Espoon sosiaali-, ja terveystoimen toimintakertomus 2014

Sosiaali- ja terveystoimen
toimintakertomus 2014
Esitetään sosiaali- ja terveyslautakunnalle
25.3.2015
Sosiaali- ja terveystoimen toimintakertomus 2014
Sisällys
1 Katsaus vuoteen 2014 ............................................................................................................................ 1
2 Henkilöstö ............................................................................................................................................... 4
3 Talous ..................................................................................................................................................... 7
4 Toimitilat ja investoinnit ........................................................................................................................... 8
5 Vanhusten palvelut.................................................................................................................................. 9
6 Terveyspalvelut ..................................................................................................................................... 12
7 Perhe- ja sosiaalipalvelut ...................................................................................................................... 21
8 Asiamiehet ............................................................................................................................................ 25
9 Päätöksenteko ...................................................................................................................................... 26
Liite 1. Tilastoa espoolaisista ................................................................................................................... 27
Liite 2. Tulostavoitteiden toteutuminen ..................................................................................................... 28
Liite 3. Tuloslaskelma............................................................................................................................... 31
Liite 4. Tulot ja menot toiminnoittain ......................................................................................................... 32
Liite 5. Vanhusten palvelujen tunnuslukuja............................................................................................... 34
Liite 6. Terveyspalvelujen tunnuslukuja .................................................................................................... 36
Liite 7. Perhe- ja sosiaalipalvelujen tunnuslukuja ..................................................................................... 38
Kuvat
Kansi: Olli Häkämies
s. 3: Ann-Marie Nystedt
s. 5: Andras Agh
s. 8: Ann-Marie Nystedt, Arkkitehdit Tommila Oy - VPL-Arkkitehdit Oy - Arkitehdit Martikainen Oy, Design studio
Jouni Leino
s. 9–11: Ann-Marie Nystedt, Olli Häkämies
s. 12: Nick Tulinen, Olli Häkämies, Tuire Ruokosuo
s. 21: Olli Häkämies, Tuire Ruokosuo
s. 25: Outi Huida
Muut kuvat: Espoon kaupunki
1 Katsaus vuoteen 2014
Toimintaympäristö haastoi kehittymään
Espoolaisten joukko kasvaa, ikääntyy ja kansainvälistyy nopeasti. Espoolaisia oli vuoden lopussa
265 646 eli 4 900 enemmän kuin vuotta aiemmin. Erityisesti ulkomailta muutettiin Espooseen aiempaa
vilkkaammin.
Espoossa asuu Suomen tervein väestö. Muita espoolaisia vahvuuksia ovat elinvoimainen ja nuorekas
ikärakenne, korkea syntyvyys, koulutettu väestö ja alhainen taloudellinen huoltosuhde. Huolestuttavaa
on työttömyyden kasvu, joka on jatkunut yhtäjaksoisesti syksystä 2010 lähtien, joskin hieman hidastunut
viime aikoina. Nuorisotyöttömyys alkoi kasvaa vuoden 2011 lopussa ja pitkäaikaistyöttömyys kesällä
2012.
Taulukko 1. Espoolaiset
Espoolaisia
- 0–6-vuotiaita
- 75 vuotta täyttäneitä
Suomenkielisiä
Ruotsinkielisiä
Muunkielisiä
Työttömyysaste
- pitkäaikaistyöttömien osuus työttömistä
2013
2014
260 580
24 943
12 513
265 646
25 380
13 440
80,0 %
7,8 %
12,2 %
79,5 %
7,6 %
12,9 %
8,4 %
26 %
9,9 %
31 %
Palvelujen kysyntä kasvoi, asiakaspalvelu tehostui
Viritimme toimintaamme siten, että pystymme palvelemaan kasvavaa asiakasmäärää nykyisin tai niukkenevin resurssein. Onnistuimmekin tuottamaan palveluja tehokkaasti: Espoon sosiaali- ja terveystoimen nettomenot olivat 2 559 €/asukas, mikä on sillä Kuntaliiton tekemässä 60 kunnan vertailussa
viidenneksi edullisin.
Asiakaspalvelun tehostuminen ja tuottavuuden kasvu näkyivät vuoden aikana lisääntyneinä palveluina
ja odotusaikojen lyhenemisenä, joista tässä muutamia poimintoja:
- odotusaika terveyskeskuslääkärille kiireettömässä asiassa 34 vrk -> 21 vrk
- sairaalan vuodeosastohoitojaksojen pituus
24,8 vrk -> 19,6 vrk
- siirtoviivepäivät erikoissairaanhoidosta Espoon sairaalaan 0 vrk
- oikaisuvaatimusten käsittelyajat yksilöasioiden jaostossa 68 vrk -> 36 vrk
Sosiaalipalveluja viiveettä, terveyspalveluja yli kuntarajojen
1.7.2013 voimaan tullut vanhuspalvelulaki edellyttää, että ikäihmiset saavat sosiaalipalveluja ilman aiheetonta viivytystä, viimeistään kolmen kuukauden kuluttua päätöksen teosta. Espoolaiset saivat tarvitsemansa palvelun lain mukaisesti. Odotusajat julkaistaan osoitteessa espoo.fi/hoitotakuu. Myös
ikäihmisten sosiaalipalveluiden omavalvontasuunnitelmat on julkaistu.
1.1.2014 voimaan tullut terveyspalvelujen valinnanvapaus ei synnyttänyt suurta asiakasvirtaa kuntarajojen yli. 754 espoolaista siirsi terveyspalvelunsa toiseen kuntaan, lähinnä Kauniaisiin. Espoo sai 258
terveyspalveluasiakasta muista kunnista.
Sote-uudistus puhutti – Espoon linjana vaikuttavuus, kustannustehokkuus ja joustavuus
Sosiaali- ja terveyspalvelujen tulee tuottaa lisäarvoa asiakkaille eli synnyttää todellisia hyvinvointi- ja
terveyshyötyjä. Samalla on huolehdittava henkilöstön hyvinvoinnista ja siitä, että julkiset varat ovat te-
1
hokkaassa käytössä. Sosiaali- ja terveyspalvelujen rahoitusjärjestelmän pitää kannustaa kaikkia osapuolia toimimaan kustannustehokkaasti ja vaikuttavasti. Innovatiivisuuden ja arjessa joustavien ratkaisujen tulee näkyä palveluissa. Nämä näkökohdat tulivat esille lausunnoissa, jotka Espoo antoi sosiaalija terveyspalvelujen järjestämislain luonnoksesta.
Tulostavoitteet toteutuivat pääosin
Palveluihin liittyvät tulostavoitteet toteutuivat hyvin. Talous ja tuottavuus kehittyivät toivottuun suuntaan
mutta tavoitteiden mukaiselle tasolle ei aivan päästy. Henkilöstön poissaolot vähenivät ja avoimiin toimiin oli entistä enemmän hakijoita myös työvoimavajealoilla.
Tavoite: Terveysasemien palvelukyky paranee: odotusaika terveyskeskuslääkärin vastaanotolle kiireettömässä asiassa on alle 21 päivää
• Odotusaika terveyskeskuslääkärin vastaanotolle kiireettömässä asiassa oli vuoden 2014 alussa
34 päivää ja vuoden lopussa 21 päivää. Parhaimmillaan tilanne oli marraskuussa, jolloin odotusaika oli 14 päivää.
Tavoite: Kiireellisesti sijoitettujen lasten ja nuorten osuus ikäluokasta pienenee: asiakkaat saavat tarvitsemansa tuen koordinoidusti arkiympäristössään
• Lastensuojelun sijoitukset ja uusien huostaanottojen määrä kääntyivät laskuun, kun palvelujen
painopistettä siirrettiin korjaavista palveluista varhaisempaan tukeen: kodin ulkopuolelle sijoitetut
lapset -6 %, kiireelliset sijoitukset -9 %, uudet huostaanotot -28 %.
Tavoite: Ikäihmiset saavat apua ja kuntoutusta niin, että he pystyivät asumaan kotonaan: akuutisti sairastuneiden hoito ja kuntoutus on tehokasta.
• Pysyvässä laitoshoidossa tai tehostetussa palveluasumisessa asuvien osuus, 7,5 prosenttia, on
valtakunnallisesti erittäin hyvällä tasolla. Tehostuneen kuntoutuksen ansiosta useampi seniori
pääsi sairaalasta takaisin omaan kotiin.
Tulostavoitteet ovat kaupungin talouden tasapainotus- ja tuottavuusohjelman (TATU) mukaisia. Toimitilojen käytön tehostamiseen, hankintoihin ja tulojen keräämiseen liittyviä TATU-hankkeita valmisteltiin
siten, että ne pääsevät vauhtiin vuoden 2015 alkupuolella.
Tulostavoitteiden toteutuminen, liite 2
Uudet toimintamallit keräsivät tunnustusta
Konsti-perheohjaus palkittiin Vuoden laatuinnovaationa: ykkössija tuli julkisen sektorin ja yleishyödyllisten yhteisöjen kansallisessa sarjassa. Palkinnon
myönsi Suomen Laatukeskus. Konsti-perheohjaus on keskustelua vanhemmuudesta, vauvan hoidosta, lasten kasvatuksesta, lapsiperheen arjesta ja
vanhempana jaksamisesta. Perheohjaajat antavat konkreettisia neuvoja ja järjestävät tarvittaessa lasten- tai kodinhoitoapua. He ovat tavoitettavissa siellä missä lapsiperheet liikkuvat: neuvoloissa, kirjastoissa, päiväkodeissa ja puistoissa. Asiakkaaksi pääsee nopeasti myös mm. sosiaalitoimiston sekä
mielenterveys- ja päihdepalvelujen kautta. Palvelu on asiakkaille maksutonta.
Poijupuiston lastensuojelupalvelut sai Kuntaliiton, Huoltaja-säätiön ja Lastensuojelun Keskusliiton
kunniamaininnan lastensuojelutyön kehittämisestä. Poijupuistossa tarjotaan 13–17-vuotiaille lastensuojelun asiakkaille ja heidän perheilleen apua varhaisessa vaiheessa ja matalalla kynnyksellä niin, että
nuori voi asua omassa perheessään. Asiakaslähtöisen ja osallistavan työskentelyotteen ansiosta huostaanottoja on pystytty ehkäisemään. Myös yhä useamman huostaanotetun nuoren kotiuttaminen onnistui ja huostaanottoja voitiin lakkauttaa.
2
Elinvoimaa ikääntyville -ohjelmaa suunniteltiin ja
toteutettiin yhdessä espoolaisten seniorien kanssa.
Tavoitteena on lisätä ikäihmisten hyvinvointia, parantaa terveyttä ja toimintakykyä, tukea kotona
asumista, sujuvoittaa omaishoitoa ja vähentää yksinäisyyttä. Runsaasti myönteistä huomiota keränneet
seniorien kauppakeskuskävelyt alkoivat Sellossa
elokuussa, ja loppuvuodesta niitä testattiin myös
Isossa Omenassa. Muita uusia avauksia olivat entisille omaishoitajille järjestetty Intoa elämään -hyvinvointikurssi sekä Omnian opiskelijoiden kanssa toteutettu omaishoitajien virkistyspäivä.
Palvelut sähköistyivät
Sähköinen toimeentulotukihakemus nousi heti huhtikuisen käyttöönottonsa jälkeen
kaupungin suosituimmaksi sähköiseksi palveluksi. Joulukuussa palveluun tunnistauduttiin noin 14 000 kertaa. Suurin osa kirjautujista seuraa oman hakemuksensa
käsittelyn etenemistä, mutta vuoden lopussa jo lähes neljännes hakemuksista jätettiin sähköisesti. OmaTalous-palvelusta saa talous- ja velkaneuvontaa. Puolet
niistä, joille palvelua on tarjottu, on ottanut sen käyttöön. OmaNeuvola on raskauteen liittyvä sähköinen infopaketti. Lähes 90 % niistä, joille palvelua on tarjottu, on
ottanut sen käyttöön.
Sähköisiä ajanvarauspalveluja käytti yli 40.000 espoolaista. Hammashoidossa on käytössä vastaanottoajan tarkistus, peruutus ja siirto sekä ajanvaraus alle 9-vuotiaiden määräaikaistarkastuksiin. Terveysasemilla on käytössä vastaanottoajan tarkistus ja peruutus sekä ajanvaraus II-tyypin diabeetikkojen
määräaikaistarkastuksiin. Lisäksi ajan voi varata koulutulokkaiden terveystarkastukseen ja kutsuntojen
ennakkoterveystarkastukseen. espoo.fi/asioiverkossa
Espoo otti toukokuussa ensimmäisten kuntien joukossa käyttöön valtakunnallisen Kanta-palvelun, jossa
jokainen voi tarkistaa omat potilastietonsa: lääkärien ja hoitajien kirjaamat tiedot, laboratoriotulokset
sekä sähköiset reseptit. Samalla voi ottaa kantaa omien potilastietojensa luovuttamiseen ja tarkistaa,
missä omia potilastietoja on käytetty. kanta.fi
Terveysneuvontaa saa verkossa ympäri vuorokauden: Terveyskirjasto sisältää luotettavaa ja ajantasaista tietoa terveydestä ja sairauksista. eOmahoitokirjasto tukee pitkäaikaissairauksien hoitoa. Sähköinen terveystarkastus ja -valmennus kannustaa kohti vireämpää elämää. espoo.fi/terveysneuvonta
Tekstiviestit muistuttavat vastaanottoajoista jo melkein kaikissa palveluissa. Espoolaisille lähti vuoden
aikana yli 450 000 muistutustekstiviestiä.
Kohti uutta
Jatkamme hyvään vauhtiin päässyttä asiakaspalvelun kehittämistä ja laajennamme sitä yhä useampiin
toimintoihin. Vastaamme tuottavuuden lisäämisen haasteeseen siten, että keskitymme espoolaisille lisäarvoa tuottavaan työhön, teemme asioita kerralla valmiiksi ja vähennämme hukkaa.
Täysin uudenlaisia palvelumalleja on syntymässä Espoon sairaalaan ja Matinkylän palvelutorille, jotka
valmistuvat vuonna 2016. Omahoidon saralla avautuu uusia ovia: Espoon vetämänä luodaan valtakunnallista sähköistä palvelujärjestelmää, joka yhdistää asiakkaan itse keräämän tiedon ja ammattilaisten
käyttämät potilastietojärjestelmät.
3
2 Henkilöstö
Yleisen taloustilanteen heikkeneminen myötävaikutti siihen, että Espoon sosiaali- ja terveystoimi oli entistä houkuttelevampi työnantaja. Henkilöstön poissaolot vähenivät ja avoimiin toimiin oli aiempaa
enemmän hakijoita myös työvoimavajealoilla eli lääkäreiden, sairaanhoitajien, sosiaalityöntekijöiden ja
hammashoitajien keskuudessa. Maahanmuuttajataustaista henkilöstöä oli aiempaa enemmän.
Taulukko 2.1. Henkilöstöä kuvaavia tunnuslukuja
Henkilöstömäärä
- vakinainen henkilöstö
- määräaikainen henkilöstö
- työllistetyt
Keski-ikä, vuotta
Keskimääräinen eläkkeellesiirtymisikä, vuotta
Vakinaisen henkilöstön lähtövaihtuvuus, %
Maahanmuuttajataustaisten osuus henkilöstöstä, %
31.12.2013
31.12.2014
3534
2872
622
40
45,8
63,4
6,0
8,2
3595
2914
681
38
45,8
63,5
6,8
8,5
Henkilöstömäärä kasvoi vuoden 2014 aikana 101 henkilöllä. Uusia virkoja ja toimia perustettiin 47, ja ne
sijoittuivat Espoon sairaalaan ja vanhusten palveluihin (20), perhe- ja sosiaalipalveluihin (18) sekä terveyspalveluihin (9).
Kuvio 2.2. Sosiaali- ja terveystoimen henkilöstömäärä 2010–2014 (ei sisällä työllistettyjä; henkilöstömäärä kunkin vuoden lopussa)
Joulukuussa 2014 Espoon kaupunki ja työntekijäjärjestöt allekirjoittivat henkilöstösopimuksen, joka on
henkilöstön ja Espoon kaupungin yhteinen lupaus osallistua talkoisiin taloudellisen tasapainotuksen ja
tuottavuuden puolesta. Lisäksi henkilöstö ja työnantaja sitoutuvat yhdessä siihen, että henkilöstön kokonaismäärä ei kasva vuoden 2015 aikana. Tämä edellyttää palvelujen ja toimintamallien kehittämistä.
Kivenlahden terveysasemalla oli kaupungin ainoa yksikkö, jossa oli käytössä tulospalkkausjärjestelmä.
Tulospalkkauksen arviointialueina olivat palvelutoiminta, asiakastyytyväisyys, talous ja henkilöstö. Tavoitteista 45 prosenttia saavutettiin. Kivenlahden terveysasema toimii Oma Lääkärisi Espoontori -terveysaseman verrokkiasemana. Terveysasemapilotin tavoitteista tehdään ulkopuolinen arvio keväällä
2015.
4
Täydennyskoulutusta ja ketterää kehittämistä
Henkilöstö osallistui sosiaali- ja terveydenhuollon täydennyskoulutusvelvoitteiden mukaisiin koulutuksiin.
Täydennyskoulutuspäiviä kertyi 6118, kun vuonna 2013 niitä oli 5676. Tilastoinnin ulkopuolelle jäivät
alle kahden tunnin koulutukset ja omaehtoinen opiskelu. Stipendikukkarosta maksettiin reilut 114 000
euroa tukea omaehtoiseen opiskeluun. Tukea sai 127 työntekijää.
Henkilöstökoulutuksessa teemoja olivat erityisesti, potilasturvallisuus, riskien-arviointi ja esimiesten työsuojeluvastuu sekä toiminnan kehittäminen. 13 työyksikköä osallistui Ketteräksi
kehittäjäksi -valmennukseen, jossa kehitettiin omaa työtä ja asiakasprosesseja. Uusille työntekijöille ja
esimiehille järjestettiin perehdytystilaisuuksia ja -valmennuksia.
Perheohjaaja Suvi Lähteenmäki,
johtava perheohjaaja Irene
Pudassalo-Kananen ja Vuoden
laatuinnovaatio 2014 -kunniakirja,
joka myönnettiin Konsti-perheohjauksen kehittämisestä.
Työtapaturmat ja poissaolot vähenivät
Terveysperusteisia poissaoloja oli 17 päivää/henkilötyövuosi, mikä oli toimialan tulostavoite. Perhe- ja
sosiaalipalvelujen, terveyspalvelujen ja esikunnan henkilöstö sairasti hiukan viime vuotta vähemmän.
Lyhyet sairauspoissaolot kasvoivat. Vanhusten palveluissa tilanne oli päinvastainen: poissaoloja oli
enemmän, mutta lyhyiden poissaolojen määrä ei lisääntynyt.
Taulukko 2.3 Poissaolot ja tapaturmat
Terveysperusteiset poissaolot (päivää)
- vanhusten palvelut
- terveyspalvelut
- perhe- ja sosiaalipalvelut
- esikunta
Työtapaturmat
Korvaussumma tapaturmaa kohden
Tapaturmataajuus (työtapaturmat / miljoona työtuntia)
2013
2014
17,2
21,9
14,2
14,4
15,8
207
446
9,37
17,0
22,3
13,7
14,3
14,5
123
793
9,04
Henkilöstölle sattui työssä vähemmän tapaturmia kuin edellisenä vuonna. Myös työssä sattuneista tapaturmista aiheutuneiden sairauspoissaolojen määrä väheni. Työmatkatapaturmia sattui enemmän,
5
mutta ne eivät olleet niin vakavia kuin edellisvuonna ja niiden seurauksena oltiin sairauslomalla vähemmän kuin edellisenä vuonna.
Sekä työssä että työmatkalla sattuneista tapaturmista seuranneiden korvausten kokonaissumma pieneni. Tapaturmataajuus, jolla tarkoitetaan työssä sattuneiden vahinkojen ja tehtyjen miljoonan työtunnin
suhdetta kehittyi hyvään suuntaan.
Työkyvyn heikkenemisestä johtuvia työjärjestelyjä etsittiin 79 henkilölle, joista 40:lle löydettiin ratkaisu.
Työterveysneuvotteluja oli noin 100. Suurin osa uudelleen järjestelyjen piirissä olevista työskentelee
vanhusten palveluissa.
Kuntoremonttikursseille osallistui 34 henkilöä. Kursseilla tuettiin työntekijän fyysistä kuntoa ja henkistä
jaksamista.
Työssä jaksetaan pitempään
Työhyvinvointia mitattiin syksyllä Kunta10-tutkimuksella. Tulokset ovat edelleen hyvää tasoa Espoon
muihin toimialoihin sekä muihin kuntiin verrattuna. Myönteistä on se, että työssä jatkamisen mittari
osoittaa aiempaa positiivisempaan suuntaan. Myös henkilöstön kokema väkivalta eri muodoissaan on
vähentynyt selkeästi, samoin syrjintään liittyvät kokemukset. Työssä jaksaminen näkyy myös siinä, että
keskimääräinen eläkkeellejäämisikä oli melko korkea, 63,5 vuotta.
Henkilöstön kokema työhyvinvointi on heikentynyt vuoteen 2012 verrattuna, mutta on samalla tasolla
kuin vuonna 2010. Joillakin palvelualueilla oli pieniä notkahduksia huonompaan, kun taas toisilla luvut
osoittivat kehittymistä parempaan suuntaan.
Yhteistoiminnan toteutuminen
Henkilöstötoimikunta, joka toimii myös työsuojelutoimikuntana, kokoontui 9 kertaa ja sen alainen työolojaosto 10 kertaa. Henkilöstötoimikunnassa käsiteltiin useita organisaatiomuutoksia. Huoli työpaikkojen sisäilmaongelmista puhutti sekä henkilöstötoimikunnan että työolojaoston jäseniä.
Kotihoidon resurssipoolista ja toiminnanohjausjärjestelmästä, terveysasematoiminnan järjestämisestä ja
Espoon sairaalan laitoshuollon siirtämisestä HUS-Desikoon järjestettiin yhteistoimintaneuvottelut. Lisäksi henkilöstöyksikkö valmisteli esimiesten kanssa 24 yhteistoimintakokousta/viranhaltijan kuulemista,
jotka koskivat henkilöstöön vaikuttavia työn tai organisaation muutoksia.
Tarkemmat henkilöstöä koskevat tiedot löytyvät sosiaali- ja terveystoimen henkilöstökertomuksesta
2014.
Päivä johtajana -tempaukseen osallistuneet Omnian
opiskelijat tutustuivat mm. talous- ja hallintojohtaja
Aulis Majurin työpäivään.
6
3 Talous
Menojen kasvu hidastui talouden tasapainotus- ja tuottavuustoimenpiteiden ansiosta. Toimintakate parani 14,5 milj. eurolla voimassa olleeseen talousarvioon nähden. Tuottavuus kasvoi 0,7 %, kun otetaan
huomioon 1,2 %:n inflaatio.
Toimeentulotuen ja erikoissairaanhoidon menojen kasvun vuoksi asukaskohtaiset sosiaali- ja terveysmenot lisääntyivät noin prosentilla. Muut kuin toimeentulotuen ja erikoissairaanhoidon asukaskohtaiset
menot pysyivät edellisen vuoden tasolla.
Taulukko 3.1 Käyttötaloustulot 2013–2014
1000 euroa
Vanhusten palvelut
Terveyspalvelut
Perhe- ja sosiaalipalvelut
Toimialan esikunta
Yhteensä
Tilipäätös Talousarvio Tilinpäätös
2013
2014
2014
28 363
13 090
37 914
718
80 085
29 162
13 148
37 584
606
80 500
29 509
14 274
38 832
516
83 131
erotus Tp/tp
1 146
1 184
918
-202
3 046
Taulukko 3.2 Käyttötalousmenot 2013–2014
1000 euroa
Vanhusten palvelut
Terveyspalvelut
- josta erikoissairaanhoito
Perhe- ja sosiaalipalvelut
- josta toimeentulotuki
Toimialan esikunta
Yhteensä
Tilinpäätös Talousarvio Tilinpäätös
2013
2014
2014
erotus Tp/tp
142 620
345 244
153 534
359 853
146 254
356 064
10 820
240 505
254 539
251 238
10 733
224 011
236 240
237 068
13 057
3 634
50 087
53 247
53 521
3 434
11 729
723 604
13 216
762 843
11 579
750 966
27 362
-150
Toimialan ulkoiset palvelujen ostot olivat 419,7 milj. euroa ja niistä ostot yksityis-oikeudellisilta yhteisöiltä
olivat 120,6 milj. euroa. Menot alittivat talousarvion 11,9 milj. eurolla.
Tuloslaskelma, liite 3
Tulot ja menot toiminnoittain, liite 4
7
4 Toimitilat ja investoinnit
Sosiaali- ja terveyspalveluilla oli käytössä noin 122 000 m2 toimitilaa. Palveluverkko 2020 -suunnitelman
mukaisesti pieniä yksiköitä keskitettiin suuremmiksi kokonaisuuksiksi. Samarian hammashoitolan tiloja
laajennettiin siten, että Espoon keskuksen hammashoitola pääsi muuttamaan saman katon alle. Haukilahden hammashoitolaan saatiin remontin myötä lisää hoitohuoneita, joihin muuttivat Pohjois-Tapiolan
ja Mankkaan pienet hammashoitolat.
Sosiaali- ja terveyslautakunta hyväksyi myös Matinkylän terveysaseman peruskorjauksen, Matinkylän
elä ja asu -seniorikeskuksen sekä Postipuun ja Poijupuiston lastensuojelupalvelujen tarveselvitykset.
Uusia tiloja ja palveluja muistisairaille
Lippajärven rannalla sijaitseva Viherlaakson muistipalvelukeskus avattiin maaliskuussa. Talossa on 48
asuntoa, joissa ympärivuorokautista hoivaa tarvitsevat
voivat asua elämänsä loppuun asti. Talossa on myös 15
asuntoa lyhytaikaisiin tarpeisiin. Asunnot ovat yksilöllisiä
pikkukoteja, jotka saa kalustaa omilla tutuilla tavaroilla.
Asukkaat noudattavat omaa päivärytmiään ja elävät samalla yhteisöllistä elämää. Kotona asuville muistisairaille
ja heidän läheisilleen on puhelinpalvelua, muistineuvojan
ja fysioterapian palveluja sekä vertaistukiryhmiä. Lisää kapasiteettia saatiin vuodenvaihteessa, kun
Taavin muistipalvelukeskus avattiin Mankkaalla. Taavissa on 32 pitkäaikaisasuntoa ja 13 asuntoa lyhytaikaiseen tarpeeseen.
Sairaala, palvelutori ja seniorikeskus avataan vuonna 2016
Espoon uuden sairaalan peruskivi muurattiin maaliskuussa. Uuteen sairaalaan tulee viisi osastoa ja 270 potilaspaikkaa. Sairaalassa toimivat myös päivä- ja kotisairaala,
geriatrinen poliklinikka, saattohoitoyksikkö, suun terveydenhuollon yksikkö sekä Espoon apuvälinekeskus. Espoo
sairaala hankkii Jorvin sairaalasta sairaanhoitoa tukevia
palveluja, kuten erikoislääkärien konsultaatioita, laboratorio- ja kuvantamispalveluja sekä sisäisiä palveluja. Suunnittele ja rakenna -urakkamuodolla toteutettavan sairaalan
toiminnallinen ja tekninen suunnittelu jatkui yhteistyössä
sosiaali- ja terveystoimen, teknisen ja ympäristötoimen
sekä rakennusurakoitsija Lujatalo Oy:n ja rakennuttajana toimivan Espoon kaupungin omistama Kiinteistö Oy Espoon sairaalan kesken.
Ison Omenan palvelutorille tulee terveysasema, neuvola sekä mielenterveys- ja päihdepalvelujen vastaanottotoimintaa. Lisäksi palvelutorilla on laboratorio- ja kuvantamispalveluja, kirjasto, yhteispalvelupiste ja Kelan palvelupiste.
Vuonna 2016 valmistuu myös Leppävaaran elä ja asu -seniorikeskus, jonka suunnittelua jatkettiin.
8
5 Vanhusten palvelut
Vanhusten palveluihin kuuluvat kotihoito, pitkäaikaishoito ja Espoon sairaala.
Vanhusten palvelut saavutti toiminnalliset että taloudelliset tavoitteensa. Toimivat hoito- ja palveluketjut
paransivat palvelujen saatavuutta ja asiakaspalvelun laatua. Prosesseja kehittämällä kustannusten
kasvu saatiin jäämään huomattavan maltilliseksi verrattuna useisiin aiempiin vuosiin. Työskentely palvelurakenteen kehittämiseksi eteni vanhuspalvelulain mukaisesti.
Lisää palveluaikaa kotihoidon asiakkaille
Kotihoidon ensipalvelutarpeen arviointiin tuli 1070 yhteydenottoa. Yhteydenottopyynnöt lisääntyivät 16
prosentilla edelliseen vuoteen verrattuna. Omaishoidontuen asiakasmäärä kasvoi 10 prosentilla ja tuetut
kuukaudet 12 prosentilla edelliseen vuoteen verrattuna.
Alueellisen kotihoidon asiakkaiden luona tehtyjen käyntien määrä kasvoi 5,3 prosentilla edelliseen vuoteen verrattuna. Samalla asiakkaiden saama palveluaika hoitajan työajasta kasvoi. Kotihoidossa luotiin
toimintamalleja, joilla varmistetaan, että asiakkaat pääsevät osallistumaan oman hoitonsa suunnitteluun
ja että hoito- ja palvelusuunnitelmat toteutuvat. SAKARI-hankkeessa (Sujuva arki kotihoidossa asiakaslähtöisellä resursoinnilla) kehitettiin toimintamallia tukemaan vanhuspalvelulain täytäntöönpanoa. Kotihoidon asiakkaiden oviin asennettiin sähköinen ovenavausjärjestelmä: kotihoidon työntekijä pystyy
avaamaan oven älypuhelimella, mikä lisää turvallisuutta ja sujuvoittaa asiakastyötä.
Espoon kotihoito valittiin vuoden parhaaksi RAI-parantajaksi RAI-vertailukehittämisen 15-vuotisjuhlaseminaarissa. RAI on kansainvälinen laadun ja kustannusvaikuttavuuden arviointi- ja seurantajärjestelmä. Perusteluna valinnalle oli se, että Espoon kotihoidossa RAI on sisällytetty toimintaan, johtamisen
välineeksi ja asiakkaassa tapahtuneen muutoksen esiin saamiseksi.
Runsaasti kohdennettua ryhmätoimintaa ja senioritapahtumia
Palvelukeskuksissa oli kuukausittain noin 6300 asiakaskäyntiä. Lisäksi senioreille järjestettiin useita tapahtumia, joissa jaettiin tietoa seniorien palveluista sekä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisestä.
Jo useamman vuoden toimineet vertaisryhmät Intoa
elämään, Ystäväpiiri ja Kohtaamistaide saivat rinnalleen Muistorasia-ryhmän, jossa osallistujat valmistavat
itselleen läheisestä aiheesta muistorasian. Sen avulla
voi kertoa omaisilleen ja läheisilleen merkityksellisiksi
kokemistaan asioista elämänsä varrelta. Ryhmiin osallistui aiempaa enemmän vapaaehtoisia vertaistukiohjaajia. Hyvinvointiryhmistä jaettiin tietoa aiempaa
laajemmin ja tehokkaammin.
Koulutetut vapaaehtoiset keikka-avustajat toteuttivat
kotihoidon pyynnöstä noin 800 saattamis-, ulkoilutus- ja
9
avustuskäyntiä. Avustettujen espoolaisten keski-ikä oli 82 vuotta. Keikka-apu-malli laajeni koko Espoon
alueelle yhteistyössä vapaaehtoisverkosto Santran kanssa.
Espoon sairaalassa kehitettiin kuntouttavaa hoitoa
Espoon sairaalassa tehostettiin potilaiden hoitoa ja kuntoutusta, ja hoitojaksojen keskimääräinen pituus
lyheni. Sairaalaan pääsi jatkohoitoon erikoissairaanhoidosta sujuvasti, eikä vuoden aikana syntynyt laskutettavia erikoissairaanhoidon siirtoviivemaksuja. Heti hoitojakson alkaessa moniammatillinen tiimi ja
potilas määrittelevät hoidon tavoitteet ja kotiutumisen ajankohdan. Kuntouttavaa hoitoa kehitettiin siten,
että liikunnan ja ryhmissä tapahtuvan kuntouttavan toiminnan osuus hoidossa kasvaa.
Keuhkoahtaumatautia (COPD) sairastavien potilaiden palveluketjua kehitettiin yhteistyössä HUS/Jorvin
erikoissairaanhoidon, Espoon sairaalan ja terveyspalvelujen avokuntoutustoiminnan kanssa. COPD-potilaiden hoito keskitettiin Espoon sairaalan yhdelle osastolle: tavoitteena on sairauden oiretunnistus, pahenemisvaiheen ennakointi, varhainen hoitoon hakeutuminen, hoidon aloitus ja toteutus tehokkaasti,
kuntoutus toimintakyvyn palautumiseksi sekä potilaiden omahoitokyvyn vahvistaminen.
Sairaalan henkilöstö oli tiiviisti mukana Espoon uuden sairaalan suunnittele ja rakenna -hankkeessa sekä Jorvin sairaalan päivystyslisärakennukseen tulevan Espoon osaston suunnittelussa. Sairaalan
suunnittelutyöpajoissa pohdittiin strategisia tavoitteita, prosesseja, hoidon ja kuntoutuksen konseptia sekä niitä tukevat ICT- ja tukipalveluratkaisuja. Näitä suunniteltiin mm. HUS:n liikelaitosten kanssa. Uusia
toimintakäytäntöjä testattiin mm. uuden sairaalan potilashuonetta simuloivassa mallihuoneessa.
Hoiva-asumispalvelut kilpailutettiin ja luotiin suunnitelma kannustinmallista
Hoiva-asumispalvelut kilpailutettiin yhteistyössä Kauniaisten, Kirkkonummen ja perusturvakuntayhtymä
Karviaisen kanssa. Osana kilpailutusta tehtiin kysely, jossa kartoitettiin espoolaisten mielipiteitä tulevaisuuden hoiva-asumisesta. Vastaukset otettiin huomioon kilpailutuksen palvelukonseptissa. Kannustinmalli innostaa hoivakoteja tuottamaan asukkaalle lisää tyytyväisyyttä elämään sekä kehittämään ja jakamaan hyviä käytäntöjä ilman lisäresursseja. Kannustinmalli palkittiin kaupunginjohtajan innovaatiopalkinnolla.
Hoiva-asumisen palveluseteli oli kokeilukäytössä, ja kokeilua jatketaan vuonna 2015. Palvelusetelin
sähköisen alustan kehittämisprojekti eteni, mutta käyttöönotto siirtyi vuodelle 2015.
Pitkäaikaishoidossa siirryttiin yhä enemmän laitoshoidosta kodinomaiseen asumispalveluun. Puolarkodin toinen 40-paikkainen laitosyksikkö lakkautettiin kesäkuussa ja toisen yksikön lakkauttamista
valmisteltiin vuodelle 2015.
Muistisairaille ja heidän läheisilleen suunnattuja
palveluja monipuolistettiin, kun täysin peruskorjattu
Viherlaakson muistipalvelukeskus (entinen Viherkoti) aloitti toimintansa keväällä ja Taavinkodin toiminnallista muutosta asumispalveluksi valmisteltiin
alkamaan vuoden 2015 alusta. Muutoksia
toteutettiin yhdessä asukkaiden, heidän läheistensä
ja henkilökunnan kanssa.
10
Omien ja ostettujen hoivayksiköiden työntekijät tuottivat yhteistyönä asukkaiden toimintakykyä ja aktiivisuutta tukevan Tartu hetkeen -virikekäsikirjan, jota on jaettu myös laajempaan käyttöön.
Osaava ja ammattitaitoinen henkilöstö
Vanhusten palveluissa työskenteli reilut 1300 osaavaa ja ammattitaitoista työntekijää. Henkilöstölle oli
tarjolla monipuolista koulutusta ja oppilaitosten kanssa tehtiin hyvää yhteistyötä. Työntekijöiden taitoja
asiakastyön jatkuvaan kehittämiseen edistettiin OSAKE-työskentelyn (Osallistava asiakastyön/arjen
kehittäminen) ja Ketterän kehittämisen menetelmien avulla. Kehittämistyössä painotettiin asiakaspalvelussa näkyvien muutosten edistämistä. Myös potilasturvallisuuden parantamiseen panostettiin, ja siihen
liittyvän koulutuksen kävi tavoitteen mukainen määrä henkilöstöstä.
Vanhuspalvelulaki turvaa hyvää ikääntymistä
Vanhuspalvelulaki edellyttää, että iäkkäät espoolaiset saavat heille myönnetyt sosiaalipalvelut ilman aiheetonta viivytystä ja viimeistään kolmen kuukauden kuluttua päätöksen teosta. Asiakkaat saivat vanhusten palvelut lain edellyttämässä ajassa. Odotusajat julkaistiin osoitteessa www.espoo.fi/hoitotakuu.
Lain 6§ mukaan kunnan sosiaalihuollosta vastaavan toimielimen on vuosittain arvioitava iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien sosiaalipalvelujen riittävyyttä ja laatua alueellaan ja koottava tiedot palveluihin
käytetyistä taloudellisista voimavaroista sekä henkilöstön määrästä ja koulutuksesta. Ensimmäinen
raportti oli sosiaali- ja terveyslautakunnan käsittelyssä joulukuussa.
Vanhuspalvelulaki velvoittaa yksityisiä sosiaalipalveluja ja julkisia vanhuspalveluja laatimaan omavalvontasuunnitelman 1.1.2015 mennessä. Sekä kotihoidon että pitkäaikaishoidon sosiaalipalveluiden
omavalvontasuunnitelmat laadittiin ja julkaistiin espoo.fi/senioreille -sivulla kohdissa Tukea ja apua kotiin
sekä Asumista ja hoivaa.
Vanhusten palvelujen menot kasvoivat maltillisesti
Vanhusväestön kasvusta huolimatta vanhusten palvelujen tulosyksikön menot kasvoivat varsin maltillisesti, noin 2,5 prosentilla edelliseen vuoteen verrattuna. Merkittävää oli se, että Espoon sairaalan ja pitkäaikaishoidon menojen kasvu edelliseen vuoteen verrattuna jäi alle kahteen prosenttiin.
Vanhusten palvelujen tunnusluvut, liite 5
11
6 Terveyspalvelut
Terveyspalveluihin kuuluvat avosairaanhoito (terveysasemat), suun terveydenhuolto, mielenterveys- ja
päihdepalvelut, avokuntoutus sekä ympäristöterveydenhuolto. Erikoissairaanhoidon palvelut espoolaisille tuottaa HUS.
Väestökasvu, ikääntyminen ja taloustilanne lisäsivät kaupungin järjestämien terveyspalvelujen kysyntää
noin 5 % vuonna 2014. Lisääntyneeseen kysyntää pystyttiin vastaamaan. Odotusaika palveluihin lyheni
ja asiakastyytyväisyys parani selvästi edeltävistä vuosista. Toiminnan tuottavuus parani ja kustannukset
nousivat maltillisesti. Avoimiin toimiin oli aiempaa enemmän hakijoita ja henkilöstön sairauspoissaolot
vähenivät.
12
Palveluita tuotettiin enemmän
Kaikilla viidellä palvelualueella tuotettiin enemmän palveluja kuin edellisinä vuosina.
Kuvio 6.1 Palvelujen määrä
Terveysasemien lääkärikäynnit
Hammaslääkärikäynnit
220000
160000
155000
200000
150000
180000
145000
160000
140000
140000
135000
130000
120000
125000
100000
120000
2012
2013
2014
2012
2013
2014
Avokuntoutus
Luovutettujen apuvälineiden määrä
Suuhygienistikäynnit
48000
46000
44000
42000
40000
38000
36000
34000
32000
30000
18000
17000
16000
15000
14000
13000
12000
11000
10000
2012
2013
2014
2012
Ympäristöterveydenhuoltovalvontasuunnitelmaan perustuvia
tarkastuksia
2000
1900
1800
1700
1600
1500
2012
2013
13
2014
2013
2014
Entistä useampi käytti palveluja
Entistä useampi espoolainen käytti kaupungin järjestämiä terveyspalveluja. Nousua tapahtui kaikissa
toiminnoissa ja kaikissa ikäryhmissä.
Kuvio 6.2 Asiakasmäärä
Terveysemien asiakkaat
Suun terveydenhuollon asiakkaat
120000
115000
110000
105000
100000
95000
90000
85000
80000
75000
70000
85000
80000
75000
70000
65000
60000
55000
50000
2012
2013
2014
2012
2013
2014
Taulukko 6.3. Terveysasemien peittävyys
Asiakkaita
Osuus väestöstä (%)
2012
2013
2014
100 156
39,0
105 340
40,4
113 977
42,9
Peittävyydellä tarkoitetaan sitä, kuinka moni espoolainen asioi kasvotusten terveysaseman lääkärin tai
hoitajan vastaanotolla. Peittävyyden eroja selittävät Espoon eri alueiden erilaiset ikärakenteet ja sosioekonomiset erot. Tapiolan alueeseen kuuluvan Otaniemen asukkaista valtaosa on YTHS:n palveluiden
piirissä, mikä vähentää terveysasemapalveluiden tarvetta. Erityisesti suurten ikäluokkien siirtyminen
eläkkeelle ja pois työterveyshuollon piiristä on lisännyt terveysasemapalvelujen tarvetta. 65–74-vuotias
on kaksi kertaa todennäköisemmin espoolaisen terveysaseman käyttäjä kuin 50–64-vuotias.
Taulukko 6.4 Terveysasemien asiakkaiden osuus väestöstä
Ikäryhmä
alle 1-vuotiaat
1–6-vuotiaat
7–14-vuotiaat
15–49-vuotiaat
50–64-vuotiaat
65–74-vuotiaat
75–84-vuotiaat
85-vuotiaat ja vanhemmat
Yhteensä
Terveysasemien
asiakkaiden osuus
ikäryhmästä (%)
27,6
45,6
33,1
35,9
37,7
77,7
86,6
77,8
42,6
Alue
Leppävaara
Kilo
Viherlaakso
Tapiola
Puolarmetsä
Matinkylä
Espoonlahti
Kivenlahti
Samaria
Espoontori
Kalajärvi
Poste restante
Koko Espoo
14
Terveysaseman asiakkaiden
osuus alueen väestöstä (%)
45
44
42
37
40
46
43
45
43
50
44
50
43
Asiakastyytyväisyys nousi
Espoon terveyspalvelut järjestetään mahdollisimman asiakaslähtöisesti. Asiakastyytyväisyyttä seurataan systemaattisesti ja poikkeamiin reagoidaan.
Välitöntä asiakastyytyväisyyttä mitattiin kaikilla yhdellätoista terveysasemalla ja viidessä hammashoitolassa Happy or Not -laitteilla. Tulokset julkaistaan internetissä kuukausittain. Terveysasemilla saavutettiin selvä asiakastyytyväisyyden nousu ja suun terveydenhuollossa pidettiin erittäin hyvä taso yllä. Kaikissa palvelutoiminnoissa seurattiin asiakastyytyväisyyttä kokoamalla sekä vapaamuotoiset palautteet
että virallisia kanavia pitkin tulleet muistutukset, kantelut ja palautteet.
Kuvio 6.4. Asiakastyytyväisyyden indeksi, 0–100
Asiakastyytyväisyys, terveysasemat
Asiakastyytyväisyys,
suun terveydenhuolto
95
90
95
85
90
80
85
80
75
75
70
70
15
Suomen suurimmat kaupungit kartoittivat asukkaidensa tyytyväisyyttä kuntapalveluihin syksyllä 2014.
Espoolaisten tyytyväisyys sekä terveyskeskuksen lääkäripalveluihin että terveyskeskuksen hammaslääkäripalveluihin parani.
Kuvio 6.5
Miten hyvin kunnan terveyskeskuksen lääkäripalvelut on
hoidettu?
100 %
90 %
80 %
70 %
60 %
50 %
40 %
30 %
20 %
10 %
0%
46
19
29
34
41
22
25
18
Huonosti
Ei osaa sanoa
Hyvin
35
40
Espoo 2012
Espoo 2013
48
Espoo 2014
40
Vertailukunnat
Kuvio 6.6
Miten hyvin kunnan hammaslääkäripalvelut
on hoidettu?
100 %
90 %
80 %
70 %
60 %
50 %
40 %
30 %
20 %
10 %
0%
29
28
25
47
33
35
Huonosti
34
28
37
37
Espoo 2012
Espoo 2013
40
25
Espoo 2014 Vertailukunnat
Lähde: Kaupunki ja kuntapalvelut Espoossa 2014
Vertailukunnat: Helsinki, Jyväskylä, Lahti, Oulu, Turku, Vantaa
16
Ei osaa sanoa
Hyvin
Hoitoon pääsy nopeutui
Hoitoon pääsyä pystyttiin parantamaan monessa terveyspalvelujen toiminnossa siitä huolimatta, että
palvelujen kysyntä lisääntyi selvästi. Odotusaikaa terveyskeskuslääkärin ja terveyskeskushammaslääkärin vastaanotolle kiireettömässä asiassa mitattiin T3-ajalla (kolmas vapaa aika / lääkäri tai hammaslääkäri). Tulokset julkaistaan kuukausittain netissä, espoo.fi/hoitotakuu.
Kuvio 6.7
Kiireettömän ajan saaminen terveysasemalle vrk
35
30
25
20
15
10
5
0
tammi helmi maalis huhti
touko
kesä
heinä
elo
syys
loka
marras joulu
Kuvio 6.8
Kiireettömän ajan saaminen hammaslääkärille vrk
120
100
80
60
40
20
0
helmi maalis huhti touko kesä heinä
elo
syys
loka marras joulu
Mielenterveys- ja päihdepalveluissa otettiin käyttöön yksi ajanvarausnumero loppuvuodesta 2013.
Odotusaika kiireettömälle psykologin tai psykiatrisen sairaanhoitajan vastaanotolle oli vuonna 2014 keskimäärin 10 päivää.
17
Henkilöstön saatavuus parani
Toiminnan tehostamisen vuoksi ainoastaan suun terveydenhuollossa tarvittiin lisähenkilöstöä vastaamaan espoolaisten lisääntyneeseen palvelutarpeeseen. Terveyspalvelujen henkilöstömäärä 31.12.2014
oli 889 työntekijää. Espoon terveyspalvelut aikoo vastata vuonna 2015 lisääntyvään palvelujen tarpeeseen ilman lisähenkilöstöä.
Henkilöstön saatavuus parantui merkittävästi ns. työvoimapulatehtävissä: terveyskeskuslääkärien, sairaanhoitajien että hammashoitajien avoimiin toimiin oli aiempaa enemmän hakijoita. Henkilöstön terveysperusteiset poissaolot vähenivät (kts. s. 5).
Henkilöstön vointia mitataan vuosittain Espoon kaupungilla ns tyhy-matriisilla. Matriisilukuun vaikuttavat
sairauspoissaolot, työtapaturmat, varhaiseläkemaksut, vaikutusmahdollisuudet työaikoihin, työn kuormittavuus, työyhteisön tavoitteellisuus ja koettu työyhteisön sosiaalinen pääoma. Terveyspalveluissa
matriisiluku nousi arvosta 68,6 arvoon 69,3 eli henkilöstön vointi parani vuodesta 2013.
Vakituisen henkilöstön työhyvinvointia kartoitettiin laajasti Kunta10-tutkimuksessa. Terveyspalveluista
kyselyyn vastasi 530 henkilöä eli 77 % vakinaisesta henkilöstöstä. Työpaineet lisääntyivät kaikilla palvelualueilla. Työnantajan suositteleminen pysyi korkealla tasolla ja kokonaissijoitus Kunta10-vertailussa
laski hieman vuodesta 2012.
Kuvio 6.9 Kunta10-tutkimuksen tuloksia terveyspalveluissa
100
90
80
70
2012 (498
vastaajaa ,74%)
60
50
40
2014 (530
vastaajaa,77%)
30
20
10
0
Työnantajan suositteleminen KUNTA10-kokonaissijoitus
%
(100= korkein)
Työhyvinvointi kehittyi eri palvelualueilla eri suuntiin. Terveysasemilla työhyvinvointi lisääntyi selvästi ja
suun terveydenhuollossa hieman. Ympäristöterveydenhuollossa selviä muutoksia ei ollut todettavissa.
Mielenterveys- ja päihdepalveluissa sekä avokuntoutuksessa työhyvinvointi väheni. Molemmissa viimeksi mainituissa oli syksyllä 2014 meneillään organisaation muutosprosesseja, jotka eivät voineet olla
vaikuttamatta työhyvinvointiin.
18
Tuottavuus parani
Pitkittynyt talouslama yhdessä lisääntyneeseen palvelutarpeen kanssa on luonut tarpeen tuottavuuden
nostamiseen. Espoon kaupungin talous- ja tuottavuusohjelmassa 2014–2016 on tehty linjauksia tuottavuuden nostamiseksi. Vuonna 2014 terveyspalveluissa onnistuttiin tuottavuuden nostossa kiitettävästi.
Kustannukset terveyskeskuslääkärikäyntiä ja hammaslääkärikäyntiä kohden laskivat selvästi vuodesta
2013 vuoteen 2014. Tärkein syy tähän oli, että samalla henkilöstömäärällä pystyttiin tuottamaan enemmän käyntejä.
Kustannukset asiakasta kohden laskivat terveysasemilla ja pysyivät ennallaan suun terveydenhuollossa.
Tuottavuuden nousun tärkein selittäjä tekijä oli lisääntynyt asiakasmäärän hoitaminen samalla henkilöstöllä.
Kuvio 6.10
Avosairaanhoidon
kustannukset / asiakas
Suun terveydenhuollon
kustannukset / asiakas
400,00 €
400,00 €
350,00 €
350,00 €
300,00 €
300,00 €
250,00 €
250,00 €
200,00 €
200,00 €
2012
2013
2012
2014
19
2013
2014
Kustannukset nousivat maltillisesti
Kustannukset asiakasta kohti laskivat tai pysyivät ennallaan. Kustannukset asukasta kohti nousivat maltillisesti. Terveyspalvelujen oma toiminta pysyi alkuperäisessä budjetissaan ja oman toiminnan kustannukset nousivat maltillisesti 3,9 % ja asukasta kohden laskettuna 2,1 %. Väestönkasvu ja väestön
ikääntyminen selittävät valtaosan kustannusten noususta. Kustannukset asukasta kohden nousivat kaikilla muilla palvelualueilla paitsi terveysasemilla ja ympäristöterveydenhuollossa.
Kuvio 6.11 Terveyspalvelujen kustannukset asiakasta kohden
€50 000 000,00
€40 000 000,00
€30 000 000,00
€20 000 000,00
€10 000 000,00
€0,00
2013
2014
Erikoissairaanhoidon kustannusten nousu 2014 oli nopeampaa kuin kustannusten nousu Espoon terveyspalvelujen muussa toiminnassa (4,8 % vs 3,9 %). HUS tuotti espoolaisille NordDRG-tuotteita 6,7 %,
hoitopäivätuotteita 2,4 % ja käyntituotteita 4,7 % enemmän kuin vuonna 2013. Tällä pystyttiin vastaamaan väestön kasvuun, väestön ikääntymiseen ja kasvaneisiin vaatimuksiin ja odotuksiin.
Kuvio 6.12
HUS-menot €/asukas
(vuoden keskiväkiluku)
HUS-menot milj. € 2012-2014
250
950
240
900
230
220
850
210
800
200
190
750
180
700
170
2012
2013
2012
2014
Terveyspalvelujen tunnusluvut, liite 6
20
2013
2014
7 Perhe- ja sosiaalipalvelut
Perhe- ja sosiaalipalveluihin kuuluvat terveydenhoito ja lapsiperheiden perhetyö, lasten terapiapalvelut,
lastensuojelupalvelut, aikuisten sosiaalipalvelut ja vammaispalvelut.
Lastensuojelusijoitukset Espoossa kääntyivät laskuun ensimmäistä kertaa vuosiin. Uusia perhetyön
työmuotoja kehitettiin ja otettiin käyttöön, kotipalveluja lisättiin. Lasten mielenterveys- ja kuntoutuspalvelujen konsultaatioita kouluille, päiväkodeille ja muille peruspalveluille lisättiin merkittävästi. Työttömyyden kasvu näkyi toimeentulotuen asiakasmäärän kasvuna, ja kustannukset nousivat seitsemällä
prosentilla. Asumisneuvontaa ja asumisen tukea lisättiin.
Varhaisempaa tukea lapsille ja lapsiperheille
Lapsiperheiden avuntarpeisiin pystyttiin vastaamaan nopeammin ja aikaisempaa monipuolisemmin.
Palvelujen painopisteen siirtoa lastensuojelun laitoshoidosta avopalveluihin jatkettiin, ja lisättiin liikkuvia
kotiin vietäviä palveluita. Sekä lastensuojelun avopalvelujen asiakasmäärä että lastensuojelusijoitusten
määrä kääntyivät laskuun. Kiireellisiä sijoituksia tehtiin 9 prosenttia vähemmän ja uusia huostaanottoja
28 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2013.
Varhaisen tuen perhetyössä ja kotipalvelussa tehtiin yli 1 700 käyntiä edellisvuotta enemmän. Perhetyössä kokeiltiin ja otettiin käyttöön uusia työmuotoja, joista perheohjauksen Konsti – ”Konstit on monet”
-kehittämistyö voitti Suomen Laatukeskuksen kansallisen Vuoden Laatuinnovaatio -palkinnon. Poijupuiston lastensuojelun Kiitolinja sai kunniamaininnan Vuoden lastensuojeluteko -kilpailussa.
Äitiysneuvolan palveluja suunnattiin enemmän yksilölliseen, tarpeen mukaiseen terveyden ja hyvinvoinnin seurantaan ja edistämiseen. Neuvoloiden
sähköistä asiointia ja omahoitoa parannettiin sähköisellä OmaNeuvolapalvelulla äitiysneuvolan ensikontaktissa ja raskausdiabeteksen hoidossa.
Neuvolan asiakkaiden terveyskertomustiedot liitettiin osaksi kansallista terveysarkistoa. Esiopetuksen, koulujen ja oppilaitosten oppilashuollon palvelujen järjestämistä uuden oppilas- ja opiskelijahuoltolain mukaan valmisteltiin yhteistyössä sivistystoimen kanssa.
Nk. jalkautuvaa työtä lisättiin. Lasten terapiapalvelujen työntekijät tekivät yli
5 500 jalkautuvaa käyntiä esimerkiksi koteihin, päiväkoteihin ja kouluihin.
Verkostokontakteja heillä oli yli 4 000. Yhteistyökumppaneita he konsultoivat yli 1 600 kertaa. Vanhempien käyttöön laadittiin internetsivuille ohjausvideoita muun muassa kotona lapsen kanssa tehtävistä äänneharjoituksista. Tämä vähensi vastaanotolla tapahtuvan ohjauksen tarvetta. Perheneuvoloiden ensiajalle pääsi keskimäärin 1-1½ kk:n kuluessa. Lastenpsykiatrisen avohoitoyksikön työlle oli paljon kysyntää. Uusia lähetteitä
vastaanotettiin 361, ja yksikössä hoidettiin noin 500 lasta perheineen.
Nuorten lastensuojelun avopalveluja kehitettiin edelleen. Poijupuiston tehostettu perhetyö, Kiitolinja-työskentely ja sijaishuollon sosiaaliohjaus vakiintuivat. Lystimäen nuorisokodin muutokset avopalveluiksi toteutuivat. Pienten lasten kaikki kiireelliset
21
sijoitukset toteutuivat vastaanottoperheisiin. Läheisverkostosijoitukset lisääntyivät. Lastensuojelun tukipalvelut järjestettiin keskitetysti uuteen tukipalveluyksikköön, mikä paransi asiakkaiden ohjautumista
heidän tarpeitaan vastaaviin palveluihin. Samalla voitiin parantaa omien ja ostopalvelujen hallintaa.
Lähisuhde- tai perheväkivaltaa kokeneille espoolaisille tarkoitettu Omatila tavoitti lähes 30 prosenttia
enemmän uusia asiakasperheitä edellisvuoteen verrattuna. Asiakkaina oli kaikenikäisiä, eri perhemuodoista ja monesta eri kulttuurista tulleita.
Eroperheille tarkoitettu tuomioistuinsovittelu Follo vakinaistettiin. Sovitteluun osallistui 66 espoolaista
perhettä. Follon ansiosta käräjäoikeuden pyytämien olosuhdeselvitysten määrä on pysyvästi
vähentynyt, mikä on vapauttanut 1½ sosiaalityöntekijän vuotuisen työpanoksen muihin palveluihin.
Kuvio 7.1
Kiireellisesti sijoitetut lapset/nuoret ikäryhmittäin
kum. sijoitettuja vuoden aikana
(osuus vuoden lopun väestön mukaan, v. 2014 perustuu ennakkotietoon toteutuneesta
väestöstä)
140
133
(0,88%)
124
(0,81%)
sijoitettuja lapsia/nuoria
120
102
(0,68%)
100
80
60
40
30
28
(0,11%) (0,16%)
43
(0,17%)
43
(0,22%)
42
(0,17%)
30
(0,15%)
20
0
2012
0-6 v.
2013
7-12 v.
2014
13-17 v.
Uusia asumisratkaisuja asukkaiden toiveita kuullen
Vammaiset ja kehitysvammaiset 15–35-vuotiaat nuoret aikuiset vastasivat kyselyyn, jossa he kertoivat
toiveistaan, tarpeistaan ja näkemyksistään asumisesta ja asumisen tuesta. Näitä toiveita hyödynnetään
vammaisten asumisen ohjelmassa vuosille 2015–2025.
Toukokuussa päättyi projekti, jossa kokeiltiin erilaisia menetelmiä vammaisten henkilöiden osallistumisen lisäämiseksi ja omien toiveiden esille tuomiseksi palvelun ja palveluhankinnan suunnittelussa. Projektissa syntyneitä hyviä käytäntöjä hyödynnetään vammaisten asumispalvelun hankinnoissa.
Asumisneuvontaa lisättiin Espoon Asuntojen ja aikuissosiaalityön yhteistyönä. Asunnottomien tuetun
asumisen yksikkö Väinöläkoti aloitti toimintansa. Kriisimajoituksen asiakasmäärä väheni noin sadalla
henkilöllä ja kustannukset 800 000 eurolla. Häädöt lisääntyivät toimenpiteistä huolimatta, ja pitkäaikaisasunnottomuus kasvoi 30 prosenttia.
22
Jälkihuoltonuorten asumisen ratkaisuja kehitettiin yhdessä Espoon Asuntojen, Kalliolan nuorten sekä
SPR:n Turvatalon yhteisessä ITU -projektissa.
Kasvanut työttömyys lisäsi toimeentulotuen tarvetta
Työttömyys nousi merkittävästi vuonna 2014. Vuoden lopussa työttöminä oli 13 368 henkilöä työttömyysasteen ollessa 9,9 prosenttia. Työttömien määrä kasvoi noin 20 prosentilla, alle 25-vuotiaiden
työttömien määrä noin 30 prosentilla ja pitkäaikaistyöttömien määrä 43 prosentilla.
Työllisyyspalvelujen organisointia uudistettiin ja resursointia vahvistettiin vuoden aikana. Työvoiman
palvelukeskuksen asiakkaina oli vuoden lopussa 1 475 henkilöä. Näistä 302 oli kuntouttavassa työtoiminnassa ja 201 palkkatukityöllistettyinä kaupungin eri toimipisteissä. Kuntakokeilu Työtä päin -hankkeessa aloitti 177 henkilöä. Kaupungin kautta yrityksiin työllistyi 16 ja työpankkiyritys TIMrent Oy:n
kautta 24 henkilöä.
Toimeentulotukea saavien kotitalouksien määrä lisääntyi ja kustannukset nousivat noin 7 prosenttia.
Toimeentulotuen päätösten käsittely toteutui keskimäärin viidessä arkipäivässä.
Kuvio 7.2
Toimeentulotuen saajat ja toimeentulotuen käsittelyaika
(sis. pakolaiset ja paluumuuttajat)
* Tilastointi muuttunut 2014 alk., ei ole suoraan vertailukelpoinen ed. vuosiin
5,0
25 000
5,0
4,7
4,2
15 000
4,0
10 000
5 000
21 711
19 319
18 205
11 248
11 935
13 282
3,0
0
2012
asiakkaita
2013
2014 *
ruokakunnat
23
toimeentulotuen
keskimääräinen käsittelyaika
(työpäiviä)
Työpäiviä
Toimeentulotuen saajat
20 000
Tuottavuus parani
Lasten kuntoutuspalvelujen ja kehitysvammaisten työ- ja päivätoiminnan laskennalliset asiakas- tai
käyttöpäiväkohtaiset kustannukset alenivat. Tuottavuutta parannettiin lisäämällä puheterapian ryhmämuotoisia vastaanottoja, ja ottamalla käyttöön uudenlaisia verkkopalveluja. Kehitysvammaisten Kuninkaantien ja Riilahden toimintakeskusten tiloja käytettiin entistä tehokkaammin ja asiakasmäärää on lisätty.
Kehitysvammaisten työ- ja
päivätoiminta (oma palvelu)
Lasten kuntoutuspalvelut
toimintamenot/asiakas
toimintamenot/käyttöpäivä
1 000
140
-6,0 %
120
800
-8,8 %
600
euroa
euroa
100
400
200
80
60
40
20
0
0
2013
2013
2014
2014
Toimeentulotuen asiakas- ja kotitalouskohtaiset menot alenivat. Tilapäismajoituksen merkittävä vähentäminen selittää osaltaan menojen alenemista. Lastenvalvojatyössä pystyttiin lisäämään välittömään
asiakastyöhön käytettyä aikaa.
Lastenvalvojatyö
Toimeentulotuki
käynnit/vakanssi
(ilman tilapäistä majoitusta)
toimintamenot/ asiakas/kotitalous
600
5 000
+11,2 %
-3,4 %
4 000
400
euroa
käyntejä
500
300
3 000
-2,4 %
2 000
200
1 000
100
0
0
2013
2013
2014
2014
kotitalous
asiakas (=kotitalouksien perheenjäsenet)
Perhe- ja sosiaalipalvelujen tunnusluvut, liite 7
24
8 Asiamiehet
Sosiaali- ja potilasasiamies seuraa ja kehittää sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja käyttävien kuntalaisten asemaa sekä edistää oikeuksien toteutumista. Sosiaali- ja potilasasiamieheen otettiin yhteyttä
noin 1100 kertaa. Asiamies toimi välittäjänä palvelun käyttäjän ja viranomaisten välillä erityisesti monissa sosiaalipalveluja koskevissa asioissa. Vaativat, joustavuutta edellyttävät tilanteet ja asiat nousivat
vuoden aikana esille. Vuonna 2015 asteittain voimaan tuleva, uudistettu sosiaalihuoltolaki korostaakin
erityisesti yhteistyötä kaikessa asiakastyöskentelyssä. Muita asioita asiamiehen työssä ovat olleet mm
erilaiset asumiseen ja asumisen järjestämiseen liittyvät tilanteet ja ongelmat, toimeentulotuen käsittely,
lastensuojelun asiat sekä lääkärin vastaanotolle pääseminen.
Sähköisen asioinnin väyliä on lisätty, mikä on tärkeä lisä palveluihin. Asiamies pitää tärkeänä, että ne,
joilla ei ole mahdollisuuksia käyttää sähköisiä välineitä, saavat henkilökohtaista palvelua puhelimitse tai
kasvokkain.
Vammaisasiamies edistää vammaisten henkilöiden yhdenvertaisuuden, syrjimättömyyden ja perusoikeuksien toteutumista, palvelujen saatavuutta ja saavutettavuutta sekä esteettömyyden toteutumista.
Vammaisasiamies toimii vammaisneuvoston asioiden valmistelijana ja sihteerinä sekä poikkihallinnollisena asiantuntijana. Vammaisasiamies ottaa vastaan kuntalaisten palautteita ja kehittämisehdotuksia.
Vammaispoliittisessa ohjelmassa käynnistynyt sosiaali- ja terveystoimen ja sivistystoimen yhteistyö on
avannut keskustelua vammaisten henkilöiden osallistumisen esteistä. Vammaisten nuorten osallisuuteen etsitään uusia ratkaisuja yhdessä nuorten kanssa. Toimintaa ja mahdollisuuksia on tärkeää viedä
sinne, missä nuoret jo ovat. Esteetön Espoo -hanke tuo esteettömyyden merkitystä näkyväksi Vuoden
esteetön teko -kilpailun sekä yrityksille, palveluille ja yhteisöille tarkoitetun Esteetön Espoo -tunnuksen
kautta.
Kehittämiskohteina vammaisasiamies pitää erityisesti vammaisten henkilöiden työllistymisen edistämistä, vammaisten henkilökohtaisen avun järjestämistä esimerkiksi avustajavälityksen kautta sekä
vammaisneuvoston asiantuntemuksen hyödyntämistä päätösten valmistelussa.
Ensimmäiset Esteetön Espoo -tunnukset jaettiin tammikuussa. Tunnuksen saajat, Leppävaaran Apteekki Elixir ja Valintatalo Kauklahti,
löytyivät Espoon Yrittäjien ja Espoon kaupungin yhteistyönä. Kuvassa vas. Matti Oesch Valintatalo Kauklahdesta, perusturvajohtaja
Juha Metso ja Annika Tuominen-Kalland Apteekki Elixiristä.
Ensimmäistä kertaa järjestetyssä Vuoden esteetön teko kilpailussa etsittiin espoolaista palvelua, yritystä, yhteisöä,
toteutettua ideaa, rakennusratkaisua tai muuta toimintaa, joka
tuo palvelut kaikkien saataville ja tekee liikkumisesta helppoa.
Voiton vei Kotikirjasto TAIKA. Taika tuo kirjastopalvelut kotiin
niille espoolaisille, jotka eivät voi itse asioida kirjastossa.
Kunniamaininnan saivat Ravintola Täyttymys ja terveysasemien
tekstiviestipalvelu kuulovammaisille. Kaupunginjohtaja Jukka
Mäkelä jakoi palkinnot Espoo-päivänä 30.8.
espoo.fi/esteetonespoo
25
9 Päätöksenteko
Sosiaali- ja terveyslautakunta vastaa sosiaali- ja terveyspalvelujen ohjaamisesta ja valvonnasta Espoossa. Lautakunta huolehtii kaupungin sosiaali- ja terveydenhuollosta, raittiustyöstä, eläinlääkintä- ja
ympäristöterveydenhuollosta sekä kemikaalivalvonnasta. Lautakuntaan kuului 13 jäsentä.
Jäsen
Johanna Värmälä, pj. (SDP)
Marika Niemi, vpj. (Kok)
Henrik Haapajärvi (SDP)
Leo Hiltunen (PerusS/Sit)
Teemu Hokkanen (Vihr)
Stig Kankkonen (SFP)
Hanna Kiljunen (Kok)
Jussi Koskinen (Kok)
Pinja Nieminen (Vihr)
Johanna Paattiniemi (Kok)
Veera Ruoho (PerusS/Sit)
Heikki Seppä (Kok)
Jaana Wessman (Vas)
Henkilökohtainen varajäsen
Sari Turkka (SDP),19.5.2014 alk. (Hanne Hovi)
Sari Palojoki (Kok)
Yrjö Lyytinen (SDP)
Saana Lehto (PerusS/Sit)
Henna Ruusu (Vihr)
Nina af Hällström (SFP)
Pia-Tiina Bjong (Kok)
Jukka Pelkonen (Kok)
Janne Koskenniemi (Vihr)
Valto Meriläinen (Kok)
Maija Saimalahti (PerusS/Sit)
Markku Mikkelson (Kok)
Jukka Karhula (Vas)
Kaupunginhallituksen edustajana lautakunnassa oli Mia Laiho (Kok), varaedustajanaan Ville Lehtola
(Kok). Lisäksi lautakuntaan kuului henkilöstön ja nuorisovaltuuston edustaja. Esittelijöinä toimivat perusturvajohtaja ja tulosyksiköiden johtajat. Lautakunta kokoontui 11 kertaa ja teki 88 päätöstä.
Sosiaali- ja terveyslautakunnan alaisuudessa toimivat sosiaali- ja terveyspalvelujen jaosto ja yksilöasioiden jaosto. Sosiaali- ja terveyspalvelujen jaosto tekee lautakunnalle ehdotuksia ja sosiaali- ja terveyspalvelujen painopisteistä, palveluiden tasavertaisesta saatavuudesta, palvelutasosta sekä palvelujen
kehittämisestä, seuraa palvelujen laatua ja huolehtii yhteistyöstä eri palvelutuottajien kanssa. Jaostossa
on yhdeksän jäsentä ja jokaisella henkilökohtainen varajäsen. Jaoston puheenjohtajana toimi Johanna
Paattiniemi (Kok). Sosiaali- ja terveyspalvelujen jaosto kokoontui 4 kertaa ja käsitteli 10 asiaa.
Yksilöasioiden jaosto tekee yksilöä koskevat päätökset, käsittelee muutoksenhakua koskevat asiat ja
toimii tartuntatautilain mukaisena alistusviranomaisena yksittäistä henkilöä koskevissa asioissa. Jaostossa on seitsemän jäsentä ja jokaisella henkilökohtainen varajäsen. Jaoston puheenjohtajana toimi
Jaana Wessman (Vas). Yksilöasioiden jaosto kokoontui 15 kertaa ja käsitteli 467 asiaa.
Sosiaali- ja terveystoimen johtajana toimi perusturvajohtaja Juha Metso. Toimialan johtoryhmään
kuuluivat (kuvassa vas.) terveyspalvelujen johtaja Eetu Salunen, vanhusten palvelujen johtaja Matti
Lyytikäinen (9.10.2014 alkaen), talous- ja hallintojohtaja Aulis Majuri, Juha Metso, perhe- ja sosiaalipalvelujen johtaja Marja-Leena Remes, viestintäpäällikkö Outi Huida ja kehittämisjohtaja Tuula Heinänen.
Jukka Louhija toimi vanhusten palvelujen johtajana 27.7.2014 saakka. Johtoryhmä kokoontui 39 kertaa.
26
Liite 1. Tilastoa espoolaisista
Väestönkasvu jatkui
Espoon asukasmäärä lisääntyi 4 890 asukkaalla. Ennakkoväkiluku 1.1.2015 oli 265 646 henkilöä.
Ennakkotietoja väestötilastosta (vuoden 2014 lopussa):
• Ruotsinkielisiä espoolaisia oli 20 240 eli 7,6 % väestöstä.
• Muiden kuin suomen- tai ruotsinkielisten asukkaiden osuus väestöstä nousi lähes 13 prosenttiin.
• 0–6-vuotiaita lapsia oli 25 380 eli 9,6 % väestöstä.
• 75 vuotta täyttäneitä espoolaisia oli 13 440 eli 5,1 % väestöstä.
• Nopeinta väestönkasvu oli Leppävaaran, Matinkylä-Olarin ja Espoon keskuksen palvelualueilla,
Leppävaaran kasvu oli yli 1 500 asukasta ja muiden ylitti 800 asukkaan rajan.
Väestö ja väestönmuutos alueittain
Väestö
1.1.2014
Väestöennuste
1.1.2015
Leppävaara
64 314
65 843
1 529
66 830
987
Tapiola
43 989
44 661
672
44 926
265
Matinkylä-Olari
37 338
38 227
889
39 224
997
Espoonlahti
52 465
53 171
706
54 129
958
Espoon keskus
58 204
59 028
824
60 208
1 180
4 443
4 570
127
4 683
113
260 753
265 500
4 747
270 000
4 500
Muut
Koko Espoo
Muutos Väestöennuste Muutosennuste
2014–2015
1.1.2016
2015–2015
Lähteet:
Tilastokeskus, väestö 1.1.2013 ja 1.1.2014
Espoon kaupungin väestöennusteet 1.1.2015 ja 1.1.2016
Työttömyys lisääntyi edelleen
Vuoden 2014 lopussa Espoon työttömyysaste oli 1,6 prosenttiyksikköä korkeampi kuin vuotta aiemmin.
Vuoden 2013 loppuun verrattuna työttömiä oli 19,8 % enemmän, alle 25-vuotiaita työttömiä 29,5 %
enemmän ja pitkäaikaistyöttömiä 43 % enemmän. Avoimia työpaikkoja oli 11,9 % vähemmän kuin
vuonna 2013.
•
•
•
•
•
•
työttömiä 13 368, työttömyysaste 9,9 %, koko maassa 13,9 %
alle 25-vuotiaita työttömiä 1 424
50 vuotta täyttäneitä työttömiä 4 433
naisia 44,8 % työttömistä
pitkäaikaistyöttömiä eli yli vuoden yhtäjaksoisesti työttömänä olleita 4 142 eli 31 % työttömistä
Espoon työ- ja elinkeinotoimistossa oli 1003 avointa työpaikkaa.
Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilasto. Työttömyysluvuissa ovat mukana sekä työttömät että
lomautetut.
27
Liite 2. Tulostavoitteiden toteutuminen
Resurssit ja johtaminen
Päämäärä: Kaupunkikonsernin talous on tasapainossa. Osaava ja uudistuskykyinen henkilöstö kehittää palvelujen
laatua ja tuottavuutta.
Valtuustokauden tavoitteet: Espoo toimii edelläkävijänä kunnallisten palvelujen tuottavuuden ja vaikuttavuuden
parantamisessa. Johtaminen, esimiestyö ja työtyytyväisyys kehittyvät ja ovat hyvällä tasolla. Talouden liikkumavara
säilyy ja rahoitusasema on tasapainossa.
Valtuustokauden Tulostavoite / tavoite
tavoite
Seuranta 31.12.2014
Tot
+/-
Työn tuottavuus
Tuottavuus paranee vähintään
sosiaali- ja terveys- 1 %
palveluissa paranee
Reaalimenot/asukas:
2013: 2 775 €
2014: 2 827 €
-
Kasvu on 0,7 %, kun otetaan huomioon 1,2 %:n inflaatio.
HUS:n tuottavuus
kasvaa vähintään
1,5 %/vuosi
Toimintakate on vähintään
alkuperäisen talousarvion
mukainen
Toimintakate
Alkup. Ta - 660,7 milj. euroa
Enn. 2014 -667,8 milj. euroa
-
HUS:n tuottavuuden kasvu
vähintään 1,5 %
Hus, menot/asukas:
2013: 899 €
2014: 913 €
Muutos: +1,6 %
-
Kelpoisuusehdot täyttävien hakijoiden määrä per avoin
vakanssi, lääkärit, sosiaalityöntekijät, sairaanhoitajat
+
Espoon sosiaali- ja Vaihtuvuus vähenee
terveystoimen
houkuttelevuus
työvoimavajealojen
ammatteihin
paranee
Lääkärit
2013: 0,8
2014: 1,7
Sosiaalityöntekijät 1,1 / sosiaalityöntekijät ja johtavat
sosiaalityöntekijät yht. 1,2
2013: 1,1 / 1,2
2014: 1,0 / 1,4
sairaanhoitajat
2013: 6,2
2014: 7,6
Työhyvinvointimatriisin lukuarvo
66,2
kasvaa vähintään yhdellä vuoden
2013 arvoon verrattuna (tavoite
66,7)
-
Terveysperusteisia poissaoloja on Vuonna 2014 terveysperusteisia poissaoloja oli 17,0
enintään 17 päivää/htv
päivää/htv.
+
MaahanmuuttajaMaahanmuuttajataustaisen
taustaisten
henkilöstön osuus kasvaa
työntekijöiden
osuus henkilöstöstä
kasvaa
Maahanmuuttajataustaisen henkilökunnan osuus
31.12.2013: 8,2 %
31.12.2014: 8,5 %
28
+
Asukkaat ja palvelut
Päämäärä: Espoolaiset ovat aktiivisia ja omatoimisia huolehtien itsestään, läheisistään ja lähiympäristöstään, mutta
kukaan ei jää tukea vaille, mikäli voimat eivät riitä. Espoo järjestää palvelut asukaslähtöisesti yhteistyössä
kuntalaisten kanssa.
Valtuustokauden tavoitteet: Palveluvalikoima muodostaa ennaltaehkäisevien, terveys- ja hyvinvointieroja
kaventavien, varhaisen puuttumisen, kuntalaisten omatoimisuutta tukevien ja asiakkaan valinnanvapautta lisäävien
palvelujen kokonaisuuden. Palveluja ja lähiympäristöä kehitetään yhteistyössä kuntalaisten kanssa. Palveluja
tuotetaan yhteistyössä kumppaneiden kanssa, eri palvelukanavat mahdollistavat palvelujen saatavuuden ja
saavuttamisen. Espoo toimii edelläkävijänä kansallisen palveluväylän kehittämisessä ja käyttöönotossa.
Valtuustokauden Tulostavoite / tavoite
tavoite
Seuranta 31.12.2014
Terveysasemien
palvelukyky
paranee
T3:
tammi 34
helmi 29
maalis 29
huhti 27
touko 21
kesä 24
heinä 20
elo 15
syys 15
loka 16
marras 14
joulu 21
+
Pysyvässä laitoshoidossa tai tehostetussa
palveluasumisessa asuvien, 75+ täyttäneiden osuus 75+
väestöstä 31.12.2014: 7,54 %
+
Odotusaika kiireettömälle
vastaanotolle alle 21pv
Ikäihmiset saavat
Akuutisti sairastuneiden hoito ja
apua ja kuntoutusta kuntoutus on tehokasta
niin että he pystyvät
asumaan kotonaan
Tot. +/-
Hoitojaksojen pituus vuodeosastolla
2013: 24,79 vrk
2014: 19,57 vrk
Kiireellisesti
sijoitettujen lasten ja
nuorten osuus
ikäluokasta
vähenee.
Asiakkaat saavat tarvitsemansa
tuen koordinoidusti arkiympäristössään. Jatketaan
painopisteen siirtämistä
korjaavista palveluista
varhaisempaan tukeen.
Sijoitettuna olevien lasten osuus ikäluokasta (suluissa
kiireellisten sijoitusten osuus ikäluokasta)
0–6-vuotiaat
2013: 0,37 % (0,17 %)
2014: 0,40 % (0,17 %)
7–12-vuotiaat
2013: 0,89 % (0,22 %)
2014: 0,76 % (0,15 %)
13–17-vuotiaat
2013: 2,33 % (0,88 %)
2014: 2,17 % (0,68 %)
koko ikäryhmä 0-17-vuotiaat
2013: 1,04 % (0,37 %)
2014: 0,96 % (0,29 %)
Huolitilanne-toimintamallit:
•Lapset, joista on tehty lastensuojeluilmoitus, joka ei johda
lastensuojelutarpeen selvitykseen tai joista selvityksen
jälkeen ei synny lastensuojelun asiakkuutta:
Lastensuojeluilmoituksen prosessia on työstetty
Leppävaaran alueella. Espoon lastensuojeluilmoituksista n.
10 % ei johda lastensuojelutarpeen selvitykseen. Tehdyistä
lastensuojelutarpeen selvityksistä n. 60 % eivät johda
29
+
Valtuustokauden Tulostavoite / tavoite
tavoite
Seuranta 31.12.2014
Tot. +/-
lastensuojeluasiakkuuteen (HUOM! Ilmoituksia on voitu
tehdä useampia samasta lapsesta, näin ollen ilmoitusten
määrä on suurempi kuin lapsimäärä).
•Toimeentulotukea saavat alle 25-vuotiaiden
yksinhuoltajaperheet: Osana LOP-hanketta (Lasten Oikeus
palveluihin) on intensiivisen perhetyön kohderyhmänä ollut
Suvelan alueen toimeentulotukea saavat
yksinhuoltajaperheet.
•Erityistä tukea tarvitsevat lapset/nuoret neuvola-, koulu- ja
opiskeluterveydenhuollossa: 1.8.2014 voimaan tulleen
opiskelija- ja oppilashuoltolain mukaisia toimenpiteitä
työstetään. Oppilashuollon suunnitelmiin on laadittu rungot ja
koulut työstävät koulukohtaiset suunnitelmansa ensi kevään
aikana. Lasten ja nuorten hyvinvointityön johtoryhmä toimii
Espoo-tasoisena oppilashuoltoryhmänä.
•Terveystarkastuksista poisjäävät sekä vastaanottoaikoja
usein peruuttavat perheet: Prosessikuvaus on tehty ja asiaan
liittyviä ohjeita työstetty.
Elinvoima, kilpailukyky ja kestävä kehitys
Päämäärä: Kaupunki on kansainvälisesti houkutteleva ja kiinnostava. Osaavat ihmiset, yrittäjät ja kaikenkokoiset
yritykset juurtuvat Espooseen.
Valtuustokauden tavoitteet: Espoon vetovoimaisuus kansainvälisesti kiinnostavana osaamisen sekä tieteen, taiteen
ja talouden innovaatioympäristönä kehittyy. Osana metropolialuetta Espoon verkostomaista kaupunkirakennetta
kehitetään taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestäväksi. Palvelukeskittymien saavutettavuutta
joukkoliikenneyhteyksin parannetaan. Kaupunkikeskuksia kehitetään niiden omiin vahvuuksiinsa tukeutuen
viihtyisiksi ja sujuviksi asumisen, asioinnin, työssäkäynnin ja vapaa-ajan kohtaamispaikoiksi. Torjutaan segregaatiota
ja vastataan espoolaisten erilaisiin asumistarpeisiin tarjoamalla edellytykset edulliselle ja monimuotoiselle
asuntotuotannolle ja tonttitarjonnalle. Yrittäjyyteen ja innovatiivisuuteen kannustava Espoo rakentaa hyvinvointia ja
vaurautta metropolialueelle ja koko Suomeen.
Valtuustokauden Tulostavoite / tavoite
Seuranta 31.12.2014
Tot.
tavoite
+/Sosiaali- ja
Palvelusetelien ja ostopalvelun
terveydenhuollon
järjestelmä otettu käyttöön
palvelujen
pilottitoiminnoissa.
järjestämisessä
luodaan
kustannusvaikuttavi
a tapoja lisätä omaa
tuotantoa
täydentävää
järjestö- ja
yritystoimintaa.
Palvelusetelien määrä toiminnoittain:
+
Vanhusten pitkäaikaishoidon asumispalvelut,
palveluseteliasiakkaat
2013: asiakkaita 45
2014: asiakkaita 54
Kotihoito, palveluseteliasiakkaat ja käynnit
2013: asiakkaita 53, käyntejä 4 041
2014: asiakkaita 191, käyntejä 6 294
Lapsiperheiden perhetyön, palveluseteliasiakkaat ja käynnit
2013: asiakkaita 158, käyntejä 1046
2014: asiakkaita 225, käyntejä 1755
Vammaispalvelut, palveluseteliasiakkaat
2013: seteliä käyttäneitä asiakkaita 138, kulut 790 273 €
2014: päätöksiä 235, seteliä käyttäneitä asiakkaita 199, kulut
1 052 848 €
Metron
Matinkylän palvelutorin
asemaseutujen ja
palvelukokonaisuus on
uusien alueiden
suunniteltu.
palvelukokonaisuudet on suunniteltu.
Matinkylän Palvelutorin palvelukokonaisuus on suunniteltu.
Hanke etenee yhteistyössä muiden toimialojen kanssa
suunnitellun aikataulun mukaisesti siten, että käyttöön otto
on vuonna 2016.
30
+
Liite 3. Tuloslaskelma
Tilinpäätös
2014
Tilinpäätös
2013
15 792
38 860
24 940
9
2 409
82 010
15 378
37 740
24 558
9
2 131
79 815
176 840
419 721
7 469
75 476
1 437
1 274
8
682 226
168 763
410 097
7 455
78 334
1 237
1 048
7
666 941
-600 216
-587 126
PERUSKAUPUNGIN SISÄISET
ERÄT
Myyntituotot
Vuokratuotot
Muut tuotot
Valmistus oman käyttöön
YHTEENSÄ
221
1
1
898
1 121
262
8
0
0
270
PERUSKAUPUNGIN SISÄISET
ERÄT
Palvelujen ostot
Aineet, tarvikkeet, tavarat
Avustukset
Vuokrat
Muut kulut
YHTEENSÄ
37 454
4 397
99
26 777
12
68 740
25 210
4 689
0
26 750
14
56 663
-67 619
-56 393
-667 835
-643 519
1 000 €
TOIMINTATUOTOT
Myyntituotot
Maksutuotot
Tuet ja avustukset
Vuokratuotot
Muut tuotot
YHTEENSÄ
TOIMINTAKULUT
Henkilöstökulut
Palvelujen ostot
Aineet, tarvikkeet, tavarat
Avustukset
Vuokrat
Muut kulut
Muut rahoituskulut
YHTEENSÄ
TUOTOT - KULUT
SIS. MYYNNIT - SIS. OSTOT
TOIMINTAKATE
31
Liite 4. Tulot ja menot toiminnoittain
1 000 €
TULOT
MENOT
Tilinpäätös Talousarvio Tilinpäätös
Erotus
Tilinpäätös Talousarvio Tilinpäätös
Erotus
2013
2014
2014
Tp2014-Ta2014
2013
2014
2014
Ta2014-Tp2014
25 TERVEYSPALVELUT
SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI YHTEENSÄ
80 085
83 131
80 500
2 631
723 604
762 843
750 966
11 878
Vanhusten palvelut
1 000 €
24 VANHUSTEN PALVELUT
S40 Ennakoivat palvelut
S45 Avopalvelut
S47 Vanhusten omaishoidontuki
S48 Palvelukeskukset
S49 Päivätoiminta
S50 Palvelutalot
S52 Asumispalvelut (osto)
S53 Asumispalvelut (oma)
S55 Aurorakoti
S56 Puolarkoti
S57 Hoivakodit
S58 Akuuttihoito ja kuntoutus
S59 Avosairaanhoidon yksikkö
S60 Sosiaalityö ja lääketieteelliset tukipalvelut
S62 Vanhusten palvelujen hallinto *
S63 Asiakasohjauskeskus
S66 Alueellinen kotihoito
S67 Kotihoidon keskitetyt palvelut
S68 Tukipalvelut
Espoon uusi sairaala
Vanhustenpalvelut yhteensä
TULOT
MENOT
Tilinpäätös Talousarvio Tilinpäätös
Erotus
Tilinpäätös Talousarvio Tilinpäätös
Erotus
2013
2014
2014
Tp2014-Ta2014
2013
2014
2014
Ta2014-Tp2014
202
26
112
21
165
314
14 502
714
2 610
1 296
1 483
2 234
176
8
9
15
2 312
154
2 012
0
28 363
200
190
132
19
74
283
14 760
1 409
2 550
663
1 471
2 339
130
7
205
20
2 692
51
1 967
0
29 162
149
271
135
21
184
297
14 860
1 035
2 476
767
1 546
2 382
167
20
884
8
2 413
190
1 694
9
29 509
-51
81
3
2
110
14
100
-374
-74
104
75
43
37
13
679
-12
-279
139
-273
9
347
331
396
4 020
1 739
1 148
2 397
42 776
5 409
12 201
5 808
7 667
25 728
3 454
3 225
1 837
1 487
18 978
2 260
1 759
0
142 620
359
462
4 545
1 970
1 273
2 822
44 313
9 697
12 306
3 264
7 627
25 746
3 896
4 078
3 339
2 174
20 557
2 947
2 159
0
153 534
422
628
4 015
2 252
1 143
1 973
44 103
8 714
11 726
3 162
7 441
25 982
3 433
3 355
3 464
354
19 973
2 682
1 360
73
146 254
-63
-166
530
-282
130
849
210
983
580
102
186
-236
463
723
-125
1 820
584
265
799
-73
7 280
* tulot ja menot sis. valmistus omaan käyttöön
Terveyspalvelut
1 000 €
25 TERVEYSPALVELUT
S70 Mtp-akuuttivaihe
S71 Mtp-hoitovaihe
S72 Mtp-tukivaihe
S73 Mtp yhteiset kustannukset
S77 Terveysasematoiminta
S78 Muu avosairaanhoito
S82 Yritystyöterveys
S85 Perushoito
S86 Erikoishoito
S87 Välinehuolto
S90 Oma erikoissairaanhoito
S91 Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri
S92 Muut erikoissairaanhoidon ostot
S94 Avokuntoutuspalvelut
S95 Terapiapalvelut
S98 Ympäristöterveydenhuolto
S99 Terveyspalvelujen yhteiset kustannukset
Terveyspalvelut yhteensä
TULOT
MENOT
Erotus
Erotus
Tilinpäätös Talousarvio Tilinpäätös
Tilinpäätös Talousarvio Tilinpäätös
Ta2014-Tp2014
2014
2014
Tp2014-Ta2014
2013
2014
2014
2013
124
2 088
1 048
7
2 915
17
0
4 538
83
0
16
623
12
805
166
648
0
13 090
174
2 271
1 132
26
2 731
15
0
4 735
70
0
20
390
0
813
167
605
0
13 148
124
2 054
1 029
9
3 371
17
25
5 196
88
0
13
474
21
913
198
733
10
14 274
32
-50
-217
-103
-17
640
2
25
461
18
0
-7
84
21
100
31
128
10
1 126
5 552
11 222
4 849
937
44 094
3 792
94
19 338
2 368
980
159
239 047
1 299
4 780
2 423
1 833
2 476
345 244
6 135
11 637
4 742
1 397
40 884
3 678
30
20 382
2 438
1 029
167
252 922
1 450
5 143
2 660
1 957
3 201
359 853
6 293
11 440
5 040
1 067
40 539
3 924
16
20 621
2 591
905
147
249 706
1 385
4 953
2 406
1 848
3 182
356 064
-158
197
-298
330
345
-246
14
-239
-153
124
20
3 216
65
190
254
109
19
3 789
Perhe- ja sosiaalipalvelut
1 000 €
27 PERHE- JA SOSIAALIPALVELUT
V16 Lasten ja nuorten terveydenhoito ja
lapsiperheiden perhetyö
V17 Lasten terapiapalvelut
V22 Lastensuojelun avopalvelut
V23 Lasten erityispalvelut
V24 Lastensuojelupalvelujen yhteiset menot
V26 Sosiaali- ja kriisipäivystys
V27 Aikuissosiaalityö
V28 Työllistämispalvelut
V29 Talous- ja velkaneuvontapalvelut
V30 Pakolais- ja maahanmuuttajapalvelut
V31 Toimeentulotuki
V32 Aikuisten palvelujen yhteiset menot
V34 Vammaissosiaalityö
V35 Asumispalvelut
V36 Työ- ja päivätoiminta
V37 Vammaispalvelujen yhteiset kustannukset
V39 Perhe- ja sosiaalipalvelujen hallinto
Perhe- ja sosiaalipalvelut yhteensä
TULOT
MENOT
Tilinpäätös Talousarvio Tilinpäätös
Erotus
Tilinpäätös Talousarvio Tilinpäätös
Erotus
2013
2014
2014
Tp2014-Ta2014
2013
2014
2014
Ta2014-Tp2014
212
26
243
2 280
0
148
395
1 805
248
5 116
24 996
90
480
1 505
281
22
67
37 914
125
0
613
1 664
0
151
371
2 036
253
4 401
25 672
91
413
1 483
258
32
21
37 584
131
11
192
2 467
1
159
388
1 854
247
4 955
26 270
1
302
1 497
295
39
24
38 832
6
11
-421
803
1
8
17
-182
-6
554
598
-90
-111
14
37
7
3
1 248
15 277
7 563
11 950
40 900
677
1 190
9 054
15 391
672
3 856
50 087
647
21 877
30 549
10 214
1 033
3 074
224 011
16 190
8 945
12 666
40 572
624
1 187
10 185
17 506
690
4 139
53 247
580
22 945
31 924
10 276
992
3 570
236 240
15 861
8 406
11 863
40 771
725
1 177
9 898
17 887
681
3 578
53 521
660
25 196
32 189
10 338
998
3 319
237 068
329
539
803
-199
-101
10
287
-381
9
561
-274
-80
-2 251
-265
-62
-6
251
-828
Johto ja esikunta
1 000 €
D01 Toimialajohtaja
D02 Toimialan yhteiset
D30 Talous- ja hallintojohtaja
D31 Lautakunta
D32 Jaostot
D33 Neuvostot
D34 Talousohjausuksikkö
D35 Henkilöstöyksikkö
D36 Tietohallintoyksikkö
D37 Palveluyksikkö
D38 Järjestöyhteistyö
D61 Kehittämisyksikkö
D62 Viestintäyksikkö
Toimialan esikunta yhteensä
TULOT
MENOT
Erotus
Tilinpäätös Talousarvio Tilinpäätös
Erotus
Tilinpäätös Talousarvio Tilinpäätös
2013
2014
2014
Tp2014-Ta2014
2013
2014
2014
Ta2014-Tp2014
452
428
390
38
144
252
114
-138
160
0
0
1 710
1 724
1 564
0
0
854
944
955
-11
0
0
24
24
0
71
68
60
8
0
0
0
48
49
47
2
0
0
0
0
21
15
6
0
0
0
0
9
40
0
0
0
1 080
1 166
1 126
0
869
826
43
0
13
0
-13
819
94
2 146
3 342
2 040
1 302
182
0
94
89
23
-66
2 142
2 285
2 198
87
33
0
0
445
450
444
6
0
0
1 676
1 635
1 686
-51
359
252
261
9
227
6
0
0
0
277
233
0
11 729
13 216
11 579
1 637
718
606
516
-90
33
Liite 5. Vanhusten palvelujen tunnuslukuja
TOT 2012
TOT 2013
TOT 2014
Muutos
2013-2014
553
575
636
11 %
5 007
5 184
6 270
21 %
350
419
420
0%
7 411
8 528
9 167
7%
86
88
98
11 %
2 156
2 450
2 196
-10 %
108
99
96
-3 %
67
61
49
-20 %
79 723
86 906
86 422
-1 %
- asiakkaita vuoden aikana
821
788
849
8%
- asiakkaita 31.12.
241 AVOPALVELUT
Vanhusten omaishoidontuki
- asiakkaita
- tuettuja kuukausia
Päivätoiminta, oma toiminta
- asiakkaita
- hoitopäiviä
Päivätoiminta, ostopalvelut
- asiakkaita
- hoitopäiviä
Palvelutalot
- asukkaita
-% osuus RAI arvioiduista asukkaista, joiden palvelutarve korkea
tai erittäin korkea
- käyntejä
242 PITKÄAIKAISHOITO
Omat palvelut
392
392
412
5%
- laitoshoidossa pitkäaikaiset
298
298
263
-12 %
- laitoshoidossa lyhytaikaiset
22
22
15
-32 %
- asumispalveluissa pitkäaikaiset*
69
69
116
68 %
- asumispalveluissa lyhytaikaiset
3
3
18
500 %
- vuodepotilaiden %-osuus asukkaista
16
16
17
6%
4
3
3,6
9%
- % osuus asukkaista, joiden hoitoaika yli 5 vuotta
20
18
22
22 %
- % osuus asukkaista, joiden hoitoaika alle 1 vuotta
33
32
32
0%
1 066
1 179
1 167
-1 %
877
877
867
-1 %
874
874
865
-1 %
3
3
2
-33 %
- hoitoaika pitkäaikaispäätöksestä ka. vuosina
Ostetut palvelut **
- asiakkaita vuoden aikana***
- asiakkaita 31.12.
- asumispalveluissa
- laitospalveluissa
* sis. Keskeytyneet
** ei sisällä palveluseteliasiakkaita
*** sis. Asumis- ja laitospalvelut, ei palveluseteleitä
34
TOT 2012
TOT 2013
TOT 2014
Muutos
2013-2014
2 650
2 852
2 666
-7 %
- päivystyksenä tulleita potilaita*
1 797
1 797
1 725
-4 %
- 75 vuotta täyttäneitä*
1 341
1 341
1 225
-9 %
218
218
218
0%
2 961
3 195
3 800
19 %
2 147
2 396
2 948
23 %
257
292
254
-13 %
243 ESPOON SAIRAALA
Vuodeosastot
- vuoden aikana hoidetut potilaat*
- hoitopaikkoja
- päättyneitä hoitojaksoja
- kotiutukseen päättyneitä hoitojaksoja
Päiväsairaala
- vuoden aikana hoidettuja potilaita
- hoitopaikkoja
12
12
12
0%
257
274
240
-12 %
586
808
822
2%
30
30
30
0%
- päättyneitä hoitojaksoja
743
1 029
1 066
4%
Kertakäyntejä**
446
406
435
7%
4 359
4 275
4 163
-3 %
1 815
1 614
1 490
-8 %
51
67
47
-30 %
556 081
585 013
619 139
6%
1 313
1 332
1 301
-2 %
- päättyneitä hoitojaksoja
Kotisairaala
- vuoden aikana hoidettuja potilaita
- hoitopaikkoja
* v. 2014 potilasmäärässä henkilö vain kertaalleen
* v. 2013 kertakäynteihin lisätty myös osastoille tapahtuneet kertakäynnit
247 KOTIHOITO
Alueellinen kotihoito
- asiakkaita
- tukipalveluasiakkaita *
- % osuus RAI arvioiduista asiakkaista, joiden palvelutarve
korkea tai erittäin korkea
- käyntejä
SHL-kuljetustuki, asiakkaita
* v. 2012 pelkkää SHL-kuljetuspalvelua saavat asiakkaat sisältyivät alueellisen kotihoidon tukipalveluasiakkaisiin,
v. 2013 lähtien palveluista on vastannut kotihoidon keskitetyt palvelut
35
Liite 6. Terveyspalvelujen tunnuslukuja
TOT 2013
TOT 2014
Muutos
2013-2014
884
884
1 220
38 %
1 521
1 739
2 018
16 %
0%
TOT 2012
250 Mielenterveys- ja päihdepalvelut
Mielenterveyspalvelujen avopalvelut
Psykologit, asiakkaita
Psyk. Sairaanhoitajat, asiakkaita
Psykiatristen hoitokotien ja perhehoidon ostopalvelut
-asiakkaita
-hoitopäiviä
-hoitopaikkoja
238
251
250
75 909
79 648
81 894
3%
214
224
215
-4 %
17 024
16 391
16 194
-1 %
Psykiatrinen tukiasuminen
(Auroranportti)
-tukiasumisvuorokausia
Psykiatrinen laitoshoito
-asiakkaita
58
54
49
-9 %
9 103
7 523
6 603
-12 %
26
26
23
-12 %
*-asiakkaita
1 324
1 607
1 768
10 %
* -käyntejä
5 517
8 489
10 878
28 %
** -hoitopäiviä
35 488
44 610
48 684
9%
-hoitopaikkoja
140
151
151
0%
-asiakkaita
1 354
1 358
1 260
-7 %
-hoitopäiviä
2 058
2 195
1 598
-27 % ,
-käyntejä
3 593
2 998
2 429
-19 %
-hoitopäiviä
-hoitopaikkoja
Päihdehuollon oma toiminta
**Selviämishoitoasema
*Selviämishoidon asiakkaat ja käynnit eivät sisälly oman avohoidon suoritteisiin
** Selviämishoidon asiakkaat ja hoitopäivät eivät sisälly oman toiminnan asiakkaisiin ja hoitopäiviin
Päihdehuollon ostopalvelut
-asiakkaita
2 684
2 597
1 747
-33 %
-käyntejä
43 100
42 798
42 484
-1 %
-hoitopäiviä joista
25 776
25 957
26 604
2%
-asumispalveluhoitopäiviä
13 238
13 833
15 318
11 %
-asiakkaita
100 156
105 340
113 973
8%
-lääkärikäyntejä
173 500
189 998
203 273
7%
-hoitajakäyntejä
152 300
173 653
227 015
31 %
39,0 %
40,4 %
42,9 %
6%
251 Avosairaanhoito
Terveysasematoiminta (ei sisällä Jorvin tk-päivystystä)
- peittävyys väestöstä
36
TOT 2012
TOT 2013
TOT 2014
Muutos
2013-2014
75 322
77 579
80 623
4%
29 %
30 %
31 %
4%
189 576
192 774
206 773
7%
-ostopalvelukäyntejä
6 408
6 866
5 631
-18 %
-PKS päivystyksessä
2 314
2 531
2 517
-1 %
-PKS-erikoishoidon yksikössä
2 816
2 814
3 601
28 %
Oma oikomishoito, asiakkaita
1 900
1 974
2 571
30 %
-Nord DRG tuotteita
88 338
92 943
99 163
7%
-hoitopäiviä
35 487
32 563
33 331
2%
260 581
286 192
299 659
5%
8 155
8 580
9 398
10 %
38 004
37 125
36 361
-2 %
3 200
3 545
2 886
-19 %
252 Suun terveydenhuolto
Perushoito
-asiakkaita
sth peittävyys väestöstä %
- käyntejä oma toiminta
253 Erikoissairaanhoito
-avohoitokäyntejä
254 Lääkinnällinen kuntoutus
Fysioterapia
-asiakkaita
peittävyys väestöstä %
-käyntejä yhteensä
-joista ostopalvelukäyntejä
-joista ostopalvelukäyntejä %
Apuvälinepalvelut
-asiakkaita
-lainaus ja palautuskäyntejä
5 688
5 784
5 683
-2 %
12 207
13 567
12 669
-7 %
3 442
5 624
4 138
-26 %
2 590
2 483
2 497
1%
* uusi tilastointitapa vuoden 2013 jälkeen
256 Ympäristöterveydenhuolto
Eläinlääkintähuolto
-käyntejä
Yleinen terveysvalvonta
-tarkastuksia
37
Liite 7. Perhe- ja sosiaalipalvelujen tunnuslukuja
Muutos
TOT 2012
TOT 2013
TOT 2014
2013-2014
271 Terveydenhoito ja lapsiperheiden perhetyö
Koko palvelualue
- asiakkaita
- käyntejä yhteensä
65593
71 004
74 190
4,49 %
237074
240 795
244 616
1,59 %
186851
190 072
194 390
2,27 %
40155
40 930
40 333
-1,46 %
6758
6 606
6 481
-1,89 %
- kaikista käynneistä
terveydenhoitajakäyntejä
- kaikista käynneistä lääkärikäyntejä
Äitiysneuvola
- asiakkaita
- synnytyksiä
3415
3 523
3 342
-5,14 %
50719
51 167
46 178
-9,75 %
terveydenhoitajakäyntejä
40500
40 474
36 415
-10,03 %
- kaikista käynneistä lääkärikäyntejä
10203
10 693
9 763
-8,70 %
- asiakkaita
23802
24 081
24 537
1,89 %
- käyntejä
86788
86 281
87 154
1,01 %
terveydenhoitajakäyntejä
66925
68 881
69 473
0,86 %
- kaikista käynneistä lääkärikäyntejä
17821
17 400
17 681
1,61 %
- asiakkaita
27024
27 921
28 912
3,55 %
- käyntejä
68151
72 374
78 718
8,77 %
58158
62 168
68 033
9,43 %
- kaikista käynneistä lääkärikäyntejä
9957
10 206
10 685
4,69 %
Opiskeluterveydenhuolto, asiakkaita
8671
8452
3 783
1,06 %
3789
8363
3 750
18043
17 781
17 564
-1,22 %
7722
8 340
7 517
-9,87 %
6752
6 830
6 321
-7,45 %
970
1 510
1 196
-20,79 %
- käyntejä
- kaikista käynneistä
Lastenneuvola
- kaikista käynneistä
Kouluterveydenhuolto
- kaikista käynneistä
terveydenhoitajakäyntejä
- lukiolaiset
Opiskeluterveydenhuolto, käyntejä
- lukiolaiset
0,88 %
- kaikista käynneistä
terveydenhoitajakäyntejä
- kaikista käynneistä lääkärikäyntejä
Muut opiskelijat
- asiakkaita
4967
4 613
4 669
1,21 %
10321
9 441
9 894
4,80 %
terveydenhoitajakäyntejä
9120
8 320
8 886
6,80 %
- kaikista käynneistä lääkärikäyntejä
1201
1 121
1 008
-10,08 %
- käyntejä
- kaikista käynneistä
Taulukko jatkuu
38
TOT 2012
TOT 2013
TOT 2014
Muutos
2013-2014
271 Terveydenhoito ja lapsiperheiden perhetyö,
jatkuu
Lapsiperheiden perhetyö
- asiakkaita oma
855
903
843
-6,64 %
- ostopalveluasiakkaita
198
196
149
-23,98 %
- palveluseteliasiakkaita
144
155
225
45,16 %
- käyntejä oma
5244
5 678
5 995
5,58 %
- ostopalvelukäyntejä
2418
3 109
1 990
-35,99 %
- palvelusetelikäyntejä
881
1 006
1 755
74,45 %
- asiakkaita
1711
3 125
4 875
56,00 %
- käyntejä
1859
3399
5262
54,81 %
TOT 2012
TOT 2013
TOT 2014
2013-2014
Muut asiakkaat
Muutos
272 Lasten terapiapalvelut
Lastenpsykiatrian avohoitoyksikkö
392
Perheneuvola, asiakkaita oma*
3391
Perheneuvola, ostopalveluasiakkaita
Puheterapia, asiakkaita oma
Puheterapia, ostopalveluasiakkaita
Toimintaterapia, asiakkaita oma
Toimintaterapia, ostopalveluasiakkaita
Psykologitoiminta, asiakkaita
3578
718
1906
714
-46,73 %
718
2404
2 458
2 602
5,86 %
-0,56 %
54
41
32
-21,95 %
702
626
593
-5,27 %
13
43
19
-55,81 %
531
467
572
22,48 %
* Vuosina 2012-2013 sisältänyt kaikki käynteihin osallistuneet perheenjäsenet.
Muutos
TOT 2012
TOT 2013
TOT 2014
2013-2014
4555
4226
4149
-1,82 %
273 Lastensuojelupalvelut
Avohuollon lastensuojeluasiakkaita,
0 - 17-v.
Lastensuojelulaitosten oma toiminta
- Sijoitettuja lapsia/nuoria
- hoitopäiviä
- hoitopaikkoja
174
161
144
-10,56 %
19595
18 137
16 167
-10,86 %
63
63
63
0,00 %
443
484
422
-12,81 %
95571
97 445
89 450
-8,20 %
Lastensuojelulaitosten ostopalvelut
- sijoitettuja lapsia/nuoria
- hoitopäiviä
Perhehoito
- sijoitettuja lapsia/nuoria
208
254
261
2,76 %
62976
66 044
68 487
3,70 %
106
108
116
7,41 %
- asiakkaita oma
533
877
606
-30,90 %
- ostopalveluasiakkaita
271
287
358
24,74 %
- hoitopäiviä
- sijaisperheitä
Lastensuojelun perhetyö
39
Muutos
TOT 2012
TOT 2013
TOT 2014
2013-2014
1631
1 257
1 475
17,34 %
1180
979
**
-100,00 %
1226
1 206
1 223
1,41 %
73
61
-16,44 %
19 319
21 711
12,38 %
274 Aikuisten sosiaalipalvelut
Työllistämispalvelut
- asiakkaita yhteensä
- Aktiivitoimenpiteen aloittaneita*
Talous- ja velkaneuvontapalvelut,
asiakkaita
- myönteisen päätöksen sosiaalisesta
luototuksesta saaneita vuoden aikana
Toimeentulotuki***
- asiakkaita
18205
- pakolaiset ja maahanmuuttajat
- ruokakuntia
- pakolaiset ja maahanmuuttajat
693
738
861
16,67 %
11248
11 935
13 282
11,29 %
395
379
394
3,96 %
693
1 030
1 074
4,27 %
Pakolais- ja maahanmuuttajapalvelut,
asiakkaita
* Luvuissa 96 % Te-toimiston toimenpiteitä, joihin Espoo ei voi vaikuttaa
** tilastoa ei saatavissa
*** Tilastointi muuttunut 2014
Muutos
TOT 2012
TOT 2013
TOT 2014
2013-2014
275 Vammaisten palvelut
Vammaispalvelut, asiakkaita
4519
4 337
4 721
8,85 %
- omaishoito
422
403
448
11,17 %
- kehitysvammapalvelut
852
886
913
3,05 %
40