Yhteenveto viherkaavan valmistelun yhteydessä
KAUPUNKIRAKENNEYKSIKKÖ KAAVOITUS Yhteenveto viherkaavan valmistelun yhteydessä saaduista lausunnoista ja mielipiteistä Viherkaavan selostuksen liite 4 18.2.2015 Täydennetty 25.2.2015 kaupunkirakennelautakunnan kokouksen jälkeen Liite 4 – Joensuun viherkaavan palauteraportti 1 Yhteenveto viherkaavan valmistelun yhteydessä saaduista lausunnoista ja mielipiteistä VIHERKAAVAN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OLI NÄHTÄVILLÄ 5.10. – 5.11.2012 VIHERKAAVAN TAVOITTEET OLIVAT NÄHTÄVILLÄ 14.3. – 15.4.2013 VIHERKAAVAN LUONNOS OLI NÄHTÄVILLÄ 20.3. – 22.4.2014. Tämä raportti sisältää tiivistelmät Joensuun viherkaavasta valmisteluvaiheessa saadusta palautteesta ja kaupungin vastineet niihin. Kussakin valmisteluvaiheessa tullut palaute on jaettu kahteen osaan: Viranomaislausunnot ja – kommentit Osallisten mielipiteet 1. Yhteenveto vireilletulovaiheessa tulleesta palautteesta (lokakuu 2012)......................... 2 1.1. 1.2. 2. Vireilletulovaiheen viranomaislausunnot ja -kommentit ...................................................... 2 Osallisten mielipiteet ........................................................................................................ 6 Yhteenveto tavoitevaiheessa saadusta palautteesta (maalis-huhtikuu 2013) ................. 7 2.1. 2.2. 3. Tavoitevaiheen viranomaislausunnot ja -kommentit ........................................................... 7 Tavoitevaiheen mielipiteet .............................................................................................. 10 Yhteenveto luonnosvaiheessa tulleesta palautteesta (maalis-huhtikuu 2014) ............... 15 3.1. 3.2. 3.3. Luonnosvaiheen viranomaislausunnot...............................................................................15 Luonnosvaiheen mielipiteet .............................................................................................23 Luonnosvaiheen ainoastaan täydennysrakentamista koskevat mielipiteet .......................... 38 Liite 4 – Joensuun viherkaavan palauteraportti 2 1. Yhteenveto vireilletulovaiheessa tulleesta palautteesta (lokakuu 2012) OAS OLI NÄHTÄVILLÄ 5.10. – 5.11.2012. 1.1. VIREILLETULOVAIHEEN VIRANOMAISLAUSUNNOT JA -KOMMENTIT A01 Puhas Oy 4.10.2012 Ei huomautettavaa. A02 Fortum Power and Heat Oy 12.10.2012 Ei huomautettavaa. A03 Joensuun kaupungin ympäristönsuojelu 17.10.2012 Kaavan tavoitteena oleva viheralueiden luokittelu on hyvä tavoite, mutta luokkien määrittely kaipaa tarkennusta. Kaavatyössä tulisi käsitellä jollain tarkkuudella myös yhteyksiä Hammaslahteen saakka. Luontoselvityksiä on tehty myös asemakaavoihin liittyen, lisäksi joitain erillisiä selvityksiä. Jatkotyössä tulee pyrkiä tunnistamaan ne elinympäristöt, jotka voivat olla tärkeitä uhanalaisten lajien esiintymisalueita. Lisäksi tulisi arvioida myös niitä tarpeita, joita muulla infrastruktuurin rakentamiseen liittyvällä toiminnalla on. Viherkaavan web-kyselyä voisi täydentää esim. suunnatulla kyselyllä. Vesireittien merkitystä tulisi pohtia, samoin selvittää hiljaisia alueita. KAAVOITUKSEN VASTINE: Varsinaisesti luokittelu määräytyy työn kuluessa, varsinkin kaavan tavoitevaihe on tärkeä tulevan luokittelun määrityksessä. Hammaslahti – Suhmuran alue lisätään kaava-alueeseen. Maatalousvaltaisia alueita tarkastellaan kuitenkin yleispiirteisemmin kuin asemakaava-alueita tai kasvualueita. Luontoselvitysten osalta kootaan alueelta jo tehdyt yleiskaavatasoiset selvitykset sekä ELY:n ja SYKE:n luontoselvitysaineisto. Uhanlaisten ja direktiivilajien osalta kohdennetaan jatkoselvitykset karttatarkastelujen avulla potentiaalisiksi osoittautuneihin paikkoihin. Viherkaavassa otetaan huomioon väylät ja johdot sekä maa-ainesten ottoalueet. Kaavan alustava luonnosvaihe on luonteva hetki tehdä esim. lomakemuotoinen suunnattu kysely tärkeimmille kohdealueille. Varsinaisia hiljaisia alueita ei viherkaavan alueella ole, mutta kaavatyön yhteydessä selvitetään ns. suhteellisen hiljaiset alueet olevien selvitysten ja karttatarkastelujen pohjalta. Liite 4 – Joensuun viherkaavan palauteraportti 3 A04 Joensuun vesi 19.10.2012 Suunnittelussa tulee ottaa huomioon pohjavesialueet ja hulevesien hallinta. KAAVOITUKSEN VASTINE: Pohjavesialueet otetaan huomioon viherkaavassa. Hulevesien hallinta on yksi tarkastelunäkökulma viheralueisiin. A05 Fingrid Oyj 25.10.2012 Kaava-alueella on nykyiset 110 kV voimajohdot Kontiolahti – Puhos sekä Viinijärvi – Pamilo sekä kaksi voimajohtohanketta: 110 kV voimajohto Varkaus Kontiolahti ja 400 kV Voimajohto Huutokoski – kontiolahti. Hankkeiden sijainti on esitetty liitekartassa. Yleiskaavan täytyy mahdollistaa valtakunnallisesti merkittävien voimansiirtoyhteyksien kehittäminen. KAAVOITUKSEN VASTINE: Voimajohdot huomioidaan viherkaavassa. A06 Pohjois-Karjalan Sähkö 26.10.2012 Sähköjohtojen ja muuntamoiden rakentamiselle ja ylläpidolle on varattava riittävästi tilaa. KAAVOITUKSEN VASTINE: Sähköjohdot ja muuntamot pyritään ottamaan huomioon viherkaavassa. A07 Joensuun liikuntatoimi 31.10.2012 Viheralueiden suunnittelussa on huomioitava kuntalaisten liikuntamahdollisuudet. Viheralueet ovat myös tärkeitä ulkoilureittejä yhdistäviä käytäviä, joita mm. latukoneet käyttävät. Tämän takia viheralueiden on muodostettava yhtenäinen verkosto. A08 Joensuun Latu 1.11.2012 Lykynlammen alue olisi otettava mukaan viherkaavan tarkasteluun. KAAVOITUKSEN VASTINE: Lykynlampi sijaitsee Kontiolahden kunnan alueella. Tässä vaiheessa ei ryhdytä yhteiseen kaavaan Kontiolahden kunnan kanssa, mutta Lykynlampi huomioidaan viherkaavassa tärkeänä yhteystarpeena. Etenkin Marjalan ja Lykynlammen väliset yhteydet ovat nykyisin heikot. Liite 4 – Joensuun viherkaavan palauteraportti 4 A09 Aluehallintovirasto 1.11.2012 Asukkaille olisi järjestettävä mahdollisuus antaa palautetta netin kautta myös muutoin kuin PehmoGIS:n kautta. Lähtötietoraportista jää epäselväksi viheralueiden sisältö: sisältyvätkö myös kaikki suunnittelualueella olevat maa- ja metsätalousvaltaiset alueet sekä luonnonvaraiset alueet viherkaavaan? Suunnittelualueella on runsaasti uimarantoja. Seitsemän näistä on ns. isoja yleisiä uimarantoja, joista raportoidaan Euroopan komissiolle. KAAVOITUKSEN VASTINE: Viherkaavan aineisto on kaupungin normaalin käytännön mukaisesti nähtävillä internetissä, jossa siihen voi tutustua myös virallisen nähtävilläoloajan ulkopuolella. Palautetta kaavasta voi lähettää normaalin käytännön mukaisesti joko sähköpostilla tai postilla. Karttapalvelussa toimiva kysely toimii lisäselvityksenä viherkaavaan, eikä näin ollen ole ainoa tapa antaa kaavasta palautetta. Viherkaavan ohjausvaikutus rajoittuu kaavojen viheralueille (puistot, lähivirkistysalueet sekä urheilun ja ulkoilun alueet), mutta taustaselvitykset ja vaikutusten arviointi on ulotettava myös varsinaisten kaavojen viheralueiden ulkopuolelle. Uimarannat huomioidaan viherkaavassa. A10 Kulttuuri- ja nuorisotoimi 5.11.2012 Ei huomautettavaa. A11 Museovirasto 7.11.2012 Suunnitelmiin ja selvityksiin tulee lisätä Valtakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöt (RKY) inventointi vuodelta 2009 ja kulttuuriympäristö tulee ottaa huomioon myös vaikutusten arvioinnissa. Museovirasto esittää, että yhdeksi viheralueen tärkeyden ja säilyttämisen kriteeriksi otetaan kulttuurihistoriallinen arvo ja merkitys. Museovirasto pitää tärkeänä, että viherkaavatyön yhteydessä selvitetään ja liitetään viherkaavan lähtötietoihin myös keskeisten puistojen ja viheralueiden historiaa. Kaavaan on syytä merkitä kiinteät muinaisjäännökset. Sattuessaan hoidettavalle puisto- tai viheralueelle muinaisjäännöksen huomioimisesta hoitotoimista on syytä kuulla museoviranomaisia. KAAVOITUKSEN VASTINE: RKY inventointi lisätään suunnitelmiin ja selvityksiin. Kulttuuriympäristö otetaan huomioon vaikutusten arvioinnissa. Keskeisten puistojen ja viheralueiden historiaa selvitetään tukeutuen jo tehtyihin selvityksiin. Kiinteät muinaisjäännökset merkitään kaavaan, ja niiden lähialueiden hoitotoimista kuullaan museoviranomaisia. Liite 4 – Joensuun viherkaavan palauteraportti 5 A12 Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 9.11.2012 Maakuntakaavan 1. ja 2. vaiheen kaavassa virkistysalueen rungon muodostavan Kuhasalon ulkoilualue ja Pyhäselän pienet saaret sekä Repokallion ulkoilualue. Viheryhteystarve on esitetty Repokalliosta Niittylahdenrantaan. Vierasvenesatamia on merkitty Hasanniemeen ja matkustajasatamaan. Maakuntakaavan 3. vaiheessa ollaan maakuntakaavaan harkitsemassa Pyhäselän ranta-alueille ja Pielisjokivarteen ”matkailun ja virkistyksen kehittämisen kohdealue (mv-7)” –merkintää. Kaavaluonnoksessa on osoitettu myös vesiretkeilyreitti ja pyöräilyreittejä. Lisäksi on tärkeä huomioida Mulon kumparekylä arvokkaana maisema-alueena. KAAVOITUKSEN VASTINE: Maakuntakaava ohjaa osaltaan viherkaavan tekoa, joten maakuntakaavan merkinnät tulee huomioitua kaavan valmistelussa. A12 Pohjois-Karjalan ELY-keskus 12.11.2012 Viherkaava olisi laadittava oikeusvaikutteisena. Uusia osallisia: Pohjois-Savon ELY-keskus, Joensuun seudun luonnonystävät ry, Pohjois-Karjalan luonnonsuojelupiiri, Pohjois-Karjalan lintutieteellinen yhdistys ry, Metsähallitus, Vapo, Suomen ympäristökeskus Joensuu. Hammaslahden ja Suhmuran alueet tulee liittää mukaan suunnittelualueeseen. Viheralueina tulee tarkastella myös kaupungin omistamia ruovikko- ja luhta-alueita. Viherkäytäväyhteydet tulee esittää kaavassa. Luontokohteiden ympärille viheralueista muodostuvat puskurivyöhykkeet. Aikaisempien luontoselvitysten pohjalta koottu perusluontoselvitys tulee tehdä koko alueelta, vanhimpia selvityksiä on päivitettävä. Ekologiset yhteydet tulee esittää kaavassa. Luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaat alueet tulee esittää, samoin direktiivilajien elinympäristöt. Hiljaiset alueet on selvitettävä. KAAVOITUKSEN VASTINE: Tässä vaiheessa viherkaavasta tehdään oikeusvaikutukseton kaava, joka kuitenkin (valtuuston päätöksen myötä) sitoo ja ohjaa kaupungin omaa toimintaa. Ulkopuolisia tahoja kohtaan ei vastaavaa ohjausvaikutusta ole. Kun kokonaisyleiskaavan teko tulee ajankohtaiseksi, voidaan viherkaava viedä oikeusvaikutteisena yleiskaavaan. Tällöin viherkaava toimisi tulevan yleiskaavan tavallista perusteellisempana taustaselvityksenä. Hammaslahti – Suhmuran alue lisätään kaava-alueeseen. Maatalousvaltaisia alueita tarkastellaan kuitenkin yleispiirteisemmin kuin asemakaava-alueita tai kasvualueita. Uudet osalliset liitetään mukaan kaavahankkeen kuulemisiin. Viherkaavassa huomioidaan viheralueisiin liittyvät ruovikko- ja luhta-alueet. Viheryhteydet sekä ekologiset yhteydet ovat viherverkoston olennaisia osia, ja ne esitetään kaavassa. Luontokohteiden ympärille muodostetaan tarkoituksenmukaiset Liite 4 – Joensuun viherkaavan palauteraportti 6 puskurivyöhykkeet, mikäli se muun maankäytön osalta on mahdollista. Luontoselvitysten osalta kootaan alueelta jo tehdyt yleiskaavatasoiset selvitykset sekä ELY:n ja SYKE:n luontoselvitysaineisto. Uhanlaisten ja direktiivilajien osalta kohdennetaan jatkoselvitykset karttatarkastelujen avulla potentiaalisiksi osoittautuneihin paikkoihin. Samantapainen selvitystyö kohdistetaan myös suunnittelualueella oleviin suhteellisesti muita alueita hiljaisempiin alueisiin. Varsinaisia hiljaisen alueen määritelmän täyttäviä alueita ei viherkaavan alueella ole. 1.2. OSALLISTEN MIELIPITEET B01 Arvo Mononen 31.10.2012 Varaslampi täytyisi puhdistaa ja ruopata. Lammen ympärille kevyen liikenteen reitti. Harlunpolun avaaminen kevyen liikenteen yhteydeksi olisi tärkeää. KAAVOITUKSEN VASTINE: Viherkaavan yhteydessä tutkitaan mahdollisuutta osoittaa kevyen liikenteen reitti Varaslammen ympäristöön. B02 Markku Tulla 1.11.2012 PehmoGIS –kyselyn toiminnassa on ollut puutteita. Piimälinnan takana olevaa aluetta ei saisi käyttää rakentamiseen, vaan se on käytettävä puistona. KAAVOITUKSEN VASTINE: Kyselyn puutteista on informoitu kyselyn järjestänyttä tahoa, ja toimenpiteitä asian korjaamiseksi on tehty. Viherkaavan tarkastelu ei ulotu korttelialueille, vaan kaava käsittää vain viheralueet. Piimälinnan tontti ei asemakaavamuutoksen yhteydessä laajene, joten puiston laajuus Piimälinnan takana pysyy ennallaan. B03 Martti Sivonen 6.11.2012 Varaslammen alue on otettava hoidon piiriin viheralueeksi. Ensimmäinen vaihe voisi olla ulkoilupolku lammen ympäri. Tämä voisi hoitua asukkaiden talkoillakin. KAAVOITUKSEN VASTINE: Viherkaavan yhteydessä tutkitaan mahdollisuutta osoittaa kevyen liikenteen reitti Varaslammen ympäristöön. Liite 4 – Joensuun viherkaavan palauteraportti 7 2. Yhteenveto tavoitevaiheessa saadusta palautteesta (maalishuhtikuu 2013) TAVOITTEET OLIVAT NÄHTÄVILLÄ 14.3. – 15.4.2013. 2.1. TAVOITEVAIHEEN VIRANOMAISLAUSUNNOT JA -KOMMENTIT A01 Fortum Power and Heat Oy 18.3.2013 Ei huomautettavaa. A02 Puhas Oy 19.3.2013 Ei huomautettavaa. A03 Joensuun kaupungin varhaiskasvatus- ja koulutustoimi 21.3.2013 Varhaiskasvatus- ja koulutuskeskus pyytää ottamaan viherkaavan tavoitteeksi sen, että kaavassa huomioitaisiin erityisesti päiväkotien ja koulujen läheisyydessä olevat viheralueet. Mahdollisimman monimuotoiset viher- ja metsäalueet mahdollistavat luontoympäristön havainnoinnin ja viheralueilla liikkumisen. Koulujen ja päiväkotien läheisyydessä olevat polut, pyörätiet ja ladut mahdollistavat viheralueiden käyttämisen ympärivuotisesti. KAAVOITUKSEN VASTINE: Kunkin viheralueen merkitystä arvioitaessa otetaan myös huomioon mahdollinen sijainti koulun tai päiväkodin läheisyydessä. A04 Joensuun vesi 27.3.2013 Ei huomautettavaa tavoitteisiin A05 Joensuun lupa- ja viranomaistoiminnot, ympäristönsuojelu 28.3.2013 Tavoitteet vastaavat hyvin sitä näkemystä mikä toimivalla viherverkostolla yhteyksineen voi ja tulisi olla. Tavoitteiden pohjalta voidaan tunnistaa riittävän hyvin jatkotyössä ne arvokkaat alueet jotka tulee rajata virkistyskäytön piiriin. Tavoitteet on laadittu hyvin jatkotyötä ajatellen. Liite 4 – Joensuun viherkaavan palauteraportti 8 A06 Joensuun vapaa-aikatoimi 3.4.2013 Liikunnan näkökulmasta viherkaavan tavoitteet vaikuttavat hyviltä ja kattavilta. Reitistöjä olisi syytä kehittää siten, etteivät esim. mahdolliset yksityisessä maanomistuksessa olevat osuudet estäisi reitistöjen kehittämistä. Kulttuurihistoriallisesti merkittävien kohteiden luettelointia on syytä pohtia, samoin näiden kohteiden tuomista nykyistä paremmin käyttäjien tietoon. Matkailuun/markkinointiin huomion kiinnittäminen voisi myös tuottaa uuden luonnossa liikkujien ryhmän. KAAVOITUKSEN VASTINE: Viherkaavassa esitettyjä reitistöjä suunnitellaan yhdessä käyttäjien ja ylläpitäjien kanssa, jotta ne olisivat mahdollisimman tarkoituksenmukaisia. Ulkoilulaki ja maastoliikennelaki turvaavat mahdollisuuden käyttää myös yksityisiä maita reitistön osana. Tällöin reitin perustamiseksi on laadittava ja vahvistettava reittisuunnitelma sekä pidettävä reittitoimitus paikan päällä. Pääreitistöjen (ulkoilu- ja kelkkareitit) osalta pyritään tekemään ao. lainsäädännön mukainen reittitoimitus, jolla turvataan pääreittien katkeamaton jatkuvuus sekä mahdollisuudet niiden kehittämiseen. Muiden reitistöjen osalta pitäydytään nykyisessä toimintatavassa: kaupungin ja maanomistajien välisiin keskinäisiin sopimuksiin. Viheralueilla sijaitsevien kulttuurihistoriallisesti merkittävät kohteet voidaan merkitä ulkoilu- ja reittikartoille, kun niitä uusitaan. Samassa yhteydessä olisi syytä myös suunnitella yhtenäinen opastus kohteille. Maastossa ne voidaan luontevasti tuoda esiin, kun kyseisellä alueella tehdään muutenkin suurempia kunnostus- tai hoitotoimenpiteitä. Asiassa tehdään yhteistyötä puisto- ja liikuntatoimien kanssa. A07 Itä-Suomen aluehallintovirasto 4.4.2013 Ei huomautettavaa. A08 Pohjois-Savon ELY-keskus 5.4.2013 Ei huomautettavaa viherkaavan tavoitteisiin. A09 Fingrid Oyj, maankäyttö ja ympäristö 12.4.2013 Ei tarvetta ottaa kantaa asiaan. Pyytävät lähettämään yleis- ja asemakaavat, joissa on Fingrid Oyj:n voimajohtoja, lausunnolle. Liite 4 – Joensuun viherkaavan palauteraportti 9 A10 Pohjois-Karjalan ELY-keskus 15.4.2013 Tavoitteista ei ilmene, miten valtakunnalliset alueiden käyttötavoitteet on huomioitu. Viherkaavatyön tärkein tavoite on esitetty päivitetyssä lähtökohtaraportissa (”viheraluejärjestelmän tärkein tavoite on maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti viihtyisän sekä ekologisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävän elinympäristön turvaaminen”), mutta sitä ei ole esitetty varsinaisissa tavoitteissa. ELY edellyttää, että viherkaava laadittaisiin oikeusvaikutteisena. Kaupunki on kuitenkin tekemässä oikeusvaikutuksetonta kaavaa, jolloin esim. tavoite turvata tarpeeksi vapaita rantoja kävelyetäisyydellä muodostuu mahdottomaksi saavuttaa. Pyhäselän itärantaa myötäilevän vihervyöhykkeen yllä pitäminen on erittäin tärkeää, koska valtatie ja rautatie sekä rakennetut alueet aiheuttavat itä-länsi suunnassa merkittäviä yhteyskatkoja tai vaikeuttavat toimivien ekologisten tai virkistysyhteyksien muodostamista. Merkittävät aluekokonaisuudet ja niiden väliset yhteydet tulee säilyttää ehjänä. KAAVOITUKSEN VASTINE: Viherkaavan tavoitteet toteuttavat sisään rakennetusti useita VAT:n tavoitteita, eikä niitä ole tarkoituksenmukaista tuoda erikseen esiin. Asiasta lisätään yleismaininta tavoitteisiin. Viherkaava on tarkoitus laatia oikeusvaikutuksettomana teemayleiskaavana. Tällöin osa viherkaavan tavoitteista saavutetaan vasta, kun alueen yleiskaava seuraavan kerran tulee työn alle. Tärkeiden viheryhteyksien turvaaminen on yksi viherkaavan perustavoitteista. A11 Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 18.4.2013 Viherkaavan tavoitteet on määritelty selkeästi. Maankäytöllisinä lähtökohtina on otettu huomioon vahvistetut maakuntakaavan 1. ja 2. vaiheet sekä valmisteltavana oleva maakuntakaavan 3. vaihe. Pohjois-Karjalan maakuntaliitto esittää, että viherkaavan yhtenä tavoitteena painotettaisiin viheralueiden merkitystä osana ilmastonmuutoksen hallintaa. Lisäksi kulttuuriympäristöjä koskevaan kohtaan olisi syytä lisätä omana asiakohtanaan perinnemaisemat ja niihin liittyvät tavoitteet. KAAVOITUKSEN VASTINE: Viheralueilla on oma merkityksensä ilmastonmuutoksen torjunnassa, ne toimivat kaupungin hiilinieluina. Tavoitteet sisältävät useita esitettyä näkökulmaa tukevia tavoitteita, eikä sitä ole tarpeen erikseen kirjata tavoitteisiin. Maininta perinnemaisemista on lisätty tavoitteiden kohtaan 4.1 (Tunnistetaan Liite 4 – Joensuun viherkaavan palauteraportti 10 Joensuun kulttuurihistoriallisesti merkittävät viheralueet ja turvataan niiden säilyminen). A12 Museovirasto 18.4.2013 Ei huomautettavaa tavoitteisiin. 2.2. TAVOITEVAIHEEN MIELIPITEET B01 Joensuun Vihreät ry. / kaupunkisuunnittelutyöryhmä Tavoitteet ovat hyvä lähtökohta suunnittelutyölle. Joensuun nettisivuilla tulisi esittää selkeä kuvaus erilaisista virkistyskohteista, niiden tarjonnasta ja palveluista sekä kunkin alueen luontoarvoista. Suosituimmat kävelyreitit tulisi pitää myös talvikäytössä hiihtokäytön ohella. Liityntäreittien suunnitteluun asuntoalueilta seudullisille virkistysalueille tulisi kiinnittää huomiota. Elovaara ja Noljakanmäen ympäristö tulisi myös esittää seudullisina virkistysalueina. Jokaisen asutustihentymän pihapiiristä tulisi olla pääsy kevyen liikenteen väylälle. Taajamametsien hoidossa tulee kunnioittaa ekosysteemin omaa luonnetta ja etenkin uhanalaisten lajien elinympäristöä. Hoitotoimenpiteet tulisi tehdä varovaisesti ja vaiheittain. Puistomaisesti hoidettujen viheralueiden rinnalla on oltava sijaa myös luonnontilaisille ”pöheiköille”. Vielä vapaita ranta-alueita ei saa kaavoittaa yksityiseen rakentamiseen. Joensuun rantojen kokonaissuunnittelu on kiireellistä. Rantojen käyttömahdollisuuksia tulee kehittää. Rantoja seuraavien kevyen liikenteen reittien katkot tulee poistaa. Rauanjärven rannalla olevan virkistysalueen varaus tulee säilyttää. Viherkäytävien tulee olla riittävän väljiä toimiakseen myös ekologisina käytävinä. Viheralueet voi hoitaa eri tavoin eri alueilla, metsien käsittelyssä tulisi pyrkiä arvostamaan luonnontilaisuutta. Kansallisen kaupunkipuiston ajatuksen voisi uudestaan nostaa esille: Pielisjoen rannat Joensuun keskustassa jokisuulle asti sekä Ilosaari. Ekologinen aspekti on huomioitava ennen kuin tehdään päätöksiä niistä viheralueista, joiden maankäyttömuotoa voidaan muuttaa. Yleisökyselystä noussee esille identiteettiä luovia viheralueita. Tekomäet saattavat aikaa myöten muodostaa tärkeää maisemakuvaa. Soranotto on Liite 4 – Joensuun viherkaavan palauteraportti 11 aiheuttanut vakavia maisemavaurioita. Asutuksen lähellä on vältettävä talousmetsien kovakouraista käsittelyä. KAAVOITUKSEN VASTINE: Latukartat ja retkeilyreittikartat ovat jo kaupungin internet –sivuilla ja kaupungin luontokohteita käsittelevä luonto-opas on tulossa sivuille. Internet-sivujen uudistamisen yhteydessä on tarkoitus helpottaa näiden karttojen löytymistä sivuilta. Latujen ja kävelyreittien ylläpito vaatii erisuuntaisia hoitotoimenpiteitä. Kävelyreiteillä on torjuttava liukkautta hiekoittamalla. Toisaalta hiekkaa ei saa joutua latu-uralle. Tämän vuoksi ladut ja kävelyreitit on toteutettava toisistaan erotettuina. Mikäli ne viedään samaan maastokäytävään, kasvaa käytävän leveys noin 12 metriseksi. Tämän takia vierekkäisiä latu-uria ja kävelyreittejä toteutetaan vain vilkkaimmille paikoille, joilla tarve on suurin. Elovaaralla ja Noljakanmäellä on seudullista merkitystä, ja ne huomioidaan jatkotyössä. Taajamametsien hoidossa vaikuttavat toisaalta asukkaiden virkistystarpeet ja turvallisuus, toisaalta ekosysteemin omat vaatimukset. Taajamametsien hoidossa huomioidaan kunkin metsäkuvion erityispiirteet niiltä osin, kun ne voidaan turvallisuutta ja viihtyvyyttä vähentämättä huomioida. Asukkailta saadussa palautteessa puututaan usein metsien hoitamattomaan ulkonäköön. Monimuotoisuuden kannalta tärkeät luonnonmukaiset ja vähällä hoidolla olevat alueet koetaan yleisesti rumiksi, hoitamattomiksi ja jopa uhkaaviksi. Siitä huolimatta pyritään jättämään myös luonnonmukaisia metsikköjä. Viherkaavatyön yhteydessä voidaan tuoda esille perusteltu näkemys niistä alueista, jotka ovat virkistyksen ja viheralueiden kannalta tärkeitä ja jotka olisi jätettävä rakentamisen ulkopuolelle. Viherkaavan ratkaisut sitovat kaupungin omaa organisaatiota oikeusvaikutteisen kaavan tavoin ja se ohjaa osaltaan alueellaan tehtäviä asemakaavoja. Yleiskaavatyö on myös rantojen kokonaissuunnittelua. Rauanjärvi on viherkaavan aluerajauksen ulkopuolella, mutta viherkaavassa voidaan osoittaa esim. yhteystarve alueelle. Alueen maankäyttö ratkaistaan. Mielipide on välitetty Rauanjärven ranta-asemakaavaa koskevana mielipiteen eteenpäin. Viherkäytävät on tarkoitus pitää tarpeeksi leveinä ekologisiksi käytäviksi niillä alueilla, joissa se on mahdollista. Viherkaava operoi myös varsin valmiiksi rakennetuilla alueilla joissa viherkäytävien osalta on tyydyttävä vaatimattomampiin ratkaisuihin. Kansallinen kaupunkipuisto on MRL 9. luvun tarkoittama, kaupunkimaiseen Liite 4 – Joensuun viherkaavan palauteraportti 12 ympäristöön kuuluva alue, jolla on erityisiä arvoja. Puistoon osoitetaan ensisijassa kunnan tai valtion omistuksessa olevia alueita ja sen perustamisesta päättää ympäristöministeriö kunnan hakemuksesta. Kansallisen kaupunkipuiston perustamista Joensuuhun selvitetään. B02 Joensuun seudun luonnonystävät ry. 15.4.2013 Kohdan 1.4. (”Lähimetsä on kävelyetäisyydellä”) perusteluihin voisi liittää maininnan siitä, että viheralueet vaikuttavat positiivisesti henkiseen hyvinvointiin ja työtehoon. Tavoitteen ”Turvataan riittävästi vapaita rantoja kävelyetäisyydellä” ei tule mahdollistaa rantojen lisärakentamista. Ns. luonnonmukaisilla virkistysalueilla tavoitteena tulisi olla mahdollisimman vähäinen puuston ja metsien hoito. Monimuotoisuuden kannalta tärkeillä paikoilla voitaisiin puuttua enintään ulkoilijoiden turvallisuutta uhkaaviin tekijöihin. Virkistysalueille olisi tärkeä tuoda esittelykylttejä, joissa kerrotaan alueen hoidosta ja sen perusteista. Kohdan 3.1. (”Tunnistetaan luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeät alueet ja turvataan niiden säilyminen”) osalta ehdotetaan perustelutekstin muotoiluksi ”Turvataan niiden säilyminen”. Monimuotoisuuden kannalta tärkeät alueet voivat myös edellyttää alueiden ennallistamista tai aktiivista ylläpitoa. Luonnoltaan tavanomaisetkin kohteet voivat olla monimuotoisuuden kannalta tärkeitä kohteita. Ekologisten käytävien metsien käsittelyssä on huomioitava niiden rooli ekokäytävinä. Vastineessa on listattu sekä monimuotoisuuden kannalta tärkeitä kohteita että tärkeitä viherkäytäviä. Ilmanlaatua parantavien suojavyöhykkeiden säilymisen tavoitteeseen tulisi kirjata myös niiden merkitys meluntorjunnalle. Suojelualueiden ja monimuotoisuuskohteiden ympärillä pitäisi olla suojavyöhykkeet, joihin ei kohdistu rakentamista tai hakkuita. KAAVOITUKSEN VASTINE: Kohdan 1.4 perustelutekstissä on maininta elpymisestä, joka voidaan katsoa sisältävän myös henkisen hyvinvoinnin ja työtehon. Viherkaavatyön yhteydessä voidaan tuoda esille perusteltu näkemys niistä alueista, jotka ovat virkistyksen ja viheralueiden kannalta tärkeitä ja jotka olisi jätettävä rakentamisen ulkopuolelle. Viherkaavan ratkaisut sitovat kaupungin omaa organisaatiota oikeusvaikutteisen kaavan tavoin ja se ohjaa osaltaan alueellaan tehtäviä asemakaavoja. Taajamametsien hoidossa vaikuttavat toisaalta asukkaiden virkistystarpeet ja turvallisuus, toisaalta ekosysteemin omat vaatimukset. Taajamametsien hoidossa huomioidaan kunkin metsäkuvion erityispiirteet niiltä osin, kun ne voidaan Liite 4 – Joensuun viherkaavan palauteraportti 13 turvallisuutta ja viihtyvyyttä vähentämättä huomioida. Asukkailta saadussa palautteessa puututaan usein metsien hoitamattomaan ulkonäköön. Monimuotoisuuden kannalta tärkeät luonnonmukaiset ja vähällä hoidolla olevat alueet koetaan yleisesti rumiksi, hoitamattomiksi ja jopa uhkaaviksi. Siitä huolimatta pyritään jättämään myös luonnonmukaisia metsikköjä. Suojelukohteisiin tai monimuotoisuuden kannalta tärkeisiin kohteisiin ei pystytetä opastauluja, jotta kohteen arvoja ei ilkivaltaisesti tuhottaisi. Kohdan 3.1 perusteluteksti muutetaan ehdotuksen mukaiseksi. Metsien hoidon suunnittelussa pyritään huomioimaan kunkin metsän ominaispiirteet, mukaan lukien metsikön asema ekologisen verkoston osana. Riittävän tiheä ja tiivis kasvillisuusvyöhyke melunlähteen ja kohteen välissä vaimentaa ääntä jossain määrin, vaikkakin kasvillisuusvyöhykkeen psykologinen vaikutus on ilmeisesti voimakkaampi kuin suora ääntä vaimentava vaikutus. Suojavyöhykkeillä on siis oma merkityksensä meluntorjunnassa. Luonnonsuojelulain 30§ mukaisesti ELY-keskus määrittelee päätöksessään suojeltuun luontotyyppiin kuuluvan alueen rajat. Kaupungin omaksuman periaatteen mukaisesti määritelty alue sisältää ELY-keskuksen harkinnan mukaisen suojavyöhykkeen, eikä alueen ulkopuolelle ole tarvetta osoittaa erillistä suojavyöhykettä. Sama koskee kaupungin määrittelemiä suojavyöhykkeitä ja vastaavia. B03 Joensuun latu 15.4.2013 Tavoitteissa tulisi tuoda painokkaammin esille viheralueiden sekä ulkoilureittien ja kevytväylien verkostoyhteydet kaavan ulkopuolisiin viheralueisiin. Näistä tärkeimpiä ovat Lykynlammen, Pärnävaaran, Jaamankankaan, Utranharjun sekä Kulhon-Kerolankankaan suunnat. Kaupungin tulisi toimia yhteistyössä etenkin Kontiolahden ja Liperin kuntien kanssa, jotta viheralueet muodostavat eheän kokonaisuuden yli nykyisten kuntarajojen. Tavoitteiden toteuttaminen edistää myös lähimetsiin ja virkistysalueille pääsyn ilman autoilun pakkoa KAAVOITUKSEN VASTINE: Yhteystarpeet seudullisesti merkittäville virkistysalueille on huomioitu kuntien yhteisessä yleiskaavassa. Pääreittien osalta pyritään siihen, että kuntien välillä voidaan tehdä yhteistyötä myös reittitoimituksissa. Tavoitteisiin lisätään tavoite kuntienvälisten merkittävien ulkoiluverkoston yhteyksien turvaamisesta. B04 Linnunlahti-seura ry. 16.4.2013 Linnunlahden kaupunginosassa sijaitsee hyvin merkittävä ja arvokas mäntyvaltainen virkistysalue. Kaupunkirakenteeseen sillä on valtava merkitys. Liite 4 – Joensuun viherkaavan palauteraportti 14 Sijainti on hyvä. Alue on riittävän iso ja yhtenäinen ja luo mahdollisuudet erilaiseen virkistymiseen. Martinpuisto ja Mehtimäen kumpareen männikkö ovat arvokkaita. Linnunlahti-seura vastustaa Mehtimäen kumpareelle suunniteltua hanketta. Linnunlahden viheralueet on ehdottomasti säilytettävä ja niitä on vaalittava. Puistoihin ei saa kohdistaa mitään rakennushankkeita. KAAVOITUKSEN VASTINE: Linnunlahden viheralueiden merkitys on noussut esille myös muussa asukaspalautteessa, mm. syksyllä 2012 ja keväällä 2013 auki olleessa viheraluekyselyssä. Martinpuiston yhteydessä oleva Y-tontti poistetaan tekeillä olevassa asemakaavamuutoksessa. Liite 4 – Joensuun viherkaavan palauteraportti 15 3. Yhteenveto luonnosvaiheessa tulleesta palautteesta (maalishuhtikuu 2014) 3.1. LUONNOSVAIHEEN VIRANOMAISLAUSUNNOT Lausunto: Caruna Oy 22.4.2014 Ei kommentoitavaa. Lausunto: Fingrid Oyj 11.4.2014 Ei lausuttavaa viherkaavasta. Lausunto: Fortum Power and Heat Oy 21.3.2014 Ei huomauttamista viherkaavan luonnokseen. Lausunto: Itä-Suomen aluehallintovirasto 26.3.2014 AVI ei anna lausuntoa viherkaavan luonnoksesta. Lausunto: Itä-Suomen poliisi 21.3.2014 Poliisilla ei ole lausuttavaa viherkaavan luonnoksesta. Lausunto: Joensuun Vesi 22.4.2014 Joensuun Vesi pyytää täydentämään luonnoksen selostuksen sivulla 34 olevaan hulevesiä koskevaan kappaleeseen, että hulevesien ohjaaminen tapahtuu osittain myös sekaviemäröintinä. Ei muuta huomautettavaa. KAAVOITUKSEN VASTINE: Selostus täydennetään esitetyllä tavalla. Lausunto: Metsähallitus 10.4.2014 Metsähallituksella ei ole lausuttavaa viherkaavan luonnoksesta. Lausunto: Museovirasto 22.4.2014 Jatkosuunnittelun yhteydessä laaditaan tarkemmat kehittämissuositukset viheralueille. Tässä yhteydessä on syytä laatia myös käyttö- ja hoitosuunnitelmia. Hi-merkinnällä osoitettavat puistot, puutarhat tai pihapiirit on syytä kuvata ja perustella myös kaavaselostuksessa. Liite 4 – Joensuun viherkaavan palauteraportti 16 Pielisjoen rantavyöhyke Höytiäisen kanavalle asti olisi mitä luontevin kansalliseksi kaupunkipuistoksi. Toimivat ja katkeamattomat viherreitit ja hierarkkinen viheraluejärjestelmä ovat kuuluneet suomalaiseen kaupunkisuunnitteluun jo vuosikymmeniä. Kaavan vaikutuksia voisi arvioida myös kaupunkilaisten hyvinvoinnin kannalta. Kaavassa on käsitelty monipuolisesti erilaisia viherympäristöjä, kuitenkin päiväkotien, koulujen ja oppilaitosten pihojen ja ulkoliikuntapaikkojen merkitys osana viheraluejärjestelmää on jäänyt selvittämättä. Ulkoliikuntapaikkojen selvityksen 2007 sisältöä ei ole tuotu kaavaluonnokseen. Museovirasto ehdottaa myös, että viheryhteyksien katkeaminen Pielisjoen rannalla esim. Ranta-Mutalan kohdalla ja Sirkkalassa koitettaisiin eheyttää niin, että rantaraiteista tulisi yhtenäiset. KAAVOITUKSEN VASTINE: Keskeisimmille viheralueille (kaupunginosapuistot ja keskustapuistot) tullaan laatimaan jatkotyönä yleissuunnitelmat, joissa osoitetaan puistojen tavoiteltava luonne ja varustus sekä hoitotaso. Yleissuunnitelmia ei tehdä viherkaavan yhteydessä, vaan välittömästi seuraavana jatkotyönä. Kaikille viheralueille ei tulla laatimaan yleissuunnitelmia tai ehdotettuja hoito- ja käyttösuunnitelmia. Hi-merkinnällä osoitettavat puistot ja puutarhat kuvataan kaavaselostuksen liitteenä olevilla kohdekorteilla. Joensuu ei lähde viemään varsinaista kansallisen kaupunkipuiston valmisteluprosessia eteenpäin, koska prosessi on liian työläs suhteessa kansallisen kaupunkipuiston statuksesta saatavaan hyötyyn. Virallisen kansallisen kaupunkipuiston sijasta kaupunki kehittää keskeisiä puistoalueita kokonaisuutena, erityisesti panostetaan pyöräilyn kehittämisen mahdollisuuksiin viheralueilla (ns. ”pyöräilypuisto”). Koulujen ja päiväkotien lähiviheralueet huomioidaan ehdotuksessa omalla kohdemerkinnällään. Korttelialueisiin sisältyviin koulupihoihin ym. ei viherkaavalla oteta kantaa. Rantaraitin katkeaminen paikoitellen mm. Ranta-Mutalassa ja Sirkkalassa johtuu aiemmin tehdyistä maankäyttöratkaisuista, joiden muuttaminen olisi todella työlästä ja kallista. Rantaraitti pyritään viemään rannan tuntumaan aina, kun se on mahdollista. Raittia ei voida kuitenkaan aivan kaikkialla kuljettaa rannassa. Reittien jatkuvuus turvataan ja korjataan kohdissa, joissa raitti on heikkolaatuinen. Liite 4 – Joensuun viherkaavan palauteraportti 17 Lausunto: Pohjois-Karjalan ELY-keskus 12.5.2014 ELY-keskus ei pidä sitä hyvänä, että kaava laaditaan oikeusvaikutuksettomana. Kaava ei täytä niitä vaatimuksia ja tavoitteita, jotka sille on annettu kaavan aloitusvaiheessa. Muun muassa nykytilan kuvaaminen on keskeneräistä. Miten suunnitellut viheryhteydet ja täydennysrakennettavat alueet noudattavat voimassa olevia yleis- ja asemakaavoja? Viher- ja virkistysalueille osoitettu täydennysrakentaminen on ristiriidassa kaavan tavoitteiden kanssa. ELY-keskus ei hyväksy pienten puistoalueiden pilkkomista. Ne ovat tärkeä osa kaupunkirakennetta tärkeitä alueen viihtyisyydelle. Lisäksi ne ovat tärkeitä eliöiden esiintymis-, ruokailu, ja pesimisalueita. Useat kaavaluonnoksessa esitetyt täydennysrakentamiskohteet heikentävät merkittävästi viheryhteyksiä. Kaavassa ei ELY-keskuksen mielestä ole kyse yleiskaavatasoisesta suunnittelusta, koska osa alueista on esitetty jopa tonttien tarkkuudella. Ekologiset käytävät ja luonnon monimuotoisuuden kannalta merkittävät yhteydet ovat puutteellisia. Kantakaupungin eteläpuolella kaava-alueen irralliset alueet on syytä kytkeä katkeamattomalla viherkäytävällä. Repokallion länsipuolelle osoitetut täydennysrakentamisalueet ovat kyseenalaisia, sen sijaan viherkaavassa tulee pohtia miten Repokallion virkistysaluetta kehitetään ja miten sen viheryhteydet toteutetaan. Kaavasta puuttuu ekologisten yhteyksien kehittämisnäkökulma lähes kokonaan. Kaavassa tulee pohtia sekä olemassa olevien että uusien yhteystarpeiden muodostamista osana kattavaa viheryhteysverkostoa. mm. Rantakylän ja Marjalan suunnilla Luonnoksesta puuttuu perustettuja luonnonsuojelualueita eikä kaikkia kaavoissa esitettyjä monimuotoisuuden kannalta tärkeitä alueita ole esitetty. Myös virkistysreitistö ja yhteystarpeet on esitetty puutteellisesti. Hammaslahden alueella on puutteita virkistysalueiden ja -reittien merkinnöissä. Uhanalaisten tai muuten merkittävien eliölajien esiintymispaikkoja ei ole tarkasteltu. Viheryhteydet ja niiden kehittämistarpeet tulee esittää erillisenä karttana. Kaavan vaikutusten arviointi on tehty pintapuolisesti. Lisäksi lausunnossa on esitetty muutamia yksityiskohtaisia huomioita puutteista ja virheistä. KAAVOITUKSEN VASTINE: Viherkaava ei täytä sille asetettuja tavoitteita hulevesien käsittelyn, perinnemaisemien, maisemavaurioiden vähentämisen sekä koulujen päiväkotien toiminnan tukemisen osalta. Kaavaa täydennetään ehdotusvaiheessa täyttämään Liite 4 – Joensuun viherkaavan palauteraportti 18 sille asetetut tavoitteet muutoin kuin hulevesien käsittelyn osalta. Hulevesien käsittelyn vaatima kokonaisvaltaisen hulevesiselvityksen tekeminen jätetään viherkaavan jatkotyöksi. Viherkaavalla ei ratkaista mahdollista pienten, erillisten puistoalueiden käyttämistä täydennysrakentamiseen, vaan se tehdään erillisen täydennysrakentamisohjelman avulla. Viherkaavan luonnoksessa on esitetty puistoalueita, jotka viheraluejärjestelmän kannalta eivät ole välttämättömiä. Koska nämä luonnoksessa esitetyt mahdolliset täydennysrakentamisen kohteet ovat vieneet huomion pois niistä asioita, jotka viherkaavassa ratkaistaan, katsotaan parhaimmaksi jättää koko mahdollisen täydennysrakentamisen teema pois viherkaavasta. Asia ratkaistaan myöhemmin laadittavassa täydennysrakentamisohjelmassa ja siihen pohjautuvissa kaavamuutoksissa. Kaavamerkintöjä ja kaavan tarkkuutta hiotaan kaavaehdotuksessa vastaamaan paremmin yleiskaavalliselle tarkastelulle asetettuja vaatimuksia. Luonnoksessa on useita viheralueita koskevia virheitä ja puutteita, jotka korjataan kaavaehdotukseen. Viherkaavan ehdotuksessa esitetään omalla kohdemerkinnällään erityisesti kehitettävät viheralueet, joihin myös Repokallio kuuluu. Ekologisia yhteyksiä tarkastellaan uudestaan kaavaehdotuksessa. Luonnonsuojelualueet täydennetään vastaamaan olevaa tilannetta. Kaavaselostusta täydennetään nykytilan kuvaamisen ja kaavan vaikutusten arvioinnin osalta. Lausunto: Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 28.4.2014 Viher- ja virkistysalueiden kokonaisvaltainen tarkastelu on Joensuussa ajankohtaista ja tarpeellista. Luonnonympäristöllä sekä virkistys- ja liikuntamahdollisuuksilla on suuri merkitys ihmisten hyvinvoinnille. Viherympäristön merkitys elinympäristön laadulle on tärkeä maakunnan imagotekijä. Viherkaavan laatiminen oikeusvaikutuksettomana yleiskaavana voi olla kuntalaisten kannalta ongelmallista, koska kaavaan vetoaminen asemakaavan muutoksenhaussa ei ole tehokkaasti mahdollista, eikä siihen voi tehokkaasti nojautua päätöksenteossa. Viherkaavan ollessa strateginen suunnitelma, tulee sen tavoitteita ja toimenpiteitä pystyä tarkistamaan ja toteutumista seuraamaan määrävuosin. Reitistön täydennystarpeiden uusien reittien esiintuominen sekä rantareittien kehittäminen nähdään hyvänä. Liite 4 – Joensuun viherkaavan palauteraportti 19 Vaikutusten arvioinnin (virkistysalueiden määrän suhde asukkaiden määrään) tulisi ohjata uusien viheralueiden sijoittumista ja poistuvien viheralueiden valintaa. Repokallion maakunnallisen virkistysalueen läheisyyteen on osoitettu täydennysrakentamista. Ulkoiluverkoston toimivuuden takia täytyy jättää sen ja asutuksen väliin riittävä suojaviheralue. Viherkaavassa tulee turvata nykyiset viljelypalstat ja varata lisäalueita viljelylle. Ne ovat tärkeitä yhteisöllisyyden ja viihtyisyyden sekä kaupungin imagon kannalta. KAAVOITUKSEN VASTINE: Viherkaava on aloitusvaiheessa päätetty laatia oikeusvaikutuksettomana. Tärkein syy tähän on se, että kyseessä on teemayleiskaava, jossa ei ole mahdollista huomioida maankäytön kokonaisuutta. Oikeusvaikutteiset ratkaisut on syytä tehdä edelleen kokonaisyleiskaavalla tai alueellisilla, kaiken maankäytön kattavilla osayleiskaavoilla, jolloin ratkaisujen kaikki maankäytölliset vaikutukset tulevat huomioiduiksi. Kaavalla ei ole oikeusvaikutuksia ulkopuolisiin tahoihin, mutta se ohjaa kaupungin omaa valmistelua ja päätöksentekoa, kuten asemakaavojen laatimista. Se toimii myös selvityksenä ja linjauksena jatkossa tehtävää kokonaisyleiskaavaa varten. Kaavan vaikutusten arviointia täydennetään. Repokallion mahdollinen täydennysrakentaminen ratkaistaan vireillä olevassa asemakaavamuutoksessa. Viherkaavassa käydään läpi alueeseen liittyvät virkistykselliset ja viheralueisiin liittyvät reunaehdot. Kaupungilla on viljelypalsta-alueita Pilkossa, Hukanhaudalla, Mutalassa ja Marjalassa. Palstoja on yhteensä noin 400 kpl, joista hiukan yli puolet on käytössä. Uusille viljelypalstoille ei siksi katsota olevan tarvetta. Olevat palstat merkitään viherkaavaan. Lausunto: Pohjois-karjalan pelastuslaitos 16.4.2014 Ei kommentoitavaa viherkaavan luonnoksesta Lausunto: PKS Sähkönsiirto Oy 31.3.2014 Alueella sijaitsevien rakennusten ja muiden sähköä käyttävien laitteiden sähköistystä varten on maankäytössä varattava riittävästi tilaa sähköjohtojen ja muuntamoiden rakentamiselle ja ylläpidolle. KAAVOITUKSEN VASTINE: Viherkaava on viheralueisiin ja niiden kehittämiseen keskittyvä osayleiskaavatasoinen tarkastelu. Yleiskaavatasolla sähkönjakelu huomioidaan Liite 4 – Joensuun viherkaavan palauteraportti 20 lähinnä valtakunnallisten voimajohtojen verkkojen osalta, ja koska viherkaavalla ei tehdä muutoksia tähän verkkoon, ei valtakunnallisia yhteyksiä ole uhattu. Pienjänniteverkon vaatimat tilavaraukset huomioidaan asemakaavoissa. Lausunto: Joensuun kaupungin rakennusvalvonta 21.3.2014 Kaupungin tiivistäminen ja keskusta-alueen käytön tehostaminen ovat yksi tärkeä tekijä siihen, että Joensuu säilyisi vetovoimaisena ja kehittyvänä keskuksena. Tämä vaatii alueiden käytön tehostamista ja mahdollisuutta alueiden käyttöön rakentamista varten. Erityisesti Linnunlahden ja Noljakan alueille tulisi sallia tehokkaampaa rakentamista. Täten virkistyskäyttöön merkittyjä alueita näillä alueilla tulisi oleellisesti vähentää. Tätä puoltaa myös se, että kaupungilla ei ole mahdollisuutta hoitaa puistomaisesti kaikkia puistoiksi varattuja alueita. KAAVOITUKSEN VASTINE: Viherkaavalla ei ratkaista mahdollista pienten, erillisten puistoalueiden käyttämistä täydennysrakentamiseen. Viherkaavan luonnoksessa on esitetty puistoalueita, jotka viheraluejärjestelmän kannalta eivät ole välttämättömiä. Koska nämä luonnoksessa esitetyt mahdolliset täydennysrakentamisen kohteet ovat vieneet huomion pois niistä asioita, jotka viherkaavassa ratkaistaan, katsotaan parhaimmaksi jättää koko mahdollisen täydennysrakentamisen teema pois viherkaavasta. Asia ratkaistaan myöhemmin laadittavassa täydennysrakentamisohjelmassa ja siihen pohjautuvissa kaavamuutoksissa. Lausunto: Joensuun kaupungin vapaa-aikakeskus 28.4.2014 Latujen ylläpito lähiliikuntaolosuhteena koko viherkaavan alueella on mahdotonta liikuntapalvelujen nykyisillä resursseilla. Jäällä kulkevien reittien osalta olisi hyvä selvittää, mille kohderyhmälle mikäkin jäällä kulkeva reitti on suunnattu ja millä resursseilla niitä tulisi ylläpitää. Kaupunginosasta toiseen ulottuvien liikuntareittien osalta tulisi selvittää tehdäänkö niille reittitoimitukset vai miten ne huomioidaan viherkaavassa. Rantaraitin monipuolinen käyttö olisi otettava huomioon kaavoituksessa. Liikuntatoimen keskustan osayleiskaavasta antamassa lausunnossa esitetään keskusta-aluetta kiertävän runkoreitin merkitsemistä maastoon ja asfaltointia tietyiltä osin. Uimarantojen ylläpito sekä EU-rannan määritelmä olisi huomioitava viherkaavassa, ettei alueelle syntyisi nykyistä enempää uimarantoja. Kaavaluonnoksen määritelmiä on syytä tarkistaa. Mikäli viherkaavan seurauksena olisi liikuntapalvelujen ylläpidettäväksi tulossa uusia reittejä tai alueita, tulee ne huomioida resursoinnissa. Liite 4 – Joensuun viherkaavan palauteraportti 21 KAAVOITUKSEN VASTINE: Latujen määrä ja sijainti on ratkaistava yhteistyönä vapaa-aikakeskuksen kanssa, ottaen huomioon resurssit. Vapaa-aikakeskuksella on edustus kaavahankkeen ohjausryhmässä. Vapaa-aikakeskuksen kanssa voidaan tarvittaessa järjestää erillinen neuvottelukin reitistöistä. Yleiskaavan tarkkuudella tehtävä viherkaava ei määritä rantaraitin päällysteen laatua tai reitin käyttöä Viherkaavassa esitetään olemassa olevat uimarannat. Uusia uimarantoja ei ole tarvetta esittää lukuun ottamatta Kukkosensaarta, Multimäkeä ja Karhunmäkeä, joihin on jo esitetty uimarannat osayleiskaavoissa. Kaavamerkintöjä ja kaavan tarkkuutta hiotaan kaavaehdotuksessa vastaamaan paremmin yleiskaavalliselle tarkastelulle asetettuja vaatimuksia. Luonnoksessa on useita viheralueita koskevia virheitä ja puutteita, jotka korjataan kaavaehdotukseen. Lausunto: Joensuun kaupungin varhaiskasvatus- ja koulutoimi 16.4.2014 Viherkaavassa olisi huomioitava erityisesti päiväkotien ja koulujen läheisyydessä olevat viheralueet. Niiden osalta tavoitteena olisi oltava mahdollisimman monimuotoiset metsä- ja viheralueet, jotka mahdollistaisivat oppilaiden luonnossa liikkumisen ja sen havainnoinnin sekä opetuksen viemisen pois sisätiloista. Fiksusti toteutetut lähiliikuntapaikkarakentamisen ja viheralueiden suunnittelut antavat yhteisvaikutuksiaan enemmän kuin osiensa summa. KAAVOITUKSEN VASTINE: Koulujen ja päiväkotien läheisyydessä olevat viheralueet tullaan huomioimaan ehdotuksessa omalla kohdemerkinnällään. Lausunto: Joensuun kaupungin ympäristönsuojelu 11.4.2014 Sortavalansaarten MU-1 merkinnälle ei löydy selitettä kaavaselostuksesta. Merkintä tulisi miettiä uudelleen ja lähtökohtana tulisi olla alueen hoitaminen luonnontilaisuus säilyttäen. Kaava-alueella on myös saaria, joilla ei ole virkistysaluemerkintää. Luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeät alueet on huomioitu ja rantavyöhykkeet muodostavat yhtenäisen verkoston. Viheralueiden luokittelu on tällä kaavatasolla riittävä, tosin saarten osalta voisi pohtia jotain omaa lisämerkintää. Koska kaupunkialue on pääosin jo rakentunut, ovat myös viheralueet ja niiden verkosto olemassa. Tärkeää on huolehtia yhteyksistä seudullisille virkistysalueille. Syötäviä puistoja olisi oltava vähintään yksi jokaisessa kaupunginosassa. Liite 4 – Joensuun viherkaavan palauteraportti 22 Täydennysrakentamiseen tutkittavat alueet ovat kiinteästi kiinni kaupunkirakenteessa. Joukossa on alueita, joita ei käytännössä voida ottaa rakentamiseen. Alueet tulisi käydä läpi tarkemmin ja arvioida niiden nykyistä virkistyskäyttöastetta. KAAVOITUKSEN VASTINE: Kaavamerkintöjä ja kaavan tarkkuutta hiotaan kaavaehdotuksessa vastaamaan paremmin yleiskaavalliselle tarkastelulle asetettuja vaatimuksia. Luonnoksessa on useita viheralueita koskevia virheitä ja puutteita, jotka korjataan kaavaehdotukseen. Viheralueiden luokittelu tarkentuu ja osin muuttuu tulleen palautteen perusteella viherkaavan edetessä ehdotusvaiheeseen. Syötäviä puistoja on tarkoitus saada kattavasti koko kaupunkiin. Vaihtoehtona on joko määrittää erilliset syötävät puistot joka kaupunginosaan tai lisätä ravinnoksi hyödynnettävien kasvien käyttöä puistoistutuksissa ylipäätään. Viherkaavalla ei ratkaista mahdollista pienten, erillisten puistoalueiden käyttämistä täydennysrakentamiseen, vaan se tehdään erillisen täydennysrakentamisohjelman avulla. Viherkaavan luonnoksessa on esitetty puistoalueita, jotka viheraluejärjestelmän kannalta eivät ole välttämättömiä. Koska nämä luonnoksessa esitetyt mahdolliset täydennysrakentamisen kohteet ovat vieneet huomion pois niistä asioita, jotka viherkaavassa ratkaistaan, katsotaan parhaimmaksi jättää koko mahdollisen täydennysrakentamisen teema pois viherkaavasta. Asia ratkaistaan myöhemmin laadittavassa täydennysrakentamisohjelmassa ja siihen pohjautuvissa kaavamuutoksissa. Liite 4 – Joensuun viherkaavan palauteraportti 23 3.2. LUONNOSVAIHEEN MIELIPITEET Mielipide: Aino Hämäläinen 16.4.2014 Viljelypalstat Mutalan ja Hukanhaudan viljelypalsta-alueet on merkitty mahdollisesti poistuviksi viheralueiksi. Kaavaa pitäisi tältä osin muuttaa. Viljelypalstat ovat tärkeitä ihmisille, joilla ei ole omaa pihaa tai puutarhaa. Kaupunkiviljely on ollut kasvussa viime vuosina. Viljelypalsta-alueilla on entistä enemmän nuoria ihmisiä ja viheraluekyselyssäkin toivottiin uusia palsta-alueita. KAAVOITUKSEN VASTINE: Kaupungilla on viljelypalsta-alueita Pilkossa, Hukanhaudalla, Mutalassa ja Marjalassa. Palstoja on yhteensä noin 400 kpl, joista hiukan yli puolet on käytössä. Uusille viljelypalstoille ei siksi katsota olevan tarvetta. Olevat palstat merkitään viherkaavaan. Mielipide: Anni Järvinen 22.4.2014 Viljelypalstat Viherkaavan luonnoksessa esitetään, että Mutalan ja Hukanhaudan kasvimaapalstat olisivat jatkossa ”täydennysrakentamiseen mahdollisesti soveltuva alue”. Penttilän / Vehkalahden palstoista on jo luovuttu täydennysrakentamisen takia noin kymmenen vuotta sitten. Näyttää siltä, että kasvimaapalstoja jäisi vain Pilkkoon sekä Utraan. Tämä on huono kehityssuunta. Viljelypalstoja täytyy olla kaupunkialueella ympäri kaupunkia. Kasvimaapalstat pitää säilyttää entisillä paikoillaan. Palstaviljely on intensiivinen ja ympärivuotinen harrastus. Viljely-yhteisöllä on tärkeä merkitys henkiseen hyvinvointiin ja lisää erilaisten ihmisten välistä kanssakäymistä. Mutalan sijainti on ihanteellinen. Palstan siirtäminen nykyiseltä paikaltaan aiheuttaa viljelijöille taloudellisia tappioita, koska monivuotisten kasvien sato alkaa vasta toisena tai kolmantena vuonna. Mutalan kasvimaapalstan pitäisi pysyä kokonaisuudessaan nykyisellä paikallaan. Viherkaavassa täytyy huomioida, että kasvimaapalstoja on riittävästi ympäri kaupunkia. KAAVOITUKSEN VASTINE: Kaupungilla on viljelypalsta-alueita Pilkossa, Hukanhaudalla, Mutalassa ja Marjalassa. Palstoja on yhteensä noin 400 kpl, joista hiukan yli puolet on käytössä. Uusille viljelypalstoille ei siksi katsota olevan tarvetta. Olevat palstat merkitään viherkaavaan. Liite 4 – Joensuun viherkaavan palauteraportti 24 Mielipide: Anu ja Juho Mutanen 15.4.2014 Viljelypalstat, täydennysrakentaminen Pienten viheralueiden täydennysrakentamista tulisi harkita tarkasti, sillä jo yhden talotontin kaavoittamisella aiheutetaan suuri menetys alueen olemassa olevien asukkaiden viihtyisyyteen. Kaupunkiviljely on noussut viime vuosina. Viljelypalstoille on tullut uusia viljelijöitä kun palstoja on vapautunut. Pajukoitumisen ehkäisemiseksi olisi hyvä, että palstoilla olisi hoitovelvoite. Viljelijät ovat nuoria kaupunkilaisia. Viljely tarjoaa ympärivuotisen harrastuksen. Mutalan palstoilla on hyvä yhteishenki, eikä ongelmia ole ollut. Lisäksi sen sijainti keskustan läheisyydessä on hyvä. Mutalan palstan poistaminen ei anna kaupunkiviljelylle mahdollisuutta kasvaa vaan hävittää jo syntyneen kaupunkiviljelykulttuurin. Kaupungissa tulisi olla viheralueita myös aktiiviseen tekemiseen liittyen. Puusepänkadun ja Lattamiehentien välinen viheralue sekä metsä VanhaNurmeksentien toisella puolella ovat olleet tärkeitä tekijöitä, kun on päätetty muuttaa Mutalaan. Metsän poistuminen Vanha-Nurmeksentien ja radan väliltä lisäisi äänten kimpoilua ja alueen meluisuutta sekä edellyttäisi VanhaNurmeksentien liikenteen hidastamista ja liikennemäärien vähentämistä. KAAVOITUKSEN VASTINE: Kaupungilla on viljelypalsta-alueita Pilkossa, Hukanhaudalla, Mutalassa ja Marjalassa. Palstoja on yhteensä noin 400 kpl, joista hiukan yli puolet on käytössä. Uusille viljelypalstoille ei siksi katsota olevan tarvetta. Olevat palstat merkitään viherkaavaan. Vanha-Nurmeksentien ja radan välillä oleva metsäalue ei juurikaan vaimenna tien asutukselle aiheuttamaa melua, koska se sijaitsee melun lähteen takana asutuksesta katsoen. Viherkaavalla ei ratkaista mahdollista pienten, erillisten puistoalueiden käyttämistä täydennysrakentamiseen, vaan se tehdään erillisen täydennysrakentamisohjelman avulla. Viherkaavan luonnoksessa on esitetty puistoalueita, jotka viheraluejärjestelmän kannalta eivät ole välttämättömiä. Koska nämä luonnoksessa esitetyt mahdolliset täydennysrakentamisen kohteet ovat vieneet huomion pois niistä asioita, jotka viherkaavassa ratkaistaan, katsotaan parhaimmaksi jättää koko mahdollisen täydennysrakentamisen teema pois viherkaavasta. Asia ratkaistaan myöhemmin laadittavassa täydennysrakentamisohjelmassa ja siihen pohjautuvissa kaavamuutoksissa. Mielipide: Arja Kurvinen 2.4.2014. Viljelypalstat Viherkaavassa ei ole huomioitu palstaviljelyalueita. Niinivaara – Hukanhaudan sekä Mutalan palstaviljelyalueille on ehdotettu täydennysrakentamista, missä Liite 4 – Joensuun viherkaavan palauteraportti 25 sijaitsevat korvaavat palstaviljelyalueet? Palstaviljely koskettaa kymmeniä viljelijöitä ja luo monipuolisuutta ja erilaista virkistyskäyttöä viheralueille. Palstaviljelyalueiden on oltava helposti saavutettavissa kävellen tai pyörällä, tämän takia niitä tarvitaan eri puolilla kaupunkia. KAAVOITUKSEN VASTINE: Kaupungilla on viljelypalsta-alueita Pilkossa, Hukanhaudalla, Mutalassa ja Marjalassa. Palstoja on yhteensä noin 400 kpl, joista hiukan yli puolet on käytössä. Uusille viljelypalstoille ei siksi katsota olevan tarvetta. Olevat palstat merkitään viherkaavaan. Viherkaavalla ei ratkaista mahdollista pienten, erillisten puistoalueiden käyttämistä täydennysrakentamiseen, vaan se tehdään erillisen täydennysrakentamisohjelman avulla. Viherkaavan luonnoksessa on esitetty puistoalueita, jotka viheraluejärjestelmän kannalta eivät ole välttämättömiä. Koska nämä luonnoksessa esitetyt mahdolliset täydennysrakentamisen kohteet ovat vieneet huomion pois niistä asioita, jotka viherkaavassa ratkaistaan, katsotaan parhaimmaksi jättää koko mahdollisen täydennysrakentamisen teema pois viherkaavasta. Asia ratkaistaan myöhemmin laadittavassa täydennysrakentamisohjelmassa ja siihen pohjautuvissa kaavamuutoksissa. Mielipide: Anu Lehtola-Donner, Jakob Donner-Amnell ja Lydia Lehtola 19.4.2014 Hyötykasvialueet, täydennysrakentaminen, rantaraitti Joensuun kaupunki on erityisen vihreä, viehättävän maaseutumainen keskisuuri yliopistokaupunki, mikä on omiaan tuomaan asukkaita tiheämmin asutuilta alueilta. Täydennysrakentaminen vaarantaa tämän upean joensuulaisen erityispiirteen, jos kaikki rakentamiselle varatut paikat todella käytettäisiin rakentamiseen. Joensuu voisi viherrakentamisella lisätä voimakkaasti omaperäisyyttään vihreänä kaupunkina, koska rakennusarkkitehtoonisesti kaupunki ei ole kovin kummonen. Hyötykasvialueiden lisääminen ympäri kaupunkia toisi uudenlaista modernin kaupungin ilmettä. Marjapensaita, omenapuita, yrttitarhoja ja kasvimaita kukkaistutusten tilalle. Viherkaupungin imagoa lisäisivät myös viherkatot, -terassit ja kattopuutarhat. Hyötykasvitarhoja voisi tuoda keskustaankin ja näitä ideoita voisi hyödyntää myös torialueen suunnittelussa. Sariolankadun itäpuolelle täydennysrakennettavaksi merkityllä alueella on isoja, komeita mäntyjä ja satakieliä. Uusi katuyhteys rakennettavalle alueelle lisäisi Sariolankadun liikennettä ja vähentäisi asukkaiden turvallisuutta ja viihtyisyyttä. Karsikon vanhan hautausmaan ympärillä olevaa metsää tarvitaan hautausmaan rauhan turvaajaksi ja melun ja hiukkassaasteen torjuntaan. Nyyrikinkadun itäpään luonnontilaisella metsäalueella kulkee suuri oja, jonka takia se ei sovellu täydennysrakennettavaksi alueeksi. Liite 4 – Joensuun viherkaavan palauteraportti 26 Rantareitin täydentäminen Karsikon kohdalla on positiivinen asia. Rantareitin varrella on syytä suosia hoitotoimia, jotka edesauttavat maitohorsman ja mesiangervon sekä vadelman kasvua, koska ne ovat hyödynnettäviä kasveja. Jättibalsamin ja lupiinin tyyppisiä lajeja on syytä torjua. KAAVOITUKSEN VASTINE: Viherkaavalla ei ratkaista mahdollista pienten, erillisten puistoalueiden käyttämistä täydennysrakentamiseen, vaan se tehdään erillisen täydennysrakentamisohjelman avulla. Viherkaavan luonnoksessa on esitetty puistoalueita, jotka viheraluejärjestelmän kannalta eivät ole välttämättömiä. Koska nämä luonnoksessa esitetyt mahdolliset täydennysrakentamisen kohteet ovat vieneet huomion pois niistä asioita, jotka viherkaavassa ratkaistaan, katsotaan parhaimmaksi jättää koko mahdollisen täydennysrakentamisen teema pois viherkaavasta. Asia ratkaistaan myöhemmin laadittavassa täydennysrakentamisohjelmassa ja siihen pohjautuvissa kaavamuutoksissa. Hyötykasvitarhojen osalta viherkaavassa on käytetty termiä syötävä puisto. Syötäviä puistoja on tarkoitus saada kattavasti koko kaupunkiin. Vaihtoehtona on joko määrittää erilliset syötävät puistot joka kaupunginosaan tai lisätä ravinnoksi hyödynnettävien kasvien käyttöä puistoistutuksissa ylipäätään. Rantaraiteista tehdään omat selvityksensä ja suunnitelmansa, joilla pyritään ratkaisemaan puutteet raittien jatkuvuudessa ja parantamaan niiden laatua. Kaupunki kehittää keskeisiä puistoalueita kokonaisuutena, erityisesti panostetaan pyöräilyn kehittämisen mahdollisuuksiin viheralueilla (ns. ”pyöräilypuisto”). Keskeinen osa tätä työtä on parantaa rantaraittien liikenteellistä jatkuvuutta ja viihtyisää ympäristöä. Mielipide: Elina Järvinen 21.4.2014 Viljelypalstat Viherkaavassa on esitetty palstaviljelyalueiden poistumista Mutalasta ja Hukanhaudalta ja niiden muuttuvan täydennysrakentamisen alueiksi. Palstaviljelyalueet on säilytettävä ja ne on esitettävä viherkaavassa Emerkinnällä (erityisviheralue). Palstaviljelyalueet ovat tärkeitä kuntalaisten virkistyskohteita ja tarjoavat mökittömille ja autottomille mahdollisuuden luontoharrastukseen lähellä omaa kotipiiriä. Ne ovat käyttäjilleen tärkeitä henkireikiä ja niillä on myös kulttuurihistoriallista merkitystä. Palstojen säilyminen Pilkossa ja Utrassa ei riitä, vaan niitä täytyy olla tasaisesti ympäri kaupunkia, jotta matka palstalle ei tule liian pitkäksi. KAAVOITUKSEN VASTINE: Kaupungilla on viljelypalsta-alueita Pilkossa, Hukanhaudalla, Mutalassa ja Liite 4 – Joensuun viherkaavan palauteraportti 27 Marjalassa. Palstoja on yhteensä noin 400 kpl, joista hiukan yli puolet on käytössä. Uusille viljelypalstoille ei siksi katsota olevan tarvetta. Olevat palstat merkitään viherkaavaan. Mielipide: Joensuun seudun luonnonystävät 22.4.2014 luonnonarvot, hoito Kaavassa on määriteltävä ehdottomasti säilytettävät viheralueet. Koska kaava on oikeusvaikutukseton, on sen hyväksymisen jälkeen edistettävä kaavan tavoitteita muillakin tavoin. Kaava edellyttää kaupungilta jatkossa tasapuolisuutta ja sosiaalista hyväksyntää, jos kaavan vastaisia toimia halutaan tulevaisuudessa edistää. Kaava on puutteellinen luonnon monimuotoisuuden osalta. Viheralueiden ja kaupunkimetsien käsittelyn tulee olla mahdollisimman kevyttä. Kaikkia tiedossa olevia monimuotoisuuden kannalta tärkeitä kohteita ei ole karttaan merkitty asianmukaisesti. Viherkaavan valmistelu on monimuotoisuuden turvaamisen osalta vielä kesken ja vaatii kaupungilta lisätoimenpiteitä. Höytiäisen kanavan suiston luo-rajausta voisi laajentaa pohjoisemmaksi, jossa sijaitsee tärkeä lintujen lepäilyalue. Rajaukseen voisi ottaa mukaan myös kanavan rantametsiä. Kallioniemen alueella voisi rakentamiseen osoittaa pellot ja asutut alueet, mutta metsät olisi jätettävä VL-alueiksi. Karhunmäen valkoselkätikka-alueet on suojeltu luonnonsuojelulain perusteella ja niiden merkinnäksi on muutettava SL. Kuhasalon läntisen puolen vanha kuusikko tulisi merkitä SL-alueeksi. Kuhasalon luonnonarvojen turvaaminen edellyttää erityistoimenpiteitä, koska alueelle kohdistuu kasvava virkistyspaine. Noljakan Natura-alueen ja Noljakatien väliin jäävä metsikkö pitäisi luokitella Natura-alueen täydennykseksi (SL-merkintä). Paritsanlahden merkintä pitäisi muuttaa VL-merkinnästä luo-merkinnäksi, koska alue ei ole erityisen metsäistä. Merkintä voisi olla samaa aluekokonaisuutta Aittopuron kanssa. Multimäen kohdalla esitetyt rantaraitti ja ulkoilureitti pitäisi siirtää kulkemaan mahdollisimman lähelle Kulhontietä. Pilkon tienvarsimetsällä voisi olla myös luo-merkintä. Siilaistenpurolle tulisi tehdä yksityiskohtainen aluerajaus, joka käsittäisi myös Pyhäselän ranta-alueen Honkaniemen pohjoispuolelle asti. Sintson lammen pohjoisosan merkintä on muutettava SL-merkinnäksi. Luonnonsuojeluyhdistys tekee kaupungille esityksen uusista suojelualueiksi perustettavista alueista. Kaavaselostusta olisi tarkennettava mm. suojeltavien lajien esiintymien, ekologisten ydinalueiden, pienvesien ja kulttuuriympäristöjen osalta. Liite 4 – Joensuun viherkaavan palauteraportti 28 Kaavaluonnoksessa ei ole esitetty metsien tai luonnonmukaisesti hoidettavien alueiden tavoiteltavia hoitotapoja. Koska alueet ovat hyvin eriluonteisia, ovat tarvittavat hoitotoimenpiteetkin erilaisia. Ekologisten käytävien säilyminen Noljakan suunnan ja Siilaisten – Linnunlahden alueiden välillä on tärkeää. KAAVOITUKSEN VASTINE: Viherkaavan sisäänrakennettuna tavoitteena on esittää ne puistoalueet, jotka on ehdottomasti säilytettävä viheralueina. Näitä ovat lähinnä kaupunginosien keskeiset puistoalueet (kaupunginosapuistot). Ehdotusvaiheessa täsmennetään kaavamääräyksiä tältä osin. Viheralueiden hoidossa suositaan yleisesti kevyttä ja luonnon monimuotoisuutta edistävää hoitotapaa. Kaupungilla ei ole tarvetta eikä resursseja hoitaa viheralueita kauttaaltaan tehokkaasti. Kaupungilla ei myöskään ole resursseja pyrkiä raskailla hoitotoimilla palauttamaan tai luomaan monimuotoisempaa kaupunkiluontoa. Toisaalta viheralueiden moninaiskäyttö rajaa luonnon monimuotoisuuden edistämistä keskeisiltä, paljon käytetyiltä viheralueilta. Kuhasalo on ensisijaisesti retkeilyalue. Sitä hoidetaan hyväksytyn hoito- ja käyttösuunnitelman mukaisesti. Kuhasalon luontoarvot on selvitetty Penttilän osayleiskaavan yhteydessä ja ne huomioidaan alueen hoidossa. Metsien hoidossa noudatetaan valtuuston hyväksymää metsien hoidon linjausta. Keskeisimmille viheralueille (kaupunginosapuistot ja keskustapuistot) tullaan laatimaan jatkotyönä yleissuunnitelmat, joissa osoitetaan puistojen tavoiteltava luonne ja varustus sekä hoitotaso. Yleissuunnitelmia ei tehdä viherkaavan yhteydessä, vaan välittömästi seuraavana jatkotyönä. Kaavamerkintöjä ja kaavan tarkkuutta hiotaan kaavaehdotuksessa vastaamaan paremmin yleiskaavalliselle tarkastelulle asetettuja vaatimuksia. Luonnoksessa on useita tiedossa olevia luonnonsuojelualueita koskevia virheitä ja puutteita, jotka korjataan kaavaehdotukseen. Viherkaavan yhteydessä ei tehdä uusia avauksia luonnonsuojelualueiksi. Kaavaselostusta täydennetään mm. esitetyiltä osin. Mielipide: Joensuun vihreiden kaupunkisuunnittelutyöryhmä 17.4.2014 rantaraitti, luonnonarvot, kansallinen kaupunkipuisto, täydennysrakentaminen Hyvä, että viherympäristöä tarkastellaan kokonaisuutena ja että tavoitevaiheessa hankittiin aineistoa kansalaiskuulemisen eri menetelmillä. Lähipuistojen hoidon ja varustuksen osalta pitäisi voida noudattaa asukkaiden toiveita. Niinivaaran, Hukanhaudan ja Mutalan pienialaisia lähipuistoja ei sovi verottaa. Metsien käsittelytavassa puistometsien osalta ristiriitoja. Rannat on pidettävä lähtökohtaisesti kaikkien kaupunkilaisten käytettävissä. Viherkaavassa on näytettävä Ässätien alueen rantaraitti sekä Siilaistenpuron Liite 4 – Joensuun viherkaavan palauteraportti 29 ylittävä silta. Silta voisi olla varsin kevytrakenteinenkin. Pielisjoen pohjoisrannalle on saatava yhtenäinen rantaraitti, vaikka reitti olisikin kapea ulkoilupolku. Yhteystarpeita on Kuovinkadun ja Kahlaajakadun välisellä osuudella sekä Pataluodon uimarannalta itään johtavalla osuudella. Pielisjoen eteläpuolella on tärkeää saada miellyttävät ja jatkuvat kevyen liikenteen väylät aina Utran saarille saakka. Viherkaavaluonnoksen luontokohdeverkosto perustuu jo tiedossa olleisiin kohteisiin. Kuhasalon länsiosien vanha kuusikko olisi huomioitava kaavassa. Joidenkin kaavan luo-alueiden merkintä olisi hyvä muuttaa LS-merkinnäksi. Kaavaan pitäisi määrittää arvokkaimmat toistaiseksi puuttuvat kohteet. Alueiden hoitotavoitteet on kuvattu yleispiirteisesti. Missä yhteydessä ja kuka päättää tehtävät metsänhoitotoimet? Eri alueiden väliset yhteydet ovat heikot, eikä niitä saisi ainakaan heikentää jatkokaavoituksella. Pyhäselän ranta-alueita Sulkuniemestä etelään ei ole tarkasteltu kaavassa. Miksi? Pielisjoen suulla voitaisiin varautua kansalliseen kaupunkipuistoon, joka käsittäisi Ilosaaren, Penttilän ja Kuhasalon joen etelärannalla sekä Rantapuiston, Koivuniemen, Hasanniemen, Laulurinteen ja Arboretumin joen pohjoisrannalla. Ehdotettujen täydennysrakennuskohteiden osalta olisi kuunneltava tarkasti kansalaisten ääntä heille tärkeistä pienviherkohteista. Hyvin perusteltu ja tarkoin harkittu täydennysrakentamissuunnitelma olisi myöhemmän kaavoituksen selkänojana. KAAVOITUKSEN VASTINE: Metsien hoidossa noudatetaan valtuuston hyväksymää metsien hoidon linjausta. Keskeisimmille viheralueille (kaupunginosapuistot ja keskustapuistot) tullaan laatimaan jatkotyönä yleissuunnitelmat, joissa osoitetaan puistojen tavoiteltava luonne ja varustus sekä hoitotaso. Yleissuunnitelmia ei tehdä viherkaavan yhteydessä, vaan välittömästi seuraavana jatkotyönä. Siilaistenpuron silta on aivan liian kallis toteutettavaksi, vaikka se tehtäisiin "kevytrakenteisena". Puro on suistostaan niin leveä, ettei edullisia ratkaisuja ole tehtävissä. Ottaen huomioon Linnunlahden, Siilaisen, Noljakan ja Höytiäisen suiston rantaraittien ja rantapuistojen laaja jatkumo, on kyseessä pieni puute, jonka korjaaminen olisi yksinkertaisesti liian kallista ja aikaa vievää saavutettavaan hyötyyn nähden. Rantakylän – Mutalan osalta on tehty rantaraitin osalta seuraavat ratkaisut: Ranta-Mutalantien varren tonttien osalta luovutaan rantaraitin vetämisestä rantaa myöten ja kapea, reitin rakentamiseen käyttökelvoton puistokaistale liitetään tontteihin. Sorsakadun päässä linjaus on vielä ratkaisematta. Hanhentien päässä rantaraitti on tarkoitus viedä rantaa myöten, ei Haikarankujaa myöten. Asiaa koskeva asemakaavan muutos on käynnissä ja tulossa päätettäväksi. Luonnoksessa on useita tiedossa olevia, mm. luonnonsuojelualueita koskevia Liite 4 – Joensuun viherkaavan palauteraportti 30 virheitä ja puutteita, jotka korjataan kaavaehdotukseen. Viherkaavan yhteydessä ei tehdä uusia avauksia luonnonsuojelualueiksi. Joensuu ei lähde viemään varsinaista kansallisen kaupunkipuiston valmisteluprosessia eteenpäin, koska prosessi on liian työläs suhteessa kansallisen kaupunkipuiston statuksesta saatavaan hyötyyn. Virallisen kansallisen kaupunkipuiston sijasta kaupunki kehittää keskeisiä puistoalueita kokonaisuutena, erityisesti panostetaan pyöräilyn kehittämisen mahdollisuuksiin viheralueilla (ns. ”pyöräilypuisto”). Keskeinen osa tätä työtä on parantaa rantaraittien liikenteellistä jatkuvuutta ja viihtyisää ympäristöä. Viherkaavalla ei ratkaista mahdollista pienten, erillisten puistoalueiden käyttämistä täydennysrakentamiseen, vaan se tehdään erillisen täydennysrakentamisohjelman avulla. Viherkaavan luonnoksessa on esitetty puistoalueita, jotka viheraluejärjestelmän kannalta eivät ole välttämättömiä. Koska nämä luonnoksessa esitetyt mahdolliset täydennysrakentamisen kohteet ovat vieneet huomion pois niistä asioita, jotka viherkaavassa ratkaistaan, katsotaan parhaimmaksi jättää koko mahdollisen täydennysrakentamisen teema pois viherkaavasta. Asia ratkaistaan myöhemmin laadittavassa täydennysrakentamisohjelmassa ja siihen pohjautuvissa kaavamuutoksissa. Täydennys 25.2.2015: Kaupunkirakennelautakunta päätti kokouksessaan 24.2.2015, että viherkaavaan merkitään Siilaisenpuron ylittävä silta yhteystarpeena. Mielipide: Joensuun latu 16.4.2014 esitystapa, täydennysrakentaminen, ulkoilureitit Viherkaavan luonnos on vaikealukuinen. Ehdotusvaiheessa voisivat olla omilla kartoillaan puisto-, viher- ja täydennysrakentamiseen soveltuvat alueet, kulkuyhteydet ja virkistyskohteet sekä muut alueet. Merkinnät ja määräykset olisi hyvä olla omalla sivullaan. Pohjakartan tulisi olla päivitetty ja harmaaksi rasteroitu. Rakennetut reitit ja tarkan sijainnin omaavat kohteet tulisi esittää sijainniltaan tarkemmin. Osa täydennysrakennettaviksi ehdotetuista pienialaisista viheralueista voitaisiin jättää lähipuistoiksi, jos ympärillä olevat asukkaat hoitaisivat aluetta. Yhteydet Lykynlammelle ovat tärkeitä. Lykynlammelta Törmälle olisi merkittävä paikallinen ulkoilureitti ja hiihtolatu. Noljakan Kallioniemen täydennysrakentamisalueita olisi pienennettävä. Kerppupuistoon latulinjaus. Mehtimäen pesäpallostadionin ja yliopiston yhteydessä oleva täydennysrakentamisen alue on epäselvä. Kirkonmäeltä Rantakylän lounaisosaan paikallinen hiihtolatu. Ranta-Mutalanpuistosta itään pitäisi rantaraittia täydentää. Liite 4 – Joensuun viherkaavan palauteraportti 31 Ulkoilureitin jatkuminen hautausmaa-alueen kautta on kyseenalainen määräys. Paikallinen ulkoilureitti on esitettävä selkeämmin. Rantaraitin selostukseen lisäys Höytiäisen kanavan rannasta. Mielipiteen liitteenä on kartta, jossa tarkennettu mielipiteessä esitettyjä näkemyksiä. KAAVOITUKSEN VASTINE: Kaavamerkintöjä ja kaavan tarkkuutta hiotaan kaavaehdotuksessa vastaamaan paremmin yleiskaavalliselle tarkastelulle asetettuja vaatimuksia. Luonnoksessa on useita viheralueita koskevia virheitä ja puutteita, jotka korjataan kaavaehdotukseen. Viherkaavalla ei ratkaista mahdollista pienten, erillisten puistoalueiden käyttämistä täydennysrakentamiseen, vaan se tehdään erillisen täydennysrakentamisohjelman avulla. Viherkaavan luonnoksessa on esitetty puistoalueita, jotka viheraluejärjestelmän kannalta eivät ole välttämättömiä. Koska nämä luonnoksessa esitetyt mahdolliset täydennysrakentamisen kohteet ovat vieneet huomion pois niistä asioita, jotka viherkaavassa ratkaistaan, katsotaan parhaimmaksi jättää koko mahdollisen täydennysrakentamisen teema pois viherkaavasta. Asia ratkaistaan myöhemmin laadittavassa täydennysrakentamisohjelmassa ja siihen pohjautuvissa kaavamuutoksissa. Latuyhteyksien merkinnöissä on virheitä ja puutteita, jotka tullaan korjaamaan ehdotusvaiheessa. Kerppupuiston latuyhteyden toteuttamista tutkitaan. Latuyhteys kirkonmäeltä Rantakylään tuskin toteutuu. Uusista latutarpeista käynnistetään neuvottelut kaupungin organisaation sisällä, pystytäänkö niitä toteuttamaan käytössä olevilla resursseilla. Mielipide: Kaarina Hirvonen 20.4.2014 Rantaraitti Ranta-Mutalantie 32:n kohdalla on asuttu talo ja rantaan ulottuva tontti, joten sitä ei voi määritellä viheralueeksi. Koska rantaan on olemassa kulkureitti, ei ole järkevää rakentaa uutta rantaa pitkin kulkevaa reittiä. KAAVOITUKSEN VASTINE: Ranta-Mutalantie 32 rakennus sijaitsee voimassa olevan asemakaavan mukaisessa puistossa. Kyse ei ole siten tontista eikä kyseisellä paikalla ole rakennusoikeutta. Viherkaava ei muuta tätä tilannetta. Rantaraitti pyritään viemään rannan tuntumaan aina, kun se on mahdollista. Mielipide: Lari ja Hannele Kovanen 8.4.2014, 9.4.2014 ulkoilureitti, merkinnän puuttuminen Onko Oksalankadun ja Lapinkadun välinen hiihtolatu pysyvä vai onko se siirtymässä Iiksenjoen yli rakennettavalle kevyen liikenteen sillalle, kuten on Liite 4 – Joensuun viherkaavan palauteraportti 32 aikaisemmin kerrottu? Siltaa ei ole merkitty viherkaavaan. Silta olisi paras ratkaisu. KAAVOITUKSEN VASTINE: Kyseinen reitti on voimassa olevan asemakaavan mukainen ja pysyy paikallaan. Jatko Monolanniemeen on suunniteltu toteutettavaksi siten, että nykyinen latulinjaus säilyy. Asiaa voidaan tarkastella uudestaan, kun Monolanniemi aikanaan asemakaavoitetaan. Mielipide: Laura ja Heikki Väistö 18.4.2014 Merkinnän puuttuminen Niittylahdenrannassa viherkaavaan VP-3 puistokokonaisuutta. oleva asemakaavoitettu puistoalue tulisi merkitä tai VL –merkinnällä. Se on osa suurempaa KAAVOITUKSEN VASTINE: Kaavamerkintöjä ja kaavan tarkkuutta hiotaan kaavaehdotuksessa vastaamaan paremmin yleiskaavalliselle tarkastelulle asetettuja vaatimuksia. Luonnoksessa on useita viheralueita koskevia virheitä ja puutteita, jotka korjataan kaavaehdotukseen. Mielipide: Linnunlahti-seura 18.4.2014 täydennysrakentaminen, luontoarvot Linnunlahdella sijaitsee hyvin merkittävä ja arvokas mäntyvaltainen puistometsä- ja virkistysalue, jolla on tärkeä merkitys kaupunkirakenteeseen. Sijainti on hyvä ja alue on riittävän iso ja yhtenäinen. Martinpuistoa ja sen hoito- ja käyttösuunnitelmaa pitää kunnioittaa. Mehtimäen alueella sijaitsevia mäntyjä tulee erityisesti suojella ja vaalia. Linnunlahti-seura vastustaa kiipeilypuistohanketta. Heinäpuronpuistoon ei saisi esittää täydennysrakentamista. Linnunlahden kaupunginosassa olevat puisto- ja viheralueet on ehdottomasti säilytettävä. Ne ovat tärkeitä keitaita kaupunkirakenteessa ja merkitsevät hyvinvointia ihmisille. KAAVOITUKSEN VASTINE: Kaupunki on sitoutunut toteuttamaan alueellaan tehtyjä hoito- ja käyttösuunnitelmia. Kiipeilypuisto ei ole viherkaavan asia. Viherkaavalla ei ratkaista mahdollista pienten, erillisten puistoalueiden käyttämistä täydennysrakentamiseen, vaan se tehdään erillisen täydennysrakentamisohjelman avulla. Viherkaavan luonnoksessa on esitetty puistoalueita, jotka viheraluejärjestelmän kannalta eivät ole välttämättömiä. Liite 4 – Joensuun viherkaavan palauteraportti 33 Koska nämä luonnoksessa esitetyt mahdolliset täydennysrakentamisen kohteet ovat vieneet huomion pois niistä asioita, jotka viherkaavassa ratkaistaan, katsotaan parhaimmaksi jättää koko mahdollisen täydennysrakentamisen teema pois viherkaavasta. Asia ratkaistaan myöhemmin laadittavassa täydennysrakentamisohjelmassa ja siihen pohjautuvissa kaavamuutoksissa. Mielipide: Matti Eskelinen 22.4.2014 luontoarvot Viherkaavaan olisi lisättävä kolme kohdetta Hammaslahden suunnalla: Rauvanvaaran alue, Rauansalon alue karttaliitteen osoittamalla rajauksella (alueella useita arvokkaita kohteita), Rekivaaran ja Satulavaaran välissä oleva puro. KAAVOITUKSEN VASTINE: Esitetyt alueet ovat viherkaavan alueen ulkopuolella. Kaava-alueen rajausta laajennettiin osallistumis- ja arviointivaiheessa tulleen palautteen perusteella. Viherkaava kohdistettiin väestöltään selvästi kasvaville alueille, joiden virkistyskäytön paineet ovat kasvamassa. Tässä vaiheessa ei nähdä perustelluksi laajentaa kaava-aluetta entisestään. Mielipide: Mika Lappalainen 21.3.2014 ja 22.4.2014 viljelypalstat Utran siirtolapuutarha-alueen osa näyttäisi olevan ´mahdollisesti poistettavien listalla. Eikö palstaviljelyalueille ole kysyntää, vaikka kaupunkiviljely on Joensuussakin kasvamassa? KAAVOITUKSEN VASTINE: Kaupungissa on viljelypalsta-alueita Utrassa, Pilkossa, Hukanhaudalla, Mutalassa ja Marjalassa. Palstoja on yhteensä noin 400 kpl, joista hiukan yli puolet on käytössä. Uusille viljelypalstoille ei siksi katsota olevan tarvetta. Olevat palstat merkitään viherkaavaan. Mielipide: Noljakan asukasyhdistys 22.4.2014 täydennysrakentaminen, luontoarvot, ulkoilureitit Asukasyhdistys ei esitä Erkinpellon kentälle täydennysrakentamista, vaikka onkin esittänyt sitä uuden päiväkodin sijaintipaikaksi. Hiihtomaan saavutettavuutta olisi parannettava kunnostamalla Erkinpellon kentän parkkipaikka. Koko Höytiäisen kanava sekä Natura-alueet ovat asukkaille merkittäviä. Ulkoilureitin varrella olevat nuotiopaikat kaipaisivat kunnostamista. KAAVOITUKSEN VASTINE: Viherkaavalla ei ratkaista mahdollista pienten, erillisten puistoalueiden Liite 4 – Joensuun viherkaavan palauteraportti 34 käyttämistä täydennysrakentamiseen, vaan se tehdään erillisen täydennysrakentamisohjelman avulla. Viherkaavan luonnoksessa on esitetty puistoalueita, jotka viheraluejärjestelmän kannalta eivät ole välttämättömiä. Koska nämä luonnoksessa esitetyt mahdolliset täydennysrakentamisen kohteet ovat vieneet huomion pois niistä asioita, jotka viherkaavassa ratkaistaan, katsotaan parhaimmaksi jättää koko mahdollisen täydennysrakentamisen teema pois viherkaavasta. Asia ratkaistaan myöhemmin laadittavassa täydennysrakentamisohjelmassa ja siihen pohjautuvissa kaavamuutoksissa. Pysäköintipaikan kunnostaminen ja sähkön saannin järjestäminen Erkinpellontien kentälle eivät ole viherkaavassa ratkaistavia asioita, mutta asiaa selvitetään. Samoin nuotiopaikkojen kunnostamista selvitetään. Mielipide: Mikko Hirvonen 26.3.2014 merkinnän puute, viheralueen laajentaminen Kiinteistöllä 167-401-5-216-A oleva talo osoitteessa Ranta-Mutalantie 32 ei näy viherkaavassa, vaan paikalla on puistometsäalue. Voidaanko yksityisomistuksessa oleva ja asuttu talo poistaa kartalta omistajaa kuulematta? Viereiset tontit ovat lunastaneen rannan puistokaistaleen itselleen ja jokirantaan suunniteltu kevyen liikenteen reitti on poistettu. Toisella, Utran puoleisen tontin kohdalla on vanha purouoma ja kosteikkoalue, jokirantaan on nykyisellään kulkuyhteys ns. koirapuiston kohdalta. Talon ja tontin ottaminen viheralueeksi ei ole hyväksyttävää. KAAVOITUKSEN VASTINE: Ranta-Mutalantie 32 rakennus sijaitsee voimassa olevan asemakaavan mukaisessa puistossa. Kyse ei ole siten tontista eikä kyseisellä paikalla ole rakennusoikeutta. Viherkaava ei muuta tätä tilannetta. Rantaraitti pyritään viemään rannan tuntumaan aina, kun se on mahdollista. Muualla raitti kulkee katkeamattomana olevien kevyen liikenteen väylien kautta. Rantakylän – Mutalan osalta on tehty rantaraitin osalta seuraavat ratkaisut: Ranta-Mutalantien varren tonttien osalta luovutaan rantaraitin vetämisestä rantaa myöten ja kapea, reitin rakentamiseen käyttökelvoton puistokaistale liitetään tontteihin. Sorsakadun päässä linjaus on vielä ratkaisematta. Hanhentien päässä rantaraitti on tarkoitus viedä rantaa myöten, ei Haikarankujaa myöten. Asiaa koskeva asemakaavan muutos on käynnissä ja tulossa päätettäväksi. Mielipide: Timo Hirvonen 3.4.2014. viheraluerakenne, täydennysrakentaminen, puistojen hoito Viherkaavassa pitäisi miettiä sitä, missä määrin ja kuinka lähellä on tarkoituksenmukaista ylläpitää laajoja ja yhtenäisiä viheralueita. Viheralueverkostoa olisi kehitettävä tasa-arvoisesti eri kaupunginosien ja Liite 4 – Joensuun viherkaavan palauteraportti 35 alueiden välillä. Vallitseva tilanne (viheralueiden määrä/as) on erittäin epätasapuolinen. Täydennysrakentamiseen soveltuvien alueiden kartoitus on tärkeää. Rakentamista pitäisi lisätä keskustassa ja sen välittömässä läheisyydessä, n. 3 km säteellä torilta. Keskeisimmiltä alueilta on löytynyt täydennysrakentamiseen soveltuvia alueita liian vähän, mm. Mehtimäen ulkoilualueen metsiä voisi käyttää täydennysrakentamiseen. Luonnoksesta ei selviä, tasoittaako nyt paikannettu täydennysrakentaminen alueiden välisiä eroja viheralueiden määrissä. Kaupunkimetsiä hoidetaan nykyisin liian puistomaisesti. Railakkaampi käsittely johtaisi ekologisesti ja virkistyskäytön kannalta nykyistä parempaan viheralueverkostoon. Hasanniemessä olisi perusteltua selvittään mahdollisuutta täydennysrakentamiseen, samoin Martinpuistossa ja ns. Mehtimäen kumpareella. Kaupunkikeskustassa on puistoja tarpeettoman paljon. Jokivarren osalta olisi selvitettävä mahdollisuuksia rakennuskannan tai liikenteen ulottamiseksi lähemmäs joen rantoja. Kehitys- ja kokeilukohteeksi sopisi esim. Kanavaranta. KAAVOITUKSEN VASTINE: Joensuuta on suunniteltu pitkän ajan kuluessa, minkä takia kunkin suunnitteluaikakauden näkemykset hyvästä kaupunkiympäristöstä näkyvät eri kaupunginosien keskenään erilaisen viheraluemäärän kautta. Kaupunginosien erilaisuus on rikkaus, eikä viheralueiden määrääkään pystytä takaamaan samanlaiseksi jokaiselle asukkaalle. Kaupunkirakenteen merkittävä tiivistäminen vakiintuneilla pientaloalueilla kuten Linnunlahdella on käytännössä mahdotonta, vaikka se olisi kaupunkirakenteen taloudellisuuden kannalta erittäin järkevää. Viherkaavalla ei ratkaista mahdollista pienten, erillisten puistoalueiden käyttämistä täydennysrakentamiseen, vaan se tehdään erillisen täydennysrakentamisohjelman avulla. Viherkaavan luonnoksessa on esitetty puistoalueita, jotka viheraluejärjestelmän kannalta eivät ole välttämättömiä. Koska nämä luonnoksessa esitetyt mahdolliset täydennysrakentamisen kohteet ovat vieneet huomion pois niistä asioita, jotka viherkaavassa ratkaistaan, katsotaan parhaimmaksi jättää koko mahdollisen täydennysrakentamisen teema pois viherkaavasta. Asia ratkaistaan myöhemmin laadittavassa täydennysrakentamisohjelmassa ja siihen pohjautuvissa kaavamuutoksissa. Metsien hoidossa noudatetaan valtuuston hyväksymää metsien hoidon linjausta. Liite 4 – Joensuun viherkaavan palauteraportti 36 Mielipide: Topi Linjama 16.4.2014 viljelypalstat Kaupunkiviljely on maailman mittakaavassa tärkeää. Mutalan ja Hukanhaudan palstaviljelyalueita ei saisi poistaa, vaan niitä pitäisi markkinoida potentiaalisille viljelijöille. Ne pitäisi ottaa osaksi Joensuun alueen hyvinvoinnin kehittämishanketta. KAAVOITUKSEN VASTINE: Kaupungilla on viljelypalsta-alueita Pilkossa, Hukanhaudalla, Mutalassa ja Marjalassa. Palstoja on yhteensä noin 400 kpl, joista hiukan yli puolet on käytössä. Uusille viljelypalstoille ei siksi katsota olevan tarvetta. Olevat palstat merkitään viherkaavaan. Mielipide: Touko ja Riitta Joutsenvirta, Allan Mutanen, Tommi Hirvonen 25.3.2014. rantaraitti Pataluodon puiston ja sen ranta-alueen olisi säilyttävä koko matkallaan uimaranta- ja virkistyskäytössä. Rantaraittia ei tulisi kierrättää rannan kautta Pataluodon puistoon ja siitä Rantamutalantielle, vaan sen tulisi kulkea Hanhentien alaosan ja Haikarankujan kautta Pataluodon puistoon. Mikäli reitti ohjattaisiin korttelissa 1116 olevien omakotitalojen rantojen poikki, se johtaisi suoraan uimarannalle. Lisäksi raitin rakentaminen rantaan on teknisesti vaikeaa ja kallista. KAAVOITUKSEN VASTINE: Rantaraitti pyritään viemään rannan tuntumaan aina, kun se on mahdollista. Muualla raitti kulkee katkeamattomana olevien kevyen liikenteen väylien kautta. Rantakylän – Mutalan osalta on tehty rantaraitin osalta seuraavat ratkaisut: Ranta-Mutalantien varren tonttien osalta luovutaan rantaraitin vetämisestä rantaa myöten ja kapea, reitin rakentamiseen käyttökelvoton puistokaistale liitetään tontteihin. Sorsakadun päässä linjaus on vielä ratkaisematta. Hanhentien päässä rantaraitti on tarkoitus viedä rantaa myöten, ei Haikarankujaa myöten. Asiaa koskeva asemakaavan muutos on käynnissä ja tulossa päätettäväksi. Mielipide: Maija-Liisa Holopainen 20.4.2014 ulkoilureitistö Kelkkauraston sijainti Reijolan Mulonsalossa poikkeaa Reijolan osayleiskaavassa esitetystä. Merkinnät tulisi korjata osayleiskaavan mukaisiksi. KAAVOITUKSEN VASTINE: Kaavamerkintöjä ja kaavan tarkkuutta hiotaan kaavaehdotuksessa vastaamaan paremmin yleiskaavalliselle tarkastelulle asetettuja vaatimuksia. Luonnoksessa on useita viheralueita koskevia virheitä ja puutteita, jotka korjataan Liite 4 – Joensuun viherkaavan palauteraportti 37 kaavaehdotukseen. Mielipide: Tuula Nylander 22.4.2014 viljelypalstat Hukanhaudan, Mutalan ja Utran kasvitarha-alueet tulisi säilyttää entisen kokoisina. Palsta-alueita tulisi lisätä. Kiinnostus lähiruokaan ja palstaviljelyyn on lisääntynyt. Alueiden tulee olla helposti saavutettavissa. Toimintaa voitaisiin kehittää myös erityisryhmien toimintamuodoksi. KAAVOITUKSEN VASTINE: Kaupungilla on viljelypalsta-alueita Pilkossa, Hukanhaudalla, Mutalassa ja Marjalassa. Palstoja on yhteensä noin 400 kpl, joista hiukan yli puolet on käytössä. Uusille viljelypalstoille ei siksi katsota olevan tarvetta. Olevat palstat merkitään viherkaavaan. Liite 4 – Joensuun viherkaavan palauteraportti 38 3.3. LUONNOSVAIHEEN AINOASTAAN TÄYDENNYSRAKENTAMISTA KOSKEVAT MIELIPITEET Mielipide: Ari Tolvanen 22.3.2014 sekä lisäys 30.3.2014 ja 10.4.2014. Täydennysrakentaminen Mesikkapuistikko 6:n viereisen lähipuiston muuttaminen rakennustontiksi tuhoaisi oleellisen osan alueen viihtyisyyttä. Puistossa on leikkialue, ja siellä kasvaa sini- ja valkovuokkoja. Metsämäinen näkymä rauhoittaa. Alueen tontit ovat pieniä, joten puistot ovat tärkeitä. Uuden, puiston paikalle rakennettavan pientalon puunpoltto heikentäisi sisäilmalaatua, koska rakennuksen ilmanotto on nykyisen puiston puolella. Tonttien pienuuden takia puistoa on ollut pakko käyttää lumen varastointiin. Kaupunki ei säästä puiston muuttamisella tontiksi, koska puistoa ei nykyiselläänkään ole juuri hoidettu. Lähialueen asukkaat ovat tehneet oman kirjelmänsä, jossa on 99 allekirjoitusta, joten Petäikkölän kaikki vastaavat pienialaiset puistot ovat lähialueen asukkaille tärkeitä. KAAVOITUKSEN VASTINE: Täydennysrakentamista koskevia päätöksiä ei tehdä viherkaavan yhteydessä. Täydennysrakentamisen periaatteet ja kohteet linjataan vuonna 2015 laadittavassa täydennysrakentamisohjelmassa ja sitovat päätökset tehdään sen jälkeen laadittavissa kaavoissa. Viherkaavan luonnoksessa on esitetty puistoalueita, jotka viheraluejärjestelmän kannalta eivät ole välttämättömiä. Koska nämä luonnoksessa esitetyt mahdolliset täydennysrakentamisen kohteet ovat vieneet huomion pois niistä asioita, jotka viherkaavassa ratkaistaan, katsotaan parhaimmaksi jättää koko mahdollisen täydennysrakentamisen teema pois viherkaavasta. Viherkaavan yhteydessä esitetyt mielipiteet täydennysrakentamisesta säilytetään ja otetaan huomioon täydennysrakentamisohjelmaa koskevina mielipiteinä.. Mielipide: Arja Hyttinen 27.3.2014. Täydennysrakentaminen Siihtalan asukkaat vastustavat Männikönkuja 3:n viereisen lähipuiston muuttamista rakennustonteiksi. Asukkaat vastustivat muutama vuosi sitten myös skeittialueen rakentamista alueelle. Puisto sijaitsee kalliolla. Lisäksi puistossa on suojeluksen alaisena olevia lähes sata vuotta vanhoja puita. Puiston pitäisi säilyä lintujen metsäneläinten asuinpaikkana ja entisenlaisena ulkoilualueena. KAAVOITUKSEN VASTINE: Täydennysrakentamista koskevia päätöksiä ei tehdä viherkaavan yhteydessä. Täydennysrakentamisen periaatteet ja kohteet linjataan vuonna 2015 Liite 4 – Joensuun viherkaavan palauteraportti 39 laadittavassa täydennysrakentamisohjelmassa ja sitovat päätökset tehdään sen jälkeen laadittavissa kaavoissa. Viherkaavan luonnoksessa on esitetty puistoalueita, jotka viheraluejärjestelmän kannalta eivät ole välttämättömiä. Koska nämä luonnoksessa esitetyt mahdolliset täydennysrakentamisen kohteet ovat vieneet huomion pois niistä asioita, jotka viherkaavassa ratkaistaan, katsotaan parhaimmaksi jättää koko mahdollisen täydennysrakentamisen teema pois viherkaavasta. Viherkaavan yhteydessä esitetyt mielipiteet täydennysrakentamisesta säilytetään ja otetaan huomioon täydennysrakentamisohjelmaa koskevina mielipiteinä. Mielipide: Asunto Oy Joensuun Kalliopiha 6.4.2014 Täydennysrakentaminen Taloyhtiö vastustaa ehdottomasti viereisten puistoalueiden muuttamista täydennysrakentamiseen. Alueella viime vuosina tapahtunut täydennysrakentaminen on jo lisännyt alueen liikennettä sekä melua ja ilmansaasteita. Liikennettä haittaa myös autojen pysäköinti katujen varsilla, koska asuintaloilla on riittämättömästi pysäköintipaikkoja. Täydennysrakentamiseen merkityt alueet ovat kauttaaltaan kalliota, joten rakentaminen edellyttäisi isoja räjäytystöitä. Pienet viheralueet ovat Siihtalan asukkaille merkittävä virkistyksen lähde sekä monien luonnonvaraisten eläinten elinaluetta. Joensuussa on tarjolla paljon rakennusmaata ilman että näitä pieniä puistoalueita otetaan rakentamiseen. Puistoalueen muuttamiseksi rakentamiseen on oltava erityinen syy. Rakennusmaan puutetta ei voida pitää erityisenä syynä. KAAVOITUKSEN VASTINE: Täydennysrakentamista koskevia päätöksiä ei tehdä viherkaavan yhteydessä. Täydennysrakentamisen periaatteet ja kohteet linjataan vuonna 2015 laadittavassa täydennysrakentamisohjelmassa ja sitovat päätökset tehdään sen jälkeen laadittavissa kaavoissa. Viherkaavan luonnoksessa on esitetty puistoalueita, jotka viheraluejärjestelmän kannalta eivät ole välttämättömiä. Koska nämä luonnoksessa esitetyt mahdolliset täydennysrakentamisen kohteet ovat vieneet huomion pois niistä asioita, jotka viherkaavassa ratkaistaan, katsotaan parhaimmaksi jättää koko mahdollisen täydennysrakentamisen teema pois viherkaavasta. Viherkaavan yhteydessä esitetyt mielipiteet täydennysrakentamisesta säilytetään ja otetaan huomioon täydennysrakentamisohjelmaa koskevina mielipiteinä. Liite 4 – Joensuun viherkaavan palauteraportti 40 Mielipide: Hannu Härkönen ja 30 muuta allekirjoittajaa 22.4.2014 Täydennysrakentaminen Allekirjoittajat vastustavat viherkaavaan merkittyä täydennysrakentamista Hukanhaudan Karpalopuistikon osalta seuraavin perustein: - Alueen visuaalinen ilme ja asumisviihtyisyys huononee. Viheralue on tärkeä osa hyvin suunniteltua asumisympäristöä - Katualueen kapeuden korostuminen ajoneuvoliikenteelle ja sen tuomat haitat. Lisärakentaminen tuo lisää liikennettä kapealle tonttikadulle. - Lasten toimintamahdollisuuksien väheneminen. Puisto on tärkeä lähileikkipaikka kadunvarren asukkaiden lastenlapsille. Varustus on vähäinen, mutta riittävä. Tärkeintä on alue, jossa lähitalojen lapset voivat kokoontua ja tutustua toisiinsa. - Puiston välittömässä läheisyydessä oleville taloille koituva haitta. Tontin sijainti puiston vieressä oli taloja suunniteltaessa lähtökohta tehdyille suunnitteluratkaisuille. - Lumitilan väheneminen katulumille. Lumet eivät aina ole mahtuneet katualueelle, jolloin puistoa on voitu käyttää lumien varastointiin. - Puistoalue ei toimi ”tontin jatkeena” tai biojätevarastona, vaan se on aina ollut siisti puisto. Puisto ei ole irrallinen osa vaan olennainen osa hyvin suunniteltua asuinkatua. Tiivistämällä pilataan hyvin suunniteltu asuinympäristö. KAAVOITUKSEN VASTINE: Täydennysrakentamista koskevia päätöksiä ei tehdä viherkaavan yhteydessä. Täydennysrakentamisen periaatteet ja kohteet linjataan vuonna 2015 laadittavassa täydennysrakentamisohjelmassa ja sitovat päätökset tehdään sen jälkeen laadittavissa kaavoissa. Viherkaavan luonnoksessa on esitetty puistoalueita, jotka viheraluejärjestelmän kannalta eivät ole välttämättömiä. Koska nämä luonnoksessa esitetyt mahdolliset täydennysrakentamisen kohteet ovat vieneet huomion pois niistä asioita, jotka viherkaavassa ratkaistaan, katsotaan parhaimmaksi jättää koko mahdollisen täydennysrakentamisen teema pois viherkaavasta. Viherkaavan yhteydessä esitetyt mielipiteet täydennysrakentamisesta säilytetään ja otetaan huomioon täydennysrakentamisohjelmaa koskevina mielipiteinä. Liite 4 – Joensuun viherkaavan palauteraportti 41 Mielipide: Hannu Kauhanen 28.3.2014. Täydennysrakentaminen Vanamokadun eteläpäässä oleva ”mahdollisesti poistuva viheralue” on vähitellen lehdoksi muodostuva metsä, jolla on lahopuuta ja kaupunkiluonnoksi tärkeää eliölajistoa. Metsässä on havaittu lehtokerttuja ja valkoselkätikka. Kanervalan metsiä ei saa poistaa rakentamisen tieltä. Uusille tonteille löytyy varmasti hyviä paikkoja muualtakin Joensuusta. KAAVOITUKSEN VASTINE: Täydennysrakentamista koskevia päätöksiä ei tehdä viherkaavan yhteydessä. Täydennysrakentamisen periaatteet ja kohteet linjataan vuonna 2015 laadittavassa täydennysrakentamisohjelmassa ja sitovat päätökset tehdään sen jälkeen laadittavissa kaavoissa. Viherkaavan luonnoksessa on esitetty puistoalueita, jotka viheraluejärjestelmän kannalta eivät ole välttämättömiä. Koska nämä luonnoksessa esitetyt mahdolliset täydennysrakentamisen kohteet ovat vieneet huomion pois niistä asioita, jotka viherkaavassa ratkaistaan, katsotaan parhaimmaksi jättää koko mahdollisen täydennysrakentamisen teema pois viherkaavasta. Viherkaavan yhteydessä esitetyt mielipiteet täydennysrakentamisesta säilytetään ja otetaan huomioon täydennysrakentamisohjelmaa koskevina mielipiteinä. Mielipide: Hannu Laitinen ja 99 muuta allekirjoittajaa 11.4.2014 Täydennysrakentaminen Viherkaavan luonnoksen täydennysrakentaminen ei huomioi asumisviihtyisyyttä. Kaupungin sisäänpäin kasvamisen strategia on paikallisen lähiasukasviihtyisyyden kannalta kestämätön. Viherkaavaan liittyvässä täydennysrakentamisessa Joensuun kaupunki ei ole kaupunkilaisten asialla. Mesikkapuisto, kuten muutkin vastaavat 1960- ja 70 –lukujen asuinalueiden katujen U-lenkkine sisäpuistot antavat kadulla liikkujille avaruuden ja luonnon tuntua pienten ja tiiviiden tonttien yhteydessä. Katu on kapea, eikä kestä liikenteen lisääntymistä. Täydennysrakentaminen vaikeuttaisi kadunvarsipysäköintiä ja lisäisi liikenteen vaaroja alueella. Rakentamisen ajan työt katualueella vaikeuttaisivat liikkumista ja vähentäisivät asukasviihtyisyyttä. Petäikkölän alueen yhtenäinen arkkitehtuuri kärsisi uudisrakentamisen myötä. Mesikkapuistikon puistossa on havaittu mm. viitakerttunen, puukiipijä ja siellä kasvaa sini- ja valkovuokkoja. Asuinalueiden tiivistäminen ja tonttien koon pienentäminen johtaa siihen, että asukkaat etsiytyvät väljemmät asuinolot tarjoaviin ympäristökuntiin. Liite 4 – Joensuun viherkaavan palauteraportti 42 KAAVOITUKSEN VASTINE: Täydennysrakentamista koskevia päätöksiä ei tehdä viherkaavan yhteydessä. Täydennysrakentamisen periaatteet ja kohteet linjataan vuonna 2015 laadittavassa täydennysrakentamisohjelmassa ja sitovat päätökset tehdään sen jälkeen laadittavissa kaavoissa. Viherkaavan luonnoksessa on esitetty puistoalueita, jotka viheraluejärjestelmän kannalta eivät ole välttämättömiä. Koska nämä luonnoksessa esitetyt mahdolliset täydennysrakentamisen kohteet ovat vieneet huomion pois niistä asioita, jotka viherkaavassa ratkaistaan, katsotaan parhaimmaksi jättää koko mahdollisen täydennysrakentamisen teema pois viherkaavasta. Viherkaavan yhteydessä esitetyt mielipiteet täydennysrakentamisesta säilytetään ja otetaan huomioon täydennysrakentamisohjelmaa koskevina mielipiteinä. Mielipide: Hannu Sinisalo 20.4.2014 Täydennysrakentaminen Mutalassa sijaitseva Eeronpuistikon leikkipuisto on ainoa leikkipuisto puistikkoteiden alueella. Se täytyy säilyttää, koska alueella on paljon lapsiperheitä. KAAVOITUKSEN VASTINE: Täydennysrakentamista koskevia päätöksiä ei tehdä viherkaavan yhteydessä. Täydennysrakentamisen periaatteet ja kohteet linjataan vuonna 2015 laadittavassa täydennysrakentamisohjelmassa ja sitovat päätökset tehdään sen jälkeen laadittavissa kaavoissa. Viherkaavan luonnoksessa on esitetty puistoalueita, jotka viheraluejärjestelmän kannalta eivät ole välttämättömiä. Koska nämä luonnoksessa esitetyt mahdolliset täydennysrakentamisen kohteet ovat vieneet huomion pois niistä asioita, jotka viherkaavassa ratkaistaan, katsotaan parhaimmaksi jättää koko mahdollisen täydennysrakentamisen teema pois viherkaavasta. Viherkaavan yhteydessä esitetyt mielipiteet täydennysrakentamisesta säilytetään ja otetaan huomioon täydennysrakentamisohjelmaa koskevina mielipiteinä. Mielipide: Heikki Vaskonen 19.3.2014 Täydennysrakentaminen, liikenne Näsiätien puistometsän täydennysrakentaminen ei ole kannatettava ajatus. Yliopiston läpiajoliikenne olisi lopetettava. Miksi tämä ei ole edennyt? KAAVOITUKSEN VASTINE: Täydennysrakentamista koskevia päätöksiä ei tehdä viherkaavan yhteydessä. Täydennysrakentamisen periaatteet ja kohteet linjataan vuonna 2015 Liite 4 – Joensuun viherkaavan palauteraportti 43 laadittavassa täydennysrakentamisohjelmassa ja sitovat päätökset tehdään sen jälkeen laadittavissa kaavoissa. Viherkaavan luonnoksessa on esitetty puistoalueita, jotka viheraluejärjestelmän kannalta eivät ole välttämättömiä. Koska nämä luonnoksessa esitetyt mahdolliset täydennysrakentamisen kohteet ovat vieneet huomion pois niistä asioita, jotka viherkaavassa ratkaistaan, katsotaan parhaimmaksi jättää koko mahdollisen täydennysrakentamisen teema pois viherkaavasta. Viherkaavan yhteydessä esitetyt mielipiteet täydennysrakentamisesta säilytetään ja otetaan huomioon täydennysrakentamisohjelmaa koskevina mielipiteinä. Yliopiston Yliopistokadun puolen kampuksen läpiajoa koskeva ratkaisu tehtiin asemakaavassa v. 2009. Yliopistokadun kääntämisestä Siltakadulle ja yliopiston läpiajon estämisestä luovuttiin lähinnä alueen asukkaiden vastustuksen vuoksi. Mielipide: Hukanhaudan asukasyhdistys 15.4.2014 Täydennysrakentaminen Asukasyhdistys on huolissaan Hakamaan alueen tulevaisuudesta. Alueen Ulenkkien päissä oleville viheralueille on merkitty täydennysrakentamista. Viheralueilla on runsas lintukanta ja sini- ja valkovuokkoja. Lisäksi Mustikkapuistikkoon on yhteistyössä asukkaiden kanssa tehty viihtyisä leikkipuisto. Viherkaavaan ei tulisi merkitä lisärakentamisen mahdollisuutta Hakamaan alueelle. Asukkaiden ja kaupungin tulisi käynnistää neuvonpito aluen kehittämisestä ja sen yleisilmeen ja viihtyisyyden parantamisesta. KAAVOITUKSEN VASTINE: Täydennysrakentamista koskevia päätöksiä ei tehdä viherkaavan yhteydessä. Täydennysrakentamisen periaatteet ja kohteet linjataan vuonna 2015 laadittavassa täydennysrakentamisohjelmassa ja sitovat päätökset tehdään sen jälkeen laadittavissa kaavoissa. Viherkaavan luonnoksessa on esitetty puistoalueita, jotka viheraluejärjestelmän kannalta eivät ole välttämättömiä. Koska nämä luonnoksessa esitetyt mahdolliset täydennysrakentamisen kohteet ovat vieneet huomion pois niistä asioita, jotka viherkaavassa ratkaistaan, katsotaan parhaimmaksi jättää koko mahdollisen täydennysrakentamisen teema pois viherkaavasta. Viherkaavan yhteydessä esitetyt mielipiteet täydennysrakentamisesta säilytetään ja otetaan huomioon täydennysrakentamisohjelmaa koskevina mielipiteinä. Mielipide: Jari Tanskanen 3.4.2014. Täydennysrakentaminen Mutalan metsäalueet on säilytettävä koskemattomina, mm. Ollilan päiväkodin alueen metsä. Ne ovat lintujen ja pieneliöiden viimeisiä elinalueita ja kuuluvat Liite 4 – Joensuun viherkaavan palauteraportti 44 osaksi 60-luvun arkkitehtuurin henkeä. Metsien hävittämien vie luonnon kauemmaksi lapsien elinympäristöstä ja aiheuttaa monimuotoiseen, luontoakin kunnioittavaan kaupunkiimme pysyviä vaurioita. Rakennusmaata riittää kymmeniksi vuosiksi muuallakin kuin historiallisesti arvokkailla kaupunkialueilla. Ollilan päiväkodin takametsä tulisi suojella lasten ja nuorten kohtaamispaikaksi lintujen ja pieneliöstöjen kanssa. KAAVOITUKSEN VASTINE: Täydennysrakentamista koskevia päätöksiä ei tehdä viherkaavan yhteydessä. Täydennysrakentamisen periaatteet ja kohteet linjataan vuonna 2015 laadittavassa täydennysrakentamisohjelmassa ja sitovat päätökset tehdään sen jälkeen laadittavissa kaavoissa. Viherkaavan luonnoksessa on esitetty puistoalueita, jotka viheraluejärjestelmän kannalta eivät ole välttämättömiä. Koska nämä luonnoksessa esitetyt mahdolliset täydennysrakentamisen kohteet ovat vieneet huomion pois niistä asioita, jotka viherkaavassa ratkaistaan, katsotaan parhaimmaksi jättää koko mahdollisen täydennysrakentamisen teema pois viherkaavasta. Viherkaavan yhteydessä esitetyt mielipiteet täydennysrakentamisesta säilytetään ja otetaan huomioon täydennysrakentamisohjelmaa koskevina mielipiteinä. Mielipide: Jarmo Jääskeläinen 22.4.2014 Täydennysrakentaminen Ostimme pari viikkoa sitten Maanmittarintie 6:sta talon ja kuulimme vasta oston jälkeen, että siihen on kaavoitettu rakennuksia ja teitä rakennettavaksi. Emme halua kyseistä tietä aivan autotallimme seinän viereen tai ainutta vihreää plänttiä rakennettavaksi umpeen. KAAVOITUKSEN VASTINE: Voimassaolevassa asemakaavassa on Maanmittarintie 6 viereiselle viheralueelle merkitty kevyen liikenteen yhteys. Kaavatilanteesta tiedottaminen ja selonotto kaupan yhteydessä ovat ostajan ja myyjän asioita. Kaupungilta näitä voi kysellä, mutta velvoitteet ovat kaupan osapuolilla. Viherkaavasta on tiedotettu kuten kaavahankkeista muutenkin. Täydennysrakentamista koskevia päätöksiä ei tehdä viherkaavan yhteydessä. Täydennysrakentamisen periaatteet ja kohteet linjataan vuonna 2015 laadittavassa täydennysrakentamisohjelmassa ja sitovat päätökset tehdään sen jälkeen laadittavissa kaavoissa. Viherkaavan luonnoksessa on esitetty puistoalueita, jotka viheraluejärjestelmän kannalta eivät ole välttämättömiä. Koska nämä luonnoksessa esitetyt mahdolliset täydennysrakentamisen kohteet ovat vieneet huomion pois niistä asioita, jotka viherkaavassa ratkaistaan, katsotaan parhaimmaksi jättää koko mahdollisen Liite 4 – Joensuun viherkaavan palauteraportti 45 täydennysrakentamisen teema pois viherkaavasta. Viherkaavan yhteydessä esitetyt mielipiteet täydennysrakentamisesta säilytetään ja otetaan huomioon täydennysrakentamisohjelmaa koskevina mielipiteinä. Mielipide: Juha ja Riitta Roivas 21.4.2014 Täydennysrakentaminen Täydennysrakentaminen Mutalan puistikoissa tuhoaisi alueen puutarhakaupunkihengen mukaisen suunnitteluidean. Idyllinen aluekokonaisuus menisi pilalle. Puistot ovat asukkaiden virkistyskäytössä. Merkinnän pitäisi olla VP3 ”Lähipuisto” KAAVOITUKSEN VASTINE: Täydennysrakentamista koskevia päätöksiä ei tehdä viherkaavan yhteydessä. Täydennysrakentamisen periaatteet ja kohteet linjataan vuonna 2015 laadittavassa täydennysrakentamisohjelmassa ja sitovat päätökset tehdään sen jälkeen laadittavissa kaavoissa. Viherkaavan luonnoksessa on esitetty puistoalueita, jotka viheraluejärjestelmän kannalta eivät ole välttämättömiä. Koska nämä luonnoksessa esitetyt mahdolliset täydennysrakentamisen kohteet ovat vieneet huomion pois niistä asioita, jotka viherkaavassa ratkaistaan, katsotaan parhaimmaksi jättää koko mahdollisen täydennysrakentamisen teema pois viherkaavasta. Viherkaavan yhteydessä esitetyt mielipiteet täydennysrakentamisesta säilytetään ja otetaan huomioon täydennysrakentamisohjelmaa koskevina mielipiteinä. Mielipide: Juhana Venäläinen sekä 12 muuta allekirjoittanutta 21.4.2014 Täydennysrakentaminen Varsinaista kaavaehdotusta laadittaessa tulisi kiinnittää nykyistä suurempaa huomiota siihen, tukevatko ehdotetut viheralueiden poistot tavoitetta viheralueverkoston yhtenäisyyden säilyttämisestä tai ovatko esitetyt täydennysrakentamisvaraukset toteuttamiskelpoisia. Poistoehdotukset tulisi käsitellä yksittäin vähintään jonkilaisessa taulukossa, jotta poistamista ja säilyttämistä puoltavat näkökohdat tulisivat selkeästi esiin. Vanamonkadun ja Rauhankadun väliin suunnitellusta täydennysrakentamisvarauksesta tulisi luopua. Alue liittyy laajempaan merkittävään viheraluekokonaisuuteen ja on merkittävä Kanervalan puutarhakaupunki-idean kannalta. Metsä on asukkaiden viihtyisyyden kannalta tärkeä ja merkittävä ulkolu- ja virkistysalue. Täydennysrakentamisesta saatava taloudellinen hyöty ei todennäköisesti korvaisi poistuvan viheralueen käyttöarvosta aiheutuvia menetyksiä. Jätettävä viheralue on liian kapea. Kanervalassa on muuta kaupunkia vähemmän viheralueita asukasta kohden. Liite 4 – Joensuun viherkaavan palauteraportti 46 KAAVOITUKSEN VASTINE: Täydennysrakentamista koskevia päätöksiä ei tehdä viherkaavan yhteydessä. Täydennysrakentamisen periaatteet ja kohteet linjataan vuonna 2015 laadittavassa täydennysrakentamisohjelmassa ja sitovat päätökset tehdään sen jälkeen laadittavissa kaavoissa. Viherkaavan luonnoksessa on esitetty puistoalueita, jotka viheraluejärjestelmän kannalta eivät ole välttämättömiä. Koska nämä luonnoksessa esitetyt mahdolliset täydennysrakentamisen kohteet ovat vieneet huomion pois niistä asioita, jotka viherkaavassa ratkaistaan, katsotaan parhaimmaksi jättää koko mahdollisen täydennysrakentamisen teema pois viherkaavasta. Viherkaavan yhteydessä esitetyt mielipiteet täydennysrakentamisesta säilytetään ja otetaan huomioon täydennysrakentamisohjelmaa koskevina mielipiteinä. Mielipide: Kaarlo Nuutinen 22.4.2014 Täydennysrakentaminen, luontoarvot Pienten viheralueiden säilyttäminen on tärkeää. Satakieli ja liito-orava on havaittu Ukonniementien, Kuhasalontien ja Vehkalahden välisessä metsikössä. Hasanniemessä, Pyhäselän ja Pielisjoen rannoilla olevat metsiköt tulisi säilyttää luonnontilaisina. KAAVOITUKSEN VASTINE: Täydennysrakentamista koskevia päätöksiä ei tehdä viherkaavan yhteydessä. Täydennysrakentamisen periaatteet ja kohteet linjataan vuonna 2015 laadittavassa täydennysrakentamisohjelmassa ja sitovat päätökset tehdään sen jälkeen laadittavissa kaavoissa. Viherkaavan luonnoksessa on esitetty puistoalueita, jotka viheraluejärjestelmän kannalta eivät ole välttämättömiä. Koska nämä luonnoksessa esitetyt mahdolliset täydennysrakentamisen kohteet ovat vieneet huomion pois niistä asioita, jotka viherkaavassa ratkaistaan, katsotaan parhaimmaksi jättää koko mahdollisen täydennysrakentamisen teema pois viherkaavasta. Viherkaavan yhteydessä esitetyt mielipiteet täydennysrakentamisesta säilytetään ja otetaan huomioon täydennysrakentamisohjelmaa koskevina mielipiteinä. Mielipide: Kati Nylund 3.4.2014. täydennysrakentaminen Nousianpuisto, Paalukadun eteläpuolella: Metsä on lapsille tärkeä paikka, leikki ei rajoitu vain leikkialueelle vaan jatkuu metsässä. Leikkipuisto on kovalla käytöllä ja metsä tärkeä lähialueiden asukkaille, mm. marjastuksen takia. Liite 4 – Joensuun viherkaavan palauteraportti 47 KAAVOITUKSEN VASTINE: Täydennysrakentamista koskevia päätöksiä ei tehdä viherkaavan yhteydessä. Täydennysrakentamisen periaatteet ja kohteet linjataan vuonna 2015 laadittavassa täydennysrakentamisohjelmassa ja sitovat päätökset tehdään sen jälkeen laadittavissa kaavoissa. Viherkaavan luonnoksessa on esitetty puistoalueita, jotka viheraluejärjestelmän kannalta eivät ole välttämättömiä. Koska nämä luonnoksessa esitetyt mahdolliset täydennysrakentamisen kohteet ovat vieneet huomion pois niistä asioita, jotka viherkaavassa ratkaistaan, katsotaan parhaimmaksi jättää koko mahdollisen täydennysrakentamisen teema pois viherkaavasta. Viherkaavan yhteydessä esitetyt mielipiteet täydennysrakentamisesta säilytetään ja otetaan huomioon täydennysrakentamisohjelmaa koskevina mielipiteinä. Mielipide: Katja Halonen 8.4.2014 täydennysrakentaminen Rantakylässä on merkitty täydennysrakentamiseen katujen välimetsiä, kuten Poijutien ja Varppitien alkupäässä. Ne tuovat idyllisyyttä ja rauhaa ja ovat asukkaille tärkeitä, eikä niitä saisi pilata yhden tai kahden tontin takia. Rakennuspaikat, jotka eivät ole aivan asutuksen lähellä, ovat hyväksyttävissä, ja niiden pitäisi riittää. KAAVOITUKSEN VASTINE: Täydennysrakentamista koskevia päätöksiä ei tehdä viherkaavan yhteydessä. Täydennysrakentamisen periaatteet ja kohteet linjataan vuonna 2015 laadittavassa täydennysrakentamisohjelmassa ja sitovat päätökset tehdään sen jälkeen laadittavissa kaavoissa. Viherkaavan luonnoksessa on esitetty puistoalueita, jotka viheraluejärjestelmän kannalta eivät ole välttämättömiä. Koska nämä luonnoksessa esitetyt mahdolliset täydennysrakentamisen kohteet ovat vieneet huomion pois niistä asioita, jotka viherkaavassa ratkaistaan, katsotaan parhaimmaksi jättää koko mahdollisen täydennysrakentamisen teema pois viherkaavasta. Viherkaavan yhteydessä esitetyt mielipiteet täydennysrakentamisesta säilytetään ja otetaan huomioon täydennysrakentamisohjelmaa koskevina mielipiteinä. Mielipide: Liisa Lehikoinen 15.4.2014 täydennysrakentaminen Pienet, korttelien päädyissä olevat puistoalueet tulisi jättää jatkossakin puistokäyttöön. Ne eristävät melua ja tuovat väljyyttä pienille tonteille. Melu on Hukahaudalla lisääntynyt viime vuosina. Liite 4 – Joensuun viherkaavan palauteraportti 48 KAAVOITUKSEN VASTINE: Täydennysrakentamista koskevia päätöksiä ei tehdä viherkaavan yhteydessä. Täydennysrakentamisen periaatteet ja kohteet linjataan vuonna 2015 laadittavassa täydennysrakentamisohjelmassa ja sitovat päätökset tehdään sen jälkeen laadittavissa kaavoissa. Viherkaavan luonnoksessa on esitetty puistoalueita, jotka viheraluejärjestelmän kannalta eivät ole välttämättömiä. Koska nämä luonnoksessa esitetyt mahdolliset täydennysrakentamisen kohteet ovat vieneet huomion pois niistä asioita, jotka viherkaavassa ratkaistaan, katsotaan parhaimmaksi jättää koko mahdollisen täydennysrakentamisen teema pois viherkaavasta. Viherkaavan yhteydessä esitetyt mielipiteet täydennysrakentamisesta säilytetään ja otetaan huomioon täydennysrakentamisohjelmaa koskevina mielipiteinä. Mielipide: Mari Eskelinen 30.3.2014. täydennysrakentaminen Siihtalan puistoalueet on tärkeä säilyttää. Pienet puistoalueet ovat maisemallisesti tärkeitä. Ne ovat myös ekologisesti tärkeitä ja tarjoavat elinympäristön oraville, linnuille ja siileille. Puistot sijaitsevat kalliolla, ja niiden rakentaminen edellyttää räjäytyksiä. Räjäytykset voivat vahingoittaa vanhoja rakennuksia. Puistot ovat lähialueen asukkaiden päivittäisessä käytössä ja tärkeitä ulkoilun ja virkistyksen kannalta. KAAVOITUKSEN VASTINE: Täydennysrakentamista koskevia päätöksiä ei tehdä viherkaavan yhteydessä. Täydennysrakentamisen periaatteet ja kohteet linjataan vuonna 2015 laadittavassa täydennysrakentamisohjelmassa ja sitovat päätökset tehdään sen jälkeen laadittavissa kaavoissa. Viherkaavan luonnoksessa on esitetty puistoalueita, jotka viheraluejärjestelmän kannalta eivät ole välttämättömiä. Koska nämä luonnoksessa esitetyt mahdolliset täydennysrakentamisen kohteet ovat vieneet huomion pois niistä asioita, jotka viherkaavassa ratkaistaan, katsotaan parhaimmaksi jättää koko mahdollisen täydennysrakentamisen teema pois viherkaavasta. Viherkaavan yhteydessä esitetyt mielipiteet täydennysrakentamisesta säilytetään ja otetaan huomioon täydennysrakentamisohjelmaa koskevina mielipiteinä. Mielipide: Marjatta Haapaniemi 11.4.2014 täydennysrakentaminen Hukanhaudan puistojen alueelle kaavaillut rakentamissuunnitelmat olisi jäädytettävä / kuopattava lopullisesti. U-muotoisten katujen päissä olevat Liite 4 – Joensuun viherkaavan palauteraportti 49 viheralueet ovat alueen helmiä ja tärkeitä lapsiperheille ja vanhenevalle väestölle. KAAVOITUKSEN VASTINE: Täydennysrakentamista koskevia päätöksiä ei tehdä viherkaavan yhteydessä. Täydennysrakentamisen periaatteet ja kohteet linjataan vuonna 2015 laadittavassa täydennysrakentamisohjelmassa ja sitovat päätökset tehdään sen jälkeen laadittavissa kaavoissa. Viherkaavan luonnoksessa on esitetty puistoalueita, jotka viheraluejärjestelmän kannalta eivät ole välttämättömiä. Koska nämä luonnoksessa esitetyt mahdolliset täydennysrakentamisen kohteet ovat vieneet huomion pois niistä asioita, jotka viherkaavassa ratkaistaan, katsotaan parhaimmaksi jättää koko mahdollisen täydennysrakentamisen teema pois viherkaavasta. Viherkaavan yhteydessä esitetyt mielipiteet täydennysrakentamisesta säilytetään ja otetaan huomioon täydennysrakentamisohjelmaa koskevina mielipiteinä. Mielipide: Mauri Väisänen 21.4.2014 täydennysrakentaminen Mutalan kaupunginosan puistikkojen viheralueet on säilytettävä ennallaan. Eeronpuistikon leikkipaikka on uusittu muutamia vuosia sitten ja sen käyttöaste on korkea. Asuinalueen harmonia menetettäisiin, jos viheralueet käytettäisiin rakentamiseen. KAAVOITUKSEN VASTINE: Täydennysrakentamista koskevia päätöksiä ei tehdä viherkaavan yhteydessä. Täydennysrakentamisen periaatteet ja kohteet linjataan vuonna 2015 laadittavassa täydennysrakentamisohjelmassa ja sitovat päätökset tehdään sen jälkeen laadittavissa kaavoissa. Viherkaavan luonnoksessa on esitetty puistoalueita, jotka viheraluejärjestelmän kannalta eivät ole välttämättömiä. Koska nämä luonnoksessa esitetyt mahdolliset täydennysrakentamisen kohteet ovat vieneet huomion pois niistä asioita, jotka viherkaavassa ratkaistaan, katsotaan parhaimmaksi jättää koko mahdollisen täydennysrakentamisen teema pois viherkaavasta. Viherkaavan yhteydessä esitetyt mielipiteet täydennysrakentamisesta säilytetään ja otetaan huomioon täydennysrakentamisohjelmaa koskevina mielipiteinä. Mielipide: Mauri Väisänen ja 130 muuta allekirjoittajaa 22.4.2014 täydennysrakentaminen Eerolanpuistikon leikkipuisto on säilytettävä nykyisessä asussaan lasten leikkija virkistysalueen eikä siihen saa rakentaa mitään muuta. Liite 4 – Joensuun viherkaavan palauteraportti 50 KAAVOITUKSEN VASTINE: Täydennysrakentamista koskevia päätöksiä ei tehdä viherkaavan yhteydessä. Täydennysrakentamisen periaatteet ja kohteet linjataan vuonna 2015 laadittavassa täydennysrakentamisohjelmassa ja sitovat päätökset tehdään sen jälkeen laadittavissa kaavoissa. Viherkaavan luonnoksessa on esitetty puistoalueita, jotka viheraluejärjestelmän kannalta eivät ole välttämättömiä. Koska nämä luonnoksessa esitetyt mahdolliset täydennysrakentamisen kohteet ovat vieneet huomion pois niistä asioita, jotka viherkaavassa ratkaistaan, katsotaan parhaimmaksi jättää koko mahdollisen täydennysrakentamisen teema pois viherkaavasta. Viherkaavan yhteydessä esitetyt mielipiteet täydennysrakentamisesta säilytetään ja otetaan huomioon täydennysrakentamisohjelmaa koskevina mielipiteinä. Mielipide: Mia Rouvinen ja 21 mutta allekirjoittajaa 22.4.2014 täydennysrakentaminen Viherkaavan luonnoksen täydennysrakentaminen ei huomioi työläiskaupunginosan viihtyisyyttä ja vihreää mainetta. Kaupungin sisäänpäin kasvamisen strategia on etenkin vanhoissa kaupunginosissa lähiasukasviihtyisyyden kannalta kestämätön. Täydennysrakentaminen vie suosituilta asuinalueilta niiden puistomaisen luonteen ja vähentää asukkaiden mahdollisuutta luontokokemuksiin. Mutala on suosittu asuinalue, johon tuo viihtyisyyttä vehreys ja väljyys. Jotta asukasviihtyisyys ei vähene, tulee puistoja lisätä, ei vähentää. KAAVOITUKSEN VASTINE: Täydennysrakentamista koskevia päätöksiä ei tehdä viherkaavan yhteydessä. Täydennysrakentamisen periaatteet ja kohteet linjataan vuonna 2015 laadittavassa täydennysrakentamisohjelmassa ja sitovat päätökset tehdään sen jälkeen laadittavissa kaavoissa. Viherkaavan luonnoksessa on esitetty puistoalueita, jotka viheraluejärjestelmän kannalta eivät ole välttämättömiä. Koska nämä luonnoksessa esitetyt mahdolliset täydennysrakentamisen kohteet ovat vieneet huomion pois niistä asioita, jotka viherkaavassa ratkaistaan, katsotaan parhaimmaksi jättää koko mahdollisen täydennysrakentamisen teema pois viherkaavasta. Viherkaavan yhteydessä esitetyt mielipiteet täydennysrakentamisesta säilytetään ja otetaan huomioon täydennysrakentamisohjelmaa koskevina mielipiteinä. Liite 4 – Joensuun viherkaavan palauteraportti 51 Mielipide: Minna Tuuva 8.4.2014 täydennysrakentaminen Rantakylän Kaaritien päässä olevaan pieneen puistikkoon ei tulisi ohjata lisärakentamista. Asuinalueen yleinen mielipide on tätä tiivistämistä vastaan. KAAVOITUKSEN VASTINE: Täydennysrakentamista koskevia päätöksiä ei tehdä viherkaavan yhteydessä. Täydennysrakentamisen periaatteet ja kohteet linjataan vuonna 2015 laadittavassa täydennysrakentamisohjelmassa ja sitovat päätökset tehdään sen jälkeen laadittavissa kaavoissa. Viherkaavan luonnoksessa on esitetty puistoalueita, jotka viheraluejärjestelmän kannalta eivät ole välttämättömiä. Koska nämä luonnoksessa esitetyt mahdolliset täydennysrakentamisen kohteet ovat vieneet huomion pois niistä asioita, jotka viherkaavassa ratkaistaan, katsotaan parhaimmaksi jättää koko mahdollisen täydennysrakentamisen teema pois viherkaavasta. Viherkaavan yhteydessä esitetyt mielipiteet täydennysrakentamisesta säilytetään ja otetaan huomioon täydennysrakentamisohjelmaa koskevina mielipiteinä. Mielipide: Mirja ja Erkki Lievonen 10.4.2014 täydennysrakentaminen Rantakylässä Varppitie 6 vastapäätä olevaa puistoaluetta ei saa osoittaa täydennysrakennettavaksi alueeksi. Uudisrakentaminen ei sovi vanhaan omakotialueeseen. KAAVOITUKSEN VASTINE: Täydennysrakentamista koskevia päätöksiä ei tehdä viherkaavan yhteydessä. Täydennysrakentamisen periaatteet ja kohteet linjataan vuonna 2015 laadittavassa täydennysrakentamisohjelmassa ja sitovat päätökset tehdään sen jälkeen laadittavissa kaavoissa. Viherkaavan luonnoksessa on esitetty puistoalueita, jotka viheraluejärjestelmän kannalta eivät ole välttämättömiä. Koska nämä luonnoksessa esitetyt mahdolliset täydennysrakentamisen kohteet ovat vieneet huomion pois niistä asioita, jotka viherkaavassa ratkaistaan, katsotaan parhaimmaksi jättää koko mahdollisen täydennysrakentamisen teema pois viherkaavasta. Viherkaavan yhteydessä esitetyt mielipiteet täydennysrakentamisesta säilytetään ja otetaan huomioon täydennysrakentamisohjelmaa koskevina mielipiteinä. Liite 4 – Joensuun viherkaavan palauteraportti 52 Mielipide: Pirjo Javanainen ja 22 muuta allekirjoittajaa 17.4.2014 täydennysrakentaminen Rantakylän asukkaat vastustavat viheralueisiin kohdistuvaa täydennysrakentamista. Viheralueet on säilytettävä ja jätettävä rakentamisen ulkopuolelle. KAAVOITUKSEN VASTINE: Täydennysrakentamista koskevia päätöksiä ei tehdä viherkaavan yhteydessä. Täydennysrakentamisen periaatteet ja kohteet linjataan vuonna 2015 laadittavassa täydennysrakentamisohjelmassa ja sitovat päätökset tehdään sen jälkeen laadittavissa kaavoissa. Viherkaavan luonnoksessa on esitetty puistoalueita, jotka viheraluejärjestelmän kannalta eivät ole välttämättömiä. Koska nämä luonnoksessa esitetyt mahdolliset täydennysrakentamisen kohteet ovat vieneet huomion pois niistä asioita, jotka viherkaavassa ratkaistaan, katsotaan parhaimmaksi jättää koko mahdollisen täydennysrakentamisen teema pois viherkaavasta. Viherkaavan yhteydessä esitetyt mielipiteet täydennysrakentamisesta säilytetään ja otetaan huomioon täydennysrakentamisohjelmaa koskevina mielipiteinä. Mielipide: Raija Ahonen 8.4.2014 täydennysrakentaminen Rantakylän Kaaritiellä oleva entinen lasten leikkialue on merkitty rakennustontiksi. Tämä tulisi säilyttää puistoalueena. Puisto on tärkeä lähipuisto alueen lapsille. Kaaritien tontit ovat pieniä ja vieraiden autot on pysäköitävä kadun varteen. Lumitilan puute on ongelma lumisina talvina. KAAVOITUKSEN VASTINE: Täydennysrakentamista koskevia päätöksiä ei tehdä viherkaavan yhteydessä. Täydennysrakentamisen periaatteet ja kohteet linjataan vuonna 2015 laadittavassa täydennysrakentamisohjelmassa ja sitovat päätökset tehdään sen jälkeen laadittavissa kaavoissa. Viherkaavan luonnoksessa on esitetty puistoalueita, jotka viheraluejärjestelmän kannalta eivät ole välttämättömiä. Koska nämä luonnoksessa esitetyt mahdolliset täydennysrakentamisen kohteet ovat vieneet huomion pois niistä asioita, jotka viherkaavassa ratkaistaan, katsotaan parhaimmaksi jättää koko mahdollisen täydennysrakentamisen teema pois viherkaavasta. Viherkaavan yhteydessä esitetyt mielipiteet täydennysrakentamisesta säilytetään ja otetaan huomioon täydennysrakentamisohjelmaa koskevina mielipiteinä. Liite 4 – Joensuun viherkaavan palauteraportti 53 Mielipide: Rauha Oinonen 10.4.2014 täydennysrakentaminen Rantakylän Varppitien ja Poijutien länsipäiden välissä olevaa puistoaluetta ei saa muuttaa rakennuskäyttöön. Uudisrakentaminen pienelle puistoalueella rikkoo vanhan asuinalueen yhtenäistä kuvaa. Puiston poistuminen laskisi viereisten tonttien arvoa. Alueen tontit ovat erittäin pieniä, jolloin osa virkistyskäytöstä suuntautuu lähipuistoihin. Aluetta ympäröivät laajat puistometsät eivät korvaa tonttialueen pieniä puistoja. KAAVOITUKSEN VASTINE: Täydennysrakentamista koskevia päätöksiä ei tehdä viherkaavan yhteydessä. Täydennysrakentamisen periaatteet ja kohteet linjataan vuonna 2015 laadittavassa täydennysrakentamisohjelmassa ja sitovat päätökset tehdään sen jälkeen laadittavissa kaavoissa. Viherkaavan luonnoksessa on esitetty puistoalueita, jotka viheraluejärjestelmän kannalta eivät ole välttämättömiä. Koska nämä luonnoksessa esitetyt mahdolliset täydennysrakentamisen kohteet ovat vieneet huomion pois niistä asioita, jotka viherkaavassa ratkaistaan, katsotaan parhaimmaksi jättää koko mahdollisen täydennysrakentamisen teema pois viherkaavasta. Viherkaavan yhteydessä esitetyt mielipiteet täydennysrakentamisesta säilytetään ja otetaan huomioon täydennysrakentamisohjelmaa koskevina mielipiteinä. Mielipide: Rauno Vainikainen 27.3.2014 ja 11.4.2014 täydennysrakentaminen Ihmiset ovat närkästyneitä hankkeesta pienten puistokaistaleiden muuttamisesta rakennusmaaksi. Joensuulla riittää kyllä tonttimaata luovutettavaksi ilman näiden puistikoiden tuhoamistakin. Liite 4 – Joensuun viherkaavan palauteraportti 54 KAAVOITUKSEN VASTINE: Täydennysrakentamista koskevia päätöksiä ei tehdä viherkaavan yhteydessä. Täydennysrakentamisen periaatteet ja kohteet linjataan vuonna 2015 laadittavassa täydennysrakentamisohjelmassa ja sitovat päätökset tehdään sen jälkeen laadittavissa kaavoissa. Viherkaavan luonnoksessa on esitetty puistoalueita, jotka viheraluejärjestelmän kannalta eivät ole välttämättömiä. Koska nämä luonnoksessa esitetyt mahdolliset täydennysrakentamisen kohteet ovat vieneet huomion pois niistä asioita, jotka viherkaavassa ratkaistaan, katsotaan parhaimmaksi jättää koko mahdollisen täydennysrakentamisen teema pois viherkaavasta. Viherkaavan yhteydessä esitetyt mielipiteet täydennysrakentamisesta säilytetään ja otetaan huomioon täydennysrakentamisohjelmaa koskevina mielipiteinä. Mielipide: Riikka ja Kari Kekarainen 10.4.2014 täydennysrakentaminen Siihtalan alueen täydennysrakentaminen As Oy Kalliopihan viereisillä puistoalueilla ei ole hyväksyttävää. Lisärakentaminen lisää katujen liikennekuormitusta. Viheralueiden maaperä on kokonaan kalliota, eivätkä ne sovellu täydennysrakentamiseen. Siihtalassa on rakentamattomia tontteja ilman kaavamuutostakin. KAAVOITUKSEN VASTINE: Täydennysrakentamista koskevia päätöksiä ei tehdä viherkaavan yhteydessä. Täydennysrakentamisen periaatteet ja kohteet linjataan vuonna 2015 laadittavassa täydennysrakentamisohjelmassa ja sitovat päätökset tehdään sen Liite 4 – Joensuun viherkaavan palauteraportti 55 jälkeen laadittavissa kaavoissa. Viherkaavan luonnoksessa on esitetty puistoalueita, jotka viheraluejärjestelmän kannalta eivät ole välttämättömiä. Koska nämä luonnoksessa esitetyt mahdolliset täydennysrakentamisen kohteet ovat vieneet huomion pois niistä asioita, jotka viherkaavassa ratkaistaan, katsotaan parhaimmaksi jättää koko mahdollisen täydennysrakentamisen teema pois viherkaavasta. Viherkaavan yhteydessä esitetyt mielipiteet täydennysrakentamisesta säilytetään ja otetaan huomioon täydennysrakentamisohjelmaa koskevina mielipiteinä. Mielipide: Sari Hoffren 6.4.2014. täydennysrakentaminen Siihtalan Kalliopolun ja Särkäntien viereisiä puistoalueita ei saa muuttaa täydennysrakentamiseen. Puistoalueet ovat lähialueen lasten leikkipaikkoja ja aikuisille tärkeitä virkistymisen ja rauhoittumisen paikkoja. Puistoissa pesii eri lintulajeja sekä oravia ja siilejä. Täydennysrakentaminen aiheuttaisi liikenteen lisääntymistä sekä ilmanlaadun heikentymistä alueella. Puistot ovat kalliomaata, joten täydennysrakentamisen vaatimat räjäytystyöt voivat vaurioittaa olemassa olevia rakennuksia. Joensuussa on tarjolla paljon rakennusmaata, joten pieniä tiiviisti rakennetun asutuksen keskellä olevia puistoja ei tarvitse muuttaa täydennysrakentamiseen. KAAVOITUKSEN VASTINE: Täydennysrakentamista koskevia päätöksiä ei tehdä viherkaavan yhteydessä. Täydennysrakentamisen periaatteet ja kohteet linjataan vuonna 2015 laadittavassa täydennysrakentamisohjelmassa ja sitovat päätökset tehdään sen jälkeen laadittavissa kaavoissa. Viherkaavan luonnoksessa on esitetty puistoalueita, jotka viheraluejärjestelmän kannalta eivät ole välttämättömiä. Koska nämä luonnoksessa esitetyt mahdolliset täydennysrakentamisen kohteet ovat vieneet huomion pois niistä asioita, jotka viherkaavassa ratkaistaan, katsotaan parhaimmaksi jättää koko mahdollisen täydennysrakentamisen teema pois viherkaavasta. Viherkaavan yhteydessä esitetyt mielipiteet täydennysrakentamisesta säilytetään ja otetaan huomioon täydennysrakentamisohjelmaa koskevina mielipiteinä. Mielipide: Seppo Laaksamo 27.3.2014. täydennysrakentaminen Noljakassa oleva Kokkomäentien, Mäntylän tilan ja kuntoradan rajaama täydennysrakennuskohde tulisi rajata vain Kokkomäen tien varteen pienen vaaramuodostuman koillisreunaan. Kuntoradan seudun olisi säilytettävä nykyinen ilmeensä. Hiihtomaan, Erkinpellontien pesäpallokentän ja Liite 4 – Joensuun viherkaavan palauteraportti 56 Elopellontien kaakon puoleisten asuntotonttien rajaama ryteikkö soveltuisi hyvin täydennysrakentamiseen. Se olisi sopinut Noljakan uuden päiväkodin sijoituspaikaksikin. KAAVOITUKSEN VASTINE: Täydennysrakentamista koskevia päätöksiä ei tehdä viherkaavan yhteydessä. Täydennysrakentamisen periaatteet ja kohteet linjataan vuonna 2015 laadittavassa täydennysrakentamisohjelmassa ja sitovat päätökset tehdään sen jälkeen laadittavissa kaavoissa. Viherkaavan luonnoksessa on esitetty puistoalueita, jotka viheraluejärjestelmän kannalta eivät ole välttämättömiä. Koska nämä luonnoksessa esitetyt mahdolliset täydennysrakentamisen kohteet ovat vieneet huomion pois niistä asioita, jotka viherkaavassa ratkaistaan, katsotaan parhaimmaksi jättää koko mahdollisen täydennysrakentamisen teema pois viherkaavasta. Viherkaavan yhteydessä esitetyt mielipiteet täydennysrakentamisesta säilytetään ja otetaan huomioon täydennysrakentamisohjelmaa koskevina mielipiteinä. Mielipide: Sirkka Rupponen ja 11 muuta allekirjoittajaa 4.4.2014 täydennysrakentaminen, puiston palvelut Karpalopuistikon leikkikenttä on säilytettävä. Aluetta käyttävät mm. Petäikkölän päiväkodin lapset ja perhepäivähoitajat. Leikkikenttä on asukkaille tärkeä viheralue. KAAVOITUKSEN VASTINE: Täydennysrakentamista koskevia päätöksiä ei tehdä viherkaavan yhteydessä. Täydennysrakentamisen periaatteet ja kohteet linjataan vuonna 2015 laadittavassa täydennysrakentamisohjelmassa ja sitovat päätökset tehdään sen jälkeen laadittavissa kaavoissa. Viherkaavan luonnoksessa on esitetty puistoalueita, jotka viheraluejärjestelmän kannalta eivät ole välttämättömiä. Koska nämä luonnoksessa esitetyt mahdolliset täydennysrakentamisen kohteet ovat vieneet huomion pois niistä asioita, jotka viherkaavassa ratkaistaan, katsotaan parhaimmaksi jättää koko mahdollisen täydennysrakentamisen teema pois viherkaavasta. Viherkaavan yhteydessä esitetyt mielipiteet täydennysrakentamisesta säilytetään ja otetaan huomioon täydennysrakentamisohjelmaa koskevina mielipiteinä. Mielipide: Sirpa Kärkkäinen 20.4.2014 täydennysrakentaminen Petäikkölän / Hukanhaudan alueen puistikot on säilytettävä viheralueina. Ne auttavat hallitsemaan runsaiden vesisateiden vesimääriä. Puistikkojen hoito ei voi olla suuri kuluerä kaupungille, koska hoito on vähäistä. Puistot vaimentavat Liite 4 – Joensuun viherkaavan palauteraportti 57 radan ääniä, koska sillä puolen ei ole meluvallia. Mesikkapuistikon puistikko palvelee myös muita kuin alueen asukkaita, koska se on pyörätien vieressä. KAAVOITUKSEN VASTINE: Täydennysrakentamista koskevia päätöksiä ei tehdä viherkaavan yhteydessä. Täydennysrakentamisen periaatteet ja kohteet linjataan vuonna 2015 laadittavassa täydennysrakentamisohjelmassa ja sitovat päätökset tehdään sen jälkeen laadittavissa kaavoissa. Viherkaavan luonnoksessa on esitetty puistoalueita, jotka viheraluejärjestelmän kannalta eivät ole välttämättömiä. Koska nämä luonnoksessa esitetyt mahdolliset täydennysrakentamisen kohteet ovat vieneet huomion pois niistä asioita, jotka viherkaavassa ratkaistaan, katsotaan parhaimmaksi jättää koko mahdollisen täydennysrakentamisen teema pois viherkaavasta. Viherkaavan yhteydessä esitetyt mielipiteet täydennysrakentamisesta säilytetään ja otetaan huomioon täydennysrakentamisohjelmaa koskevina mielipiteinä. Mielipide: Tarja Räikkönen-Mielonen sekä 34 muuta allekirjoittajaa 22.4.2014 täydennysrakentaminen Petäikkölän alueen Varvikkoraitin sisälle jäävä pieni viheralue ei sovellu täydennysrakentamiseen. Varvikkoraitin liikenne, melu ja pysäköintiongelmat lisääntyisivät. Viheralue toimii lumivarastona. Viheralue lisää asumisviihtyvyyttä. Alueen läheisyydessä on päiväkoti sekä perhepäivähoito. KAAVOITUKSEN VASTINE: Täydennysrakentamista koskevia päätöksiä ei tehdä viherkaavan yhteydessä. Täydennysrakentamisen periaatteet ja kohteet linjataan vuonna 2015 laadittavassa täydennysrakentamisohjelmassa ja sitovat päätökset tehdään sen jälkeen laadittavissa kaavoissa. Viherkaavan luonnoksessa on esitetty puistoalueita, jotka viheraluejärjestelmän kannalta eivät ole välttämättömiä. Koska nämä luonnoksessa esitetyt mahdolliset täydennysrakentamisen kohteet ovat vieneet huomion pois niistä asioita, jotka viherkaavassa ratkaistaan, katsotaan parhaimmaksi jättää koko mahdollisen täydennysrakentamisen teema pois viherkaavasta. Viherkaavan yhteydessä esitetyt mielipiteet täydennysrakentamisesta säilytetään ja otetaan huomioon täydennysrakentamisohjelmaa koskevina mielipiteinä. Mielipide: Tiia Halonen 25.3.2014. täydennysrakentaminen Poijutie 5:n viereinen kääntöpaikan viheralue on merkitty täydennysrakentamisen alueeksi. Viheralue on pieni, mutta lisää korttelin Liite 4 – Joensuun viherkaavan palauteraportti 58 viihtyisyyttä ja toimii näkösuojana vierelle rakennettujen omakotien välillä. Alueen asukkaat eivät hyväksy täydennysrakentamista. KAAVOITUKSEN VASTINE: Täydennysrakentamista koskevia päätöksiä ei tehdä viherkaavan yhteydessä. Täydennysrakentamisen periaatteet ja kohteet linjataan vuonna 2015 laadittavassa täydennysrakentamisohjelmassa ja sitovat päätökset tehdään sen jälkeen laadittavissa kaavoissa. Viherkaavan luonnoksessa on esitetty puistoalueita, jotka viheraluejärjestelmän kannalta eivät ole välttämättömiä. Koska nämä luonnoksessa esitetyt mahdolliset täydennysrakentamisen kohteet ovat vieneet huomion pois niistä asioita, jotka viherkaavassa ratkaistaan, katsotaan parhaimmaksi jättää koko mahdollisen täydennysrakentamisen teema pois viherkaavasta. Viherkaavan yhteydessä esitetyt mielipiteet täydennysrakentamisesta säilytetään ja otetaan huomioon täydennysrakentamisohjelmaa koskevina mielipiteinä.
© Copyright 2024