oksasill r
Moniresistentit mikrobit 4.5.2015 Teija Puhto infektiolääkäri Käsitteitä § altistuminen § lähikontakti mikrobiin/kantajaan § kontaminaatio § mikrobien lyhytaikainen läsnäolo esim. käsissä, mikrobit eivät lisäänny § kolonisaatio § mikrobien pysyvä läsnäolo § mikrobien lisääntyminen elimistössä esim. avoimella haavapinnalla, mutta ei aiheuta infektiota § infektio § mikrobien lisääntyminen elimistössä, johon liittyy puolustusreaktio ja kudostuho, joko suoran mikrobi-invaasion tai toksiinien eli myrkkyjen välityksellä Mikrobille altistumisen mahdolliset seuraamukset Altistuminen Ei tartuntaa Kuolema Oireinen tauti Kantajuus Oireeton tauti= subkliininen Paraneminen, ei immuniteettia Paraneminen, immuniteetti Mitä ovat resistentit mikrobit? § tavallisia bakteereita, jotka saaneet geneettisen materiaalin, joka kykenee aiheuttamaan resistenssin tavanomaisille antibiooteille § MRSA, VRE, ESBL, CPE § kyky levitä epidemioita MRSA Staphylococcus aureus § tavallinen ihon ja limakalvojen bakteeri § n. 20% väestöstä kantaa pysyvästi § 20% ei koskaan § 60% lyhytaikaisesti § iho-, haavainfektiot, osteomyeliitti, sepsikset § yleisin sairaala-alkuisten infektioiden aiheuttaja § vierasesineet, leikkaukset § Herkkä β-laktaamiantibiooteille (mm. Zinacef, Kefexin, Tazocin, Meronem) MRSA=metisilliini resistentti st.aureus § Normaalisti β-laktaamiantibiootit sitoutuvat bakteerin solukalvossa olevaan PBP (penisilliiniä sitova proteiini)-entsyymiin è bakteerin hajoaminen § MRSA:ssa PBP-proteiini muuntunut èβ -laktaamiantibiootti ei voi sitoutua § 1960-luvulla ensimmäiset löydökset BAKTEERISOLU MRSA Proteiinin muuntumisen aiheuttaa kromosomissa sijaitseva mecA-geeni voi siirtyä bakteerista toiseen transposonissa Tavallinen st.aureus St.aureus labrakertymässä Viljely: STAPHYLOCOCCUS AUREUS ++ FUSIDINI S <0.5 IMIPENEM S S KEFALEKS S S KEFUROKS S S KLINDAMY S 0.25 LINEZOL S 2 MEROPENE S S OKSASILL S <0.25 PIPE+TAT S S RIFAMPIS S <0.03 SIPROFLO S <0.5 SULF+TRI S <0.5 TETRASYK S <1 TOBRAMYS S <1 VANKOMYS S 1 Viljely: STAPHYLOCOCCUS AUREUS FUSIDINI R 16 IMIPENEM R R KEFALEKS R R KEFUROKS R R KLINDAMY S 0.25 LINEZOL S 2 MEROPENE R R MUPIROSI S OKSASILL R >4 PIPE+TAT R R RIFAMPIS S <0.03 SIPROFLO S <0.5 SULF+TRI S <0.5 TETRASYK S <1 TOBRAMYS S <1 VANKOMYS S 1 + HUOM! Metisilliini/oksasilliiniresistentti Staph. aureus, MRSA, joka myös PENISILL/R, KEFALOSP/R, IMIPENEM/R ja MEROPENEM/R. Inf.torj. kannalta merkitsevä löydös. Kanta tunnistettu MRSA:ksi mec-A-geenin osoituksen perusteella. MRSA Suomessa 1 800 1 600 1 400 1 200 1 000 800 600 400 200 0 2004 2005 2006 2007 2008 PPSHP v. 2014: 76 uutta tapausta 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 MRSA v. 2009ja v. 2014 MRSA- epidemiologia § nenä, haavat, perineum, rektum (uloste), märkivät alueet § leviää kosketustartuntana § henkilökunnan kädet § ympäristöstä leviäminen ei niin merkittävä, vaikkakin elää pinnoilla § aerosoli (pneumonia, haavan hoito, hilseilevä ihottuma) MRSA-miksi merkittävä? § lisää kuolleisuutta § huonontaa hoitotuloksia, pidentää hoitoaikaa, lisää kustannuksia § hoidossa rajoitettu antibioottivalikoima § vankomysiinin käyttö lisää VRE ja VRSA-riskiä MRSA-Pitkäaikaishoitolaitokset § § § § § monia riskitekijöitä kolonisaatiolle moniresistenttien bakteerien ”reservuaari” infektiot harvinaisia vähän mikrobiologisia näytteitä pitkäaikaishoitolaitosten epidemioiden hallinta suojaa myös akuutti sairaanhoitoa CA-MRSA § community acquired mrsa= avohoito (koti)alkuinen MRSA § aiemmin terveitä, ei sairaalakontakteja, nuoria § ihoinfektioita, otiitteja, pneumonioita VRE Enterococcus faecium/faecalis § ihmisen suolen normaaliflooraan kuuluva kokkibakteeri § myös ympäristössä, eläimillä § Opportunistibakteeri, heikko taudinaiheuttamiskyky § infektioiden aiheuttaja muutenkin sairaille, tehohoitopotilaille, hematologisille potilaille § vatsan alueen sekainfektioissa mukana § yleinen sairaala-alkuisten infektioiden aiheuttaja § virtsatieinfektiot (virtsakatetri) § leikkausalueen infektiot § sepsikset § E.faecium resistentimpi (yleensä vain vanco ja teiko S) VRE= vankomysiinille resistentti enterokokki § Enaimmäiset löydökset 80-luvulla Englannissa § alkuperäksi epäillään eläinrehun sekaan lisättyä avoparsiinia (vankomysiinin sukuinen ab) § resistenssin aiheuttavat geenit vanA, vanB sijaitsevat transposonissa § muuttavat vankosiinin sitoutumiskohdan bakteerissa VRE Suomessa 180 160 140 120 100 80 60 40 20 0 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 PPSHP v. 2014: ei uusia tapauksia VRE- epidemiologia § kosketustartunta § uloste § kolonisoituneet alueet § elää pinnoilla ja esim. käsineissä pitkiä aikoja § ympäristö: sängyt ym. § tutkimusvälineet § ulostekantajuus on pitkäaikaista Resistentit gramnegatiiviset sauvat Gram-negatiiviset sauvat § jokaisella suoliston normaalifloorassa gram- sauvoja § E.coli § Klebsiella-lajit § Enterobacter, Proteus, Serratia ym § § § § virtsatieinfektiot, erityisesti E.coli leikkausalueen infektiot vatsanalueen infektiot sairaalapneumonia ESBL, CPE § ESBL: extended spectrum β-lactamase =laajakirjoinen βlaktamaasi § entsyymi, joka pilkkoo β-antibiootit § Vakavat infektiot hoidetaan karbapeneemiantibiooteilla (Meronem, Tienam) § ensimmäinen löydös 1982 Keski-Euroopassa § CPE: carbapenemase-producing Enterobacteriaceae § Pilkkoo myös karbapeneemit (Meronem, Tienam ym.) § Hyvin vähän antibioottivaihtoehtoja ESBL Suomessa 5000 4500 4000 3500 3000 2500 2000 1500 1000 500 0 2008 2009 2010 2011 PPSHP v. 2014: 267 uutta tapausta 2012 2013 2014 2015 ESBL, CPE § epidemiologia § leviää kosketustartuntana § ympäristöstä leviäminen ei merkittävä § levinnyt viime aikoina nopeasti § Merkitys § Tehoavia antibiootteja vähän § lisää hoitopäiviä, kustannuksia ja kuolleisuutta § Yleisiä Aasiassa, Etelä-Euroopan maissa § Matkailu Riskitekijät moniresistentin bakteerin saamiseen § § § § § § § § § § § § § ikä vaikea sairaus krooniset ihosairaudet, kr. haavauma immuunipuutos aiempi antibioottihoito pitkä sairaalahoito sairaalahoito edeltävän 6kk:n aikana hoito teho-osastolla, palovammayksikössä erilaiset mittaus- ja hoitolaitteet (kanyylit, virtsakatetrit, intubaatio) edeltävä kirurginen toimenpide viereisellä potilaalla moniresistentti bakteeri runsas potilasvaihtuvuus, vähäinen hlökuntamäärä, kokematon hlökunta suuret hoitoyksiköt Moniresistentit mikrobitKolonisaatio versus infektio § Kolonisaatiota ei tarvitse hoitaa § Kolonisaatio ei oireile eikä näy päällepäin § Väestössä moniresistenttejä mikrobeja- ei seulottu § Kolonisaatio aiheuttaa harvoin infektion terveelle § Merkitystä tiedolla hoitolaitoksissa, joissa muita sairaita § Kotioloissa ei merkitystä § Moniresistentit mikrobit tarttuvat (omien) käsien kautta § Hyvä käsihygienia estää! Yhteenveto § Moniresistentit mikrobit ovat tavallisia bakteereita – ongelma on niiden hankkima kyky pilkkoa antibiootteja § Moniresistentit bakteerit eivät ”lennä” – tartunta tapahtuu käsien kautta § Aiheuttavat harvoin vakavia infektioita terveelle § Moniresistenttimikrobi tiedolla merkitystä vain hoitolaitoksissa
© Copyright 2024