Suomalainen asuntoregiimi muutoksessa, Hannu Ruonavaara
Suomalainen asumisregiimi muutoksessa (konsortio) ASU-LIVE –akatemiaohjelman päätösseminaari 22.10.2015 Hannu Ruonavaara ja Christer Bengs Konsortion projektit • Asuntopolitiikka: kohti supistumisvaihetta, professori Hannu Ruonavaara, Turun yliopisto • Maapolitiikka ja omistusoikeudet, professori Anne Haila, Helsingin yliopisto • Ruotsin asumisregiimi: ajankohtaiset haasteet, professori Christer Bengs, Aalto-yliopisto Asuntopolitiikka: kohti supistumisvaihetta Hannu Ruonavaara, Hanna Kettunen, Tuula Laukkanen (UEF) Turun yliopisto Asuntopolitiikan vaiheet • • • • • Neljä periodia: (1) perustamisvaihe (introduktionsfas); (2) rakentamisvaihe (uppbyggnadsfas); (3) hallinnointivaihe (förvaltningsfas); (4) purkamisvaihe tai supistumisvaihe (avvecklingsfas, retrenchment); • Periodit (1)-(3): asuntopolitiikan kehityksen “sisäsyntyinen logiikka”, (4) kenties ideologisemmin värittynyt • Tutkimus kohdistuu neljänteen vaiheeseen, jossa aiemmin rakennettuja asuntopoliittisia instituutioita ja poliitikkoja arvioidaan, kyseenalaistetaan ja (osin) puretaan Osatutkimukset • Osatutkimus A. Vuokramarkkinoitten säätelyn purkaminen ja sen seuraukset (YTM Hanna Kettunen) • Osatutkimus B. Sosiaalisen vuokra-asumisen tuleva rooli (YTL Tuula Laukkanen) SEKÄ • Asuntopolitiikan muutoksen teoreettinen ja yleiskatsauksellinen tarkastelu (professori Hannu Ruonavaara) Vuokramarkkinoiden säätelyn purkaminen • Säätelyn purku 1990-1995 --> tapaus, jonka avulla hahmotetaan ”deregulaation logiikkaa” • Eurooppalaisessa vertailussa poikkeuksellinen • Asteittainen prosessi, joka mahdollistui ”laman aukaisemassa ikkunassa” ja jossa poliittinen ilmapiiri muuttui ajan kuluessa torjunnasta hyväksymiseen • Diskursiivinen oikeuttaminen valtiopäivillä jaettuja argumentteja vuokramarkkinoiden toimimattomuus, vuokralla asumisen toissijaisuus; erottavia argumentteja vapaiden markkinoiden hyödyllisyys vs. heikomman osapuolen suojelu • Päätöksenteon ”musta laatikko” miten päätöksentekijät kertovat säätelyn purun tapahtuneen: poliittisen mielipideilmaston muutos teki sääntelyn purusta välttämättömän, tulos kompromisseista, joitten syy oli osin asuntopolitiikan ulkoinen poikkeama aikaisemman asuntopolitiikan polulta • Vuokrien sääntelyn katoaminen asuntopoliittisesta keinovarastosta Supistumisvaihe ja sosiaalinen vuokraasuntosektori • Sosiaalinen vuokra-asuntosektori luotiin rakennuskaudella lähes tyhjästä merkittäväksi sektoriksi (noin 15 % kotitalouksista) • Asuntopoliittiselle tuotantotuelle perustuva sektorin kasvu oli jatkuvaa, mutta on supistumisvaiheessa uhattuna • Tuen saamisen edellytyksenä rakennuttajille oli sitoutuminen monenlaisiin rajoituksiin: käyttö ja luovutus, asukasvalinta, vuokratasossa • Rakennuttajien kiinnostuksen väheneminen: valtion lainoituksen vaatimaton tuki ja pitkät luovutusrajoitukset • Sosiaalisten rakennuttajaorganisaatioiden ”hybridisaatio” • Skandaalit ja valvonnan puutteet yleishyödyllisen sektorin maine • Luovutusrajoitusten purkautuminen ja purkaminen sektorin mahdollinen supistuminen • Jäävätkö ”vapautuneet” sosiaaliset vuokra-asunnot vuokra-asunnoiksi ja sosiaalisiksi? Rakennuskauden asuntopoliittisesta mallista … Politiikan institutionaalinen perusta Politiikkaorientaatio Universaali Selektiivinen Omistus Omistus JA Vuokraus vuokraus Norja Ruotsi Tanska Islanti Suomi … supistumiskauden asuntopoliittiseen malliin Politiikan institutionaalinen perusta Politiikkaorientaatio Universaali Selektiivinen Omistus Omistus JA Vuokraus vuokraus Ruotsi Tanska Suomi Islanti Norja Maapolitiikka ja omistusoikeudet Anne Haila, Mika Hyötyläinen, Vilja Kamppila Helsingin yliopisto - Kaupunkitutkimus • Asumistutkimuksessa keskitytään perinteisesti asumisen kulutukseen ja asumismieltymyksiin – sekä asuntopolitiikkaan • Maankäytön vaikutukset jääneet vähemmälle huomiolle • Projekti tutkii suomalaiskuntien maapolitiikkaa ja sen muutoksia • 1990-luvun alun jälkeen kaksi suurta muutosta: • 1) valtion ja kuntien kiinteistön ja maan omistus sekä hallinta Senaatti-kiinteistöt sekä kuntien kiinteistöliikelaitokset • 2) Maankäyttö ja rakennuslaki (MRL) laillisti kehittämisalueet ja kumppanuudet rakennusliikkeiden kanssa Projektissa kysytään mm: - Kuinka uusliberaali kaupunkipolitiikka vaikuttaa maankäyttöön? - Kuinka maapolitiikkaa hyödynnetään kaupunkienvälisessä kilpailussa? - Mikä vaikutus tällä on asumiselle ja tasa-arvoisen kaupunkirakenteen kehittymiselle? Aineisto: - 25 Haastattelua, 10 kaupunkia - 22 kuntapäättäjää ja 3 asiantuntijaa - Kuntien tilastolliset vuosikirjat ja maankäyttösuunnitelmat - Tulossa: asukashaastattelut pääkaupunkiseudulla Anne Haila ”Ostajaressukat ja osaavat hinnoittelijat” – Kaikki kotona? - Aiemmat tutkimukset: Asuntojen tarjonta kasvukeskuksissa vastaa heikosti asumistoiveisiin - Kirjoituksessa kysytään johtuuko tämä suunnittelijoista, rakentajista vai kenties valtiosta? - Tarkastellaan kaupunkien keinoja kohtuuhintaisen asuntotuotannon edistämiseen - Perehdytään tonttimaan tarjontaan, maapolitiikkaan ja maaomaisuuden käyttöön - Herätellään keskustelua kuntien mahdollisuuksista asuntokysymyksen ratkaisemisessa Mika Hyötyläinen Väitöskirja ”Divided Cities? Structural Reasons for Urban Inequalities in Finland” - Perehtyy poliittisiin, taloudellisiin ja lainsäädännöllisiin tekijöihin jotka vaikuttavat rakennetun ympäristön kehittämiseen - Kysyy, kuinka uusliberaali kaupunkipolitiikka näkyy kuntien maankäytössä - Tarkastelee muutoksia valtion ja kuntien maanomistajuudessa ja -käytössä sekä maankäyttöja rakennuslaissa 2000-luvulla. - Wacquantin (2009) ”alueen stigma” –teoriaa käyttäen tutkii kuinka asuinalueen leimaantuminen vaikuttaa alueen heikentymiskierteeseen - Gotham & Brumley (2002) ideaa ”using space” hyödyntäen tutkii, kuinka marginaaliryhmät käyttävät kaupunkitilaa sosiaalisessa toiminnassa Vilja Kamppila Pro Gradu ”Miten kaupunkia rakennetaan? Tapaus Leinelä” - Tutkielma käsittelee julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksia kaupunkisuunnittelussa - Selvittää, miten kunnat toimivat MRL:n luomassa toimintaympäristössä, jossa kunnilla on entistä enemmän mahdollisuuksia kumppanuuksiin yksityisten toimijoiden kanssa - Kuntien toimintaa tulkitaan Harvey Molotchin kasvukoneteorian sekä Patrick Le Galés’n eurooppalaisia kaupunkeja käsittelevien tutkimusten avulla. - Luodaan tyypittely suomalaisesta maa- ja asuntopolitiikasta, sekä selvitetään, millaisia intressejä maa- ja asuntopolitiikalla ajetaan ja kuka politiikkaa ohjaa: kunta vai yksityiset toimijat? - Tutkielman toinen osio on tapaustutkimus Leinelän alueen kehittämisprosessista Vantaalla, joka toteutettiin niin sanotulla kumppanuuskaavoituksella. Miten hankkeeseen valitut rakennuttajat ja rakennusliikkeet ovat osallistuneet kehittämisprosessiin, ja kenellä lopulta oli prosessissa valta? Ruotsin asumisregiimi: ajankohtaiset haasteet Christer Bengs Aalto-yliopisto
© Copyright 2024