Toimintakertomus 2014 - Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä

TOIMINTAKERTOMUS 2014
1
SISÄLLYSLUETTELO
Sairaanhoitopiirin johtajan katsaus ....................................................................................... 3
Toimintalukujen toteutuma vuonna 2014 ............................................................................. 4
Henkilöstö .............................................................................................................................. 5
Talous ..................................................................................................................................... 6
Toimintatuottojen toteutuma ............................................................................................ 7
Toimintakulujen toteutuma ............................................................................................... 8
Investointien toteutuma .................................................................................................... 9
Rahoitus .............................................................................................................................. 9
Kuntayhtymän tase .............................................................................................................. 10
Tulosalueiden toiminta ja talous ......................................................................................... 12
Hallintokeskus................................................................................................................... 12
Medisiinisen hoidon tulosalue ......................................................................................... 16
Operatiivisen hoidon tulosalue ........................................................................................ 20
Psykiatrian tulosalue ........................................................................................................ 24
Sairaanhoidollisten palvelujen tulosalue ......................................................................... 28
Tukipalvelukeskuksen tulosalue ....................................................................................... 32
Kuntayhtymän hallintoelimet .............................................................................................. 35
2
Sairaanhoitopiirin johtajan katsaus
Toimintavuosi oli jännittävä kun suuria lainsäädäntömuutoksia odotettiin.
Sote järjestämislakiesityksen sisältö saatiin joulukuussa, kiireellisen hoidon asetuksen uusin versio annettiin syyskuussa. Näiden lainsäädäntömuutosten odottelu koetteli kaikkien kärsivällisyyttä ja
teetti paljon työtä sekä luottamushenkilöille että virkamiehille. Lausuntoja annettiin, seminaareissa istuttiin, asioista tiedotettiin aina sen verran kuin tietoa oli saatavissa. Kiireellisen hoidon
asetuksen voimaantulo jo vuoden vaihteessa aiheutti paljon työtä päivystävissä yksiköissä. Joulukuussa saatiin tieto siitä, että synnytystoiminnan jatkamiseen on myönnetty kahden vuoden poikkeuslupa. Kaiken odottaminen ja epävarmuus on kuormittanut henkilökuntaa.
Vuosi 2014 oli sairaanhoitopiirin toiminnan ja talouden kannalta onnistunut. Menot pysyivät
toiminnan osalta budjetoidussa, lievä ylitys tuli Potilasvakuutuskeskuksen vaatimuksesta kirjata
uudella laskentatavalla tehdyt potilasvakuutusvastuut osittain tulosvaikutteisesti. Tämä aiheutti
reilun miljoonan euron menoylityksen. Menojen kokonaiskasvuprosentti jäi kuitenkin 1,1 %:n.
Toiminta on ollut vilkasta. Sekä avohoidon (toteutuma 109,4 %) että vuodeosastohoidon (toteutuma 102,8 %) suoritteet ylittivät budjetoidun. Tulokertymä on 6, 5 milj. euroa budjetoitua suurempi. Tulokseen vaikuttavat myös ulkomaalaisten hoidosta ja ulkokuntamyynnistä saatujen tulojen kasvu budjetoitua suuremmaksi. Tilinpäätöksen ylijäämä 4,8 milj. euroa tarvitaan aiempien
vuosien alijäämän kattamiseen. Vuoden 2014 hyvän tuloksen jälkeen alijäämä supistui 3 miljoonaan euroon.
Toimintavuoden alussa tuli voimaan uusi hallintosääntö, jossa valtaa ja vastuuta siirrettiin aiempaa enemmän lähiesimiehille. Ratkaisu vaikuttaa onnistuneelta. Uusi henkilöstöhallinnon sähköinen järjestelmä käyttöönotettiin loppuvuodesta. Uusi järjestelmä vähentää moninkertaista asioiden kirjaamista ja nopeuttaa prosesseja.
Koko vuoden 2014 toimintaan voi olla tyytyväinen. Lämmin kiitos kaikille mukana olleille.
Riitta Luosujärvi, sairaanhoitopiirin johtaja
3
Toimintalukujen toteutuma vuonna 2014
Suoritteet
TP 2013
Poliklinikkakäynnit, omat
Poliklinikkakäynnit, osto
Poliklinikkakäynnit yhteensä
Hoitopäivät, omat
Hoitopäivät, osto
Hoitopäivät yhteensä
Hoitojaksot, omat
Hoitojaksot, osto
Hoitojaksot yhteensä
Keskimääräinen hoitoaika, omat
Keskimääräinen hoitoaika, osto
Sairaansijat 1.1.
Kuormitus % vuoden alusta
130 644
9 977
140 621
45 466
14 111
59 577
10 598
1 999
12 597
4,3
7,1
150
83
137458
Leikkaukset 1)
josta päiväkirurgia
Kirurgia
Naistentaudit/Synnytykset
Silmätaudit
Korva-, nenä- ja kurkkutaudit
Hammas- ja suusairaudet
Plastiikkakirurgiset
Kaihileikkaukset
Lonkan ja polven tekonivelleikkaukset
Sepelvaltimoiden angiografiat
Sepelvaltimoiden pallonlaajennukset
5847
2800
3755
501
757
599
210
44
699
342
343
190
6140
Sairaanhoidolliset palvelut
Radiologian tutkimukset yhteensä
Patologian tutkimukset lausuntoineen
40 624
9 266
40772
4
TP 2014 Vrt % TA 2014 TOT %
10204
147662
45551
11618
57169
10562
1736
12298
4,3
6,7
150
83
3389
3979
478
691
668
233
46
619
379
324
186
9309
5,2
2,3
5
0,2
-17,7
-4
-0,3
-13,1
-2,4
0
-5,6
0
0
125700
9530
135230
44390
13430
57820
10763
2200
12963
4
6
150
83
109,4
107,1
109,2
102,6
86,5
98,9
98,1
78,9
94,9
107,5
111,7
0
0
5
21
6
-4,6
-8,7
11,5
11
4,5
-11,4
10,8
-5,5
-2,1
0,4
0,5
39830
9000
102,4
103,4
Henkilöstö
Vakinaisen henkilöstön määrä 31.12.2014 oli 813, joista kokoaikatyötä teki 765 ja osa-aikatyötä
teki 48. Määräaikaista henkilöstä oli vuoden lopussa 255, josta kokoaikatyössä 231 ja osaaikatyössä 24. Palkkojen kokonaissumma henkilöstösivukuluineen oli 53,2 miljoonaa euroa.
Henkilökunnasta naisia oli 83,7 % ja miehiä 16,3 %. Lääkärikunnassa naisten ja miesten osuus jakautui tasaisemmin. Teknisessä huollossa työskenteli pelkästään miehiä, kun taas siivoushuollossa
pelkästään naisia.
Vakinaisen henkilökunnan keski-ikä on 48,3 vuotta eli korkeampi kuin kunta-alalla
(2013 keskimäärin 45,7 vuotta). Vakinaisesta henkilökunnasta 53,5 % sijoittuu ikähaarukkaan 45 59 -vuotiaat. Sijaiset mukaan lukien henkilökunnan keski-ikä on 45,4 vuotta.
Sairaanhoitopiirin vakinaisesta palveluksesta erosi vuoden 2014 aikana eläkkeelle siirtymisen
vuoksi 24 henkilöä ja 28 omasta pyynnöstä.
Työpanosta laskettaessa vakinaisten ja sijaisten kokonaistyöajasta on vähennetty kaikki poissaolot. Työpanoksen keskiarvo on 97,5 % (vuonna 2013 96,4 %). Esimerkiksi lääkärien kohdalla virkojen täyttöaste on 85,5 % ja työpanos 83 %. Henkilökunnan sairauspoissaolot kasvoivat 0,4 %.
Tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen liitteenä olevassa henkilöstöhallinnon taulukossa on esitetty työpanoksen käyttö ja henkilökunnan poissaolot ammattiluokittain sekä henkilöstön jakauma virka- /toimiryhmittäin.
Henkilöstökertomus vuodelta 2014 annetaan erikseen.
Koko henkilökunta ammattiluokittain 2014
5
Talous
Käyttötalouden toteutuminen (1000 euroa) vuonna 2014
Tili
TP 2013
TP 2014
Myyntituotot
Maksutuotot
Tuet ja avustukset
Muut toimintatuotot
95 948
3 437
198
894
100 477
102 822
3 791
320
690
107 623
7
10
61
-23
7
96 445
3 667
330
708
101 150
107
103
97
98
106
-41 045
-11 876
-18 058
-12 910
-12 740
-1 505
-98 135
-41 157
-12 095
-16 190
-15 079
-13 076
-1 569
-99 166
0
2
-10
17
3
4
1
-40 462
-12 113
-17 372
-12 771
-12 551
-1 541
-96 810
102
100
93
118
104
102
102
2 342
8 458
261
4 341
195
20
-58
-37
21
-61
-40
2
6
8
10
-239
-229
207
26
18
2 305
8 418
265
4 111
205
Tilikauden tulos
-3 558
-1 253
-3 588
4 830
0
-486
-3 911
0
92
0
Yli/-Alijäämä
-1 253
4 830
-486
0
0
130 644
9 977
140 621
137 458
10 204
147 662
5
2
5
125 700
9 530
135 230
109
107
109
45 466
14 111
59 577
45 551
11 618
57 169
0
-18
-4
44 390
13 430
57 820
103
87
99
10 598
1 999
12 597
10 562
1 736
12 298
0
-13
-2
10 763
2 200
12 963
98
79
95
Toimintatuotot yhteensä
Palkat ja palkkiot
Henkilöstösivukulut
Hoitopalvelujen ostot
Muiden palvelujen ostot
Aineet, tarvikkeet ja tavarat
Muut toimintakulut
Toimintakulut yhteensä
Toimintakate
Rahoitustuotot
Rahoituskulut
Rahoitustuotot ja -kulut yht
Vuosikate
Poistot käyttöomaisuudesta
Pkl-käynnit omat
Pkl-käynnit ostopalvelu
Pkl-käynnit yhteensä
Hoitopäivät omat
Hoitopäivät ostopalvelu
Hoitopäivät yhteensä
Hoitojaksot omat
Hoitojaksot ostopalvelu
Hoitojaksot yhteensä
6
Vrt % TA 2014
TOT %
Toimintatuottojen toteutuma
Toimintatuottojen toteutuma oli yhteensä 107,6 milj. euroa, jossa on nousua 7,1 %. Jäsenkuntalaskutuksen osuus toimintatuotoista oli 86,7 milj. euroa, jossa kasvua oli 6,3 %. Jäsenkuntalaskutuksen osuus toimintatuotoista oli 80,6 %.
Muut myyntituotot kasvoivat 11,9 %. Suuri kasvu johtui ulkokuntamyynnin lisääntymisestä ja apuvälinelaskutuksen kasvusta, joka aiheutui laskutusperusteiden muutoksesta.
Muita toimintatuottoja kertyi 0,70 miljoonaa euroa, joka on 0,6 % toimintatuotoista. Tukien ja
avustusten osuus toimintatuotoista oli 0,3 %:a.
Maksutuottoja kertyi 3,8 miljoonaa euroa eli 10,3 % enemmän kuin vuonna 2013. Maksutuottojen
osuus toimintatuotoista on 3,5 %.
Toimintatuottojen tulolajikohtaiset osuudet on esitetty alla.
7
Toimintakulujen toteutuma
Toimintakulut olivat tilinpäätöksen mukaan 99,2 milj. euroa, jossa on nousua edelliseen vuoteen
1,1 %. Ilman potilasvahinkovastuun lisäkirjausta menojen kasvu oli 0 %.
Toimintakulut ylittivät talousarvion 2,3 milj. eurolla. Suurin ylitys oli muiden palvelujen ostoissa
2,3 miljoonaa euroa, johon kirjattiin potilasvahinkovastuun lisäystä 1,1 miljoonaa euroa.
Hoitopalvelujen ostot laskivat vuoden 2013 tilinpäätöksen 18,1 milj. eurosta 16,2 milj. euroon eli
10,3 %. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin ostot alenivat 10,4 %. Lapin keskussairaalan ja
HUS:n ostot alenivat myös. Muut ostot olivat pääosin valtion mielisairaaloilta ja muilta yliopistosairaaloilta, joiden osuus oli 2,2 miljoonaa euroa. Alla oleva taulukko kuvaa ostopalvelujen muutosta:
1.000 euroa
PPSHP
LKS
HUS
Muut
Yhteensä
TP 2012 €
11.430
1.532
900
2.027
15.889
TP 2013 €
13.364
1.589
845
2.261
18.059
TP2014 €
11.973
1.411
603
2.203
16.190
Muiden palvelujen ostoissa ylityksiä aiheutui lähinnä potilasvahinkovastuukirjauksesta ja atkpalvelusten kasvusta. Tarvikkeiden osalta menojen ylitystä aiheutui tutkimus- ja hoitotarvikkeissa. Tarvikemenot kasvoivat 2,6 % vuoteen 2013 verrattuna.
Talousarvion ylitysoikeuksia valtuusto vahvisti nettomääräisesti 1 000 000 euroa.
Toimintakulujen kululajikohtaiset osuudet ovat alla.
8
Investointien toteutuma
Investointimenot toteutuivat kokonaisuutena talousarvion mukaisesti. Investointimenot bruttona
olivat 3,1 miljoonaa euroa. Investointien toteutuivat talousarvioon nähden 87,8 %:sti.
Rakennushankkeisiin käytettiin 755.454 euroa. Suurimmat kohteet olivat hissien peruskorjaus ja
atk-osaston uudet tilat. ATK -ohjelmisto hankintoihin käytettiin 906.081 euroa ja kalustohankintoihin 1.161.025 euroa.
INVESTOINTIMENOJEN TOTEUTUMA VUONNA 2014
Toteutunut Talousarvio Tot %
Ylitys/Alitus
Atk-ohjelmat
906 080,61
992 000
87,1
-85 919,39
Rakennukset
755 454,03
970 000
77,9
-214 545,97
Kiinteät rakenteet ja laitteet
275 786,76
328 000
86,2
-52 213,24
Koneet ja kalusto
1 161 025,20
1 200 000
96,8
-38 974,20
Investoinnit yhteensä
Valtionosuudet
Investoinnit netto
3 098 346,60
0
3 098 346,60
3 490 000
87,8
-391 653,40
3 490 000
87,8
-391 653,40
Rahoitus
Kassan riittävyys parani vuoden mittaan ja vuoden lopussa ei enää ollut maksuvalmiuden ylläpitämiseen käytettyjä kuntatodistuksia käytössä. Korkokuluja kassalainoista ja pitkäaikaisista lainoista aiheutui 31.000 euroa, kun edellisvuonna korkokuluja oli 26.000 euroa. Uutta pitkäaikaista
lainaa ei otettu. Pitkäaikaista lainaa oli vuoden lopussa 1.472.268 euroa.
9
Kuntayhtymän tase
VASTAAVAA
1.1-31.12.2014
1.1-31.12.2013
1 900 193,33
0,00
1 900 193,33
2 062 865,00
9 757,98
2 072 622,98
1 478 303,68
12 765 944,05
643 749,70
3 066 897,36
1 478 303,68
14 416 395,22
732 717,05
2 687 665,63
1 290 365,61
19 245 260,40
247 230,16
19 562 311,74
684 542,50
684 542,50
21 829 996,23
738 026,26
738 026,26
22 372 960,98
I Vaihto-omaisuus
1. Aineet ja tarvikkeet
*Taseryhmä yhteensä
1 147 130,04
1 147 130,04
1 090 049,96
1 090 049,96
II Saamiset
Lyhytaikaiset saamiset
1. Myyntisaamiset
3. Muut saamiset
4. Siirtosaamiset
*Taseryhmä yhteensä
6 937 496,52
935 967,42
694 172,41
8 567 636,35
6 812 085,41
775 863,08
1 019 426,45
8 607 374,94
IV Rahat ja pankkisaamiset
VAIHTO- JA RAHOITUSOMAISUUS
2 778 750,53
12 493 516,92
657 564,03
10 354 988,93
VASTAAVAA YHTEENSÄ
34 323 513,15
32 727 949,91
A PYSYVÄT VASTAAVAT
I Aineettomat hyödykkeet
1. Aineettomat oikeudet
2. Muut pitkävaikutteiset menot
*Taseryhmä yhteensä
II Aineelliset hyödykkeet
1. Maa- ja vesialueet
2. Rakennukset
3. Kiinteät rakenteet ja laitteet
4. Koneet ja kalusto
6. Ennakkomaksut ja
keskeneräiset hankinnat
*Taseryhmä yhteensä
III Sijoitukset
1. Osakkeet ja osuudet
*Taseryhmä yhteensä
PYSYVÄT VASTAAVAT YHTEENSÄ
B TOIMEKSIANTOJEN VARAT
C VAIHTUVAT VASTAAVAT
III Rahoitusarvopaperit
10
VASTATTAVAA
1.1-31.12.2014
1.1-31.12.2013
14 002 940,00
168 187,93
-7 842 177,15
4 829 990,84
11 158 941,62
14 002 940,00
168 187,93
-6 589 158,69
-1 253 018,46
6 328 950,78
4 176 386,00
4 176 386,00
3 055 684,00
3 055 684,00
71 552,46
71 552,46
73 864,17
73 864,17
I Pitkäaikainen
2. Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta
*Taseryhmä yhteensä
1 472 268,00
1 472 268,00
1 944 534,00
1 944 534,00
II Lyhytaikainen
2. Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta
5. Saadut ennakot
6. Ostovelat
7. Muut velat
8. Siirtovelat
*Taseryhmä yhteensä
VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ
472 266,00
51 098,58
6 484 911,32
1 895 611,67
8 540 477,50
17 444 365,07
18 916 633,07
5 472 266,00
59 120,67
5 845 401,46
1 645 712,19
8 302 416,64
21 324 916,96
23 269 450,96
VASTATTAVAA YHTEENSÄ
34 323 513,15
32 27 949,91
A OMA PÄÄOMA
I Peruspääoma
III Muut omat rahastot
IV Edellisten tilikausien yli-/alijäämä
V Tilikauden yli-/alijäämä
OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ
B POISTOERO JA VAPAAEHT. VARAUKSET
C PAKOLLISET VARAUKSET
2. Muut pakolliset varaukset
*Taseryhmä yhteensä
D TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT
2. Lahjoitusrahastojen pääomat
*Taseryhmä yhteensä
E VIERAS PÄÄOMA
11
Tulosalueiden toiminta ja talous
Hallintokeskus
Yleishallinto
Hallintokeskuksen tulosyksiköt ovat: luottamushenkilöhallinto, yleishallinto, suunnittelu, talous ja
hankintatoimi, tietohallinto, arkisto, henkilöstöhallinto, hoitotyön hallinto ja työterveyshuolto.
Perusterveydenhuollon yksikkö on yleishallinnon kustannuspaikka
Yleishallinnossa on hallintokeskuksen lisäksi perusterveydenhuollon yksikkö. Hallinnossa vuoden
2014 työllistävimmät asiat liittyivät lainsäädännön muutoksiin eli sote-järjestämislakiin ja kiireellisen hoidon asetukseen. Molemmista tehtiin lausuntoja ja käytiin kuulemistilaisuuksissa sekä monissa erva-alueen yhteisissä tapaamisissa.
Kehittämishankkeet saatiin eteenpäin hallintokeskuksen yhteisellä työllä kun sekä talous- että
henkilöstöhallinnon ohjelmistoja uudistettiin ja päivitettiin.
Perusterveydenhuollon yksikkö vei eteenpäin palvelujen järjestämissuunnitelmaan liittyviä asiakokonaisuuksia. Myös perusterveydenhuollon yksikköä on työllistänyt sote-lainsäädäntötyö ja
loppuvuodesta aloitettu Länsi-Pohjan tuotantoalueen valmistelutyö.
Johdon katselmukset toteutetaan tulosalueittain joka vuosi.
Hoitotyön hallinto
Terveyden edistämiseksi kirurgian yksiköissä on otettu käyttöön päivitetyt potilasohjeet. Potilasohjauksen merkitystä on korostettu prosessin eri vaiheessa operatiivisella tulosalueella. Terveyden edistämisen johtoryhmässä on työstetty yhdessä kuntien ja ammattikorkeakoulun edustajien kanssa alueellista hyvinvointisuunnitelmaa ja mietitty eri ikäkausittain terveyden edistämisen
painopistealueita ja tavoitteita.
Rafaela-hoitoisuusluokituksen käyttöönotto etenee ajanvarauspoliklinikoilla. Hoitoisuusluokitusten kuukausiraportteja on käyty yhdessä läpi kuukausikokouksissa osastonhoitajien ja ylihoitajien
kanssa. Raportteja käydään läpi myös johtoryhmässä osavuosikatsauksien yhteydessä. Radiologian yksikössä ja leikkaus- ja anestesiaosastolla hoitoisuus-/kuvattavuusluokitukseen käyttöön otto
siirtyy seuraavalle vuodelle.
Päivystyspoliklinikalla on valmistauduttu aitoon yhteispäivystykseen, jossa Esko otetaan yhteiseksi
potilastietojärjestelmäksi. Rakenteisen kirjaamisen koulutukset aloitetaan eArkiston käyttöönottokoulutusten yhteydessä keväällä 2015.
Medisiinisen hoidon tulosalueella on ollut syksyyn asti kokeilu, jossa useampi yksikkö on yhden
osastonhoitajan alaisuudessa. Kokeilun avulla nähtiin miten henkilöstöresurssien liikkuvuus ja
työkierto eri yksiköiden välillä toteutuu. Operatiivisella ja medisiinisellä tulosalueilla on valmistauduttu tuleviin osastonhoitajien toiminta-alueiden muutoksiin vuonna 2015. Psykiatrian tulosalueella on yhdistetty kesällä kaksi poliklinikkaa yhden osastonhoitajan alaisuuteen.
Vuoden lopulla päivitettiin osastonhoitajien tehtäväkuvaukset ja suoritettiin työn vaativuuden
arviointi.
12
Kiinnostuksesta työaika-autonomiaan on tehty kysely, mutta siihen saatiin hyvin vähän vastauksia.
Tavoitteena on saada uusia yksiköitä mukaan. Työaikapankin pilotointi aloitettiin loppukeväästä.
Työaikapankin laajentaminen useampiin yksiköihin siirtyy vuodelle 2015.
Hoitohenkilöstön sijaismenot kasvoivat loppuvuodesta.
Kotiuttamisprosessin kehittäminen on jatkunut kuntien kanssa ja työ alkaa olla loppusuoralla.
Sekä erikoissairaan- että perusterveydenhoidon kotiutusprosessi on mallinnettu. Uula hankkeessa
luotua virtuaaliympäristöä hyödynnetään tiedonkulun parantamiseksi. Sähköistä hoitajan lähetettä on testattu ja sen käytön laajentaminen siirtyy keväälle 2015.
Hoitotyön osaajien riittävyyttä arvioidaan jatkuvasti. Hyvinvointialan klusteriin on nimetty puheenjohtajaksi medisiinisen tulosalueen ylihoitaja. Klusterin kokouksissa on käsitelty työvoiman
saatavuutta ja riittävyyttä. Loppukeväästä saatiin päätös, että ammattikorkeakoulu Metropolia on
saanut 30 aloituspaikkaa sekä bioanalyytikkojen ja röntgenhoitajien koulutuksen toteuttamiseen
vuoden 2015 alusta. Koulutuksen toteuttamisen suunnittelu aloitettiin elokuussa pohjoisten ammattikorkeakouluyksikköjen ja sairaanhoitopiirien kesken.
Henkilöstön koulutus
Henkilöstön koulutuksen keskeisenä tavoitteena pidettiin edelleenkin organisaation strategisten
linjausten ja kulloinkin ajankohtaisten kehittämistoimien toteutumisen edistämistä. Täydennyskoulutus suunniteltiin kaikilla organisaatiotasoilla siten, että toteutuessaan se lisäsi juuri sitä
osaamista, mikä vastasi mahdollisimman hyvin todellisiin osaamistarpeisiin.
Kunnat ja kuntayhtymät olivat Kunta YTL 4 a §:n nojalla vuonna 2014 velvollisia laatimaan koulutussuunnitelman. Sairaanhoitopiirissä on laadittu vuosittaiset koulutussuunnitelmat aiemminkin,
mutta nyt se laadittiin lain edellyttämään muotoon ja hyväksytettiin Yhteistyötoimikunnassa. Koska sairaanhoitopiirin organisaatio varautui jo sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnallisiin muutoksiin, joiden sisältö ei ollut tarkalleen tiedossa, koulutussuunnitelmakin laadittiin periaatteelliseksi asiakirjaksi. Sellaisenakin se täyttää ne vaatimukset, joita on asetettu työnantajalle maksettavan koulutuskorvauksen saamiselle. Yksityiskohtaisena koulutusten toteuttamissuunnitelmana
toimi aiempien vuosien tapaan sähköinen HRM-/ Kaisla koulutuskalenteri, jota päivitettiin jatkuvasti.
Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiri järjesti itse vuonna 2014 kaikkiaan 17 alueellista täydennyskoulutustilaisuutta. Runsainta alueellisen koulutuksen tarjonta oli toukokuussa ja syyskuussa. Keskitettyjä sisäisiä koulutustilaisuuksia toteutettiin vuoden mittaan kolmisenkymmentä. Osastotuntityyppisiä yksikköjen sisäisiä koulutuksia järjestettiin varsinkin hoitoa tuottavissa yksiköissä varsin
säännöllisesti.
Täydennyskoulutustilaisuuksia välitettiin videoneuvotteluteitse eri organisaatioista edellistä vuotta enemmän. Kestoltaan nämä koulutukset olivat muutamasta tunnista yhteen kokonaiseen työpäivään. Vuoden 2014 aikana videokoulutuksia tarjosivat aiempaa useammat tahot. OYS – erityisvastuu- alueen sisällä tapahtuva kouluttautuminen videoneuvotteluteitse jatkui edelleen vilkkaana. Etäyhteydellä osallistumista suosittiin aina, kun koulutuksen järjestäjä sen mahdollisti, sillä se
on työaikaa, vaivaa ja rahaa säästävä tapa osallistua monipuolisesti täydennyskoulutuksiin. Myös
verkkokoulutukset ovat viime vuosina vakiinnuttaneet asemansa ja tarjonta on laajentunut. Verkkokurssien suorittajamäärä oli vuonna 2014 useita satoja henkilöitä.
13
Koulutustyöryhmä toimi periaatteellisena kannanottajana ja koulutusjärjestelyt toteutettiin hajautetusti, tulosalueiden ja – yksiköiden toimesta, kuten aiemminkin. Koulutusten suunnitteluun
ja toteuttamiseen oli edelleen käytettävissä liian vähän henkilöstöresursseja. Tästä syystä erikoissairaanhoito ei juurikaan pystynyt vastaamaan perusterveydenhuollon yksikön kautta jäsenkunnista vuoden mittaan tulleisiin koulutustoiveisiin.
Laadunhallinta
Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin laatutyön yleisenä tavoitteena pidettiin organisaation perustehtävän mukaisten prosessien asiakaslähtöisyyden, sujuvuuden, turvallisuuden, tehokkuuden, vaikuttavuuden ja taloudellisuuden kehittämistä. Ydinprosessien, hoitoketjujen ja niihin liittyvien osa- ja
tukiprosessien mallintamista jatkettiin QPR – ohjelmalla organisaation yhtenäistä prosessien hallintamallia noudattaen.
Laadunhallinnassa noudatettiin edelleen SHQS – laatuohjelmaa, johon olennaisena osana kuuluvien laatukriteerien pitkään odotettu päivitystyö valmistui. Sähköisen Laatuportti – palvelun käyttöönotto aloitettiin sairaanhoitopiirissä toimittamalla laaduntunnustuksen ylläpitoauditoinnin
ennakkomateriaali ensimmäistä kertaa Laatuportin kautta.
Ylläpitoauditoinnissa tarkasteltiin erityisesti Hallintoa ja Medisiinistä ydinprosessia sekä prosessityön etenemistä yleisellä tasolla. Puolueettoman tahon laatimassa auditointiraportissa laatutyön
todettiin edenneen riittävästi vuotta aiemmin tehdystä laaduntunnustuksen uusintaauditoinnista, eikä lisänäyttöjä pyydetty.
Vuoden 2014 sisäinen auditointi kohdennettiin medisiinisen ja operatiivisen tulosalueen potilasturvallisuusmenettelyihin ja yleisiin turvallisuusnäkökohtiin. Sisäisten auditointien aikataulussa
pysyttiin varsin hyvin.
Tietohallinto
Sähköinen lääkärintodistus ja yhteisrekisteri -hankkeessa pilotoitiin A-todistuksen välittäminen
Kanta:an. Hankkeessa toteutettiin myös Länsi-Pohjan terveyskeskusten eArkistoon liittyminen ja
yhteisrekisteri. Hankkeelle on myönnetty valtionavustusta 200 000 € eli 56 % kokonaiskustannuksista. Yhteisrekisterin, A-todistuksen ja eArkistoon liittymisen testaukset toteutettiin suunnitelman mukaisesti ja tuloksista on raportoitu sosiaali- ja terveysministeriötä. Omana hankkeenaan
laajennettiin aluePegasosta kotihoidon mobiili -sovelluksella. Kaikki kunnat osallistuvat kotihoidon
sovelluksen käyttöönottoon.
Erikoissairaanhoidon Oberon ja Esko -ohjelmistoihin rakennettiin valmiuksia eArkistoon liittymiseksi. Perustettiin akuuttiklinikka ja vuodenvaihteesta lähtien siellä siirrytään käyttämään Pegasoksen sijaan Esko-Oberonia.
Hankittiin yhteinen alueellinen röntgenkuvien tietovarasto kuntien ja sairaanhoitopiirin käyttöön.
Kaikki alueella otetut lääketieteelliset kuvat ja käyrät tullaan keskittämään tähän tietokantaan.
Anestesiaosaston käytössä ollut tietojärjestelmä oli liki 20 vuotta vanha. Hankittiin uusi tietojärjestelmä Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiriltä ja aloitettiin sen käyttöönotto. Taloushallinnon
tietojärjestelmä uudistettiin.
14
Tietohallintoyksikön henkilöstö muutti remontoituihin entisiin patologian tiloihin. Ensimmäisen
kerran kaikki kymmenen työntekijää ovat saman käytävän varrella. Myös uusi konesalitila saatiin
käyttöön.
Hallintokeskus
Tili
Myyntituotot
Tuet ja avustukset
Muut toimintatuotot
Sisäinen myynti
Vyörytyserät (tulot)
Toimintatuotot yhteensä
TP 2013
951
189
124
0
5 957
7 221
TP 2014
951
300
120
0
6 276
7 646
1 264
1 370
8
1 469
93
Palkat ja palkkiot
Henkilöstösivukulut
Muiden palvelujen ostot
Aineet, tarvikkeet ja tavarat
Muut toimintakulut
Sisäiset palvelut
Vyörytyserät (menot)
Toimintakulut yhteensä
-2 325
-722
-2 552
-215
-223
-206
-224
-6 467
-2 322
-734
-3 031
-280
-204
-173
-224
-6 968
0
2
19
30
-9
-16
0
8
-2 293
-698
-2 750
-308
-242
-18
-203
-6 511
101
105
110
91
84
961
110
107
joista ulkoiset kulut
-6 037
-6 571
9
-6 290
104
Toimintakate
755
678
-10
1 133
60
Rahoitustuotot
Rahoituskulut
Rahoitustuotot ja -kulut yht
20
-58
-37
21
-61
-40
5
5
8
10
-239
-229
210
26
17
Vuosikate
717
638
-11
903
71
-734
-17
-766
-127
4
647
-836
68
92
-187
-17
-127
647
68
-187
joista ulkoiset tuotot
Poistot käyttöomaisuudesta
Tilikauden tulos
Yli/-Alijäämä
15
Vrt % TA 2014
0
1 029
59
320
-3
120
0
0
5
6 175
6
7 644
TOT %
92
94
100
0
102
100
Medisiinisen hoidon tulosalue
Medisiiniseen tulosalueeseen kuuluvat sisätautien, keuhkosairauksien, neurologian, ihotautien ja
lastentautien polikliininen toiminta ja vuodeosastohoito sekä päivystyspoliklinikka ja ensihoito.
Vuodeosastotoiminta tapahtuu osastoilla 1B (10 lastentautien sairaansijaa), SyKe 4A (12 sisätautien ja 8 keuhkosairauksien sairaansijaa), 5A (15 sisätautien ja ihotautien sairaansijaa) ja 5B (9
sisätautien ja 8 neurologian sairaansijaa).
Medisiinisen tulosalueen omien poliklinikkakäyntien määrä lisääntyi 4 % vuoteen 2013 verrattuna
vastaten 107 %:n toteumaa. Lisäksi vuodeosastojen hoitopäivät lisääntyivät 2 % vastaten 102 %:n
toteumaa. Lisääntyneen oman toiminnan myötä ostopalvelun määrä on vähentynyt ennakoitua
enemmän. Edelliseen vuoteen verrattuna polikliinisen hoidon ostopalvelu väheni 4 % ja vuodeosastohoidon ostopalvelu peräti 21 %. Tulosalueen toimintatuotot lisääntyivät 7 % edelliseen
vuoteen verrattuna, mikä vastaa 102 %:n toteumaa talousarvioon nähden. Toimintakulut puolestaan vähenivät 1 %, mikä vastaa 98 %:n toteumaa. Näin ollen vuosikate jäi vahvasti ylijäämäiseksi.
Vuodeosastotoiminnan vakiintumisen myötä jatkettiin henkilökunnan yhteiskäytön tehostamista.
Lisäksi aloitettiin skopiayksikön uusien tilojen ja toiminnan suunnittelu ja sydänpotilaan hoitoprosessin tehostaminen suunnittelemalla uusia tiloja ja kilpailuttamalla telemetrialaitteisto.
Sisätautien poliklinikka
Sisätautien poliklinikan käyntejä skopiatoiminta ja dialyysiosasto mukaan lukien oli vuoden 2014
aikana 12 % enemmän kuin vuonna 2013. Poikkileikkauspäivänä 31.12.2014 sisätautien poliklinikalla hoidon tarpeen arviointia odotti 204 potilasta, joista 7 oli odottanut yli 90 vrk. Lähetteen
käsittelyajan mediaani oli 0 vrk. Hoitotakuun ongelmat vähenivät kardiologiassa ja gastroenterologiassa työn uudelleen organisoinnin ja gastroenterologiassa myös lisätyön avulla. Sekä kardiologiassa että gastroenterologiassa kiinnitettiin huomiota kontrolliaikojen viivästymiseen ja pyrittiin
hoitotakuun ohella huolehtimaan myös tämän potilasryhmän turvallisuudesta. Muilla sisätautialoilla hoitotakuu ja kontrollit toteutuivat ongelmitta.
Vuonna 2014 sisätaudeilla erikoislääkärien saatavuus oli kohtalaisen hyvä ja kaikki erikoisalat olivat edustettuina. Loppuvuodesta lääkäritilanne huononi äkillisesti. Lisäksi apulaisylilääkärin virka
oli edelleen täyttämättä. Erikoislääkärityövoiman vajetta paikkasi erikoistuvien lääkärien hyvä
saatavuus ja gastroenterologian ostopalvelu. Poliklinikka- ja osastotyöhön osallistui ajankohdasta
riippuen 3-5 erikoistuvaa lääkäriä, jotka osallistuivat myös etupäivystyksen hoitamiseen. Hoitajaja sihteerityövoiman saannissa sisätautien poliklinikalle ei ollut ongelmia.
Keuhkosairauksien poliklinikka
Keuhkosairauksien poliklinikan toiminnassa ei tapahtunut muutoksia edelliseen vuoteen verrattuna. Poliklinikkakäyntien määrä nousi 9 %:lla edelliseen vuoteen verrattuna. Poikkileikkauspäivänä
31.12.2014 keuhkosairauksien poliklinikalla hoidon tarpeen arviointia odotti 25 potilasta, joista
yksikään ei ollut odottanut yli 90 vrk. Lähetteen käsittelyajan mediaani oli 0 vrk. Hoitojono kasvoi
uniapnean osalta. Lääkärityövoiman saatavuus oli hyvä. Keuhkofunktiotoiminnan erityisosaajien
kouluttamiseen ja sihteerityön sijaisjärjestelyihin on kiinnitettävä jatkossakin huomiota toiminnan
turvaamiseksi.
16
Neurologian poliklinikka
Neurologian poliklinikan käyntien määrä kasvoi 6 %:lla edellisen vuoden vastaavaan jaksoon verrattuna. Poikkileikkauspäivänä 31.12.2014 neurologian poliklinikalla hoidon tarpeen arviointia
odotti 32 potilasta, joista 1 oli odottanut yli 90 vrk. Lähetteen käsittelyajan mediaani oli 0 vrk.
Lääkärityövoimatilanne oli neurologialla vuonna 2014 hyvä. Ylilääkärin virka täytettiin. Erikoistuvia
lääkäreitä oli hyvin saatavana vuoden 2014 aikana. Muun henkilökunnan saatavuudessa ei ollut
ongelmia. Poliklinikan työnjakoa uudistamalla pyrittiin tehostamaan poliklinikan toimintaa.
Ihotautien poliklinikka
Ihotautien poliklinikan toiminta jatkui entisen laajuisena sekä käyntien että henkilöstön osalta.
Poikkileikkauspäivänä 31.12.2014 ihotautien poliklinikalla hoidon tarpeen arviointia odotti 71
potilasta, joista 1 oli odottanut yli 90 vrk. Lähetteen käsittelyajan mediaani oli 0 vrk. Keväällä 2014
poliklinikalla otettiin käyttöön uusi valohoitolaite.
Medisiiniset vuodeosastot
Medisiinisten vuodeosastojen SyKe 4A, 5A ja 5B hoitopäivien määrä kaikki neljä erikoisalaa huomioiden lisääntyi edelliseen vuoteen verrattuna 2 %. Vertailtavuus edelliseen vuoteen on jossain
määrin vaikeaa, koska vuodeosaston 5B neurologiset sairaansijat olivat ikkunaremontin takia kuuden viikon ajan osaston 3B tiloissa sisätautien sairaansijojen ollessa puolestaan suljettuina. Vuoden 2014 vuodeosastojen yhteinen kuormitus 82 % oli edellistä vuotta korkeampi ja keskimääräinen hoitoaika 3.4 vrk eli edellistä vuotta vastaava. Siirtoviivepotilaiden määrä oli koko vuoden
vähäinen, mutta aivan loppuvuodesta ilmiötä alkoi jälleen esiintyä. Potilaiden hoitoisuusaste lisääntyi edelliseen vuoteen verrattuna, mikä lisäsi henkilökunnan työn kuormittavuutta. Henkilökunnan saatavuudessa osastoille ei ollut ongelmia, mutta yhteiskäyttöä pyrittiin edelleen tehostamaan, koska osastohoito on muuttunut monialaisemmaksi ja toisaalta hoitohenkilökunnan saatavuudessa ennustetaan esiintyvän jatkossa ongelmia.
Lastentautien poliklinikka
Lastentautien poliklinikan käynnit lisääntyivät 6 %:lla edelliseen vuoteen verrattuna lähinnä lastenneurologisen toiminnan lisääntymisen myötä. Vuodeosaston hoitopäivät puolestaan vähenivät
20 %:lla edelliseen vuoteen verrattuna rauhallisen infektiotilanteen takia. Toisaalta myös polikliininen ostopalvelu ja erityisesti hoitopäivien osto vähenivät reilusti. Poikkileikkauspäivänä
31.12.2014 lastentautien poliklinikalla hoidon tarpeen arviointia odotti 30 potilasta, joista 2 oli
odottanut yli 90 vrk. Lähetteen käsittelyajan mediaani oli 0 vrk. Suurimpana haasteena lastentaudeilla on edelleen lääkärityövoiman saannin turvaaminen. Hoitajatyövoiman saannissa lastentaudeille ei ollut ongelmia.
Päivystyspoliklinikka
Päivystyspoliklinikan terveyskeskusyhteispäivystyksen käynnit vähenivät 5 %:lla ja erikoissairaanhoidon käynnit puolestaan lisääntyivät 7 %:lla edelliseen vuoteen verrattuna. Tarkkailun käyttöaste on ollut tavoitteiden mukaisesti yli 90 %. Läpimenoajan mediaani oli 2.45 h vuonna 2014 eli
entistä tasoa. Terveyskeskuspäivystyksen lääkäripalvelut hankittiin aiempaan tapaan ostopalveluna kilpailutuksen perusteella. Voimavaroja kului runsaasti vuoden 2015 alusta toimintansa aloittaneen akuuttiklinikan toiminnan suunnitteluun. Lisäksi hoitohenkilöstön sairasloma- ja eläkejärjestelyiden takia sijaistarve oli ennakoitua suurempi.
17
Ensihoito
Ensihoidon toiminta vakiintui vuoden 2014 aikana. Tehtävämäärät olivat vuonna 2014 edellisen
vuoden tasolla. Tehtävistä kiireellisyydeltään luokkaan A kuului 749 tehtävää, luokkaan B 2 909
tehtävää, luokkaan C 5 194 tehtävää ja luokkaan D 3 861 tehtävää eli yhteensä 12 956 tehtävää.
Laitossiirtoja toteutettiin 570 kpl ja turvapuhelintehtäviä 284 kpl. Tavoittamisprosentit toteutuivat
hyvin lukuun ottamatta 1, 2 ja 3 riskialueluokkien A ja B 8 min tehtäviä. Tavoittamisprosentit paranivat merkittävästi vuoden toisella ja kolmannella kolmanneksella. Yksiköiden tehtäväsidonnaisuus oli korkea eli yli 30 % yksiköiden ML121 ja ML521 osalta. Muiden yksiköiden osalta tehtäväsidonnaisuus valmiuden näkökulmasta oli hyvällä tasolla.
Kuudes kenttäjohtajan virka lakkautettiin edellisen vuoden vaihteessa ja keuhkopoliklinikalta siirrettiin osastonhoitajan virka ensihoitoon henkilöstöhallinnon laadun parantamiseksi. Muutos
mahdollisti myös ensihoitopäällikön ja kenttäjohtajien työajan suuntaamisen enemmän operatiivisen toiminnan johtamiseen, vastuualuetyöskentelyyn ja laadunhallintaan. ERVA alueen sairaanhoitopiirien palvelutasopäätösten muutokset ja erityisesti varallaoloyksiköiden muuttaminen 24/7
välittömään lähtövalmiuteen lisäsi ensihoidon henkilöstön tarvetta erityisesti hoitotasolla, mikä
johti hoitohenkilöstön vaihtuvuuteen vuoden 2014 aikana.
18
Medisiinisen hoidon tulosalue
Tili
Myyntituotot
Maksutuotot
Muut toimintatuotot
Sisäinen myynti
Toimintatuotot yhteensä
TP 2013
39 985
1 532
24
581
42 123
TP 2014
42 646
1 665
8
604
44 923
41 542
44 319
7
43 321
102
Palkat ja palkkiot
Henkilöstösivukulut
Hoitopalvelujen ostot
Muiden palvelujen ostot
Aineet, tarvikkeet ja tavarat
Muut toimintakulut
Sisäiset palvelut
Vyörytyserät (menot)
Toimintakulut yhteensä
-14 096
-4 018
-5 933
-5 073
-2 458
-578
-7 568
-3 299
-43 023
-14 140
-4 092
-4 845
-5 277
-2 407
-611
-7 574
-3 526
-42 473
0
2
-18
4
-2
6
0
7
-1
-13 673
-4 090
-5 940
-5 070
-2 196
-595
-8 140
-3 559
-43 262
103
100
82
104
110
103
93
99
98
joista ulkoiset kulut
-32 156
-31 373
-2
-31 564
99
Toimintakate
-901
2 450
-372
615
398
Vuosikate
-901
2 450
-372
615
398
Poistot käyttöomaisuudesta
Tilikauden tulos
-389
-1 289
-439
2 012
13
-256
-482
133
91
1 513
Yli/-Alijäämä
-1 289
2 012
-256
133
1 513
Pkl-käynnit omat
Pkl-käynnit ostopalvelu
Pkl-käynnit yhteensä
61 676
2 892
64 568
64 113
2 782
66 895
4
-4
4
59 950
2 980
62 930
107
93
106
Hoitopäivät omat
Hoitopäivät ostopalvelu
Hoitopäivät yhteensä
18 896
3 569
22 465
19 290
2 825
22 115
2
-21
-2
18 840
4 180
23 020
102
68
96
Hoitojaksot omat
Hoitojaksot ostopalvelu
Hoitojaksot yhteensä
4 897
690
5 587
4 697
591
5 288
-4
-14
-5
5 013
800
5 813
94
74
91
joista ulkoiset tuotot
19
Vrt % TA 2014
7
41 646
9
1 662
-67
13
4
556
7
43 877
TOT %
102
100
62
109
102
Operatiivisen hoidon tulosalue
Operatiivinen tulosalue on tuottanut aiempien vuosien mukaisesti erikoisalojensa potilaille tarvittavat erikoissairaanhoidon palvelut yhteistyössä alueen kuntien perusterveydenhuollon ja muiden
ERVA -alueen sairaanhoitopiirien kanssa. ERVA -tasolla on valmistauduttu kiireellisen hoidon asetuksen mukanaan tuomiin toiminnan muutoksiin. Palveluja on tarjottu myös sairaanhoitopiirin
ulkopuolisille potilasryhmille (PPSHP:n endoproteesipotilaat ja selkäpotilaat). Vapaa liikkuvuus ei
ole näkyvästi vaikuttanut potilasmääriin operatiivisella tulosalueella. Leikkaustoiminnan kehittämisprojektin osalta on laajennettu kirurgisten leikkauspotilaiden pre-poliklinikkatoimintaa sekä
kouluttauduttu kivunhoidossa. Syksyllä aloitettiin väistyvän anestesiatietojärjestelmän muutoshanke, mutta leikkaustoiminnanohjausjärjestelmäohjelman hankintaprosessin aloitus siirrettiin
vuodelle 2015.
Yhteistyö ja työnjako /vaikuttavuus
Palvelut on pyritty tuottamaan kilpailukykyisinä ja kannattavina ja niiden hinnoittelua on verrattu
muiden palveluntuottajien hintoihin. Oikeaan kirjaamiseen palveluketjun eri vaiheissa eri yksiköissä ja eri tapahtumien osalta kiinnitetään jatkuvaa huomiota.
Asiakas
Hoitotakuu toteutui eri erikoisaloilla hyvin sekä avo- että leikkaushoidon osalta. Operatiivinen
tulosalue oli näkyvästi esillä tiedotusvälineissä synnytysten ja päivystyksen osalta sekä osallistui
sairaanhoitopiirin tiedotuskampaajaan lehdistössä kirjoittamalla eri erikoisaloilta artikkeleita.
Monikanavaista potilasohjausmallia kehitettiin uudistamalla ja yhtenäistämällä kirjallisia potilasohjeita
Prosessit
Keskeisiä hoitoprosesseja (akuutin ja elektiivisen leikkauspotilaan hoitoprosessia) työstettiin edelleen. Rintasyöpäpotilaan hoitoprosessin päivitys toteutettiin keväällä ja syksyllä aloitettiin alueellinen selkäkipupotilaan hoitoprosessin moniammatillinen kehittäminen. Tulosalueen tiloissa tehtiin pienimuotoisia remontteja; naistentautien poliklinikalla, silmätaudeilla sekä leikkaus- ja anestesiaosastolla. LEAN -ajattelumallia jalkautettiin sekä kouluttautumalla että osastologistiikan toteutuessa vuodeosastoilla.
Henkilöstö/resurssit
Operatiivisen tulosalueen toiminnan pitkäaikaissuunnittelulla ja toiminnan yhteensovittamisella
pyrittiin henkilöstöresurssien tehokkaampaan kohdentamiseen mm. suunnittelemalla yksiköiden
sulkuajat yhdessä, kohdentaen henkilöstön lomat ja yhteiset koulutukset sekä koordinoimalla
leikkaus- ja anestesiaosastolla tapahtuvien toimenpiteiden suunnittelua kirurgian yksikön leikkaushoidon suunnittelussa.
Operatiiviseen tulosalueeseen kuuluvat: kirurgia, synnytys- ja naistentaudit, silmätaudit, korvanenä ja kurkkutaudit, syöpätaudit, hammas- ja suusairaudet sekä leikkaus- ja anestesiayksikkö,
välinehuolto ja teho-osasto. Elektiivisten lähete- ja kontrollipotilaiden lisäksi ajanvarauspoliklinikoilla hoidetaan päivystyspotilaita ja vuodeosastoilla on perinteisen vuodeosastotoiminnan lisäksi
polikliinista toimintaa.
20
Kirurginen tulosyksikkö
Kirurgisessa tulosyksikössä on 2 vuodeosastoa – ortopedis-traumatologinen osasto 3B ja pehmytkirurginen osasto 4B sekä leiko-yksikkö (os 2B) ja ajanvarauspoliklinikka (käsittäen kaikki kirurgiset
erikoisalat – lapset ja aikuiset). Kirurgiset päivystyspotilaat hoidetaan päivystyspoliklinikalla ja
maha -suolikanavan tähystykset tähystyspoliklinikalla. Lastenkirurginen vuodeosastohoito on
osasto 1B:llä.
Kehittämisen painopiste oli prepoliklinikka- ja vuodeosastotoiminnassa. Oma toiminta oli vilkasta
ostopalveluiden vähetessä. Vuonna 2010 aloitettua totaaliendoproteesileikkausten myyntiä OYS:n
alueen potilaille jatkettiin laajentaen myyntiä selkäortopedisten potilaiden leikkaushoitoon. Tulevaan kirurgian poliklinikan tilojen remonttiin liittyen suunniteltiin yhdessä Medisiinisen tulosalueen kanssa tähystyspoliklinikan siirtoa erilliseen, ko. toimintaa varten remontoitavaan yksikköön.
Synnytys- ja naistentautien tulosyksikkö
Synnytys- ja naistentautien tulosyksikköön kuuluvat vuodeosasto (2C), synnytyssalit sekä poliklinikka (äitiys- gynekologinen poliklinikka). Perinteinen vuodeosastotoiminta on muokkautunut
avohoitopainotteisemmaksi poliklinikkatoiminnaksi.
Kiireellisen hoidon asetuksen vaatima LPKS:n synnytystoiminnan jatkumisen varmistava poikkeuslupa saatiin STM:ltä. Parantuneen lääkäritilanteen myötä yhteistoimintaa perusterveydenhuollon
kanssa kehitettiin edelleen. Naistentautien ja äitiyspoliklinikan tiloja remontoitiin toiminnan mukaiseksi.
Silmätautien yksikkö
Silmätautien yksikköön kuuluu toimenpideyksikkö ja poliklinikka. Leikkauspotilaat hoidetaan päiväkirurgisina. Tarvittaessa vuodeosastohoito toteutetaan osastolla 3B.
Hoitajavastaanottotoiminnot ovat vakiintuneet toimintatapojen tarkastelun myötä. Alueelliset
diabeetikkojen silmänpohjakuvaukset toteutettiin silmätautien poliklinikan toimesta.
Korva-, nenä- ja kurkkutautien tulosyksikkö
Korva-, nenä- ja kurkkutautien tulosyksikköön kuuluu poliklinikka- ja leiko-toiminta sekä vuodeosastohoito (2 ss aikuispotilaita varten osastolla 3B ja lapsipotilaiden hoito 1B:llä). Poliklinikalla
tuotetaan myös kuulontutkimus ja kuulovammaisten kuntoutuspalvelut.
Hyvän lääkäritilanteen vuoksi hoitotakuu toteutui. Uusina toimintamuotoina aloitettiin korvatorvien ja sylkirauhasten tähystystoimenpiteet.
Syöpätautien poliklinikka
Syöpätautien poliklinikalla hoidetaan syöpäpotilaiden lisäksi eri erikoisalojen avohoitona infuusiohoitoja saavia potilaita. Tarvittava vuodeosastohoito tapahtuu erikoisalakohtaisesti.
Poliklinikan käyntimäärät kasvoivat 8 % vuodesta 2013 vuoteen 2014.
21
Suu- ja hammassairauksien poliklinikka
Suu- ja hammassairauksien poliklinikka tuottaa hammas- ja suusairauksien erikoissairaanhoidon
palveluja omana toimintana sekä yhteistyössä Lapin keskussairaalan ja Oulun yliopistollisen sairaalan kanssa. Hammas- ja suusairauksien poliklinikka toimii sekä sairaalan omana konsultoivana
ja hoitavana yksikkönä että lähetepoliklinikkana.
Oulun AMK:n kanssa käynnistettiin koulutusyhteistyö ja hammaslääkärien erikoistumiskoulutus
jatkui. Henkilöstömäärä on pysynyt ennallaan ja toiminta on ollut vilkasta.
Leikkaus- ja anestesian tulosyksikkö
Leikkaus- ja anestesian tulosyksikköön kuuluvat leikkaus- ja leiko - toiminnan (7+ 1 leikkaussalia ja
2 heräämöä) lisäksi kipupoliklinikka (lähete – ja konsultaatio poliklinikka) sekä välinehuolto. Leikkaus- ja anestesiaosastolla tehdään kirurgisten, naistentautien ja KNK -potilaiden leikkaukset ja
sinne keskitetyt muiden erikoisalojen yleisanestesiaa vaativat toimenpiteet. Välinehuollossa huolletaan koko sairaalan sterilointia vaativat välineet.
Leikkaus- ja anestesian tulosyksikössä prepoliklinikkatoiminnan kehittäminen jatkui. ANTTI anestesiatietojärjestelmästä Eskon laajennusosana tehtiin hankintapäätös ja projekti käynnistyi
teknisten valmisteluiden osalta. Kiireellisen hoidon asetuksen velvoittamana aloitettiin valmistelut
hoitohenkilökunnan kolmivuorotyöhön siirtymisestä. Tätä varten päätettiin 2,5 lisätoimen perustamisesta.
Kipupoliklinikan toiminta on ollut yleislääkäripainotteista ja hoitajan osuus vastaanottotoiminnassa on korostunut aiempaan verrattuna. Moniammatillinen yhteistyö ja verkostoituminen eteni
suunnitellusti.
Tehostetun hoidon osasto
Teho-osastolla hoidetaan eri erikoisalojen teho ja – valvontahoitoa vaativia potilaita (5+ 3 ss).
Osaston hoitohenkilökunta osallistuu lisäksi kardiologisiin toimenpiteisiin (angiografiat ja tahdistimien laitot) ja sairaalansisäisen elvytystoiminnan operatiiviseen koordinointiin. Tehohoitaja konsultaatio -toimintaa tarjotaan kaikille vuodeosastoille.
Teho-osastolla hoitojaksojen määrä lisääntyi edelleen. Konsultaatiohoitajatoiminta sekä sairaalan
sisäisen elvytystoiminnan koordinointi ja toteutus vakiintuivat. Yhteistyö OYS ERVA -alueen tehohoidon ja kiertävän professuurin osalta jatkui.
22
Operatiivisen hoidon tulosalue
Tili
Myyntituotot
Maksutuotot
Muut toimintatuotot
Sisäinen myynti
Vyörytyserät (tulot)
Toimintatuotot yhteensä
40 623
1 720
11
12 075
994
55 423
TP 2014
43 912
1 907
3
12 385
946
59 153
42 354
45 821
8
41 300
111
Palkat ja palkkiot
Henkilöstösivukulut
Hoitopalvelujen ostot
Muiden palvelujen ostot
Aineet, tarvikkeet ja tavarat
Muut toimintakulut
Sisäiset palvelut
Vyörytyserät (menot)
Toimintakulut yhteensä
-13 024
-3 644
-9 561
-3 221
-6 072
-61
-14 044
-4 441
-54 067
-12 996
-3 710
-9 255
-4 386
-6 359
-80
-14 622
-4 633
-56 041
0
2
-3
36
5
31
4
4
4
-12 708
-3 801
-9 418
-2 960
-5 981
-67
-14 277
-4 625
-53 837
102
98
98
148
106
119
102
100
104
joista ulkoiset kulut
-35 582
-36 786
3
-34 935
105
Toimintakate
1 356
3 111
129
769
405
Vuosikate
1 356
3 111
129
769
405
-746
610
-731
2 381
-2
290
-769
0
95
0
610
2 381
290
0
0
Pkl-käynnit omat
Pkl-käynnit ostopalvelu
Pkl-käynnit yhteensä
43 315
6 381
49 696
47 530
6 841
54 371
10
7
9
38 650
5 610
44 260
123
122
123
Hoitopäivät omat
Hoitopäivät ostopalvelu
Hoitopäivät yhteensä
18 065
5 563
23 628
17 730
4 400
22 130
-2
-21
-6
17 350
5 250
22 600
102
84
98
Hoitojaksot omat
Hoitojaksot ostopalvelu
Hoitojaksot yhteensä
5 256
1 072
6 328
5 150
940
6 090
-2
-12
-4
5 320
1 170
6 490
97
80
94
joista ulkoiset tuotot
Poistot käyttöomaisuudesta
Tilikauden tulos
Yli/-Alijäämä
TP 2013
23
Vrt % TA 2014
8
39 453
11
1 840
-73
7
3
12 346
-5
960
7
54 606
TOT %
111
104
43
100
99
108
Psykiatrian tulosalue
Aikuis- ja nuorisopsykiatrian tulosyksikkö
Lastenpsykiatrian tulosyksikkö
Avainsanat:
Mielenterveyden edistäminen
Keroputaan hoitomalli; tarpeenmukaisuus, nopeus, joustavuus, perhe- ja verkostokeskeisyys sekä hoidon jatkuvuus, lähetteettömyys
Moniammatillinen tutkimus, hoito ja kuntoutus
Osastohoito yhteistyössä verkostojen ja avohoidon kanssa
Osaava ja riittävä henkilöstö
Kokemusasiantuntijoiden osallistuminen
Koulutus ja työnohjaus
Yhteiskunnallinen
vaikuttavuus
Osaava ja riittävä henkilöstö
Toiminta on toteutunut periaatteiden mukaisesti kohdistuen mielenterveyshäiriöiden ennaltaehkäisyyn, varhaiseen puuttumiseen, tarpeenmukaiseen hoitoon ja kuntoutukseen.
Väestölle on tarjottu laadukkaita ja vaikuttavia psykiatrisia tutkimus-, hoito- ja kuntoutuspalveluita ihmisten omassa elinympäristössä. Edelleen on toimittu avoimen dialogin hoitomallin mukaisesti nopeasti, joustavasti, perhe- ja verkostokeskeisesti sekä pyrkimyksenä hoitojen jatkuvuus.
Alueen perusterveydenhuollolle, sosiaali- ja koulutoimelle sekä työvoimahallinnolle on tarjottu
konsultaatioita nopeasti ja joustavasti. Hoitoon pääsy on mahdollistunut helposti ns. matalan
kynnyksen periaatteella ilman lähetettä.
Kokemusasiantuntijakouluttajakoulutuksen on hankkinut kolme työntekijää. Ensimmäinen omana
toimintana järjestetty kokemusasiantuntijakoulutus käynnistettiin. Tavoitteena on lisätä kokemusasiantuntijoiden osallisuutta kehittämistyössä, koulutuksessa sekä vertaisohjaajana hoito- ja
kuntoutusprosesseissa. Tehtiin päätös osallistua Mielenterveystalo.fi valtakunnallisen projektiin,
jonka tavoitteena on mm. mielenterveyden edistäminen ja mahdollisimman varhainen hoitoon
ohjautuminen.
Kaste hankkeessa kehitetty alueellinen toimintamalli ei ole toteutunut suunnitellusti. Psykiatristen
laitospaikkojen siirtäminen somaattisen sairaalan yhteyteen - em. toimintamallin, MIELI 2009,
THL:n esitysten mukaisesti ja uuden päivystysasetuksen hengen mukaisesti - on edelleen valmisteluasteella. Uuden valmisteilla olevan Sote-lain tuomiin muutoksiin valmistautuminen on alueella
aloitettu ja tulosalueen edustaja on valittu mukaan mielenterveyden- ja riippuvuuksien hoidonydinprosessiryhmään. Valmistauduttiin uuden päivystysasetuksen tuomiin muutoksiin.
Yhteistyön lisääminen kouluterveydenhuollon kanssa on aloitettu suunnitellusti ja ns. koulupsyykkari -toiminta on toteutunut. Tavoitteena psyykkaritoiminassa on ollut lisätä matalaa kynnystä opiskelijoiden hoitoon hakeutumisessa ja lisätä kouluterveydenhoitajien osaamista. Varhaisen vuorovaikutuksen ja vanhemmuuden tukemista pyrittiin lisäämään vauvaperhetyön, koulutuksen, työnohjauksen ja konsultaation keinoin.
Lasten- ja nuorisopsykiatrian toiminnassa jatkettiin tiivistä yhteistyötä terveydenhoitajien, sosiaali- ja koulutoimen kanssa ja tarjotaan helposti saatavia konsultaatiota. Osastohoitoa OYS:sta ostettiin edellistä vuotta vähemmän. Ostopalvelut ovat edelleen vähäisiä.
24
Asiakkuusnäkökulma
Tarpeenmukaista tutkimusta, hoitoa ja kuntoutusta on toteutettu huomioiden potilaiden hyvä ja
tasa-arvoinen kohtelu. Päivystys- ja kriisityötä on tarjottu psykiatrian poliklinikoilla tarvittaessa
yhteistyössä eri poliklinikoiden henkilökunnan kanssa sekä yhteistyössä kuntien eri toimijoiden
kanssa. Avohoidon tehostamisella on voitu vähentää psykiatrisen osastohoidon tarvetta. Asiakkaiden kuntoutumissuunnitelmien tekemistä on pyritty tehostamaan ja tekemään niitä mahdollisimman varhaisessa vaiheessa tavoitteena edistää kuntoutumista ja työhön / opiskeluun palaamista. Nykytekniikan mahdollisuuksia, esim. videoneuvotteluja on pyritty hyödyntämään.
Hoitotakuu on toteutunut kaikissa yksiköissä. Asiakaspalautteita on saatu suullisesti ja kirjallisina
kaikissa yksiköissä olevien palautelaatikoiden kautta. Kaikki palautteet on pyritty käsittelemään.
Sairaanhoitopiirissä tehdyssä asiakastyytyväisyyskyselyssä tulos oli hyvä.
Keroputaan sairaalassa on kuluvana vuonna ollut 30 paikkaa. Osaston sairaansijat ovat riittäneet.
Psykiatrian osasto tarjosi aikuisikäisille psykiatrisia tutkimus-, hoito- ja kuntoutuspalveluita, joiden
tavoitteena oli terveyttä edistävä ja laadukas hoito Sairaalan ja avohoidon yhteistyötä pyrittiin
joka tasolla kehittämään.
Yleissairaalapsykiatrian poliklinikalla yhteistyöneuvotteluja on pidetty suunnitellusti eri somaattisten yksiköiden kanssa. Päivystyskonsultaatioihin on pyritty vastaamaan saman päivän aikana.
Perheitä ja verkostoja on aktiivisesti kutsuttu konsultaatiotapaamisiin mukaan. Vanhuspsykiatrinen työryhmä on tarjonnut konsultaatioita kotiin tai perusterveydenhuollon hoitopaikkoihin varhaisessa vaiheessa. Neuropsykiatrinen työryhmä on kokoontunut säännöllisesti ja se on pyrkinyt
kehittämään ja vakiinnuttamaan toimintamallejaan. Osittain neuropsykiatrinen työ on tavoitteiden mukaisesti integroitunut osaksi psykiatrista poliklinikkatyötä. ECT-hoitoja toteuttavan työryhmän työ on vakiintunut yhteistyössä anestesiatyöryhmän kanssa.
Mielenterveyspotilaiden mielekästä päivä- ja työtoimintaa on järjestetty Torniossa Meän talolla.
Ryhmätoimintaa on edelleen kehitetty. Mieliala- ja liikuntaryhmien lisäksi on aloitettu hyvinvointija painonhallinta ryhmät sekä kehitysvammaisten keskusteluryhmä. Hoitoprosessien kuvauksien
tekemistä on hidastanut työntekijöiden vaihtumiset.
Prosessien ja talouden näkökulma
Loppuvuodesta 2014 päihdepotilaat toivat aikaisempaa enemmän haasteellisia tilanteita hoitoprosesseihin, mm. uhka- ja väkivaltatilanteet lisääntyivät. Erityistilanteiden (mm. eristys, väkivaltatilanteet) pyrittiin arvioimaan ja käsittelemään tapauskohtaisesti. Lisäksi aloitettiin omaa työtä
arvioivaa ja kehittävää tutkimusta eristystilanteista. Huone-eristykseen tehtiin täydellinen remontti, jonka toteutuksessa huomioitiin tuvallisuus, eettisyys ja toimivuus. Yhteistyökokouksia
pidettiin poliisin ja päivystyspoliklinikan kanssa.
Henkilöstön näkökulma
Henkilöstön osaamisesta on pyritty huolehtimaan monipuolisella koulutuksella. Lapin shp:n kanssa yhteinen erityistason perheterapiakoulutus ja Lapin Yliopiston kautta järjestetty yksilöpsykoterapiakoulutus päättyivät loppuvuodesta. Vuoden mittainen omana toiminta järjestetty traumaterapiakoulutus päättyi syyskuussa. Lisäksi on valmistunut työntekijöitä vanhustyön erikoistumisopinnoista, opiskelijaohjaajakoulutuksesta ja kokemusasiantuntijakouluttaja koulutuksesta.
Henkilöstöresurssien kohdentaminen lasten- ja nuorten poliklinikoille on kannattanut ja vastannut
palvelujen tarpeeseen. Avohoitokäynnit ovat lisääntyneet ja sairaalahoidon tarve on vähentynyt.
25
Jokaiselle työntekijälle on tarjottu mahdollisuus työnohjaukseen ryhmätyönohjausta suosien.
Työturvallisuuteen ja työhyvinvointiin joudutaan kiinnittämään entistä enemmän huomiota haasteellisten hoitotilanteiden lisääntyessä. Polikliinisiä työtiloja on lisätty Kemissä ja Torniosta saatiin
oppilaitoksesta työhuoneita käyttöön. Tornion psykiatrian poliklinikalla työhuoneiden yhteiskäyttöä on tehostettu varausjärjestelmällä ja Keroputaan poliklinikan hoitokokoushuoneita on järjestetty toimivimmiksi. Lastenpsykiatrian nykyiset tilat ovat, yksikön tarpeet huomioon ottaen, epätarkoituksenmukaiset. Uuden johtamismallin mukaisesti uudet yhteistyöryhmät ovat kokoontuneet säännöllisesti.
Psykiatrian tulosalueen toimintaan on tuonut viimeisten kahden vuoden aikana muutosta ja haasteita useiden kokeneiden työntekijöiden siirtyminen eläkkeelle. Pitkään työssä olleet ylilääkäri ja
osastonhoitaja jäivät eläkkeelle.
Erva-alueella on perustettu psykiatrian yhteinen professuuri ja toimintavuonna uusi professori
vastasi erikoistuvien lääkäreiden koulutuksesta. Tavoitteena on saada Länsi-Pohjaan psykiatrian
erikoislääkäreitä.
Käyntien määrä avohoidossa on edellisvuoteen hieman laskenut. Sairauslomien määrä on yhdessä
yksikössä kasvanut huomattavasti. Tähän on aktiivisesti monin tavoin kiinnitetty huomioita. Lääkäreiden vaje heijastuu avohoitotyöhön.
26
Psykiatrian tulosalue
Tili
Myyntituotot
Maksutuotot
Tuet ja avustukset
Muut toimintatuotot
Sisäinen myynti
Vyörytyserät (tulot)
Toimintatuotot yhteensä
TP 2013
10 965
161
9
0
40
0
11 174
TP 2014
11 071
187
16
0
43
0
11 317
11 135
11 274
1
10 848
104
-4 579
-1 373
-2 543
-489
-118
-170
-445
-1 620
-11 336
-4 513
-1 387
-2 066
-536
-131
-188
-438
-1 573
-10 831
-1
1
-19
10
11
11
-2
-3
-4
-4 479
-1 339
-1 999
-489
-135
-192
-453
-1 705
-10 791
101
104
103
110
97
98
97
92
100
-9 272
-8 821
-5
-8 634
102
Toimintakate
-162
486
-400
100
486
Vuosikate
-162
486
-400
99
491
Poistot käyttöomaisuudesta
Tilikauden tulos
-112
-274
-99
387
-12
-241
-100
0
99
0
Yli/-Alijäämä
-274
387
-241
0
0
Pkl-käynnit omat
Pkl-käynnit ostopalvelu
Pkl-käynnit yhteensä
19 569
603
20 172
18 916
494
19 410
-3
-18
-4
22 200
850
23 050
85
58
84
Hoitopäivät omat
Hoitopäivät ostopalvelu
Hoitopäivät yhteensä
8 505
4 979
13 484
8 531
4 393
12 924
0
-12
-4
8 200
4 000
12 200
104
110
106
Hoitojaksot omat
Hoitojaksot ostopalvelu
Hoitojaksot yhteensä
445
236
681
715
205
920
61
-13
35
430
230
660
166
89
139
joista ulkoiset tuotot
Palkat ja palkkiot
Henkilöstösivukulut
Hoitopalvelujen ostot
Muiden palvelujen ostot
Aineet, tarvikkeet ja tavarat
Muut toimintakulut
Sisäiset palvelut
Vyörytyserät (menot)
Toimintakulut yhteensä
joista ulkoiset kulut
27
Vrt % TA 2014
1
10 703
16
143
78
0
0
1
7
43
0
0
1
10 891
TOT %
103
131
0
0
100
0
104
Sairaanhoidollisten palvelujen tulosalue
Tulosalueella on näkynyt sairaalan lisääntynyt ja vilkas toiminta. Suoritteet ovat kasvaneet eri
yksiköillä ja myös tuotot ovat olleet budjetoitua suuremmat. Vaikka toimintakulut ovat kasvaneet
hieman, niin tulos on ylijäämäinen. Lisääntynyt työmäärä on tuonut paineita henkilökunnalle päivittäiseen työhön, koska pätevistä sijaisista on ollut pulaa. Lääkäripula on jatkunut etenkin radiologialla ja kahden erikoislääkärin työmäärä on ollut ajoittain raskas. Onneksi päivystyksiin on löytynyt ulkopuolisia tekijöitä. Työhyvinvointiin on muutenkin pyritty kiinnittämään enemmän huomiota kuluneen vuoden aikana ja vuosi 2015 on teema vuosi. Tulosalueen johtoryhmä piti lokakuussa yhteisen suunnittelupäivän, jossa työstettiin mm. työhyvinvointiin liittyviä asioita ja prosessien kuvaamista.
Radiologia
Vuonna 2014 radiologisia tutkimuksia ja toimenpiteitä tehtiin yhteensä 40 772, mikä on edellisvuotta hieman enemmän (+ 0,4 %). Natiiviröntgentutkimusten määrä pysyi ennallaan, tietokonetomografiatutkimusten määrä lisääntyi lähes 10 % ja magneettitutkimusten määrä lähes 4 %.
Sekä sisäinen että ulkoinen myynti ovat kasvaneet suunniteltua enemmän ja tilikauden tulos on
positiivinen. Jononpurkutöitä tehtiin iltaisin ja viikonloppuisin sekä laitteisto- että henkilöstökapasiteettivajeiden vuoksi. Magneettitutkimuslausuntoja ja verisuonitoimenpiteitä tehtiin myös ostopalveluna. Potilaskuljetusten määrä on lisääntynyt ja yhä enenevässä määrin kuljetettavat potilaat
ovat hoitoisuudeltaan haasteellisempia. Yksi potilaskuljettajista on ollut käytettävissä hälytystyöhön lauantaisin, mistä kliiniset yksiköt ovat antaneet positiivista palautetta. Vaikka varjoaine- ja
verisuonitutkimusten määrässä oli vähäistä laskua, molemmat angiografiatyypit, radiologiset ja
kardiologiset, vaativat röntgenhoitajaresursseja ja täydennyskouluttautumista.
Henkilöstön vakanssimäärä on pysynyt ennallaan. Henkilöstövaihdoksia tapahtui mm. eläköitymisten vuoksi; osastonhoitaja, apulaisosastonhoitaja ja röntgenhoitaja. Uusi erikoislääkäri aloitti
työt kesäkuussa. Myös uuden henkilöstön perehdytys ja uusien tietojärjestelmien käyttöönotto
on toteutunut. TYHY-iltapäivä pidettiin kaksi kertaa, ja toukokuussa järjestettiin henkilöstön TYKYiltapäivä keilaamisen merkeissä. Sekä kotimaisiin että kansainvälisiin ulkoisiin koulutuksiin, organisaation sisäisiin koulutuksiin, ja sekä ulkoisiin että ERVA-alueen säteilyturvakoulutuksiin osallistuttiin sekä koulutussuunnitelman että ajankohtaisten tarpeiden mukaan.
Vuoden 2014 iso hanke oli natiiviröntgentutkimushuoneen suoradigitaalisen laitteiston hankinta.
Uusi laite otettiin käyttöön joulukuussa. Laitteen käyttökoulutuksessa oli mukana kolme röntgenhoitajaa, jotka käyttökoulutuksen jatkuessa vuonna 2015 kouluttavat muut röntgenhoitajat.
Toinen iso hanke oli PACS-hankinta, jonka käyttöönotto toteutuu vuonna 2015.
Sonografiatoimintaa on käynnistetty ja sitä kehitetään edelleen. Puheentunnistussanelujen käyttöönotto on siirtynyt. Radiologian osasto ei ota omaa sähköistä ilmoittautumista käyttöönsä.
Patologia
Osaston toiminta on jatkunut vilkkaana. Vastattujen näytteiden määrä on hieman kasvanut edellisestä vuodesta. Budjetissa ei tuottojen osalta päästy tavoitteeseen, minkä vuoksi hintatarkistuksia
on tehty vuodelle 2015, vaikka kustannuslaskenta ei ehtinyt valmistua. Isona kulueränä tuli uusien
tilojen vuokra ja poistot. Myös ostopalvelujen määrä kasvoi oletettua enemmän nimenomaan
laboratoriopalvelujen osalta. Molekyylipatologiset tutkimukset ovat lisääntyneet syöpäpotilaiden
hoidossa ja ne joudutaan ostamaan ulkopuolisesta laboratoriosta.
28
Uutena asiakkaana on tullut marraskuussa Keminmaan terveyskeskus, joka lisää näytemäärää
vuodelle 2015. Patologian atk-ohjelman laajennus terveyskeskuksiin on toteutunut ja nyt lähetteet sekä vastaukset kulkevat sähköisesti. Lisäksi on rakennettu HL7-yhteys OYS:n patologian
osastolle. Nämä molemmat uudistukset ovat nopeuttaneet ja tehostaneet toimintaa.
Lääkäritilanne on ollut kohtuullinen. Hoitohenkilökunnan puolella sijaisuuksiin on ollut hankala
saada osaavaa henkilöstöä, mikä on ajoittain lisännyt haastetta selvitä päivittäisistä töistä ja rasittanut näin vakinaista hoitohenkilökuntaa. Osastolla on pyritty järjestämään myös työhyvinvointiin
liittyviä tapahtumia, joista yksi oli yhteinen TYKY-iltapäivä sairaala-apteekin henkilökunnan kanssa.
Kehittämishankkeista toimintakäsikirja ei ehtinyt valmistua vuoden loppuun mennessä, mutta
valmistunee 2015 alkuvuonna. Kustannuslaskenta saatiin käyntiin ja työnajan mittauksia on tehty.
Patologian tutkimusnimikkeistöä on yhtenäistetty Kuntaliiton ohjeiden mukaisesti. Tässä yhteistyötä on tehty LKS:n patologian osaston kanssa, joka yhtenäisti samalla omat tutkimusnimikkeistöt.
Kuntoutusyksikkö
Yksikön poliklinikkakäynnit olivat nousseet vuodessa 13 %. Apuvälinelaskutusmuutos näkyi yksikön hyvässä tuloksessa. Myyntituotot kasvoivat. Fysiatrien ja ammatin-valinnan psykologin palveluiden laskutus painoi kulupuolen kustannuksia. Yksikön remontti käynnistyi vuoden lopulla osaston-sihteereiden yhteisen kanslian laajentamisella ja remontoinnilla. Arvojen pohjalle laadittiin
pelisäännöt, joita koko henkilöstö sitoutui noudattamaan. ICF (toimintakyvyn, -rajoitteiden ja
terveyden kansainvälinen luokitus) nousi yhdeksi koko yksikköä koskevaksi kouluttautumiskohteeksi, samoin työryhmien itsenäinen työskentely.
Kuntoutustutkimusyksikössä vuoden aikana yhteistyötä tiivistettiin käymällä kertomassa yksikön
toiminnasta erikoisaloilla ja terveyskeskuksissa. Kuntoutujan prosessikaavio päivitettiin ja sitä
kautta selkeytettiin yksikön toimintatapoja. Moniammatillinen työryhmä, johon kuului fysioterapeutti, toimintaterapeutti, kuntoutussuunnittelija ja kuntoutusylilääkäri, kokoontui säännöllisesti
ja kehitti toimintatapojaan. Uuden työntekijän perehdytysohjelma oli laadittu jo aiemmin.
Lasten toimintaterapiassa on kehitetty yhteistyökäytäntöjä ja toimintatapoja lastenneurologiassa
ja erityisesti autismidiagnostiikan ja -kuntoutuksen osalta uusien arviointimenetelmien myötä.
Lasten toimintaterapiaprosessien kuvaukset on saatu alulle. Arviointi- ja ajanvarauskäytäntöjä on
saatu jonkin verran tehokkaammiksi ajankäytöllisesti ajatellen. Aikuisten toimintaterapiassa reumapotilaiden palvelut v. 2014 ostettiin osittain Saarenvireeltä. Tämä on mahdollistanut resurssien
kohdentamisen 5B-osastolle neurologisille kuntoutujille. Osa resursseista on kohdennettu kuntoutustutkimusyksikköön ja jonotilannetta on saatu lyhennettyä.
Apuvälinekeskus: Sairaanhoitopiirin yhteiset apuvälineiden saatavuusperusteet on päivitetty ja
saatettu uusiin kansiin. Apuvälinekeskuksessa on huonejärjestelyillä ja remonteilla vastattu tilaongelmiin. Aiemmin työsuojelupiirin tarkastuksessa on kiinnitetty huomiota huollon tilaongelmaan. Remontissa huomioidaan henkilökunnan työergonomia ja vaikeavammaisten asiakkaiden
esteetön ja turvallinen liikkuminen apuvälineillä.
Apuvälinelaitekannan määrä on tällä hetkellä 56 414 kpl lainattavia välineitä. Laitekanta on pienentynyt noin 2000 välineellä viime vuodesta. Kierrätystä ja huoltoa on tehostettu. Käyttäjälähtöisen apuvälinepalvelun asiantuntija oppisopimustyyppisen koulutuksen kehittämishankkeena on
tehty seurantakysely sähköpyörätuolin käyttäjille ja sähköpyörätuolikäyttäjän opas. Vuodelle 2015
on suunnitelmissa toteuttaa vastaava kysely ja opas sähkömopedien käyttäjille.
29
Fysioterapia osastolla polikliininen toiminta on lisääntynyt ja fysiatrien käynnit ovat lisääntyneet
25 % vuoteen 2013 verrattuna. Toimintoja on järkeistetty ja esimerkiksi lastenpkl:lla käynnistettiin vuoden loppupuolella Botox-poliklinikka, johon osallistuu myös lasten fysioterapeutti. Rakenteinen kirjaaminen ei ole edennyt järjestelmällisesti, mutta yksilötasolla työntekijät ovat ottaneet
rakenteista kirjaamista käyttöön. Perehdytysasiakirja erikoisaloittain ei ole vielä valmis, mutta
prosessien mallintaminen jatkuu.
Sairaala-apteekki
Lääkekeskus aloitti toiminnan uusissa tiloissaan 17.3.2014. Fimea teki lääkekeskukseen tarkastuksen 10.–11.6.2014. Saatuaan selvityksen tarkastuksella havaittujen puutteiden korjausaikataulusta, Fimea myönsi 8.10.2014 Länsi-Pohjan keskussairaalalle luvan perustaa sairaala-apteekki. Hallitus päätti 28.10.2014 olleessa kokouksessan sairaala-apteekin perustamisesta 1.11.2014 alkaen.
Vuonna 2014 tehtiin 63 osastokäyntiä. Osastokäynneillä keskusteltiin mm. lääkkeellistä kaasuista
ja olosuhdeseurannoista lääkevarastoissa. Lääkekeskus järjesti 26.2.2014 lääkevastaavien koulutuspäivän aiheina uusi lääkehankintakausi, lääkehävikki ja nestemäisen lääkejätteen käsittely
osastoilla. Osastofarmaseutti aloitti työskentelyn osastolla 5B tammikuussa 2014 puolipäiväisesti.
Toukokuusta alkaen farmaseutti työskenteli osastolla kokopäiväisesti. Osastofarmasiasta saatu
palaute on ollut positiivista.
L-PKS:n lääkekustannukset olivat vuonna 2014 3 728 775,13€ ja hävikki 124 852,17,17€ (3.35 %).
Sairaala-apteekin varaston arvo oli 31.12.2014 867 458,86€. Velvoitevarastoitavien lääkkeiden
osuus varaston arvosta on 583 381,39€ (67,3 %).
Muut palvelut
Sosiaalityön toiminta jatkui kahden aikuispuolen ja yhden lastenpuolen sosiaalityöntekijän ja erityispoliklinikan palveluohjaajan voimin. Valmisteltiin lasten sosiaalityöntekijän toimenkuvan
muuttamista. Saarenvireen kuntoutuskodin kahdella kuntoutuspaikalla oli yhteensä 50 kuntoutujaa eripituisilla jaksoilla. Sosiaalityöntekijät toimivat yhteyshenkilöinä.
Tekstinkäsittelyssä vuoden 2014 aikana koko talo muuttui asteittain paperittomaksi, mikä vähensi
tekstinkäsittelyn tulostuksia huomattavasti. Viimeiset yksiköt siirtyivät paperittomuuteen syyskuussa 2014. Digisanelu vakiintui käyttöön koko talossa vuoden aikana.
Lähes koko vuoden tekstinkäsittelyn työtilat olivat hajallaan. Uusiin remontoituihin, tietohallinnolta vapautuneisiin työtiloihin kaikki tekstinkäsittelijät pääsivät muuttamaan marraskuun lopussa.
Sairaalahygieniassa uudistetut toimintaohjeet moniresistenttien bakteerien suhteen on otettu
käyttöön ja aihetta käsiteltiin myös alueellisella koulutuspäivällämme. Yksikköhavainnoinnit henkilökunnan hygieniakäyttäytymisestä on aloitettu ja ne jatkuvat vuonna 2015. Uudet jätteiden
lajitteluohjeet on otettu hyvin vastaan, samoin siivouksen omavalvonta on osassa yksiköitä jo
vakiintunut käytäntö. Hygieniahoitaja on käynyt ohjauskäynnillä kaikissa Kemin ja Tornion neuvoloissa vuoden aikana, toiminta jatkuu 2015 jäljellä oleviin kuntiin. Epidemiatilanne on ollut rauhallinen. Ebola-ohjeistojen tekeminen käytännön harjoitteluineen teetti yksikössä runsaasti töitä.
Hoitoon liittyviä infektioita esiintyi sairaalassa 3,1 %:ssa somaattisista hoitojaksoista.
Kehitysvammaisten erityishuollon toiminnassa pyritään asiakkaalle tarjoamaan oikein kohdennetut laadukkaat tutkimus- ja kuntoutuspalvelut yhteistyössä kun tien sosiaalipalvelujen ja muiden
toimijoiden kanssa perhe- ja verkostokeskeisesti. Päällekkäisyyksiä pyrittiin yhdessä kuntien kanssa karsimaan erityispoliklinikan ja Kolpeneen kuntayhtymän toiminnoista. Kriisihoitoon ei pystytty
30
edelleenkään vastaamaan, vaan kriisihoitoa tarvitsevat hoidettiin edelleen Kolpeneella tai Keroputaan kriisiryhmän avulla.
Sairaanhoidollisten palvelujen tulosalue
Tili
Myyntituotot
Maksutuotot
Muut toimintatuotot
Sisäinen myynti
Vyörytyserät (tulot)
Toimintatuotot yhteensä
TP 2013
3 034
25
201
4 889
1 969
10 118
TP 2014
3 855
33
49
5 197
2 012
11 146
3 260
3 937
21
3 335
118
Palkat ja palkkiot
Henkilöstösivukulut
Hoitopalvelujen ostot
Muiden palvelujen ostot
Aineet, tarvikkeet ja tavarat
Muut toimintakulut
Sisäiset palvelut
Vyörytyserät (menot)
Toimintakulut yhteensä
-3 895
-1 193
-22
-485
-2 244
-174
-1 001
-931
-9 945
-3 994
-1 206
-24
-705
-2 197
-147
-1 151
-1 051
-10 474
3
1
9
45
-2
-16
15
13
5
-3 994
-1 193
-15
-315
-2 064
-132
-1 035
-1 013
-9 761
100
101
160
224
106
111
111
104
107
joista ulkoiset kulut
-8 013
-8 273
3
-7 713
107
Toimintakate
172
672
291
619
109
Vuosikate
172
672
291
619
109
Poistot käyttöomaisuudesta
Tilikauden tulos
-456
-284
-493
178
8
-163
-619
0
80
0
Yli/-Alijäämä
-284
178
-163
0
0
Pkl-käynnit omat
Pkl-käynnit ostopalvelu
Pkl-käynnit yhteensä
6 084
101
6 185
6 899
87
6 986
13
-14
13
4 900
90
4 990
141
97
140
Hoitojaksot ostopalvelu
Hoitojaksot yhteensä
1
1
0
0
-100
-100
0
0
0
0
joista ulkoiset tuotot
31
Vrt % TA 2014
27
3 285
32
22
-76
28
6
4 962
2
2 083
10
10 379
TOT %
117
150
175
105
97
107
Tukipalvelukeskuksen tulosalue
Tukipalvelukeskus tuottaa sairaanhoitopiirin tarvitsemia ei-sairaanhoidollisia tukipalveluita. Tulosalueen muodostavat seuraavat tulosyksiköt; keskusvarasto, tekninen ja kiinteistöhuolto sekä
siivouspalvelut.
Tukipalvelukeskuksen tulosalue on saavuttanut toimintavuoden aikana sekä toiminnalliset, että
taloudelliset tavoitteensa. Ulkoisten kulujen toteutumaprosentti on 96 % ja ulkoisten tuottojen
103 %. Palkkojen toteutuma on 96 %.
Varastointi
Keskusvaraston ylläpitämä tilaus/hyllytyspalvelu käsittää sairaalan vuodeosastojen lisäksi nyt
myös ensihoitoyksikön. Teho-osaston kanssa aloitettiin loppuvuodesta tilaus/hyllytyspalvelun
käyttöönoton suunnittelutyö. Kehittämistyötä osastologistiikassa on tehty myös hoitologistikkokoulutuksesta saadun tieto/taidon myötä.
Tornion terveyskeskuksen vuodeosastojen henkilökunta kävi keväällä tutustumassa keskusvaraston toimintaan.
Työn alla olevaa työyksikön kehittämistehtävää on työstetty kuluvan vuoden aikana kehittämisiltapäivissä. Keskusvaraston henkilökunta on osallistunut sekä materiaalihallintaohjelmiston toimintaa käsittävään koulutukseen että hankinta-/ tuotekoulutuksiin. Marraskuussa henkilökunta
kävi virkistäytymispäivän yhteydessä tutustumassa KesLogin logistiikkakeskukseen Kempeleessä.
Tekninen ja kiinteistöhuolto
Kiinteistövalvontajärjestelmää on päivitetty osana energiansäästötoimenpiteitä. Tämän vuoden
aikana on uusittu myös kaksi IV-konetta lämmön talteenottojärjestelmineen. Useana vuonna tehdyt energian säästötoimet näkyvät siten, että energiakustannukset vuonna 2014 olivat samalla
tasolla kuin vuonna 2010, vaikka vuonna 2013 otettiin käyttöön n. 3000 neliön laajennusosa, jossa
on paljon energiaa kuluttavaa tekniikkaa.
Lääkintälaitehuollon osalta uusia lääkintälaitteita on otettu määräaikaishuollon piiriin. Tavoitteena on parantaa tällä tavoin laitteiden käyttövarmuutta. Verenpainemittareiden kalibroinnin kattavuutta on parannettu ulkoisesta auditoinnista saadun palautteen mukaisesti. Viivakoodien käyttöä laitteiden yksilöimisessä on kokeiltu. Ongelmana on ollut saada mahtumaan viivakoodi tarraan
joka liimataan laitteeseen vastaanottotarkastuksen yhteydessä. Kokeillaan seuraavaksi QRkoodien käyttöä. QR-koodi saadaan mahtumaan pienempään tilaan kuin perinteinen viivakoodi.
Keskussairaalan sähköverkkoa uusitaan vaiheittain investointiohjelman mukaan. Laajennusosan
vuonna 2013 valmistuneisiin kellaritiloihin on varattu asianmukaiset tilat uudelle muuntamolle ja
pääkeskukselle. Näiden järjestelmien osalta kilpailutus on suoritettu ja asennukset ovat keväällä v.
2015. Em. toimien jälkeen Kemin Energia pystyy varmistamaan keskussairaalan sähkön syöttöä
renkaana kolmelta eri suunnalta omasta 20 Kv:n verkostaan. Uusiin tiloihin sijoitetun uuden atkkonesalin sähköistys varajärjestelmineen on myös saatu myös valmiiksi.
Hallituksen 30.9.2014 päätöksen mukaan psykiatrian tilaselvitystä jatketaan ja asiaa käsitellään
seuraavan kerran valtuuston kokouksessa keväällä 2015.
32
Keroputaan sairaalan vesikatto on kunnostettu ja lämpökeskuksen savupiippu on saneerattu.
Keroputaan sairaalan ilmastointijärjestelmä nuohottiin kokonaisuudessaan ja ilmamäärät mitattiin
ja säädettiin kohdalleen. Palotarkastus Keroputaalla tehtiin 21.1.2014.
Palotarkastus keskussairaalassa tehtiin 6.10.2014. Riskikartoitukset tehdään yksiköissä alkuvuodesta v. 2015. Turvallisuuskoulutusta on järjestetty aiheena; ”toiminta tulipalotilanteessa”(1 koulutus, yhteensä 32 henkilöä) ja ”uhka-/väkivaltatilanteisiin varautuminen”( 13 koulutusta, jotka on
suunnattu ensihoidon ja psykiatrian toimialoille). Hätäsiirtokoulutusta järjestetään vuorotyötä
tekevälle henkilöstölle keväällä 2015.
Siivouspalvelut
Siivous- ja palvelutehtävien suunnittelu ja kehittäminen valmistui keskussairaalan yksiköissä ja
tarvittavat siivous- ja palvelutehtävien muutokset sekä muutokset henkilöstömääriin toteutettiin
mitoituksen osoittamalla tavalla.
Siivouksen omavalvonta valmistui pilottiyksiköissä (4B, 5A ja 2C). Siivouksen omavalvonnan tarkoituksena oli varmistaa puhtauden tasainen laatu sekä omavalvonnalla kehittää siivouksen käytäntöjä ja lisätä henkilökunnan ammattitaitoa. Siivouksen omavalvonnan tulosten perusteella siivouskäytäntöjä muutettiin ja tehostettiin kriittisten kohteiden siivousta infektioriskin välttämiseksi. Omavalvonta käynnistetään kaikilla keskussairaalan vuodeosastoilla 2015.
Yhteistyötä jatkettiin ammattiopisto Lappian kanssa järjestämällä tutkintotilaisuuksia sairaalan
tiloissa ja siivouspalvelujen henkilöstö toimi arvioitsijana tutkintotilaisuuksissa. Laitoshuoltajat ja
siivoustyön esimiehet suorittivat ammattiopisto Lappian järjestämän tutkintotilaisuuksien arvioitsija koulutuksen.
33
Tukipalvelukeskuksen tulosalue
Tili
Myyntituotot
Tuet ja avustukset
Muut toimintatuotot
Sisäinen myynti
Vyörytyserät (tulot)
Toimintatuotot yhteensä
TP 2013
389
1
532
5 848
2 097
8 867
TP 2014
387
4
511
5 939
2 332
9 173
923
902
-2
878
103
Palkat ja palkkiot
Henkilöstösivukulut
Muiden palvelujen ostot
Aineet, tarvikkeet ja tavarat
Muut toimintakulut
Sisäiset palvelut
Vyörytyserät (menot)
Toimintakulut yhteensä
-3 125
-926
-1 091
-1 633
-300
-167
-503
-7 746
-3 193
-965
-1 144
-1 702
-339
-211
-559
-8 112
2
4
5
4
13
26
11
5
-3 315
-992
-1 187
-1 867
-313
-114
-537
-8 325
96
97
96
91
108
185
104
97
joista ulkoiset kulut
-7 076
-7 343
4
-7 673
96
Toimintakate
1 122
1 061
-5
1 106
96
Vuosikate
1 121
1 060
-5
1 107
96
-1 122
0
-1 061
0
-5
0
-1 106
0
96
0
0
0
0
0
0
joista ulkoiset tuotot
Poistot käyttöomaisuudesta
Tilikauden tulos
Yli/-Alijäämä
34
Vrt % TA 2014
-1
329
300
10
-4
539
2
6 131
11
2 423
3
9 431
TOT %
118
40
95
97
96
97
Kuntayhtymän hallintoelimet
Valtuusto 2013 - 2016
Puheenjohtaja
I Varapuheenjohtaja
II Varapuheenjohtaja
Sauli Hyöppinen
Lauri Vakkala
Marja-Liisa Vaara
Varsinainen jäsen
Pertti Henttinen
Tuire Kourula
Jaana Niskanen
Varajäsen
Sari Nummikari-Ekorre
Raimo Keskikallio
Hannele Pietiläinen
KEMINMAA
Minna Lehtoväre
Liisa Anttila
Irma Kähkönen
Annikki Määttä
Marja Kaakko
Sirpa Uusitalo
SIMO
Lauri Vakkala
Lea Kantola
Sauli Martimo
Helvi Hamari
TERVOLA
Marja-Liisa Vaara
Hanna Salminen
Pirjo Jurva
Anita Oinas
TORNIO
Sauli Hyöppinen
Katri Kulmuni
Matti Lankila
Olavi Parkkila
Marianne Junes-Leinonen
Veikko Alaviuhkola
YLITORNIO
Marketta Yrjänheikki
Veikko Rautio
Reeta Laitinen
Tuula Parikka
KEMI
Tarkastuslautakunta 2013 – 2016
Puheenjohtaja
Varapuheenjohtaja
Matti Lankila
Pertti Henttinen
Varsinainen jäsen
Matti Lankila
Pertti Henttinen
Ulla Miettunen
Katariina Petäjämaa
Martti Ruotsalainen
Varajäsen
Aatto Ylimartimo
Veikko Rautio
Juha Puro
Seija Olsen
Eeva Lääkkö
JHTT-tilintarkastaja:
Tuula Roininen,
BDO Audiator Oy
35
Hallitus 2014
Puheenjohtaja
Varapuheenjohtaja
Ritva Sonntag
Hannu Roivainen
Varsinainen jäsen
Matti Päkkilä
Kaisa Juuso
Hannu Roivainen
Outi Keinänen
Ritva Sonntag
Aaro Tiilikainen
Markku Kangas
Varajäsen
Jukka Ikäläinen
Jyrki Savikuja
Hanna Salminen
Pekka Pelttari
Tuire Kourula
Sari Ekorre-Nummikari
Heli Syväjärvi
Yhtymähallituksen jäsenet ovat tilivelvollisia.
Johtoryhmä, pieni 2014
Riitta Luosujärvi
Seppo Orajärvi
Taisto Auvinen
Juha Kursu
Mervi Tikkanen
Saija Puukko
sairaanhoitopiirin johtaja, puheenjohtaja
talousjohtaja
tekninen johtaja
johtajaylilääkäri
hallintoylihoitaja
osastonhoitaja,
henkilöstön edustaja
Pienen johtoryhmän jäsenet henkilökunnan edustajaa lukuun ottamatta ovat tilivelvollisia.
Johtoryhmä, laaja 2014
Riitta Luosujärvi
Seppo Orajärvi
Juha Kursu
Mervi Tikkanen
Taisto Auvinen
Birgitta Alakare
Päivi Köngäs-Saviaro
Paavo Uusimaa
Reijo Nikupeteri
Outi Nyberg
Riitta Rautalin
Maritta Rissanen
Sirkka Tuunainen
Telma Hihnala
Sirkka Ala-aho
Päivi Väre
Saija Puukko
sairaanhoitopiirin johtaja, puheenjohtaja
talousjohtaja
johtajaylilääkäri
hallintoylihoitaja
tekninen johtaja, tukipalvelukeskus
ylilääkäri, psykiatrian tulosalue 31.10.2014 saakka
ylilääkäri, psykiatrisen tulosalue 1.11. alkaen
ylilääkäri, medisiininen tulosalue
tietohallintojohtaja
ylilääkäri, operatiivinen tulosalue
laatupäällikkö
ylihoitaja, operatiivinen tulosalue
ylihoitaja, medisiininen tulosalue
vs. ylihoitaja, psykiatrian tulosalue, 10.8. saakka
ylihoitaja psykiatrian tulosalue 11.8. alkaen
ylilääkäri, sairaanhoidollisten palvelujen tulosalue
osastonhoitaja, henkilöstön edustaja
Laajan johtoryhmän jäsenet lukuun ottamatta ylihoitajia, tietohallintojohtajaa, laatupäällikköä ja henkilökunnan edustajaa ovat tilivelvollisia.
36
Etukannen maalaus
Taiteilija:
Eero Lehikoinen
Teoksen nimi: Kevät saapuu satamaan
Tekniikka:
öljyväri kankaalle
Tekovuosi:
1986
Takakannen maalaus
Taiteilija:
O.V. Schewen
Teoksen nimi: Satamanosturi
Tekniikka:
öljyväri kankaalle
Tekovuosi:
1935
37