsissa varsinkin tuotantoneuvonnan ja ruokintapalveluiden tarve on suuri. Viime syksynä aloitimme yhdistetyn neuvonta- ja ruokintapalvelun tarjoamisen sopimustiloillemme Ruotsissa, ensimmäisenä kohderyhmänä emakkotilat. Tulokset ovat erinomaiset. Syksyn aikana olemme keskittyneet valittuihin projektitiloihin, mutta nyt vähitellen voimme lisätä palvelua useammalle tilalle. Optimointipalveluiden lisääminen tulee olemaan rehupalveluidemme kärkenä. Tilan omien raaka-aineiden oikea käyttö rehuseoksissa, komponenttiruokinnan lisääminen edelleen ketjussamme ja siirtyminen entistä enemmän premix-ruokinnan suuntaan varsinkin sikatiloilla ovat keskeisiä tavoitteitamme. Useasti tässäkin kolumnissa olen korostanut kustannustehokkaan ruokinnan merkitystä lihantuotannossa. Sioilla ja broilereilla rehujen osuus tuotantokustannuksista on 60 -70 prosenttia. Tätä taustaa vasten myös palvelumme, tässä tapauksessa optimointipalvelumme, on vastattava haasteeseen. Olemme perinteisesti keskittyneet lihan tuotannon neuvontaan, painopisteenä management. Nyt entistä vahvemmin haluamme yhdistää hyvän managementin ja ruokinnan osaamisen. Lihantuotannon kannattavuushan muodostuu lihan hinnan lisäksi hyvin pitkälle juuri managementin ja ruokinnan hallinnasta kullakin tilalla. Palveluiden tarve lihantuotannossa tulee lisääntymään, siitä myös tuottajakyselymme antaa selkeätä viestiä. Tulemme analysoimaan tarkkaan vastauksenne, johtopäätösten aika on myöhemmin, mutta kysely antaa erinomaisen pohjan toimintamme kehittämiseen. Rehujen raaka-ainemarkkinassa on loppusyksystä ollut taas nähtävissä lievää rauhattomuutta. Käytännössä kaikkien rehuraakaaineiden hinnat, niin soijan, rapsirouheen kuin viljojenkin, ovat globaalimarkkinassa nousseet. Syitä on useita, mutta ennen kaikkea jatkuva kireä poliittinen ympäristö luo ja tulee edelleen luomaan levottomuutta. Maailman varastot raaka-aineissa ovat edelleen ennätyskorkealla, mikä osaltaan vähentää hintojen heiluntaa, vaikka pääviljelyaloilta tulisi poikkeuksellisia satoennusteita. Ulf Jahnsson toimii HKScan rehuliiketoiminnan johtajana. 01 2015 KOTITILALTA 25 / MARKKINAT / KARINIEMEN KANAPARTIOT KUVASIVAT TILOILLA Miten kuluttajat näkevät ja kokevat broilereiden kasvatuksen? Kariniemen uudet nettivideot kertovat. TEKSTI: KARI SUISTORANTA, VIESTINNÄN ASIANTUNTIJA – HALUAMME NÄYTTÄÄ IHMISILLE, miten ammattitaitoi- sesti, kunnianhimoisesti ja innostuneesti Kariniemen koko tuotantoketju toimii, selostaa markkinointipäällikkö Vesa Saarenmaa Kariniemen kanapartioiden taustoja. Kanapartio – kansalaiset tutkimusretkellä on Kariniemen avoin ja läpinäkyvä toimintamalli ihmisten kanssa. Ensimmäisten kanapartiovideoiden tarkoituksena on tarjota totuudenmukainen, omin silmin nähty kuva alkutuotannosta, johon julkisuudessa usein liittyy uskomuksia ja jopa väärää tietoa. Kariniemen Facebook-sivulla etsittiin vapaaehtoisia, jotka halusivat tutustua omakohtaisesti Kariniemen kotitilojen toimintaan ja lintujen kasvatukseen. Asia kiinnosti ihmisiä, ja hyviä hakemuksia tuli paljon. KUVAT PUHUVAT PARHAITEN – Ensimmäiset kahden hengen kanapartiot kävivät tiloilla syyskuussa, toinen Loimaalla ja toinen Pöytyällä. Kaikille annettiin mukaan käsikamerat kuvaamista varten. Innostus oli suuri ja materiaalia tallentui valtavasti. Partiot tutustuivat tilojen elämään ja poikkesivat kasvatushalleihin ja haastattelivat tuottajia. Ja selostivat näkemäänsä ja kokemaansa. Kanapartioiden matkoista koostettiin kaksi noin kuuden ja puolen minuutin mittaista videota, joita voi katsella Kariniemen.fi -kotisivulla ja Kariniemen YouTubekanavalla. Vesa Saarenmaa luottaa liikkuvan kuvan voimaan, se on tätä päivää. Suomessa ei ole aikaisemmin 26 HKSCAN AGRI tehty vastaavaa, ja Saarenmaan käsityksen mukaan se on maailmallakin uutta. – Kariniemellä on Facebookissa runsaat 34 000 tykkääjää, ja kun he jakavat kokemuksiaan, niin kuin sosiaalisessa mediassa tehdään kaiken aikaa, ulottuvillamme on valtava määrä broilereista ja kanaruoista kiinnostuneita ihmisiä, markkinointipäällikkö innostuu. – Sosiaalinen media on meille tärkeä kanava. JATKOA ON TULOSSA Tulevaisuuden näkymät ovat valoisat. HKScan ilmoitti syyskuussa suunnitelmistaan investoida yhtiön siipikarjaliiketoiminnan kehittämiseen Suomessa. On hyvä, että Kariniemen on etunojassa myös vastuullisuudessa. Kanapartiovideoiden tekeminen on tarkoitus ulottaa myös tuotantoon ja tuotekehitykseen ja vieläkin kauemmas, niin että koko ketju tilalta kuluttajan pöytään tulee esitellyksi. – On hienoa näyttää, kuinka fileesuikaleet tai Poppikset syntyvät ammattitaitoisten ihmisten tekemänä ja hyvistä raaka-aineista. Myös tuotekehityksestä on kerrottavaa: mistä tuoteideat tulevat ja uudet maut syntyvät, Vesa Saarenmaa kuvailee suunnitelmia. Oman tarinansa muodostaa se, millä tavalla tuotteet siirtyvät tehtaalta kauppoihin ja mitä siellä tapahtuu. Kanapartioiden tutkimusretkien dokumentointi antaa jokaiselle ihmiselle mahdollisuuden tehdä omat havaintonsa, johtopäätöksensä ja valintansa. / KOLUMNI / / SNABBT & KORT / Hälsa garanterar god tillväxt Kotkotuksia NAVIGOINTIA JA ENNUSTAMISTA Ostin uuden navigaattorin. Vanha oli jo yli 10-vuotias. Se toimi vielä hyvin, mutta uusia teitä on tullut jo paljon ja monet tiet ovat muuttaneet nimiään. Ja kuntaliitokset. Näinhän me aina perustelemme, että saamme ostaa jonkun uuden härpäkkeen jotta saamme omantuntomme rauhoittumaan. Lähdin siitä pohtimaan navigointia vähän syvällisemmin. Viikingit käyttivät navigoidessaan Aurinkoa ja Pohjantähteä apunaan aurinkolevy. Sen jälkeen merenkulkijat navigoivat sekstantilla tähtein mukaan. Kompassi ja tarkka kello olivat suuria edistysaskelia suunnan määrityksen saralla. Ja nykyisin lähes kaikissa kännyköissäkin on gps-navigaattori, jonka tarkkuutta ei vielä parikymmentä vuotta sitten kukaan tutkijoistakaan olisi voinut kuvitella saavutettavan. Jos navigointi on konkreettisesti paikan ja suunnan määrittämistä, on ennustaminen toisenlaista navigointia. Siinä yritetään parhaalla mahdollisella tavalla arvata tulevaisuutta erilaisia merkkejä hyväksikäyttäen. Sään ennustaminen sitten onkin ihan oma tieteenhaaransa. Välillä tuntuu että vanha ennuste, jos ei sada on poutaa, on ainoa mihin voi luottaa. Ja se että keskimäärin juhannuksena on vähemmän lunta kuin jouluna. Viime juhannuksen ja edellisen joulun muistaen ei lämpötilasta uskalla tätä ennustusta tehdäkään. Ei vaan, kyllä talven suuret säänvaihtelut ennustetaan aika hyvin. Hämmästyttävää onkin, että kesän pienemmät vaihtelut on vaikeampi ennustaa. Mutta kenen sitten pitäisi oikeastaan osata ennustaa parhaiten? Se on kyllä maanviljelijä. Sekä EU- että kansallinen maatalouspolitiikka on niin tempoilevaa ettei edes Kuopion torin povarin kristallipallosta varmaan olisi apua. Ikuisen nurmen määritelmästä emme tienneet vielä mitään syksyllä, kun nurmia olisi voinut lopettaa. Orgaaninen seleeni kielletään luomukotieläintuotannossa ensin vuoden alussa ja lopussa se taas sallitaan. Ja kaiken kaikkiaankin 4-5 tukijaksoa on maataloudessa aivan liian lyhyt jakso suunnitella mitään. Hyvää vuoden jatkoa kuitenkin kaikille tasapuolisesti. Ennustellaan kun tavataan. På Harri och Karolina Jokinens nötgård i Joutsa har man satsat på djuromsorg som en viktig del av ansvarsfull nötuppfödning. Utfodringsanläggningen har plats för 20 kalvar åt gången och 5–6 omgångar föds upp varje år. Kalvarnas hälsa har varit god, användningen av läkemedel låg och dödligheten ytterst liten. Vi måste dock vara på vår vakt hela tiden, konstaterar Harri. När kalvarna är runt tre månader gamla flyttas de till tillväxtavdelningen. Det sneda liggområdet i den bakre delen av liggbåset är täckt med en matta som rengörs och beströs med torv två gånger om dagen.När kalvarna är ungefär ett halvt år gamla flyttas de till tjuruppfödningsanläggningen med bås för 20 djur. Båsens spaltgolv är överdragna med mattor i gummi. Tack vare gummimattorna har sjukboxar blivit överflödiga. Utslaktning på grund av benskador har eliminerats och utslaktning på grund av annan skada eller sjukdom är låg även totalt sätt. Under hela förra året avlivades endast ett djur. Antal slaktdjur 2014: Medelvikt: Ålder: Daglig tillväxt: 118 st. 361 kg 18,1 månader 638 g/d GOD HANTERING MOTVERKAR SUPERBAKTERIER VAR RÄDD OM DIG SJÄLV – DET ÄR ALDRIG FÖR SENT ATT ÄNDRA LIVSSTIL Antibiotikaresistenta bakterier hos produktionsdjur kan vara ett hot mot hälsan hos människor. God hantering motverkar superbakterier av detta slag. En positiv attityd är avgörande för arbetshälsan hos jordbruksföretagare. Jordbrukare Liisa Palomäki i Västra Finland får ny energi av åka och dansa på helgerna. EN DEL AV ARTIKLARNA I TIDNINGEN KOTITILALTA (OCH MYCKET MER) KAN LÄSAS PÅ SVENSKA I SVERIGES PRODUCENTTIDNING WWW.HKSCANAGRI.SE. 01 2015 KOTITILALTA 27 / YHTEISTYÖSSÄ / OHRAN JALOSTUKSEN MONITAITURI Altian Koskenkorvan tehdas on Suomen suurin ohran käyttäjä. Viime vuonna tehdas otti vastaan ennätysmäärän, runsaat 190 tuhatta tonnia kotimaista ohraa. TEKSTI: RAILA AALTONEN KUVAT: HKSCAN JA ALTIA 28 HKSCAN AGRI Koskenkorvan tehtaalla ohrasta syntyy tärkkelyksen ja alkoholin lisäksi 70 miljoonaa kiloa rehujakeita, kuten ohravalkuaisrehua. Ohran kuori hyödynnetään omassa biovoimalassa. Ohra muuttuu Koskenkorvalla moneksi: siitä valmistetaan raakaviljaviinaa, tärkkelystä, rehuja ja hiilidioksidia. Syksyllä valmistuneen biovoimalan myötä kuoretkin käytetään omaan höyryntuotantoon. – Joka kolmas Suomen viljakaupassa liikkuva ohranjyvä tulee meille Koskenkorvalle, havainnollistaa tehtaan johtaja Antti Snellman. Ilmajoella sijaitseva tehdas rakennettiin 1930-luvun lopulla jalostamaan etanolia perunasta, josta silloin oli ylituotantoa. Ohra astui kuvaan mukaan viitisenkymmentä vuotta sitten. 80-luvulla tehtaalla alettiin valmistaa alkoholin lisäksi tärkkelystä metsä- ja panimoteollisuuden tarpeisiin, ja ohrasta tuli sen ainoa raaka-aine. Viime vuonna tärkkelystuotanto ylsi 55 tuhanteen tonniin ja viljaviinaa tislattiin 30 miljoonaa litraa. – Käytämme enemmän viljaa tärkkelystuotannossa kuin alkoholin valmistuksessa, Snellman huomauttaa. KOSKENKORVALAISIA REHUJA KÄYTETÄÄN NOIN 1500 TILALLA. SIVUTUOTTEIDEN REHUKÄYTTÖ PARANTAA TUOTANNON HYÖTYSUHDETTA MERKITTÄVÄSTI. Sivuvirtana tuotannossa syntyi 70 miljoonaa kiloa rehujakeita, kuten ohravalkuaisrehua (OVR), ohrarehua ja tärkkelysrankkia (TTR). Hiilidioksidia syntyi noin kahdeksan miljoonaa kiloa. Altia ostaa ohransa 1500 sopimusviljelijältään ja noin tuhannelta muulta tilalta. Viljelijöiden sitoutuneisuudesta kertoo se, että usein tuotantosopimukset siirtyvät sukupovelta toiselle. Ohran tärkkelyspitoisuuden tulee olla yli 60 prosenttia ja hehtolitrapainon vähintään 62 kiloa. Parasta on pyöreäjyväinen ja tasakokoinen vilja. Valtalajikkeet viime vuonna olivat Elmeri, Streif ja Saana. Neljä vuotta sitten tuotannossa otettiin merkittävä teknologinen edistysaskel, kun ohra alettiin kuoria ennen prosessointia. Raakaviljan massasta kuorta on noin viidesosa. Kuorinta toi useita hyötyjä, joista osa selvisi vasta uuden teknologian käyttöönoton jälkeen. – Tuotannon tehokkuus ja hygienia paranivat, ja kalliita entsyymejä säästyy, Snellman kertoo. Kuorimisen jälkeen ohra jauhetaan ja jauhosta erotetaan tärkkelys separoimalla. Tärkkelyksen paras osa otetaan erilleen ja myydään. B-tärkkelys, joka sisältää myös ohran proteiinit, lähtee edelleen mäskäykseen, sen jälkeen fermentointiin ja lopuksi tislausprosessiin. Proteiinipitoinen rankki erotellaan fermentoinnin jälkeen ja jalostetaan erilaisiksi rehuiksi. Suuri osa rehujakeista päätyy sikojen ja nautojen eväiksi HKScan Agrin välittämänä. Snellmanin mukaan koskenkorvalaisia rehuja käytetään noin 1500 tilalla lähinnä Etelä-Pohjanmaalla ja Varsinais-Suomessa. Sivutuotteiden rehukäyttö parantaa tuotannon hyötysuhdetta merkittävästi. Entä mitä tapahtuu ohran kuorille? Ne käytetään omassa, vasta käyttöön otetussa biovoimalaitoksessa, Snellman kertoo. – Prosesseissa tarvitaan paljon höyryä, joka tuotetaan omassa laitoksessa. Laitosinvestoinnin ansiosta polttoaineomavaraisuutemme nousi 20 prosentista 65:een ja hiilijalanjälkemme puolittui. – Toiminnan jatkuvuus vaatii, että tuotannon jalostusarvoa kehitetään ja päästöjä vähennetään koko ajan, hän lisää. Snellman muistuttaa, että päästöjen vähentäminen on vain yksi osa yrityksen toiminnan vastuullisuutta. Muita osa-alueita ovat vastuullisuus työnantajana sekä raaka-ainetoimittajien ja asiakkaiden suuntaan. 01 2015 KOTITILALTA 29 / AJANKOHTAISTA / HKSCAN ON ALOITTAMASSA SIANLIHAN VIENNIN KIINAAN HKScan Finlandin sikateurastamo Forssassa on saamassa vientihyväksynnän Kiinan elintarvikeviranomaisilta. HKScanin vienti- ja Away from Home -liiketoiminnasta vastaavan johtajan Jukka Nikkisen mukaan kiinalaiset asiakkaat ja kuluttajat arvostavat suomalaisen lihan puhtautta, turvallisuutta sekä sen vastuullista tuotantotapaa. Terveelliseen ruokavalioon panostaminen on kasvava trendi erityisesti nuorten kaupungeissa asuvien kiinalaisten keskuudessa. Tähän tarpeeseen HKScanilla on tarjota esimerkiksi maukasta ja mureaa HK Rypsiporsas® -lihaa. MAKUPALOJA TULEVAISUUDESTA Sianlihan lisäksi HKScanissa tähdätään pitkällä tähtäimellä myös muiden paikallisiin kulutustottumuksiin soveltuvien tuotteiden myynnin aloittamiseen. Esimerkkejä markkinalle soveltuvista tuoteryhmistä ovat siipikarjanliha, lihavalmisteet ja valmisruuat. – Tulevan hyväksynnän jälkeen jatkamme työtä Ruotsin osalta, jotta myös siellä saataisiin vastaava hyväksyntä, Nikkinen kertoo. HKScan vie sianlihaa jo nyt useisiin EU-maihin sekä muun muassa UuteenSeelantiin ja Japaniin. A TASTE OF FUTURE HKScanin vuosikertomus 2014 ilmestyy viikolla 12/2015. Julkaisun teemana on tulevaisuuden kuluttaja. Kerromme, miten teemme jatkuvasti töitä ymmärtääksemme asiakkaittemme muuttuvia tarpeita, niin laatuun, terveyteen kuin vastuullisuuteen liittyvissä kysymyksissä. Voit lukea vuosikertomuksesta myös ensimmäisistä onnistuneista askeleistamme yhtenäisenä HKScan-konsernina – ja saada hieman esimakua tulevasta. HKScan Oyj:n vuoden 2014 tilinpäätöstiedote julkaistiin 11.2. ja tammi-maaliskuun 2015 osavuosikatsaus 6.5.2015. Vuosikertomus ja raportit ovat ovat julkistamisen jälkeen saatavilla konsernin verkkosivuilla www.hkscan.com. ANNUAL REPORT 2014 MINISTERIT ORPO JA GRAHN-LAASONEN VIERAILIVAT FORSSAN TEHTAALLA Maa- ja metsätalousministeri Petteri Orpo, ympäristöministeri Sanni GrahnLaasonen ja Forssan kaupunginjohtaja Sami Sulkko vierailivat Forssan tuotantolaitoksella tammikuun lopussa. – Keskustelimme HKScanin liiketoiminnan mahdollisuuksista ja haasteista. Kiinan vientimahdollisuuksien ja syksyllä tiedotettujen investointisuunnitelmien lisäksi puhuimme liiketoiminnan haasteista, joille toivomme valtiovallan huomiota ja konkreettisia toimenpiteitä. Otimme esille Suomen tiukat tulkinnat EU-sääntelystä, Suomen ja Baltian kuluttajaliiketoiminnasta vastaava Samuli Eskola kertoo. – Keskustelu oli avointa ja ministerit olivat perehtyneet hyvin meille olennaisiin kysymyksiin jo ennakkoon, Eskola luonnehtii. – Tästä on hyvä jatkaa vuoropuhelua Arkadianmäen väen ja Forssan kaupungin kanssa. Yhteinen tavoitteemme on luoda kasvua ja parantaa suomalaista kilpailukykyä. Vierailua isännöivät Samuli Eskola, tuotantojohtaja Jori Sahlsten, tehtaanjohtaja Juha-Pekka Nieminen, pääluottamusmies Tommi Stenberg ja konsernin viestintäjohtaja Marja-Leena Dahlskog. HKSCAN VÄHEMMISTÖOMISTAJAKSI SUOMALAISESSA HAUTOMOALAN OSAKKUUSYHTIÖSSÄ HKScan Finland Oy ja tanskalainen DanHatch AS sopivat HKScan Finlandin hautomoliiketoiminnan ja siihen liittyvien kiinteistöjen myynnistä DanHatch Finland Oy:lle, josta tulee osapuolten välinen osakkuusyhtiö. Sopimuksen solmimisen jälkeen HKScan Finland Oy omistaa yrityksestä 20 prosentin vähemmistöosuuden, DanHatchin omistaessa loput 80 prosenttia osakkeista. HKScan ostaa jatkossa untuvikot Suomen ja Viron siipikarjatoiminnoille DanHatch Finland Oy:ltä, joka on sitoutunut hautomoliiketoiminnan pitkäjänteiseen kehittämiseen Suomessa. 30 HKSCAN AGRI Kauppa toteutuu vuoden 2015 alkupuolella. – DanHatchilla on vahvat näytöt pohjoiseurooppalaisessa hautomoliiketoiminnassa ja olemme tyytyväisiä kumppanuudesta liiketoimintaan vahvasti sitoutuneen toimijan kanssa. Yhteistyöstä on hyötyä HKScanin siipikarjaketjulle ja tuottajille. Hautomotoiminnan kehittämistä ja investointeja tarvitaan, jotta voimme jatkossakin vastata siipikarjatuotteiden kasvavaan kysyntään, sanoo HKScanin toimitusjohtaja Hannu Kottonen. – Lokakuussa 2014 kerrotun mukaisesti, siipikarjaliiketoiminta on yksi HKScanin strategisista kehitysalueista. Suunnittelemme investointia siipikarjatuotantolaitokseen Suomessa. Siksi tasokkaan ja kustannustehokkaan hautomotoiminnan turvaaminen on tärkeää omalle liiketoiminnallemme. Lisäksi HKScan on sopinut myyvänsä virolaisen kananmunia tuottavan OÜ Koks Munatootmine -nimisen yrityksensä tanskalaiselle DAVA Foods Holding A/S:lle. Kaupan toteutuminen edellyttää kilpailuviranomaisten hyväksyntää. / KALENTERI / OMAT TAPAHTUMAT 12.3. 20.3. HKSCAN NAUTATUOTTAJIEN MINISEMINAARI, NOKIA HKSCAN SIKATUOTTAJIEN MINISEMINAARI, VANTAA MUKANA MENOSSA 27.3. PELTOTREFFIT JOKIOISTEN TIETOTALOSSA OLEMME MYÖS MUKANA MEIJERIOSUUSKUNTIEN KEVÄTMARKKINOILLA, TARKISTA PÄIVÄMÄÄRÄT SINETISTÄ LSO OSUUSKUNTA HENKILÖVALINNAT VUODELLE 2015 HALLINNON KOKOUKSET 25.2. hallitus,Turku Hallintoneuvoston puheenjohtajana jatkaa sianlihantuottaja Jari Mäkilän Oripäästä. Hallintoneuvoston varapuheenjohtajana jatkaa rotukarjankasvattaja Mikko Leikola Lohjalta. Hallituksen puheenjohtajana jatkaa naudanlihantuottaja Matti Murto Salosta. Hallituksen varapuheenjohtajaksi valittiin broilerinlihantuottaja Ilkka Uusitalo Salosta. 11.3. puheenjohtajat, Turku/Vantaa 13.3. hallitus, Turku 16.3. hallintoneuvosto, Turku 8.4. puheenjohtajat, Turku/Vantaa 14.4. hallitus, Turku 23.4. edustajisto, Eura 11.5. puheenjohtajat, Turku/Vantaa 28.-29.5. hallitus, Viro TAMMISELLA 20-VUOTISJUHLAA Rotukarja- ja luomulihasta tunnettu Tamminen juhlii tänä vuonna 20-vuotista taivaltaan. Kun Lihatukku Harri Tamminen Oy aloitti toimintansa, yrityksessä oli 10 työntekijää. Nykyään heitä on jo noin 100 ja liikevaihto on noussut 40 miljoonaan euroon. Tamminen on viime vuosina keskittynyt tarjoamaan kuluttajille ja ravintola-alan ammattilaisille laadukasta, suomalaista pihvikarjan lihaa. – Laadukkaat Rotukarja-tuotteemme tarjoavat mahdollisuuden luoda ravintolatasoisia annoksia myös kotikeittiössä. Tavoitteemme on, että yhä useammat suomalaiset löytävät pihvikarjan lihan erinomaisen maun, mureuden ja lukemattomat mahdollisuudet, kertoo toimitusjohtaja Pasi Tamminen. – Tuotteemme puhuttelevat sekä ensiluokkaista makua arvostavia kulinaristeja että ruoan alkuperästä ja eettisyydestä kiinnostuneita kuluttajia. 01 2015 KOTITILALTA 31 KENTTÄEDUSTAJAT JA YHTEYSTIEDOT SIAN HANKINTA NAUDAN HANKINTA Talpila Sami-Jussi Härtel Heidi Jalli Harri Numminen Juhani Lehtonen Hanne naudan hankintajohtaja eläinten terveydenhuolto tuotantoneuvoja tuotantoneuvoja, rotukarja vasikkavälitys Nautailmoitukset ja kuljetussuunnittelu puh. 010 570 1810 Koppi Jouni kenttäedustaja Karjalainen Matti kenttäedustaja Tynnyrinen Herkko kenttäedustaja Könönen Osmo kenttäedustaja Hämäläinen Kimmo kenttäedustaja Vättö Katja kenttäedustaja Lassila Olli kenttäedustaja Partala Jari kenttäedustaja Ylöstalo Antti kenttäedustaja Pudas Marko kenttäedustaja Seppänen Jaakko asiakasneuvottelija Jolkkonen Minna asiakasneuvottelija 040 515 1373 040 823 2076 040 772 1991 0400 854 911 0400 526920 0400 302 481 0400 376 716 0400 373 581 040 831 4475 040 725 1934 040 865 2270 0400 740 451 040 573 3442 0400 716 717 0400 382 288 010 570 4344 010 570 4381 Paakkala Olli sian hankintajohtaja Jouppi Helena uudistuseläinmyynti Jukola Elias eläinten terveydenhuolto Ketola Ulla porsastuotannon neuvonta Vugts Jan tuotantoneuvoja Anniina Mäklin porsasvälitys Heikkilä Esa kenttäedustaja Prami Tauno kenttäedustaja Lassila Olli kenttäedustaja Partala Jari kenttäedustaja Leva Pirjo kenttäedustaja Ylöstalo Antti kenttäedustaja sikojen kuljetussuunnittelu, teuraat 0400 521 709 0400 611 310 040 764 8510 0400 420 898 0400 868 664 040 652 9376 0400 303 854 0500 927 317 0400 740 451 040 573 3442 040 773 7290 0400 716 717 010 5701 812 YHTEYSHENKILÖT ALUEITTAIN WWW.HKSCANAGRI.FI YHTEYSHENKILÖT ALUEITTAIN WWW.HKSCANAGRI.FI RUOKINTARATKAISUT Kinnunen Jukka Saarinen Jouni Leva Pirjo TILITYS JA LASKUTUS Sika, Nauta Broileri Rehut BROILERIN HANKINTA Leino Kalle Pohjola Leena Seikola Jarmo Laine Maarit Kari Elina Santavuori Elina Talvio Eija Leino Anu Peippo Pekka nautarehut, viljakauppa sikarehut, viljakauppa tuotepäällikkö, nautarehut broilerin hankintajohtaja eläinten terveydenhuolto hankintapäällikkö tuotantoneuvoja tuotantoneuvoja tuotantoneuvoja vanhempi neuvoja suunnittelu ja ohjaus kuljetussuunnittelu 050 395 7171 040 648 4313 040 527 0339 040 559 7218 040 674 1754 040 801 0395 050 502 8210 010 570 5210 010 570 5631 040 521 9516 0400 874 575 040 773 7290 010 570 1715 010 570 5211 010 570 1716 MUUT Haapanen Kimmo Jolkkonen Minna Seppänen Jaakko Järvinen Sari Reväsmäki Sinikka Levonen Juha rakennussuunnittelu Sinetin tunnukset HKScan Agri Tuottajamyymäläkortit Kotitilalta-lehti LSO Osuuskunta, jäsenasiat tuottajarahoitus 0400 83 1288 010 570 4381 010 570 4344 0400 620 199 010 570 6117 010 570 4322 HKSCAN FINLAND, PL 50 Lemminkäisenkatu 48, 20521 Turku, Vaihde 010 570 150, elainhankinta#hkscan.com, ZZZ.hkscanagri.ŵ
© Copyright 2024