Suomalainen asuntoregiimi muutoksessa, Hannu Ruonavaara

Suomalainen asumisregiimi
muutoksessa (konsortio)
ASU-LIVE –akatemiaohjelman päätösseminaari
22.10.2015
Hannu Ruonavaara ja Christer Bengs
Konsortion projektit
• Asuntopolitiikka: kohti supistumisvaihetta, professori
Hannu Ruonavaara, Turun yliopisto
• Maapolitiikka ja omistusoikeudet, professori Anne
Haila, Helsingin yliopisto
• Ruotsin asumisregiimi: ajankohtaiset haasteet,
professori Christer Bengs, Aalto-yliopisto
Asuntopolitiikka: kohti
supistumisvaihetta
Hannu Ruonavaara, Hanna Kettunen,
Tuula Laukkanen (UEF)
Turun yliopisto
Asuntopolitiikan vaiheet
•
•
•
•
•
Neljä periodia:
(1) perustamisvaihe (introduktionsfas);
(2) rakentamisvaihe (uppbyggnadsfas);
(3) hallinnointivaihe (förvaltningsfas);
(4) purkamisvaihe tai supistumisvaihe (avvecklingsfas,
retrenchment);
• Periodit (1)-(3): asuntopolitiikan kehityksen “sisäsyntyinen
logiikka”, (4) kenties ideologisemmin värittynyt
• Tutkimus kohdistuu neljänteen vaiheeseen, jossa aiemmin
rakennettuja asuntopoliittisia instituutioita ja poliitikkoja
arvioidaan, kyseenalaistetaan ja (osin) puretaan
Osatutkimukset
• Osatutkimus A. Vuokramarkkinoitten säätelyn purkaminen ja
sen seuraukset (YTM Hanna Kettunen)
• Osatutkimus B. Sosiaalisen vuokra-asumisen tuleva rooli (YTL
Tuula Laukkanen)
SEKÄ
• Asuntopolitiikan muutoksen teoreettinen ja
yleiskatsauksellinen tarkastelu (professori Hannu Ruonavaara)
Vuokramarkkinoiden säätelyn purkaminen
• Säätelyn purku 1990-1995 --> tapaus, jonka avulla hahmotetaan
”deregulaation logiikkaa”
• Eurooppalaisessa vertailussa poikkeuksellinen
• Asteittainen prosessi, joka mahdollistui ”laman aukaisemassa ikkunassa”
ja jossa poliittinen ilmapiiri muuttui ajan kuluessa  torjunnasta
hyväksymiseen
• Diskursiivinen oikeuttaminen valtiopäivillä  jaettuja argumentteja
vuokramarkkinoiden toimimattomuus, vuokralla asumisen toissijaisuus;
erottavia argumentteja vapaiden markkinoiden hyödyllisyys vs.
heikomman osapuolen suojelu
• Päätöksenteon ”musta laatikko”  miten päätöksentekijät kertovat
säätelyn purun tapahtuneen: poliittisen mielipideilmaston muutos teki
sääntelyn purusta välttämättömän, tulos kompromisseista, joitten syy oli
osin asuntopolitiikan ulkoinen
 poikkeama aikaisemman asuntopolitiikan polulta
• Vuokrien sääntelyn katoaminen asuntopoliittisesta keinovarastosta
Supistumisvaihe ja sosiaalinen vuokraasuntosektori
• Sosiaalinen vuokra-asuntosektori luotiin rakennuskaudella lähes tyhjästä
merkittäväksi sektoriksi (noin 15 % kotitalouksista)
• Asuntopoliittiselle tuotantotuelle perustuva sektorin kasvu oli jatkuvaa,
mutta on supistumisvaiheessa uhattuna
• Tuen saamisen edellytyksenä rakennuttajille oli sitoutuminen monenlaisiin
rajoituksiin: käyttö ja luovutus, asukasvalinta, vuokratasossa
• Rakennuttajien kiinnostuksen väheneminen: valtion lainoituksen
vaatimaton tuki ja pitkät luovutusrajoitukset
• Sosiaalisten rakennuttajaorganisaatioiden ”hybridisaatio”
• Skandaalit ja valvonnan puutteet  yleishyödyllisen sektorin maine
• Luovutusrajoitusten purkautuminen ja purkaminen  sektorin
mahdollinen supistuminen
• Jäävätkö ”vapautuneet” sosiaaliset vuokra-asunnot vuokra-asunnoiksi ja
sosiaalisiksi?
Rakennuskauden asuntopoliittisesta mallista …
Politiikan institutionaalinen perusta
Politiikkaorientaatio
Universaali
Selektiivinen
Omistus Omistus JA Vuokraus
vuokraus
Norja
Ruotsi
Tanska
Islanti
Suomi
… supistumiskauden asuntopoliittiseen malliin
Politiikan institutionaalinen perusta
Politiikkaorientaatio
Universaali
Selektiivinen
Omistus Omistus JA Vuokraus
vuokraus
Ruotsi
Tanska
Suomi
Islanti
Norja
Maapolitiikka ja omistusoikeudet
Anne Haila, Mika Hyötyläinen, Vilja
Kamppila
Helsingin yliopisto - Kaupunkitutkimus
• Asumistutkimuksessa keskitytään perinteisesti asumisen
kulutukseen ja asumismieltymyksiin – sekä
asuntopolitiikkaan
• Maankäytön vaikutukset jääneet vähemmälle huomiolle
• Projekti tutkii suomalaiskuntien maapolitiikkaa ja sen
muutoksia
• 1990-luvun alun jälkeen kaksi suurta muutosta:
• 1) valtion ja kuntien kiinteistön ja maan omistus sekä
hallinta  Senaatti-kiinteistöt sekä kuntien
kiinteistöliikelaitokset
• 2) Maankäyttö ja rakennuslaki (MRL) laillisti
kehittämisalueet ja kumppanuudet rakennusliikkeiden
kanssa
Projektissa kysytään mm:
- Kuinka uusliberaali kaupunkipolitiikka vaikuttaa maankäyttöön?
- Kuinka maapolitiikkaa hyödynnetään kaupunkienvälisessä
kilpailussa?
- Mikä vaikutus tällä on asumiselle ja tasa-arvoisen
kaupunkirakenteen kehittymiselle?
Aineisto:
- 25 Haastattelua, 10 kaupunkia - 22 kuntapäättäjää ja 3
asiantuntijaa
- Kuntien tilastolliset vuosikirjat ja maankäyttösuunnitelmat
- Tulossa: asukashaastattelut pääkaupunkiseudulla
Anne Haila
”Ostajaressukat ja osaavat hinnoittelijat” – Kaikki
kotona?
- Aiemmat tutkimukset: Asuntojen tarjonta
kasvukeskuksissa vastaa heikosti asumistoiveisiin
- Kirjoituksessa kysytään johtuuko tämä
suunnittelijoista, rakentajista vai kenties valtiosta?
- Tarkastellaan kaupunkien keinoja kohtuuhintaisen
asuntotuotannon edistämiseen
- Perehdytään tonttimaan tarjontaan, maapolitiikkaan
ja maaomaisuuden käyttöön
- Herätellään keskustelua kuntien mahdollisuuksista
asuntokysymyksen ratkaisemisessa
Mika Hyötyläinen
Väitöskirja ”Divided Cities? Structural Reasons for
Urban Inequalities in Finland”
- Perehtyy poliittisiin, taloudellisiin ja
lainsäädännöllisiin tekijöihin jotka vaikuttavat
rakennetun ympäristön kehittämiseen
- Kysyy, kuinka uusliberaali kaupunkipolitiikka näkyy
kuntien maankäytössä
- Tarkastelee muutoksia valtion ja kuntien
maanomistajuudessa ja -käytössä sekä maankäyttöja rakennuslaissa 2000-luvulla.
- Wacquantin (2009) ”alueen stigma” –teoriaa
käyttäen tutkii kuinka asuinalueen leimaantuminen
vaikuttaa alueen heikentymiskierteeseen
- Gotham & Brumley (2002) ideaa ”using space”
hyödyntäen tutkii, kuinka marginaaliryhmät
käyttävät kaupunkitilaa sosiaalisessa toiminnassa
Vilja Kamppila
Pro Gradu ”Miten kaupunkia rakennetaan? Tapaus Leinelä”
- Tutkielma käsittelee julkisen ja yksityisen sektorin
kumppanuuksia kaupunkisuunnittelussa
- Selvittää, miten kunnat toimivat MRL:n luomassa
toimintaympäristössä, jossa kunnilla on entistä enemmän
mahdollisuuksia kumppanuuksiin yksityisten toimijoiden kanssa
- Kuntien toimintaa tulkitaan Harvey Molotchin kasvukoneteorian
sekä Patrick Le Galés’n eurooppalaisia kaupunkeja käsittelevien
tutkimusten avulla.
- Luodaan tyypittely suomalaisesta maa- ja asuntopolitiikasta,
sekä selvitetään, millaisia intressejä maa- ja asuntopolitiikalla
ajetaan ja kuka politiikkaa ohjaa: kunta vai yksityiset toimijat?
- Tutkielman toinen osio on tapaustutkimus Leinelän alueen
kehittämisprosessista Vantaalla, joka toteutettiin niin sanotulla
kumppanuuskaavoituksella. Miten hankkeeseen valitut
rakennuttajat ja rakennusliikkeet ovat osallistuneet
kehittämisprosessiin, ja kenellä lopulta oli prosessissa valta?
Ruotsin asumisregiimi: ajankohtaiset
haasteet
Christer Bengs
Aalto-yliopisto