Suomen Merimieskirkon vuosikertomus 2014
SUOMEN MERIMIESKIRKKO FINLANDS SJÖMANSKYRKA LIIKKUVIEN IHMISTEN KIRKKO VUOSIKERTOMUS 2014 SISÄLLYSLUETTELO MIKÄ ON SUOMEN MERIMIESKIRKKO ? 3 Tietoja kohderyhmistä 14 Tilastotietoja 15 HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 18 Toiminta- ja taloussuunnitelman toteutuminen 18 Palkittuja22 Keskeisiä yhteyksiä 22 Tiedotus27 Tulevaisuuden näkymiä 29 Keskeiset riskit 29 Kehitystarpeita29 TIETOJA HALLINNOSTA 30 TIETOJA HENKILÖSTÖSTÄ 35 TIETOJA TALOUDESTA 39 Tilintarkastuskertomus43 Kiitämme valokuvaajia ja valokuvien toimittajia: Sakari Lehmuskallio, Marko Toljamo, Pekka Karppanen, Sinikka Hurskainen, Katri Oldendorff, Sanna Massala, Satu Oldendorff. Huomenta, tulin eilen työkeikalta Porvoosta alku illasta ja piipahdin kahville Vuosaaren merimieskirkolle. Tervetulleeksi toivotti nuori nainen joka oli aloittanut juuri 1.10 . Erittäin ystävällinen ja tosi kivalla otteella työskentelevä: tuli joukkoon mukaan, kun jututin rekkamiesten seuruetta. Kirkolla siis 4 rekkakuskia istumassa ja toiset 4 sau nassa, laivalta tuli kaveri hakemaan Mepan kirjapakettia. Eli oli jo pientä vilskeen ma kua vanhaan malliin. Eli hyvä meininki: tuntui hyvältä todeta tämä! SUOMEN MERIMIESKIRKKO ON REKISTERÖITY YHDISTYS § 2 TARKOITUS KOLME TOIMINTAKENTTÄÄ Yhdistyksen toiminnan tarkoituksena on kristillisen uskon ja diakonian pohjalta kokonaisvaltaisesti tukea ja edistää merenkulkijoiden ja ulkomailla olevien suomalaisten henkistä ja hengellistä hyvinvointia. Laivoilla § 3 TOIMINTAMUODOT Yhdistys pitää yllä merimieskirkkoja ja tekee kristillistä, sosiaalista, kulttuurista, diakonista ja kansainvälistä työtä merenkulkijoiden sekä ulkomailla olevien ja olleiden suomalaisten parissa. Työ tehdään Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kanssa ja sen tunnustuksen mukaisesti ekumeenisessa yhteistyössä kansainvälisten sisarjärjestöjen ja paikallisten kirkkojen kanssa. Toimintansa tukemiseksi yhdistys voi vastaanottaa lahjoituksia, vapaaehtoisia tavanmukaisia lain sallimia kolehteja ja testamentteja. Päätoimiset ja vapaaehtoiset laivakuraattorit työskentelevät liikkeellä olevilla ulkomaan rahti- ja matkustajaliikenteen laivoilla ja pitävät seilaustensa välillä tarpeen mukaista yhteyttä tutuksi tulleeseen miehistöön. Kriisivalmius on tämän ryhmän osaamista. Suomen satamissa Kansainväliset merimieskirkot kotimaassa palvelevat satamaalueella Haminassa, Helsingin Vuosaaressa ja Hernesaaressa Turussa, Raumalla, Kokkolassa, Raahessa, Oulussa ja Kemi-Torniossa. Ulkomailla Suomalaiset merimieskirkot ulkomailla palvelevat kirkkoina, sosiaalisina ja kulttuurisina kohtaamispaikkoina kaikkia toimialueellaan asuvia ja liikkuvia suomalaisia sekä heidän perheenjäseniään. Kansallisella identiteetillä, so. omalla kielellä ja kulttuurilla on vahva asema. Ulkomaan toimintaa on Saksassa, Belgiassa, Luxemburgissa, 3 Hollannissa, Isossa Britanniassa ja Kreikassa kaikkia suomalaisia ja heidän perheenjäseniään palvellen. Lisäksi harjoitetaan matkapappitoimintaa Irlannissa, Puolassa, Indonesiassa, Malesiassa, Vietnamissa, Intiassa, Singaporessa ja Filippiineillä. LUONTEENOMAISIA PIIRTEITÄ Vapaaehtoistyö toiminnan kaikilla sektoreilla on järjestäytynyttä ja mittavaa. Kaikkien vastuunkantajien yhteismäärä oli 970 eri henkilöä. Palkallisia henkilötyövuosia oli 70. Kansainvälinen ja ekumeeninen yhteistyö toteutuu käytännön tasolla ulkomailla ja kotimaassa. Merimieskirkot erityisesti kotimaassa ovat osa ekumeenista ja kansainvälistä International Christian Maritime Associationin palveluverkostoa, joka palvelee maailman n. 1,2 miljoonaa merenkulkijaa 126 maassa 526 merimieskirkon voimin miltei 700 maailman satamassa. Suomen Merimieskirkko Vuosikertomus 2014 4 Suomen Merimieskirkko Vuosikertomus 2014 LAIVAKURAATTORIT NETTIPAPIT vuodesta 1983 Merimieskirkolla on päätoimisia, osa-aikaisia ja vapaaehtoisia laivakuraattoreita, jotka työskenlevät liikkuvilla rahtialuksilla, matkustaja-aluksilla, matkustaja-autolautoilla ja jäänsärkijöillä. Laivakuraattori osallistuu laivan arkielämään merenkulkijan rinnalla työskennellen, kuunnellen ja keskustellen. Työtavasta on tehty sopimus useiden suomalaisten varustamojen kanssa. Suomen Merimieskirkko on alalla edelläkävijä, jonka osaamista käytetään kansainvälisessä koulutuksessa. Cardiffin yliopisto teki laivakuraattorityöstä kansainvälisen tutkimuksen v. 2003. ja sähköpostihartaus ”Sisua ja siunausta” vuodesta 2000 Merimieskirkon neljä nettipappia palvelevat osoitteessa [email protected]. He löytytyvät myös nettisivuilta www.merimieskirkko.fi. Palvelukielinä on suomi, ruotsi, englanti ja saksa. Joka maanantaiaamu sähköpostiin tulevan lyhyen ja napakan sähköpostihartauden voi tilata lähettämällä pyynnön osoitteeseen [email protected]. Hartaus julkaistaan myös diakoniaa.fi ja merimieskirkko.fi -sivuilla KATASTROFI- JA KRIISIVALMIUS Norjalaisten merimiespappien kokemukset Pohjanmeren öljynporauslautoilla, ms Finnpuskun v. 1989 ja ms Estonian v. 1994 onnettomuudet Suomenlahdella olivat laukaisevana tekijänä Suomen Merimieskirkon henkisen katastrofi- ja kriisivalmiuden kehittymiselle. Toiminta tapahtuu yhteistyössä muiden henkisen kriisiavun antajatahojen kanssa, ja on erikoistunut merenkulkuun liittyviin tilanteisiin. Osaamista ja valmiutta pidetään yllä jatkuvalla avainhenkilöstön koulutuksella. Kirkkonummen kesäjuhlilla vasemmalta Timo Lappalainen, Sakari Lehmuskallio, Björn Vikström, Timo Posti, Lars-Henrik Höglund, Inger Kullberg ja Jarmo Karjalainen HAMINA-KOTKA CRUISE CREW 1961 LOUNGE ANCHOR vuodesta Gerhardinväylä, PL 13, uusi avaus Hernesaaressa Merimieskirkko ja Merimiespalvelutoimisto avasivat kesäkuun alussa Hernesaareen palvelupisteen merenkulkijoille. Cruise crew lounge Anchor – niminen klubi sijaitsee laiturilla 2 (Anchor -klubilta käsin tullaan palvelemaan myös muihin laitureihin kiinnitettyjä laivoja. Kolmen kuukauden aikana laiturissa kävi 27 eri alusta. Näiden miehistöistä tavoitettiin miltei 10%, 5525 henkilöä. Vastaavaa risteilijäalusten miehistöille kohdistettua toimintaa maailmalla on Venetsiassa, Saksassa ja Karibialla. HELSINKI/VUOSAARI 49401 Hamina [email protected] puh. (05) 231 1002 vuodesta 2010 Provianttikatu 4, 00980 Helsinki [email protected] puh. (09) 5844 8200f Merimieskirkon toimitilat sijaitsevat Haminan satamassa, turvaalueen sisällä. Vapaaehtoisten tuki on sen aukipitämisessä tärkeää. Vilkkaampi satama on Kotkan Mussalo, jossa osa-aikainen satamakuraattori käy säännöllisesti. Vuonna 2014 Hamina-Kotka satamassa tehtiin 2 634 aluskäyntiä, miltei sama määrä kuin vuotta aiemmin. Liikkuvan merimieskirkon, Navicarin toiminta päättyi lokakuussa. Laivakaynneillä tavanomainen auto on käyttökelpoisempi. Vuosaaren satamassa olevilla laivoilla ja merimieskeskuksessa merenkulkijoita palvelee kaksi organisaatiota, Merimiespalvelutoimisto (MEPA) ja Merimieskirkko. MEPA palveli laivoilla päiväsaikaan vieden muun muassa lehtiä ja uutiskoosteita. Merimieskirkon henkilöstö ja vapaaehtoiset jatkoivat palvelua iltaisin. Yhdessä MEPA:n kanssa järjestetyt teema-aiheiset merimiesillat ovat koonneet yhteen nykyisiä ja eläköityneitä merenkulkijoita. Hernesaaressa järjestettiin tiedotustilaisuus elokuussa. Kahvia on tarjoamassa vapaaehtoinen Francisco Chamorro Ayala vierellään Katri Oldendorff. 5 Suomen Merimieskirkko Vuosikertomus 2014 6 Suomen Merimieskirkko Vuosikertomus 2014 TURKU RAUMA KOKKOLA vuodesta 1909 Suikkilantie 2, 20210 Turku [email protected] puh. (02) 230 3940 vuodesta 1930 Hakunintie 19, 26100 Rauma [email protected] puh. (02) 822 7308 Työn painopisteenä on raskaan liikenteen kuljettajien palveleminen ja kansainvälisten merenkulkijoiden kohtaaminen laivoilla ja kirkolla. Pääasiallinen käynnin syy on sauna, ruokailu ja pyykinpesu. Keskustelut henkilökunnan kanssa ovat tärkeitä. Kotimaisten kuljettajien määrä on laskenut. Laivakäyntejä tehdään Turun, Pansion, Paraisten, Naantalin ja Nesteen satamissa. Merimieskirkko sijaitsee sataman suljetulla, ns. ISPS-alueella. Merimieskirkko on ollut avoinna maanantaista perjantaihin klo 18 – 22 sekä satunnaisesti päiväsaikaan työntekijän ollessa paikalla. Työn painopiste on edelleen laivakäynneissä. Laivakäyntejä tehtiin n. 900 ja niillä kohdattiin yli 3700 henkeä. Vuoden aikana kohdattiin yhteensä yli 7 800 henkeä kirkolla, laivoilla ja eri tilaisuuksissa. Kävijämäärät ovat kasvavia. vuodesta 1931 Satamakatu 51, 67900 Kokkola [email protected] puh. (06) 822 6219f Kokkolan satama on Suomen kolmanneksi suurin yleissatama ja suurin bulkkisatama. Satamassa kävi 582 laivaa. Kirkolla kävijöitä on ollut 29 eri kansallisuudesta. Laivakäyntejä tehtiin 332, joka on hiukan enemmän kuin edellisvuonna. Laivakäynneillä kohdattuja oli 1392. Vapaaehtoisia on ollut mukana toiminnassa kymmenkunta. Vapaaehtoisista kaksi on ollut säännöllisesti mukana kirkolla aukioloaikaan noin kerran viikossa. Kokkolan kuten muidenkin kotimaan merimieskirkkojen vieraskirjassa pääosa merkinnöistä on ulkomaalaisten merenkulkijoiden tekemiä. RAAHE OULU KEMI/TORNIO vuodesta 2000 Lapaluodontie 342, 92180 Lapaluoto [email protected] puh. (08) 227 3177 vv. 1911-68, vuodesta 1981Poikkimaantie 4, 90400 Oulu [email protected] puh. (08) 378 768 vuodesta 1939 Ajoksentie 761, 94900 Kemi [email protected] puh. (016) 282 074 Raahen merimieskirkko on ollut avoinna arki-iltaisin klo 18.00 – 22.00 sekä muina aikoina tarpeen mukaan. Satamassa kävi yhteensä 609 laivaa. Laivakäyntejä on tehty pääasiassa Esko Partasen ja Janika Knuutisen toimesta sekä Ruukin, että Lapaluodon satamissa. Merenkulkijoiden joulupaketteja jaettiin 153kpl. Oulun laivakäynnit ovat kohdistuneet pääsääntöisesti Oritkarin, Nuottasaaren ja Vihreäsaaren satamiin. Merimiesten vierailut merimieskirkolla vähentyivät, koska toimitiloja korjattiin sisäilmaongelmien vuoksi. Koska kirkko sijaitsee suljetulla alueella, muita kävijöitä on vain järjestetyissä tapahtumissa. Adventtikahvitilaisuudessa kävi 43 henkeä. Kemi-Tornion merimieskirkko on ollut avoinna arkisin kello 18.00 – 22.00. Päiväaikaan laivakäyntejä on tehty Tornion Röytän ja Kemin Ajoksen ja Veitsiluodon satamiin. Syyskuussa vietettiin Merimieskirkkomme 75-vuotisjuhlaa. Pitkän vapaaehtoistyön tehneitä palkittiin juhlan yhteydessä ansiomerkein. Paikalliset yhdistykset osoittivat tukeaan neulomalla ja lahjoittamalla merenkulkijoiden joulupaketteihin 250 paria villasukkia. Joulupaketteja jaettiin yhteensä 182 kappaletta. Suomen Pipliaseuran kanssa on sopimus vieraskielisten Raamattujen saatavilla olosta kotimaan kirkoilla. 7 Suomen Merimieskirkko Vuosikertomus 2014 8 Suomen Merimieskirkko Vuosikertomus 2014 SOME, NETTIPAPIT KAAKKOIS-AASIA VARSOVA Merimieskirkkoblogi, Sisua ja Siunausta-sähköpostihartaus joka maanantaiaamu, Ulkosuomalaisen selviytymisopas, Facebook -sivut myös useilla ulkomaan merimieskirkoilla ovat merimieskirkon läsnäolon muotoja sähköisen viestinnän maailmassa. Nettipappeja on neljä ja he palvelevat useilla kielillä, tarkoituksena tukea erityisesti muiden palvelujen ulottumattomissa olevia ulkosuomalaisia tai matkalla olevia. Yhteyden saa Merimieskirkon nettisivujen merimieskirkko.fi kautta. vuodesta 1997 Matkapappi vierailee joulun alla ja pääsiäisen aikaan tapaamassa suomalaisia Filippiineillä, Malesiassa, Intiassa, Indonesiassa, Singaporessa ja Vietnamissa. Työ tukeutuu Suomen lähetystöjen ja kunniakonsulien apuun. Matkaan sisältyy myös tilanteen mukaan kotikäyntejä, kirkollisia toimituksia ja vankilakäyntejä. Jouluna 2014 tilaisuuksia oli poikkeuksellisesti vain Malesiassa ja Vietnamissa. Singaporen suomalaisille toimitettiin joululauluvihkoja. Yllä on kuva Singaporen suomalaisten juhlasta. vuodesta 1999 [email protected] puh. +48 604 611 456 Merimiespastori Ritva Szarek on ollut Puolan suomalaisten matkapappina 15 vuotta. Merimieskirkon toiminta lähinnä Varsovan seudulla asuvien ulkosuomalaisten parissa perustuu Varsovan luterilaisessa kirkossa tapahtuviin jumalanpalveluksiin, joita vuonna 2014 oli kolme kertaa. Kanttorina toimi Adam Lewandowski. Kirkkokahvit olivat seurakuntatalolla, Pia Turunen-Rusinek vastasi kahvitarvikkeiden hankkimisesta. Vuosittainen merenkulkujärjestöjen kunniakäynti mereen menehtyneiden muistomerkillä Eiran rannassa järjestetiin pyhäinpäivänä. ATEENA LYYPEKKI HAMPURI Pireuksessa vuodesta 1987 Skandinaviska kyrkan Daidalou 18, GR-105 58 Athen [email protected] puh. + 30 210 451 6564 vuodesta 2008 Finnische Seemannsmission Einsiedelstrasse 43, DE-23554 Lübeck [email protected] vuodesta 1901 Finnische Seemannsmission Ditmar-KoeI-Starsse 6 DE-20459 Hamburg [email protected] puh. +49 40 316 971f Ateenan merimieskirkko on Ateenan ja Pireuksen kaupunkien alueella asuvien suomalaisten koti-kirkko, mutta suomalainen työ ulottaa toimintansa kattamaan koko Manner-Kreikan. Suomalaisen sosiaalikuraattorin toimi muutettiin 1.5. lukien päätoimiseksi. Suomen Merimieskirkon työ Ateenassa tapahtuu tiiviissä yhteistyössä Ruotsin kirkon kanssa. Vapaehtoisen osuus on merkittävä. Suomenkielisiä jumalanpalveluksia pidettiin neljä. Tarjolla on kodinomainen olohuone niin raskaan liikenteen kuljettajille kuin merenkulkijoillekin, lisääntyvässä määrin myös Lyypekissä asuvalle suomalaisväestölle. Suomi-Kodin asukkaiden määrä on nyt 11. Pohjois-Saksan suomalainen pappi piti jumalanpalvelukset Paul-Gerhardt-kirkossa. Sosiaalityön painopiste on kuljettajien palveluissa ja laivakäyntityössä. Vahva osuus on myös merenkulkijoiden kuljetuksella. Toiminta on erittäin vilkasta, monipuolista ja verkostoitunutta. Kirkolla kokoontuu useita ryhmiä. Sosiaalityössä kotikäynneillä ja sairaalavierailuilla sekä ennalta ehkäisevällä työllä on tärkeä merkitys. Lukumäärät seniorityössä ovat lisääntymässä. Hampurin suomalaiset joulumyyjäiset lienevät alallaan maailman suurimmat ja kokoavat vapaaehtoisia myyjiä ja ostajia laajalti Pohjois-Saksan alueelta. Diakoniajohtaja Jarmo Karjalainen toimitti konfirmaation Ateenassa pitämänsä rippikoulun jälkeen. 9 Suomen Merimieskirkko Vuosikertomus 2014 10 Suomen Merimieskirkko Vuosikertomus 2014 ANTWERPEN BRYSSEL ROTTERDAM vuodesta 1905 Finse Zeemanskerk ItaIiëlei 67-69 BE-2000 Antwerpen [email protected] puh. +32 3 232 8047 vuodesta 2000 Foyer Finlandais Rue de Jacques de Lalaing 33 BE-1000 Bruxelles [email protected] puh. +32 2 280 0498 vuodesta 1927 Finse Zeemanskerk ‘s-GravendijkwaI 64 NL-3014 EG Rotterdam [email protected] puh. +31 10 436 6164 Antwerpenissa kävijämäärät ovat olleet edelleen pieniä, joskin syksyllä kävijöitä oli edellistä vuotta enemmän, kävijöinä mm opiskelijoita. Grilli-illat vetävät väkeä. Sauna on yhtä suosittu kuin ennenkin. Rekkaparkkia kaupunki ei ole saanut järjestettyä. Lähes kaikilla suomalaisilla laivoilla on käyty, suomalaisten laivojen määrä on vähentymässä. Belgiassa asuu noin 5000 suomalaista. Brysselissä toiminta on erittäin vilkasta toimintaa. Sijainti komission ja parlamentin rakennuksien keskellä on hyvä. Rue van Maerlant 22–24, 1040 Bruxelles Ekumeenisessa Ylösnousemuksen kappelissa järjestetään jumalanpalvelukset ja suuremmat musiikkitilaisuudet. Alankomaissa asuu noin 4 000 suomalaista. Mittava toimitilojen peruskorjaus valmistui syksyllä. Remontin aikataulu ja budjetti pitivät. Tilat herättivät sisääntulijoiden ansaitun ihastuksen. Toimitilat vihittiin uudelleen käyttöön joulukuussa. Kevät toimittiin väistötiloissa Aleidisstraat 18 c:ssä. Vinken salissa Rotterdamissa kohtasivat merimieskirkkoveteraanit Eija ja Kaarlo Kalliala sekä Tytti ja Cornelius Winterswijk. LUXEMBURG LONTOO 1990-luvun alusta Centre Protestant – Clausen 1 rue Jules Wilhelm Luxembourg vuodesta 1882 The Finnish Church in London 33 Albion Street, GB-London, SE16 7HZ [email protected] puh. +44 20 7237 4668 Luxemburgissa asuu reilut 1 000 suomalaista. Wille Westerholm toimii palkkiotoimisena merimieskirkon pappina Luxemburgissa. Luxemburgissa järjestettiin säännöllisesti jumalanpalveluksia ja nuorten iltoja. Jumalanpalvelukset sekä muu kokoava toiminta tapahtuu Luxemburgin protestanttisen allianssin tiloissa. ISO-BRITANNIA JA IRLANTI Vilkkaan toiminnan keskus oli kirkkorakennus, jossa vieraili viikottain 500 ihmistä, lisäksi myyjäisissä noin 9 500 ihmistä. Kirkon ulkopuolella järjestetuissä tapahtumissa tavoitettiin n. 3 500 henkeä. Lontoon merimieskirkko on yhä enenevässä määrin toimintakeskus, joka järjesti omaa toimintaa ja toisaalta antoi tilojaan kaikelle Merimieskirkon perustehtävää palvelevalle toiminnalle. Kirkon ulkopuolella pidettiin 17 aluejumalanpalvelusta tai joululaulutilaisuutta. Perinteisiä vierailupaikkoja ovat Birmingham, Bournemouth, Cambridge, Cardiff, Childrey, Dublin, Edinburgh, Farnborough, Ipswich, Kingston, Leicester, Liverpool, Manchester, Newcastle, St Albans ja York. Aluejumalanpalvelukset toteutettiin yhteistyössä paikallisten vapaaehtoisten kanssa ja niihin liittyi usein myös vierailu Suomi-koulussa. Sosiaalikuraattorin työn lisäksi ystäväverkostoon kuuluvat n. 70 vapaaehtoista muodostavat merkittävän vertaistukiverkoston. Lontoon merimieskirkon johtaja, pastori Teemu Hälli kanttiinin tiskillä. 11 Suomen Merimieskirkko Vuosikertomus 2014 12 Suomen Merimieskirkko Vuosikertomus 2014 KESKUSTOIMISTO NORDISK SJÖMANS- INTERNATIONAL vuodesta 1875 CHRISTIAN MARIOCH UTLANDSSuomen Merimieskirkko ry Albertinkatu 2, TIME ASSOCIATION KYRKORÅD 00150 HELSINKI puh. (09) 6962 450 [email protected] [email protected] www.merimieskirkko.fi Keskustoimisto palvelee toiminnallisia yksikköjä hoitamalla Suomen Merimieskirkko ry:n yhteiskuntasuhteisiin, tuki- ja kannattajaryhmiin sekä konserni- ja taloushallintoon liittyviä yhteisiä tehtäviä. Merimieskirkon arkiston vanhemmat osat ovat Kansallisarkistossa. Keskustoimiston merisalia käytetään kokousten lisäksi myös kirkollisiin toimituksiin. vuodesta 1955 Merimieslähetysaate tuli Suomeen pohjoismaisen yhteistyön kautta 1869, jolloin norjalainen merimiespappi Johan Storjohann otti ensi yhteydet Suomeen. Vuonna 1955 perustetiin virallinen yhteistyöelin. Sen lisäksi pohjoismaisten merimieskirkko- /kirkko ulkomailla järjestöjen johtajat kokoontuvat kahdesti vuodessa. Osaamista, kokemuksia ja tietoja vaihdetaan. Tuloksia on nähty mm. kriisivalmius- ja nettitoimintojen kehittämisessä. vuodesta 1969 Suomen Merimieskirkko oli yksi maailmajärjestön perustajajäsenistä. ICMA:lla on 28 jäsentä, jotka edustavat eri kristillisiä kirkkoja ja yhteisöjä. ICMA on ainoa ekumeeninen järjestö, jossa roomalais-katolinen kirkko on täysjäsen. Jäsentensä kautta ICMA edustaa 526 toimipistettä ja 927 toimijaa 126 maassa. Sillä on merenkulun inhimillisiin puoliin keskittyvä delegaatio IMO:ssa ja ILO:ssa. Muu toiminta keskittyy koulutukseen ja konferensseihin. Pohjoismaiset kollegat: Sakari Lehmuskallio Suomi, Audun Myhre Norja, Margith Pedersen Tanska, Anders Bergkvist Ruotsi KASKAS Kreikan suomalaisille leviävä A4-kokoinen lehti ilmestyy kerran vuodessa, levikki on 1 500 kpl. ANKKURI MERIMIESKIRKKO vuodesta 1882 Merimiehen Ystävä / Sjömansvännen on yksi Suomen vanhimpia aikakausilehtiä. Se ilmestyi A4-kokoisena kaksikielisenä julkaisuna, 4 numeroa vuodessa. Painos on 3 200 kpl. Lehti on luettavissa myös www.merimieskirkko.fi-sivuilta, joilla julkaistaan myös suomen- ja ruotsinkielistä käännösmateriaalia. Lehti käsittelee inhimillisestä näkökulmasta merenkulkijoiden, rekkamiesten, ulkomailla asuvien ja liikkuvien suomalaisten sekä Merimieskirkon työn tukijoiden asioita julkaisten myös alaan liittyviä kirja-arvosteluja. Lukijatutkimusten mukaan lukijoita on kaikista Suomessa toimivista herätysliikkeistä, mikä kertoo Merimieskirkon kannattajakentän kattavuudesta. Hampurilainen on A5-kokoinen 8-sivuinen lehtinen, jonka painos on 60 kpl. Pääasiallinen levikki on sähköpostissa lähetettävä pdf-versio. Lehti täydentää Saksan suomalaisten Rengas-lehdessä olevaa informaatiota. UUTISKIRJEET WWW.MERIMIESKIRKKO.FI Merimieskirkolla on ollut nettisivut vuodesta 1995. Niiden tekniikka uusittiin 2012. Kuluneena vuonna saatiin kaikki merimieskirkot, joilla on ollut omat sivut, saman järjestelmän piiriin. 13 Merimieskirkon useat yksiköt lähettävät säännöllisesti uutiskirjeitä. ja Some-päivityksiä. Keskustoimisto tuottaa lisäksi tiedotteita, bulletiineja ja blogeja, Suomen Merimieskirkko Vuosikertomus 2014 14 Suomen Merimieskirkko Vuosikertomus 2014 MERIMIESKIRKON ARVOT: Kristillisyys, diakonisuus, ekumeenisuus, yhteisöllisyys, läsnäolo, avoimuus ja dynaamisuus. TIETOJA KOHDERYHMISTÄ Suomen Merimieskirkon toiminta kohdistuu merenkulkijoihin, ulkomailla asuviin tai työskenteleviin suomalaisiin perheenjäsenineen ja raskaan liikenteen kuljettajiin. MERENKULKIJAT Suomen satamiin vuonna 2013 saapui ulkomailta 23 470 alusta, näistä 17 477 (75 %) sellaisiin satamiin joissa toimii merimieskirkko. Alusten lukumäärä laski edellisestä vuodesta 10 %. Suomalaisten alusten osuus (33,8 %) kasvaa. Merimieskirkon toiminta tavoitti keskimäärin joka viidennen Suomen satamaan saapuneen merenkulkijan. Merimieskirkon toiminnassa vuonna 2014 merenkulkija kohdattiin yhteensä 35 392 (32 802) kertaa, näistä 26 112 kotimaan satamissa, 4 914 ulkomailla ja 4 366 liikkuvalla laivalla laivakuraattorityössä. Merimiestilastojen mukaan merenkulkijoiden henkilötyövuosien määrä suomalaisissa aluksissa on kääntynyt nousuun, myös eri henkilöiden määrä on kasvusuunnassa. Joulukuun 31. päivänä 2013 suomalaisilla aluksilla oli 2 816 henkilöä. Vuonna 2013 tehtiin merimiesammateissa 6 798 henkilötyövuotta. Ulko- maalaisten merimiesten osuus kasvaa. Vuonna 2013 se oli 11 %. SUOMALAISET ULKOMAILLA kohtaaminen on minimissään ystävällinen kättely, maksimissaan usean päivän kestävä diakonian/ sosiaalityön piiriin kuuluvan avun antaminen. Siirtolaisuusinstituutin arvion mukaan ulkosuomalaisten lukuPALUUMUUTTAJILLE määrä lähentelee 1,6 miljoonaa, järjestettiin yhdessä kirkon uljoista 1. polven Suomessa syntyneiden Suomen kansalaisten kosuomalaistyön kanssa vertaisosuus on noin 300 000. Väestö- ryhmätapaamisia Vuosaaren merekisterikeskuksen mukaan ul- rimieskirkolla ja kirkon talolla. komailla asuvia äänioikeutettuja Suomen kansalaisia on noin 228 REKKAMIEHET 000 henkeä, joista 82 % oli kirkon Keski-Euroopan liikenteessä jäseniä. Oleskelu ulkomailla on työskentelevien määrä on puusein aikaisempaa lyhytkestoisempaa ja maastamuutto useim- donnut voimakkaasti. Cemt-liimiten väliaikaiseksi tarkoitettua. kenteessä olevien kuljettajien Yli yön kestäneitä turistimat- määristä ei ole luotettavia tietoja. Rekkamiesten kohtaamisia kirkoja tehtiin 2013 miltei 5,7 miljoonaa ja työmatkoja 1,7 miljoo- jattiin 6 148 (6 369), joista enää 25 naa. Työmatkat ulkomaille vähe- % ulkomailla. Suomalaisia rekkamiehiä kohdattiin eniten Turussa, nivät 21 % vuodesta 2012. Suomalaiset merimieskirkot Lyypekissä ja Vuosaaressa, ulkosijaitsevat nykyään kaikki Euroo- maalaisia Suomen satamissa. passa, joskin matkapappityön kautta toiminta ulottuu myös Kaukoidän suomalaisiin. Näillä alueilla asuu vakituisesti yli 18 000 Suomen kansalaista, jotka ovat tehneet maistraatille ilmoituksen pysyvästä muutosta ulkomaille. Voidaan arvioida, että MerimiesEnnätysvuosi toiminnassa! kirkon vaikutuspiirissä on noin 22 000 ulrunsaasti yli neljännesmiljoona kosuomalaista. kohtaamista Ulkomaan toiminTekemässä 969 vastuunkantajaa ta-alueillaan oleske70 palkallista henkilötyövuotta levia MerimieskirkRunsaan 4 miljoonan €:n budjetti ko kohtasi 187 468 (176 282) kertaa. Yksi Tukitoiminta Suomessa 16% Suomalaiset merimiehet Rekkamiehet 4% 2% Ulkolaiset merimiehet 8% Muita ulkomaalaisia 3% Toiminnan piirissä olleiden ryhmien suhteelliset osuudet vuonna 2014 Etäsuomalaiset 67% Yhteensä %-osuus muutos vuodesta 2013 35 392 12,3 % 16,2 % 6 148 2,1 % -22,1 % 39 441 13,8 % 11,0 % 118 728 41,4 % 13,0 % 4 700 1,6 % -25,5 % 82 317 28,7 % -9,6 % 20 326 286 726 100 % 3,9 % 2,3 % 7,1 % 100 % -75,2 % 10,4 % 3,9 % Laiva Kotimaan tuki kuraat torit toiminta 2014 Ulkomaan kirkot Kotimaan kirkot Toiminnassa merenkulkijoita 4 914 26 112 Rekkamiehiä 1 527 4 621 Sakraalitoiminnassa mukana 11 007 3 093 Muussa järjestetyssä toiminnassa mukana 92 155 24 696 499 1 378 Avustettavia tai sielunhoitokontakteja 2 521 1 986 87 92 Muita toimintaan osallistujia 75 344 6 916 Yhteensä 187 468 67 424 4 952 6 556 %-osuus koko toiminnasta 65,4 % 23,5 % 1,7 % muutos edellisestä vuodesta 6,7 % 30,6 % 40,5 % Netti 4 366 5 029 20 312 14 57 15 Suomen Merimieskirkko Vuosikertomus 2014 16 Suomen Merimieskirkko Ulkopuo- Myyjäis 2014 2014 KävijöitäVuosikertomus kirkolla lella tavattuja vieraat 2014 Yhteensä Laivakuraattorityö 116 4836 - 4 952 7 280 3 525 4 409 1 428 2 011 Hamina 535 1 096 1 710 3 341 3 244 2 408 2 872 3 331 3 018 Navicar - - - - 222 1 691 1 244 908 1 845 Vuosaari 7 823 6 415 1 700 15 938 16 045 7 746 10 055 8 926 8 379 Hernesaari 5 707 1 202 - 6 909 Turku 7 966 9 779 995 18 740 14 873 17 961 21 680 13 385 17 373 Rauma 1 836 6 784 223 8 843 7 986 8 080 1 096 9 091 7 990 Kokkola 1 388 2 914 85 4 387 4 707 5 110 5 776 5 348 4 866 Raahe 733 1 722 257 2 712 2 388 910 2 406 4 395 3 879 Oulu 729 688 310 1 727 2 860 2 529 1 763 1 919 1 271 Kemi-Tornio 2 888 1 939 - 4 827 7 212 5 185 5 885 5 752 5 061 Bryssel 27 206 1 126 20 28 352 33 005 28 045 28 566 24 339 36 363 Antwerpen 1 703 770 - 2 473 3 424 4 148 7 650 9 411 11 308 Luxemburg 457 26 - 483 581 623 779 Hampuri 27 938 2 059 43 025 73 022 58 500 52 577 43 503 41 051 41 353 Lyypekki 3 532 2 865 1 694 8 091 7 427 6 819 5790 5 933 5 907 Lontoo 44 977 3 436 10 626 59 039 55 601 53 577 43 592 31 682 47 353 Rotterdam 2 586 1 966 5 598 10 150 11 879 23 278 23 699 21 258 34 519 Varsova - 66 - 66 90 649 329 627 461 Ateena 3 994 164 950 5 108 5 298 4 398 3 714 1 233 932 Kaukoitä - 684 - 684 467 1 082 884 604 525 - - - - - - - 50 2 456 Nettipapit ja viikon sana 14 20 312 20 326 19 221 18 408 20 211 19 864 800 Tukitoiminta 167 2 444 2 611 7 601 24 368 25 496 4 956 12 622 Keskustoimisto 323 3 622 - 2 945 2 462 2 094 YHTEENSÄ 142 684 76 849 67 193 286 726 272 391 275 966 250 248 220 845 250 292 Projektit 2013 2012 2011 2010 2009 MENOT TULOT Tätä kerätään avullasi! -14 % Valtio, RAY toiminta av 13 % Kanttiini, basaari, majoitus, sijoitus 38 % Taloudellisen tuen lähteitä Kiinteistöt 8% Ev.lut.kirkko toiminta av 4% Toiminta 47 % Seurakunnat Suomessa 15 % Henkilöstö 45 % Kolehdit ja tukijat Suomessa 16 % 2010 € 2011 € 2012 € 2013 € 2014 € RAY 466 000 380 000 324 000 402 000 402 000 Yleisavustukset seurakunnilta 585 878 603 837 595 474 589 691 580 048 Wihurin rahasto 120 000 120 000 130 000 130 000 130 000 Kirkkohallitus 345 000 305 000 305 000 709 000 705 000 Opetusministeriö 275 000 277 000 224 000 573 959 556 000 Kolehdit seurakunnissa 131 631 142 691 143 423 145 611 152 505 Merimiesläkekassa 130 000 130 000 130 000 130 000 130 000 Merimieskirkkopiirit 53 039 47 473 38 839 34 227 29 138 ITF Seafarer´s Trust 31 940 54 736 5 300 19 500 36 400 Jäsenmaksut 36 928 38 966 32 332 38 106 34 000 Lästimaksut 35 300 38 245 121 145 66 768 79 000 Kunnat 17 759 20 549 34 185 38 379 29 085 17 Suomen Merimieskirkko Vuosikertomus 2014 18 Suomen Merimieskirkko Vuosikertomus 2014 Merimieskirkko on elinvoimainen. Toimintatapoja kehitetään jatkuvasti. HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS M erimieskirkon toiminnan virrasta saa yleiskuvan tilastotiedoista (ss 15-16). Tässä kuvataan vain muutamia yksittäisiä vuodelle 2014 leimaa antaneita tilanteita. Kullakin merimieskirkolla on oma toimintakertomuksensa, joiden yhteenveto on koottu sähköiseksi julkaisuksi. TOIMINTASUUNNITELMAN TOTEUTUMINEN Toiminta vuonna 2014 noudatti olennaisilta osiltaan vahvistettua toimintasuunnitelmaa. CRUISE CREW ANCHOR CLUB oli aivan uusi toimintamuoto, joka aloitettiin Hernesaaressa. Kolmen kuukauden aikana yli 5000 risteilyaluksilla työssä olevaa merenkulkijaa vieraili Merimiespalvelutoimiston ja Merimieskirkon yhteisessä klubissa. Merenkulkijoille tarjottiin viestintä-, keskustelu-, opastus-, kuljetus- ja liikuntapalveluita, sekä pidettiin penimuotoista kanttiinia. PERUSTEHTÄVÄN TARKASTELUA Merimieskirkon ja kirkon ulkosuomalaistyön toiminnan perustehtävän selkiyttämiseen ja kehittämiseen liittyvä TT Kari Latvuksen kirjoittama julkaisu, ”Matkan ja muutoksen kirkko” ilmestyi joulukuussa. Hankkeen rahoittamisessa mukana ovat kirkon ulkosuomalaistyö, Helsingin, Tam- YLI 280 000 KOHTAAMISTA pereen, Turun ja Espoon seurakuntayhtymät sekä Rahtarit ry. Kari Latvus esitelmöi aiheesta Papiston päivillä 31.9. Tarkoitus on vielä julkaista matkakatekismus vuoden 2015 aikana. SOSIAALITYÖ VAHVISTUI Merimieskirkko on tehnyt Kreikassa työtä jo 1980-luvulta alkaen, ensin Pireuksessa ja Rodoksella. Ruotsin merimieskirkon muuttaessa Ateenaan, suomalaisen sosiaalikuraattorin tukikohta seurasi mukana. Kreikan muuttunut taloudellinen tilanne on heijastunut myös Kreikan suomalaisten olosuhteisiin. Työn vahvistamisen tarve oli niin ilmeinen, että hallitus päätti muuttaa osa-aikaisen Ateenan sosiaalikuraattorin toimen kokoaikaiseksi 1.5.2014 lukien, vaikka RAY:lle asiassa tehty anomus ei tuottanutkaan tulosta. Lisääntynyt työpanos merkitsi myös lisäneuvottelujen tarvetta Ruotsin kirkon kanssa toimitilojen käytöstä. KIRKKOYHTEISTYÖ Kirkkohallituksessa oli 27.8. arkkipiispa Kari Mäkisen koolle kutsuma epävirallinen neuvottelu: ”Miltä Kirkon ulkosuomalaistyön ja Suomen Merimieskirkon yhteistyö näyttää nyt ja tulevaisuudessa?” Neuvottelun tuloksena perustettiin työryhmä, joka kokoontui neljä kertaa syksyn aikana. ROTTERDAMIN PERUSKORJAUS Eduskunnan ja kirkolliskokouksen rahoittama, 2,4 milj. € maksava korjaustyö valmistui. Piispa Kaarlo Kalliala vihki kunnostetut toimitilat käyttöönsä 14.12.2014. KESÄJUHLAT 78. KERRAN Merimieskirkon kesäjuhlat olivat 8.-10.8. Kirkkonummella. Siihen liittyvä veteraanien tapaaminen järjestettiin Vuosaaren merimieskirkolla perjantai-iltana 8.8. Ohjelma oli musiikkipitoinen ja laadukas, josta tulee kiittää Kirkkonummen suomalaista ja ruotsalaista seurakuntaa, kirkkoherroja Timo Posti ja Lars-Henrik Höglund sekä Merimieskirkon vastuuhenkilöä, viestintäpäällikkö Marko Toljamoa. Jumalanpalveluksessa saarnasi piispa Björn Vikström, joka siunasi tehtäväänsä varainhankintakoordinaattori Katja Honkalan. Tilaisuuksia oli järjestettyjen aterioiden lisäksi kaikkiaan yhdeksän. Osallistujia oli tavanomainen määrä, vähiten retkillä, eniten pääjuhlassa ja kirkkokonsertissa, yhteensä n. 800. MERISUNNUNTAI Sjösöndag - Sea Sunday on kansainvälisen mallin mukainen kirkkopyhä, jota vietettiin 21.9. Merimiespapit saarnasivat useissa Suomen seurakunnissa ja muihin seurakuntiin toimitettiin virikemateriaalia. Merisunnuntain kolehti kannetaan kaikissa Suo- Cruise Crew Anchor Club onnistui yli odotusten jo ensimmäisenä toimintakesänä. 19 Suomen Merimieskirkko Vuosikertomus 2014 20 Suomen Merimieskirkko Vuosikertomus 2014 men ev.lut. kirkoissa Suomen Merimieskirkon työn hyväksi. KEMISSÄ 75 VUOTTA Kemin merimieskirkon 75 v juhlaa vietettiin 14.9. Juhlalajumalanpalveluksessa saarnasi Jaakko Laasio, liturgina oli kirkkoherra Markku Korpela. Juhlapuheen piti Sakari Lehmuskallio. JÄTTIMÄISET JOULUMYYJÄISET Kemin merimieskirkon 75 v juhlassa siunattiin työntekijöitä ja vapaaehtoisia tehtäviinsä ovat ulkomaan merimieskirkoilla merkittäviä toiminnallisia ja varainhankinnallisia tapahtumia. Kävijämäärät vaihtelivat Hampurin yli 40 000:sta Lyypekin ja Ateenan vajaaseen tuhanteen. Yhteensä myyjäisvieraita on yli 67 000, lähinnä paikallista väestöä. Tarvittavat sadat autta- jat olivat suomalaisia, paikallisia tai Suomesta tulevia vapaaehtoisia. Myyjäiset pidettiin Antwerpenissa, Ateenassa, Brysselissä, Hampurissa, Lontoossa, Lyypekissä ja Rotterdamissa sekä lyhyempinä tapahtumina merimieskirkoilta tehtävien etävierailujen yhteydessä. Kotimaan kirkoilla myynnillisiä joulutapahtumia oli Haminassa, Kokkolassa, Raumalla, Helsingissä ja Turussa. JOULUPAKETTI ”TUNTEMATTOMALLE MERENKULKIJALLE” Merimieskirkoilta on jaettu laivoille joulupaketteja ”tuntemattomalle merimiehelle” jo 1800-luvulta alkaen. Perinne elää edelleen ja ”tuntemattomalle meri- miehelle” valmistui myös jouluksi 2013 sadoittain joulupaketteja, jotka toimitettiin laivoille niin kotimaan kuin ulkomaan merimieskirkoilta. JOULU MERELLÄ Jo vuosia Merimieskirkko on huolehtinut TallinkSiljan jouluristeilyille papin toimittamaan hartauksia ja joulujumalanpalveluksen laivalla. Vastaavasti on toimittu, kun varustamoilta on tullut pyyntöjä saada pappi hääristeilyille. Jouluristeilyllä Riikaan pappina oli rovasti Sakari Lehmuskallio. TALOUTTA TASAPAINOON Merimieskirkon johtoryhmä valmisteli, puheenjohtajisto ai- JUHLITTIIN Uusitut tilat Rotterdamissa. Kesäjuhlat 78. kerran. Kemin mierimieskirkko 75 vuotta. kataulutti sekä hallitus hyväksyi kesäkuussa talouden tasapainottamissuunnitelman päivityksen. Sen mukaan jo kuusi vuotta jatkuneen yleisen laskukauden tuottama Merimieskirkon tulojen ja menojen epäsuhta saadaan tasapainoon vuonna 2018. VARAINHANKINTAA Hallituksen joulukuussa 2012 asettaman työryhmän suositusten ja kesäkuussa 2011 tekemän linjauksen mukaisesti Merimieskirkossa kokeiltiin runsaan kahden vuoden ajan useita yleisesti käytettyjä, mutta Merimieskirkolle uusia suureen yleisöön kohdistuvia varainhankinnan menetelmiä, kuitenkin vähäisin tuloksin. Tammikuussa 2014 hallitus hyväksyi uuden suunnitelman, jossa varainhankintaponnistelujen päähuomio kohdennetaan koeteltujen menetelmien kehittämiseen ja merimieskirkkojen käyttäjiin. Tulokset näkyivät myönteisenä jo vuoden 2014 suurten kirkkojen myyjäistuottojen runsaana kasvuna ja taloudellisen tuloksen parantumisena. TUKIRAHASTO Hallitus perusti kesäkuussa Merimieskirkon tukirahaston, jonka tarkoituksena on tukea Suomen Merimieskirkkoyhteisön toimintaa. Tarkoituksena on kerätä pääoma, jonka tuoton rahasto asettaa Suomen Merimieskirkko ry:n käyttöön. Lisäk- si rahasto voi harjoittaa tarkoitustaan tukevaa varainkeräys, tiedotus-, koulutus- ja julkaisutoimintaa sekä edesauttaa muutoin rahaston tarkoituksen mukaista toimintaa. Suomen Merimieskirkko ry voi ottaa rahastoon vastaan lahjoituksia ja testamentteja. Rahaston puheenjohtajaksi valittiin Mikko Jokela. AMMATTITAIDON YLLÄPITOA Sosiaalityön koulutus pidettiin 1.-4.5., ulkomaan henkilöstön koulutus 4.-7.5. ja palveluvastaavien koulutus 8.-9.5., kaikki Elämännokan kurssikeskuksessa Sammatissa. Merenkulkijatyön osaston koulutus oli 10.-13.3. Kangasalan Ilkossa, kriisikoulutuksen II osa 8.-9.5. Järvenpäässä, Kirkon ulkomaantyön koulutusta järjestettiin 25.-27.4. Turussa ja 21.-23.11. Espoossa yhteistyössä Kirkon koulutuskeskuksen, Suomen Lähetysseuran, Kirkon lähetystyön keskuksen ja Kirkon ulkosuomalaistyön toimiston kanssa. Merimieskirkkotyön peruskurssi järjestettiin 17.-18.5. Järvenpäässä. MUUTOKSIA BENELUX-MAISSA Brysselin toiminnan painoarvon kasvamisen vuoksi toteutettiin Benelux-maissa tapahtuvan merimieskirkkotyön johtajan toimen sijaintipaikan vaihto Brysseliin. Hallitus teki asiasta päätöksen tammikuussa 2013 kuultuaan 21 Haluaisin vielä kiittää Hampurin merimieskirkkoa siitä että pääsimme väh än tuulettumaan ja viettämään aikaa kirk olla, itseni kohdalla 4 viikon laivalla olon jälkeen kirkolla käynti oli verrattavi ssa lotto voittoon. Erityinen kiitos kuskill e ja apukuskille jotka jaksoivat jonottaa ruu hkassa meitä hakiessa. Oli mukava näh dä Tsekiäkin pitkästä aikaa ja todeta että vielä hän jaksaa seurustella vieraiden kan ssa. Toivottavasti näemme vielä tulevai suudessakin ja saamme viettää laat u aikaa kirkolla. Kiitokset vielä kerran ja toivotan hyvää jatkoa ja menestystä koko kirkon väelle kirkkotoimikuntia. Johtajan toimi oli keväällä 2014 julkisesti haettavana. Tehtävään valittiin pastori Jarmo Karjalainen, joka aloittaa 1.1.2015. PÄÄSIHTEERI VAIHTUU Pääsihteerinä 24 vuotta palvellut rovasti Sakari Lehmuskallio jäi vanhuuseläkkeelle 1.4.2015. Hänen seuraajakseen valittiin diakoniajohtaja Hannu Suihkonen 1.1.2015 lukien. SURU-UUTISIA Lontoon Merimieskirkon pitkäaikainen vapaaehtoinen Tom Marksin muistotilaisuutta vietettiin 11.1.. Merimieskirkon kunniajäsen, Matti Hakkarainen kuoli 15.2. Merimieskirkkolehden pitkäaikainen avustajan ja kääntäjän Märta von Schanzin hautajaisia vietettiin 4.7. Merimieskirkkoa 33 vuotta palvellut henkilöstöjohtaja ja Kaukoidän matkapappi Heikki Rantanen menehtyi äkilliseen sairauteen 26.8. Suomen Merimieskirkko Vuosikertomus 2014 22 Piispa Kaarlo Kalliala siunasi Rotterdamin merimieskirkon uudelleen käyttöön. Häntä avustivat merimiespastori Taru Savelius-Latvus, sosiaalikuraattori EevaMaria Ranta ja kirkkotoimikunnan jäsen Marja-Liisa de Hart Suomen Merimieskirkko Vuosikertomus 2014 PALKITTUJA Piispa Einar Soone luovutti viron luterilaisen kirkon konsistorion jäsenten läsnä ollessa 7.10. myönnetyn Viron kirkon yhteistyömitalin Sakari Lehmuskalliolle. SAAVUTUSPALKINTOJA Merimieskirkon saavutuspalkinto myönnettiin maaliskuussa Satu Oldendorffille ja joulukuussa Heli Tuokkolalle. Satu Oldendorff oli onnistunut vaikeasta tilanteesta huolimatta saattamaan Hampurin ja Lyypekin merimieskirkkojen toiminnan ja talouden poikkeuksellisen hyvälle tasolle. Heli Tuokkola on vastuunsa kantava työntekijä, jolla on intoa kehittää työtään ja ammattitaitoaan Merimieskirkossa. KUNNIAMERKKI Merimieskirkon kunniamerkki luovutettiin Eesti Meremees- te Misjonin vapaaehtoispohjalta työskentelevälle johtajalle Riina Runnolle. MERIMIESKIRKON PLAKETTI luovutettiin vuonna 2014 seuraaville tahoille ja henkilöille: Milja Nitovuori Markus Andersson Aune Sippa Norsk kirke i utlandet Ulla Häkkinen Taru Savelius-Latvus Ritva Lehmann ANSIOMERKKEJÄ Kultaisen ansiomerkin saivat: Erik Jöks Heikki Raitainen. Hopeisen ansiomerkin saivat: Irma Ritari Irma Heikkilä Kaino Heikkilä Börje Salenius Jouko Kuivalainen Katri Feickert Eeva Gröning Kaija Gaupp Marjukka Jacobsen Leena Kasulke Pronssisen ansiomerkin saivat Pirkko Laukkanen Lauri Karttunen Göta Ekberg Helena Kristén Solveig Mansner Manfred Kasulke Pirketta Kind Raija Saoudi Pauliina Vakkuri-Lappalainen Kari Weckman Brigitte Kalkwarf Bernd Kalkwarf Minna Potthast Leena Passiniemi Carita Wächter KESKEISIÄ YHTEYKSIÄ JULKINEN HALLINTO Merimieskirkko oli aktiivisesti yhteydessä valtiovaltaan. Toiminnallisissa asioissa keskustellaan ulkoasiainministeriön ja sen edustustojen, työministeriön ja sen alaisen Merimiespalvelutoimiston edustajien kanssa. Resursoinnista asioidaan eduskunnan, opetus- ja kulttuuriministeriön, liikenneviraston ja Raha-automaattiyhdistyksen kanssa. Opetus- ja kulttuuriministeriön toimialaan kuuluvia veikkausvoittovaroja saatiin Belgiassa tehtävään nuorisotyöhön 38 000 €. Niiden avulla Brysselissä työskenteli nuorisotyön koordinaattori Piia Lännenpää- De La Cruz. Lisäksi OKM myönsi 400 000 € Rotterdamin merimieskirkon peruskorjaukseen, 152 000 € mui- hin kiinteistökorjauksiin sekä 83 000 € käytettäväksi vuoden 2014 toiminnan tukemiseen. OKM:n edustajia tavattiin neuvottelussa 26.5. sekä Rotterdamin merimieskirkon käyttöön siunaamisessa 12.-14.12. (ylijohtaja Riitta Kaivosoja, ja vanhempi hallitusneuvos Joni Hiitola). Suomen Merimieskirkko on Suomen ulkomailla toimivien kulttuuri- ja tiedeinstituuttien (SKTI) verkostoon kuuluvan Suomen Benelux-instituutin ja sen säätiön perustajajäsen. Merimieskirkon edustajana säätiön hallituksessa toimivat pääsihteeri Sakari Lehmuskallio (puheenjohtaja) ja piispa Kaarlo Kalliala (varalla). SKTI:n hallituksen jäsenenä työskenteli Benelux-instituutin säätiön varapuheenjohtaja Johanna Lindstedt. Pääsihteeri Sakari Lehmuskallio osallistui Euroopan kulttuuriyhdistyksen valtuuskunnan kokouksiin jäsenenä. Ulkoasiainministeriön edustustojen kanssa paikallinen yh- 23 teistyö oli vilkasta varsinkin konsulaariasioissa. Lontoon suurlähettiläs, Hampurin ja Antwerpenin kunniakonsulit olivat merimieskirkon paikallisen juridisen henkilön puheenjohtajia. Merimieskirkko seurasi yhteistyöhalukkaana usean ministeriön yhteistyöhanketta, Team Finland– verkostoa, joka edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita, suomalaisten yritysten kansainvälistymistä, Suomen maakuvaa sekä Suomeen suuntautuvia ulkomaisia investointeja. Käytännön tasolla yhteistyö toteutui näkyvimmin Hampurissa. Liikenneministeriölle ja eduskunnalle annettiin lausunto koskien lästimaksuista annetun lain kumoamista ja tuoton korvaamista valtionavulla.. Sosiaali- ja terveysministeriön toimialaan kuuluva RAY myönsi 402 000 € ulkomailla asuvien ja liikkuvien suomalaisten hyvinvoinnin vahvistamiseen ja ylläpitämiseen. Tuki kohdistui Suomen Merimieskirkko Vuosikertomus 2014 Juhlayleisoä ja kutsuvieraita Rotterdamin merimieskirkolla 14.12. Vasemmalla Joni Hiitola ja Riitta Kaivosoja OKM:stä sekä Kimmo Kääriäinen kirkkohallituksesta. 24 Suomen Merimieskirkko Vuosikertomus 2014 käytännössä sosiaalikuraattorien työhön. Ympäristöministeriön johtaman Suomenlahti-vuoden 2014 kansalaisvaltuuskunnassa Merimieskirkkoa edustivat Marko Toljamo ja Sakari Lehmuskallio. Suomenlahden suojeluteema huomioitiin kesäjuhlilla Kirkkonummella. Jenny ja Antti Wihurin rahasto jatkoi vakaan rahoittajan asemaansa. Se myönsi Merimieskirkolle 130 000 €:n suuruisen apu- rahan merenkulkijoiden parissa tehtävään työhön. Sivun 17 taulukossa mainittujen tukien lisäksi saatiin Stiftelsen Tre Smederiltä 10 000 €, Tunkelon säätiöltä 2 000 €, Emilie ja Rudof Geselliuksen säätiöltä 30 000 € ja A. ja T. Mattilan säätiöltä 2 400 €. Stiftelsen Tre Smederin hallitus vieraili Vuosaaren Merimieskirkossa 3.6. Poliisihallitus on myöntänyt keräysluvan koko maata varten sekä Ålands Landskapsstyrel- sen Ahvenanmaata varten. Koko maata koskevan luvan numero on 2020/2012/3776 ja Ahvenanmaan ÅLR 2013/7376. Vuoden 2014 aikana Merimieskirkko oli osallisena viidessä testamentissa. Merimieskirkko liittyi syksyllä Vastuullinen lahjoittaminen VaLa ry:n jäseneksi ja sen testamenttilahjoituskampanjaan. Siirtolaisuusinstituutin 40 v juhlassa Merimieskirkkoa edusti Satu Oldendorff. KIRKOLLISET TOIMIJAT Merimieskirkko oli jatkuvassa yhteistoiminnassa monien kirkollisten toimijoiden kanssa paikallisella, kansallisella, pohjoismaisella, globaalilla sekä ekumeenisella tasolla. Suomen Merimieskirkko ry:n jäsenenä oli 213 seurakuntaa. Yhteistyö-, nimikko- tai laivakuraattorisopimuksia oli 35 seurakunnan tai seurakuntayhtymän kanssa. Seurakuntien kanssa tehtäviä yhteistyösopimuksia on yksi kerrallaan muutettu muotoon, jossa hahmotetaan sekä työn sisältöä, merkitystä seurakunnalle että suunnitellaan yhteistyötä usean vuoden ajaksi. Seurakunnissa toimi 70 merimieskirkkopiiriä, joista 25 oli ruotsinkielisiä. Tampereelle perustettiin uusi piiri. Suurten seurakuntayhtymien taloudellinen tuki on mittavaa. Erityisesti Turku, Helsinki ja Espoo ovat tässä suhteessa merkittäviä kumppaneita. SeurakunLontoon suomalainen teatteri esitti merimieskirkolla näytelmän ”Keisarin uudet vaatteet”. Pääroolin esittäjän, Tero Pihkalan frisyyrin piti olla kunnossa, tottakai. Katso: https://www.youtube.com/ watch?v=_Nuls5kcs1k Sana viikolle 28 ”Sisua ja siunau sta” Ensimmäinen puoli vuotta merimiesk irkon palveluksessa sosiaalikuraattor ina on ohitse. Aika on kulunut nopeammin kuin koskaan ennen, ja yritt äessäni hahmottaa ja pukea sanoiksi niit ä tunnelmia ja ajatuksia, joita kuluneet 6 kuukautta minussa herättävät , on päällimmäisenä tunteena kiitolli suus. Kiitollisuus siitä, että saa tehdä työtä jonka merkityksen näkee joka päivä. Se tulee ilmi puheensorinana ja naurun remahduksina, jotka kaikuvat kirkon rukalla saunomaan, kuka menneen työ kellarista kuljettajien tultua poviikon pölyjä pois, kuka valmistautuen pitk Eurooppaa. ään ajomatkaan eri puolille Sen tuntee silloin, kun käsitöitä tekemä än tulleet rouvat eivät malta lähteä vaik ni, vaan kertovat toisilleen ja meille nuo ka kirkko on jo mennyt kiinremmille menneistä ajoista, ja nykypä ivän kommelluksista. Sen näkee kirkolle tulleen kävijän ren toutumisena, kun saa vain juoda kup in kahvia ja lukea lehteä, ja jos sille päälle sattuu, niin vaihtaa kuulum iset siinä sivussa. Sen kuulee siinä puhelinsoitossa, kun laivalta kysytään ”ootko tulossa käymä tippumaan.” än tänään, voitais laittaa kahvi Minä voin kirkon työntekijänä olla teke mässä töitä sen puolesta, että jatkoss malaiset ja merenkulkijat kokevat, että akin kuljettajat, paikalliset suomeille saa tulla ja meille voi soittaa, me olemme täällä heitä varten. Jokaiselle lähtijälle, kuljettajalle kuin merenkulkijalle olen pyrkinyt toivotta maan erotessa turvallista matkaa. Mielessäni pyydän heille jokaiselle my ös Taivaan Isän varjelusta. Anna Eklund Sosiaalikuraattori Pohjois-Saksan merimieskirkko/Lyyp ekki tien talousarviomäärärahoista maksettu tuki Suomen Merimieskirkolle nousi 2,7 %:lla. Seurakunnissa kerättiin Merisunnuntaina 21.9. virallinen kolehti Merimieskirkolle. Sen tuotto nousi 19,7 %, sen sijaan seurakunnissa kerättyjen vapaaehtoisten kolehtien tuotto laski 4,8 %. Pääosa Suomen ev.lut. kirkon seurakunnista hankkii kirkkoviininsä Merimieskirkon kautta. Useat seurakunnat tekivät tutustumismatkoja merimieskirkkokohteisiin. Yhteistyösopimus kirkkohallituksen kanssa on toistaiseksi voimassa oleva. Yhteistyösopimuksen mukaisia tapaamisia kirkon ulkosuomalaistyön sihteerin ja Merimieskirkon pääsihteerin kesken oli säännöllisesti. Kirkkohallitus määräsi kerättäväksi Suomen Merimieskirkon hyväksi yhden virallisen kolehdin ja suositti seurakunnille yhden kolehdin keräämistä valinnaisena päivänä. Kirkon ulkosuomalaistyön piispa Tapio Luoma ja kirkon ulkosuomalaistyön johtaja Ilkka Mä- kelä vierailivat Hampurissa ja Lyypekissä 22.-23.5. Yhteistyö kirkon ruotsinkielisen työn ja Porvoon hiippakunnan kanssa jatkui tiiviinä. Porvoon hiippakunnan lähetystoimikunnan jäsenenä toimi Jaakko Laasio, varalla Liinamaria Halén kesään asti, seuraajanaan Sirpa Tolppanen. Kirkon nuorisotyön neuvottelupäivillä 14.-16.1. Jyväskylässä merimieskirkkoa edustivat Jarmo Karjalainen ja Pia Lännenpää-De La Cruz. Pääsihteeri Sakari Lehmuskallio toimi kirkon järjestöyhteistyön neuvottelukunnan ja kirkon ulkosuomalaistyön toimikunnan jäsenenä. Hän edusti Merimieskirkkoa kirkon ulkomaantoimijoiden neuvottelussa, Kirkkopalvelut ry:n jäsenjärjestöjen seminaarissa. Diakoniajohtaja Jarmo Karjalainen edusti Merimieskirkkoa kirkon ulkosuomalaistyön seminaarissa 1.-3.8. Karjaalla. Kirkon ulkomaantyön koulutuksen perusjakso järjestettiin yhdessä Kirkon lähetystyön kes- 25 kuksen, Kirkon ulkosuomalaistyön ja Suomen Lähetysseuran kanssa 25.27.4. Turussa. Kirkon koulutuskeskuksen ulkomaantyön koulutuksen seurantaryhmässä oli Heikki Rantanen 28.8. asti, 14.11. alkaen Jaakko Laasio. Merimieskirkko on pysyvä jäsen pääkaupunkiseudun kirkollisen kriisityön HeHu- (henkinen huolto) ryhmässä. Kansainvälisen HeHu-toiminnan suunnitteluryhmässä Merimieskirkkoa edustivat Heikki Rantanen ja Jaakko Laasio. Suomen Pipliaseuran kanssa on vuodesta 1994 ollut voimassa sopimus erikielisten raamattujen saatavilla olemisesta kotimaan kansainvälisissä merimieskirkoissa. Merimieskirkko käytti ortodoksista kulttuurikeskus Sofiaa tukikohtanaan useissa tilaisuuksissa. Suomen Merimieskirkko Vuosikertomus 2014 26 Suomen Merimieskirkko Vuosikertomus 2014 ICMA International Christian Maritime Association ICSW International Committee for Seafarer´s Welfare IMO International Maritime Organisation ILO International Labour Organisation ITF International Transport Federation Pohjoismainen merimieskirkkoneuvosto kokoontui ryhmäkuvaan Bergenin merimuseon edustalle. Edustetuina olivat Färsaaret, Tanska, Norja, Ruotsi ja Suomi. NSUK Nordisk Sjömans- och Utlandskyrkoråd MERENKULKU Liikennevirasto myönsi Merimieskirkolle lästimaksuista suoritettavaa valtionavustusta kahdesti 65 000 € ja 12 500 €. Merimieskirkolla on yhteistyösopimus useimpien suomalaisten varustamojen kanssa laivakuraattoritoiminnasta. Merimieskirkon edustajia oli kutsuttuna monissa varustamojen järjestämissä sidosryhmätilaisuuksissa. Merenkulun turvallisuuspalkinto Sea Sunday päätettiin olla jakamatta vuonna 2014. Sakari Lehmuskallio on toiminut palkintotoimikunnan puheenjohtajana palkinnon perustamisesta 1996 alkaen. Perinteinen merenkulkujärjestöjen kunniakäynti mereen jääneiden muistomerkillä Ursinin kalliolla, Merisatamanrannassa Helsingin Eirassa järjestettiin pyhäinpäivänä 1.11. Tilaisuudessa puhui pääsihteeri Sakari Lehmuskallio. Musiikista vastasi Helsingin NMKY:n mieskuoro Jukka Okkosen johdolla. Luotsiliiton edustajat laskivat seppeleen merenkulkijoiden muistomerkille. Suomen Meripelastusseuran alukset tekivät kunniakäynnin aikana ohimarssin. Tilaisuuden jälkeen oli kahvitarjoilu Suomen Merimieskirkon merisalissa. Muistohetken järjestelyistä vastaa yhteensä 13 merenkulkujärjestöä ja viranomaista. Tilaisuuden käytän- nön järjestelyt hoitaa vuosittain Suomen Merimieskirkko ry. Merimieskirkon pääsihteeri on lakimääräisesti Merimiespalvelutoimiston (MEPA) hallituksen puhevaltainen jäsen. Yhteistyö MEPA:n kanssa on ja tiivistä ja erittäin hyvin toimivaa. Merimieseläkekassa kohdistaa merkittävän tukensa laivakuraattorityölle. Tärkeitä yhteistyökumppaneita ovat myös satamakaupungit ja niiden satamalaitokset, alan työmarkkinaosapuolet sekä useat satamissa ja ulkomailla toimivat yritykset. Merimieskirkon edustaja oli kutsuttuna useissa alan seminaareissa, teemapäivillä ja sidosryhmätilaisuuksissa. Merimieskirkolla on erityinen kunnia saada huo- Tiedotuspäällikkö Marko Toljamo jututtaa Maikki ja Esko Vepsää, aiheena Gdanskin merimieskirkosta kirjan kirjoittaminen. lehtia Kap Hornin kiertäjien toimintansa lopettaneen yhdistyksen jäsenten merkkitilaisuuksien huomioimisen kustannuksista vastavuoroisesti yhdistyksen aikanaan osoittamasta tuesta Merimieskirkolle. Merimieskirkko on jäsen Meriliitossa ja Suomen Merihistoriallisessa yhdistyksessä. KANSAINVÄLINEN YHTEISTYÖ Merimieskirkkojen maailmanjärjestön International Christian Maritime Associationin, ICMA:n vuosikokouksessa, konsultaatiofoorumissa ja vuosikokouksessa Kööpenhaminassa SMK:n edustajana oli Jarmo Karjalainen. Sakari Lehmuskallio työskenteli ICMA:n jäsenmaksutyöryhmän jäsenenä. Merenkulkijatyön johtaja Jaakko Laasio toimi pysyvän ICMAdelegaation jäsenenä YK:n merenkulujärjestö IMO:ssa. ja työjärjestö ILO:ssa sekä syksyyn asti ICMA:n koulutusta koordinoivan elimen SCET:n jäsenenä. Hänet valittiin 22.11. Pohjoismaiden edustajaksi ICMA:n eksekutiivikomiteaan. Johtava satamakuraattori Rea Skog toimi Suomenlahden ja Pohjanlahden alueiden ICSWsertifioituna laivakäyntityön kouluttajana. Pohjoismainen merimieskirkkoneuvosto kokoontui Bergenissä 21.-23.11. Edustajina olivat Timo Lappalainen, Paula Raitis, Sakari Lehmuskallio ja Jaakko Laasio. Substanssiaiheena oli professori Kjell Nordstokken vetämä syventyminen merimieskirkkotyön diakonian olemukseen. 27 Pohjoismainen pääsihteerikokous kokoontui 24.-25.4. Helsingissä ja ms Gabriellalla sekä 21.11. Bergenissä. Norjan Merimieslähetys täytti 150 vuotta Bergenissä 29.-31.8. Suomen Merimieskirkkoa edustivat Timo Lappalainen ja Sakari Lehmuskallio. ITF Seafarer´s Trust myönsi 36 400 €:n tuen risteilijätoimipisteen perustamista varten. Toimipiste aloitti Hernesaaressa kesäkuussa. Se on yhteistyöprojekti Merimiespalvelutoimiston kanssa. Kansainväliset yhteydet ja tapahtumiin osallistuminen tai niiden järjestelyyn osallistuminen kuuluvat toimintarutiiniin useimmissa Merimieskirkon toimintamaissa. Suomen Merimieskirkko Vuosikertomus 2014 28 Piispa Tapio Luoma vieraili Hampurin merimieskirkon työkerton rouvien luona toukokuussa. Häntä opastavat vasemmalta Maija Priess, Anna-Rita Lau ja Kerttu Thieme Suomen Merimieskirkko Vuosikertomus 2014 RASKAS MAANTIELIIKENNE Liikennenäkymät Manner-Euroopan suomalaisille kuljettajille olivat edelleen laskusuunnassa. Tämä näkyi myös kohdattujen rekkamiesten määrissä. Turussa kohdattiin puolet kaikista yli 6 000 rekkamieskohtaamisesta, Vuosaaressa neljäsosa. Yli kaksi kolmasosaa kohdatuista kuljettajista oli suomalaisia, näistä 1 300 Lyypekissä. TIEDOTUS Suomen Merimieskirkko julkaisee edelleen vuodesta 1882 ilmestynyttä kaksikielistä lehteä, Merimieskirkko / Sjömanskyrkan. Ulkomaan merimieskirkot julkaisevat omia tiedotuslehtiään. Merimieskirkon www.merimieskirkko.fi–sivuston uudistui kattamaan integroidusti myös paikallisten merimieskirkkojen sivustot. Erityisen hyvä palaute on saatu kerran viikossa ilmestyvästä Sisua ja Siunausta-hartaudesta. Www-sivujen yhteydessä julkaistiin blogia. Sisäistä tiedotusta varten on käytössä Merimieskirkon käsikirja ja intranet, jonka lisäksi hallituksen päätösluettelot (5) ja pääsihteerin bulletiinit (25.3., 15.5. ja 28.8.) lähetettiin kaikille @merimieskirkko.fi-sähköpostiosoitteen haltijoille. Sosiaalisessa mediassa mukana oleminen on jatkuvasti aktivoitunut. Facebookissa toimii Merimieskirkko-ryhmän lisäksi eri merimieskirkkojen ryhmiä. Sanoma- ja aikakausilehdissä, radiossa, televisiossa ja internetissä Merimieskirkko oli esillä vuoden mittaan useita kertoja, esim. Lontoon merimieskirkosta YLE TV 1:llä 4.2. ja monesti Hampurin merimieskirkosta. Syksyllä valmisteltiin Vuosaaren merimieskirkosta 25.1.2015 lähetettävää TV-jumalanpalvelusta. Merimieskirkolla oli näyttelyosasto tai materiaalia Helsingin Matkamessuilla, Turun venemessuilla, Jyväskylän Nesterallissa, Kädentaitomessuilla Tampereella, Herättäjäjuhlilla Haapajärvellä, Uivassa venenäyttelyssä Lauttasaaressa, Merimieskirkon kesäjuhlilla Kirkkonummella. Turun kauppatorin ja Helsingin Senaatintorin joulutoreilla oli myyntipöytä. Yhteiskuntayhteyksiä tukevan Myrskyjoukon jäsenille järjestettiin toukokuussa retki 23.5. Vuosaaren merimieskirkolle. Hernesaaren uuden toiminnan esittely kutsuvieraille järjestettiin 16.9. Kari Latvuksen kirjoittama ”Matkan ja muutoksen kirkko” julkaistiin joulukuussa. Esko Vepsän kanssa solmittiin kustannussopimus teoksesta ”Gdanskin merimieskirkon tarina”. Kirja on tarkoitus tulla jakeluun jouluksi 2015. TULEVAISUUDEN NÄKYMIÄ Suomalaisen merenkulun tilanne näyttää myönteiselle. Kansainvälinen laivaliikenne Suomen satamiin jatkuu vahvana. Suomalaisten rekkamiesten osuus kansainvälisessä liikenteessä ja siten merimieskirkon käyttäjäkunnassa vähenee edelleen. Eri kansallisuuksien rekkamiehiä tavoitetaan kuitenkin merkittävässä määrin useissa merimieskirkon toimipisteissä. Varsinainen kasvu Merimieskirkkojen toiminnassa tapahtunee jatkossakin ulkosuomalaisten parissa tehtävässä työssä. Ikääntyminen ja rotaatiosuomalaisten perherakenne edellyttää jatkuvaa resurssien suuntaamista näitä ryhmiä palvelevien toimintatapojen kehittämiseen. Diakonia- ja sosiaalityön palaute viestii siitä, että järjestelmien väliinputoajien parissa on työtä juuri niin paljon kuin siihen on mahdollista ohjata resursseja. Sama koskee merimieskirkon laivakuraattori- ja kriisivalmiustyötä. KESKEISET RISKIT Merimieskirkon tavoitteiden saavuttamisen riskitekijöitä ovat toimintaympäristön taloudellinen tilanne, riittämätön rahoitus, varainhankintakeinojen onnistuminen, kiinteistöjen kunnon ylläpitäminen ja henkilöstöresurssien riittämättömyys. Ulkomaan toimintojen avaintehtävissä olevan henkilöstön pysyvyys on parantunut. Rekrytointien onnistuminen on olennainen asia. KEHITYSTARPEITA Merimieskirkolla on jo useita vuosia ollut toimintaa enemmän kuin minkä vuosittainen tulonmuodostus sallii. Tämä on ol- Bulevardin seurakuntasalissa pidetyssä lähtöjuhlassa paljastettiin 19.12. 2014 belgialaisen taiteilija Leonardo Torfsin maalaama muotokuva eläkkeelle siirtyvästä pääsihteeristä, rovasti Sakari Lehmuskalliosta. 29 lut mahdollista mm. menneitten vuosien testamenttilahjoitusten varassa. Hallituksen valitseman harkitun elvytyspolitiikan pyrkimys on pitää Merimieskirkon toiminta uskottavana myös tulevina vuosina. Hallituksen hyväksymä visio on seuraava: Merimieskirkko — kestää talouden myrskyissä, panostaa osaavaan ja sitoutuneeseen henkilöstöön ja keskittyy elinvoimaisiin toimintoihinsa. Saatu palaute kertoo, että merimieskirkon toimintaa tarvitaan ja Merimieskirkkoa arvostetaan. Sillä on vahvaa luottamuspääomaa julkisen hallinnon, yhteistyökumppaneiden ja käyttäjien silmissä. Merimieskirkon hallituksen tehtävä on koettaa katsoa pitkälle tulevaisuuteen ja hakea konsernin kokonaisvaltaista etua siten että yhdistyksen varsinainen tarkoitus, ihmisten kohtaaminen ja auttaminen niissä asioissa, joka kullakin sillä hetkellä on, toteutuu. Tähän tähtää myös vuonna 2015 käynnistyvä strategiatyö. Suomen Merimieskirkko Vuosikertomus 2014 30 Suomen Merimieskirkko Vuosikertomus 2014 TIETOJA HALLINNOSTA YHDISTYKSEN JÄSENET Henkilöjäseniä 1.3.2015 oli 792 (samana ajankohtana v. 2014 895). Jäsenmaksukertymän nousi, vaikka jäsenten määrä putosi hieman. Seurakuntajäseniä oli vuoden päättyessä 223 (213) ja yhdistysjäseniä yksi. Kunniajäseniä oli 11. Jäsenmaksuja korotettiin viimeksi vuosikokouksessa 2013. Henkilöjäsenen jäsenmaksu on 50 €, perheenjäseneltä 20 €, ainaisjäseneltä 20 x 50 € ja seurakuntajäsenen kannatusraja oli 250 €. Kunniajäsenet ja hallituksen jäsenet on vapautettu jäsenmaksusta. SÄÄNTÖMÄÄRÄISET KOKOUKSET Suomen Merimieskirkko ry:n vuosikokous pidettiin 13.5. Helsingissä ja vaalikokous 9.8. Kirkkonummella. HALLITUS Hallituksen puheenjohtajana toimi toiminnanjohtaja Timo Lappalainen ja varapuheenjohtajana FM Paula Raitis. Hallituksen muita jäseniä vuoden 2014 alkaessa olivat: ulkoasiainneuvos Mikko Jokela, kansanedustaja TT Ilkka Kantola, varatuomari Tarja Larmasuo, diakoni Hannele Koivisto, autonkuljettaja Jouko Kuivalainen, kirkon ulkosuomalaistyön johtaja Ilkka Mäkelä, kuljetusalan kouluttaja Jarkko Nisula, merikapteeni Carolus Ramsay, viestintäjohtaja Seppo Simola ja KTM Juha-Pekka Sihvonen. Vaalikokouksessa 9.8. erovuoroiset Ilkka Kantola, Ilkka Mäkelä ja Paula Raitis valittiin uudelleen. Jouko Kuivalaisen tilalle valittiin Executive Vice President Jukka Salo, kaikki kolmen vuoden toimikaudeksi 2014-2017. Eroa pyytäneen Carolus Ramsayn jäljellä olevaksi toimikaudeksi 2014-16 Vice President Katarina Hildén. Hallituksen esittelijänä ja sihteerinä toimii pääsihteeri Sakari Lehmuskallio. Kokouksiin osallistuivat asiantuntijoina merenkulkijatyön johtaja Jaakko Laasio ja talousjohtaja Kirsi Wallén sekä henkilöstöjohtaja Heikki Rantanen 26.8. asti. Hallitus kokoontui vuoden aikana viisi kertaa: 3.2., 24.3. tilinpäätöskokoukseen, 8.-9.6. seminaariin Kokkolassa, 22.9. järjestäytymiskokoukseen ja 15.12. talousarviokokoukseen. Tammikuun kokouksessa perehdyttiin johtavan laivakuraattorin Jaana Hallituksen puheenjohtaja Timo Lappalainen ja varapuheenjohtaja Paula Raitis sekä merimieskirkon uudeksi pääsihteeriksi valittu Turun seurakuntien diakoniajohtaja Hannu Suihkonen. Hän aloitti uudessa tehtävässään 1.1.2015. Merimieskirkon hallitus piti seminaarinsa kesäkuussa Kokkolassa tutustuen merimieskirkkoon ja satamaan. Vasemmalta Kokkolan johtava satamakuraattori Anu-Marja Kangasvieri, Seppo Simola, Paula Raitis, Hannele Koivisto, Tarja Larmasuo, Kirsi Wallén, sataman liikennepäällikkö Carita Rönnqvist, Heikki Rantanen, Juha,-Pekka Sihvonen, Jouko Kuivalainen, Mikko Jokela, Ilkka Mäkelä, Jaakko Laasio ja Timo Lappalainen. Rannikon avulla merenkulkijatyöhön ja kesäkuun seminaarissa johtavan satamakuraattorin AnuMarja Kangasvieren avulla Kokkolan merimieskirkon työhön. Hallituksen jäsenille ei maksettu palkkiota. VALIOKUNNAT JA TYÖRYHMÄT Yhdistyksen vuosikokous valitsi vaalivaliokunnan jäseninään toiminnanjohtaja Timo Lappalainen, asiantuntija Helena Tuominen ja kirkkoherra Juha Rintamäki. Valiokunnan ulkopuoliseksi sihteeriksi kutsuttiin Sakari Lehmuskallio. Vaalivaliokunta kokoontui 14.5. Hallituksen valitseman työvaliokunnan puheenjohtajana toimi Paula Raitis, varapuheenjohtajana Timo Lappalainen sekä työvaliokunnan muina jäseninä Hannele Koivisto ja Tarja Larmasuo. Muita pysyväluonteisia toimielimiä olivat ja niissä toimivat seuraavat jäsenet: Talousvaliokunta, jonka jäseninä olivat Ilkka Holopainen (pj), Jyrki Tavaila, Jarmo Kalliola, Jarkko Nisula ja Juha-Pekka Sihvonen 22.9. alkaen sekä Marjatta Paananen ja Jukka Hanni 22.9. asti. Talousjohtaja Kirsi Wallén toimi esittelijänä ja sihteerinä. Turvallisuus- ja kriisivalmiustyöryhmä, jonka jäseniä olivat Jaakko Laasio (pj), Oula Korja, Jaana Rannikko, Timo Frilander ja Pirjo Suomi sekä Carolus Ramsay 22.9. asti. Merimieskirkko/Sjömanskyrkan -lehden toimituskunta, jonka jäseninä toimivat Sakari Lehmuskallio päätoimittajana ja puheenjohtajana, Paavo Tukkimäki, Thure Malmberg, Pertti Poutanen, Liisa Varho, Anne Valtonen sekä 22.9. asti Kristina Juthas ja Jarmo 31 Karjalainen. Marko Toljamo toimi toimitussihteerinä. Vuosaaren merimieskirkon, Helsinki Seafarer’s Centren kiinteistön hallintaosakeyhtiön hallituksessa toimivat Jaakko Laasio (pj), Sakari Lehmuskallio ja Niklas Rönnberg 1.7. asti sekä Martti Karlsson 1.7. alkaen. Rotterdamin merimieskirkon peruskorjaustoimikunnan jäseniä olivat Jaakko Laasio (pj), Kirsi Wallén ja Jarmo Karjalainen. Varainhankintatyöryhmä kokoontui neljä kertaa. Jäseninä olivat Sakari Lehmuskallio (pj), Jarmo Karjalainen, Marko Toljamo, Kirsi Wallén ja Katja Honkala. Merimieskirkon tukirahasto perustettiin 9.6. Sen hallituksen jäseniksi nimettiin Mikko Jokela (pj), Ilkka Holopainen, Timo Lappalainen ja Sakari Lehmuskallio (siht.). Suomen Merimieskirkko Vuosikertomus 2014 32 Vasemmalta Jarmo Karjalainen, Kirsi Wallén, Taru Savelius-Latvus, Satu Oldendorff, Teemu Hälli, Jaakko Laasio ja Sakari Lehmuskallio Suomen Merimieskirkko Vuosikertomus 2014 TILINTARKASTAJAT Tilitarkastajayhteisönä toimi Ernst & Young Oy, vastaavana tilintarkastajana Ulla Nykky, KHT ja varatilitarkastajana diplomiekonomi Ann-Britt Roivainen. Ulkomaan yksiköissä oli lisäksi paikalliset tilintarkastajat. NIMENKIRJOITTAJAT Yhdistyksen nimen kirjoittaa hallituksen puheenjohtaja, varapuheenjohtaja tai pääsihteeri kukin yksin tai kaksi hallituksen siihen oikeuttamaan henkilöä yhdessä. Jälkimmäisiä olivat Tarja Larmasuo ja Kirsi Wallén. Lisäksi hallitus on oikeuttanut henkilöstöpäällikön (Heikki Rantanen 26.8. asti, Jaakko Laasio 22.9.alkaen) allekirjoittamaan työntekijöiden työsopimuksia. JÄRJESTÖN JOHTO Puheenjohtajistoon kuuluivat hallituksen puheenjohtaja Timo Lappalainen, varapuheenjohtaja Paula Raitis, pääsihteeri Sakari Lehmuskallio ja pääsihteerin sijainen Heikki Rantanen 26.8. asti, Jaakko Laasio 26.8.alkaen. Pu- Johtoryhmä kokoontui neljä kertaa workshopiin, 9.-12.2. (Ateena), 31.3.-2.4. (Helsinki), 17.-19.9. (Rymättylä) ja 30.-31.10. (Rotterdam) sekä välikuukausina Skype-kokoukseen Internetin avulla. heenjohtajisto kokoontui workshopiin kahdesti, 4.-6.8. (Antwerpen, Bryssel, Rotterdam), 23.26.10 (Hampuri, ms Finnmaid). Johtoryhmään kuuluivat pääsihteeri Sakari Lehmuskallio (pj), henkilöstöjohtaja Heikki Rantanen (pääsihteerin sijainen) 26.8. asti, merenkulkijatyön johtaja Jaakko Laasio, (pääsihteerin sijainen ja vt. henkilöstöpäällikkö 26.8. alkaen), talousjohtaja Kirsi Wallén, diakoniajohtaja Jarmo Karjalainen ja suurten yksiköiden johtajat Teemu Hälli (Iso Britannia), Taru Savelius-Latvus (Benelux) ja Satu Oldendorff (PohjoisSaksa). MUUTA HALLINTOA Jaakko Laasio toimi Merimieskirkon oto. turvallisuuspäällikkönä. Palkanlaskenta kotimaassa oli Tilistar Oy:n hoidossa. Merimieskirkkojen yhteydessä ulkomailla toimii useimmissa tapauksissa paikallinen juridinen henkilö sekä siirtokuntakokouksessa valittu kirkkotoimikunta. Kotimaassa kirkkotoimikunnat on koottu kutsumenettelyllä. Suomen Merimieskirkko ry:n hallitus vahvistaa kunkin toimikunnan kokoonpanon. Oheiset luettelot kuvaavat hallituksen vahvistamia kokoonpanoja vuoden 2014 päättyessä. Kemi khra Markku Korpela, pj Kemin seurakunta Teija Jestilä, Kemin seurakunta Martti Pohjanen, Tornion seurakunta khra Ari Juntunen, Tornion seurakunta Reijo Viitala, Kemin Satamalaitos Kari Anttila, Kemi Shipping Oy Matti Kauppi, Kemi Shipping Oy Pekka Harjuoja, Outokumpu Stainless Oy Karl Erik Henriksson, Outokumpu Shipping Oy Arja Nurmela, vapaaehtoisten edustaja Hilkka Ollitervo, Kemi-Tornion merimieskirkko Heli Tuokkola, Kemi-Tornion merimieskirkko Vuosaari Helsingin satama Kari Noroviita, pj Vuosaaren seurakunta Marketta Antola, vpj Merimiespalvelutoimisto Jaakko Aarnisalo Helsingin ortodoksinen hiippakunta Jonas Bergenstad Katolinen kirkko Suomessa Rafael Czernia vapaaehtoisten edustaja Jani Peltola Rauma Minna Rautiainen, diakoni, Rauman seurakunta Mari Kallinen, turvallisuuspäällikkö, Rauman satama Timo Laine, Euroports Oy Maila Enblom, Syvärauman piiri Hannu Vartiainen, Rauman Merimuseo Mika Hartonen, liikennejärjestelijä, Finnlines Eija Tuorila, johtava satamakuraattori Sanna Siivonen, satamakuraattori Saksa Die Stiftung Finnische Seemannsmission in Hamburg Säätiö, jonka nimissä Suomen Merimieskirkon toiminta ja talous Hampurissa toteutuu. Säätiön hallitukseen kuuluivat: Hans-Christoph Stadel, konsuli Satu Oldendorff, säätiön toimitusjohtaja Sakari Lehmuskallio Kirkkotoimikunta Kaija Gaupp (pj) Pauliina Vakkuri-Lappalainen (vpj, siht.) Marja Franken Helena Hashemian Markku Nurminen Varajäseniä ovat Tarja Jeenicke Johanna Elo-Schäfer Kirkon edustajina Tiina Ylitalo Merimiespastori Heli Huttunen toimi Brysselin suomalaisten pappina. Jumalanpalvelukset pidettiin van Maerlant-kappllissa. 33 Noora Alimattila Satu Oldendorff Belgia Finse Zeemanskerk vz Voittoa tavoittelematon yhdistys jonka nimissä Suomen Merimieskirkon toiminta ja talous Belgiassa toteutuu. Yhdistyksen hallitukseen kuuluivat: Hens Luc, kunniakonsuli, pj Sakari Lehmuskallio Jarmo Karjalainen 1.8. asti Taru Savelius-Latvus 1.8. alkaen Kirkkoraati Ulla Koivisto (pj) Arto Leppilahti (vpj) Sari Oikarinen (siht) Merja Eräpolku Henna Liljeström Matti Mannila Merja Pitkänen Henkilökunnan edustajat: Taru Savelius-Latvus, johtaja Suomen Merimieskirkko Vuosikertomus 2014 34 Suomen Merimieskirkko Vuosikertomus 2014 Heli Huttunen Piia Lännenpää De La Cruz Luxemburg Kirkkotoimikunta Jarmo Karttunen (pj) Marjo Sainio (siht) Marita Bright Eini Corke Sari Haikonen Paula Lehtinen Rea Mäkelä-Timberg Esa Peltola Henkilökunnan edustaja: Wille Westerholm Alankomaat Kirkkotoimikunta Anu Dekker Tea Kuusinen Marja-Liisa de Hart Ismo Vaittinen 29.9. asti: Anna-Maija Scholten (pj) Mervi Leveelahti Liisa Aholainen (varajäsen) 29.9.alkaen: Kalervo Kuokkanen Liisa Aholainen (pj) varajäsenet: Helen van Lynden Paula Alarinta Henkilökunnan edustajat: Jarmo Karjalainen/ Taru SaveliusLatvus, johtaja Eeva Maria Ranta Jukka Oksanen Sari van Bregt Ulkomaan henkilöstö koulutuskokouksen kuvaustauolla Lohjan Sammatissa, Elämännokan leirikeskuksessa. Iso Britannia ja Irlanti The Finnish Church in London Charitable Trust Säätiö, jonka nimissä Suomen Merimieskirkon toiminta ja talous Isossa Britanniassa toteutuu. Säätiömiehinä (Trustee) ja Management Commiteen jäseninä toimivat: Pekka Huhtaniemi, suurlähettiläs (pj) Maarit Virenius-Varela, siirtokunnan edustaja Sakari Lehmuskallio Teemu Hälli, (siht.) Kirkkotoimikunta Juha Hemminki Eero Koivumäki (varajäsen) Tuulia Matikainen-Castledine Antti Lemberg (varajäsen) Virpi Lynch (varajäsen) Maria Onuigbo Hilkka Phillips Tero Pikala (pj) Serafiina Sainio Tuuli Sutinen (varajäsen) Pia Tanneraho Hanna Lindholm (henkilökunta) Mervi Mattila (henkilökunta) Teemu Hälli (johtaja) The Finnish Seamen’s Mission (Nominees) Ltd Merimieskirkon Lontoossa olevan kiinteistön hallinnointia varten olemassa oleva yhtiö. Hallitus Pekka Huhtaniemi, suurlähettiläs, pj Sakari Lehmuskallio, Tuula Davis Alice Palmer Flying Finns Ltd Aikanaan charter-lentoja järjestänyt yhtiö, jolla ei nyt ole toimintaa. Hallitus Tuula Davis, pj Sakari Lehmuskallio Teemu Hälli Kreikka Ateenan Skandinaavisen kirkon kirkkoneuvostossa suomalaisten edustajina olivat: Arja Lymboussakis Leena Wilen (Suomen Suurlähetystö) Anita Liaska (varajäsen) Puola Kirkkotoimikunta Ritva Szarek, pj Jukka Kiljunen Eero Punovuori Pia Turunen-Rusinek TIETOJA HENKILÖSTÖSTÄ Suomen Merimieskirkko - yhteisön menestymisen edellytyksenä on motivoitunut, ammattitaitoinen ja verkostomaiseen yhteistyöhön kykenevä henkilöstö, joka voi olla ylpeä työpaikastaan ja työtovereistaan. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ Suomen Merimieskirkko ry:n kanssa työsopimuksen tehneen täysiaikaisen henkilöstön lukumäärä 31.12. oli yhteensä 32, joista 10 keskustoimistossa, 9 kotimaan merimieskirkoilla ja 11 ulkomaan merimieskirkoilla. Vuoden aikana yhdistyksen palkkaamaa päätoimista ja kokoaikaista henkilöstöä oli 37 (vähennys edellisestä vuodesta -1). Lisäksi yhdistyk- sellä oli 12 osa-aikaista työntekijää. Toimintavuoden aikana paikalta palkattuja asemamaan merimieskirkon kanssa työsuhteessa olevia päätoimisia ja vakinaisia työntekijöitä oli 8 ja osa-aikaisia/ palkkiotoimisia työntekijöitä yhteensä 9 (-5) henkilöä. Ulkomaan merimieskirkkojen vapaaehtoisia assistentteina toimi 20 (-5) henkilöä. Yhdessä merimieskirkossa oli samanaikaisesti 1-4 vapaaehtoista assistenttia. Vapaaehtoisjaksojen pituudet vaihtelivat parista kuukaudesta vuoteen. Opiskeluun liittyvässä työharjoittelussa kotimaassa ja ulkomailla oli 18 (+10) henkilöä, ja siviilipalvelustaan suoritti 1 henkilö. Siviilipalvelusmiehen asemapaikkana oli Turku. Henkilöstön (vakituiset, osa-aikaiset, palkkiotoimiset, vapaaehtoiset assistentit, harjoittelijat ja 35 erityistehtävissä toimivat) lukumäärä kuluneen vuoden aikana oli yhteensä 147 (-27). Asemapaikkojen ja keskustoimiston vapaaehtoisia ja merimieskirkkojen luottamustehtävissä oli yhteensä 823 (+118). henkilöä. Kaikkien työntekijöiden ja vapaaehtoisten vastuunkantajien yhteismäärä oli 970 (+91) Yhdistyksen eläkkeellä olevia työntekijöitä oli vuoden lopussa 13 henkilöä. Henkilötyövuosia (htv) kertyi yhteensä 70,27 htv (2013 69,7 htv, 2012: 62,8 htv, 2011: 79,8 htv). Vapaaehtoisten assistenttien, harjoittelijoiden ja paikallisten vapaaehtoisten osuus oli 47 % kaikista henkilöresursseista. Suomen Merimieskirkko Vuosikertomus 2014 36 Suomen Merimieskirkko Vuosikertomus 2014 HENKILÖSTÖN IKÄ, SUKUPUOLI JA KOULUTUS Vakituisen henkilöstön keski-ikä oli vuoden lopussa 44,5 vuotta. Keskustoimistossa keski-ikä oli tasan 47 vuotta ja kotimaan merimieskirkoilla vähän alle 46 vuotta. Ulkomaan päätoimisen henkilöstön keski-ikä oli 44,5 vuotta ja vapaaehtoisten assistenttien vajaa 28 vuotta. Naisten osuus keskustoimistossa oli 40 %, kotimaan merimieskirkoilla noin 85 % ja ulkomaan merimieskirkoilla 80 %. Toimintayksiköiden ja keskustoimiston johtavista työntekijöistä naisia oli 60 %. Kirkollisen koulutuksen saaneita oli 18, henkilöä, 9 pappia ja 9 diakonia. Sosiaalialan ammatillisen tutkinnon suorittaneita oli 3 henkilöä. Keittiöalan koulutuksen saaneita oli 5, liikealan koulutuksen saaneita 5 ja muita 6 henkilöä. Toiminnallisissa tehtävissä oli 80 % ja hallinnollisissa tehtävissä 20 % henkilöstöstä. HENKILÖSTÖKUSTANNUKSET Henkilöstökulut olivat yhteensä 2 148 t €, (2013: 2 237 t €, 2012: 2 495 t €). Henkilöstökuluista henkilöstökoulutuksen osuus oli 46,7 t € (2013: 37 t €, 2012: 39 t €) ja työterveyskuluja 16,5 t € (2013: 14 t €, 2012: 12 t €). Oheiseen henkilöstöluetteloon on kirjattu 31.12.2014 mu- kainen tilanne. Täydellinen luettelo 2014 aikana tehtävissä olleista henkilöistä löytyy merimieskirkkojen toimintakertomusten yhteydessä. HENKILÖSTÖ LUETTELOT 31.12.2014 Merkkien selitykset: * = sopimus paikallisen merimieskirkon kanssa **=osa-aikainen/palkkiotoiminen työntekijä. Sopimus Suomen Merimieskirkko ry:n kanssa Keskustoimisto Egger, Heidy, toimistoassistentti Honkala Katja, varainhankintakoordinaattori (1.2.2014- vanhempainlomalla Karjalainen Jarmo, diakoniajohtaja, Laasio Jaakko, merenkulkijatyön johtaja va henkilöstöjohtaja (27.8.2014-) Latvus Kari, (-31.12.2014) merimiespastori /merimieskirkkoteologi (51 %)** Lehmuskallio Sakari, pääsihteeri Lindqvist Saara-Helena, hallintosihteeri Oldendorff Katri, (1.12.2014-) varainhankintakoordinaattori Rantanen Heikki, (-26.8.2014) henkilöstöjohtaja Rihtniemi Jouni, kirjanpitäjä Toljamo Marko, viestintäpäällikkö Wallén Kirsi, talousjohtaja Keskustoimistossa oli 10 vakituista työntekijää Erityistehtävät (vapaaehtoisia) Blumenthal Eeva, toimistoapulainen Byde Howard, nettipappi Kinnunen Mari, nettipappi Laurén Mikko, merimiespastori ja nettipappi Szarek Ritva, nettipappi Thilman Ben, nettipappi Mentorit Frilander Tarja Frilander Timo Haunia Henna Jalli Tarja Kalliala Eija Kangasvieri Anu-Marja Koivisto Hannele Miettinen Leena Miettinen Pentti Puranen Kauko Suihkonen Hannu Suomalainen Mari Laivakuraattorit Siivonen Sanna (opintovapaalla 1.10.2014 -) Härö Antti (50%) Rannikko Jaana (50%) Tolppanen Sirpa (30.9. saakka 50%, 1.10. alk 20 %) Nimikkolaivakuraattorit Alander Juha Erickson Gerd Helle Eeva-Liisa Heikki Huttunen ja Sirpa Tolppanen Jussila Jorma Karjalainen Ilmari Kauhanen Ritva Koivu Tapio Kosonen Ulla Kuisma Sanna Kärkkäinen Minna Niemi Hanna Pyöriä Esa Salomäenpää Olli Salonen Raimo Suomi Pirjo Tähtinen Teemu KOTIMAAN MERIMIESKIRKOT Hamina Rannikko Jaana, johtava satamakuraattori (50%) Kemi-Tornio Tuokkola Heli, johtava satamakuraattori Salonen Aleksi (-4.9.2014) Siviilipalvelusmies Kokkola Kangasvieri Anu-Marja, johtava satamakuraattori Väliniemi Tero, satamakuraattori (31%) Oulu Sirviö Sanni) johtava satamakuraattori (80 %, -31.8.2014) satamakuraattori oa. (1.9.2014-) Antti Härö (1.9.2014 -) johtava satamakuraattori (50 %) Raahe Skog Rea, johtava satamakuraattori (60%) Rauma Tuorila Eija, johtava satamakuraattori Arvela Mari (1.10.2014-) satamakuraattori Lännenpää-De La Cruz Piia, johtava sosiaalikuraattori Oikarinen Tiina, (1.9.2014 - ) emäntä Ranta Eeva-Maria, sosiaalikuraattori Wilska Pekka, sosiaalikuraattori van Bregt Sari, sihteeri* Vapaaehtoiset assistentit* Turku Suvanto Arja, johtava satamakuraattori Oldendorff Tuure, satamakuraattori (50%) Pellonperä Sami, (5.7.2014-) Siviilipalvelusmies Vuosaari Huttunen Heikki (vuorotteluvapaalla 1.10.2014-) johtava satamakuraattori Tolppanen, Sirpa, (1.10.2014-) merimiespastori-laivakuraattori Kotimaan merimieskirkoilla oli 31.12. yhteensä 13 työntekijää. ULKOMAAN MERIMIESKIRKOT Benelux-maat Päätoimiset työntekijät Savelius-Latvus Taru, johtaja (-31.12.2014) Huttunen Heli, (-31.12.2014) merimiespastori * Kallio Samuli, (1.8.2014 -) palveluvastaava Kvist Heidi, palveluvastaava 37 Kemppainen Anni Kivekäs Salla Saari Sirpa Erityistehtävissä (ilman palkkaa): Westerholm Wille, merimiespastori (Luxemburg) Suurhasko Seppo, kiinteistö, laivakäyntityö ja myyjäiset Scholten Anna-Maija, rakennuttajakonsultti Winterswijk Tytti, apuemäntä Dekker Anu, kiinteistön siivous Iso-Britannia ja Irlanti Päätoimiset Lindholm Hanna, sosiaalikuraattori Hälli Teemu, johtaja Mattila Mervi, palveluvastaava* Niemeläinen Elli, keittiötyöntekijä* Palkkiotoimiset/ osa-aikaiset työntekijät* Burton Annu, hallintosihteeri* Suomen Merimieskirkko Vuosikertomus 2014 38 Suomen Merimieskirkko Vuosikertomus 2014 Creely Bernard, siistijä Vapaaehtoiset assistentit* Ahlfors Enni Ylä-Jussila Reeta Erityistehtävät* Yhteisön palveluksesta eläkkeelle siirtyneet Bonsdorff Kari Broström Kati Heinonen Liisa Kari Sirkka Lagerroos MarjaLeena Lindbohm Katariina Lindqvist Ari Nieminen Ville Ollitervo Hilkka Paldan Marjatta Zabiega Marja, raamattupiirin vetäjä Rotterdamin mnerimieskirkon rakennustoimikunnan puheenjohtaja Jaakko Laasio puhuu valmistusmisjuhlassa, sosiaalikuraattori Eeva-Maria RanIso-Sipilä Juha, ta kuuntelee suntio Iso-Sipilä Susanna, Sipilä Aune Palkkiotoimiset/ suntio Salmela Marja-Liisa osa-aikaiset työntekijät* J. Mitch Flacko, Vepsä Esko Weissenburg Eira, vapaaeht. talonmies toimistosihteeri Sternberg Johanna, Eläkkeellä 31.12. yhteensä 13. Ensleit Paula, pappi kahvilatyöntekijä Hälli Anna, Työsuojelutoimikunta Gläßer Elsi, tiedottaja/kanttori/pappi Rantanen Heikki, (27.8. alk Jaakkahvilatyöntekijä Pikala Tero, ko Laasio) Hansen Johanna, kirkkotoimikunnan pj työsuojelupäällikkö kahvilatyöntekijä Rönkko Petra, Lännenpää Piia Tukiainen Inka, kuoron johtaja kahvilatyöntekijä Työsuojeluvaltuutettu Ylitalo Mikko Kreikka Tuokkola Heli siistijä Hilonen Mari, 1.varavaltuutettu sosiaalikuraattori Ylitalo Tiina Vapaaehtoiset assistentit* 2.varavaltuutettu Oksanen Päivi Pohjois-Saksa Rajasalo Anni Päätoimiset Työntekijöiden Puola Oldendorff Satu, henkilöstövaltuutetut johtaja ja luottamusmiehet Palkkiotoimiset työntekijät Lehmann Ritva, Wilska Pekka Szarek Ritva, merimiespastori** sosiaalikuraattori ulkomaantyöntekijät Ylitalo Tiina, Ulkomaantyöntekijöiden yhteismää- Eeva-Maria Ranta palveluvastaava rä 31.12. oli 35. ulkomaantyöntekijät (varalla) Eklund Anna, Härö Antti, sosiaalikuraattori kotimaantyöntekijät Kangasvieri Anu-Marja kotimaantyöntekijät (varalla) TIETOJA TALOUDESTA Suomen Merimieskirkko harjoittaa toimintaa Suomen lisäksi Alankomaissa, Belgiassa, Englannissa, Kreikassa, Puolassa ja Saksassa. Suomen Merimieskirkko on perustanut merimieskirkkotoiminnan harjoittamiseen Antwerpeniin Internationale Vereniging Finse Zeemanskerk -yhdistyksen, Lontooseen The Finnish Church in London Charitable Trust -säätiön ja Hampuriin Stiftung die Finnische Seemannsmission in Hamburg -säätiön. Muiden kirkkojen toiminta sisältyy Suomen Merimieskirkko ry:n piiriin. Tilinpäätöksessä säätiöt on eriytetty siten, että ulkomailla toimivien säätiöiden osuudet eivät suoraan sisälly Suomen Merimieskirkko ry:n tilinpäätökseen. Suomalaisen merimieskirkkotoiminnan talouden kokonaiskuva muodostetaan yhdistämällä ulkomailla toimivien säätiöiden ja Suomen Merimieskirkko ry:n tuloslaskelmat ja taseet yhteisötilinpäätökseksi. Yhteisötilinpäätökseen on otettu myös Helsinki Seafarers Centre Oy joka on perustettu vuosaaren merimieskirkko kiinteistön hallinnointia varten. Osakkeenomistajina yhtiössä ovat SMK Ry ja Merimiespalvelutoimisto (Mepa). Lopullinen omistusjako, joka perustuu tilojen jakoon, on 86 % / 14 %. Suomen Merimieskirkkoyhteisön tulos osoitti – 138 982,41 € alijäämää. ( Suomen Merimieskirkko ry:n -231 216,82 € alijäämää). YLEISAVUSTUKSET Opetusministeriö myönsi 83 000,00 € avustusta toimintaan, kiinteistöjen perusparannuksiin 67 000 € sekä 400 000 € Rotterdamin Merimieskirkon peruskorjaukseen. Belgian nuorisotoimintaan avustusta saatiin 38 000,00 €. Seurakuntien avustukset olivat 580 048,09 €. Kirkon keskusrahasto avusti Suomen Merimieskirkkojen perusparannuksia 152 000,00 € ja Rotterdamin Merimieskirkon peruskorjausprojektia 400 000 €. Kirkkohallituksen toiminta-avustuksen määrä oli 113 000,00 €, jonka lisäksi Kirkkohallitus tuki Brysselin Merimieskirkon toimintaa 40 000,00 euron avustuksella. Jenny ja Antti Wihurin rahasto lahjoitti 130 000,00 € merenkulkijoiden parissa tehtävään työhön ja Merimieseläkekassa 130 000,00 €. Kunnat myönsivät avustuksia 29 084,50 €. Raha-automaattiyhdistys myönsi avustusta 402 000 € kohdennettuna ulkomaan sosiaalityöhön ja sosiaalityön koordinointiin. 39 SIJOITUSTOIMINTA Sijoitustoiminnan säännölliset tulot muodostuvat huoneistoista saatavista vuokrista. Lisäksi yhdistyksellä on sijoituksia osake- ja korkorahastoissa. LAINAT Suomen Merimieskirkolla on 1 m € laina Rotterdamin merimieskirkon peruskorjausprojektiin. Lainoja lyhennettiin tilivuonna 83 740 €. VARAINHANKINTA Suomen Merimieskirkon toimintaa ovat tukeneet useat yhteisöt ja yksityiset henkilöt. Henkilöjäsenmaksun suuruus on 50 € vuodessa. Vuoden 2014 aikana jäsenmaksuja kertyi 34 000 €. TUKITOIMINTA Vuoden 2014 aikana seurakunnissa kerätyt kolehdit olivat 152 504,74 € (v.2013 145 610,50 €) ja merimieskirkkopiirien tuki 29 138,08 € (v.2013 34226,98 €). Suomen Merimieskirkko Vuosikertomus 2014 40 Suomen Merimieskirkko Vuosikertomus 2014 Merimieskirkkoyhteisö TASE 31.12.2014 VASTAAVAA 20142013 PYSYVÄT VASTAAVAT EurEur Aineettomat hyödykkeet Muut pikävaikutteiset menot 875,09 4 039,34 yhteensä 875,09 4 039,34 Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet 301 214,54 96 871,52 Rakennukset ja rakennelmat 1 662 340,69 1 497 412,41 Koneet ja kalusto 112 261,71 72 908,40 Muut aineelliset hyödykkeet 5 853,77 5 853,77 Ennakkomaksut/Hankinnat 630,34 630,34 Yhteensä 2 082 301,05 1 673 676,44 Sijoitukset osakkeet ja osuudet 418 859,60 415 789,93 Yhteensä 418 859,60 415 789,93 PYSYVÄT VASTAAVAT YHT 2 502 035,74 2 093 505,71 VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Aineet ja tarvikkeet 133 683,82 118 580,78 Muu vaihto-omaisuus 0,00 0,00 Yhteensä 133 683,82 118 580,78 Pitkäaikaiset saamiset Muut saamiset 17,00 17,00 Yhteensä 17,00 17,00 Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset 9 609,69 8 343,00 Muut saamiset 85 068,22 231 785,40 Siirtosaamiset 207 509,65 148 563,89 Yhteensä 302 187,56 388 692,29 Rahoitusarvopaperit Osakkeet ja osuudet 109 109,84 140 121,25 Muut arvopaperit 1 533 821,97 1 895 924,23 Yhteensä 1 642 931,81 2 036 045,48 Rahat ja pankkisaamiset 486 623,17 1 107 544,87 VAIHTUVAT VASTAAVAT YHT 2 565 443,36 3 650 880,42 VASTAAVAA 5 067 479,10 5 744 386,13 Merimieskirkkoyhteisö TASE 31.12.2014 VASTATTAVAA 20142013 OMA PÄÄOMA Eur Eur Pääoma Rahastot 2 525 001,33 2 439 571,33 Ed. tilikausien Yli-/alijäämä 110 501,63 511 516,57 Tilikauden yli-/alijäämä -138 982,41 -246 793,01 Muuntoerot 4 897,85 -2 238,55 OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ 2 501 418,40 2 702 056,34 VÄHEMMISTÖOSUUS Vähemmistöosuus 216 709,62 218 582,33 PAKOLLISET VARAUKSET Eläkevaraus 345 083,00 512 186,00 Yhteensä 345 083,00 512 186,00 VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen vieraspääoma Lainat rahoituslaitoksilta 1 053 034,44 1 048 650,00 Eläkelainat 209 520,00 279 360,00 Muut velat 0,00 940,00 yhteensä 1 262 554,44 1 328 950,00 Lyhytaikainen vieraspääoma Lainat rahoituslaitoksilta 20 548,89 13 900,00 Eläkelainat 69 840,00 69 840,00 Saadut ennakot 1 200,33 2 498,08 Ostovelat 226 219,68 548 844,27 Muut velat 133 103,59 71 009,40 Siirtovelat 290 801,15 276 519,71 Yhteensä 741 713,64 982 611,46 VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ 2 004 268,08 2 311 561,46 VASTATTAVAA 5 067 479,10 5 744 386,13 41 Suomen Merimieskirkko Vuosikertomus 2014 42 Suomen Merimieskirkko Vuosikertomus 2014 Merimieskirkkoyhteisö TULOSLASKELMA 01.01. - 31.12.2014 20142013 VARSINAINEN TOIMINTA EUR EUR Tuotot 981 715,52 969 297,84 Kulut: Henkilöstökulut -2 148 015,60 -2 237 706,83 Poistot -89 406,70 -103 979,46 Muut kulut -1 491 912,89 -1 409 253,58 Kulut yhteensä -3 729 335,19 -3 750 939,87 Tuotto- /kulujäämä -2 747 619,67 -2 781 642,03 VARAINHANKINTA Tuotot 1 878 550,79 1 677 426,28 Kulut -820 214,52 -811 664,20 Varainhankinta yhteensä 1 058 336,27 865 762,08 Tuotto-/kulujäämä -1 689 283,40 -1 915 879,95 SIJOITUS- JA RAHOITUSTOIMINTA Tuotot 414 347,79 325 954,69 Kulut -145 384,04 -110 830,64 Sijoitus- ja rahoitustoiminta yhteensä 268 963,75 215 124,05 Tuotto-/kulujäämä -1 420 319,65 -1 700 755,90 SATUNNAISET ERÄT -151,60 190 718,70 YLEISAVUSTUKSET Toiminta-avustukset 1 921 995,10 1 847 343,47 Siirto yhteisön kulujen kattamiseen -642 378,97 -584 051,64 Yleisavustukset yhteensä 1 279 616,13 1 263 291,83 Tilikauden tulos -140 855,12 -246 745,37 VÄHEMMISTÖOSUUS 1 872,71 -47,64 Tilikauden ylijäämä -138 982,41 -246 793,01 43 Suomen Merimieskirkko Vuosikertomus 2014 MERIMIESKIRKOT SUOMESSA SJÖMANSKYRKORNA I FINLAND Hamina - Fredrikshamn +358 5 231 1002, fax +358 5 231 1004 [email protected] TERWETULLEITA TÄNNE! Navicar liikkuva merimieskirkko - mobil sjömanskyrka +358 400 445 444, [email protected] Vuosaari – Nordsjö +358 9 5844 8200, fax +358 9 5844 8215 [email protected] Turku - Åbo +358 2 230 3940, fax +358 2 230 5940 [email protected] Rauma - Raumo +358 2 822 7308, fax +358 2 822 7063 [email protected] Kokkola - Karleby +358 6 822 6219, fax +358 6 822 6219 [email protected] Raahe - Brahestad +358 8 227 3177, fax +358 8 227 3180 [email protected] Oulu - Uleåborg +358 8 378 768, fax +358 8 311 7872 [email protected] Kemi/Tornio - Kemi/Torneå +358 16 282 074, fax +358 16 282 030 [email protected] Keskustoimisto - Centralbyrån +358 9 696 2450, fax +358 9 6962 4555 www.merimieskirkko.fi MERIMIESKIRKOT ULKOMAILLA SJÖMANSKYRKORNA UTOMLANDS Hampuri - Hamburg +49 40 316 971, fax +49 40 319 5692 [email protected] Lyypekki - Lübeck +49 451 709 8274, fax +49 451 709 8371 [email protected] Rotterdam +31 10 436 6164, fax +31 10 436 7505 [email protected] Antwerpen +32 3 232 8047, fax +32 3 231 3912 [email protected] Bryssel +32 2 280 0498, fax +32 2 230 1842 [email protected] Lontoo - London +44 20 7237 1261, fax +44 20 7237 1245 [email protected] Ateena - Aten +30 210 451 6564, fax +30 210 451 9145 [email protected] KRIISIPUHELIN +358 40 540 3404 MERIMIESPAPPI NETISSÄ SJÖMANSPRÄST I INTERNET www.merimieskirkko.fi/nettipappi MERIMIESKIRKON LAHJOITUSPUHELIN 0600 1 2606 (10,26 € + pvm) LAHJOITA TEKSTIVIESTILLÄ 5E(välilyönti)TUKI tai 10E(välilyönti)TUKI numeroon 16588 Esimerkki: 10E TUKI MERIMIESKIRKKOHOME AWAY FROM HOME MERIMIESKIRKKO.FI Suomen Merimieskirkko ry on keisarillisen senaatin aikana 1875 perustettu yleishyödyllinen yhdistys, joka ei vetoa Sinun tukeesi siksi, että ulkomailla asuvat ja liikkuvat suomalaiset, merenkulkijat ja rekkamiehet olisivat erityisen säälittäviä. Mutta se voi vedota Sinuun siksi, että nämä ihmiset kokevat elämänsä kuin Sinä – ja lisäksi monelta puuttuu samanlainen tuki, jonka Sinä voit saada, jos haluat ja ojennat kätesi. Elämäsi aikana syntynyt lähipiiri, ystävät, sukulaiset, rakkaat muodostavat tukiverkon. Lisäksi monen liikkuvan ihmisen työ ja elämä on yksinäistä. Merimieskirkko on liikkuvien ihmisten kirkko, paikka ja ihminen, jolle kohtaaminen ja läsnäolo on tärkeää. Ulkomailla, Suomen satamissa ja laivoilla. Merimieskirkko.
© Copyright 2024