1. No category

5859/10.02.01/2014
ASEMAKAAVA KOSKEE
kaupunginosan 1, Kangas, korttelin 1070 tontteja 7 ja 8, joiden asemakaava on kumottu sekä
tilaa 286-402-7-225.
ASEMAKAAVAN MUUTOS KOSKEE
kaupunginosan 1, Kangas, puisto- ja katualueita.
ASEMAKAAVALLA JA ASEMAKAAVAN MUUTOKSELLA MUODOSTUVAT
kaupunginosan 1, Kangas, korttelit 1095 ja 1096 sekä lähivirkistys- ja katualueet
Marjoniementie, kaava nro 01/019
ASEMAKAAVASELOSTUS
(liittyy 8.4.2015 päivättyyn ja 1.6.2015 täydennettyyn asemakaavakarttaan)
KOUVOLAN KAUPUNKI
TEKNIIKKA- JA YMPÄRISTÖPALVELUT
MAANKÄYTÖN SUUNNITTELU 2015
1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT
1.1. Tunnistetiedot
Kunta
KOUVOLAN KAUPUNKI
Alueen nimi
Marjoniementie (01/019)
Asemakaavan muutos
ASEMAKAAVA KOSKEE
kaupunginosan 1, Kangas, korttelin 1070 tontteja 7 ja 8, joiden
asemakaava on kumottu sekä tilaa 286-402-7-225
ASEMAKAAVAN MUUTOS KOSKEE
kaupunginosan 1, Kangas, puisto- ja katualueita
ASEMAKAAVAN MUUTOKSELLA MUODOSTUVAT
kaupunginosan 1, Kangas, korttelit 1095 ja 1096 sekä lähivirkistysja katualueet
Laatija
Kouvolan kaupunki
Tekniikka- ja ympäristöpalvelut / Maankäytön suunnittelu
Osallistumis- ja arviointisuunnitelma
OAS nähtävillä
Vireille tulo
20.2.2015
25.2.–30.3.2015
Ilmoitus kaupungin virallisissa ilmoituslehdissä
Valmisteluvaiheen kuuleminen
25.2.2015
25.2.–30.3.2015
Tekninen lautakunta (§ 81)
Kuulutus ilmoituslehdessä
Julkinen nähtävilläolo
Tekninen lautakunta
14.4.2015
22.4.2015
22.4.–25.5.2015
9.6.2015
1.2. Kaava-alueen sijainti
Suunnittelualue sijaitsee kaupungin keskustaajaman pohjoispuolella liittyen välittömästi olemassa olevaan kaupunkirakenteeseen. Suunnittelualueen pinta-ala on n. 4 ha ja se rajautuu koillisessa Ruskeasuonraittiin, Ruskeasuonkatuun ja niiden varrella oleviin asuinkerrostalojen sekä
asuin- ja liikerakennusten tontteihin. Kaakossa alue rajautuu Valimontien varrella olevien erillispientalojen pohjoispuolella sijaitsevaan puistoalueeseen. Lounaassa aluetta rajaa yhdistettyjen
teollisuus- ja varastorakennusten korttelialue sekä asuinkerrostalojen korttelialue. Luoteessa
alue rajautuu asemakaavoittamattomaan Ruskeasuon metsäalueeseen. Asemakaavamuutos
sisältyy vuoden 2015 kaavoituskatsauksessa mainittuihin kaavoituksen työohjelman kohteisiin.
Kuva 1. Kaava-alueen sijainti keskeisen kaupunkialueen yhdyskuntarakenteessa.
2
1.3. Kaavamuutoksen tarkoitus ja perustelut
Kaavahankkeen tavoitteena on asemakaavoittaa alue oikeusvaikutteisen yleiskaavan mukaiselle maankäytölle. Kaavaratkaisussa tarkennetaan yleiskaavassa esitettyjä aluerajauksia ja korttelialueiden käyttötarkoituksia. Kaavalla mahdollistetaan yleiskaavassa esitetyn liikenneverkon
väylä- ja risteysaluejärjestelyt sekä tuetaan toimivan ulkoiluyhteyden toteuttamista alueen ulkopuolella sijaitsevalle virkistysalueelle. Kaavassa muodostuvissa aluevarauksissa huomioidaan
myös hulevesien ja yleisten alueiden kunnossapitoon liittyvät tilavaraustarpeet.
1.4. Asemakaavan liiteasiakirjat
Liite 1. Ote ajantasa-asemakaavasta
Liite 2. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma
Liite 3. Asemakaavan seurantalomake
Liite 4. Maanomistuskartta
1.5. Kaavahankkeeseen liittyvät selvitykset
 Kouvola, Kuusankoski, Valkeala ympäristömeluselvitys. Insinööritoimisto Akukon Oy,
2007.
 Kouvolan arvokkaat luontokohteet 2008. Luontoselvitys Kotkansiipi, 3.3.2009.
 Kasarminmäki-Ruskeasuo-Tanttari osayleiskaavan liikenneselvitys. Pakse ja Strafica,
30.10.2009
 Kouvolan ratapihan VAK suuronnettomuusriskien arviointi. Gaia Consulting Oy, 2011.
 Yrittäjäpuisto / rakennettavuusselvitys (Kotiharjun alue), Ramboll, 29.8.2008
 Liikenne-ennusteet ja verkolliset tarkastelut. Kasarminmäki-Ruskeasuo-Tanttari osayleiskaava. Strafica, 14.3.2012.
 Meluselvitys. Kasarminmäki-Ruskeasuo-Tanttari osayleiskaava. Helimäki Akustikot,
3.5.2012.
 Kasarminmäki-Ruskeasuo-Tanttari osayleiskaavan hydrologinen selvitys. Kouvolan kaupunki, Tekniikka- ja ympäristöpalvelut, 26.11.2012.
 Kasarminmäki-Ruskeasuo-Tanttari osayleiskaavan luontovaikutusten arviointi. Luontoselvitys Kotkansiipi, 21.12.2012.
 Kasarminmäki-Ruskeasuo-Tanttari, liito-oravaselvitys. Luontoselvitys Kotkansiipi, 2012.
 Kouvolan Kasarminmäki-Ruskeasuo-Tanttari osayleiskaavan vaikutukset Natura 2000 alueeseen Savonsuon tervalepikot FI0409001. Luontoselvitys Kotkansiipi, 2013.
 Marjoniementie rakennettavuusselvitys. A-Insinöörit Suunnittelu Oy, 2015.
 Marjoniementien katusuunnitelmat. A-Insinöörit Suunnittelu Oy, 2015.
2. TIIVISTELMÄ
2.1. Kaavaprosessin vaiheet
Asemakaavan muutos on tullut vireille kaupungin aloitteesta vuonna 2014. Asemakaavamuutos
sisältyy Kouvolan kaupungin vuosien 2014–2015 kaavoituskatsauksissa esitettyihin kaavoituksen työohjelmakohteisiin. Vireille tulosta oli ilmoitus kaupungin virallisessa ilmoituslehdessä,
ilmoitustauluilla ja internetissä 25.2.2015. Kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja kaavan
valmisteluaineisto olivat nähtävillä 25.2.–30.3.2015 välisen ajan ja niistä pyydettiin alueen toimijoilta ja muilta osallisilta sekä viranomaisilta palautteet. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta
ei annettu palautetta. Nähtävillä olleesta kaavaluonnoksesta jätettiin useita mielipiteitä ja lausuntoja, joiden perusteella kaavan rajausta tarkennettiin. Kaava-alueesta poistettiin lähes kokonaan asemakaavan mukainen puistoalue, joka rajautuu Valimontien varrella oleviin korttelialueisiin. Tarkennettu kaavan muutosehdotus oli julkisesti nähtävillä 22.4.–25.5.2015 välisen ajan.
2.2. Marjoniementien asemakaava ja asemakaavan muutos
Kaavahankkeen tavoitteena on asemakaavoittaa alue oikeusvaikutteisen yleiskaavan mukaiselle maankäytölle. Kaavaratkaisussa tarkennetaan yleiskaavassa esitettyjä aluerajauksia ja korttelialueiden käyttötarkoituksia. Kaavalla mahdollistetaan yleiskaavassa esitetyn liikenneverkon
3
väylä- ja risteysaluejärjestelyt sekä tuetaan toimivan ulkoiluyhteyden toteuttamista alueen ulkopuolella sijaitsevalle virkistysalueelle. Kaavassa muodostuvissa aluevarauksissa huomioidaan
myös hulevesien ja yleisten alueiden kunnossapitoon liittyvät tilavaraustarpeet.
2.3. Asemakaavan toteuttaminen
Asemakaavamuutos hyväksytään kaupunginvaltuustossa ja se ohjaa ja tarkentaa alueen
maankäyttöä. Asemakaavamuutos valmistuu hyväksymismenettelyyn vuonna 2015 ja sen toteuttaminen voidaan käynnistää heti kaavallisten edellytysten synnyttyä.
3. LÄHTÖKOHDAT
3.1. Selvitys suunnittelualueen oloista
3.1.1. Alueen yleiskuvaus
Suunnittelualue sijaitsee kaupungin keskustaajaman pohjoispuolella liittyen välittömästi olemassa olevaan kaupunkirakenteeseen. Suunnittelualueen pinta-ala on n. 4 ha ja se rajautuu koillisessa Ruskeasuonraittiin, Ruskeasuonkatuun ja niiden varrella oleviin asuinkerrostalojen sekä
asuin- ja liikerakennusten tontteihin. Kaakossa alue rajautuu voimassa olevaan puistoalueeseen. Lounaassa aluetta rajaa yhdistettyjen teollisuus- ja varastorakennusten korttelialue sekä
asuinkerrostalojen korttelialue. Luoteessa alue rajautuu asemakaavoittamattomaan Ruskeasuon metsäalueeseen.
Kuva 2. Suunnittelualueen likimääräinen rajaus on merkitty alueen ortoilmakuvaan.
3.1.2. Luonnonympäristö
Maisemakuva ja -rakenne
Alue sijoittuu Salpausselän lakialueen pohjoispuolella olevaan painanteeseen. Alueen maisemakuvaa hallitsevat eteläpuolella oleva salpausselän harju ja alueen pohjoispuolella oleva Ruskeasuon metsittynyt suoalue. Harjun korkeusasema on 81 m mpy, Ruskeasuon +64 m mpy, kun
4
taas suunnittelualueella maanpinta on tasaista vaihdellen noin tasolla +63,0…+64,5. Alueen itäja eteläpuolella olevilla asuin- ja teollisuusalueilla maanpinta nousee ylemmäksi. Alueen poikki
kulkee leveä oja, joka laskee lännestä itään päin. Ojan pohjoispuolella on etelästä pohjoiseen
päin laskevia kapeampia ojia. Leveän ojan eteläpuolella maanperä on soistunutta.
Kuva 3. Näkymä kaava-alueen ulkopuolelta, Savonkadun ja Marjoniementien risteysalueelta kohti suunnittelualuetta.
Kuva 4. Näkymä Marjoniementien katualueelta. Kuvan oikeassa laidassa oleva metsäinen alue on rajattu kaavahankkeen ulkopuolelle kaavan valmisteluvaiheen kuulemisen jälkeen. Sulana pysyvä kaukolämpölinja muodostaa käytetyn kulkuväylän alueen läpi.
Kuva 5. Näkymä kaavassa muodostuvan Marjoniementien katualueen pohjoispäästä, jossa uusi katualue liittyy Ruskeasuonkatuun.
Kuva 6. Alueen keskellä oleva oja metsätöiden aikana.
Kuva 7. Näkymä kaava-alueen itäosan kulku-uralta
Maaperä ja rakennettavuus
Alueen maaperä koostuu turpeista ja hienoperäisistä maalajeista, jotka ovat erittäin routivia ja
lujuudeltaan erittäin pehmeitä. Pintamaana olevan humusmaakerroksen alla on 1-10 m paksu
turvekerros. Turvekerroksen paksuus on alueen eteläosalla 1-3 m ja pohjoisosalla 3-10 m. Paksun turvekerroksen välissä saattaa olla noin 2-3 m syvyydellä paikoin ohut savikerros. Turveker5
roksen alla on 2-8 m paksu savinen kerrostuma, joka on pääosin liejuista savea tai savista liejua. Pehmeän ja painuvan savikerrostuman alapuolella on 3-6 m paksu tiiveydeltään löyhästä
tiiviiseen vaihteleva savinen silttikerros. Savisen silttikerroksen alapuolella maaperä muuttuu
karkeammiksi maalajeiksi, tiiveyden vaihdellessa löyhästä tiiviiseen. Kairaukset ovat päättyneet
tiiviiseen moreeniin, kiviin, lohkareisiin tai kallioon tai päätetty määräsyvyyteen 10–25 metrin
syvyydessä maanpinnasta.
Kaava-alueen keskiosaan asennetussa pohjavesiputkessa oli vesipinta noin 0,4 metrin syvyydessä maanpinnasta tasolla +62,9. Alueen itäosassa olleessa pohjavesiputkessa vesipinta oli
noin 3,0 metrin syvyydessä maanpinnasta tasolla +61,1.
Alueen rakennettavuusselvityksen on laatinut A-Insinöörit Suunnittelu Oy keväällä 2015. Selvityksessä on tutkittu maaperän koostumusta ja kerrosrakenteita painokairauksella yhteensä 3
tutkimuspisteessä ja siipikairauksella 3 tutkimuspisteessä. Yhteensä 11 tutkimuspisteestä on
otettu häiriintyneitä maanäytteitä, jotka on tutkittu laboratoriossa (Geotek Oy). Pohjaveden korkeusaseman selvittämiseksi on alueelle asennettu kaksi pohjaveden havaintoputkea. Käytössä
on ollut lisäksi alueelta Marjoniementien suunnitellun jatkeen sekä Ruskeasuonkadun etelänpuoleisen paikoitusalueen suunnittelua varten tehtyjä uusia pohjatutkimuksia sekä vuosina
1984, 1990, 1992 ja 1997 alueelta tehtyjä vanhoja pohjatutkimuksia. Tehdyn selvityksen mukaan alue on erittäin vaikeasti rakennettava. Eloperäiset maalajit, turve ja lieju ovat rakennuspohjana heikosti kantavia ja erittäin kokoonpuristuvia. Mitä vesipitoisempaa turve on sitä suurempi on sen kokoonpuristuvuus. Kokoonpuristuvuus voi kestää useita vuosikymmeniä. Liejuisen saven kokoonpuristuma riippuu täytön ja savikerroksen paksuudesta ja kestää useita
vuosia. Alueilla, missä turvekerrokseen tehdyn massanvaihdon paksuus tai alla olevan pehmeän luonnonmukaisen savikerrostuman paksuus muuttuu, ovat painumat lisäksi epätasaisia.
Turpeen varaan voidaan perustaa vain suuria painumia ja painumaeroja kestäviä rakenteita.
Tässäkin tapauksessa esim. maarakenteet on vahvistettava geolujitteilla.
Selvityksen mukaan alueelle rakennettavat rakennukset on perustettava tukipaalujen varaan.
Lattiat tulee tehdä kantavina tai paalutettuina. Mikäli rakennuspohjalla tai sen vieressä tehdään
massanvaihtoa tai täyttöjä, on huomioitavapaalujen mitoituksessa näistä toimenpiteistä paaluihin kohdistuva negatiivinen vaippahankaus sekä mahdollisesti toispuoleisesta täytöstä johtuva
paalujen sivukuormitus. Liejuisen saven pienestä leikkauslujuudesta johtuen on paalujen suunnittelussa huomioitava myös paalujen varmuus nurjahdusta vastaan. Painumaherkät putkijohdot
ja rakennusten välittömässä läheisyydessä olevat piha-alueet sekä päällystetyt alueet on perustettava joko paalulaatan välityksellä tukipaalujen varaan tai turpeen alapintaa saakka tehdyn
massanvaihtotäytön ja sen alapuolella olevan pilaristabiloidun savikerroksen varaan. Kellareiden rakentamista orsiveden pinnan alapuolelle ei suositella kuivatusongelmien vuoksi. Mikäli
kellari rakennetaan orsiveden pinnan alapuolelle, on rakenteet tehtävä vesitiiviinä ja varauduttava mitoittamaan rakenne kestämään vedenpainetta.
Kasvillisuus
Alueen pohjoisin osa on kuusivaltaista sekametsää, jonka aluskasvillisuus on pääosin varpukasvillisuutta. Heti suunnittelualueen ulkopuolella alue muuttuu selkeästi soisemmaksi. Alueen
keskellä kulkevan kulku-uran eteläpuoleinen alue (asemakaavan mukainen puistoalue) on pääosin lehtipuuvaltaista metsää, jossa on runsaasti aluspuustoa. Kaava-alueen länsiosassa jo
rakennettuun alueeseen liittyvällä metsäisellä alueella kasvaa suurikokoisia haapoja ja koivuja.
Vesitalous ja hulevedet
Suunnittelualueeseen rajautuville kaupunkialueille on rakennettu kunnallistekniset järjestelmät.
Kaava-alueen keskiosasta johtaa pohjoiseen suuri avo-oja, joka kerää laajemman alueen pintavesiä. Alueelta kertyvien hulevesien vaikutuksista kaavamuutosalueen pohjoispuolella sijaitsevan Savonsuon Natura-alueen vesitasapainoon on tehty selvitys osana KasarminmäkiRuskeasuo-Tanttari osayleiskaavan perusselvityksiä vuonna 2012.
6
Luonnonsuojelu
Kasarminmäki-Ruskeasuo-Tanttari osayleiskaavan laatimistyön aikana vuonna 2012 alueelle
tehtiin luontoselvitys (Luontoselvitys Kotkansiipi). Alueella olevien luontokohteiden kartoitusta
on täydennetty vuosina 2012–13 osana Kouvolan keskeisen kaupunkialueen osayleiskaavan
luontoselvitystä. Täydennystyön teki Luontoselvitys Kotkansiipi. Selvitysten mukaan suunnittelualueella ei ole merkittäviä luontokohteita. Suunnittelualueen pohjoispuolella sijaitsevalla Ruskeasuolla on kehityskelpoinen turvekangas.
Kuva 8. Kasarminmäki-Ruskeasuo-Tanttari osayleiskaavan laatimisen yhteydessä on täydennetty myös kaavamuutosalueen
luontokohteiden kartoitukset. (Luontoselvitys Kotkansiipi). Suunnittelualue on merkitty karttaan sinisellä pisteviivarajauksella.
Vaikutukset Natura-alueeseen
Kasarminmäki-Ruskeasuo-Tanttari osayleiskaavan laatimisen aikana on arvioitu yleiskaavan
vaikutuksia Natura 2000- alueeseen (Savonsuon tervalepikot FI0409001). Arvioinnin teki Luontoselvitys Kotkansiipi vuonna 2012. Natura-alue on merkitty yleiskaavassa suojelua tarkoittavalla SL-merkinnällä, eikä alueen luontotyyppeihin kohdistu välittömiä heikentäviä vaikutuksia. Sen
vuoksi arvioinnissa keskityttiin Natura-alueen vesitaloutta koskeviin vaikutuksiin, koska
osayleiskaavassa esitetyt rakentamisen aluevaraukset lisäävät toteutuessaan hulevesien virtaamia ja virtausnopeuksia alueen läpi. Arvioinnin mukaan Kymijoen vedenpinnan vaihtelulla on
selkeästi valuma-alueelta tulevaa vettä suurempi merkitys alueen vesitalouteen ja siten Naturaluontotyyppeihin ja Natura-alueen kasvillisuuteen.
3.1.3. Rakennettu ympäristö
Asuminen ja väestö
Suunnittelualueella ei ole rakennuksia tai asukkaita (tilanne vuonna 2015).
Yhdyskuntarakenne
Alue sijoittuu Kouvolan kaupungin ydinkeskustan alueelle, jossa tiiviisti rakennettu kerrostalovaltainen kaupunkirakenne muuttuu pientalovaltaiseksi asuinalueeksi ja rajautuu Ruskeasuon virkistysalueeseen.
7
Marjoniementien alueen rakentumista on tarkasteltu osana Kouvolan keskustavisio 2030 suunnittelutyötä, joka jatkoi syksyllä 2012 julkistetun Kouvolan keskustan ydinalueen ideakilpailussa
voittanutta työtä. Keskustavision suunnittelualue käsitti ideakilpailussa suunnitellun alueen lisäksi koko kaupungin ydinkeskustan ja sen lähiympäristön n. 200 ha kokoiselta alueelta. Visiosuunnitelman tekijänä oli Arkkitehtitoimisto AJAK Oy. Visiosuunnitelmassa Marjoniementien
varrelle esitettiin uutta asuinrakentamista (kts. kuvan 9 punaiset ja vihreät rakennukset).
Kuva 9. Visiosuunnitelmassa Marjoniementien varrelle sijoitetut uudet rakennukset on merkitty karttaan värillisinä. Arkkitehtitoimisto
AJAK Oy 2013.
Kuva 10. Kouvolan keskustavisio 2030, ote havainnekuvasta, Arkkitehtitoimisto AJAK Oy.
Muinaismuistot
Kaavamuutosalueella ei ole tiedossa olevia muinaismuistolain (295/63) mukaisia kiinteitä muinaisjäännöksiä tai muuta arkeologista kulttuuriperintöä.
Rakennuskanta ja rakennettu kulttuuriympäristö
Alueella ei ole rakennuksia tai rakennetun kulttuuriympäristön kohteita.
8
Palvelut ja työpaikat
Suunnittelualueella ei ole palveluita tai työpaikkoja.
Liikenne- ja katualueet
Suunnittelualueella ei tällä hetkellä ole rakennettuja katualueita. Suunnittelualueen koillis- ja
lounaisosassa suunnittelualueeseen kuuluvat rakentumattomat Marjoniementien katualueet.
Tekninen huolto
Alueella on olemassa olevat kaupungin vesihuoltoverkostot, KSS Lämpö Oy:n kaukolämpöverkosto sekä TeliaSonera Finland Oyj:n, KSS Verkko Oy:n ja Elisa Oyj:n johtoverkostot.
Ympäristöhäiriöt
Alueella on ajoneuvoliikenteestä aiheutuvaa ympäristöhäiriötä. Kaupunkialueella olevaa melua
on tutkinut Kouvolan kansanterveystyön kuntayhtymän ohjauksessa Insinööritoimisto Akukon
Oy vuonna 2007. Tehdyn tutkimuksen mukaan ko. suunnittelualueella on päiväaikana (klo 0722) Valimontien läpiajoliikenteen aiheuttamaa melua. Suunnittelualueen keskiäänitaso vaihtelee
päivisin selvityksen mukaan 40–60 dB siten, että eniten melua on Valimontien ja Rinnekadun
risteysalueella, jonne on toteutettu korotettu suojatie. Yöaikana (klo 22–07) Valimontiellä oleva
läpiajoliikenne aiheuttaa melua alueelle (kts. kuva 11).
Kuva 11. Suunnittelualueen
ympäristömelu vuonna 2007
tehdyn tutkimuksen mukaan.
Virkistysalueet
Suunnittelualueella oleva metsä on tärkeä virkistysalue lähiseudun asukkaille. Asemakaavan
mukaista puistoa ja sillä kulkevia puistopolkuja ei ole varsinaisesti koskaan rakennettu, vaan ne
ovat toteutuneet luonnonmukaisina polkuina. Alueen läpi kulkeva polku sijoittuu kaukolämpölinjan kohdalle, koska kaukolämpölinjan hukkalämpö pitää putken kohdan sulana melkein koko
vuoden. Kaava-alueen pohjoispuolella oleva Ruskeasuo on osin metsittynyt ja osin niin märkä,
että alueen läpi ei kulje aktiivikäytössä olevia ulkoilupolkuja.
Maanomistus
Kouvolan kaupunki omistaa koko kaava-alueen sekä siihen liittyvät kadut ja yleiset alueet (kts.
maanomistus, liite 4).
3.2. Suunnittelutilanne
Maakuntakaava
Suunnittelualue on merkitty Ympäristöministeriön 26.11.2014 vahvistamassa Kymenlaakson
maakuntakaavan tarkistuksessa Kauppa ja merialue keskustatoimintojen alueeksi (C). Maankäyttömerkintään liittyy lisämääräys /s, ”Alue, jolla on säilytettäviä vähintään maakunnallisesti
merkittäviä rakennuskulttuurikohteita.” Merkinnällä osoitetaan maankäytön aluevaraukset, joilla
on vähintään maakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä tai rakennuksia,
mutta joita ei ole erikseen merkinnöillä osoitettu. Maakuntakaavamerkintään liittyy suunnittelumääräys: Alueen käytön suunnittelussa ja toteutuksessa on otettava huomioon kulttuuriympäris9
tön vaaliminen ja turvattava merkittävien maisema- ja kulttuuriarvojen sekä alueiden ominaisluonteen ja erityispiirteiden säilyminen (kts. kuva 12).
Kasarminmäki-Ruskeasuo-Tanttari osayleiskaava
Kaupunginvaltuusto hyväksyi Kasarminmäki-Ruskeasuo-Tanttari osayleiskaavan tarkistuksen
10.6.2013 ja kaava sai lainvoiman 5.8.2013. Osayleiskaavassa alue on kaavoitettu suurimmalta
osaltaan asunto- ja palvelualueeksi (A/P). Alueen läpi on kaavoitettu lounas-kaakkosuuntaisesti
kulkeva kokoojakatu, Marjoniementie. Alueen pohjoisosassa on virkistysaluetta, jonka läpi kulkee suunniteltu ohjeellinen ulkoilureitti ja varaus sähkön suurjännitelinjalle (z). Alueen länsiosissa on luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokasta aluetta (luo) ja alueen eteläosat kuuluvat
kemikaaliratapihan konsultaatiovyöhykkeeseen (kv).
Kuva 12. Ote voimassa olevasta Kymenlaakson maakuntakaavasta Kauppa ja merialue. Marjoniementien alue on merkitty
kaavakarttaan punaisella katkoviivalla.
Kuva 13. Ote kaupunginvaltuuston 10.6.2013 hyväksymästä ja
5.8.2013 lainvoiman saaneesta Kasarminmäki-RuskeasuoTanttari osayleiskaavan tarkistuksesta asemakaavahankkeen
alueelta.
Asemakaava
Suunnittelualueen itäinen osa on asemakaavoitettu puistoalueeksi (P) ja läntinen osa on asemakaavoittamatonta aluetta. Kiinteistöjen 286-1-1070-7 ja 286-1-1070-8 käsittämän alueen
asemakaava on kumottu 1.9.2003. Valimontien länsipuolen puistoalueen asemakaava on vahvistettu 18.7.1951 (kts. kaavan liite 1)
Rakennusjärjestys
Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt Kouvolan kaupungin rakennusjärjestyksen 30.8.2010.
Pohjakartta
Pohjakartta on kaavoitusmittausasetuksen mukainen.
4. ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SUUNNITTELUN VAIHEET
4.1. Suunnittelun tarve
Kaavahankkeen tavoitteena on asemakaavoittaa alue oikeusvaikutteisen osayleiskaavan mukaiselle maankäytölle. Kaavaratkaisussa tarkennetaan osayleiskaavassa esitettyjä aluerajauksia ja korttelialueiden käyttötarkoituksia. Kaavalla mahdollistetaan yleiskaavassa esitetyn liikenneverkon väylä- ja risteysaluejärjestelyt sekä tuetaan toimivan ulkoiluyhteyden toteuttamista
10
alueen ulkopuolella sijaitsevalle virkistysalueelle. Kaavassa muodostuvissa aluevarauksissa
huomioidaan myös hulevesien ja yleisten alueiden kunnossapitoon liittyvät tilavaraustarpeet.
4.2. Suunnittelun käynnistys ja sitä koskevat päätökset
Asemakaavan muutos on tullut vireille Kouvolan kaupungin aloitteesta vuonna 2014.
4.3. Osallistuminen ja yhteistyö
4.3.1. Osalliset
Suunnittelualueen ja lähialueiden kiinteistöjen omistajat ja haltijat
Kaakkois-Suomen ELY-keskus
Kymenlaakson luonnonsuojelupiiri ry
Kymenlaakson pelastuslaitos
Kouvolan Vesi Oy
KSS Lämpo Oy ja KSS Verkko Oy
TeliaSonera Finland Oyj ja Elisa Oy
4.3.2. Vireille tulo
Asemakaavan muutos oli mainittu vireille tulevana kaavoituskohteena Kouvolan kaupungin kaavoituskatsauksissa vuosina 2014–15. Asemakaavan muutoksen vireille tulosta oli ilmoitus kaupungin virallisissa ilmoituslehdissä 25.2.2015. Kaavan valmisteluaineisto ja sen osallistumis- ja
arviointisuunnitelma olivat julkisesti nähtävänä 25.2.–30.3.2015 välisenä aikana Kouvolan kaupungin tekniikka- ja ympäristötalolla ja kaupungin internet-sivuilla. Kirjeet valmisteluvaiheen
kuulemisen johdosta lähetettiin viranomaisille 25.2.2015. Palaute pyydettiin osoittamaan
30.3.2015 mennessä.
4.3.3. Osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyt
Osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelystä sekä kaavoituksen vaiheista on kerrottu osallistumisja arviointisuunnitelmassa, joka on asemakaavan liite 2. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa
on täydennetty suunnitteluprosessin kuluessa.
4.3.4. Viranomaisyhteistyö
Asemakaavahanke ei koske maankäyttö- ja rakennuslain 66 §:ssä mainittuja valtakunnallisia
alueidenkäyttötavoitteita eikä kaavahanke ole kulttuuriympäristön säilymisen kannalta merkittävä, joten kaavasta ei järjestetä MRL 66 §:n mukaista viranomaisneuvottelua Kaakkois-Suomen
ELY-keskuksen kanssa. Asemakaavan valmisteluvaiheen aineisto on lähetetty lausunnolle
Kaakkois-Suomen ELY-keskukseen.
4.4. Kaavaratkaisun perusteet
4.4.1. Mielipiteet ja niiden huomioiminen (kannanotot ja lausunnot sekä kaavoittajan vastineet)
Kaavan vireilletulo sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtävillä olo ja asemakaavan
valmisteluvaiheen kuuleminen (MRL 62§, MRA 30§)
Asemakaavamuutos kuulutettiin vireille 25.2.2015. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli julkisesti nähtävänä 25.2.–30.3.2015 välisenä aikana Kouvolan kaupungin tekniikka- ja ympäristötalolla ja kaupungin internet-sivuilla. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta ei annettu palautetta.
Kaavaan liittyvä valmisteluvaiheen aineisto oli nähtävänä 25.2.–30.3.2015 välisenä aikana tutustumista ja mielipiteiden esittämistä varten Tekniikka- ja ympäristötalossa, kaupungin Internet
–sivuilla. Nähtävillä olosta oli kuulutus Kouvolan Sanomissa 25.2.2015. Kaava-aineisto lähetettiin tiedoksi ja mahdollista lausuntoa varten kaava-alueella oleville toimijoille, viranomaisille,
kaupungin omille toimijoille sekä kaava-alueeseen rajautuvien kiinteistöjen omistajille.
11
Viranomaisilta ja alueella olevien verkostojen omistajilta sekä muilta toimijoilta tuli neljä lausuntoa. Alueeseen rajautuvien kiinteistöjen asukkailta tuli runsaasti palautetta sekä erillinen, alueelle toivotun leikkialueen luonnossuunnitelma.
Seuraavaan on koottu kaavasta annetut palautteet ja lausunnot sekä niiden vastineet.
Kaakkois-Suomen ELY-keskus esittää kaavaan liittyvässä palautteessaan seuraavaa: Asemakaavahankkeen vireille tulo, osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtävilläolo ja valmisteluvaiheen kuuleminen (MRL 62 - 63 §, MRA 30 §)
Kaavoitettava kohde
Asemakaava koskee kaupunginosan 1, Kangas, korttelin 1070 tontteja 7 ja 8, joiden asemakaava on kumottu sekä tilaa 286-402-7-225. Asemakaavan muutos koskee kaupunginosan 1,
Kangas, puisto- ja katualueita. Asemakaavalla ja asemakaavan muutoksella muodostuvat kaupunginosan 1, Kangas, kortteli 1115, korttelien 1170, 1071, 1074 osat sekä puisto-, lähivirkistysja katualueet.
Sijainti
Suunnittelualue sijaitsee kaupungin keskustaajaman pohjoispuolella rajautuen Valimotien pientaloalueeseen ja Ruskeasuon metsäalueeseen. Suunnittelualueen laajuus on noin 5,7 ha. Kaavahankkeen tavoitteena on asemakaavoittaa alue oikeusvaikutteisen yleiskaavan mukaiselle
maankäytölle. Kaavaratkaisussa tarkennetaan yleiskaavassa esitettyjä aluerajauksia ja korttelialueiden käyttötarkoituksia. Kaavalla mahdollistetaan yleiskaavassa esitetyn liikenneverkon
väylä- ja risteysaluejärjestelyt sekä tuetaan toimivan ulkoiluyhteyden toteuttamista alueen ulkopuolella sijaitsevalle virkistysalueelle. Kaavassa muodostuvissa aluevarauksissa huomioidaan
myös hulevesien ja yleisten alueiden kunnossapitoon liittyvät tilavaraustarpeet.
Huomioitavaa
Asemakaavassa esitetty maankäyttö pohjautuu Kasarminmäki-Ruskeasuo-Tanttari osayleiskaavavaraukseen. Täten pysyvän asumisen ja sosiaalitointa- ja terveydenhuoltoa palvelevien
rakennusten sijoittaminen on mahdollista po. alueelle.
Osallistumis- ja arviointisuunnitelman mukaan kaavan valmistelun aikana suunnitteluratkaisun
vaikutukset arvioidaan siinä määrin kuin kaavan tavoite, merkitys ja laajuus huomioon ottaen on
tarkoituksenmukaista MRA 1 §. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa ei ainakaan toistaiseksi
ole tarkemmin yksilöity laadittavan asemakaavan valmistelun aikana arvioitavia vaikutuksia.
Vaikutusten arviointi perustunee pitkälti kaavoitusta ohjaavan Kasarminmäki-Ruskeasuo—
Tanttari osayleiskaavan aikana laadittuihin selvityksiin, joita on lueteltu OAS:n kohdassa Tehdyt
selvitykset. Koska kaava-aineistoon ei ole liitetty näitä aiemmin laadittuja selvityksiä eikä aineistoon (toistaiseksi) sisälly kaavaselostusta, jossa vaikutusarvioinnin tulokset esitettäisiin kootusti,
ei vaikutuksia koskevalla tiedolla ole välttämättä vielä tässä vaiheessa vaikutusta osallisten mielipiteeseen ja palautteeseen. Kaavan mahdollistamalla Marjoniementien jatkeen rakentamisella
on mm. huomattavia liikenteellisiä vaikutuksia, jotka ulottuvat laajemmalle katuverkolle varsinaisen kaava-alueen ulkopuolelle. Kaavan ehdotusvaiheessa (ja jo nyt luonnosvaiheessakin) tulee
kiinnittää erityistä huomiota vaikutusten selkeään ja tiiviiseen esittämiseen sekä kuvata toimenpiteet, joilla mahdollisia haitallisia vaikutuksia ehkäistään.
Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksella ei ole muuta huomautettavaa
kaavahankkeesta. Kaupunki voi jatkaa kaavatyön eteenpäinviemistä.
Vastine: Osayleiskaavan liikenneverkkotarkastelu perustuu vuonna 2009 laadittuun
liikenneselvitykseen (30.10.2009), jonka laati Pakse Ky (Raimo Mäki-Paakkanen).
Liikenne-ennusteet on laatinut Miikka Niinikoski Strafica Oy:stä. Tehdyssä liikenneselvityksessä arvioitiin nyt vireillä olevaa asemakaava-aluetta huomattavasti laa-
12
jemman alueen liikenneverkkoa ja siihen liittyvän maankäytön tuottamaa liikennetuotosta.
Kouvolan kaupungin yhdyskuntatekninen suunnittelu on suunnitteluttanut Marjoniementien, Kauppalankadun, Ruskeasuonkadun ja Kotiharjuntien katu- ja risteysaluesuunnitelmat A-Insinöörit Suunnittelu Oy:llä keväällä 2015. Katusuunnitelmissa on
huomioitu sekä suunnitteilla olevan Ratamokeskuksen että keskusta-alueen laajemman katuverkoston muutostarpeet. Suunnitelmiin liittyy olennaisesti myös Kymenlaaksontien, Salpausselänkadun ja Kuusaantien risteysalueen liittymäsuunnitelmat sekä Kymenlaaksontien jatkaminen Marjoniementielle asti. Tavoite on, että
alueen katusuunnitelmaluonnokset ovat nähtävillä asemakaavasuunnitelman kanssa samanaikaisesti, jolloin osallisten on helpompi arvioida suunnitelmia kokonaisuutena.
Kaavan ehdotusvaiheeseen muutettu rajaus on vaikuttanut kaavan vaikutusten arviointiin ja esimerkiksi kaavasta annetuissa palautteissa mainittuihin kaavan mahdollisesti aiheuttamiin muutoksiin naapurikiinteistöjen omistajille. ELY-keskuksen lausunnossaan mainitsemaa vaikutusten arviointia on täydennetty kaavaselostuksessa
olevaan kaavaratkaisun kuvaukseen.
Kymenlaakson luonnonsuojelupiiri kiittää lausuntopyynnöstä ja esittää lausuntonaan kaavahankkeesta seuraavaa:
Yleisesti: On valitettavaa, että Kouvolan kaupunki jatkaa Ruskeasuon alueen kaavoittamista
tulevalle rakentamiselle. Aiemmin alue on ollut puistoa sekä kaavoittamatonta aluetta. Tämä
muuttaa alueen luonteen lopullisesti sekä supistaa ja heikentää alueen ekosysteemejä ja
elinympäristöjä. Tämän ohella rakentaminen vähentää alueen virkistyskäyttömahdollisuuksia.
Kaupungin halu rakentaa asuinrakennuksia vanhuksille lähelle tulevaa sairaalaa (Ratamokeskus) ennestään rakentamattomalle alueelle on harmillista. Samaan aikaan Kauppalankadun
toisella puolen on tyhjillään entisen Delta-Auton rakennus, sekä sen viereinen, jo purettu entinen huoltoasemarakennus aivan alueen ainoan kaupan naapurissa. Vähintäänkin kaupungin
tulisi kompensoida Ruskeasuon rakentaminen siirtämällä toisaalla maitaan talouskäytön ulkopuolelle, kuten suojelemalla metsää tai ennallistamalla vaurioitettuja luontotyyppejä.
VL-alue: Vyöhyke on varsin kapea. Alueen puuston käsittely tarvitsee ohjeistaa kaavamääräyksin sekä kaupungin yleisten alueiden hoitotoimenpiteiden suunnittelussa. Syyt käsitellä kaistaleiden puustoa esimerkiksi ”varjostavuuden” takia tulee välttää jo ennalta. Nelikerroksiset rakennukset kohonnevat alueen nykyisen puuston yläpuolelle joka tapauksessa.
Luontoselvitykset: Korttelialueilla alueella tulee tehdä liito-oravaselvityksen ajantasaistus. Niin
ikään lepakkoselvitys sekä kääpäselvitys voivat olla tarpeelliset.
Muuta: Alueelta siirrettävien maamassojen käsittelyssä tulee tiedostaa, että lähes joka puolella
suunnittelualuetta esiintyy haittakasvi jättipalsamia.
Vastine:
Maankäyttöratkaisu
Nyt vireillä olevan kaavahankeen osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa (päivätty
20.2.2015) on esitetty kaavan tavoitteiksi seuraavaa: Tavoitteena on kaavoittaa
alue oikeusvaikutteisen yleiskaavan mukaiselle maankäytölle. Kaavaratkaisussa
myös on tavoitteena tarkentaa yleiskaavassa esitettyjä aluerajauksia ja korttelialueiden käyttötarkoituksia. Kaavalla mahdollistetaan yleiskaavassa esitetyn liikenneverkon väylä- ja risteysaluejärjestelyt sekä tuetaan toimivan ulkoiluyhteyden toteuttamista alueen ulkopuolella sijaitsevalle virkistysalueelle. Kaavassa muodostuvis13
sa aluevarauksissa huomioidaan myös hulevesien ja yleisten alueiden kunnossapitoon liittyvät tilavaraustarpeet.
Kaavan valmisteluvaiheessa nähtävillä ollut kaavaratkaisu oli voimassa olevan oikeusvaikutteisen yleiskaavan maankäyttöratkaisun mukainen. Kaavasta annettu
palaute kohdistui kuitenkin pääsääntöisesti Valimontien varrella olevien erillispientalojen pohjoispuolella olevan korttelialueen maankäyttöratkaisun arviointiin vaikka
kyseinen alue on varattu jo oikeusvaikutteisessa osayleiskaavassa asuinkerrostalorakentamiselle (AK, aluetehokkuus 1,0).
Kaavaehdotusvaiheessa kaavalle asetetuista tavoitteista nostettiin esille tärkein;
laajemman katuverkon toiminnallisuuden turvaaminen, eli Marjoniementien rakentaminen. Saadun palautteen perusteella asemakaavahankkeen rajausta muutettiin
kaavaehdotusvaiheeseen siten, että kaavamuutosalue ulottuu nyt vain sen verran
voimassa olevan asemakaavan mukaiselle puistoalueelle kuin mitä Marjoniementien rakentaminen vaatii. Muu osa puistoalueesta jää siis vireillä olevan kaavahankkeen ulkopuolelle.
Kyseisen puistoalueen jättäminen tämän kaavahankkeen ulkopuolelle ei estä tulevaisuudessa alueen asemakaavan muuttamista lainvoimaisessa oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa määriteltyyn maankäyttöön.
Suunnittelualueen laajentaminen
Luonnonsuojelupiirin palautteessaan esille tuoma Kauppalankadun itäpuolella sijaitsevan Delta-auton lähialue on pääosin yksityisomistuksessa olevaa aluetta. Kyseisen alueen asemakaavan muuttamisesta on käyty alustavia neuvotteluita. Muutettaessa yksityisomistuksessa olevan alueen asemakaavaa laaditaan yleensä
alueen asemakaavan muuttamisesta kaavoituksen käynnistämissopimus ja kaavan toteuttamisesta maankäyttösopimus. Suunniteltu Marjoniementien asemakaava alue on kokonaisuudessaan Kouvolan kaupungin omistuksessa eikä aluetta ole
tällä kertaa tarkoituksenmukaista laajentaa Kauppalankadun itäpuolella olevalle
Delta-auton alueelle.
Virkistysalueet
Maankäyttö- ja rakennuslain 54 §:n mukaan asemakaavaa laadittaessa on vaalittava rakennettua ympäristöä ja luonnonympäristöä, eikä niihin liittyviä erityisiä arvoja saa hävittää. Kaavoitettavalla alueella tai sen lähiympäristössä on oltava riittävästi puistoja tai muita lähivirkistykseen soveltuvia alueita. Vireillä oleva asemakaava-alue liittyy kiinteästi Ruskeasuon virkistysalueeseen ja siihen tukeutuvaan
virkistysalueverkostoon. Kaavan maankäyttöratkaisua on muutettu kaavahankkeen valmisteluvaiheen kuulemisen jälkeen siten, että vireillä olevasta kaavaalueesta on poistettu lähes kokonaan voimassa olevan asemakaavan mukainen
puistoalue, joka rajautuu Valimontien varrella oleviin erillispientalojen korttelialueisiin. Muutos mahdollistaa sen, että olemassa oleva runsaspuustoinen puistometsä
voi jatkossakin toimia kaupunkirakennetta jakavana viheralueena. Riittävän laaja
puistometsäalue toimii tehokkaana suojavyöhykkeenä Marjoniementien ja sen eteläpuolella olevan kaupunkirakenteen välillä. Yhtenäinen viheralue mahdollistaa
tarvittaessa myös eläinlajien liikkumisen Ruskeasuolta ydinkeskustan keskeisimmille puistoalueille.
Kaavaehdotuksessa esitetyt puisto- ja lähivirkistysalueet ovat selvästi tavanomaisia kaupunkipuistokaistaleita leveämpiä alueen erityispiirteistä johtuen. Vireillä
olevassa asemakaavassa olevat määräykset koskevat vain ko. kaava-aluetta, eikä
niillä ohjata laajemmalti kaupungin taajamametsien hoitoa tai hoitamattajättämistä.
14
Selvitystarpeet
Alueen luonnon erityispiirteitä ja uhanalaisten asuin- ja liikkumisalueita on kartoitettu varsin kattavasti Kasarminmäki-Ruskeasuo-Tanttari osayleiskaavan laatimistyön aikana vuosina 2011-2013. Tehtyjen selvitysten mukaan nyt vireillä olevalla
kaava-alueella tai edes sen lähialueella ei ole arvokkaiksi merkittyjä kohteita. Koska olemassa olevat selvitykset muodostavat uuden ja kattavan kokonaiskuvan
alueen luontoympäristön tilasta maankäytön suunnittelu toteaa, että vireillä olevalla asemakaava-alueella ei ole tarkoituksenmukaista tehdä lisäinventointeja tai selvityksiä.
KSS Verkko Oy tuo esille palautteessaan seuraavaa: KSS Verkko Oy:n pitkän tähtäimen verkostosuunnitelmassa on varauduttu Kouvolan ydinkeskustan ja sen lähialueiden sähkönkulutuksen kasvuun rakentamalla lähitulevaisuudessa uusi 110/20 kilovoltin sähköasema Paimenpolun (nykyisin Hovioikeudenkatu 3) 20 kilovoltin kytkinaseman läheisyyteen. Olemassa olevaan yleiskaavaan on merkitty sähkölinjavaraus Ruskeasuon läpi Valimontien suuntaiselle
uudelle kadulle Marjoniementielle asti, jolla varaudutaan sähköaseman vaatiman 110 kilovoltin
voimajohtolinjan rakentamiseen. Sähkölinjasta sekä sähköasemavarauksesta on annettu lausunto Kasarminmäki-Ruskeasuo-Tanttari osayleiskaavan tarkistuksen yhteydessä 27.9.2012.
Lausunto on liitteenä 1.
KSS Verkko Oy esittää sähköasema-alueen huomioimisen Marjoniementien asemakaavassa ja
pyytää alueen varaamista nykyiseen yleiskaavaan merkityn voimajohtolinjan varrelle liitteen 2
mukaisesti. Liitteessä 3 on havainnollistettu asema-alueen vaatima vähimmäistila. Asemaalueen sijaintia ja sen ympäristöä kaavoitettaessa tulee huomioida mahdolliset maisemointirakenteet (aidat, maavallit tms.), jotka kasvattavat vähimmäistilatarvetta (esim. maavalli saa alkaa
sähköasema-aluetta ympäröivästä aidasta aikaisintaan 3 metrin päästä ja korkeudesta riippuen
tarvitaan pohjalle riittävästi leveyttä). Mikäli aluevaraukseen liittyen herää kysyttävää, voitte ottaa yhteyttä [email protected] tai puh. 050 5915 201.
Vastine: KSS Verkko Oy:n palautteessa esittämä tilatarve muuntamokentän sijoittamiseksi kaavassa muodostuvalle kaava-alueelle on merkitty tiedoksi. Vastineenaan maankäytön suunnittelu toteaa, että vireillä olevalle kaava-alueelle ei ole
kaupunkirakenteellisista syistä tarkoituksen mukaista sijoittaa esitetynkaltaista
muuntamokenttää. Muuntamokentän tarkoituksenmukaisimman sijaintipaikan selvittämiseksi lähialueelta järjestetään erillinen neuvottelu KSS Verkko Oy:n kanssa.
KSS Verkko Oy:n lausunnossaan esille tuoma laajempi sähkölinjavaraus sijoittuu
asemakaavan ulkopuoliselle alueelle, joten siltä osin vireillä olevalla asemakaavalla ei ole vaikutusta linjan toteuttamiseen.
KSS Lämpö Oy ilmoittaa kaavaan liittyvänä palautteenaan, että joudumme rakentamaan kaukolämpölinjan uuteen paikkaan, koska Marjoniementien rakentamisen aikana olemassa oleva linja
ei voi olla käytössä. Liitteessä ”Ratamo_Savonkatu_Marjoniementie_01.pdf” näkyy linjaus etelä
puolella. Kl‐putket rakennetaan kuvassa myös näkyvän viemärilinjan viereen. Voisiko kaavaan
laittaa esim. n. 10 m leveän viherkaistan väylän olemassa olevasta kerrostalon tontista? Liitteenä on myös alustava linjaus koko uudelle putkiosuudelle. Kaava‐alue kierretään luoteispuolelta.
Neuvottelimme kaupungin edustajien kanssa viime torstaina ja sovimme, että jätämme kaava‐alueen reunaan n. 20 m väliä.
Vastine: KSS Lämpö Oy:n palautteessaan esille tuoma tilatarve kaukolämmön putkille on huomioitu vireillä olevassa kaavassa siten, että korttelin 1070 ja kaavassa
muodostuvan korttelin 1095 väliin on merkitty n. 20 metriä leveä lähivirkistysalue.
Alueella kulkee jo Kouvolan Vesi Oy:n viemärilinja ja tavanomaista leveämpi puistoalue mahdollistaa jatkossa useamman yhdyskuntateknisen linjan sijoittamisen ko.
alueelle siten, että alueelle myös jää kaupunkirakennetta jakavaa suojapuustoa.
15
TeliaSonera Finland Oyj esittää palautteenaan kaavahankkeeseen, että kyseisellä alueella Soneralla on maanalaista verkkoa liitteen mukaisesti. Mahdollisessa rakennusvaiheessa joudutaan
todennäköisesti kaapeleita siirtämään tai suojaamaan. Soneran puolesta kaavalle ei ole estettä.
Vastine: TeliaSonera Finland Oyj:n palautteessaan esille tuomat kaapelilinjaukset
on toimitettu tiedoksi kaupungin yhdyskuntatekniselle suunnittelulle huomioitavaksi
kaava-alueen yhdyskuntateknisten järjestelmien suunnittelussa.
Valimontien varrella sijaitsevien rakennusten asukkaat ilmoittavat kaavahankkeeseen liittyvässä
lausunnossaan seuraavaa:
Tiet: Marjoniementien jatke on todella tarpeellinen mahdollisen Ratamon ja alueen muun liikenteen kannalta. Valimontiestä on muodostunut Kouvolan sekä Kehä 1 että Kehä 3, liikennemäärien ollessa yli 3500 ajon./vrk. Tästä johtuva liikennemelu ja -pöly ovat sietämättömiä, ellei Marjoniementien valmistuttua rajoiteta olennaisesti Valimontien liikennemäärää. Haluamme tietoja
Valimontien liikennesuunnittelusta ennen kaavan hyväksymismenettelyä, koska em. asia liittyy
olennaisesti tähän kaavaan. Marjoniementien valmistuttua, mutta ennen kerrostalojen valmistumista, liikennemelu tulee häiritsevänä sekä Marjoniementieltä että Valimontieltä kortteleille
1071 ja 1074, ellei Valimontien läpiajoa kielletä.
Korttelialueet: Kortteli 1070 ja YS 1115: Ei huomauttamista. Korttelit 1071 ja 1074: Esitämme
kaavamerkinnäksi AK III u½ huomioiden alueella toteutuneet kaavat sekä tasapuolisuuden.
Tonttitehokkuus riippuu tonttikoosta, mutta tulisi olla 0,65-0,8. Rakennukset tulee rakentaa kadunpuoleiseen rajaan kiinni. Rakennusten väliin tulee ehdottomasti rakentaa meluaita. Rakennusalan syvyys kadusta lukien on oltava sama, kuin Marjoniementie 23:ssa. Liikennemeluun ja
sen torjuntaan tulee kiinnittää erityistä huomiota.
VL- kaistat: Ovat ehdottomasti tarpeelliset erottamaan toisistaan täysin erityyppiset rakennusmassat ja näin parantamaan kokonaisnäkymää sekä helpottamaan vanhojen aitojen hoitoa. VLkaistoilla sijaitsee myös vanhoja vesi- ja viemärijohtoja. VP- kaistat: Ei huomauttamista.
Yleistä: Ylisuurista täytöistä tulisi mainita kaavamääräyksissä tai antaa max. korot piha-alueilla
painumien vähentämiseksi. Kadun- ja rakennusten rakentamisen yhteydessä edellytämme tärinä- ja painumamittaukset kortteleissa 1071 ja 1074, koska ongelmia on ollut aiemmin. Teoreettiset laskelmat eivät ole esim. painumien toteamiseen hyväksyttäviä ilman mittauksia.
Vastine:
Maankäyttöratkaisu
Nyt vireillä olevan kaavahankeen osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa (päivätty
20.2.2015) on esitetty kaavan tavoitteiksi seuraavaa: Tavoitteena on kaavoittaa
alue oikeusvaikutteisen yleiskaavan mukaiselle maankäytölle. Kaavaratkaisussa
myös on tavoitteena tarkentaa yleiskaavassa esitettyjä aluerajauksia ja korttelialueiden käyttötarkoituksia. Kaavalla mahdollistetaan yleiskaavassa esitetyn liikenneverkon väylä- ja risteysaluejärjestelyt sekä tuetaan toimivan ulkoiluyhteyden toteuttamista alueen ulkopuolella sijaitsevalle virkistysalueelle. Kaavassa muodostuvissa aluevarauksissa huomioidaan myös hulevesien ja yleisten alueiden
kunnossapitoon liittyvät tilavaraustarpeet.
Kaavan valmisteluvaiheessa nähtävillä ollut kaavaratkaisu oli voimassa olevan oikeusvaikutteisen yleiskaavan maankäyttöratkaisun mukainen. Kaavasta annettu
palaute kohdistui kuitenkin pääsääntöisesti Valimontien varrella olevien erillispientalojen pohjoispuolella olevan korttelialueen maankäyttöratkaisun arviointiin vaikka
16
kyseinen alue on varattu jo oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa asuinkerrostalorakentamiselle (AK, aluetehokkuus 1,0).
Kaavaehdotusvaiheessa kaavalle asetetuista tavoitteista nostettiin esille tärkein;
laajemman katuverkon toiminnallisuuden turvaaminen, eli Marjoniementien rakentaminen. Saadun palautteen perusteella asemakaavahankkeen rajausta muutettiin
kaavaehdotusvaiheeseen siten, että kaavamuutosalue ulottuu nyt vain sen verran
voimassa olevan asemakaavan mukaiselle puistoalueelle kuin mitä Marjoniementien rakentaminen vaatii. Muu osa puistoalueesta jää vireillä olevan kaavahankkeen ulkopuolelle.
Kyseisen puistoalueen jättäminen tämän kaavahankkeen ulkopuolelle ei estä tulevaisuudessa alueen asemakaavan muuttamista lainvoimaisessa oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa määriteltyyn maankäyttöön.
Valimontien läpiajoliikenne
Marjoniementien ja sen risteysalueiden toteuttamissuunnitelmien luonnokset on
tarkoitus asettaa nähtäville samanaikaisesti vireillä olevan asemakaavan kanssa.
Tällöin osallisten on mahdollista arvioida suunnitteluratkaisun vaikutuksia tavanomaista paremmin. Valmistuessaan Marjoniementie tulee vähentämään ylimääräistä läpiajoliikennettä sen lähialueen tonttikaduilta. Valimontielle ehdotetut rakenteelliset liikennettä rajoittavat ratkaisut esitetään tarvittaessa erillisessä katusuunnitelmassa. Kyseisen alueen asukkaiden esittämät katuverkon muutostoiveet on
toimitettu kaupungin yhdyskuntatekniselle suunnittelulle jatkotoimenpiteitä varten.
Valimontien varrella olevan kiinteistön 286-1-1071-1 omistajat esittivät kaavasta palautteenaan
seuraavaa: Omistamaamme kiinteistöön rajautuen on vireillä asemakaava, joka koskee kaupunginosan 1, Kangas, korttelin 1070 tontteja 7 ja 8, joiden asemakaava on kumottu ja tilaa
286-402-7-225 sekä asemakaavan muutos, joka koskee kaupunginosan 1, Kangas, puisto- ja
katualueita. (Marjoniementie, asemakaava nro 01/019).
Olemme vastaanottaneet postitse kaavaluonnoksen ja kaavan työohjelman, ja olemme
12.3.2015 käyneet henkilökohtaisesti keskustelemassa kaavoitusarkkitehti Hannu Purhon kanssa kaavan lähtökohdista. Tässä palautteessa haluamme kommentoida ja antaa palautetta kyseisestä kaavahankkeesta.
Olemme ostaneet puistoalueeseen rajoittuvan kiinteistön osoitteesta Valimontie 14. Kiinteistön
hankintaan vaikutti suuresti juuri se. että ikkunoista avautuu puustomaisema. Käytämme kyseistä aluetta ulkoiluun ja tarkkailemme metsikössä asuvia eläimiä sekä vuodenaikojen kiertoa koko
perheen voimin. Jättipalsamia olemme kitkeneet puistoalueelta pois. Mikäli puisto hakataan pois
ja tilalle rakennetaan kerrostaloja, joiden asunnoista on esteetön näkymä pihaamme, kiinteistömme arvo laskee nykyisestä olennaisesti.
Mielestämme kaupunkirakentamisessa on tärkeää säilyttää asuinympäristön väljyys ja näin ollen arvostaa sen luomaa viihtyisyyttä. Kaavahankkeessa tonttimme rajalle on suunniteltu hyvin
kapea viherkaista. Mikäli Marjoniementien ja tonttimme rajan väliin on tarkoitus rakentaa kevyenliikenteenväylä /jalkakäytävä sekä kerrostalo autopaikkoineen ja pihoineen, viherkaistalle
jäävä tila on käytännössä olematon. Kerrostalorakentamisen suhteen meitä kiinteistönomistajina huolettaa myös se, kuinka turvemaan maantäytön aiheuttama painuminen tulisi vaikuttamaan pihaamme.
Nähdäksemme kyseisen tontin hyödyntäminen kerrostalorakentamiseen ei ole kannattavaa siitäkään syystä. että tällä hetkellä Marjoniementiellä tonttimme kanssa kulmittain sijaitsee kolmikerroksinen kerrostalo, eikä sen naapuriin eli tonttimme rajalle voisi rakentaa yhtään tätä korkeampaa taloa. Koska tontilla on hyvin vähän tilaa autokatokselle, autotalleja tulisi rakentaa alimpaan kerrokseen. Tällöin asuinkerroksia jäisi kaksi ja tämä puolestaan ei ole
17
tarkoituksenmukaista kerrostalorakentamista. Asuinkerrostaloille ja/tai palveluasuinrakentamiselle on runsaasti tilaa Marjoniementien sillä puolella, missä ei ole omakotitaloja, sekä tämänhetkisen kaupunginvarikon alueella. Nähdäksemme näitä alueita tulee käyttää lisärakentamiseen, ei sitä aluetta, joka rajoittuu omakotitalotontteihin.
Mikäli kerrostaloja ja/tai palveluasuinrakentamista toteutetaan kortteliin 1071 se rikkoo kaupunkikuvallisesti tärkeän ympäristön, joka koostuu pääosin 1950-luvun rakentamisajan piirteitä säilyttäneestä omakotitaloympäristöstä. Vuonna2009 tehdyn alueen kaavahistoriallisen selvityksen
mukaan Valimontien on nähty olevan katukuvallisesti tärkeä. Tämän alueen arvostaminen tulee
huomioida kaavahankkeessa. Korttelin 1071 tällä hetkellä rakentamaton alue tulee säilyttää
viihtyisyyttä lisäävänä viheralueena ja kortteleihin 1070 sekä 1115 rakennettavat rakennukset
tulisi olla kaupunkikuvaan sopivasti puurakentamista.
Valimontie on varsin liikennöity tie, jota käytetään oikoreittinä Kauppalankadun ja Kellomäen
sekä Salpausselänkadun välillä. Tietä käyttää myös raskas liikenne, mukaan lukien Puolustusvoimin ajokoulutus sekä kaupungin varikolta lähtevät tai sinne menevät ajoneuvot. Henkilöautojen ajonopeudet ovat usein huomattavasti ylinopeuden puolella. Ilta-aikaan on kuultavissa jopa
kiihdytysajoja. Valimontiellä talot ovat tien reunassa, mistä syystä melu-, tärinä ja pölyhaitta on
huomattava. Näkisimme tärkeäksi, että Valimontiellä kiellettäisiin läpiajo molempiin suuntiin ja
tielle asetettaisiin siirrettäviä hidasteita esimerkiksi betoniporsaista. Tällä hetkellä Valimontien
asukkaat ovat nähneet ainoana keinona hillitä läpiajoa ja kaahausta sen, että oma auto pysäköidään pihan sijasta kadulle. Marjoniementien on tarkoitus olla kokoojakatu, joka ainakin osittain purkaa Valimontien liikennemäärää. Mikäli Marjoniementien puolelle ei jää reilua viherkaistaletta, kasvillisuus ei silläkään puolella tule riittävästi sitomaan pölyä ja pienhiukkasia.
Lapsiperheenä arvostamme myös sitä, että pihastamme on mahdollisuus kävellä viheralueen
läpi polulle (eli tulevan Marjoniementien kevyenliikenteenväylälle / jalkakäytävälle) ja siitä edelleen suojateiden kautta eteenpäin. Valimontien liikenne on niin vilkasta ja vauhdikasta, että pienen koululaisen ei ole ilman saattajaa mahdollista poistua pihasta ja ylittää Valimontietä turvallisesti.
Vastine:
Maankäyttöratkaisu
Nyt vireillä olevan kaavahankeen osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa (päivätty
20.2.2015) on esitetty kaavan tavoitteiksi seuraavaa: Tavoitteena on kaavoittaa
alue oikeusvaikutteisen yleiskaavan mukaiselle maankäytölle. Kaavaratkaisussa
myös on tavoitteena tarkentaa yleiskaavassa esitettyjä aluerajauksia ja korttelialueiden käyttötarkoituksia. Kaavalla mahdollistetaan yleiskaavassa esitetyn liikenneverkon väylä- ja risteysaluejärjestelyt sekä tuetaan toimivan ulkoiluyhteyden toteuttamista alueen ulkopuolella sijaitsevalle virkistysalueelle. Kaavassa muodostuvissa aluevarauksissa huomioidaan myös hulevesien ja yleisten alueiden
kunnossapitoon liittyvät tilavaraustarpeet.
Kaavan valmisteluvaiheessa nähtävillä ollut kaavaratkaisu oli voimassa olevan oikeusvaikutteisen yleiskaavan maankäyttöratkaisun mukainen. Kaavasta annettu
palaute kohdistui kuitenkin pääsääntöisesti Valimontien varrella olevien erillispientalojen pohjoispuolella olevan korttelialueen maankäyttöratkaisun arviointiin vaikka
kyseinen alue on varattu jo oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa asuinkerrostalorakentamiselle (AK, aluetehokkuus 1,0).
Kaavaehdotusvaiheessa kaavalle asetetuista tavoitteista nostettiin esille tärkein;
laajemman katuverkon toiminnallisuuden turvaaminen, eli Marjoniementien rakentaminen. Saadun palautteen perusteella asemakaavahankkeen rajausta muutettiin
kaavaehdotusvaiheeseen siten, että kaavamuutosalue ulottuu nyt vain sen verran
voimassa olevan asemakaavan mukaiselle puistoalueelle kuin mitä Marjoniementien rakentaminen vaatii. Muu osa puistoalueesta jää vireillä olevan kaavahankkeen ulkopuolelle.
18
Kyseisen puistoalueen jättäminen tämän kaavahankkeen ulkopuolelle ei estä tulevaisuudessa alueen asemakaavan muuttamista lainvoimaisessa oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa määriteltyyn maankäyttöön.
Valimontien läpiajoliikenne
Marjoniementien ja sen risteysalueiden toteuttamissuunnitelmien luonnokset on
tarkoitus asettaa nähtäville samanaikaisesti vireillä olevan asemakaavan kanssa.
Tällöin osallisten on mahdollista arvioida suunnitteluratkaisun vaikutuksia tavanomaista paremmin. Valmistuessaan Marjoniementie tulee vähentämään ylimääräistä läpiajoliikennettä sen lähialueen tonttikaduilta. Valimontielle ehdotetut rakenteelliset liikennettä rajoittavat ratkaisut esitetään tarvittaessa erillisessä katusuunnitelmassa. Kyseisen alueen asukkaiden esittämät katuverkon muutostoiveet on
toimitettu kaupungin yhdyskuntatekniselle suunnittelulle jatkotoimenpiteitä varten.
As Oy Kouvolan Savonkatu 24 hallituksen huomioita suunnitelmaan: Suunnitelmassa on As Oy
Savonkatu 24 kohdalla merkittynä katualueen rajaosa, josta ei saa järjestää liittymää. Kuitenkin
taloyhtiön takapihalle johtava pelastustie on merkitty kyseiselle kohdalle, joten sen ajoneuvoliittymän on pysyttävä.
Lisäksi: Talossa on mietitty mahdollisuutta saada osoite muutetuksi: Nyt se On Savonkatu 24 ja
talon pääsisäänkäynti on Marjoniementien varrella.
Vastine: Vireillä oleva kaavamuutos ei ulotu As Oy Savonkatu 24 omistamalle alueelle tai ko. kiinteistön edustalla olevalle Marjoniementien katualueelle, joten siltä
osin kaavalla ei ole vaikutusta olemassa olevan tonttiliittymän säilymiseen. Palautteessa mainitsemanne tonttiliittymäkielto liittyy kyseisen kiinteistön alueella olevaan
voimassa olevaan asemakaavaan, joka on hyväksytty 1.9.2003. Oleva kerrostalo on
siis rakennettu kyseisen kaavan mukaisesti ja tonttiliittymäkielto liittyy kyseessä olevaan asemakaavan merkintöihin ja määräyksiin. Rakennusluvan yhteydessä merkittyä ajoyhteyttä Marjoniementielle ei poisteta tällä vireillä olevalla kaavalla. Oleva liittymä (4 metriä leveä pelastustie) on huomioitu säilytettävänä kulkuyhteytenä vireillä
olevana Marjoniementien katusuunnitelman luonnostelussa.
As Oy Savonkatu 24 tonttiliikenne tulee siis jatkossakin tapahtumaan Savonkadun
puolelta tonttiin 9 merkittyä rasitealuetta pitkin. Tilanne säilyy edelleen myös tulevaisuudessa, kun tontille 9 suunniteltu asuinkerrostalo on toteutettu.
As Oy Savonkatu 24 olemassa oleva kerrostalo on rakennettu 4 metrin etäisyydelle
tontin koillisrajasta. Kiinteistön tontti ulottuu siis käytännössä vain talon vieressä olevalle asfaltoidulle kulkuväylälle. Sen ulkopuolella oleva sorapintainen alue on jo toista kiinteistöä, joka oli vireillä olevassa kaavaluonnoksessa merkitty asuinkerrostalojen korttelialueeksi. Käytännössä alueella kulkeva olemassa oleva viemärilinja estää
alueelle rakentamisen. KSS Lämpö Oy on myös suunnitellut sijoittavansa uuden
kaukolämmön päälinjan viemäriputken viereen. Vireillä olevien yhdyskuntateknisten
suunnitelmien vuoksi alue tullaan jatkossa osoittamaan asemakaavassa lähivirkistysalueeksi (VL). Luonnoksessa esitetty asuinrakentamisen alue siirtyy siis kauemmas Asunto Oy Savonkatu 24 koillisrajasta.
Valimotie 16 asukkaat esittävät kaavasta jätetyssä palautteessaan seuraavaa: Olemme saaneet
postitse tiedotteen jossa kerrotaan uuden Marjoniementien suunnitelmasta ja sen läheisyyteen
suunnitteilla olevista rakennuksista. Olemme käyneet myös keskustelemassa asiasta Hannu
Purhon kanssa, joka selvensi meille tämän hetkistä suunnitelmaa lisää.
19
Ostimme talomme (Valimontie 16) vuonna 2009, jolloin kaavan mukaan tontti rajautui puistoalueeseen. Tämä oli meille tärkeä seikka, joka vaikutti mielestämme myös tontin arvon säilymiseen. Uskoimme siis sijoituksemme arvon säilyvän. On ollut poikkeuksellista löytää omakotitalo
alueelta joka rajautuu metsään, on lähellä keskustaa ja toisaalta alueena keskittynyt säilyttämään vanhaa rakentamista. Tiedossamme on että alue luetaan kaavahistoriallisesti arvostettavaksi alueeksi, eikä syyttä. Olemassa oleva puistoalue on meidän kaikkien lähialueen asukkaiden kovassa käytössä ulkoilumahdollisuuksineen. Alueen viihtyisyys romahtaa mikäli tuo alue
täytetään kerrostaloilla ja parkkipaikoilla, joille emme todellisuudessa usko olevan Kouvolan
kokoisessa kaupungissa edes tarvetta. Etenkin lapsiperheille tämä muutos tulee olemaan erittäin harmillinen, ajatellen alueen mahdollisuuksia ja turvallisuutta. Takametsämme on täynnä
eläimiä, sieniä ja marjoja, lenkkeilijöiden lisäksi. Eikö tällainen alue kannattaisi säilyttää? Kouvolan keskustan viheralueet ovat hyvin rajalliset lukuun ottamatta pururatoja, joihin esim. koirien
kanssa ei saa mennä.
Tämän hetkisen suunnitelman mukaan tonttimme takarajan ja suunnitellun kerrostalon tontin
väliin jäisi noin 8 metrin "viherkaistale" joka on mielestämme enemmänkin vitsi. Kuulemamme
mukaan tämä kaistale olisi käytännössä nurmikko, jolla ei olisi meille mitään merkitystä. Eli
kaikki olemassa oleva puusto tuhottaisiin alueelta, mikä tulisi vaikuttamaan koko Valimontien
sekä myös ylempänä kulkevan Ahdinkadun näkymiin. Mikäli puusto poistetaan, tulisi myös
suunniteltujen kerrostalojen ikkunoista aukeamaan suora näköyhteys meidän pihoihimme. Jälleen on kyseessä tonttimme/sijoituksemme arvo, johon tämä vaikuttaa suoraan. Jos viheralueita
on tarkoitus joka tapauksessa säilyttää, olisi järkevintä jättää uudesta Marjoniementiestä tontteihimme rajautuva alue kokonaan rakentamatta, jolloin jäljelle jäävällä alueella tulisi olemaan
oikeasti merkitystä ja viheralue olisi riittävä ulkoiluun, sekä vaimentamaan melua joka uudelta
tieltä kantautuisi. Tällä hetkellä olemme kärsineet Valimontiellä tapahtuvasta kaahailusta ja
ylisuurista liikennemääristä ja pelkäämme, että kohta samanlaiset tiet on molemmin puolin tonttiamme.
Lisäksi meitä huolettaa uuden rakentamisen vaikutus maapohjaan. Meille selvitettiin millä tavoin
maata joudutaan pohjustamaan, jotta sen päälle voidaan rakentaa. Toimenpiteet eivät ole kevyitä eivätkä helppoja. Voiko rakentaja vakuuttaa meille ettei oma tonttimme ala painumaan tai
maapohja elämään rakentamisen myötä?! Kyseessä on meidän olemassa olevat kotimme ja
niiden riskeeraaminen uuden, nähdäksemme tarpeettoman, rakentamisen myötä tuntuu järjettömältä.
Mikäli uuden tien myötä sen ympärille on pakollista rakentaa kustannussyistä, pitäisi rakentamisen olla ehdottomasti tyyliltään puurakentamista ja matalaa, jolloin se sopisi yhteen jo olemassa
olevan arvokkaan alueen kanssa. Käsittääksemme alueelle on suunniteltu tukiasumista ja esim.
päiväkotia tms. joten puurakentaminen toisi kaivattua viihtyisyyttä myös näihin kohteisiin laitosmaisuudesta poiketen.
Tonttimme takana oleva metsä on meille kaikille alueella asuville monella tavoin tärkeä. Vaikka
"pehmeät" arvot eivät kaupungin päätöksenteossa olekaan varmasti suoranaisesti etusijalla,
pyydämme teitä harkitsemaan tarkkaan mitä hyötyjä alueen täyteen rakentamisella saavutetaan
vs. haitat joita se toisi koko alueen asukkaille.
Vastine:
Maankäyttöratkaisu
Nyt vireillä olevan kaavahankeen osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa (päivätty
20.2.2015) on esitetty kaavan tavoitteiksi seuraavaa: Tavoitteena on kaavoittaa
alue oikeusvaikutteisen yleiskaavan mukaiselle maankäytölle. Kaavaratkaisussa
myös on tavoitteena tarkentaa yleiskaavassa esitettyjä aluerajauksia ja korttelialueiden käyttötarkoituksia. Kaavalla mahdollistetaan yleiskaavassa esitetyn liikenneverkon väylä- ja risteysaluejärjestelyt sekä tuetaan toimivan ulkoiluyhteyden toteuttamista alueen ulkopuolella sijaitsevalle virkistysalueelle. Kaavassa muodostuvis-
20
sa aluevarauksissa huomioidaan myös hulevesien ja yleisten alueiden kunnossapitoon liittyvät tilavaraustarpeet.
Kaavan valmisteluvaiheessa nähtävillä ollut kaavaratkaisu oli voimassa olevan oikeusvaikutteisen yleiskaavan maankäyttöratkaisun mukainen. Kaavasta annettu
palaute kohdistui kuitenkin pääsääntöisesti Valimontien varrella olevien erillispientalojen pohjoispuolella olevan korttelialueen maankäyttöratkaisun arviointiin vaikka
kyseinen alue on varattu jo oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa asuinkerrostalorakentamiselle (AK, aluetehokkuus 1,0).
Kaavaehdotusvaiheessa kaavalle asetetuista tavoitteista nostettiin esille tärkein;
laajemman katuverkon toiminnallisuuden turvaaminen, eli Marjoniementien rakentaminen. Saadun palautteen perusteella asemakaavahankkeen rajausta muutettiin
kaavaehdotusvaiheeseen siten, että kaavamuutosalue ulottuu nyt vain sen verran
voimassa olevan asemakaavan mukaiselle puistoalueelle kuin mitä Marjoniementien rakentaminen vaatii. Muu osa puistoalueesta jää siis vireillä olevan kaavahankkeen ulkopuolelle.
Nykyisellä puistoalueella oleva puusto ja aluskasvillisuus muodostavat kaupunkirakennetta jakavan viherelementin Marjoniementien ja sen eteläpuolella olevien
korttelien väliin. Kyseisen puistoalueen jättäminen tämän kaavahankkeen ulkopuolelle ei kuitenkaan estä tulevaisuudessa kyseisen alueen asemakaavan muuttamista lainvoimaisessa oikeusvaikutteisessa osayleiskaavassa määriteltyyn maankäyttöön. Tällöin kaavahankkeen yhteydessä voi olla tarpeellista käydä tarkemmin
läpi suunnitellun maankäytön vaikutukset palautteessa esille tuotuihin näkökohtiin.
Tekninen lautakunta 14.4.2015
Asemakaavan muutosehdotus valmistui teknisen lautakuntakäsittelyyn huhtikuussa 2015. Tekninen lautakunta käsitteli kaavaa kokouksessaan 14.4.2015, jolloin lautakunta hyväksyi asemakaavan ja asemakaavan muutoksen ja päätti asettaa kaavan julkisesti nähtäville sekä pyytää
siitä tarvittavat lausunnot (§ 81).
Asemakaavan julkinen nähtävilläolo (kaavaehdotus)
Kaavan julkisesta nähtävilläolosta oli kuulutus Kouvolan virallisessa ilmoituslehdessä, kaupungin ilmoitustauluilla ja internet-sivuilla 22.4.2015. Kaava oli julkisesti nähtävillä 22.4.–25.5.2015
välisen ajan. Samanaikaisesti nähtävillä oli myös Marjoniementien katusuunnitelmaluonnos
(22.4.–22.5.2015). Kaava-aineisto lähetettiin tiedoksi niille osallisille ja verkostotoimijoille joilta
oli saatu palautetta kaavan valmisteluvaiheen kuulemisen aikana. Nähtävilläolon aikana kaavasta ei annettu lausuntoja, mutta kaavasta jätettiin yksi muistutus. Muistutus ja sen vastine on
kaavan liite 5.
Julkisen nähtävilläolon jälkeen kaavassa esitettyjä korttelialueiden rajauksia tarkennettiin Marjoniementien ja Ruskeasuonkadun risteysalueella, jossa katusuunnitelmien tarkentuminen vaikutti kaavassa muodostuvan uuden korttelin 1096 rajaukseen. Kaavarekisteriteknisistä syistä
kaavamuutosaluetta laajennettiin osittain myös sen eteläosassa olevalle Marjoniementien katualueelle. Kortteleiden 1095 ja 1096 välinen puistoalue (VP) muutettiin lähivirkistysalueeksi (VL).
Muutos selkeyttää alueen hoitotoimenpiteiden järjestämistä.
Kaava-aineistoon julkisen nähtävilläolon jälkeen tehtyjä tarkennuksia ei voida pitää kaavan tavoitteet ja tarkoitus huomioiden olennaisina, joten kaavaa ei aseteta uudelleen nähtäville (MRL
65 §).
21
5. ASEMAKAAVAN KUVAUS
5.1. Kaavan rakenne
Kaava perustuu olemassa olevan rakennetun ympäristön, sen täydennysrakennusalueiden ja
liikenneväylien laajentamisen huomioivaan maankäyttösuunnitelmaan, jonka toiminnallinen rakenne on pääosin ratkaistu oikeusvaikutteisessa Kasarminmäki-Ruskeasuo-Tanttari osayleiskaavassa. Kaavassa tarkennetaan osayleiskaavan maankäyttöalueiden rajauksia, rakennusoikeuksia ja kaavamääräyksiä sekä huomioidaan myös alueen liikenneverkon ja laajemman alueen teknisten verkostojen muutostarpeet. Kaavaratkaisu perustuu tonttikohtaiseen pysäköintiin
ja kaavassa on määritelty eri käyttötarkoituksiin liittyvät vähimmäisautopaikkamäärät.
5.1.1. Mitoitus
Kaavassa muodostuvien korttelialueiden rakennusoikeus on esitetty osayleiskaavan mukaisesti
tarkennettuna korttelitehokkuutena siten, että sosiaalitointa ja terveydenhuoltoa palvelevien rakennusten korttelialueella tehokkuus on e=1,0 ja asuinkerrostalojen korttelialueella e=0,8. Kaavaan on merkitty myös kuinka monta prosenttia sosiaalitointa ja terveydenhuoltoa palvelevien
rakennusten korttelialueella sallitusta rakennusoikeudesta saa käyttää asuinhuoneistoja varten.
Korttelien rakennusalat on sijoitettu mahdollisimman lähelle Marjoniementietä. Korttelialueiden
rakennusten sijoittumista on ohjattu kaavamääräyksillä. Alueiden pinta-alat ja pintaalamuutokset ilmenevät asemakaavan seurantalomakkeesta, joka on kaavaselostuksen liite
nro. 3. Alueiden pinta-alat saattavat tarkentua kiinteistöjen muodostamisen yhteydessä.
5.1.2. Palvelut
Asemakaavamuutoksessa alueelle on osoitettu uusia palvelutoimintoja, jotka toteutuessaan
täydentävät suunnittelualueen ulkopuolella olevaa palvelutarjontaa. Suunnittelualueen ulkopuolelle on suunnitteilla Kouvolan kaupungin terveyspalveluiden kehittämiseen tähtäävä Ratamokeskus. Vireillä olevalle kaava-alueelle on tulevaisuudessa mahdollista sijoittaa myös muita
yleisiä tai yksityisiä palveluja, jotka palvelevat sosiaalitointa ja terveydenhuoltoa.
5.2. Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen
Asemakaava antaa edellytykset osayleiskaavan tavoitteiden toteuttamiselle. Asemakaavalla
voidaan vaikuttaa katujen ja kevyenliikenteen väylien sijaintiin, mitoitukseen ja liikenneympäristön turvallisuuden perustekijöihin, korttelien rakennusoikeuksiin ja rakennusmassojen sijoitukseen. Kaavassa voidaan antaa lisäksi määräyksiä rakennusten ja julkisen ulkotilan suunnittelulle, jotka ohjaavat huomioimaan niiden suunnittelussa ja rakentamisessa laatu- ja kaupunkikuvallisia näkökohtia.
Katualueiden toiminnallinen toteutus ja liikenneympäristön tarkempi ulkoasu ratkaistaan asemakaavan hyväksymisen ja kaava lainvoimaisuuden jälkeen hyväksyttävässä katusuunnitelmassa.
Marjoniementien katusuunnitelmaluonnokset olivat nähtävillä kaavaehdotuksen kanssa samaan
aikaan, jotta kaavan osallisilla oli mahdollisuus arvioida laajemmalti alueen toteuttamisratkaisua.
Varsinainen katusuunnitelma voidaan hyväksyä vasta kaavan lainvoimaisuuden jälkeen. Lähivirkistysalueiden toteuttamiseen liittyvät toimenpiteet hyväksytään tarvittaessa yleisen alueen
toteuttamissuunnitelmassa.
5.3. Aluevaraukset
AK Asuinkerrostalojen korttelialue.
Maankäyttömerkintää on käytetty asemakaavassa muodostuvassa korttelissa 1095. Korttelialueelle on merkitty rakennusala, jonne rakennettavat rakennukset on määrätty sijoitettavaksi kiinni
Marjoniementien puoleiseen rakennusalan rajaan. Rakentamisen määrä on esitetty tehokkuusluvulla e=0,8. Korttelin maksimikerrosluku on V ja kaavassa on esitetty korttelialueen Marjoniementien tonttiliittymän paikka. Liittymä tulee toteuttaa koko korttelin osalta yhtenäisen suunni22
telman mukaisesti. Korttelialueen pohjoisosan metsäalue on merkitty istutettavaksi alueen
osaksi pl-14, johon liittyy suunnittelumääräys ”Istutettava alueen osa, joka on rakennettava puistomaiseksi olemassa olevaa puustoa säilyttäen ja täydentäen. Alueella ei saa tehdä maanpinnan korkeusasemaa merkittävästi muuttavia toimenpiteitä. Alueelle saa sijoittaa erilaisia pihapiiriä täydentäviä rakennelmia ja katoksia.”.
YS Sosiaalitointa ja terveydenhuoltoa palvelevien rakennusten korttelialue.
Maankäyttömerkintää on käytetty kaava-alueen itäosassa, Ruskeasuonkatuun rajautuvassa
korttelissa 1096. Korttelialueelle on merkitty rakennusala, joka ohjaa alueen pääkäyttötarkoituksen mukaisen rakentamisen toteuttamista. Korttelialueelle on myös mahdollista sijoittaa pääkäyttötarkoitusta palvelevaa asumista. Asuinrakentamisen määrä on osoitettu merkinnällä as
50% (Merkintä osoittaa, kuinka monta prosenttia rakennusalalle sallitusta kerrosalasta saadaan
käyttää asuinhuoneistoja varten.). Kyseisen korttelialueen suurin sallittu kerroslukumäärä on V.
Maksimirakennusoikeus on esitetty tehokkuusluvulla e=1,0, joka kertoo maksimirakennusoikeuden suhteen tontin pinta-alaan. Kaavassa on esitetty Marjoniementielle tulevan tonttiliittymän
paikka, kun taas Ruskeasuonkadun puoleista tonttiliittymän paikkaa ei ole kaavamääräyksillä
rajoitettu. Korttelialueen pohjoisosan metsäalue on merkitty istutettavaksi alueen osaksi pl-14
(Istutettava alueen osa, joka on rakennettava puistomaiseksi olemassa olevaa puustoa säilyttäen ja täydentäen. Alueella ei saa tehdä maanpinnan korkeusasemaa merkittävästi muuttavia
toimenpiteitä. Alueelle saa sijoittaa erilaisia pihapiiriä täydentäviä rakennelmia ja katoksia.).
VL Lähivirkistysalue.
Maankäyttömerkintää on käytetty kaava-alueen länsiosassa, suunnitelma-alueen ulkopuolella
olevan korttelin 1070 ja kaavassa muodostuvan korttelin 1095 välisellä alueella sekä korttelien
1095 ja 1096 välisellä alueella. Itäisemmällä lähivirkistysalueella kulkee käytössä oleva viemärilinja ja alueelle on tarkoitus sijoittaa uusi kaukolämmön siirtolinja. Lähivirkistysalue rajautuu
Ruskeasuon luontoalueeseen. Kaava-alueen keskellä olevan lähivirkistysalueella kulkee olemassa oleva avo-oja, joka johtaa laajemmalta alueelta kertyvät hulevedet Ruskeasuolle. Avoojan alue on merkitty ohjeellisella aluerajauksella hulevesien käsittelyalueeksi (hule), jonne saa
tarvittaessa toteuttaa hulevesien laajentumisaltaita. Avo-oja on kunnostettu keväällä 2015. Lähivirkistysalueille on merkitty ohjeellinen ulkoilupolkuverkosto. Lähivirkistysalueet on nimetty
Marjoniemenpuistoiksi.
Katualue.
Kaavassa muodostuva uusi katualue Marjoniementie, yhdistää Savonkadulta erkanevan olemassa olevan, mutta rakentumattoman Marjoniementien Kauppalankadusta erkanevaan Marjoniementiehen ja Ruskeasuonkatuun. Katualueen linjaus noudattaa oikeusvaikutteisessa Kasarminmäki-Ruskeasuo-Tanttari osayleiskaavassa hyväksyttyä kokoojakadun linjausta.
Tähän asemakaavan muutokseen liittyy muita erityisiä määräyksiä:
AUTOPAIKKAMÄÄRÄYKSET
Asunnot: 1 ap / 85 k-m2
Sosiaalitoimen ja terveydenhuollon tilat: 1 ap / 150 k-m2
Autopaikkoja saa sijoittaa rakennusalalle.
HULEVEDET
Korttelialueille kertyviä hulevesiä tulee hidastaa ja imeyttää tonttikohtaisesti.
Rakennuslupa-asiakirjoihin tulee sisältyä hulevesien (mukaan lukien kattovedet)
käsittelysuunnitelma, josta tulee pyytää tarvittavat viranomaislausunnot.
23
MELUSUOJAUS
Asuinrakennuksen ulkoseinien sekä ikkunoiden ja muiden vastaavien rakenteiden
ääneneristävyyden tulee olla vähintään 35 dBA. Kuitenkin Marjoniementien puolella asuinhuoneistojen ulkoseinä- ja ikkunarakenteiden ääneneristävyyden on oltava
vähintään 37 dBA.
Leikki- ja oleskelualueet tulee sijoittaa rakennustoimenpitein muodostettuun melukatveeseen, jolla melutaso ei ylitä 55 dBA.
PIHA-ALUEET
Oleskelu- ja leikkialuetta tulee varata vähintään 10 m2 jokaista sataa asuntokerrosalaneliömetriä kohti.
Tontin rakentamattomasta osasta saadaan päällystää liikenteelle ja pihamaan toiminnoille välttämätön osa. Piha-alueita ei saa asfaltoida tai suuressa määrin pinnoittaa betonikivetyksellä. Muu osa tontista on pyrittävä säilyttämään luonnonmukaisena ja pidettävä hoidettuna.
Piha-alueille ei saa tehdä ylisuuria maatäyttöjä.
Rakennusluvan yhteydessä on esitettävä tonttia koskeva pihajärjestely- ja istutussuunnitelma, joka on toteutettava rakentamisen yhteydessä.
RAKENTAMISTAPA
Porrashuonetilojen kerrosalasta huomioidaan kunkin kerroksen osalta enintään 15
k-m2 autopaikkatarvetta määriteltäessä.
Rakennusten väliseinien kerrosalasta huomioidaan rakennusoikeutta laskiessa
maksimissaan 200 mm.
Kortteleissa 1095 ja 1096 tonttien välisille rajoille ei tarvitse rakentaa palomuuria,
jolloin rakennuksia tarkastellaan yhtenä paloteknisenä kokonaisuutena.
Rakennusalan ulkopuolelle saa rakentaa katoksia, parvekkeita ja muita ulokkeita.
YHDYSKUNTATEKNINEN HUOLTO
Rakennettaessa viemärin padotuskorkeuden alapuolelle, kiinteistöön tulee tarvittaessa tehdä kiinteistökohtainen pumppaamo.
Tonttiliittymät tulee toteuttaa korttelikohtaisesti yhtenäisen suunnitelman mukaisesti.
Lähivirkistysalueille saa sijoittaa yhdyskuntateknisiin järjestelmiin, verkostoihin ja
niiden huoltoon liittyviä johtoja, putkia, rakennelmia ja laitteita.
TONTTIJAKO
Tämän asemakaavan/asemakaavan muutoksen alueella rakennuskortteleihin on
laadittava erillinen tonttijako.
5.4. Kaavan vaikutukset
Rakennettu ympäristö, kaupunkikuva ja kulttuuriperinnön vaaliminen
Suunnittelualueella ei ole olemassa olevia rakennuksia, joten kaavalla ei ole vaikutusta kulttuuriperintöarvojen säilymiseen. Asemakaavalla on kuitenkin vaikutusta suunnittelualueen kaupunkikuvaan, jos alueella esitetty lisärakentamismahdollisuus käytetään. Alueen kaupunkirakenteen
muodostumista on havainnollistettu Arkkitehtitoimisto AJAK Oy:n vuonna 2013 laatimassa Kouvolan keskustavisiosuunnitelmassa, jossa alueelle on sijoitettu lisärakentamista (kts. kuvat 910). Toteutuessaan keskustavision mukaisena yhtenäisenä ja arkkitehtuuriltaan korkeatasoisena alueena Marjoniementien ympäristö lisää ja monipuolistaa kaupungin keskeisen ydinalueen
palvelutarjontaa ja tukee siten kaupungin ydinkeskustan kehittämistä.
Kaavassa muodostuvan Marjoniementien katutilasta muodostuu erityinen, sillä katualuetta rajaa
sen eteläpuolella voimassa olevan asemakaavan mukaisen puistoalueen runsaskasvuinen lehtipuuvaltainen viheralue ja sen pohjoispuolella tiiviisti katualueen reunaan sijoittuvat rakennusmassat. Kadun päätteenä toimii Palomäen hyppyrimäki, joka muodostaa alueelle erityisen kiintopisteen ja asemakaavan mukaisen Marjoniementien päätteen.
24
Varsinaisten korttelialueiden viihtyisyyden kannalta on merkittävää huomioida, että korttelialueet
tulee suunnitella siten, että mahdollisimman suuri osa olemassa olevasta luonnonympäristöstä
säilyy. Korttelialueille rakennettavat autopaikoitusalueet tulee toteuttaa riittävällä väljyydellä siten, että kaikessa piharakentamisessa huomioidaan alueen vaativat perustamisolosuhteet.
Kaavaan on merkitty suunnitteluohjeita korttien autopaikoitus- ja piha-alueiden toteuttamiseen.
Tekninen huolto
Kaavamuutoksella on merkittävä vaikutus alueen tekniseen huoltoon. Lähes kaikki alueella olevat olemassa olevat vesijohto-, sadevesi- ja viemäriverkostot sekä KSS Lämpö Oy:n kaukolämpöjohdot ja KSS Verkko Oy:n sähkökaapelit uudistetaan Marjoniementien rakentamisen yhteydessä. Myös korttelialueiden ja tonttiliittymien rakentamista ohjataan kaavaan liittyvillä lisämääräyksillä. Alueelle suunnitellut uudet kiinteistöt on mahdollista liittää olemassa olevaan
kaukolämpöverkkoon. Tonttijohtojen suunnittelussa ja toteutuksessa tulee huomioida alueen
perustamisolosuhteet. Kaavassa on esitetty määräyksiä alueelta kertyvien hulevesien huomioimiseksi rakennusten ja piha-alueiden suunnittelussa.
Asemakaavanmukaisille puisto-, lähivirkistys- ja katualueille on myös mahdollista sijoittaa yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevia laitteita ja rakenteita. Niiden sijoittuminen ja ympäristöön
sopeutuminen tulee kuitenkin selvittää tapauskohtaisesti kyseisten hankkeiden suunnittelun
yhteydessä. Alueen teknisen huollon tulevaisuuden muutoskohteiden joustavan toteuttamisen
mahdollistamiseksi kaavaan on lisätty yleismääräys ”Lähivirkistysalueille saa sijoittaa yhdyskuntateknisiin järjestelmiin, verkostoihin ja niiden huoltoon liittyviä johtoja, putkia, rakennelmia ja
laitteita.”. Merkintä mahdollistaa tulevaisuudessa esimerkiksi puistomuuntamon sijoittamisen ko.
alueille ilman erillistä poikkeamismenettelyä.
Yhdyskuntarakentamisen kustannukset
Asemakaavalla on merkitystä yhdyskuntarakentamisen kustannuksiin. Kaava-alueella olevan
uuden Marjoniementien rakentaminen ja siihen liittyvien olemassa olevien katujen risteysalueiden peruskorjaaminen, kevyenliikenteen väylien ja katuvalaistuksen rakentaminen sekä alueen
yhdyskuntateknisten järjestelmien päivittäminen tuovat yhdyskuntarakentamisen kustannuksia.
Marjoniementien katusuunnitelmaluonnos on ollut nähtävillä samanaikaisesti asemakaavan
kanssa. Alueen verkostojen uudistamisesta on neuvoteltu ao. toimijoiden kanssa. KSS Verkko
Oy:n kaavan valmisteluvaiheessa esittämästä muuntamoalueen ja voimajohtolinjan sijoituksesta
käydään erilliset neuvottelut kyseisen toimijan kanssa.
Kasarminmäki-Ruskeasuo-Tanttari osayleiskaavan muutoksen yhteydessä yleiskaava-alueelle
on laadittu hydrologinen selvitys, jonka mukaan ennen Ruskeasuon ja Kasarminmäen pohjoispuolisten alueiden laajamittaista rakentamista tulee tarvittaessa rakentaa patokaivo Tanttarin
eteläpuolelle. Patokaivon maksimivirtaama säädetään halutulle tasolle. Patokaivo tulee toteuttaa yhteistyössä Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen hydrologian asiantuntijoiden kanssa, jotta
virtaamat Savonsuolle säilyvät tältä osin halutulla tasolla. Vireillä olevalla kaavalla ole merkittäviä vaikutuksia Savonsuon pohjavesiolosuhteisiin, koska Savonsuon veden pinnan korkeus riippuu suurelta osin Kuusaanlammen pinnan korkeudesta. Virtaamien vaikutukset voidaan pitää
halutulla tasolla patokaivon avulla. Edellä olevan selvityksen perusteella voidaan todeta, että nyt
vireillä olevalla asemakaavalla ei vielä ole merkittäviä vaikutuksia Savonsuon vesitalouden säilymiseen.
Liikenne
Kasarminmäki-Ruskeasuo-Tanttari osayleiskaava on hyväksytty 10.6.2013 (§ 86) ja kaava on
saanut lainvoiman 5.8.2013. Nyt julkisesti nähtävillä ollut Marjoniementien asemakaavahanke
on huomioitu osayleiskaavatyössä ja on siinä esitetyn maankäytön mukainen. Osayleiskaavan
liikenneverkkotarkastelu perustuu vuonna 2009 laadittuun liikenneselvitykseen (30.10.2009),
jonka laati Pakse Ky (Raimo Mäki-Paakkanen). Liikenne-ennusteet on laatinut Miikka Niinikoski
Strafica Oy:stä. Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen yhteyshenkilönä selvityksen laadinnassa
toimi Kari Halme. Tehdyssä liikenneselvityksessä arvioitiin nyt vireillä olevaa asemakaava-
25
aluetta huomattavasti laajemman alueen liikenneverkkoa ja siihen liittyvän maankäytön tuottamaa liikennetuotosta.
Osayleiskaavaan liittyvän liikenteen toteutuma-arvion mukaan osayleiskaavan alueelle sijoittuu
yhteensä 7261 asukasta ja 3167 työpaikkaa. Muita ennusteen lähtökohtia olivat autonomistuskehitys ja ulkoisen liikenteen kasvu (autonomistus on kasvanut tilastojen mukaan voimakkaasti
2000-luvulla, Kymenlaaksossa 430->583 ajon/1000as). Ennusteessa autoistumisen on oletettu
kasvavan edelleen 100 ajoneuvolla 1000 asukasta kohden vuoteen 2035. Selvitykseen liittyi
useiden nykyisten risteysalueiden parantamistoimenpiteitä sekä useita uusia katulinjauksia.
Liikenneselvitystä on tarkennettu vuonna 2012 ajantasaisilla liikenne-ennusteilla ja liikenneliikenneverkkotarkasteluilla (Strafica Oy), joiden avulla liikenneverkon kehittämistä on tarkasteltu
yhteensä 12 eri verkkovaihtoehtoa, joille on sijoiteltu ennustetilanteen liikenne.
Kuva 14. KasarminmäkiRuskeasuo-Tanttari
osayleiskaavan
liikenneverkon uudet katuyhteydet,
Strafica Oy 14.2.2013.
Marjoniementien asemakaava-alue sijaitsee kuvan
oikeassa laidassa ja on
merkitty kuvaan punaisella
ympyrällä.
Yleiskaavan
katuverkkosuunnitelma on täydentynyt siten, että tällä hetkellä
verkostonparantamisessa
tarkastellaan Kymenlaaksontien, Kuusaantien ja
Salpausselänkadun risteysalueen toiminnallisuuden
ja kanavoinnin parantamista sekä Kymenlaaksontien
ja Marjoniementien yhdistämistä.
Suunnitelmat
tekee A-Insinöörit Suunnittelu Oy.
Kuva 15. KasarminmäkiRuskeasuo-Tanttari
osayleiskaava-alueen
arvioitu nykyliikenne (KAVL
2011).
Strafica
Oy
14.2.2013. Marjoniementien asemakaava-alue on
merkitty karttaan punaisella ympyrällä.
Tällä hetkellä kaavamuutos
alueella ei ole liikennettä,
sillä alueen katuja ei ole
rakennettu. Liikennearviossa esitetty Valimontien
liikennemäärä ei sisällä
kadulla
mahdollisesti
olevaa läpiajoliikennettä.
26
Kuva 16. KasarminmäkiRuskeasuo-Tanttari
osayleiskaava-alueen
arvioitu ennuste liikenneverkkovaihtoehdolla
1
(KAVL 2035). Strafica Oy,
14.2.2013.
Liikennemääräennusteessa on huomioitu sekä
suunnitellun Ratamokeskukseen ohjautuva
liikennemäärä sekä alueen
autoistumisen kasvusta
tuleva lisäliikennemäärä.
Kuvaan on merkitty myös
uudet katuyhteydet Tanttarinkatu ja Saumaväylä.
Liikennemelu
Alueen liikennemelun tarkempaa leviämistä on tutkinut Helimäki Akustikot vuonna 2012 osana
Kasarminmäki-Ruskeasuo-Tanttari osayleiskaavan meluselvitystä. Tutkimuksen pohjana käytettiin alueen osayleiskaavan maankäyttöä ja siinä esitettyä liikenneverkkoa. Tutkimuksen mukaan
osayleiskaavassa esitetyn liikenneverkon ja maankäytön toteutuminen jakaa alueella olevaa
liikennettä laajemman kaupunkialueen liikenneverkolle. Huomioitavaa on, että tehdyssä selvityksessä on mukana kaikki arvioitu yleiskaavan mukaisen rakentamisen aiheuttama liikennetuotos (kts. kuva 17). Laskelmassa on mukana myös kaava-alueeseen liittyvän suunnitellun
Marjoniementien jatkeen arvioitu liikennemäärä ja sen mahdollisesti aiheuttamat meluhaitat.
Kuva 17. Arvio suunnittelualueen liikennelähtöisestä melusta
päivä- ja yöaikaan, kun Marjoniementie on rakennettu Savonkadulle asti, lähde Helimäki
Akustikot, 3.5.2012.
Tulevaisuudessa Marjoniementien rakentaminen tulee vähentämään tarpeetonta läpiajoa kaava-alueen ulkopuolella olevilta tonttikaduilta, ml. Valimontieltä. Kaavassa esitetty Marjoniementien ulottaminen Ruskeasuonkadulle on osa laajemman alueen liikenneverkkosuunnitelmaa,
joka vaikuttaa varsinaista kaavamuutosaluetta laajemman kaupunkialueen liikenteen järjestämiseen.
Sosiaalinen ympäristö ja palvelut
Uudella asemakaavalla ja sen mahdollistamalla rakentamisella on vaikutusta alueen asukkaiden elin- tai toimintaympäristöön. Kaavassa muodostuvat katualueet selkeyttävät laajemman
alueen liikennejärjestelmää. Uudet Marjoniementien yhteyteen toteutettavat kevyenliikenteen
yhteydet mahdollistavat nykyistä selkeämmät jalankululle ja polkupyöräilylle väylät alueen läpi.
Korttelialueiden rakentamisen mukanaan tuoma mahdollinen lisääntyvä palvelutarjonta lisää
27
työpaikkoja alueella ja siten lisää alueen vetovoimaa asumisen ja yrittämisen paikkana. Toisaalta lisääntyvä toiminta lisää myös ajoneuvoliikennettä ja vähentää luonnonvaraisen ympäristön
määrää ja lisää siten alueen sisäisiä häiriötekijöitä nykytilanteesta. Yleisten alueiden hoito ja
liikennealueiden selkeytyminen lisäävät sekä kaava-alueella että siihen rajautuvilla muilla alueilla olevien liikenneväylien turvallisuutta kevyen liikenteen näkökulmasta tarkasteltuna. Jatkossa
katu- ja risteysaluemuutoksissa tulee huomioida kevyenliikenteen katuylitysten liikenneturvallinen toteuttaminen.
Viheralueet
Asemakaavamuutos lisää kaupungin keskusta-alueella olevien kaavoitettujen viheralueiden
määrää. Kaavassa korttelialueille on merkitty istutettavia alueenosia, jotka sijoittuvat pääosin
alueen metsäisille kohdille. Asemakaavassa puisto- ja lähivirkistysalueille ei ole esitetty uusia
rakennettuja ulkoilupolkuyhteyksiä.
Luonnonympäristöt
Asemakaavamuutoksella on vaikutusta luonnonympäristöön, koska suunnittelualue on tällä hetkellä hoitamatonta taajamametsää. Kaavassa muodostuvien katu- ja korttelialueiden rakentamisella on vaikutusta alueen puustoon kasvistoon ja alueella olevien vieraslajien esiintymisalueisiin. Vuonna 2015 tehdyssä rakentamisselvityksessä on tuotu esille pohjarakentamisen korkeusasemia, joiden noudattaminen vaikuttaa korttelialueiden rakentamiseen, piha-alueiden
tasaukseen ja siten korttelialueilla olevien istutettavilla alueen osilla olevan luonnonympäristön
säilyttämismahdollisuuksiin. Korttelialueiden pohjoisosan metsäalueet on merkitty istutettaviksi
alueen osiksi pl-14 (Istutettava alueen osa, joka on rakennettava puistomaiseksi olemassa olevaa puustoa säilyttäen ja täydentäen. Alueella ei saa tehdä maanpinnan korkeusasemaa merkittävästi muuttavia toimenpiteitä. Alueelle saa sijoittaa erilaisia pihapiiriä täydentäviä rakennelmia ja katoksia.).
Kaavamuutoksella ei ole tiedossa olevaa vaikutusta suunnittelualueen ulkopuolella oleviin luontokohteisiin tai uhanalaisten kasvi- ja eliölajien elinolosuhteisiin. Kaavassa muodostuvan Marjoniementien katualueen ja Valimontiehen rajautuvan erillispientalojen korttelialueiden välissä
oleva puistoalue jakaa kaupunkitilaa ja mahdollistaa kaupunkialueella olevan puistoalueverkoston kehittämisen siten, että se tukee parhaimmalla mahdollisella tavalla kaava-alueen ulkopuolella sijaitsevan Ruskeasuon luontoalueen arvojen säilymistä.
5.5. Ympäristön häiriötekijät
Kaavalla on vaikutuksia olemassa oleviin häiriötekijöihin suunnittelualueella tai sen ympäristössä. Kaavan mahdollistamat uudet asuin- ja palvelutoiminnot lisäävät alueella olevaa ja sen läpi
kulkevaa ajoneuvoliikennettä, mutta Marjoniementien rakentaminen ja laajemman alueen katuverkoston muutostyöt vähentävät läpiajoa Valimontieltä, jolloin läpiajoliikenteen aiheuttamat
melu, tärinä ja pölyhaitat kadun varren asukkaille vähenevät merkittävästi.
Marjoniementien eteläpuolella ja varsinaisen kaava-alueen ulkopuolella oleva puistoalue toimii
jatkossa tehokkaana suojana kaavassa muodostuvalta katualueelta tulevalta mahdolliselta liikennelähtöiseltä melulta ja pienhiukkasilta.
5.6. Kaavamerkinnät ja -määräykset
Kaavamerkinnät ja -määräykset ilmenevät kaavamuutosehdotuksesta. Ne noudattavat ympäristöministeriön julkaisemia ohjeita ja ne täydentävät alueen lainvoimaisen oikeusvaikutteisen Kasarminmäki-Ruskeasuo-Tanttari osayleiskaavan merkintöjä ja määräyksiä. Kaava on myös voimassa olevan Kymenlaakson maakuntakaavan Taajamat ja niiden ympäristöt sekä Kymenlaakson maakuntakaavan tarkennuksen Kauppa ja merialue käyttöratkaisujen mukainen.
28
5.7. Nimistö
Asemakaavassa muodostuvat uudet lähivirkistysalueet on nimetty Marjoniemenpuistoiksi. Asemakaavassa muodostuva uusi katualue on nimetty Marjoniementieksi.
6. ASEMAKAAVAMUUTOKSEN TOTEUTUS JA AJOITUS
Toteuttamisen ajoitus
Asemakaavamuutos valmistuu hyväksymismenettelyyn kesällä 2015. Jatkotoimenpiteet voidaan
toteuttaa heti kaavan hyväksymispäätöksen lainvoimaistumisen jälkeen.
Toteutuksen seuranta
Marjoniementien katusuunnitelman luonnos oli julkisesti nähtävillä samanaikaisesti kaavaehdotuksen kanssa 22.4.–22.5.2015. Varsinainen katusuunnitelma on kuitenkin mahdollista hyväksyä vasta asemakaavan lainvoimaisuuden jälkeen. Katusuunnitelman ja muut julkisen ulkotilan
toteuttamissuunnitelmat hyväksyy tekninen lautakunta. Yleisten alueiden suunnitelmissa voidaan esittää myös puisto- ja katualueiden valaistuksen toteuttamisratkaisut, joilla on vaikutusta
myös varsinaisten korttelialueiden ja niihin liittyvien kaavan ulkopuolisten virkistysalueiden ulkoilupolkujen valaistuksen toteuttamiseen.
Asemakaavan muuttamisella mahdollistetaan alueen tarkempi toteutussuunnittelu. Alue on kokonaisuudessaan Kouvolan kaupungin omistuksessa, joten korttelialueiden toteuttamista ja valittuja suunnitteluratkaisuja on mahdollista jatkossa selvittää erillisillä suunnittelukilpailuilla. Kyseisten korttelialueiden tarkempaa toteuttamista, esimerkiksi rakentamistapaa, rakennuksissa
käytettäviä materiaali- tai rakennusratkaisuja tai korttelialueiden rakentamisjärjestystä on tarvittaessa mahdollista ohjata tonttien luovutusehtojen avulla. Tällöin esimerkiksi muistutuksessa
esille tuotu huoli rakentamisen aikaisten häiriöiden minimoimisesta on ohjattavissa ja valvottavissa tonttikohtaisesti siten, että alueen haastavat maaperäolosuhteet huomioidaan.
Rakennusluvat myöntää rakennusvalvonta, joka valvoo yhdessä rakennustarkastajan kanssa
lupaehtojen noudattamista.
Kouvolassa 1.6.2015
Hannu Tylli
kaavoituspäällikkö
Hannu Purho
kaavoitusarkkitehti
29