Terveydenhuollon laitteet kotiolosuhteissa

”Potilaskeskeisesti toimien – talouden realiteetit ymmärtäen”
Terveydenhuollon lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineet kotiolosuhteissa
– vastuut ja velvoitteet
23.9.2015
Kuntoutusohjaaja Heli Rajalin
VSSHP/TYKS/Asiantuntijapalvelut/Kuntoutusohjausyksikkö
VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI
EGENTLIGA FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT
”Potilaskeskeisesti toimien – talouden realiteetit ymmärtäen”
Tiivistelmä:
1.
Apuvälinepalvelut
1.1. Apuvälinepalveluita ohjaava lainsäädäntö
1.2. Apuvälinepalvelut, palvelujärjestelmä
1.3. Lääkinnällinen apuväline
1.4. Hankintaprosessi
2.
Apuvälineprosessi
2.1. Apuvälineiden valmistelua potilaskäyttöä varten
2.2. Apuvälinetarpeen arviointi
2.3. Apuvälineen lainaaminen ja käyttöön luovuttaminen
2.4. Apuvälineen käytön seuranta
2.5. Apuvälineiden huolto ja korjaaminen, varalaitejärjestelmä
2.6. Apuvälineen käyttäjän vastuu
3.
Hengityshoitoapuvälineiden turvallinen käyttö potilaan elinympäristössä
3.1. Kaksoispainelaitteet
3.2. Maskit
3.3. Ilmaletku
3.4. Kostuttimet
3.5. Happirikastimet
Esityksessä käytetyistä hengityshoitoapuvälineistä VSSHP:llä on hankintasopimus.
4.
Apuvälineen turvalliseen käyttöön liittyviä erilliskysymyksiä
VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI
EGENTLIGA FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT
”Potilaskeskeisesti toimien – talouden realiteetit ymmärtäen”
1.1. Apuvälinepalveluita ohjaava lainsäädäntö
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
Terveydenhuoltolaki 1326/2010
Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista 734/1992
Sosiaali- ja terveysministeriön asetus lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineiden luovutuksesta
1363/2011
Hankinnat –Hankintalaki(348/07), aiemmin hankintalaki (1505/92)
Laki terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista (629/2010)
•
mm. käytön ohjaus, määräaikaishuollot, varalaitejärjestelmä, lainaussopimus
Kotona käytettäviksi tarkoitettujen laitteiden pitää täyttää standardin IEC 60601-1-11 vaatimukset
Valtioneuvoston asetus hoitoon pääsyn toteuttamisesta ja alueellisesta yhteistyöstä 1019/2004
Laki kuntoutuksen yhteistyöstä 497/2003
Laki sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusetelistä 569/2009
Pelastuslaki 468/2003 ja valtioneuvoston asetus pelastustoimesta 787/2003
mm. paloturvallisuus
VALPAS – Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin apuvälineiden saatavuusperusteet
mm. saatavuusperusteet, laiterekisteri
jne
VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI
EGENTLIGA FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT
”Potilaskeskeisesti toimien – talouden realiteetit ymmärtäen”
VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI
EGENTLIGA FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT
”Potilaskeskeisesti toimien – talouden realiteetit ymmärtäen”
1.3. Lääkinnällinen apuväline 1/3
•
•
Terveydenhuolto vastaa lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälinepalveluiden
järjestämisestä.
Apuvälineiden luovutuksen edellytyksenä on sellainen lääketieteellisin perustein todettu
sairaus, vamma tai kehitysviivästymä, joka heikentää potilaan toimintakykyä ja
vaikeuttaa hänen itsenäistä selviytymistään.
•
Henkilökohtaiseen lääketieteelliseen hoitoon tarkoitetun apuvälineiden saamisen
edellytyksenä on lääkärin toteama sairauden tai vamman aiheuttama apuvälineen tarve.
•
Lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineiden tarkoituksena on edistää potilaan
kuntoutumista, tukea, ylläpitää tai parantaa toimintakykyä jokapäiväisissä toiminnoissa
taikka ehkäistä toimintakyvyn heikentymistä.
•
Nämä apuvälineet ovat asiakkaalle maksuttomia. (Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista 734/1992)
VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI
EGENTLIGA FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT
”Potilaskeskeisesti toimien – talouden realiteetit ymmärtäen”
1.3. Lääkinnällinen apuväline 2/3
•
•
•
•
Terveydenhuollon lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineitä ovat esimerkiksi
- Apuvälineet henkilökohtaiseen lääketieteelliseen hoitoon,
hengityshoitoapuvälineet
- liikkumisessa ja päivittäisissä toiminnoissa tarvittavat apuvälineet
- näön, kuulon ja kommunikoinnin apuvälineet.
Apuvälineen tarve on arvioitava käyttäjälähtöisesti, oikea-aikaisesti ja yksilöllisesti.
Tarpeen arvioinnissa on otettava huomioon potilaan toimintakyky, elämäntilanne ja
elinympäristön apuvälineen toiminnalle asettamat vaatimukset.
Apuvälineen valinta on tehtävä yhteisymmärryksessä potilaan kanssa. Ennen
apuvälineen valintaa potilaalle on annettava tietoa apuvälineen valintaan liittyvistä
vaihtoehdoista ymmärrettävällä tavalla.
(Sosiaali- ja terveysministeriön asetus lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineiden luovutuksesta 1363/2011.)
VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI
EGENTLIGA FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT
”Potilaskeskeisesti toimien – talouden realiteetit ymmärtäen”
1.3. Lääkinnällinen apuväline 3/3
Apuvälineet henkilökohtaiseen lääketieteelliseen hoitoon
VALPAS – Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin apuvälineiden saatavuusperusteet
Kaksoispainelaite
- lainataan käyttöön lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineenä terveydenhuollosta
veloituksetta.
Maski
- vaihtoväli on yleensä 2 vuotta.
Erityisperustein (esim. hengityshoitolaitteen käyttö lähes vuorokauden ympäri)
hoitohenkilökunnan arvion perusteella uuden maskin voi saada useammin.
Huolimattomasta käytöstä johtuvan maskin uusimisen kustantaa potilas itse.
Integroitu lämminvesikostutin
-kaksoispaineventilaattorin tarve on koko yön tai potilaalla on kliininen limaongelma.
Ulkoinen akku
- Jos neurologinen hengitysvajepotilas on kaksoispaineventilaattorin varassa 16-24
h/vrk.
Lainaussopimus
- Lainaksi annettavan apuvälineen luovutuksen yhteydessä terveydenhuollossa tehdään
kirjallinen lainaussopimus.
VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI
EGENTLIGA FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT
”Potilaskeskeisesti toimien – talouden realiteetit ymmärtäen”
1.4. Hankintaprosessi
-
•
Hankintaprosessi – moniammatillinen yhteistyö
Hankintakauden pituus
– Käyttöpaikan soveltuvuus hankittavalle laitteelle
– Kierrätettävyys, puhdistettavuus
– Kilpailutus: vaadittava käyttöohjeelta:
• selkeyttä, suomenkielisyyttä, ymmärrettävyyttä, yksiselitteisyyttä,
• käytön vasta-aiheet, eri valmistajien tuotteiden yhteensopivuus.
– Vertailuvaiheessa analysoidaan ja pisteytetään myös käyttöohje.
Hankintasopimukseen kirjattava, mitä laitteelle voi tehdä (päivittäishuolto) ilman että valmistajan vastuu
raukeaa
VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI
EGENTLIGA FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT
”Potilaskeskeisesti toimien – talouden realiteetit ymmärtäen”
2 .Apuvälineprosessi
2.1. Apuvälineiden valmistelut potilaskäyttöä varten 1/2
•
•
•
•
•
Valmistajan vaatimustenmukaisuusvakuutus
– Standardi asettaa vaatimukset sähkökäyttöisille lääkintälaitteille ja –järjestelmille, joita käytetään kotona
Kotikäyttöön tarkoitetuista laitteista on tarkastettava ehdottomasti käytettävyys
Käyttäjänä voi olla terveydenhuollon ammattilainen tai ei-ammattilainen
Laiterekisteri on oltava - laitteiden jäljitettävyys
– Apuvälineiden rekisteröinti ja yksilöinti
– Lääkintälaitehuolto – vastaanottotarkastus
• Huolloissa, korjauksissa, aikatauluissa ym. on noudatettava valmistajan ohjeita
Laitetta ei saa käyttää, jos on epäilyäkään siitä, että siinä voisi olla ongelmaa
– (huom! Hengitystä avustavien laitteiden hälytykset, joita ei saada kuitattua normaalikäytännöin
(kalibraatiot, uudelleenkäynnistys jne):
laite lähetettävä huoltoon.
• Laitteiden elinkaari: ilmoitus Valviraan, jos kovin lyhyt.
• Seurantajärjestelmät/laitteiden jäljitettävyys TLT-laki § 26
VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI
EGENTLIGA FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT
”Potilaskeskeisesti toimien – talouden realiteetit ymmärtäen”
2.1. Apuvälineiden valmistelut potilaskäyttöä varten 2/2
Laiteohjauksen vaatimukset
•
Ammattitutkinnon perusteella osattavat asiat
•
Perehdytyksen ja kokemuksen kautta osattavat asiat
–
henkilöllä, joka käyttää terveydenhuollon laitetta, on oltava sen turvallisen käytön vaatima koulutus ja kokemus
•
Laitetta käytetään valmistajan ilmoittaman käyttötarkoituksen ja -ohjeistuksen mukaisesti
•
Käyttöpaikka soveltuu laitteen turvalliseen käyttöön
–
Käyttäjien laitekoulutus ja seurantajärjestelmä
(24§, 26§)
Käyttöohjeiden lukeminen ja noudattaminen, huollot valmistajan ohjeen mukaan.
• Käyttäjän käyttöohje on se, johon kaikkea lopulta peilataan!
–
Käyttäjien koulutus - laajempi kuin käytön opastus:
• Riskitilanteet, huolto, hälytykset
• Koulutus on kirjattava.
–
Kouluttajat:
• Hallittava laaja-alaisesti laitteen huolto ja käyttö; riskitilanteet
• työntekijäkohtainen, teoria, käyttö, säätäminen, kalibraatio, päivittäishuolto, potilaskohtaiset riskitilanteet
Laitekohtainen "Ajokortti"
–
Potilas, läheiset, kotisairaanhoito ja vastaavat:
• päivittäiskäyttö ja huolto suullisesti ja kirjallisesti.
VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI
EGENTLIGA FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT
”Potilaskeskeisesti toimien – talouden realiteetit ymmärtäen”
2.2. Apuvälineen tarpeen arviointi /
Apuvälineet henkilökohtaiseen lääketieteelliseen hoitoon 1/2
•
Henkilökohtaiseen lääketieteelliseen hoitoon tarkoitetun apuvälineiden saamisen edellytyksenä on
lääkärin toteama sairauden tai vamman aiheuttama apuvälineen tarve.
•
Lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineiden tarkoituksena on edistää potilaan kuntoutumista, tukea,
ylläpitää tai parantaa toimintakykyä jokapäiväisissä toiminnoissa taikka ehkäistä toimintakyvyn
heikentymistä.
Apuvälineen tarve on arvioitava käyttäjälähtöisesti, oikea-aikaisesti ja yksilöllisesti. Tarpeen
arvioinnissa on otettava huomioon potilaan toimintakyky, elämäntilanne ja elinympäristön apuvälineen
toiminnalle asettamat vaatimukset. Apuvälineen valinta on tehtävä yhteisymmärryksessä potilaan
kanssa. Ennen apuvälineen valintaa potilaalle on annettava tietoa apuvälineen valintaan liittyvistä
vaihtoehdoista ymmärrettävällä tavalla.
•
VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI
EGENTLIGA FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT
”Potilaskeskeisesti toimien – talouden realiteetit ymmärtäen”
2.3. Apuvälineen lainaaminen ja käyttöön luovuttaminen 1/2
Potilaan siirtyminen sairaalasta kotiin
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
Soveltuuko potilaan koti turvallisen hoidon toteuttamiseen, varmistetaan potilaan turvallinen
hoitoympäristö ja selviytyminen kotona
Potilas kokee, että kotiutuessaan hänellä / omaisilla on riittävästi tietoa ja taitoa kotona
selviytymiseen.
Potilas ymmärtää annetut ohjeet ja neuvot sekä osaa toimia ohjeiden mukaisesti.
Potilas osaa käyttää hengityshoitoapuvälinettä
Potilas tietää kontrolliajan- ja paikan sekä ymmärtää jatkohoidon merkityksen.
Potilas tietää minne ottaa yhteyttä ongelmatilanteissa.
Potilas tuntee, ettei kotiinlähtötilanteessa ole epäselviä asioita.
Tarvittaessa hoitaja ottaa yhteyden kotisairaanhoitoon /kotipalveluun.
Potilas on tietoinen varalaitejärjestelmästä.
Potilaalle luovutetaan suullisen ohjauksen lisäksi kirjalliset/kuvalliset ohjeet.
Lainaussopimus – potilas on tietoinen lainausehdoista.
VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI
EGENTLIGA FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT
”Potilaskeskeisesti toimien – talouden realiteetit ymmärtäen”
2.4. Apuvälineen käytön seuranta
Potilas on tietoinen hoidon tarkoituksesta ja käytöstä
- hengityksen tukeminen
- liman ja hengitystie infektioiden vähentäminen
- hengitys on heikommillaan syvän unen aikana
2PV –hoitoa käytetään nukkuessa, päivälevon aikana ja tarvittaessa valveilla ollessa hengitystä
helpottamaan, vähintään 4h/vrk.
Potilas kokee hyötyneensä hoidosta.
Potilas on motivoitunut säännölliseen hoitoon -hoito on vakiintunut.
2PV –hoito edellyttää säännöllistyä käyttöä ja hoidon seurantaa. Hoidon aloituksen jälkeen 2PV –
hoidon käytön hyöty nähdään 1-2 viikon aikana. Hyöty kumoutuu jo muutaman käyttämättömän
vuorokauden jälkeen.
Potilaan tulee ottaa 2PV –laite mukaan lähtiessään yli yön kestävälle matkalle, sairaalaan tai
päivystykseen.
VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI
EGENTLIGA FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT
”Potilaskeskeisesti toimien – talouden realiteetit ymmärtäen”
2.5. Apuvälineiden huolto ja korjaaminen, varalaitejärjestelmä
Käyttäjähuolto:
-Puhdistus
-Suodattimen vaihto
Ammattihenkilön tekemät määräaishuollot ja korjaukset:
Varalaitejärjestelmä:
Hengityshoitoapuvälineidentoimintahäiriön osalta Tyks:n
lääkintälaitehuolto palvelee arkisin ma - pe 8-14.00 T- sairaalassa Bosa 3.krs puh. 02 313 4463 ja varalaitejärjestelmä on Tyks:n
keuhkosairauksien osastoilla 1ja 2 24h/vrk puh. 02 313 4281 ja/tai 02
313 4281.
VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI
EGENTLIGA FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT
”Potilaskeskeisesti toimien – talouden realiteetit ymmärtäen”
2.6. Apuvälineen käyttäjän/potilaan vastuu
•
Apuvälineen pitäminen käyttökuntoisena.
•
Potilaan tai hänen lähihenkilöittensä velvollisuus on huolehtia apuvälineen
käyttökunnosta kuten silmämääräisestä kunnon tarkastamisesta, ja puhdistuksesta.
•
Mikäli potilas havaitsee huollon- tai korjauksen tarvetta, hänen tulee olla välittömästi
yhteydessä apuvälineen lainanneeseen tahoon ja sen apuvälinehuollosta vastaavaan
yksikköön korjauksen järjestämiseksi. Apuvälineen luovuttanut taho ei korvaa huoltoja
tai korjauksia, jotka potilas on itse tilannut ulkopuoliselta taholta ilman apuvälineen
myöntäjän lupaa. Potilas tai hänen lähihenkilönsä eivät saa itse korjata eivätkä tee
muutostöitä apuvälineeseen.
•
Potilas on velvollinen korvaamaan apuvälineen rikkoutumisesta aiheutuneet kulut, jotka
ovat syntyneet huolimattomasta tai ohjeiden vastaisesta käytöstä vahingonkorvauslain
perusteella.
•
Apuvälineen kuljetus korjaukseen ja huoltoon on ensisijaisesti potilaan vastuulla silloin,
kun se mahdollista tavanomaisin keinoin.
(VALPAS)
VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI
EGENTLIGA FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT
”Potilaskeskeisesti toimien – talouden realiteetit ymmärtäen”
3. Hengityshoitoapuvälineiden turvallinen käyttö potilaan elinympäristössä
3.1. Kaksoispainelaitteet
Hoidon aikana kaksoispainelaite tulee olla sijoitettuna potilaan alapuolella ja hengitysletku potilaasta alaspäin.
Kaksoispainelaitteen käyttövalmiuteen kokoaminen. Apuvälineeseen tai maskiin ei saa tehdä muutostöitä.
•
•
•
•
•
•
•
virtalähde, verkkovirta tasavirta/tasavirtamuunnin
Varmista, että virtajohto ja -pistoke ovat hyvässä kunnossa. Pidä virtajohto kaukana kuumista pinnoista.
Laitteen kanssa saa käyttää vain valmistajan hyväksymää ilmaletkua ja lisävarusteita. Erityyppinen ilmaletku tai
lisävaruste voi muuttaa todellista saamaasi painetta ja vähentää hoitosi tehokkuutta.
käyttölämpötila : 5–35 °C
Käyttökosteus: 10–95 %, ei-kondensoituva, Varmista, että laite on suojattu vedeltä.
Toimintaympäristön korkeus: merenpinnasta 2 591 m:iin; ilmanpaine 1013 – 738 hPa
Sähkömagneettinen yhteensopivuus Tuote vastaa kaikkia sovellettavissa olevia sähkömagneettista
yhteensopivuutta (EMC) koskevia määräyksiä IEC60601-1-2 –standardin mukaisesti asuin- ja
liiketilaympäristössä ja kevyen teollisuuden ympäristössä.
Suositellaan, että matkaviestintälaitteet pidetään vähintään 1 m:n etäisyydellä laitteesta.
VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI
EGENTLIGA FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT
”Potilaskeskeisesti toimien – talouden realiteetit ymmärtäen”
3. Hengityshoitoapuvälineiden turvallinen käyttö potilaan elinympäristössä
3.2. Maskit 1/2
•
•
•
•
Maski painaa potilaan nenänvartta -> painehaava
- maskin pukemistekniikka -> valmistajan pukemisohje, otsatuen säätö
- remmit liian tiukalla -> kulkusuunta ja sijainti
- tarkista maskimalli ja –koko
•
Tarvittaessa kahden eri maskin vuorottelu -> iho kuormituksen vähentäminen.
•
Tarkasta silmämääräisesti maskin ja letkun kunto, ettei niissä ole repeämiä.
•
Kasvojen ja hiusten puhtaus vaikuttaa maskin ja pääremmin kuntoon ja käyttöikään.
•
Maskin puhdistamiseen – ei saa käyttää:
– Antibakteerisia, kosteuttavia ja aromaattisia saippualiuoksia -voivat jättää saippuakalvon maskiin
• Allergiaa, ihon ärsytystä, voivat valkaista maskia
– Shampoo
• Sisältää aineita, jotka voivat vahingoittaa maskia ja aiheuttaa ihon ärsytystä
– Aromaattiset öljyt - Allergisia oireita, lyhentää maskin käyttöikää
– Astianpesukoneen ja pyykin pesuaineet - Liian voimakkaita, ja vahingoittavat maskia
– Valkaisuaineet ja klooria sisältävät aineet - Ihon ärsytystä ja valkaisevat maskia
VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI
EGENTLIGA FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT
”Potilaskeskeisesti toimien – talouden realiteetit ymmärtäen”
3. Hengityshoitoapuvälineiden turvallinen käyttö potilaan elinympäristössä
3.2. Maskit 2/2
•
•
•
•
•
•
•
Maski ja pääremmi, pukemistekniikka, säädä tarvittaessa maskin ja pääremmin asentoa
Maskia on käytettävä valvonnassa, jos käyttäjä ei pysty itse ottamaan maskia pois kasvoiltaan, huom. aspiraation
riski.
maskin osat ovat oikein koottu ja kohdallaan
maskin ilma-aukot ovat avoimet
Maskin kulmakappale ja venttiili: Kulmakappale on vaihdettava, jos venttiili on rikkoutunut, vääntynyt tai
revennyt.
Maskia saa käyttää vain, kun laite on päällä. Kun maski on laitettu kasvoille, on varmistettava, että laite puhaltaa
ilmaa.
Jos maskia käytetään teknisistä tiedoista poikkeavalla tavalla tai muiden kuin yhteensopivien laitteiden kanssa,
maskin tiiviys ja mukavuus voivat kärsiä, hoito ei ole parasta mahdollista ja ilmavuoto tai sen määrän vaihtelut
voivati kaksoispainelaitteen toimintaan.
VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI
EGENTLIGA FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT
”Potilaskeskeisesti toimien – talouden realiteetit ymmärtäen”
3. Hengityshoitoapuvälineiden turvallinen käyttö potilaan elinympäristössä
3.3. Ilmaletku
•
•
•
liitetty oikein, yhteensopivuus laitteen ja maskin kanssa
tukokset, puristunut yhteen tai siinä on reikä.
varmista kaksoispainelaitteenvalikon kautta, että oikea ilmaletku on valittuna esim. t SlimLine- tai Standardilmaletkua tai 3 m:n ilmaletkua.
VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI
EGENTLIGA FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT
”Potilaskeskeisesti toimien – talouden realiteetit ymmärtäen”
3. Hengityshoitoapuvälineiden turvallinen käyttö potilaan elinympäristössä
3.4. Kostutin
–
–
–
Hengityshoitolaitetta siirrettäessä/kuljetettaessa vesisäiliö tyhjennetään ja irrotetaan
hengityshoitolaitteesta.
Varmistettava, ettei ilmaletkussa ole vettä (pärskeet epämiellyttäviä).
Täytä vesisäiliö kylmällä vesijohtovedellä tai Aqua:lla vesisäiliön merkkiviivaan asti.
•
Älä käytä hoidon aikana vedessä mitään lisäaineita esim. tuoksuöljyä tai hajusteita. Ne voivat heikentää
kostutustehoa ja/tai vaurioittaa vesisäiliötä.
•
Hoidon aikana kaksoispainelaite tulee olla sijoitettuna tasaiselle alustalle potilaan alapuolella ja hengitysletku
potilaasta alaspäin sekä varmistettava, ettei ilmaletkussa ole vettä. (Hukkumisvaara!)
•
Seuraa hoidon aikana kostuttimen veden kulutusta, lisää vettä tarvittaessa
VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI
EGENTLIGA FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT
”Potilaskeskeisesti toimien – talouden realiteetit ymmärtäen”
3. Hengityshoitoapuvälineiden turvallinen käyttö potilaan elinympäristössä
3.5. Happirikastin 1/2
•
Kaksoispainelaite ja lisähappi: Varmista aina, että laite on käynnistetty ja ilmavirtaa tuotetaan, ennen
kuin happilähde käynnistetään. Sammuta happilähde aina ennen laitteen sammuttamista, jotta
käyttämätön happi ei keräänny laitteen kotelon sisään ja aiheuta palovaaraa.
•
Happi ei ole itsestään syttyvää, mutta se nopeuttaa ja ylläpitää palamista. Happi on väritöntä, hajutonta
ja mautonta. Happihoidon aikana happea kertyy esim. hiuksiin, partaan ja vaatteisiin, siksi tulen lähellä
olo ja sen sytyttäminen aiheuttavat palovaaran.
•
Happi on kaasu, joka edistää nopeaa palamista, älä öljyä tai rasvaa happipullojen tai -säiliön osia.
Voiteluaineet voivat hapen läheisyydessä lisätä huomattavasti tulipalon riskiä. Avotulen teko on
ehdottomasti kielletty tiloissa, joissa laitteen käyttäjä ja laite sijaitsee.
•
Happihoidosta on hyvä ilmoittaa esim. taloyhtiön isännöitsijälle, talonmiehelle tai paikallisille
paloviranomaisille paloturvallisuussyistä. (Pelastuslaki 468/2003 ja valtioneuvoston asetuksessa pelastustoimesta 787/2003.)
•
Sähkömagneettinen yhteensopivuus Happirikastin ei aiheuta erityistä vaaraa tahdistinpotilaille, mikäli
tahdistin vastaa lääketieteellisten laitteiden sähköturvallisuutta koskevan standardin EN50061
vaatimuksia. Ennen kun järjestelmää käytetään tahdistinpotilaalla, järjestelmän käytöstä vastaavaan
henkilön on kuitenkin tarkastettava tahdistimen vaatimustenmukaisuus ja käyttövaatimukset
tahdistimen mukana toimitetuista asiakirjoista tai tarvittaessa otettava yhteys tahdistimen toimittajaan.
VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI
•
EGENTLIGA FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT
”Potilaskeskeisesti toimien – talouden realiteetit ymmärtäen”
3. Hengityshoitoapuvälineiden turvallinen käyttö potilaan elinympäristössä
3.5. Happirikastin 2/2
•
•
Ilmava, huoneenlämpöinen paikka
Ei kosteaan, pölyiseen tai suljettuun tilaan
Ei saa peittää, etäisyys seinästä 8-30 cm joka puolelta
Ei lähelle lämpöpattereitaEi avotulta, ei lähelle lämpöpattereita
Lähelle pistorasiaa, ei jatkojohtoa
Happivirtaus aina lääkärin ohjeen mukaan!
Happirikastimen sammutus aina, kun lopettaa käytön
Sähkömagneettinen yhteensopivuus Happirikastin ei aiheuta erityistä vaaraa
tahdistinpotilaille, mikäli tahdistin vastaa lääketieteellisten laitteiden sähköturvallisuutta
koskevan standardin EN50061 vaatimuksia. Ennen kun järjestelmää käytetään
tahdistinpotilaalla, järjestelmän käytöstä vastaavaan henkilön on kuitenkin tarkastettava
tahdistimen vaatimustenmukaisuus ja käyttövaatimukset tahdistimen mukana
toimitetuista asiakirjoista tai tarvittaessa otettava yhteys tahdistimen toimittajaan.
VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI
EGENTLIGA FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT
”Potilaskeskeisesti toimien – talouden realiteetit ymmärtäen”
4. Apuvälineen turvalliseen käyttöön liittyviä erilliskysymyksiä
•
Ilmoitusvelvollisuus vaaratilanteista koskee kaikkia terveydenhuollon ammattihenkilöitä
•
Terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista annettu laki (24.6.2010/629) ja siihen liittyvä määräys 4/2010
(Valvira, Dnro 6579/03.00/2010).
–
Vaaratilanneilmoitukseen selvitys käyttöohjeiden ym. seikkojen mukaisesta tai poikkeavasta
käytöstä
–
Vaaratilanteessa olleen laitteen tunnistetiedot kirjataan ylös, laite lähetetään huoltoon, siihen
ilmoitus että sitä käytettäessä on ollut vaaratilanne
–
Vaaratilanteet on ilmoitettava myös anestesia/lääkintälaitehuoltoon
VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI
EGENTLIGA FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT
”Potilaskeskeisesti toimien – talouden realiteetit ymmärtäen”
Kiitos!
VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI
EGENTLIGA FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT