SISÄLLYSLUETTELO LF, 8.6.2015 10:30, Pöytäkirja
i SISÄLLYSLUETTELO LF, 8.6.2015 10:30, Pöytäkirja § -1 Pöytäkirjan kansilehti (läsnäolijat) ................................................................................................................................. 1 § 1 Mötets öppnade ................................................................................................................................................................ 3 § 2 Sammanträdets laglighet och konstaterande av beslutförhet ........................................................................................... 4 Pykälän liite: Maakuntavaltuusto 2013-2016, jäsenluettelo kunnittain ....................................................................... 5 Pykälän liite: Läsnä 8.6.2015_1 .................................................................................................................................. 8 Pykälän liite: Läsnä 8.6.2015_2 ................................................................................................................................ 11 § 3 Godkännande av föredragningsordning för mötesärendena ........................................................................................... 14 § 4 Val av protokolljusterare ............................................................................................................................................... 15 § 5 Val av rösträknare .......................................................................................................................................................... 16 § 6 Nousis kommuns beslut om val av medlem i landskapsfullmäktige ............................................................................. 17 § 7 Virmo kommuns beslut om val av ersättare i landskapsfullmäktige ............................................................................. 18 § 8 Lundo kommuns beslut om val av medlem i landskapsfullmäktige .............................................................................. 19 § 9 Godkännande av ändringar i grundavtaloet för Egentliga Finlands förbund ................................................................. 20 Pykälän liite: Kuntien lausunnot perussopimuksen muutoksesta 2015 ..................................................................... 22 § 10 Aktuell översikt för landskapsfullmäktige ................................................................................................................... 23 § 11 Ersättaren i landskapsstyrelsen Timo Kaunistos utträde som ersättare i landskapsstyrelsen för Egentliga Finlands förbund ............................................................................................................................................................. 24 § 12 Ersättaren i landskapsstyrelsen Saara-Sofia Sirèns befrielse som ersättare i landskapsstyrelsen för Egentliga Finlands förbund ............................................................................................................................................. 25 § 13 Ersättaren i landskpasstyrelsen Matti Rantanens befrielse som ersättare i landskapsstyrelsen för Egentliga Finlands förbund ............................................................................................................................................. 26 § 14 Budgeten och bokslutet för år 2014 ............................................................................................................................ 27 Pykälän liite: TP2014Valtuusto ................................................................................................................................. 29 § 15 Bedömningsberättelse för år 2014 ............................................................................................................................... 79 Pykälän liite: Arviointikertomus_2014 ..................................................................................................................... 80 § 16 Fastställande av bokslutet för år 2014 och beviljande av ansvarsfrihet ....................................................................... 86 Pykälän liite: Tilintarkastuskertomus 2014 ............................................................................................................... 87 § 17 Grunderna för Egentliga Finlands förbunds interna kontroll och riskhantering .......................................................... 88 § 18 Avtal som reglerar Central Baltid INTERREG 2014 - 2020 programmets verksamhet, beskrivning av förvaltnings- och kontrollsystemet och inrättande av tidsbundna tjänster som hänför sig till verkställandet av programmet ................................................................................................................................................................. 93 § 19 Uppgörandet av en etapplan för tätorternas markanvändning, service och trafik för Egentliga Finland ...................... 95 § 20 Översikten Landskapets tillstånd 2015 ........................................................................................................................ 99 Pykälän liite: Maakunnan tila kevät 2015 .............................................................................................................. 100 § 21 Initiativ av fullmäktigegrupp eller fullmäktigeledamot 2014 .................................................................................... 136 § 22 Initiativ av fullmäktigegruppen eller fullmäktige ...................................................................................................... 139 § 23 Förfrågningar av fullmäktig ....................................................................................................................................... 140 ii § 24 Anvisning för ändringssökande och avslutande av sammanträdet ............................................................................. 141 § -1, LF 8.6.2015 10:30 Sivu 2 § -1, LF 8.6.2015 10:30 Sivu 3 08.06.2015 Protokoll MÖTESTID MÖTESPLATS PARAGRAFEN 08.06.2015 klo 10.30 – 12.02; 12.55-14.12 Turun kristillinen opisto NÄRVARANDE LEDAMÖTER ÖVRIGA NÄRVARANDE Närvarande 89 ledamöter, bilaga 1 § 2 LAGLIGHET OCH BESLUTFÖRHET §2 SÄTTET FÖR JUSTERING AV PROTOKOLLET §4 § 1-24 1/2015 Sidorna 1-33 Närvarande 21 ledamöter, bilaga 1 § 2 NAMNTECKNINGAR Jouko Antola ordförande JUSTERING AV PROTOKOLLET Markku Roto sekreterare Protokollet justerat och konstaterat överens stämmande med ötets gång. Protokollets sidor har signerats. 15.6.2015 Landskapsbyrå Eija Nurmi PROTOKOLLET HAR VARIT OFFICIELT TILL PÅSEENDE Bevittnas av 22.6.2015 kl. 9.00 – 15.00 Landskapsbyrå Administrationschef Mika Maaskola § 1, LF 8.6.2015 10:30 MÖTETS ÖPPNADE Ärende Landskapsfullmäktiges ordförande Pekka Myllymäki öppnar sammanträdet. Förslag Ordförande Pekka Myllymäki öppnar mötet. Beslut Ordförande Jouko Antola öppnade mötet. Förslag av ordförande föredragningslistans ärenden 6-9 fördes efter öppnandet av möten. Förslaget godkändes. _____ Sivu 4 § 2, LF 8.6.2015 10:30 SAMMANTRÄDETS LAGLIGHET OCH KONSTATERANDE AV BESLUTFÖRHET Ärende Enligt 7 § i arbetsordningen för landskapsfullmäktige skall kallelse till landskapsfullmäktiges sammanträde sändas minst fjorton (14) dagar i förväg skilt för sig till varje fullmäktig samt till dem som har närvaro- och yttranderätt vid sammanträdet. Inom samma tid skall allmänt meddelas om sammanträdet genom anslag på samkommunens anslagstavla. I möteskallelsen skall uppges tid och plats för sammanträdet samt de ärenden som skall behandlas. Möteskallelse jämte föredragningslista har utsänts 25.5.2015 såsom postförsändelse till ledamöterna av landskapsfullmäktige och därtill har möteskallelse jämte föredragningslista tillsänts medlemmarna av landskapsstyrelsen. Om tid och plats för landskapsfullmäktiges sammanträde samt om offentligt framläggande av protokollet har annonserats 23.5.2015 eller genast därpå i följande tidningar: Turun Sanomat och Åbo Underrättelser. Enligt 13 § i landskapsfullmäktiges arbetsordning betraktas som närvarande de fullmäktige och de personliga ersättarna för fullmäktige, vilka har anmält sig innan mötet öppnas eller medan det pågår har anlänt till mötet och vilka inte har anmält att de avlägsnat sig eller vilka inte annars har konstaterats vara frånvarande. Efter att landskappsstyrelsens möte öppnats uppger ordförande närvarande fullmäktigeledamöter samt de närvarande personliga suppleanter som inkallats i stället för de fullmäktigeledamöter som uppgett förhinder samt konstaterar om landskapsfullmäktige är lagligen sammankallat och beslutfört. Landskapsfullmäktiges totala antal ledamöter är 101 ledamöter. Landskapsfullmäktige är beslutfört då minst 2/3 av fullmäktigeledamöterna eller 68 ledamöter är närvarande. Förslag Ordföranden konstaterar de fullmäktige som meddelat förhinder och de närvarande personliga suppleanterna för fullmäktige samt huruvida landskapsfullmäktige är lagligen sammankallat och beslutfört. Beslut Ordförande konstaterade de närvarande fullmäktigeledamöterna enligt § 2 i bilaga 1. Ordförande konstaterade mötet lagligen sammankallat och, eftersom 89 fullmäktigeledamöter var närvarande, även beslutfört. _____ Sivu 5 § 2, LF 8.6.2015 10:30 / Pykälän liite: Maakuntavaltuusto 2013-2016, jäsenluettelo kunnittain Sivu 5 VARSINAIS-SUOMEN LIITTO Maakuntavaltuusto 8.6.2015 1 Jäsenluettelo Kunta Varsinainen jäsen Puolue Varajäsen Puolue Aura Kaarina Valkama Marko Toivonen Toni Merivuori Tuulia Hukkanen Sari Suutari Anneli Rautanen Hannu Leppänen Tommi Kallio Pentti Leppänen Jorma Wretdal Inger Jalli Marja Koskinen Sirpa Haijanen Pauliina Kuusisto Pekka Lindqvist Kristian Kuokkanen Jukka-Pekka Katajamäki Mira Katajainen Timo Kaasalainen Pekka Pietilä Sirpa Ala-Nissilä Olavi Gustafsson Hannu Heikkilä Lauri Ylhäinen Taito Rautalin Outi Vanhanen Juha Myllymäki Pekka Saksi Anita Aho Kimmo Junnila Vilhelm Saarinen Juhani Karjalainen Jari Kössi Päivi Turpeinen Heikki Mäentaka Asko Lehikoinen Jouni Friis Christer Karlsson Kaj-Johan Orell Markku Lindell Maria Junkola Iivo Keloniemi-Hurttila Elina Flemmich Mirjami Vuorinen Elisa Sulonen Raimo Lehto-Laurila Hannele Haavisto Erkki Nurmi Eija PS KD KOK SDP VIHR VIHR PS VAS SDP RKP KESK SDP KOK KESK KOK KD PS VAS KOK KOK KESK VAS PS PS KESK KOK KESK KOK SDP PS KESK KOK KOK KOK SDP KESK RKP RKP KOK SDP KOK KESK VAS KOK SDP SDP KESK VAS Haapanen Ari-Pekka Seivästö Ismo Vauranoja Sanna Gustafsson Irja Eriksson Terttu Kurkilahti Tomi Veikko Eskelinen Savo Seija Vilander Bo Sjöberg Johanna Niemelä-Laaksonen Anne Leino Hannu Mäkelä Soile Laurila Juha Ala-Nissilä Simo Loponen Auli Lankila Raimo Heikkilä Juha Kallio Erkki Laitila Marja-Liisa Rautavuori Paavo Tyyskänen-Mäkilä Eveliina Ojaniemi Yrjö Tikakoski Seppo Eloranta Merja Setälä Marko Maisila Päivi Gustafsson Hanna Hagsberg Sirpa Haanpää Leena Santalahti Samuli Paananen Petteri Ojanperä Taru Valkonen Ville Lahti Tapani Nurmi Satu Karlgren Fabian Ekström Kurt Abrahamsson Petri Henriksson Carita Vainio Heikki Lindgren Hilkka Viiri Reijo Allén Pipsa Parantainen Vesa Ek Sirpa Myllymäki Kalle Lehtonen Aarre PS KD KOK SDP VIHR VIHR PS VAS SDP RKP KESK SDP KOK KESK KOK KD PS VAS KOK KOK KESK VAS PS PS KESK KOK KESK KOK SDP VIHR KESK KOK KOK KOK SDP KESK RKP RKP KOK SDP KOK KESK VAS KOK SDP SDP KESK VAS Kemiönsaari Koski Tl Kustavi Laitila Lieto Loimaa Marttila Masku Mynämäki Naantali Nousiainen Oripää Paimio Parainen Pyhäranta Pöytyä Raisio § 2, LF 8.6.2015 10:30 / Pykälän liite: Maakuntavaltuusto 2013-2016, jäsenluettelo kunnittain Sivu 6 VARSINAIS-SUOMEN LIITTO Maakuntavaltuusto 8.6.2015 2 Jäsenluettelo Kunta Varsinainen jäsen Puolue Varajäsen Puolue Rusko Rannikko Outi Rand Jorma Aalto Ari Punta Juha Hyttinen Marjatta Suonio-Peltosalo Elina Ahonen-Ojala Leena Varajärvi Matti Tamminen Laura Leivonen Sanna Kanerva Tauno Mwegerano Andi Ruska Antti Tuominen Marita Ervelä Risto Kotti Antti Kyyrä Juha-Matti Kurkilahti Pauli Tavio Ville Niinivirta Pirjo Lampi Pirjo Aaltonen Niko Arve Minna Perho Maija Kossila Pauli Harjanne Aila Kanerva Ilkka Sirèn Saara-Sofia Kattelus Lauri Vierimaa Ulla-Maija Massinen Aimo Mikkola Jukka Lehtinen Seppo Maaskola Mika Engdahl Raili Eklund Toni Elo Piia Vornanen Jukka Sarlund Katri Ollikkala Tuija Hassan Roda Ilvessalo Saara Saarikko Annika von Frenckell-Ramberg Christel Andersson Li Rinne Pirjo Sandelin Elina Varsinainen jäsen SDP VAS KOK KOK KOK KOK SDP SDP VIHR PS KESK KESK KESK KESK KESK SDP VIHR KOK PS PS PS KOK KOK KOK KOK KOK KOK KOK KOK KOK SDP SDP SDP SDP SDP SDP SDP VIHR VIHR VIHR VIHR VIHR KESK RKP VAS VAS VAS Puolue Järviö Riitta-Liisa Kankaanpää Pasi Liede Heikki Friberg Osmo Lundström Sanna Passi Anne Keto-oja Piia Kymäläinen Pekka Koskinen Eeva Tamminen Heikki Määttänen Asko Lehti Timo Halkilahti Jaakko Huittinen Ulla Laaksonen Perttu Lehtinen Riitta Nurmi Janne Uotila Juha Laakso Jouko Miikkola Mikael Laihinen Timo Lindholm Lasse Aholainen Anne Alanen Satu Azizi Mohammad Hartiala Kaija Viljamaa Tuomas Karttunen Marjukka Orpo Petteri Manni Olli Kantola Ilkka Eloranta Eeva-Johanna Rosenlöf Jarmo Lundahn Kjell Koivusalo Mari-Elina Hellsten Jorma Pietari Päivi Laaksonen Mikko Andersson Janina Sundqvist Mikaela Rantanen Elina Ratilainen Niina Ali Alas Vörlund-Wallenius Terhi Muukkonen Mirka Saarinen Sauli Yrittiaho Johannes Varajäsen SDP VAS KOK KOK KOK KOK SDP SDP VIHR PS KESK KESK KESK KESK KESK SDP PS KOK PS PS KOK KOK KOK KOK KOK KOK KOK KOK KOK KOK SDP SDP SDP SDP SDP SDP SDP VIHR VIHR VIHR VIHR VIHR KESK RKP VAS VAS VAS Puolue Salo Sauvo Somero Taivassalo Turku Kunta § 2, LF 8.6.2015 10:30 / Pykälän liite: Maakuntavaltuusto 2013-2016, jäsenluettelo kunnittain Sivu 7 VARSINAIS-SUOMEN LIITTO Maakuntavaltuusto 8.6.2015 Uusikaupunki Vehmaa Lähteenmäki Alpo Järvinen Timo A Antola Jouko Nummi Veijo Kontu Mauri Virtanen Simo Yhteensä 101 jäsentä 19.5.2015 mk 3 Jäsenluettelo VAS KOK SDP PS KESK SDP Heikkilä Pasi Junkola-Lehtonen Maija Rosten Mauri Salminen Ritva Laivo Olli Laine Tino VAS KOK SDP PS KESK SDP § 2, LF 8.6.2015 10:30 / Pykälän liite: Läsnä 8.6.2015_1 Sivu 8 § 2, LF 8.6.2015 10:30 / Pykälän liite: Läsnä 8.6.2015_1 Sivu 9 § 2, LF 8.6.2015 10:30 / Pykälän liite: Läsnä 8.6.2015_1 Sivu 10 § 2, LF 8.6.2015 10:30 / Pykälän liite: Läsnä 8.6.2015_2 Sivu 11 § 2, LF 8.6.2015 10:30 / Pykälän liite: Läsnä 8.6.2015_2 Sivu 12 § 2, LF 8.6.2015 10:30 / Pykälän liite: Läsnä 8.6.2015_2 Sivu 13 § 3, LF 8.6.2015 10:30 Sivu 15 GODKÄNNANDE AV FÖREDRAGNINGSORDNING FÖR MÖTESÄRENDENA Ärende Enligt 8 § av landskapsfullmäktiges arbetsordning skall en föredragningslista som upptar en redogörelse för de ärenden som skall behandlas och förslag till beslut av landskapsfullmäktige sändas i samband med möteskallelsen, om inte särskilda skäl utgör hinder. Enligt 15 § i mom. av landskapsfullmäktiges arbetsordning föredras ärendena för landskapsfullmäktige i ordningen enligt föredragningslistan, om inte annat beslutes av landskapsfullmäktige. Förslag Landskapsfullmäktige beslutar som föredragsordning för ärendena godkänna föredragningsordningen enligt den föredragningslista som tillstälts landskapsfullmäktige i samband med möteskallelsen. Beslut Landskapsfullmäktige hittades att föredragningslistans ärenden 6-9 fördes efter öppnande av mötet. Förslaget godkändes. _____ § 4, LF 8.6.2015 10:30 Sivu 16 VAL AV PROTOKOLLJUSTERARE Ärende Enligt 33 § av landskapsfullmäktiges arbetsordning justeras landskapsfullmäktiges protokoll av två vid varje gång för detta ändamål utsedda fullmäktige, om inte annat beslutes av landskapsfullmäktige i samband med något ärende. Protokollet är färdigt för justering i landskapsförbundets kontor måndagen 15.6.2015 kl. 9.30. Förslag Landskapsfullmäktige utser två av sina medlemmar att justera mötets protokoll. Beslut Landskapsfullmäktige utsåg på förslag av Alpo Lähteenmäki Eija Nurmi och på förslag av Piia Elo Mika Maaskola att justera protokollet från sammanträdet. Protokolljustering är måndagen 15.6.2015 kl. 9.30. _____ § 5, LF 8.6.2015 10:30 Sivu 17 VAL AV RÖSTRÄKNARE Ärende För eventuella andra än proportionella val och omröstningar utses rösträknare. Förslag Landskapsfullmäktige utser minst två av sina ledamöter till rösträknare. Beslut Landskapsfullmäktige valde på förslag av Juha Vanhanen Timo A Järvinen och på förslag av Olavi Ala-Nissilä Pekka Kuusisto till rösträknare. _____ § 6, LF 8.6.2015 10:30 HALL: 264/2015 Sivu 18 NOUSIS KOMMUNS BESLUT OM VAL AV MEDLEM I LANDSKAPSFULLMÄKTIGE Landskapsstyrelsen 22.3.2015 § 28 Ärende Nousis kommuns kommunfullmäktige har vid sitt möte 26.1.2015 under § 11 valt en ny medlem i landskapsfullmäktige i stället för Susanna Kolhi. Nousis kommunfullmäktige har meddelat att det har valt Jari Karjalainen till medlem i Egentliga Finlands förbunds landskapsfullmäktige för den återstående mandatperioden. Beredare MR/MK Landskapsdirektörens förslag Landskapsstyrelsen 1. antecknar för kännedom för landskapsfullmäktige Nousis kommuns meddelande. 2. beslutar framföra för landskapsfullmäktige för kännedom att Nousis kommunfullmäktige har valt Jari Karjalainen till medlem i landskapsfullmäktige för den återstående mandatperioden. Beslut Förslaget godkändes. _____ Landskapsfullmäktige 8.6.2015 Landskapsstyrelsens förslag Landskapsfullmäktige antecknar för kännedom för landskapsfullmäktige att Nousis kommuns kommunfullmäktige har valt Jari Karjalainen till medlem i landskapsfullmäktige för den återstående mandatperioden. Beslut Förslaget godkändes. _____ För mer information förvaltningssekreterare Marja Karttunen, tfn 040 720 3061, fö[email protected] § 7, LF 8.6.2015 10:30 HALL: 81/2015 Sivu 19 VIRMO KOMMUNS BESLUT OM VAL AV ERSÄTTARE I LANDSKAPSFULLMÄKTIGE Landskapsstyrelsen 20.4.2015 § 70 Ärende Virmo kommuns kommunfullmäktige har vid sitt möte 16.3.2015 under § 22 valt en ny ersättare i landskapsfullmäktige i stället för Ari-Pekka Lehto. Virmo kommunfullmäktige har meddelat att det valt Päivi Maisila till ersättare i Egentliga Finlands förbunds landskapsfullmäktige för den återstående mandatperioden. Beredare MR/MK Landskapsdirektörens förslag Landskapsstyrelsen 1. antecknar för kännedom för landskapsfullmäktige att Virmo kommuns kommunfullmäktige har valt Päivi Maisila till ersättare i Egentliga Finlands förbunds landskapsfullmäktige för den återstående mandatperioden. Beslut Förslaget godkändes. _____ Landskapsfullmäktige 8.6.2015 Landskapsstyrelsens förslag Landskapsfullmäktige antecknar för kännedom för landskapsfullmäktige att Virmo kommuns kommunfullmäktige har valt Päivi Maisila till ersättare i Egentliga Finlands förbunds landskapsfullmäktige för den återstående mandatperioden. Beslut Förslaget godkändes. _____ För mer information förvaltningssekreterare Marja Karttunen, tfn 040 720 3061, fö[email protected] § 8, LF 8.6.2015 10:30 HALL: 116/2015 Sivu 20 LUNDO KOMMUNS BESLUT OM VAL AV MEDLEM I LANDSKAPSFULLMÄKTIGE Landskapsstyrelsen 18.5.2015 § 94 Ärende Lundo kommuns kommunfullmäktige har vid sitt möte 27.4.2015 under § 38 valt en ny medlem i landskapsfullmäktige i stället för Juha Aalto. Lundo kommunfullmäktige har meddelat att det har valt Kristian Lindqvist till medlem i landskapsfullmäktige för den återstående mandatperioden. Beredare MR/MK Landskapsdirektörens förslag Landskapsstyrelsen 1. antecknar för kännedom för landskapsfullmäktige att Lundo kommuns kommunfullmäktige har valt Kristian Lindqvist till medlem i Egentliga Finlands förbunds landskapsfullmäktige för den återstående mandatperioden. Beslut Förslaget godkändes. _____ Landskapsfullmäktige 8.6.2015 Landskapsstyrelsens förslag Landskapsfullmäktige antecknar för kännedom för landskapsfullmäktige att Lundo kommuns kommunfullmäktige har valt Kristian Lindqvist till medlem i Egentliga Finlands förbunds landskapsfullmäktige för den återstående mandatperioden. Beslut Förslaget godkändes. _____ För mer information förvaltningssekreterare Marja Karttunen, tfn 040 720 3061, fö[email protected] § 9, LF 8.6.2015 10:30 HALL: 43/2015 Sivu 21 GODKÄNNANDE AV ÄNDRINGAR I GRUNDAVTALOET FÖR EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND Landskapsstyrelsen 18.5.2015 § 95 Ärende Statsrådet beslutade 12.6.2014 att "Tarvasjoki kommun upphör och sammanslås med Lundo kommun". Beslutet trädde i kraft 1.1.2015. Landskapsstyrelsen föreslog 23.2.2015 under § 29 att Tarvasjoki avförs från grundavtalets förteckning (2 §) över medlemskommuner i Egentliga Finlands förbund och att ändringen enligt 79 § i kommunallagen sänds till medlemskommunerna för att godkännas och att svar begärs av kommunerna före 31.3.2015. I grundavtalet för Egentliga Finlands förbund har samkommunens medlemskommuner uppräknats enligt följande: 2§ Medlemskommunerna Samkommunens medlemskommuner är Aura, S:t Karins, Kimitoön, Koskis Tl, Gustavs, Letala, Lundo, Loimaa, Väståboland, S:t Mårtens, Masku, Virmo, Nådendal, Nousis, Oripää, Pemar, Pyhäranta, Pöytis, Reso, Rusko, Salo, Sagu, Somero, Tövsala, Tarvasjoki, Åbo, Nystad, Vemo. En sammanslagning av kommunerna förutsätter att Tarvasjoki avförs från förteckningen över medlemskommuner. En ändring av samkommunernas grundavtal sker genom likalydande beslut av medlemskommunernas kommunfullmäktige. Av medlemskommunerna (27) har 24 kommuner (bifogat material) 12.5.2015 godkänt ändringen av grundavtalet i föreslagen form. Eftersom två tredjedelar av medlemskommunerna har understött ändringen och deras invånarantal är minst hälften av alla medlemskommuners sammanräknade invånarantal, har de förutsättningar som är stadgade i 79.1 § i kommunallagen blivit uppfyllda och ändringen av grundavtalet har trätt i kraft. Beredare MR/mk Landskapsdirektörens förslag Landskapsstyrelsen föreslår för landskapsfullmäktige att det antecknar för kännedom ikraftträdandet av ändringen i grundavtalet för Egentliga Finlands förbund. Beslut Förslaget godkändes. _____ Landskapsfullmäktige 8.6.2015 Referensmaterial: Kommunernas utlåtanden och ändringen av grundavtalet för Egentliga Finlands förbund. Landskapsstyrelsens förslag Landskapsfullmäktige antecknar för kännedom ikraftträdandet av ändringen i grundavtalet för Egentliga Finlands förbund. Beslut Antecknades att Väståbolands nuvarande namn är Pargas. Förslaget godkändes. _____ § 9, LF 8.6.2015 10:30 HALL: 43/2015 För mer information förvaltningsdirektör Markku Roto tfn 040 761 6210 0980, fö[email protected] Sivu 22 § 9, LF 8.6.2015 10:30 / Pykälän liite: Kuntien lausunnot perussopimuksen muutoksesta 2015 Sivu 22 KUNTIEN LAUSUNNOT VARSINAIS-SUOMEN LIITON PERUSSOPIMUKSEN MUUTTAMISESTA Varsinais-Suomen liiton perussopimuksen muuttaminen (23 kpl) Aura Hyväksyttiin. Kaarina Hyväksyttiin. Kemiönsaari Hyväksyttiin. Koski Tl. Hyväksyttiin. Kustavi Hyväksyttiin. Laitila Hyväksyttiin. Lieto Hyväksyttiin. Loimaa Hyväksyttiin. Parainen Hyväksyttiin. Marttila Hyväksyttiin. Masku Hyväksyttiin. Mynämäki Hyväksyttiin. Naantali Hyväksyttiin. Nousiainen Hyväksyttiin. Oripää Paimio Hyväksyttiin. Pyhäranta Hyväksyttiin. Pöytyä Hyväksyttiin. Raisio Hyväksyttiin. Rusko Hyväksyttiin. Salo Hyväksyttiin. Sauvo Somero Hyväksyttiin. Taivassalo Turku Hyväksyttiin. Uusikaupunki Hyväksyttiin. Vehmaa Hyväksyttiin. 19.5.2015 mk § 10, LF 8.6.2015 10:30 EDUNV: 18/2015 Sivu 24 AKTUELL ÖVERSIKT FÖR LANDSKAPSFULLMÄKTIGE Landskapsstyrelsen 18.5.2015 § 96 Ärende Vid landskapsfullmäktiges möte har det av tradition varit en aktuell översikt. Beredare LP/lk Förslag av landskapsdirektörens ställföreträdare Landskapsstyrelsen beslutar att vid landskapsfullmäktiges möte kommer att hållas en aktuell översikt. Beslut Förslaget godkändes. Landskapsfullmäktige 8.6.2015 En aktuell översikt hålls doktor i samhällsvetenskap, riksdagsledamot Juhana Vartiainen. Landskapsstyrelsens förslag Landskapsfullmäktige antecknar för kännedom en aktuell översikt. Beslut Förslaget godkändes. Antecknades att Li Andersson avlägsnade sig från mötet kl.11.50. _____ § 11, LF 8.6.2015 10:30 HALL: 85/2015 Sivu 25 ERSÄTTAREN I LANDSKAPSSTYRELSEN TIMO KAUNISTOS UTTRÄDE SOM ERSÄTTARE I LANDSKAPSSTYRELSEN FÖR EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND Landskapsstyrelsen 20.4.2015 § 69 Ärende Enligt 12 § 1 mom. i grundavtalet för Egentliga Finlands förbund väljer landskapsfullmäktige en landskapsstyrelse för en tid som motsvarar dess mandatperiod. Timo Kaunisto har 26.3.2015 begärt befrielse som ersättare i landskapsstyrelsen för Egentliga Finlands förbund på grund av bortflyttning från orten. Beredare MR/MK Landskapsdirektörens förslag Landskapsstyrelsen föreslår för landskapsfullmäktige att det 1. beviljar Timo Kaunisto befrielse som ersättare i landskapsstyrelsen för Egentliga Finlands förbund. 2. i stället för Timo Kaunisto väljer en ersättare i landskapsstyrelsen för den återstående mandatperioden. Beslut Förslaget godkändes. _____ Landskapsfullmäktige 8.6.2015 Landskapsstyrelsens förslag Landskapsfullmäktige 1. beviljar Timo Kaunisto befrielse som ersättare i landskapsstyrelsen för Egentliga Finlands förbund. 2. i stället för Timo Kaunisto väljer en ersättare i landskapsstyrelsen för den återstående mandatperioden. Beslut Landskapsfullmäktige valde i stället för Timo Kaunisto en ny ersättare på förslag av Risto Ervelä Jukka Rantanen (Reso) för den återstående mandatperioden. Förslaget godkändes. _____ § 12, LF 8.6.2015 10:30 HALL: 128/2015 Sivu 26 ERSÄTTAREN I LANDSKAPSSTYRELSEN SAARA-SOFIA SIRÈNS BEFRIELSE SOM ERSÄTTARE I LANDSKAPSSTYRELSEN FÖR EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND Landskapsstyrelsen 18.5.2015 § 92 Ärende Enligt 12 § 1 mom. i grundavtalet för Egentliga Finlands förbund väljer landskapsfullmäktige en landskapsstyrelse för en tid som motsvarar dess mandatperiod. Saara-Sofia Sirén har 7.5.2015 begärt befrielse som ersättare i landskapsstyrelsen. Orsaken till befrielsen är valet till vice ordförande för landskapsstyrelsen. Beredare MR/MK Landskapsdirektörens förslag Landskapsstyrelsen föreslår för landskapsfullmäktige att det 1. beviljar Saara-Sofia Sirén befrielse som ersättare i landskapsstyrelsen för Egentliga Finlands förbund. 2. utser i stället för Saara-Sofia Sirén en ersättare i landskapsstyrelsen för den återstående mandatperioden. Beslut Förslaget godkändes. _____ Landskapsfullmäktige 8.6.2015 Landskapsstyrelsens förslag Landskapsfullmäktige 1. beviljar Saara Saara-Sofia Sirén befrielse som ersättare i landskapsstyrelsen för Egentliga Finlands förbund. 2. i stället för Saara-Sofia Sirén väljer en ersättare i landskapsstyrelsen för den återstående mandatperioden. Beslut Landskapsfullmäktige valde i stället för Saara-Sofia Sirén en ny ersättare på förslag av Juha Vanhanen Ulla-Maija Vierimaa (Åbo) för den återstående mandatperioden. Förslaget godkändes. _____ För mer information förvaltningssekreterare Marja Karttunen, tfn 040 720 3061, fö[email protected] § 13, LF 8.6.2015 10:30 HALL: 127/2015 Sivu 27 ERSÄTTAREN I LANDSKPASSTYRELSEN MATTI RANTANENS BEFRIELSE SOM ERSÄTTARE I LANDSKAPSSTYRELSEN FÖR EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND Landskapsstyrelsen 28.5.2015 § 93 Ärende Enligt 12 § 1 mom. i grundavtalet för Egentliga Finlands förbund väljer landskapsfullmäktige en landskapsstyrelse för en tid som motsvarar dess mandatperiod. Matti Rantanen har 7.5.2015 begärt befrielse som ersättare i landskapsstyrelsen för Egentliga Finlands förbund. Orsaken till befrielsen är bortflyttning utomlands på grund av arbetsuppgifter. Beredare MR/MK Landskapsdirektörens förslag Landskapsstyrelsen föreslår för landskapsfullmäktige att det 1. beviljar Matti Rantanen befrielse som ersättare i landskapsstyrelsen för Egentliga Finlands förbund. 2. i stället för Matti Rantanen väljer en ersättare i landskapsstyrelsen för den återstående mandatperioden. Beslut Förslaget godkändes. _____ Landskapsfullmäktige 8.6.2015 Landskapsstyrelsens förslag Landskapsfullmäktige 1.beviljar Matti Rantanen befrielse som ersättare i landskapsstyrelsen för Egentliga Finlands förbund. 2. i stället för Matti Rantanen väljer en ersättare i landskapsstyrelsen för den återstående mandatperioden. Beslut Landskapsfullmäktige valde i stället för Matti Rantanen en ny ersättare på förslag av Juha Vanhanen Juha Haapakoski (Nådendal) för den återstående mandatperioden. Förslaget godkändes. Antecknades att Piia Elo avlägsnade sig från mötet kl.11.52. _____ För mer information förvaltningssekreterare Marja Karttunen, tfn 040 720 3061, fö[email protected] § 14, LF 8.6.2015 10:30 HALL: 134/2013 Sivu 28 BUDGETEN OCH BOKSLUTET FÖR ÅR 2014 Landskapsstyrelsen 23.3.2015 § 47 Ärende Enligt 68 § i kommunallagen är kommunens räkenskapsperiod kalenderåret. Landskapsstyrelsen skall upprätta ett bokslut för räkenskapsperioden före utgången av mars månad året efter räkenskapsperioden och lämna det till revisorerna för granskning samt efter revision förelägga fullmäktige bokslutet före utgången av juni. Till bokslutet hör balansräkning, resultaträkning, finansieringsanalys och noter till dem samt en tablå över budgetutfallet och en verksamhetsberättelse. Bokslutet skall ge riktiga och tillräckliga uppgifter om resultatet av samkommunens verksamhet, ekonomiska ställning och finansiering. De tilläggsuppgifter som behövs för detta skall lämnas i noterna.(15.6.201/325) Bokslutet undertecknas av ledamöterna i landskapsstyrelsen och landskapsdirektören. Landskapsfullmäktige för Egentliga Finlands förbund (lf 8.12.2013 § 45) godkände samkommunens budget för 2014 och ekonomiplanen 2014-2016 sålunda att medlemskommunernas betalningsandelar i budgeten 2014 är 3 799 900 euro och i resultaträkningen för budgeten 2014 är räkenskapsperiodens bindande netto med hänsyn till landskapsfullmäktige. Åren 2002-2009 och 2012 har boksluten visat ett överskott, varvid för år 2014 i motsvarande mån kunde göras upp en budget med ett underskott (-90 000 euro). Det planerades att underskottet skulle täckas från överskottskontot för de föregående räkenskapsperioderna. För investeringsdelen i budgeten 2014 reserverades ett anslag på 20 000 euro, som används för att utveckla dataoch kontorssystemen. Landskapsstyrelsen för Egentliga Finlands förbund beslutade (ls 24.2.2014 under § 18) att fastställa driftsplanen i driftsekonomidelen av budgeten för Egentliga Finlands förbund för 2014 sålunda att nivån för de bindande intäkterna och kostnaderna är följande: 1) bindande på kontogruppsnivå med hänsyn till de kommunfinansierade kostnadsställena och 2) bindande netto på täckningsbidragsnivå med hänsyn till de program- och projektfinansierade kostnadsställena (0 euro). Enligt 9 § av Egentliga Finlands förbunds revisionsstadga ger revisionsnämnden till landskapsfullmäktige minst en vecka före behandlingen av revisionsberättelsen i fullmäktige sin bedömning av hur de av landskapsfullmäktige ställda målen för verksamheten och ekonomin har uppnåtts föregående år. Nämnden framför sin bedömning även av de anmärkningar som gjorts i revisionsberättelsen samt om de utredningar som vederbörande lämnat om dem och om landskapsstyrelsens utlåtande. Nämnden framför till landskapsstyrelsen förslag om åtgärder, till vilka nämndens beredning och revisionsberättelsen ger anledning. Resultatet för räkenskapsperioden 2014 uppvisar ett överskott på 59 437,20 euro, varvid överskottet i jämförelse med budgeten är 149 437 euro. Det i investeringsdelen av budgeten 2014 reserverade anslaget på 20 000 euro utföll som 17 358,40 euro. Enligt 70 § i kommunallagen ska landskapsstyrelsen i sin verksamhetsberättelse eller i samband med den göra en framställning om behandlingen av räkenskapsperiodens resultat samt till åtgärder för att balansera ekonomin. Referensmaterial 1: Verksamhetsberättelsen och bokslutet för år 2014 Referensmaterial 2: Egentliga Finlands förbunds organ och representationer samt personalförteckning för år 2014 Det övriga materialet som skall ingå i balansboken finns framlagt vid mötet. § 14, LF 8.6.2015 10:30 Beredare HALL: 134/2013 Sivu 29 MR/EP/MK Landskapsdirektörens förslag: Landskapsstyrelsen beslutar: 1. att godkänna kontoöverskridningarna i driftsekonomiplanen för Egentliga Finlands förbunds budget för år 2014 och att anteckna tablån över utfallet av driftsekonomin 1.1.2014 - 31.12.2014 och tablån över utfallet av investeringsdelen 1.1.2013-31.12.2013 för kännedom. 2. att föreslå för landskapsfullmäktige att resultatet för räkenskapsperioden för år 2014 godkänns och att överskottet 59 437,20 euro överförs till överskottskontot för för det egna kapitalet. 3. att underteckna bokslutet för år 2014 och att besluta att lämna det till revisorn för att granskas. 4. att vidare förelägga landskapsfullmäktige bokslutet efter beredning av revisionsnämnden för vidare handläggning. Beslut Förslaget godkändes. _____ Landskapsfullmäktige 8.6.2015 Referensmaterial: Verksamhetsberättelsen och bokslutet för år 2014 Landskapsstyrelsens förslag Landskapsstyrelsen beslutar godkänna resultatet för räkenskapsperioden år 2014 och att överskottet på 59 437,20 euro överförs till överskottskontot för det egna kapitalet. Beslut Förslaget godkändes. _____ För mer information Förvaltningsdirektör Markku Roto, tfn 040 761 5509, fö[email protected] § 14, LF 8.6.2015 10:30 / Pykälän liite: TP2014Valtuusto Sivu 29 1 VARSINAIS-SUOMEN LIITTO Maakuntavaltuusto 8.6.2015 Oheismateriaali TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014 § 14, LF 8.6.2015 10:30 / Pykälän liite: TP2014Valtuusto Sivu 30 2 ISBN Varsinais-Suomen liiton toimintakertomus ja tilinpäätös vuodelta 2014 Varsinais-Suomen liitto Varsinais-Suomen liitto PL 273 (Ratapihankatu 36) 20101 Turku Puh. (02) 210 0900 Faksi. (02) 210 0901 [email protected] www.varsinais-suomi.fi § 14, LF 8.6.2015 10:30 / Pykälän liite: TP2014Valtuusto Sivu 31 3 SISÄLTÖ 1. VARSINAIS-SUOMI - EGENTLIGA FINLAND 2014 5 2. MUUTOKSET LIITON TOIMINNASSA JA TALOUDESSA 9 2.1 MUUTOKSET LIITON HALLINNOSSA ......................................................................................................................... 9 2.2 MUUTOKSET LIITON TEHTÄVISSÄ JA TALOUDESSA................................................................................................. 10 3. TALOUDELLISTEN TAVOITTEIDEN SAAVUTTAMINEN 12 3.1 TILIKAUDEN TULOS ............................................................................................................................................. 12 3.2 KÄYTTÖSUUNNITELMAN TOTEUTUMINEN .............................................................................................................. 13 3.3 MAAKUNTAHALLITUKSEN ESITYS TILIKAUDEN TULOKSEN KÄSITTELYSTÄ ................................................................ 15 4. TOIMINNALLISTEN TAVOITTEIDEN SAAVUTTAMINEN 16 4.1 TIIVISTELMÄ ....................................................................................................................................................... 16 4.2. LUOTTAMUSHENKILÖHALLINTO ........................................................................................................................... 18 4.3 YHTEISET TOIMINNOT JA HALLINTO ...................................................................................................................... 19 4.4 ALUEKEHITTÄMINEN............................................................................................................................................ 22 4.5 MAANKÄYTTÖ JA YMPÄRISTÖ .............................................................................................................................. 29 4.6 EDUNVALVONTA JA KUNTAYHTEISTYÖ.................................................................................................................. 35 5. SISÄINEN VALVONTA JA RISKIEN HALLINTA 39 6. TALOUSARVION ERI OSIEN TOTEUTUMINEN 41 § 14, LF 8.6.2015 10:30 / Pykälän liite: TP2014Valtuusto Sivu 32 4 § 14, LF 8.6.2015 10:30 / Pykälän liite: TP2014Valtuusto Sivu 33 5 1. VARSINAIS-SUOMI - EGENTLIGA FINLAND 2014 Varsinais-Suomen vuotta 2014 leimasi taloudellisen laskusuhdanteen jatkuminen. Työttömyysaste jatkoi jo vuoden 2012 puolivälissä alkanutta kasvua, ja erityisesti pitkäaikaistyöttömien määrä lisääntyi nopeasti. Ainoastaan Vakka-Suomen seudulla työttömyysaste aleni selvästi, mutta sielläkin vain vuoden alussa kääntyen kesästä alkaen jälleen kasvuun. Varsinais-Suomen yritysten liikevaihdon kehitys jäikin vuoden 2014 aikana jälkeen koko maan tasosta, joskaan selvää tuotannon romahdusta ei havaita millään toimialalla. Työttömyyden kasvu jatkui sitkeänä koko vuoden. Vaikka alkuvuodesta kehitys näytti valoisammalta työttömyysasteen kasvun tasaisesti hidastuessa, pysähtyi kasvun hidastuminen toukokuussa, ja työttömyysaste vakiintui noin yhden prosenttiyksikön korkeammalle tasolle kuin vuonna 2013. Vuoden 2014 lopussa työttömiä oli maakunnassa yhteensä yli 30 000, ja työttömien määrä kasvoi 2 700:lla. Itse asiassa työttömyyden kasvun hidastuminen vuoden alussa ei johtunut niinkään työllisyyskehityksen elpymisestä, vaan ennemmin vuoden 2013 alun hyvin nopeasta työttömyyden kasvusta. Työttömyyskehitys oli siis vuoden 2013 vertailukuukausina niin synkkää, että vuoden 2014 alun kehitys näyttäytyi tilastoissa valoisammalta. Työttömyyden kasvu oli suurelta osalta rakenteellista, sillä suurin osa työttömyyden kasvusta selittyy pitkäaikaistyöttömien määrän lisääntymisellä. Vuoden 2014 aikana pitkäaikaistyöttömien määrä lisääntyi noin 1 500:lla, muiden rakennetyöttömien (esim. palveluista työttömäksi jääneillä) määrä kasvoi lähes tuhannella, mutta alle vuoden työttömyysjaksot kasvoivat vain noin 400:lla. Alueittain tarkasteltuna työttömyyden kasvu on ollut nopeinta Turun seudulla. Jopa Vakka-Suomessa, jossa työttömyys laski nopeasti vuoden alussa, on työttömyysaste kääntynyt taas kasvuun. Autotehtaan rekrytoinnit eivät näytä riittävän pitämään seudun työttömyyskehitystä jatkuvalla lasku-uralla etenkin, kun rekrytointeja on viime aikoina suunnattu enenevissä määrin seutukunnan ulkopuolelle. Viime kuukausina työttömyyden kasvu on ollut hitainta Salon seudulla, jonka työttömyysaste on kuitenkin yhä VarsinaisSuomen seutukunnista korkein. Varsinais-Suomen yritysten liikevaihdon kehitys jäi vuoden 2014 aikana jälkeen koko maan kehityksestä. Päätoimialojen kehitystrendit seurasivat kuitenkin melko tarkasti koko talouden kehitystä, eikä millään toimialalla tapahtunut selvää käännettä nousuun tai laskuun. Teollisuustuotannossa vuonna 2012 tapahtunut voimakas notkahdus näyttää pysähtyneen, ja teollisuusyritysten liikevaihto itse asiassa kasvoi vuoden 2014 toisella ja kolmannella neljänneksellä. Tämä tosin johtuu muutamasta heikosta kuukaudesta kesällä 2013, eikä liikevaihdon kehitystrendissä näy vielä käännettä ylöspäin. Muista toimialoista kaupan liikevaihdon kehitys on ollut hitaasti ja tasaisesti laskevaa, mutta palvelujen ja rakentamisen liikevaihdon kehityksessä on ollut enemmän vaihtelua. Pitkän aikavälin trendi on kuitenkin rakentamisen osalta selvästi laskujohteinen, kun palvelujen liikevaihdon kehitys on maakunnan kokonaistilanteeseen nähden valoisin. Varsinais-Suomen haasteena on ollut teollisten toimialojen rakennemuutoksen hallinta, erityisesti Salon elektroniikkaklusterissa ja Turun seudun meriteollisuudessa. Näiden alojen supistuminen on luonut tuotannon ja työvoiman kysynnän kuopan, jolla on ollut merkittäviä kerrannaisvaikutuksia koko maakuntaan. Yritysten suhdannenäkymät ovat kuitenkin viime aikoina parantuneet etenkin teknologiateollisuuden osalta, joskin kotimainen kysyntä on vielä normaalia heikommalla tasolla. Erityisesti Turun telakan omistajanvaihdos ja uudet laivatilaukset poistivat epävarmuutta maakunnan meriteollisuuden tulevaisuudesta, mikä on heijastunut myönteiseen ilmapiiriin laajemminkin Turun seudulla. Maakunnassa on myös käynnissä tai käynnistymässä merkittäviä investointeja, kuten valtatie 8:n parannus ja Naantalin uusi voimalaitos. Valonpilkahdukset vientiteollisuuden kehitysnäkymissä näyttäisi heijastuvan myös maakunnan satamien liikennemääriin. Vaikka ostovoiman heikkeneminen näkyi tuonnin supistumisena, kasvoi Varsinais-Suomen suurimpien satamien yhteenlaskettu vienti yli 10 prosenttia vuonna 2014. Sama ilmiö näkyy matkailussa: kotimaisten yöpyjien määrä laski maakunnan majoitusliikkeissä, mutta ulkomailta § 14, LF 8.6.2015 10:30 / Pykälän liite: TP2014Valtuusto 6 tulevien matkailijoiden määrä kasvoi. Turun lentoaseman matkustajamäärät laskivat selvästi johtuen koko heinäkuun kestäneistä lentoaseman toiminnan pysäyttäneistä uudistustöistä. Muina kuukausina matkustajamäärissä ei kuitenkaan tapahtunut selvää käännettä suuntaan tai toiseen, ja Finavian merkittävät investoinnit valavat joka tapauksessa uskoa Turun lentoaseman tulevaisuuteen. Varsinais-Suomessa asui vuoden 2014 lopussa 472 900 ihmistä, mikä oli noin 2 000 asukasta enemmän kuin vuotta aiemmin. Väestömuutos vaihtelee kuitenkin merkittävästi alueittain. Viime vuosina valtaosa väestönkasvusta on tapahtunut Turun seudulla, erityisesti Turussa. Turun seudun kehyskuntien väestönkasvu onkin hiipunut tasaisesti vuoden 2014 kuluessa. Sen sijaan Vakka-Suomen väestökehitys kääntyi vuoden aikana selvään kasvuun, ja myös Salon seudulla matkapuhelinvalmistuksen loppumisen käynnistämä väestökato hidastui merkittävästi. Loimaan seudulla väestömuutokset ovat viime vuosina olleet vähäisiä, mutta Turunmaalla väestön väheneminen kiihtyi vuoden 2014 aikana. Suurin osa Varsinais-Suomen väestökasvusta selittyy maahanmuutolla. Koko maakunnan väestönkasvusta jo lähes 80 prosenttia johtuu maahanmuutosta, ja kaikki seutukunnat saivat muuttovoittoa ulkomailta. Ehdottomasti suurin osa maahanmuutosta suuntautui Turun kaupungin alueelle, jonne tuli myös valtaosa kotimaisesta muuttovoitosta. Sivu 34 § 14, LF 8.6.2015 10:30 / Pykälän liite: TP2014Valtuusto Sivu 35 7 EGENTLIGA FINLAND 2014 Året 2014 för Egentliga Finland präglades av att den ekonomiska konjunkturnedgången fortsatte. Arbetslöshetsgraden fortsatte med att tillta, något som börjat vid mitten av 2012, och speciellt antalet långtidsarbetslösa ökade snabbt. Endast i regionen Vakka-Suomi sjönk arbetslösheten klart, men även där endast i början av året och den började åter tillta efter sommaren. Utvecklingen för företagens omsättning i Egentliga Finland blev de facto efter nivån för hela landet, även om man inte kan lägga märke till någon kollaps inom någon bransch. Arbetslösheten fortsatte envist att öka hela året. Fastän utvecklingen i årets början föreföll ljusare, då ökningen i arbetslöshetsgraden stadigt blev långsammare, stannade denna långsamma ökning upp i maj, och arbetslöshetsgraden etablerade sig på cirka en procent högre nivå än år 2013. I slutet av 2014 fanns det sammanlagt över 30 000 arbetslösa i landskapet, och antalet arbetslösa ökade med 2 700. I själva verket berodde den långsammare ökningen av arbetslösheten i början inte så mycket på att sysselsättningsutvecklingen hade vaknat, utan snarare på att arbetslösheten ökat mycket snabbt i början av år 2013. Sysselsättningsutvecklingen var alltså under referensmånaderna år 2013 så dyster att utvecklingen i början av 2014 i belysning av statistikerna verkade ljusare. Den ökade arbetslösheten är till stor del strukturell, för största delen av tillväxten inom arbetslösheten förklaras av att antalet långtidsarbetslösa har ökat. Under år 2014 ökade antalet långtidsarbetslösa med cirka 1 500, men antalet arbetslösa p.g.a. strukturerna (vilka exv. blivit arbetslösa inom servicen) ökade med nästan ett tusen, medan arbetslöshetsperioderna på ett år ökade med endast cirka 400. En regional granskning visar att den ökade arbetslösheten har varit snabbast i Åboregionen. Till och med i Vakka-Suomi, där arbetslösheten snabbt gick ned i början av året, har arbetslöshetsgraden igen svängt om och ökat. Rekryteringarna till bilfabriken tycks inte räcka till för att hålla regionens arbetslöshetsutveckling på ett nedgångsspår i synnerhet som rekryteringarna den senaste tiden i allt tilltagande grad har riktats utanför regionkommunen. De senaste månaderna har ökningen i arbetslösheten varit långsammast i Saloregionen, vars arbetslöshetsgrad dock alltjämt är den högsta bland regionkommunerna i Egentliga Finland. Utvecklingen för företagen i Egentliga Finland stannade under året 2014 efter utvecklingen för hela landet. Trenderna för huvudsektorernas utveckling följde dock rätt exakt hela den ekonomiska utvecklingen, och inte inom någon bransch har det skett en tydlig omsvängning uppåt eller nedåt. Det verkar som om svackan inom den industriella produktionen år 2012 har stannat upp, och industriföretagens omsättning ökade i själva verket under det andra och tredje kvartalet år 2014. Detta beror visserligen på några dåliga månader sommaren 2013, och ännu kan man inte se någon omsvängning i en uppgång i trenden för omsättningens utveckling. Bland de andra branscherna har utvecklingen för handels omsättning varit långsam och långsamt på nedåtgående, men i utvecklingen för service och byggbranschen har det funnits mera fluktuationer. Trenden på lång sikt är dock i fråga om byggnationen klart nedåtgående, medan utvecklingen för omsättningen inom service är den ljusaste med hänsyn till situationen i sin helhet för landskapet. Utmaningen för Egentliga Finland har varit att behärska strukturomvandlingen inom de industriella branscherna, speciellt inom elektronikklustret i Salo och marinindustrin i Åboregionen. Dessa krympande sektorer har gett upphov till en svacka i efterfrågan på produktion och arbetskraft med betydande återverkningar på hela landskapet. Företagens konjunkturutsikter har dock förbättrats på sistone i synnerhet för teknologiindustrin, även om den inhemska efterfrågan ännu befinner sig på en svagare nivå än normalt. Särskilt ägarbytet för Åbovarvet och de nya fartygsbeställningarna avlägsnade osäkerheten om marinindustrin framtid i landskapet, vilket har återspeglats i en positiv atmosfär mer omfattande i Åboregionen. I landskapet pågår eller håller på att inledas betydande investeringar, liksom i förbättringen av riksväg 8 och det nya kraftverket i Nådendal. § 14, LF 8.6.2015 10:30 / Pykälän liite: TP2014Valtuusto 8 Ljusglimtarna i exportindustrins utvecklingsutsikter förefaller återspeglas även i trafikvolymerna för landskapets hamnar. Fastän den försämrade köpkraften syntes i en minskad import, ökade den sammanlagda utförseln för de största hamnarna i Egentliga Finland med över 10 procent år 2014. Samma fenomen kommer till synes inom turismen: antalet inhemska övernattningar minskade hos landskapets inkvarteringsrörelser, men antalet resande som kom från utlandet ökade. Antalet resande för Åbo flygstation sjönk klart beroende på renoveringsarbetena hos flygstationen, vilka stoppade verksamheten hela juli månad. Under andra månader skedde det inte någon klar omsvängning i den ena eller andra riktningen, Finavias ansenliga investeringar ingjuter dock tillförsikt om framtiden för Åbo flygstation. I Egentliga Finland var 472 900 personer bosatta i slutet av år 2014, vilket är 2 000 invånare fler än året innan. Förändringen i befolkningen varierar ändå betydligt för de olika områdena. Största delen av förändringen i befolkningen har skett i Åboregionen, särskilt i Åbo. Befolkningstillväxten för kretskommunerna i Åboregionen har dock stadigt avtagit under år 2014. Däremot svängde befolkningsutvecklingen i Vakka-Suomi under året om i en klar tillväxt, och även i Saloregionen blev befolkningsflykten, startad av att tillverkningen av mobiltelefoner upphörde, betydligt långsammare. I Loimaaregionen har förändringarna i befolkningen varit obetydliga, men i Åboland accelererade befolkningsminskningen under år 2014. Största delen av befolkningstillväxten i Egentliga Finland förklaras av invandringen. Av hela landskapets befolkningstillväxt beror inemot 80 procent på invandringen, och alla regionkommuner fick ett inflyttningsöverskott från utlandet. Det absolut största delen av invandringen riktades till Åbo stads område, dit även största delen av det inhemska flyttningsöverskottet kom. Sivu 36 § 14, LF 8.6.2015 10:30 / Pykälän liite: TP2014Valtuusto Sivu 37 9 2. MUUTOKSET LIITON TOIMINNASSA JA TALOUDESSA 2.1 MUUTOKSET LIITON HALLINNOSSA Luottamushenkilöorganisaatioon ei tehty muutoksia vuonna 2014. Tarvasjoen kunta yhdistyi Liedon kuntaan 1.1.2015, josta seurauksena jäsenkuntien lukumäärä ja maakuntavaltuuston jäsenmäärä vähenevät yhdellä. Luottamushenkilöorganisaatio JÄSENKUNNAT (28) EDUST AJAINKOKOUS MAAKUNT AVALT UUST O (102) TARKASTUSLAUTAKUNTA (4) MAAKUNT AHALLIT US (19) Hankerahoitusjaosto (7) Maankäyttojaosto (7) Saaristotoimikunta (16) Kielellisten palvelujen toimikunta (6) Valintatoimikunta (6) Kulttuuritoimikunta (11) Suluissa ovat toimielimien jäsenten lukumäärät. Toimielimien jäsenet ja pöytäkirjat ovat nähtävissä sivustolla www.varsinais-suomi.fi. Virasto-organisaatio MAAKUNT AJOHT AJA Aluekehittäminen Edunvalvonta ja kuntapalvelu Maankäyttö ja ympäristö Yhteiset toiminnot ja hallinto Central Baltic ohjelmat Hanketoiminta Virasto-organisaatioon ei tehty muutoksia vuonna 2014. Varsinais-Suomen liiton yhtenäisvirastoa johtaa maakuntajohtaja apunaan johtoryhmä, johon hänen lisäkseen kuuluvat osaamisryhmien johtajat ja henkilökunnan edustaja. Johtoryhmä kokoontui pääsääntöisesti viikoittain. Johtoryhmän kokouksista laadittiin muistiot, jotka lähetettiin sähköpostilla henkilökunnalle tiedoksi. Maakuntajohtaja toimi maakuntahallituksen kokousten esittelijänä. Maakuntajohtaja Juho Savo jäi eläkkeelle 1.1.2015 alkaen ja uudeksi maakuntajohtajaksi valittiin varatuomari Kari Häkämies (mv 8.12.2014 § 35). Muutokset luottamustoimielimien ja henkilökunnan kokoonpanoissa on esitetty liiteasiakirjassa ”Luottamustoimielimet ja edustukset sekä henkilökuntaluettelo vuodelta 2014”. § 14, LF 8.6.2015 10:30 / Pykälän liite: TP2014Valtuusto Sivu 38 10 2.2 MUUTOKSET LIITON TEHTÄVISSÄ JA TALOUDESSA Toiminta-ajatus • Kehitämme kokonaisvaltaisesti Varsinais-Suomesta menestyvää aluetta, jossa elämisen laatu on Suomen parasta. • Ohjaamme ja tuemme aktiivisesti alueemme toimijoita kohti maakunnan yhteisesti sovittuja päämääriä ja kokonaisetua demokraattiseen päätöksentekoon tukeutuen. • Edistämme kuntien seudullista ja muuta yhteistyötä maakunnan kehittämisen kannalta keskeisten sidosryhmien kanssa sekä maakuntien välistä yhteistoimintaa. Olemme tunnustettu toimija koko Itämeren alueella. Avaintehtävät Varsinais-Suomen liitto on 27 jäsenkunnan (1.1.2015 lähtien) muodostama lakisääteinen kuntayhtymä, joka maankäyttö- ja rakennuslain mukaan hoitaa alueensa maakuntakaavoituksen ja alueiden kehittämislainsäädännön mukaan vastaa alueensa yleisestä kehittämisestä. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaiset tehtävät sillä on ollut vuodesta 1968. Aluekehitystehtävät liitolle määrättiin vuoden 1994 alusta. Lisäksi liiton lakisääteisenä tehtävänä on vuoden 2000 alusta lähtien ollut huolehtia rakennerahasto-ohjelmien kansallisesta hallinnoinnista. Kansallista alueiden kehittämistä ohjaavat lait alueiden kehittämisestä ja rakennerahastotoiminnan hallinnoinnista (7/2014) ja rahoittamisesta (8/2014) sekä em. lakeja koskevat valtioneuvoston asetukset (356/2014 ja 357/2014). Maankäyttöä ja suunnittelua ohjaa maankäyttö- ja rakennuslaki 132/1999. Vuonna 2006 liitto otti sisäasiainministeriön toimeksiannosta hoitaakseen Central Baltic Interreg IV A -ohjelman 2007 - 2013 hallinto- ja todentamis- ja tarkastusviranomaistehtävät, jotka jatkuvat vuoteen 2015. Varsinais-Suomen liitto hoitaa myös uuden ohjelmakauden Central Baltic 2014 - 2020-ohjelman hallinnoinnin jäsenvaltioiden (Suomi, ml. Ahvenanmaa, Ruotsi, Viro ja Latvia) toimeksiannosta. Uuden ohjelman toimeenpanossa liitto hoitaa sekä hallinto- että tarkastusviranomaistehtävät. Varsinais-Suomen liitto vastaa maakunnan yleisestä kehittämisestä ja erityisesti elinkeinoelämän toimintaedellytysten kehittämisestä yhteistyössä valtion viranomaisten ja muiden sidosryhmien kanssa; vastaa maakuntasuunnitelman, maakuntaohjelman sekä maakuntakaavan laatimisesta ja hyväksyy ne; valmistelee maakuntaohjelman perusteella vuosittain maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelman yhteistyössä sidosryhmien kanssa. Toimeenpanosuunnitelman hyväksyy MYR (maakunnan yhteistyöryhmä); osallistuu kansallisia rakennerahasto-ohjelmia koskevien ohjelmaehdotusten laatimiseen ja toimeenpanoon yhdessä alueen muiden toimijoiden ja keskushallinnon kanssa. edistää kuntien seudullista ja muuta yhteistyötä sekä maakuntien välistä yhteistyötä ja yhteistyötä maakunnan kehittämisen kannalta keskeisten sidosryhmien kanssa; hoitaa tehtäviinsä liittyviä kansainvälisiä asioita ja yhteyksiä; vastaa mm. alueellisen pitkän- ja keskipitkän aikavälin koulutustarpeiden ennakoinnista ja yhteen sovittamisesta vastaa kulttuuria koskevien suunnitelmien ja kehittämistoimenpiteiden yhteensovittamisesta, vastaa alueellisen maakunnan liikennejärjestelmäsuunnitelman suunnitteluprosessista sekä laaja-alaisten vesi- ja jätehuoltoa sekä luonnonvaroja ja ympäristöä koskevien maakunnallisten suunnitelmien laadinnasta sekä hoitaa muut laissa säädetyt tehtävät. § 14, LF 8.6.2015 10:30 / Pykälän liite: TP2014Valtuusto 11 Varsinais-Suomi ja Satakunta muodostavat alueiden kehittämislainsäädännön mukaisen yhteistoiminta-alueen. Yhteistoimintasopimuksen mukaan päätökset maakuntaohjelmiin sisältyvistä yhteistoiminnan piiriin kuuluvista asioista tehdään maakuntavaltuustojen yhtäpitävillä päätöksillä. Päätökset maakuntaohjelmien toimeenpanosuunnitelmiin tai muihin alueiden kehittämiseen merkittävästi vaikuttaviin suunnitelmiin sisältyvistä yhteistoiminnan piiriin kuuluvista asioista tehdään maakuntahallitusten yhtäpitävillä päätöksillä. Maakuntaohjelmien ja niiden toimeenpanosuunnitelmien yhteiset, ylimaakunnalliset strategiset osat muodostivat pohjan tulosohjausprosessissa keskushallinnon kanssa. Liitto osallistui elinkeino, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY) strategisten tulossopimusten laadintaan ja vuosittaisia neuvotteluja käytiin myös aluehallintoviranomaisen (AVI) kanssa. Etelä-Suomen liittouman (ELLI) yhteistyö jatkui Etelä-Karjalan, Hämeen, Kymenlaakson, Päijät-Hämeen, Uudenmaan ja Varsinais-Suomen kesken. Yhteistyöasioiden hoitamisesta vastaa kulloinkin vuorossa oleva puheenjohtajaliitto, vuonna 2014 Varsinais-Suomen liitto ja vuonna 2015 Kymenlaakson liitto. Maakuntavaltuusto (mv 16.6.2014 § 15) hyväksyi Varsinais-Suomen maakuntastrategian ja sen toteuttaminen aloitettiin välittömästi mm. kumppanuusfoorumien ja liiton sisäisen kumppanuustiimin kautta. Maakuntahallitus (mh 15.12.2014 § 214) päätti siirtää Valonian (Varsinais-Suomen kuntien kestävän kehityksen ja energia-asioiden palvelukeskus) toiminnat Varsinais-Suomen liiton yhteyteen. Valonian toiminta voidaan jakaa kolmeen osakokonaisuuteen: 1) kuntarahoitteiseen perustoimintaan, 2) kunnille, yrityksille ja muille sidosryhmille myytäviin ostosopimuspalveluihin sekä 3) hanketoimintaan. Salon kaupunkia lukuun ottamatta kaikki Varsinais-Suomen kunnat osallistuvat Valonian perusrahoitukseen 45 senttiä/asukas. Varsinais-Suomen liitto seurasi tarkasti kuntarakenteiden ja sote-palvelujen uudistamista koskevan lainsäädännön valmistelua ja varautuu uuden lainsäädännön liiton toiminnalle asettamiin kehittämistarpeisiin. Sivu 39 § 14, LF 8.6.2015 10:30 / Pykälän liite: TP2014Valtuusto Sivu 40 12 3. TALOUDELLISTEN TAVOITTEIDEN SAAVUTTAMINEN 3.1 TILIKAUDEN TULOS Varsinais-Suomen liiton maakuntavaltuusto (mv 8.12.2013 § 45) hyväksyi: 1. Varsinais-Suomen liiton talousarvion 2014 ja taloussuunnitelman 2014 - 2016 siten, että talousarviossa 2014 jäsenkuntien maksuosuudet ovat 3 799 900 euroa. 2. että, talousarvion 2014 tuloslaskelmassa tilikauden tulos on nettositova maakuntavaltuustoon nähden. Vuosien 2002 - 2009 ja 2012 tilinpäätökset ovat olleet ylijäämäisiä, jolloin vuodelle 2014 voitiin tehdä vastaavasti alijäämäinen budjetti (-90 000 euroa). Alijäämä suunniteltiin katettavaksi edellisten tilikausien ylijäämätililtä. Talousarvion 2014 investointiosaan varattiin 20 000 euron määräraha, jota käytetään tieto- ja toimistojärjestelmien kehittämiseen. TULOSLASKELMAN KESKEISET TUNNUSLUVUT ulkoinen/sisäinen TULOSLASKELMA TP2014 TA2014 Tilinpäätös Talousarvio TA/TP2014 TP2013 Tilinpäätös _Toimintatuotot 6 232 145 6 340 931 -108 786 6 200 087 _Toimintakulut -6 163 720 -6 425 931 262 211 -6 201 830 TOIMINTAKATE 68 426 -85 000 153 426 -1 743 VUOSIKATE 75 803 -75 000 150 803 4 084 TILIKAUDEN TULOS 59 437 -90 000 149 437 -8 842 Tilikauden 2014 tulos osoittaa ylijäämää 59 437,20 euroa, jolloin ylijäämä talousarvioon verrattuna on 149 437 euroa. Talousarvion 2014 investointiosaan varattu 20 000 euron määräraha toteutui 17 358,40 eurona. § 14, LF 8.6.2015 10:30 / Pykälän liite: TP2014Valtuusto Sivu 41 13 3.2 KÄYTTÖSUUNNITELMAN TOTEUTUMINEN Maakuntahallitus (mh 24.2.2014 § 18) päätti vahvistaa Varsinais-Suomen liiton talousarvion 2014 käyttötalousosan käyttösuunnitelman siten, että käyttötalouden tuottojen ja kulujen sitovuustasot ovat seuraavat: 1) kuntarahoitteisilla kustannuspaikoilla tiliryhmätaso sekä 2) ohjelma- ja hankerahoitteisilla kustannuspaikoilla toimintakatetaso (0 euroa). Kuntarahoitteiset kustannuspaikat Kuntarahoitteisen toiminnan kustannuspaikat katetaan pääosin jäsenkuntien maksuosuuksilla ja ne ovat maakuntahallitukseen nähden nettositovia tiliryhmätasolla. Seuraavassa taulukossa on esitetty vuoden 2014 talousarvion käyttötaloussuunnitelman toteutuminen tiliryhmätasolla kuntarahoitteisten kustannuspaikkojen osalta. KUNTARAHOITTEINEN TOIMINTA ulkoinen/sisäinen KÄYTTÖTALOUS TP2014 TA2014 TP/TA 2014 TP/TA2014 TA2015 Tilinpäätös Talousarvio % € Talousarvio TUOTOT Kuntien maksuosuudet Myyntituotot Muut tuotot 3 799 900 3 799 900 0,00 0 3 799 900 73 965 75 000 -1,38 -1 035 70 000 2 950 3 000 -1,68 -50 63 000 3 876 815 3 877 900 -0,03 -1 085 3 932 900 Henkilöstökulut -2 435 658 -2 560 220 -4,87 124 562 -2 536 346 Palvelujen ostot -879 717 -887 980 -0,93 8 263 -960 355 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -103 816 -96 600 7,47 -7 216 -106 600 Vuokrat -249 843 -249 300 0,22 -543 -247 800 Muut toimintakulut -139 355 -168 800 -17,44 29 445 -154 800 -3 808 389 -3 962 900 -3,90 154 511 -4 005 900 68 426 -85 000 -180,50 153 426 -73 000 TUOTOT YHT. KULUT YHTEENSÄ TOIMINTAKATE Käyttötalouden toimintakate osoittaa 68 426 euron ylijäämää, jolloin kuntarahoitteisten kustannuspaikkojen toimintakate toteutui talousarvioon (alijäämä 85 000 euroa) verrattuna 153 426 euroa alle suunnitellun. Käyttötalouden toteutuminen tiliryhmätasolla Tiliryhmän ”Henkilöstökulut” toteutuma alle suunnitellun (124 562 euroa) perustuu pääosin vuorotteluvapaa- ja äitiyslomajärjestelyistä saavutetuista säästöistä (50 000 euroa) sekä eläkemenoperusteisten eläkemenojen suunniteltua pienemmästä toteutumasta (30 000 euroa). Toinen henkilöstökulujen toteutumaan vaikuttanut tekijä oli se, että pitkäaikaisiin sairaslomasijaisuuksiin (henkilöstökorvaukset 30 000 euroa) käytettiin henkilöstövuokrausyrityksen palveluja, jotka kustannukset toisaalla lisäsivät tiliryhmän ”Palvelujen ostot” toteutumaa. Tiliryhmän ”Muut toimintakulut” toteutuma alle suunnitellun (29 445 euroa) johtuu pääosin siitä, että toimintavuoden tilaisuudet kyettiin järjestämään suunniteltua edullisemmin yhteistyössä sidosryhmien kanssa. § 14, LF 8.6.2015 10:30 / Pykälän liite: TP2014Valtuusto Sivu 42 14 Ohjelma- ja hanketoiminnan kustannuspaikat Central Baltic ohjelmien sekä Kilpailukyky- ja työllisyysohjelman 2007 – 2013 (EAKR) hallinnointikulut katetaan pääosin ohjelmiin liittyvien teknisten tukien rahoituksella, jolloin ko. kustannuspaikat ovat liiton tilinpidossa omakatteisia (toimintakate 0 euroa). Rakennerahastokaudella 2014 - 2020 ei teknistä tukea ole käytettävissä lukuun ottamatta maakunnan yhteisryhmän (MYR) kuluja (5 000 euroa/vuosi). EU-ohjelmien teknisten tukien kustannusarviot ja vuosittaiset käyttösuunnitelmat perustuvat ko. ohjelmien seurantakomiteoiden päätöksiin. Maakuntahallitus käynnistää liiton hallinnoimat hankkeet sekä päättää niiden tilivelvolliset ja tiliryhmäkohtaiset talousarviot siten, että ko. kustannuspaikat ovat omakatteisia (toimintakate 0 euroa). OHJELMA- JA HANKETOIMINTA ulkoinen/sisäinen KÄYTTÖTALOUS TA2014 TP2014 TP/TA 2014 TP/TA2014 TA2015 TUOTOT Tuet ja avustukset 2 355 330 2 463 031 -4,37 -107 701 2 252 900 Henkilöstökulut (V-S liitto) -1 245 540 -1 293 377 -3,70 47 837 -1 168 100 Muut toimintakulut -1 109 790 -1 169 654 -5,12 59 864 -1 084 800 YHTEENSÄ -2 355 330 -2 463 031 -4,37 107 701 -2 252 900 0 0 KULUT TOIMINTAKATE 0 Ohjelma- ja hanketoiminnan kustannuspaikat toteutuivat suunnitellusti omakatteisina, jolloin niillä ei ollut vaikutuksia tilikauden tulokseen. § 14, LF 8.6.2015 10:30 / Pykälän liite: TP2014Valtuusto Sivu 43 15 Tilinpäätöksen tunnusluvut Henkilöstön tunnusluvut Henkilöstökulut/henkilötyövuosi Henkilötyövuosimäärä (htv) Tuloslaskelman tunnusluvut Toimintatuotot/Toimintakulut % 2014 58 432 58 824 55 587 64 63 2014 2 013 2012 101,12 99,97 101,02 8,04 8,04 7,88 Vuosikate euroa/asukas Taseen tunnusluvut 2012 63 Jäsenkuntien maksuosuudet /asukas Vuosikate/Poistot % 2 013 0,16 0,01 0,14 463,17 31,59 568,65 2 014 2 013 2012 Current ratio (maksuvalmius; hyvä yli 2) 1,71 1,58 Vieras pääoma % :a omasta pääomasta 136,84 166,35 148,03 59,37 54,39 57,47 1,70 1,58 1,62 18,44 20,67 19,38 484 179 424 741 433 583 Omavaraisuusaste (hyvä yli 40 % ) Rahoitusvarallisuus €/asukas Suht. velkaantuminen (hyvä alle 40 % ) Kertynyt yli-/alijäämä € Kertynyt yli-/alijäämä € /asukas Asukasmäärä Omavaraisuusaste = 1,03 0,90 472 346 470 941 1,66 0,92 468 890 100*(oma pääoma + poistoero ja vapaaehtoiset varaukset) / (koko pääoma - saadut ennakot) Rahoitusvarallisuus = (saamiset + rahoitusarvopaperit + rahat ja pankkisaamiset) (vieras pääoma - saadut ennakot)) / asukasmäärä Suhteellinen velkaantuneisuus = 100* (vieras pääoma - saadut ennakot)/käyttötulot 3.3 MAAKUNTAHALLITUKSEN ESITYS TILIKAUDEN TULOKSEN KÄSITTELYSTÄ Maakuntajohtajan ehdotus Maakuntahallitus päättää: 1) hyväksyä Varsinais-Suomen liiton vuoden 2014 talousarvion käyttötaloussuunnitelman tilinylitykset ja merkitä käyttötalouden toteutumisvertailun 1.1.2014 - 31.12.2014 ja investointiosan toteutumisvertailun 1.1.2014 - 31.12.2014 tiedoksi. 2) esittää maakuntavaltuustolle vuoden 2014 tilikauden tuloksen hyväksymistä ja ylijäämän 59 437,20 euroa siirtämistä oman pääoman ylijäämätilille. 3) allekirjoittaa vuoden 2014 tilinpäätöksen ja päättää jättää sen tilintarkastajan tarkastettavaksi. 4) saattaa tilinpäätöksen tarkastuslautakunnan valmistelun jälkeen edelleen maakuntavaltuuston käsiteltäväksi § 14, LF 8.6.2015 10:30 / Pykälän liite: TP2014Valtuusto Sivu 44 16 4. TOIMINNALLISTEN TAVOITTEIDEN SAAVUTTAMINEN 4.1 TIIVISTELMÄ Aluekehitys Maakuntastrategia hyväksyttiin ja sen toteuttaminen alkoi aktiivisesti mm. kumppanuusfoorumien ja liiton sisäisen kumppanuustiimin kautta. Toiminnan tuloksellisuutta seurataan kumppanuusbarometrin avulla. Prosessi on aidosti koko viraston yhteinen ja se on vahvistanut yhtenäisvirastoajattelua. Maakunnan kehittämisrahoitus suunnattiin strategiaa tukeviin hankkeisiin. Kansainvälisen toiminnan painopisteinä olivat mm. Itämeri-teemaan liittyvät tapahtumat ja konkreettisen yhteistyösopimuksen/toimintasuunnitelman allekirjoitus Puolan Pommerin alueen kanssa. EU:n rahoitusohjelmatiedotuksen fokuksena oli keskitettyjen ohjelmien (mm. Horizon 2020) rahoitusmahdollisuuksien tiedotus ja kumppanuuksien edistäminen alueella. Kansallisten rakennerahasto-ohjelmien osalta pääpaino oli edellisen ohjelmakauden (2007 - 2013) päättämisessä ja samalla uuden ohjelmakauden 2014 - 2020 aloittamisessa. Uusi, entistä enemmän keskitetty hallintomalli (Rakennerahasto-elyt ja koordinoivat maakunnan liitot) otettiin käyttöön. Hankkeiden vaikuttavuusarviointia maakunnallisesti tukeva hankeverkko saatiin valmiiksi. Ennakointitoimintaan panostettiin voimavaroja ja sitä tehtiin tiiviissä yhteistyössä alueen muiden viranomaisten, työelämän ja koulutusorganisaatioiden kanssa. Rajat ylittävien ohjelmien osalta pääpaino oli Central Baltic 2007 – 2013 -ohjelman päättymiseen liittyvissä toimenpiteissä ja samalla uuden ohjelman (2014 - 2020) valmistelussa ja hyväksyttämisessä.. Ohjelma on temaattisemmin vahvemmin fokusoitu, käytettävissä oleva myöntövaltuus on kasvanut ja ohjelman hallinto keskitetty Turkuun. Maankäyttö ja ympäristö Maakuntastrategia hyväksyttiin ja sen toteuttaminen alkoi aktiivisesti mm. eri teemasisältöisten kumppanuusfoorumien ja liiton sisäisen kumppanuustiimin kautta. Strategiaprosessi oli aidosti koko maakunnan yhteinen ja vahvisti myös yhtenäisvirastoajattelua liiton sisällä. Sidosryhmät ovat sitoutuneet hyvin maakuntastrategian toteuttamiseen, mikä näkyi mm. alueen muissa strategia- ja ohjelma-asiakirjoissa sekä aktiivisena hankkeiden valmisteluna. Ympäristöministeriö vahvisti Varsinais-Suomen tuulivoimavaihemaakuntakaavan. Ensimmäinen kokonaismaakuntakaavakierros sai päätöksensä KHO:n hylätessä kaikki Loimaan seudun, Turunmaan, Turun seudun kehyskuntien ja Vakka-Suomen maakuntakaavoja koskeneet valitukset. Maakuntakaavan tarkistus – Varsinais-Suomen taajamien maankäytön, palveluiden ja liikenteen vaihemaakuntakaava eteni suunnitellusti selvitysten ja luonnoksen laatimisella yhteistyössä kuntien kanssa. Varsinais-Suomen liikennestrategia ja Turun seudun rakennemallialueen liikennejärjestelmäsuunnitelma valmistuivat syksyllä ja ne toimivat vahvoina kehyksinä muulle suunnittelulle ja edunvalvonnalle sekä maakunnan elin- ja vetovoiman kehittämiselle. Varsinais-Suomen liiton ylläpitämä Lounaispaikka on ollut merkittävässä roolissa suurten kaupunkiseutujen yhteisen 6Aika-hankkeen valmistelussa ja on saanut tehtäväkseen alueen avoimen datan koordinoinnin ja jakelun osana kehitettävää aluetietopalvelua. § 14, LF 8.6.2015 10:30 / Pykälän liite: TP2014Valtuusto Sivu 45 17 Edunvalvonta ja kuntapalvelu Maakunnan edunvalvonnassa nousi esille kaksi isoa asiaa. Turun telakan olemassaolo varmistui, kun sen omistajiksi tulivat Meyer Werft ja Suomen valtio. Tunnin juna lanseerattiin julkisuuteen ja saatiin mukaan suomalaisehdokkaana eurooppalaiseen liikenneverkkoon. Edunvalvonnan kannalta vuosi 2014 oli menestysvuosi. Vuonna 2014 ja alkuvuonna 2015 kariutuivat lopullisesti kuntapuolen rakenneuudistukset. Sosiaali- ja terveydenhuolto-, kuntajako- ja metropolihallintouudistus epäonnistuivat. Maakunnan liitot eivät olleet keskeisesti mukana kuntapuolen rakenneselvityksissä. Jatkossa liittojen alueellinen asiantuntemus tulee ottaa paremmin huomioon. Hallinto ja yhteiset toiminnot Viraston hallinnon kannalta vuonna 2014 tehtiin seuraavat merkittävät päätökset: 1) maakuntahallituksen puheenjohtajan valinta, 2) maakuntajohtajan valinta, 3) viraston toimitilan järjestelyt ja lisätilojen vuokraus sekä 4) Valonian toimintojen siirto liiton yhteyteen. Henkilöstöhallinnon kannalta merkittäviä toimenpiteitä olivat viraston koulutussuunnitelman ja palkkausjärjestelmän päivitykset Yksityiskohtaisempi kuvaus maakuntavaltuuston asettamista tavoitteista ja osaamisryhmien toiminnasta on luvuissa 4.3. – 4.6. § 14, LF 8.6.2015 10:30 / Pykälän liite: TP2014Valtuusto Sivu 46 18 4.2. LUOTTAMUSHENKILÖHALLINTO Toiminta-ajatus Liiton luottamushenkilöhallinto huolehtii demokraattisesta päätöksenteosta ja ohjauksesta. Luottamushenkilötoimielimien toimikausi on kunnallisvaalikausi. Luottamustoimielimet Kattava luettelo luottamustoimielinten jäsenistä ja kokousmääristä on liiteasiakirjassa ”Luottamustoimielimet ja edustukset sekä henkilökuntaluettelo vuodelta 2014”. Luottamustoimielimien pöytäkirjat löytyvät sivulta www.varsinais-suomi.fi. Edustajainkokous Edustajainkokous on kuntayhtymän perussopimuksen mukaisesti liiton toimielin ja sen tehtävänä on valtuustokausittain valita jäsenkuntia edustavat maakuntavaltuuston jäsenet ja heille henkilökohtaiset varajäsenet. Edustajainkokous ei kokoontunut vuoden 2014 aikana. Maakuntavaltuusto Maakuntavaltuusto ylimpänä päättävänä elimenä kokoontui toimintavuoden aikana 2 kertaa: 1) Tilinpäätösasiat ja muut ajankohtaiset asiat 16.6.2014 ja 2) Talousarvio ja muut ajankohtaiset asiat sekä maakuntahallituksen puheenjohtajan ja maakuntajohtajan valinnat 8.12.2014. Maakuntavaltuuston puheenjohtajana toimi Pekka Myllymäki. Tarkastuslautakunta Tarkastuslautakunta työskenteli laatimansa tarkastussuunnitelman mukaisesti. Tarkastuslautakunta ja tilintarkastaja arvioivat ja tarkastivat toimintavuoden 2013 talouden ja hallinnon tehokkuuden ja tuloksellisuuden. Tarkastuslautakunta laati kokouksessa 6.5.2014 arviointikertomuksen ja tilintarkastaja tilintarkastuskertomuksen. Tarkastuslautakunnan puheenjohtajana toimi Marja Jalli. Maakuntahallitus Maakuntahallitus toimeenpano- ja hallintoelimenä kokoontui toimintavuoden aikana 12 kertaa. Maakuntahallitus seurasi ja ohjasi maakuntavaltuuston hyväksymän talousarvion ja taloussuunnitelman tavoitteiden toteutumista sekä maakuntajohtajan ja liiton viraston toimintaa. Lisäksi hallitus päätti maakuntajohtajan esittelystä liiton toimenpiteistä, lausunnoista ja kannanotoista. Maakuntahallitus toimi liiton edunvalvojana ja edusti liittoa ulospäin. Maakuntahallituksen puheenjohtajana toimi Petteri Orpo 8.12.2014 asti ja Ilkka Kanerva 8.12.2014 lähtien. Muut luottamustoimielimet Liiton luottamushenkilöt toimivat seuraavissa maakuntahallituksen nimeämissä jaostoissa ja toimikunnissa yms.: maakunnan yhteistyöryhmä, saaristotoimikunta, hankerahoitusjaosto, maankäyttöjaosto, valintatoimikunta, kulttuuritoimikunta, yhteistyökomitea sekä kielellisten palvelujen toimikunta. Seuraavassa on taulukkomuodossa esitetty osaamisryhmittäin 1) toiminta-ajatus, 2) valtuuston asettamat tavoitteet, 3) toiminnan painopisteet 2014 (mh 24.2.2014 § 18), 4) toiminta 2014 sekä 5) seuranta ja mittarit. § 14, LF 8.6.2015 10:30 / Pykälän liite: TP2014Valtuusto Sivu 47 19 4.3 YHTEISET TOIMINNOT JA HALLINTO Toiminta-ajatus Liiton hallinto huolehtii viraston hallinto- ja henkilöstöpalveluista, taloudesta ja kirjanpidosta, atk-palveluista ja arkistotoimesta sekä hankinnoista siten, että luottamushenkilöhallinto ja viraston vastuualueet pystyvät parhaalla mahdollisella tavalla toteuttamaan niille asetetut tavoitteet ja tehtävät. TOIMINNAN PAINOPISTEET 2014 TOIMINTA 2014 SEURANTA JA MITTARIT Toteutetaan Varsinais-Suomen liiton henkilöstösuunnitelmaa 2013 - 2016 (mh 17.6.2013 § 120). Erityistä huomiota kiinnitetään henkilöstön terveydelliseen toimintakykyyn ja työhyvinvointiin. Henkilöstöpolitiikan painopisteet 2013 - 2014 ovat (ytk 19.11.2013):1) liiton tehtävät ja toimintamallit (strategiatyö), 2) tasa-arvo ja yhdenvertaisuus (palkkausjärjestelmän päivitys), 3) työhteisötaitojen kehittäminen, 4) terveydellinen toimintakyky ja työhyvinvointi (taukoliikunta) ja 5) sisäinen viestintä Maakuntahallitus (mh 31.3.2104 § 41) merkitsi tiedoksi henkilöstökertomuksen 2013. Henkilöstökertomus 2014 käsitellään maaliskuun 2015 maakuntahallituksessa. Kehityskeskustelut on käyty huhtitoukokuussa kaikkien työntejöiden kanssa ja tulokset on purettu osaamisryhmittäin ja johtoryhmässä. Maakuntahallitus (mh 25.8.2014 § 126) päivitti viraston palkkausjärjestelmän. Kehityskeskustelujen yhteenveto virastotasolla muodostaa kokonaiskuvan henkilöstöpolitiikan kehittämistarpeista. Keskeiset seurantaindikaattorit raportoidaan henkilöstökertomuksessa Jatketaan viraston strategiatyötä siten, että kaikilla liiton työntekijöillä on yhtenäinen tieto ja ymmärrys sekä liiton yhteisestä että osaamisryhmien erityisistä toiminta-ajatuksista ja arvoista. Lisäksi tavoitteena on liiton toiminnan painopisteiden, strategisten tavoitteiden ja kriittisten menestystekijöiden tunnistaminen ja tiedostaminen. Kehitetään perjantai-infojen menettelytapoja sisäisen viestinnän parantamiseksi. Kootaan yhteen johtoryhmässä, osaamisryhmissä ja kehityskeskusteluissa esiin nostetut näkökulmat liiton arvoista ja toiminnan visioista. Puretaan kehityskeskustelut sekä osaamisryhmä- että virastokohtaisina yhteenvetoina. Osaamisryhmien kehittämispäivillä on lisätty tietämystä ja yhteisymmärrysta liiton toiminnan tavoitteista ja painopisteistä. Tpdpäivillä 29.10.2014 purettiin kehittämiskeskustelujen virastokohtainen yhteenveto sekä käytiin läpi viraston toiminnan kehittämisen painopisteet. Valonian toimintojen siirrosta liittoon päätettiin juolukuussa (mh 15.12.2014 § 214) Osaamisryhmien kehittämispäivillä ja syksen 2014 tpd-päivillä vedetään yhteen viraston strategiaja painopistetyön saavutetut tulokset. TAVOITTEET Henkilöstöpolitiikka § 14, LF 8.6.2015 10:30 / Pykälän liite: TP2014Valtuusto Sivu 48 20 Yhteiset toiminnot ja hallinto TAVOITTEET TOIMINNAN PAINOPISTEET 2014 TOIMINTA 2014 SEURANTA JA MITTARIT Maakuntavaltuusto (mv 16.6.2014 §) hyväksyi kuntalain edellyttämät muutokset liiton hallintosääntöön. Ohjelmahallinnon (Central Baltic ohjelma) riskienarvointi päivitettiin.. tasalla. Vakuutusturvaa parannettiin oikeusturvan osalta. Vakuutusyhtiöitä ei kilpailutettu keskeneräisen vahingonkorvausoikeudenkäynnin takia. Tarkastusraporteissa ei ole nostettu esiin kriittisiä korjaus- tai kehittä-mistarpeita. Maakuntahallitus (mh 23.6.2014 § 104) hyväksyi viraston koulutussuunnitelman. Seurannan mittareina ovat tilintarkastajien, järjestelmätarkastajien, hanketarkastajien ja sisäisen tarkastuksen raportit. Uusien hallinnon ja talouden menettelytapojen käyttöönotossa saavutettiin asetetut tavoitteet. Hankittiin henkilöstöhalllin tietojärjestelmä. Vuoden aikana hallintoasioissa tehtiin yhteensä 573 viranhaltijapäätöstä, joista 252 päätöstä koski henkilöstöasioita. Henkilöstön palkkaa ja palkkausta koskevia maakuntajohtajan päätöksiä tehtiin 41 kpl ja koulutuspäätöksiä 37 kpl. Kirjattuja asiakirjoja (käsittelyvaiheita) oli 2 440 ja uusia kirjattuja asioita diaarissa oli 573 kpl. Maakuntahallituksen ja jaostojen paperiton kokousmenettely toimi hyvin ja pöytäkirjan tarkastus sähköistettiin (mh 31.2.2015 § 37). Edetään askel askeleelta ottaen huomioon hallintokulttuurin ja käyttäjien sopeutuminen uusiin menettelyihin. Toimintakertomuksessa raportoidaan käyttöön otetut uudet menettelyt. Sisäinen valvonta ja tarkastus Tehostetaan sisäisen valvonnan ja tarkastuksen sekä riskienhallinnan ja työsuojelun menettelytapoja. Sisäisen tarkastajan toimintasuunnitelma tehdään vuosittain ja tarkastukset kohdennetaan riskianalyysiin perustuen. Eri toimintojen ja ostopalvelujen kustannuksia seurataan sekä pidetään kilpailuttamisten ja sopimusjärjestelyjen avulla kustannukset kurissa. Tehdään liiton hallintosääntöön kuntalain ja uuden ohjelmankauden hallinnoinnin edellyttämät muutokset. Tarkistetaan vakuutusturva ja kilpailutetaan vakuutusyhtiö. Kootaan yhteen sisäisen tarkastajan, tilintarkastajien, järjestelmätarkastajien ja hanketarkastajien kehittämissuositukset. Päivitetään ohjelmahallinnoinnin riskienarviointikaavio. Tietojärjestelmien hyödyntäminen Ylläpidetään ja kehitetään Otetaan käyttöön taloushallinnon tietojärjesasianhallinnon, henkilöstöhallin- telmään kytkeytyvät henkilöstöhallinnon ja non ja taloushallinnon myyntilaskutuksen osajärjestelmät. Henkilöstietojärjestelmiä siten, että töhallinnon, tietojärjestelmien, työympäristön hallinto- ja tukitoiminnoissa ja sähköisten tietopalvelujen ylläpito- ja kehitsaavutetaan riittävä laatu ja tämistoimia toteutetaan jatkuvana toimintana kustannustehokkuus. sisäisen ja ulkoisen palautteen pohjalta. Liiton Maakuntahallituksen toimilelimien paperiton kokousmenettely edelkokouksissa vakiinnutetaan lyttää tietojärjestelmien ylläpidon varmistapaperiton kokousmenettely. mista 7/24 tasolle. . Lisätään sähköisiä menettelytapoja myös maakuntavaltuuston ja liiton muiden luottamustoimielimien kokousmenettelyissä. § 14, LF 8.6.2015 10:30 / Pykälän liite: TP2014Valtuusto Sivu 49 21 Yhteiset toiminnot ja hallinto TAVOITTEET TOIMINNAN PAINOPISTEET 2014 TOIMINTA 2014 SEURANTA JA MITTARIT Ergonomiatarkastukset on tehty ja suositukset on toteutettu. Työterveyshuollon suosituksiin perustuen on työntekijöille hankittu säätöpöytiä. Helmikuussa 2015 toteutuva muutto viraston 2. kerroksen uusiin työtiloihin parantaa työympäristön tilaa ja tuo synergiaetuja yhtenäisviraston toimintaan (mh 22.9.2014 § 147). Työterveyshuollon raporteissa ei ole ilmennyt kriittisiä kehittämistarpeita. Ergonomiatarkastusten suositusten toteuttaminen ja työterveyshuollon raportit. Työympäristön ylläpito ja kehittäminen Ylläpidetään työympäristön ja siihen liittyvän tekniikan taso riittävän korkealla tehokkaan ja innostavan työilmapiirin luomiseksi. Seurataan yhteistyössä työterveyshuollon kanssa työympäristön tilaa ja puututaan välittömästi havaittuihin epäkohtiin. Kaikille yli 12 kk työsuhteisille hankitaan työterveyshuollon kautta ergonomiatarkastukset. Toimistokalusteita säädetään ja uusitaan ergonomiatarkastuksien suositusten mukaisesti. Työympäristöön tehdään suositellut parannukset. Jatketaan varhaisen puuttumisen ja välittämisen malliin liittyviä toimenpiteitä. § 14, LF 8.6.2015 10:30 / Pykälän liite: TP2014Valtuusto Sivu 50 22 4.4 ALUEKEHITTÄMINEN Toiminta-ajatus Aluekehittämisellä parannetaan maakunnan omatoimista ja tasapainoista kehitystä ja pyritään lisäämän maakunnan kilpailukykyä. Maakunnan aluekehittämistyö tukeutuu maakunnan olemassa oleviin vahvuuksiin ja erityisesti osaaminen, elinkeinotoiminnan ja työllisyyden vahvistaminen sekä kestävä kehitys ovat Varsinais-Suomen aluekehittämisen keskeisiä elementtejä. Kansainvälisellä verkostoyhteistyöllä lisätään maakunnan tunnettavuutta ja edistetään maakunnan roolia Itämeren alueen yhtenä keskeisenä toimijana. Aluekehitystyö pohjautuu laaja-alaiseen ja vuorovaikutteiseen yhteistyöhön jäsenkuntien, valtion aluehallintoviranomaisten, elinkeinoelämän ja muiden maakunnan toimijoiden kanssa. Tässä yhteistyössä maakunnan toimijat määrittelevät kehitystavoitteet ja keinot niihin pääsemiseksi ja samalla sitoutuvat omalta osaltaan niiden toteutukseen. Työkaluina aluekehittämisessä käytetään mm. EU:n rakennepoliittisia ohjelmia ja valtion erillisiä budjettimäärärahoja. Aluekehityksen keskiössä on kaupunki-, maaseutu ja saaristoalueiden kehittäminen käytettävissä olevien instrumenttien, yhteistyön ja kumppanuuden kautta. Temaattisesti keskitytään mm. älykkään erikoistumisen määrittelemiin toimialoihin (meriklusteri, bio- ja lääkeklusterit, elintarvikeklusteri jne.) sekä matkailuun ja koulutusasioihin. TAVOITTEET TOIMINNAN PAINOPISTEET 2014 TOIMINTA 2014 SEURANTA JA MITTARIT Helmi-maaliskuussa järjestetään laaja lausuntokierros strategiasta, jonka jälkeen strategiaa täydennetään ja muokataan saatujen lausuntojen perusteella. Maakuntastrategian hyväksyminen 10.6.2014 valtuustossa. Strategian jalkauttaminen maakuntaan. Liiton henkilökunnan ja eri toimijoiden sitouttaminen toimenpiteiden toteuttamiseen ja kumppanuusstrategian periaatteisiin (mm. kunta/seutukuntakierrokset). Käytettävissä olevan maakunnan kehittämisrahoituksen suuntaaminen maakuntaohjelmassa määriteltyihin painopisteisiin ja toimenpiteisiin. Maakuntastrategiaan liittyvällä lausuntokierroksella saatiin 69 palautetta eri sidos- ja toimijaryhmiltä. Strategia hyväksyttiin valtuustossa 16.6.2014. Kumppanuusfoorumityöskentely käynnistyi 7.11. pidetyn laaja-alaisen seminaarin jälkeen. Maakunnan kehittämisrahoituksella tuettiin seitsemää ohjelman toimenpiteitä tukevaa hanketta yhteensä n. 314 000 eurolla. Aluetietopalveluhanke käynnistyi maakunnan kehittämisrahoituksella. Saatu palaute/lausunnot, strategiaviestintätilaisuude t (kpl) esim. kuntakierrokset. Maakunnan kehittämisrahoituksella tuetut hankkeet (kpl). Maakuntastrategia Maakuntastrategian (maakuntasuunnitelma 2035+ ja maakuntaohjelma 20142017) viimeistely saatujen lausuntojen perusteella. Eri toimijatahojen sitouttaminen kehitystyöhön. § 14, LF 8.6.2015 10:30 / Pykälän liite: TP2014Valtuusto Sivu 51 23 Aluekehittäminen TAVOITTEET TOIMINNAN PAINOPISTEET 2014 TOIMINTA 2014 SEURANTA JA MITTARIT Voimassa olevan maakuntaohjelman toimenpiteiden toteutumisen seuranta. Maakuntaohjelman 2011-2014 toteutumisen seuranta hoidetaan perinteiseen tapaan liiton ja ELY:n asiantuntija-arvioiden pohjalta. Raportti toimitetaan valtuustolle. Uuden strategian 2014-2017 toteutumista tullaan seuraamaan osana aluetietopalvelua ja käyttäen hyväksi strategiaprosessissa mukana olleiden työryhmien asiantuntemusta (kumppanuusfoorumi). Perustetaan liiton sisäinen valmisteleva kumppanuustyöryhmä, jonka vetäjäksi edunvalvontaan valitaan virastosta erikoissuunnittelija (toimenkuvan tarkistus). Kehitetään maakuntastrategian seurantamenetelmiä. Päättyneen maakuntaohjelman 2011-14 viimeinen seurantaraportti esitettiin maakuntavaltuustolle 16.6.2014. Kumppanuusbarometri toteutettiin ensimmäisen kerran loka–marraskuussa 2014. Verkkokysely lähetettiin yhteensä noin 400 varsinaissuomalaiselle asiantuntijalle, ja kyselyyn vastasi yhteensä 130 henkilöä. Maakuntavaltuustoa ja hallitusta informoitiin kyselyn tuloksista. toimenpiteiden toteutumisen seuranta/ arviointi, raportointi mh:lle ja valtuustolle. Kumppanuusfoorumien toiminnan käynnistyminen. Maakunnan keskeisten toimijoiden keskuudessa tehtävä verkkokysely, joka toteutetaan osana aluetietopalvelua. InnoAura-palkinnon jakaminen InnoAura-Luovaa innovoimaa VarsinaisSuomesta kilpailu järjestetään kolmannen kerran. Palkinto (8 000 €) jaetaan Eurooppapäivän vastaanotolla 9.5.2014. Toimenpide on kirjattu maakuntaohjelmaan 2011-2014. Keväällä 2014 ei kilpailuun oteta erillistä teemaa, vaan pyritään yleisesti tekemään luovia toimialoja tunnetuksi sekä nostamaan kilpailua aiempaa tutummaksi VarsinaisSuomen luovien toimialojen yrityksissä. Valintaraati on kuitenkin halukas näkemään, miten luovien toimialojen ja perinteisten tuotannonalojen yhteistyöhön on löydetty uusia näkemyksiä. Hakemuksia InnoAura kilpailuun saatiin yhteensä 26 kpl. Palkinto myönnettiin turkulaiselle oppimispelejä tekevälle ohjelmistoyritys NordicEdu:lle ja kunniamaininnan sai Art Teatron Cirque Dracula-produktio. Kilpailu sai laajaa huomiota tiedotusvälineissä ja palkittu yritys oli hyvin esillä alueen medioissa. Hakemusten määrä ja laatu, kilpailun ja sen tulosten näkyvyys eri viestimissä. Palkinnon jakaminen. § 14, LF 8.6.2015 10:30 / Pykälän liite: TP2014Valtuusto Sivu 52 24 Aluekehittäminen TAVOITTEET TOIMINNAN PAINOPISTEET 2014 TOIMINTA 2014 SEURANTA JA MITTARIT Rakennerahasto-ohjelmat ja maakunnan kehittämisrahoitus Uuden rakennerahastoohjelmakauden 2014-2020 käynnistäminen TEM toimittanut ohjelma-asiakirjan ja kumppanuussopimuksen EU:n komissiolle hyväksyttäväksi joulukuussa 2013. Ohjelma käynnistettäneen keväällä 2014 ja ensimmäiset rahoituspäätökset voidaan tehdä EURAjärjestelmässä 5.5.2014 alkaen. Aktiivinen tiedottaminen sekä kansallisesta EUrahoituksesta, että EU:n keskitetyn haun rahoituslähteistä. Uuden rakennerahastohallintomallin (Uudenmaan liitto koordinoivana liittona Etelä-Suomen alueella) sisäänajo. Uuden MYR:n ja MYRS:n asettaminen ja niiden työjärjestysten hyväksyminen. Eri rahoitusohjelmakohtaisia tiedotustilaisuuksia järjestettiin Eurooppatoimiston ja Europe Direct-toiminnon tukemana yhteistyössä mm. korkeakoulujen kanssa. Ensimmäinen hakukierros käynnistyi kesäkuussa 2014 ja siihen liittyen järjestettiin 2 tiedotustilaisuutta yhdessä ELY:n kanssa. Hakukierroksella saatiin 32 kpl VarsinaisSuomeen kohdistuvia hakemuksia, joista pystyttiin rahoittamaan vain kaksi maakunnallista hanketta, Hankkeiden käsittelyaika hakukieroksen päätymisestä varsinaiseen, Uudenmaan liiton tekemään rahoituspäätökseen oli n. 3 kk. Varsinais-Suomeen kohdistuvien hankehakemusten määrä, MYR:n käsittelyyn menevät hankkeet (kpl) ja sidottu rahamäärä (€). Hakemusten käsittelyaikaa seurataan (vrk) mm. EURA 2014-järjestelmän kautta. 2007-2013 ohjelmakauden rahoituksen täysimittainen sitominen ja maksatusten hoitaminen, ohjelman sulkemistoimenpiteiden käynnistäminen Pääosa rahoitetuista hankkeista päättyy vuoden 2014 aikana. Varmistetaan, että hankkeet voidaan sulkea (=kaikki seurantaraportit toimitettu, loppuraportti saapunut ja hyväksytty, maksatushakemus hyväksytty/maksettu). Liiton käytössä oleva EAKR-myöntövaltuus oli alkuvuonna 2014 sidottu täysimääräisesti. Hankemaksatuksia tehtiin kansalllisesta rahasta 55 kpl, yhteisummaltaan n. 1,4 M€. EAKR-maksatushakemuksia käsiteltiin 50 kpl, maksettu summa oli n. 3,2 M€. Loppuvuonna vapautui päättyneistä hankkeista vielä n. 155 000 €, joka sidotaan jatko- ja täydentäviin pienehköihin hankkeisiin alkuvuonna 2015. Ohjelmakauden aikana rahoitettujen hankkeiden vaikuttavuusarviointi on tehty keskitetysti hallintoviranomaisen johdolla (Työ- ja elinkeinoministeriö) osana uuden ohjelmakauden valmisteluprosessia. § 14, LF 8.6.2015 10:30 / Pykälän liite: TP2014Valtuusto Sivu 53 25 Aluekehittäminen TAVOITTEET TOIMINNAN PAINOPISTEET 2014 TOIMINTA 2014 SEURANTA JA MITTARIT Hankkeiden vaikuttavuusarvioinnin tehostaminen Uuden hankeverkon tekninen viimeistely keväällä 2014. Hankeverkko valmiina viimeistään toukokuussa 2014, jolloin ensimmäiset rahoituspäätökset uudesta ohjelmakaudesta on mahdollista tehdä. Hankeverkko on osa Lounaispaikkaan sijoitettavaa Aluetietopalvelua ja hankeverkon ylläpidosta vastaavat sopimuksen mukaisesti sekä VSL että Varsinais-Suomen ELYkeskus. Hankeverkko oli toimintavalmiina kesällä 2014 Nykyisellään vain maakunnan liitolle osoitetut hakemukset kirjataan järjestelmään. Elykeskukselle osoitettuja hankkeita ei toistaiseksi kirjata tietokantaan, joten hankeverkon lisäarvo hankkeiden vaikuttavuuden ja tulosten arvioinnin kannalta on osoittautunut marginaaliseksi. Neuvotteluja tilanteen muuttamiseksi jatketaan. Hankeverkko toimintavalmiina ja käytössä viimeistään kesällä 2014. Uuden ohjelmakauden rahoitettavien hankkeiden vaikuttavuusarviointi toteutetaan hankeverkon kautta, Ennakointitoiminnan vahvistaminen Lakisääteinen keskipitkän ja pitkän aikavälin Kevätkaudella järjestettiin kolme ennakointi- Järjestetyt tilaisuudet koulutusennakointityö on jatkuvaa. ja yhteistyöfoorumia, toimialoina kaupan ala, (kpl), osallistujamäärä Järjestetään yhteistyössä muiden korkeakoulutettujen työmarkkinat sekä ennakointitoimijoiden kanssa maakunnallisia logistiikka-ala. Syksyn ennakointifoorumien ennakointifoorumeja mm. SoTe:n, matkailun, teemoina oli rakennus- ja kiinteistöala, luovat ICT:n ja luovien alojen osalta. Maakunnallinen alat sekä matkailutoimi. Osallistujia eri ennakointiseminaari "Vipua ja Vetoa" tilaisuuksissa oli yhteensä useita satoja. järjestetään 11.3.2014. Aloitetaan KESU 2016- Horisontti-palvelun käyttöönotto laaja-alaisena 2020 valmistelu (=Koulutuksen ja tutkimuksen ennakointia tukevana teknisenä alustana jäi kehittämissuunnitelma). Ennakointia tukevan toteutumatta vuonna 2014 teknisten sähköisen Horisontti-palvelun viimeistely ja ongelmien vuoksi, ja sen toteuttaminen käyttöönotto yhteistyössä muiden palvelua siirrettiin osaksi aluetietopalvelun myöhempää käyttävien tahojen kanssa (.. ja käytettävissä kehitystyötä. Ennakointia tukevaa olevien resurssien puitteissa). taustamateriaalia tuotettiin säännöllisesti ja maakunnan tilaa koskevat katsaukset julkaistiin liiton nettisivuilla. § 14, LF 8.6.2015 10:30 / Pykälän liite: TP2014Valtuusto Sivu 54 26 Aluekehittäminen SEURANTA JA MITTARIT TAVOITTEET TOIMINNAN PAINOPISTEET 2014 TOIMINTA 2014 Kansainvälisen yhteistyön painopisteenä Pohjois-Saksa, Puolan Pomerania , Baltian maat sekä Pietarin alueet. Osallistuminen Turku Baltic Sea Daystapahtuman 2.-6.6.2014 järjestelyihin, oman rinnakkaisseminaarin järjestäminen tapahtuman yhteydessä, painopisteenä Pietarin alueen / Luoteis-Venäjän yhteistyö. CPMR:n Itämerikomission hallituksen kokouksen isännöinti 20.-21.3.2014. Yhteistyösuunnitelma laaditaan yhteistyössä Puolan Pomeranian ja Varsinais-Suomen välillä, painopisteinä mm. ammatillinen koulutus, matkailu ja yritysyhteistyö. Maakuntahallituksen neuvottelu- ja yhteistyömatkan valmistelu ja toteuttaminen Puolan Pomeranian alueelle syyskuussa 2014. Yhteistyö Baltian maiden kanssa toteutetaan ensisijaisesti Central Balticohjelmayhteistyön kautta. CPMR = Euroopan perifeeristen merellisten alueiden komitea Kesäkuun alussa järjestettyyn Turku Baltic Yhteistyökontaktit ja Sea Days-tapahtumaan osallistui n. 1300 tilaisuudet (kpl, henkilöä. Osana ko. tapahtumaa järjestettiin osallistujamäärät) liiton oma workshop (n. 40 osallistujaa). Samassa yhteydessä isännöitiin mm. kaliningradilaista vierailijaryhmää, BSSSC:n (Baltic Sea States Subregional Committee) hallituksen kokousta sekä muutamaa pienempää tapaamista. Maaliskuussa liitto isännöi CPMR:n (=Euroopan perifeeristen merellisten alueiden komitea) Itämerikomission (BSC) hallituksen kokousta. Maakuntahallituksen syyskuisen vierailumatkan yhteydessä allekirjoitettiin liiton ja Puolan Pomerin alueen kanssa. Tarkastuslautakuntaa informoitiin kv-toiminnan painopisteistä ja aktiviteeteista joulukuussa 2014. Yhteistyön tiivistäminen Tukholman ja Ahvenanmaan maakunnan alueilla mm. Pohjoismaisen saaristoyhteistyötoiminnan kautta. Pohjoismaiden ministerineuvosto myönsi kahden vuoden tauon jälkeen tukea saaristoyhteistyötoimintaan (53 000 €), joten toiminta-aktiviteetteja voitaneen tätä kautta lisätä ja toisaalta paineet yhteistyöosuuksien kasvattamiseen vähenevät. Toukokuussa järjestetään Tukholmassa hanketoimijoiden tapaaminen, jossa pyritään aktivoimaan saaristoasioihin liittyviä toimijoita uusien rahoitusmahdollisuuksien hyödyntämiseen. Muita saaristoyhteistyön yhteistyöteemoja ovat mm. lähiruoka, paikallinen yrittäjyys, nuoriso ja vapaa-aika. Näihin liittyen järjestetään erilaisia yhteistyötapaamisia ja seminaareja. Tuetaan Pohjoisen kasvuvyöhykkeen kehittämistä. Pohjoismaisen saaristoyhteistyön käytännön tavoitteena oli järjestää seminaareja ja kokouksia, joiden kautta tuetaan alueen toimijoiden verkostoitumista, yhteistyötä. Keskeisin tilaisuus oli toukokuussa järjestetty "Match-making" tilaisuus Tukholmassa (70 osallistujaa). "Smaka på Åland"-tilaisuus eduskunnassa keräsi yli 200 osallistujaa. Yhtenä temaattisena aiheena oli tukea saariston nuorten opintojen jälkeistä toimeentuloa mm. hankeyhteistyön kautta (PM:n erillisrahoitus hankkeelle "Egna pengar"). Viestintää saaristoyhteistyön tavoitteista tehostettiin. Liiton suora rahallinen tuki yhteistyötoimintaan oli v. 2014 18 000 €. Pohjoismaisen saaristoyhteistyötoiminnan puitteissa järjestettävät tapahtumat (kpl), raportointi osana ministerineuvostolle annettavaa vuosiraporttia. Toiminnan vaikuttavuutta arvioidaan myös liiton kvtyöryhmän kokousten yhteydessä. § 14, LF 8.6.2015 10:30 / Pykälän liite: TP2014Valtuusto Sivu 55 27 Aluekehittäminen TAVOITTEET TOIMINNAN PAINOPISTEET 2014 TOIMINTA 2014 SEURANTA JA MITTARIT Europe Direct tiedotuspisteen toiminta Vuoden 2014 pääteemoina ovat EU-vaalit toukokuussa 2014 sekä informaatio uuden rakennerahasto-ohjelmakauden rahoitusmahdollisuuksista. Järjestetään erilaisille kohderyhmille suunnattuja informaatio- ja tiedotustilaisuuksia sekä osallistutaan yhteistyötahojen järjestämiin tilaisuuksiin. Osallistuminen kirjamessuille lokakuussa 2014. Toiminnasta ja aktiviteeteista raportoidaan kuukausittain komission Suomen edustustolle. Vuonna 2014 järjestettiin yhteistyökumppanien kanssa 7 tilaisuutta mm. EU-vaaleihin liittyen. Lisäksi valmisteltiin yhteensä 7 eri rahoitusinfoa eri rahoituslähteisiin liittyen. Yhteensä järjestetyt tilaisuudet tavoittivat satoja ihmisiä. Sosiaalista mediaa hyödynnettiin tiedotuksessa (facebook). Osallistujamäärät eri tilaisuuksissa, saavutetut kontaktit, yhteydenotot jne. Kuukausittainen raportointi komission Suomen edustustolle Brysselin Eurooppa-toimiston ja Pietarin toimiston hyödyntäminen Brysselin Eurooppa-toimiston painopisteenä on toimintavuonna ja EU:n uuden ohjelmakauden rahoitusinformaation jakaminen. Toimisto lähettää säännöllisesti varsinaissuomalaisille toimijoille suunnatun ajankohtaistiedotteen sekä hanketiedotteen EU-rahoitusmahdollisuuksista. Edunvalvonta ja sidosryhmätapaaminen järjestetään yhdessä Turun kaupungin kanssa marraskuussa 2014. Pietarin toimiston keskeisenä tavoitteena on tiivistää edelleen yhteistyötä Luoteis-Venäjän ja VarsinaisSuomen välillä. Brysselin toimiston vuosikertomus ja toimintasuunnitelma on käsiteltiin maakuntahallituksessa keväällä 2014. Toiminnan pääpaino on ollut uusista EU:n rahoitusmahdollisuuksista tiedottamisessa sekä TEN-T-verkkoon ja meripolitiikkaan liittyvien asioiden edunvalvontakysymyksissä. Pietarin toimiston toimintaa on arvioitu osana maakunnan kehittämisrahoitukseen liittyvää raportointia. Vuoden 2014 toiminta painottui elinkeinoelämän yhteyksien kehittämiseen sekä erilaisten vierailujen ja tapahtumien järjestämiseen/osallistumiseen. Maakunnan kehittämisrahoitus ko.toiminnalle päättyi joulukuussa 2014. Brysselin toimiston toiminnasta ja työn vaikuttavuudesta raportoidaan vuosittain maakuntahallitukselle. Pietarin toimiston työn vaikuttavuutta arvioidaan myös osana maakunnan kehittämisrahoitukseen liittyvää raportointia. Toimintoja arvioidaan myös liiton kv-työryhmien kokouksien yhteydessä. § 14, LF 8.6.2015 10:30 / Pykälän liite: TP2014Valtuusto Sivu 56 28 Aluekehittäminen TAVOITTEET TOIMINNAN PAINOPISTEET 2014 TOIMINTA 2014 SEURANTA JA MITTARIT Central Baltic Interreg IV-ohjelma, uusi Central Baltic-ohjelma 2014-2020 Nykyisen ohjelman 2007-2013 sulkemistoimenpiteet Sulkemistoimenpiteet jatkuvat, kaikki vielä käynnissä olevat hankkeet päättyvät vuoden 2014 aikana. Loppuraportit käsitellään ja loppumaksatukset hoidetaan ripeästi. Maksatuksia käsiteltiin vuoden 2014 aikana 161 kpl ja hankkeille maksettiin n. 20,1 M €. De Commitmet-riski ei ole käytännössä realisoitunut. Maksatukset on hoidettu niin, ettei myöntövaltuuksien leikkaus realisoidu (de commitment). Central Baltic-ohjelman tulosten levittäminen Sekä vanhan että uuden Central Baltic ohjelman tiedottamistoimet linkittyvät toimintavuoden aikana vahvasti toisiinsa. Monet järjestettävät tapahtumat (verkostotilaisuudet ja CB IVA-kauden päätösseminaari 2.6.2014) tulevat käsittelemään sekä vanhan ohjelmakauden hankkeiden tuloksia että uuden kauden temaattisia painopisteitä ja tavoitteita. Erilaisten ohjelmaesitteiden ja koosteiden tuottaminen. Central Baltic 2007-2013-ohjelman päätösseminaari järjestettiin onnistuneesti osana Turku Baltic Sea days-tapahtumaa (osallistujia n. 100).Järjestettiin kaksi verkoistumistilaisuutta, joissa kussakin käsiteltiin yhtä 2007-2013 -ohjelman prioriteeteista ja valmisteltiin uusia hankeideoita. Projektien tuloksia esittelevä tietokanta julkaistiin ohjelman kotisivuilla (projects.centralbaltic.eu ). Järjestetyt tilaisuudet (kpl), tuotetut materiaalit (kpl) ja osallistujamäärät raportoidaan vuosittain osana EU:n komissiolle toimitettavaa vuosiraporttia. Aktiivinen mediaseuranta. Uuden ohjelmakauden 20142020 käynnistäminen Uuden ohjelman ohjelmointikokomitean kokous 6.2.2014 käsittelee osaltaan ohjelmaasiakirjaluonnoksen. Tämän jälkeen asiakirjan kansalliset käsittelyt/ hyväksymisprosessit jokaisessa jäsenvaltiossa. Asiakirja toimitetaan komission hyväksyttäväksi keväällä/kesällä 2014. Ensimmäinen hakukierros käynnistyy loppusyksyllä 2014 ja siihen liittyen aktiivinen tiedottaminen rahoitusmahdollisuuksista. Ohjelman uuden hallintorakenteen sisäänajo, toimintojen vahvempi keskitys Turkuun. Kansallisten kontaktipisteiden käynnistäminen yhdessä isäntäorganisaatioiden kanssa. Hallinto- ja valvontajärjestelmäkuvauksen toimittaminen komissioon toimintavuoden aikana. Ohjelman kansallisen vastinrahoituksen keskitetty hallinnointi liitossa (tehtävä varmistuu kevään 2014 aikana). Ohjelma-asiakirja jätettiin komission hyväksyttäväksi kesällä 2014 ja hyväksyminen saatiin joulukuussa 2014. Hallinto- ja valvontajärjestelmän kuvauksen laadinta käynnistyi, asiakirja hyväksyttäneen keväällä 2015. Ensimmäinen haku käynnistettiin joulukuussa. Kansalliset kontaktipisteet (6 kpl) aloittivat työnsä kaikissa ohjelma-alueen maissa syksyn 2014 aikana. Uudet nettisivut ja sähköinen hanketietojärjestelmä (eMS) otettiin käyttöön. Uuden ohjelman rahoitusmahdollisuuksista tiedotettiin aktiivisesti kaikissa ohjelmaalueen maissa. Kansallisen vastinrahoituksen hallinnointi siirtyi kokonaisuudessaan liittoon ja ensimmäinen hakukierros käynnistyi joulukuussa (16 hakemusta). Ohjelma-asiakirja hyväksytty, ensimmäinen haku käynnistetty, hallintoja valvontajärjestelmän kuvaus valmis. § 14, LF 8.6.2015 10:30 / Pykälän liite: TP2014Valtuusto Sivu 57 29 4.5 MAANKÄYTTÖ JA YMPÄRISTÖ Toiminta-ajatus Maakunnan suunnittelun tavoitteena on maakunnan tasapainoisen kehityksen ja vetovoiman varmistaminen ja edistäminen tuottamalla alueen erityisarvoille rakentuvaa hyvää asuin- ja toimintaympäristöä. Suunnittelun lähtökohtana on maankäyttö- ja rakennuslain toteuttaminen maakuntatasolla. Maakunnan tavoitteiden määrittelyssä sovitetaan yhteen kuntien kehittämistarpeet valtakunnallisten tavoitteiden kanssa. Maakuntasuunnitelmassa osoitetaan maakunnan tavoiteltu kehitys. Maakuntakaavoituksella täsmennetään ja toteutetaan maakunnan strategiset tavoitteet kuntakaavoitusta ohjaavaksi alueiden käytön suunnitelmaksi. Maakunnan muuhun suunnitteluun synkronoidulla liikennejärjestelmätyöllä edistetään alueen toiminnallista rakennetta. Hankkeisiin ja eri sektoreiden yhteistyöelimiin aktiivisesti osallistumalla edistetään maakunnan keskeisten tavoitteiden toteutumista, tuotetaan maakunnan ja kuntien suunnittelussa tarvittavaa tietoa ja sitoutetaan alueen toimijoita. TAVOITTEET TOIMINNAN PAINOPISTEET 2014 TOIMINTA 2014 SEURANTA JA MITTARIT Maakuntastrategia Seurataan ja edistetään nykyisen / voimassa olevan maakuntastrategian toteuttamista liiton aktiivisten tietopohjaan ja osallistavaan ennakointiin tukeutuvien seurantamenetelmien avulla. Työssä on keskeistä maakunnan toimintaympäristön ja sen muutosten tuntemus sekä eri toimijoiden välinen yhteistyö. Ollaan vahvasti mukana maakuntastrategian teemoihin liittyvissä sidosryhmätapaamisissa ja -keskusteluissa. Kehitetään alueellisen tiedon seurantamenetelmiä osana LounaisSuomen aluetietopalvelun kehittämistä (ks. Lounaispaikka). Osallistuttu aktiivisesti eri teemojen sidosryhmätapaamisiin sekä työ- ja ohjausryhmäkokouksiin. Hyödynnetty keskusverkkoselvityksen tuloksia mm. maakunnan kehitystä ja tilaa kuvaavissa tietoiskuissa. Kehitetty kumppanuusfoorumitoimintaa. Toteutettu aluetietopalvelun kehittämishanke. Sidosryhmäpalaute. Alueelliset seurantaindikaattorit ja niiden antamat tulokset. Maakunnan menestystä ja kestävää alueja yhdyskuntarakennetta edistävät suunnitelmat, kaavat ja hankkeet. Onnistuminen maakunnan luonnon ja kulttuuriperinnön vaalimisessa ja hyödyntämisessa maakunnan vetovoiman kehittämisessä. Viimeistellään maakuntavalMaakuntastrategian viimeistely Esitelty maakuntastrategialuonnosta useissa Strategian esittelytilaituuston hyväksyttäväksi maa- sidosryhmätyön ja luonnosvaiheen palautteen sidosryhmätapaamisissa. Maakuntasuudet. Kumppanuusfoorukuntastrategia, joka sisältää pohjalta. Strategian toteuttaminen, ks. strategiaan liittyvällä lausuntokierroksella mien toiminnan käynnistyalueiden kehittämislain ja aluekehitys. Kumppanuusajattelun ja saatiin yhteensä 69 palautetta.Palautteet minen. Kumppanuustoimimaankäyttö- ja rakennuslain kumppanuustoi-mintatavan (myös liiton otettiin huomioon strategian viimeisessä joiden ja -tilaisuuksien mukaisen maakuntasuunsisäisen kumppa-nuustoiminnan versiossa. Strategia hyväksyttiin valtuustossa määrän seuranta. Kumpnitelman (ks. myös 3.3 Alueke- painopisteiden) määrittely. Perustetaan liiton 16.6.2014. Edistetty strategian toteuttamista panuusbarometri: maakunhittäminen). sisäinen valmisteleva kumppanuustyöryhmä, useissa kumppanuusfoorumitilaisuuksissa ja nan keskeisten toimijoiden jonka vetäjäksi edunvalvontaan siirretään hankevalmisteluissa. keskuudessa tehtävä verkvirastosta erikoissuunnittelija Kehitetään kokysely, joka toteutetaan maakuntastrategian seurantamenetelmiä. osana aluetietopalvelua. § 14, LF 8.6.2015 10:30 / Pykälän liite: TP2014Valtuusto Sivu 58 30 Maankäyttö ja ympäristö TAVOITTEET TOIMINNAN PAINOPISTEET 2014 TOIMINTA 2014 SEURANTA JA MITTARIT Maakuntakaava ja liikennejärjestelmätyö Laaditaan ja asetetaan nähtäville luonnos VarsinaisSuomen taajamien maankäytön, palveluiden ja liikenteen vaihemaakuntakaavaksi. Vaihekaavalla tarkistetaan ja täydennetään voimassa olevaa, vuosina 2004, 2008, 2013 vahvistettua kokonaismaakuntakaavaa. Seurataan ja edistetään maakuntakaavojen ja liikennejärjestelmätyön toteuttamista ja tarkistustarpeita mm. annettavien lausuntojen ja viranomaisyhteistyön avulla. Vaihemaakuntakaavatyön tavoitteiden ja sisällön tarkentaminen. Osallistumis- ja arviointisuunnitelman laatiminen ja julkaisu (OAS). Vaihemaakuntakaavaluonnoksen valmistelu yhteistyössä mm. kuntasektorin asiantuntijoiden kanssa. Järjestetään työpajoja ja laajempi sidosryhmäseminaari. Kootaan vaihekaavatyötä varten laadittu keskusverkkoselvitys. Tammikuussa kuulutettiin vaihemaakuntakaavatyön aloittamisesta sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta. Kaavan sisällöstä ja tavoitteista on keskusteltu kaikki kunnat kattaneella kuntakierroksella. Kaavaluonnoksen ja keskusverkkoselvityksen laatiminen on edennyt suunnitellusti ja niitä on käsitelty mm. kahdessa alueidenkäytön yhteistyöryhmän kokouksessa. Vaihemaakuntakaavaluonnoksen valmistelu on edennyt suunnitellusti. Laadittu kolme liikenteen erilliselvitystä (Örö, Parainen-Kemiönsaari, VT10). Marraskuussa pidettiin sidosryhmille maakuntakaavafoorumi, jossa käsiteltiin vaihekaavan sisältöä ja periaatteita. Osallistutaan viranomaisyhteistyöhön Osallistuttu lukuisiin kaavojen viranomaisneualueellisella ja valtakunnallisella tasolla. votteluihin ja työkokouksiin. Oltu aktiivisesti Valmistellaan lausuntoja kuntakaavoista sekä mukana Turun kaupunkiseudun MAL-yhteismuista suunnitelmista ja hankkeista. työssä. Maankäyttöjaosto ja maakuntahallitus ovat käsitelleet yhteensä 85 (75+10) osaamisryhmässä valmisteltua lausuntoa/asiaa. Ympäristöministeriö vahvisti 9.9.2014 tuulivoimavaihemaakuntakaavan. KHO antoi valitukset hylkäävät päätöksensä Salo-Lohja oikoradan vaihemaakuntakaavasta kesäkuussa ja Loimaan seudun, Turunmaan, Turun seudun kehyskuntien ja Vakka-Suomen maakuntakaavoista lokakuussa. Valmisteluvaiheessa saatava palaute. Maankäyttöjaoston ja maakuntahallituksen antamat lausunnot ja niiden vaikuttavuus. Pitkällä aikavälillä: maakunnan menestystä ja kestävää alue- ja yhdyskuntarakennetta edistävät suunnitelmat, kaavat ja hankkeet. Onnistuminen maakunnan luonnon ja kulttuuriperinnön vaalimisessa ja hyödyntämisessa maakunnan vetovoiman kehittämisessä. § 14, LF 8.6.2015 10:30 / Pykälän liite: TP2014Valtuusto Sivu 59 31 Maankäyttö ja ympäristö TAVOITTEET TOIMINNAN PAINOPISTEET 2014 TOIMINTA 2014 SEURANTA JA MITTARIT Valmistellaan Varsinais-Suomen liikennestrategia sekä Turun seudun (rakennemallialue) liikennejärjestelmäsuunnitelma kuntien ja maakuntahallinnon hyväksymisprosessia varten. Jatketaan Turun kaupunkiseudun jatkuvaa liikennejärjestelmätyötä. Viimeistellään Varsinais-Suomen liikennestrategia sekä Turun seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma kunnissa ja maakuntahallinnossa hyväksyttäviksi. Viedään liikennejärjestelmätyön sisältö soveltuvilta ja tarvittavilta osin vaihemaakuntakaavaprosessiin. Arvioidaan ja valmistellaan liikennejärjestelmätyön jatkuvan työn toimintamallin käynnistämistä eri aluetasoilla. Laaditaan VarsinaisSuomen paikallisjunaliikenteen kehittämispolku -raportti. Laadittiin Varsinais-Suomen liikennestrategia ja Turun seudun rakennemallialueen liikennejärjestelmäsuunnitelma. Ehdotukset olivat nähtävillä ja lausunnoilla kesäkuussa. Maakuntahallitus hyväksyi liikennestrategian syyskuussa ja strategian toteuttamissuunnitelman joulukuussa. Turun seudun rakennemallialueen liikennejärjestelmäsuunnitelma hyväksyttiin marraskuussa, suunnitelma on hyväksytty myös kaikissa alueen kunnissa. Varsinais-Suomen paikallisjunaliikenteen kehittämispolku -raportti valmistui. Laadittiin Turun kaupunkiseudun jatkuvan liikennejärjestelmätyön vuoden 2015 työohjelma. Valmisteluvaiheessa saatava palaute. Hyväksytty strategia ja suunnitelma. Lounaispaikkaan vietyä palveluverkkotietokantaa on hyödynnetty selvityksissä ja Turun seudun joukkoliikenteen FÖLIn palveluaineistona. Jatkettu yhdessä Paraisten kaupungin ja Varsinais-Suomen maakuntamuseon kanssa Paraisten inventointeja. Rannikon ja Uskelan joen tulvaryhmät ovat kokoontuneet kumpikin kolme kertaa. Yhteistyössä Uudenkaupungin kaupungin kanssa toteutettiin "Tuulivoimarakentamisen maisemavaikutukset kuntakaavoituksessa" -hanke. Järjestettävät tapahtumat ja tilaisuudet, osallistuvien toimijoiden määrä. Valmisteltavat hankkeet. Maakunnan kehitystä kuvaavat seurantaraportit. Yhteistyöryhmien kokoukset. Yhteistyöhankkeet ja selvitykset Valmistellaan ja toteutetaan yhteistyöhankkeita ja tuotetaan selvityksiä maakuntasuunnitelma-, maakuntakaava- ja maakuntaohjelmatarkistuksia varten. Toimitaan alueellisten yhteistyöryhmien (alueidenkäytön yhteistyöryhmä, palveluverkkotyöryhmä, tulvatyöryhmät sekä luonnonvarafoorumi) vetä-jänä ja koordinoijana. Maakuntastrategian kumppanuushengessä kootaan yhteen toimijoita ja tuetaan aktiivisesti alueellista yhteistyötä osana Kumppanuusfoorumia. 2014 painopisteitä ovat maakuntamakaavaluonnoksen sekä uuden ohjelmakauden hankevalmistelua tukevat toimet. Osallistutaan Turun kaupunkiseudun MAL-aiesopimuksen seurantaan ja toteuttamiseen. Osallistutaan saariston kulttuuriympäristöinventointeihin (YM:n vahv.päätöksen jatkosuunn.ohje 20.3.2013 sis.Parainen). § 14, LF 8.6.2015 10:30 / Pykälän liite: TP2014Valtuusto Sivu 60 32 Maankäyttö ja ympäristö TAVOITTEET TOIMINNAN PAINOPISTEET 2014 TOIMINTA 2014 SEURANTA JA MITTARIT Vastataan alueidenkehittämislain mukaisesti alueellisten laaja-alaisten luonnonvaroja ja ympäristöä koskevien suunnitteluprosessien käynnistämisestä, niihin liittyvän yhteistyön johtamisesta ja niiden suunnittelun yhteensovittamisesta maakunnan muun suunnittelun kanssa, samalla edistäen vesiensuojelua, ilmastonmuutoksen torjuntaa ja siihen sopeutumista. Vuonna 2014 keskeistä on materiaali- ja resurssitehokkuuden edistäminen, jota koordinoidaan pääosin luonnonvarafoorumin kautta. Luonnonvarafoorumin puitteissa järjestetään vuoden 2014 aikana tapaamiset/työryhmäpalaverit seuraavien teemojen osalta: uusiutuva energia, maa-/rakennusaineiden saatavuus ja käyttö sekä jäte/kierrätystoiminnan mahdol-lisuudet. Vuoden 2014 aikana aloitetaan laa-jalla osallistamisella ja tavoitteiden selvittä-misellä Varsinais-Suomen luonnonvarastra-tegian laadinta. Tavoite on saada yksityis-kohtaisia toimintaan tähtääviä hankkeita käyntiin yhteistyöverkostojen kautta erilaisten rahoitusten ja rahoituskumppanuuksien turvin ja tukea jo vahvoja yhteistyöverkkoja mm. TurunAMK, Turku Science Park, Turun yliopisto, Åbo Akademi toimintaa luonnonvaraCleantechin kehittämisessä. Yhteistyötä rakennetaan 2015 käynnistyvän valtak. luonnonvarakeskuksen kanssa aktiivisesti. Resurssi- ja materiaalitehokkuutta on edistetty ”Kierrätysliiketoiminta ja resurssitehokkuus Varsinais-Suomen voimavaraksi” -hankkeessa. Valtakunnallisen resurssitietokannan sekä teollisten symbioosien kehittämiseen on osallistuttu SYKEn ja Sitran järjestämissä tilaisuuksissa. Kiertotalouden edistämistä on tehty valtakunnantasolla ottamalla osaa julkilausuman valmisteluun. Kiertotalouden kehittämiseen laajasti tähtäävän LIFE IPhankkeeseen Lounais-Suomen alue valittiin yhdeksi ydinalueeksi. Luonnonvarafoorumi järjesti yhteistyössä Valonian kanssa maakunnallisen energiaryhmän tapaamisen. AMK:n vetämä energiapotentiaaliselvitys valmistui syksyllä 2014. Luonnonvarastrategia on muotoutumassa kierto- ja biotalouden tavoitteiden jatkuvaksi hallinta- ja edistämissuunnitelmaksi. Maakunnan maatalouden ja metsien bioenergiapotentiaali selvitettiin LENGO-hankkeessa, joka valmistui loppuvuodesta. Järjestettävät tapahtumat ja tilaisuudet, osallistuvien toimijoiden määrä. Käynnistyvien hankkeiden määrä. § 14, LF 8.6.2015 10:30 / Pykälän liite: TP2014Valtuusto Sivu 61 33 TAVOITTEET TOIMINNAN PAINOPISTEET 2014 Kehitetään Lounaispaikkapaikkatietoyhteistyötä kohti laajempaa alueellista tietopalvelua Varsinais-Suomen ja Satakunnan kattavalla yhteistyöalueella. Vahvistetaan Varsinais-Suomen liiton ja Lounaispaikan asemaa alueellisen tiedon hallinnoijana ja välittäjänä. Kehitetään liiton Lounaispaikan kautta tarjoamia palveluita alueen toimijoille sekä teknisesti että sisällöllisesti. Selvitetään Lounaispaikan toimintojen ja liiton IT-hallinnon integroimista osana tietopalvelujen ja hallinnon kehittämistä. Vuoden 2014 määritellään laajan aluetietopalveluhankkeen sisältö, laajuus, yhteistyökumppanit sekä rahoitusmahdollisuudet. Rekrytoidaan yhteinen IT-tukihenkilö yhdessä Central Baltic ohjelmahallinnon kanssa. Varmistetaan palvelinresurssien riittävyys suhteessa aluetietopalvelun käyttöön. TAVOITTEET Osallistutaan aktiivisesti maakunnan suunnitteluun liittyviin kansallisiin ja kansainvälisiin yhteistyöhankkeisiin ja niiden valmisteluun maakunnan, naapuriliittojen ja Itämeren alueella. Painopisteinä ovat maakunnan tavoitellun kehityksen visiointi, aluerakenteellinen asema (Pohjoinen kasvukäytävä / Tukholma-Pietari -akseli), liikenne ja logistiikka, yhdyskuntarakenteen kestävä kehitys sekä ympäristö- ja vesiensuojelutoiminta. TOIMINNAN PAINOPISTEET 2014 Valvotaan maakunnan etua valtakunnallisen aluerakenteen ja liikenteen kehityskuvatyössä (ALLI) yhdessä muiden ELLI-maakuntien kanssa (V-S liitolla Etelä-Suomen maakuntien liittouman puheenjohtajuus 2014). Edistetään uusien maakunnan kehityksen kannalta tärkeiden ohjelmien ja edelleen hankkeiden (mm. Central Baltic 2014-20) valmistelua. TOIMINTA 2014 SEURANTA JA MITTARIT Tammikuussa järjestettiin Lounais-Suomen Lounaispaikan yhteistyöaluetietopäivä. Palveluita (Ympäristö Nyt, MIP kumppaneilta saatu palauja Hankeverkko) kehitettiin ja uudistettiin te, toimintojen ja palveluisuunnitellusti. Aluetietopalvelun määrittelyä den määrä. Aluetietopalve- varten toteutettiin yhdessä Turun yliopiston luhankkeen käynnistymiTRC-yksikön kanssa. Yhdessä Turun kaunen. Palveluiden toimintapungin kanssa valmistellun laajan 6Aika-hank- varmuus. keen päätös saatiin joulukuussa. Järjestettiin ensimmäinen Lounais-Suomen Apps4Finland aluekilpailu. Kunnille suunnattiin tiedotusta INSPIRE-direktiivistä. Lounaispaikan karttapalvelun uudistamista jatkettiin koko vuosi. Valmisteltiin kaikkien maakuntien liittojen edustajana yhdessä Suomen ympäristökeskuksen kanssa maakuntakaavaaineistojen harmonisointi-hankehakemus ympäristöministeriölle. TOIMINTA 2014 Osallistuttu ALLI-valmisteluun painottaen varsinaissuomalaista näkökulmaa. ELLI:n aluerakenteen työryhmä on kokoontunut kaksi kertaa. Osallistuttiin uuden Central Baltic 2014-2020 -ohjelman valmisteluun sekä lukuisien uusien, Varsinais-Suomen maakuntastrategiaa tukevien hankkeiden ideointiin ja valmisteluun. SEURANTA JA MITTARIT Maakunnan menestystä ja kestävää alue- ja yhdyskuntarakennetta edistävät suunnitelmat, kaavat ja hankkeet. Onnistuminen maakunnan luonnon ja kulttuuriperinnön vaalimisessa ja hyödyntämisessa maakunnan vetovoiman kehittämisessä. § 14, LF 8.6.2015 10:30 / Pykälän liite: TP2014Valtuusto Sivu 62 34 Maankäyttö ja ympäristö Syksyllä 2013 käynnistyy kolmivuotinen Baltic Flows projekti, jossa kehitetään virtaavan veden arviointiverkostoa sekä reaaliaikaiseen purojen ja jokien monitorointiin että kaupunkien tulvavesien hallintaan. Tavoitteena on kehittää menetelmiä havaita saasteet ennen kuin ne päätyvät mereen. Varsinais-Suomen liitto edustaa projektissa julkista alueellista näkökulmaa ja toimii linkkinä muiden julkisten tahojen suuntaan. Varsinais-Suomen liiton rooli EU:n seitsemännen puiteohjelma hankkeessa on alueen toimijoiden ja alueellisen tiedon koordinoija. Turku Science Park, Turun yliopisto ja Turun AMK ovat hankeen hankkeen keskeisten työosien vastuutahoja ja yliopisto toimii koko hankeen koordinaattorina. Vuoden 2014 aikana järjestetään vähintään neljä yhteistyötapaamista hankepartnerimaissa. Vuoden aikana järjestetään alueilla laaja sidosryhmäkysely vesienhallinnan toimijaverkon näkökulmien selvittämiseksi ja yhteistyöverkostojen ja kumppanuuksien rakentamiseksi, mukana tässä niin alan yritykset, julkinen sektori kuin tutkimus. Varmistetaan alueittain vesienhallinnan huomioon ottaminen älykkään osaamisen strategioissa. Liitto on osallistunut hankesuunnitelman Tuloksia seurataan mukaisesti eri työpakettien valmisteluun. rahoittajalle toimitettavan Hankkeessa on järjestetty tapaamisia vuonna hankeraportoinnin kautta. 2014 tammikuussa Virossa, keväällä Latviassa, kesällä Saksassa, syksyllä Ruotsissa ja Virossa. § 14, LF 8.6.2015 10:30 / Pykälän liite: TP2014Valtuusto Sivu 63 35 4.6 EDUNVALVONTA JA KUNTAYHTEISTYÖ Toiminta-ajatus Edunvalvonnan ja kuntapalvelujen tavoitteena on valvoa maakunnan etuja kansallisesti ja kansainvälisesti, toimia kuntien puolesta kuntayhteistyötä edistäen, olla maakunnallinen tiedonvälittäjä sekä nykyaikaisen maakuntahengen ja maakuntakulttuurin vaalija. TOIMINNAN PAINOPISTEET 2014 TOIMINTA 2014 SEURANTA JA MITTARIT Hyväksytään (MH:n huhtikuun kokous) edunvalvonnan painopisteet. Laaditaan jokaisen painopisteen osalta yhteistyötaho- ja kohdentamissuunnitelma. Maakuntastrategian (mv 16.6.2014 § 15) keskeinen teema on kumppanuus. Tähän liittyvät keinoina ja edistettävinä asioina yhteistyötaidot, vastuullisuus, saavutettavuus ja resurssiviisaus. Laadittiin edunvalvonnan painopisteet. Näitä tavoitteita on tuotu esille valtion talousarvion valmisteluun, alueellistamiskysymyksiin ja muihin maakunnan kannalta keskeisiin ja ajankohtaisiin teemoihin liittyen. Vaikuttamistyössä vahvimmin esillä ovat olleet vt 8:n Masku - Nousiainen osuus, Turun meriteollisuus ja Tunnin juna. Kumppanuusbarometrin kautta saadaan yhteistyötahojen palaute. Kumppanuusideaa saatiin kohtuullisesti tehtyä tunnetuksi ja kumppanuusbarometrin ensimmäinen kysely toteutui hyvin. Laaditaan painopisteittäin edunvalvonnan plus/miinuslistaus. Maakuntahallitus käsittelee edunvalvonnan toteutumisen. Edunvalvonnassa on onnistuttu vt 8:n osalta hyvin, telakkaratkaisun osalta erinomaisesti. Kehitetään edelleen edunvalLisätään tiedottamista koskien liiton roolia vontatoimintaa proaktiivisuupoliittisessa edunvalvonnassa. Edunvalvonnan teen, suunnitelmallisuuteen ja ennakoitavuutta lisätään johtavien ajantasaiseen tietoon perusviranhaltijoiden aktiivisella yhteydenpidolla tuvana vaikuttamistyönä. Paran- päätöksenteon valmisteluun. netaan vaikuttamistyön oikeaaikaisuutta ja kohdentamista. Edunvalvontatyötä on kehitetty edelleen. Tavoitteena on ollut vaikuttamistyön parempi ajoitus ja kohdentaminen. Lisäksi edunvalvontayhteistyötä on syvennetty sidosryhmien kanssa (kumppanuusmenettely). Arvioidaan sidosryhmäpalautteet. Toteutunut normaalisti. TAVOITTEET Edunvalvonta Asetetaan maakunnan keskeiset edunvalvontatavoitteet ja painopisteet sekä edistetään niiden toteutumista yhteistyössä sidosryhmien kanssa. Vaikuttamistyö kohdistuu valtion talousarvion valmisteluun, maakunnan kannalta keskeisten kansallisten strategioiden valmisteluun, alueellistamiskysymyksiin ja muihin maakunnan kannalta keskeisiin teemoihin. Edunvalvontanäkökulma sisältyy myös sidosryhmätyöskentelyyn sekä lausuntojen antamiseen. § 14, LF 8.6.2015 10:30 / Pykälän liite: TP2014Valtuusto Sivu 64 36 Edunvalvonta ja kuntapalvelu TOIMINNAN PAINOPISTEET 2014 TOIMINTA 2014 SEURANTA JA MITTARIT Järjestetään kansanedustajien yhteisryhmän kokoukset ja koordinoidaan maakuntatapaamiset. Käytetään kansanedustajia täysimääräisesti hyväksi edunvalvonnassa. Järjestetään eduskunnan valiokuntavierailut (mahdollisesti tulevaisuus- / ympäristö- /maaja metsätalousvaliokunta) VarsinaisSuomeen. Kansanedustajaryhmän toiminta on jatkunut vakiintuneita muotoja noudattaen. Ryhmä kokoontui vuoden aikana yhdeksän kertaa. Näiden lisäksi järjestettiin yli 20 liiton koordinoimaa kansanedustajaryhmän sidosryhmätapaamista. Eduskuntavaalikauden päätteeksi tehdään kansanedustajille kysely yhteisryhmän työstä. Tehdään aktiivista kuntayhteistyötä sidosryhmäyhteistyönä mm. järjestämällä jäsenkuntien kuntajohdon tapaamisia ja muita tilaisuuksia ajankohtaisista teemoista. Ollaan aktiivisia liiton toiminnan ja maakunnallisten tavoitteiden esittämisessä jäsenkunnille. Edistetään jäsenkuntien yhteistyötä. Järjestetään kuntajohdon tapaamiset 4 - 5 kertaa vuodessa, kuntatalousristeily sekä muita kuntapuolen asiantuntijatapaamisia, esim. kuntien sivistystoimen teemapäivä. Kuntatalousryhmän merkitystä asiantuntijaelimenä vahvistetaan. Järjestettiin kuntajohdon tapaamiset (23.1., 14.3. ja 16.9. sekä kuntien elinkeinofoorumi 10.6. ja kuntatalousristeily 26.8. Osanotto ja palaute oli hyvä (valtionosuusneuvottelu 23.1.) ja kohtalainen (muut tilaisuudet). Kuntatalousryhmä kokoontui kolmesti. Arvioidaan tilaisuuksien onnistumista osanottajamäärän ja saadun palautteen perusteella. Kehitetään edelleen liiton tarjoamia asiantuntijapalveluja varsinaissuomalaisille kunnille. Ollaan aktiivisia näiden palvelujen tarjoamisessa jäsenkunnille. Tehostetaan viraston sisäisiä IT-palveluja sekä liiton jäsenkunnilleen ja muille maakunnan toimijoille tarjoamia tietopalveluja. Erityishuomio kohdistetaan maakunnan alueella tehtäviin kuntarakenneselvityksiin. Lisätään kuntakentän yhteistoimintaa alueellisen tietopalvelun kanssa. Asiantuntijapalvelut esillä mm. kuntatalousryhmässä. Sote- ja kuntarakenneuudistusten toteutus ollut takkuista. Liiton rooli ollut vähäinen. Liitto oli mukana Turun seudun kuntarakenneselvityksen viestintäryhmässä. Kuntaliitoksista toteutuu tässä vaiheessa Tarvasjoen liittyminen Lietoon. Arvioidaan tilaisuuksien onnistumista osanottajamäärän ja saadun palautteen perusteella. Vaikutetaan Varsinais-Suomen kansanedustajaryhmän kautta vakiintuneita toimintamalleja käyttämällä. Kuntapalvelut § 14, LF 8.6.2015 10:30 / Pykälän liite: TP2014Valtuusto Sivu 65 37 Edunvalvonta ja kuntapalvelu SEURANTA JA MITTARIT TAVOITTEET TOIMINNAN PAINOPISTEET 2014 TOIMINTA 2014 Korostetaan maakuntahallinnon roolia osana kuntahallintoa ja pyritään vahvistamaan maakuntahallintoa. Annetaan lausunnot valtionosuusuudistuksesta, kunta- ja aluerakenteesta sekä alueellisista palveluista. Pyritään vaikuttamaan aluehallinnon uudelleen järjestämistä koskevaan valmistelutyöhön ajatellen tulevaa hallitusohjelmaa. Valmisteltiin kuntien valtionosuuslain muutos- Arvioidaan lausuntojen ja esitys, jota lobattiin yhdessä Satakuntaliiton kannanottojen vaikutus kanssa. Noin neljän miljoonan euron vaikutus päätökseen. maakunnan kuntien valtionosuuksiin. Valmisteltiin kuntalakiin maakunnan liittoja koskeva maininta. Valtionosuuslakiin saatiin piehenkö korjaus koskien vanhusväestön painoarvoa. Maakunnan tunnettuus ja markkinointi Lisätään maakunnan ja liiton Julkaistaan neljä Viiri-lehteä. Viestinnän tunnettuutta aktiivisella viesvolyymi pidetään suunnilleen entisellään. tinnällä eri kanavissa ja maaKehitetään verkkoviestintää ja uudistetaan kunnan markkinoinnilla. Viestin- visuaalista ilmettä. Liiton Facebook-ryhmää nässä käytämme tiedotteiden, aktivoidaan. Toimitetaan videoaineistoa esitteiden ja internet-sivujen nettiin. Tiedotusvälineyhteyksien taso lisäksi sähköistä uutiskirjettä, pidetään korkeana. Viestinnässä painotus on markkinointituotteita ja sosiaa- laadussa ja vuorovaikutteisuudessa. lista mediaa. Viestintä on avoin- Oikeakielisyys nähdään osana hyvää ta ja vuorovaikutteista. viestintää. Toteutetaan tähän liittyvää Viestintä tukee liiton tavoitteita koulutusta. Maakunnan markkinointiin ja kertoo toiminnastamme ja etsitään uutta mallia. sen tulok-sista. Visuaalinen ilme tukee liiton viestintää. Jatkuva lehdistö- ja tiedotusvälineseuranta, myös sähköinen. Kaikki liittoa koskeva aineisto otetaan talteen. Julkaistiin neljä Viirilehteä. Liiton Facebook-sivuja hyödynnettiin aktiivisesti. Järjestettiin mediatapaamisia sekä lehdistötilaisuuksia (aiheena mm. maakunta-strategia). Aloitettiin liiton videotuotannon suunnittelu ja koulutus sekä opeteltiin videoiden tekemistä. Maakunnan markkinointikäyttöön englanninkielinen Saariston Rengastie-video sekä maakuntalaulun uusi sovitus ja video. Jatkuva lehdistö- ja tiedotusvälineseuranta. Kaikki liittoa koskeva ja sivuava aineisto otetaan talteen. § 14, LF 8.6.2015 10:30 / Pykälän liite: TP2014Valtuusto Sivu 66 38 Edunvalvonta ja kuntapalvelu TAVOITTEET TOIMINNAN PAINOPISTEET 2014 TOIMINTA 2014 SEURANTA JA MITTARIT Käynnistettiin kulttuuristrategian laatiminen. Työn yhteydessä mm. työpajoissa luotiin laaja kontaktiverkko alan toimijoihin. Järjestettiin vuotuinen kotiseutuyhdistysten tapaaminen ja valittiin edustaja Suomen kotiseutuliiton valtuustoon. Aurora-mitali luovutettiin Loimaan kulttuurisihteeri Juhani Heinoselle. Tehdään arvio yhteistyökontaktipalauttee sta. Yhteydenpito Taiteen edistämiskeskuksen ja taidetoiomikunnan kanssa oli aktiivista. Aulagallerian näyttelytoiminta on ollut jatkuvaa. Näyttelyissä yhteistyötä on tehty mm. TUAMK:n oppilaiden ja Bryggmansäätiön kanssa. Lähiruokakulttuuria tuettiin osallistumalla hankkeisiin. Järjestettiin säätyvaltiopäivät 150 vuotta -juhlaseminaari ja Eurooppa-päivän vastaanotto. Käynnistettiin seitsemän kirkon reitin elvytys. Eläkeläisjärjestöjen neuvottelukunta kokoontui kolme kertaa. Arvioidaan järjestöyhteyksien määrä ja laatu saadun palautteen perusteella. Tavoitteet saavutettiin kohtullisesti/hyvin Maakunnan kulttuuri- ja kansalaisjärjestöyhteistyö Vaalitaan modernia maakuntahenkeä ja vahvistetaan paikallisuutta yhdessä sidosryhmien kanssa. Edistetään kulttuurialaa alueen kehittämisen elementtinä ja luovaa taloutta yhteistyössä maakunnan kulttuurilaitosten kanssa. Otetaan huomioon maakuntastrategian laadinnassa yleisen kulttuuritoiminnan lisäksi kulttuuriyrittäjyys ja kulttuuriympäristö. Kulttuuritoimikunnan kautta lisätään yhteydenpitoa kulttuuritoimialaan. Ollaan edistämässä kuvaa Varsinais-Suomesta luovien alojen kulttuurimaakuntana mukaan lukien lähiruokakulttuuri. Otetaan toiminnassa huomioon uuden aluekehityslain kohta :"maakunnan liitto vastaa kulttuuria koskevien suunnielmien ja kehittämistoimenpiteiden yhteensovittamisesta osana maakuntaohjelman toteuttamista". Jaetaan Aurora-mitali maakunnan hyväksi tieteen ja taiteen alalla tehdystä työstä. Yhteydenpitoa kansalaisjärjes- Kotiseutu- ja eläkeläisjärjestöyhteyksien tökenttään jatketaan mm. lisäksi selvitetään mikä on luonteva tapa pitää neuvottelukuntamuotoisesti yhteyttä nuorisoon ja nuorten organisaatioihin. eläkeläisjärjestöjen kanssa. § 14, LF 8.6.2015 10:30 / Pykälän liite: TP2014Valtuusto Sivu 67 39 5. SISÄINEN VALVONTA JA RISKIEN HALLINTA Kuntalain 50 § 1 mom. kohtaan 15 tehty lisäys sisältää velvollisuuden sisällyttää hallintosääntöön määräykset hallinnon ja talouden tarkastuksesta sekä sisäisestä valvonnasta ja riskienhallinnasta. Lakilisäyksen perusteluissa mainitaan, että hallintosääntöön tulisi sisällyttää lähinnä sisäiseen valvontaan ja riskienhallintaan liittyvä tehtävien ja vastuun jako kunnan/kuntayhtymän sisällä. Maakuntavaltuusto (mv 16.6.2014 § 14) muutti hallintosäännön 27 §: ”Riskien hallinta ja sisäinen valvonta” seuraavaan muotoon: ”Maakuntahallitus vastaa riskienhallinnasta sekä päättää kuntayhtymän omaisuuden ja vastuiden vakuuttamisesta. Maakuntahallitus vastaa sisäisen valvonnan järjestämisestä ja antaa ohjeet sisäisestä valvonnasta ja riskien hallinnasta. Maakuntahallitus antaa raportin todennäköisestä tulevasta kehityksestä sekä sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä ja keskeisistä johtopäätöksistä. Maakuntahallitus voi siirtää toimivaltaansa edelleen viranhaltijoille.” Varsinais-Suomen liiton sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteiden hyväksyminen (Kuntalaki 13 §) viedään maakuntavaltuuston käsittelyyn kesäkuussa 2015 (mh 23.3.2015 § 51) Sisäisen valvonnan ja kokonaisvaltaisen riskienhallinnan tavoitteena on tukea liittoa sen perustehtävien laadukkaassa toteuttamisessa, strategian ja asetettujen tavoitteiden saavuttamisessa sekä asiakkaiden, henkilöstön ja omaisuuden turvaamisessa erilaisilta riskeiltä. Riskienhallinnalla varmistetaan, että toiminta jatkuu keskeytyksittä ja häiriöittä laadukkaasti ja kustannustehokkaasti sekä lisätään tavoitteiden saavuttamisen todennäköisyyttä. Riskienhallinta tukee liiton ja sen toimintayksikköjen vahvuuksien ja mahdollisuuksien hyödyntämistä. Sisäinen valvonta ja riskienhallinta kytketään olemassa olevaan johtamisjärjestelmään sekä talousarvio- ja päätöksentekoprosesseihin. Vastuualueiden (osaamisryhmien) johtajien on raportoitava maakuntajohtajalle sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan toteutumisesta ja merkittävistä riskeistä, niiden hallinnasta sekä mahdollisesti jo toteutuneista riskeistä sekä muista olennaisista sisäisessä valvonnassa esille tulleista havainnoista. Maakuntajohtaja raportoi maakuntahallitukselle sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan toteuttamisesta vuositasolla toimintakertomuksen yhteydessä sekä puolivuosittain osavuosikatsauksessa. Maakuntahallitus päättää sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan raportoinnista maakuntavaltuustolle. Se tapahtuu pääsääntöisesti toimintakertomuksen käsittelyn yhteydessä, ellei maakuntahallitus olosuhteiden johdosta muuta päätä. Vastuualueiden johtajilla on vastuu sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä ja hoitamisesta alaisensa toiminnan osalta sekä merkittävimpien riskien raportoinnista. Esimiesten velvollisuutena on toteuttaa sisäistä valvontaa väärinkäytösten ehkäisemiseksi ja havaitsemiseksi sekä puuttua havaittuihin väärinkäytöksiin. Väärinkäytöksenä pidetään erilaisia epärehellisiä, epäeettisiä tai liiton ohjeita rikkovia taikka lainvastaisia tekoja. Jokainen liiton palveluksessa oleva on velvollinen omalta osaltaan noudattamaan toimintaa koskevaa lainsäädäntöä, maakuntavaltuuston hyväksymiä sääntöjä ja päätöksiä, maakuntahallituksen ja johdon tekemiä päätöksiä ja antamia ohjeita. Kuntayhtymän perussopimusta on viimeksi päivitetty marraskuussa 2009. Hallintosääntöä on muutettu vuonna 2014 ja tarkastussääntöä vuonna 2008 vastaamaan liiton nykyisiä toiminnan ohjaustarpeita. Sisäisen valvonnan tehostamiseksi maakuntahallitus on vahvistanut seuraavat ohjeistukset: 1) sisäisen valvonnan ja taloudenhoidon ohjeistus (mh 22.1.2007 § 7), 2) arkistotoimen toimintaohje (mh 22.5.2006 § 106), 3) yleiset hankintaohjeet (mh 25.6.2007 § 119) 4) kansallisen kynnysarvon (nykyisin 30 000 euroa) alittavien tavaroiden ja palvelujen hankintaohjeet (mh 25.1.2010 § 5) ja 5) varhaisen tukemisen malli (mh 24.10.2011 § 161). Maakuntahallitus on vahvistanut seuraavien kehittämisohjelmien hallinto- ja valvontajärjestelmän kuvaukset: 1) Etelä-Suomen työllisyys- ja kilpailukykytavoitteen EAKR -ohjelma 2007 - 2013 (mh 25.8.2008 § 147), 2) Central Baltic INTERREG IV A -ohjelma 2007 - 2013 (mh 17.11.2008 § 224) ja 3) Central Baltic INTERREG IV A ohjelman 2007 - 2013 valtion vastinrahoitus (mh 15.12.2008 § 253). Hallinto- ja valvontajärjestelmien kuvaukset perustuvat Euroopan Unionin sekä työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) ohjeistukseen ja niissä on kuvattu mm. § 14, LF 8.6.2015 10:30 / Pykälän liite: TP2014Valtuusto Sivu 68 40 ohjelmien toteuttamiseen liittyvät tehtävät ja niiden eriyttäminen siten, että estetään vaaralliset työyhdistelmät. Kuvauksia on päivitetty vuonna 2014. Central Baltic INTERREG IV A ohjelman 2007 - 2013 toteuttamisesta on tehty kattava riskienhallinnan arviointi (Risk Assesment). Arvioinnin kohteina ovat ohjelman: 1) rahoitus, 2) tavoitteet, 3) decommitment (rahoituskehyksen leikkaantuminen), 4) toimijatahot, 5) henkilöstö ja 6) hallinto. Kansallisen rahoituksen hallinnoinnin ohjeena on edelleen isäasiainministeriön (nykyisin työ- ja elinkeinoministeriö) alueiden ja hallinnon kehittämisosaston 14.1.2004 antama ohje alueellisen kehittämistuen käytöstä. Tällöin rahoituspäätöksentekijä ja maksatuspäätöksentekijä ovat aina eri henkilöitä ja mikäli yhteyshenkilö on ollut osana päätöksentekoprosessia, ei hän voi olla maksatuspäätöksentekijä. Valtiontalouden tarkastusvirasto tarkasti vuonna 2012 Maakunnan kehittämisrahan käyttöön ja hallinnointiin liittyviin menettelyt. Vuonna 2013 hallintoviranomainen (TEM) suoritti ohjaus- ja valvontakäynnin Varsinais-Suomen liitossa koskien Etelä-Suomen työllisyys- ja kilpailukykytavoitteen EAKR -ohjelmaa 2007 – 2013. Tarkastusviranomainen (AA) Roberts Jansons on vuosittain suorittanut Central Baltic INTERREG IV A ohjelmaa koskevia järjestelmätarkastuksia. Tarkastusraporteissa ei ole ollut ns. kriittisiä havaintoja ja ehdotetut kehittämissuositukset on toteutettu. Maakuntahallituksen ja johtoryhmän jäsenet kuuluvat erityisvastuuvakuutuksen (hallinnonvastuu) piiriin. Vuonna 2013 vakuutussopimukseen lisättiin oikeusturva-asiat. Liiton omaisuus- ja henkilöriskit on kartoitettu vakuutusten näkökulmasta ja työsuojelun näkökulmasta ja suositetut toimenpiteet on tehty. Sopimuksien voimassaoloa ja sopimusehtoja seurataan KuntaToimisto -ohjelmiston asiakirjahallinto-osiolla. Turun maakunta-arkiston tarkastuslausunnon mukaan ”Liiton arkistotointa on pääpiirteissään hoidettu arkistolain ja sen nojalla annettujen määräysten edellyttämällä tavalla” ja että ”päätearkiston hoito on ollut huolellista ja asianmukaista”. Tarkastuksen keskeiset havainnot ja toimenpide-esitykset sekä tarkastuksen perusteella tehtävät toimenpiteet on raportoitu maakuntahallitukselle (mh 29.1.2009 § 9). Toimenpiteiden toteuttamiseen liittyi mm. sähköiseen asiakirjahallintoon siirtyminen. Maakuntahallitus (mh 29.6.2009 § 141) merkitsi tiedoksi linjauksen koskien yhteisöjääviyssäännösten soveltamista maakuntahallituksen päätöksenteossa sekä (mh 23.11.2009 § 268) linjauksen koskien yhteisöjääviyssäännöksen soveltamista maakuntakaavaan jätettyjen muistutusten käsittelyssä. Maakuntahallitus (mh 23.11.2009 § 269) täsmensi ohjeistustaan matkoista päättämisestä Varsinais-Suomen liitossa. Lisäksi liitossa on erilliset tiedotteet ja ohjeistukset seuraavista aihepiireistä: 1) tietoaineistojen käsittely ja tietosuoja, 2) kirjaaminen ja arkistointi, 3) hankinnat ja asiakirjahallinto, 4) päihdehaittojen ehkäisy, 5) työpaikkakiusaamisen ehkäisy 6) henkilöstöopas uusille työntekijöille ja 7) viraston henkilöstön työmatkat. Tilinpäätöksiin 2012 - 2013 kirjattu 60 000 euron vapaaehtoinen varaus perustui Oy Filmkompaniet Alpha Ab:n vahingonkorvausvaatimuksiin koskien hankkeen ”Produktion av restaurerade Mumin-filmer” tuki- ja maksatuskäsittelyjä. Varaus arvioitiin suhteessa mahdollisten oikeustoimien ja liiton kannalta kielteisten ratkaisujen aiheuttamiin kuluihin. Varsinais-Suomen käräjäoikeus ratkaisi 30.1.2015 Oy Filmkompaniet Alpha Ab:n vahingonkorvauskanteen yhteissummaltaan 644 489 €. Tuomion mukaan kanne hylättiin ja kantaja velvoitettiin korvaamaan Varsinais-Suomen liiton oikeudenkäyntikuluina käräjäoikeudessa 36 187,26 € (alv 0 %). Kantaja ei määräaikaan mennessä ole hakenut muutosta hovioikeudesta, joten käräjäoikeuden ratkaisu on tältä osin lopullinen ja lainvoimainen. Näin ollen varaus (60 000 euroa) voidaan purkaa vuoden 2015 talousarvion käyttösuunnitelmaan, mutta oikeudenkäyntikuluja koskeva saatava on epävarma. Maakuntahallitus (mh 23.3.2015 § 46) vastasi tarkastuslautakunnan arviointikertomuksessa 2013 esittämiin asioihin ja päätti viedä asiakohdan tiedoksi maakuntavaltuustolle. § 14, LF 8.6.2015 10:30 / Pykälän liite: TP2014Valtuusto Sivu 69 41 6. TALOUSARVION ERI OSIEN TOTEUTUMINEN Liite 1. Toteutumavertailu: Kuntarahoitteiset kustannuspaikat Liite 2. Toteutumavertailu: Ohjelma- ja hanketoiminnan kustannuspaikat Liite 3. Tuloslaskelma Liite 4. Investoinnit ja poistot Liite 5: Rahoituslaskelma Liite 6. Tase Liite 7. Henkilöstötiedot 41 42 43 44 45 46 48 § 14, LF 8.6.2015 10:30 / Pykälän liite: TP2014Valtuusto Sivu 70 42 Varsinais-Suomen liitto LIITE 1. TOTEUTUMAVERTAILU Talousarvio 2014 Toteutuma 2014 Poikkeama Käyttö % KUNTARAHOITTEISET KUSTANNUSPAIKAT ulkoinen/sisäinen 3010 TOIMINTATUOTOT 3310 MYYNTITUOTOT 3310 MYYNTITUOTOT 3 864 900 3 859 762 5 138 100 10 000 14 104 -4 104 141 3 000 2 950 50 98 3 877 900 3 876 815 1 085 100 -1 919 461 -1 861 314 -58 147 97 -571 712 -540 983 -30 729 95 -69 047 -63 815 -5 232 92 30 454 -30 454 -2 560 220 -2 435 658 -124 562 95 3540 Muiden palvelujen ostot -887 980 -879 717 -8 263 99 3538 PALVELUJEN OSTOT -887 980 -879 717 -8 263 99 -96 600 -103 816 7 216 107 3330 TUET JA AVUSTUKSET 3350 MUUT TOIMINTATUOTOT 3010 TOIMINTATUOTOT 3500 TOIMINTAKULUT 3501 HENKILÖSTÖKULUT 3502 Palkat ja palkkiot 3505 Eläkekulut 3510 Muut henkilösivukulut 3520 Henkilöstökorvaukset 3501 HENKILÖSTÖKULUT 3538 PALVELUJEN OSTOT 3550 AINEET, TARVIKKEET JA TAVAR 3551 Ostot tilikauden aikana 3550 AINEET, TARVIKKEET JA TAVAR -96 600 -103 816 7 216 107 3590 VUOKRAT -249 300 -249 843 543 100 3595 MUUT TOIMINTAKULUT -168 800 -139 355 -29 445 83 -3 962 900 -3 808 389 -154 511 96 3600 TOIMINTAKATE -85 000 68 426 -153 426 -81 3699 TILIKAUDEN YLI/ALIJÄÄMÄ -85 000 68 426 -153 426 -81 3500 TOIMINTAKULUT § 14, LF 8.6.2015 10:30 / Pykälän liite: TP2014Valtuusto Sivu 71 43 Varsinais-Suomen liitto LIITE 2. TOTEUTUMAVERTAILU OHJELMA- JA HANKETOIMINNAN KUSTANNUSPAIKAT ulkoinen/sisäinen Talousarvio 2014 Toteutuma 2014 Poikkeama Käyttö % 3010 TOIMINTATUOTOT 3310 MYYNTITUOTOT 3310 MYYNTITUOTOT 370 741 508 247 -137 506 137 2 092 290 1 828 358 263 932 87 18 725 -18 725 2 463 031 2 355 330 107 701 96 -1 074 465 -1 041 662 -32 803 97 -176 602 -175 708 -894 99 -42 310 -40 356 -1 954 95 12 186 -12 186 -1 293 377 -1 245 540 -47 837 96 3525 Kokoukset,järjestelyt,matkat -109 150 -82 046 -27 104 75 3526 Tilat, toiminta (koodi 411 -563 830 -506 748 -57 082 90 -7 000 -784 -6 216 11 -679 980 -589 579 -90 401 87 3531 Selvitykset (koodi 413) -16 900 -11 082 -5 818 66 3532 ATK (ml.FIMOS) (koodi 413 -73 200 -58 885 -14 315 80 3534 Tiedotus (koodi 415) -114 300 -70 380 -43 920 62 3529 Muu tekninen apu -204 400 -140 347 -64 053 69 3523 TEKNISEN AVUN KULUT (pl.henkilöstökulut) -884 380 -729 926 -154 454 83 3540 Muiden palvelujen ostot -231 733 -348 965 117 232 151 3538 PALVELUJEN OSTOT -231 733 -348 965 117 232 151 3551 Ostot tilikauden aikana -20 360 -13 844 -6 516 68 3550 AINEET, TARVIKKEET JA TAVAR -20 360 -13 844 -6 516 68 -8 668 -11 534 2 866 133 -24 513 -5 521 -18 992 23 -2 463 031 -2 355 330 -107 701 96 3600 TOIMINTAKATE 0 0 3699 TILIKAUDEN YLI/ALIJÄÄMÄ 0 0 3330 TUET JA AVUSTUKSET 3350 MUUT TOIMINTATUOTOT 3010 TOIMINTATUOTOT 3500 TOIMINTAKULUT 3501 HENKILÖSTÖKULUT 3502 Palkat ja palkkiot 3505 Eläkekulut 3510 Muut henkilösivukulut 3520 Henkilöstökorvaukset ja mu 3501 HENKILÖSTÖKULUT 3523 TEKNISEN AVUN KULUT (pl.henkilöstökulut) 3524 Teknisen avun hallintokulu 3527 Tarkastukset (koodi 411) 3524 Teknisen avun hallintokulu 3529 Muu tekninen apu 3530 Arviointi(ulkopuolinen) 3538 PALVELUJEN OSTOT 3550 AINEET, TARVIKKEET JA TAVAR 3590 VUOKRAT 3595 MUUT TOIMINTAKULUT 3500 TOIMINTAKULUT § 14, LF 8.6.2015 10:30 / Pykälän liite: TP2014Valtuusto Sivu 72 44 Varsinais-Suomen liitto LIITE 3. TULOSLASKELMA 1.1 - 31.12.2014 1.1. - 31.12.2013 ulkoinen TOIMINTATUOTOT MYYNTITUOTOT 4 296 420 4 454 752 TUET JA AVUSTUKSET 1 842 462 1 742 586 21 675 2 749 6 160 556 6 200 087 -2 902 976 -2 966 580 Eläkekulut -716 691 -738 261 Muut henkilösivukulut -104 172 -108 719 42 640 48 825 -3 681 198 -3 764 734 Teknisen avun hallintokulut -589 579 -576 781 Muu tekninen apu -140 347 -121 691 TEKNISEN AVUN KULUT (pl.henkilöstökulut) -729 926 -698 472 Muiden palvelujen ostot -1 157 093 -1 225 616 PALVELUJEN OSTOT -1 157 093 -1 225 616 Ostot tilikauden aikana -117 661 -102 501 AINEET, TARVIKKEET JA TAVARAT -117 661 -102 501 VUOKRAT -261 377 -269 107 MUUT TOIMINTAKULUT -144 875 -141 399 -6 092 130 -6 201 830 68 426 -1 743 7 256 5 745 128 96 MUUT TOIMINTATUOTOT TOIMINTATUOTOT TOIMINTAKULUT HENKILÖSTÖKULUT Palkat ja palkkiot Henkilöstökorvaukset ja muut HK HENKILÖSTÖKULUT TEKNISEN AVUN KULUT (pl.henkilöstökulut) PALVELUJEN OSTOT AINEET, TARVIKKEET JA TAVARAT TOIMINTAKULUT TOIMINTAKATE RAHOITUSTUOTOT JA KULUT KORKOTUOTOT MUUT RAHOITUSTUOTOT KORKOKULUT RAHOITUSTUOTOT JA KULUT VUOSIKATE SUUNNITELMAPOISTOT TILIKAUDEN TULOS -7 -14 7 378 5 827 75 803 4 084 -16 366 -12 926 59 437 -8 842 § 14, LF 8.6.2015 10:30 / Pykälän liite: TP2014Valtuusto Sivu 73 45 Varsinais-Suomen liitto LIITE 4. INVESTOINNIT JA POISTOT Selvitys suunnitelman mukaisten poistojen perusteista Maakuntavaltuuston päätös 9.6.1997 § 29: tasapoisto, poistoaika 3 vuotta (Tilintarkastan ohje 20.5.1999: hankintavuonna poistoista huomioon vain puolet ja toinen puoli siirretään neljännelle vuodelle) Toimisto-kalusteet Tieto- ja to-mistokoneet Yhteensä Investoinnit 17 358 17 358 Myynnit Poistoarvo 0 17 358 17 358 2014 erä1/4 0 2 893 2 893 2015 erä 2/4 0 5 786 5 786 2016 erä 3/4 0 5 786 5 786 2017 erä 4/4 0 2 893 2 893 Yhteensä 0 17 358 17 358 POISTOKIRJAUKSET 31.12.2014 Yhteensä 6510.201 Suunnitelmapoistot pysyvistä vastaavista an 1002 Tietokoneohjelmistot 2012 poistoerä 3/4 629,91 629,91 6510.201 Suunnitelmapoistot pysyvistä vastaavista an 1165 Toimistokalusteet 2013 poistoerä 2/4 583,83 583,83 6510.201 Suunnitelmapoistot pysyvistä vastaavista an 1170 Tieto- ja toimistokoneet 2011 poistoerä 4/4 1 397,83 2012 poistoerä 3/4 4 215,31 2013 poistoerä 2/4 6 646,68 _2014 poistoerä 1/4 2893,07 Kirjaukset yhteensä 15 152,89 16 366,63 § 14, LF 8.6.2015 10:30 / Pykälän liite: TP2014Valtuusto Sivu 74 46 Varsinais-Suomen liitto LIITE 5. RAHOITUSLASKELMA 2 014 2 013 TOIMINNAN RAHAVIRTA _Vuosikate 75 803 4 084 -17 358 -22 692 58 445 -18 608 -68 873 72 916 _Korottomien velkojen muutos -146 030 128 043 RAHOITUKSEN RAHAVIRTA -214 903 200 959 RAHAVAROJEN MUUTOS -156 458 182 351 _Rahavarat 31.12 1 186 787 1 343 245 _Rahavarat 1.1 1 343 245 1 160 894 -156 458 182 351 _Tulorahoituksen korjauserät INVESTOINTIEN RAHAVIRAT _Investointimenot _Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutusvoitot TOIMINNAN JA INVESTOINTIEN RAHAVIRTA RAHOITUKSEN RAHAVIRTA Muut maksuvalmiuden muutokset _Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutos _Vaihto-omaisuuden muutos _Saamisten muutos RAHAVAROJEN MUUTOS RAHAVAROJEN MUUTOS § 14, LF 8.6.2015 10:30 / Pykälän liite: TP2014Valtuusto Sivu 75 47 Varsinais-Suomen liitto LIITE 6. TASE 2 014 2 013 Muutos % 1005 Tietokoneohjelmistot 315 945 -66,7 1002 AINEETTOMAT HYÖDYKKEET 315 945 -66,7 1160 Koneet ja kalusto 27 419 25 797 6,3 1099 AINEELLISET HYÖDYKKEET 27 419 25 797 6,3 1201 Osakkeet ja osuudet 1 228 1 228 1200 SIJOITUKSET 1 228 1 228 28 962 27 970 3,5 1311 VALTION TOIMEKSIANNOT 1 071 560 2 516 713 -57,4 1333 CENTRAL BALTIC TOIMIEKSIANN 4 106 641 5 855 076 CB 2014-2020 TOIMEKSUI 1 491 491 ulkoinen 1000 VASTAAVAA 1001 PYSYVÄT VASTAAVAT 1002 AINEETTOMAT HYÖDYKKEET 1099 AINEELLISET HYÖDYKKEET 1200 SIJOITUKSET 1001 PYSYVÄT VASTAAVAT 1310 TOIMEKSIANTOJEN VARAT 1350 MUUT TOIMEKSIANTOJEN VARAT 1310 TOIMEKSIANTOJEN VARAT -29,9 100,0 9 084 9 067 0,2 6 678 776 8 380 856 -20,3 1400 VAIHTUVAT VASTAAVAT 1470 SAAMISET 1471 Myyntisaamiset 30 296 96 543 -68,6 1700 Muut saamiset 719 230 584 110 23,1 1470 SAAMISET 749 526 680 653 10,1 1785 Osakkeet ja osuudet 435 435 1780 RAHOITUSARVOPAPERIT 435 435 1800 RAHAT JA PANKKISAAMISET 1 186 787 1 343 245 -11,6 1400 VAIHTUVAT VASTAAVAT 1 936 749 2 024 334 -4,3 1000 VASTAAVAA 8 644 486 10 433 160 -17,1 1780 RAHOITUSARVOPAPERIT § 14, LF 8.6.2015 10:30 / Pykälän liite: TP2014Valtuusto Sivu 76 48 Varsinais-Suomen liitto LIITE 6. TASE 2 014 2013 Muutos % ulkoinen 2000 VASTATTAVAA 2001 OMA PÄÄOMA 2002 PERUSPÄÄOMA 345 784 345 784 2040 EDELLISTEN TILIKAUSIEN YLI/ 424 741 433 583 -2,0 59 437 -8 842 -772,2 829 963 770 525 7,7 666 617 754 036 -11,6 2050 TILIKAUDEN YLI/ALIJÄÄMÄ 2001 OMA PÄÄOMA 2100 TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT 2101 VALTION TOIMEKSIANNOT 2105 Maakunnan kehittämisrahat 2110 Osaamiskeskus 8 190 423 380 -98,1 349 225 1 014 819 -65,6 47 528 324 478 -85,4 1 071 560 2 516 713 -57,4 2196 CB projektit EAKR 2 778 983 4 137 256 -32,8 2197 CB tek.tuki kansallinen 1 327 658 1 717 820 -22,7 2195 CENTRAL BALTIC PÄÄOMAT 4 106 641 5 855 076 -29,9 9 084 9 067 0,2 6 678 776 8 380 856 -20,3 2370 Ostovelat 322 460 361 513 -10,8 2990 Siirtovelat 813 288 920 265 -11,6 2300 LYHYTAIKAINEN 1 135 748 1 281 778 -11,4 2200 VIERAS PÄÄOMA 1 135 748 1 281 778 -11,4 2000 VASTATTAVAA 8 644 486 10 433 160 -17,1 2132 EAKR-kilpailukyky pr.20072135 CB PROJEKTIT KANSALLINEN 2101 VALTION TOIMEKSIANNOT 2195 CENTRAL BALTIC PÄÄOMAT CB 2014-2020 PÄÄOMAT CB 2014-2020 projektit CB 2014-2020 tekn. tuki kansallinent CB 2014 -2020 PÄÄOMAT 2199 MUUT TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMA 2100 TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT 1 223 604 267 887 1 491 491 2200 VIERAS PÄÄOMA 2300 LYHYTAIKAINEN § 14, LF 8.6.2015 10:30 / Pykälän liite: TP2014Valtuusto Sivu 77 49 Varsinais-Suomen liitto LIITE 7. HENKILÖSTÖTIEDOT HENKILÖSTÖN LUKUMÄÄRÄ 2014 2 013 2 012 1 1 Maakuntajohtaja 1 Hallinnon osaamisryhmä 9 9 9 Aluekehittämisen osaamisryhmä 9 11 11 Maankäytön ja ympäristön osaamisryhmä 9 9 8 Edunvalvonnan osaamisryhmä 7 6 6 Projektit & tekniset tuet 28 28 28 Yhteensä 63 64 63 2 014 2 013 2 012 2 902 976 2 966 580 2 753 692 -41 340 -45 020 -43 675 -1 300 -3 805 -8 448 2 860 336 2 917 754 2 701 569 Eläkekulut 716 691 738 261 699 512 Muut pakolliset henkilösivukulut 104 172 108 719 100 915 3 681 198 3 764 734 3 501 996 HENKILÖSTÖKULUT Palkat ja palkkiot Sairausvakuutuksen päivärahat Muut henkilöstömenojen korjauserät HENKILÖSTÖKULUT YHTEENSÄ € Tilikaudella huomioitu lomapalkkavaraus: lomapalkkavelka 431 044 413 740 405 366 89 482 84 214 82 732 2 014 2 013 2 012 Maakuntajohtaja ja hallinnon osaamisryhmä 484 809 475 320 473 996 Aluekehittämisen osaamisryhmä 476 345 522 589 523 309 Maankäytön ja ympäristön osaamisryhmä 439 416 451 525 413 054 Edunvalvonnan osaamisryhmä 318 330 278 436 292 295 Projektit 212 139 381 581 253 550 sosiaalikulut MAKSETUT PALKAT JA PALKKIOT Tekninen tuki 61 167 59 630 58 233 Kansainvälinen tekninen tuki 768 355 619 377 624 643 Luottamushenkilöt 142 415 178 123 114 613 2 902 976 2 966 580 2 753 692 § 14, LF 8.6.2015 10:30 / Pykälän liite: TP2014Valtuusto Sivu 78 50 § 15, LF 8.6.2015 10:30 HALL: 58/2015 Sivu 80 BEDÖMNINGSBERÄTTELSE FÖR ÅR 2014 Revisionsnämnden 12.5.2015 § 17 Ärende Enligt 71.2 § i kommunallagen skall revisionsnämnden bl.a. bedöma huruvida de mål för verksamheten och ekonomin som fullmäktige satt upp har nåtts. Bedömningsberättelsen är revisionsnämndens uppfattning om hur landskapsstyrelsen och de andra av samkommunens myndigheter har lyckats med att förverkliga fullmäktiges vilja. Under det gångna året har revisionsnämnden bestått av landskapsdirektören och förvaltningsdirektören samt andra tjänsteinnehavare i samkommunens verksamhet. Revisionsnämnden har vid sitt sammanträde 12.3.2014 under § 4 berett sin berett sin bedömningsberättelse för år 2014. Referensmaterial: Utkastet till bedömningsberättelse för år 2014 Beredare TP/LF/mk Förslag Revisionsnämnden gör upp och undertecknar bedömningsberättelsen. Beslut Bedömningsberättelsen blev inte slutförd och behandlingen av den fortsätts per e-post. Revisionsnämnden undertecknar bedömningsberättelsen tisdagen 19.5.2015. _____ Landskapsfullmäktige 10.6.2013 Referensmaterial: Bedömningsberättelsen 2014. Revisionsnämndens förslag Landskapsfullmäktige ålägger landskapsstyrelsen att skrida till åtgärder på grund av de iakttagelser som förts fram i bedömningsberättelsen. Beslut Revisionsnämndens ordförande Marja Jalli presenterade bedömningsberättelsen för år 2014. Förslaget godkändes. Antecknades att Taito Ylhäinen anlände till mötet kl. 11.58. Ordförande Jouko Antola avbröts för lunchpaus kl. 12.02 – 12.55. Antecknades att Marja Suutari avlägsnade sig från mötet kl. 12.02. _____ § 15, LF 8.6.2015 10:30 / Pykälän liite: Arviointikertomus_2014 Sivu 80 § 15, LF 8.6.2015 10:30 / Pykälän liite: Arviointikertomus_2014 Sivu 81 § 15, LF 8.6.2015 10:30 / Pykälän liite: Arviointikertomus_2014 Sivu 82 § 15, LF 8.6.2015 10:30 / Pykälän liite: Arviointikertomus_2014 Sivu 83 § 15, LF 8.6.2015 10:30 / Pykälän liite: Arviointikertomus_2014 Sivu 84 § 15, LF 8.6.2015 10:30 / Pykälän liite: Arviointikertomus_2014 Sivu 85 § 16, LF 8.6.2015 10:30 HALL: 124/2015 Sivu 87 FASTSTÄLLANDE AV BOKSLUTET FÖR ÅR 2014 OCH BEVILJANDE AV ANSVARSFRIHET Revisionsnämnden 12.5.2015 § 20 Ärende Bokslutet för år 2014 har tillställts revisionsnämnden och det har föredragits för nämnden. Landskapsstyrelsen har undertecknat bokslutet 23.3.2015. Revisorn har utfört revisionen av bokslutet och avgett en revisionsberättelse, där han föreslår att bokslutet ska godkännas och de redovisningsansvariga beviljas ansvarsfrihet för räkenskapsåret 2014. I revisionsberättelsen har inte framförts påminnelser eller anmärkningar som hänför sig till fastställandet av bokslutet. Revisionsberättelsen 2014 tillsänds ledamöterna per e-post eller delas ut på mötet. Beredare MJ/LF/mk Förslag Revisionsnämnden förelägger revisionsberättelsen för landskapsfullmäktige utgående från att landskapsfullmäktige 1. antecknar revisionsberättelsen för kännedom, 2. godkänner bokslutet och 3. beviljar landskapsstyrelsens ledamöter som handhaft samkommunens förvaltning och ekonomi och de ledande tjänsteinnehavarna för uppgiftsområdena ansvarsfrihet för räkenskapsperioden 1.1.-31.12.2014. Beslut Förslaget godkändes. _____ Revisionsberättelsen finns i bilaga 1 till protokollets § 20. Landskapsfullmäktige 8.6.2014 Referensmaterial: Revisionsberättelsen Revisionsnämndens förslag Revisionsnämndens förslag 1. antecknar revisionsberättelsen för kännedom, 2. godkänner bokslutet och 3. beviljar landskapsstyrelsens ledamöter som handhaft samkommunens förvaltning och ekonomi och de ledande tjänsteinnehavarna för uppgiftsområdena ansvarsfrihet för räkenskapsperioden 1.1. - 31.12.2014. Beslut Förslaget godkändes. _____ § 16, LF 8.6.2015 10:30 / Pykälän liite: Tilintarkastuskertomus 2014 Sivu 87 § 17, LF 8.6.2015 10:30 HALL: 63/2015 Sivu 89 GRUNDERNA FÖR EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUNDS INTERNA KONTROLL OCH RISKHANTERING Landskapsstyrelsen 23.3.2015 § 51 Ärende Enligt 13 § i kommunallagen skall fullmäktige fatta beslut om grunderna för kommunens och kommunkoncernens interna kontroll och riskhantering. För den interna kontrollen och riskhanteringen gäller utöver bestämmelserna i kommunlagen vad som är angivet i grundavtalet för Egentliga Finlands förbund, förvaltningsstadgan, revisionsstadgan samt anvisningarna för den interna kontrollen, riskhanteringen och handhavandet av ekonomin. Beredare MR/mk Landskapsdirektörens förslag: Landskapsstyrelsen beslutar föreslå för landskapsfullmäktige att landskapsfullmäktige godkänner grunderna för Egentliga Finlands förbunds interna kontroll och riskhantering enligt följande: Egentliga Finlands förbunds kontrollsystem och begrepp Kontrollen av samkommunens förvaltning och ekonomi ordnas så att den externa och interna kontrollen tillsammans bildar ett täckande kontrollsystem. Den externa kontrollen ordnas oberoende av den operativa ledningen. För den externa kontrollen svarar en revisionsnämnd och revisor i enlighet med kommunallagen och revisionsstadgan. Extern kontroll kan också utövas av kommuninvånarna i landskapets kommuner. Med intern kontroll avses interna procedur- och verksamhetssätt, med vilka strävan är att säkra lagligheten och resultatmässigheten i förbundets verksamhet. Den interna kontrollen är en del av ledningssystemet samt ett verktyg för ledningen och förvaltningen, med vilkas hjälp uppnåendet av de ställda målen, verksamhetsprocesserna och riskerna bedöms. För ordnandet av den interna kontrollen svarar landskapsstyrelsen och landskapsdirektören. Riskhanteringen utgör en del av den interna kontrollen. Med en övergripande riskhantering avses systematiska verksamhetssätt, med vilka risker som är förknippade med samkommunens verksamhet identifieras och beskrivs, riskernas betydelse och sannolikheten för att de blir verklighet bedöms samt verksamhetssätten för att hantera, följa med och rapportera riskerna definieras. Med risk avses osäkerhetsfaktorer, omständigheter, händelser eller händelsekedjor som försämrar uppnåendet av målen, och då de förverkligas, förbundet eller dess verksamhetsenhet inte uppnår de mål som ställts och/eller utsätts för betydande förluster. Riskerna kan även avse att möjligheter till verksamhet som öppnats går förlorade. Målen för den interna kontrollen och riskhanteringen. Målet för den interna kontrollen och den övergripande riskhanteringen är att stödja förbundet i att högklassigt utföra dess grundläggande uppgifter, att uppnå strategin och de mål som ställts samt i att skydda kunderna, personalen och egendomen mot lika risker. Genom riskhanteringen säkerställs att verksamheten fortgår med hög kvalitet och kostnadseffektivt utan avbrott och störningar samt sannolikheten för att målen blir uppnådda ökas. Riskhanteringen stöder utnyttjandet av förbundets och dess verksamhetsenhets styrkefaktorer och möjligheter. Den interna kontrollen och riskhanteringen kopplas till det existerande ledningssystemet samt till processerna för budgeten och beslutsfattandet. Med hjälp av den interna kontrollen och riskhanteringen ska en rimlig och tillräcklig säkerhet erhållas för att § 17, LF 8.6.2015 10:30 HALL: 63/2015 Sivu 90 1. lagar, bestämmelser och beslut och anvisningar av organen iakttas i förbundets verksamhet, 2. tillförlitlig information om förbundets ekonomi och förvaltning utvecklas och upprätthålls och att de förs fram i sanningsenliga tidsbundna rapporter, 3. regelbundna, ekonomiska, resultatmässiga och effektiva verksamheter främjas enligt förbundet uppgifter 4. förbundets verksamhet kontinuerligt utvecklas och förbättras, 5. god förvaltningssed genomförs i all verksamhet av förbundet och 6. förbundets resurser tryggas mot förluster, som kan vållas av att sakerna sköts dåligt, av fel och andra oregelbundenheter. Den interna kontrollens och riskhanteringens uppgifter och ansvar Landskapsförbundet beslutar om grunderna för den interna kontrollen och riskhanteringen och godkänner en förvaltningsstadga, där de nödvändiga bestämmelserna utfärdas om den interna kontrollen och riskhanteringen. Den godkänner också en beskrivning av hur den interna kontrollen och riskhanteringen ordnats, vilken ingår i verksamhetsberättelsen. Landskapsstyrelsen svarar för att den interna kontrollen och riskhanteringen ordnas ändamålsenligt samt för övervakningen av verkställigheten och resultatmässigheten. Landskapsdirektören svarar för den operativa verkställigheten av den interna kontrollen och riskhanteringen. Revisorn ska med stöd av kommunallagen vid granskningen av samkommunens förvaltning och ekonomi bedöma om förbundets interna kontroll och riskhantering är ändamålsenligt ordnad. Direktörerna för ansvarsområdena och enheterna bär ansvaret för att den interna kontrollen och riskhanteringen ordnas och sköts med hänsyn till sina underordnade samt för rapporteringen av de mest betydande riskerna. Skyldigheterna för cheferna är att genomföra den interna kontrollen för att förhindra och upptäcka missbruk samt ingripa i observerade missbruk. Som missbruk betraktas olika slag av oärliga, oetiska eller lagstridiga gärningar eller sådana som bryter mot förbundets direktiv. Var och en som är anställd hos förbundet är skyldig att för egen del följa den lagstiftning som gäller verksamheten, landskapsfullmäktiges regler och beslut, beslut som fattats och direktiv som lämnats av landskapsstyrelsen och ledningen. Verkställandet av en övergripande riskhantering Verkställigheten av en övergripande riskhantering förutsätter en noggrann kartläggning av riskerna, ansvarsfördelning samt ett systematiskt arbete med att bedöma, följa med och hantera riskerna. Till riskhanteringen hör även en systematisk och regelbunden granskning av ändringarna i verksamhetsmiljön samt ett aktivt utnyttjande av styrkefaktorerna och möjligheterna. En övergripande riskhantering består av fem delfaktorer: 1. Identifieringen av riskerna 2. Bedömningen av riskerna 3. Hanteringen av riskerna 4. Uppföljningen och rapporteringen av riskerna 5. Lärdom av de risker som blivit verklighet Förbundets verksamhetsenheter ska i samband med utarbetandet av verksamhets- och ekonomiplanen analysera förändringar i verksamhetsmiljön, identifiera de risker som hotar målen, bedöma deras konsekvenser och sannolikheten för att de förverkligas. Landskapsdirektören beslutar om de centrala risker som berör hela samkommunen samt om de planer och åtgärder som behövs för att hantera riskerna. Alla riskanalyser ska grunda sig på ett dokumenterat material. Rapporteringen av den interna kontrollen och riskhanteringen § 17, LF 8.6.2015 10:30 HALL: 63/2015 Sivu 91 Direktörerna för ansvarsområdena och cheferna för enheterna ska rapportera till landskapsdirektören om hur den interna kontrollen och riskhanteringen verkställs och om betydande risker, hanteringen av dem samt om eventuellt redan förverkligade risker samt om andra väsentliga observationer som man lagt märke till inom den interna kontrollen. Landskapsdirektören rapporterar till landskapsstyrelsen om hur den interna övervakningen och riskhanteringen förverkligats på årsnivå i samband med verksamhetsberättelsen samt halvårsvis i en delårsöversikt. Landskapsstyrelsen beslutar om rapporteringen av den interna övervakningen och riskhanteringen till landskapsfullmäktige. Det sker i regel i samband med behandlingen av verksamhetsberättelsen, om inte landskapsstyrelsen på grund av omständigheterna annat beslutar. Ifall betydande risker observeras i förbundets verksamhet, ska varje anställd hos förbundet omedelbart rapportera om saken till sin chef eller annars till den som är övervakningsansvarig. De som har övervakningsansvaret ska omedelbart vidta nödvändiga åtgärder för att hantera riskerna. Beslut Förslaget godkändes. _____ Landskapsfullmäktige 8.6.2015 Landskapsstyrelsens förslag Landskapsfullmäktige beslutar godkänna grunderna för Egentliga Finlands förbunds interna kontroll och riskhantering enligt följande: Egentliga Finlands förbunds kontrollsystem och begrepp Kontrollen av samkommunens förvaltning och ekonomi ordnas så att den externa och interna kontrollen tillsammans bildar ett täckande kontrollsystem. Den externa kontrollen ordnas oberoende av den operativa ledningen. För den externa kontrollen svarar en revisionsnämnd och revisor i enlighet med kommunallagen och revisionsstadgan. Extern kontroll kan också utövas av kommuninvånarna i landskapets kommuner. Med intern kontroll avses interna procedur- och verksamhetssätt, med vilka strävan är att säkra lagligheten och resultatmässigheten i förbundets verksamhet. Den interna kontrollen är en del av ledningssystemet samt ett verktyg för ledningen och förvaltningen, med vilkas hjälp uppnåendet av de ställda målen, verksamhetsprocesserna och riskerna bedöms. För ordnandet av den interna kontrollen svarar landskapsstyrelsen och landskapsdirektören. Riskhanteringen utgör en del av den interna kontrollen. Med en övergripande riskhantering avses systematiska verksamhetssätt, med vilka risker som är förknippade med samkommunens verksamhet identifieras och beskrivs, riskernas betydelse och sannolikheten för att de blir verklighet bedöms samt verksamhetssätten för att hantera, följa med och rapportera riskerna definieras. Med risk avses osäkerhetsfaktorer, omständigheter, händelser eller händelsekedjor som försämrar uppnåendet av målen, och då de förverkligas, förbundet eller dess verksamhetsenhet inte uppnår de mål som ställts och/eller utsätts för betydande förluster. Riskerna kan även avse att möjligheter till verksamhet som öppnats går förlorade. Målen för den interna kontrollen och riskhanteringen. Målet för den interna kontrollen och den övergripande riskhanteringen är att stödja förbundet i att högklassigt utföra dess grundläggande uppgifter, att uppnå strategin och de mål som ställts samt i att skydda kunderna, personalen och egendomen mot lika risker. Genom riskhanteringen säkerställs att verksamheten fortgår med hög kvalitet och kostnadseffektivt utan avbrott och störningar samt sannolikheten för att målen blir uppnådda ökas. Riskhanteringen stöder utnyttjandet av för- § 17, LF 8.6.2015 10:30 HALL: 63/2015 Sivu 92 bundets och dess verksamhetsenhets styrkefaktorer och möjligheter. Den interna kontrollen och riskhanteringen kopplas till det existerande ledningssystemet samt till processerna för budgeten och beslutsfattandet. Med hjälp av den interna kontrollen och riskhanteringen ska en rimlig och tillräcklig säkerhet erhållas för att 1. lagar, bestämmelser och beslut och anvisningar av organen iakttas i förbundets verksamhet, 2. tillförlitlig information om förbundets ekonomi och förvaltning utvecklas och upprätthålls och att de förs fram i sanningsenliga tidsbundna rapporter, 3. regelbundna, ekonomiska, resultatmässiga och effektiva verksamheter främjas enligt förbundet uppgifter 4. förbundets verksamhet kontinuerligt utvecklas och förbättras, 5. god förvaltningssed genomförs i all verksamhet av förbundet och 6. förbundets resurser tryggas mot förluster, som kan vållas av att sakerna sköts dåligt, av fel och andra oregelbundenheter. Den interna kontrollens och riskhanteringens uppgifter och ansvar Landskapsförbundet beslutar om grunderna för den interna kontrollen och riskhanteringen och godkänner en förvaltningsstadga, där de nödvändiga bestämmelserna utfärdas om den interna kontrollen och riskhanteringen. Den godkänner också en beskrivning av hur den interna kontrollen och riskhanteringen ordnats, vilken ingår i verksamhetsberättelsen. Landskapsstyrelsen svarar för att den interna kontrollen och riskhanteringen ordnas ändamålsenligt samt för övervakningen av verkställigheten och resultatmässigheten. Landskapsdirektören svarar för den operativa verkställigheten av den interna kontrollen och riskhanteringen. Revisorn ska med stöd av kommunallagen vid granskningen av samkommunens förvaltning och ekonomi bedöma om förbundets interna kontroll och riskhantering är ändamålsenligt ordnad. Direktörerna för ansvarsområdena och enheterna bär ansvaret för att den interna kontrollen och riskhanteringen ordnas och sköts med hänsyn till sina underordnade samt för rapporteringen av de mest betydande riskerna. Skyldigheterna för cheferna är att genomföra den interna kontrollen för att förhindra och upptäcka missbruk samt ingripa i observerade missbruk. Som missbruk betraktas olika slag av oärliga, oetiska eller lagstridiga gärningar eller sådana som bryter mot förbundets direktiv. Var och en som är anställd hos förbundet är skyldig att för egen del följa den lagstiftning som gäller verksamheten, landskapsfullmäktiges regler och beslut, beslut som fattats och direktiv som lämnats av landskapsstyrelsen och ledningen. Verkställandet av en övergripande riskhantering Verkställigheten av en övergripande riskhantering förutsätter en noggrann kartläggning av riskerna, ansvarsfördelning samt ett systematiskt arbete med att bedöma, följa med och hantera riskerna. Till riskhanteringen hör även en systematisk och regelbunden granskning av ändringarna i verksamhetsmiljön samt ett aktivt utnyttjande av styrkefaktorerna och möjligheterna. En övergripande riskhantering består av fem delfaktorer: 1. Identifieringen av riskerna 2. Bedömningen av riskerna 3. Hanteringen av riskerna 4. Uppföljningen och rapporteringen av riskerna 5. Lärdom av de risker som blivit verklighet § 17, LF 8.6.2015 10:30 HALL: 63/2015 Sivu 93 Förbundets verksamhetsenheter ska i samband med utarbetandet av verksamhets- och ekonomiplanen analysera förändringar i verksamhetsmiljön, identifiera de risker som hotar målen, bedöma deras konsekvenser och sannolikheten för att de förverkligas. Landskapsdirektören beslutar om de centrala risker som berör hela samkommunen samt om de planer och åtgärder som behövs för att hantera riskerna. Alla riskanalyser ska grunda sig på ett dokumenterat material. Rapporteringen av den interna kontrollen och riskhanteringen Direktörerna för ansvarsområdena och cheferna för enheterna ska rapportera till landskapsdirektören om hur den interna kontrollen och riskhanteringen verkställs och om betydande risker, hanteringen av dem samt om eventuellt redan förverkligade risker samt om andra väsentliga observationer som man lagt märke till inom den interna kontrollen. Landskapsdirektören rapporterar till landskapsstyrelsen om hur den interna övervakningen och riskhanteringen förverkligats på årsnivå i samband med verksamhetsberättelsen samt halvårsvis i en delårsöversikt. Landskapsstyrelsen beslutar om rapporteringen av den interna övervakningen och riskhanteringen till landskapsfullmäktige. Det sker i regel i samband med behandlingen av verksamhetsberättelsen, om inte landskapsstyrelsen på grund av omständigheterna annat beslutar. Ifall betydande risker observeras i förbundets verksamhet, ska varje anställd hos förbundet omedelbart rapportera om saken till sin chef eller annars till den som är övervakningsansvarig. De som har övervakningsansvaret ska omedelbart vidta nödvändiga åtgärder för att hantera riskerna. Beslut Förslaget godkändes. _____ För mer information förvaltningsdirektör Markku Roto, tfn 040 761 5509, fö[email protected] § 18, LF 8.6.2015 10:30 CENTBALT: 10/2015 Sivu 94 AVTAL SOM REGLERAR CENTRAL BALTID INTERREG 2014 - 2020 PROGRAMMETS VERKSAMHET, BESKRIVNING AV FÖRVALTNINGS- OCH KONTROLLSYSTEMET OCH INRÄTTANDE AV TIDSBUNDNA TJÄNSTER SOM HÄNFÖR SIG TILL VERKSTÄLLANDET AV PROGRAMMET Landskapsstyrelsen 18.5.2015 § 90 Ärende Processen för att underteckna det avtal (Multilateral Agreement) som reglerar verksamheten av programmet mellan Central Baltic Interreg 2014-2020 samt Egentliga Finlands förbund har inletts. Genom avtalet bekräftar medlemsstaterna att Egentliga Finlands förbund utses till förvaltningsmyndighet (inkl. uppgifterna för verifieringsmyndigheten) samt granskningsmyndighet. Vidare stadfäster avtalet de övriga avtal som hänför sig till verkställandet och de handböcker som styr verksamheten och preciserar arbetsfördelningen för de uppgifter som definierats i förordningarna. I enlighet med EU:s förordningar utför kontrollmyndigheten en systemgranskning. Granskningen koncentrerar sig långt på att verifiera beskrivningen av förvaltnings- och övervakningssystemet (Description of Management and Control Systems). Dokumentet är en täckande beskrivning av uppgifterna, ansvaren och de förvaltningsprocedurer som ska iakttas av programmets olika aktörer och myndigheter (förvaltnings-, verifierings- och granskningsmyndigheten, sekretariatet). Med avvikelse från föregående programperiod, ska beskrivningen av förvaltnings- och kontrollsystemen inte längre godkännas i EU-kommissionen. Till uppgifterna för kontrollmyndigheten och förvaltningsmyndigheten ansluter sig uppgifter, vilka både med hänsyn till den offentliga maktutövningen och det intensifierade ansvaret förutsätter ett tjänsteförhållande. På grund härav är det motiverat att inrätta en visstidstjänst som inspektör (Audit Authority), vars innehavare verkar direkt underställd landskapsdirektören. Förvaltningsmyndigheten handhar i fortsättningen även verifieringsmyndighetens uppgifter. De differentierade uppgifterna förutsätter även att en visstidstjänst inrättas i denna uppgift. Sålunda kan inom förvaltningsmyndigheten differentieras de projektavtal (regionutvecklingsdirektören) som gör till dess ansvarsområde och utbetalningsbesluten (den förvaltningsansvariga). Det är ändamålsenligt att till dessa tidsbundna tjänster överföra de personer som redan under den avslutade programperioden skött uppgifterna. Referensmaterial 1 utgörs av det engelskspråkiga avtalet för Central Baltic Interreg 2014-2020 mellan medlemsstaterna och Egentliga Finlands förbund och referensmaterial 2 är den engelskspråkiga beskrivningen av förvaltnings- och kontrollsystemet. Beredare TN/MN Landskapsdirektörens förslag Landskapsstyrelsen beslutar att 1. höra beskrivningar på finska av avtalet för Central Baltic Interreg 2014 - 2020 mellan medlemsstaterna och Egentliga Finlands förbund samt beskrivningen av programmets förvaltnings- och kontrollsystem och besluta att godkänna dem 2. för landskapsfullmäktige föreslå att det 2.1. förlänger den tidsbundna tjänsten som inspektör vilken handhar granskningsmyndighetens uppgifter (Audit Authority) 1.1.2016-31.12.2022. 2.2 inrätta en visstidstjänst som ansvarig förvaltningsmyndighet (Head of Managing Authority) som ansvarar för verifieringen för tiden 1.1.2016 - 31.12.2022. 3. bemyndigar landskapsdirektören att underteckna avtalet för Central Baltic Interreg 2014-2020 mellan medlemsstaterna och Egentliga Finlands förbund och fatta de beslut som gäller tillsättandet av ovan nämnda tidsbundna tjänster. § 18, LF 8.6.2015 10:30 Beslut CENTBALT: 10/2015 Sivu 95 Förslaget godkändes. _____ Antecknades att Juhani Nummentalo och Hanna Vuola avlägsnade sig kl. 11.15. _____ Landskapsfullmäktige 8.6.2015 Landskapsstyrelsens förslag Landskapsfullmäktige beslutar att 1. förlänga den tidsbundna tjänsten som inspektör vilken handhar granskningsmyndighetens uppgifter (Audit Authority) 1.1.2016 - 31.12.2022. 2. inrätta en visstidstjänst som ansvarig förvaltningsmyndighet (Head of Managing Authority) som ansvarar för verifieringen för tiden 1.1.2016 -31.12.2022. Beslut Förslaget godkändes. _____ För mer information regionutvecklingsdirektör Tarja Nuotio, tfn 040 5063715, fö[email protected] Head of Managing Authority Merike Niitepõld, tfn 040 7760310, fö[email protected] § 19, LF 8.6.2015 10:30 MAANK: 91/2013 Sivu 96 UPPGÖRANDET AV EN ETAPPLAN FÖR TÄTORTERNAS MARKANVÄNDNING, SERVICE OCH TRAFIK FÖR EGENTLIGA FINLAND Landskapsstyrelsen 18.5.2015 § 89 Ärende Landskapsplanen är en juridisk avtalshandling enligt markanvändnings- och bygglagen om främjandet av de behov och mål som riktar sig på områdenas användning på landskapsnivå och riksnivå. Det centrala målet för planen och lagen är att i enlighet med 1 § i markanvändnings-och bygglagen skapa förutsättningar för en bra miljö med hjälp av en planering som grundar sig på en öppen process i växelverkan. Landskapsplanen för Egentliga Finland har utarbetats som helhetslandskapsplaner vilka beretts regionvis. Den äldsta landskapsplanen för Åbo stadsregion fastställdes av miljöministeriet i augusti 2004, landskapsplanen för Saloregionen i november 2008 och de senaste landskapsplanerna för Loimaaregionen, Åboregionens kranskommuner, Åboland och Vakka-Suomi i mars 2013. Högsta förvaltningsdomstolen förkastade genom sitt beslut 31.10.2014 de besvär som anförts om miljöministeriets fastställelse 20.3.2013. Den landskapsplan för Egentliga Finlands som vunnit laga kraft är till största delen rätt ung. Helhetsplanen har kompletterats med de temainnehållsmässiga etapplandskapsplanerna för Salo-Lojo -snabbjärnvägen (MM 2012 /HFD 2013) och för vindkraft (MM 2014 / behandlingen av besvären hos HFD inte slutförda). Innehåll Landskapsfullmäktige beslutade vid sitt möte 10.6.2013 att inleda utarbetandet av en etapplandskapsplan om tätorternas markanvändning, service samt trafik för Egentliga Finland. Planområdet täcker hela Egentliga Finland. Utgångspunkterna och målen för planen har beskrivits i planen för deltagande och bedömning (OAS). I etapplandskapsplanen behandlas: - centrumens och tätorternas markanvändning, särskilt med stöd av strukturmodellarbetet i Åbo stadsregion - dimensioneringen och placeringen av stora detaljhandelsenheter i enlighet med den reviderade markanvändnings-och bygglagen samt - trafiknätets utvecklingsbehov utifrån landskapets trafiksystemarbete. I denna etapplandskapsplan koncentrerar man sig enbart på utvecklingsmålen och -frågorna för trafiken och handelns servicenät i anslutning till tätorternas markanvändning och tätorternas trafik. De teman som blir utanför avgränsningen har till största delen blivit lösta redan i antingen tidigare landskapsplaneprocesser eller programmerats som ämne för följande landskapsplaner. Helheten ska uppdaterad nivå. Visionen i den landskapsstrategi för Egentliga Finland som godkändes på sommaren 2014 är "I Egentliga Finland är livskvaliteten den bästa. Ett framgångsrikt och välmående landskap byggs upp med samarbete och partnerskap". Genom landskapsplanen uppnås visionen i landskapsstrategin. Beredningen av landskapsplanen och de utredningar som utgör dess grund har gjorts i landskapsstrategins partnerskapsanda i samarbete med de centrala intressentgrupperna. De största revideringsbehoven till innehållet i landskapsplanen finns i Åbo stadsregion, för vars del landskapsplanen redan är över 10 år. Den framtida utvecklingen och målen för stadsregionen har visionerats i arbetet Åbo stadsregions strukturmodell 2035 som godkändes av de 14 kommunerna i Åbo stadsregions pendlingsområde och av landskapsstyrelsen (LS 23.4.2012). Strukturmodellen kompletteras av en omfattande centrumnätsanalys som täcker hela landskapet som en grund för revideringarna av tätorternas markanvändning. Egentliga konflikter inom markanvändningen finns inte mellan landskapsplanen och strukturmodellen. I de andra regionkommunerna är uppdateringsbehovet för landskapsplanen främst tekniskt, beroende på ändringar i lagstiftningen för handeln. Det centrala i arbetet med utredning av servicenätet för handeln, vilket utförts som ett konsultuppdrag, har varit de uppgifter som erhållits av kommunerna och aktörerna inom handeln om nuläget § 19, LF 8.6.2015 10:30 MAANK: 91/2013 Sivu 97 för handeln och utvecklingsutsikterna. Som ett viktigt diskussionsforum har verkat landskapets samarbetsgrupp för markanvändningen. Den centrala utgångspunkten för dokumenten Trafikstrategi 2035 för Egentliga Finland och Trafiksystemplanen för Åbos stadsregions strukturmodellarbete som utarbetades inom trafiksystemarbetet har varit en vision för landskapsstrategins områdesstruktur som ett attraktivt och enhetligt bostads- och arbetsmarknadsområde vilket intimt kopplats till strukturen för det centrala Östersjö- och Södra Finlands områdes. En utmaning för landskapsplanläggningen har det visat sig vara att sammanpassa de rikliga utgångs- och utredningsmaterialen, den strängare lagstiftningen (styrningen av handelns placering) och samtidigt målen för en mer strategisk, men mera styrande plan för områdesanvändningen. Det centrala målet för etapplandskapsplanen är att utveckla landskapsplanläggningen till ett mer strategiskt verktyg än tidigare och betona betydelsen av lösningarna för områdesanvändningen och trafiknätet för landskapets attraktivitet och områdesutveckling. Den gällande landskapsplanen har möjligheter till flera alternativa utvecklingsbilder. I denna etapplandskapsplan söker man nya utvägar, planbeteckningar och bestämmelser för att tidfästa och konkretisera riktlinjer och mål som beslutats i samband med landskapets gemensamma olika processer (landskapsstrategin, strukturmodellen, trafiksystemarbetet, MAL-intentionsavtalet) - för att öka landskapsplanens effektivitet och tillspetsa budskapet. Utredningarna visar att utvecklingen för samhällsstrukturen i Egentliga Finlands tätorter under de senaste trettio åren har varit kraftigt expanderande, till en del rätt oplanerat splittrande. Det strategiska målet för etapplandskapsplanen är att inrikta tätorternas tillväxt till de nuvarande områdena för aktiv markanvändning i landskapsplanen. Genom tillväxten inåt främjas en enhetligare samhällsstruktur, görs det möjligt att utveckla trafiksystemen målinriktat och förbättra tillgången till tjänster. Det väsentliga med tanke på en enhetligare samhällsstruktur är en rätt dimensionering av förväntningsvärdena. Överdimensionerade förväntningsvärden stoppar upp en aktiv utveckling och en naturlig förnyelse, vilket tvingar till att söka lösningar utanför den existerande strukturen. En sund konkurrens mellan kommunerna är viktigt för landskapets utveckling. Bäst lyckas man i detta, då varje område som ska utvecklas har sin egen identitet och roll som en del av helheten och vilja att utveckla sina styrkefaktorer och särdrag med gemensamma spelregler. Genom att inrikta konkurrensen på en utveckling av de centrala befintliga tätortsområdena förstärks samtidigt ett fungerande centralnät och hela regionens och landskapets gemensamma intresse. Utvecklandet av en hållbar samhällsstruktur har en avsevärd ekonomisk betydelse både med tanke på invånarnas egendomsskydd och kommunernas samhällsekonomi. De viktigaste, synliga förändringarna på kartan är: - revideringarna av beteckningarna för aktiv markanvändning och deras (tekniska)avgränsningar - justeringarna av trafiknätets beteckningar i enlighet med trafiksystemarbetet och separata utredningar - styrningen av regionalt betydande detaljhandels placering och dimensionering med beteckningar som tryggar utvecklingen och konkurrensen för handeln - nya strategiska beteckningar för utvecklingsprinciperna som styr tidtabellen och som binder samman markanvändningen, trafik och handelns tjänster. Processen De officiella behandlingsskedena för planen tills vidare: - landskapsstyrelsen 27.5.2013 /inledningen - landskapsfullmäktige 10.6.2013 /beslut om inledningen - landskapsstyrelsen 28.10.2013 /beredningsläget - landskapsfullmäktige 2.12.2013 /beredningsläget - myndighetsrådslag om inledningsskedet 5.12.2013 - markanvändningssektionen 16.12.2013 /plan för deltagande och växelverkan (OAS) - markanvändningssektionen 26.1.2015 /beredningsprinciperna - landskapsstyrelsens och markanvändningssektionens aftonskola 25.3.2015 / principerna och ett preliminärt planutkast § 19, LF 8.6.2015 10:30 MAANK: 91/2013 Sivu 98 Under år 2014 har i beredningen av etapplandskapsplanen skett bl.a. följande: - kommunomgång, presentation av planarbetets utgångspunkter och mål (OAS) i alla kommuner under våren. - utarbetandet av de strategier och utredningar som behövs i planearbetet: landskapsstrategi, Trafikstrategi för Egentliga Finland och Åbo stadsregions trafiksystemplan, centrum- och servicenätsutredningarna, separata trafikutredningar (Örö, Kimitoön-Nagu, RV10), komplettering av handelns servicenätsutredning - workshop för områdesanvändningens samarbetsgrupp 9.5.2014. - landskapsplaneforum 14.11.2014. Under början av året 2015 har beredningen av etapplanen för tätorternas markanvändning, service och trafik för Egentliga Finlands framskridit till edningarna ovan och intressentgrupperna har utkastmaterialet för etapplanen bearbetats. Beredarna har också aktivt deltagit i debatten på riksplanet om de kommande riktlinjerna och rollerna för landskapsplanläggningen. Efter att planutkastet och beredningsskedets material framlagts offentligt bereds på basis av den respons som erhållits ett officiellt planförslag, som framläggs offentligt efter behandlingen i landskapsstyrelsen i början av år 2016. Målet är att landskapsfullmäktige godkänner planen ännu under samma år. Utkastet till etapplandskapsplan presenteras vid mötet. Som referensmaterial planutkastet, -beskrivningen samt temakartor. Beredare HS/en Landskapsdirektörens förslag Landskapsstyrelsen beslutar att 1. anteckna skedet för utarbetandet av etapplandskapsplanen för tätorternas markanvändning, service och trafik för Egentliga Finland för kännedom 2. godkänna det preliminära utkastet till etapplandskapsplan 3. framlägga utkastet till etapplandskapsplanen och det därmed förknippade andra beredningsmaterialet offentligt i områdets kommuner och hos förbundets kontor för tiden 3.6. - 10.7.2015 för framförande av eventuella åsikter samt 4. att begära utlåtanden om utkastet till etapplandskapsplan av olika myndigheter. 5. bemyndiga förbundets kontor att göra en teknisk slutberedning av planhandlingarna före framläggandet offentligt. 6. utkastet till etapplandskapsplan för tätorternas markanvändning, service och trafik för Egentliga Finland presenteras för landskapsfullmäktige vid nästa möte. Beslut Förslaget godkändes. _____ Landskapsfullmäktige 8.6.2015 Landskapsstyrelsens förslag Landskapsfullmäktige antecknar för kännedom presentationen av utkastet till etapplandskapsplan för tätorternas markanvändning, service och trafik i Egentliga Finland. Beslut Planläggningsdirektör Heikki Saarento presenterade utkastet till etapplandskapsplan för tätorternas markanvändning, service och trafik i Egentliga Finland. Förslaget godkändes. § 19, LF 8.6.2015 10:30 MAANK: 91/2013 Sivu 99 Antecknades att Toni Eklund, Katri Sarlund, Pirjo Rinne och Roda Hassan avlägsnade sig från mötet kl. 13.40. _____ För mer information planläggningsdirektör Heikki Saarento, tfn 040 720 3056, fö[email protected] landskapsarkitekt Kaisa Äijö, tfn 044 0304071, fö[email protected] trafikplanerare Laura Leppänen, tfn 040 767 4364, fö[email protected] § 20, LF 8.6.2015 10:30 ALUEK: 40/2015 Sivu 100 ÖVERSIKTEN LANDSKAPETS TILLSTÅND 2015 Landskapsstyrelsen 18.5.2015 § 91 Ärende Hos Egentliga Finlands förbund bereds två gånger om året en översikt av landskapets utveckling på senaste tid. I översikten 2015 granskas de regionekonomiska effekterna av migrationen mellan kommunerna i Egentliga Finland. Översikten innehåller även analyser av utvecklingstrenderna den senaste tiden för arbetslösheten och befolkningen samt utvecklingen av splittringen för landskapets tätorter. Som referensmaterial översikten: "Landskapets tillstånd - en översikt av Egentliga Finlands utveckling våren 2015". Översikten kompletteras för landskapsfullmäktige med en översättning till svenska. Ärendet föredras på mötet. Beredare TN/AV/kk Landskapsdirektörens förslag Landskapsstyrelsen beslutar att översikten presenteras för landskapsfullmäktige. Beslut Förslaget godkändes. _____ Landskapsfullmäktige 8.6.2015 Landskapsstyrelsens förslag Landskapsstyrelsen antecknar presentationen av översikten Landskapets tillstånd våren 2015 för kännedom. Beslut Specialplanerare Antti Vasanen presenterade översikten Lahdskapets tillstånd våren 2015. Förslaget godkändes. Antecknades att Simo Virtanen avlägsnade sig från mötet kl. 13.50 och Tuija Ollikkala avlägsnade sig från mötet kl. 14.00. _____ För mer information specialplanerare Antti Vasanen, tfn 050 410 2294, fö[email protected] § 20, LF 8.6.2015 10:30 / Pykälän liite: Maakunnan tila kevät 2015 Sivu 100 Alle 12 000 € vuodessa ansaitsevien nettomuutto Varsinais-Suomen kuntien välillä 8 9 MAAKUNNAN TILA 12 KATSAUS VARSINAIS-SUOMEN KEHITYKSEEN KEVÄÄLLÄ 2015 LANDSKAPETS TILLSTÅND ÖVERSIKT AV UTVECKLINGEN I EGENTLIGA FINLAND VÅREN 2015 18 22 58 15 5 12 12 5 65 10 6 47 8 VARSINAIS-SUOMEN LIITTO | EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND | REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND § 20, LF 8.6.2015 10:30 / Pykälän liite: Maakunnan tila kevät 2015 Maakunnan tila Katsaus Varsinais-Suomen kehitykseen keväällä 2015 Landskapets tillstånd Översikt av utvecklingen i Egentliga Finland våren 2015 Julkaisupäivä / Publiceras 8.6.2015 Varsinais-Suomen liitto / Egentliga Finlands förbund PL 273 (Ratapihankatu 36), 20101 Turku puh. (02) 2100 900 fax (02) 2100 901 ISBN 978-952-320-004-3 Sivu 101 § 20, LF 8.6.2015 10:30 / Pykälän liite: Maakunnan tila kevät 2015 Sivu 102 3 LYHYESTI I KORTHET TURUN MUUTTOVOITTO EI NÄY MUUTTOLIIKKEEN TULOKERTYMISSÄ Sivuilla 4–11 tarkastellaan kuntien välisen muuttoliikkeen aluetaloudellisia vaikutuksia Varsinais-Suomessa. Turun seudun muuttoliikkeessä on tapahtunut merkittävä käänne viime vuosina: Turun muuttotappio on kääntynyt muuttovoitoksi muiden seudun kuntien muuttovoiton vähennyttyä merkittävästi. Turun muuttovoitto ei kuitenkaan näy muuttoliikkeen tulokertymissä, sillä muuttoliikkeen rakenne ei ole muuttunut. Turku saakin yhä pääosan muuttovoitostaan opiskelijoista. ÅBOS FLYTTNINGSÖVERSKOTT SYNS INTE I INKOMSTERNA På sidorna 4–11 granskas de regionalekonomiska verkningarna av migrationsrörelsen mellan kommunerna i Egentliga Finland. En betydande förändring har skett i migrationen inom Åboregionen de senaste åren: Flyttningsunderskottet för Åbo har svängt om till ett överskott, medan flyttningsöverskottet för regionens övriga kommuner avsevärt minskat. Flyttningsöverskottet för Åbo syns dock inte i inkomsterna, ty migrationens struktur har inte förändrats. Åbo får i själva verket fortfarande största delen av sitt flyttningsöverskott från studerande. VAIKEASTI TYÖLLISTYVÄT KASVATTAVAT TYÖTTÖMYYSASTETTA Sivuilla 12–20 pureudutaan työttömyyden rakenteisiin. Varsinais-Suomen työttömyysaste on kasvanut sitkeästi jo vuodesta 2012 alkaen. Työttömyys on muuttumassa yhä enemmän rakenteelliseksi, sillä suurin osa työttömyyden kasvusta selittyy pitkäaikaistyöttömien määrän lisääntymisellä. Etenkin yli 60-vuotiaiden työnhakijoiden joukossa pitkäaikaistyöttömyys on yleistä. DE SVÅRSYSSELSATTA ÖKAR ARBETSLÖSHETSGRADEN På sidorna 12–20 granskas arbetslöshetens strukturer. Arbetslöshetsgraden för Egentliga Finland har ihärdigt ökat fr.o.m. år 2012. Arbetslösheten blir allt mer strukturell, då en stor del av den ökade arbetslösheten förklaras med att antalet långtidsarbetslösa ökat. I synnerhet bland jobbsökande över 60 år är långtidsarbetslösheten vanlig. VARSINAIS-SUOMEN VÄESTÖNKASVU PAINOTTUU TURKUUN Sivuilla 21–25 tarkastellaan Varsinais-Suomen viimeaikaista väestönkehitystä. Maakunnan väestönkasvu on painottunut Turkuun, ja Turun asukasluku on kasvanut jopa hieman nopeammin kuin koko Varsinais-Suomessa. Turun seudun kehyskuntien muuttoliike on sen sijaan kääntynyt negatiiviseksi ensimmäisen kerran sitten 1990-luvun puolivälin. EGENTLIGA FINLANDS BEFOLKNINGSTILLVÄXT SKER FRÄMST I ÅBO På sidorna 21–25 granskas befolkningsutvecklingen i Egentliga Finland den senaste tiden. Landskapets befolkningstillväxts tyngdpunkt finns i Åbo. Invånarantalet i Åbo har ökat t.o.m. snabbare än i hela Egentliga Finland. Migrationen i Åboregionens kranskommuner har däremot svängt om och blivit negativ för första gången sedan mitten av 1990-talet. TAAJAMIEN YHDYSKUNTARAKENNE HAJAUTUU VARSINAIS-SUOMESSA Sivuilla 26–29 esitellään taajamien hajautumiskehitystä tarkastelleen selvityksen tuloksia. Suurin osa Varsinais-Suomen taajamista on viime vuosikymmeninä ainakin jossain määrin hajautunut. Hajautumiskehityksessä on kuitenkin eroja, ja etenkin Turun kaupunkiseudun kehysalueilla on sekä voimakkaasti hajautuvia että varsin hallitusti laajenevia taajamia TÄTORTERNAS SAMHÄLLSSTRUKTUR SPLITTRAS I EGENTLIGA FINLAND På sidorna 26–29 presenteras resultaten av en utredning som granskat tätorternas splittringsutveckling. Största delen av tätorterna i Egentliga Finland har de senaste åren splittrats åtminstone i någon mån. Det finns dock skillnader i utvecklingen. I synnerhet i Åbo stadsregions kransområden finns tätorter både med kraftig splittring och sådana som utvidgas behärskat. LIITTEET Liitteet löytyvät sivuilta 30–34. BILAGOR Bilagorna finns på sidorna 30–34. VARSINAIS-SUOMEN LIITTO | EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND | REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND § 20, LF 8.6.2015 10:30 / Pykälän liite: Maakunnan tila kevät 2015 Sivu 103 4 TURUN MUUTTOVOITTO EI NÄY MUUTTOLIIKKEEN TULOKERTYMISSÄ ÅBOS FLYTTNINGSÖVERSKOTT SYNS INTE I INKOMSTERNA Varsinais-Suomen muuttoliikkeessä on viime vuosina tapahtunut merkittäviä muutoksia. Salon seudulla muuttovoitto on kääntynyt muuttotappioksi matkapuhelinvalmistuksen loputtua, kun taas Vakka-Suomessa kehitys on ollut päinvastainen autoteollisuuden myötätuulen seurauksena. Merkittävin muutos on tapahtunut kuitenkin Turun seudulla. Turun kaupunki on kasvanut muuttotappiokunnasta maakunnan suurimmaksi muuttovoittajaksi. Sen sijaan muiden seudun kuntien muuttovoitto on laskenut, ja niiden nettomuutto kääntyi vuonna 2014 negatiiviseksi ensimmäisen kerran sitten 1990-luvun puolivälin. Muuttoliikkeen käänne kehyskunnista keskuskaupunkiin on tyypillistä laskusuhdanteessa, mutta ilmiön taustalla on nähty myös aiempaa urbaanimpia asumistoiveita. Muuttoliikkeen vaikutukset aluetalouteen ovat kuitenkin pelkkiä muuttovirtoja monimutkaisempia. Lähtökohtaisesti jokainen muuttaja aiheuttaa kunnalle sekä tulo- että menovaikutuksia. Yhtäältä muuttovoittokuntien verokertymä ja valtionosuudet kasvavat uusien asukkaiden myötä muuttotappiokuntien tulokertymän pienetessä. Toisaalta uudet asukkaat lisäävät palvelujen kysyntää ja investointien tarvetta. Muuttoliikkeen vaikutuksia kuntatalouteen voidaan tarkastella laskennallisen tulokertymän avulla, jossa kaikkien kunnasta pois muuttaneiden yhteenlasketut tulot vähennetään kuntaan muuttaneiden tuloista. Vaikka Turun muuttotappio kääntyi vuonna 2012 muuttovoitoksi, oli kaupungin laskennallinen tulokertymä yhä negatiivinen. Vastaavasti Turun seudun muiden kuntien tulokertymä ei juuri laskenut muuttovoiton merkittävästä alenemisesta huolimatta. Muuttoliikkeen muutoksen aluetaloudelliset vaikutukset Turun seudulla ovat siis olleet vähäisiltä. Tämä johtuu siitä, että muuttoliikkeen määrällisistä muutoksista huolimatta sen rakenteessa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia. Turku sai sekä 2007 että 2012 eniten muuttovoittoa opiskelijaväestöstä ja menetti työssäkäyviä ja lapsia. Muun Turun seudun muuttoliikkeen rakenne oli puolestaan päinvastainen. On luonnollista, että yliopistokaupunkina Turkuun muuttaa paljon nuoria, usein melko pienituloisia opiskelijoita, jotka kasvattavat muuttoliikkeen tulokertymää vähemmän kuin työssäkäyvät muuttajat. Toisaalta opiskelijoiden kysyntä julkisille palveluille on keskimääräistä pienempi, joten heidän aluetaloudellinen menovaikutuksensa on myös esimerkiksi lapsiperheitä pienempi. Aluetaloudellisesti merkittävämpää onkin se, että työssäkäyvien muuttotappio oli Turussa vuonna 2012 selvästi pienempi kuin viisi vuotta aiemmin. Kuntien välisen muuttoliikkeen taloudellisia vaikutuksia voidaan tarkastella myös eri tuloluokkiin kuuluvien nettomuuttovirtojen avulla. Kuvista 7–10 nähdään, miten vuonna 2012 pienituloisten pääasialliset nettomuuttovirrat suuntautuvat Turkuun ja keskituloisten Turusta pois, lähinnä muihin seutukunnan kuntiin. Kaikkein suurituloisimpien nettomuuttovirrat suuntautuvat myös Turusta poispäin, mutta selvästi suppeammalle alueelle Turun ydinkaupunkiseudulle. Huomionarvoista on myös kaikissa tuloluokissa vuonna 2012 ilmenevä nettomuuttovirta Salosta Turkuun. De senaste åren har det skett betydande förändringar i migrationen för Egentliga Finland. Åbo stad har vuxit från en kommun med flyttningsunderskott till landskapets största vinnare med flyttningsöverskott. Däremot har flyttningsöverskottet för regionens andra kommuner gått ned, och deras nettoflyttning svängde år 2014 för första gången sedan mitten av 1990-talet om och blev negativ. Omsvängningen i migrationen från kranskommunerna till centralstaden är typisk i en lågkonjunktur, men i bakgrunden till fenomenet kan skönjas även mer urbana boendeförhoppningar än tidigare. Effekterna av migrationen på den regionala ekonomin är dock mer komplicerade än enbart flyttningsrörelserna. Utgångspunkten är att varje flyttare för med sig både inkomst- och utgiftseffekter. Å ena sidan växer de influtna skatterna och statsandelarna för kommunerna med flyttningsöverskott i takt med nya invånare, medan de influtna inkomsterna minskar för kommunerna med flyttningsunderskott. Å andra sidan ökar de nya invånarna efterfrågan på service och behovet av investeringar. Effekterna av migrationen på den kommunala ekonomin kan granskas med hjälp av den kalkylerade, influtna inkomsterna, där de sammanräknade inkomsterna av alla som flyttat bort från kommunen subtraheras från inkomsterna av dem som inflyttat i kommunen. Även om flyttningsunderskottet för Åbo år 2012 svängde om i ett flyttningsöverskott, var stadens beräknade, influtna inkomster alltjämt negativa. På motsvarande sätt sjönk de influtna inkomsterna för de andra kommunerna i Åboregionen knappast alls trots det betydande flyttningsunderskottet. De regionalekonomiska verkningarna av den förändrade migrationen har alltså varit obetydliga i Åboregionen. Detta beror på att det inte har skett betydande förändringar i dess struktur trots volymförändringarna inom migrationen. Åbo fick både år 2007 och 2012 mest flyttningsöverskott av den studerande befolkningen och förlorade sådana som är i arbete och barn. Strukturen hos den övriga migrationen i Åboregionen var för sin del den motsatta. Det är naturligt att det flyttar mycket ungdomar till Åbo som är en universitetsstad, ofta studerande med rätt små inkomster, och vilka mindre ökar de influtna migrationsinkomsterna än flyttare som förvärvsarbetar. Å andra sidan är efterfrågan på offentlig service mindre än genomsnittet, och således är deras utgiftseffekt också mindre än för exempelvis barnfamiljer. Regionalekonomiskt mer betydande är i själva verket det faktum att flyttningsunderskottet för sådana som är i arbete i Åbo år 2012 var klart mindre än fem år tidigare. De ekonomiska effekterna av migrationen mellan kommunerna kan granskas även med hjälp av strömmarna av nettoflyttningar som hänför sig till de olika inkomstklasserna. I figurerna 7–10 ser man hur de huvudsakliga nettoflyttningarna av låginkomsttagare år 2012 riktade sig mot Åbo och medelinkomsttagarna bort från Åbo, främst till regionkommunens andra kommuner. Nettoflyttningarna av höginkomsttagare med de allra högsta inkomsterna riktade sig också bort från Åbo, men till ett klart mer begränsat område, till det urbana kärnområdet för Åbo. Det är beaktansvärt att en nettoflyttningsström från Salo till Åbo också kommer till synes år 2012 i alla inkomstklasser. VARSINAIS-SUOMEN LIITTO | EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND | REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND § 20, LF 8.6.2015 10:30 / Pykälän liite: Maakunnan tila kevät 2015 Sivu 104 5 Turku +800 +600 MUUTTOVOITTO Muuttovoitto tai -tappio muihin Suomen kuntiin (henkilöä) +1 000 +400 +200 Vakka-Suomi 0 Turunmaa Loimaan seutu Muu Turun seutu -200 MUUTTOTAPPIO Salon seutu -400 -600 -800 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Kuva 1 Muuttovoiton tai -tappion kehitys Varsinais-Suomen seutukunnissa. Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot. Vuoden 2014 tieto on ennakollinen. Luvuissa on mukana vain kotimaan muuttoliike. Figur 1 Utvecklingen av flyttningsöverskottet eller -underskottet i Egentliga Finlands regionkommuner. Informationskälla: Statistikcentralen, befolkningsstatistikerna. Siffrorna för år 2014 är förhandsuppgifter. I siffrorna upptas endast den inhemska migrationen 2007 +813 +831 +800 2012 +600 MUUTTOVOITTO Muuttovoitto tai -tappio muihin Suomen kuntiin (henkilöä) +1 000 +400 +221 -20 +152 -45 -200 -219 +0 +39 +47 +200 -400 -469 -671 -600 MUUTTOTAPPIO -205 -800 Turku Muu Turun seutu Loimaan seutu Turunmaa Vakka-Suomi Salon seutu Kuva 2 Muuttovoitto tai -tappio Varsinais-Suomen seutukunnissa vuosina 2007 ja 2012. Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot. Figur 2 Flyttningsöverskottet eller -underskottet i Egentliga Finlands regionkommuner åren 2007 och 2012. Informationskälla: Statistikcentralen, befolkningsstatistikerna. VARSINAIS-SUOMEN LIITTO | EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND | REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND § 20, LF 8.6.2015 10:30 / Pykälän liite: Maakunnan tila kevät 2015 Sivu 105 6 Muuttovoitto tai -tappio (henkilöä) +1 000 2012 Muuttovoitto tai -tappio (henkilöä) +10 -13,5 -469 -250 -500 -8,0 -2,5 0 -205 -45 -20 0 +0,3 +221 +250 +20 +0,9 +500 +30 Laskennallinen muuttoliikkeen aiheuttama tulokertymä (milj. €) +18,3 +813 +750 Laskennallinen tulokertymä (milj. €) +40 -10 -20 -30 -1 000 -40 2007 +30 -250 +3,8 0 -1,6 -219 +152 +1,6 +47 +10 +1,5 +250 +39 +20 -10 -20 -671 -500 -750 -34,5 -30 VARSINAIS-SUOMEN LIITTO | EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND | REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND Salon seutu Vakka-Suomi Turunmaa Loimaan seutu -40 Muu Turun seutu Turku -1 000 Figur 3 Nettomigrationen mellan kommunerna och den beräknade influtna inkomsterna av migrationen per regionkommun år 2012. Siffrorna baserar sig på skattestyrelsens uppgifter om skattedatabasens statsskattepliktiga inkomster. Informationskälla: Statistikcentralen, befolkningsstatistikerna. +500 0 Luvut pohjautuvat verohallituksen verotietokannan valtionveronalaisia tuloja koskeviin tietoihin. Tietolähde: Tilastokeskus, väestötilastot. Laskennallinen tulokertymä (milj. €) +40 +25,5 +831 Salon seutu Turunmaa Loimaan seutu Muu Turun seutu Turku Muuttovoitto tai -tappio (henkilöä) +1 000 +750 Vakka-Suomi -750 Kuva 3 Kuntien välinen nettomuutto ja laskennallinen muuttoliikkeen aiheuttama tulokertymä seutukunnittain vuonna 2012. Kuva 4 Kuntien välinen nettomuutto ja laskennallinen muuttoliikkeen aiheuttama tulokertymä seutukunnittain vuonna 2007. Luvut pohjautuvat verohallituksen verotietokannan valtionveronalaisia tuloja koskeviin tietoihin. Tietolähde: Tilastokeskus, väestötilastot. Figur 4 Nettomigrationen mellan kommunerna och den beräknade influtna inkomsterna av migrationen per regionkommun år 2007. Siffrorna baserar sig på skattestyrelsens uppgifter om skattedatabasens statsskattepliktiga inkomster. Informationskälla: Statistikcentralen, befolkningsstatistikerna. § 20, LF 8.6.2015 10:30 / Pykälän liite: Maakunnan tila kevät 2015 Sivu 106 7 Muuttovoitto tai -tappio väestöryhmittäin (henkilöä) +1 500 2012 +1 000 +500 Eläkeläiset ja muut työvoimaan kuulumattomat 0 Työlliset Työttömät Alle 15-vuotiaat -500 Opiskelijat Kuva 5 Eri väestöryhmien vaikutus kuntien väliseen nettomuuttoon VarsinaisSuomen seutukunnissa vuonna 2012. -1 000 Tietolähde: Tilastokeskus, väestötilastot. Salon seutu Vakka-Suomi Turunmaa Loimaan seutu Muu Turun seutu Turku -1 500 Figur 5 De olika befolkningsgruppernas inverkan på nettomigrationen mellan kommunerna i Egentliga Finlands regionkommuner år 2012. Informationskälla: Statistikcentralen, befolkningsstatistikerna. Muuttovoitto tai -tappio väestöryhmittäin (henkilöä) +1 500 2007 +1 000 Eläkeläiset ja muut työvoimaan kuulumattomat +500 Alle 15-vuotiaat Työlliset Työttömät Opiskelijat 0 -500 Kuva 6 Eri väestöryhmien vaikutus kuntien väliseen nettomuuttoon VarsinaisSuomen seutukunnissa vuonna 2007. -1 000 Tietolähde: Tilastokeskus, väestötilastot. Salon seutu Vakka-Suomi Turunmaa Loimaan seutu Muu Turun seutu Turku -1 500 Figur 6 De olika befolkningsgruppernas inverkan på nettomigrationen mellan kommunerna i Egentliga Finlands regionkommuner år 2007. Informationskälla: Statistikcentralen, befolkningsstatistikerna. VARSINAIS-SUOMEN LIITTO | EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND | REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND § 20, LF 8.6.2015 10:30 / Pykälän liite: Maakunnan tila kevät 2015 Sivu 107 8 Alle 12 000 € vuodessa ansaitsevien nettomuutto Varsinais-Suomen kuntien välillä 12 18 22 58 15 12 12 65 47 10 11 Kuva 7 Alle 12 000 € vuodessa ansaitsevien nettomuutto Varsinais-Suomen kuntien välillä vuonna 2012. Kuvassa ei esitetä alle 10 henkilön nettomuuttovirtoja. Kartta perustuu verohallituksen verotietokannan valtionveronalaisia tuloja koskeviin tietoihin vuodelta 2012. Kuntien nimet näkyvät liitteenä olevassa kartassa. Tietolähde: Tilastokeskus, väestötilastot. Pohjakartta: Maanmittauslaitos. Figur 7 Nettomigrationen mellan Egentliga Finlands kommuner för sådana som förtjänar under 12 000 € per år. I figuren presenteras inte nettoflyttningarna med under 10 personer. Kartan baserar sig på uppgifter i skattestyrelsen skattedatabas för statsskattepliktiga inkomster för är 2012. Kommunernas namn syns på kartan i bilagan. Informationskälla: Statistikcentralen, befolkningsstatistikerna. Grundkarta: Lantmäteriverket. VARSINAIS-SUOMEN LIITTO | EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND | REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND § 20, LF 8.6.2015 10:30 / Pykälän liite: Maakunnan tila kevät 2015 Sivu 108 9 12 000–31 999 € vuodessa ansaitsevien nettomuutto Varsinais-Suomen kuntien välillä 10 47 11 100 19 13 14 11 24 65 2 53 1 11 Kuva 8 12 000–31 999 € vuodessa ansaitsevien nettomuutto Varsinais-Suomen kuntien välillä vuonna 2012. Kuvassa ei esitetä alle 10 henkilön nettomuuttovirtoja. Kartta perustuu verohallituksen verotietokannan valtionveronalaisia tuloja koskeviin tietoihin vuodelta 2012. Kuntien nimet näkyvät liitteenä olevassa kartassa. Tietolähde: Tilastokeskus, väestötilastot. Pohjakartta: Maanmittauslaitos. Figur 8 Nettomigrationen mellan Egentliga Finlands kommuner för sådana som förtjänar 12 000–31 999 € per år. I figuren presenteras inte nettoflyttningarna med under 10 personer. Kartan baserar sig på uppgifter i skattestyrelsen skattedatabas för statsskattepliktiga inkomster för är 2012. Kommunernas namn syns på kartan i bilagan. Informationskälla: Statistikcentralen, befolkningsstatistikerna. Grundkarta: Lantmäteriverket. VARSINAIS-SUOMEN LIITTO | EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND | REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND § 20, LF 8.6.2015 10:30 / Pykälän liite: Maakunnan tila kevät 2015 Sivu 109 10 32 000–51 999 € vuodessa ansaitsevien nettomuutto Varsinais-Suomen kuntien välillä 14 14 24 13 54 42 2 3 95 114 20 Kuva 9 32 000–51 999 € vuodessa ansaitsevien nettomuutto Varsinais-Suomen kuntien välillä vuonna 2012. Kuvassa ei esitetä alle 10 henkilön nettomuuttovirtoja. Kartta perustuu verohallituksen verotietokannan valtionveronalaisia tuloja koskeviin tietoihin vuodelta 2012. Kuntien nimet näkyvät liitteenä olevassa kartassa. Tietolähde: Tilastokeskus, väestötilastot. Pohjakartta: Maanmittauslaitos. Figur 9 Nettomigrationen mellan Egentliga Finlands kommuner för sådana som förtjänar 32 000–51 999 € per år. I figuren presenteras inte nettoflyttningarna med under 10 personer. Kartan baserar sig på uppgifter i skattestyrelsen skattedatabas för statsskattepliktiga inkomster för är 2012. Kommunernas namn syns på kartan i bilagan. Informationskälla: Statistikcentralen, befolkningsstatistikerna. Grundkarta: Lantmäteriverket. VARSINAIS-SUOMEN LIITTO | EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND | REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND § 20, LF 8.6.2015 10:30 / Pykälän liite: Maakunnan tila kevät 2015 Sivu 110 11 Yli 52 000 € vuodessa ansaitsevien nettomuutto Varsinais-Suomen kuntien välillä 6 17 9 13 9 5 9 18 6 Kuva 10 Yli 52 000 € vuodessa ansaitsevien nettomuutto Varsinais-Suomen kuntien välillä vuonna 2012. Kuvassa on esitetty vähintään 10 henkilön muuttovirrat sekä muista kartoista poiketen katkoviivalla 5–9 hengin muuttovirrat hyvätuloisten muuttajien muita pienemmästä määrästä johtuen. Kartta perustuu verohallituksen verotietokannan valtionveronalaisia tuloja koskeviin tietoihin vuodelta 2012. Kuntien nimet näkyvät liitteenä olevassa kartassa. Tietolähde: Tilastokeskus, väestötilastot. Pohjakartta: Maanmittauslaitos. Figur 10 Nettomigrationen mellan Egentliga Finlands kommuner för sådana som förtjänar över 52 000 € per år. I figuren har presenterats flyttningsströmmarna med minst 10 personer samt med streckad linje med avvikelse från de övriga kartorna flyttningarna med 5–9 personer av flyttare med höga inkomster på grund av det mindre antalet än för de övriga. Informationskälla: Statistikcentralen, befolkningsstatistikerna. Grundkarta: Lantmäteriverket. VARSINAIS-SUOMEN LIITTO | EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND | REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND § 20, LF 8.6.2015 10:30 / Pykälän liite: Maakunnan tila kevät 2015 Sivu 111 12 VAIKEASTI TYÖLLISTYVÄT KASVATTAVAT TYÖTTÖMYYSASTETTA DE SVÅRSYSSELSATTA ÖKAR ARBETSLÖSHETSGRADEN Varsinais-Suomen työttömyysaste on kasvanut sitkeästi jo vuodesta 2012 alkaen. Vaikka keväällä 2013 työttömyyden kehitys näytti valoisammalta työttömyysasteen kasvun tasaisesti hidastuessa, pysähtyi kasvun hidastuminen toukokuussa. Kesästä alkaen työttömyysaste vakiintui noin yhden prosenttiyksikön korkeammalle tasolle kuin vuotta aiemmin, ja kevääseen 2013 verrattuna työttömien määrä maakunnassa on kasvanut noin 2 300 henkilöllä. Työttömyys on kasvanut käytännössä kaikissa VarsinaisSuomen seutukunnissa. Maltillisinta työttömyyden kasvu on ollut Salon seudulla, jonka työttömyysaste on kuitenkin yhä hyvin korkea, sekä Vakka-Suomessa, jossa Uudenkaupungin autotehtaan mittavat rekrytoinnit ovat painaneet työttömyyden laskuun. Kunnittain tarkasteltuna työttömyysaste onkin ollut Uudenkaupungin lisäksi tasaisessa laskussa vain Kemiönsaarella. Valonpilkahduksia maakunnan työllisyystilanteeseen tarjoaa myös työllisyysasteen kehitys, jonka nopea pudotus näyttää pysähtyneen vuoden 2015 ensimmäisellä neljänneksellä. Työttömyysasteen kasvun syyt valottuvat tarkasteltaessa työttömyyden rakennetta. Maaliskuussa 2015 muiden kuin vaikeasti työllistyvien työttömien (rakennetyöttömät) määrä oli lähes tarkalleen sama kuin kaksi vuotta aiemmin. Sen sijaan vaikeasti työllistyvien, erityisesti pitkäaikaistyöttömien määrä on kasvanut tasaisesti, ja työttömyyden kasvu selittyykin juuri vaikeasti työllistyvien määrän kasvulla. Muiden kuin vaikeasti työllistyvien kausivaihtelu on suurta, mutta suurin osa uusista työttömistä näyttäisi myös työllistyvän nopeasti uudelleen. Vain pienellä osalla työttömyys venyy yli vuoden mittaiseksi, ja työttömyyden kasvu johtuu juuri tästä ryhmästä. Rakenteellinen työttömyys on erityisesti vanhimpien työnhakijoiden ongelma. Mitä iäkkäämpi työnhakija on, sitä todennäköisemmin työnhaku on kestänyt yli vuoden. Nuorilla puolestaan pitkäaikaistyöttömyys on harvinaisempaa, mutta erityisesti nuorilla miehillä vaikea työllistyminen näkyy juuttumisena työ- ja elinkeinotoimiston työllistymistä tukeville palveluille. Ongelmallisinta on kuitenkin eläkeikää lähestyvien pitkäaikaistyöttömien suuri määrä. Etenkin monilla yli 60-vuotiailla on suuri riski, että ainut keino irtautua työttömyyskierteestä on eläkkeelle jääminen. Arbetslöshetsgraden för Egentliga Finland har ihärdigt ökat allt sedan år 2012. Fastän utvecklingen för arbetslösheten på våren 2013 såg ljusare ut, då ökningen av arbetslöshetsgraden stabilt blev långsammare, stannade den långsammare tillväxten upp i maj. Från och med sommaren stabiliserades arbetslöshetsgraden på en högre nivå på cirka en procentenhet än ett år tidigare, och i jämförelse med våren 2013 har antalet arbetslösa i landskapet ökat med cirka 2 300 personer. Arbetslösheten har i praktiken ökat i alla av Egentliga Finlands regionkommuner. Saloregionen har haft den mest moderata ökningen i arbetslösheten, men där är arbetslöshetsgraden ändå alltjämt mycket hög, samt i Vakka-Suomi, där de omfattande rekryteringarna av bilfabriken i Nystad har pressat ned arbetslösheten i en nedgång. Granskade kommunvis har arbetslöshetsgraden i själva verket, förutom i Nystad, varit nedåtgående endast på Kimitoön. Glimtar av ljus i sysselsättningsläget erbjuds även av utvecklingen för sysselsättningsgraden, vars snabba fall verkar ha stannat upp under det första kvartalet av år 2015. Orsakerna till ökningen i arbetslöshetsgraden får belysning vid en granskning av arbetslöshetens struktur. I mars 2015 var antalet andra än svårsysselsatta arbetslösa (strukturarbetslösa) nästan exakt det samma som två år tidigare. Däremot har antalet svårsysselsatta, speciellt antalet långtidsarbetslösa ökat i jämn takt, och den ökade arbetslösheten förklaras uttryckligen av det ökade antalet svårsysselsatta. Säsongvariationen är stor för andra än de svårsysselsatta men största delen av de arbetslösa verkar även snabbt bli sysselsatta på nytt. För endast en liten del drar arbetslösheten ut på tiden och blir över ett år lång, och den ökade arbetslösheten beror uttryckligen på denna grupp. Den strukturella arbetslösheten är speciellt ett problem för de äldsta arbetssökande. Ju äldre den jobbsökande är, desto mer sannolikt har arbetssökande varar över ett år. För de unga är långtidsarbetslösheten mer sällsynt, men speciellt för unga män kommer den svåra sysselsättningen till synes i att de fastnar i sysselsättningsfrämjande service hos arbets- och näringsbyrån. Det mest problematiska är det stora antalet långtidsarbetslösa som nalkas pensionsåldern. I synnerhet många över 60 år löper stor risk för att den enda utvägen att lösgöra sig från arbetslöshetsspiralen är att bli pensionerad. VARSINAIS-SUOMEN LIITTO | EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND | REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND § 20, LF 8.6.2015 10:30 / Pykälän liite: Maakunnan tila kevät 2015 Sivu 112 13 Työttömyysaste 03/2015 (%) 0 5 Pohjanmaa 10 15 Työttömyysasteen muutos 03/2014–03/2015 (%-yks.) -0,5 0,0 +0,5 +1,0 +1,5 +2,0 20 Kainuu 8,2 Keski-Pohjanmaa Lappi 10,5 -0,1 +0,3 Uusimaa 10,9 Pohjanmaa +0,9 Etelä-Pohjanmaa 10,9 Kanta-Häme +0,9 Pohjois-Karjala +1,0 Varsinais-Suomi Kanta-Häme 13,0 Keski-Suomi +1,0 Koko maa 13,2 Etelä-Pohjanmaa +1,0 11,8 Satakunta Varsinais-Suomi +1,1 Keski-Pohjanmaa +1,1 Pohjois-Pohjanmaa +1,1 13,8 Pohjois-Savo 14,1 Etelä-Savo 14,7 Pirkanmaa 15,0 Pirkanmaa +1,2 Etelä-Karjala 15,0 Etelä-Karjala +1,2 Koko maa +1,2 +1,2 Pohjois-Pohjanmaa 15,3 Kymenlaakso 16,1 Kymenlaakso Lappi 16,2 Uusimaa Päijät-Häme 16,6 Pohjois-Karjala 16,7 Kainuu Etelä-Savo 17,0 Keski-Suomi +1,3 +1,4 Satakunta +1,5 Pohjois-Savo +1,5 Päijät-Häme 17,3 +1,7 Kuva 11 Manner-Suomen maakuntien työttömyysaste maaliskuun 2015 lopussa ja työttömyysasteen muutos verrattuna edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan. Tietolähde: Työ- ja elinkeinoministeriö, työnvälitystilasto. Figur 11 Arbetslöshetsgraden för landskapen i Fasta Finland i slutet av mars 2015 och den förändrade arbetslöshetsgraden i jämförelse med motsvarande tidpunkt året innan. Informationskälla: Arbets- och näringsministeriet, arbetsförmedlingsstatistiken. Työttömyysasteen muutos (%-yks.) +1,0 -1,0 -0,7 -0,6 -0,5 -0,4 -0,2 -0,5 -0,7 -0,6 -0,6 -0,3 -0,4 0,0 -0,4 -0,2 -0,3 -0,4 -0,3 -0,5 +0,0 +0,2 +0,4 +0,5 +0,5 +1,4 +1,2 +1,0 +1,1 +1,5 +0,9 +0,8 +0,6 +0,5 +0,9 +1,1 +1,3 +1,2 +1,2 +1,4 +1,1 +1,1 +1,1 +1,1 +1,1 +1,5 +1,8 +1,9 +1,7 +1,0 +1,2 +1,4 +1,6 +1,8 +1,9 +2,0 +2,2 +2,1 +2,5 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1011 12 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1011 12 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1011 12 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1011 12 1 2 3 2011 2012 2013 2014 2015 Kuva 12 Varsinais-Suomen työttömyysasteen kuukausittainen muutos edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Tietolähde: Työ- ja elinkeinoministeriö, työnvälitystilasto. Figur 12 Förändringen av arbetslöshetsgraden för Egentliga Finland per månad i jämförelse med motsvarande tidpunkt året innan. Informationskälla: Arbets- och näringsministeriet, arbetsförmedlingsstatistiken. VARSINAIS-SUOMEN LIITTO | EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND | REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND § 20, LF 8.6.2015 10:30 / Pykälän liite: Maakunnan tila kevät 2015 Sivu 113 14 Työttömyysaste 02/2015 (%) 0 5 10 Turunmaa 15 Työttömyysasteen muutos 02/2014–02/2015 (%-yks.) 0,0 +0,5 +1,0 +1,5 20 Vakka-Suomi 8,3 Vakka-Suomi +0,2 Turunmaa 8,9 Loimaa Salo 10,7 Varsinais-Suomi +0,5 Varsinais-Suomi 13,0 Turku 13,4 Salo +0,7 15,7 +1,1 Loimaa +1,2 Turku +1,2 Kuva 13 Varsinais-Suomen seutukuntien työttömyysaste maaliskuun 2015 lopussa ja työttömyysasteen muutos verrattuna edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan. Tietolähde: Työ- ja elinkeinoministeriö, työnvälitystilasto. Figur 13 Arbetslöshetsgraden för Egentliga Finlands regionkommuner i slutet av mars 2015 och den förändrade arbetslöshetsgraden i jämförelse med motsvarande tidpunkt året innan. Informationskälla: Arbets- och näringsministeriet, arbetsförmedlingsstatistiken. Työttömyysaste 03/2015 (%) 0 Laitila 5 Työttömyysasteen muutos 03/2014–03/2015 (%-yks.) 10 15 20 -2,0 Oripää 6,7 Masku 7,4 Kemiönsaari Rusko 7,5 Uusikaupunki Paimio 7,7 Vehmaa Vehmaa 7,8 Masku Parainen 8,0 Laitila -1,0 0,0 +1,0 +2,0 +3,0 +4,0 +5,0 -1,5 -1,4 -0,5 -0,1 +0,2 +0,4 Lieto 8,7 Lieto +0,5 Sauvo 8,7 Salo +0,5 Nousiainen 8,8 Kaarina +0,8 Kemiönsaari 9,0 Aura +0,9 Kaarina 9,2 Kustavi +0,9 Koski Tl 9,4 Paimio +0,9 Uusikaupunki 9,6 Pöytyä +0,9 Oripää 9,7 Koski Tl +1,0 Mynämäki 9,9 Naantali +1,0 Rusko +1,0 Aura 10,2 Naantali 10,5 Mynämäki +1,1 Pöytyä 10,6 Varsinais-Suomi +1,1 Loimaa 10,8 Turku +1,3 Taivassalo 10,9 Parainen +1,3 Kustavi 11,7 Raisio +1,4 Raisio Pyhäranta 11,7 Sauvo +1,4 11,8 Loimaa +1,5 Marttila 12,7 Somero +1,5 Somero 12,7 Nousiainen +1,5 Varsinais-Suomi Marttila 13,0 Salo 16,1 Taivassalo Turku 16,2 Pyhäranta +1,9 +2,0 +4,0 Kuva 14 Varsinais-Suomen kuntien työttömyysaste maaliskuun 2015 lopussa ja työttömyysasteen muutos verrattuna edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan. Tietolähde: Työ- ja elinkeinoministeriö, työnvälitystilasto. Figur 14 Förändringen av arbetslöshetsgraden för Egentliga Finland i slutet av mars 2015 och den förändrade arbetslöshetsgraden i jämförelse med motsvarande tidpunkt året innan. Informationskälla: Arbets- och näringsministeriet, arbetsförmedlingsstatistiken. VARSINAIS-SUOMEN LIITTO | EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND | REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND § 20, LF 8.6.2015 10:30 / Pykälän liite: Maakunnan tila kevät 2015 Sivu 114 15 Varsinais-Suomi Turun seutu +2,5 +2,5 +2,0 +2,0 +1,5 +1,5 +1,0 +1,0 +0,5 +0,5 0,0 0,0 -0,5 -0,5 -1,0 -1,0 -1,5 1 2 3 4 5 6 7 8 9101112 1 2 3 4 5 6 7 8 9101112 1 2 3 4 5 6 7 8 9101112 1 2 3 2012 2013 2014 -1,5 1 2 3 4 5 6 7 8 9101112 1 2 3 4 5 6 7 8 9101112 1 2 3 4 5 6 7 8 9101112 1 2 3 2015 2012 Turku +2,5 +2,0 +2,0 +1,5 +1,5 +1,0 +1,0 +0,5 +0,5 0,0 0,0 -0,5 -0,5 -1,0 -1,0 1 2 3 4 5 6 7 8 9101112 1 2 3 4 5 6 7 8 9101112 1 2 3 4 5 6 7 8 9101112 1 2 3 2012 2013 2014 -1,5 2012 2013 2014 2015 Loimaan seutu Salon seutu +2,5 +2,0 +4,0 +1,5 +3,0 +1,0 +2,0 +0,5 0,0 +1,0 -0,5 0,0 -1,0 1 2 3 4 5 6 7 8 9101112 1 2 3 4 5 6 7 8 9101112 1 2 3 4 5 6 7 8 9101112 1 2 3 2012 2013 2014 -1,5 1 2 3 4 5 6 7 8 9101112 1 2 3 4 5 6 7 8 9101112 1 2 3 4 5 6 7 8 9101112 1 2 3 2015 2012 Vakka-Suomi 2013 2014 2015 Turunmaa +4,0 +2,5 +3,0 +2,0 +2,0 +1,5 +1,0 +1,0 +0,5 0,0 0,0 -1,0 -0,5 -2,0 -1,0 -3,0 2015 1 2 3 4 5 6 7 8 9101112 1 2 3 4 5 6 7 8 9101112 1 2 3 4 5 6 7 8 9101112 1 2 3 2015 +5,0 -1,0 2014 Muu Turun seutu +2,5 -1,5 2013 1 2 3 4 5 6 7 8 9101112 1 2 3 4 5 6 7 8 9101112 1 2 3 4 5 6 7 8 9101112 1 2 3 2012 2013 2014 -1,5 1 2 3 4 5 6 7 8 9101112 1 2 3 4 5 6 7 8 9101112 1 2 3 4 5 6 7 8 9101112 1 2 3 2015 2012 2013 2014 2015 Kuva 15 Työttömyysasteen kuukausittainen muutos (%-yksikköä) Varsinais-Suomessa edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Salon seudun ja Vakka-Suomen kuvien mitta-asteikot poikkeavat muista. Tietolähde: Työ- ja elinkeinoministeriö, työnvälitystilasto. Figur 15 Förändringen av arbetslöshetsgraden (%-enheter) för Egentliga Finland per månad i jämförelse med motsvarande tidpunkt året innan. Statistikerna i figurerna för Saloregionen och Vakka-Suomi skiljer sig från de andra. Informationskälla: Arbets- och näringsministeriet, arbetsförmedlingsstatistiken. VARSINAIS-SUOMEN LIITTO | EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND | REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND § 20, LF 8.6.2015 10:30 / Pykälän liite: Maakunnan tila kevät 2015 Sivu 115 16 Kuva 16 Varsinais-Suomen kuntien työttömyysaste maaliskuun 2015 lopussa. Tietolähde: Työ- ja elinkeinoministeriö, työnvälitystilasto. Pohjakartta: Maanmittauslaitos. Figur 16 Arbetslöshetsgraden i Egentliga Finlands kommuner i slutet av mars 2015. Informationskälla: Arbets- och näringsministeriet. Grundkarta: Lantmäteriverket. Kuva 17 Varsinais-Suomen kuntien työttömyysasteen muutos (%-yks.) verrattuna edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan. Tietolähde: Työ- ja elinkeinoministeriö, työnvälitystilasto. Pohjakartta: Maanmittauslaitos. Figur 17 Förändringen av arbetslöshetsgraden (%-enheter) för Egentliga Finlands kommuner i jämförelse med motsvarande tidpunkt året innan. Informationskälla: Arbets- och näringsministeriet. Grundkarta: Lantmäteriverket. VARSINAIS-SUOMEN LIITTO | EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND | REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND § 20, LF 8.6.2015 10:30 / Pykälän liite: Maakunnan tila kevät 2015 Sivu 116 17 Työttömyysaste (%) 14,0 12,0 Koko maan työttömyysaste alkuperäinen kausitasoitettu 10,0 8,0 alkuperäinen kausitasoitettu Varsinais-Suomen työttömyysaste 6,0 4,0 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Kuva 18 Varsinais-Suomen ja koko maan työttömyysasteen kausitasoitettu kehitys. Tietolähde: Työ- ja elinkeinoministeriö, työnvälitystilasto. Figur 18 Den säsongsrensade utvecklingen av arbetslöshetsgraden i Egentliga Finland och i hela Finland. Informationskälla: Arbets- och näringsministeriet, arbetsförmedlingsstatistiken. Kausitasoitettu työttömyysaste (%) 16,0 Salon seutu 14,0 Turun seutu 12,0 Loimaan seutu 10,0 Vakka-Suomi Turunmaa 8,0 6,0 4,0 2,0 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Kuva 19 Varsinais-Suomen seutukuntien työttömyysasteen kausitasoitettu kehitys. Ohut viiva kuvaa alkuperäistä ja paksu viiva kausitasoitettua sarjaa. Tietolähde: Työ- ja elinkeinoministeriö, työnvälitystilasto. Figur 19 Den säsongsrensade utvecklingen av arbetslöshetsgraden i Egentliga Finlands regionkommuner. Informationskälla: Arbets- och näringsministeriet, arbetsförmedlingsstatistiken. VARSINAIS-SUOMEN LIITTO | EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND | REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND § 20, LF 8.6.2015 10:30 / Pykälän liite: Maakunnan tila kevät 2015 Sivu 117 18 Työllisyysaste ELY-keskuksittain (%) 50 55 60 Työllisyysasteen muutos I/2014–I/2015 (%-yks.) 65 70 Uusimaa -3,0 75 67,7 Koko maa 66,7 Varsinais-Suomi 66,1 Pirkanmaa 65,0 Etelä-Savo +1,4 Keski-Suomi +0,9 Kaakkois-Suomi +0,8 Etelä-Pohjanmaa +0,8 Häme +0,5 Pohjois-Karjala +0,4 65,4 Häme +3,3 +2,9 Satakunta 68,7 Satakunta 0,0 +1,0 +2,0 +3,0 +4,0 Lappi 69,2 Etelä-Pohjanmaa -1,0 Etelä-Savo 71,2 Pohjanmaa -2,0 64,5 Koko maa -0,2 -0,3 Lappi 63,9 Kainuu Pohjois-Savo 63,8 Pohjanmaa 63,5 -0,5 Varsinais-Suomi -0,6 Kaakkois-Suomi 61,9 Uusimaa -0,7 Pohjois-Pohjanmaa 61,7 Pirkanmaa Keski-Suomi Pohjois-Karjala Kainuu Pohjois-Savo 60,7 Pohjois-Pohjanmaa 56,6 -0,9 -1,5 -1,8 Kuva 20 Työllisyysaste ELY-keskuksittain vuoden 2015 ensimmäisellä neljänneksellä ja työllisyyssateen muutos verrattuna edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan. Tietolähde: Tilastokeskus, työvoimatutkimus. Figur 20 Sysselsättningsgraden per NTM-central under det första kvartalet år 2015 och förändringen i sysselsättningsgraden jämfört med motsvarande tidpunkt året innan. Informationskälla: Statistikcentralen, arbetskraftsundersökning. Työllisyysaste (15–64-vuotaat, %) 73 72 71 70 69 Koko maan kausitasoitettu työllisyysaste 68 Varsinais-Suomen kausitasoitettu työllisyysaste 67 66 65 Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Kuva 21 Varsinais-Suomen ja koko maan työllisyysasteen kausitasoitettu kehitys. Paksu viiva kuvaa työllisyysasteen kausitasoitettua ja ohut viiva alkuperäistä aikasarjaa. Tietolähde: Tilastokeskus, työvoimatutkimus. Figur 21 Den säsongutjämnade utvecklingen för sysselsättningsgraden för Egentliga Finland och hela landet. Strecket med fetstil beskriver den säsongutjämnade sysselsättningsgraden och det tunna strecket den ursprungliga tidsserien. Informationskälla: Statistikcentralen, arbetskraftsundersökning. VARSINAIS-SUOMEN LIITTO | EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND | REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND § 20, LF 8.6.2015 10:30 / Pykälän liite: Maakunnan tila kevät 2015 Sivu 118 19 Muut työttömät Muut työttömät Pitkäaikaistyöttömät Pitkäaikaistyöttömät 5 597 (21 %) 8 602 (28 %) 12 542 (41 %) Maaliskuu 2013 12 512 (48 %) (vaikeasti työllistyviä 52 %) Maaliskuu 2015 (vaikeasti työllistyviä 59 %) 3 716 (15 %) 3 828 (13 %) 482 (2 %) Palveluilta palveluille 3 783 798 (14 %) (3 %) Palveluilta työttömäksi Rinnasteiset pitkäaikaistyöttömät 4 433 (15 %) Palveluilta palveluille Palveluilta työttömäksi Rinnasteiset pitkäaikaistyöttömät Kuva 22 Työttömyyden rakenne Varsinais-Suomessa maaliskuussa 2013 ja 2015. Vaikeasti työllistyvät ovat pitkäaikaistyöttömiä (yli 12 kk työttömänä), rinnasteisia pitkäaikaistyöttömiä (viimeisen 16 kk aikana yhteensä vähintään 12 kk työttömänä), TE-toimiston palveluilta työttömäksi jääneitä tai TE-toimiston palveluilta uudelleen palveluihin sijoittuneita (eivät ole tilastoissa työttömiä työnhakijoita). Tietolähde: Työ- ja elinkeinoministeriö, työnvälitystilasto. Figur 22 Arbetslöshetens struktur i Egentliga Finland i mars 2013 och 2015. De svårsysselsatta är långtidsarbetslösa (arbetslösa över 12 mån.), därmed jämförbara långtidsarbetslösa (under de senaste 16 mån. sammanlagt minst 12 mån. arbetslösa), sådana som blivit arbetslösa från arbets- och näringsbyråns service eller som omplacerats från arbets- och näringsbyråns service i servicen (finns inte i statistikerna som arbetslösa arbetssökande). Informationskälla: Arbets- och näringsministeriet, arbetsförmedlingsstatistiken. Työttömien määrän kuukausittainen muutos verrattuna maaliskuuhun 2013 (henkilöä) +6 000 Muut työttömät Alle vuoden työttömänä olleiden kausivaihtelu on voimakasta, mutta vuositasolla määrä on pysynyt muuttumattomana. +5 000 +4 000 Muut rakennetyöttömät TE-toimiston palveluilta uudelleen palveluille tai työttömäksi jääneiden määrä on kasvanut kesästä 2014 alkaen +3 000 +2 000 +1 000 Pitkäaikaistyöttömät Yli vuoden työttömänä olleiden määrä on kasvanut tasaisesti, ja suurin osa työttömyyden kasvusta selittyy pitkäaikaistyöttömyyden lisääntymisellä. 0 2014 Helmikuu Maaliskuu Joulukuu Tammikuu Lokakuu Marraskuu Elokuu Syyskuu Kesäkuu Heinäkuu Huhtikuu Toukokuu Helmikuu 2013 Maaliskuu Tammikuu Joulukuu Marraskuu Syyskuu Lokakuu Elokuu Heinäkuu Kesäkuu Toukokuu Huhtikuu -2 000 Maaliskuu -1 000 2015 Kuva 23 Työttömien määrän kuukausittainen muutos Varsinais-Suomessa verrattuna maaliskuuhun 2013. Tietolähde: Työ- ja elinkeinoministeriö, työnvälitystilasto. Figur 23 Förändringen per månad i antalet arbetslösa i Egentliga Finland i jämförelse med mars 2013. Informationskälla: Arbets- och näringsministeriet, arbetsförmedlingsstatistiken. VARSINAIS-SUOMEN LIITTO | EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND | REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND § 20, LF 8.6.2015 10:30 / Pykälän liite: Maakunnan tila kevät 2015 Sivu 119 20 Työttömien määrä maaliskuussa 2015 2 000 1 500 1 000 500 0 500 1 000 1 500 2 000 Yli 64-vuotiaat 60–64-vuotiaat 55–59-vuotiaat 50–54-vuotiaat 45–49-vuotiaat 40–44-vuotiaat 35–39-vuotiaat 30–34-vuotiaat 25–29-vuotiaat 20–24-vuotiaat 15–19-vuotiaat NAISET Pitkäaikaistyöttömät MIEHET Muut rakennetyöttömät Muut työttömät Kuva 24 Työttömyyden rakenne Varsinais-Suomessa ikäryhmittäin ja sukupuolittain maaliskuussa 2015. Pitkäaikaistyöttömät ovat yli vuoden työttömänä olleita sekä viimeisen 16 kuukauden aikana yhteensä vähintään vuoden työttömänä olleita (rinnasteiset pitkäaikaistyöttömät). Muut rakennetyöttömät sisältää TE-toimiston palveluilta työttömäksi jääneet ja palveluilta muihin palveluihin sijoittuneet henkilöt (viimeksi mainitut eivät ole tilastoissa työttömiä työnhakijoita). Tietolähde: Työ- ja elinkeinoministeriö, työnvälitystilasto. Figur 24 Arbetslöshetens struktur i Egentliga Finland per åldersgrupp och kön i mars 2015. De långtidsarbetslösa som varit arbetslösa över ett år samt sådana som under de senaste 16 månaderna sammanlagt varit arbetslösa minst ett år (med långtidsarbetslösa jämförbara). De övriga strukturellt arbetslösa innefattar sådana som blivit arbetslösa från arbets- och näringsbyråns service och personer som placerats i annan service (de sist nämnda finns inte i statistikerna som arbetslösa arbetssökande). Informationskälla: Arbets- och näringsministeriet, arbetsförmedlingsstatistiken. VARSINAIS-SUOMEN LIITTO | EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND | REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND § 20, LF 8.6.2015 10:30 / Pykälän liite: Maakunnan tila kevät 2015 Sivu 120 21 VARSINAIS-SUOMEN VÄESTÖNKASVU PAINOTTUU TURKUUN EGENTLIGA FINLANDS BEFOLKNINGSTILLVÄXT SKER FRÄMST I ÅBO Varsinais-Suomessa asui maaliskuun 2015 lopussa 472 785 ihmistä, mikä on 1 841 asukasta enemmän kuin vuotta aiemmin. Maakunnan asukasluku on kasvanut tasaisesti noin 2 000 uuden asukkaan vuosivauhtia jo pitkään, ja sama kasvuvauhti jatkuu oletettavasti myös tulevaisuudessa. Maakunnan väestönmuutos vaihtelee kuitenkin alueellisesti paljon. Viime aikoina valtaosa maakunnan väestönkasvusta on tapahtunut Turun kaupungin alueella, ja Turun väestönkasvu on ollut jopa hieman nopeampaa kuin koko Varsinais-Suomen. Muun Turun seudun väestönkasvu on sen sijaan hidastunut, ja alueen väestö kasvoi vuoden 2015 alussa enää noin parin sadan henkilön vuosivauhdilla, kun vielä muutama vuosi sitten kasvu hätyytteli tuhatta uutta asukasta vuodessa. Huomionarvoista on, että Turun seudun kehyskuntien yhteenlaskettu muuttoliike kääntyi negatiiviseksi vuoden 2014 loppupuolella ensimmäisen kerran sitten 1990-luvun puolivälin. Kuntien vähäinen väestönkasvu onkin yksinomaan syntyvyyden ja maahanmuuton varassa. Tosin myös Turussa luonnollinen väestönmuutos kasvattaa asukaslukua aiempaa enemmän, mikä kertoo lapsiperheiden vähentyneestä muuttohalukkuudesta seudun kehyskuntiin. Maahanmuutto on kuitenkin yhä merkittävin väestönkasvun lähde Varsinais-Suomessa, ja keskimäärin noin kolme neljäsosaa maakunnan väestönkasvusta selittyy muuttovoitolla Suomen ulkopuolelta. Kaikki Varsinais-Suomen seutukunnat saivat väestönlisäystä maahanmuutosta; myös Loimaan, Turunmaan ja Salon seudut, joissa negatiivinen kotimaan muuttoliike ja luonnollinen väestönkasvu pienensivät yhteenlaskettua väestönmuutosta. Turun seudun lisäksi ainut asukaslukuaan kasvattanut seutu Varsinais-Suomessa olikin Vakka-Suomi, missä myönteinen työllisyystilanne on kasvattanut muuttovoittoa etenkin muista Suomen kunnista. I mars 2015 var 472 785 personer bosatta i Egentliga Finland, vilket är 1 841 flera invånare än ett år tidigare. Landskapets invånarantal har ökat i en jämn takt med cirka 2 000 invånare per år redan länge, och samma tillväxttakt fortsätter förmodligen även i framtiden. Förändringen i landskapets befolkning varierar dock mycket regionalt. Den senaste tiden har största delen av landskpets befolkningstillväxt skett inom Åbo stads område, och befolkningstillväxten för Åbo har varit t.o.m. en aning snabbare än för hela Egentliga Finland. Befolkningsökningen för den övriga Åboregionen har däremot retarderat, och regionens befolkning ökade i början av år 2015 längre i en takt med endast cirka ett par hundra personer per år, medan tillväxten ännu för någras år sedan närmade sig tusen nya invånare per år. Det är beaktansvärt att den totala migrationen för kranskommunerna i Åboregionen svängde om och blev negativ mot slutet av år 2014 för första gången sedan mitten av 1990-talet. Kommunernas obetydliga befolkningstillväxt är i själva verket beroende enbart av aktiviteten och invandringen. Visserligen ökar även i Åbo den naturliga förändringen i befolkningen invånarantalet mera än tidigare, vilket förtäljer om en minskad flyttningsbenägenhet hos barnfamiljerna till regionens kranskommuner. Invandringen är dock alltjämt den mest betydande källan till befolkningstillväxt i Egentliga Finland, och i genomsnitt cirka tre fjärdedelar av landets befolkningstillväxt förklaras av ett flyttningsöverskott som kommit från platser utanför Finland. Alla regionkommuner i Egentliga Finland fick en befolkningsökning av invandringen; även regionerna Loimaa, Åboland och Salo, där den negativa inhemska migrationen och den naturliga befolkningstillväxten minskade den totala befolkningsförändringen. Utöver Åboregionen var de facto Vakka-Suomi den enda regionen som ökat sitt invånarantal och där har det positiva sysselsättningsläget ökat flyttningsöverskottet framför allt från andra kommuner i Finland. VARSINAIS-SUOMEN LIITTO | EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND | REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND § 20, LF 8.6.2015 10:30 / Pykälän liite: Maakunnan tila kevät 2015 Sivu 121 22 Turku Vakka-Suomi = 1000 henkilöä Salon seutu Loimaan seutu Muu Turun seutu Turunmaa Kuva 25 Varsinais-Suomen väestön jakautuminen alueittain 31.3.2015. Tietolähde: Tilastokeskus, väestönmuutosten kuukausitiedot, ennakkotieto. Figur 25 Fördelningen av Egentliga Finlands befolkning regionvis 31.3.2015. Informationskälla: Statistikcentralen, månadsuppgifter om befolkningsförändringar, preliminär folkmängd. Väestömuutos edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaaan verrattuna (henkilöä) +2 500 Maaliskuu 2014 Maaliskuu 2015 +2 000 +1 500 +1 000 +500 0 Salon seutu Turunmaa Loimaan seutu Vakka-Suomi Muu Turun seutu Turku Turun seutu Varsinais-Suomi -500 Kuva 26 Kuukausittainen väestömuutos Varsinais-Suomessa edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna maaliskuussa 2014 ja 2015. Tietolähde: Tilastokeskus, väestönmuutosten kuukausitiedot. Vuoden 2015 luvut ovat ennakkotietoja. Figur 26 Den månatliga befolkningsförändringen i Egentliga Finland i mars 2014 och 2015 jämfört med motsvarande tidpunkt föregående år. Informationskälla: Statistikcentralen, månadsuppgifter om befolkningsförändringar. Siffrorna för år 2015 är förhandsuppgifter. VARSINAIS-SUOMEN LIITTO | EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND | REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND § 20, LF 8.6.2015 10:30 / Pykälän liite: Maakunnan tila kevät 2015 Sivu 122 23 Varsinais-Suomi Turun seutu +3 000 +3 000 +2 500 +2 500 +2 000 +2 000 +1 500 +1 500 +1 000 +1 000 +500 +500 0 0 1 2 3 4 5 6 7 8 91011121 2 3 4 5 6 7 8 9101112 1 2 3 4 5 6 7 8 9101112 1 2 3 2012 2013 2014 2015 1 2 3 4 5 6 7 8 91011121 2 3 4 5 6 7 8 9101112 1 2 3 4 5 6 7 8 9101112 1 2 3 2012 +3 000 +2 500 +2 500 +2 000 +2 000 +1 500 +1 500 +1 000 +1 000 +500 +500 0 1 2 3 4 5 6 7 8 91011121 2 3 4 5 6 7 8 9101112 1 2 3 4 5 6 7 8 9101112 1 2 3 2012 2013 2014 Salon seutu +400 +200 +200 +100 0 0 -200 -100 -400 -200 1 2 3 4 5 6 7 8 91011121 2 3 4 5 6 7 8 9101112 1 2 3 4 5 6 7 8 9101112 1 2 3 2013 2014 -300 2015 Vakka-Suomi +200 +200 +100 +100 0 0 -100 -100 -200 -200 1 2 3 4 5 6 7 8 91011121 2 3 4 5 6 7 8 9101112 1 2 3 4 5 6 7 8 9101112 1 2 3 2013 2015 2013 2014 2015 Turunmaa +300 2012 2014 1 2 3 4 5 6 7 8 91011121 2 3 4 5 6 7 8 9101112 1 2 3 4 5 6 7 8 9101112 1 2 3 2012 +300 -300 2013 Loimaan seutu +300 2012 2015 1 2 3 4 5 6 7 8 91011121 2 3 4 5 6 7 8 9101112 1 2 3 4 5 6 7 8 9101112 1 2 3 2012 2015 +600 -600 2014 Muu Turun seutu Turku +3 000 0 2013 2014 2015 -300 1 2 3 4 5 6 7 8 91011121 2 3 4 5 6 7 8 9101112 1 2 3 4 5 6 7 8 9101112 1 2 3 2012 2013 2014 2015 Kuva 27 Kuukausittainen väestömuutos (henkilöä) Varsinais-Suomessa edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Eri alueiden kuvien mitta-asteikot poikkeavat toisistaan. Tietolähde: Tilastokeskus, väestönmuutosten kuukausitiedot. Vuoden 2015 luvut ovat ennakkotietoja. Figur 27 Förändringen av befolkningen per månad (personer) i Egentliga Finland i jämförelse med motsvarande tidpunkt året innan. Statistikerna för figurerna för de olika regionerna avviker från varandra. Informationskälla: Statistikcentralen, befolkningsstatistikerna. Siffrorna för år 2015 är förhandsuppgifter. VARSINAIS-SUOMEN LIITTO | EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND | REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND § 20, LF 8.6.2015 10:30 / Pykälän liite: Maakunnan tila kevät 2015 Sivu 123 24 Väestömuutos edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaaan verrattuna (henkilöä) +2 500 Luonnollinen väestönmuutos Kuntien välinen nettomuutto Nettomaahanmuutto +2 000 +1 500 +1 000 +500 0 Salon seutu Turunmaa Loimaan seutu Vakka-Suomi Muu Turun seutu Turku Turun seutu Varsinais-Suomi -500 Kuva 28 Väestömuutoksen rakenne Varsinais-Suomessa maaliskuussa 2015 edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Tietolähde: Tilastokeskus, väestönmuutosten kuukausitiedot. Vuoden 2015 luvut ovat ennakkotietoja. Figur 28 Befolkningsförändringens struktur i Egentliga Finland i mars 2015 jämfört med motsvarande tidpunkt föregående år Informationskälla: Statistikcentralen, månadsuppgifter om befolkningsförändringar. Siffrorna för år 2015 är förhandsuppgifter. Väestömuutos edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaaan verrattuna (henkilöä) +2 500 Nettomaahanmuutto Kuntien välinen nettomuutto Luonnollinen väestönmuutos +2 000 +1 500 +1 000 +500 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 1 2 3 2012 2013 2014 2015 Kuva 29 Kuukausittaisen väestömuutoksen rakenne Varsinais-Suomessa edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Tietolähde: Tilastokeskus, väestönmuutosten kuukausitiedot. Vuoden 2015 luvut ovat ennakkotietoja. Figur 29 Befolkningsförändringens struktur månadsvis i Egentliga Finland jämfört med motsvarande tidpunkt året innan. Informationskälla: Statistikcentralen, månadsuppgifter om befolkningsförändringar. Siffrorna för år 2015 är förhandsuppgifter. VARSINAIS-SUOMEN LIITTO | EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND | REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND § 20, LF 8.6.2015 10:30 / Pykälän liite: Maakunnan tila kevät 2015 Sivu 124 25 Väestömuutos edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna (henkilöä) +2 500 Nettomaahanmuutto Kuntien välinen nettomuutto Luonnollinen väestönmuutos +2 000 +1 500 +1 000 +500 0 -500 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 1 2 3 2012 2013 2014 2015 Kuva 30 Kuukausittaisen väestömuutoksen rakenne Turussa edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Tietolähde: Tilastokeskus, väestönmuutosten kuukausitiedot. Vuoden 2015 luvut ovat ennakkotietoja. Figur 30 Befolkningsförändringens struktur månadsvis i Åbo jämfört med motsvarande tidpunkt året innan. Informationskälla: Statistikcentralen, månadsuppgifter om befolkningsförändringar. Siffrorna för år 2015 är förhandsuppgifter. Väestömuutos edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna (henkilöä) +1 200 Nettomaahanmuutto Kuntien välinen nettomuutto Luonnollinen väestönmuutos +1 000 +800 +600 +400 +200 0 -200 -400 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 1 2 3 2012 2013 2014 2015 Kuva 31 Kuukausittaisen väestömuutoksen rakenne muissa Turun seudun kunnissa (pl. Turku) edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Tietolähde: Tilastokeskus, väestönmuutosten kuukausitiedot. Vuoden 2015 luvut ovat ennakkotietoja. Figur 31 Befolkningsförändringens struktur månadsvis i andra kommuner i Åboregionen (exkl. Åbo) jämfört med motsvarande tidpunkt året innan. Informationskälla: Statistikcentralen, månadsuppgifter om befolkningsförändringar. Siffrorna för år 2015 är förhandsuppgifter. VARSINAIS-SUOMEN LIITTO | EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND | REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND § 20, LF 8.6.2015 10:30 / Pykälän liite: Maakunnan tila kevät 2015 Sivu 125 26 TAAJAMIEN YHDYSKUNTARAKENNE HAJAUTUU VARSINAIS-SUOMESSA TÄTORTERNAS SAMHÄLLSSTRUKTUR SPLITTRAS I EGENTLIGA FINLAND Taajamien yhdyskuntarakenteen hajautumiseen vaikuttaa yhtäältä taajama-alueen kasvu ja toisaalta taajaman asukasmäärän muutokset. Näin ollen taajamien yhdyskuntarakenteen kehitystä voidaan tarkastella taajamien pinta-alan kehityksen ja niiden asukastiheyden kehityksen välisenä suhteena. Taajaman yhdyskuntarakenteen voidaan katsoa hajautuvan, jos taajama laajenee ympäristöönsä samalla, kun sen asukastiheys pienenee. Jos taas pinta-alan kasvaessa myös taajaman asukastiheys kasvaa, on laajeneminen luonteeltaan tiivistyvää, mikä on yhdyskuntarakenteen kehityksen näkökulmasta kestävää. Mahdollisia ovat myös tilanteet, jossa taajama supistuu sekä pinta-alaltaan että asukastiheydeltään tai jossa taajama kasvaa sisäänpäin, eli taajama-alue supistuu mutta sen asukastiheys kasvaa. Suurin osa Varsinais-Suomen taajamista on viime vuosikymmeninä ainakin jossain määrin laajentunut hajautumalla. Valtaosa taajamista on kasvanut pinta-alaltaan samalla, kun niiden asukastiheys on pienentynyt. Tosin monet taajamat ovat myös tiivistyneet, eli niiden asukastiheys on kasvanut taajaman kasvaessa. Varsinais-Suomen taajamista vain Björkboda on supistunut sekä pinta-alaltaan että asukastiheydeltään. Hajautuva kehitys on tyypillistä vanhoissa keskuksissa, joiden reunoille syntyy selvästi ydinalueita alhaisemman tehokkuuden yhdyskuntarakennetta. Tämä on luonnollinen ilmiö, joka seuraa vanhojen tiiviisti asuttujen keskusten laajetessa. Kaupunkien keskusta-alueiden asukasluku on myös lähes säännönmukaisesti laskenut, mikä osaltaan pienentää koko taajaman asukastiheyttä. Voimakkaimmin hajautuvat kuitenkin pienemmät joko maaseututaajamat, kuten Korppoo tai Oripää, tai kaupunkien lähellä sijaitsevat nopeasti kasvavat taajamat, kuten Rusko tai Kårkulla-Lielax. Tiivistyvät taajamat, joissa sekä asukastiheys että pintaala ovat kasvaneet, ovat puolestaan usein esikaupunkialueita, joilla ei ole vanhaa selvästi reunoja tiiviimpää ydinaluetta. Tämä näkyy selvästi esimerkiksi Hirvensalossa, Moisiossa ja Littoisissa, joiden väestö on kasvanut huomattavasti pinta-alaa nopeammin. Voimakkaasti tiivistyvissä taajamissa kehitystä selittääkin taajamien aiemmin melko harvaan rakennettujen ydinalueiden voimakas kasvu täydennysrakentamisen kautta. Alueellisesti tarkasteltuna Varsinais-Suomen voimakkaimmin hajautuneet taajamat sijaitsevat maaseudulla tai kaupunkien kehysalueilla. Taajamien hajautuminen on ongelmallisempaa jälkimmäisessä ryhmässä, jossa hajautumisen negatiiviset vaikutukset esimerkiksi liikenteeseen korostuvat. Taajamien hajautumisessa on kuitenkin eroja myös kaupunkiseuduilla. Esimerkiksi Hirvensalo, Moisio ja Littoinen näyttävät kasvaneen varsin hallitusti, kun taas esimerkiksi Rusko ja Kårkulla-Lielax ovat hajautuneet voimakkaasti. Kaikki kaupunkiseutujen kehystaajamat eivät siis hajaudu yhtä voimakkaasti, ja osassa tapauksia taajaman laajeneminen on tapahtunut varsin hallitusti. Ongelmallisin tilanne on niillä alueilla, joilla uutta alhaisen tehokkuuden taajamaa on syntynyt vanhan taajaman lievealueelle suunnittelemattomasti ilman asemakaavoitusta. Den splittrade samhällsstrukturen för tätorterna påverkar dels tätortsområdets tillväxt och dels förändringarna i tätortens invånarantal. Sålunda kan utvecklingen för tätorternas samhällsstruktur granskas som ett förhållande mellan utvecklingen för tätorternas areal och utvecklingen av deras invånartäthet. Det kan anses att tätortens samhällsstruktur splittras om tätorten utvidgas till sin omgivning samtidigt som dess invånartäthet minskar. Om åter arealen ökar så ökar också tätortens invånartäthet, utvidgningen är till sin natur koncentrerande, vilket är hållbart sett ur aspekten för samhällsstrukturens utveckling. Även sådana situationer är möjliga, där tätorten begränsas både till arealen och invånartätheten eller där tätorten växer inåt, dvs. tätortsområdet begränsas men dess invånartäthet ökar. Största delen av Egentliga Finlands tätorter har de senaste decennierna åtminstone i någon mån utvidgats genom en splittring. Största delen av tätorterna har ökat till arealen samtidigt som deras invånartäthet har minskat. Visserligen har många tätorter även komprimerats, dvs. deras invånartäthet har ökat då tätorten har tillväxt. Av Egentliga Finlands tätorter har endast Björkboda begränsats både till arealen och till invånartätheten. En splittrad utveckling är typisk hos gamla centralorter, vid vilka utkanter det uppstår en samhällsstruktur med en effektivitet som är klart lägre än hos kärnområdena. Invånarantalet för städernas centrumområden har nästan i regel sjunkit, vilket för sin del minskar hela tätortens invånartäthet. Kraftigast splittras ändå de mindre, antingen landsbygdstätorterna, såsom Korpo eller Oripää, eller tätorterna i snabb tillväxt, vilka ligger nära städerna, såsom Rusko eller Kårkulla-Lielax. De koncentrerade tätorter där både invånartätheten och arealen har ökat, är för sin del ofta förstadsområden, vilka inte har något kärnområde som är klart mera kompakt än utkanterna. Detta kommer tydligt till synes exempelvis hos Hirvensalo, Moisio och Littois, vilkas befolkning har ökat betydligt snabbare än arealen. Utvecklingen i de tätorter som kraftigt koncentrerats förklaras i själva verket av en kraftig tillväxt hos de rätt glesbebyggda kärnområdena genom en kompletterade byggverksamhet. Vid en regional granskning är de kraftigast splittrade tätorterna i Egentliga Finland belägna på landsbygden eller städernas kransområden. Splittringen av tätorterna är mer problematisk i den senare gruppen, där de negativa verkningarna exempelvis på trafiken framhävs. Det finns dock även i stadsregionerna skillnader i splittringen hos tätorterna. Exempelvis Hirvensalo, Moisio och Littois förefaller ha tillväxt rätt behärskat, medan åter till exempel Rusko och Kårkulla-Lielax kraftigt har splittrats. Alla av stadsregionernas utvecklingstätorter splittras alltså inte lika kraftigt, och i en del fall har tätortens expansion skett rätt behärskat. Den mest problematiska är situationen på de områden, där det uppstått en ny tätort med låg effektivitet i en gammal tätorts randområde oplanerat utan detaljplanläggning. VARSINAIS-SUOMEN LIITTO | EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND | REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND § 20, LF 8.6.2015 10:30 / Pykälän liite: Maakunnan tila kevät 2015 Sivu 126 27 +11 % Hajautuva kasvu Tiivistyvä kasvu KÅRKULLA-LIELAX +10 % RUSKO LEMU HIRVENSALO +9 % Taajaman pinta-alan keskimääräinen vuosimuutos 1980–2010 +8 % +7 % SEIKELÄ MIETOINEN +6 % MASKU MOISIO HELLEMAA SATAVA-KAKSKERTA +5 % MUURLA +4 % AURA VAHTO +3 % SAUVO PIIKKIÖ ASKAINEN Seutukuntakeskus +2 % Kuntakeskus KREIVILÄ-JÄKÄRLÄ PAATTINEN Alakeskus KAARINA +1 % LITTOINEN LIETO AS. RAISIO HÄHKÄNÄ LOKALAHTI 0% KEMIÖ MÄRY BJÖRKBODA -1 % -2 % Supistuminen -4 % Kasvu sisäänpäin -3 % -2 % -1 % 0% +1 % +2 % +3 % Taajaman asukastiheyden keskimääräinen vuosimuutos 1980–2010 +4 % Kuva 32 Taajamien sijoittuminen asukastiheyden kehityksen ja pinta-alan kehityksen suhteen Varsinais-Suomessa. Taajamat voivat sijoittua neljään eri luokkaan: 1) hajautuva kasvu, jossa asukastiheys pienenee pinta-alan kasvaessa, 2) tiivistyvä kasvu, jossa sekä asukastiheys että pinta-ala kasvavat, 3) supistuminen, jossa molemmat pienevät sekä 4) kasvu sisäänpäin, jossa taajaman pinta-ala pienenee mutta asukastiheys kasvaa. Ympyrän koko kuvaa taajaman asukaslukua. Tietolähde: YKR/SYKE & Tilastokeskus 2015. Figur 32 Tätorternas placering i förhållande till invånartäthetens och arealens utveckling i Egentliga Finland. Tätorterna kan placeras i fyra olika klasser: 1) en splittrad tillväxt, där invånartätheten minskar, medan arealen ökar, 2) en komprimerande tillväxt, där både invånartätheten och arealen ökar, 3) en begränsning, där båda minskar samt 4) en tillväxt inåt, där tätortens areal minskar men invånartätheten ökar. Cirkelns hela bild beskriver tätortens invånarantal. Informationskälla: YKR/SYKE & Statistikcentralen 2015. VARSINAIS-SUOMEN LIITTO | EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND | REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND VARSINAIS-SUOMEN LIITTO | EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND | REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND Kuntakeskus Värdena har räknats ut genom att från hastigheten för förändringen hos tätortens areal subtrahera hastigheten i förändringen för dess befolkning. Ifall tätortens befolkning ökar snabbare än arealen koncentreras samhällsstrukturen. Kommuncentrum är definierat som kommunens till befolkningen största tätort. Informationskälla: YKR/SYKE & Statistikcentralen 2015. Figur 33 Intensiteten i tätorternas splittrings- eller koncentrationsutveckling i Egentliga Finland åren 1980–2010. Arvot on laskettu vähentämällä taajaman pinta-alan muutosnopeudesta sen väestön muutosnopeus. Mikäli taajaman pinta-ala kasvaa väestöä nopeammin, sen yhdyskuntarakenne hajautuu. Taajaman väestön kasvaessa pinta-alaa nopeammin yhdyskuntarakenne tiivistyy. Kuntakeskus on määritetty kunnan väestöltään suurimpana taajamana. Tietolähde: YKR/SYKE & Tilastokeskus 2015. Kuva 33 Taajamien hajautumis- tai tiivistymiskehityksen voimakkuus Varsinais-Suomessa vuosina 1980–2010. -12 -10 -8 -6 -4 -2 0 +2 +4 Seutukuntakeskus Rusko Korppoo Uusikaupunki Inkere Lammala Kårkulla-Lielax Laitila Mietoinen Oripää Paimio Hellemaa Kiikala Vehmaa Taalintehdas Nauvo Kuusjoki Piuha Kustavi Alastaro Perniö Lauttanpää Teijo Taivassalo Kaivola Yläne Untamala Rymättylä Parainen Koski Tl Mynämäki Somero Masku Satava-Kakskerta Rohdainen Dragsfjärd Virttaa Mellilä Nousiainen Yliskulma Salo Björkboda Lieto Pöytyä Kalanti Ihode Seikelä Loimaa Turku Marttila Tarvasjoki Naantali Kyrö Perniön asema Vaskio Muurla Toija Suomusjärvi Alakeskus Sauvo Märy Piikkiö Vahto Kemiö Paattinen Askainen Aura Raisio Kaarina Lokalahti Liedon asema Lemu Kreivilä-Jäkärlä Hähkänä Littoinen Moisio Hirvensalo +6 (asukasluku kasvanut pinta-alaa nopeammin) Taajama tiivistyy (pinta-ala kasvanut asukaslukua nopeammin) Taajama hajautuu § 20, LF 8.6.2015 10:30 / Pykälän liite: Maakunnan tila kevät 2015 Sivu 127 28 Taajaman pinta-alan ja asukasluvun muutosnopeuden välinen ero (%-yks.) § 20, LF 8.6.2015 10:30 / Pykälän liite: Maakunnan tila kevät 2015 Sivu 128 29 Taajama hajautuu Taajama tiivistyy Kuva 34 Taajamien hajautumis- tai tiivistymiskehityksen voimakkuus Varsinais-Suomessa vuosina 1980–2010. Arvot on laskettu vähentämällä taajaman pinta-alan muutosnopeudesta sen väestön muutosnopeus. Mikäli taajaman pinta-ala kasvaa väestöä nopeammin, sen yhdyskuntarakenne hajautuu. Taajaman väestön kasvaessa pinta-alaa nopeammin yhdyskuntarakenne tiivistyy. Taajamien nimet näkyvät liitteenä olevassa kartassa. Tietolähde: YKR/SYKE & Tilastokeskus 2015. Pohjakartta: Maanmittauslaitos. Figur 34 Intensiteten i tätorternas splittrings- eller koncentrationsutveckling i Egentliga Finland åren 1980–2010. Värdena har räknats ut genom att från hastigheten för förändringen hos tätortens areal subtrahera hastigheten i förändringen för dess befolkning. Ifall tätortens befolkning ökar snabbare än arealen koncentreras samhällsstrukturen. Tätorternas namn framgår av kartan i bilaga. Informationskälla: YKR/SYKE & Statistikcentralen 2015. Grundkarta: Lantmäteriverket. VARSINAIS-SUOMEN LIITTO | EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND | REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND 9,6 7,6 9,8 7,7 Varsinais-Suomi Loimaa 7,2 9,1 3 6,6 8,9 4 6,2 8,8 5 7,2 7,5 10,0 11,0 7 2012 6 6,9 9,9 8 6,8 9,8 9 11 12 1 2 3 4 5 7 2013 6 8 9 10 11 12 1 2 3 4 5 7 2014 6 8 9 10 11 12 1 2 2015 3 7,1 7,5 8,6 9,2 9,4 9,3 8,6 8,2 9,0 9,9 8,8 8,8 8,7 9,4 10,5 10,3 10,2 9,5 9,1 8,7 9,9 10,7 9,4 9,6 9,8 10,0 11,4 11,1 11,2 10,7 Loimaa 10,0 10,3 11,3 11,6 11,5 11,3 11,0 10,6 12,0 12,7 11,3 11,0 11,0 11,4 12,8 12,5 12,3 11,9 11,5 11,5 13,1 14,0 12,5 12,2 12,4 12,5 13,9 13,6 13,4 13,0 Varsinais-Suomi 10 7,8 7,8 Vakka-Suomi 7,3 5,7 9,4 8,1 5,0 9,2 7,5 4,6 9,2 7,8 5,4 8,5 6,8 8,0 6,4 10,6 11,4 10,2 7,9 6,1 9,9 8,3 6,2 8,6 6,5 9,9 6,9 7,1 6,7 11,4 10,8 10,3 7,4 9,7 6,5 7,7 5,8 9,0 6,5 9,4 7,1 7,8 6,6 7,7 6,5 8,3 6,7 8,8 7,2 9,7 7,8 9,4 8,3 9,2 8,2 8,7 7,8 7,9 7,5 7,8 7,1 9,0 7,5 10,4 8,0 8,8 7,4 8,4 7,4 8,6 7,8 9,0 8,2 VARSINAIS-SUOMEN LIITTO | EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND | REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND 9,1 9,7 8,9 9,6 8,3 8,9 Vakka-Suomi Turunmaa 2 -0,5 -0,3 0,0 -0,5 -0,2 -1,9 1 -0,6 -0,5 0,1 -0,6 -0,3 -2,1 Varsinais-Suomi Loimaa Salo Turku Turunmaa Vakka-Suomi -1,7 0,0 -0,5 0,4 -0,2 -0,5 3 -0,1 -0,2 -0,4 0,3 -0,3 -0,3 4 0,3 -0,1 -0,1 0,3 -0,5 0,0 5 0,2 0,3 -0,1 1,7 -0,5 0,1 6 0,2 1,3 0,1 2,2 -0,5 0,4 7 2012 0,7 1,6 0,2 2,3 0,0 0,5 8 1,3 1,0 0,5 3,5 0,4 1,0 9 1,3 0,8 0,8 3,9 0,7 1,2 10 1,7 0,9 0,9 4,0 0,8 1,3 11 2,1 1,1 1,0 4,3 1,1 1,6 12 3,6 1,4 1,3 3,7 1,4 1,8 1 3,0 1,0 1,5 3,7 1,8 1,9 2 3,0 1,0 1,8 3,9 2,1 2,2 3 1,6 1,5 1,9 3,9 1,9 2,1 4 0,2 1,3 1,6 3,6 2,0 1,8 5 1,3 1,1 1,8 2,9 1,8 2,0 6 0,9 0,3 1,7 2,5 2,3 1,8 7 2013 -0,2 0,2 1,5 1,8 1,9 1,4 8 -0,2 0,4 1,4 0,7 2,0 1,2 9 0,0 0,5 1,3 0,1 1,6 1,0 10 0,2 0,7 1,4 0,1 1,9 1,1 11 -0,2 0,9 1,9 0,6 1,9 1,5 12 -2,0 0,9 1,3 0,5 1,1 0,9 1 -1,6 1,1 1,1 0,6 0,8 0,8 2 Färgen anger utvecklingstrenden. På de med rött angivna ställena har arbetslösheten ökat, på de med blått angivna ställena gått ned. Informationskälla: Arbets- och näringsministeriet, arbetsförmedlingsstatistiken. -1,6 1,1 1,0 0,1 0,2 0,6 3 -1,8 1,0 0,9 -0,6 0,5 0,5 4 0,1 1,3 1,2 0,1 0,5 0,9 5 0,0 1,0 1,6 -0,2 0,9 1,1 6 1,0 0,9 1,6 -0,2 0,8 1,3 7 2014 1,0 0,8 1,4 0,2 0,6 1,2 8 0,7 0,9 1,5 0,5 0,8 1,2 9 0,3 1,1 1,5 0,7 1,0 1,4 10 0,2 1,0 1,4 0,8 0,5 1,1 11 1,2 1,2 1,4 0,7 0,8 1,1 12 0,3 0,8 1,4 0,4 0,8 1,1 1 0,4 0,7 1,4 0,3 0,9 1,1 2 2015 0,2 0,5 1,2 0,7 1,2 1,1 3 Vakka-Suomi Turunmaa Turku Salo Loimaa Varsinais-Suomi Tabellbilaga 2 Förändringen av arbetslöshetsgraden i Egentliga Finland och landskapets regionkommuner (%-enheter) jämfört med motsvarande tidpunkt föregående år. Väri kertoo kehityksen suunnan. Punaisella värillä merkityissä kohdissa työttömyys on kasvanut, sinisellä merkityissä kohdissa laskenut. Tietolähde: Työ- ja elinkeinoministeriö, työnvälitystilasto. 10,9 9,0 10,0 10,2 11,1 11,4 11,4 11,2 11,0 10,8 12,3 13,1 11,7 11,3 11,3 11,6 13,0 12,7 12,5 12,2 11,9 12,0 13,9 14,7 13,1 12,8 12,8 12,9 14,3 14,0 13,8 13,4 Turku LIITTEET Liitetaulukko 2 Varsinais-Suomen ja maakunnan seutukuntien työttömyysasteen muutos (%-yks.) verrattuna edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan. 6,0 6,0 Turunmaa Turku 10,1 9,9 Salo 11,6 11,2 11,0 10,7 10,2 12,2 13,5 12,2 13,2 13,9 14,2 15,6 15,3 15,0 14,9 14,6 13,8 15,2 15,9 14,1 13,9 14,0 14,3 16,2 15,8 15,6 15,0 14,0 13,9 15,0 15,7 14,3 14,4 14,7 15,1 16,9 16,2 15,9 15,7 Salo 2 1 Färgen anger förhållandet av vart och ett talvärde till seriens medelvärde. De med rött angivna värdena är över medelvärdet, de med blått angivna under medelvärdet. Informationskälla: Arbets- och näringsministeriet, arbetsförmedlingsstatistiken. Tabellbilaga 1 Utvecklingen av arbetslöshetsgraden för Egentliga Finland och landskapets regionkommuner. Väri kertoo kunkin lukuarvon suhteen sarjan keskiarvoon. Punaisella värillä merkityt arvot ovat keskiarvon yläpuolella, sinisellä merkityt keskiarvon alapuolella. Tietolähde: Työ- ja elinkeinoministeriö, työnvälitystilasto. Liitetaulukko 1 Varsinais-Suomen ja maakunnan seutukuntien työttömyysasteen kehitys. § 20, LF 8.6.2015 10:30 / Pykälän liite: Maakunnan tila kevät 2015 Sivu 129 30 BILAGOR 2 7,0 5,9 6,4 7,2 7,0 6,2 5,6 8,1 7,0 5,3 6,6 6,9 5,1 8,2 4,9 5,9 7,7 7,2 7,9 5,0 1 7,3 5,9 6,3 7,0 5,4 6,4 5,7 8,3 7,4 5,5 6,6 7,0 5,0 8,0 5,1 5,8 7,5 7,5 8,0 5,2 Kaarina Kemiönsaari Koski TL Kustavi Laitila Lieto Loimaa Marttila Masku Mynämäki Naantali Nousiainen Oripää Paimio Parainen Pyhäranta Pöytyä Raisio Rusko 3 4,9 7,1 6,9 6,8 5,3 4,4 7,9 4,6 6,3 5,9 4,9 6,3 7,7 5,4 5,6 5,7 6,8 6,7 5,7 7,1 4 4,7 6,7 6,5 7,4 4,6 4,1 6,8 4,4 5,8 5,5 4,6 5,3 7,0 4,9 5,8 5,4 6,8 5,7 5,5 6,7 5 4,5 6,8 6,0 6,3 4,4 3,7 6,2 4,5 5,3 5,9 4,3 5,0 6,4 4,6 5,2 4,9 6,1 4,9 5,5 6,4 6 5,6 8,8 7,1 6,8 5,3 5,0 7,3 5,4 6,3 6,6 4,9 5,9 7,6 5,6 5,4 4,7 7,2 5,7 6,8 6,9 7 6,2 9,5 7,5 7,9 5,6 5,3 6,6 5,8 6,9 7,1 5,5 6,6 7,7 6,3 5,9 5,7 7,9 9,5 7,5 7,7 8 5,1 8,0 7,2 7,0 5,1 5,0 6,0 5,1 6,3 6,4 4,9 6,5 6,9 5,3 5,4 5,7 6,9 9,4 6,7 6,9 9 4,6 7,9 7,1 7,5 4,8 5,6 5,7 4,6 6,1 6,0 4,8 6,6 6,9 5,3 5,4 6,0 6,9 9,0 6,5 6,2 10 5,3 7,9 7,1 6,9 4,9 6,0 5,6 4,8 6,2 6,7 5,1 6,7 7,5 5,6 6,0 6,0 6,6 9,1 6,5 6,4 11 5,6 7,9 7,3 8,0 5,3 6,4 6,2 5,1 6,6 7,0 5,1 7,1 8,2 5,9 7,0 5,4 6,7 9,3 6,7 6,8 12 6,2 9,0 8,5 8,9 5,5 6,9 7,0 6,2 7,5 7,7 5,6 8,0 9,3 7,1 7,7 5,2 7,9 9,9 7,5 7,6 1 6,4 9,5 8,8 9,6 6,0 6,7 7,7 6,4 7,8 8,4 6,0 9,3 9,8 6,8 7,4 7,3 8,9 10,4 7,7 8,2 2 6,5 9,3 9,1 9,5 5,9 7,0 7,7 6,7 7,8 8,1 5,8 9,6 9,8 7,0 7,4 8,7 9,2 9,6 7,7 9,5 3 6,4 9,2 9,1 8,8 5,7 6,4 8,1 6,2 7,7 8,0 5,8 10,0 9,6 6,8 7,0 8,4 9,2 8,8 7,6 9,3 4 5,5 8,9 8,2 8,5 5,7 6,1 8,1 5,9 7,3 7,3 5,9 9,1 9,0 6,6 6,6 7,1 7,7 8,4 7,4 8,4 5 5,5 8,5 7,9 7,4 5,1 5,2 7,4 5,6 7,0 6,7 5,4 8,3 8,4 6,4 5,2 6,3 7,8 7,5 7,1 8,2 7 9,4 7,9 6,3 6,8 8,1 7,8 8,5 8,4 7,1 9,0 10,5 8,5 6,8 9,2 10,3 8,8 9,0 9,3 6,8 7,2 10,2 11,3 8,7 7,4 5,8 6,1 8,4 7,1 8,0 7,7 6,3 8,9 9,3 7,8 6,0 8,4 9,2 8,1 8,4 8,5 6 2013 8 5,9 9,5 8,5 7,0 5,5 6,1 8,3 6,4 8,0 7,4 6,4 8,7 9,1 7,5 5,5 7,9 8,3 9,2 8,3 8,7 9 5,9 9,1 8,8 7,6 5,6 6,4 8,6 6,3 8,0 7,3 6,8 8,7 9,1 7,3 5,3 8,9 8,3 8,6 8,1 9,0 10 5,7 8,9 8,9 7,2 5,6 6,4 8,1 6,1 7,9 7,5 6,7 8,9 8,7 7,7 5,7 7,9 8,2 9,2 7,9 9,1 11 5,9 9,3 9,3 7,9 6,1 6,7 8,6 6,0 8,3 8,1 6,8 9,0 9,8 8,2 6,0 9,2 8,0 9,8 8,2 9,9 12 1 8,7 9,8 2 8,6 9,8 3 8,4 9,3 8,0 8,6 8,4 4 7,5 9,9 8,1 9,2 5 6,6 9,1 8,2 9,2 6 8,0 9,0 9,7 9,7 7 8,9 6,8 8,5 6,2 8,5 9,4 10,2 9,3 8,2 6,3 8,7 8,2 5,8 8,5 7,6 5,3 9,6 9,2 7,1 10,5 9,7 8,1 9,3 8,1 6,0 8,7 7,6 8,7 8,9 8,4 7,0 7,5 9,8 7,4 9,5 9,3 7,8 7,3 9,5 8,8 7,2 7,2 9,1 8,7 7,2 8,8 7,0 7,3 9,6 6,9 6,5 6,6 9,3 7,4 6,2 6,2 7,8 7,4 9,2 8,5 7,2 10 10,5 10,2 9,1 7,8 8,5 7,6 9,9 9,5 7,8 6,0 8,7 8,2 8,0 8,8 1 2 3 9,9 9,4 9,8 9,7 10,0 10,2 9,9 9,7 9,5 9,4 9,0 9,2 Koski TL Kemiönsaari Kaarina 9,0 8,9 9,2 7,6 9,2 7,3 8,7 6,7 Lieto Laitila 10,1 11,9 11,5 11,7 10,8 Loimaa 8,3 6,3 10,6 11,4 10,1 11,5 11,7 Kustavi 8,8 9,6 8,7 12 11,0 10,3 10,7 10,2 Aura 8,9 7,5 8,9 7,8 8,2 8,1 10,2 10,4 10,8 8,4 9,9 7,4 Mynämäki Masku 10,7 11,1 12,2 12,4 12,2 12,7 Marttila 9,7 8,3 5,9 9,5 8,3 8,8 8,6 11 9,9 7,4 8,1 10,4 11,2 10,9 10,7 6,9 7,1 10,1 10,8 10,0 10,8 9,8 9,4 6,9 6,6 9,1 8,7 7,7 7,0 9,0 9,2 9,8 9,6 9,8 8,6 8,3 8,7 8,4 8,5 8,1 10,1 10,7 10,4 8,0 7,7 9,7 8,8 Parainen Paimio Oripää Nousiainen 10,8 12,0 13,3 11,9 12,4 11,8 Pyhäranta 7,4 6,8 9,4 8,8 10,1 10,2 10,1 11,0 10,8 11,0 10,6 Pöytyä 9,7 7,1 6,7 9,3 9,3 10,7 11,1 10,2 10,4 10,4 10,6 11,7 11,7 11,3 10,5 Naantali 9,6 9,3 9 2015 7,1 6,6 6,8 6,5 6,1 6,0 7,9 8,0 6,8 6,6 7,0 6,8 8,4 7,7 7,6 7,5 Rusko 10,8 10,4 10,5 10,3 10,2 10,2 12,3 13,2 11,6 11,3 11,4 11,3 12,5 12,4 12,0 11,7 Raisio 9,7 7,8 6,7 6,8 11,4 11,2 10,8 7,6 9,6 9,8 7,6 10,6 10,4 10,6 9,6 6,9 7,8 8,9 7,3 9,6 8,8 7,9 10,5 11,6 11,1 10,8 10,8 10,4 12,2 12,5 10,4 10,9 10,6 10,3 9,5 7,8 8 10,6 10,0 10,2 10,1 12,6 10,5 12,1 10,8 10,0 10,0 10,6 11,1 9,7 10,1 11,3 11,0 10,4 9,1 10,3 2014 9,7 7,8 9,8 8,3 Somero Taivassalo 7,7 9,3 4,9 6,5 9,0 4,6 6,0 7,7 4,4 6,2 8,6 4,8 7,5 8,9 4,9 7,9 8,1 4,4 8,4 8,7 5,2 8,1 9,5 5,5 8,7 9,7 5,5 6,5 6,5 6,1 6,1 9,2 8,6 8,7 7,9 6,9 11,8 11,2 10,9 10,7 10,3 5,7 5,9 9,8 6,7 7,8 5,9 6,9 10,4 10,7 7,0 6,9 9,7 7,2 7,6 9,3 7,6 7,1 8,0 8,1 8,1 7,3 7,2 7,5 8,8 9,4 7,7 8,0 8,5 8,6 9,6 9,7 9,6 8,7 Sauvo 7,9 9,0 8,7 9,2 9,7 8,9 8,0 8,6 8,1 9,3 9,4 10,0 9,7 9,2 11,4 11,9 11,8 10,9 Taivassalo 10,0 10,9 12,3 12,3 12,3 11,2 10,4 10,4 11,1 11,1 10,6 10,5 11,0 11,7 13,6 13,0 12,6 12,7 Somero 7,3 9,0 5,6 8,9 5,8 Uusikaupunki Vehmaa 5,3 8,5 5,4 10,1 4,9 9,6 5,3 9,9 5,6 5,5 10,6 10,0 5,2 9,8 5,4 5,6 6,6 7,4 7,1 7,2 6,5 10,2 10,1 12,1 14,8 13,7 13,1 12,5 5,5 9,6 6,7 6,8 11,6 11,6 6,3 9,4 6,6 9,1 7,8 9,9 8,3 8,3 8,6 8,6 7,9 10,3 11,0 11,1 10,7 10,1 7,2 9,2 7,2 9,0 9,0 9,8 9,4 11,9 9,9 9,9 8,5 9,3 8,5 9,6 8,3 9,9 10,7 9,2 8,9 11,7 10,3 10,3 7,8 9,6 Vehmaa Uusikaupunki Turku 12,9 12,6 12,1 11,9 12,0 13,6 14,5 13,2 12,7 12,7 12,9 13,9 14,2 14,2 14,0 13,9 13,7 15,5 16,3 14,5 13,9 13,9 14,2 15,8 15,5 15,1 14,9 14,5 14,8 16,8 17,8 16,1 15,5 15,6 15,8 17,3 16,9 16,7 16,2 Turku 5,5 6,2 Sauvo Salo 11,8 11,4 11,2 10,9 10,6 12,8 14,2 12,9 13,9 14,6 15,0 16,2 15,9 15,6 15,5 15,3 14,4 15,9 16,8 14,8 14,6 14,6 14,9 16,8 16,4 16,2 15,6 14,6 14,4 15,6 16,4 14,9 15,1 15,3 15,6 17,4 16,7 16,4 16,1 Salo Aura 2012 Färgen anger förhållandet av vart och ett talvärde till seriens medelvärde. De med rött angivna värdena är över medelvärdet, de med blått angivna under medelvärdet. Informationskälla: Arbets- och näringsministeriet, arbetsförmedlingsstatistiken. Tabellbilaga 3 Utvecklingen av arbetslöshetsgraden i Egentliga Finlands kommuner. Väri kertoo kunkin lukuarvon suhteen sarjan keskiarvoon. Punaisella värillä merkityt arvot ovat keskiarvon yläpuolella, sinisellä merkityt keskiarvon alapuolella. Tietolähde: Työ- ja elinkeinoministeriö, työnvälitystilasto. Liitetaulukko 3 Varsinais-Suomen kuntien työttömyysasteen kehitys. § 20, LF 8.6.2015 10:30 / Pykälän liite: Maakunnan tila kevät 2015 Sivu 130 31 VARSINAIS-SUOMEN LIITTO | EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND | REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND 2 -0,3 -1,0 -0,6 0,1 -0,3 -0,9 -0,7 -0,2 -0,7 -1,3 -1,1 -0,7 -1,0 0,1 -1,1 0,1 -1,7 -0,2 -1,6 -1,4 0,0 0,5 -0,5 -1,0 -0,2 -2,6 -2,2 1 -0,7 -1,1 -0,7 0,3 -2,2 -1,4 -0,8 -0,7 0,4 -1,4 -1,9 -0,9 -1,5 -1,0 -1,0 -0,2 -1,2 -0,5 -1,8 -0,9 0,1 1,0 -0,2 -0,7 -0,2 -2,6 -2,4 Aura Kaarina Kemiönsaari Koski TL Kustavi Laitila Lieto Loimaa Marttila Masku Mynämäki Naantali Nousiainen Oripää VARSINAIS-SUOMEN LIITTO | EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND | REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND Paimio Parainen Pyhäranta Pöytyä Raisio Rusko Salo Sauvo Somero Taivassalo Turku Uusikaupunki Vehmaa -1,6 -2,4 -0,1 0,2 0,0 -0,3 0,4 -0,9 -1,6 -0,3 -2,4 -0,1 -1,6 0,3 -1,2 -0,3 -1,6 -0,9 -2,0 0,1 -0,3 -0,7 -1,3 -0,5 0,4 -0,8 -0,3 3 -0,5 0,1 -0,1 -0,3 -0,4 0,1 0,4 -0,7 -1,4 0,0 -0,6 -0,4 -1,1 0,3 -1,4 -0,4 -0,6 -0,6 -2,1 -0,1 -0,5 -0,1 -1,6 -0,9 0,0 -0,6 -0,7 4 -0,5 0,8 0,2 0,8 -0,8 0,1 0,4 -0,4 -0,8 -0,6 -0,5 -0,1 -1,2 0,4 -0,7 -0,4 0,2 -0,4 -1,3 -0,6 -0,6 -0,2 -0,8 -0,4 -0,3 -0,1 -0,5 5 -0,5 1,1 0,1 0,6 -0,2 0,3 2,0 -0,2 -0,4 -0,3 -0,2 0,4 -0,8 1,4 -0,4 0,0 -0,2 -0,5 -0,8 -0,7 -0,7 -0,8 -1,0 -0,2 -0,1 0,4 -1,1 6 -0,7 0,7 0,3 0,8 -0,1 -0,6 2,6 -0,1 -0,5 -0,1 0,9 0,2 -0,9 -0,6 -1,0 -0,2 -0,7 -0,5 -0,7 -0,9 -0,8 -0,8 1,3 0,0 3,9 0,8 0,1 7 2012 -0,2 1,3 0,4 -0,6 0,2 -0,6 2,7 -0,8 -0,3 1,4 0,3 0,5 0,2 -0,1 -0,3 0,2 -1,0 -0,2 -0,2 -0,8 -0,9 0,1 2,3 0,5 4,3 0,9 0,4 8 -0,2 2,2 0,6 0,1 1,1 0,5 3,8 -0,9 0,4 1,2 1,3 -0,1 1,0 0,4 -0,4 0,4 -0,6 0,0 1,0 0,0 -0,5 0,2 1,3 1,8 3,7 1,1 -0,2 9 0,0 2,3 0,9 0,4 1,8 0,3 4,3 0,3 0,6 0,9 0,4 -0,4 1,4 -0,6 0,0 0,1 0,3 0,4 0,4 0,7 0,3 0,3 0,8 0,8 3,5 1,1 0,7 10 0,2 2,1 0,9 1,6 1,6 0,5 4,4 0,5 0,6 0,7 0,9 -0,1 1,9 -0,2 0,6 0,1 0,3 0,1 0,2 0,9 0,9 1,5 0,2 0,3 3,4 1,4 1,1 11 1,2 2,9 1,0 1,9 2,1 -0,2 4,7 0,8 0,9 1,1 0,9 -0,1 1,6 -0,5 1,4 0,5 0,9 0,3 0,9 1,1 1,5 1,5 -1,1 1,3 3,8 1,7 1,1 12 1,6 5,9 1,3 0,3 1,4 0,3 4,1 1,2 1,5 1,3 2,1 0,2 1,6 -0,3 1,4 0,8 1,8 0,5 1,9 1,5 1,1 1,0 1,9 1,9 4,1 1,8 0,9 1 1,5 4,7 1,6 0,9 1,2 1,0 4,2 1,5 1,4 1,9 1,8 0,0 2,1 -0,5 1,6 0,9 1,5 0,5 2,6 1,7 1,4 1,2 1,7 2,0 3,2 1,8 2,5 2 1,9 4,6 1,9 0,2 1,4 1,2 4,3 1,5 2,1 2,2 2,0 0,4 2,0 0,2 1,6 1,4 2,1 0,9 3,7 1,9 1,4 1,4 2,7 2,4 2,1 1,9 2,2 3 1,1 2,4 2,0 0,4 1,3 1,5 4,4 0,8 2,2 1,7 1,1 1,1 2,0 1,3 1,5 1,5 1,8 1,3 3,8 2,0 1,7 0,8 1,7 0,9 2,7 1,9 1,7 4 0,6 0,0 1,7 -0,1 2,1 2,3 3,8 1,0 1,7 1,9 1,1 0,7 1,5 1,2 1,1 1,7 0,8 1,1 3,3 2,0 1,8 0,0 1,4 1,7 2,6 1,6 1,8 5 1,4 1,7 1,9 -0,3 1,8 2,2 3,1 1,2 1,4 1,6 0,6 0,5 1,1 1,1 1,7 1,7 1,1 1,4 3,0 1,7 2,2 0,6 3,7 2,0 2,4 1,6 1,6 6 1,2 1,0 1,8 -0,6 1,8 2,9 2,6 1,0 1,8 1,9 0,0 0,7 1,5 1,5 2,0 1,6 1,3 1,6 2,4 2,8 2,2 0,9 3,5 2,4 -0,7 1,5 1,6 7 2013 0,8 -0,6 1,3 -1,0 1,6 2,8 1,9 0,8 1,5 1,3 0,0 0,4 1,1 2,3 1,3 1,7 1,0 1,5 2,2 2,2 2,2 0,1 2,2 1,4 -0,2 1,6 1,8 8 1,4 -0,7 1,2 -0,8 0,6 2,4 0,7 1,3 1,2 1,7 0,1 0,8 0,8 2,9 1,7 1,9 1,3 2,0 2,1 2,2 2,0 -0,1 2,9 1,4 -0,4 1,6 2,8 9 2,4 -0,3 1,2 -0,2 0,5 1,8 0,0 0,4 1,0 1,8 0,3 0,7 0,4 2,5 1,3 1,7 0,8 1,6 2,2 1,2 2,1 -0,3 1,9 1,6 0,1 1,4 2,7 10 2,7 0,2 1,3 0,3 1,2 1,6 -0,1 0,3 1,4 2,0 -0,1 0,8 0,3 2,4 0,9 1,7 1,1 1,7 1,9 1,6 2,3 -1,0 3,8 1,3 0,5 1,5 3,1 11 1,7 -1,1 1,9 -0,5 0,5 2,3 0,6 0,9 1,8 2,1 0,7 1,4 0,9 1,9 1,1 2,1 1,1 2,3 2,5 1,6 2,4 0,1 7,4 1,8 0,2 1,6 2,7 12 Färgen anger utvecklingstrenden. På de med rött angivna ställena har arbetslösheten ökat, på de med blått angivna ställena gått ned. Informationskälla: Arbets- och näringsministeriet, arbetsförmedlingsstatistiken. 1,2 -3,7 1,3 0,6 1,1 1,6 0,5 0,2 0,9 1,6 -1,2 1,0 0,8 2,1 1,0 1,7 0,9 1,8 2,3 0,8 2,1 -0,6 3,2 -0,9 0,9 1,0 1,6 1 1,5 -3,0 0,9 1,0 1,4 1,6 0,6 0,3 1,2 1,5 -0,7 1,1 0,3 3,7 0,9 1,8 1,7 1,8 1,5 0,5 1,5 -1,2 3,4 -0,6 1,4 0,9 0,3 2 0,7 -3,0 0,9 1,0 0,5 1,2 0,1 0,1 1,1 0,6 -1,0 1,0 0,4 3,1 1,1 1,8 0,8 1,4 0,8 -0,3 1,4 -0,7 2,4 -0,8 1,6 0,8 0,0 3 0,7 -3,3 0,6 1,1 0,1 1,1 -0,7 0,6 1,3 1,4 -1,6 0,8 0,5 2,7 1,3 1,8 1,4 1,3 1,7 -0,3 1,6 -0,8 2,9 -0,2 1,5 0,7 0,8 4 1,7 -0,6 1,1 2,7 0,6 0,8 0,0 0,5 1,7 1,4 0,0 1,1 1,0 0,4 1,8 2,2 1,8 1,8 2,1 0,1 1,2 0,1 3,7 -1,2 1,6 1,1 1,0 5 2,3 -1,8 1,3 2,2 0,7 1,8 -0,3 1,1 2,1 1,7 3,5 1,1 1,0 1,7 2,9 2,7 1,9 3,0 3,3 0,3 1,4 1,1 2,2 -1,2 0,9 1,3 1,2 6 2,6 0,3 1,5 2,4 0,4 1,6 -0,4 0,8 1,9 1,8 2,8 1,1 1,3 2,7 3,0 2,6 2,1 3,1 3,5 0,0 1,2 1,3 1,9 -1,8 0,6 1,2 1,3 7 2014 3,6 0,5 1,6 2,5 0,9 0,5 0,1 0,9 2,1 1,3 2,4 1,4 0,5 0,8 2,3 2,2 1,7 1,4 1,7 0,2 0,6 0,5 0,8 -0,7 -0,5 0,6 1,3 8 Tabellbilaga 4 Förändringen av arbetslöshetsgraden i Egentliga Finlands kommuner (%-enheter) jämfört med motsvarande tidpunkt föregående år. Väri kertoo kehityksen suunnan. Punaisella värillä merkityissä kohdissa työttömyys on kasvanut, sinisellä merkityissä kohdissa laskenut. Tietolähde: Työ- ja elinkeinoministeriö, työnvälitystilasto. Liitetaulukko 4 Varsinais-Suomen kuntien työttömyysasteen muutos (%-yks.) verrattuna edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan. 1,9 0,2 1,6 2,4 1,2 0,4 0,5 0,7 2,2 1,3 2,1 1,5 0,3 0,7 3,0 2,4 1,2 0,8 1,2 0,4 0,5 0,7 -0,2 -0,1 -0,6 0,7 1,2 9 0,7 -0,3 1,7 1,8 1,0 1,2 0,7 1,3 2,5 1,3 3,6 1,8 0,4 1,3 2,7 2,5 1,4 0,8 1,8 1,0 0,6 0,2 1,6 0,1 -0,4 0,7 1,0 10 0,0 -0,4 1,6 0,2 0,8 1,5 0,7 0,9 2,0 0,8 4,1 1,6 0,3 0,4 3,2 2,3 0,8 1,0 2,1 0,3 0,1 0,3 1,4 0,8 -0,2 0,5 0,0 11 2,4 0,7 1,5 2,7 1,3 1,6 0,6 1,3 1,7 0,4 3,7 1,7 0,5 1,2 2,5 2,1 1,4 0,5 1,7 1,0 -0,5 1,1 -1,2 0,1 -0,1 0,8 0,7 12 0,6 -0,8 1,4 2,7 0,7 1,6 0,3 1,1 2,0 0,4 3,5 1,7 0,9 0,9 2,2 2,2 1,1 0,4 0,8 0,9 0,3 0,8 -0,4 1,7 -1,1 0,7 0,5 1 0,3 -0,4 1,6 2,1 0,3 1,5 0,2 0,8 1,5 0,4 3,6 1,5 0,8 -1,0 2,2 1,7 1,0 0,5 1,1 1,4 0,7 1,1 -0,6 1,3 -1,3 0,9 0,9 2 2015 3 -0,1 -0,5 1,3 2,0 1,5 1,4 0,5 1,0 1,4 0,9 4,0 1,3 0,9 -1,5 1,5 1,0 1,1 0,2 1,9 1,5 0,5 0,4 0,9 1,0 -1,4 0,8 0,9 Vehmaa Uusikaupunki Turku Taivassalo Somero Sauvo Salo Rusko Raisio Pöytyä Pyhäranta Parainen Paimio Oripää Nousiainen Naantali Mynämäki Masku Marttila Loimaa Lieto Laitila Kustavi Koski TL Kemiönsaari Kaarina Aura § 20, LF 8.6.2015 10:30 / Pykälän liite: Maakunnan tila kevät 2015 Sivu 131 32 2 1,9 0,2 -0,5 0,7 1,5 -0,2 2,5 -0,1 0,5 1,2 -0,2 0,4 -1,4 0,4 0,6 0,3 -1,2 0,0 0,6 1,0 -0,1 -0,2 -0,5 -1,7 0,8 -0,9 -0,9 1 1,8 0,4 -0,5 0,2 1,3 -0,4 2,5 -0,4 0,3 1,1 0,0 0,4 -1,3 0,7 0,7 0,2 -1,3 -0,1 0,7 0,8 -0,1 -0,1 -0,5 -0,7 0,7 -0,9 -0,7 Aura Kaarina Kemiönsaari Koski TL Kustavi Laitila Lieto Loimaa Marttila Masku Mynämäki Naantali Nousiainen Oripää Paimio Parainen Pyhäranta Pöytyä Raisio Rusko Salo Sauvo Somero Taivassalo Turku Uusikaupunki Vehmaa 3 -0,8 -0,9 0,7 -0,8 -0,6 0,1 -0,2 0,8 0,5 0,1 -2,1 0,2 0,7 0,4 -1,1 0,1 -0,4 1,3 0,3 -0,1 2,5 -0,1 0,9 0,8 -0,4 0,3 2,2 4 -0,8 -1,0 0,7 -0,9 -0,8 -0,1 -0,3 0,8 0,4 0,3 -2,1 0,2 0,8 0,4 -0,9 0,1 -0,5 1,5 0,1 -0,2 2,5 0,2 0,2 0,9 -0,6 0,3 1,7 5 -0,5 -1,0 0,7 -1,1 -0,9 -0,4 -0,3 0,5 0,5 0,3 -2,1 0,3 0,5 0,1 -0,5 0,1 -0,5 1,2 -0,3 -0,3 2,3 0,2 0,5 0,8 -0,7 0,7 1,8 -0,6 -1,0 0,8 -0,4 -0,8 -0,5 -0,4 0,8 0,3 0,8 -2,0 0,2 0,6 0,5 -0,1 -0,1 -0,8 1,2 -0,5 -0,5 2,2 0,3 0,1 1,1 -0,6 0,8 1,3 6 -0,3 -0,9 0,8 -0,4 -0,8 -0,4 -0,5 0,5 0,3 0,7 -1,6 0,2 0,5 1,1 -0,2 -0,1 -0,9 1,3 -0,5 -0,4 2,3 0,2 -0,1 1,4 -0,6 1,1 1,3 7 2012 8 -0,3 -1,0 0,9 -0,2 -0,7 -0,6 -0,3 0,5 0,2 1,1 -0,7 0,1 0,6 0,2 0,2 0,0 -0,8 1,3 -0,5 -0,3 2,2 0,5 -0,2 1,0 -0,9 0,9 0,9 9 -1,1 -1,1 0,9 -0,1 -0,3 -0,3 -0,4 0,1 0,2 1,1 -0,9 0,3 0,6 0,3 0,5 -0,1 -0,8 1,3 -0,2 -0,5 2,0 0,7 -0,1 0,4 -1,1 0,8 0,3 10 -1,3 -1,3 0,9 0,0 -0,2 -0,2 -0,6 0,3 0,1 1,1 -0,9 0,3 0,9 0,6 0,4 0,0 -0,6 1,0 0,3 -0,7 1,9 0,6 0,5 0,5 -1,2 0,9 0,3 11 -1,4 -1,2 0,9 -0,4 -0,2 -0,5 -0,7 0,2 0,1 1,0 -0,8 0,3 0,8 0,8 0,8 0,0 -0,6 0,9 0,4 -0,7 2,1 0,5 0,2 0,4 -1,2 1,0 0,0 12 -1,2 -1,2 0,9 -0,5 -0,4 -0,3 -0,8 0,6 0,0 1,1 -0,3 0,4 1,1 0,8 0,7 -0,2 -0,8 0,9 1,0 -0,7 1,9 0,6 0,3 0,4 -1,4 0,9 -0,1 1 -0,9 -1,1 0,9 0,0 -0,5 -0,4 -0,7 0,6 0,2 1,1 -0,1 0,3 1,1 0,5 1,3 -0,4 -0,9 0,9 1,0 -0,7 1,7 0,5 0,5 0,1 -1,3 1,1 -0,2 2 -0,3 -1,0 0,9 0,5 -0,5 -0,3 -0,8 0,5 0,2 1,1 -0,9 0,1 1,1 0,7 1,4 -0,6 -0,5 0,9 1,4 -0,8 1,6 0,4 0,0 -0,2 -1,2 1,2 -0,4 3 -0,1 -0,9 1,0 0,5 -0,6 -0,4 -0,8 1,1 0,2 1,2 -0,2 0,1 1,1 0,5 1,2 -0,5 -0,3 0,9 1,5 -0,8 1,4 -0,1 0,5 -0,7 -1,2 1,3 -0,7 4 -0,2 -0,9 1,0 0,2 -0,5 -0,2 -0,7 1,0 0,4 0,6 0,4 0,0 0,7 0,7 0,6 -0,5 -0,2 0,7 1,4 -0,6 1,4 0,0 0,0 -0,9 -1,1 1,4 -0,4 5 0,2 -0,8 1,0 0,1 -0,3 -0,3 -0,7 1,1 0,2 0,8 0,3 0,0 0,7 0,6 0,2 -0,6 0,0 0,7 1,5 -0,5 1,3 0,0 0,3 -1,1 -1,0 1,3 0,0 0,6 -0,7 1,0 -0,6 -0,5 -0,1 -0,7 0,8 0,3 0,6 0,2 0,0 0,5 -0,1 0,0 -0,4 -0,1 0,8 1,9 -0,3 1,2 0,0 -0,1 -1,5 -1,2 1,4 -0,3 6 0,6 -0,6 1,1 0,1 -0,6 0,1 -0,7 1,1 0,1 0,6 -0,3 0,0 0,4 -1,0 0,1 -0,2 -0,2 0,7 2,2 -0,3 0,9 0,0 -0,9 -1,8 -1,0 1,0 -0,3 7 2013 0,6 -0,3 1,1 -1,1 -0,7 0,4 -0,9 1,1 0,2 0,5 -0,9 0,0 0,5 -0,9 0,3 -0,2 -0,4 0,5 2,4 -0,4 0,7 0,3 -1,9 -1,4 -1,2 1,1 -0,2 8 1,0 -0,3 1,0 -1,4 -0,5 0,4 -0,8 1,7 0,1 0,5 -0,5 -0,2 0,3 -1,1 0,6 -0,1 -0,4 0,6 1,5 -0,4 0,8 0,2 -1,7 -0,9 -1,1 1,1 -0,4 9 1,0 -0,3 1,1 -1,1 -0,8 0,0 -0,8 1,6 0,2 0,4 -0,4 -0,3 0,4 -0,1 0,6 0,0 -0,5 0,8 1,2 -0,3 0,9 0,1 -2,8 -0,7 -1,0 1,2 -0,3 10 0,9 -0,2 1,1 -0,8 -1,0 0,4 -0,7 1,7 -0,1 0,6 -0,4 -0,3 0,3 -1,0 0,4 0,0 -0,3 0,7 1,8 -0,3 0,8 0,1 -2,4 -1,1 -1,0 1,3 -0,4 11 0,3 -0,2 1,0 -0,9 -0,9 0,0 -0,7 1,5 0,0 0,2 -1,0 -0,3 0,0 -0,8 0,5 0,2 -0,4 0,6 1,9 -0,2 0,8 0,3 -2,2 -1,1 -0,9 1,4 -0,2 12 Färgen anger utvecklingstrenden. På de med rött angivna ställena har invånarantalet ökat, på de med blått angivna ställena gått ned. Informationskälla: Statistikcentralen, befolkningsstatistikerna. Tabellbilaga 5 Befolkningsförändringen per månad för Egentliga Finlands kommuner (%). 0,0 -0,3 1,0 -1,1 -0,9 -0,1 -0,7 1,5 -0,2 0,2 -0,8 -0,3 0,2 -0,8 -0,1 0,4 -0,5 0,8 1,2 -0,2 0,9 0,4 -1,8 -0,8 -0,8 1,3 -0,2 1 Väri kertoo kehityksen suunnan. Punaisella värillä merkityissä kohdissa asukasluku on kasvanut, sinisellä merkityissä kohdissa laskenut. Tietolähde: Tilastokeskus, väestötilastot. Liitetaulukko 5 Varsinais-Suomen kuntien kuukausittainen väestömuutos (%). 2 0,2 -0,3 0,9 -1,2 -1,0 -0,1 -0,6 1,3 -0,2 0,1 -0,8 -0,1 0,2 -0,9 -0,4 0,4 -0,5 0,9 0,8 -0,1 0,9 0,2 -1,5 -0,6 -1,0 1,3 0,2 3 -0,1 -0,5 0,9 -1,3 -0,7 0,3 -0,6 1,3 -0,3 0,0 -1,2 0,1 0,3 -1,0 -0,2 0,7 -0,6 0,5 0,8 -0,2 0,8 0,5 -0,8 -0,4 -1,0 1,1 0,4 4 0,0 0,0 0,8 -0,7 -0,6 0,1 -0,7 1,4 -0,7 0,5 -2,1 0,1 0,2 -1,3 -0,1 0,7 -0,7 0,4 1,4 -0,4 0,7 0,5 -0,2 -0,2 -1,2 1,2 0,4 5 -0,1 0,1 0,8 -0,5 -0,7 0,3 -0,6 1,5 -0,6 0,2 -2,0 -0,2 0,4 -0,5 0,0 0,7 -0,5 0,2 1,2 -0,5 0,9 0,6 -0,2 0,6 -1,0 1,2 0,5 0,1 0,2 0,9 -0,4 -0,3 0,3 -0,7 1,3 -0,7 -0,2 -1,8 0,0 0,4 -1,4 0,1 0,7 -0,5 0,0 1,3 -0,5 0,7 0,7 0,3 0,8 -1,0 1,1 0,4 6 -0,2 0,2 0,9 -1,0 -0,2 0,2 -0,7 1,5 -0,9 0,0 -1,3 -0,3 0,7 -0,6 0,1 0,4 -0,3 0,0 1,3 -0,5 0,8 0,7 0,9 1,2 -1,2 1,2 0,6 7 2014 8 -0,3 0,2 0,9 -0,5 0,0 -0,5 -0,5 1,4 -1,0 0,1 -0,6 -0,5 0,5 -0,4 -0,1 0,4 -0,5 -0,1 0,7 -0,4 0,8 0,5 0,9 1,1 -1,2 1,1 0,9 9 0,3 0,3 0,9 -0,8 -0,1 -0,6 -0,5 1,1 -1,0 0,2 -1,0 -0,4 0,5 0,6 -0,7 0,3 -0,5 -0,2 0,7 -0,3 0,7 0,4 1,4 1,1 -1,0 1,2 1,0 10 0,1 0,5 0,9 -1,0 0,2 -0,3 -0,5 1,2 -1,2 0,5 -1,5 -0,5 0,3 -0,6 -0,7 0,3 -0,5 0,0 0,4 -0,4 0,3 0,6 2,3 0,5 -0,8 1,1 0,6 11 0,3 0,4 0,9 -1,1 0,2 -0,7 -0,5 0,9 -0,9 0,3 -1,6 -0,5 0,3 -0,5 -0,6 0,3 -0,5 0,2 1,2 -0,5 0,3 0,8 2,5 0,8 -1,0 1,0 0,3 12 0,4 0,7 1,0 -1,3 0,3 -1,1 -0,4 0,8 -0,8 0,3 -1,9 -0,1 0,4 -0,4 -0,6 0,1 -0,4 0,4 0,7 -0,6 0,4 0,6 2,6 0,6 -1,0 1,1 0,5 1 0,4 0,8 1,0 -1,4 0,3 -0,9 -0,4 1,1 -0,7 0,3 -2,2 -0,2 0,1 -1,1 0,0 -0,1 -0,4 0,2 0,5 -0,5 0,2 0,4 2,4 0,3 -1,1 1,1 0,4 0,0 0,9 1,0 -1,4 0,3 -1,0 -0,4 1,3 -0,5 0,3 -1,5 -0,4 0,1 -0,7 0,1 0,0 -0,8 0,0 0,7 -0,5 0,2 0,7 1,8 0,1 -1,1 1,0 0,3 2 2015 3 0,1 0,8 1,1 -1,1 0,0 -1,4 -0,4 1,0 -0,6 0,0 -1,5 -0,5 0,1 -0,1 0,7 -0,3 -0,7 -0,1 0,5 -0,5 0,4 0,6 0,9 0,2 -1,0 1,1 0,3 Vehmaa Uusikaupunki Turku Taivassalo Somero Sauvo Salo Rusko Raisio Pöytyä Pyhäranta Parainen Paimio Oripää Nousiainen Naantali Mynämäki Masku Marttila Loimaa Lieto Laitila Kustavi Koski TL Kemiönsaari Kaarina Aura § 20, LF 8.6.2015 10:30 / Pykälän liite: Maakunnan tila kevät 2015 Sivu 132 33 VARSINAIS-SUOMEN LIITTO | EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND | REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND § 20, LF 8.6.2015 10:30 / Pykälän liite: Maakunnan tila kevät 2015 Sivu 133 34 Ihode Rohdainen Virttaa Untamala Alastaro Laitila Uusikaupunki Lokalahti Yläne Kalanti Loimaa Oripää Vehmaa Riihikoski Mynämäki Mellilä Pyhe Kyrö Koski Tl Aura Nousiainen Vahto Taivassalo Paattinen Lemu Tarvasjoki Lieto as Masku Askainen Marttila Rusko Jäkärlä Seikelä Piuha Moisio Yliskulma Naantali Lieto Kuusjoki Raisio Vaskio Merimasku TammiTurku Littoinen silta Kaivola Paimio Poikko Märy Hirvensalo Kaarina Piikkiö Hähkänä Inkere Rymättylä SatavaSalo Kakskerta KårkullaLielax Sauvo Muurla Parainen Vartsala Mietoinen Kustavi Somero Kiikala Suomusjärvi Perniö as Korppoo Teijo Nauvo Kemiö Dragsfjärd Toija Perniö Björkboda Lammala Taalintehdas Kuvaliite 1 Yhdyskuntarakenteen analyysissä käytetty taajamajako. Tietolähde: YKR/SYKE & Tilastokeskus 2015. Pohjakartta: Maanmittauslaitos. Figurbilaga 1 Den tätortsindelning som begagnats i analys av samhällsstrukturen. Informationskälla: YKR/SYKE & Statistikcentralen 2015. Grundkarta: Lantmäteriverket. Kuvaliite 2 Varsinais-Suomen kuntajako. Pohjakartta: Maanmittauslaitos. Figurbilaga 2 Egentliga Finlands kommuner. Grundkarta: Lantmäteriverket. VARSINAIS-SUOMEN LIITTO | EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND | REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND § 20, LF 8.6.2015 10:30 / Pykälän liite: Maakunnan tila kevät 2015 Sivu 134 § 20, LF 8.6.2015 10:30 / Pykälän liite: Maakunnan tila kevät 2015 VARSINAIS-SUOMEN LIITTO | EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND | REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND PL 273 (Ratapihankatu 36) 20101 Turku | PB 273 (Bangårdsgatan 36) 20101 Åbo +358 2 2100 900 | [email protected] | www.varsinais-suomi.fi | Y – 0922305-9 Sivu 135 § 21, LF 8.6.2015 10:30 Sivu 137 INITIATIV AV FULLMÄKTIGEGRUPP ELLER FULLMÄKTIGELEDAMOT 2014 Ärende Enligt 4 § 3 mom. i landskapsfullmäktiges arbetsordning ska landskapsstyrelsen årligen före utgången av juni månad för landskapsfullmäktige lägga fram en förteckning över de initiativ som fullmäktige gjort och som tillsänts landskapsstyrelsen och vilka landskapsfullmäktige inte före utgången av föregående år har slutbehandlat. Samtidigt ska uppges vilka åtgärder som vidtagits på grund av dem. Landskapsfullmäktige kan konstatera vilka initiativ som har slutbehandlats. Landskapsstyrelsen har vid sitt sammanträde 20.4.2015 under § 72 behandlat följande initiativ: SANNFINLÄNDARNAS INITIATIV OM EFFEKTIVISERING AV REGIONFÖRVALTNINGEN Ärende Sannfinländarnas fullmäktigegrupp har i Egentliga Finlands landskapsfullmäktige 8.12.2014 under § 42 fört fram följande initiativ: "Ansvarsområdena för landskapets ansvarsområden var förut rediga och entydiga. Under ett par av de senaste decennierna har reformen av länsförvaltningen, regionförvaltningsreformen, parasprojektet och nu som de senaste kommunreformen och reformerna som berör social- och hälsovårdstjänsterna förändrats och förändrar även i framtiden landskapsförbundens roll betydligt. Till följd av reformerna har vi fått mera byråkrati, övervakning, överlappande sektorer, reglering, tillstånd, avgifter och böter. Man kan inte förvalta landskapets tillväxt effektivt, eftersom genomförandet av landskapsstrategin beror av så många utomstående aktörer för medlemskommunerna. Vid sidan av Egentliga Finlands förbund har flera aktörer en till sina samfällda konsekvenser myndighetsförvaltning i flera steg, vars regleringseffekt belastar både kommunerna och näringslivet. Även finansieringen borde fås med flexibel. Tre av fyra åtgärder bland Egentliga Finlands förbunds landskapsstrategi finns på ansvarsområdet för NTM-centralen för Egentliga Finland, varför dess roll inom förvaltningen är betydande. Regionförvaltningsverket har utöver tillsynsuppgifterna även andra uppgifter som berör regionförvaltningen för vårt landskap. Finansministeriet gör för närvarande utredningar om central- och regionförvaltningen. Med stöd av det ovan stående och med hänvisning till 4 § i arbetsordningen för Egentliga Finlands förbunds landskapsfullmäktige framför jag att Egentliga Finlands förbund utreder en sammanslagning av regionförvaltningsuppgifterna för NTM -centralen för Egentliga Finland med landskapsförbundet. Beredare LP/lk Landskapsdirektörens förslag Som svar på initiativet av Sannfinländarnas fullmäktigegrupp konstaterar landskapsstyrelsen följande: Landskapsstyrelsen har vid sitt möte 23.3.2015 som sitt mål tagit en regionförvaltningsreform på ett sätt som förstärker landskapets livskraft, konkurrenskraft och identitet. Med hänsyn till hela Finlands konkurrenskraft är det nödvändigt att gallra bort överlappningar i förvaltningen samt sammanslå beslutsfattande för ärenden som är beroende av varandra. Reformen av både centralförvaltningen och regionförvaltningen måste ses och åtgärderna beredas som en helhet, där landskapen jämbördigt tas upp till en granskning. Regionförvaltningen ska utvecklas med utgångspunkten i demokrati, som en regionförvaltning, baserad på folkvälde. Reformen av en regionförvaltning som täcker hela landet ska utgå från en parlamentarisk beredning. Egentliga Finlands förbund kommer under den kommande valperioden att vara aktivt i frågan. Med hänvisning till svaret ovan framför landskapsstyrelsen för landskapsfullmäktige att ärendet konstateras vara slutbehandlat. § 21, LF 8.6.2015 10:30 Beslut Sivu 138 Förslaget godkändes. _____ För mer information intressebevakningsdirektör Lauri Palmunen, tfn 0400 864 604, fö[email protected] Landskapsstyrelsen har vid sitt sammanträde 20.4.2015 under § 73 behandlat följande initiativ: VÄNSTERFÖRBUNDETS INITIATIV ANGÅENDE EN SOCIAL- OCH HÄLSOVÅRDSGRUPP (SOTE-GRUPP) PÅ LANDSKAPSNIVÅ Ärende Vänsterförbundets fullmäktigegrupp har i Egentliga Finlands förbunds landskapsfullmäktige 8.12.2014 under § 42 lämnat in följande initiativ: " Vi framför att för reformen av social- och hälsovården inrättas en arbetsgrupp på bred bas för landskapet. Arbetsgruppens uppgift är att bedöma och bereda ärenden i anslutning till reformen av social- och hälsovården ur landskapets perspektiv." Beredare LP/lk Landskapsdirektörens förslag Som svar på initiativet av Vänsterförbundets fullmäktigegrupp konstaterar landskapsstyrelsen följande: Reformen av social- och hälsovården blev ogjord under valperioden 2011-2015. Inom partierna råder det dock enighet om nödvändigheten av en social- och hälsovårdsreform. Social- och hälsovården är den största sektorn inom den kommunala servicesektorn. I Egentliga Finland finns det knappt 20 000 personer inom den kommunala social- och hälsovården anställda hos Egentliga Finlands sjukvårdsdistrikt. Inom Åbo stads välfärdssektor arbetar cirka 4300 personer. Anställda hos andra samkommuner och hos kommunerna finns det totalt knappt 9000 personer. Organiserandet av social- och hälsovården i landskapet har berört och berör oundvikligen även landskapets förbund. Frågan är ständigt uppe bland annat då kommunledningen möts. År 2014 förelades riksdagen en lagproposition, enligt vilken man skulle bilda fem (5) samkommuner med ansvar för att organisera den och 19 samkommuner med ansvar för att producera. Genom åtgärd av Åbo stad, de andra kommunerna, sjukvårdsdistriktet och landskapets förbund fanns det beredskap att gå vidare enligt lagpropositionen. Lagpropositionen förföll dock. Lagstiftningen kommer även under den inledda valperioden att ge ramen för hur social- och hälsovården ska produceras i landskapet för Egentlig Finland. Rollen för landskapets förbund bestäms på det sätt som sjukvårdsdistriktet, specialsjukvårdsdistriktet och andra samkommuner samt kommunerna vill. Landskapets förbund ger sin egen sakkunskap för att organisera förvaltningen för social- och hälsovården och tjänsterna samt fungerar vid behov som en koordinator för samarbetet. Med hänvisning till det ovan stående framställer landskapsstyrelsen till landskapsfullmäktige att ärendet konstateras vara slutbehandlat. Beslut Förslaget godkändes. _____ För mer information intressebevakningsdirektör Lauri Palmunen tfn 0400 864 604, fö[email protected] § 21, LF 8.6.2015 10:30 Sivu 139 Landskapsfullmäktige 8.6.2015 Landskapsstyrelsens förslag Landskapsstyrelsen konstaterar de åtgärder som vidtagits och konstaterar initiativen slutbehandlade. Beslut Förslaget godkändes. _____ § 22, LF 8.6.2015 10:30 Sivu 140 INITIATIV AV FULLMÄKTIGEGRUPPEN ELLER FULLMÄKTIGE Ärende Arbetsordningens 4 § för Egentliga Finlands Förbunds landskapsfullmäktige lyder som följer: "Efter behandlingen av ärenden som är upptagna i möteskallelsen har fullmäktigegruppen och fullmäktig rätt att lämna skriftliga initiativ i ärenden gällande samkommunens verksamhet och förvaltning. Initiativet lämnas till ordföranden. Initiativet upptas inte genast till behandling, utan det sänds till landskapsstyrelsen för beredning. Landskapsfullmäktige kan separat besluta att remissdebatt förs om hur ärendet skall beredas. Landskapsstyrelsen skall årligen före utgången av juni månad till landskapsfullmäktige framlägga en förteckning om de initiativ som lämnats av fullmäktige och som remitterats till landskapsstyrelsen, och vilka landskapsfullmäktige inte slutgiltigt har behandlat före årets utgång. Samtidigt bör meddelas vilka åtgärder som vidtagits med anledning av dem. Landskapsfullmäktige kan konstatera vilka initiativ som slutbehandlats." Förslag Ordföranden för landskapsfullmäktige tar emot motionerna och landskapsfullmäktige beslutar om huruvida remissdebatt skall föras om hur ärendet skall beredas. Beslut Antecknades att det fanns inte motionerna. _____ § 23, LF 8.6.2015 10:30 Sivu 141 FÖRFRÅGNINGAR AV FULLMÄKTIG Ärende Arbetsordningens 6 § för Egentliga Finlands Förbunds landskapsfullmäktige har följande lydelse: "Då i föredragningslistan upptagna ärenden och eventuella motioner har blivit behandlade har fullmäktige rätt att ställa korta frågor i frågor som hör samman med samkommunens förvaltning, varvid närvarande tjänsteinnehavare eller förtroendevald har tillfälle att omedelbart lämna sitt svar. Vid behov kan avgivande av svar framflyttas till följande sammanträde." Förslag Ordföranden för landskapsfullmäktige konstaterar fullmäktiges frågor och ordföranden för landskapsstyrelsen eller landskapsdirektören meddelar vilken tjänsteinnehavare eller förtroendevald som besvarar dem. Beslut Landskapsfullmäktige Jukka Mikkola ställde en fråga om behandlingsförfarandet gällande prövotid i landskapsdirektörens tjänst. Landskapsstyrelsens ordförande Ilkka Kanerva svarade, att prövotid i tjänsten har slutat 31.5.2015 och att det inte har uppstått orsak till att använda de åtgärder som prövotiden möjliggör. _____ § 24, LF 8.6.2015 10:30 ANVISNING FÖR ÄNDRINGSSÖKANDE OCH AVSLUTANDE AV SAMMANTRÄDET Förslag Anvisning för ändringssökande fogas till protokollet och ordföranden avslutar sammanträdet. Beslut Ordförande Jouko Antola avslutade mötet kl. 14.12. _____ Sivu 142
© Copyright 2024