Kotitilalta 1/2015

01
2015
Kotitilalta
06
VASTUULLISUUS
ON VÄLITTÄMISTÄ
10 SIISTIT SAPAROT
Huolellinen hoito tuo
tasaiset kasvutulokset
14 VUODEN BROILERITUOTTAJA
EI OLE MIKÄÄN UNTUVIKKO
MAALISKUUN
MINISEMINAARIT
Varaa paikkasi!
Nautatuottajien miniseminaari
Sikatuottajien miniseminaari
Torstai 12.3. Nokia, kylpylähotelli Eden
Perjantai 20.3. Vantaa, kylpylähotelli Flamingo
12:00 Lounas
12:00 Lounas
13:00 Tilaisuuden avaus, Sami-Jussi Talpila
13:00 Tilaisuuden avaus, Olli Paakkala
13:15 HKScan-konserni: parannuksia askel
13:15 HKScan-konserni: parannuksia askel
askeleelta, Hannu Kottonen
askeleelta, Hannu Kottonen
14:00 Mitä HK-brändille kuuluu? Samuli Eskola
14:45 Kahvit
14:00 HKScan Suomessa – sian kaupallinen katsaus,
Samuli Eskola
15:15 Nautatuotanto tulevaisuudessa, Petteri Orpo
14:45 Kahvit
16:00 Vuosi investoinnin jälkeen – kokemuksia
15:15 Mitä HK- ja Rypsiporsas-brändeille kuuluu?
laajennuksesta, Petri Ilvonen
Kim Lindholm
16:45 Miltä näyttää vuosi 2015,
16:00 Päivittäistä tekemistä ja investointeja
Sami-Jussi Talpila
Forssassa, Jori Sahlsten
16:45 Miltä näyttää vuosi 2015, Olli Paakkala
19:30 HK-illallinen
22:00 Iltaa tähdittää vuoden 2004 Tangokuningas
Tommi Soidinmäki
19:00 HK-illallinen
22:00 Iltaa tähdittää Mikael Konttinen ja
Annika Eklund
Ripusta työhanskat hetkeksi naulaan ja ilmoittaudu mukaan!
Voit halutessasi myös jatkaa viikonloppua kylpyläloman merkeissä.
Lue lisää ja ilmoittaudu heti:
KNVFDQDJULğQDXWDVHPLQDDULKNVFDQDJULğVLNDVHPLQDDUL
VASTUULLISESTI
UUTEEN VUOTEEN
UUDEN VUODEN ALOITUS on hyvä aika tehdä päätöksiä, asettaa tavoitteita ja unel-
mia. Uusi vuosi sisältää lupauksen paremmista asioista ja uudenlaisista toimintatavoista. Jos olet jo ehtinyt lipsua lupauksistasi tai ne ovat vielä tekemättä, tarjoaa
helmikuun lopussa alkava kiinalainen Vuohen vuosi vielä uuden mahdollisuuden.
Ennen uusien tavoitteiden asettamista on hyvä katsoa taaksepäin edelliseen vuoteen: Mitä olisi pitänyt tehdä paremmin, ja miten? Olinko hyvä vanhempi, puoliso tai
ystävä? Selviydyinkö työstäni hyvin, pidinkö itsestäni huolta? Joihinkin kysymyksiin
voi vastata hyvällä omallatunnolla kyllä, toisiin ei. Kaikki kulminoituu kapasiteettiin.
Kapasiteetti on tuttu termi työelämästä, mutta mielestäni se koskettaa kaikkia elämän osa-alueita. Oman hyvinvoinnin ja kapasiteetin kulmakiviä ovat lepo, ruoka ja
liikunta. Lepoa ja elpymistä ei pidä aliarvostaa. Joskus myös ruokailutottumukset
on hyvä tarkistaa: unohtuiko lounaan syönti, kun illalla tuli himo hiilihydraatteihin? Vaikka sanonta ”terve RUOKAA TUOTETTAESSA
sielu terveessä ruumiissa” tuntuu päivänselvältä, on se
VASTUULLISUUDEN PITÄÄ
edelleen niin kovin totta.
Maatalousyrittäjät miettivät tilojensa kehittämistä
OLLA MUKANA JOKAISESSA
ja samalla yrittäjyyden vaatimaa kapasiteettia omal- O
la kohdallaan. Oma jaksaminen on KE
KETJUN OSASSA
tällöin keskeisellä sijalla. Sivuilla
20–21 antavat arvokkaita neuvoja
hyvinvointiin niin tuottajat kuin HKSca
HKScanilla hyvinvointiasioihin
erikoistunut Hanna Kankainen.
RUOKAA TUOTETTAESSA vastuullisuu
vastuullisuuden pitää olla mukana
jokaisessa ketjun osassa. Kun raaka-aineet
lähtevät pellolta ja
raaka-ain
jatkavat matkaansa kotieläintilojen kau
kautta elintarviketeollisuuteen, on matka pitkä ja välillä monimu
monimutkainen. Ketjun varrella
on huolehdittava niin eläimistä, yympäristöstä kuin ihmisistäkin.
Määrätietoinen työ sop
sopimustiloillamme tautisuojauksessa ja antibioottien vähäisen
käytön
edistämisessä näkyy nyt muuta
Eurooppaa
parempana
tautitilanteena ja oleellisesti parempana
MRSA- tilanteena.
Siitä iso kiitos kuuluu
teille tuottajille. Työtä
te
jatkaa. Lisää suon tärkeää
t
perbakteereista ja niiden enperbak
naltaehkäisystä
kertoo eläinläänaltaehkä
Elias Jukola sivuilla 22-23.
kärimme Eli
Jäppilä
Veli-Matti J
konserni
HKScan kon
eläinhankinta- ja
Johtaja, elä
tuottajapalvelut
tuottajapalv
01 2015 KOTITILALTA 3
/ VERKKOVINKIT /
Lataa kännykkääsi
HKScan Agri -mobiili
HKScan palvelee jatkossa tuottajiaan myös mobiilisti. Uudesta HKScan
Agri -mobiilipalvelusta voit lukea tuoreimman markkinakatsauksen,
asiantuntijoiden blogikirjoitukset ja uusimmat Twitter-uutiset. Lisäksi
älykännykkäsi mukana kulkee aina HKScanin tuottajamyymäläkortti
ja pääset langoille HKScanin yhteyshenkilön kanssa vain yhdellä
painalluksella. Maitotuottajat voivat näppäillä kännykällä myös
kiirelehmäilmoituksen.
HKScan Agri -mobiili vaatii toimiakseen älykännykän ja nettiyhteyden. Tilalla voi
olla HKScan Agri -mobiili yhdessä kännykässä. Lue lisää palvelusta ja tilaa käyttöösi
osoitteessa: hkscanagri.fi/mobiili.
HERKULLISTA
TALVIRUOKAA:
LIHAKEITTO
Kunnon lihakeitto on
klassinen ja kotoinen
perinneruoka, ja sen
valmistaminen on pitkästä haudutusajasta
huolimatta helppoa ja
yksinkertaista.
Raaka-aineeksi lihakeittoon kannattaa
valita pitkää haudutusta vaativaa luullista
naudanlihaa, esimerkiksi etuselkää tai lapaa.
Katso Teron vinkit ja video lihakeitosta:
www.hookoo.fi/hk-kanava
SEURAA
ROTUSONNEJA
VERKOSSA
HKScanin kolmastoista Sonnihuutokauppa
järjestetään lauantaina
25.4.2015. Lista kasvattamon seurannassa olevista sonneista on esillä
hkscanagri.fi -sivuilla.
Huutokaupan sonnit
valitaan kasvattamon yli
300 sonnin joukosta maaliskuussa. Viime vuonna myynnissä olleista 70 sonnista lähes puolet myytiin heti paikan
päällä, joten merkitse huutokauppa jo nyt kalenteriisi.
Seuraa kiinnostavien Rotusonnien kehitystä
hkscanagri.fi/sonnihuutokauppa.
HKSCAN KOTITILALTA:
JULKAISIJA: HKScan, PL 50, 20521 Turku, puh. 010 570 150, www.hkscanagri.fi •
PÄÄTOIMITTAJAT: Veli-Matti Jäppilä ja Sari Järvinen • TOIMITUSSIHTEERI: Raila Aaltonen,
raila.aaltonen@alkukirjain.fi • TOIMITUSKUNTA: Marja-Leena Dahlskog, Ulf Jahnsson, Harri Jalli,
Veli-Matti Jäppilä, Sari Järvinen, Ulla Ketola, Kalle Leino, Olli Paakkala, Marja Siltala, Sami-Jussi
Talpila, Eija Talvio,Katja Toivanen ULKOASU JA TAITTO: Miltton • PAINO: Erweko / ISSN 2242-153X •
Osoitteenmuutoksen voi tehdä www.hkscanagri.fi-sivujen palauteosiossa. •
Seuraava numero ilmestyy viikolla 22. • KANNEN KUVA: Topi Pakarinen •
4 HKSCAN AGRI
PEFC/02-31-120
05
KOT I T I L A LTA 1 / 2 0 1 5
3
PÄÄKIRJOITUS
4
VERKKOVINKIT
6
VASTUULLISTA NAUDANLIHAN
TUOTANTOA KOIVURINTEEN TILALLA
10
JOUNI TALVEN LIHASIKALASSA
PORSAAT VOIVAT HYVIN
13
06
MIKA PUOTUNEN USKOO
YHTEISTYÖHÖN
Broilerituottaja on mukana
vaikuttamassa yhteistyöryhmissä
ja osuuskunnassa.
14
VUODEN BROILERITUOTTAJA KARI
HUPPUNEN
16
MESTARIT MAINOKSISSA
18
KOOKOSKARAMELLIPOSSUA JA
UUTUUSTUOTTEITA
20
HUOMIO TUOTTAJAN HYVINVOINTIIN
Kumimatto lopetti sonnien jalkavaivat
Koivurinteen tilalla.
16
22
TEHOKKAAT KÄYTÄNNÖT ESTÄVÄT
TAUTIEN LEVIÄMISTÄ
24
KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA
Mitä on premix-ruokinta?
25
REHUKOLUMNI
26
KARINIEMEN KANAPARTIOT
TILOILLA
27
KOTKOTUKSIA
SNABBT OCH KORT
28
ALTIAN OHRASTA ON MONEKSI
Koskenkorvan tehtaalla ohrasta syntyy
myös tärkkiä ja rehua
30
AJANKOHTAISTA
31
TAPAHTUMAKALENTERI
Tunnetun ohjaajan TV-mainokset tuovat
HK:n Mestarit esiin.
22
Puhtaat työvaatteet ovat osa
kotieläintilan tautisuojausta.
01 2015 KOTITILALTA 5
TERVEYS
TUO HYVÄT
KASVUTULOKSET
Vastuullisuudesta puhutaan nykyään kaikkialla. Naudanlihantuotannossa
vastuullisuus ilmenee huolenpitona niin eläimistä, ympäristöstä kuin ihmisistäkin.
Koivurinteen tila antaa hyvän esimerkin.
TEKSTI: HARRI JALLI, TUOTANTONEUVOJA KUVAT: TOPI PAKARINEN
HARRI JA KAROLINA JOKINEN viljelevät Koi-
vurinteen tilaa Keski-Suomessa, Joutsan kunnassa.
Päätuotantosuunta on naudanlihantuotanto ja toiminnan vastuullisuuteen tilalla on kiinnitetty runsaasti huomiota.
Vasikkakasvattamo on rakennettu vanhaan sonninavettaan. Rakennuksessa on erilliset osastot terneille ja teineille. Ternivasikat tulevat juottamon
runsaasti kuivitettuun makuuosastoon. Juotto- ja
väkirehuautomaatti sekä ruokinpöytä heinälle ovat
ritiläpohjaisessa ruokintaosastossa.
Juottamoon tulee vuosittain 5-6 vasikkaerää.
Välitysauto tulee tyypillisesti iltapäivällä, tuoden
kerralla 20 vasikkaa. Vasikoille annetaan pari tuntia aikaa tutustua uuteen paikkaan, minkä jälkeen
niille tehdään tervetulotarkastus ja laitetaan juottokoneen pannat. Tarkastuksessa katsotaan vasikoitten navat, polvet ja yleisolemus, ja ne viedään juottoautomaatin tutille saamaan ensimmäinen juomaerä. Heinää ja ykkösrehua ja vettä on tarjolla
heti alusta alkaen.
Vasikoitten terveystilanne on ollut hyvä ja kuolleisuus erittäin pieni. Viime vuonna ei menetetty
ainoatakaan vasikkaa. Myös hoitoja on ollut vähän,
joskus ei ainoatakaan koko vuonna. Vuoden 2014
viimeisen vasikkaerän ainoa lääkintä oli napatulehdus, joka vasikalla oli jo tullessaan.
– Mutta hereillä pitää olla koko ajan, jotta hoidot saadaan ajoissa, Harri toteaa.
6 HKSCAN AGRI
– Hankalinta onkin hoitokynnyksen määrittäminen. Onneksi siinä on onnistuttu hyvin, Karolina jatkaa.
Vasikat nupoutetaan noin viikon kuluttua saapumisestaan. Tuttu eläinlääkäri suorittaa rauhoituksen ja kivunlievityksen, ja työ sujuu nopeasti.
Sonneja katsoessa voi todeta nupoutusten onnistuneen hyvin.
JUOTTAMOSSA VASIKOILLA
ON RUNSAS OLKIKUIVITUS.
TEINEILLE MUKAVAT OLOT
Juottokaudella vasikat saavat väkirehua vapaasti
automaatista. Juotto jatkuu 6-7 viikkoa. Juomarehuna on ollut pitkään Startti Auto. Viimeisten
parin viikon ajan tuodaan myös sonnien apetta
heinän rinnalle.
Vierotuksen jälkeen vasikat ovat juotto-osastossa vielä 2-4 viikkoa. Tällöin väkirehun kulutus
nousee niin paljon, että sitä pitää hieman rajoittaa.
Noin kolmen kuukauden iässä vasikat siirretään
seinän toiselle puolelle teiniosastoon.
Vanhojen sonnikarsinoiden takaosaan on tehty
vanerista vino makuualue, joka on peitetty parsimatolla. Alue puhdistetaan kahdesti päivässä ja
samalla sinne lisätään turvetta.
Ruokintana on sonnien ape, jota täydennetään
vilja-rypsi-kivennäisseoksella. Väkirehua annetaan
aluksi 1,5 kiloa vasikkaa kohti päivässä ja yli neljäkuukautisille kilo päivässä.
Noin puolivuotiaina teinit siirtyvät sonnikasvattamoon. Siirto tapahtuu traktorin nostolaitteissa
olevalla häkillä, jonka seinät tehtiin vanhoista
karsina-aidoista.
– Kerralla siirtyy viisi teiniä ja aikaa menee tunti.
Työ ei ole niin suuri, että sitä varten kannattaisi
hankkia tuhansia euroja maksava vaunu, Harri
naurahtaa.
Myös teinien terveys on ollut hyvä. Viime
vuonna yhdellä ryhmällä ollut sorkkavälintulehdus teetätti töitä.
YKSINKERTAINEN SONNIKASVATTAMO
Kasvattamo 120 sonnille tehtiin vuonna 2007,
vuosi sukupolvenvaihdoksen jälkeen. Kasvattamon
suunnitteli RA Marko Lappalainen ja yhteistyö
Markon kanssa jatkui vanhan navetan saneerauksen suunnittelulla.
Kasvattamon perusratkaisu on yksinkertainen:
20 sonnin kuusi metriä syvät ritiläkarsinat, karsinoita on kolmea kokoa ja takakäytäviä ei ole. Sairaskarsinat ovat molemmissa riveissä. Tosin nykyään sairaskarsinat pölyttyvät käyttämättöminä.
KOIVURINTEEN
SONNIEN TULOKSET
Sonnien päiväkasvut ovat
olleet tilalla aina hyvät ja
kasvutulokset erittäin tasaiset.
Teuraiden määrä 2014:
118 kpl
Keskipaino:
361 kg
Ikä:
18,1 kk
Päiväkasvu ternistä teuraaksi:
639 g/pv
Harri Jokisen isännöimällä Koivurinteen tilalla
maitorotuiset sonnivasikat kasvavat puolessatoista vuodessa ternistä
360 kilon teuraspainoon.
01 2015 KOTITILALTA 7
Karsinoihin asennetut kumimatot
osoittautuivat erittäin onnistuneeksi
ratkaisuksi.
KUMIMATOT YLITTIVÄT ODOTUKSET
Sonnien karsinoissa betoniritilät on päällystetty
kumisilla ritilämatoilla. Matoista Jokisilla on erittäin hyvät kokemukset. Ensimmäiset matot laitettiin neljä vuotta sitten toiseen karsinariviin.
Mattoihin päädyttiin, koska hyvinvointituen
ehtojen mukaan sairaskarsinaan piti laittaa parsimatot. Jokiset keskustelivat asiasta Lappalaisen
Markon kanssa, ja puheeksi tulivat karsinoihin laitettavat ritilämatot. Yksi asia johti toiseen ja hetken päästä tilalla tehtiinkin jo tutkimusta ritilämattojen käytöstä*.
Aluksi karsinasta hieman yli puolet peitettiin
matoilla, jotka kiinnitettiin lyötävillä propuilla.
Se ei kuitenkaan ollut isojen sonnien karsinassa
oikea ratkaisu. Matot nytkyivät hieman ja naula söi
matossa olevaa reikää suuremmaksi. Ajan mittaan
naulan kanta tuli reiästä läpi.
Sonnien matot uusittiin valmistajatakuuna kolmen vuoden kuluttua. Nyt matot on kiinnitetty
ritilän läpi menevällä, ruuvilla kiristettävällä kiilalla. Matot ovat myös isommissa kappaleissa. Näiden muutosten myötä mattojen uskotaan kestävän paremmin.
Nuoremmilla, 6-10 kuukauden ikäisillä sonneilla alkuperäiset matot ovat vielä erittäin hyväkuntoisia ja kestävät varmasti vielä vähintään toiset neljä vuotta.
Koetoimintaa jatkettiin asentamalla toiselle puolelle matot koko karsinaan. Se ei Harrin mukaan ole
hyvä ratkaisu, sillä sonnien makuukäyttäytyminen
häiriintyy. Kun matot ovat vain takaosalla, kaikki
eläimet makaavat siellä ja ruokintapöydän edusta
on tyhjä. Jos eläimet makaavat koko alalla, joku
makaa aina myös ruokintapöydän edessä toisen
tullessa syömään. Riski vahingoille on ilmeinen.
Kuusimetrisessä karsinassa 4,2-metrinen matto
ylettää vielä sopivasti ritiläkasetissa kannaksen päälle. Kaikki eläimet mahtuvat makaamaan
matolla, ja ne todella haluavat niille.
– Kun mattoja asennettiin, sonnit, jotka eivät
olleet ikinä nähneetkään mattoja, menivät heti
niille makaamaan, isäntä kertoo.
Sairaskarsinat ovat jääneet nyt turhiksi. Jalkavaivojen aiheuttamat poistot ovat loppuneet täysin ja
muitakin poistoja on vähän. Koko viime vuonna
menehtyi yksi eläin.
TEHOT IRTI NURMESTA
Sonnien seosrehussa on murskeviljaa, säilörehua
ja kivennäistä. Säilörehun valkuaisen mukaan lisätään tarvittaessa rypsiä. Kivennäinen on Ape Plus
-kivennäistä, jossa on korotettu E-vitamiinitaso.
Murskevilja riittää noin yhdeksän kuukautta, jonka
jälkeen jatketaan kuivalla viljalla.
Tilalla on peltoa vähän yli sata hehtaaria, josta
kolmannes on säilörehunurmea. Säilörehusta korjataan keskimäärin 2,5 satoa, eli kolmen sadon korjuu on tilalla rutiinia.
Nurmien lannoitus on huolellista. Keväällä
annetaan lannoite, toiselle sadolle lietettä 20-25
m3/ha ja typpitäydennys salpietarilla. Kolmas sato
lannoitetaan kuten kakkonenkin, osa saa lietettä ja
osa vain salpietaria.
Toisella satovuodella torjutaan mahdolliset
rikkakasvit ja annetaan täydennyskylvössä lisää
Harri Jokisen mielestä eläinten hyvinvointi ja terveys kulkevat
käsi kädessä. HKScanin tuotantoneuvoja Harri Jalli toteaa
vasikoiden olosuhteet mainioiksi.
8 HKSCAN AGRI
siementä. Näin saadaan nurmesta täysi sato neljänä vuotena, jonka jälkeen se uudistetaan.
Säilörehu korjataan paaliin AIV 2+ -säilöntäaineen kanssa. Esikuivatuksessa pyritään vuorokauteen, mutta säät eivät aina ole suosiollisia. Säilörehun laatu tilalla on aina ollut hyvä: D-arvot liikkuvat tasolla 700 ja syönti-indeksi 110.
*Ritilämattotutkimuksen tuloksista kerrottiin
laajemmin Kotitilalta –lehden numerossa 2/12.
VASTUULLISUUS NÄKYY KAIKKIALLA
HKScanin tavoitteena on vastuullinen toiminta
koko toimitusketjussa: aina tuotantoeläinten
rehusta ja hyvinvoinnista kuluttajan lautaselle
asti. Tässä kokonaisuudessa tuottajien rooli on
merkittävä.
Miten vastuullisuus sitten näkyy Koivurinteen
tilalla? Se ei näy mitenkään ja se näkyy kaikkialla.
Olen vuosien varrella vieraillut tilalla monesti.
Eläimet ovat aina olleet hyväkuntoisia ja terveitä.
Rehut hyvälaatuisia ja niitä on riittävästi. Isäntäväki on hyväntuulinen ja lapset iloisia.
Rehunäytteitä lähetetään aina syksyllä joka
sadosta 2-3. Näistä mietitään yhdessä, mitkä laitetaan pareiksi, jolloin saadaan koko vuodelle hyvin
tasainen ruokinta. Tulokset puhuvat puolestaan.
Sitoutumisesta ja ammattitaidosta kertoo
myös, että tuotantoa aiotaan laajentaa vuonna
2016. Yhteistyötä naapurien kanssa on niin kylvössä, rehunteossa, lietteen levityksessä kuin
puinneissakin.
Koivurinteen tilalla vastuullisuus koostuu kaikista näistä ja monesta muusta asiasta.
KANSALLISENA
ETUNA VOIDAAN
PITÄÄ YHDISTETTYÄ
MAIDON- JA NAUDANLIHAN TUOTANTOA,
JOSSA KAHDEN
TUOTTEEN
YHTEISTUOTANNON
SEURAUKSENA
PÄÄSTÖT TUOTETTA
KOHDEN OVAT
PIENEMMÄT
Järkevä tuotanto on
ympäristöllekin paras
TEKSTI: HANNELE PULKKINEN, TUTKIJA, LUONNONVARAKESKUS LUKE
Luonnonvarakeskuksen FootprintBeef-hankkeessa etsitään keinoja vähentää
naudanlihan tuotannon (maito- sekä liharotuiset) aiheuttamaa ilmasto- ja vesistökuormitusta. Hankkeessa kehitetään ja yhdistetään aikaisempia biologisia eläin- ja
kasvinviljelymalleja elinkaariarvioinnin ympäristökuormitusten arviointimalleihin.
Mallin laskema naudan elinikäinen energiatarve riippuu eläinaineksesta, kasvunopeudesta ja teuraspainosta. Kun malliin lisäksi määritellään ruokinta, voidaan
laskea eri tuotantotapojen tarvitsemat rehualat ja niille sopivat lannoitteiden ja
karjanlannan määrät. Mallin avulla voidaan tehokkaasti vertailla tuotantotoimenpiteitä ja arvioida koko tuotantoketjun kuormitukset liha- tai maitokiloa kohti.
Alustavat tulokset ovat rohkaisevia: agronomisesti järkevä ja tasapainoinen
resurssien käyttö näyttää johtavan ympäristöystävällisimpään tuotantoon.
Tutkimuksessa tarkastellaan taloudellisesti, teknisesti ja eläinten hyvinvoinnin
kannalta mielekkäitä toimintatapoja. Eri ruokintavaihtoehdoista ja rehujen eri
viljelytekniikoista pyritään löytämään ne, joilla ympäristövaikutuksia voitaisiin
vähentää tuotannon kannattavuutta heikentämättä. Ympäristövaikutukset arvioidaan malleilla, jotka kuvaavat Suomen olosuhteita aikaisempaa paremmin.
Kansallisena etuna voidaan pitää yhdistettyä maidon- ja naudanlihan tuotantoa, jossa kahden tuotteen yhteistuotannon seurauksena päästöt tuotetta kohden ovat pienemmät. Hankkeessa havaittujen kehittämistoimien avulla kotimaiset
naudanlihan tuotantoketjut voivat vähentää ympäristövaikutuksiaan. Tuloksista
järjestetään tulevana syksynä keskustelutilaisuuksia alalle.
Hankkeessa on HKScan Finlandin lisäksi mukana Raisioagro Oy ja Yara Suomi
Oy ja siinä työskentelee seitsemän Luken tutkijaa: Hannele Pulkkinen, Juha-Matti
Katajajuuri, Perttu Virkajärvi, Kirsi Järvenranta, Arto Huuskonen, Sanna Hietala ja
Jouni Nousiainen.
Hanke on osa laajempaa, Tekesin Green Growth -ohjelman rahoittamaa Suomi
kestävän ravinnetalouden mallimaaksi -hankekokonaisuutta.
01 2015 KOTITILALTA 9
JOUNI TALVEN LIHASIKALA
SIJAINTI:
KOJONKULMA, LOIMAA
1500 LIHASIKAPAIKKAA
VIIDESSÄ OSASTOSSA, UUSIMMAT
RAKENNETTU 2010
REHUSTUS:
OMA REHUVILJA, OVR, TIIVISTE JA
RYPSIÖLJY
PORSAAT:
KAIKKI PUNKALAITUMELTA JUHA
KOUVON SIKALASTA
Kenttäedustaja Tauno Pramilta ja
tuotantoneuvoja Ulla Ketolalta Talvet
ovat saaneet vinkkejä mm. Optipossu
netin käyttöön.
10 HKSCAN AGRI
Talven tilalla on menossa
sukupolvenvaihdos. Nyt Jounin
työkaverina sikalassa on poika Antti.
Antti ja Jouni Talvi
seuraavat eläinten
terveyttä Optipossu
netti -raporteista
ja nyt tilakäynnillä
tuotantoneuvoja Ulla
Ketolan kanssa.
SIKALAN TÄYDELTÄ
TERVEITÄ PORSAITA
Jouni Talven lihasikalassa Loimaalla voidaan hyvin. Sairaskarsinat ovat
valtaosin tyhjillään ja sioilla hännänpäät kunnossa.
TEKSTI: RAILA AALTONEN KUVAT: PEKKA ROUSI
ELÄINTEN TERVEYSTILANNE teki vaikutuksen jopa Nest-
1978 rakennettu 350-paikkainen osasto peruskorjattiin täydellén edustajaan, joka vieraili tilalla aikaisemmin tänä vuonna. lisesti vastikään. Vuonna 1996 Jouni rakensi kaksi kolmensaVierailun tavoitteena oli varmistua lastenruokiin käytettä- dan sian osastoa ja viisi vuotta sitten kaksi lisää.
vien raaka-aineiden korkealaatuisuudesta ja turvallisuudesta.
Kotitilan isäntänä hän on ollut viisitoista vuotta, mutta
Yhtä hoidetun näköistä on 1500-paikkaisessa lihasikalassa oman viljelystoiminnan historia on pitempi.
tänään. Yksi 300 sian osasto on kuivumassa pesun jäljiltä,
– Ostin peltotilan naapurista vuonna 1986. Pari vuotta sikaneljässä muussa on arkinen tohina päällä. Kussakin karsi- lalaajennuksen jälkeen aloin viljellä koko peltoalaa.
Kokemukset sukupolvenvaihdoksesta hallituin askelin olinassa on melko tasakokoinen porukka ja kaikilla hännänpäät kunnossa.
vat hyvät. Nyt Jounin työkaverina sikalassa on useimpina päiEläinten hyvinvointituen ehtojen edellyttämät sairaskar- vinä Antti, perheen kahdesta pojasta nuorempi. Sikalatöiden
sinat ovat Talven sikalassa enimmäkseen tyhjinä. Tänään ja viljelyn ohella Antti ajaa osa-aikaisesti teurasautoa, joten
yhdessä niistä on kuljetuksessa etujalkansa loukannut liha- hänkin kasvaa isännäksi vähitellen.
Kolme sukupolvea asuu omissa
sian alku.
Osastot täytetään kolmen viikon
talouksissaan. Vanha kotitalo,
jonka pihapiirissä sikalat ovat,
välein punkalaitumelaisen Juha
ELÄINTEN TARKKA HOITO
Kouvon tilan porsailla. Porsaiden
on yhä Jounin vanhempien koti.
yhtenäisyys miellyttää myös Jouni- NÄKYY LÄPI VUODEN TASAISINA Jouni ja Marja Talvi rakensivat itselleen oman uuden kodin
isäntää ja hänen poikaansa Antti
KASVUTULOKSINA.
saman tien varteen, ja Antti on
Talvea.
– Parempi tämä näin on, kun
muuttanut Alastarolle rivitaloon.
saamme kaikki porsaat yhdestä paikasta. Eri talojen por- Tilan maat sijaitsevat osin Loimaan Kojonkulmalla, osin entisaat käyttäytyivät eri lailla. Nyt karsinoissa on selvästi sen Alastaron puolella.
rauhallisempaa.
Yhtenäinen eläinaines ja tarkka hoito näkyvät myös kasvu- SIOILLE REILUSTI REHUA
tuloksissa, jotka ovat läpi vuoden melko tasaisia, HKScanin Talvet viljelevät 150 peltohehtaaria, joista 40 on vuokrattuotantoneuvoja Ulla Ketola huomauttaa.
tua. Viljelykasveina ovat rehuohra ja syysvehnä sekä rypsi.
Isä ja poika hoitavat peltotyöt Jounin isän avustuksella ja
omin konein, tosin olkien paalauksessa käytetään urakoitVAIHEITTAIN ISÄNNÄKSI
Sikalaa on laajennettu rauhallisella tahdilla. Vanhin, vuonna sijan palvelua.
01 2015 KOTITILALTA 11
Antti Talven tulevaisuuden tavoitteet ovat selvät,
hän haluaa jatkaa sikatalouden parissa ja harkitsee
laajentavansa lihasikalaa.
– Oma vilja riittää pitkälle, lisäksi ostetaan hiukan lisää naapurustosta, Jouni kertoo. Omat raaka-aineet täydennetään
Koskenkorvan OVR-liemellä, tiivisteellä ja rypsiöljyllä Rypsiporsas-ruokintakonseptin mukaan.
– Viljat analysoidaan ja tulosten pohjalta Saarisen Jouni
HKScanilta suunnittelee meille reseptin.
HKScanin kenttäedustaja Tauno Prami käy sikalassa ottamassa rehunäytteet, joilla seurataan, että siat saavat juuri sellaista rehua kuin on sovittu. HK Rypsiporsas® -lihan tavoiteltu rasvahappokoostumus edellyttää tiettyä rypsiöljyn pitoisuutta rehussa.
Keskimääräinen päiväkasvu on Talven sikalassa ollut jo
pitkään 950 grammaa. Porsaat ruokitaan reilusti neljä kertaa päivässä.
– Ehkä sitä ruokintaa voisi loppuvaiheessa vähän pienentääkin, mutta tällä tavalla vältytään hännänpurennalta, Jouni
Talvi tuumii.
Ehjät saparot puolestaan varmistavat, että tiukassa kannattavuustilanteessa hylkäykset eivät suotta nakerra teurastiliä.
Optipossu nettiin ja lähettävät siitä tiedot Sikavaan. Ilman
tarkkaa seurantaa eläinlääkäri ei saa luovuttaa lääkkeitä tulevaa tarvetta varten.
– Kertakäynti parttiaa kohden piisaisi ihan hyvin, mutta
määräyksiä on noudatettava, Jouni Talvi tuumii.
Eläinlääkärin kanssa on aina mielenkiintoista keskustella
sioista ja niiden olosuhteista. Hänen neuvostaan Talvet ovat
alkaneet helpottaa niveltulehduksesta kärsivien sikojen oloa
kipulääkkeellä ja yhdessä osastossa kokeillaan eläinlääkärin
suosittelemia oljella täytettäviä häkkejä.
Jouni ja Antti pyrkivät mahdollisuuksien mukaan osallistumaan myös HKScanin järjestämiin koulutuksiin ja muihin tuottajatilaisuuksiin, joista saa kehitysvinkkejä omaan
tuotantoon.
Antille työ teuraskuljettajana on tuonut kokemusta muun
muassa erilaisista lastaustilaratkaisuista. Omassa sikalassa
kahteen lastaushuoneeseen saa ajettua noin 70 sikaa ennen
auton tuloa. Lopputyhjennyksessä eläimet ajetaan auton kyytiin omista karsinoistaan.
OPTIPOSSUSTA VERTAILUTIETOA
KASVA TAI KATOA
Lihasikalan tuotannonseurannan aloittivat jo Jounin vanhemmat aikanaan. Optipossu nettiä Talvet ovat käyttäneet parisen
vuotta. Raporteista tulee seurattua, että omat tulokset pysyvät yli keskiarvon.
Sähköiseen lääkekirjanpitoon tilalla siirryttiin heti kun se
tuli Sikavassa mahdolliseksi. Nyt lääkekirjanpidon merkinnät voi tehdä Optipossu netissä. Tämän ansiosta myös oman
tilan lääkitystietoja pääsee vertaamaan kaikkien ohjelmassa
mukana olevien tilojen keskiarvoihin.
Päiväkasvu ei ole Jouni Talven mielestä kaikista tärkein muuttuja, vaan myös rehuhyötysuhde ja kuolleisuus
kiinnostavat.
– Kuolleisuus on alentunut meillä paljon, erityisesti sirkorokotusten alettua. Rokotusten ansiosta rääpäleporsaita ei enää
ole. Olen tyytyväinen alle yhden prosentin kuolleisuuteen.
Lukema kertoo paitsi eläinten terveydestä, myös hyvistä
olosuhteista sikalassa. Lämpötila säädetään porsaiden tullessa
22 asteeseen ja lasketaan vähitellen 17 asteeseen. Tärkeitä olosuhdetekijöitä ovat myös toimiva ilmastointi ja valoisuus.
Virikkeistä oljet ovat edelleen sikojen mielestä verrattomia,
ja niitä annetaan joka päivä. Karsinoiden väliaidoissa on myös
pyöriteltäviä rumpuputken pätkiä, mutta aina saatavilla oleviin leluihin siat tunnetusti tottuvat nopeasti.
Antti Talvi on kasvanut jo pienestä ajatukseen, että ryhtyy
aikanaan viljelemään kotitilaa. Nyt tulevan isännän mielessä
hahmottuu ajatus tuotannon tuplaamisesta. Nykyisen sikalan viereen sopisi vielä toiset viisi osastoa. Ympäristölupa
hankkeelle on jo haettu.
– Kaksikymmentä vuotta sitten tämän tien varressa oli
kahdeksan sikalaa, nyt jäljellä on enää kaksi, Jouni Talvi
kertoo.
– Vaihtoehtoina on joko kasvaa tai hävitä.
Luonnokset uudisrakennusta varten on tehnyt HKScanin
tuotantoneuvoja Kimmo Haapanen. Nykyisen sikalan ratkaisut ovat hyvät ja toimivat, joten mitään radikaaleja muutoksia Talvet eivät harkitse. Uutta olisi 70 sentin levyinen
ritilä myös karsinoiden etureunaan.
Laajennuksen myötä ruokinnassa olisi lisättävä ostopanosten käyttöä, lannanlevitysalaa on levityssopimusten ansiosta riittävästi isommallekin eläinmäärälle.
Jounilla on edessään vielä runsaasti aktiivisia työvuosia,
eikä sukupolvenvaihdoksella ole kiire. Mahdollinen laajennus kuitenkin tulisi kokonaan Antin nimiin. Molemmilla
riittää virtaa ja kiinnostusta kehittää tuotantoa. Leppoisa
elämänasennekin auttaa jaksamaan.
– Minä en urheile, vaikka pitäisi, ilmoittaa Jouni heti, kun
harrastuksista udellaan.
Tarkempi selvittely paljastaa, että kesäteatterit ja tanssiminen tuovat elämään iloa ja työlle vastapainoa, samoin kylpylä- ja ulkomaanreissut vaimon kanssa. Antti taas pelaa
salibandya kahdessakin porukassa, sekä kesäisin moottoripyöräilee ja pelaa frisbeegolfia.
YHTEISTYÖTÄ ELÄINLÄÄKÄRIN KANSSA
Eläinlääkäri Wojciech Krzysztofik käy sikalassa terveydenhuoltokäynnillä kahden kuukauden välein. Hän katsoo läpi
kaikki osastot ja perehtyy teurasraporteista hylkäystietoihin,
kasvuihin ja kuolleisuuteen. Talvet tallentavat lääkitystiedot
12 HKSCAN AGRI
13
YHDESSÄ
JOUSTAVA KETJU VAATII JAETTUA NÄKEMYSTÄ
Broilerituottaja Mika Puotunen on sekä yhteistyöryhmän että osuuskunnan
edustajiston jäsen. Puotusta motivoi vahva halu oppia ja kehittää.
TEKSTI JA KUVA: KATJA TOIVANEN, MARKKINOINTIPÄÄLLIKKÖ
PUOTUSEN KYLÄ NOUSIAISISSA sijaitsee runsaat kaksi-
kymmentä kilometriä Turusta. Kylällä sijaitsee myös samanniminen tila, joka on ollut broilerituottaja Mika Puotusen
suvulla lähemmäs parisataa vuotta.
Mika Puotunen asettui vaimon ja kahden lapsensa kanssa
isännöimään taloa 90-luvun alussa opiskeltuaan ensin elintarvikealan maisteriksi ja kerrytettyään muutaman vuoden
työkokemusta Valiolla.
Tilalla on ollut broilereita 60-luvulta asti. Broilerituotannosta tuli Mika Puotuselle pääasiallinen työnsarka kuitenkin
vasta pari vuotta sitten. Siihen asti pääelinkeinona oli elintarvikkeiden arvoketjun loppupää, viimeisimpänä Vihannes-Laitila Oy:n toimitusjohtajan tehtävä.
Siirtyminen kokopäiväiseksi maatalousyrittäjäksi mahdollisti Puotuselle osallistumisen HKScanin ja tuottajien yhteistyöryhmien toimintaan. Kannattavuustyöryhmä on kokoontunut lähes joka toinen kuukausi. Kehittämistyöryhmä, joka
tähtää ennen kaikkea konkreettisiin alkutuotannon
kehittämistoimenpiteisiin,
on kokoontunut 3-4 kertaa
vuodessa.
kannalta tehokkain prosessoida edelleen tuotteiksi.
Suora keskusteluyhteys tuottajien, tuotekategorian johdon
ja tuotannon kesken synnyttää yhteistä ymmärrystä ja tekee
ketjusta joustavamman ja tehokkaamman.
EDUSTAJISTO AVARTAA
Edustajistoon Puotunen valittiin viime keväänä. Kysyttiin
kiinnostusta lähteä ehdolle, ja sitähän löytyi.
Tähän mennessä edustajisto on tavannut kaksi kertaa. Forssassa tuoreet jäsenet tapasivat epävirallisemmin tutustuen sikateurastamoon. Ensimmäinen virallinen kokous pidettiin Vantaalla, ja silloin tutustuttiin
logistiikkakeskukseen.
Edustajiston jäsenyys on jo laajentanut Puotusen näkemystä kokonaisuudesta. Lihatalon toiminnasta ja markkinoista on kuitenkin vielä paljon opittavaa. Puotunen odottaakin tulevalta kaudelta näkemyksen avartumista siitä,
miten LSO Osuuskunnan ja
HKScanin toimintaa voisi
kehittää.
YHTEISTYÖ KAATAA
RAJA-AITOJA
Puotunen pitää yhteistyöryhmiä erinomaisena asiana. Ne lisäävät vuoropuhelua ja ymmärrystä tuottajien ja HKScanin välillä.
Yhteinen näkemys ja tahtotila ovat tärkeitä, jotta ketju
pysyy kehityksen kärjessä
mukana.
– Kaipaan tuottajana tietoa, miten me alkutuotannossa voidaan paremmin
tukea tuotekehitystä vastaamaan kuluttajan muuttuviin
tarpeisiin ja millainen lintu
on Euran tuotantolinjan
Yhteistyöryhmän toiminta on
Puotusen mukaan alkanut
asettua uomiinsa, nyt puhutaan
oikeista asioista.
MYYNTIVALTTINA
TUOTETURVALLISUUS
Suurimpana lähivuosien
mahdollisuutena Puotunen
näkee tuoteturvallisuuden,
jonka on oltava kunnossa
kaikissa lihalajeissa.
– Ei voi mennä siitä, mistä
aita on matalin. Halvempia
maita parempi tuoteturvallisuus on tuonnin paras este.
Puotunen kannustaa tuottajia olemaan ylpeitä maailman ehkä turvallisimmista
lihantuotantoketjuista.
–Tuotetur vallisuuden
peruspilari on eläinten
hyvinvointi. Siitä on rakennettavissa kestävä myyntivaltti.
01 2015 KOTITILALTA 13
VUODEN
BROILERITUOTTAJA
TAITAA YHTEISPELIN
Tunnuslukujen seuraaminen ja analysointi
auttavat Kari Huppusta parantamaan
kasvatustuloksia. Keskustelukumppanina
HKScanin kuljetuspäällikkö Pekka Peippo.
Kari Huppunen Eurajoelta valittiin yksimielisesti HKScanin Vuoden 2014
broilerituottajaksi. Huppusella on vankka kokemus alalta ja hyvät tuotantotulokset.
TEKSTI: PEKKA PEIPPO, KULJETUSPÄÄLLIKKÖ JA MAARIT LAINE, TUOTANTONEUVOJA KUVAT: VIRPI TUNNINEN
Valinnassa painoi Huppusen laaja, kokonaisvaltainen näkemys alastaan. Kari ymmärtää hienosti syitä ja seurauksia.
Tavoitteet kasvatustoimissa ovat aina kristallinselkeät.
— Tilamme on Satakunnassa, Eurajoella, kahden puolen Järvikyläntietä. Lintujen kasvatus on elämäntapa, muuten ollaan niin kuin Ellun kanat, Huppunen kuvailee Koskelan sanoin.
HKSCANILLA KARI HUPPUNEN
TUNNETAAN MIELLYTTÄVÄNÄ
YHTEISTYÖKUMPPANINA,
JOLLA ON POSITIIVINEN
ASENNE TEKEMISEEN.
– Peltoalaa on tilalla vuokramaineen noin 70 hehtaaria.
Pääosin teen työt yksin, mutta apuvoimia on kausiluontoisesti.
14 HKSCAN AGRI
Kotijoukkoihin kuuluu Huppusen pariskunnan lisäksi kuusivuotias tytär sekä vanhaemäntä.
Kari Huppusen vanhemmat aloittivat broilerituotannon vuonna 1978. Kariniemen tuottajia Huppusista tuli
80-luvun alussa.
— Sitä ennen tilallamme oli kasvatettu munivien kanojen
nuorikoita ja haudottu untuvikkoja. Kun Saarioiselle haettiin broilerikasvattajia, vanhempani tarttuivat tähän Hannes
ja Liisa Kariniemen suosituksesta. Kariniemellä ei tässä vaiheessa ollut tarvetta uusille kasvattajille.
SUJUVAA YHTEISTYÖTÄ
Karin sitoutumisesta ja esimerkillisyydestä kertovat hänen
luottamustoimensa broilerituottajien edunvalvonnassa.
Hän toimi muun muassa tuottajien tehostamistyöryhmässä teurastamolla useita vuosia ja luopui pestistä neljä
vuotta sitten.
HKScanilla Kari Huppunen tunnetaan miellyttävänä yhteistyökumppanina, jolla on positiivinen asenne tekemiseen.
– Karilla on tapana on keskittyä aina siihen, mihin itse
pystyy vaikuttamaan, kertoo kuljetuspäällikkö Pekka Peippo.
– Lihatalon näkövinkkelistä on aina miellyttävää, kun
tilalla asiat hoidetaan laadukkaasti ja tavoitteet ovat selkeät. Tosin yhteisiä keskusteluja ja yhteydenottoja ei kovin
paljoa kerry.
Tilan tavat ja tekemisen taso on tullut myös keruuryhmille
tutuksi vuosien saatossa. Kun lintuja lähdetään hakemaan
Huppusen tilalta, on halukkaita aina runsaasti. Keruumiehet
tietävät vuosien kokemuksella, että niin ympäristö kuin linnut mahdollistavat sujuvan työskentelyn.
Kari on huomannut, että kun hoitaa oman osuutensa
hyvällä asenteella, saa muilta myös samanlaista palvelua ja
halukkaita tekijöitä on tungokseen asti.
REHU TEKEE BROILERIN
Broilerikasvattamon tulokset kertovat myös siitä, miten Huppunen suhtautuu työhönsä. Teuraserän tavoitepaino ylittyy
aina sopivasti, mutta ei liikaa. Lintujen tasaisuus vastaa
HKScanin keskiarvoa. Kokonaispoistuma on alle HKScanin
keskiarvon, kuten myös lihantarkastuksessa hylättyjen osuus.
Kari Huppunen seuraa kriittisesti toimintaansa ja tuloksiaan, mutta luottaa itseensä ja ammattitaitoonsa.
Hän pitää rehua yhtenä tärkeimpänä tekijänä tavoitepainon
ja tasaisuuden saavuttamisessa ja jakaa kiitosta hyvistä tuloksista edelleen Satarehun Mari Korkeaoja-Nurmolle, jonka
resepteillä linnut ruokitaan.
Lintujen kasvatusympäristön perusasioiden tulee myös olla
kunnossa. Huppunen painottaa, että tuottajan pitää tuntea
omat hallinsa ja niiden käyttäytymisen erilaisissa olosuhteissa.
– Untuvikkolaatuun on tullut tasaisuutta myös HKScanin
suunnalta ja se näkyy tuotantotuloksissa, Huppunen sanoo.
– Parempaan suuntaan on menty. Hyvä alkuunlähtö antaa
mahdollisuuden parempaan kasvatustulokseen.
Hänen mukaansa tärkein asia on tasainen ja riittävän
aikaisin tapahtuva karsinta koko kasvatuskauden ajan. Kokemus on tuonut hyvän lintusilmän, jota karsinnassa tarvitaan.
– Lintujen hyvinvointi on erittäin tärkeää, kun tavoitellaan
matalia teurashylkäyksiä.
JATKUVAA TULOSANALYYSIA
Ruokintaan lisätään viljaa tarpeen mukaan, jotta teuraskuormaan saadaan oikean painoisia broilereita. Tarkalla viljan käytöllä Huppunen säätelee lintujen painoa ja tasaisuutta, ja myös
varmistaa hyvinvointia. Kun kasvattamon pohjat ovat hyvässä
kunnossa, pysyvät lintujen jalat terveinä.
BROILERIKASVATTAMON
HYVÄT TULOKSET KERTOVAT
HUPPUSEN AMMATTITAIDOSTA JA
ASENTEESTA TYÖHÖNSÄ.
Hän seuraa erän tunnuslukuja niin tietokoneelta kuin kasvattamossa tekemiensä havaintojen pohjalta. Niitä hän kertoo analysoivansa jopa nukkuessaan.
Kun linnut kasvavat, kasvaa myös isännän huoli niistä.
– Pyrin ennakoimaan tarvittavia muutoksia ajoissa. Esimerkiksi viljan käytön aloitan varhain ja hyvin pienellä määrällä. Nostan sen annostusta hitaasti, mutta tasaisesti.
Vaikka oma peltoala riittäisi tuottamaan kaiken lintujen
tarvitseman viljan, viljelykierron vuoksi Huppunen myös
ostaa vehnää ulkopuolelta. Viljan laadun suhteen hän on
oman tiensä kulkija.
– Viljan laadun on oltava tasainen. Vehnän valkuaisen tulee
olla 12 – 13 prosenttia. Toki muidenkin tekijöiden, kuten puhtauden, pitää olla kunnossa.
HKScanin Vuoden 2014
broilerituotta Kari Huppusen
tuotantotulokset
TUOTANTOTULOKSET
2014
KARI HUPPUSEN
TILA
HKSCANIN
KESKIARVO
7 VRK POISTUMA
MATKAPOISTUMA
TILALLA LISÄTTY VILJAN
KÄYTTÖ
0, 73 %
0,07 %
1,13 %
0,17 %
21,82 %
20,35 %
01 2015 KOTITILALTA 15
Mestarit yläkuvassa oikealla savustaja Jari Tiainen
HKScanin Vantaan tehtaalta ja savustaja Tapio
Mesiäinen Mikkelistä. Alhaalla vasemmalla
ruiskuttaja Irina Hilden HKScanin tehtaalta
Vantaalta, lihanleikkaaja Tomi Rikassaari Forssasta
ja tuotekehittäjä Anna Walkeajärvi Vantaalta.
Iloinen porukka
iloisessa työssä
TEKSTI: SANNA HAANPÄÄ-LIUKKO KUVAT: HKSCANIN ARKISTO
16 HKSCAN AGRI
/ MAKUPALOJA /
Suomalaiset arvostavat HK-tuotteita – ne ovat suosittuja ja niitä pidetään
luotettavina. Mielikuva yrityksestä on kuitenkin hieman etäinen ja teollinenkin.
Toisenlaista näkökulmaa lähdetään nyt rakentamaan omien, lihatuotteiden
valmistuksen ammattilaisten kautta. Me kutsumme heitä Mestareiksi.
Kuluttajat ovat yhä kiinnostuneempia siitä, miten esimerkiksi
lihatuotteet valmistetaan. HKScan haluaa uuden HK-tuotemerkin mainonnan linjan kautta kertoa suomalaisille, mitä
sen tuotteiden takana on: osaavia, vastuuntuntoisia ja työstään
ylpeitä ammattilaisia – oikeita ihmisiä, eikä pelkkiä koneita.
HK-tuotemerkin markkinointimateriaaleissa nähdäänkin jatkossa HKScanin omia työntekijöitä arkisessa työssä kertomassa tarinaa taitavien tekijöiden, Mestareiden, tekemänä
valmistuvasta erinomaisesta ruuasta.
KLAUS HÄRÖ OHJAA MESTAREITA
Näkyvin osa markkinointia ovat TV-mainokset, joiden esittäminen aloitetaan helmikuussa. Mainoksissa esiintyvät Mestarit ovat valikoituneet mukaan ilmoittautumisten ja haastattelujen kautta. Mainoksissa esiintyy 18 Mestaria, HKScanin
Vantaan, Mikkelin ja Forssan tuotantolaitoksilta. Mainosfilmit on ohjannut oman alansa mestari Klaus Härö.
Työ ei ollut ohjaajalle kaikkein helpoin, sillä ohjattavana
oli tavallisia ihmisiä, eikä suinkaan näyttelijöitä ja osa kuvauksista tehtiin tuotantotiloissa. Härö ei kuitenkaan säikähtänyt kumpaakaan annettua reunaehtoa, päinvastoin. Häröstä
oli erittäin innostavaa päästä tekemään töitä muiden kuin
ammattinäyttelijöiden kanssa.
– Kun tähän vielä lisätään Härön aito kiinnostus hyvää suomalaista ruokaa kohtaan, oli ohjaajavalinta selvä, sanoo HKScan Finlandin markkinointijohtaja Mikko Järvinen.
TARINA KITEYTYI KESKUSTELUISSA
Myös Härö haastatteli HK-Mestareita, ja keskeinen osa mainosfilmien sisällöstä syntyikin näiden keskustelujen pohjalta.
Vasta sitten luotiin lopulliset käsikirjoitukset ja kuvattiin itse
filmit.
Kahden ensimmäisen filmin kuvaukset tehtiin kolmessa
päivässä muutenkin kiireisellä joulunalusviikolla Vantaalla.
– Kuvauspäivät olivat Mestareille pitkiä ja raskaita. Kun
filmit oli vihdoin perjantai-iltana saatu purkkiin, marssi iso
osa heistä vielä jatkamaan omaa työtään iltavuoroon. Se oli
minulle kova juttu – näin toimivat vain todelliset, työstään
ylpeät, vastuuntuntoiset ammattilaiset, toteaa Järvinen.
Nyt valmiina on kaksi erilaista mainosfilmiversiota, joista
kummastakin tehtiin ”leikkauspöydällä” vielä muutamia eri
variaatioita. Kevään koittaessa kuvaukset jatkuvat, ja suomalaiset saavat tutustua vielä useampiin Mestareihin – heihin,
joiden käsissä syntyvät erinomaiset HK-merkkiset suosikkituotteet.
ANTTI RUUSKANEN MUKAAN
HKSCANIN MESTARIJOUKKOIHIN
– Kyllä sitä
syömistä tullee
mietittyä. Kovilla
harjoitusjaksoilla
näläkä seuroo
keppimiestä,
mutta vakavasti
sanottuna ruokailu on harjoittelun
ja unen kanssa
yksi kolmesta kivijalasta kehityksen tiellä, sanoo
keihäänheittäjämestari Antti
Ruuskanen.
Ruuskanen ja
HKScan Finland ovat solmineet kaksivuotisen
yhteistyösopimuksen. HKScan haluaa olla
mukana edistämässä suomalaisen urheilun
menestystä, ja mikä olisikaan sopivampi valinta kuin keihäänheitto, joka on yksi kansallislajeistamme.
— Olemme ylpeitä voidessamme olla mukana Antti Ruuskasen tukijoukoissa. Samalla
olemme saaneet hienon suomalaisen huippu-urheilijan mukaan mestarijoukkoihimme
lisäämään suomalaisten ravitsemustietoutta.
Terveellinen suomalainen ruoka yhdistää
meitä luontevalla tavalla, kertoo markkinointijohtaja Mikko Järvinen.
Erityisesti huippu-urheilijalle terveellinen
ruoka on tärkeää päivittäin. Ruokaan kiinnitetään paljon huomiota ja painotuksia tehdään
harjoittelu- ja kilpailukausien mukaisesti. Talven voimaharjoittelujaksoilla proteiinin tarve
on kaikkein suurin.
— Laatua pitää saaha proteiiniloihin.
Lihhaa, kallaa ja kannoo sekä riittävästi
vitamiinipuolta, marjoja ja kasviksia, sanoo
Ruuskanen.
Proteiineilla hän rakentaa räjähtävää
voimaa, joka saa keihäskaaren kantamaan
mestarismalliin. Mutta kyllä huippu-urheilijakin saa välillä ottaa ravinnon kanssa hiukan
rennommin.
— Syksyn ylimenokauella tulloo herkuteltua. Ja kyllä sitä saunan piälle HK:n makkarata tullee syötyä siännöllisen epäsiännöllisesti, toteaa mestari pilke silmäkulmassa.
01 2015 KOTITILALTA 17
Kookoskaramellipossu
Tomi Björckin tyyliin
”Annoksen ideana on että kastike räjäyttää tajunnan ja possu on pääosassa.
Possun voi tämän reseptin lisäksi valmistaa millä tahansa haluamallaan tavalla.
Kastike toimii kaiken kanssa.”
800g
2l
5rkl
pala HK Rypsiporsas® Pork Belly
-porsaan kylkeä valmiiksi kypsennettynä
rypsiöljyä friteeraamiseen
vaahterasiirappia
hienoa merisuolaa
PAAHDETTU KOOKOSDRESSING
2dl
2rkl
4rkl
2rkl
4kpl
2dl
2tl
2tl
hunajapaahdettua kookosta
paahdettua valkosipulia
paahdettuja maapähkinöitä
chiliöljyä
isoa kuivattua punaista chiliä
kookosmaitoa
kalakastiketta
osterikastiketta
LISÄKSI:
2rkl
4rkl
2
3rkl
1dl
paahdettua rapeaa valkosipulia
paahdettua rapeaa salottisipulia
punaista pitkää chilipaprikaa
valkoista riisiviinietikkaa
tuoretta korianteria
18 HKSCAN AGRI
Leikkaa valkosipuli ohuiksi viipaleiksi ja paahda 160-asteisessa uunissa maapähkinöiden kanssa 10-15 minuuttia kullanruskeiksi. Anna jäähtyä hetken ja murskaa kivimorttelissa
muiden ainesten kanssa tahnaksi. Kypsennä keittäen kookosmaidossa n. 10 min. Mausta kala- ja osterikastikkeella.
Paloittele possu arpakuution kokoisiksi paloiksi ja lämmitä öljy 170 asteeseen.
Friteeraa paloja öljyssä, kunnes ne ovat kullanruskeita,
nostele sitten pois ja valuta niistä ylimääräinen öljy. Yhdistä
kulhossa possu, gourmet-suola ja vaahterasiirappi, paahdettu kookosdressing, viipaloidut chilirenkaat, korianteri ja
molemmat rapeat sipulit. Annostele kulhoon ja tarjoile.
Tarjoile annos:
– Thaimaalaiseen tyyliin jasmiiniriisin tai riisinuudeleiden
kanssa. Possu on on kyllä tässä muodossa sopivaa melkein
minkä tahansa kanssa tai sellaisenaan.
/ MAKUPALOJA /
Kultapaahdettua makua ja
ulkonäköä uusissa leikkeleissä
HK Kultapaahdetut mureat kokolihaleikkeleet -sarjaan kuuluvat
kinkku-, broileri- ja härkäleikkeleet. Kultapaahdetut ovat erityisen mureita ja lihaisia leikkeleitä. Huolellinen, kiireettä tehty pintapaahto viimeistelee jokaisen siivun herkullisen ja tunnistettavan maun. Tuotteiden lihapitoisuus on 88 % eikä niihin ole lisätty
fosfaattia. Tuotteille on myös myönnetty Sydänmerkki.
HK Aito Nakki Baijerilainen
Baijerilaistyyppinen nakki valmistetaan
käsityönä ja maustetaan paprikalla, valkosipulilla, pippurilla ja kuminalla. Maun
kruunaa savustus leppälastuilla.
Taskuihin kaksi uutta makua
Kariniemen täytetyt Kananpojan Taskut
-sarjassa on kaksi uutta makua: Valkosipuli-tuorejuusto sekä Kinkku-juusto, jossa
täyte on suomalaisen Porlammin Osuusmeijerin kinkku-sulatejuustoa.
Poppis on noussut
kestosuosikiksi
Kariniemen Poppikset ovat tehneet
lähtemättömän vaikutuksen Suomen
kansaan. Napostelu on kasvava
ruokatrendi ja Poppis on juuri tässä
trendissä.
HK Kultapaahdettu Murea kinkku on sivelty aromiöljyllä ennen
paahtamista, jonka vuoksi leikkeleessä maistuu häivähdys saksanpähkinää ja savua.
HK Kultapaahdettu Murea broileri on murea ja lihaisa kokolihaleikkele
broilerinfileestä. Sively vaahterasiirappiöljyllä ennen pintapaahtoa antaa
leikkeleelle herkullisen maun.
HK Kultapaahdettu Murea härkä on lihaisa ja mehevän murea kokolihaleikkele laadukkasta paistista. Sivelty pippuriöljyllä ennen paahtamista,
jonka vuoksi leikkeleessä maistuu mieto mustapippurin aromi.
Uusi maku on Cheddar, joka antaa
miedon, mutta selvästi tunnistettavan
cheddarjuuston maun. Käyttämämme
cheddarjuusto on suomalaista,
Jokilaakson Juuston valmistamaa.
Poppikset ovat loistava tuote naposteluun, mutta erinomainen myös ruuan
osana. Monipuolisia Poppis-reseptejä on
kariniemen.fi -verkkosivuilla.
01 2015 KOTITILALTA 19
HUOMIO
HYVINVOINTIIN
Maatalousyrittäjät jaksavat vaativassa ammatissaan hyvän fyysisen kunnon
ja mieluisten harrastusten avulla.
TEKSTI: TIMO NYKÄNEN JA NILS JIRSELL
Maatalousyrittäjien eläkelaitoksen Melan mukaan
jaksamisongelmat koettelevat maatalousyrittäjän
työ- ja toimintakykyä. Tuki- ja liikuntaelinvaivat ja
mielenterveyden ongelmat ovat yleisimpiä työkyvyttömyyseläkkeelle jäämisen syitä.
Melan kyselyn mukaan parhaiten maatalousyrittäjien työssä jaksamista edistivät säännölliset lomat, riittävä lepo
ja laadukas vapaa-aika.
Kysyimme yhdeltä maidon- ja yhdeltä sianlihantuottajalta sekä HKScanin asiantuntijalta
käytännön vinkkejä jaksamisen edistämiseen.
POSITIIVINEN ASENNE
RATKAISEE
Hän on pärjännyt pääasiassa yksin, sikojen määrää vähentämällä, ja tarvittaessa naapureiden ja
sukulaisten avustuksella. Kolmesta aikuisesta tyttärestä keskimmäinen on useimmiten hoitanut tilaa
lomittajana, jolloin myös lomareissut ovat onnistuneet. Muutoin Liisa on huolehtinut omasta jaksamisestaan tanssiharrastuksen, juoksulenkkien
ja hyötyliikunnan avulla
– tekemällä lumitöitä ja
raivaamalla risukkoa.
– Lavatanssit on ehdoton henkireikä pari
kertaa viikossa. Kaikki
tietävät, ettei minulle
kannata yrittää soittaa
tanssien aikaan viikonloppuisin, Liisa naurahtaa.
– Tulee toki välillä
huonompiakin päiviä,
mutta olen aina ajatellut niin, että seuraava
päivä on sitten varmaan
parempi, hän paljastaa
elämänohjeensa.
Länsisuomalaisessa Kosken kunnassa sikatilaa ja
viljelymaita emännöivä
Liisa Palomäki, 57, koki
joulun aikoihin vuonna
2010 elämänmullistuksen. Hänen puolisonsa menehtyi vakavaan
sairauteen ja yhteinen
HIMOJUOKSIJA
Liisa ja hänen tyttärensä
tilanpito piti miettiä uuRUOTSISTA
Janina Palomäki
Per Svensson on Eteläsiksi. Liisa päätti kuitenlomamatkalla Barcelonassa.
Ruotsissa asuva 56-vuokin jatkaa yksin.
tias
maidontuottaja,
– Olen minä välillä
joka huolehtii veljensä
ihmetellyt itsekin, että
miten olen saanut kaiken pyörimään. Toisaalta en kanssa noin 50 lypsylehmästä ja sonnien kasvatuktosissaan ajatellut mitään muutakaan vaihtoehtoa. sesta. Per pyrkii pitämään itsensä hyvässä kunnosTämä tila on kuitenkin samalla myös kotini, Liisa sa, jotta jaksaisi raskaassa työssä.
– Liikunta ja harrastukset ovat minusta tosi tärkertoo.
20 HKSCAN AGRI
TYÖ JA VAPAA TASAPAINOON
TEKSTI: SARI JÄRVINEN
Liikunta on tärkeää sekä HKScanin
kenttäedustajalle Rune Elebringille että
maidontuottaja Per Svenssonille.
keitä. Meidän viljelijöiden työ on muuttunut
vuosien saatossa yhä
enemmän
istumatyöksi. Traktorissa ja
koneen ääressä tulee istuttua aiempaa
enemmän, ja vaikka
työ pitää liikkeessä,
on se eri asia kuin
työpäivän jälkeinen liikunta. Itselleni tärkeä
osa liikuntaa on henkinen irrottautuminen,
joka onnistuu parhaiten juoksulenkillä, Per kertoo.
Perillä on peräti Ruotsin mestaruus 10 000 metriltä ja takanaan monia kilpailuja sekä nuorten että
veteraanien sarjassa. Hänen mukaansa kova kunto
helpottaa jokapäiväistä työtä monin tavoin.
TERVEELLISET ELINTAVAT,
RIITTÄVÄ UNI JA SÄÄNNÖLLINEN
LIIKUNTA OVAT HYVINVOINNIN
PERUSELEMENTIT.
Hyvinvoinnin perustana on hyvä fyysinen työkyky ja terveys.
Terveelliset elintavat, riittävä uni ja säännöllinen liikunta ovat
ne peruselementit, joiden nimiin vannoo myös HKScanin työhyvinvoinnista vastaava johtaja Hanna Kankainen.
− Helppo tapa kartoittaa omaa tilannetta on käyttää tutkamallia oman työhyvinvoinnin arviointiin. Sen avulla näkee nykytilanteen ja voi samalla pohtia mitä konkreettisia toimenpiteitä
hyvinvoinnin parantamiseksi voisi tehdä, Kankainen sanoo.
Maatalousyrittäjät ovat usein erittäin sitoutuneita työhönsä ja
kokevat sen palkitsevana.
− On kuitenkin hyvä tarkkailla omaa ajankäyttöään ja huomioida tasapaino eri osa-alueiden välillä. Joskus työ imee kaiken
energian. Silloin on hyvä pysähtyä miettimään omaa hyvinvointia: mistä saa energiaa, minkä avulla jaksaa? On hyvä varata aikaa
asioille joista pitää, vaikkapa luonnossa liikkumiselle, lukemiselle
tai perheen yhdessäololle.
Maatalousyrityksissä perheen merkitys korostuu, sillä monesti
myös toimeentulo riippuu perheen kyvystä puhaltaa yhteen
hiileen. Jos ihmissuhteet eivät ole kunnossa, ei töissäkään jaksa.
− Kun työskentelee yhdessä puolison kanssa, on tärkeää
varmistaa, että on muutakin kuin työhön liittyvää yhdessäoloa,
Kankainen vinkkaa.
Väsyneenä oma asennekin on voinut muuttua negatiiviseksi.
Miten sitten voi muuttaa omaa suhtautumista asioihin?
− Silloin tärkeintä on saada takaisin tunne oman elämän hallinnasta. Kannattaa keskittyä niihin asioihin, joille itse voi tehdä
jotain. Ja yrittää olla murehtimatta niitä, joihin ei voi vaikuttaa,
Kankainen sanoo.
TUTKA - OMAN TYÖHYVINVOINNIN ARVIOINTIA
MOTIVAATIO
3
TYÖTURVALLISUUS
– Tässä ammatissa on monia haasteita, etenkin
sukupolvenvaihdoksiin liittyvissä kysymyksissä ja
odotuksissa, joita tilan periytyminen sukupolvelta
toiselle voi synnyttää. Itse koen selviytyneeni vaikeistakin tilanteista kovan kuntoni ansiosta ja siksi,
että minulla on ollut työn lisäksi myös ulkopuolisia
harrastuksia ja kiinnostuksen kohteita, Per pohtii.
– Tila nielisi helposti koko miehen, koska tekemistä riittää aina eikä valmista tule koskaan. Kehon
ja mielen hyvinvoinnille on minusta pakko varata
aikaa ennen kuin on liian myöhäistä. Sopivan liikuntamuodon ja -määrän löytäminen on hyvin yksilöllistä. Tärkeintä on löytää liikuntamuoto, josta
itse pitää.
2
3
1
1
2
3
2
1
1
2
PERHE JA VAPAA-AIKA
3
1
1
STRESSIN HALLINTA
TYÖVIIHTYVYYS
2
3
2
3
AJANHALLINTA
1
1
2
2
3
OSAAMINEN
3
TERVEYDESTÄ JA KUNNOSTA
HUOLEHTIMINEN
1
ei hallinnassa
2
kohtalaisesti hallinnassa
3
hyvin hallinnassa
01 2015 KOTITILALTA 21
Tehokkaat
käytännöt torjuvat
superbakteereja
Tuotantoeläimillä esiintyvät antibiooteille vastustuskykyiset bakteerit voivat olla
uhka ihmisten terveydelle. Erityisesti MRSA-bakteerin esiintyminen sioilla ja ESBLentsyymin* löytyminen lihasiipikarjan bakteereista herättävät huolta.
Miten estää niiden leviäminen omalle tilalle?
TEKSTI: SARI JÄRVINEN, VIESTINTÄPÄÄLLIKKÖ KUVA: HKSCAN, SHUTTERSTOCK
Viimeisten kymmenen vuoden aikana
bakteerien antibioottiresistenssi on lisääntynyt kaikkialla maailmassa. Antibiooteille vastustuskykyisten bakteerien
lisääntymisen katsotaan olevan yhteydessä antibioottien käytön yleistymiseen.
HKScanin alkutuotannon vastuullisuuspäällikön ELT Elias Jukolan
mukaan Pohjoismaissa antibiootteja
käytetään tuotantoeläinten hoidossa
vähiten maailmassa. EU-maissa antibioottien käyttö on vähäisintä Ruotsissa ja Suomessa.
– Meillä antibiootteja tarvitaan sikojen kasvatuksessa pääasiassa vain
yksittäisten eläinten hoitoon. Eläinten
terveyttä edistetään ja ylläpidetään
huolehtimalla eläinten suotuisista
olosuhteista, kuten hyvästä ilmanvaihdosta ja riittävästä tilasta sekä
siitä, että eläimiin ei kohdistu merkittävää tautipainetta, Jukola toteaa.
Suomessa jo pitkään toimineen
sikatilojen vapaaehtoisen terveysluokituksen (Sikava) ansiosta lääkitystarvetta aiheuttavien merkittävien
sikatautien, kuten porsasyskän ja dysenterian, esiintyminen on vähäistä.
– Tilojen oma toiminta vaikuttaa
myös eläinten lääkitystarpeeseen.
Tautisuojaus tulee ottaa huomioon
niin eläinhankinnoissa, tilan henkilöja eläinkuljetusliikenteessä kuin rehujen
ja ruokinnan osalta. Tavoitteena on estää
sikojen sairastumisia aiheuttavien tartuntojen pääsyä sikalaan, Jukola kertoo.
MALTILLINEN LÄÄKINTÄ VÄHENTÄÄ
SUPERBAKTEEREJA
Sairaalabakteerinakin tunnetun MRSA:n
esiintymistä suomalaisilla sikatiloilla on
22 HKSCAN AGRI
seurattu vuodesta 2008. Vuoden 2013
loppuun mennessä MRSA-bakteeri on
todettu 16 tilan sioissa. Vuosina 2011–
2013 kartoitettiin MRSA:n esiintyvyyttä
käytön vähentämiseksi ja tilojen tautisuojan parantamiseksi näkyy nyt
muuta Eurooppaa selvästi parempana MRSA-tilanteena, Jukola toteaa.
SUOMEN BROILERINTUOTANTO ON
PUHDASTA
Suomalaisessa
broilerituotannossa
antibioottien käyttö on erittäin vähäistä ja tiloilla huolehditaan tiukasta
tautisuojauksesta, kertoo HKScanin
asiantuntijaeläinlääkäri Leena Pohjola. Kun kaikki saman kasvatuserän
broilerit teurastetaan samanaikaisesti, voidaan tuotantorakennukset pestä ja desinfioida jokaisen erän välillä,
mikä mahdollistaa osaltaan korkean
hygieniatason ylläpitämisen.
LAKI PAINOTTAA VASTUULLISUUTTA
LÄÄKINNÄSSÄ
jalostussikaloissa. Kartoituksen yhteydessä bakteeria ei löytynyt lainkaan lihanjalostusketjun alkupäästä.
Ruotsissa Svenska Djurhälsovårdenin
syksyllä 2014 tekemän vastaavan kartoituksen mukaan MRSA-bakteeria ei tavattu myöskään sikäläisistä seurantaan osallistuneista jalostussikaloista.
– Määrätietoinen työ antibioottien
Suomen uudistettu laki eläinten lääkinnästä linkittyy nyt paremmin terveydenhuoltotyöhön ja sen punaisena lankana on vastuullinen lääkkeiden
käyttö.
Uuden asetuksen myötä lääkkeitä
voidaan luovuttaa varalle tavanomaisten ja helposti tunnistettavien sairastapauksien hoitoon Sikavaan kuuluville sikatiloille ja Nasevaan kuuluville
nautatiloille. Rokotteita voidaan luovuttaa eläinlääkärin valvonnassa oleville
broileritiloille.
Ruotsissa tuottajien pitää käydä kurssi,
jonka jälkeen sopimuselänlääkärillä on
oikeus luovuttaa lääkkeitä varalle.
*) ESBL on etenkin suolistossa elävien
gramnegatiivisten bakteerien tuottama
entsyymi, joka kykenee hajottamaan tiettyjä
antibiootteja ja siten tekee bakteerin niille
vastustuskykyiseksi.
HYVÄ TAUTISUOJAUS
KOTIELÄINTILOILLA
Kotieläintilat ja niiden työntekijät kuuluvat
mm. MRSA-bakteerin riskiryhmään. Siksi on
erittäin tärkeää, että tiloilla kiinnitetään
erityistä huomiota tautisuojaukseen.
TAUTIEN LEVIÄMISEN ENNALTAEHKÄISY
TILAN SISÄLLÄ:
•
•
•
•
Käytä jokaisessa osastossa omia työvälineitä ja vaihda jalkineet osastojen välillä
Huolehdi osastojen pesusta,
desinfioinnista ja kuivauksesta
Pidä rakenteet ja pinnat kunnossa ja
nurkat siisteinä
Porsaat yhdeltä verkostokumppanilta
TYÖNTEKIJÖIDEN SUOJAUTUMINEN:
•
•
•
•
Käytä puhtaita suojavaatteita
Jätä vaihto- ja suojavaatteet eri
paikkoihin
Pese kädet lämpimällä juoksevalla
vedellä ja saippualla. Huuhdo
kädet huolella ja kuivaa
kertakäyttöpyyhkeeseen.
Käy suihkussa aina sikalassa tai
broilerihallissa käynnin jälkeen
VASTUULLISET TOIMENPITEET
ELÄINTEN LÄÄKINNÄSSÄ:
•
•
•
•
Käytä antibiootteja riittävän pitkänä
kuurina eläinlääkärin antaman ohjeiden
mukaan. Vanha nyrkkisääntö on viiden
päivän kuuri ja vielä päivä-kaksi oireiden
loputtua.
Yksittäiset antibioottipiikit voivat edistää
vastustuskyvyn kehittymistä.
Antibioottien käytön pitää perustua
diagnoosiin, joka tarpeen tullen on
vahvistettava laboratoriotutkimuksilla.
Bakteerien herkkyysmäärityksiä on
tehtävä säännöllisesti ja parantumattomat eläimet pitää lopettaa, koska ne
ovat infektioiden levittäjiä.
01 2015 KOTITILALTA 23
MITÄ ON PREMIX-RUOKINTA JA
KENELLE SE SOPII?
valkuaisrehut
ja tiiviste korvataan erillisillä valkuaiskomponenteilla ja premixillä, joka sisältää vain sian tarvitsemat kivennäisja hivenaineet, vitamiinit ja puhtaat
aminohapot. Vaihtoehtoisesti premix
voi sisältää jonkin valkuaisrehun,
kuten soijarouheen, jolloin seokseen
käytetään lisäksi tilan omaa valkuaisrehua (esim. herne tai härkäpapu).
Uudet ympäristötukien ehdot edellyttävät viljelykasvien valikoiman monipuolistamista. Sikatilan on jatkossa
entistä järkevämpää tuottaa osa valkuaisesta itse, jolloin premix-ruokinta voi
olla ratkaisu. Ruokintamuodon yleistyminen lisännee tarjontaa premix- ja
valkuaiskomponenttimarkkinoilla.
Lihasioilla premix-ruokinta on kustannustehokas, mutta vaatii panostusta riittävään siilokapasiteettiin, tarkkaan premixin annosteluun ja hyvään
sekoitustasaisuuteen. Käytettävien
valkuaisrehujen ravintoarvot on selvitettävä, sillä esimerkiksi härkäpavun
valkuaispitoisuus saattaa vaihdella.
Premixiä käytetään lihasikaseoksissa
noin 3,5 - 4 prosenttia seoksen kuivaPREMIX-RUOKINNASSA
aineesta, jolloin annostelu onnistuu
liemiruokkijan vaa’alla. Jauheinen
premix kuljetetaan ja annostellaan
suursäkistä, eli käyttöönotto vaatii pienen investoinnin. Satsaaminen useampaan kuivarehusiiloon tuo ruokintaan
joustavuutta, ja mahdolliset valkuaisliemen puutostilanteet pystytään
hoitamaan jouhevasti.
Erityisesti valkuaispitoisia sivutuoteliemiä (OVR, leipomorankki) käyttävillä tiloilla on premix-ruokinnan avulla
hyvät mahdollisuudet vähentää täydennysrehun käyttöä ja siten alentaa
ruokintakustannuksia, koska rahdin
ja rakeistuksen kustannukset jäävät
pois tilalla käytettävän valkuaisrehun
osalta.
Premix-ruokinta soveltuu parhaiten
lihasikojen ruokintaan, kun erikoisraaka-aineita ei tarvita ja hyviin tuloksiin
päästään yksinkertaisillakin rehuseoksilla. Tiineiden emakoiden ruokinnassa valkuaiskomponenttien lisäksi
tarvitaan myös kuitukomponentteja,
kuten vehnälesettä ja juurikasleikettä,
ja niille tietysti myös siilot. Porsaiden
ja imettävien emakoiden ruokinnassa
SEKOITUSSÄILIÖ
tarvitaan vielä useampia raaka-aineita,
ja annostelu- ja sekoitustarkkuus nousee kriittiseksi tekijäksi.
Hyvin ’tiukka’ jauheinen premix soveltuu erinomaisesti liemiruokintaan,
jossa punnitustarkkuus on riittävä
ja sekoitus on tehokasta. Liemiruokinnassa seoksen tasaisuutta myös
edesauttavat valkuaisliemet.
Kuivarehuruokinnassa ongelmaksi
saattaa tulla jauheisen täydennysrehun sekoitustasaisuus ja lajittuminen
linjastossa. Kuivaruokinnassa jauheista
premixiä varmemmin toimiikin rakeistettu täydennysseos, joka sisältää
jonkin valkuaisrehukomponentin,
kuten soijarouheen. Sen käyttömäärä
on noin 8-9 prosenttia seoksesta.
Tällaisen täydennysrehun käsittely
onnistuu samalla tekniikalla kuin valkuaistiivisteiden. Tällöinkin on suositeltavaa, että valkuaisrehuja varten
on pari siiloa, jolloin saadaan esim.
kolmivaiheruokinnassa enemmän
joustavuutta seosten laskentaan.
Tällä palstalla HKScanin asiantuntijat vastaavat lukijoiden lihatuotantoa ja taloutta koskeviin kysymyksiin.
Käytössäsi on kaikkien asiantuntijoidemme osaaminen: sikoja koskeviin kysymyksiin vastaavat tuotantoneuvoja
Ulla Ketola ja vastuullisuuspäällikkö Elias Jukola, broilerikysymyksiin kehityspäällikkö Eija Talvio ja asiantuntijaeläinlääkäri Leena Pohjola, nautakysymyksiin tuotantoneuvoja Harri Jalli ja terveydenhuoltoeläinlääkäri Heidi Härtel
ja taloutta koskeviin kysymyksiin kehityspäällikkö Juha Levonen.
Joka numerossa käsitellään yksi toimituksen valitsema kysymys. Toimita kysymyksesi osoitteella
[email protected] tai Kotitilalta HKScan, PL 50, 20521 Turku.
24 HKSCAN AGRI
OVR
PREMIX
MYLLY
OHRA
VEHNÄ
PAVUT TAI
HERNEET
KY SY MY K S I Ä JA VA STAUK S I A
SOIJA /
RYPSIROUHE
JOHANNA DAKA
Kehitysasiantuntija
Satafood Kehittämisyhdistys ry
Q&A
25
R E H UKOLUMN I
PALVELUILLA LISÄÄ KILPAILUKYKYÄ
JOULUKUUN ALUSSA teimme kyselyn, jossa kartoi-
timme suomalaisten sopimustuottajiemme tyytyväisyyttä HKScanin palveluihin ja näkemyksiä tulevaisuuden palveluista.
Ensisijainen tarkoitus oli selvittää, miten hyvinä tai
huonoina nykyiset palvelumme koetaan. Halusimme
myös kartoittaa, mitä palveluita tuottajat tulevaisuudessa näkevät tarpeellisena osana lihan
sopimustuotantoa.
Parhaat ar vosanat
saimme teuraslogistiikasta ja eläinvälityksestä.
Hyvä niin, koska nämä
toiminnot ovat perustehtäviämme. Eniten parannettavaa HKScanilla on
kyselyn perusteella tuotantoneuvonnassa ja rehupalveluissa. Monet vastaajat
toivoivat rehuoptimointipalveluiden lisäämistä.
Myös eläinterveydenhoidon palveluja toivottiin
nykyistä enemmän.
Ruotsissa toteutamme
vastaavan kyselyn keväällä
2015. Jo nyt tiedämme, että
Ruotsissa varsinkin tuotantoneuvonnan ja ruokintapalveluiden tarve on
suuri.
Viime syksynä aloitimme yhdistetyn neuvonta- ja ruokintapalvelun tarjoamisen sopimustiloillemme Ruotsissa, ensimmäisenä
kohderyhmänä emakkotilat. Tulokset ovat erinomaiset.
Syksyn aikana olemme keskittyneet valittuihin projektitiloihin, mutta nyt vähitellen voimme lisätä palvelua useammalle tilalle.
Optimointipalveluiden lisääminen tulee olemaan
rehupalveluidemme kärkenä. Tilan omien raaka-aineiden oikea käyttö rehuseoksissa, komponenttiruokinnan
lisääminen edelleen ketjussamme ja siirtyminen entistä
enemmän premix-ruokinnan suuntaan varsinkin sikatiloilla ovat keskeisiä tavoitteitamme.
Useasti tässäkin kolumnissa olen korostanut kustannustehokkaan ruokinnan merkitystä lihantuotannossa.
Sioilla ja broilereilla rehujen osuus tuotantokustannuksista on 60 -70 prosenttia. Tätä taustaa vasten myös palvelumme, tässä tapauksessa optimointipalvelumme, on
vastattava haasteeseen.
Olemme perinteisesti
keskittyneet lihan tuotannon neuvontaan, painopisteenä management.
Nyt entistä vahvemmin
haluamme yhdistää hyvän
managementin ja ruokinnan osaamisen. Lihantuotannon kannattavuushan
muodostuu lihan hinnan
lisäksi hyvin pitkälle juuri
managementin ja ruokinnan hallinnasta kullakin
tilalla.
Palveluiden tarve lihantuotannossa tulee lisääntymään, siitä myös tuottajakyselymme antaa selkeätä
viestiä. Tulemme analysoimaan tarkkaan vastauksenne, johtopäätösten aika
on myöhemmin, mutta
kysely antaa erinomaisen pohjan toimintamme
kehittämiseen.
Rehujen raaka-ainemarkkinassa on loppusyksystä ollut taas nähtävissä
lievää rauhattomuutta. Käytännössä kaikkien rehuraakaaineiden hinnat, niin soijan, rapsirouheen kuin viljojenkin, ovat globaalimarkkinassa nousseet. Syitä on useita,
mutta ennen kaikkea jatkuva kireä poliittinen ympäristö
luo ja tulee edelleen luomaan levottomuutta.
Maailman varastot raaka-aineissa ovat edelleen ennätyskorkealla, mikä osaltaan vähentää hintojen heiluntaa, vaikka pääviljelyaloilta tulisi poikkeuksellisia
satoennusteita.
Ulf Jahnsson
toimii HKScan rehuliiketoiminnan johtajana.
01 2015 KOTITILALTA 25
/ MARKKINAT /
KARINIEMEN
KANAPARTIOT KUVASIVAT
TILOILLA
Miten kuluttajat näkevät ja kokevat broilereiden kasvatuksen?
Kariniemen uudet nettivideot kertovat.
TEKSTI: KARI SUISTORANTA, VIESTINNÄN ASIANTUNTIJA
– HALUAMME NÄYTTÄÄ IHMISILLE, miten ammattitaitoi-
sesti, kunnianhimoisesti ja innostuneesti Kariniemen koko
tuotantoketju toimii, selostaa markkinointipäällikkö Vesa
Saarenmaa Kariniemen kanapartioiden taustoja.
Kanapartio – kansalaiset tutkimusretkellä on Kariniemen avoin ja läpinäkyvä toimintamalli ihmisten kanssa.
Ensimmäisten kanapartiovideoiden tarkoituksena on tarjota totuudenmukainen, omin silmin nähty kuva alkutuotannosta, johon julkisuudessa usein liittyy uskomuksia ja jopa väärää tietoa.
Kariniemen Facebook-sivulla etsittiin vapaaehtoisia,
jotka halusivat tutustua omakohtaisesti Kariniemen kotitilojen toimintaan ja lintujen kasvatukseen. Asia kiinnosti
ihmisiä, ja hyviä hakemuksia tuli paljon.
KUVAT PUHUVAT PARHAITEN
– Ensimmäiset kahden hengen kanapartiot kävivät
tiloilla syyskuussa, toinen Loimaalla ja toinen Pöytyällä.
Kaikille annettiin mukaan käsikamerat kuvaamista varten. Innostus oli suuri ja materiaalia tallentui valtavasti.
Partiot tutustuivat tilojen elämään ja poikkesivat kasvatushalleihin ja haastattelivat tuottajia. Ja selostivat näkemäänsä ja kokemaansa.
Kanapartioiden matkoista koostettiin kaksi noin kuuden ja puolen minuutin mittaista videota, joita voi katsella Kariniemen.fi -kotisivulla ja Kariniemen YouTubekanavalla. Vesa Saarenmaa luottaa liikkuvan kuvan voimaan, se on tätä päivää. Suomessa ei ole aikaisemmin
26 HKSCAN AGRI
tehty vastaavaa, ja Saarenmaan käsityksen mukaan se on
maailmallakin uutta.
– Kariniemellä on Facebookissa runsaat 34 000 tykkääjää, ja kun he jakavat kokemuksiaan, niin kuin sosiaalisessa mediassa tehdään kaiken aikaa, ulottuvillamme on
valtava määrä broilereista ja kanaruoista kiinnostuneita
ihmisiä, markkinointipäällikkö innostuu.
– Sosiaalinen media on meille tärkeä kanava.
JATKOA ON TULOSSA
Tulevaisuuden näkymät ovat valoisat. HKScan ilmoitti
syyskuussa suunnitelmistaan investoida yhtiön siipikarjaliiketoiminnan kehittämiseen Suomessa. On hyvä, että
Kariniemen on etunojassa myös vastuullisuudessa.
Kanapartiovideoiden tekeminen on tarkoitus ulottaa
myös tuotantoon ja tuotekehitykseen ja vieläkin kauemmas, niin että koko ketju tilalta kuluttajan pöytään tulee
esitellyksi.
– On hienoa näyttää, kuinka fileesuikaleet tai Poppikset syntyvät ammattitaitoisten ihmisten tekemänä ja
hyvistä raaka-aineista. Myös tuotekehityksestä on kerrottavaa: mistä tuoteideat tulevat ja uudet maut syntyvät, Vesa Saarenmaa kuvailee suunnitelmia. Oman tarinansa muodostaa se, millä tavalla tuotteet siirtyvät tehtaalta kauppoihin ja mitä siellä tapahtuu.
Kanapartioiden tutkimusretkien dokumentointi antaa
jokaiselle ihmiselle mahdollisuuden tehdä omat havaintonsa, johtopäätöksensä ja valintansa.
/ KOLUMNI /
/ SNABBT & KORT /
Hälsa garanterar
god tillväxt
Kotkotuksia
NAVIGOINTIA JA ENNUSTAMISTA
Ostin uuden navigaattorin. Vanha oli jo yli 10-vuotias.
Se toimi vielä hyvin, mutta uusia teitä on tullut jo paljon ja monet tiet ovat muuttaneet nimiään. Ja kuntaliitokset. Näinhän me aina perustelemme, että saamme
ostaa jonkun uuden härpäkkeen jotta saamme omantuntomme rauhoittumaan.
Lähdin siitä pohtimaan navigointia vähän syvällisemmin. Viikingit käyttivät navigoidessaan Aurinkoa
ja Pohjantähteä apunaan aurinkolevy. Sen jälkeen
merenkulkijat navigoivat sekstantilla tähtein mukaan.
Kompassi ja tarkka kello olivat suuria edistysaskelia
suunnan määrityksen saralla. Ja nykyisin lähes kaikissa
kännyköissäkin on gps-navigaattori, jonka tarkkuutta
ei vielä parikymmentä vuotta sitten kukaan tutkijoistakaan olisi voinut kuvitella saavutettavan.
Jos navigointi on konkreettisesti paikan ja suunnan
määrittämistä, on ennustaminen toisenlaista navigointia. Siinä yritetään parhaalla mahdollisella tavalla
arvata tulevaisuutta erilaisia merkkejä hyväksikäyttäen.
Sään ennustaminen sitten onkin ihan oma tieteenhaaransa. Välillä tuntuu että vanha ennuste, jos ei
sada on poutaa, on ainoa mihin voi luottaa. Ja se että
keskimäärin juhannuksena on vähemmän lunta kuin
jouluna. Viime juhannuksen ja edellisen joulun muistaen ei lämpötilasta uskalla tätä ennustusta tehdäkään.
Ei vaan, kyllä talven suuret säänvaihtelut ennustetaan
aika hyvin. Hämmästyttävää onkin, että kesän pienemmät vaihtelut on vaikeampi ennustaa.
Mutta kenen sitten pitäisi oikeastaan osata ennustaa
parhaiten?
Se on kyllä maanviljelijä. Sekä EU- että kansallinen
maatalouspolitiikka on niin tempoilevaa ettei edes
Kuopion torin povarin kristallipallosta varmaan olisi
apua. Ikuisen nurmen määritelmästä emme tienneet
vielä mitään syksyllä, kun nurmia olisi voinut lopettaa.
Orgaaninen seleeni kielletään luomukotieläintuotannossa ensin vuoden alussa ja lopussa se taas sallitaan.
Ja kaiken kaikkiaankin 4-5 tukijaksoa on maataloudessa aivan liian lyhyt jakso suunnitella mitään.
Hyvää vuoden jatkoa kuitenkin kaikille tasapuolisesti.
Ennustellaan kun tavataan.
På Harri och Karolina Jokinens nötgård i Joutsa har man
satsat på djuromsorg som en viktig del av ansvarsfull nötuppfödning. Utfodringsanläggningen har plats för 20 kalvar åt
gången och 5–6 omgångar föds upp varje år.
Kalvarnas hälsa har varit god, användningen av läkemedel
låg och dödligheten ytterst liten. Vi måste dock vara på vår
vakt hela tiden, konstaterar Harri.
När kalvarna är runt tre månader gamla flyttas de till tillväxtavdelningen. Det sneda liggområdet i den bakre delen av
liggbåset är täckt med en matta som rengörs och beströs med
torv två gånger om dagen.När kalvarna är ungefär ett halvt år
gamla flyttas de till tjuruppfödningsanläggningen med bås för
20 djur. Båsens spaltgolv är överdragna med mattor i gummi.
Tack vare gummimattorna har sjukboxar blivit överflödiga. Utslaktning på grund av benskador har eliminerats och
utslaktning på grund av annan skada eller sjukdom är låg även
totalt sätt. Under hela förra året avlivades endast ett djur.
Antal slaktdjur 2014:
Medelvikt:
Ålder:
Daglig tillväxt:
118 st.
361 kg
18,1 månader
638 g/d
GOD
HANTERING
MOTVERKAR
SUPERBAKTERIER
VAR RÄDD OM
DIG SJÄLV – DET ÄR
ALDRIG FÖR
SENT ATT ÄNDRA
LIVSSTIL
Antibiotikaresistenta bakterier hos produktionsdjur kan
vara ett hot mot hälsan hos
människor. God hantering
motverkar superbakterier av
detta slag.
En positiv attityd är avgörande för arbetshälsan hos jordbruksföretagare. Jordbrukare Liisa Palomäki i Västra
Finland får ny energi av åka
och dansa på helgerna.
EN DEL AV ARTIKLARNA I TIDNINGEN KOTITILALTA
(OCH MYCKET MER) KAN LÄSAS PÅ SVENSKA I SVERIGES
PRODUCENTTIDNING WWW.HKSCANAGRI.SE.
01 2015 KOTITILALTA 27
/ YHTEISTYÖSSÄ /
OHRAN
JALOSTUKSEN
MONITAITURI
Altian Koskenkorvan tehdas on Suomen suurin ohran käyttäjä.
Viime vuonna tehdas otti vastaan ennätysmäärän, runsaat
190 tuhatta tonnia kotimaista ohraa.
TEKSTI: RAILA AALTONEN KUVAT: HKSCAN JA ALTIA
28 HKSCAN AGRI
Koskenkorvan tehtaalla ohrasta syntyy
tärkkelyksen ja alkoholin lisäksi 70
miljoonaa kiloa rehujakeita, kuten
ohravalkuaisrehua. Ohran kuori
hyödynnetään omassa biovoimalassa.
Ohra muuttuu Koskenkorvalla moneksi: siitä valmistetaan
raakaviljaviinaa, tärkkelystä, rehuja ja hiilidioksidia. Syksyllä valmistuneen biovoimalan myötä kuoretkin käytetään
omaan höyryntuotantoon.
– Joka kolmas Suomen viljakaupassa liikkuva ohranjyvä
tulee meille Koskenkorvalle, havainnollistaa tehtaan johtaja Antti Snellman.
Ilmajoella sijaitseva tehdas rakennettiin 1930-luvun
lopulla jalostamaan etanolia perunasta, josta silloin oli ylituotantoa. Ohra astui kuvaan mukaan viitisenkymmentä
vuotta sitten. 80-luvulla tehtaalla alettiin valmistaa alkoholin lisäksi tärkkelystä metsä- ja panimoteollisuuden tarpeisiin, ja ohrasta tuli sen ainoa raaka-aine.
Viime vuonna tärkkelystuotanto ylsi 55 tuhanteen tonniin ja viljaviinaa tislattiin 30 miljoonaa litraa.
– Käytämme enemmän viljaa tärkkelystuotannossa kuin
alkoholin valmistuksessa, Snellman huomauttaa.
KOSKENKORVALAISIA REHUJA
KÄYTETÄÄN NOIN 1500 TILALLA.
SIVUTUOTTEIDEN REHUKÄYTTÖ
PARANTAA TUOTANNON
HYÖTYSUHDETTA MERKITTÄVÄSTI.
Sivuvirtana tuotannossa syntyi 70 miljoonaa kiloa rehujakeita, kuten ohravalkuaisrehua (OVR), ohrarehua ja tärkkelysrankkia (TTR). Hiilidioksidia syntyi noin kahdeksan
miljoonaa kiloa.
Altia ostaa ohransa 1500 sopimusviljelijältään ja noin
tuhannelta muulta tilalta. Viljelijöiden sitoutuneisuudesta
kertoo se, että usein tuotantosopimukset siirtyvät sukupovelta toiselle.
Ohran tärkkelyspitoisuuden tulee olla yli 60 prosenttia ja
hehtolitrapainon vähintään 62 kiloa. Parasta on pyöreäjyväinen ja tasakokoinen vilja. Valtalajikkeet viime vuonna olivat
Elmeri, Streif ja Saana.
Neljä vuotta sitten tuotannossa otettiin merkittävä teknologinen edistysaskel, kun ohra alettiin kuoria ennen prosessointia. Raakaviljan massasta kuorta on noin viidesosa. Kuorinta toi useita hyötyjä, joista osa selvisi vasta uuden teknologian käyttöönoton jälkeen.
– Tuotannon tehokkuus ja hygienia paranivat, ja kalliita
entsyymejä säästyy, Snellman kertoo.
Kuorimisen jälkeen ohra jauhetaan ja jauhosta erotetaan
tärkkelys separoimalla. Tärkkelyksen paras osa otetaan erilleen ja myydään. B-tärkkelys, joka sisältää myös ohran proteiinit, lähtee edelleen mäskäykseen, sen jälkeen fermentointiin
ja lopuksi tislausprosessiin. Proteiinipitoinen rankki erotellaan fermentoinnin jälkeen ja jalostetaan erilaisiksi rehuiksi.
Suuri osa rehujakeista päätyy sikojen ja nautojen eväiksi
HKScan Agrin välittämänä. Snellmanin mukaan koskenkorvalaisia rehuja käytetään noin 1500 tilalla lähinnä Etelä-Pohjanmaalla ja Varsinais-Suomessa. Sivutuotteiden rehukäyttö
parantaa tuotannon hyötysuhdetta merkittävästi.
Entä mitä tapahtuu ohran kuorille? Ne käytetään omassa,
vasta käyttöön otetussa biovoimalaitoksessa, Snellman kertoo.
– Prosesseissa tarvitaan paljon höyryä, joka tuotetaan
omassa laitoksessa. Laitosinvestoinnin ansiosta polttoaineomavaraisuutemme nousi 20 prosentista 65:een ja hiilijalanjälkemme puolittui.
– Toiminnan jatkuvuus vaatii, että tuotannon jalostusarvoa kehitetään ja päästöjä vähennetään koko ajan, hän lisää.
Snellman muistuttaa, että päästöjen vähentäminen on vain
yksi osa yrityksen toiminnan vastuullisuutta. Muita osa-alueita ovat vastuullisuus työnantajana sekä raaka-ainetoimittajien ja asiakkaiden suuntaan.
01 2015 KOTITILALTA 29
/ AJANKOHTAISTA /
HKSCAN ON ALOITTAMASSA SIANLIHAN
VIENNIN KIINAAN
HKScan Finlandin sikateurastamo Forssassa on saamassa vientihyväksynnän
Kiinan elintarvikeviranomaisilta.
HKScanin vienti- ja Away from Home
-liiketoiminnasta vastaavan johtajan
Jukka Nikkisen mukaan kiinalaiset asiakkaat ja kuluttajat arvostavat suomalaisen
lihan puhtautta, turvallisuutta sekä sen
vastuullista tuotantotapaa.
Terveelliseen ruokavalioon panostaminen on kasvava trendi erityisesti nuorten
kaupungeissa asuvien kiinalaisten keskuudessa. Tähän tarpeeseen HKScanilla on
tarjota esimerkiksi maukasta ja mureaa
HK Rypsiporsas® -lihaa.
MAKUPALOJA
TULEVAISUUDESTA
Sianlihan lisäksi HKScanissa tähdätään pitkällä tähtäimellä myös muiden
paikallisiin kulutustottumuksiin soveltuvien tuotteiden myynnin aloittamiseen.
Esimerkkejä markkinalle soveltuvista
tuoteryhmistä ovat siipikarjanliha, lihavalmisteet ja valmisruuat.
– Tulevan hyväksynnän jälkeen jatkamme työtä Ruotsin osalta, jotta myös siellä
saataisiin vastaava hyväksyntä, Nikkinen
kertoo.
HKScan vie sianlihaa jo nyt useisiin
EU-maihin sekä muun muassa UuteenSeelantiin ja Japaniin.
A TASTE OF FUTURE
HKScanin vuosikertomus 2014 ilmestyy
viikolla 12/2015. Julkaisun teemana
on tulevaisuuden kuluttaja. Kerromme,
miten teemme jatkuvasti töitä ymmärtääksemme asiakkaittemme muuttuvia
tarpeita, niin laatuun, terveyteen kuin
vastuullisuuteen liittyvissä kysymyksissä.
Voit lukea vuosikertomuksesta myös ensimmäisistä onnistuneista askeleistamme yhtenäisenä HKScan-konsernina – ja
saada hieman esimakua tulevasta.
HKScan Oyj:n vuoden 2014 tilinpäätöstiedote julkaistiin 11.2. ja tammi-maaliskuun 2015 osavuosikatsaus 6.5.2015.
Vuosikertomus ja raportit ovat ovat
julkistamisen jälkeen saatavilla konsernin
verkkosivuilla www.hkscan.com.
ANNUAL REPORT
2014
MINISTERIT ORPO JA
GRAHN-LAASONEN
VIERAILIVAT FORSSAN
TEHTAALLA
Maa- ja metsätalousministeri Petteri
Orpo, ympäristöministeri Sanni GrahnLaasonen ja Forssan kaupunginjohtaja
Sami Sulkko vierailivat Forssan tuotantolaitoksella tammikuun lopussa.
– Keskustelimme HKScanin liiketoiminnan mahdollisuuksista ja haasteista.
Kiinan vientimahdollisuuksien ja syksyllä
tiedotettujen investointisuunnitelmien lisäksi puhuimme liiketoiminnan haasteista, joille toivomme valtiovallan huomiota
ja konkreettisia toimenpiteitä. Otimme
esille Suomen tiukat tulkinnat EU-sääntelystä, Suomen ja Baltian kuluttajaliiketoiminnasta vastaava Samuli Eskola kertoo.
– Keskustelu oli avointa ja ministerit
olivat perehtyneet hyvin meille olennaisiin kysymyksiin jo ennakkoon, Eskola
luonnehtii.
– Tästä on hyvä jatkaa vuoropuhelua
Arkadianmäen väen ja Forssan kaupungin kanssa. Yhteinen tavoitteemme on
luoda kasvua ja parantaa suomalaista
kilpailukykyä.
Vierailua isännöivät Samuli Eskola,
tuotantojohtaja Jori Sahlsten, tehtaanjohtaja Juha-Pekka Nieminen, pääluottamusmies Tommi Stenberg ja konsernin
viestintäjohtaja Marja-Leena Dahlskog.
HKSCAN VÄHEMMISTÖOMISTAJAKSI SUOMALAISESSA
HAUTOMOALAN OSAKKUUSYHTIÖSSÄ
HKScan Finland Oy ja tanskalainen
DanHatch AS sopivat HKScan Finlandin
hautomoliiketoiminnan ja siihen liittyvien kiinteistöjen myynnistä DanHatch
Finland Oy:lle, josta tulee osapuolten
välinen osakkuusyhtiö.
Sopimuksen solmimisen jälkeen
HKScan Finland Oy omistaa yrityksestä 20 prosentin vähemmistöosuuden,
DanHatchin omistaessa loput 80 prosenttia osakkeista. HKScan ostaa jatkossa
untuvikot Suomen ja Viron siipikarjatoiminnoille DanHatch Finland Oy:ltä, joka
on sitoutunut hautomoliiketoiminnan
pitkäjänteiseen kehittämiseen Suomessa.
30 HKSCAN AGRI
Kauppa toteutuu vuoden 2015 alkupuolella.
– DanHatchilla on vahvat näytöt
pohjoiseurooppalaisessa hautomoliiketoiminnassa ja olemme tyytyväisiä
kumppanuudesta liiketoimintaan vahvasti
sitoutuneen toimijan kanssa. Yhteistyöstä
on hyötyä HKScanin siipikarjaketjulle ja
tuottajille. Hautomotoiminnan kehittämistä ja investointeja tarvitaan, jotta voimme
jatkossakin vastata siipikarjatuotteiden
kasvavaan kysyntään, sanoo HKScanin
toimitusjohtaja Hannu Kottonen.
– Lokakuussa 2014 kerrotun mukaisesti,
siipikarjaliiketoiminta on yksi HKScanin
strategisista kehitysalueista. Suunnittelemme investointia siipikarjatuotantolaitokseen Suomessa. Siksi tasokkaan ja
kustannustehokkaan hautomotoiminnan
turvaaminen on tärkeää omalle liiketoiminnallemme.
Lisäksi HKScan on sopinut myyvänsä
virolaisen kananmunia tuottavan OÜ
Koks Munatootmine -nimisen yrityksensä tanskalaiselle DAVA Foods Holding
A/S:lle. Kaupan toteutuminen edellyttää
kilpailuviranomaisten hyväksyntää.
/ KALENTERI /
OMAT TAPAHTUMAT
12.3.
20.3.
HKSCAN NAUTATUOTTAJIEN MINISEMINAARI, NOKIA
HKSCAN SIKATUOTTAJIEN MINISEMINAARI, VANTAA
MUKANA MENOSSA
27.3.
PELTOTREFFIT JOKIOISTEN TIETOTALOSSA
OLEMME MYÖS MUKANA MEIJERIOSUUSKUNTIEN KEVÄTMARKKINOILLA,
TARKISTA PÄIVÄMÄÄRÄT SINETISTÄ
LSO OSUUSKUNTA
HENKILÖVALINNAT
VUODELLE
2015
HALLINNON KOKOUKSET
25.2.
hallitus,Turku
Hallintoneuvoston puheenjohtajana
jatkaa sianlihantuottaja Jari Mäkilän
Oripäästä. Hallintoneuvoston varapuheenjohtajana jatkaa rotukarjankasvattaja Mikko Leikola Lohjalta.
Hallituksen puheenjohtajana jatkaa
naudanlihantuottaja Matti Murto
Salosta. Hallituksen varapuheenjohtajaksi valittiin broilerinlihantuottaja
Ilkka Uusitalo Salosta.
11.3.
puheenjohtajat, Turku/Vantaa
13.3.
hallitus, Turku
16.3.
hallintoneuvosto, Turku
8.4.
puheenjohtajat, Turku/Vantaa
14.4.
hallitus, Turku
23.4.
edustajisto, Eura
11.5.
puheenjohtajat, Turku/Vantaa
28.-29.5.
hallitus, Viro
TAMMISELLA 20-VUOTISJUHLAA
Rotukarja- ja luomulihasta tunnettu Tamminen juhlii tänä
vuonna 20-vuotista taivaltaan.
Kun Lihatukku Harri Tamminen Oy aloitti toimintansa, yrityksessä oli 10 työntekijää. Nykyään heitä on jo noin 100 ja
liikevaihto on noussut 40 miljoonaan euroon.
Tamminen on viime vuosina keskittynyt tarjoamaan kuluttajille ja ravintola-alan ammattilaisille laadukasta, suomalaista
pihvikarjan lihaa.
– Laadukkaat Rotukarja-tuotteemme tarjoavat mahdollisuuden luoda ravintolatasoisia annoksia myös kotikeittiössä.
Tavoitteemme on, että yhä useammat suomalaiset löytävät pihvikarjan lihan erinomaisen maun, mureuden ja lukemattomat
mahdollisuudet, kertoo toimitusjohtaja Pasi Tamminen.
– Tuotteemme puhuttelevat sekä ensiluokkaista makua
arvostavia kulinaristeja että ruoan alkuperästä ja eettisyydestä
kiinnostuneita kuluttajia.
01 2015 KOTITILALTA 31
KENTTÄEDUSTAJAT JA YHTEYSTIEDOT
SIAN HANKINTA
NAUDAN HANKINTA
Talpila Sami-Jussi
Härtel Heidi
Jalli Harri
Numminen Juhani
Lehtonen Hanne
naudan hankintajohtaja
eläinten terveydenhuolto
tuotantoneuvoja
tuotantoneuvoja, rotukarja
vasikkavälitys
Nautailmoitukset ja kuljetussuunnittelu puh. 010 570 1810
Koppi Jouni
kenttäedustaja
Karjalainen Matti
kenttäedustaja
Tynnyrinen Herkko
kenttäedustaja
Könönen Osmo
kenttäedustaja
Hämäläinen Kimmo
kenttäedustaja
Vättö Katja
kenttäedustaja
Lassila Olli
kenttäedustaja
Partala Jari
kenttäedustaja
Ylöstalo Antti
kenttäedustaja
Pudas Marko
kenttäedustaja
Seppänen Jaakko
asiakasneuvottelija
Jolkkonen Minna
asiakasneuvottelija
040 515 1373
040 823 2076
040 772 1991
0400 854 911
0400 526920
0400 302 481
0400 376 716
0400 373 581
040 831 4475
040 725 1934
040 865 2270
0400 740 451
040 573 3442
0400 716 717
0400 382 288
010 570 4344
010 570 4381
Paakkala Olli
sian hankintajohtaja
Jouppi Helena
uudistuseläinmyynti
Jukola Elias
eläinten terveydenhuolto
Ketola Ulla
porsastuotannon neuvonta
Vugts Jan
tuotantoneuvoja
Anniina Mäklin
porsasvälitys
Heikkilä Esa
kenttäedustaja
Prami Tauno
kenttäedustaja
Lassila Olli
kenttäedustaja
Partala Jari
kenttäedustaja
Leva Pirjo
kenttäedustaja
Ylöstalo Antti
kenttäedustaja
sikojen kuljetussuunnittelu, teuraat
0400 521 709
0400 611 310
040 764 8510
0400 420 898
0400 868 664
040 652 9376
0400 303 854
0500 927 317
0400 740 451
040 573 3442
040 773 7290
0400 716 717
010 5701 812
YHTEYSHENKILÖT ALUEITTAIN WWW.HKSCANAGRI.FI
YHTEYSHENKILÖT ALUEITTAIN WWW.HKSCANAGRI.FI
RUOKINTARATKAISUT
Kinnunen Jukka
Saarinen Jouni
Leva Pirjo
TILITYS JA LASKUTUS
Sika, Nauta
Broileri
Rehut
BROILERIN HANKINTA
Leino Kalle
Pohjola Leena
Seikola Jarmo
Laine Maarit
Kari Elina
Santavuori Elina
Talvio Eija
Leino Anu
Peippo Pekka
nautarehut, viljakauppa
sikarehut, viljakauppa
tuotepäällikkö, nautarehut
broilerin hankintajohtaja
eläinten terveydenhuolto
hankintapäällikkö
tuotantoneuvoja
tuotantoneuvoja
tuotantoneuvoja
vanhempi neuvoja
suunnittelu ja ohjaus
kuljetussuunnittelu
050 395 7171
040 648 4313
040 527 0339
040 559 7218
040 674 1754
040 801 0395
050 502 8210
010 570 5210
010 570 5631
040 521 9516
0400 874 575
040 773 7290
010 570 1715
010 570 5211
010 570 1716
MUUT
Haapanen Kimmo
Jolkkonen Minna
Seppänen Jaakko
Järvinen Sari
Reväsmäki Sinikka
Levonen Juha
rakennussuunnittelu
Sinetin tunnukset
HKScan Agri Tuottajamyymäläkortit
Kotitilalta-lehti
LSO Osuuskunta, jäsenasiat
tuottajarahoitus
0400 83 1288
010 570 4381
010 570 4344
0400 620 199
010 570 6117
010 570 4322
HKSCAN FINLAND, PL 50 Lemminkäisenkatu 48, 20521 Turku, Vaihde 010 570 150, elainhankinta#hkscan.com, ZZZ.hkscanagri.ŵ