ak0957 kaavaselostus
ASEMAKAAVAN MUUTOS NRO 957 16. KAUPUNGINOSAN KORTTELIT 2 -10 JA 12-14 SEKÄ KATU- JA VIRKISTYSALUE PALOSAARI ONKILAHDENRANTA VAASAN KAUPUNKI, KAAVOITUS 18.8.2015 1 SISÄLLYSLUETTELO 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 4 1.1 1.2 1.3 4 5 5 Tunnistetiedot Suunnittelualueen sijainti Asemakaavan muutoksen tarkoitus 2 TIIVISTELMÄ 5 2.1 2.2 2.1 2.3.1 2.3.2 2.3.3 5 8 Asemakaavan muutos Asemakaavan muutoksen toteuttaminen Suunnitteluprosessin eri vaiheet Aloituksesta kaupunginvaltuuston palautuspäätökseen Kaupunginvaltuuston palautuspäätöksen 20.8.2012 jälkeen Kaupunginvaltuuston palautuspäätöksen 13.10.2014 jälkeen 3. LÄHTÖKOHDAT 3.1 3.1.1 3.1.2 3.2 3.2.1 3.2.2 3.2.3 8 13 Selvitys suunnittelualueen oloista 13 Yleiskuvaus nykytilanteesta Palosaaren rakentamisen ja asemakaavoituksen vaiheita Suunnittelutilanne, selvitykset ja päätökset 36 Suunnittelualuetta koskevat suunnitelmat Suunnittelualuetta koskevat selvitykset ja päätökset, 1997-2008 Kaupunginvaltuuston palautuspäätöksen 20.8.2012 jälkeen, selvitykset 4 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SUUNITTELUN VAIHEET 46 4.1 4.2 4.3 4.3.1 4.3.2 4.3.3 4.4 4.4.1 4.4.2 4.5 4.5.1 4.5.2 4.5.3 4.5.4 46 46 Suunnittelun aloite, tarve ja päätökset Suunnittelun aloitus ja sitä koskevat päätökset Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Viranomaisyhteistyö Asemakaavan muutoksen tavoitteet Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Prosessin aikana syntyneet tavoitteet Asemakaavaratkaisun valinta Asemakaavan muutosluonnos, mielipiteet Asemakaavan muutosehdotus, lausunnot ja muistutukset Kaupunginvaltuuston palautuspäätöksen 20.8.2012 jälkeen Kaupunginvaltuuston palautuspäätöksen 13.10.2014 jälkeen 50 51 5 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN KUVAUS 74 5.1 5.2 5.3 5.4 5.5 5.6 81 82 85 91 91 92 Asemakaavan muutoksen rakenne ja mitoitus Aluevaraukset Asemakaavamerkinnät ja –määräykset Nimistö Asemakaavan muutoksen vaikutukset Ympäristön häiriötekijät 2 6 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TOTEUTUS 92 6.1 6.2 6.3 92 93 93 Toteuttamista ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat Toteuttaminen ja ajoitus Riskit 7 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SEURANTALOMAKE 94 8 OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA 96 LIITTEET 1. Asemakaavan muutoksen kaavakartta 2. Asemakaavan muutoksen havainnekuva 3. Rakentamistapaohjeita alueellisen suojelun tonteille ASEMAKAAVAN MUUTOKSEEN LIITTYVÄT MUUT KIRJALLISET SELVITYKSET 1. Pohjanmaan museo ja Kaupunkisuunnittelu 1999 ja 2000. Rakennusperinneselvitys II 2. Pohjanmaan museo, Anne Majaneva-Virkola 2008. Palosaari, Onkilahdenranta. Rakennushistoriallisen inventoinnin tarkistus 2007-08 3. Pohjanmaan museo, Anne Majaneva-Virkola 2008. Palosaari, Onkilahden ranta. Rakennussuojeluesitys 2008 4. Pohjanmaan museo 2013. Palosaari / Onkilahdenrannan rakennushistoriallisen inventoinnin ja rakennussuojeluesityksen tarkennus 5. Vaasan kaupunki, kaavoitus, Arkkitehtitoimisto Gunilla Lång-Kivilinna 2010. Vanhassa vara parempi. Vaasan kaupungin rakennustapaohjeisto Palosaaren, Huutoniemen, Purolan, Asevelikylän, Hietalahden, Vetokannaksen ja Kotirannan alueilla 3 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Asemakaavan muutos, asemakaava n:o 957 Palosaari, Onkilahdenranta Asemakaavan muutos koskee 16. kaupunginosan kortteleita 2 -10 ja 12-14 sekä katu- ja virkistysaluetta Laatija Kaavoitusarkkitehti Aila Virtanen, Vaasan kaupungin kaavoitus Vireilletulo Kaavoituskatsaus 2008 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma, kuulutus 9.6.2008 Suunnittelujaosto Tarkistettu osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä valmisteluvaiheen luonnos 8.3.2011 Ehdotus 21.6.2011 Ehdotus julkisen nähtävänäolon jälkeen 29.5.2012 Kaupunginhallitus Ehdotus 11.6.2012 Kaupunginvaltuusto Ehdotus 20.8.2012 Kaupunginvaltuuston palautuspäätöksen jälkeen 20.8.2012: Suunnittelujaosto Ehdotus 3.6.2014 Ehdotus julkisen nähtävänäolon jälkeen 16.9.2014 Kaupunginhallitus Ehdotus 6.10.2014 Kaupunginvaltuusto Ehdotus 13.10.2014 Kaupunginvaltuuston palautuspäätöksen jälkeen 13.10.2014: Suunnittelujaosto Ehdotus 17.2.2015 Ehdotus julkisen nähtävänäolon jälkeen 18.8.2015 4 1.2 Suunnittelualueen sijainti Suunnittelualue on osa vanhaa Palosaarta. Aluetta rajaa Onkilahdenkatu, Kapteeninkatu, Palosaarentie ja Varisselänkatu. 1.3 Asemakaavan muutoksen tarkoitus Asemakaavan muutoksen tarkoitus on vahvistaa Palosaaren puukaupunki-identiteettiä. Suunnittelualueella on vielä säilynyt Palosaarelle tunnusomaista, moni-ilmeistä puukaupunkimiljöötä rakennuskannan uusiutumisesta huolimatta. Tarkoitus on tukea miljöön ajallisen ja tyylillisen kerroksellisuuden säilymistä ja antaa suuntaviivoja puurakentamisperinteeseen tukeutuvalle lisä- ja uudis-rakentamiselle. 2. TIIVISTELMÄ 2.1 Asemakaavan muutos Kokonaisrakenne Suunnittelualuetta kehitetään Palosaaren puukaupunkiperinteen pohjalta, rakennetun ympäristön ehdoilla monipuolisena asuinalueena, jossa on mahdollista asua omakotitalossa, rivitalossa tai kerrostalossa. Suunnittelualueen rakennusten mittakaava ja rakennusten sijoitus tontilla määriteltiin vuoden 1901 rakennusjärjestyksessä ja sen muutoksessa vuonna 1922. Rakennusjärjestysten ohjaamana suunnittelualueelle kehittyi 1900-luvun alussa rakentamistapa, jossa puurakenteiset, I-II-kerroksiset pienkerrostalot ja omakotitalot sijaitsevat kadun varressa, ulkorakennukset ja puutarhat tonttien sisäosissa. Suunnittelualueen rakennuksissa yhdistyvät paikallinen rakentamistapa ja kansainväliset tyylipiirteet. Tämä näkyy erityisen hyvin 15 asuinrakennuksessa ja 5 ulkorakennuksessa, jotka Pohjanmaan 5 museo on määritellyt historiallisesti, rakennustaiteellisesti tai kaupunkikuvallisesti arvokkaiksi ja suojeltaviksi rakennuksiksi. Näiden, ennen 1945 rakennettujen rakennusten muodoissa, mittasuhteissa, materiaaleissa ja väreissä näkyy suunnittelualueelle tunnusomaiset piirteet. Vuoden 1970 asemakaavan periaatteiden mukaan toteutettuja kerros- ja rivitalotontteja, jotka poikkeavat merkittävästi puukaupungin rakentamisperinteestä, kehitetään niiden omien ominaispiirteiden mukaisesti. Tavoitteena on asuinympäristö ja kaupunkikuva, joissa yksityiskohdissaan erilaiset rakennukset muodostavat tasapainoisen kokonaisuuden. Tähän ympäristöön kuuluvat myös luonnonläheiset, puutarhamaiset pihat. Jokainen rakennus - vanha ja uusi vaikuttaa kokonaisuuteen. Ympäristö muuttuu pienin askelin, kun tonteille rakennetaan lisää tai olemassa olevia rakennuksia korvataan uusilla rakennuksilla. Mitoitus ja käyttötarkoitus Suunnittelualueen pinta-ala on 13.4 ha, josta korttelialuetta on 9.2 ha. Suunnittelualueella on 79 tonttia. Tonttien koot ja rakentamistehokkuudet vaihtelevat. Kokonaiskerrosala on 58700 k-m2, josta on rakennettu noin 47000 k-m2 (v. 2015). Suurin tonttitehokkuus, 0,74-1,15, on vuoden 1970 asemakaavan mukaan rakennetuilla kerrostalotonteilla (AL; AK) Palosaaren torin vieressä sekä Palosaarentien ja Työväenkadun varressa. Näiden tonttien kerrosalat on käytetty. Asuntotonteille (A), jotka on rakennettu kahta tonttia lukuun ottamatta puukaupunkiperinteen mukaisesti, voi rakentaa tonttitehokkuudella 0,30-0,73. Näillä asuntonteilla on käyttämätöntä kerrosalaa, yhteensä 25 % suunnittelualueelle sallitusta kerrosalasta. 69 tonttia suunnittelualueen nykyisestä 79 tontista osoitetaan asuinrakennusten tonteiksi (A) Tämä käyttötarkoitus sallii pienkerrostalon, rivitalon tai omakotitalon rakentamisen. Samalla tontilla voi olla erityyppisiä ja erikokoisia asuntoja. Asumiseen verrattava liiketoiminta ja / tai tuotantotoiminta voi jatkua tai sijoittua asuinrakennuksen yhteyteen osoitteissa Onkilahdenkatu 2, 4, 5 ja 9 sekä Pursimiehen-katu 29 ja Kapteeninkatu 25. Setlementin tontille, Kapteeninkadun ja Huvilakadun kulmassa, on mahdollisuus rakentaa lisää lähipalvelutiloja (PL). Kaupalliset palvelut keskittyvät Palosaaren torin läheisyyteen. Kävelyetäisyydellä suunnittelualueesta on monipuolisia yksityisiä ja julkisia palveluja, mm. Palosaaren yrityskeskus, yliopisto, ammattikorkeakoulut, kirjasto, kaksi peruskoulun ala-astetta, päiväkodit, urheilukenttä. Tonttien käyttötarkoituksesta ja rakentamistavasta sekä lisä- ja uudisrakentamismahdollisuuksista tonteilla kerrotaan kohdassa 5.1. ”Asemakaavan muutoksen rakenne ja mitoitus” ja kohdassa 5.2. ”Aluevaraukset”. Alueellinen suojelu Alueellinen suojelu ( /s) koskee 68 tonttia suunnittelualueen 79 tontista. Näistä tonteista 67 on asuntotontteja (A/s) ja yksi on lähipalvelurakennusten tontti (PL/s). ”Alue, jolla ympäristö säilytetään. Kulttuurihistoriallisesti ja kaupunkikuvallisesti merkittävä alue. Korjaus-, muutos- ja uudisrakennustöiden tulee sopeutua aluekoko-naisuuteen ja vahvistaa alueen kaupunkikuvallista omaleimaisuutta 6 muotojen, mittasuhteiden, materiaalien ja värien suhteen. Alueen topografia tulee säilyttää. Pihojen rakenteiden, päällysteiden ja istutusten tulee olla alueen luonteeseen sopivia.” Alueellinen suojelu koskee kaikkia Palosaaren puukaupungin rakentamisperiaatteiden mukaan rakennettuja tontteja. Asuntotonttien rakennusten mittakaava ja rakennusten sijoitus tontilla myötäilee 1900-luvun alussa määriteltyä rakentamistapaa. Yleensä kadun varressa on II-III kerroksinen päärakennus ja tontin sisäosissa on I-II-kerroksinen rakennus. Nyt 40 tontilla on ennen 1945 rakennetut rakennukset, ja 28 tontilla on uudemmat rakennukset. Alueellisen suojelun ulkopuolelle jäävät vuoden 1970 asemakaavan periaatteiden mukaan toteutetut 11 kerrostalo- ja rivitalotonttia, joiden suunnitteluperiaatteet ovat perustuneet avoimeen kaupunkirakenteeseen ja suurimittakaavaiseen elementtirakentamiseen. Alueellisella suojelulla pyritään siihen, että rakennuksia ja muuta miljöö hoidetaan ja kehitetään siten, että suunnittelualueelle tunnusomaisen asuinympäristön ominaispiirteet säilyvät. Alueellisella suojelulla pyritään säilyttämään sadan vuoden kuluessa hyviksi koettuja, kestäviä rakentamisperiaatteita, ja soveltamaan niitä lisä- ja uudisrakentamisessa huomioon ottaen tämän ajan tarpeet. Lisä- ja uudisrakentaminen on mahdollista toteuttaa vaihtoehtoisilla tavoilla. Alueellisen suojelun tontteja ( /s) koskevat asemakaavamääräykset esitellään kohdassa 5.3 ”Asemakaavamerkinnät ja -määräykset”. Rakennussuojelu 20 rakennusta, jotka on arvotettu historiallisesti, rakennustaiteellisesti tai kaupunkikuvallisesti arvokkaiksi rakennuksiksi. osoitettiin asemakaavan muutosehdotuksessa uudelleen suojeltaviksi rakennuksiksi. Uusi rakennussuojelumääräys (sr-5) on aikaisemmin käytettyjen sr-3:n ja sr-5:n yhdistelmä. ”Suojeltava rakennus. Historiallisesti, rakennustaiteellisesti tai kaupunkikuvallisesti arvokas rakennus. Rakennuksen ominaispiirteet tulee korjaus- ja muutostöissä säilyttää. Jos rakennuksessa on aikaisemmin suoritettu tämän tavoitteen vastaisia toimenpiteitä, tulee rakennus pyrkiä korjaamaan rakennustöiden yhteydessä rakennukseen sopivalla tavalla. Museoviranomaiselle tulee varata mahdollisuus lausunnon antamiseen korjaus- ja muutossuunnitelmista ennen rakennus- tai toimenpideluvan myöntämistä.” Rakennussuojelun tontteja (sr-5) koskevat asemakaavamääräykset esitellään tarkemmin kohdassa 5.3 ”Asemakaavamerkinnät ja –määräykset”. Alueellisen suojelun ja rakennussuojelun ymmärtämiselle ja tulkinnalle antaa pohjaa edellä mainitut Pohjanmaan museon arvokkaiksi ja suojeltaviksi esittämät 15 asuinrakennusta ja 5 ulkorakennusta. Pohjanmaan museo kirjoittaa raportissaan 2013: ”Nämä kohteet ovat edustavia esimerkkejä oman alueensa, aika- ja tyylikautensa rakennusperinnöstä. Ne ovat säilyttäneet alkuperäiset tyylipiirteensä. Ne voivat olla myös tietyn harvinaisen tai harvinaistuvan rakennusperinnön esimerkkejä tai edustaa historiallista kerroksisuutta. Kohteet liittyvät Palosaaren elinkeino-, sosiaali- ja henkilöhistoriaan. ” Tietoa näiden rakennusten ominaispiirteistä, nykytilanteesta ja rakennuksiin liittyvästä historiasta on liitteessä 3, ”Rakentamistapaohjeita alueellisen suojelun tonteille”. 7 2.2 Asemakaavan muutoksen toteuttaminen Tonteilla tapahtuva rakentaminen ajoittuu kiinteistönomistajien ja -haltijoiden tarpeiden mukaan. 2.3 Suunnitteluprosessin eri vaiheet Tausta Asemakaavan muutoksen taustalla on Ympäristöministeriön kannanotto tilanteessa, jossa muutama vanhaa puurakennusta koskeva purkuhakemus ja Vaasan kaupungin tekemät purkamiskiellot johtivat hallintovalituksiin 1990-luvun loppupuolella. Ympäristöministeriö edellytti Palosaaren asemakaavojen tarkistamista, koska asemakaavat eivät ota riittävästi huomioon vanhaa rakennuskantaa. Kaupunginhallituksen suunnittelujaosto päätti 8.11.2005 Palosaaren asemakaavojen uudistamisesta ja osa-alueiden / tonttien rakennuskieltoon asettamisesta. 2.3.1 Aloituksesta kaupunginvaltuuston palautuspäätökseen Aloitus Ilmoitus vireilletulosta ja osallistumis- ja arviointisuunnitelma olivat nähtävänä 11.6.30.6.2008 ja kaikille osallisille tiedotettiin asiasta kirjeellä. Tontin omistajille ja haltijoille lähettiin kysely ja pidettiin kaavakokous Palosaaren Työväentalolla 10.6.2008. Internetissä oli mahdollisuus esittää mielipiteitä karttapohjalle syksystä 2010 lähtien. Esitetyt mielipiteet esitellään kohdassa 4.4.2 ”Prosessin aikana syntyneet tavoitteet”. Valmisteluvaiheen asemakaavan muutosluonnos Asemakaavan muutosluonnos ja tarkistettu osallistumis- ja arviointisuunnitelma olivat nähtävinä 28.3.-18.4.201 1ja tontin omistajille ja -haltijoille tiedotettiin asiasta kirjeellä. Kaavakokous pidettiin Palosaaren Työväentalolla 29.3.2011 Esitetyt mielipiteet esitellään kohdassa 4.5.1 ”Asemakaavan muutosluonnos, mielipiteet” Asemakaavan muutosehdotus julkisesti nähtävänä 26.8.-26.9.2011 Asemakaavan muutosehdotus oli julkisesti nähtävänä 26.8.-26.9.2011. Nähtävillä olon aikana pyydettiin lausunnot osallisina olevilta hallinnon yksiköiltä ja yhteisöiltä. Puuttuvaa Pohjanmaan museon lausuntoa pyydettiin uudelleen tammikuussa 2012, koska haluttiin saada Pohjanmaan museon kannanotto asemakaavaehdotuksessa esitettyyn rakennussuojeluun. Yksi muistutus esitettiin. Lausunnot ja muistutus esitellään kohdassa. 4.5.2 ”Asemakaavan muutosehdotus, lausunnot ja muistutus”. Asemakaavan muutosehdotukseen tehdyt muutokset julkisen nähtävänäolon 26.8.26.9.2011 jälkeen Kolmea tonttia, osoitteissa Pursimiehenkatu 33 / Huvilakatu 5 (tontti 16-6-29), Huvilakatu 11 (tontti 16-7-35) ja Huvilakatu 16 (tontti 16-4-16) koskevat tonttijaot poistettiin kiinteistö- ja vihertoimen aloitteesta ja tonttien haltijoiden kuulemisen jälkeen. 8 Pursimiehenkatu 33:ssa / Huvilakatu 5:ssä sijaitsevan tontin 16-6-29 asuinrakennukselle lisättiin rakennussuojelumääräys (sr-3). Tämä lisäys tehtiin Pohjanmaan museon aloitteesta tontin haltijan kuulemisen jälkeen. Käsityöläiskatu 6:ssa sijaitsevan Vaasan kuurojen yhdistyksen toimitalon tontin (16-13-7) käyttötarkoitus muutettiin lähipalvelurakennusten (PL) tontista asuinrakennusten ja lähipalvelurakennusten tontiksi (APL). Tämä muutos tehtiin Vaasan Kuurojen yhdistys ry:n aloitteesta ja naapuritonttien omistajien ja haltijoiden kuulemisen jälkeen. Kaavoitus lisäsi kaavamääräyksiin rakennustapaa ohjaavan määräyksen, joka sallii rakentaa pihan puolelle rakennusalan ulkopuolelle pienimuotoisia ulokkeita kuten kuisteja, porrashuoneita ja poikkipäätyjä asuntotonteilla (A). Määräys antaa lisämahdollisuuksia rakennussuunnitteluun. Tämä muutos oli vastaus muistutukseen, jossa Tehtaankatu 11:n (tontti 16-9-6) omistaja kritisoi tonttinsa asuinrakennukselle esitettyä suojelumääräystä. Edellä mainitut poistot, lisäykset ja muutokset eivät aiheuttaneet asemakaavaehdotuksen uudelleen julkisesti nähtäville panoa. Kaupunginvaltuuston päätös 20.8.2012 Kaupunginvaltuusto palautti 20.8.2012 asemakaavan muutosehdotuksen uudelleen valmisteltavaksi Tehtaankatu 11:n, tontin 16-9-6 asuinrakennusta koskevan suojelumääräyksen johdosta 2.3.2 Kaupunginvaltuuston palautuspäätöksen 20.8.2012 jälkeen Valmistelu Kaavoitus pyysi Tehtaankatu 11:n (16-9-6) rakennuksen suojelusta lausunnot Pohjanmaan museolta ja Etelä-Pohjanmaan ELY-keskukselta. Lausuntojen pääkohdat ja vastineet niihin ovat kohdassa 4.5.3.” Kaupunginvaltuuston palautuspäätöksen jälkeen, lausunnot ja neuvottelut” Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus näki puutteita rakennusten arvotusprosessissa ja -kriteereissä. Tämän seurauksena kaavoitus pyysi Pohjanmaan museota tarkistamaan erityisesti asemakaavan muutoksen pohjana olevan rakennussuojeluesityksen vuodelta 2008. Pohjanmaan museon työryhmä teki raportin nimellä ”Palosaari / Onkilahden rannan rakennushistoriallisen inventoinnin ja rakennussuojeluesityksen tarkennus 2013”. Raportissa kerrotaan aikaisempaa selvemmin rakennusten arvotusprosessi sekä kriteerit, millä perusteella tietty rakennus luokitellaan historiallisesti, rakennustaiteellisesti tai kaupunkikuvallisesti arvokkaaksi ja, mitkä kohteet tämän luokittelun perusteella määritellään suojeltaviksi sekä täydennetään tietoja rakennusten ominaispiirteistä ja rakennus- ja käyttöhistoriasta. Raportin pääkohdat ovat kohdassa 3.2.3. ”Kaupungin-valtuuston palautuspäätöksen jälkeen, selvitykset”. Rakennuskannan arvottamisen perusteella kaikilla 20 suojelukohteella (sr-3), jotka esitetään suojeltaviksi kaupunginvaltuuston palauttamassa asemakaavan muutosehdotuksessa, on erityistä rakennettuun ympäristöön ja kulttuuriympäristöön liittyvää arvoa suunnittelualueella ja koko Palosaarella. Lisäksi 66 tontilla, jotka esitetään alueellisen suojelun tontteina ( /s) kaupunginvaltuuston palauttamassa asemakaavan muutosehdotuksessa, on säilynyt perinteinen rakennusten sijoittelu tontilla ja 9 rakentamisen mittakaava. Rakennussuojelu (sr-3) ei estä rakennusten nykyistä käyttöä eikä näin ollen estä rakennusten käyttämistä kohtuullista hyötyä tuottavalla tavalla. Rakennussuojelun ja alueellisen suojelun avulla on tarkoitus vahvistaa Palosaaren puukaupunki-identiteettiä ja säilyttää miljöön ajallista ja tyylillistä kerroksellisuutta. Asemakaavan muutosehdotus Kiinteistönomistajille ja -haltijoille tiedotettiin kirjeellä helmikuussa 2014, että asemakaavan muutosehdotuksen, joka oli sama kuin valtuuston palauttama ehdotus, luottamushenkilökäsittely alkaa uudelleen. Tehtaankatu 11:n (tontti 16-9-6) kiinteistönomistaja ilmoitti, että hän vastustaa edelleen asuinrakennukselleen esitettyä suojelumääräystä (sr-3). Kaavoitus halusi teettää Tehtaankatu 11:n asuinrakennuksen kuntokartoituksen ulkopuolisella asiantuntijalla, koska asuinrakennuksen säilyttämis- ja korjausmahdollisuuksista oli esitetty erilaisia arvioita, mutta asiasta ei päästy sopimukseen kiinteistönomistajan kanssa. Tämän jälkeen kiinteistönomistaja ja kaavoitus neuvottelivat tilanteesta ja sopivat, että Tehtaankatu 11:n asuinrakennuksen suojelumääräystä lievennetään ja tontin rakennusoikeutta lisätään. Koska sovitut muutokset koskevat suojelumääräystä ja rakennusoikeuden lisäämistä, asemakaavan muutosehdotus pidettiin uudelleen julkisesti nähtävänä 12.6..-30.6 ja 4.8.18.8.2014 välisen ajan. Muistutuksia ei esitetty. Asemakaavan muutosehdotukseen ennen julkista nähtävänäoloa 12.6.-30.6.2014 ja 4.8.-18.8.2014 tehdyt muutokset Tehtaankatu 11:n asuinrakennuksen rakennussuojelumääräys muutettiin sr-3:sta sr:5:ksi. Sr-3: ”Suojeltava rakennus. Rakennustaiteellisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokas rakennus. Rakennusta ei saa purkaa. Rakennuksessa saa suorittaa sellaisia lisärakennusja muutostöitä, jotka tukevat sen rakennustaiteellista tai kulttuurihistoriallista arvoa tai tyyliä. Mikäli rakennuksessa on suoritettu tämän tavoitteen vastaisia toimenpiteitä, on rakennus rakennustöiden yhteydessä pyrittävä korjaamaan tyyliin sopivalla tavalla.” Tämä tarkoittaa, että rakennusta tulee korjata alkuperäisen rakennustavan ja -tyylin mukaisesti siten, että rakennuksen ulkoasu säilyy. Laajennuksissa tulee ottaa huomioon rakennuksen tyylipiirteet ja ominaisuudet - muoto, mittasuhteet, materiaalit ja värit. Sr-5: ”Suojeltava rakennus. Rakennustaiteellisesti ja kaupunkikuvallisesti arvokas rakennus. Rakennuksessa suoritettavien korjaus- ja muutostöiden tulee olla sellaisia, että rakennuksen ulkoasun luonne säilyy.” Tämä tarkoittaa, että rakennusta tulee korjata siten, että rakennuksen ulkoasun keskeiset tyylipiirteet ja ominaisuudet säilyvät. Tehtaankatu 11:n tonttia (906 m2) koskeva rakennusoikeus 540 k-m2 muutettiin 660 km2:ksi, jolloin tontille voi rakentaa nykyisen kaksikerroksisen asuinrakennuksen (450 km2) lisäksi toisen kaksikerroksisen asuinrakennuksen (210 k-m2). Tonttitehokkuus muuttuu 0.60:sta 0.73:een. Tehtaankatu 11:n tonttia (906 m2) koskeva rakennusoikeus 540 k-m2 muutettiin 660 km2:ksi, jolloin tontille voi rakentaa nykyisen kaksikerroksisen asuinrakennuksen (450 km2) lisäksi toisen kaksikerroksisen asuinrakennuksen (210 k-m2). Tonttitehokkuus muuttuu 0.60:sta 0.73:een. 10 Lisäksi Sr-3-rakennussuojelumääräyksestä, joka koskee 14 tonttia, poistettiin tarpeeton lause ” Rakennusta ei saa purkaa”, koska itse suojelu jo estää rakennuksen purkamisen. Asemakaavan muutosehdotus julkisesti nähtävänä 12.6.-30.6.2014 ja 4.8.-18.8.2014 Muistutuksia eikä lausuntoja esitetty. Kaupunginvaltuuston päätös 13.10.2014 Kaupunginvaltuusto palautti 13.10.2014 asemakaavan muutosehdotuksen uudelleen valmistelua ja uudelleen nähtäville asettamista varten. Palautuksen taustalla ovat Markku Rautosen suunnittelujaostossa 16.9.2014 esittämä eriävä mielipide ja kaupunginhallituksen päätös 6.10.2014. Markku Rautosen suunnittelujaostossa 16.9.2014 esittämä eriävä mielipide ”Suomea on pyritty rakentamaa kielloilla ja pakkomääräyksillä aivan liian kauan - myös rakennuskannan suojelussa. Mikäli yhteiskunta haluaa jonkin erityisen kohteen suojella, tulee lähestymiskulma muuttaa positiiviseksi ja tehdä säilyttäminen omistajalle kannattavaksi. Tämä voidaan saavuttaa ylläpitotuella, tai pidättäytymällä tällaisen kohteen osalta täysimääräisistä veroista ja maksuista. Varsin harvan kohteen osalla voidaan nähdä, että se olisi puhtaasti liiketaloudellisin perustein kannattava. Näitä turismiin tukeutuvia kohteita toki on. Viimeisenä vaihtoehtona on luonnollisesti se, että yhteiskunta lunastaa kohteen ja päättää sen säilyttämisestä. Tällaista positiivista lähestymistä ei tässä asemakaavassa ole otettu vaan jatketaan kieltojen linjalla. Tästä syystä esitän eriävän mielipiteeni päätökseen.” Kaupunginhallituksen päätös 6.10.2014 ”Asemakaavasta poistetaan suojelumerkinnät kaikkien muiden kuin Vaasan kaupungin, jonkin muun kunnan, kuntayhtymän, valtion tai jonkin seurakunnan tai näiden hallitsemien yhtiöiden omistamilta rakennuksilta ja kiinteistöiltä.” 2.3.3 Kaupunginvaltuuston palautuspäätöksen 13.10.2014 jälkeen Valmistelu Kaavoitus teki asemakaavan muutosehdotukseen ennen kuin se asetetaan julkisesti nähtäville kaupunginhallituksen päätöksen 6.10.2014 mukaiset muutokset sekä rakentamistapaa koskevia täydennyksiä ja tarkistuksia. Asemakaavan muutosehdotukseen ennen julkista nähtävänäoloa 5.3.-7.4.2015 tehdyt muutokset Historiallisesti, rakennustaiteellisesti tai kaupunkikuvallisesti arvokkaita rakennuksia koskevat rakennussuojelumääräykset sr-3 ja sr-5 poistettiin ja lisättiin määräys s/u. Jos edellä mainittuja arvokkaita rakennuksia halutaan purkaa, tulee niiden tilalle tulevalle uudelle rakennukselle saada rakennuslupa ennen purkamista. Uudisrakennusten rakennustapaa ohjaavia määräyksiä tarkennettiin ja täydennettiin alueellisen suojelun asuntotonteilla (A/s). Tärkein näistä on uusien rakennusten asuntojen keskikoko, jonka tulee olla vähintään 55 huoneisto-m2. Asuntojen keskikoon määrittely on tarpeen, jota suunnittelualueella olisi erikokoisia asuntoja erilaisille asuntokunnille tulevaisuudessakin. Nyt asuntojen keskikoko on yli 80 huoneisto-m2. 11 Asuinrakennusten ja lähipalvelurakennusten (APL) tontti muutettiin asuinrakennusten (A) tontiksi, koska kuurojen talo, osoitteessa Käsityöläiskatu 6, on peruskorjattu ja muutettu asunnoiksi poikkeamispäätöksellä asemakaavan muutosprosessin aikana. Kaupunginvaltuuston palautuspäätöksen 13.10.2014 mukaisesti kaavoitus ei enää esitä rakennuskohtaista suojelua asemakaavan muutoksessa. Tästä huolimatta maankäyttöja rakennuslaki velvoittaa vaalimaan rakennettua ympäristöä ja luonnon ympäristöä ja kieltää hävittämästä niihin liittyviä erityisiä arvoja. Maanomistajalle tai muulle oikeuden haltijalle ei kuitenkaan saa asettaa kohtuutonta rajoitusta tai haittaa, ellei se ole perusteltua asemakaavan tarkoitus huomioon ottaen. (Maankäyttö- ja rakennuslaki 54 §) Asemakaavan muutosehdotus julkisesti nähtävänäolo 5.3.-7.4.2015 Julkisen nähtävänäolon aikana esitettiin kolme muistutusta. Pohjanmaan museo antoi lausunnon. Viranomaisneuvottelu pidettiin 8.5.2015 Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksessa, jossa ELY-keskus esitti kannanoton. Muistutukset, lausunto ja viranomaisen kannanotto esitellään kohdassa. 4.5.4 ”Kaupunginvaltuuston palautuksen 13.10.2014 jälkeen” Asemakaavan muutosehdotukseen tehdyt muutokset julkisen nähtävänäolon 5.3.7.4.2015 jälkeen Oleellisin muutos on lausuntojen johdosta lisätty uusi rakennussuojelumääräys (sr-5). Samalla poisttettiin s/u-määräys. sr-5: ”Suojeltava rakennus. Historiallisesti, rakennus-taiteellisesti tai kaupunkikuvallisesti arvokas rakennus. Rakennuksen ominaispiirteet tulee korjaus- ja muutostöissä säilyttää. Jos rakennuksessa on aikaisemmin suoritettu tämän tavoitteen vastaisia toimenpiteitä, tulee rakennus pyrkiä korjaamaan rakennustöiden yhteydessä rakennukseen sopivalla tavalla. Museoviranomaiselle tulee varata mahdollisuus lausunnon antamiseen korjaus- ja muutossuunnitelmista ennen rakennus- tai toimenpideluvan myöntämistä.” Muistutusten johdosta on tehty rakennusalaa, kerroslukua ja tilojen käyttötarkoitusta koskevia tarkistuksia. Lisäksi on tehty pieniä kerrosalojen tarkistuksia, ja rakentamistapaa ohjaavia määräyksiä on täydennetty. 12 . LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 3.1.1 Yleiskuvaus nykytilanteesta Viistokuva alueesta 2007 ©BLOMPictometry2007 Suunnittelualue (13.4 ha) käsittää 12 korttelia Onkilahdenkadun, Kapteeninkadun, Palosaarentien ja Varisselänkadun välissä. Korttelit ja 15 metrin levyiset kadut muodostavat ruutukaavatyyppisen kaupunkirakenteen. Korttelit, joiden koko on 70009000 m2, jakaantuvat 2-9 tonttiin. Tontteja on 79. Katunäkymiä leimaavat kadun varressa sijaitsevat, puurakenteiset I½- II-kerrokset, yhden tai useamman perheen asuinrakennukset ja puuaidat. Tästä puukaupungin rakennustavasta poikkeavat katulinjasta irti sijoitetut, betonirakenteiset III-IVkerroksiset, jopa korttelin pituiset kerrostalot ja II-kerroksiset rivitalot. Tonteilla on yhteensä 128 rakennusta, joista 85 on ns. päärakennuksia ja 43 ulkorakennuksia. Kolme neljäsosaa näistä päärakennuksista on kokonaan tai pääosin puusta. Ulkorakennukset ovat yleensä puusta. Päärakennuksista on neljä rakennettu 1800-luvulla, 36 eli 42 % on rakennettu vv. 1900-1940 ja 9 eli 10 % on rakennettu vv. 1940-1970 ja 36 eli 42 % on rakennettu 1970-2008. Rakentamisen tehokkuus vaihtelee erittäin paljon. Väljimmin on rakennettu Tehtaankatu 16:n omakotitalotontilla, jonka tonttitehokkuus on 0.12. Tehokkaimmin on rakennettu kerrostalotonteilla Työväenkadun ja Palosaarentien varressa sekä Othellon leipomon tontilla. Näillä tonteilla tonttitehokkuus on 1.0-1.1. Suunnittelualueen 13 päärakennusten kerrosala on yhteensä noin 43000 k-m2 ja ulkorakennusten kerrosala on yhteensä noin 2200 k-m2 (v. 2008) Asuntojen keskikoko on 84 huoneisto-m2 suunnittelualueella. Asuntojen keskikoko on 109 huoneisto-m2 omakotitaloissa ja rivitaloissa sekä 70 huoneisto-m2 kerrostaloissa. Asuntokunnan koko on 1.6 omakotitaloissa ja 1.8 rivitaloissa ja 1.2 kerrostaloissa. Asukkaita on noin 750, joista 44 % on 20-40 vuotiaita (tilanne 2008). Asukasrakenne edustanee erilaisia yhteiskunta- ja ammattiryhmiä. Rakennettu ympäristö 2008 14 Rakennusten ikärakenne – rakennusvuosi (tilanne 2008) Maanomistus Suunnittelualueen 79 tontista on 44 yksityisessä omistuksessa, Vaasan kaupungin vuokratontteja on 34 ja yksi tontti on kaupungin omistuksessa. Kadut ja puisto ovat kaupungin omistuksessa. Kaupunki Vuokrattu Yksityinen 15 Maisemarakenne ja luonnon ympäristö Suunnittelualue on rajoittunut 1900-luvun alussa Onkilahteen, mutta tänään kortteleiden edessä on Onkilahden puisto, koska maa on noussut ja rantalinjaa on täytetty. Maasto nousee Onkilahdenkadusta Tehtaankadulle, 200 metrin matkalla noin 8 metriä. Maasto tasaantuu, kun saavutaan Palosaarentielle. Suunnittelualue on kokonaan rakennettua ympäristöä lukuun ottamatta Työväenkadun varressa olevaa, luonnonmukaisesti hoidettua mäntyjä kasvaa puistoa. Tässä puistossa kasvaa komeita Palosaarelle tunnusomaisia mäntyjä. Myös tonteilla kasvaa mäntyjä siellä täällä. Omakotitalojen pihoissa on yleensä runsaasti istutuksia, sitä vastoin useamman perheen talojen pihat ovat melko avoimia. Katualueille istutetut puurivit tuovat luontoa katukuvaan. Palosaaren eteläosan maisemarakenne Punaiset alueet ovat vedenjakajia. Palvelut, virkistys Palosaaren kaupalliset ja julkiset palvelut ovat torin ympärillä sekä Palosaarentien ja Wolffintien varressa, alle kilometrin etäisyydellä asunnoista. Suunnittelualueella toimii Setlementin päiväkoti ja toimintakeskus Huvilakatu 1:ssä ja Kuurojen talo on Käsityöläiskatu 6:ssa. Palosaaren rantapuistoissa on runsaasti ulkoilureittejä. Vaasan keskustan torille on matkaa noin 2 km. Bussireitti kulkee Palosaarentien ja Wolffintien kautta mm. Vaasan keskustaan. Liikenne Suunnittelualueen sisällä olevat kadut – lounais-koillis-suuntaiset Huvilakatu, Tehtaankatu ja Työväenkatu sekä kaakkois-luode-suuntaiset Pursimiehenkatu ja Käsityöläiskatu – ovat vähäliikenteisiä tonttikatuja. Suunnittelualueen ulkoreunoilla sijaitsevilla Kapteeninkadulla ja Varisselänkadulla on jonkin verran enemmän liikennettä, 16 koska näiden katujen varrella on tehokkaampaa rakentamista. Onkilahdenkatu ja Palosaarentie ovat sekä tonttikatuja että läpiajokatuja. Onkilahdenkadulla kulkee noin 7100 ajoneuvoa arkivuorokaudessa (2010) ja Palosaarentiellä noin 5000 ajoneuvoa arkivuorokaudessa (2010). 3.1.2 Palosaaren rakentamisen ja asemakaavoituksen vaiheita Palosaarella on ollut 1700-luvun lopulta lähtien oma erityisluonne Vaasan kaupungin historiassa. Palosaari - lähellä Vaasan keskustaa, mutta fyysisesti omana veden ympäröimänä alueena - on kehittynyt ensin sataman, sitten puuvillatehtaan, viimeksi valtionhallintoviraston, yliopiston ja muiden oppilaitosten kanssa vuorovaikutuksessa. Palosaareen rakentui elävä puukaupunki vähitellen 1700-luvun lopulta 1900-luvun puoliväliin. Yhteiskunnallisten muutosten ja samalla suunnitteluperiaatteiden ja rakennustapojen muutosten seurauksena puukaupunkiasumisessa alettiin nähdä puutteita ja haluttiin modernimpaa ja tehokkaampaa rakennustapaa. Elementtirakentaminen yleistyi 1970-luvulla. Brändön eli Palosaaren kirjoitettu historia alkaa vuodesta 1789, jolloin Vaasan kaupunki perusti Palosaaren ja Mansikkasaaren väliseen salmeen, Munsmon kylän vuokramaalle, ulkosataman. Satama pani alulle Palosaaren rakentamisen. Sataman yhteyteen rakennettiin laivatelakka. Satamatyöläisiä ja merimiehiä sekä kauppiaita asettui asumaan sataman lähialueille. Puuvillatehtaan sijoittaminen Palosaaren rantaan ja sillan rakentaminen Klemetsön niemeltä Palosaarelle vuonna 1857 sekä Vaasan kaupungin siirto Klemetsön niemelle vuonna 1862 lisäsivät alueen vetovoimaa. Palosaarelle perustettiin useita konepajoja ja saippuatehdas. Tehtaiden myötä asutus lisääntyi. Yksityiset rakensivat asuinrakennuksia työpaikkansa läheisyyteen. Myös puuvillatehdas alkoi rakennuttaa vuokra-asuntoja työntekijöilleen. 17 Kartta vuodelta 1891, jonka päälle on asemoitu nykyiset kadut. 1800-luvun lopulla suunnittelunalueella oli joukko asuinpihapiirejä, joista on säilynyt neljä asuinrakennusta (kuvat seuraavalla sivulla). Punainen ympyrä osoittaa säilyneiden asuinrakennusten paikat. Säilyneet rakennukset sijaitsevat Työväenkadun ja Huvilakadun varressa ja niistä on kuvat seuraavalla sivulla. 18 Vuoden 1891 kartassa olevat asuinrakennukset, jotka ovat säilyneet (kartta edellisellä sivulla) Rakennukset sijaitsevat hieman vinosti nykyiseen katuun nähden paitsi Työväenkatu 9:n rakennus, joka on myöhemmin siirretty kadun rajaan. Rakennukset ovat edelleen asuinkäytössä. mutta niihin on tehty muutoksia korjaus- ja laajennustöiden yhteydessä. Vähiten muutoksia on tehty Huvilakatu 20:n asuinrakennukseen. Työväenkatu 9:n ja Työväenkatu 11:n asuinrakennukset. © BLOM Pictometry 2007 © BLOM Pictometry 2007 Huvilakatu 10B. Alkuperäisessä pihapiirissä tämä rakennus oli pihapiirin takaosassa. © BLOM Pictometry 2007 Huvilakatu 20:n asuinrakennus Ensimmäinen asemakaava 1901 Vuonna 1901 valmistunut kaupungininsinööri K.A.Lasseniuksen laatima asemakaava käsitti Palosaaren eteläosan Wolffintieltä nykyiselle Varisselänkadulle. Asemakaavassa määriteltiin ruutukaavaa tavoitteleva katuverkko ja katujen väliin jäävät korttelit ja tontit. Asuntokortteleita oli 24, joissa oli 176 tonttia. Kaksi korttelin laajuista teollisuustonttia oli osoitettu puuvillatehdasta varten Wolffintien kummallekin puolelle. Palosaarentien varressa oli kauppatori ja sen vieressä kauppahallin tontti. Myös kirkolle, koululle ja muulle yleiselle rakennukselle oli osoitettu tontit torin läheisyyteen. Tuon ajan asemakaava määritteli korttelit ja tontit, mutta ei sisältänyt rakentamistapaa ohjaavia määräyksiä. Rakentamistapa - rakennusten laajuus ja korkeus, niiden sijoitus 19 tontilla ja rakennusmateriaalit - määriteltiin samana vuonna valmistuneessa Vaasan kaupungin rakennusjärjestyksessä 1901. Ensimmäinen asemakaava 1901. Suunnittelualue on rajattu asemakaavan kartan päälle katkoviivalla. Rakennusjärjestys 1901 Vaasan kaupungin rakennusjärjestyksessä (1901) kiinnitettiin huomiota ensisijassa paloturvallisuuteen. Rakennukset olivat joko palonkestäviä tai puurakennuksia, minkä mukaan määriteltiin tontin rakennustapaa - rakennusten sijoittamista tontilla, laajuutta ja korkeutta. Rakennusten sijoittamisessa noudatettiin perinteistä kaupunkirakentamisperiaatetta, jonka mukaan päärakennus rakennettiin yleensä kadun varteen ja ulkohuonerakennus tontin sisäosaan. Puurakennukset tuli rakentaa tontille seuraavasti. Asuntotontin pinta-alasta sai käyttää rakentamiseen enintään 2/3, kuitenkin siten, että tontille tuli jäädä vähintään 200 m2:n suuruinen avoin, rakentamaton piha (43§). 20 Puisen asuinrakennuksen pohjan ala sai olla enintään 400 m2 ja puisen ulkohuonerakennuksen pohjan ala sai olla enintään 240 m2, jos tontin pintaala on alle 1200 m2. Jos tontin pinta-ala oli vähintään 1200 m2, puisen asuinrakennuksen pohjan ala sai olla enintään 500 m2 ja puisen ulkohuonerakennuksen pohjan ala sai olla enintään 300 m2. (43§) Tontti tuli aidata kadun puolella kivimuurilla, tiiviillä lauta-aidalla, pystysäleaidalla tai metalliaidalla, naapurien välisellä rajalla voi olla muunlainenkin aitaus (28§). Tontilla tuli olla ajoportti (31§). Puisessa asuinrakennuksessa sai olla yksi kerros ja ullakkohuoneita enintään 50% ullakon pinta-alasta sekä maanalainen kellari (49§) ja rakennuksen korkeus sai olla enintään 7,2 m (46§). Jos asuinrakennuksen ensimmäinen kerros rakennettiin tulenkestävästä materiaalista ja toinen kerros puusta, sen korkeus sai olla enintään 9,5 m (46§). Ulkorakennuksen korkeus sai olla enintään 6,5 m (48§). Asuinrakennuksen etäisyyden tontinrajasta tuli olla vähintään 4 m ja ulkohuonerakennuksen etäisyyden tontinrajasta tuli olla vähintään 3 m (40§). Jos pihamaan sisäosaan sijoitettiin puinen asuinrakennus, sen julkisivun etäisyyden toisesta rakennuksesta tuli olla vähintään sama kuin asuinrakennuksen oma korkeus (47§). Puurakennus tuli laudoittaa, rapata tai päällystää tiilellä (108§). Asuntotontille voi rakentaa myös navetan tai tallin (114§). Onkilahdenkatu 3:een rakennettiin useamman perheen puurakennus vuonna 1909. Rakennusjärjestyksen mukaan kokonaan puurakenteisessa asuinrakennuksessa sai olla yksi kerros ja ullakkohuoneita enintään 50 % ullakon pinta-alasta sekä maanalainen kellari. Rakennuksen korkeus sai olla enintään 7,2 m. Onkilahdenkatu 5:een rakennettiin vuonna 1924 rakennus, jossa ensimmäinen kerros tehtiin tiilestä ja toinen kerros puusta. 21 Kapteeninkatu 23:een ja 25:een, kadunvarteen rakennettiin rakennukset, joissa ensimmäinen kerros tehtiin tiilestä ja toinen kerros puusta. Rakennusjärjestyksen mukaan tällaisen rakennuksen korkeus sai olla enintään 9.5 m. Pihojen takaosiin rakennettiin ulkorakennukset vuosina 1916 ja 1920. Rakennusjärjestyksen mukaan puisen ulkorakennuksen korkeus sai olla enintään 6.5 m. © BLOM Pictometry 2007 Rakennusjärjestyksen muutos 1922: kaksikerroksiset, puusta rakennetut asuinrakennukset sallitaan Rakennusjärjestyksen muutoksen (1922) mukaan voi rakentaa kaksikerroksisia asuinrakennuksia tulenkestämättömästä aineesta eli puusta. Kaksikerroksiset, puiset asuinrakennukset tuli rakentaa tontille seuraavasti. Kaksikerroksisen rakennuksen pohjan ala sai olla enintään 300 m2 ja korkeus julkisivupinnan yläreunaan sai olla enintään 8,5 m. Rakennuksen etäisyyden tuli olla vähintään 6 m naapuritontin rajasta. Samalla tontilla olevien kaksikerroksisten rakennusten etäisyyden toisistaan tuli olla vähintään 12 m, yksikerroksen rakennuksen sai sijoittaa vähintään 6 m etäisyydelle kaksikerroksisesta tai ullakkohuoneita sisältävästä rakennusta. Vanhaan yksikerroksiseen rakennukseen sai tehdä toisen asuinkerroksen. (1§). Muut säännökset säilyivät rakennusjärjestyksen (1901) mukaisina. 1930-luvun lopulla Työväenkadun varteen rakennettiin kolme IIkerroksista puurakenteista asuinkerrostaloa ja tiilirakenteinen asuin- ja saunarakennus. 1980-luvun alussa asuin- ja saunarakennus (valkoinen rakennus) muutettiin yhdeksi asunnoksi ja samalla tontilla ollut puinen asuinrakennus ja vaja purettiin ja korvattiin uudella ulkorakennuksella. © BLOM Pictometry 2007 22 Rakennusjärjestys 1947: Palosaareen ”punaisia ja ruskeita asuntotontteja” Uusitussa rakennusjärjestyksessä (1947) asemakaava-alueen tontit jaettiin keltaisiin, punaisiin ja ruskeisiin asuntotontteihin sekä huvilatontteihin, omakotitontteihin, tehdastontteihin ja varastotontteihin. Suunnittelualueella oli punaisia ja ruskeita asuntotontteja. Punaisilla tonteilla torin sekä Palosaarentien ja Wolffintien risteyksen läheisyydessä sallittiin muuta Palosaarta hieman tehokkaampaa rakentamista. Ote Vaasan kaupungin rakennusjärjestyksen 1947 liitekartasta, jossa näkyvät suunnittelualueen punaiset ja ruskeat asuntotontit. Rakennusjärjestyksessä keskeinen rakennustapaa määrittävä tekijä oli edelleen paloturvallisuus. Rakennusten sijoitusperiaate tontilla säilyi ennallaan. Päärakennus rakennettiin kadun varteen ja ulko- ja muut rakennukset tontin sisäosaan. Ruskeilla asuntotonteilla tuli puurakennukset rakentaa seuraavasti. Tontin pinta-alasta sai enintään 1/3 käyttää rakentamiseen (40§). Puisen asuinrakennuksen korkeus sai olla enintään 8,5 m. Puisen talousrakennuksen korkeus sai olla enintään 5 m. (40§, 39§) Kadunpuolen asuinrakennuksen etäisyyden naapuritontin rajasta tuli olla vähintään 4 m ja pihassa sijaitsevan asuinrakennuksen etäisyyden naapuritontin rajasta tuli olla vähintään 8 m (40§). Tontin sisäosassa rakennusten etäisyys toisistaan tuli olla vähintään 8,5 m, paitsi yksikerroksisen talousrakennuksen ja asuinrakennuksen etäisyys sai olla 6 m (40§, 39§). Rakennukseen ei saanut sijoittaa sikalaa tai muuta laitosta, joka kipinöiden, kaasujen, tärinän tms. kautta tuottaa haittaa lähistössä asuville (39§, 40§). 23 Rakennettu ympäristö 1940-luvulla Alkuperäisen, vuoden 1901 asemakaavan mukaiset korttelit ja tontit olivat edelleen voimassa lukuun ottamatta yhden korttelin tonttimuutoksia. Tonttien sisäistä rakennustapaa ohjasi vuoden 1947 rakennusjärjestys. Viistokuvassa 1940-luvulta melkein kaikilla suunnittelualueen tonteilla oli asuinrakennus ja ulkohuonerakennus, joillakin tonteilla useampikin rakennus. Asuinrakennusten koko vaihteli pienestä mökistä pienkerrostaloon. Rakennukset olivat hirsi- tai rankorakenteisia ja julkisivumateriaalina oli paljas hirsi, laudoitus tai rappaus. Asuin- ja ulkohuonerakennuksissa oli siellä täällä myymälä-, tuotanto- tai palvelutiloja. Hyötypuutarha vei suurimman osan tontin vapaa-alasta. Männyt ja koivut toivat vehreyttä pihaan. Aidat ja portit vielä puuttuivat. Kadut olivat sorapintaisia. Veljekset Karhumäki Ote viistokuvasta 1940-luvulta. Etualalla on Tekniska läroanstaltet, taaempana on Kapteeninkatu ja Työväenkatu, kuvassa vasemmalla puolella on Palosaarentie. 24 Veljekset Karhumäki Otteet 1940-luvun viistokuvista Kuva yläpuolella Etualalla on Huvilakadun rakennuksia. Vasemmassa reunassa oleva katu on Käsityölä Kuva alapuolella Onkilahdenkatu on etualalla, taustalla on Kapernaumin kortteli. 25 Rakennettu ympäristö 1950-luvulla ja 1960-luvulla 1950-ja 1960-luvulla ei tapahtunut merkittäviä muutoksia. Muutama pieni puinen asuinrakennus korvattiin vähän suuremmilla asuinrakennuksilla. © BLOM Pictometry 2007 1950- ja 1960-luvun rakentamista. Vasemmalla on kaksi omakotitaloa ja oikealla on IIkerroksinen pienkerrostalo. Täysin uudistettu asemakaava 1970 Yhteiskunnallinen rakennemuutos alkoi näkyä 1960-luvulla myös rakennustavassa, johon vaikuttivat sekä muuttuvat asukkaiden tila- ja asumismukavuustarpeet että muuttuvat suunnitteluperiaatteet ja rakentamismenetelmät. Myös Palosaarta haluttiin kehittää ajan henkeä myötäillen. Palosaaren eteläosan asemakaavan muutos valmistui vuonna 1970. Tavoitteena oli muuttaa puutalokorttelit rivitalo- tai kerrostalokortteleiksi. Osa tonteista määrättiin yhdistettäväksi, mikä antoi mahdollisuuden rakentaa suurempia rakennuksia tai rakennusryhmiä elementtitekniikalla. Vanhat, I½-II-kerroksiset, puiset pientalot oli tarkoitus purkaa uudisrakentamisen tieltä. Suunnittelualueen kortteleihin Palosaarentiestä Tehtaankadulle osoitettiin rakennettavaksi kolme kerrosta ja maanpäällisen kerroksen käsittäviä asuinkerrostaloja ja torin läheisyyteen oli mahdollista rakentaa myös liiketiloja. Korttelit Tehtaankadusta Onkilahdenkadulle osoitettiin kaksikerroksisille rivitaloille. Kahdesta asuntokorttelista muutettiin osa puistoksi. Katuverkkoa jäsennettiin. Muun muassa Käsityöläiskatu muutettiin yksinomaan jalankulkukaduksi (kuvassa viivoitettu alue) ja Onkilahdenkatu määriteltiin pääkokoojaksi, jota oli tarkoitus jatkaa Onkilahden rantaa pitkin Alskatintielle saakka. Tässä asemakaavassa määriteltiin ensimmäisen kerran tonttien käyttö-tarkoituksen lisäksi rakennustavan pääperiaatteet - rakennusten sijoitus, rakentamisen määrä ja kerrosluku sekä autopaikat tontilla. Lisäksi asemakaavalla pyrittiin tasakattoihin, yhtenäisiin julkisivumateriaaleihin ja yhteispihoihin kerrostalokortteleissa. Muu rakennustapa määräytyi vuonna 1964 uudistetun rakennusjärjestyksen mukaan. Paloturvallisuutta ohjasivat erilliset paloturvallisuusmääräykset. 26 Ote asemakaavan muutoksen kaavakartasta 1970 Rakennettu ympäristö vuodesta 1970 vuoteen 1988 Asemakaavan muutoksen (1970) toteuttaminen osoittautui vaikeaksi, koska se perustui täysin uudenlaiseen rakennustapaan ja osittain tonttien yhdistämiseen. Suunnittelualueella toteutui vain muutama uudisrakennuskohde. Huomattavin niistä oli Puuvillatehtaan työsuhdeasuntokorttelissa, ns. Kapernaumissa, jossa puiset pienkerrostalot purettiin, tonttijako muutettiin ja kortteliin rakennettiin III-kerrokset kerrostalot. Myös viereisestä korttelista purettiin rakennuksia, tonttijakoa muutettiin ja paikalle rakennettiin neljäkerroksinen kerrostalo. Huvilakadun varteen rakennettiin kaksi kaksikerroksista rivitaloa, joista toinen sijoittui kolmen tontin alueelle. 27 © BLOM Pictometry 2007 Asemakaavan muutoksen 1970 mukaan rakennettua ympäristöä Kapernaumin korttelin kahdeksan kaksikerroksista puutaloa korvattiin kolmella lamellikerrostalolla 1980-luvun alussa. Betonielementtitaloissa on kolme asuinkerrosta ja maanpäällinen kellarikerros. Rakennukset sijaitsevat irti kadun rajasta ja autopaikkoja on pihan eri puolilla. © BLOM Pictometry 2007 Asemakaavan muutoksen 1970 mukaan rakennettua ympäristöä Huvilakadun varressa oleva II-kerroksinen rivitalo, jota varten piti muodostaa uusi tontti 2½ vanhasta tontista. Rivitalo sijoitettiin irti kadun rajasta, jolloin jokainen asunto sai oman autopaikan asunnon eteen. 28 Asemakaavan muutos 1988 Koska vuoden 1970 asemakaavassa esitetystä uudisrakentamisesta oli toteutunut vain pieni osa ja samalla puukaupunkien arvostus oli uudelleen nousussa, asemakaavaa päätettiin muuttaa. Tavoitteena oli palauttaa vanha tonttijako ja antaa mahdollisuus joko säilyttää tai vaihtoehtoisesti korvata kadun varren puurakennukset kaupunkikuvaa eheyttävillä, II-III- kerroksisilla uudisrakennuksilla. Asemakaavan muutos valmistui vuonna 1988. Tämän asemakaavan mukaan on rakennuksia purettu ja kadun varteen on rakennettu uudisrakennuksia 24 tontilla eli 30 %:lla suunnittelualueen tonteista. Uudisrakennukset ovat yleensä puu- tai betonirakenteisia pienkerrostaloja. Asemakaavan muutoksen kaavakartta 1988 Seuraavalla sivulla on asemakaavan muutoksen havainnekuva, jossa näkyy tilanne, kun kaikki asemakaavan sallima kerrosala on toteutettu. 29 Onkilahdenkadun varren rakennuksia Kulmarakennus on 1920luvulta ja sen vieressä on kaksi asemakaavan (1988) periaatteella 1990-luvulla rakennettua pienkerrostaloa, jotka myötäilevät vanhemman kulmarakennuksen mittakaavaa. BLOM Pictometry 2007 30 Tehtaankadun rakennuksia eri ajoilta. © BLOM Pictometry 2007 2000-luvun alun rakennustyyliä Palosaaren torin kohdalla, Palosaarentien varressa, joka on toteutettu vuoden 1988 asemakaavan mukaan. Jo vuoden 1947 rakennusjärjestyksessä oli Palosaaren keskustan asuntotontit varattu muuta Palosaarta hieman tehokkaampaa rakentamista varten. Nämä III-kerroksiset liike- ja asuintiloja käsittävät rakennukset korvasivat yksikerroksisen liikerakennuksen ja IIkerroksisen puukerrostalon. © BLOM Pictometry 2007 31 Asuinrakennusten mittasuhteiden muuttuminen 1900-2008 Rakennusten mittasuhteiden muutosta kuvaavat rakennusten poikkileikkaukset. Hirsirakenteisten asuinrakennusten runkosyvyydet ovat yleensä 8m-10m ja korkeudet maasta katon harjalle ovat 8,5m -11m. Jos rakennusten korkeuksia vertaa rakennusjärjestyksiin, toteutetut korkeudet ylittävät osittain sallitut korkeudet. Kun 1970-luvulla siirryttiin betonielementtirakentamiseen, rakennusten mitat kasvoivat. IIIIV-kerroksisten kerrostalojen runkosyvyydet ovat 12,5m-15,5m ja rakennusten korkeudet ovat 11m-14m. Sitä vastoin ulkorakennusten kehitys on ollut päinvastaista. Niiden koko on pienentynyt. katu Rakennusten poikkileikkauksia 1900-2008. Rakennukset on sijoitettu samalle tontille. 1900-1970 ja 1988- 2008 Päärakennus sijaitsee kadun rajassa kiinni. 1970-1988 1900-2008 Päärakennus sijaitsee reilusti irti kadun rajasta. Pihan sisäosassa on ulkorakennus . Päärakennusten mittasuhteet vaihtelevat. Päärakennusten mittasuhteet ovat lähellä toisiaan. Ulkorakennusten mittasuhteet ovat lähellä toisiaan 1970 saakka, mutta 1970 jälkeen rakennetaan matalampia ja leveämpiä ulkorakennuksia kuin ennen. 32 Suunnittelualueen rakennuksia 1800-luvun lopulta 1970-luvun alkuun Tämän sivun ja seuraavan sivun kuvasarjoissa on noin 40 % suunnittelualueen päärakennuksista. Kaikki kuvien rakennukset ovat asuinrakennuksia lukuun ottamatta Setlementin päiväkotia ja toimintakeskusta, jonka kuva on tämän sivun vasemmassa reunassa neljäs ylhäältä. Rakennukset on sijoitettu ikäjärjestykseen siten, että vanhin rakennus on vasemmassa yläkulmassa ja nuorin on oikeassa alakulmassa. Nämä rakennukset edustavat 1900-luvun alkupuolen palosaarelaista puurakennustapaa. 33 . Suunnittelualueen rakennuksia 1970-luvulta vuoteen 2007. Myös tämän sivun kuvasarjan rakennukset on sijoitettu ikäjärjestykseen siten, että vanhin rakennus on vasemmassa yläkulmassa ja nuorin on oikeassa alakulmassa. Tämän kuvasarjan vanhin rakennus vasemmassa yläkulmassa edustaa vuoden 1970 asemakaavan rakennustapaa. Muut rakennukset on rakennettu vuoden 1988 asemakaavan voimassa olon aikana. Rakennusten, jotka ovat vähintään III-kerroksisia, runkomateriaalina on rakennussäännösten mukaan aina betoni, mutta julkisivuissa on voinut käyttää puuta tietyin edellytyksin. 34 ©Google maps 2010 Katunäkyä suunnittelualueelta 2010 35 3.2 Suunnittelutilanne, selvitykset ja päätökset 3.2.1 Suunnittelualuetta koskevat suunnitelmat Maakuntakaava Pohjanmaan maakuntakaavassa, jonka ympäristöminiteriö on vahvistanut 21.12.2010, suunnittelualue on varattu taajatoimintojen alueeksi. Suunnittelualuetta ei ole osoitettu valtakunnallisesti tai maakunnallisesti arvokkaaksi kulttuuriympäristöksi. Valtakunnallisesti arvokkaaksi alueeksi on osoitettu Palosaaren entisen sataman alue ja maakunnallisesti arvokkaaksi alueeksi on osoitettu Viikingan alue. Ote Pohjanmaan maakuntakaavakartasta 2010. Punainen ympyrä osoittaa suunnittelualueen sijainnin. Yleiskaava Vaasan yleiskaava 2030 on saanut lainvoiman 18.9.2014. Yleiskaavassa Palosaaren asunto- ja keskusta-alueet osoitetaan kulttuuriympäristön kannalta maakunnallisesti tai paikallisesti arvokkaaksi alueeksi (sk 2). Suunnittelualueella on paikallisesti avokasta rakennusperintöä. Suojelumääräyksen (sk 2) mukaan ”rakennusperintöä vaalitaan pitämällä alue tarkoituksenmukaisessa käytössä. Alueella oleva rakennustaiteellisesti tai kulttuurihistoriallisesti arvokas rakennuskanta säilytetään. Alueelle rakennettaessa tai aluetta muilla tavoin muutettaessa huolehditaan sen erityisten arvojen säilymisestä. Alueen rajaukset ja maankäyttöperiaatteet 36 määritellään tarkemmilla suunnitelmilla.” Suunnittelualue varataan pääasiassa asuinkerrostaloille, mutta alueelle saa sijoittaa myös asuinpientaloja sekä ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomia palvelu- ja työpaikkatoimintoja (AK). Palosaarentiehen rajoittuvat tontit varataan keskustatoiminnoille (C). Ote Vaasan yleiskaavasta 2030. Punainen ympyrä osoittaa suunnittelualueen sijainnin. Yleiskaavoitukseen liittyvässä Vaasan ja Mustasaaren tie- ja katuverkkoselvityksessä vuodelta 2007 on Onkilahdenkatu määritelty pääkokoojakaduksi ja PalosaarentieWolffintie on määritelty paikalliseksi kokoojakaduksi. Liikenteen tavoiteverkko 2030 on seuraavalla sivulla. 37 Liikenteen tavoiteverkko 2030. Vaasan ja Mustasaaren tie- ja katuverkkoselvitys, 2007 Päätiet ja -kadut Pääkokoojatiet ja -kadut Muut kokoojatiet ja -kadut Asemakaava Vuoden 1988 asemakaava on voimassa lukuun ottamatta yhtä Käsityöläiskadun varressa sijainnutta tonttia. Tuota tonttia varten tehtiin 2004 asemakaavan muutos, jossa tontti ja rakennusoikeus jaettiin kahteen osaan. Toiselle tontille sijoittuva vanha asuinrakennus suojeltiin (sr) ja toiselle tontille voi rakentaa uudisrakennuksen. Suojeltu asuinrakennus kuitenkin purettiin, koska omistajan mukaan se oli huonokuntoinen, ja tilalle rakennettiin vanhaan rakennustapaa mukaileva asuinrakennus. 38 Asemakaavan muutoksen 1988 havainnekuva (yläpuolella) Ote voimassa olevasta ajantasa-asemakaavakartasta, jossa näkyy suunnittelualuetta koskeva asemakaavan muutos 1988 ja 2004 (alapuolella) 39 Voimassa olevan asemakaavan (1988) mukaan on rakennettu 26 asuinrakennusta eri puolelle suunnittelualuetta ja 2 asuinliikerakennusta Palosaarentien varteen. Uudisrakentamisen tieltä on jouduttu purkamaan vanhoja puutaloja. Uudisrakentamisesta huolimatta alueella on edelleen säilynyt Palosaarelle tunnusomaista, moni-ilmeistä puukaupunkimiljöötä, 1800-luvun lopulta ja 1900-luvun alkupuolelta. 1800-luvun rakennuksista on enää muutama jäljellä, mutta 1900-luvun alkupuolen rakennuksista on melkoinen joukko jäljellä, ja ne ovat yleensä hyvässä tai tyydyttävässä kunnossa. Myös ensimmäisessä asemakaavassa (1901) määritelty korttelirakenne on edelleen voimassa, mutta kortteleiden sisäisessä tonttijaossa on tapahtunut muutoksia. Tänä päivänä nähdään, että asemakaava houkuttelee uudisrakentamiseen, jos tontilla on merkittävästi käyttämätöntä kerrosalaa. Tonteilla, joilla on pienehkö tai perusparantamista odottava asuinrakennus, on houkutus purkaa vanha ja rakentaa suurempi uusi rakennus sen paikalle. 3.2.2 Suunnittelualuetta koskevat selvitykset ja päätökset, 1997-2008 Vaasa, Rakennusperinneselvitys II, 1997-98 Pohjanmaan museo teki rakennusinventoinnin nimellä ”Rakennusperinneselvitys II” 1997-98, joka käsittää osia keskustasta sekä Vöyrinkaupungin, Vaskiluodon ja Palosaaren. Inventoinnissa on mukana rakennuskanta vuoteen 1945 saakka. Asiasta kuultiin kiinteistönomistajia ja -haltijoita keväällä 1998. Kuulemisen jälkeen joitakin rakennusperinneselvityksessä esitettyjä toimenpidesuosituksia muutettiin, näistä muutoksista neljä koskee suunnittelualueen kiinteistöjä. Asiaa käsiteltiin suunnittelujaostossa, kaupunginhallituksessa ja kaupunginvaltuustossa ja uudelleen kaupunginhallituksessa, joka hyväksyi ”Rakennusperinneselvitys II” 13.3.2000 kaupunginvaltuuston käsittelyyn, mutta asian käsittely pysähtyi tähän. Palosaari, Onkilahden ranta. Rakennushistoriallisen inventoinnin tarkistus 2007-08 Pohjanmaan museo tarkisti rakennusinventointia suunnittelualueen osalta nimellä ”Palosaari, Onkilahden ranta. Rakennushistoriallisen inventoinnin tarkistus 2007-08”. Siinä tarkistettiin ”Rakennusperinneselvitys II:n” inventointitietojen paikkansapitävyys ja kerättyjen tietojen pohjalta tehdään rakennusten alustavaa arvottamista ja esitetään mahdollisia suojelukohteita. Onkilahden ranta, rakennussuojeluesitys 2008 Lisäksi Pohjanmaan museo teki asemakaavatyön pohjaksi rakennussuojeluesityksen nimellä ”Onkilahden ranta, rakennussuojeluesitys” 2008. Siinä esitetään kaikki tarkistetut kohteet ja annetaan niitä koskevat toimenpide- ja suojelusuositukset perusteluineen. Esityksessä suositellaan asemakaavassa suojeltaviksi kohteiksi kaikki ne kohteet, jotka ”Rakennusperinneselvitys II:ssa” suositellaan ja lisäksi muutamia muita kohteita muuttuneiden arvotusperusteiden sekä inventoinnin tarkistuksen yhteydessä esiin tulleiden tietojen ansiosta. 40 3.2.3 Kaupunginvaltuuston palautuspäätöksen jälkeen, selvitykset Onkilahdenrannan rakennushistoriallisen inventoinnin ja rakennussuojeluesityksen tarkennus 2013 (tekstissä käytettään raportti-nimeä) Pohjanmaan museon työryhmä teki raportin nimellä ”Palosaari / Onkilahden rannan rakennushistoriallisen inventoinnin ja rakennussuojeluesityksen tarkennus 2013”. Raportissa kerrotaan aikaisempaa selvemmin rakennusten arvotusprosessi sekä kriteerit, millä perusteella tietty rakennus luokitellaan historiallisesti, rakennustaiteellisesti tai kaupunkikuvallisesti arvokkaaksi ja, mitkä kohteet tämän luokittelun perusteella määritellään suojeltaviksi sekä täydennetään tietoja rakennusten ominaispiirteistä ja rakennus- ja käyttöhistoriasta Raportti kokonaisuudessaan on liitteenä. Raportissa tarkennetaan rakennushistoriallisen inventoinnin tarkistusta 2007-08: ”Onkilahden rannan 12 korttelia muodostaa kerroksellisen kokonaisuuden, jossa sekä Vaasan ja Palosaaren että koko maan historian ja kaupunkirakentamiseen liittyvät ajanjaksot erilaisine rakennustapoineen ovat selkeästi nähtävissä. Palosaarentie kulkee yhä samalla paikalla, johon se rakennettiin vuonna 1796. 1800-luvun rakennuskannasta on jäljellä enää muutama hyvä esimerkki Huvilakadulla ja Työväenkadulla. Osa liittyy merestä ansionsa saavan väestön vaatimattomaan asumiseen. Vuoden 1901 (1908) asemakaava sekä 1920-1930-lukujen voimakkaat rakentamiskaudet näkyvät katurakenteessa ja klassismia tai funktionalismia edustavissa asuinrakennuksissa. 1990-luvun alun työväenasunnot, asunto-osuuskuntatalot ja asuntokasarmit on rakennettu jugendin henkeen. Alueella on myös työväen omia, vuokratontille rakennettuja taloja, joissa voi olla vuokrahuoneistoja. Alueen dominoiva rakennuskanta on 1960-luvulta. Vanhat työläiskorttelit purettiin alueelta 1980-luvulla, jolloin alueelle rakennettiin kerrostaloja saman kaavan mukaan kuin missä tahansa muualla Suomessa. Ensimmäinen suojelukaava laadittiin alueelle 1980-luvulla. Sen tavoitteena oli, että alueelle rakennetaan kaupunkikuvaan sopeutuvia rakennuksia. Tämän ansioista kaupunkitilan hajoaminen ja liian korkea rakentaminen loppuivat, vaikka rakennuksia purettiin edelleen. Vanha rakennuskanta tulisi suojella ainakin eri esimerkkirakennusten osalta ja vanhan rakennuskannan korvaaminen uudella tulisi olla hyvin perusteltua ja miljööseen sopeutuvaa. Vanhaa rakennuskantaa suojelee parhaiten asianmukainen käyttö, oikeanaikaiset ja säästävät korjaustoimenpiteet sekä säätävä ja korjaava ylläpito.” 41 Raportissa tarkennetaan rakennussuojeluesitystä 2008: ”Rakennussuojeluesityksessä on mukana kaikki 1990-luvulla inventoidut kohteet. Esityksestä selviää kohteiden rakennus- ja muutosvuodet, viitteitä rakennushistoriaan sekä arvotukset. Kohteet on arvotettu niiden arkkitehtonisten tyylipiirteiden, edustavuuden, säilyneisyyden, harvinaisuuden ja yleisyyden perusteella. Kohteiden liittyminen laajempaan kokonaisuuteen tai alueen elinkeino- tai kaupunkihistorialliseen kehitykseen on myös huomioitu.” Raportissa, samoin kuin aikaisemmissa rakennushistoriallisissa inventoinneissa, kohteet arvotetaan seuraavasti. R= rakennustaiteellisesti arvokas kohde H= historiallisesti arvokas kohde M= kaupunkikuvallisesti arvokas kohde Raportissa, samoin kuin rakennussuojeluesityksessä (2008), esitetään toimenpidesuositukset, jotka koskevat 39 tonttia eli noin puolta suunnittelualueen tonteista. Toimenpidesuositukset kuvaavat säilyttämisen luonnetta, jos rakennukseen tehdään korjaus- tai muutostöitä tai suojelun luonnetta, jos rakennus esitetään suojeltavaksi. A= B= C= AS= K = kohde on säilytettävä nykyisellään ennallistavat muutokset ovat suositeltavia kohteen tai alueen säilyttämisen tai käytön kannalta tarpeelliset muutokset ovat sallittavia. alueellinen suojelu asemakaavassa rakennussuojelu asemakaavassa Raportissa esitetään 15 tonttia aluesuojelukohteiksi ( /s), joissa on viisi tonttia enemmän kuin rakennussuojeluesityksessä (2008). Nämä kohteet ovat säilyneet mittakaavaltaan ja rakennuskannaltaan ehjinä kokonaisuuksina. Raportissa, samoin kuin rakennussuojeluesityksessä (2008) esitetään, että rakennustaiteellisesti, historiallisesti ja kaupunkikuvallisesti edustavimmat rakennukset määritellään asemakaavassa suojeltaviksi (K). Raportissa Pohjanmaan museo kirjoittaa: ”K-merkinnän kohteet ovat edustavia esimerkkejä oman alueensa, aika- ja tyylikautensa rakennusperinnöstä. Ne ovat säilyttäneet alkuperäiset tyylipiirteensä. Ne voivat olla myös tietyn harvinaisen tai harvinaistuvan rakennusperinnön esimerkkejä tai edustaa historiallista kerroksisuutta. Kohteet liittyvät Palosaaren elinkeino-, sosiaali- ja henkilöhistoriaan.” Näitä kohteita on yhteensä 20, joista 15 on päärakennuksia ja 5 on ulkorakennuksia. 42 Kohteet, joille esitetään rakennussuojelua Pohjanmaan museon tekemässä rakennussuojeluesityksessä (2008) ja sen tarkennuksessa (2013) Kapteeninkatu 23 Kapteeninkatu 25 Varisselänkatu 28 Varisselänkatu 32 Työväenkatu 9 Työväenkatu 13 Työväenkatu 15 Tehtaankatu 7 Tehtaankatu 11 Huvilakatu 1 Huvilakatu 5 Huvilakatu 16 Huvilakatu 20 Onkilahdenkatu 3 Onkilahdenkatu 5 (päärakennus 1913, ulkorakennus 1916) (päärakennus 1912, ulkorakennus 1920) (päärakennus 1927, ulkorakennus 1932) (päärakennus 1929) (päärakennus 1800-luvulla) (päärakennus. 1938) (päärakennus 1938) (päärakennus 1928) (päärakennus. 1938) (päärakennus.1910) (päärakennus 1935 ) (päärakennus.1926) (päärakennus. 1800-luvulla) (päärakennus.1909, ulkorakennus 1909) (päärakennus 1924, ulkorakennus 1800-luvulla ja 1924) Seuraavan sivun kuva Seuraavalla sivulla on kuva, jossa ovat kaikki kohteet / tontit, joille esitetään toimenpiteitä / aluesuojelua / rakennussuojelua Pohjanmaan museon rakennussuojeluesityksessä (2008) ja sen tarkennuksessa (2013). Toimenpidesuositus > harmaat tai vaalean ruskeat tontit A = kohde on säilytettävä nykyisellään B = ennallistavat muutokset ovat suositeltavia C = kohteen tai alueen säilyttämisen tai käytön kannalta tarpeelliset muutokset ovat sallittavia. Aluesuojeluehdotus > harmaat tontit AS= alueellinen suojelu asemakaavassa Rakennussuojeluehdotus > punaiset rakennukset K = rakennussuojelu asemakaavassa 43 Pohjanmaan museon rakennussuojeluesitys (2008) ja sen tarkennus (2013). Kuvan kaikkia väritettyjä tontteja koskee toimenpidesuositus. Osaa väritetyistä tonteista koskee alueellinen suojelu tai rakennussuojelu asemakaavassa. Harmaa tai vaalean ruskea tontti = Harmaa tontti = aluesuojelu asemakaavassa (AS), 2008 toimenpide (A, B tai C) Harmaa tontti ja tähti = aluesuojelu asemakaavassa (AS), joka lisättiin 2013. 44 Sininen viiva ja oranssi rakennus = rakennussuojelu asemakaavassa (K) Rakennusjärjestys Vaasan kaupungin rakennusjärjestys on tullut voimaan 19.12.2003. Pohjakartta Pohjakartta on tarkistettu 2008 ja 2011. Tonttijako ja –rekisteröinti Kaikki asemakaavoitetut tontit on merkitty tonttirekisteriin. Rakennuskiellot Asemakaavan muuttamisen ajaksi osa Onkilahdenrannan asuntotonteista on kaupunginhallituksen suunnittelujaoston päätöksellä 8.11.2005 asetettu rakennuskieltoon. Rakennuskieltoa jatkettiin viimeksi suunnittelujaostossa 16.6.2015, rakennuskielto jatkuu 30.6.2016 saakka. Rakennuskielto koskee 27 tonttia. Rakennuskielto koskee kuvan violetteja tontteja Maankäyttösopimukset Maankäyttösopimuksia ei ole tehty, koska rakennusoikeuksien lisäykset muutamalla tontilla ovat pieniä. 45 4 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Suunnittelun aloite, tarve ja päätökset Asemakaavan muutoksen taustalla on Ympäristöministeriön kannanotto tilanteessa, jossa muutama vanhaa puurakennusta koskeva purkuhakemus ja Vaasan kaupungin tekemät purkamiskiellot johtivat hallintovalituksiin 1990-luvun loppupuolella. Ympäristöministeriö piti Palosaaren asemakaavoja vanhentuneina, koska ne eivät ota riittävästi huomioon vanhaa rakennuskantaa. Ympäristöministeriön mukaan vanhojen rakennusten suojelu tulee ratkaista asemakaavan muutoksella. Kaupunginhallituksen suunnittelujaoston päätös 8.11.2005 Palosaaren asemakaavojen uudistamisesta ja osa-alueiden / tonttien rakennuskieltoon asettamisesta oli konkreettinen toimenpide rauhoittaa tilanne asemakaavatyön ajaksi. 4.2 Suunnittelun aloitus ja sitä koskevat päätökset Suunnittelualueen asemakaava-asia otettiin kaavoitusohjelmaan 2006-2010 ja se on ollut kaavoituskatsauksessa 2008 lähtien. Kaupungin hallinnon sisäinen aloituskokous, jossa tarkistettiin lähtökohdat ja määriteltiin yleistavoitteet, pidettiin 13.12.2007. Mukana olivat Pohjanmaan museon edustaja ja edustajat kaupunkisuunnittelusta sekä vanhojen rakennusten korjaamisen erikoisasiantuntija Peter Båsk Mustasaaren Stundarsista. 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö 4.3.1 Osalliset Tässä asemakaavassa ovat osallisia - asemakaava-alueen ja sen naapuritonttien maanomistajat ja–haltijat, asukkaat, yrittäjät ja muut toimijat - kaupungin asiantuntijaviranomaiset rakennusvalvonta, kiinteistö- ja vihertoimi, katutoimi, Vaasan Vesi, vapaaaikatoimi, sosiaali- ja terveystoimi, Pohjanmaan museo - muut viranomaiset Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksen liikenne ja infrastruktuuri sekä ympäristö- ja luonnonvarat Pohjanmaan pelastuslaitos - muut yhteistyötahot Palosaaren asukasyhdistys Vaasan ympäristöseura Vaasan Sähköverkko Oy Anvia Oy 46 4.3.2 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Aloitus Vireille tulosta ja osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta tiedotettiin samanaikaisesti. Kuulutus asiasta oli Pohjalaisessa ja Vasabladetissa 9.6. 2008 sekä Vaasan kaupungin internet-sivuilla ja pääkirjaston ilmoitustaululla 9.6.-30.6.2008. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä Vaasan kaupunkisuunnittelussa ja kaupungin internetsivuilla 11.6.-30.6.2008. Kaikille osallisille lähettiin kirjeet asiasta. Kirjeessä oli myös kysely tontin omistajille ja haltijoille siitä, miten he haluaisivat kehittää omaa kiinteistöään ja asuinympäristöään. Kyselyyn tuli seitsemän vastausta. Kaavakokous, josta ilmoitettiin jokaiselle kiinteistönomistajille tai –haltijalle kirjeellä, järjestettiin Palosaaren Työväentalolla 10.6.2008. Paikalla oli noin 65 suunnittelualueen asukasta, kiinteistönomistajaa ja -haltijaa. Osanottajat esittivät tavoitteita asemakaavan muutokselle ryhmissä keskustellen. Tilaisuudessa oli mukana myös Vanhan Rauman korjausarkkitehti Kalle Saarinen, joka kertoi Vanhan Rauman asemakaavasta ja vanhojen rakennusten korjausmenetelmistä. Internetissä oli syksystä 2010 lähtien mahdollisuus PehmoGis-verkkopalvelun kautta esittää paikkaan kohdistuvia mielipiteitä karttapohjalle. Mielipiteitä tuli neljä. Valmisteluvaiheen asemakaavan muutosluonnos Kuulutus asemakaavaluonnoksesta ja tarkistetusta osallistumisja arviointisuunnitelmasta oli Pohjalaisessa ja Vasabladetissa 28.3.2011 sekä Vaasan kaupungin Internetsivuilla ja pääkirjaston ilmoitustaululla 28.3.-18.4.2011. Lisäksi osallisille tiedotettiin asiasta kirjeellä. Asemakaavaluonnos ja tarkistettu osallistumis- ja arviointisuunnitelma olivat nähtävänä Vaasan kaupungin kaavoituksessa ja kaupungin internet-sivulla 28.3.-18.4.2011 Asemakaavaluonnos käsitti havainnekuvan, asemakaavakartan ilman määräyksiä sekä selostuksen. Asemakaavakartassa esitettiin käyttötarkoitus, rakennusalat ja kerrosalat sekä rakennussuojelukohteet. Havainnekuvassa esitettiin, miltä suunnittelualue voisi näyttää, jos nykyiset rakennukset säilytetään ja käyttämätön kerrosala sijoitetaan tonteille. Selostusluonnossa oli mm. alueellista suojelua ja rakennussuojelukohteita esittävä teemakartta. Lisäksi nähtävillä oli Pohjanmaan museon tekemä rakennussuojeluesitys (2008). Kaksi kirjallista mielipidettä esitettiin. Kaavakokous, josta ilmoitettiin edellä mainitussa kuulutuksessa ja lisäksi jokaiselle kiinteistölle kirjeellä, järjestettiin Palosaaren Työväentalolla 29.3.2011. Paikalla oli jokseenkin saman verran osanottajia kuin edellisessä kaavakokouksessa. Osanottajat esittivät arvioita luonnoksesta ryhmissä keskustellen. Paikalla oli myös kutsutut toimittajat Pohjalaisesta ja Vasabladetista. Asemakaavan muutosehdotus Kuulutus asemakaavaehdotuksesta oli Pohjalaisessa ja Vasabladetissa 26.8.2011 sekä Vaasan kaupungin Internetsivuilla ja pääkirjaston ilmoitustaululla 26.8.-26.9.2011. Lisäksi ulkopaikkakuntalaisille tiedotettiin asiasta kirjeellä. Asemakaavaehdotus ja selostus liitteineen sekä kaikki Pohjanmaan museon tekemät rakennusinventoinnit pidettiin Vaasan kaupungin kaavoituksessa julkisesti nähtävänä 26.8.-26.9.2011. Vaasan 47 kaupungin Internetsivuilla pidettiin nähtävillä asemakaavaehdotus ja selostus liitteineen. Yksi huomautus esitettiin. Nähtävillä olon aikana pyydettiin lausunnot osallisina olevilta hallinnon yksiköiltä ja yhteisöiltä. Puuttuvaa Pohjanmaan museon lausuntoa pyydettiin uudelleen tammikuussa 2012, koska haluttiin saada Pohjanmaan museon kannanotto asemakaavaehdotuksessa esitettyyn rakennussuojeluun. Rakennuskatselmus Tehtaankatu 11:n (tontti 16-9-6) kiinteistössä 23.11.2011 Tehtaankatu 11:n rakennuksessa tehtiin 23.11.2011 rakennuskatselmus, jolloin kiinteistön omistaja Kiinteistönomistaja esitteli rakennusta rakennusvalvonnan tarkastusinsinööri Jorma Hoffrénille ja kaavoituksen kaavasuunnittelija Aila Virtaselle. Kiinteistönomistaja lähetti muistionsa (24.11.2011) ”Informaatiota muistin tueksi liittyen 23.11.2011 tehtyyn kiinteistökatselmukseen ja tietoa energiankulutuksesta. Kohde Tehtaankatu 11, 65200 Vaasa” rakennuskatselmuksessa mukana olleille ja Vaasan kaupungin kirjaamolle. Kaavoittaja pyysi tarkastusinsinööri Jorma Hoffrénin lausunnon Tehtaankatu 11:n rakennuksen korjausmahdollisuuksista. Neuvottelu tonttijaosta tontilla Huvilakatu 16 (16-4-16) Kiinteistö- ja vihertoimi neuvotteli asemakaavaehdotuksessa esitetystä tonttijaosta tontin haltijan kanssa maaliskuun alussa 2012, ja tontin haltija antoi vastauksensa kirjeellä 7.3.2012. Neuvottelu tonttijaosta tontilla Pursimiehenkatu 31 / Huvilakatu 5 (16-6-29) Kiinteistö- ja vihertoimi neuvotteli asemakaavaehdotuksessa esitetystä tonttijaosta kiinteistön haltijan kanssa 19.3.2012. Neuvottelu tonttijaosta tontilla Huvilakatu 11 (16-7-35) Kiinteistö- ja vihertoimi neuvotteli asemakaavaehdotuksessa esitetystä tonttijaosta kiinteistön haltijan kanssa 27.2 2012. Tiedottaminen rakennussuojelumääräyksen lisäyksestä tontilla Pursimiehenkatu 31 / Huvilakatu 5 (16-6-29) Tontilla oleva asuinrakennus osoitettiin suojeltavaksi rakennukseksi (sr-3) Pohjanmaan museon suojeluesityksen (2008) mukaisesti. Rakennussuojelumääräys puuttui julkisesti nähtävänä olleesta asemakaavan muutosehdotuksesta, vaikka se oli ollut valmisteluvaiheen luonnoksessa. Kaavoitus tiedotti rakennussuojelumääräyksen (sr-3) lisäyksestä tontin haltijalle kirjeellä 15.3.2012. Kirjeen liitteinä olivat 1) Pohjanmaan museon rakennussuojeluesitys (2008), 2) nähtävillä ollut valmisteluvaiheen asemakaavan muutosluonnoksen kaavakartta, 3) julkisesti nähtävillä ollut asemakaavan muutosehdotuksen kaavakartta, 4) julkisesti nähtävillä ollut asemakaavan muutosehdotuksen selostus, 5) Palosaari / Onkilahdenranta. Rakennussuojelun periaatteet asemakaavassa 957 (tammikuu 2012) sekä 6) ote asemakaavan muutosehdotuksen kaavakartasta, muutettu tilanne 15.3.2012. Asemakaavakartta, johon oli lisätty rakennussuojelumääräys, pidettiin julkisesti nähtävänä 19.3.-3.4.2012. 48 Tiedottaminen käyttötarkoituksen muutoksesta tontilla Käsityöläiskatu 6 (16-13-7) Tontin käyttötarkoituksen muuttaminen lähipalvelurakennusten (PL) tontista asuinrakennusten ja lähipalvelurakennusten (APL) tontiksi sai alkunsa siitä, kun tontin omistaja, Vaasan kuurojen yhdistys ilmoitti, että toimitalo aiotaan myydä. Tästä muutoksesta kaavoitus tiedotti Vaasan kuurojen yhdistykselle ja naapuritonttien omistajille ja haltijoille kirjeellä 15.3.2012. Kirjeen liitteinä olivat 1) julkisesti nähtävillä olleen asemakaavan muutosehdotuksen kaavakartta sekä 2) ote muutetusta asemakaavan muutosehdotuksen kaavakartasta tontilla 16-13-7, muutettu tilanne 15.3.2012. Muistutuksia asemakaavan muutosehdotuksen muuttamisesta tontilla 16-137 oli mahdollista esittää 19.3.-3.4.2012. Kaupunginvaltuuston palautuspäätöksen 20.8.2012 jälkeen, muutoksia asemakaavan muutosehdotukseen Tiedottaminen asemakaavan muutosehdotuksen uudelleen käsittelystä Kaavoitus tiedotti kiinteistönomistajille ja -haltijoille kirjeellä 11.2.2014, että asemakaavan muutosehdotuksen, joka oli sama kuin valtuuston palauttama ehdotus, luottamushenkilökäsittely alkaa uudelleen. Neuvottelut asemakaavan muutosehdotukseen tehtävistä muutoksista tontin Tehtaankatu 11:n (16-9-6) kiinteistönomistajan kanssa Kaavoitus neuvotteli Tehtaankatu 11:n asuinrakennuksen kuntokartoituksen tekemisestä ulkopuolisella asiantuntijalla ja mahdollisista asemakaavamääräyksiin ja rakennusoikeuteen tehtävistä muutoksista Tehtaankatu 11:n kiinteistönomistajan kanssa. Tiedottaminen asemakaavan muutosehdotuksen muuttamisesta tontilla Tehtaankatu 11 (16-9-6) Kuulutus muutetusta asemakaavaehdotuksesta oli Pohjalaisessa ja Vasabladetissa 12.6.2014 sekä Vaasan kaupungin Internetsivuilla ja pääkirjaston ilmoitustaululla 12.6.30.6. ja 4.8-18.8.2014. Ulkopaikkakuntalaisille tiedotettiin asiasta kirjeellä. Muutettu asemakaavaehdotus ja selostus liitteineen sekä muut selostuksen teksteissä mainitut Pohjanmaan museon tekemät rakennusinventoinnit pidettiin Vaasan kaupungin kaavoituksessa julkisesta nähtävänä ja Vaasan kaupungin internet-sivuilla 12.6.-30.6. ja 4.8-18.8.2014.. Kaupunginvaltuuston palautuspäätöksen 13.10.2014 jälkeen, muutoksia asemakaavan muutosehdotukseen Tiedottaminen asemakaavan muutosehdotuksen muuttamisesta Kuulutus muutetusta asemakaavan muutosehdotuksesta oli Pohjalaisessa ja Vasabladetissa 5.3.2015 sekä Vaasan kaupungin Internetsivuilla ja pääkirjaston ilmoitustaululla 5.3.-7.4.2015. Kiinteistönomistajille ja –haltijoille tiedotettiin asiasta kirjeellä. Muutettu asemakaavan muutosehdotus ja selostus liitteineen pidettiin Vaasan kaupungin kaavoituksessa julkisesti nähtävänä ja Vaasan kaupungin internet-sivuilla 5.3.7.4.2015. Kaavoitus neuvotteli muistutusten tekijöiden kanssa ja kuuli niiden tonttien omistajia ja haltijoita, joiden oloihin muistutuksen johdosta tehdyt muutokset saattavat vaikuttaa. 49 4.3.3 Viranomaisyhteistyö Kaavoitus ilmoitti asemakaavan muutoksen vireille tulosta ja osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta Etelä-Pohjanmaan ELY-keskukselle. Kaupunginvaltuuston palautuspäätöksen 20.8.2012 jälkeen kaavoitus pyysi Tehtaankatu 11:n (tontti 16-9-6) asuinrakennuksen rakennussuojelusta lausunnon Etelä-Pohjanmaan ELY-keskukselta. Etelä- Pohjanmaan ELY-keskus esitti viranomaisneuvottelun järjestämistä julkisesti nähtävänä 5.3.-7.4.2015 olleesta asemakaavan muutosehdotuksesta, koska suojelumääräyksiin oli muutettu. Viranomaisneuvottelu pidettiin 8.5.2015. 4.4 Asemakaavan muutoksen tavoitteet 4.4.1 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Yleiskaavassa 2030 Palosaaren asunto- ja keskusta-alueet on määritelty kulttuuriympäristön kannalta maakunnallisesti tai paikallisesti arvokkaaksi alueeksi. Näillä alueilla olevaa rakennuskantaa on Pohjanmaan museo arvottanut tarkemmin inventointien yhteydessä. Yleiskaavan ja rakennuskannan arvottamisen pohjalta Palosaarta pyritään kehittämään paikallisen puukaupunkiperinteen pohjalta siten, että myös rakennuskannan uudistaminen ja täydentäminen on hallitusti mahdollista. 4.4.2 Prosessin aikana syntyneet tavoitteet Kaavakokous 10.8.2008 Asukkaat pitävät asuinaluetta rauhallisena, turvallisena ja luonnonläheisenä. Asukkaiden näkemyksissä tuli esiin perinteisen asuinmiljöön arvostus. Perinteiseen asumismiljööseen kuuluvat erityyppiset puurakennukset, pihoilla kasvavat suurikokoiset männyt, muu pihan kasvillisuus, hiekkapihat, pihaa rajaavat aidat. Useat asukkaat kokevat elementtikerrostalot vieraiksi, koska ne poikkeavat mittakaavaltaan ja materiaaleiltaan puurakenteisista rakennuksista. Läpiajoliikennettä ja kadunvarsipysäköintiä halutaan rajoittaa. Joidenkin mielestä Onkilahdenkadun liikenne häiritsee asumista ja tontilta kadulle ajoa. Jotkut kokevat, että katujen ajoradat ovat paikoitellen liian kapeita, koska lumisina talvina on vaikea pysäköidä kadun varteen ja toisaalta kadunvarsipysäköinti häiritsee liikkumista. Sijainti on erinomainen. Tärkeimmät kaupalliset ja julkiset palvelut ovat kävelymatkan päässä Palosaarella ja lisää palveluja on Vaasan keskustassa. Terveysaseman puute nostettiin esiin. Onkilahdenkadun varressa oleva huoltoasema mainittiin toisaalta palveluna, toisaalta häiritsevänä toimintana, joka ei sovi puistoon. Onkilahden puistoa arvostetaan. 50 Asukkaiden esittämät päätavoitteet asemakaavan muutokselle kaavakokouksessa Säilytetään rauhallisuus, turvallisuus, vihreys ja luonnonläheisyys Puurakentamisperinteitä kunnioitetaan ja edistetään Ei korkeita taloja, ei tiilitaloja Rakennusoikeudet pyritään säilyttämään Rakennussuojelua esitetään harkiten Ei lisää liikennettä Läpiajoliikenne Onkilahdenkadulla häiritsee Parannuksia Onkilahdenkadun risteyksiin Ei katupysäköintiä Katuja yksisuuntaisiksi 4.5 Asemakaavaratkaisun valinta Asemakaavan muutoksen pääperiaatteet muotoutuivat tavoiteasettelun ja asemakaavaluonnoksen arvioinnin tuloksena. Kaavoitus esitti yleistavoitteet asemakaavan muutokselle osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa 30.5.2008. Kiinteistönomistajat ja –haltijat esittivät omat tavoitteensa elokuussa 2008. Kaupunginhallituksen suunnittelujaoston esityslistatekstiin 8.3.2011 kirjattiin tavoitteet, joissa yhdistyivät osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa esitetyt yleistavoitteet, kiinteistönomistajien ja –haltijoiden esittämät tavoitteet sekä Vaasan yleiskaavassa 2030 esitetyt periaatteet Palosaaren keskusta- ja asuntoalueiden kehittämiselle. Erillisiä vaihtoehtoja ei ole tehty, koska kiinteistönomistajien ja -haltijoiden sekä Vaasan kaupungin yleistavoitteet ovat olleet samansuuntaiset. Asiaan tuli kuitenkin käänne syksyllä 2014, jolloin rakennussuojelua koskevia tavoitteita kyseenalaistettiin luottamushenkilökäsittelyssä. Tämän seurauksena yksityisessä omistuksessa olevia rakennuksia koskeva rakennussuojelu poistettiin asemakaavan muutosehdotuksesta. 51 4.5.1 Asemakaavan muutosluonnos, mielipiteet Asemakaavan muutosluonnos, suunnittelujaosto 8.3.2011 Alueellisen suojelun tontit ja rakennussuojelukohteet asemakaavaluonnoksessa Alueellinen suojelu koskee vaalean ruskeita tontteja. Näillä tonteilla on säilynyt puukaupunkirakentamis perinteen mukainen rakennusten mittakaava ja sijoitus tontilla. Valkoiset tontit jäävät alueellisen suojelun ulkopuolelle. Ne edustavat vuoden 1970 asemakaavan mukaista avointa ja suurimittakaavaista rakentamistapaa 52 Rakennussuojelu-kohde Nykyinen rakennus Uusi rakennus Asemakaavan muutosluonnoksen havainnekuva. Ympäröityjä tontteja koskee kirjalliset mielipiteet, jotka esitellään sivulla 54. Asemakaavan muutosluonnoksen kaavakartta (alla). 53 Kaavakokous 29.3.2011 Kaavakokoukseen osallistuneet asukkaat arvioivat asemakaavan muutosluonnosta viidestä näkökulmasta neljässä ryhmässä. Valtaosa hyväksyi asemakaavaluonnoksessa esitetyt periaatteet. Asukkaat pitivät hyvänä puukaupunkimiljöön säilyttämistä, hyväksyivät lisärakentamista harkiten ja uskoivat asuinalueensa pysyvän rauhallisena, turvallisena ja luonnonläheisenä. Kriittiset mielipiteet kohdistuivat liikenteeseen ja pysäköintiin. Yhden ryhmän mielestä pysäköintipaikkoja on liian vähän, kadun varressa pysäköintiä pidettiin ongelmallisena erityisesti niiden tonttien lähellä, missä on palvelutai liiketiloja. Toisen ryhmän mielestä Onkilahdenkadun liikenne häiritsee. Yksittäisissä mielipiteissä esitettiin hidasteita tai yksisuuntaistamista. Viisi näkökulmaa ja asukasryhmien vastaukset niihin: 1. Puurankentamisperinteen säilyttäminen, arvorakennukset, rakennussuojelu? Puurakentamisperinne säilytetään Mieluiten puurakentamista Luonnos ei ole uhka puurakentamiselle, vuoraus puuta/ rappausta Uudisrakennukset puurakenteisia ja muuten ympäristöön sopivia 2. Lisä- ja täydennysrakentamisen määrä? Lisärakentamista on riittävästi, asuntojen määrä on hyvä Ei lisärakentamispakkoa Tulee huomioida taloustilat ja kellarit Kerrostaloille kadun varteen lisärakentamista 3. Millaiset uudet rakennukset / laajennukset? Julkisivut puusta, asuntoja voi rakentaa harkiten lisää Julkisivut puusta Päärakennus kadun varteen, muut vapaammin Laatu ja oikeat mittasuhteet 4. Liikenne ja pysäköinti? Jokseenkin ok, Onkilahdenkadun liikenne häiritsee Autopaikat tontilla Autot mahtuvat tontille Pysäköintipaikkoja on liian vähän 5. Rauhallisuus, turvallisuus, vihreys, luonnonläheisyys? Ok, tonttien rajoille aitoja / istutuksia Rauhallisuus, vihreys ja turvallisuus säilytetään Ok Piha-alueet ovat arvokkaita, puut tulee säilyttää Kaavoituksen vastine kaavakokouksessa 29.3.2011 esitettyihin mielipiteisiin Tällä asemakaavan muutoksella voidaan vaikuttaa liikenteeseen hyvin rajoitetusti, koska katuverkko on valmis. Onkilahdenkatu on pääkokoojakatu, jonka liikenne todennäköisesti kasvaa. Onkilahdenkatu ei sisälly suunnittelualueeseen, mutta voimassa olevan asemakaavan mukaan Onkilahdenkadun ajorataa on mahdollista siirtää kauemmaksi tonteista, jolloin tonttien puolelle voisi istuttaa puurivin. Onkilahdenkadun liikennenopeuksia on mahdollista alentaa kiertoliittymällä, jonka voisi sijoittaa Varisselänkadun risteykseen. Kiertoliittymän aluevarausta varten tarvitaan asemakaavan muutos. Katutoimi seuraa katujen liikennemääriä ja katujen varressa tapahtuvaa pysäköintiä ja voi tarvittaessa rajoittaa liikennettä liikennemerkeillä 54 Kirjalliset mielipiteet asemakaavan muutosluonnoksen nähtävillä olon aikana 28.3.18-4-2011 Tehtaankatu 11 (tontti 16-9-6) Kiinteistönomistaja vastustaa rakennuksensa suojelua. Kysyy, miksi rakennusperinneselvitys 1999 ja rakennussuojeluesitys 2008 ovat erilaiset, vaikka mitään uutta tietoa ei ole saatu vuoden 1999 jälkeen. Jos uutta tietoa on, kiinteistönomistahja haluaa tutustua aineistoon ja voisi ehkä muuttaa mielipidettään. Hän kysyy, haluaako Vaasan kaupunki kehittää vai jäädyttää alueen kaupunkikuvan ja toiminnot. Invalidisäätiö oli kiinnostunut saneeraamaan vanhaan talon invalidiasumiseen sopivaksi, mutta asia raukesi, koska se ei saanut ymmärrystä kaupungin virkakoneistossa. Näin menetettiin työpaikkoja. Kiinteistönomistaja esittää, että kiinteistön suojelumerkinnän tulee olla ”kohteen tai alueen säilyttämisen tai käytön kannalta tarpeelliset muutokset ovat sallittavia” tai ei mitään. Tehtaankatu 14 (tontti 16-7-36) Kiinteistönomistajat ilmoittivat, että aikovat myydä omistamansa kiinteistön ja ostaja suunnittelee uudisrakentamista tontille ja pyytävät jatkoaikaa mielipiteensä esittämiselle 31.5.2011 asti. He ilmoittivat suullisesti, että asuinrakennusta ei kannata kunnostaa. . Kaavoituksen vastine luonnoksen nähtävillä olon aikana 28.3.-18.4.2011 esitettyihin mielipiteisiin Rakennussuojelun tietolähteenä ovat olleet Pohjanmaan museon tekemät Palosaaren rakennushistoriaa koskevat selvitykset. 1. Onkilahdenrannan ennen vuotta 1945 rakennetut rakennukset on inventoitu vuonna 1994 ja ne ovat mukana ”Rakennusperinneselvitys II”:ssa, jonka kaupunginhallitus on hyväksynyt 13.3.2000. Tässä inventoinnissa Tehtaankatu 1:n päärakennus määritellään miljööarvoltaan merkittäväksi kohteeksi. 2. Pohjanmaan museo tarkisti suunnittelualueen rakennushistoriallista inventointia 2007-2008. Tässä inventoinnissa nostetaan esiin yhdeksän eri aikakausia edustavaa rakennusta, joille voisi esittää suojelua. Näiden joukossa on myös Tehtaankatu 11:n päärakennus. Kyseinen inventointi oli nähtävillä kaavahankkeen vireille tulon yhteydessä ja kaavakokouksessa kesäkuussa 2008. 3. Pohjanmaan museo jatkoi Onkilahdenrannan rakennussuojelun pohdintaa ja rakennusten arvottamista. Marraskuussa 2008 valmistui rakennussuojeluesitys, jossa esitetään kaikki ”Rakennusperinneselvitys II:n kohteet ja niille tarkistetut toimenpide- ja suojelusuositukset perusteluineen. Esityksessä suositellaan, että Tehtaankatu 11:n päärakennus säilytetään nykyisellään ja suojellaan asemakaavassa. Perustelu: Rakennus on hyvin ilmeensä säilyttänyt komea kauppaja asuinrakennus Palosaaren vilkkaimmalta rakennuskaudelta ja on rakennustaiteellisesti ja kaupunkikuvallisesti arvokas. Rakennussuojeluesitys (2008) 55 oli asemakaavan muutosluonnoksen kanssa nähtävillä ja lähettiin jokaiselle kiinteistölle maaliskuussa 2011. Asemakaavan muutosluonnoksessa suojeltaviksi esitetyt rakennukset perustuvat Pohjanmaan museon rakennussuojeluesitykseen (2008) ja alueellinen suojelu perustuu kaavoituksen esitykseen. Kohdassa 4.5.1 ”Asemakaavaluonnos, mielipiteet”, on teemakartta, jossa esitetään alueellisen suojelun tontit ja rakennussuojelukohteet. Esitetty rakennussuojelu tai alueellinen suojelu ei estä rakennuksen tai tontin käyttämistä kohtuullista hyötyä tuottavalla tavalla. Tehtaankatu 11:ssa (tontti 16-9-6) sijaitsevaa asuinrakennusta koskevaa rakennussuojelumääräystä (sr-3) ei muutettu, koska rakennus on mahdollista peruskorjata vanhan rakennuksen tyylipirteitä ja ominaisuuksia kunnioittaen. Tehtaankatu 14:n tontti 16-7-36 säilyy alueellisen suojelun tonttina ( /s). Alueellinen suojelu antaa mahdollisuuden säilyttää vanhaa tai tarvittaessa korvata vanhoja rakennuksia uusilla. Alueellisen suojelun tarkoitus on tukea ja jatkaa palosaarelaista puurakentamisperinnettä, joka perustuu 1900-luvun alkupuolella voimassa olleiden rakennusjärjestysten määrittämään rakennustapaan. Asiasta kerrotaan enemmän kohdassa 3.1.2 ”Palosaaren rakentamisen ja asemakaavoituksen vaiheita”. Kahta tonttia, osoitteissa Tehtaankatu 14 (tontti16-7-36) ja Tehtaankatu 12 (tontti 16-634), koskevat tonttijaot poistettiin ja tonttien rakennusaloja muutettiin kiinteistönomistajan / -haltijan esityksestä. 56 4.5.2 Asemakaavan muutosehdotus, lausunnot ja muistutus Asemakaavan muutosehdotus, suunnittelujaosto 21.6.2011 Alueellisen suojelun tontit ja rakennussuojelukohteet asemakaavaluonnoksessa Alueellinen suojelu koskee vaalean ruskeita tontteja. Näillä tonteilla on säilynyt puukaupunkirakentamis perinteen mukainen rakennusten mittakaava ja sijoitus tontilla. Valkoiset tontit jäävät alueellisen suojelun ulkopuolelle. Ne edustavat vuoden 1970 asemakaavan mukaista avointa ja suurimittakaavaista rakentamistapaa 57 Rakennussuojelu-kohde Nykyinen rakennus Uusi rakennus C A B B B Asemakaavan muutosehdotuksen havainnekuva (yläpuolella) ja kaavakartta (alapuolella), jotka olivat julkisesti nähtävillä 26.8.-26.9.11 Ympäröityä tonttia (A) koskee muistutus, ympäröityjä tontteja (B) koskee kiinteistö- ja vihertoimen lausunto ja ympäröityä tonttia (C) koskee käyttötarkoituksen muutos. 58 Lausunnot Kaavoitus pyysi julkisen nähtävänäolon 26.8.-26.9.11 yhteydessä lausunnot rakennus- ja ympäristölautakunnalta, tekniseltä lautakunnalta, vapaa-aikalautakunnalta, sosiaali- ja terveyslautakunnalta, Vaasan Vedeltä, Pohjanmaan pelastuslaitokselta, Pohjanmaan museolta, Museovirastolta / Vaasan toimipisteeltä, Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta (Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus), Vaasan Sähköverkko Oy:ltä, Anvia Oy:ltä, Palosaaren asukasyhdistykseltä ja Vaasan ympäristöseuralta. Museovirasto siirsi lausunnonannon Pohjanmaan museolle, joka antoi lausuntonsa erityispyynnön jälkeen viisi kuukautta myöhemmin kuin muut. Lausunnon jättivät antamatta Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus, Palosaaren asukasyhdistys ja Vaasan ympäristöseura. Rakennus- ja ympäristölautakunta / Rakennusvalvonta, 27.9. 2011 (lyhennetty) Rakennusvalvonta pitää asemakaavaehdotusta hyvin valmisteltuna. Alueen mittakaava, arkkitehtoninen eri vuosikymmenien rosoisuus sekä materiaalien käyttö tekee asuinympäristöstä mielenkiintoisen ja lapsiystävällisen kokonaisuuden. Asiaa tukee asukkaiden lähes yksimielinen hyväksyntä asemakaavan muutokselle. Rakennusvalvonta pyytää tarkennusta siitä, mitä suojelumääräykset /s ja sr-3 tarkoittavat käytännössä. Rakennusvalvonta kysyy, tarkoittaako esim. ikkunoiden mittasuhteita parantaminen tai nykyaikaisten materiaalien käyttö ikkunoissa sellaista maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) 171 § 2 momentin mukaista poikkeamista sr-3 – suojelumääräyksestä, että siihen tulee saada Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen lupa. Lisäksi rakennusvalvonta kysyy, tuleeko pyytää Pohjanmaan museon / Museoviraston lausunto ennen rakennus- ja toimenpideluvan myöntämistä. Kaavoituksen vastine rakennusvalvonnan lausuntoon Vastauksena rakennusvalvonnan esittämään kysymykseen, mitä suojelumääräykset tarkoittavat käytännössä, kaavoittaja on tehnyt rakennustapaohjeen - ”Palosaari / Onkilahdenranta, rakennussuojelun periaatteet asemakaavassa 957 (2012)”, joka käsittelee alueellista suojelua (/s) ja rakennussuojelukohteita (sr-3) koskevia asemakaavamääräyksiä. Rakennustapaohje on tämän selostuksen liitteenä. Liite 3. Suojelumääräykset, joihin rakennusvalvonta ja myöhemmin Pohjanmaan museo ja muistutuksen tekijä viittaavat, ovat 1) alueellista suojelua (/s) koskeva asemakaavamääräys ja 2) rakennussuojelua (sr-3) koskeva asemakaavamääräys. 1) ”Alue, jolla ympäristö säilytetään. Kulttuurihistoriallisesti ja kaupunkikuvallisesti merkittävä alue. Korjaus-, muutos- ja uudisrakennustöiden tulee sopeutua aluekokonaisuuteen ja vahvistaa alueen kaupunkikuvallista omaleimaisuutta muotojen, mittasuhteiden, materiaalien ja värien suhteen. Alueen topografia tulee säilyttää. Pihojen rakenteiden, päällysteiden ja istutusten tulee olla alueen luonteeseen sopivia.” ( /s) 2) ”Suojeltava rakennus. Rakennustaiteellisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokas rakennus. Rakennusta ei saa purkaa. Rakennuksessa saa suorittaa sellaisia lisärakennus- ja muutostöitä, jotka tukevat sen rakennustaiteellista tai kulttuurihistoriallista arvoa tai tyyliä. Mikäli rakennuksessa on suoritettu tämän tavoitteen vastaisia toimenpiteitä, on rakennus rakennustöiden yhteydessä pyrittävä korjaamaan tyyliin sopivalla tavalla.” (sr-3) Suojelumääräysten lisäksi asemakaavassa on nykyisten rakennusten laajentamista sekä uudisrakennusta ohjaavia määräyksiä. 59 Suojelumääräyksiä joudutaan tulkitsemaan tapauskohtaisesti. Rakennussuojelumääräys (sr-3) ei automaattisesti estä rakennuksen julkisivumuutoksia tai laajennuksia. Nykyinen käytäntö on, että rakennusvalvonta pyytää aina rakennussuojelua koskevista hankkeista lausunnon suojelun asiantuntijalta, Pohjanmaan museolta tai museovirastolta. Samalla selviää se, onko hanke asemakaavan mukainen vai onko kysymyksessä suojelumääräyksistä poikkeaminen, joka vaatii Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen luvan. Tätä lausunnonpyyntömenettelyä ei ole syytä muuttaa. Tekninen lautakunta, 28.9.2011 (lyhennetty) Kiinteistö- ja vihertoimi edellyttää, että kolmen jaettavaksi ehdotetun vuokratontin vuokramiesten kanssa tulee käydä neuvottelut vuokraoikeuksien järjestämisestä sekä rakennusten mahdollisesta korvaamisesta ennen asemakaava- ja tonttijako-ehdotuksen hyväksymistä. Mikäli asiaan ei löydy ratkaisua, tontit tulee jättää jakamatta. Arvonnousut yksityisessä omistuksessa olevilla tonteilla ovat siinä määrin vähäisiä, että ne eivät edellytä maankäyttösopimuksia. Osalla kaupungin omistamista vuokratonteista rakennusoikeuden lisäys vaikuttaa niiden hinnoitteluperusteiden tarkistamiseen. Katutoimi toteaa, että tehdyn pysäköintiselvityksen perusteella ei ole tarkoituksenmukaista lisätä kadunvarsipysäköintipaikkoja. Uudisrakennusten pysäköinti-normiksi esitetty - yksi autopaikka 95 asuntokerrosala-m2 kohti tai jos tontilla on enintään 4 asuntoa, 1,5 autopaikkaa asuntoa kohti - lisää kadunvarsipysäköintiä. Koska alue voi tiivistyä 25 % ja lisärakentaminen jakautuu tasaisesti eri kortteleihin, ei kadunvarsipysäköinnin kasvu muodostu kohtuuttoman vaikeaksi. Ehdotettua pysäköintinormia ei tulisi kuitenkaan laajemmin käyttää muissa keskustaa lähellä olevissa kaupunginosissa, joissa rakennuskanta on pääosin nuorempaa kuin Palosaarella. Kaavoituksen vastine teknisen lautakunnan lausuntoon Kiinteistö- ja vihertoimi on neuvotellut jaettaviksi esitettyjen tonttien - Pursimiehenkatu 33/Huvilakatu 5 (tontti 16-6-29), Huvilakatu 11 (tontti 16-7-35) ja Huvilakatu 16 (tontti 16-4-16) - omistajien / haltijoiden kanssa helmi-maaliskuussa 2012. Tonttien omistajat / haltijat vastustivat tonttiensa jakamista. Tämän seurauksena esitetyt kolme tonttijakoa poistettiin asemakaavaehdotuksesta. Vapaa-aikalautakunta / vapaa-aikaviraston johtoryhmä 12.9.2011 (lyhennetty) Ei huomautettavaa. Vapaa-aikavirasto on tyytyväinen, että puisto säilyy. Sosiaali- ja terveyslautakunta, 26.9.2011 Ei huomautettavaa. Vaasan Vesi, 12.9.2011 Ei huomautettavaa. Pohjanmaan pelastuslaitos, 14.10.2011 Ei huomautettavaa. Vaasan Sähköverkko Oy, 9.9.2011 (lyhennetty) Suunnittelualueen sähkönkulutus on kasvanut niin, että sähkönsyötön vahvistamiseksi tarvitsisimme kaksi uutta muuntamoa. Koska suunnittelualueelta ei löydy paikkoja uusille muuntamoille, tulee tämän alueen tarve huomioida Onkilahden ympäristön asemakaavan muutoksessa. 60 Anvia Oy 5.9.2011 (lyhennetty) Ei huomautettavaa Pohjanmaan museo, 23.2.2012 (lyhennetty) (Tämä lausunto saatiin sen jälkeen, kun kaavoitus pyysi 1.2.2012 uudelleen sitä Pohjanmaan museolta.) Pohjanmaan museo katsoo, että asemakaavaehdotus tukee rakennetun ympäristön historiallisten kerrostumien säilymistä erittäin hyvin. Suojeltaviksi esitetyt rakennukset, jotka ovat edustavia esimerkkejä palosaarelaisesta rakennustavasta, antavat lisäarvoa kerrokselliseen kaupunkikuvaan sekä kertovat alueen entisestä toiminnasta. Rakennussuojelun pohdinta on ollut perusteellinen prosessi, jossa rakennusten arvottaminen on suoritettu kolmivaiheisesti Pohjanmaan museon toimesta. Asemakaavaehdotuksessa esitetty rakennussuojelu ei estä rakennusten käyttämistä kohtuullista hyötyä tuottavalla tavalla eikä automaattisesti estä muutos- ja laajennustöitä. Rakennuksia tulee käyttää ja niissä tulee tehdä säästävät korjaustoimenpiteet, jotta rakennusten käyttöarvo säilyy. Pohjanmaan museo ehdottaa, että myös Pursimiehenkatu 33:n / Huvilakatu 5:n (16-629) rakennus tulisi suojella sr-3-merkinnällä. Tämä rakennus on peruskorjattu 2011 entiseen asuunsa. Lisäksi asemakaavamääräysten rakennustapaa ohjaaviin määräyksiin voisi harkita lisättäväksi kohdan, jossa tontille sijoittuvien asuntojen määrä saa olla korkeintaan 10 ja rakennuskohtaisesti korkeintaan 5. Pohjanmaan museo toteaa, että lisärakentamis- ja muutosmahdollisuuksia ohjataan mainiosti selostuksessa – ”Palosaari / Onkilahdenranta, rakennussuojelun periaatteet asemakaavassa 957 (tammikuu 2012)”. Kaavoituksen vastine Pohjanmaan museon lausuntoon Pursimiehenkatu 33:n / Huvilakatu 5:ssä sijaitsevan tontin (tontti 16-6-29) asuinrakennus on yksi 20 Pohjanmaan museon esittämästä rakennussuojelukohteesta (2008), mutta sitä koskeva suojelumääräys (sr-3) on jäänyt vahingossa pois asemakaavaehdotuksen kaavakartasta. Se on kuitenkin esitetty suojeltavaksi rakennukseksi (sr-3) asemakaavaehdotuksen selostuksessa ja erillisessä rakennussuojelun periaatteita käsittelevässä ohjeessa ”Palosaari / Onkilahdenranta. Rakennussuojelun periaatteet asemakaavassa 957 (tammikuu 2012)”. Pursimiehenkatu 33:n / Huvilakatu 5:n tontin asuinrakennus oli esitetty suojeltavaksi rakennukseksi (merkinnällä sr-4) jo valmisteluvaiheessa 28.3.-18.4.2011 nähtävillä olleessa ja jokaiselle kiinteistölle lähetetyssä asemakaavaluonnoksen kaavakartassa. Kaavoitus lisäsi asemakaavaehdotuksen kaavakarttaan suojelumääräyksen (sr-3) sen jälkeen, kun kiinteistönhaltijaa oli kuultu asiasta 19.3.-3.4.2012 välisenä aikana eikä kiinteistönhaltijalla ollut muistutettavaa. Pohjanmaan museon esittämää asuntojen enimmäismäärän rajoittamista on selvitetty jo asemakaavan valmisteluvaiheessa ja todettu, että nykyisten tonttien, joita koskee alueellinen suojelu ( /s) ja / tai rakennussuojelu (sr-3), nykyiset asuntojen määrät vaihtelevat paljon eli tonteilla on 1-16 asuntoa. Kaavoitus ei halua osoittaa tarkkaa asuntojen enimmäismäärää. Sitä vastoin asuntojen määrää tontilla ohjataan välillisesti. Tontilla tulee olla 10 m2 ulko-oleskelutilaa jokaista asuntoa kohti, ja tontille tulee rakentaa yksi autopaikka 95 asuinokerrosala-m2 kohti, mutta ei enempää. Ulkooleskelutilavaatimus ja autopaikkarajoitus yhdessä rajoittavat asuntojen määrää. 61 Muistutus Julkisesti nähtävillä olon aikana esitettiin yksi muistutus. Tehtaankatu 11 (tontti 16-9-6), muistutus, 22.9.2011 (lyhennetty) Tehtaankatu 11:n kiinteistönomistaja esittää, että tontin rakennukselle asetettu suojeluluokka poistetaan ja rakennusoikeutta mahdollisesti lisätään. Rakennus on huonossa kunnossa, eikä sitä kannata kunnostaa sellaisenaan. Kiinteistö on aiottu myydä Invalidiliitolle, jonka palvelutalo sijaitsee vierellä tontilla. Invalidiliitto suunnittelee rakennuksen purkamista tai saneeraamista nykyaikaiseksi, vammaisten asumiseen soveltuvaksi. Asukkaat voisivat käyttää viereisellä tontilla toimivan palvelutalon palveluita. Rakennuksen saneeraus tarkoittaisi sprinklerijärjestelmän asentamista, kaukolämpöä, talon ulkopuolista hissiä ja muuta, mitä vaaditaan liikuntarajoitteisten asumiselta. Jos asemakaava mahdollistaa kiinteistön hyödyntämisen palveluasumiseen järkevällä tavalla, kiinteistö tullaan myymään. Kiinteistönomistaja esittää neljä vaihtoehtoa rakennuksen ja tontin käytölle. 1. vaihtoehto: Rakennuksen saa purkaa ja tilalle saa rakentaa noin 1000 k-m2:n suuruisen uudisrakennuksen, ehkä kolmeen kerrokseen. Ehtona voi olla, että uuden toiminnan pitää olla liikuntarajoitteisten palveluasumista. Rakennusoikeutta voidaan nostaa, koska tämä käyttötarkoitus tarvitsee vähemmän pysäköintipaikkoja. Invalidiliiton talousjohtaja Juha Kotikankaan mukaan tämänsuuntainen projekti tuo yli 20 pysyvää hoitopaikka Vaasaan. 2. vaihtoehto: Rakennuksen saa purkaa ja tilalle saa rakentaa asemakaavaehdotuksessa sallitun 540 k-m2 suuruisen palveluasumiseen soveltuvan uudisrakennuksen. Tämä toisi noin 7-11 pysyvää työpaikkaa. 3. vaihtoehto: Suojelumääräyksistä luovutaan. Rakennuksen saa kunnostaa ja esimerkiksi asettaa hissit rakennusrungon ulkopuolelle yms. siten, että rakennus voidaan saneerata palveluasumiseen sopivaksi. Tämä toisi noin 7-8 pysyvää työpaikkaa. 4. vaihtoehto: Suojelumääräyksistä luovutaan. Rakennus asetetaan samaan luokkaan kuin Tehtaankatu 14. Tämä kiinteistö on huomattavasti huonommassa kunnossa kuin Tehtaankatu 14:n kiinteistö. Lopuksi kiinteistönomistaja pyytää kaupunginhallitusta tutkimaan vakavasti vaihtoehdon 1 ja sen tuomat edut Vaasan kaupungille. Tätä vaihtoehtoa hän perustelee sillä, että korttelissa on suurin osa taloista 3-kerroksisia, joten uusi samankaltainen 3-kerroksinen rakennus ei riko kokonaisuutta. Lisäksi kiinteistönomistaja toteaa, että Invalidiliiton kiinnostus palvelutalon laajentamiseen on ollut kaavoittajan tiedossa jo asemakaavan valmisteluvaiheessa. Rakennuskatselmus Tehtaankatu 11:ssa 23.11.2011 Muistutuksen johdosta Tehtaankatu 11:n rakennuksessa tehtiin 23.11.2011 rakennuskatselmus, jolloin kiinteistönomistaja esitteli rakennusta rakennusvalvonnan tarkastusinsinööri Jorma Hoffrénille ja kaavoituksen kaavasuunnittelija Aila Virtaselle. Kiinteistönomistaja lähetti 24.11.2011 rakennuskatselmukseen liittyvän muistionsa ”Informaatiota muistin tueksi liittyen 23.11.2011 tehtyyn kiinteistökatselmukseen ja tietoa energian kulutuksesta. Kohde Tehtaankatu 11, 65200 Vaasa” katselmuksessa 62 mukana olleille ja Vaasan kaupungin kirjaamolle. Tässä muistiossa Janne Lintala esittelee rakennuksen huonoa energiatehokkuutta ja siitä johtuvia korkeita ylläpitokustannuksia sekä kuvailee peruskorjausta vaatia kohteita tekstein ja valokuvin. Muistio on tämän selostuksen liitteenä. Kaavoitus pyysi tarkastusinsinööri Jorma Hoffrénin lausuntoa Tehtaankatu 11:n rakennuksen kunnosta ja suojelumahdollisuuksista. Jorma Hoffrén kirjoittaa (12.3.2012): ”Lyhyen pintapuolisen rakennuksen tutkimisen perusteella, mielestäni rakennuksen järkevä korjaaminen asuttavaan kuntoon vaatii talotekniikan (LVIS) täydellistä uusimista. Lisäksi mielestäni katto-, seinä-, välipohja- ja alapohjarakenteet vaatii uusimista siinä määrin, että ilmeisesti vain ulkoseinien puurunko ja julkisivumuuraus sekä osittain välipohja- ja väliseinärakenteet voisivat olla järkevästi säilytettävissä. Näissäkin rakenteissa lopullinen päätös säilyttämisestä täytyy tehdä rakenteet avaamalla ja kunto selvittämällä. Korostan kuitenkin, että arvioni perustuu melko pintapuoliseen katselmukseen kohteessa, mutta en näe mitään syytä epäillä omistajan muistiossa esittämiä seikkoja oikeiksi. Uudessa kaavassa esitetty suojelutaso ei mielestäni ole este rakennuksen säilyttämiselle. Hyvällä suunnittelulla on rakennuksesta mahdollista saada toimiva ja alkuperäisen tyylin mukainen rakennus. Peruskorjauksen kustannukset tulevat kuitenkin olemaan melko huomattavat.” Kaavoituksen vastine Tehtaankatu 11 koskevaan muistutukseen 1. vaihtoehto merkitsisi rakennussuojelun (sr-3) poistamista, nykyisen rakennuksen purkamista ja uudisrakentamista. Tontin kerrosalaa lisättäisiin 540 k-m2:stä 1000 km2:iin eli tontin tonttitehokkuus kasvaisi 0.60:sta 1.10:een. Tällainen tonttitehokkuus vastaisi 1970 asemakaavan periaatteiden mukaan rakennettujen kerrostalokortteleiden tonttitehokkuuksia. Tämä vaihtoehto on asemakaavan muutoksen yleistavoitteiden ja asemakaavaehdotuksen rakennussuojelutavoitteiden vastainen. 2. vaihtoehto merkitsisi, että rakennussuojelun (sr-3) poistamista, nykyisen rakennuksen purkamista ja uudisrakentamista. Nykyinen 450 k-m2:n suuruinen rakennus korvattaisiin 540 k-m2:n suuruisella palveluasumiseen suunnitellulla uudisrakennuksella. Tämä vaihtoehto ei ota huomioon asemakaavaehdotuksessa esitettyjä rakennussuojelumääräyksiä (sr-3), jotka edellyttävät rakennuksen säilyttämistä. 3. vaihtoehto merkitsisi, että rakennus säilytettäisiin ja siihen tehtäisiin muutoksia, mm ulkopuoliset hissit palveluasumisen tarpeita varten. Tämä vaihtoehto voidaan todennäköisesti toteuttaa rakennussuojelumääräysten (sr-3) puitteissa. Lopulliset suunnitteluratkaisut varmistuvat rakennuslupavaiheessa, jolloin rakennusvalvonta pyytää mm. Pohjanmaan museon lausunnon rakennushankkeesta. 4. vaihtoehto merkitsisi, että rakennuksen voisi säilyttää tai purkaa ja rakentaa paikalle uuden asuinrakennuksen puukaupungin rakentamisperiaatteiden mukaisesti eli tämä noudattaa alueellisen suojelun ( /s) periaatteita, mutta ei rakennussuojelun (sr-3) periaatteita. Kaavoitus toteaa, että Tehtaankatu 11:n funktionalismin tyylipiirteitä omaava vuonna 1938 rakennettu II-kerroksinen asuin- ja liikerakennus on nyt yksinomaan asuinkäytössä. Rakennuksen sisätiloissa on tehty pieniä muutoksia. Rakennuksen ulkoasu on 63 alkuperäisen tyylin mukainen ja ulkorunko on ryhdikäs. Sisäpuolisissa rakenteissa on vaurioita. Lämpö-, vesi-, ilmastointi- ja sähköjohdot odottavat uusimista. Rakennus vaatii täydellisen peruskorjauksen. Rakennusvalvonnan tarkastusinsinööri Jorma Hoffrén arvioi lausunnossaan, että peruskorjauksen kustannukset tulevat olemaan melko huomattavat, mutta hyvällä suunnittelulla on mahdollista saada rakennuksesta toimiva ja alkuperäisen tyylin mukainen rakennus. Kaavoitus tulkitsee rakennussuojelumääräystä (sr-3) siten, että Tehtaankatu 11:n rakennusta tulee korjata alkuperäisen rakennustavan ja tyylin mukaisesti. Eri aikakausien tyylipiirteet ja ominaisuudet näkyvät rakennuksen mittasuhteissa, materiaaleissa ja väreissä. Erityisesti ulkorunko ja sen aukotukset tulee säilyttää, mutta sisätiloissa on mahdollista tehdä tarvittavat huonetilamuutokset. Asemakaavaan lisättiin nähtävillä olon jälkeen määräys, jonka mukaan pihanpuolella, rakennusalan ulkopuolelle on mahdollista tehdä joitakin muutoksia, esimerkiksi rakentaa hissin, porrashuoneen, kuistin tms. Lisäksi tontille voi rakentaa 90 k-m2 uutta kerrosalaa, jonka voi sijoittaa Käsityöläiskadun varteen tai tontin sisäosaan. Tontille esitetty rakentamisen määrä tonttitehokkuudella 0.60 myötäilee Tehtaankadun varressa olevien tonttien tonttitehokkuuksia 0.44-0.63. Tämän asemakaavan muutostyön keskeinen tavoite on rakennetun ympäristön ja kulttuurihistoriallisten arvojen suojelu. Asemakaavan muutoksen taustalla on Ympäristöministeriön 1990-luvun loppupuolella esittämä kannanotto siitä, että Palosaaren asemakaavat eivät ota riittävästi huomioon vanhaa rakennuskantaa. Valmistautuminen asemakaavan muutokseen alkoi, kun osa suunnittelualueen tonteista laitettiin rakennuskieltoon asemakaavan muuttamista varten 1995. Yleiskaavan 2030 ehdotuksessa Palosaaren asunto- ja keskusta-alueet määritellään kulttuuriympäristön kannalta maakunnallisesti tai paikallisesti arvokkaaksi alueeksi (sk 2). Pohjanmaan museo rakennus- ja kulttuurihistorian asiantuntijana on tutkinut suunnittelualueen rakennuskantaa ja arvottanut 20 rakennusta 1) historiallisesti tai 2) rakennustaiteellisesti / rakennushistoriallisesti tai 3) kaupunkikuvallisesti (miljööarvoltaan) merkittäviksi kohteiksi. Tehtaankatu 11:n asuinrakennus on näiden arvokkaiden rakennusten joukossa, ja se on arvotettu rakennustaiteellisesti ja kaupunkikuvallisesti arvokkaaksi rakennukseksi, joka tulee säilyttää ennallaan. Pohjanmaan museon mukaan rakennussuojelun pohdinta on ollut perusteellinen prosessi, jossa rakennusten arvottaminen on suoritettu kolmivaiheisesti Pohjanmaan museon toimesta. Asemakaavassa esitetty rakennussuojelu ei estä rakennusten käyttämistä kohtuullista hyötyä tuottavalla tavalla eikä automaattisesti estä muutos- ja laajennustöitä. Rakennuksia tulee käyttää ja niissä tulee tehdä säästävät korjaustoimenpiteet, jotta rakennusten käyttöarvo säilyy. Maankäyttö- ja rakennuslaki (MRL) velvoittaa vaalimaan rakennettua ympäristöä ja luonnon ympäristöä ja kieltää hävittämästä niihin liittyviä erityisiä arvoja. Maanomistajalle tai muulle oikeuden haltijalle ei kuitenkaan saa asettaa kohtuutonta rajoitusta tai haittaa, ellei se ole perusteltua asemakaavan tarkoitus huomioon ottaen. (MRL 54 §) Jos jotakin aluetta tai rakennusta on suojeltava maiseman, luonnonarvojen, rakennetun ympäristön, kulttuurihistoriallisten arvojen tai muiden erityisten ympäristöarvojen vuoksi, asemakaavassa voidaan antaa sitä koskevia suojelumääräyksiä. Suojelumääräysten tulee olla maanomistajalle kohtuullisia. (MRL 57 §) 64 Pohjanmaan museon tekemän rakennuskannan arvottamisen perusteella on ilmeistä, että Tehtaankatu 11:n asuinrakennuksella on erityistä rakennettuun ympäristöön ja kulttuurihistoriaan liittyvää arvoa suunnittelualueella ja koko Palosaarella. Asemakaavaehdotuksen rakennussuojelumääräys (sr-3) ei estä rakennuksen nykyistä käyttöä, rakennuksen kunnostamista eikä automaattisesti estä laajennus- ja muutostöitä. Asemakaavaehdotuksen rakennussuojelumääräys ei aseta maanomistajalle kohtuutonta rajoitusta tai aiheuta sellaista kohtuutonta haittaa, joka kaavalle asetettavia tavoitteita ja vaatimuksia - rakennetun ympäristön ja kulttuurihistoriallisten arvojen suojelua - syrjäyttämättä voidaan välttää. Asemakaavan muutosehdotukseen tehdyt muutokset julkisen nähtävänäolon 26.8.– 26.9.2011 jälkeen Kolmea tonttia, osoitteissa Pursimiehenkatu 33/Huvilakatu 5 (tontti 16-6-29), Huvilakatu 11 (tontti 16-7-35) ja Huvilakatu 16 (tontti 16-4-16) koskevat tonttijaot poistettiin. Nämä muutokset tehtiin kiinteistö- ja vihertoimen aloitteesta ja sen jälkeen kun kiinteistö- ja vihertoimi oli helmi-maaliskuussa 2012 neuvotellut tonttien haltijoiden kanssa. Neuvotteluissa tonttien haltijat vastustivat tonttiensa jakamista. Pursimiehenkatu 33:ssa / Huvilakatu 5:ssä sijaitsevan tontin (tontti 16-6-29) asuinrakennukselle lisättiin rakennussuojelumääräys (sr-3). Tämä lisäys tehtiin Pohjanmaan museon aloitteesta ja sen jälkeen kun kaavoitus oli 15.3.2012 tiedottanut asiasta tontin haltijalle, joka ei vastustanut suojelumääräyksen lisäämistä asemakaavakarttaan. Käsityöläiskatu 6:ssa sijaitsevan Vaasan kuurojen yhdistyksen toimitalon tontin (tontti 16-13-7) käyttötarkoitus muutettiin lähipalvelurakennusten (PL) tontista asuinrakennusten ja lähipalvelurakennusten tontiksi (APL). Tämä muutos tehtiin sen jälkeen kun Vaasan Kuurojen yhdistys ry:n jäsenet jäsenkokouksessaan 23.11.2011 olivat päättänyt myydä toimitalonsa ja kaavoitus oli 15.3.2012 tiedottanut asiasta naapuritonttien omistajia ja haltijoita, jotka eivät vastustaneet käyttötarkoituksen muutosta. Kaavoitus lisäsi kaavamääräyksiin rakennustapaa ohjaavan määräyksen, joka sallii rakentaa pihan puolelle rakennusalan ulkopuolelle pienimuotoisia ulokkeita kuten kuisteja, porrashuoneita ja poikkipäätyjä asuntotonteilla (A). Tämä määräys antaa lisämahdollisuuksia korjausrakentamisen suunnitteluun esim. Tehtaankatu 11:n tontilla sekä olemassa olevien rakennusten laajennustöiden ja uusien rakennusten suunnitteluun. Edellä mainituista neljää tonttia koskevista muutoksista on sovittu asianosaisten kanssa. Viimeksi mainittu kaikkia asuntotontteja (A) koskeva kaavamääräyksen lisäys ei heikennä minkään tontin tilannetta. Näin ollen julkisen nähtävillä olon jälkeen asemakaavakarttaan tehdyt muutokset eivät aiheuta asemakaavan muutosehdotuksen uudelleen julkista nähtäville panoa. Kaupunginvaltuuston päätös 20.8.2012 Kaupunginvaltuusto palautti asemakaavan muutosehdotuksen uudelleen valmisteltavaksi tonttia 16-9-6, Tehtaankatu 11, koskevan rakennussuojelun vuoksi. 65 4.5.3 Kaupunginvaltuuston palautuspäätöksen 20.8.2012 jälkeen Lausunnot Kaavoitus pyysi lausunnot erityisesti Tehtaankatu 11:n (tontin 16-9-6) rakennuksen suojelusta Pohjanmaan museolta sekä Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta. Pohjanmaan museo, 5.4.2013 (lyhennetty) Pohjanmaan museo esittää Tehtaankatu 11:n rakennuksen suojelumerkinnän (sr-3) säilyttämistä samoin kuin lausunnossaan 23.2. 2012. Lisäksi Pohjanmaan museo kirjoittaa seuraavaa. ”Rakennussuojelun lähtökohta perustuu inventointi- ja arviointiprosessiin (1994, 200708), johon Palosaaren Onkilahden rannan vanhempi rakennuskanta on kokonaisuudessaan otettu huomioon sekä rakennustaiteelliseen, rakennushistorialliseen, historialliseen että kaupunkikuvalliseen arvoon nähden. Palosaaren Onkilahden rannan 12 korttelia muodostavat kerroksellisen kokonaisuuden, jossa sekä Vaasan ja Palosaaren että koko maan historiaan ja kaupunkirakenteeseen liittyvät ajanjaksot erilaisine rakennustapoineen ovat selkeästi nähtävissä. Pohjanmaan museon asemakaavatyötä varten tehdyssä rakennussuojeluesityksessä (2008) on todettu, että Tehtaankatu 1:n rakennus on hyvin ilmeensä säilyttänyt komea kauppa- ja asuinrakennus Palosaaren vilkkaimmalta rakennuskaudelta, ja että se on sekä rakennustaiteellisesti että kaupunkikuvallisesti arvokas. Toimenpidesuosituksena esitetään, että kohde on säilytettävä ennallaan. Museon näkemyksen mukaan kaksikerroksin, rapattu rakennus ja sen suorakulmainen, pelkistetty julkisivu on mittasuhteiltaan ja ilmeeltään hyvin säilynyt vaatimatonta funktionalismia edustava asuinrakennus, joka rakennettiin pääasiassa työväestölle omistusja vuokratarkoituksessa. Asemakaavan muutosehdotuksessa Tehtaankatu 11:n asuinrakennus on esitetty suojeltavaksi merkinnällä sr-3, joka tarkoittaa, että rakennusta ei saa purkaa ja rakennuksessa saa suorittaa lisä- ja muutostöitä, jotka tukevat sen rakennustaiteellista tai kulttuurihistoriallista arvoa tai tyyliä. Mikäli rakennuksessa on suoritettu tämän tavoitteen vastaisia toimenpiteitä, on rakennus rakennustöiden yhteydessä pyrittävä korjaamaan tyyliin sopivalla tavalla. Lisäksi asuinrakennusten korttelialueiden (A) rakennustapaa ohjaaviin määräyksiin on lisätty kohta, joka sallii rakentaa tontin pihan puolelle rakennusalan ulkopuolelle pienimuotoisia ulokkeita kuten kuisteja, porrashuoneita ja poikkipäätyjä. Tämä määräys antaa lisämahdollisuuksia olemassa olevien rakennusten korjaus- ja laajennustöiden suorittamiseen ja määräys sallii pienimuotoiset ulkonemat myös suojeltujen rakennusten pihajulkisivuihin. Museo katsoo, että Tehtaankatu 11:n rakennus on korjattavissa suojelumääräyksen puitteissa ja että asemakaavassa esitetty rakennussuojelu ei estä rakennuksen käyttämistä tai mahdollisia muutos- tai laajennustöitä.” 66 Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, 5.8.2013 (lyhennetty ja kursivoitu) sekä Pohjanmaan museon ja kaavoituksen yhteinen vastine Alla esitetään Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen lausunnon pääkohdat ja kunkin pääkohdan jälkeen Pohjanmaan museon ja kaavoituksen yhteistyössä tekemät vastineet niihin. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus: Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus kiinnittää huomiota rakennussuojelukohteiden määrittelyyn, koska rakennusinventoinnin sisältö ja sen perusteella tehdyt perustelut ja johtopäätökset liittyvät myös siihen arviointiin, onko suojelu kohtuullista maanomistajalle. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen mukaan inventoinneista ei käy ilmi, millä perusteilla tai kriteereillä eri kohteet on luokiteltu historiallisesti, rakennustaiteellisesti tai kaupunkikuvallisesti arvokkaaksi. Ei myöskään ilmene perusteluita sille, mitkä kohteet tämän luokittelun perusteella esitetään suojeltaviksi. Arvottamisen lähtökohtina tulisi olla harvinaisuus, alkuperäisyys, tyypillisyys, yhtenäisyys, kerroksellisuus, edustavuus jne. Jokainen kohde arvioidaan kriteerien avulla ja luokitellaan arvoryhmiin. EteläPohjanmaan ELY-keskus ehdottaa taulukkomuotoa, jolloin kriteerien lukumäärän ja mahdollisesti painotuksen perusteella kohde saa arvoluvun tai arvoluokan, joka on perusteena suojelulle. Pohjanmaan museon ja kaavoituksen vastine: Vuodelta 2008 oleva rakennussuojeluesitys sisältää luettelon inventoiduista kohteista ja niiden arvoista. Rakennushistorialliset, historialliset ja kaupunkikuvalliset arvot ilmenevät tekstin perusteluista. Teksteistä on luettavissa, että arvottamisen kriteereinä ovat olleet harvinaisuus, alkuperäisyys, säilyneisyys, historiallinen kerroksisuus, edustavuus jne., mutta periaatetta ei ole selvennetty johdannossa. Myöskään perusteita, joiden mukaan tietyt kohteet on esitetty suojeltaviksi, ei ole kerrottu. Osa kohteista tosin on todettu suojeltaviksi jo 1990-luvulla valtuuston päätöksen mukaisesti, mutta toisten kohteiden perustelut vaativat tarkennusta. Pohjanmaan museo ei yhdy Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen esitykseen taulukkomuotoisesta esityksestä, sillä taulukoissa arvot jäävät pinnallisiksi, vaille todellista selitystä ja numeraalinen pisteytys saattaa vääristää kohteiden todellista arvoa. Tarvitaan ehdottomasti selkeitä, sanallisia ja kuvailevia selityksiä. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus: Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus esittää, että rakennusten inventointikortti tulisi myös kuulua osaksi inventointia ja osallisten tulisi voida tutustua niihin silloin, kun kaavaa valmistellaan ja asetetaan nähtäville. Pohjanmaan museon ja kaavoituksen vastine: Inventointikortteja ei yleensä liitetä kulttuuriympäristöselvityksiin mukaan, sillä ne sisältävät tietoa mm. kohteiden omistajista, jota ei ole tarkoitettu kaikkien luettavaksi. Kulttuuriympäristöselvitykseen poimitaan inventointikortilta kaavatyötä varten oleellinen tieto. Kuvailu kertoo kohteen ominaispiirteet, rakennushistoria kohteen rakennusajankohdan, suunnittelijan, korjaus- ja muutostyöt ja käyttöhistorian. Ne perustelevat kohteen arvot ja suojelutarpeen. 67 Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus: Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus katsoo, että rakennusperinnön arvottaminen on luotettavampaa silloin, kun useampi asiantuntija on arvioimassa kohteita, koska mittarit eivät ole tarkkoja ja arviointi on suurelta osin subjektiivista. Kaavasta ei saisi jäädä vaikutelmaa, että suojeluperusteet ovat mielivaltaisia tai yhden asiantuntijan mielipiteitä. Pohjanmaan museon ja kaavoituksen vastine: Museon henkilökunnalta vaaditaan asianmukaista koulutusta ja työkokemusta, minkä perusteella he ovat asiantuntijoita omalla alallaan. Virka-asemansa perusteella he eivät voi tehdä mielivaltaisia esityksiä, vaikka olisivat yksin vastuussa asiantuntijatiedon tuottamisesta. Pohjanmaan museon käytäntönä kuitenkin on, että arvottamiseen osallistuu rakennustutkijan lisäksi tarvittaessa myös maakuntamuseotutkija, intendentti tai museotoimenjohtaja. Asiantuntija-apua voidaan kysyä myös Museovirastosta. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus: Koska kriteerit puuttuvat inventoinneista, Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen mukaan ei myöskään käy ilmi, miten alueen luokittelu paikallisesti merkittävänä kulttuuriympäristönä on huomioitu erotuksena maakunnallisesti tai valtakunnallisesti arvokkaasta kulttuuriympäristöstä. Lausunnossa kritisoidaan sr-3-kaavamerkintää sen vuoksi, että se sisältää samat kaavamääräykset kuin valtakunnallisesti arvokas Vaasan kasarmialue, jolla on lisäksi sk-rajaus valtakunnallisesti arvokkaana kulttuurihistoriallisena alueena. Pohjanmaan museon ja kaavoituksen vastine: Valtakunnallisesti arvokkaat kohteet merkitään yleensä omalla kaavamerkinnällä erotuksena muista kohteista. Kaavamääräykset voivat kuitenkin olla samanlaiset, sillä maakunnallinen tai paikallinen merkittävyys ei vähennä kohteen suojelutarvetta. Määräykseen vaikuttavat kohteen arvot ja niiden suojelutarve, ei alueellisesti määritelty merkittävyys. Rakennustutkija Magdalena Lindroos ja kulttuurihistorian osaston intendentti Susanna Tyrväinen pohjanmaan museosta ja kaavoitusarkkitehti Aila Virtanen Vaasan kaupungin kaavoituksesta neuvottelivat Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen lausunnossa esille nostetuista epäkohdista. Mukana oli myös kaavoituksen lakimies Hanna-Leena Fallenius. Päätettiin, että museon työryhmä - rakennustutkija Magdalena Lindroos, intendentti Susanna Tyrväinen ja maakuntamuseotutkija Kaj Höglund - tarkistaa rakennustutkija Anne Majaneva-Virkolan vuonna 2008 laatiman rakennussuojeluesityksen ja tarkentaa esitystä siten, että arvotusprosessi ja –kriteerit käyvät ilmi. Pohjanmaan museon työryhmä teki raportin – ”Palosaari / Onkilahden rannan rakennushistoriallisen inventoinnin ja rakennussuojeluesityksen tarkennus 2013”, joka käytin läpi Vaasan kaupungin kaavoituksen edustajien kanssa joulukuussa 2013. Raportissa kerrotaan aikaisempaa tarkemmin rakennusten arvotusprosessi ja kriteerit, millä perusteella tietty rakennus määritellään arvokkaaksi, sekä itse rakennuksista ja niiden historiasta. Raportin pääkohdat ovat selostuksen kohdassa 3.2.3. Raportti kokonaisuudessaan on liitteenä. 68 Neuvottelut Kun kaavoitus tiedotti helmikuussa 2014 tontin omistajille ja –haltijoille valtuuston 20.8.2012 palauttaman asemakaavan muutosehdotuksen käsittelystä uudelleen luottamuselimissä, Tehtaankatu 11:n (tontti 16-9-6) kiinteistönomistaja ilmoitti vastustavansa edelleen Tehtaankatu 11:n asuinrakennukselle esitettyä suojelumääräystä (sr-3). Kaavoitus halusi teettää Tehtaankatu 11:n asuinrakennuksen kuntokartoituksen ulkopuolisella asiantuntijalla, koska asuinrakennuksen säilyttämisja korjausmahdollisuuksista oli esitetty erilaisia arvioita, mutta asiasta ei päästy sopimukseen kiinteistönomistajan kanssa. Tämän jälkeen kaavoitus ja kiinteistönomistaja neuvottelivat tilanteesta ja sopivat, että Tehtaankatu 11:n asuinrakennuksen suojelumääräystä lievennetään ja tontin rakennusoikeutta lisätään. Koska sovitut muutokset koskevat suojelumääräystä ja rakennusoikeuden lisäämistä, muutettu asemakaavan muutosehdotus pidettiin julkisesti nähtävänä 12.6..-30.6 ja 4.8.18.8.2014 välisen ajan. Muistutuksia ei esitetty. Asemakaavan muutosehdotukseen tehdyt muutokset ennen julkista nähtävänäoloa 12.6.- 30.6.2014 ja 4.8.-18.8.2014 Tontti 16-9-6, Tehtaankatu 11 Tehtaankatu 11:n asuinrakennuksen rakennussuojelumääräys muutettiin sr-3:sta sr5:ksi. Sr-3: ”Suojeltava rakennus. Rakennustaiteellisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokas rakennus. Rakennusta ei saa purkaa. Rakennuksessa saa suorittaa sellaisia lisärakennusja muutostöitä, jotka tukevat sen rakennustaiteellista tai kulttuurihistoriallista arvoa tai tyyliä. Mikäli rakennuksessa on suoritettu tämän tavoitteen vastaisia toimenpiteitä, on rakennus rakennustöiden yhteydessä pyrittävä korjaamaan tyyliin sopivalla tavalla.” Sr-5: ”Suojeltava rakennus. Rakennustaiteellisesti ja kaupunkikuvallisesti arvokas rakennus. Rakennuksessa suoritettavien korjaus- ja muutostöiden tulee olla sellaisia, että rakennuksen ulkoasun luonne säilyy.” Tehtaankatu 11:n tonttia (906 m2) koskeva rakennusoikeus 540 k-m2 muutettiin 660 km2:ksi, jolloin tontille voi rakentaa nykyisen kaksikerroksisen asuinrakennuksen (450 km2) lisäksi toisen kaksikerroksisen asuinrakennuksen (210 k-m2). Tonttitehokkuus muuttuu 0.60:sta 0.73:een. Lisäksi Sr-3-rakennussuojelumääräyksestä, joka koskee 14 tonttia, poistettiin tarpeeton lause ” Rakennusta ei saa purkaa”, koska itse suojelu jo estää rakennuksen purkamisen. 69 Tehtaankatu 11:n tontti( edellisellä sivulla Ote asemakaavan muutosehdotuksen havainnekuvasta (vasemmalla) ja kaavakartasta (oikealla), joihin on tehty tontille 16-9-6, Tehtaankatu 11, edellä mainitut muutokset. Havainnekuvassa nykyinen II-kerroksinen asuinrakennus (450 k-m2) on ruskea ja uusi IIkerroksinen asuinrakennus (210 k-m2) on tumman ruskea. Pihan harmaa alue on autopysäköintiä (7 autopaikkaa), pyöräilyä ja jalankulkua varten, valkoinen alue on ulkooleskelua ja istutuksia varten. Asemakaavan muutosehdotus julkisesti nähtävänä 12.6.-30.6.2014 ja 4.8.-18.8.2014 Julkisen nähtävänäolon aikana ei esitetty muistutuksia eikä lausuntoja. . Kaupunginvaltuuston päätös 13.10.2014 Kaupunginvaltuusto palautti asemakaavan valmisteltavaksi rakennussuojelumääräysten vuoksi. 4.5.4 muutosehdotuksen uudelleen Kaupunginvaltuuston palautuspäätöksen 13.10.2014 jälkeen Asemakaavan muutosehdotukseen tehdyt muutokset ennen julkista nähtävänäoloa 5.3.-7.4.2015 Historiallisesti, rakennustaiteellisesti tai kaupunkikuvallisesti arvokkaita rakennuksia koskevat rakennussuojelumääräykset sr-3 ja sr-5 poistettiin. Uudisrakennusten rakennustapaa ohjaavia määräyksiä täydennettiin ja tarkennettiin alueellisen suojelun tonteilla. Tärkein näistä on uusien rakennusten asuntojen keskikoko, jonka tulee olla vähintään 55 huoneisto-m2. Asuntojen keskikoon määrittely on tarpeen, jota suunnittelualueella olisi erikokoisia asuntoja erilaisille asuntokunnille tulevaisuudessakin. Nyt suunnittelualueen asuntojen keskikoko on 84 huoneisto-m2. Asuinrakennusten ja lähipalvelurakennusten (APL) tontti muutettiin asuinrakennusten (A) tontiksi, koska kuurojen talo, osoitteessa Käsityöläiskatu 6, on peruskorjattu ja muutettu asunnoiksi poikkeamispäätöksellä asemakaavan muutosprosessin aikana. Asemakaavan muutosehdotus julkisesti nähtävänä 5.3.-7.4.2015 Julkisen nähtävänäolon aikana esitettiin kolme muistutusta. Pohjanmaan museo antoi lausunnon. Viranomaisneuvottelu pidettiin Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksessa 8.5.2015. Muistutukset ja niiden johdosta tehdyt muutokset Tontti 16-6-4, Tehtaankatu 10A, 1.4.2015 Tontin omistaja haluaa muutoksia ensisijassa naapuritonteille, koska naapuritonttien uudet rakennukset estäisivät näkymiä asunnon sisätiloista. Kaavoituksen vastine Kaavoitus teki pieniä rakennusalojen muutoksia ja määritteli talousrakennusten enimmäiskorkeudet. 70 Tontti 16-13-6, Käsityöläiskatu 4, 30.3.2015 Tontin omistaja katsoo, että rakentajan pitää saada vapaasti suunnitella asuinrakennuksen tilat. Asemakaavamääräykset, jotka koskevat asuntojen pinta-alaa ja yhteis- ja varastotiloja sekä porrashuoneen rakentamista, tulisi poistaa. Kaavoituksen vastine Suunnitteluohjeet ovat perusteltuja, koska suunnittelualue on kulttuuriympäristön kannalta paikallisesti arvokas alue, jonka keskeiset ominaispiirteet pyritään säilyttämään ja siirtämään myös uuteen rakentamiseen. Kaavoitus muutti kadun varteen rakennettavan asuinrakennuksen kerrosluvun II:sta III:een, mikä antaa vaihtoehtoja asuinrakennuksen suunnittelulle. Tontti 16-13-4, Pursimiehenkatu 17-19, 6.4.2015 Kiinteistön rakennusten omistaja esittää, että Palosaaren torin kulmassa sijaitsevalle tontille voisi sijoittaa vapaasti asuin-, liike- ja häiriötä aiheuttamatonta teollisuutta. Tuotantotilojen tarve vähenee ja asuntojen tarve kasvaa. Kaavoituksen vastine Yleiskaavan mukaan Palosaaren torin ympäristöä kehitetään Palosaaren palvelujen keskuksena. Torin ympärillä olevissa kiinteistössä on syytä säilyttää liikerakentamisen mahdollisuus. Kaavoitus lisäsi asuintilojen enimmäismäärän 85 %:iin tontilla Pursimiehenkatu 17-19. Asuin- ja liikerakennusten (AL) tonteilla Pursimiehenkatu 17-19 ja Palosaarentie 16 tulee torin reunassa olevan rakennuksen ensimmäinen kerros käyttää liike- ja toimistotiloina Kaavoitus keskusteli tontin omistajien ja haltijoiden kanssa esitetyistä muutoksista ja kuuli naapuritonttien omistajia ja –haltijoita tarpeen mukaan. Lausunto ja kannanotto ja niiden johdosta tehdyt muutokset Pohjanmaan museon lausunto 13.4.2015 (hieman lyhetty) Pohjanmaan museo katsoo, että asemakaavan muutosehdotukseen on tehty merkittäviä muutoksia poistamalla ja muokkaamalla suojelumerkintöjä. Viranomaisia olisi tullut kuulla, jotta muutoksien vaikutus olisi tullut arvioitua riittävän laajasti. Yksittäisten rakennuskohteiden suojelumerkinnän poistaminen / muuttaminen vaikuttaa alueen merkittävän rakennuskannan säilymisen mahdollisuuksiin. Rakennusten säilymistä ei riittävästi ohjata. Museo huomauttaa, että maankäytön suunnittelussa tulee ottaa huomioon maankäyttöja rakennuslain (MRL) mukaiset sisältövaatimukset yleiskaavoituksessa ja asemakaavoituksessa. MRL 57§:ssä todetaan asemakaavan sisällöstä. ”Asemakaava on laadittava siten, että luodaan edellytykset terveelliselle, turvalliselle ja viihtyisälle elinympäristölle, palvelujen alueelliselle saatavuudelle ja liikenteen järjestämiselle. Rakennettua ympäristöä ja luonnonympäristöä tulee vaalia eikä niihin liittyviä erityisiä arvoja saa hävittää.” Lisäksi MRL 57§:ssä todetaan suojelumääräyksistä. ”Jos jotakin aluetta tai rakennusta on maiseman, luonnonarvojen, rakennetun ympäristön, kulttuurihistoriallisten arvojen tai muiden erityisten ympäristöarvojen vuoksi suojeltava, asema-kaavassa voidaan antaa sitä koskevia tarpeellisia määräyksiä (suojelumääräykset). Suojelu-määräysten tulee olla maanomistajalle kohtuullisia.” 71 Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan kulttuuriympäristön arvoja tulee suojella. Laki edellyttää toimenpiteitä kulttuuriympäristön suojelemiseksi. Jos kulttuuri-ympäristön arvot ja niiden vaikutukset jätetään huomiotta, kaavoitustyötä ei tehdä lain edellyttämällä tavalla. Rakennuksien suojelulla annetaan arvoa rakennuksien rakentajille ja rakentamisen aikakaudelle sekä myös rakennuksien myöhemmille omistajille ja käyttäjille. Myös tämän kaava-alueenkin rakennuksia on hoidettu ja ylläpidetty sekä kunnostettu, jotta ne ovat olemassa vielä tänään. Suojelumerkintä antaa julkisen tunnustuksen rakennusten säilymisestä ja samalla alueen kaupunkikuvan ylläpitämisestä. Myös avustukset rakennusperinnön säilyttämiseen ja korjaamiseen kohdistuvat usein ensisijassa suojeltuihin rakennuksiin. Suojelumerkintä ei estä rakennuksen käyttöä, hoitoa ja korjaamista. Tässä asemakaavassa aiemmin esitetyt kaavamääräykset eivät ole olleet erityisen tiukkoja eikä siten omistajalle kohtuuttomia. Pohjanmaan museo huomauttaa, että suojelumerkinnöistä ei esitetty yhtään muistutusta edellisen nähtävänäolon aikana 2014. Pohjanmaan museo on tyytyväinen alueellisen suojelumerkinnän ulottamista laajemmalle alueelle ja näkee määräysten sisällön olevan alueellisen kokonaisuuden kannalta hyvä. Myös uudisrakentamista ohjaavat määräykset ovat kehittyneet hyvään suuntaan ja asemakaavaan liittyvä ” Rakentamistapaohjeita alueellisen suojeluntonteille” ohjaa koko alueen korjaus- ja uudisrakentamista ansiokkaasti. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen kannanotto, 8.5.2015 ”Länsi-Suomen ympäristökeskus / Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus ei ole lausunut tai kommentoinut Onkilahden rannankaavoitusta luonnos- ja ehdotusvaiheen aikana johtuen tiukoista resursseista. ELY-keskus kuitenkin lausui 13.8.2013 kaavaan sisältyvän yksittäisen tontin suojelusta ja samassa yhteydessä myös kaavan taustaselvityksistä koskien rakennusinventointia. Kaavaehdotuksessa 11.4.2012 osoitettiin 20 rakennusta suojeltaviksi merkinnällä sr-3 ja lisäksi kaikki tontit, joilla oli säilynyt puukaupunkimainen mittakaava, osoitettiin merkinnällä /s, alue jolla ympäristö säilytetään. Asemakaavan muutoksen taustalla on Ympäristöministeriön kannanotto Palosaaren asemakaavoista, jotka todettiin vanhentuneiksi, koska ne eivät ottaneet huomioon vanhaa rakennuskantaa. Liian moni vanha rakennus on jo purettu Palosaaren kaava-alueelta ja Etelä-Pohjanmaan ELYkeskus suhtautui lausunnossaan myönteisesti Onkilahdenrannan suojelukaavaan sekä toivoi että kaavaehdotus viedään ripeästi päätökseen. ELY totesi lausunnossaan puutteita inventointien perusteissa ja kriteereissä. Ne on nyt korjattu Pohjanmaan museon inventoinnin tarkennuksella vuodelta 2013. ELY toteaa, että selvitykset kaavaa varten ovat erinomaisia. Kaava-asiakirjoista käy ilmi että suojelu olisi kohtuullista maanomistajille. Kaava sisältää myös hyviä rakentamistapaa ohjaavia määräyksiä. Kaavamerkintä s/u ja sen määräys (Historiallisesti, rakennustaiteellisesti tai kaupunkikuvallisesti arvokas rakennus, jota ei saa purkaa ennen kuin tilalle tulevalle uudelle rakennukselle on saatu rakennuslupa. Rakennuslupasuunnitelmista tulee pyytää museo- 72 viranomaisen lausunto.) ei kuitenkaan ole asemakaavan tavoitteen mukainen. s/u merkinnällä ja määräyksellä ei ole ratkaistu arvokkaan rakennuksen suojelua. Kaavalla delegoidaan rakennusvalvonnalle päätös siitä, onko rakennus suojelemisen arvoinen vai ei. Kun rakennusvalvonta tekee päätöksensä, sen on otettava huomioon MRL §§ 118 ja 139. MRL § 118: Rakentamisessa, rakennuksen korjaus- ja muutostyössä ja muita toimenpiteitä suoritettaessa samoin kuin rakennuksen tai sen osan purkamisessa on huolehdittava siitä, ettei historiallisesti tai rakennustaiteellisesti arvokkaita rakennuksia tai kaupunkikuvaa turmella. MRL § 139: Purkamisluvan myöntämisen edellytyksenä on, ettei purkaminen merkitse rakennettuun ympäristöön sisältyvien perinne-, kauneus- tai muiden arvojen hävittämistä eikä haittaa kaavoituksen toteuttamista. Koska kaavassa ei ratkaista arvokkaiden rakennusten suojelua vaan siirretään suunnittelu rakennusvalvonnalle, asemakaava ei täytä MRL 54 §:n asemakaavan sisältö-vaatimuksia. MRL 54 § Asemakaavan sisältövaatimukset: Rakennettua ympäristöä ja luonnonympäristöä tulee vaalia eikä niihin liittyviä erityisiä arvoja saa hävittää.” Kaavoituksen vastine 20 historiallisesti, rakennustaiteellisesti tai kaupunkikuvallisesti arvokasta rakennusta osoitetaan uudelleen suojeltaviksi rakennuksiksi ja poistetaan s/u-määräys. Uusi rakennussuojelumääräys (sr-5) on entisten sr-3:n ja sr-5:n yhdistelmä. s/u: ”:Historiallisesti, rakennustaiteellisesti tai kaupunkikuvallisesti arvokas rakennus, jota ei saa purkaa ennen kuin tilalle tulevalle uudelle rakennukselle on saatu rakennuslupa. Rakennuslupasuunnitelmista tulee pyytää museoviranomaisen lausunto.” sr-5: ”Suojeltava rakennus. Historiallisesti, rakennus-taiteellisesti tai kaupunkikuvallisesti arvokas rakennus. Rakennuksen ominaispiirteet tulee korjaus- ja muutostöissä säilyttää. Jos rakennuksessa on aikaisemmin suoritettu tämän tavoitteen vastaisia toimenpiteitä, tulee rakennus pyrkiä korjaamaan rakennustöiden yhteydessä rakennukseen sopivalla tavalla. Museoviranomaiselle tulee varata mahdollisuus lausunnon antamiseen korjaus- ja muutossuunnitelmista ennen rakennus- tai toimenpideluvan myöntämistä.” Yhteenveto asemakaavan muutosehdotukseen tehdyistä muutoksista julkisen nähtävänäolon 5.3.-7.4.2015 jälkeen Oleellisin muutos on rakennussuojelumääräyksen (sr-5) lisääminen. Muistutusten johdosta tehtiin rakennusalaa, kerroslukua ja tilojen käyttötarkoitusta koskevia tarkistuksia. Lisäksi kaavakarttaan on tehty pieniä kerrosalojen tarkistuksia, ja rakentamistapaa ohjaavia määräyksiä on täydennetty. Tehdyt muutokset ovat sellaisia, että asemakaavan muutosehdotus tulee asettaa uudelleen julkisesti nähtäväksi. 73 5. ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN KUVAUS Viistokuva asemakaavan muutoksen 3d –mallinnuksesta., Edessä on Palosaarentien varressa olevat suunnittelualueen rakennukset, taustalla on Onkilahti ja Vaasan keskusta. Suunnittelualueella olevat keltaiset rakennukset ovat uusia rakennuksia. 11.8.2015 74 Viistokuva asemakaavan muutoksen 3d-mallinnuksesta.. Edessä on Onkilahdenkadun ja Varisselänkadun risteys. Seuraavalla sivulla on ote tästä kuvasta.11.8.2015 75 76 Asemakaavan muutoksen havainnekuva, 11.8.2015. Kuvassa olevat ruskeat rakennukset ovat uusia 77 Asemakaavan muutosehdotuksen kaavakartta ilman merkintöjä ja määräyksiä, 11.8.2015. 78 Viistokuva asemakaavan muutoksen 3d-mallinnuksesta. Edessä on Varisselänkadun ja Tehtaankadun risteys. 11.8.2015. 79 Tehtaankatu Varisselänkadun suunnasta (yläpuolella). Osa Onkilahdenkadun varren katujulkisivua (alapuolella). 80 5.1 Asemakaavan muutoksen rakenne ja mitoitus Kokonaisrakenne Suunnittelualuetta kehitetään Palosaaren puukaupunkiperinteen pohjalta, rakennetun ympäristön ehdoilla monipuolisena asuinalueena, jossa on mahdollista asua omakotitalossa, rivitalossa tai kerrostalossa. Eri ajanjaksoja edustavat suunnitteluperiaatteet ja rakennustavat otetaan huomioon. Vuoden 1970 asemakaavan periaatteiden mukaan toteutettuja kerros- ja rivitalotontteja, jotka poikkeavat merkittävästi puurakentamisperinteestä, kehitetään niiden omien ominaispiirteiden mukaisesti. Mitoitus Suunnittelualueen pinta-ala on 13.4 ha, josta korttelialuetta on 9.2 ha. Suunnittelualueella on 79 tonttia. Tonttien koot ja rakentamistehokkuudet vaihtelevat. Kokonaiskerrosala on 58700 k-m2, josta on rakennettu noin 47000 k-m2 (v. 2015). Suurimmat tonttitehokkuudet, 0,80-1,15, ovat vuoden 1970 asemakaavan mukaan rakennetuilla kerrostalotonteilla (AL; AK) Palosaaren torin vieressä sekä Palosaarentien ja Työväenkadun varressa. Näiden tonttien kerrosalat on käytetty. Asuntotonteille (A), jotka on rakennettu kahta tonttia lukuun ottamatta puukaupunkiperinteen mukaisesti, voi rakentaa tonttitehokkuudella 0,30-0,73. Useilla tonteilla on käyttämätöntä kerrosalaa, yhteensä 25 % suunnittelualueelle sallitusta kerrosalasta. Setlementin tontille, Kapteeninkadun ja Huvilakadun kulmassa, on mahdollisuus rakentaa noin 300 km2 lisää lähipalvelutiloja (PL). Kaupalliset palvelut keskittyvät Palosaaren torin läheisyyteen. Kävelyetäisyydellä suunnittelualueesta on monipuolisia yksityisiä ja julkisia palveluja, mm. Palosaaren yrityskeskus, yliopisto, ammattikorkeakoulut, kirjastot, peruskoulut, urheilukenttä. Palvelut Olemassa olevat palvelut voivat säilyä. Kaupalliset palvelut keskittyvät Palosaarentien varteen. Lisäksi muutamalle asuntotonteille (A) voidaan sijoittaa lähipalveluun tai pienimuotoiseen erikoistuotantoon tarkoitettuja tiloja. Alueelle sopivat vähän liikennettä tai muuta ympäristöhäiriötä tuottavat toimialat. Alueellinen suojelu ( /s) Kaikki puukaupungin rakentamisperiaatteiden mukaan rakennetut tontit ovat mukana alueellisessa suojelussa ( /s). Alueellinen suojelu koskee 68 tonttia nykyisestä 79 tontista. Näistä tonteista 67 on asuntotontteja (A/s) ja yksi on lähipalvelurakennusten tontti (PL/s). Asuntotonteilla on säilynyt puukaupunkimiljöön periaatteiden mukainen rakennustapa tai on rakennettu vuoden 1988 asemakaavan mukaan uudisrakennuksia, jotka myötäilevät perinteistä rakennustapaa. Asemakaavan muutoksessa esitetään alueellinen suojelu laajempana kuin Pohjanmaan museon esityksessä. Kaavoitus katsoo, että Palosaaren rakennusperinnettä on arvokkaiden historiallisten rakennusten lisäksi myös kokonaismiljöö, joka syntyy perinteisestä rakennusten mittakaavasta, rakennusten sijoituksesta tontilla ja tonttijaosta. Alueellisen suojelun ulkopuolelle jäävät vain vuoden 1970 asemakaavan 81 periaatteiden mukaan toteutetut kerrostalo- ja rivitalotontit, joiden suunnitteluperiaatteet ovat perustuneet avoimeen kaupunkirakenteeseen ja suurimittakaavaiseen elementtirakentamiseen. 5.2 Aluevaraukset Asuinrakennusten korttelialueet (A) 69 tonttia suunnittelualueen nykyisestä 79 tontista osoitetaan asuinrakennusten tonteiksi (A). 67 näistä tonteista on asuntotontteja, joita koskee alueellinen suojelu (A/s). Käyttötarkoitus A sallii pienkerrostalon, rivitalon tai omakotitalon rakentamisen. Tonttien koko vaihtelee 380 m2-2454 m2. Kokonaiskerrosalat ovat jokseenkin samat kuin nykyisen asemakaavan asuinkerrosalat tai vähän enemmän. Ne vaihtelevat 160 k-m2:stä 1300 k-m2:iin. Tonttitehokkuudet vaihtelevat 0.30-0.73 välillä, mutta ovat yleensä 0,400.60. Useilla tonteilla on käyttämätöntä kerrosalaa vaihtelevia määriä, enimmillään noin 80 % tontille sallitusta kerrosalasta. Asumiseen verrattava liiketoiminta ja / tai tuotantotoiminta voi jatkua tai sijoittua asuinrakennuksen yhteyteen osoitteissa Onkilahdenkatu 2, 4, 5 ja 9 sekä Pursimiehenkatu 29 ja Kapteeninkatu 25. Kaikkia asuinkerrostalojen tontteja lukuun ottamatta kahta 1970-luvulla rakennettua rivitaloa, tonteilla Huvilakatu 2-4 ja Huvilakatu 12, koskee alueellinen suojelu ( /s). Tonteilla, joita koskee alueellinen suojelu, on tavoitteena, että tonteilla on kaksi rakennusta. Kadun varressa on II-III-kerroksinen päärakennus ja tontin sisäosissa on I-IIkerroksinen rakennus. Tontin sisäosassa oleva rakennus voi olla asuinrakennus tai asuinrakennus, jonka yhteydessä on taloustiloja tai yksinomaan talousrakennus. Väljällä käyttötarkoituksella pyritään monimuotoisen rakennustavan jatkumiseen. Samalla tontilla voi olla erityyppisiä ja erikokoisia asuntoja. Kun uutta rakennetaan, asuntojen keskikoon tulee olla vähintään 55 huoneisto-m2. Tällä hetkellä asuntojen keskikoko suunnittelualueella on yli 80 huoneisto-m2, omakotitaloissa ja rivitaloissa 109 huoneisto-m2 ja kerrostaloissa 70 huoneisto-m2. Asuntojen keskikoon määrittely on tarpeen, jotta alueella olisi erikokoisia asuntoja erilaisille asuntokunnille tulevaisuudessakin. 82 Nykytilanne Ote asemakaavan havainnekuvasta, jossa uudet rakennukset ja laajennukset ovat ruskeita .Utdrag Vertailu nykytilanteen ja asemakaavan muutosehdotuksen kesken A-korttelialueilla Asuinkerrostalojen korttelialueet (AK) Asuinkerrostalotontit (6 kpl) osoitetaan nykyisen tilanteen mukaisesti. Tonttien kerrosalat vaihtelevat 960 k-m2:stä 3250 k-m2:iin ja tonttitehokkuudet 0,80:stä 1.15:een. Tonttien kerrosalat on käytetty. Kun uutta rakennetaan, asuntojen keskikoon tulee olla vähintään 50 huoneisto-m2. 1970-luvulla suunnitellun, avoimen katutilan eheyttämiseksi Työväenkadun ja Tehtaankadun varressa oleville tonteille, kadun rajaan osoitetaan puuistutuksia rajaamaan tonttialuetta ja katualuetta toisistaan. Muilta osin tonttien rakennustapa säilyy nykyisellään. Asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialueet (AL) Kaksi Palosaaren toria vastapäätä sijaitsevaa tonttia osoitetaan asuin-, liike- ja toimistorakennusten tonteiksi. Palosaarentien ja Pursimiehenkadun kulmassa, osoitteessa Pursimiehenkatu 17-19 olevalla tontilla (1802 m2), toimii asuin-, liike- ja toimistotilojen lisäksi Othellon leipomo (noin 600 k-m2). Tontilla on 1680 m2 kerrosalaa ja tonttitehokkuus on 0,93. Tontille sallitusta kerrosalasta pitää käyttää 15-45 % ympäristöhäiriötä aiheuttamana liike-, toimisto- ja tuotantotilana. Toria vastapäätä, osoitteessa Palosaarentie 16 olevalla tontilla (3435 m2), on 3480 m2 kerrosalaa ja tonttitehokkuus on 1,01. Tonttien kerrosalat on käytetty. Toiminta tonteilla voi jatkua nykyiseen tapaan. . Kun uutta rakennetaan, asuntojen keskikoon tulee olla vähintään 45 huoneisto-m2. Lähipalvelurakennusten korttelialueet (PL) Setlementin tontille (2355 m2) Kapteeninkadun ja Huvilakadun kulmassa voi sijoittaa julkisia ja yksityisiä palveluita. Tontille voi rakentaa 1300 kerros-m2, josta noin 300 m2 on käyttämättä. Se on mahdollista sijoittaa Kapteeninkadun varteen tai tontin sisäosaan. Tontin nykyinen pysäköinti on pulmallinen, koska tontille ei mahdu tai sinne ei haluta autopaikkoja. Asemakaavassa ei velvoiteta rakentamaan autopaikkoja. Autojen pysäköinti kadun varressa jatkunee. 83 Pihat ja pysäköinti Asemakaavassa osoitetaan polkupyörä ja autopaikkojen määrä, joka tulee rakentaa tontille. Yleensä autopaikkoja tulee rakentaa 1 autopaikka / kaksi asuntoa tai 1 autopaikka / 95 asuntokerrosala-m2. Polkupyörille tulee varata 1 polkupyöräpaikka / 40 asuntokerrosala-m2. Autopaikkojen määrää rajoitetaan, jotta pihat eivät olisi yksinomaan autojen käytössä, vaan pihalle jäisi myös tilaa ulko-oleskeluun, puille ja puutarhoille. Katualueet ja liikenne Asuntokortteleiden väliset kadut - Huvilakatu, Tehtaankatu, Työväenkatu, Pursimiehenkatu ja Käsityöläiskatu - säilyvät alueen sisäisinä tonttikatuina. Kapteeninkatu ja Varisselänkatu palvelevat myös suunnittelualueen vieressä sijaitsevia kortteleita. Palosaarentie on Palosaaren ”keskuskatu”. Onkilahdenkatu toimii pääkatuna, jonka kautta kulkee Palosaaren pohjoisosista ja myös Gerbyn suunnalta tulevaa liikennettä. Bussireitti palvelee Palosaarentiellä ja Wolffintiellä. Koska autoliikenne Onkilahdenkadulla on huomattava, 7100 ajoneuvoa vuorokaudessa (2010), ja asuinrakennukset ovat kadun vieressä, asemakaavassa osoitetaan asuinhuoneiden seinärakenteita koskeva melunsuojausvaatimus. Tosin tämä vaatimus astuu voimaan vasta silloin, kun kadun varteen rakennetaan uusi asuinrakennus. Onkilahdenkadun liikenteen aiheuttamaa häiriötä lähialueen asukkaille voidaan myös vähentää siten, että siirretään ajorataa kauemmaksi asuinrakennusten tonteista ja istutetaan puurivi tonttien puolelle jalkakäytävän viereen. Suunnittelualueen sisäisillä tonttikaduilla on jo puurivit ajoradan ja jalkakäytävän välissä. Näillä kaduilla autojen pysäköinti sallitaan vain ajoradan toisella puolella. Virkistysalueet Työväenkadun varressa oleva 3,86 ha suuruinen lähipuisto (VP) säilyy. Tällä alueella on säilynyt runsaasti alueen alkuperäistä männikköä. Hoitoluokituksessa lähipuisto määritellään käyttöviheralueeksi (A2). Onkilahden puisto on kävelymatkan päässä. Onkilahden puistoa kehitetään monipuolisena ulkoilualueena. Hoitoluokitus Skötselklass 84 Tonttijaot Yksi kahden tontin välinen tontinraja palautetaan alkuperäiselle paikalleen kortteleissa 12. Muualla tonttijaot säilyvät ennallaan. 5.3 Asemakaavamerkinnät ja –määräykset Asemakaavalla pyritään nostamaan esiin suunnittelualueen rakennusten ja niihin liittyvien piha-alueiden keskeiset ominaispiirteet. Nämä ominaispiirteet ovat perusta alueen käyttämiselle ja kehittämiselle. Kaavamerkinnät ja -määräykset ohjaavat rakennetun ympäristön hoitoa ja kehittämistä. Osa määräyksistä kohdistuu miljöön säilyttämiseen, osa uudisrakentamiseen. Alueellisen suojelun määräys (/s) koskee 68 tonttia. Määräys kertoo yleispiirteisesti, mihin tulee kiinnittää huomiota, kun korjaus- ja muutostöitä tai uudisrakentamista suunnitellaan. Alueellisen suojelun määräyksen apuna on A/s-korttelialueita koskevat rakentamistapaa ohjaavat määräykset. Niissä esitetään kehys, jonka puitteissa suunnittelualueen keskeiset ominaispiirteet voivat säilyä, kun rakennettua ympäristö hoidetaan, muutetaan tai uudistetaan. Alueellisen suojelun lisäksi historiallisesti, rakennustaiteellisesti tai kaupunkikuvallisesti edustavimmat rakennukset, suojellaan esimerkkeinä 1900-luvun alkupuolen palosaarelaisesta puurakentamistavasta. Suojeltaviksi rakennuksiksi (sr-5) osoitetaan 15 päärakennusta ja 5 ulkorakennusta Pohjanmaan museon tekemän suojeluesityksen (2008) mukaisesti. Rakennuskohtaisen suojelun avulla nostetaan esiin rakennus- ja kulttuurihistorian eri vaiheita edustavia rakennuksia. Rakennuksien suojelulla annetaan arvoa rakennuksien rakentajille ja rakentamisen aikakaudelle sekä myös rakennuksien myöhemmille omistajille ja käyttäjille. Näitä rakennuksia ei saa purkaa ilman pakottavaa syytä. 85 Alueellisen suojelun tontit sekä historiallisesti, rakennustaiteellisesti tai kaupunkikuvallisesti arvokkaat rakennukset (sr-5) asemakaavan muutosehdotuksessa Alueellinen suojelu koskee vaalean ruskeita tontteja. Näillä tonteilla on säilynyt puukaupunkirakenta misperinteen mukainen rakennusten mittakaava ja sijoitus tontilla. Valkoiset tontit jäävät alueellisen suojelun ulkopuolelle. Ne edustavat vuoden 1970 asemakaavan mukaista avointa ja suurimittakaavaista rakentamistapaa Arvokas rakennus Nykyinen rakennus Uusi rakennus Rakennussuojelukohteita koskeva asemakaavamääräys (sr-5) Historiallisesti, rakennustaiteellisesti tai kaupunkikuvallisesti edustavimmat rakennukset, suojellaan esimerkkeinä 1900-luvun alkupuolen palosaarelaisesta puurakentamistavasta. Suojeltaviksi rakennuksiksi osoitetaan 15 päärakennusta ja 5 ulkorakennusta. Pohjanmaan museon tekemän suojeluesityksen (2008) mukaisesti. 86 ”Suojeltava rakennus. Historiallisesti, rakennustaiteellisesti tai kaupunkikuvallisesti arvokas rakennus. Rakennuksen ominaispiirteet tulee korjaus- ja muutostöissä säilyttää. Jos rakennuksessa on aikaisemmin suoritettu tämän tavoitteen vastaisia toimenpiteitä, tulee rakennus pyrkiä korjaamaan rakennustöiden yhteydessä rakennukseen sopivalla tavalla. Museoviranomaiselle tulee varata mahdollisuus lausunnon antamiseen korjaus- ja muutossuunnitelmista ennen rakennus- tai toimenpideluvan myöntämistä.” Rakennuksen ominaispiirteet tulee korjaus- ja muutostöissä säilyttää. Eri aikakausien tyylipiirteet ja ominaisuudet näkyvät rakennuksen muodossa, mittasuhteissa, materiaaleissa ja väreissä. Ulkoasussa tyylipiirteet ja ominaisuudet näkyvät mm. - katossa, räystäissä ja savupiipuissa, kattomateriaalissa, - julkisivumateriaalissa ja julkisivun listoituksissa ym koristeaiheissa, - , - sokkelissa ja ulkoportaissa ja näiden materiaaleissa, perustustavassa. Alueellista suojelua koskeva asemakaavamääräys ( /s) ”Alue, jolla ympäristö säilytetään. Kulttuurihistoriallisesti ja kaupunki-kuvallisesti merkittävä alue. Korjaus-, muutos- ja uudisrakennustöiden tulee sopeutua aluekokonaisuuteen ja vahvistaa alueen kaupunkikuvallista omaleimaisuutta muotojen, mittasuhteiden, materiaalien ja värien suhteen. Alueen topografia tulee säilyttää. Pihojen rakenteiden, päällysteiden ja istutusten tulee olla alueen luonteeseen sopivia.” Alueellisen suojelun tonteilla on mahdollista säilyttää ja / tai rakentaa. Käyttämätön kerrosala on mahdollista sijoittaa erilliseen rakennukseen tontin sisäosaan tai kadun varteen. Myös nykyistä kadun varren rakennusta on joillakin tonteilla mahdollista laajentaa tai korottaa. Vanha rakennus on mahdollista korvata uudella rakennuksella siten, että se noudattaa puukaupungin rakentamisperiaatteita. Jos kadun varteen suunnitellaan uudisrakennusta, esikuvana ovat ennen 1945 rakennettujen rakennusten muodot ja mittasuhteet. Tontin sisäosaan sopii yleensä parhaiten pitkänomainen, kapearunkoinen rakennus, joka avautuu omalle pihalle. Kun tontille rakennetaan uutta, tulee ottaa huomioon sekä alueellista suojelua koskeva määräys ( /s) että muut rakentamistapaa ohjaavat määräykset A/s-korttelialueilla. Rakentamistapaa ohjaavat asemakaavamääräykset A/s-korttelialueilla RAKENTAMINEN KADUN VARRESSA: Päärakennus rakennetaan kadun varteen. Kadun varressa sijaitsevalle asuinrakennuksen rakennusalalle tulee rakentaa vähintään 50 % tontille osoitetusta kerrosalasta. Kaksikerroksisen asuinkerrostalon seinän korkeuden tulee olla 6,20-8,00 m sokkelin yläreunasta seinän ja katon leikkauskohtaan. Asuinhuoneiden lattiatason tulee olla 0,80-1.20 m korkeudella viereisestä kadun pinnasta. Jos kadun varteen rakennetaan parvekkeita, niiden tulee olla sisäänvedettyjä. Pihan puolella voi rakentaa rakennusalan ulkopuolelle julkisivuun liittyviä, rakennuksen tyyliin sopivia ulkonemia kuten kuisteja, parvekkeita ja porrashuoneita. Porrashuoneet saa rakentaa tontille osoitetun kerrosalan lisäksi. Asuntojen sisäänkäynnit tulee sijoittaa pihan puolelle. 87 RAKENTAMINEN TONTIN SISÄOSASSA: Tontin sisäosassa olevalle rakennusalalle voi rakentaa asuintiloja ja taloustiloja tai ainoastaan taloustiloja. Rakentamisen määrään vaikuttaa se, miten paljon tontille osoitetusta kerrosalasta on käytetty tai suunnitellaan käytettäväksi kadun varressa olevalla rakennusalalla. ASUMISEN TILAT: Asuntojen keskimääräisen pinta-alan tulee olla vähintään 55 m2 tonttia kohti. Asunnon ulkopuolelle tulee rakentaa asukkaiden säilytys- ja yhteistiloja vähintään 5 m2 asuntoa kohti. Jos nämä tilat sijoitetaan asuinrakennuksen kellariin tai ullakolle, niitä ei lasketa kerrosalaan. TALOUSRAKENNUKSET JA KATOKSET: Talousrakennuksen seinän korkeus saa olla enintään 4,20 m sokkelin yläreunasta seinän ja katon leikkauskohtaan. Katoksen vastaava korkeus saa olla enintään 3,0 m. Talousrakennukseen saa sijoittaa asukkaiden säilytys- ja yhteistiloja, kiinteistöhuollon tiloja, polkupyörän ja auton säilytystiloja ja vastaavia tiloja. Talousrakennuksen toiseen kerrokseen saa rakentaa tontille osoitetun kerrosalan lisäksi. Katoksen jätehuoltoa ja polkupyöriä varten saa sijoittaa rakennusalan ulkopuolelle. KATOT JA JULKISIVUT: Rakennusten kattomuodon tulee olla symmetrinen harjakatto (ei murrettu harjakatto) julkisivupinnasta ulkonevin räystäin. Katossa voi olla kattolyhtyjä, jos ne sopivat rakennuksen tyyliin. Poikkeuksellisesti tontin sisäosassa olevassa talousrakennuksissa tai katoksessa voi olla pulpettikatto. Rakennusten julkisivujen materiaalina tulee käyttää puuta tai rappausta. Vaihtoehtoisesti ensimmäisen kerroksen julkisivumateriaali voi olla poltettu punainen tiili. Katon tulee olla konesaumattua peltiä. IKKUNOIDEN SIJOITUS NAAPURITONTILLE PÄIN: Jos rakennuksen etäisyys naapuritontin rakennusalasta on pienempi kuin 8 m, rakennuksen seinässä ei saa olla pääikkunoita. Jos rakennuksen etäisyys naapuritontin rakennusalasta on pienempi kuin 4 m, rakennuksen seinän tulee olla umpinainen. ÄÄNENERISTYS: Onkilahdenkadun puoleisten rakennusten ulkoseinien sekä ikkunoiden ja muiden rakenteiden ääneneristävyyden liikennemelua vastaan tulee olla sellainen, että melutaso asuinhuoneissa ei ylitä 35 dB päivällä eikä 30 dB yöllä. PIHA: Tontilla tulee olla ulko-oleskeluun sopivaa, yhtenäistä aluetta vähintään 10 m2 asuntoa kohti. Puita ja pensaita tulee säilyttää tai istuttaa siten, että puiden määrä on vähintään yksi 150 tontti-m2 kohti. Erityisesti tulee suosia Palosaarelle tunnusomaisia mäntyjä. Rakentamatta jäävät tontinosat, joita ei käytetä kulkuteinä tai pysäköintiin, tulee pitää istutettuina. Tontin rajalle tulee rakentaa rakennustyyliin sopiva säleaita tai luonnonkivimuuri. PYSÄKÖINTI: Tontille tulee rakentaa seuraavat polkupyörä- ja autopaikat: 1 polkupyöräpaikka / 40 asuntokerros-m2 1 autopaikka / 2 asuntoa 1 autopaikka / 95 liike- ja toimistokerros-m2 Autopaikkoja saa sijoittaa pihalle, oleskelualueesta erotettuun paikkaan. Autotalli 88 ja -katos tulee rakentaa talousrakennuksen rakennusalalle. Polkupyörille tulee varata säältä suojattu säilytystila. POIKKEAMINEN ASEMAKAAVAMÄÄRÄYKSISTÄ: Olevaa rakennusta, joka on saanut rakennusluvan ennen tämän asemakaavan muutoksen voimaantuloa, saa korjata sen estämättä, mitä edellä on määrätty tontille sallitusta kerrosalasta, asuntojen keskimääräisestä pinta-alasta, seinän ja sokkelin korkeudesta, kattomuodosta, parvekkeista, materiaalista ja asuintilojen melutasosta. POIKKEAMINEN RAKENTAMISMÄÄRÄYKSISTÄ: Kun suojeltua rakennusta (sr-5) korjataan tai muutetaan, voidaan poiketa rakentamismääräyksistä ja soveltaen noudattaa uudisrakentamiselle asetettuja lämmöneristys- ja muita vaatimuksia. Rakentamistapaa ohjaavat asemakaavamääräykset A-korttelialueilla ja AKkorttelialueilla Vuoden 1970 asemakaavan mukaan rakennetuilla tonteilla asemakaava pääosin toteaa nykyisen tilanteen eikä pyri ohjaamaan tontin käyttöä ja rakentamista. Asuinrakennusten (A) ja asuinkerrostalojen (AK) tonteilla pyritään turvaamaan kohtuulliset olosuhteet asumiselle, mutta ei oteta kantaa rakennusten mittasuhteisiin (lukuun ottamatta kerroslukua ja rakennusalaa) eikä materiaaleihin. ”RAKENTAMINEN KADUN VARRESSA: Kadun varressa asuinhuoneiden lattiatason tulee olla 0,80-1.20 m korkeudella viereisestä kadun pinnasta. Jos kadun puolelle rakennetaan parvekkeita, niiden tulee olla sisäänvedettyjä. Pihan puolella voi rakentaa rakennusalan ulkopuolelle julkisivuun liittyviä, rakennuksen tyyliin sopivia ulkonemia kuten kuisteja, parvekkeita ja porrashuoneita. Asuntojen sisäänkäynnit tulee sijoittaa pihan puolelle.” ”ASUMISEN TILAT: Asuntojen keskimääräisen pinta-alan tulee olla vähintään 50 m2 tonttia kohti. Asunnon ulkopuolelle tulee rakentaa asukkaiden säilytys- ja yhteistiloja vähintään 5 m2 asuntoa kohti. Jos nämä tilat sijoitetaan asuinrakennuksen kellariin tai ullakolle, niitä ei lasketa kerrosalaan. Tontilla 16-135, Käsityöläiskatu 2, edellä mainitut tilat tulee sijoittaa asuinrakennuksen ensimmäiseen kerrokseen.” ”TALOUSRAKENNUKSET JA KATOKSET: Talousrakennuksen seinän korkeus saa olla enintään 4,20 m sokkelin yläreunasta seinän ja katon leikkauskohtaan. Katoksen vastaava korkeus saa olla enintään 3,0 m. Talousrakennukseen saa sijoittaa asukkaiden säilytys- ja yhteistiloja, kiinteistöhuollon tiloja, polkupyörän ja auton säilytystiloja ja vastaavia tiloja. Talousrakennuksen toiseen kerrokseen saa rakentaa tontille osoitetun kerrosalan lisäksi. Katoksen jätehuoltoa ja polkupyöriä varten saa sijoittaa rakennusalan ulkopuolelle.” ”PIHA: Tontilla tulee olla ulko-oleskeluun sopivaa, yhtenäistä aluetta vähintään 10 m2 asuntoa kohti. Puita ja pensaita tulee säilyttää tai istuttaa siten, että puiden määrä on vähintään yksi 150 tontti-m2 kohti. Erityisesti tulee suosia Palosaarelle tunnusomaisia mäntyjä. Rakentamatta jäävät tontinosat, joita ei käytetä 89 kulkuteinä tai pysäköintiin, tulee pitää istutettuina. Tontin rajalle tulee rakentaa rakennustyyliin sopiva aita tai luonnonkivimuuri tai istuttaa puita.” ”PYSÄKÖINTI: Tontille tulee rakentaa seuraavat polkupyörä- ja autopaikat: 1 polkupyöräpaikka / 40 asuntokerros-m2 1 autopaikka / rivitaloasunto 1 autopaikka / 95 liike- ja toimistokerros-m2 Autopaikkoja saa sijoittaa pihalle, oleskelualueesta erotettuun paikkaan. Autotalli ja -katos tulee rakentaa talousrakennuksen rakennusalalle. Polkupyörille tulee varata säältä suojattu säilytystila.” Rakentamistapaa ohjaavat asemakaavamääräykset AL-korttelialueilla Palosaaren torin vieressä sijaitsevalla kahdella asuin- ja liikerakennusten tontilla (AL) rakennuksen ensimmäinen kerros tulee käyttää liike- ja toimistotilana.. Torin vieressä sijaitseville asuin- ja liikerakennusten tonteille voi rakentaa enemmän pienasuntoja kuin muille suunnittelualueen tonteille. ”RAKENTAMINEN KADUN VARRESSA: Palosaarentiehen rajoittuvan rakennuksen ensimmäinen kerros tulee käyttää liike- ja toimistotiloiksi. Pursimiehenkadun varressa asuinhuoneiden lattiatason tulee olla 0,80-1.20 m korkeudella viereisestä kadun pinnasta. Jos kadun varteen sijoitettavaan julkisivuun rakennetaan parvekkeita, niiden tulee olla sisäänvedettyjä. Asuntojen sisäänkäynnit tulee sijoittaa pihan puolelle.” ”ASUMISEN TILAT: Asuntojen keskimääräisen pinta-alan tulee olla vähintään 45 m2 tonttia kohti. Asunnon ulkopuolelle tulee rakentaa asukkaiden säilytys- ja yhteistiloja vähintään 4 m2 asuntoa kohti. Jos nämä tilat sijoitetaan asuinrakennuksen kellariin tai ullakolle, niitä ei lasketa kerrosalaan.” ”TALOUSRAKENNUS JA KATOS: Talousrakennuksen seinän korkeus saa olla enintään 4,20 m sokkelin yläreunasta seinän ja katon leikkauskohtaan. Katoksen vastaava korkeus saa olla enintään 3,0 m. Talousrakennukseen saa sijoittaa asukkaiden säilytys- ja yhteistiloja, kiinteistöhuollon tiloja, polkupyörän ja auton säilytystiloja ja vastaavia tiloja. Talousrakennuksen toiseen kerrokseen saa rakentaa tontille osoitetun kerrosalan lisäksi. Katoksen jätehuoltoa ja polkupyöriä varten saa sijoittaa rakennusalan ulkopuolelle.” ”PIHA: Tontilla tulee olla ulko-oleskeluun sopivaa, yhtenäistä aluetta vähintään 6 m2 asuntoa kohti. Puita ja pensaita tulee säilyttää tai istuttaa siten, että puiden määrä on vähintään yksi 300 tontti-m2 kohti. Erityisesti tulee suosia Palosaarelle tunnusomaisia mäntyjä. Rakentamatta jäävät tontinosat, joita ei käytetä kulkuteinä tai pysäköintiin, tulee pitää istutettuina. Tontin rajalle, joka rajoittuu naapuritonttiin, tulee rakentaa rakennustyyliin sopiva aita tai luonnonkivimuuri.” ”PYSÄKÖINTI: Tontille tulee rakentaa seuraavat polkupyörä- ja autopaikat: 1 polkupyöräpaikka / 40 asuntokerros-m2 1 autopaikka / 95 asuntokerros-m2 asuntoa 1 autopaikka / 95 liike- ja toimistokerros-m2 90 Autopaikkoja saa sijoittaa pihalle, oleskelualueesta erotettuun paikkaan. Autotalli ja -katos tulee sijoittaa talousrakennuksen rakennusalalle. Polkupyörille tulee varata säältä suojattu säilytystila.” 5.4 Nimistö Kadunnimen, joka asemakaavakartassa on suomeksi Pursimiehenkatu ja ruotsiksi Båtmansgatan, ruotsinkielinen muoto korjataan muotoon Båtsmansgatan. 5.5 Asemakaavan muutoksen vaikutukset Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Palosaaren asuinmiljöön muutos jatkuu, mutta toivottavasti hallitusti. Kaupunkikuvan moni-ilmeisyys säilyy. Uudisrakentaminen tapahtuu siellä täällä tonttikohtaisesti. Uudet tyylisuunnat näkyvät yksityiskohdissa, mutta rakennusten sijoitus tontilla ja mittakaava myötäilevät puukaupungin periaatteita. Asuntojen määrä lisääntyy, jos tontille rakennetaan lisää tai tontin rakennukset korvataan uusilla. Todennäköisesti lisärakentamista toteutuu vain joillakin tonteilla, koska lisärakentaminen vaatii asuntojen omistajien yhteistä päätöstä. Asuntojen keskikoko, joka nyt on yli 80 huoneisto-m2 suunnittelualueella, todennäköisesti pienenee. Jotta tästä pientalovaltaisesta alueesta ei tulisi yksinomaan yksinasujien ja opiskelijoiden asuinaluetta, asemakaavan muutoksessa määrätään, että asuntojen keskimääräisen pinta-alan tonttia kohti tulee olla vähintään 55 ,50 tai 45 m2. Esimerkiksi puukaupunkiperinteen mukaisesti rakennetuille tonteille (A/s) voi rakentaa 2 asunnosta 15 asuntoon. Toivottavasti asemakaavan muutoksen myötä vanhojen rakennusten ja pihapiirien arvostus kasvaa. Hyvin hoidetut rakennukset ja pihapiirit sekä vanhaa rakentamistapaa kunnioittava uudisrakentaminen lisäävät alueen kiinnostavuutta ja nostavat sen markkina-arvoa. Vaikutukset luontoon ja luonnon ympäristöön Asemakaavan muutoksella ei ole merkittäviä vaikutuksia luontoon - veden kulkuun, kasvillisuuteen, eläimistöön, pienilmastoon, koska suunnittelualue on valtaosaltaan rakennettu. Uudisrakennusten pienehkö mittakaava tukee miellyttävän pienilmaston säilymistä. Joitakin mäntyjä ja koivuja joudutaan kaatamaan uudisrakennusten rakennuspaikoilta. Tällaisissa tilanteissa puustoa tulee täydentää erityisesti tontin rajoilla ja takaosissa, jotta pihaan saadaan suojaisia oleskelupaikkoja. Uudisrakentamisen yhteydessä tulee ottaa huomioon tontin korkeussuhteet ja pintavesien valumissuunnat, ettei synny luonnottomia ratkaisuja, esim. tarpeettomia kaivantoja tai täyttöjä. 91 Vaikutukset sosiaaliseen ympäristöön Suunnittelualueen väestörakenne on kohtalaisen monipuolinen. Uudisrakentamisen myötä suunnittelualueelle muuttanee pienehköjä perheitä, koska alue sijaitsee keskeisellä paikalla ja oppilaitosten läheisyydessä. Asemakaava suosii autottomia asukkaita, koska Palosaaren palvelut ovat lähellä ja Vaasan keskustan ja Palosaaren välillä on toimiva julkinen liikenne. Piha-alueesta osa jätetään vapaa-alueeksi, jotta asukkailla on mahdollisuus oleskella pihalla. Puukaupunkimiljööseen ovat perinteisesti kuuluneet vilkkaat sosiaaliset suhteet naapureiden välillä. Useamman perheen pientalopihapiirit antavat hyvät puitteet naapureiden väliselle kanssakäymiselle. Taloudelliset vaikutukset Asemakaavan muutos ei aiheuta kunnallisteknisiä eikä muita kuntatalouteen vaikuttavia välittömiä toimenpiteitä. Välittömät vaikutukset yksityisille kiinteistöille ja kiinteistön omistajille ja haltijoille ovat todennäköisesti vähäiset. Se, millaisena asuinalue näyttäytyy ulkopuolisille, vaikuttaa merkittävästi siihen, minkä tyyppiset ihmiset kiinnostuvat alueesta ja muuttavat alueelle asumaan. 5.6 Ympäristön häiriötekijät Onkilahdenkadun, joka ei kuulu suunnittelualueeseen, liikenne voi aiheuttaa vaaratilanteita ja meluhäiriötä kadun vieressä olevien tonttien asukkaille. Itse suunnittelualueella ei ole häiriötekijöitä. 6 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TOTEUTUS 6.1 Toteuttamista ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat Kun kiinteistönomistaja harkitsee nykyisen rakennuksen korjaamista tai laajentamista, kannattaa tutustua asemakaavan muutokseen liittyvään rakennustapaohjeeseen, ”Palosaari, Onkilahdenranta. Rakentamistapaohjeita alueellisen suojelun tonteille” esiittelee ensisijassa suunnittelualueen arvokkaiksi, suojeltaviksi määriteltyjä rakennuksia - niiden historiaa, rakentamistapaa ja tunnuspiirteitä. Nämä rakennukset ovat esimerkkejä Palosaaren ja erityisesti suunnittelualueen rakentamistavasta 1800luvun lopulta 1940-luvulle. Ohjeessa avataan rakennuskohtaista suojelua ja alueellista suojelua koskevia asemakaavamääräyksiä. Mitä asemakaavamääräykset tarkoittavat? Konkreettista tietoa hirsirakenteisten ja rankorakenteisten pientalojen korjaus- ja laajennusmenetelmistä ja materiaaleista löytyy julkaisusta, ”Vaasan kaupunki, kaavoitus, Arkkitehtitoimisto Gunilla Lång-Kivilinna 2010. Vaasan kaupungin rakennustapaohjeisto Palosaaren, Huutoniemen, Purolan, Asevelikylän, Hietalahden, Vetokannaksen ja Kotirannan alueilla”. 92 6.2 Toteuttaminen ja ajoitus Tonteilla tapahtuva nykyisten rakennusten kunnostus- ja muutostyöt sekä uudisrakentaminen ajoittuu kiinteistönomistajien ja -haltijoiden tarpeiden mukaan. 6.3 Riskit Asemakaavan tavoitteiden toteutumiseen vaikuttaa se, miten tonttien omistajat ja haltijat käyttävät ja hoitavat kiinteistöään. Paikallisesti arvokkaan rakennetun ympäristön ja erityisesti rakennussuojelukohteiden säilymistä edesauttaa kiinteistöjen omistajien ja haltijoiden myönteinen suhtautuminen vanhoihin rakennuksiin ja kiinnostusta vanhoihin rakentamistapoihin. Sekä ajan henki ja yleiset taloudelliset suhdanteet että kiinteistön omistajien arvostukset ja taloudelliset resurssit vaikuttavat siihen, miten vanhoja rakennuksia käytetään, hoidetaan ja korjataan. Esimerkiksi on mahdollista, että rakennusta korjataan liikaa tai käytetään vieraita materiaaleja tai rakennustekniikoita, jolloin menetetään rakennuksen tunnuspiirteet. Alueella on muutama kunnostusta vaativa rakennus, ja kaksi näistä rakennuksista on määritelty suojeltaviksi rakennuksiksi. Jos rakennuksia ei huolleta säännöllisesti eikä korjata tarpeen mukaan, niiden arvo laskee ja kunnostuskustannukset nousevat. Myös tyhjilleen jäävät rakennukset saattavat menettää nopeasti arvoaan. Kaavatyön aikana on syntynyt vaikutelma, että valtaosa kiinteistöjen omistajista arvostaa asuinalueettaan ja haluavat sen ominaispiirteiden säilyvän tulevaisuudessakin. Tilanne voi kuitenkin muuttua, kun kiinteistön omistajat vaihtuvat. Uusi omistaja saattaa kokea rakennetun ympäristön ja sen rakennukset rasitteena ja nähdä tontin yksinomaan uudisrakentamiskohteena. 93 7. ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SEURANTALOMAKE 94 95 8 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 30.5..2008 tarkistettu 31.1.2011 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Vaasan kaupunki, Palosaari, Onkilahdenranta Asemakaavan muutos ja tonttijaon muutos 16. kaupunginosan korttelit 2-10 ja 12-14 sekä virkistys- ja katualueet (nro 957) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) 63 §:n sekä maankäyttö- ja rakennusasetuksen (MRA) 42 §:n mukainen suunnitelma osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelystä sekä kaavan vaikutusten arvioinnista. Tässä osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa määritellään lyhyesti asemakaavoituksen kohde ja keskeiset asiat, joita työssä käsitellään sekä keskeisimmät vaikutukset, joita työn kuluessa arvioidaan. Tässä määritellään myös osalliset, joilla tulee olla mahdollisuus osallistua asemakaavan valmisteluun ja kuvataan osallistumisen ja vuorovaikutuksen tavat. Sijainti 96 Suunnittelualue ja vaikutusalue Ilmakuva 2006 Suunnittelualue käsittää ns. Onkilahdenrannan alueen Palosaarella. Alue rajoittuu Onkilahdenkatuun, Kapteeninkatuun, Palosaarentiehen ja Varisselänkatuun. Alueella on 12 korttelia, joissa on 79 tonttia. Vaikutusalue ulottuu naapurikortteleihin sekä Onkilahden puistoon. Mitä on tekeillä? Asemakaava, joka ohjaa alueen tulevaa rakentamista ja muuta maankäyttöä, on tarkoitus uudistaa. 97 Suunnittelun lähtökohdat, tehdyt selvitykset ja päätökset Suunnittelualueella on ollut asutusta 1800-luvulta lähtien. Alueen kadut, korttelit ja tonttijako määriteltiin asemakaavassa v.1901. Asemakaava uudistettiin vuonna 1970 siten, että tontteja tuli yhdistää ja vanha rakennuskanta tuli korvata 2-4 kerroksella rivi- ja kerrostalorakentamisella. Tämän asemakaavan mukaisesti on rakennettu yksi kokonainen kerrostalokortteli ja muutama rivi- ja kerrostalotontti. Asemakaavaa muutettiin vuonna 1988 periaatteella, että vanha tonttijako säilytettiin ja tontilla olevat rakennukset voitiin joko säilyttää tai vanhan rakennuksen tilalle voitiin rakentaa kaupunkikuvaa eheyttävä uudisrakennus. Tämän asemakaavan mukaisesti on joka neljäs alueen tonteista rakennettu uudelleen. Alueella on kuitenkin säilynyt 1900-luvun alkupuolella rakennetun puukaupunkimiljöön luonne rakennuskannan osittaisesta uusiutumisesta huolimatta. Suunnittelualueella on tehty rakennusinventointi vuonna 1997-98 ja inventointia tarkistettiin 2007-08. Inventointi toi runsaasti esiin tietoa rakennuskannasta ja siihen sisältyvistä arvoista. Vaasan yleiskaavan 2030 luonnos oli nähtävillä syksyllä 2006. Tässä yleiskaavaluonnoksessa suunnittelualuetta esitettiin kehitettäväksi kerrostalo- ja pientaloalueena. Kaupunginhallituksen suunnittelujaosto hyväksyi yleiskaavaehdotuksen kaupunginhallituksen käsittelyyn 23.11.2010. Kaupunginhallituksen suunnittelujaosto on 8.11.2005 päättänyt Palosaaren asemakaavojen uudistamisesta ja osa-alueiden/ tonttien rakennuskieltoon asettamisesta asemakaavan muuttamisen ajaksi. Kaavatyön taustana ovat rakennussuojelukysymykset. Suunnittelujaosto on jatkanut rakennuskieltoa kahdella vuodella kerrallaan. Voimassa oleva rakennuskielto päättyy 26.1.2012. Rakennuskielto koskee osaa Onkilahden rannan tonteista. Suunnittelun tavoitteet Tavoitteena on uudistaa asemakaava siten, että - alueelle tunnusomaiset, rakennettuun ympäristöön sisältyvät rakennustaiteelliset, rakennushistorialliset, historialliset ja miljööarvot sekä luontoarvot otetaan erityisesti huomioon aluetta kehitettäessä. - lisä- ja uudisrakentaminen sovitetaan olemassa olevaan rakennettuun ympäristöön. Asemakaavassa määritellään tonttien käyttötarkoitus, rakennusten sijoittuminen ja rakentamistapa tontilla, pihojen käyttö, lähiympäristön liikennejärjestelyt, rakennetun ja luonnon ympäristön suojelu sekä tonttijaot. Tonttijaot hyväksytään asemakaavan yhteydessä. Maankäyttösopimusten tarpeellisuus selvitetään asemakaavatyön edetessä. Suunnitelmat, kun asemakaavaa valmistellaan Asemakaavan valmistelun alkuvaiheessa tehdään erilaisia idealuonnoksia, jotka syntyvät asetettujen tavoitteiden, tehtyjen selvitysten ja muun lähtökohta-aineiston sekä osallisten mielipiteiden perusteella. Idealuonnoksista työstetään valmisteluvaiheen kaavaluonnos, joka käsittää asemakaavakarttaluonnoksen ja sitä havainnollistavia piirroksia. Lopuksi tehdään kaavaehdotus, joka käsittää juridisen asemakaavakartan määräyksineen ja havainnekuvan / -kuvia, sekä tonttijakokartta. 98 Selvitettävät vaikutukset ja vaikutusten arviointi (MRL 9 §, MRA 1 §) Tässä asemakaavatyössä arvioidaan suunnitelman toteuttamisesta aiheutuvia vaikutuksia - ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön - kaupunkikuvaan, rakennettuun ympäristöön ja muuhun kulttuuriperintöön - luontoon - yhdyskuntarakenteeseen ja liikenteeseen - yhdyskuntatalouteen Vaikutusten arviointi pohjautuu sekä olemassa oleviin että mahdollisesti tehtäviin selvityksiin, maastokäynteihin ja muuhun lähtötietoaineistoon. Arviointi tapahtuu asemakaavan valmistelijan (kaavasuunnittelija), kaupunkisuunnittelun ja muiden hallintokuntien asiantuntijoiden yhteistyönä. Asukkaat ja asukasyhdistykset sekä muut, joiden oloihin asemakaavatyö vaikuttaa, voivat esittää omat näkemyksensä vaikutuksista osallistumismenettelyn kautta. Arvioinnin tulokset kootaan kaavaselostukseen. Osalliset (MLR 62 §) Tässä asemakaavassa ovat osallisia - asemakaava-alueen ja sen naapuritonttien maanomistajat ja –haltijat, asukkaat, yrittäjät ja muut toimijat - kaupungin asiantuntijaviranomaiset rakennusvalvonta, kiinteistö- ja vihertoimi, katutoimi, Vaasan Vesi, vapaa-aikatoimi, sosiaali- ja terveystoimi, Pohjanmaan museo - muut viranomaiset Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen liikenne ja infrastruktuuri sekä ympäristö- ja luonnonvarat Pohjanmaan pelastuslaitos - muut yhteistyötahot Palosaaren asukasyhdistys Vaasan ympäristöseura Vaasan Sähköverkko Oy Anvia Oy Osallistuminen, vuorovaikutus ja tiedottaminen asemakaavaa valmisteltaessa (MRL 62 §) Kysely taloyhtiöille/ tontin omistajille Kyselyssä selvitetään rakennusten, kehittämistavoitteita. piha-alueen ja lähiympäristön nykytilannetta ja Kysely lähetetään taloyhtiöille/ tontin omistajille ja Palosaaren asukasyhdistykselle. Aloitus Kaavatyön aloituskokous, vireille tulo ja osallistumis- ja arviointisuunnitelma (MRL 63§) Asemakaavatyön tavoitteita ja tietoja asuinalueen nykytilanteesta tarkennetaan osallisten kanssa kaavatyön aloituskokouksessa. Osalliset voivat esittää mielipiteensä osallistumis- ja arviointisuunnitelman riittävyydestä nähtävilläolon aikana. 99 Aloitustilaisuudesta ja osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtävilläolosta tiedotetaan kirjeellä suunnittelualueen maanomistajille ja –haltijoille, Palosaaren asukasyhdistykselle ja Vaasan ympäristöseuralle. Lisäksi asiasta tiedotetaan kuulutuksella Pohjalaisessa ja Vasabladetissa sekä pääkirjaston ilmoitustaululla, Kirjastokatu 13, ja kaupungin internetsivuilla. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma pidettiin nähtävillä Vaasan kaupungin kaavoituksessa, Kirkkopuistikko 22.B, 3.krs. Tiedottamista vaativista osallistumis- ja arviointisuunnitelman tarkistuksista tiedotetaan osallisille kirjeellä Luonnos Valmisteluvaiheen kaavaluonnos /-luonnokset (MRL 30 §) Kaavaluonnosta /-luonnoksia arvioidaan osallisten kanssa kaavakokouksessa. Osalliset voivat esittää yksityiskohtaisemmat mielipiteensä luonnoksesta / luonnoksista nähtävilläolon aikana. Kaavakokouksesta ja kaavaluonnoksen/-luonnosten nähtävilläolosta ilmoitetaan kirjeellä suunnittelualueen maanomistajille ja –haltijoille, Palosaaren asukasyhdistykselle ja Vaasan ympäristöseuralle. Lisäksi asiasta tiedotetaan kuulutuksella Pohjalaisessa ja Vasabladetissa sekä pääkirjaston ilmoitustaululla, Kirjastokatu 13, ja kaupungin omilla Internet-sivuilla. Kaavaluonnos/-luonnokset pidetään nähtävillä Vaasan kaupungin kaavoituksessa, Kirkkopuistikko 22.B, 3.krs. Ehdotus Kaavaehdotus ja tonttijako (MRL 65 §) Osalliset voivat tehdä kirjallisia muistutuksia tonttijakoehdotuksesta julkisen nähtävilläolon aikana. asemakaavaehdotuksesta ja Kaavaehdotuksen julkisesta nähtävilläolosta tiedotetaan kuulutuksella Pohjalaisessa ja Vasabladetissa sekä pääkirjaston ilmoitustaululla, Kirjastokatu 13. Lisäksi Vaasan ulkopuolella asuville kaava-alueen maanomistajille ja -haltijoille ilmoitetaan asiasta kirjeellä. Kaavaehdotus ja tonttijako pidetään nähtävillä Vaasan kaupungin kaavoituksessa, Kirkkopuistikko 22.B, 3.krs. Palaute osallisten esittämiin mielipiteisiin Osallisten antaman palautteen pääkohdat ja perustellut vastineet kirjataan asemakaavan valmisteluasiakirjoihin. Osalliset saavat halutessaan palautetta esittämiinsä mielipiteisiin ko. asian käsittelyn jälkeen valmistelijalta (kaavasuunnittelija). Niille, jotka ovat tehneet muistutuksen asemakaavaehdotuksesta ja ovat kirjallisesti pyytäneet kaupungin kannanottoa ja ilmoittaneet osoitteensa, ilmoitetaan kaupungin perusteltu kannanotto kirjallisesti Viranomaisyhteistyö Länsi-Suomen ympäristökeskuksen, muiden viranomaisten ja Vaasan kaupungin hallintokuntien asiantuntijoiden kanssa järjestetään tarvittavat yhteistyö- ja arviointitilaisuudet. Näistä sovitaan asianosaisten kanssa erikseen. Lausunnon antajat Lausunto asemakaavaehdotuksesta pyydetään seuraavilta - kaupungin asiantuntijaviranomaisilta rakennusvalvonta, kiinteistö- ja vihertoimi, katutoimi, Vaasan Vesi, vapaa-aikatoimi, sosiaali- ja terveystoimi, Pohjanmaan museo - muilta viranomaisilta 100 Pohjanmaan pelastuslaitos - muilta yhteistyötahoilta Palosaaren asukasyhdistys Vaasan ympäristöseura Vaasan Sähköverkko Oy Anvia Oy Kaavoituksen kulku, tavoitteellinen aikataulu ja päätöksenteko Asemakaavatyö oli mukana kaavoitusohjelmassa 2006-2010 ja kaavoituskatsauksessa 2008, 2009 ja 2010. Asemakaavatyön vireille tulo ja osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) -- kysely taloyhtiöille / tontinomistajille - aloituskokous ja OAS nähtävillä mielipiteen esittämistä varten 6 /2008 Valmisteluvaiheen kaava- ja tonttijakoluonnos - suunnittelujaostossa - kaavakokous ja nähtävillä mielipiteen esittämistä varten 3 /2011 3 /2011 Kaavaehdotus ja tonttijaot - suunnittelujaostossa - julkisesti nähtävillä mahdollisia muistutuksia varten, lausunnot - suunnittelujaostossa - kaupunginhallituksessa - kaupunginvaltuustossa 5-6 /2011 6-8 /2011 9-10 /2011 9-10 /2011 10-11 /2011 (Mahdolliset valitukset *) Lainvoimainen asemakaava ja tonttijaot - kuulutus 11-12 /2011 *Kaupunginvaltuuston tekemästä kaavan hyväksymispäätöksestä voi valittaa Vaasan hallintooikeuteen (MRL191 §). Käsittelyaikataulu on ohjeellinen ja siihen voi tulla muutoksia prosessin aikana. Kaavoituksen etenemistä voi seurata Vaasan kaupungin Internet-sivuilla osoitteessa www.vaasa.fi. Lisätietoja asemakaavatyöstä saa kaavan valmistelijalta (kaavasuunnittelija) ja muilta yhteyshenkilöiltä. Tieto asemakaavan hyväksymisestä kaupunginvaltuustossa lähetetään niille, jotka ovat sitä asemakaavan nähtävillä ollessa kirjallisesti pyytäneet ja samalla ilmoittaneet osoitteensa (MRL 67 §). 101 Yhteyshenkilöt Kaavan valmistelija, kaavasuunnittelija Aila Virtanen p.06-3251189, 040-7616776 [email protected] Maisema- ja viheraluesuunnittelu: Maisema-arkkitehti Christine Bonn p. 06-3251166 [email protected] Viheraluesuunnittelija Leila Roininen p. 06-3254386, 0400-959179 [email protected] Katusuunnittelu: Suunnittelupäällikkö Pertti Hällilä p.06-3254218 [email protected] Vesihuolto: Suunnittelupäällikkö Jouni Salosensaari p.06-3254152, 040-5705251 [email protected] Maanomistus ja kiinteistönmuodostus: Kaupungingeodeetti Osmo Ovaska p. 06-3254368, 040-5825665 [email protected] Kiinteistöinsinööri Pentti Viljanmaa p. 06-3254370, 040-5334422 [email protected] Vuokrasopimukset, tonttikaupat: Maankäyttöteknikko Agneta Hyytinen p. 06-3254360, 040-5406460 [email protected] Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa on tarkistettu tavoitteellisen aikataulun ja osallisten nimikkeiden muuttumisen johdosta. Vaasa 30.5..2008 tarkistettu 31.1.2011 Kaavoitusjohtaja Tapio Ivakko 102
© Copyright 2025