VERKKOSAAREN POHJOISOSA
HELSINGIN KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO ASEMAKAAVAOSASTO VERKKOSAAREN POHJOISOSA 10. SÖRNÄINEN, KALASATAMA, HERMANNINRANTA VENESATAMA ASEMAKAAVA 10. SÖRNÄINEN, KALASATAMA, HERMANNINRANTA, HERMANNINMÄKI KORTTELI 10273 TONTTI 23 OSA KORTTELIA 10570 SATAMA-, PUISTO-, VESI- JA KATUALUEET SEKÄ KALA- JA VENESATAMA 21. HERMANNI KATU- JA VESIALUEET KAUPUNGINOSAN RAJA ASEMAKAAVAN MUUTOSLUONNOKSEN SELOSTUS 2015:12XXX LUONNOS ASEMAKAAVAN JA ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS ASEMAKAAVAN MUUTOSKARTTA NRO xxxxx PÄIVÄTTY x.x.20xx Asemakaava koskee: Helsingin kaupungin 10. kaupunginosan (Sörnäinen) venesatamaa Asemakaavan muutos koskee: Helsingin kaupungin 10. kaupunginosan (Sörnäinen) ja 21. kaupunginosan (Hermanni) korttelin 10273 tonttia 23, osaa korttelia 10570 ja satama-, puisto-, vesi- ja katualueita sekä kala- ja venesatamaa (muodostuvat uudet korttelit 10651-10659) Kaavan nimi: Verkkosaaren pohjoisosa Hankenumero: 0954_2 HEL 2015-000299 Laatija: Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosasto Vireilletulosta ilmoittaminen: 12.1.2015 Kaupunkisuunnittelulautakunta: x.x.200x Nähtävilläolo (MRL 65 §): Hyväksyminen: kaupunginvaltuusto Voimaantulo: Alueen sijainti: Alue sijaitsee Kalasatamassa, etäisyys keskustasta on noin 2,5 km. Asemakaavan muutos koskee Hermannin rantatien, Verkkosaarenkadun ja Verkkosaarenranta-kadun rajaamaa aluetta, joka pohjoisreunaltaan rajautuu nykyisen Verkkosaarenkujan kohdalle. Lisäksi alueeseen kuuluu Verkkosaaren venesatama. i LUONNOS LIITTEET Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Seurantalomake (puuttuu) Sijaintikartta Ilmakuva Asemakaavan muutoksen pienennös Havainnekuva Ote maakuntakaavasta Ote 2. vaihemaakuntakaavasta Ote Yleiskaava 2002:sta Sörnäistenrannan-Hermanninrannan osayleiskaava Ote ajantasa-asemakaavasta Liikennesuunnitelmaluonnos (puuttuu) Pelastusajokaavio (puuttuu) Meluselvitys (puuttuu) Maaperäkartta (puuttuu) Vesihuoltokartta (puuttuu) Energiahuoltokartta (puuttuu) Näkymäkuvat LUETTELO MUUSTA KAAVAA KOSKEVASTA MATERIAALISTA Täydentyy YHTEYSHENKILÖT KAAVAN VALMISTELUSSA Tuukka Linnas, arkkitehti Johanna Iivonen, liikenneinsinööri Helena Färkkilä-Korjus, DI (pohjaolosuhteet ja esirakentaminen) Mikko Juvonen, DI (kaavatalous) Jouni Kilpinen, DI (kunnallistekniikka ja tulvantorjunta) Kaarina Laakso, DI (maaperän pilaantuneisuus) Katja Raevuori, suunnitteluavustaja 1 LUONNOS 1 TIIVISTELMÄ Asemakaavan muutoksen sisältö Verkkosaaren pohjoisosaan suunnitellaan asuinaluetta merelliseen ympäristöön 3 000 asukkaalle. Alueella on seitsemän asuinkorttelia, joista yhteen kuuluu lisäksi tontti suurta päiväkotia ja alkuopetuskoulua varten. Lisäksi alueeseen kuuluu toimitilakortteli, tontti kaasunjakeluasemaa varten, vesialueen kortteli kelluvan uimalan ja venekerhon rakentamista varten, venesatama sekä katualueet. Alueen pinta-ala on kokonaisuudessaan n. 17,5 ha, josta vesialuetta ja venesatamaa on n. 6,5 ha. Kaavamuutoksessa on rakennusoikeutta yhteensä 132 650 k-m2, josta asuinkerrosalaa on yhteensä 123 000 k-m2, toimitilakerrosalaa 5 000 k-m2 ja palvelurakennusten kerrosalaa 4 650 k-m2. Asuintonttien kerrosalasta yhteensä 3 880 k-m2 tulee rakentaa liiketiloina. Asemakaavan muutoksen valmistelun vaiheet Kaavoitustyö on käynnistetty kaupungin aloitteesta. Osallistuminen ja vuorovaikutus on järjestetty liitteenä olevan osallistumis- ja arviointisuunnitelman mukaisesti. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta ei ole esitetty mielipiteitä. Alueen suunnitteluperiaatteet ovat olleet nähtävänä kaupunkisuunnitteluvirastossa ja Vallilan kirjastossa. Suunnitteluperiaatteista jätettiin yksi mielipide, joka on otettu kaavoitustyössä huomioon. Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi alueen suunnitteluperiaatteet asemakaavan muutosehdotuksen pohjaksi. Asemakaavan muutosluonnos on pidetty nähtävänä kaupunkisuunnitteluvirastossa ja Vallilan kirjastossa. Muutosluonnoksesta jätettiin xx mielipidettä ja… 2 LUONNOS 2 LÄHTÖKOHDAT Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Asemakaavan muutosta koskevat seuraavat erityistavoitteet: - Alueiden käytössä on varattava riittävät alueet jalankulun ja pyöräilyn verkostoja varten sekä edistettävä verkostojen jatkuvuutta, turvallisuutta ja laatua. - Asemakaavoituksessa on varauduttava lisääntyviin myrskyihin, rankkasateisiin ja taajamatulviin. - Alueidenkäytön suunnittelussa pilaantuneen maa-alueen puhdistustarve on selvitettävä ennen ryhtymistä kaavan toteuttamistoimiin. - Alueiden käytössä on ehkäistävä melusta, tärinästä ja ilman epäpuhtauksista aiheutuvaa haittaa ja pyrittävä vähentämään jo olemassa olevia haittoja. - Alueiden käytössä uusia asuinalueita tai muita melulle herkkiä toimintoja ei tule sijoittaa melualueille varmistamatta riittävää meluntorjuntaa. - Alueidenkäytön mitoituksella tulee parantaa joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä ja hyödyntämismahdollisuuksia. - Haitallisia terveysvaikutuksia tai onnettomuusriskejä aiheuttavien toimintojen ja vaikutuksille herkkien toimintojen välille on jätettävä riittävän suuri etäisyys. Näistä kaavan valmistelussa erityisesti painottuu jalankulun ja pyöräilyn verkostojen vahvistaminen ja alueen sijoittuminen poikkeuksellisen hyvien joukkoliikenneyhteyksien palvelualueelle. Maaperän puhdistamista, meluntorjuntaa ja varautumista taajamatulviin sekä laitosten vaikutuksia käsitellään tarkemmin asemakaavan muutoksen kuvausta käsittelevissä kohdissa maaperän rakennettavuus ja puhtaus sekä ympäristöhäiriöt. Selostuksen liitteenä on lisäksi alueesta tehty meluselvitys (puuttuu). Jalankulun ja pyöräilyn verkostot on turvattu alueen suunnitelmissa. Suunnitelmat esitetään kaava-alueelle laaditussa liikennesuunnitelmaluonnoksessa, joka on selostuksen liitteenä. Tarkennettu liikennesuun- 3 LUONNOS nitelma käsitellään kaupunkisuunnittelulautakunnassa erikseen. Lisäksi asiaa käsitellään selostuksen kohdassa Liikenne. Asemakaavan muutos ei ole ristiriidassa valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden kanssa. Maakuntakaava Ympäristöministeriön 8.11.2006 vahvistamassa Uudenmaan maakuntakaavassa suunnittelualue on taajamatoimintojen aluetta. Alueen reunassa kulkeva Hermannin rantatie on esitetty merkinnällä seututie. Ympäristöministeriön 30.10.2014 vahvistamassa Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavassa suunnittelualue on tiivistettävä alue, jolla on viheryhteystarve. Yleiskaava Helsingin yleiskaava 2002:ssa (kaupunginvaltuusto 26.11.2003, tullut kaava-alueella voimaan 23.12.2004) alue on pääosin kerrostalovaltaista aluetta, asuminen/toimitila. Lisäksi alue on keskustatoimintojen aluetta, virkistysaluetta ja vesialuetta. Vanhankaupunginselän vesialue on osa Helsinkipuistona kehitettävää aluetta. Kalasataman (Sörnäistenrannan ja Hermanninrannan) osayleiskaavan nro 11650 (kaupunginvaltuusto 30.1.2008, tullut voimaan 14.3.2008) mukaan alue on pääosin kerrostalovaltaista asuntoaluetta ja palvelujen ja hallinnon aluetta. Lisäksi alue on julkisten palvelujen ja hallinnon aluetta, vesiliikenteen aluetta, venesatama-aluetta, virkistys- ja vesialuetta sekä katualuetta. Rantaa pitkin kulkee ulkoilureitti. Helsingin maanalaisessa yleiskaavassa nro 11830 (kaupunginvaltuusto 8.12.2010, tullut voimaan 18.11.2011) alueelle ei ole osoitettu maanalaisia tilavarauksia. Nyt laadittu asemakaavan muutos on yleiskaavan ja maanalaisen yleiskaavan mukainen. Alue suunnitellaan Kalasataman osayleiskaavassa esitettyä asumispainotteisempana. Asemakaavat Pieni osa alueen koillisnurkasta on kaavoittamatonta. Alueella on voimassa: 4 LUONNOS – Asemakaava nro 10020 (vahvistunut ympäristöministeriö 7.3.1996). Kaavan mukaan alue on erityisaluetta, venesatamaa, vesialueet ja puistoa. – Asemakaava nro 9735 (hyväksytty kaupunginvaltuusto 29.8.1990). Kaavan mukaan alue on Kalasataman ja elintarviketeollisuuden toimintaa palvelevien teollisuus- ja varastorakennusten korttelialuetta. – Asemakaava nro 8750 (vahvistunut ympäristöministeriö 16.4.1985). Kaavan mukaan alue on satama-aluetta. – Asemakaava nro 11744 (tullut voimaan 27.2.2009). Kaavan mukaan alue on toimitilarakennusten korttelialuetta ja katualuetta. – Asemakaava nro 10900 (saanut lainvoiman 25.10.2002). Kaavan mukaan alue on katualuetta. – Asemakaava nro 11956 (tullut voimaan 20.7.2012). Kaavan mukaan alue on venesatamaa. Rakennusjärjestys Helsingin kaupungin rakennusjärjestys on hyväksytty 22.9.2010. Kiinteistörekisteri Alue on merkitty Helsingin kaupungin ylläpitämään kiinteistörekisteriin. Rakennuskiellot Alueen länsireunalla on voimassa maankäyttö- ja rakennuslain 38 §:n 1 momentin mukainen rakennuskielto 12259. Rakennuskielto koskee rakennusten 1. kerrosten ja kadunvarsien myymälä-, liike- ja toimitilojen muuttamista asuinkäyttöön. Muut suunnitelmat ja päätökset Alueen ensimmäiset luonnokset on laadittu Berliinin kaupungin kaavoituksesta vastaavan Senatsverwaltung für Stadtentwicklung und Umweltin sekä AA Projectsin ja Stattbau GmbH:n suunnittelijoiden toimesta keväällä 2013 osana Berliini-Helsinki kaupunkisuunnitteluakatemiaa. 5 LUONNOS Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi Verkkosaaren pohjoisosan suunnitteluperiaatteet asemakaavan muutosehdotuksen pohjaksi 10.3.2015. Pohjakartta Helsingin kaupungin kiinteistöviraston kaupunkimittausosasto on laatinut pohjakartan, joka on tarkistettu x.x.20xx. Maanomistus Alue on Helsingin kaupungin omistuksessa. Alueen yleiskuvaus Suunnittelualue sijaitsee Kalasatamassa, Kulosaarensillan pohjoispuolella. Alue on entistä Sörnäisten satama-aluetta ja Tukkutorin hallinnoimaa aluetta. Alueella sijaitsi aikaisemmin Iso Verkkosaari ja välittömästi sen eteläpuolella sijaitsi Pieni Verkkosaari. Verkkosaaria käytettiin pitkään kaupunkilaisten karjan kesälaitumena. Elikot kuljetettiin saareen veneellä. Teolliseen aikakauteen saaret siirtyivät vuonna 1888, kun Isoon Verkkosaareen perustettiin Sörnäisten Verkkosaaren höyrysaha, myöhemmin Oy Sörnäs Ab. Sahan palveluksessa oli parhaimmillaan yli 300 henkilöä. Kesäisin kiireisinä sesonkiaikoina tehtaaseen palkattiin jopa yli 100 aputyöläistä. Sahan käyttövoimana oli kaksi yhteensä 70 hevosvoimaa kehittävää höyrykonetta. Sahan rakennukset paloivat vuonna 1928. Oy Sörnäs Ab lopetti toimintansa Helsingissä vuonna 1937. Puusilta yhdisti Ison Verkkosaaren mantereeseen jo vuosisadan vaihteessa ja Pieneen Verkkosaareen pääsi Ison Verkkosaaren kautta saarten väliin rakennettua maakannasta pitkin. Verkkosaarten alueen täyttötyöt aloitettiin 1930-luvulla, jolloin saaret liitettiin mantereeseen niiden teollisen käytön voimistamiseksi. Entisestä käytöstä on jäljellä 1970-luvulla rakennettu yksikerroksinen varastorakennus. Alueella on tällä hetkellä sataman tekninen varikko, rakennusviraston autohotelli, sora- ja asvalttikenttää, kiviröykkiöitä, muutama kontti ja romulaivoja. Vuosaaren satama valmistui vuoden 2008 lopussa, ja tavarasatama siirtyi kokonaisuudessaan Vuosaareen, mikä vapautti Sörnäisten sataman keskeiset alueet uuden kaupunginosan rakentamiseen. Kalasataman rakentaminen alkoi Kulosaarensillan eteläpuolella Sörnäistenniemessä vuonna 2010. Sörnäistenniemi hahmottuu jo tiiviisti rakennettu- 6 LUONNOS na kokonaisuutena, mutta ympäristöä hallitsevat vielä pitkään laajat työmaa-alueet. Luonnonympäristö Alue on pinnanmuodoiltaan tasaiseksi rakennettua teollisuus-, satama-, liikenne- ja varastoaluetta. Alue on kokonaisuudessaan täyttömaata, eikä Ison Verkkosaaren alkuperäistä sijaintia hahmota alueella. Suunnittelualue sisältää nykyistä rantaviivaa noin 550 m. Alue rajautuu rantaviivan kohdalta Kuorekarinsalmen vesialueeseen. Yhdyskuntatekninen huolto Alueella sijaitsee satamatoimintoja palvelleita yhdyskuntateknisen huollon verkostoja, jotka poistetaan käytöstä. Maaperä ja maaperän pilaantuminen Täydentyy Ympäristöhäiriöt Melu ja ilmanlaatu Itäväylän ja Hermannin rantatien liikenne aiheuttaa alueelle melu-, pakokaasu- ja hiukkaspäästöjä. Itäväylän syksyn arkivuorokauden liikennemäärä on nykyisin noin 60 000 ajoneuvoa/d. Hermannin rantatien liikennemäärä Vanhan talvitien risteyksen pohjoispuolella on 18 900 ajoneuvoa/d ja Vanhan talvitien risteyksen eteläpuolella 14 900 ajoneuvoa/d. Myös metroliikenne aiheuttaa kaava-alueelle melua. Kulosaaren sillan kohdalle on metroradan viereen rakennettu 1,8 m korkeat meluaidat ja Itäväylän pohjoisreunaan 1,1 m korkea melukaide. Helsingin kaupungin meluselvitys 2012:n mukaan tieliikenteen aiheuttama päivämelutaso Lden alueella vaihtelee rantaniemekkeen 45.0 - 50.0 dB:stä Hermannin rantatien 70.0 - 75.0 dB:iin saakka. Vastaavasti yöaikaan melutasot alueella vaihtelevat välillä 45.0 - 65.0 dB. Hanasaaren voimalaitos Asemakaava alueen lounaispuolella lähimmillään noin 800 metrin etäisyydellä sijaitsee Helsingin Energian Hanasaaren energiahuoltoalue, jossa toimivat mm. Hanasaaren B- voimalaitos, huippulämpökeskus, polttoainesatama ja -varastot. Hanasaaren B-voimalaitos on käyttämiensä kemikaalien määrän ja laadun perusteella luokiteltu suuronnettomuusvaaraa-aiheuttavaksi ns. Seveso-laitokseksi. Hanasaaren voima- 7 LUONNOS laitoksen tulevaisuuden vaihtoehtoja ovat Helsingin Energian kehitysohjelman mukaisesti joko laajamittaiseen biopolttoaineen käyttöön siirtyminen tai laitoksen lakkauttaminen, mikäli Vuosaareen toteutetaan uusi monipolttoainevoimalaitos. Turvallisuus ja kemikaalivirasto Tukes on määrännyt laitokselle 0,5 kilometrin konsultointivyöhykkeen. Asemakaava-alue on selkeästi, lähimmilläänkin noin 300 metriä konsultointivyöhykkeen ulkopuolella. Voimalaitosalueen normaalitoiminnoista aiheutuvia päästöjä ovat mm. melu, energiatuotantoprosessiin savukaasukaasut sekä polttoaineiden varastointiin ja käsittelyyn liittyvä pöly ja haju. Tukkutorin pakastamo Alueen länsipuolella sijaitsee Helsingin tukkutori, jossa toimii myös pakastamo. Pakastamon jäähdytysaineena on ammoniakki, jota on laitoksella noin 10 tonnia. Ammoniakin aiheuttamia riskejä on selvitetty Etelä- Hermannin kaavoituksen aikana. Tukkutorin pakastamolle on EteläHermannin asemakaavoituksen yhteydessä tehtyjen turvallisuustarkastelujen perusteella esitetty Tukesin ja pelastuslaitoksen lausunnoissa (17.10.2005 ja 7.10.2005) vähimmäisetäisyydeksi asutukseen 100 metriä. Asemakaavamuutoksen lähimmät toiminnot sijaitsevat noin 300 metrin etäisyydellä ja lähin asuinkortteli noin 350 metrin etäisyydellä pakastamosta. Ammoniakin käyttö tulee suunnitelmien mukaan loppumaan Tukkutorin alueella, kun suunniteltu uusi pakastamo otetaan käyttöön ja kylmäaineeksi tulee hiilidioksidi. 3 TAVOITTEET Tavoitteena on suunnitella Verkkosaaren pohjoisosan kaupunkirakenne ja kaupunkikuva kantakaupunkimaiseksi; monipuoliseksi ja tiiviiksi. Laadukkaalla asuntoalueella painotetaan asumismuotojen monipuolisuutta ja uudentyyppisen kaupunkiasumisen eri muotoja. Alueella edistetään ryhmärakennuttamista suunnittelemalla osa kortteleista siten, että niiden rakenne ja pysäköintiratkaisu tukevat tavanomaista pienempiä hankkeita ja poikkeavia rakennuttamismalleja. Kalasatamankatu suunnitellaan keskeisiltä osiltaan yhteisenä katutilana, josta muodostuu alueen keskeinen aukio. Suunniteltu pyöräilyn baanareitin linjaus huomioidaan alueen suunnittelussa. Alueelle suunnitellaan suuri päiväkoti ja alkuopetuskoulu, pienvenesatama sekä varaus kelluvalle uimalalle. Lisäksi alueelle tulee kortteli toimitilarakentamista varten ja tontti kaasunjakeluasemalle. 8 LUONNOS Alueelle tehdään yhtenäinen, julkinen rantapromenadi ja Helsinkipuiston jatkuvuus alueella turvataan. Alueen suunnittelussa otetaan huomioon terveys- ja ympäristöriskit sekä yhdyskuntarakentamisen taloudellisuus. 4 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN KUVAUS Yleisperustelu ja -kuvaus Verkkosaaren pohjoisosa sijaitsee Vanhankaupunginselän rannalla alueella, jossa Kalasataman uusi korttelirakenne liittyy Hermannin rantatien välityksellä Sörnäisten toimitilakortteleihin. Alueen eteläpuolelle rakentuu Verkkosaaren eteläosan asuinkorttelit sekä Capellan korttelit ja itäpuolelle Verkkosaarenranta-katu sekä pienimuotoisesta palvelurakentamisesta ja kelluvista asuintaloista muodostuva kokonaisuus. Myöhemmin Kalasataman suunnittelu ja rakentaminen tulee jatkumaan alueen pohjoispuolelle johon suunnitellaan Hermanninrannan alue sekä Hermannin rantapuisto. Verkkosaaren pohjoisosassa kaksi Kalasataman kaupunkirakenteen kannalta keskeistä katulinjaa, Capellan puistotie ja Kalasatamankatu, kohtaavat toisensa. Näiden akselien risteyskohtaan muodostetaan alueen keskeinen toritila, Verkkosaarenaukio. Itä-länsisuunnassa alueen läpi on suunniteltu pääosin jalankulkuliikenteelle varattu katu, Verkkoneula, joka yhdistää alueen eri osia toisiinsa ja luo yhteyden Hermannin rantatien raitiovaunu- ja bussipysäkeiltä rantaan. Aluetta suunnitellaan pääosin asumiseen 3 000 asukkaalle. Alueella edistetään ryhmärakennuttamista. Osa kortteleista on suunniteltu siten, että niiden rakenne ja pysäköintiratkaisu tukevat tavanomaista pienempiä hankkeita ja poikkeavia rakennuttamismalleja. Asumisen lisäksi alueelle on suunniteltu suuri päiväkoti ja alkuopetuskoulu, kaasunjakeluasema, tontti toimitilarakennusta varten, pienvenesatama ja varaus kelluvalle uimalalle sekä venekerholle. Kelluvan uimalan yhteyteen rakentuvasta aukiosta, Neulansilmästä, on suunniteltu aktiivista toiminnallista ranta-aluetta johon keskittyy paljon liike- ja ravintolatiloja. Kalasataman julkinen rantareitti kulkee Neulansilmän läpi. Asemakaavan muutos on laadittu kaupunkisuunnittelulautakunnan hyväksymien suunnitteluperiaatteiden pohjalta. 9 LUONNOS Mitoitus Muutosalueen pinta-ala on 19,1 ha, josta venesataman, vesialueen tonttien ja vesialueen osuus on 8,1 ha. Katualueiden ja maa-alueella olevien korttelien pinta-ala on yhteensä 11,0 ha. Asemakaavan muutoksessa rakennusoikeutta on yhteensä 132 650 k-m2, josta asuinkerrosalaa on 123 000 k-m2, toimitilakerrosalaa 5 000 k-m2 ja palvelurakennusten kerrosalaa 4 650 k-m2. Asuintonttien kerrosalasta yhteensä 3 880 k-m2 tulee rakentaa liiketiloina. Kaavamuutoksen aluetehokkuus on ea=1,2; luvussa ei ole mukana vesialuetta, vesialueen tontteja eikä vesialuetta. Asuinrakennusten korttelialueiden keskimääräinen tehokkuus on ek=2,1. Asuinrakennusten korttelialue (AK) Alueelle suunnitellaan seitsemän asuinkorttelia, jotka poikkeavat luonteeltaan ja ratkaisultaan toisistaan. Korttelit 10651 ja 10652 ovat raskaasti rakennettuja Hermannin rantatietä rajaavia umpikortteleita, joihin on suunniteltu tavallisen asumisen lisäksi esimerkiksi opiskelija-asumiseen sopivia erityisasumisen tontteja. Kortteleissa on pihakannen alainen pysäköintiratkaisu, jossa pihakansi on toisen kerroksen lattian tasossa. Pihoilta Verkkoneulakävelykadulle on suunniteltu luiskattu avaus, jonka kautta huolto- ja pelastusliikenne on järjestettävissä pihoille. Rakentaminen on pääosin 6kerroksista, mutta kortteleissa on myös 8-kerroksisia osia. Osa pihasta tulee rakentaa maanvaraisena, jotta turvataan suurten puiden kasvamisedellytykset pihalla. Korttelin 10655 asuinkerrostalojen korttelialueesta muodostuu Verkkosaaren pohjoisosan keskuskortteli, johon keskitetään liike- ja ravintolatilaa sekä tehokasta asuinrakentamista. Yhtenäiseen umpikortteliin on suunniteltu kaksitasoinen pihakannen alainen pysäköintiratkaisu, jossa ylempi taso on ensimmäisen kerroksen tasossa ja alempi kellaritasolla. Korttelin on pääosin alkuperäiseen topografiaan kuuluneen Ison Verkkosaaren kohdalla. Perustamisolosuhteet ovat tästä johtuen paremmat kuin muualla alueella ja kellarirakentaminen perustellumpaa. Korttelin eteläinen osa on 6-kerroksinen ja pohjoisosastaan kortteli kasvaa kiilamaisesti 11-kerroksiseksi saakka. Korttelin 6-kerroksisen osan kaikki asunnot on suunniteltu avautumaan kadulle sillä sisäpihalle ei ole toivottavaa järjestää pelastusajoyhteyttä. Korttelit 10654 ja 10657 muistuttavat ratkaisultaan toisiaan. Kortteleiden rakennukset eivät liity toisiinsa suoraan palomuureilla, vaan yhtenäisen maantasokerroksen päältä kohoaa katulinjaan rajautuvia piste- 10 LUONNOS talomaisia kaupunkikerrostaloja. Pysäköinti on suunniteltu siten, että kukin tontti voi rakentaa oman kannen alaisen pysäköintinsä siten, että pihakansi on toisen kerroksen lattian tasolla. Määräyksellä on varmistettu piha-alueen jäsentyminen kokonaisuutena kortteleittain. Korttelit jakautuvat tontteihin siten, että rakennushankkeiden koot vaihtelevat välillä 1 650 – 5 500 k-m2. Korttelissa 10654 on viisi 1 650 k-m2 tonttia joiden on ajateltu soveltuvat ryhmärakennuttamiseen kokonsa puolesta. Kortteli 10656 on myös rakenteeltaan rikottu jolloin korttelin länsireunankin rakennuksista saadaan järjestettyä merinäkymiä Vanhankaupunginselälle. Pitkänomaisen korttelin molemmissa päädyissä on suurempi kahdesta kerrostalosta muodostuva tontti, jossa pysäköinti on ratkaistu pihakannen alla. Korttelin keskivyöhyke muodostuu pienehköistä tonteista joille on suunniteltu yksi 1 200 k-m2 tai 1 600 k-m2 kokoinen kerrostalo. Korttelin läpi on suunniteltu kolme tontteihin kuuluvaa kujaa joiden varteen pysäköinti ryhmittyy rakennusten ensimmäisen kerroksen autotalleissa sekä avopaikkoina. Kujat palvelevat kortteleiden pysäköinnin lisäksi yleisinä jalankulkuyhteyksinä sekä tulvareitteinä. Korttelin keskiosan kahdeksen tontin on ajateltu soveltuvan erityisen hyvin ryhmärakennuttamiseen kokonsa ja järjestelynsä puolesta. Kortteli 10658 koostuu 12- ja 15-kerroksisista asuinrakennuksista sekä niiden välisestä matalasta osasta, jonka maantasokerroksissa on yhteis- ja liiketilaa ja kahdessa ylemmässä kerroksessa pysäköintiä. Asuntojen yhteispiha on matalan osan katolla. Korttelin liiketiloilla on tärkeä rooli elävän ranta-aukion syntymiseksi ja parhaimmillaan ne toimivat synergiassa venesataman ja kelluvan uimalan kanssa. Korkeampien rakennusten ryhmää voi myöhemmin täydentää kaava-alueen pohjoispuolella Hermanninrannan alueen kaavoituksessa. Toimitilarakennusten korttelialue (KTY) Verkkosaarenaukion eteläreunaan on suunniteltu toimitilarakennusten tontti. Tontti on näkyvällä paikalla Kalasatamankadun, Capellan puistotien ja Verkkosaarenkadun risteyksessä ja se sijaitsee alle 300 metrin päässä Kalasatamankeskuksesta. Tontille on suunniteltu 6-kerroksista rakennusta, joka täyttää lähes koko tontin. Pysäköinti on ajateltu ratkaistavaksi maanalaisessa pysäköintikellarissa. Palvelurakennusten korttelialue (P) Korttelissa 10655 on palvelurakennusten tontti, johon on suunniteltu suomenkielistä päiväkotia 216 lapselle, ruotsinkielistä päiväkotia 84 lapselle ja ruotsinkielistä alkuopetuskoulua 50 oppilaalle. Rakennuksen 11 LUONNOS pihatilat ovat päiväkodin ja koulun aukioloaikojen ulkopuolella alueen asukkaiden yleisessä käytössä. Lisäksi on toivottavaa, että rakennuksessa järjestetään ilta-aikaan kerho- ym. aluetta aktivoivaa toimintaa. Rakennus rajautuu Verkkosaarenaukion reunaan ja pääsisäänkäynti on järjestettävä aukiolta. Saatto- ja henkilökunnan pysäköinti on suunniteltu tontin itäreunaan. Rakennuksen huoltoyhteys on ajateltu tontin pohjoisreunaan rakentuvalta kujanteelta. Vesialueella sijaitseva palvelurakennusten korttelialue (W/P) Neulansilmä-ranta-aukion yhteyteen on suunniteltu tontti 10659/1 kelluvan uimalan rakentamista varten. Uimala tuo alueelle tarvittavia liikuntapalveluja ja rikastuttaa ranta-aukiota toiminnallisesti. Uimalan viereen on suunniteltu vesialueen tontti 10659/2 palvelurakennusta varten. Tontille voi rakentaa esimerkiksi kelluvan venekerhon mikäli osa venesatamasta on yksityisen venekerhon hallinnassa. Huoltoaseman korttelialue (LH) Kortteliin 10273 on suunniteltu tontti kaasunjakeluasemaa varten. Alueella toimii jo kaasunjakeluasema, mutta tonttia joudutaan rajaamaan ja sen järjestelyjä muuttamaan Vanhan talvitien linjauksen vuoksi. Venesatama (LV) Verkkosaaren pohjoisosan rantaan on suunniteltu 300 - 400 venepaikan satamaa. Kalasatamaan Kulosaaren sillan pohjoispuolelle ei ole tulossa muuta venesatamaa joten Verkkosaaren venesataman tulee vastata koko pohjoisen Kalasataman venepaikkatarpeeseen. Vesisyvyydestä ja Kulosaarensillasta johtuen alueella ei voida järjestää paikkoja purjeveneille. Veneiden nosto- ja laskupaikka on jo olemassa kaavaalueen pohjoisosassa. Veneiden talvisäilytystä on mahdollista järjestää vähäisesti venesataman pysäköintialueella. Lisäksi kaava-alueen pohjoispuolella sijaitsevan Hermanninpuiston suunnittelussa tullaan tutkimaan missä määrin talvisäilytystä on mahdollista säilyttää alueella. Liikenne Alue on kävelyetäisyydellä Kalasataman metroasemasta. Asemakaavan muutosalueelle on lisäksi suunniteltu raitiovaunu- ja bussipysäkit Hermannin rantatielle. Hermannin rantatie on luokitukseltaan pääkatu. Kaupunkisuunnittelulautakunta on 4.6.2013 hyväksynyt Sörnäistentunnelin asemakaavan 12 LUONNOS muutosehdotuksen, jonka mukaan Hermannin rantatien ja Sörnäisten rantatien välinen pääkatuliikenne johdetaan niiden väliseen tunneliin. Hermannin rantatiellä tunnelin sisäänajokohta on n. 500 m asemakaavan muutosalueelta pohjoiseen. Tunnelin rakentamisen myötä Hermannin rantatie ei olisi kaava-alueella enää pääkatu vaan se palvelisi joukkoliikenteen lisäksi autoliikenteen alueellisena kokoojakatuna. Kaava-alueen autoliikenne johdetaan Hermannin rantatielle Vanhan talvitien ja Verkkosaarenkadun kautta. Kalasatamankatu on alueen läpi kulkeva katuyhteys, jolla autoliikenne on sallittu, mutta kadun suunnittelussa painottuvat jalankulku ja pyöräily. Alueen keskeisellä osalla katu on osa Verkkosaarenaukiota joka suunnitellaan yhteisen katutilan periaatteella siten, että autoliikenne on alisteista jalankululle ja pyöräilylle. Alueen muut autoliikenteelle sallitut kadut, Vanha talvitie, Pilkkikatu ja osaltaan Verkkoneula, ovat läpi ajettavia tonttikatuja joilla liikennemäärät ovat vähäisiä. Lisäksi alueella on jalankululle ja pyöräilylle varatut kadut, Pilkkikuja ja osaltaan Verkkoneula, joilla huoltoliikenteelle on sallittu. Alueen rantaa pitkin on johdettu julkinen kävelyn ja pyöräilyn yhteys, joka liittyy Kalasataman koko aluetta kiertävään rantareittiin. Reitti kulkee pohjoisessa venesataman alueella ja liittyy Neulansilmä-aukion katualueeseen. Reitti jatkuu pohjoisessa myöhemmin kaavoitettavaan Hermannin rantapuistoon ja etelässä rantavyöhykkeen jalankulkualueita pitkin. Kaupungin laajuinen pyöräilyn pääyhteys kulkee etelä-pohjoissuunnassa alueen läpi. Baanan linjaus on suunniteltu Capellan puistotien jatketta pitkin Verkkosaarenaukiolle ja siitä edelleen pohjoiseen Kalasatamankatua pitkin. Alueen pysäköintiratkaisusta on selostettu korttelikohtaisessa kuvauksessa. Vieraspysäköinti toteutetaan kadunvarsipysäköintinä. Pysäköintipaikkoja koskevilla kaavamääräyksillä mahdollistetaan pysäköintipaikkojen korkea käyttöaste ja joustoa pysäköintinormiin. Autopaikkoja saa rakentaa vähemmän, mikäli paikat ovat nimeämättömiä tai/ja tontti liittyy yhteiskäyttöjärjestelmään ja yhteiskäyttöautoille osoitetaan vähintään 5 % autopaikkojen vähimmäismäärästä tai/ja autopaikat ovat nimeämättömiä. Polkupyöräpaikat sijoitetaan tonteille. 13 LUONNOS Palvelut Asemakaavassa on merkintä li, joka osoittaa rakennusalan osan, johon on rakennettava kerrosalan osoittavan luvun verran liiketilaa. Lisäksi kaavassa on merkintä kr, joka osoittaa rakennusalan osan, johon on rakennettava kerrosalan osoittavan luvun verran ravintola- tai kahvilatilaa, joka on varustettava rasvanerottelukaivolla ja katon ylimmän tason yläpuolelle johdettavalla ilmastointihormilla. Kadunvarsiliiketiloja on osoitettu alueelle yhteensä 3 880 k-m2. Määrällisesti niitä on keskitetty Kalasatamanaukiolle sekä venesataman ja kelluvan uimalan yhteyteen. Kalasataman metroasema ja sen ympärille rakentuva kaupallisten palveluiden keskittymä, Kalasataman keskus sekä Kalasataman terveysja hyvinvointikeskus ovat kaava-alueen läheisyydessä. Tukkutorin ja Teurastamon alueiden kehittyvä palvelutarjonta ravintoloineen on kävelyetäisyydellä. Alueelle tulevat suomen- ja ruotsinkieliset päiväkodit sekä ruotsinkielinen alkuopetuskoulu palvelevat kaava-alueen lisäksi huomattavan laajaa aluetta. Esteettömyys Asemakaava-alue on pääosin esteettömyyden kannalta perustason aluetta. Asemakaava-alue on esteettömyyden kannalta vaativaa alueelle sijoittuvan päiväkodin ja alkuopetuskoulun takia. Tasainen täyttömaa tarjoaa hyvät edellytykset esteettömän ympäristön suunnittelemiseksi. Yhdyskuntatekninen huolto Täydentyy Maaperän rakennettavuus, pohjarakentaminen ja pilaantuneisuuden kunnostaminen Täydentyy Ympäristöhäiriöt Alueesta on tekeillä meluselvitys. Energiantuotannon ja Tukkutorin pakastamon päästöt ja vaikutukset Hanasaaren B-voimalaitoksen ja huippulämpökeskuksen ilmanlaatuvaikutuksia laitosten ympäristöön ja korkeisiin rakennuksiin on selvitetty aiemmin Kalasataman keskuksen asemakaavoituksen yhteydessä. 14 LUONNOS Selvityksessä todettiin, että normaalikäytön päästöjen aiheuttamat korkeimmat rikkidioksidi-, typpidioksidi- ja hiukkaspäästöt jäävät maanpintatasolla hyvin pieniksi ja alittavat ohje- ja raja-arvot selvästi. Verkkosaaren alueelle ei kohdistu merkittäviä voimalaitoksen ilmapäästöjä. Asemakaavan mahdollistama korkein rakennus on 15 kerroksinen, jolloin voimalaitoksen ilmapäästöillä ei ole merkittäviä vaikutuksia myöskään rakennuksen kattotasolla. Voimalaitoksen normaalitoiminnasta ei arvioida aiheutuvan asemakaava-alueelle ulottuvaa merkittävää melua, pölyämistä eikä muita haittoja nykyisessä tai tulevaisuudessa mahdollisesti toteutuvassa laajamittaisen biopolton tilanteessa. Hanasaaren energiahuoltoalueen poikkeustilanteita ja riskejä on selvitetty Sörnäistenrannan ja Hermanninrannan osayleiskaavan, Hanasaaren asemakaavaehdotuksen sekä Helsingin Energian kehitysohjelman mukaisten muutoshankkeiden suunnittelun yhteydessä. Onnettomuuksia, joilla voisi olla vaikutuksia pitkälle laitosalueen ulkopuolelle, ovat etenkin polttoaineiden tai laitosrakennuksen suuret tulipalot. Suurten palojen savukaasut voivat levitä erittäin pitkälle ja aiheuttaa suojautumistarpeen laajalla alueella. Suurten onnettomuuksien, kuten öljysäiliön palon mahdollisuus on arvioitu hyvin epätodennäköisiksi. Riittävä etäisyys voimalaitokseen mahdollistaa suojautumisen tai alueelta poistumisen onnettomuustilanteessa. Verkkosaaren eteläosan asemakaavaalue sijaitsee selkeästi Hanasaaren B-voimalaitoksen konsultointivyöhykkeen ulkopuolella. Riskikartoituksissa ja -selvityksissä ei ole tullut esiin Verkkosaaren alueelle ulottuvia merkittäviä vaikutuksia. Tukkutorin pakastamon käyttämän ammoniakin onnettomuusriski poistuu, kun uusi pakastamo otetaan käyttöön. Uuden pakastamon on arvioitu valmistuvan lähivuosina. Nimistö Nimistötoimikunta päätti kokouksessaan 1.4.2015 esittää Verkkosaaren pohjoisosaan tulevien uusien katujen ja aukioiden nimiksi Vanha talvitie (Gamla vintervägen), Verkkoneula (Nätnålen), Pilkkikatu (Pilkgatan), Verkkosaarenaukio (Nätholmsplatsen), Neulansilmä (Nålsögat) ja Pilkkikuja (Pilkgränden). Berliinin ja Helsingin kaupunkien välisen yhteistyön muistamiseksi Verkkosaaren pohjoisosan suunnittelussa, esittää nimistötoimikunta korttelien nimeämistä Berliinin kaupunginosien mukaan: Wedding, Pankow, Tegel, Charlottenburg, Mitte, Kreuzberg ja Tempelhof. 15 LUONNOS 5 ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMISEN VAIKUTUKSET Vaikutukset kaupunkirakenteeseen Satamatoiminnoilta vapautuvien alueiden rakentuminen vahvistaa kantakaupungin ja ydinkeskustan asemaa alue- ja yhdyskuntarakenteessa. Aluerakenteellisesti on tärkeää kehittää seudun pääkeskusta toiminnoiltaan ja asuntokannaltaan monipuolisena siten, että aluerakenne tiivistyy ja toimivuus paranee. Yhteydet alueen läpi ovat tärkeitä, koska niillä voidaan parantaa nykyisiä yhteyksiä ja samalla niveltää alue osaksi kantakaupungin toimivaa kokonaisuutta. Rantojen avaamisella kaikkien lähialueen asukkaiden käyttöön kytketään lähialueen kaupunginosat takaisin rantaan ja merellisiin virkistysalueisiin. Tämä tulee muuttamaan Kallion, Sörnäisten, Vallilan ja Hermannin kaupunginosien asukkaiden mielikuvan sijainnistaan kaupungissa, ja itäiset kantakaupunginosat tulevat kohtaamaan voimakkaan positiivisen muutoksen. Venesatamasta yleiselle jalankululle ja pyöräilylle varattu osa sekä Neulansilmä-ranta-aukio muodostavat osan Helsinkipuistoa palvelevasta reitistöstä. Se yhdistää Vanhankaupunginselän rantaa kiertävän rantareitin etelän ja Kalasataman keskuksen suuntaan. Reitin varrelle muodostuu mielenkiintoisia merellisiä kaupunkitiloja, joilta pääsee kosketuksiin vedenpinnan kanssa. Vaikutukset kaupunkikuvaan ja maisemaan Verkkosaaren pohjoisosa yhdessä eteläosan kanssa on Vanhankaupunginselän ympärille kehittyvää uutta kaupunkirakennetta, joka alkaa Viikistä ja jatkuu Arabianrannan kautta Kalasatamaan. Alueelta avautuu laajat näkymät meren sisälahden yli vehreään sisäsaariston maisemaan. Verkkosaaren alue tulee muodostamaan merkittävän uuden elementin merellisen kaupunkimaiseman keskellä. Nykyinen kaupunkikuvallinen ja maisemallinen asetelma tulee oleellisesti ja näkyvästi muuttumaan idästä ja pohjoisesta katsottaessa. Kenttämäisyys ja laakeus tulevat korvautumaan kaukomaisemassa yhtenäisenä rintamana havaittavana kaupunkirakenteena, josta muita korkeammat rakennukset osoittavat Kalasataman metroaseman ja Kulosaarensillan ympäristön. Vaikutukset liikenteen ja teknisen huollon järjestämiseen 16 LUONNOS Kaava mahdollistaa normaalien korkeatasoisten yhdyskuntateknisen huollon palveluiden toteuttamisen alueelle. Vaikutukset ihmisten terveyteen ja turvallisuuteen Pilaantunut maaperä puhdistetaan ennen alueen ottamista asemakaavan mukaiseen käyttöön. Maaperästä ei puhdistamisen jälkeen aiheudu haittaa ihmisen terveydelle. Kaavassa on annettu maaperän pilaantuneisuuden tutkimista ja kunnostamista koskeva määräys. Hanasaaren energiahuoltoalueen normaalitoiminnasta ei aiheudu asemakaava-alueelle merkittäviä terveellisyyttä tai turvallisuutta heikentäviä vaikutuksia nykyisessä tai mahdollisesti tulevaisuudessa toteutettavan laajamittaisen biopolton tilanteessa. Poikkeustilanteiden pisimmälle ulottuvia vaikutuksia voivat aiheuttaa suurten tulipalojen savukaasut. Verkkosaaren pohjoisosaan ei selvitysten perusteella kohdistu merkittäviä savukaasuvaikutuksia. Yhdyskuntataloudelliset vaikutukset Maaperän pilaantuneisuus, vaikeasti rakennettava maaperä sekä rantarakenteiden suuri määrä edellyttävät kaupungilta merkittäviä esirakentamisinvestointeja. Kadut, yleiset alueet ja kunnallistekniikka perustetaan paalulaatan varaan, mikä nostaa esirakentamisen kustannuksia. 17 LUONNOS 6 SUUNNITTELUN VAIHEET Vireilletulo, osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja vuorovaikutus Kaavoitustyö on tullut vireille kaupungin aloitteesta. Vireilletulosta on ilmoitettu osallisille kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston kirjeellä, jonka mukana lähetettiin osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä luonnos suunnitteluperiaatteista (päivätty 12.1.2015). Osallistuminen ja vuorovaikutus on järjestetty liitteenä olevan osallistumis- ja arviointisuunnitelman mukaisesti. Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi alueen suunnitteluperiaatteet 10.3.2015 jatkosuunnittelun pohjaksi. Asemakaavan muutosluonnos ja selostusluonnos ovat olleet nähtävänä kaupunkisuunnitteluvirastossa 11.5.–1.6.2015. Asemakaavan muutosluonnosta sekä erityisesti tavoitetta ryhmärakennuttamisen edistämisestä esiteltiin yleisötilaisuudessa 11.5.2015. Viranomaisyhteistyö Esimerkkitekstiä: Kaavamuutoksen valmistelun yhteydessä on tehty viranomaisyhteistyötä Helsingin Energia -liikelaitoksen ja Helen Sähköverkko Oy:n, pelastuslaitoksen, Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen, rakennusviraston, liikuntaviraston, kiinteistöviraston tonttiosaston ja geoteknisen osaston, Turvatekniikan keskuksen sekä Uudenmaan elinkeino, liikenne- ja ympäristökeskuksen kanssa. Ennen lautakuntakäsittelyä pyydettiin lausunnot... Esitetyt mielipiteet Kaavamuutoksen valmisteluun liittyen on asemakaavaosastolle saapunut kirjeitse xx mielipidettä, joista 1 koski suunnitteluperiaatteita ja x asemakaavan muutosluonnosta. Lisäksi suullisia mielipiteitä on esitetty keskustelutilaisuudessa ja puhelimitse. Suunnitteluperiaatteista saatu mielipide kohdistui kaasunjakeluaseman varauksen tekemistä alueelle. 18 LUONNOS Kaavaluonnoksesta saadut mielipiteet kohdistuivat… Mielipiteet on kaavoitustyössä otettu huomioon siten, että... 7 KÄSITTELYVAIHEET Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi Verkkosaaren pohjoisosan suunnitteluperiaatteet asemakaavan muutosehdotuksen pohjaksi 10.3.2015. Asemakaavan muutosehdotus esiteltiin kaupunkisuunnittelulautakunnalle x.x.20xx ja se päätti ... Helsingissä Olavi Veltheim 12.01.2015 Hankenro 0954_2 HEL 2015-000299 Oas 1188-00/15 1 (3) VERKKOSAAREN POHJOISOSAN ASEMAKAAVAA MUUTETAAN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Kaupunkisuunnitteluvirastossa valmistellaan asemakaavan muutosta Verkkosaareen pohjoisosaan. Alueesta suunnitellaan asumispainotteinen, tiiviisti rakennettu ja omaleimainen osa Kalasatamaa ja uutta merellistä kantakaupunkia. Mitä suunnitellaan Asemakaavan muutos koskee Hermannin rantatien, Verkkosaarenkadun ja Verkkosaarenranta-kadun rajaamaa aluetta, joka pohjoisreunaltaan rajautuu nykyisen Verkkosaarenkujan kohdalle. Aluetta suunnitellaan noin 2 000 asukkaalle ja asuinkerrosalatavoite on noin 90 000 k-m2. Lisäksi alueelle suunnitellaan toimitila- ja palvelurakentamista noin 12 000 k-m2. Tarkemmin suunnittelun tavoitteita on kuvattu liitteenä olevassa suunnitteluperiaatteiden luonnoksessa. Valmistelun eteneminen Kaupunkisuunnitteluvirasto laatii suunnitteluperiaatteiden luonnoksen sekä osallisilta, viranomaisilta ja asiantuntijoilta saadun palautteen pohjalta suunnitteluperiaatteet, jotka on tarkoitus esitellä kaupunkisuunnittelulautakunnalle maaliskuussa 2015. Lautakunnan puoltamien suunnitteluperiaatteiden pohjalta laaditaan asemakaavan muutosluonnos, joka asetetaan nähtäville huhti-/toukokuussa 2015. Luonnoksen nähtävilläolosta ja mahdollisesta keskustelutilaisuudesta ilmoitetaan kirjeillä sekä viraston internetsivuilla ja siitä on mahdollisuus esittää mielipiteensä. Viranomais- ja muu asiantuntijayhteistyö järjestetään erillisin neuvotteluin. Luonnoksen jälkeen laaditaan asemakaavan muutosehdotus, jonka lautakunta voi hyväksyä syksyllä 2015. Lautakunnan puoltama ehdotus asetetaan julkisesti nähtäville ja siitä pyydetään viranomaisten lausunnot. Kaavaehdotuksesta voi tehdä muistutuksen nähtävilläoloaikana. Asemakaavaehdotuksen julkisesta nähtävilläolosta tiedotetaan kuulutuksella, joka julkaistaan Helsingin Sanomissa, Hufvudstadsbladetissa ja Metrossa sekä verkkosivuilla www.hel.fi/ksv. 12.01.2015 Hankenro 0954_2 HEL 2015-000299 Oas 1188-00/15 2 (3) Tavoitteena on, että kaavaehdotus on kaupunginhallituksen ja kaupunginvaltuuston käsiteltävänä vuonna 2016. Osallistumisen ja vuorovaikutuksen järjestäminen Osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä luonnos suunnitteluperiaatteista ovat esillä 19.1.–8.2.2015. seuraavissa paikoissa: · Vallilan kirjastossa, Päijänteentie 5 · info- ja näyttelytila Laiturilla, Narinkka 2 · kaupunkisuunnitteluvirastossa, Kansakoulukatu 3, 1. krs · kaupungin ilmoitustaululla, Kaupungintalo, Pohjoisesplanadi 11–13 · www.hel.fi/ksv kohdassa Nähtävänä nyt. Asemakaavoituksen etenemistä voi seurata kaupunkisuunnitteluviraston internetpalvelusta: www.hel.fi/ksv kohdassa Suunnitelmat kartalla. Kaavan valmistelija on tavattavissa kaupunkisuunnitteluvirastossa sopimuksen mukaan. Mielipiteet osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta ja suunnitteluperiaatteiden luonnoksesta pyydetään toimittamaan viimeistään 8.2.2015. Mielipiteet tulee toimittaa kirjallisesti osoitteeseen Helsingin kaupunki, Kirjaamo, Kaupunkisuunnitteluvirasto, PL 10, 00099 HELSINGIN KAUPUNKI, (käyntiosoite: Kaupungintalo, Pohjoisesplanadi 11–13), sähköpostilla helsinki.kirjaamo(a)hel.fi, faksilla (09) 655 783 tai suullisesti kaavan valmistelijalle. Alueen suunnittelussa osallisia ovat · · · · · · alueen ja lähialueiden maanomistajat, yritykset, laitokset ja asukkaat, Ryhmärakennuttajat ry alueen nykyiset ja tulevat käyttäjät Helsingin kaupunginosayhdistykset ry, Kallio-seura, HermanniVallila seura Helsingin Yrittäjät, Helsingin Vanhankaupungin Yrittäjät ry, Helsingin tukkutorialueen yrittäjäyhdistys ry, Helsingin seudun kauppakamari kaupungin asiantuntijaviranomaiset: kiinteistöviraston tonttiosasto, kiinteistöviraston tilakeskus, rakennusvirasto, pelastuslaitos, varhaiskasvatusvirasto, opetusvirasto, asuntotuotantotoimisto, liikuntavirasto, ympäristökeskus muut asiantuntijaviranomaiset: Helsingin Satama Oy, HSY Vesi, HSY Jätehuolto, Helen Oy, HKL, HSL 12.01.2015 Hankenro 0954_2 HEL 2015-000299 Oas 1188-00/15 3 (3) Vaikutusten arviointi Erityisesti tullaan arvioimaan vaikutuksia kaupunkikuvaan ja maisemaan, liikenteeseen ja teknisen huollon järjestämiseen. Vaikutusten arvioinnissa käytetään apuna suunnitelmaa havainnollistavaa materiaalia, esimerkiksi pienoismallia ja havainnekuvia. Terveyteen ja turvallisuuteen liittyvät vaikutusten arvioinnit koskevat melua, tulvia ja maaperän sekä sedimenttien pilaantuneisuutta. Suunnittelun lähtökohdat Kaavamuutos on tullut vireille Helsingin kaupungin aloitteesta. Alueen omistaa kaupunki. Alueella on voimassa useita asemakaavoja vuosien 1985 ja 2012 väliltä. Kalasataman osayleiskaavassa vuodelta 2008 alue on asuntoaluetta, palvelujen ja hallinnonaluetta sekä julkisten palvelujen ja hallinnon aluetta. Osayleiskaavan valmistelun yhteydessä on tutkittu erityisesti vaikutuksia kaupunkirakenteeseen, kulttuuriympäristöön, kaupunkikuvaan, maisemaan ja rakennettuun ympäristöön, ihmisten terveyteen ja turvallisuuteen, yhdyskuntatalouteen sekä sosiaalisia vaikutuksia. Kaupunkisuunnittelulautakunta on 12.5.2011 päättänyt Kalasataman pohjoisosan suunnitteluperiaatteiden tarkistamisesta mm. siten, että tutkitaan asuinrakentamisen mahdollisuuksien lisäämistä Kalasataman pohjoisosassa, johon Verkkosaaren pohjoisosa lukeutuu. Lisätiedot: arkkitehti Tuukka Linnas, puhelin 310 37308, tuukka.linnas(a)hel.fi Ote maakuntakaavasta Liite selostukseen nro 12xxx Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto Asemakaavaosasto Kalasatama – Malmi-projekti Ote 2. vaihemaakuntakaavasta Liite selostukseen nro 12xxx Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto Asemakaavaosasto Kalasatama – Malmi-projekti Ote Yleiskaava 2002:sta Liite selostukseen nro 12xxx Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto Asemakaavaosasto Kalasatama – Malmi-projekti Sörnäistenrannan ja Hermanninrannan osayleiskaava Liite selostukseen nro 12xxx Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto Asemakaavaosasto Kalasatama – Malmi-projekti Sörnäistenrannan ja Hermanninrannan osayleiskaava Liite selostukseen nro 12xxx Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto Asemakaavaosasto Kalasatama – Malmi-projekti Verkkosaaren pohjoisosa, näkymä kaakosta Verkkosaaren pohjoisosa, näkymä lännestä
© Copyright 2024