Hiki valui Parolannummella Kotimaisia ETYJ:n 95 vuotta
Ruotuväki, PL 25, 00131 HKI MP2 Itella Oyj Hiki valui Parolannummella Reserviläisten kuntotutkimukset käyntiin vuosien tauon jälkeen uutiset, sivu 4 puolustusvoimien uutislehti 53. vuosikerta n:o 10 (1165) 21.5.2015 verkossa > www.ruotuvaki.fi Kuva: Tommi Selander Hybridisotaa Helsingissä Puolustusvoimien tavoite on saada jopa 45 000 reserviläistä koulutettua vuosittain. Varusmiespalveluksessa harjoitukset ovat osa arkea, ja viikoittain erilaisissa koulutuksissa ja harjoituksissa on noin 6 000–8 000 sotilasta. Viranomaisyhteistyötä harjoitellaan myös säännöllisesti. Kaartin jääkärirykmentti ja Helsingin poliisi harjoittelivat toukokuussa hybridisotaa Helsingissä. uutiset, sivu 3 ETYJ:n 95 vuotta Kotimaisia uutiset, sivu 4 kentällä, sivu 10 vapaalla, sivu 15 jäsenmaat tukikohtavierailulla toimintaa Reserviupseerikoululla lomakohdevinkkejä varusmiehille 2 ruotuväki 10/2015 pääkirjoitus nurkka 21.5.2015 Sopii suomalaisille Ruotuväen pääkirjoituksissa on vuosien saatossa pohdittu asevelvollisuuden merkitystä. Lehden linja on ollut aina suomalaista asevelvollisuutta tukeva. Kustantaja (puolustusvoimat) ei ole, ainakaan nykyisen päätoimittajan aikana, painostanut tähän linjaukseen. Normaaliin journalismiin kuuluu, että lehdet linjaavat pääkirjoituksissaan. Valitettavasti nykypäivänä yleisesti ottaen pääkirjoitusten kantaaottavuus on laimentunut. Kovassa kilpailussa ja jatkuvalta tuntuvassa murroksessa elävä kaupallinen lehdistö ei halua mielipiteillään karkoittaa lukijoitaan. Vielä muutamia vuosikymmeniä sitten moni nykyisistä riippumattomista maakuntalehdistäkin liputti avoimesti jonkun puolueen väriä. Asevelvollisuus on asia, jota on helppo kannattaa aidosti, mikäli tuntee järjestelmän toimivuuden. Sitä on Ruotuväessäkin käsitelty monelta kantilta, myös kulttuurinäkökulmasta. ”Asevelvollisuus on rytmittänyt suomalaisten elämää.” * * * * * * Menneen ajan arvostetut kirjailijat kuten F.E. Sillanpää ja Joel Lehtonen kuvasivat suomalaisia monilla negatiivisillä piirteillä: köyhyys, kurjuus, saamattomuus, katkeruus, velttous, tuhon odottaminen, päämäärättömyys, tarkoituksettomuus, tahdon puute, kielteisyys, synkkyys ja niin edelleen. Kuvaa suomalaisesta sotilaasta ovat muokanneet vahvasti Pentti Haanpään Kenttä ja kasarmi ja tietenkin Väinö Linnan Tuntematon sotilas. Näissä teoksissa korostuu suomalaisen sotilaan kammo esimiehiä, järjestystä ja säännöstelyä kohtaan. Todellisuudessa näitä jermuja on sotilasyhteisössä vähän, mutta ne kuuluvat ja näkyvät. Sodassa TK-tiedotuskomppaniassa palvellut kirjailija Olavi Paavolainen sanoo kulttuurilehti Tulenkantajien näytenumerossa jo 30.11.1928: ”Asevelvollisuus on mainio välikappale istuttaa kansaamme käsitystä uudesta elämänrytmistä.” Hän jatkaa: ”Tämä ei ole militarismia, vaan nykyaikainen elämä olisi mahdotonta, jollei ihmisiin olisi juurrutettu käsitystä kurista, että käskyn noudattaminen on pakollista ja täsmällisyys välttämätöntä.” Suomi on kehittynyt valtavasti Sillanpään ajoista. Silti Paavolaisen näkemykset asevelvollisuuden vaikutuksista suomalaisiin istuvat tämänkin päivän mukavuudenhaluisuutta korostavaan yhteiskuntaan. Tosin nykyään myös puolustusvoimissa saa kyseenalaistaa ja johtajien pitää pystyä perustelemaan asioita. Tämä on syväjohtamisen perusajatuksia. Käskyt pitää pystyä perustelemaan, mutta myös se, miksi käskyä ei saa kyseenalaistaa. Asevelvollisuus siis kehittyy yhteiskunnan mukana koko ajan. Kampanjat asevelvollisuutta vastaan eivät nouse isoiksi ilmiöiksi. Aseistakieltäytyjien Eroa armeijasta -kampanja näyttää jäävän pienelle huomiolle mediassa, jossa turvallisuuspolitiikkaan liittyvien aiheiden määrä on muuten kasvanut valtavasti. Viime vuoden keväällä päättynyt Ohi on -kansalaisaloite jäi kauas tavoitteistaan. Tämä kertoo jotain suomalaisista. Tutkimusten mukaan asevelvollisuuden kannatus on edelleen suuri. Rakentavalla kritiikillä saadaan enemmän aikaan kuin repivällä. tornitouhua > [email protected] Mikä ratkaisuksi kasvaviin siirtolaisvirtoihin? Suurimman vastuun siirtolaiskriisistä kantaa Välimeren rantavaltiot. Valtaosa Välimeren yli kulkevasta siirtolais- ja pakolaisliikenteestä suuntautuu Libyasta Italiaan. Eteläisen Euroopan maat ovat vaatineet EU:lta toimia ongelman helpottamiseksi ja muilta jäsenmailta osallistumista taakan kantamiseen. Poliittiset paineet Välimeren siirtolaiskriisin helpottamiseksi kasvoivat entisestään huhtikuussa, kun noin 800 Eurooppaan pyrkinyttä ihmistä hukkui salakuljettajien aluksen upottua Libyan aluevesillä. Parhaillaan EU on suunnittelemassa ihmissalakuljettajien vastaista sotilaallista kriisinhallintaoperaatiota Välimerelle. Operaatiolle odotetaan lähiviikkojen aikana YK:n turvallisuusneuvoston mandaattia ja Libyan hallituksen pyyntöä. Sotilasoperaation tarkkoja yksityiskohtia ei ole vielä päätetty, mutta eräs vaihtoehdoista olisi salakuljettajien alusten tuhoaminen Libyan vesialueilla ja satamissa ennen kuin ne lastataan täyteen ihmisiä. Ainakaan toistaiseksi kansainvälinen yhteisö ei ole läheskään yksimielinen toimintatavan tehokkuudesta. Välimeren tragedia ja meren yli tuleva siirtolaisvirta vaatii kuluvan vuoden aikana yhä enemmän huomiota Euroopan päättäjiltä. Euroopan unionin pitäisi löytää nopeasti monialaisia avustuskeinoja ja vastatoimia tilanteen purkamiseksi. Ukrainan tilanne ei ole tällä hetkellä suinkaan ainoa unionin turvallisuushuoli. Sekasorto Euroopan lähialueilla ja Libyan luisuminen yhä pahempaan kaaokseen on kevään aikana kasvattanut Eurooppaan pyrkivien siirtolaisten määrää räjähdysmäisesti. Välimeren alueen pakolaiset ja laiton siirtolaisuus ovat saamassa yhä enemmän huomiota Euroopan keskeisenä turvallisuusongelmana. Alkuvuoden aikana arviolta 2 000 ihmistä on hukkunut yrittäessään päästä meren yli Eurooppaan. Luku on 30 kertaa suurempi kuin viime vuoden vastaavana aikana. Euroopan rajaturvallisuusvirasto Frontex on arvioinut Libyassa olevan yli puoli miljoona ihmistä odottamassa sopivaa tilaisuutta päästä Välimeren yli. Välimeren siirtolaisongelman taustalla on monia tekijöitä. Osa laittomista siirtolaisista pakenee väkivaltaisuuksia konfliktialueilta ja osa etsii lähinnä parempaa elintasoa Euroopasta. Läheskään kaikilla tulijoilla ei ole oikeutta turvapaikkaan tai pakolaisen statukseen. Yhä enemmän taustalla on halu paeta köyhyyttä, turvattomuutta tai ylipäätään löytää itselleen parempi tulevaisuus. Pohjois-Afrikan ja Lähiidän alueen maiden merkittävä väestönkasvu ei suinkaan helpota tilannetta. Siirtolaisongelmaan ei ole helppoja tai nopeita ratkaisuja. Pakolaisten auttamiseksi olisi tärkeätä rakentaa lähtömaissa konfliktialueiden lähelle elämän perusedellytykset turvaavia pakolaisleirejä. Elintasoon liittyvien ongelmien ratkaiseminen edellyttäisi pitkäjänteistä elinolosuhteiden parantamista lähtömaissa. Perimmäinen kysymys on, miten voitaisiin poistaa ne ongelmat, jotka alun perinkin ajavat ihmiset vaarallisille merimatkoille. Tommi Lappalainen Majuri, pääopettaja (strategia) Sotataidon laitos Maanpuolustuskorkeakoulu kysymys Edellisessä lehdessä kysyimme: Haaveiletko ylennyksestä? sosiaalisesta mediasta @AnttiJ4rvinen 7.5. Tuli hukattua kaapinavain eikä vara-avainta olis saanu ennen aamua ja piti lomille päästä. No onneksi kenttälapio oli keksitty. – Panssariprikaatissa Parolannummella palveleva Antti Järvinen joutui turvautumaan kättä pidempään. @Puolustusvoimat 12.5. #reserviläiskirje sisältämien lyhenteiden voittaja KULJJJVARAJ=Kuljetusjoukkueenjoukkueenvarajohtaja on hyvä selitys, miksi lyhennämme. – Puolustusvoimat selventää kieltämättä hieman monimutkaisia lyhenteitä reserviläiskirjeissä. @Kemppii 12.5. Nyt vaan pää kylmänä pojat! Parolan huoltopataljoonan kannustuksella! #mmkisat – Espoolainen Santeri Kemppi ja muu Parolan huoltopataljoona kannusti Suomen jääkiekkomaajoukkuetta innolla. @alasankilalta 13.5. Hallitusneuvotteluiden #turpo linjaukset tarjoavat mielestäni hyvän perustan puolustuksen johdonmukaiselle ylläpitämiselle ja kehittämiselle! – Maavoimien esikuntapäällikkö, kenraalimajuri Jorma Ala-Sankila hallitusneuvotteluiden turvallisuuspoliittisia linjauksia hyvinä. Kyllä 62% Ei 38% Seuraava kysymys: Kiinnostaako vapaaehtoiseen maanpuolustustoimintaan osallistuminen? Äänestykseen voi osallistua myös Ruotuväen www-sivuilla osoitteessa > www.ruotuvaki.fi Osallistu keskusteluun sosiaalisessa mediassa #ruotuväki tai lähetä mielipiteesi sähköpostilla [email protected] KUSTANTAJA: Puolustusvoimat Seuraava numero ilmestyy 4.6.2015 PÄÄTOIMITTAJA Mikko Ilkko Puh. 0299 500 715 Fax. 0299 500 709 [email protected] VERKKOUUTISPÄÄLLIKKÖ Helena Immonen Puh. 0299 500 717 Fax. 0299 500 709 [email protected] LEVIKKISIHTEERI Kaartinjääkäri Joonas Immonen Puh. 0299 500 718 [email protected] TOIMITTAJAT Alikersantti Aappo Jutila Puh. 0299 500 704 Alikersantti Mika Niskanen Puh. 0299 500 714 Kaartinjääkäri Joonas Koivisto Puh. 0299 500 616 Kaartinjääkäri Kalle Toivonen Puh. 0299 500 705 Kaartinjääkäri Jussi Vainikka Puh. 0299 500 617 [email protected] GRAAFIKKO Kaartinjääkäri Sofia Korhonen [email protected] TILAUS-, LASKUTUS- JA OSOITEASIAT: Puh. 0299 500 718 ISSN 0557-4897 (painettu) ISSN 1458-8005 (verkkolehti) UUTISPÄÄLLIKKÖ Juha Heikkinen Puh. 0299 500 716 Fax. 0299 500 709 [email protected] VALOKUVAAJAT Upseerikokelas Tommi Selander Kaartinjääkäri Ville Bröijer Puh. 0299 500 735 [email protected] arkisin kello 8.00–16.15 [email protected] Pirkanmaan Lehtipaino Oy Tampere 2015 Toimituksen ja palvelupisteen käyntiosoite: Pääesikunta, C-rakennus, Fabianinkatu 2, 00130 Helsinki, postiosoite: PL 25, 00131 Helsinki, puhelinvaihde: 0299 800 internet-osoite: > www.puolustusvoimat.fi/ruotuvaki 3 uutiset ruotuväki 10/2015 Suorituskyky kehittyy harjoittelemalla Puolustusvoimien tavoite on saada jopa 45 000 reserviläistä koulutettua vuosittain. Viranomaisyhteistyötä harjoitellaan säännöllisesti muun muassa poliisin kanssa. Helena Immonen Kuva: Tommi Selander Poliisilla on tieto vaarallisista henkilöistä, jotka tekevät yhteistyötä vihollisen erikoisjoukkojen kanssa. Poliisi pyytää virka-apua Kaartin jääkärirykmentiltä, jonka sotilaspoliisit ryhtyvät toimiin yhteistyössä poliisin kanssa. Epäillyt henkilöt on paikannettu Helsingin kantakaupungissa sijaitsevaan rakennukseen. Sotilaspoliisit etenevät kohteeseen, tarkastavat tilan ja ottavat kohdehenkilöt haltuun. Meneillään on poliisin ja puolustusvoimien yhteisharjoitus, jossa harjoitellaan perinteisen sotatilan sijasta toimintaa moniulotteisessa kriisivaiheessa eli käytännössä hybridisodassa. Ylikonstaapeli Pasi Kotro Helsingin poliisilaitokselta kertoo, että yhteisharjoitukset puolustusvoimien kanssa ovat poliisille tärkeitä. – Kun sotatila ei vielä ole kyseessä, poliisi on toimivaltainen viranomainen. Kun tulee tilanteita, joihin meidän resurssit ei riitä, pyydämme virka-apua puolustusvoimilta. Harjoittelemme näitä tilanteita sen takia, että tositilanteessa meillä on tarvittava osaaminen, Kotro kommentoi. Harjoitukset osa valmiutta Poliisin ja Kaartin jääkärirykmentin yhteistoimintaharjoitus on yksi esimerkki harjoitustoiminnasta, jota puolustusvoimissa tehdään. Pääesikunnan koulutuspäällikön, eversti Hannu Hyppösen mukaan erilaisissa koulutuksissa ja harjoituksissa on keskimäärin 6 000– 8 000 sotilasta viikoittain. – Harjoitukset ovat osa valmiutta. Ne tuottavat osaamista ja suorituskykyä, Hyppönen perustelee. Puolustusvoimauudistuksen aikana reserviläisten kertausharjoitusten määrä romahti. Nyt on tarkoitus palauttaa toiminnan taso kouluttamalla jopa 45 000 reserviläistä vuosittain. Reserviläisiä koulutetaan monin eri tavoin. 18 000 reserviläistä saa kutsun puolustusvoimien kertausharjoituksiin ja 27 000 reserviläistä koulutetaan Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen kursseilla ja vapaaehtoisissa harjoituksissa, jotka puolustusvoimat MPK:lta tilaa. Lisäksi vuosittain koulutetaan Kaartin jääkärirykmentin sotilaspoliisit harjoittelivat yhteistoimintaa poliisin kanssa toukokuussa Helsingissä. Kuvassa vasemmalta ylikonstaapeli Pasi Kotro, ylikonstaapeli Markku Ruottunen ja harjoituksen pääkouluttaja, kapteeni Otso Sutela. yli 20 000 varusmiestä reserviin. – Tämän vuoden suurin harjoitus on Wihuri 15 Pohjois-Karjalassa kesäkuussa. Harjoituksen teemana on maavoimien uusi taistelutapa, erityisesti alueellisten joukkojen osalta, Hyppönen kertoo. Wihuri 15 on puolustusvoimien pääsotaharjoitus ja siihen osallistuu noin 10 000 sotilasta, joista 2 000 on reserviläisiä. Oppia poliisilta Harjoitustoiminnan tavoite on aina asevelvollisten osaamisen ja toimintakyvyn sekä erityisesti sodanajan joukkojen suorituskyvyn kehittäminen. Varusmieskoulutuksessa harjoitukset on suunniteltu nousujohteisiksi ja vaatimustaso nousee ryhmästä joukkueeseen ja komppani- aan. Isoimmissa harjoituksissa harjoitellaan aselajien ja puolustusvoimatasolla puolustushaarojen yhteistoimintaa. – Joukkoharjoituskaudella joukot harjoittelevat sodanajan kokoonpanoissa. Samalla mitataan joukon koulutustaso vertaamalla sitä joukon suorituskykyvaatimuksiin, Hyppönen selventää. Harjoitustoiminnassa edetään yksilöstä joukkoon, eli tehtäväkohtaisesta koulutuksesta joukkojen koulutukseen. Poliisin kanssa yhteistoimintaa harjoitelleet Kaartin jääkärirykmentin sotilaspoliisit ovat parhaillaan joukkokoulutusvaiheessa. Vaarallisten henkilöiden etsintä ja kiinniotto -tehtävä virka-apuna poliisille on hyvä esimerkki harjoituksesta, jossa on osattava toimia MPK on tärkeä kumppani sotilaskoulutuksessa Helena Immonen Maanpuolustuskoulutusyhdistys kouluttaa tänä vuonna noin 48 000 henkilöä, joista 27 000 on reserviläisiä. Reserviläisistä 10 000 on kutsuttuja, puolustusvoimien tilaamaan reserviläiskoulutukseen osallistuvia. MPK:n toiminnanjohtaja Pertti Laatikainen kertoo, että noin kaksi kolmasosaa MPK:n kursseista on sotilaallista koulutusta. – Sotilaallinen koulutus on meidän keihäänkärki, mutta toimimme kokonaisturvallisuusstrategian mukaisesti, Laatikainen toteaa. Esimerkkeinä muusta kuin sotilaallisesta koulutuksesta Laatikainen mainitsee naisten valmiusharjoitukset ja ELY-keskuksen kanssa yhteistyössä toteutettavan maatilojen varautumiskurssin. – Naisten valmiusharjoitukset koostuvat useista erilaisista kurssista, kuten kyberkurssista. Maatilojen kurssi taas parantaa isäntien ja emäntien valmiuksia toimia esimerkiksi silloin, kun sähköt katkeavat. Kokonaisturvallisuuden näkökulma tarkoittaa sitä, että kehitetään kaikkien ihmisten valmiuksia toimia kriisitilanteessa. Vapaaehtoisille kursseille voi hakeutua kuka vain, mutta puolustusvoimien tilaamat koulutukset ovat reserviläisille tarkoitettuja. – Sotilaskoulutuksessa meidän tehtävä korostuu paikallispataljoonien koulutuksessa, eli siihen kuuluu muun muassa maakuntakomppaniat. Olemme mukana esimerkiksi rekrytoinnissa ja kuntotestauksessa ja järjestämme johtajakoulutusta sekä perusammuntoja, Laatikainen kommentoi. joukkueena. Harjoituksen pääkouluttaja, kapteeni Otso Sutela kertoo, että puolustusvoimat saa poliisilta arvokasta oppia erilaisista toimintamenetelmistä, joita voidaan soveltaa sotilaspoliisikoulutuksessa. – Meidän varusmiehet saa tästä kokemuksia, millaista on poliisijohtoinen toiminta, koska siinä on eroja sotilastoimintaan. Ja kun harjoitellaan muiden viranomaisten kanssa, se terävöittää meidän toimintaa, Sutela toteaa. Helsingin poliisi ja Kaartin jääkärirykmentti harjoittelevat yhdessä keskimäärin kymmenen kertaa vuodessa. Ylikonstaapeli Pasi Kotro on ollut mukana harjoituksissa vuodesta 2009 asti. – On mielenkiintoista harjoitella toisen viranomaisen kanssa, ja tämä palvelee meitä myös johtamisharjoituksena. En epäile ollenkaan, etteikö pystyttäisi oikeassa tilanteessa toimimaan yhdessä. Uudet taistelupanssarivaunut saapuivat Suomeen Jussi Vainikka Kuva: puolustusvoimat Leopard A6 -taistelupanssarivaunujen suorituskyky on huomattavasti aiempaa kalustoa parempi. Ensimmäiset 20 puolustusvoimien hankkimista Leopard 2A6 -taistelupanssarivaunuista ovat saapuneet Suomeen huollettuina ja käyttökuntoisina. Hankinnan hinta on kokonaisuudessaan 199,9 miljoonaa euroa sisältäen varaosat kymmeneksi vuodeksi, sisäsimulaattorit ja huoltosimulaattorit, erikoistyökalut ja testilaitteet sekä erän ampumatarvikkeita. Hinta on kiinteä, ilman korkoa ja indeksiä. Jalkaväen tarkastaja, eversti Jukka Valkeajärvi pitää hankintaa merkittävänä. – Tämä on maavoimien suorituskyvyn näkökulmasta yksi keskeisimmistä hankinnoista sotien jälkeen. Leopard 2A6 on erittäin kustannustehokas ja hyvä hankinta. Vaunut saadaan myös suoraan käyttöön ilman isoimpia päivityksiä, Valkeajärvi sanoo. Uusien vaunujen kehittynyt ballistinen suojaus, itsenäinen pimeätoimintakyky sekä sisäpuolinen sirpalesuojus tekevät vaunuista aiempaa suorituskykyisempiä ja tulivoimaisempia. Varusmieskoulutus alkaa vuonna 2016 Hankintasopimukseen kuuluva ammunnan johtajien koulutus sekä kovapanosammunnat alkavat puolustusvoimien toimesta toukokesäkuun vaihteessa. Vaunua kouluttavalle suomalaiselle avainhenkilöstölle Hollannissa annettua henkilökunnan tyyppikoulutusta jatketaan näin välittömästi Suomessa. – Pieni ryhmä avainkouluttajia on saanut viime syksynä ja talvena kouluttajakoulutukseen liitty- vät perusteet Hollannissa, jotta he voivat alkaa kouluttaa vaunua Suomessa ensin henkilökunnalle ja sitten vuodesta 2016 alkaen varusmiehille, Valkeajärvi tähdentää. Vaunujen käyttöönottoon liittyen maavoimat aloittaa myös tarvittavat tieliikennemääräysten mukaiset kansalliset muutostyöt. Samassa yhteydessä vaunuihin asennetaan radiot sekä kotimaassa käytössä olevaa johtamislaitteistoa. 4 lyhyesti Hornetit mukaan isoon harjoitukseen Suomi järjestää Norjan ja Ruotsin kanssa Arctic Challenge Exercise 15 -lentotoimintaharjoituksen 22. toukokuuta – 5. kesäkuuta. Kyseessä on yksi Euroopan suurimmista harjoituksista. Suomelta mukana on 16 F/A-18 Hornet -monitoimihävittäjää. Monikansallisissa harjoituksissa päämääränä on kehittää kansainvälistä yhteistoimintakykyä. – Tämä on oiva näyteikkuna osoittaa Pohjoismaiden yhteistyön tuloksia ja kykyä järjestää suuri harjoitus yhdessä, sanoo everstiluutnantti Juha Salminen Lapin lennostosta. Järjestäjämaiden lisäksi harjoitukseen osallistuu muun muassa Britannia, Ranska ja Yhdysvallat. MNi Koulutuspurjehduksen lähdöllä oli suuri yleisö Vahingonlaukaus Porin prikaatissa Porin prikaatissa koettiin harjoitusten yhteydessä vaaratilanne, kun tyhjäksi luultu rynnäkkökivääri laukesi. Seurauksena kymmenen varusmiestä vietiin varotoimenpiteenä kuulotutkimuksiin. Patruunapesään jäänyt paukkupatruuna laukesi, kun asetta oltiin viemässä telineeseen ja ammuttiin tyhjä laukaus. Eversti Janne Jaakkola Porin prikaatista korostaa koulutuksen tärkeyttä, jottei tapahtuman kaltaisia virheitä pääse sattumaan. – Meillä on nollatoleranssi aseenkäsittelyssä tapahtuville virheille. Avainsana on lisäkoulutus, jolla pyritään poistamaan mahdollisuus tällaisille virheille tapahtua. KTo Sotilasalan suosio kääntyi kasvuun ETYJ:n jäsenmaat tukikohtavierailulla Suomi järjesti Wienin asiakirjaan perustuvan tukikohtavierailun. Varusmiehet ja reserviläiset herättivät mielenkiintoa vieraissa. Jussi Vainikka Suomi järjesti toukokuun ensimmäisellä viikolla Wienin asiakirjaan 2011 perustuen tukikohtavierailun Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön jäsenmaille Karjalan lennostossa Siilinjärvellä sekä Karjalan prikaatissa Vekaranjärvellä. Suomi on ETYJ:n jäsenenä ratifioinut asevalvontasopimuksiin kuuluvan Wienin asiakirjan, jonka viimeisin versio on vuodelta 2011. Luottamusta ja turvallisuutta lisäävänä toimena jokainen jäsenmaa on velvoitettu esittelemään viiden vuoden ajanjakson aikana maa- sekä ilmavoimien joukkoosastonsa muiden jäsenmaiden edustajille. Tukikohtavierailujen tavoitteena on vähentää maiden välistä sotilaallista jännitettä toimintojen läpinäkyvyyttä sekä jäsenmaiden välistä avoimuutta lisäten. Edellisen kerran tukikohtavierailu on toimeenpantu Suomessa vuonna 2008. Tukikohtavierailun päävalmistelijana toiminut majuri Arto Toivanen Pääesikunnan operatiiviselta osastolta korostaa, että avoimuus ja läpinäkyvyys ovat Wienin asiakirjan perusajatuksia. – Avoimuudella ja läpinäkyvyydellä saadaan selvyyttä toisen maan asevoimien koosta. Se lisää luottamusta ja turvallisuutta, kun meillä on oikea tieto kyseisen maan asevoimista, Toivanen sanoo. Reserviläiset herättivät mielenkiintoa Vierailun aikana varusmiehet ja reserviläiset olivat laajasti esillä ja herättivät mielenkiintoa vieraiden keskuudessa. Vierailla oli mahdollisuus keskustella varusmiesten sekä reserviläisten kanssa esittelyjen yhteydessä. ETYJ:n yhteensä 57 jäsenmaasta vierailulle osallistui edustajia 18:sta maasta. Vieraiden laatima raportti menee Toivasen Vieraat pääsivät tutustumaan Karjalan prikaatissa Vekaranjärvellä muun muassa maavoimien kalustoon. mukaan kuitenkin kaikille jäsenmaille. – Mainosikkunamme hyödynnetään tällä hetkellä siten, että kuvaamme omaa, nykyaikaista asevelvollisuusjärjestelmää, joka luo pohjan laajalle kriisinajan reservillemme. Tässä on tavoitteena tietenkin tukea muille maille sitä näkemystä, että Suomella on uskottava, itsenäinen puolustuskyky, Toivanen tähdensi Karjalan lennostossa. Toivanen näkee, että asevalvontasopimuksien edut ja merkitys on laskettava monella eri tasalla. Vierailut toimivat hyvinä keskustelunavaajina. – Asevalvontatoiminta on kah- den ja monen välisiä keskusteluja kaikissa tilanteissa. Se on myöskin keskusteluyhteysfoorumi, jossa voidaan asioita tuoda esille, välit- tää viestejä ja sovitella asioista, Toivanen sanoo. Vieraat vaikuttuivat näkemästään Jussi Vainikka Hollantilainen everstiluutnantti, ensimmäistä kertaa Suomessa vieraillut Bert van der Molen pitää yleiseen asevelvollisuuteen perustuvaa maanpuolustusta hyvänä järjestelmänä Suomelle. – Suomen kaltaiselle maalle se toimii oikein hyvin. Toinen asia, minkä olen huomannut vierailun aikana, on maanne vahva armeijaperinne. Van der Molen pitää tukikohtavierailuja Toivasen tavoin oleellisina niin ikään jäsenmaiden keskinäisen kommunikoinnin kannalta. – Mielestäni on todella tärkeää, että tällaisia vierailuja järjestetään. Nämä ovat yksi niistä harvoista virallisista tavoista, missä koko Euroopan sotilashenkilöt voivat kommunikoida ja puhua keskenään, tarkastella näkökantoja sekä arvioida toisten maiden statuksia, van der Molen sanoo. Kaiken kaikkiaan van der Molen oli vaikuttunut näkemästään Karjalan lennostossa, jossa vieraat pääsivät tutustumaan muun muassa lennoston toimintaan sekä varusmiesten arkeen. Lisäksi he näkivät Hornet-esityslennon. – Vierailu on ehdottomasti ylittänyt odotukset tähän mennessä, van der Molen kommentoi Siilinjärvellä. Reserviläistutkimus polkaistiin käyntiin Panssariprikaatissa Joonas Koivisto Puolustusvoimat aloitti seitsemän vuoden tauon jälkeen reserviläisten kuntotutkimukset. Tutkimuksen ensimmäiset tulokset kerättiin toukokuun alussa Parolassa Panssariprikaatissa panssarijääkärikomppanian kertausharjoituksen ohessa. Otos oli 105 reserviläistä. Kuluvan vuoden aikana tullaan tutkimaan yhteensä noin tuhannen reserviläisen kuntoa ja liikuntatottumuksia. Puolustusvoimien liikuntapäällikön, everstiluutnantti Jarmo Viskarin mukaan tutkimukset oli määrä aloittaa jo 2013, sillä tavoite on tehdä tutkimus viiden vuoden välein. Tällöin hanke kuitenkin kaatui rahoituksen ja kertausharjoitusten puutteeseen. Testien suunnittelu kuitenkin alkoi hyvissä ajoin. – Kysyimme kaksi vuotta sitten puolustushaaroilta onko niillä tiedossa isompia kertausharjoituksia, ja jos on, niin missä ja milloin. Mit- taukset on aikatalutettu sopiviin ajankohtiin, Viskari sanoo. Testipäivä alkoi kyselyllä liikuntakäyttäytymisestä ja henkilön siviiliammatista. Kahdentoista tunnin paaston jälkeen testattavista otettiin verikokeet, verenpaineet ja kehonkoostumusmittaus. Koostumusmittauksessa sai tietoa siitä, missä kehossa on rasvaa, lihasta tai luuta ja pitäisikö asian suhteen tehdä jotain toimenpiteitä. Aamupalan jälkeen testattiin vauhditonta pituutta, maksimaalista voimantuottoa ja hapenottokykyä. Viimeisenä olivat vatsat, punnerrukset ja viimeinen kysely. Tutkimuksella on arvoa koko yhteiskunnalle – Puolustusvoimien tarpeen lisäksi tutkimuksella on kansanterveydelle merkitystä, sillä tutkimus mittaa nuorten 20–35 -vuotiaiden miesten kuntoa. Saamme kuvan siitä, millainen on ikäluokan asen- Kuva: Ville Bröijer Maanpuolustuskorkeakoulun hakijamäärä on noussut selvästi. Vuonna 2014 hakijoita oli 821, kun taas esimerkiksi vuoden 2012 lukema jäi 580 hakijaan. Kapteeni Riku Rosti Maanpuolustuskorkeakoulun hallinto- ja valintasektorilta kertoo, että suurimpia syitä hakijamäärän nousulle ovat muun muassa MPKK:n aseman parantuminen sekä varma työpaikka alalta. – Lisäksi varusmiehiltä kerätyn palautteen mukaan palveluksen mielekkyys on tällä hetkellä huipussaan. Se heijastuu hakijamääriemme nousuun. Olemme hieman muuttaneet rekrytointitapojamme, Rosti sanoo. JVa ruotuväki 10/2015 Kuva: Ville Heiskanen Yli 400 hengen yleisö seurasi Merisotakoulun koulutuspurjehduksen lähtöä toukokuun alussa Helsingin Eteläsatamassa Katajanokanlaiturilla. Aikaisempina vuosina yleisöä on kerääntynyt paikalle noin 200. Merisotakoulun tiedottaja Auli Aho arvelee yleisöryntäyksen johtuneen siitä, että lähtö ajoittui sunnuntaille. Tämä mahdollisti läheisten saapumisen. – Yleensä koulutuspurjehdus on lähtenyt matkaan arkipäivänä, jolloin ihmisten on ollut vaikea päästä paikalle, Aho kertoo ja arvelee aurinkoisen kelin houkutelleen paikalle myös turisteja sekä muita ohikulkijoita. MNi uutiset ne liikuntaan ja kuinka aktiivisia he ovat, Viskari sanoo. Reserviläiset suhtautuivat testeihin yleisesti hyvällä asenteella. Huumoria riitti vaikka testit olivat fyysisesti vaativia ja testaajat pyrkivät piiskaamaan heistä kaiken irti. Suurin osa testaajista oli eläkkeellä olevaa puolustusvoimien henkilöstöä, jotka olivat vapaaehtoisesti mukana. – Silmämääräisesti arvioituna tämä ensimmäinen joukko vaikuttaa hyväkuntoiselta, kuvaa Viskari päivällä nähtyä. Vaikka vuoden 2008 tutkimuksesta on nostettu myös huolestuttavia huomioita, ei Viskari ole miettinyt arviota uuden tutkimuksen tuloksista. – Haluamme tässä kohdassa tehdä tutkimuksen mahdollisimman puhtaalta pöydältä. Reserviläisten hapenottokyky joutui kuntopyörällä suoritetussa ergometritestissä koville. 5 uutiset ruotuväki 10/2015 Yhä useampi lääkäri hakeutuu puolustusvoimille tähtäimessä Aappo Jutila Joonas Koivisto Kuva: Ville Bröijer Puolustusvoimissa työskentelee lääkäreitä monissa eri tehtävissä. Yksistään varuskuntien terveysasemilla on töissä noin neljäkymmentä lääkäriä. Tällä hetkellä avoimia virkoja on neljä. Sotilaslääketieteen keskuksen kenttälääkinnän palveluyksikön johtaja, lääkintämajuri Petteri Harjuvaara kertoo tilanteen parantuneen viimeisen kahden vuoden aikana. – Pari vuotta sitten virkoja oli tyhjänä 10-12, hän kertoo. Suurin osa lääkärien viroista on avoinna myös siviilitaustaisille henkilöille, mutta osa tehtävistä on varattu erikoisupseeristolle. Pääesikunnan terveysaseman päällikkölääkäri Maria Danielsson kertoo päätyneensä puolustuvoimille töihin vuonna 2007 sattumalta. – Ystäväni suositteli työpaikkaa. Olen viihtynyt täällä. Työ on itsenäistä, ja perheellisenä näen hyvänä sen, että työhön ei kuulu päivystyksiä, Danielsson sanoo. Sotilaslääketieteen keskus on panostanut tehtävien kehittämiseen sekä näkyvyyden lisäämiseen. Tampereen yliopistossa on sotilaslääketieteen professuuri ja muissakin yliopistoissa järjestetään sotilaslääketieteen luentosarjoja. – Olemme osallistuneet aktiivisesti valtakunnallisille ja alueellisille lääkäripäiville, joissa on tehty Ahkeran kertaajan ylennysmahdollisuudet Pääesikunnan terveysaseman päällikkölääkäri Maria Danielsson on tyytyväinen työpaikkansa vapauteen ja itsenäisyyteen. Kuvassa poistetaan luomea potilaalta. lääkärien toimintaa puolustusvoimissa tutuksi, Harjuvaara sanoo. Yksi puolustusvoimien valtti on kriisinhallintaoperaatioihin osallistuminen lääkärin ominaisuudessa. Harjuvaara sanoo, että puolustusvoimissa haasteita saattaa luoda potilaan palveluskunnon arvioiminen. – Loppujen lopuksi kyse on samasta asiasta kuin työterveyshuollossa työkyvyn arviointi, hän toteaa. Puolustusvoimien lääkärin täytyy ajatella myös laajemmin palvelusturvallisuutta. On tärkeää miettiä, että vaarantaako joku sairaus tai vamma palvelusturvallisuutta. Lääkäreistä on pulaa Kainuussa Haastavin alue rekrytoida lääkäreitä on Kainuu, jossa myös julkisella sektorilla on vaikeuksia täyttää virkoja. – Tietysti myös pohjoisin Suomi aiheuttaa haasteita ja aika ajoin esimerkiksi Niinisalossa ja Säkylässä on ollut vaikeaa rekrytoida, Harjuvaara sanoo. Sotilaslääketieteen keskus on panostanut lääkäreiden sitouttamiseen ja perehdyttämiseen uuteen työympäristöön. Puolustusvoimat toimintaympäristönä poikkeaa siviilimaailmassa totutusta. Yleensä töihin hakeutuvilta löytyy aitoa mielenkiintoa myös maanpuolustusta kohtaan. Isis on uhka rauhanturvaajien läheisille Aappo Jutila Kuva: Sofia Korhonen Suomi osallistuu Operation Inherent Resolve -koulutusoperaatioon Pohjois-Irakissa Kurdistanin itseahallintoalueella. Tarkoituksena on kouluttaa peshmargajoukkoja. Neljä suomalaista lähtee operaatioalueelle jo tällä viikolla. Pääjoukko saapuu Erbilin tukikohtaan heinäkuussa. Maavoimien operaatiopäällikkö, prikaatikenraali Petri Hulkko sanoo, että turvallisuustilanne Irakissa on alati muuttuva. — Isisin joukkoihin on lähtenyt ihmisiä myös Suomesta, joten uhka voi kohdistua myös rauhanturvaajien kotimaahan jääville läheisille, Hulkko sanoo. — Tämän vuoksi on linjattu, että kaikkien lähtijöiden henkilöllisyydet pidetään salassa, eikä alu- Prikaatikenraali Petri Hulkko kertoo, että operaatioon osallistuvien suomalaisten henkilöllisyydet pidetään salassa. Kuvassa oikealla Hannu Teittinen puolustusministeriöstä. eelta suoraan tiedoteta tapahtumista. Kaikillä lähtijöillä on kokemusta aiemmista koulutusoperaatioista. Enintään 50 sotilaan kouluttajaosasto sainvälinen yhteistyö Isisin vastaisen toiminnan koordinoimiseksi YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman perusteella. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö päätti maaliskuussa Suomen osallistumisesta koulutusyhteistyöhön Irakissa enintään 50 sotilaan kouluttajaosastolla. Irakiin lähetettävät suomalaiset sotilaat toimivat osana kansainvälistä osastoa. Suomalaisten joukkojen tehtävänä on osallistua tavallisen sotilaskoulutuksen järjestämiseen. Osasto asetetaan tehtävään 12 kuukauden määräajaksi. Suomalaiset sotilaat eivät osallistu konkreettisiin taistelutoimiin Isisiä vastaan. Osasto tulee toimimaan koulutustehtävissä neljässä koulutustukikohdassa. Syksyllä 2014 käynnistettiin kan- Puolustusvoimat kannustaa savuttomuuteen Aappo Jutila Puolustusvoimat on tehnyt yhdessä syöpäjärjestöjen ja tuberkuloosin keuhkoterveysjärjestö Filha ry:n kanssa yhteistyötä Tupakoimattomuuden edistäminen puolustusvoimissa -hankken tiimoilla jo vuodesta 2013. Filha ry:n projektivastaava Anelma Lammi kertoo, että yhteistyöhankkeella on kolme pää- tavoitetta: Tupakoinnin ja nuuskaamisen vähentäminen, asenteiden muuttaminen vähemmän sallivaksi sekä tukea yhä paremmin tupakoinnin lopettamista. – Varusmiesten ja puolustusvoimien henkilökunnan tupakkatuotteiden käyttöä on tutkittu säännöllisillä kyselytutkimuksilla, Lammi sanoo. – Lisäksi varusmiehiä ja henkilökuntaa kannustetaan lopettamaan tupakkatuotteiden käyttö kilpailujen avulla, kuten Lopeta ja voita sekä Intti ilman tupakkaa ja nuuskaa. Uuden saapumiserän saapuessa sotilaskodeissa pyritään tuomaan tupakoimattomuutta esille Game Over -kampanjan avulla. Lammi on tyytyväinen, kuinka Savuton varusmies -hanke on edennyt. Sotilaskodit ja varusmiestoimikunnat ovat olleet tärkeänä osana jakamassa tietoa. Lisäksi terveydenhoitohenkilökun- taa on koulutettu. Syksyllä esitellään erilaisia toimenpiteitä, joiden avulla tupakkatuotteiden käyttöä saadaan vähennettyä kussakin hallintoyksikössä. – Tarkoituksena on rajata selkeästi, missä voi käyttää tupakkatuotteita. Puolustusvoimissa on tiedostettu tupakoinnin ongelma, mutta tietenkään kaikki eivät suhtaudu tupakoinnin rajoittamiseen suopeasti, Lammi huomauttaa. lisestä ylennyksestä. Samoin vänrikistä luutnantiksi. Aliupseereillä on tämän jälkeen minimivaatiReservin ensimmäiset ylennys- mus ajallisesti 5 vuotta. Upseevälit ovat lyhentyneet, MUUN reiden osalta yliluutnantiksi vaaMUASSA SODAN AJAN JOUKKOJEN ditaan myös viisi vuotta, kapteeMËËRËN SUPISTUMISEN MYÚTË. niksi kuusi vuotta ja kuten edelOsastoesiupseeri, majuri Jar lä mainittu majuriksi seitsemän mo KämäräinenPääesikunnan vuotta. Miehistön osalta on myös henkilöstöosastolta vastaa voimassa tuo 4 vuotta alikersanmuutamaan kiperään kysy tiksi ylennyksen osalta. – Kertausharjoituspäiviä tarmykseen reservinylennyksistä. vitaan sotilasarvosta riippuen 160 päivää. Esimerkiksi ylikerMiten korkealle reservissä voi santiksi 20 päivää ja yliluutnanylentyä eri koulutustaustoilla? tiksi 30 päivää. Kriisinhallinta– Reserviupseerikurssin käy- palvelus ja -koulutus, erilaiset nyt voi edetä aina majurin tai vapaaehtoiset maanpuolustuskomentajakapteenin arvoon. koulutustapahtumat ja -kurssit Aliupseerikurssin pohjalta on kerryttävät myös kertausharjoimahdollisuus ylentyä sotilas- tuspäiviä perinteisten puolusmestariksi asti, kun taas mies- tusvoimien järjestämien tai tihistöpohjalta rajana on aliker- laamien harjoitusten lisäksi. santin arvo. Mitä voi tehdä, jos haluaa yletä Millä tavoin ylennysten rajat on reservissä niin pitkälle kuin mahdollista? määritetty? – Pitää olla aktiivinen, maan– Ylennysten rajat on määritetty ajallisesti ja kertausharjoi- puolustushenkinen, omasta sotuspäivien mukaan. Ensimmäi- tilaallisesta osaamisestaan ja seen ylennykseen aliupseereiden kenttäkelpoisuudestaan kiinosalta eli kersantiksi tai yliker- nostunut ja huolehtiva reservisantiksi vaaditaan 4 vuotta edel- läinen. uutisia muualta Puolustusvoimat järjestää ison kyberharjoituksen Keskisuomalainen kirjoittaa, että puolustusvoimien tällä viikolla järjestettävien kyberharjoitusten tarkoituksena on testata turvallisuusviranomaisten yhteistoimintaa. Harjoituksen syynä on puolustusvoimauudistuksen aiheuttamat Johtamisjärjestelmäkeskuksen toimintaympäristön muutokset. Harjoituksen johtaja, eversti Mikko Heiskanen odottaa henkilöstön ammattitaidon nousevan entisestään ja verkostoitumisen helpottuvan kansallisen kyberturvallisuuden parantamiseksi. Verkostoituminen on hänen mukaansa tärkeää, koska puolustusvoimien tietoteknisissä palveluissa käytetään entistä enemmän ulkoisia palveluntuottajia. Harjoitukseen osallistuu myös poliisi, tulli, rajavartiolaitos ja kyberturvallisuuskeskus. Keskisuomalainen 11.5. Baltian maat pyytävät Natolta tuhansia sotilaita Viro, Latvia ja Liettua pyytävät Natolta pysyviä joukkoja alueelleen Venäjän lisäntyneen ilma- ja meritoiminnan vuoksi, kirjoittaa Helsingin Sanomat. Baltian maiden pyyntöön vaikuttaa myös presidentti Vladimir Putinin viime vuonna julistama Venäjän velvollisuus suojata venäjänkielisiä entisen Neuvostoliiton alueita. Baltian maat pyytävät Natolta pysyvää prikaatin suuruista yksikköä Baltian maihin. Nato-prikaatissa on yleensä 3 000–5 000 sotilasta jaettuna useaan pataljoonaan. Pysyvistä tukikohdista ei Nato ole vielä tehnyt päätöksiä, mutta viime vuoden Walesin huippukokouksessa päätettiin lisätä Nato-joukkojen rotaatiota Baltiassa. Baltian maiden ehdotuksesta odotetaan keskustelua Varsovan huippukokouksessa ensi vuonna, kirjoittaa Helsingin Sanomat. Helsingin Sanomat 14.5. Reserviläiskirje lisää kiinnostusta vapaaehtoiseen maanpuolustukseen Savon Sanomien mukaan reserviläiskirje lisää kiinnostusta vapaaehtoiseen maanpuolustukseen. Maanpuolustuskoulutusyhdistys MPK:n toiminnanjohtaja Pertti Laatikainen arvioi, että reserviläiskirjeiden vaikutus vapaaehtoisen maanpuolustuskoulutuksen suosioon alkaa näkyä vuoden kuluessa. Hänen mukaansa suosion kasvu näkyy muun muassa kiinnostuksen kasvamisella ja reserviläistaitojen ylläpitämisen halukkuudella. Erityinen merkitys on Laatikaisen mukaan vuoden alussa alkavilla MPK:n tarjoamilla kursseilla, joita suorittamalla voi vaikuttaa sijoitukseensa perusteilla oleviin Puolustusvoimien paikallispataljooniin. Toukokuun aikana puolustusvoimat postittaa kaikille reserviläisille kirjeen, jonka tarkoituksena on kertoa sodan ajan sijoitus sekä parantaa yhteydenpitoa reserviläisiin. Savon Sanomat 15.5. Toimittanut Joonas Immonen 6 lyhyesti Keski-Afrikassa vapautetaan lapsisotilaita Keski-Afrikan tasavallan aseistautuneet ryhmät vapauttavat kaikki riveissään toimivat lapsisotilaat. Unicefin arvion mukaan aseellisissa ryhmiin on kuulunut 6 000-10 000 lasta. Aseellisten ryhmien johtajat ovat lisäksi luvanneet lopettaa lasten värväämisen. Aseellisten ryhmien johtajat ovat luvanneet, että Unicef pääsee ryhmien hallitsemille alueille varmistamaan lasten pääsyn takaisin perheidensä luo. Vapautukset ovat osa Keski-Afrikan tasavallan pääkaupungissa Banguissa käytäviä rauhanneuvotteluja. (unicef.fi 5.5.) JVa Kauppalaivoja saatetaan Hormuzinsalmella Nato auttaa jälleenrakentamisessa Kapinalliset aloittivat taistelukauden Afganistanissa huhtikuussa. Uuden operaation tarkoituksena on tukea Afganistanin hallitusta maan jälleenrakentamisessa. Aappo Jutila Kaksitoista vuotta kestänyt Isafkriisinhallintaoperaatio päättyi Afganistanissa vuodenvaihteessa. Tämän monikansallisen Nato-johtoisen operaation tilalle on käynnistynyt uusi, rauhanomaisempi ja vahvuudeltaan pienempi Resolute Support -operaatio. Suomen kriisinhallintajoukkoja Afganistanissa johtava eversti Pertti Immonen kertoo, että nykyisen operaation puitteissa Pohjois-Afganistanissa toimitaan enää yhdessä tukikohdassa ja paljon pienemmin joukoin kuin Isaf-operaatiossa. Resolute Support -operaation tarkoituksena on tukea Afganistanin hallitusta saavuttamaan ja ylläpitämään turvallista toimintaympäristöä maan jälleenrakentamisessa. Operaation antamaan tukeen ei kuitenkaan kuulu taistelutoimintaan osallistuminen. – Operaatio toteuttaa tuki-, neuvonanto- ja koulutustoimintaa Afganistanissa. Joissain tapauksissa afgaaniviranomaisia on voitu tukea myös tiedustelutiedoin esimerkiksi lennokkitiedustelulla, hän sanoo. – Sotilaallisella tasalla operaatio keskittyy ainoastaan armeijakunta- ja yleisesikuntatasoille. Keskitettyä neuvonantoa Länsimaisia neuvonantajia on näiden organisaatioiden lisäksi esimerkiksi Pohjois-Afganistanissa Suomalaiset keskittyvät Afganistanissa Resolute Support -operaatiossa suorittamaan. 209. armeijakunnan aselajikouluissa Camp Shaheenissa. – Eri poliisiorganisaatioita tuetaan keskitetysti. Kullekin poliisiorganisaatiolle on vain yksi neuvonantajaryhmä. Lisäksi Kabulis- Itä-Ukrainassa on kuollut satoja venäläissotilaita? Hävittäjät lähellä törmäystä Suomalaisten joukkojen komentaja, eversti Pertti Immonen toteaa tulevan kesän näyttävän Afganistanin kehityksen suunnan. sa on neuvonantajia eri hallinnon aloille, kuten puolustusministeriölle ja sisäasiainministeriölle. Tällä hetkellä Afganistanissa palvelee noin 80 suomalaista. Pääosa joukoista on Pohjois-Afganistanissa, jossa tukeudutaan saksalaisjohtoiseen Camp Marmalin tukikohtaan. Lisäksi esimerkiksi Kabulissa on vajaa 10 henkilöä. Immonen kertoo, että suomalaisia palvelee neuvonanto- ja lääkintätehtävissä, kansainvälisissä esikuntatehtävissä sekä monikansallisissa huolto- ja tukikehtävissä. – Lisäksi osallistutaan Afganistanin turvallisuusviranomaisten koulutukseen. Operaatio keskittyy neuvonantotehtäviin tietyissä toimenpiteissä. Immonen kertoo, että moni Camp Marmalissa keväällä käynyt on pannut merkille huomattavat rakenteelliset muutokset tukikoh- dassa. Joukkoja ja materiaalia on kotiutettu runsaasti, kun Isaf-operaatiota ajettiin alas. – Suomalaisten osalta RS on lähes suoraa jatkoa Isaf-operaatiolle. Viimeisen vuoden ajan suomalaisten tehtävät ja henkilövahvuus ovat säilyneet samanlaisina, Immonen sanoo. – Kabuliin uusiin neuvonantajatehtäviin on rekrytoity muutamia uusia henkilöitä. Koska suomalaisten lukumäärä operaatioalueella ei ole laskenut ja samalla muut maat ovat kotiuttaneet joukkojaan, on suomalaisten suhteellinen osuus operaatioalueella kasvanut. Suomi on edelleen pystynyt toteuttamaan operaatiota tukikohdan ulkopuolella niin kutsutun kultaisen ympyrän alueella. – Tämä alue määräytyy sillä perusteella, mistä helikopterit pystyvät toteuttamaan mahdolliset potilasevakuoinnit tunnissa, Immonen sanoo. – Tukikohdan ulkopuolella liikutaan vain palvelustehtävissä ja silloinkin tiukoin turvatoimin. Huhtikuun lopulla Camp Marmaliin kohdistunut kranaatti-isku ei aiheuttanut muutoksia aiempiin turvatoimiin. Kranaatti-isku ajoittui yhteen taistelukauden avaamisen kanssa. Iskun tekijää ei olla vahvistettu. Kapinalliset ilmoittivat taistelukauden alkaneeksi 24. huhtikuuta. – Tällä hetkellä Pohjois-Afganistanin alueella käydään tavallista kiivaampia taisteluita, kun kapinalliset haluavat kiistää paikallisten puolustus- ja turvalllisuusviranomaisten kyvyn turvallisuuden säilyttämisessä. – Tuleva kesä tulee näyttämään Afganistanin kehityksen suunnan. Jos kapinalliset onnistutaan lyömään, on maalla paremmat mahdollisuudet kehittyä rauhallisemmaksi yhteiskunnaksi, Immonen arvioi. Suomalaiset positiivisin mielin UNIFIL-operaatiossa Suomi ja Viro ovat ensimmäistä kertaa yhdessä kansainvälisessä operaatiossa. Joonas Koivisto Suomalaiset ovat harjoitelleet UNIFIL- operaatiota varten Porin prikaatissa Säkylässä yhdessä virolaisten kanssa maaliskuun alusta asti. Virolainen joukkue korvaa toukokuun aikana operaatiossa yhden suomalaisen joukkueen YK:n ja Irlannin hyväksynnän myötä. Harjoituksista tavoitetun suomalaisen osaston tuleva komentajan, everstiluutnantti Kari Kaakisen mukaan tämä on ensimmäinen kerta, kun valtiot työskentelevät operaatiossa yhdessä. – Olemme aikaisemmin tavan- neet virolaisia joukkoja kansainvälisissä harjoituksissa, mutta tämä on ensimmäinen kerta, kun Suomen ja Viron sotilasorganisaatiot ovat oikeassa operaatiossa toistensa tukena. Virolaiset lensivät toukokuun alussa Libanoniin ja liittyivät virallisesti Suomen johtamaan operaatioon. Kaakisen mukaan harjoitusjakso on sujunut hyvin, ja hän on erittäin luottavainen virolaisten ammattimaisesta kyvystä toimia osana operaatiota. Myös virolaisen osaston komentaja, kapteeni Mario Lementa on luottavainen operaation toiminnasta. – Kun otamme huomioon suo- malaisten rauhanturvaajien korkean osaamisen ja Säkylän hyvät harjoitusolosuhteet, olen varma, että sotilaamme ovat valmistautuneet hyvin tulevaan tehtävään. Virolaisen osaston tiedottajan, vänrikki Roland Murofin mukaan Viron puolustusvoimat uskoo saavansa operaatiosta oppia ja kasvattavansa kansainvälistä asemaansa esimerkiksi YK:ssa – Operaatioihin osallistuminen tukee tavoitteitamme kansainvälisessä rauhantyössä. Tämä vahvistaa myös maidemme puolustusvoimien yhteistyötä. Meillä on mahdollisuus oppia siitä, kuinka Suomi käyttää aktiivisesti reserviään kansainvälisissä operaatioissa. Kuva: puolustusvoimat Toukokuun alussa aiheutui Ruotsissa vakava vaaratilanne ruotsalaisen ja norjalaisen hävittäjän ajauduttua liian lähelle toisiaan. Vaaratilanne sattui Norrbottenin alueella järjestetyn ilmasotaharjoituksen yhteydessä. Luulajan F21 -lennoston komentaja kertoo Ruotsalaisen radion haastattelussa tilanteen aiheutuneen ruotsalaisen Jas Gripen seurattessa harjoituksen päätyttyä norjalaista F 16 hävittäjää tutkan avulla. Pilvessä lentäneet koneet ajautuivat tuntemattomasta syystä peräti alle sadan metrin etäisyydelle toisistaan. (STT 6.5.) JIm Kuva: puolustusvoimat Itä-Ukrainan sodassa on kuollut noin 150–220 venäläistä, väittää murhatun oppositiojohtajan Boris Nemtsovin laatima raportti. Raportti väittää lisäksi Krimin valtauksen ja Itä-Ukrainan sodan maksaneen Venäjälle lähes miljardi euroa. Nemtsovin työtoverit julkaisivat tämän keräämät tiedot postuumisti viime viikolla. Nemtsov surmattiin helmikuun lopulla Moskovassa. Raportin on sanottu olleen syynä murhaan. 64-sivuisen raportin tiedot perustuvat julkisten lähteiden lisäksi haastatteluihin. (Telegraph. co.uk 2.5.) MNi ruotuväki 10/2015 Kuva: puolustusvoimat Yhdysvaltain sota-alukset ovat alkaneet saattaa brittiläisiä rahti- ja kauppa-aluksia Hormuzinsalmen läpi. Järjestely aloitettiin Britannialaisten pyynnöstä tilanteen kiristyttyä Hormuzinsalmella huhtikuun lopulla, kun Iranin vallankumouskaarti pakotti Marshallasaarten lipun alla purjehtineen rahtialuksen satamaan. Hormuzinsalmi on kapea Intian valtamereltä Persianlahdelle johtava salmi Iranin ja Arabian niemimaan välissä. Se on maailman merkittävimpiä vesireittejä, sillä sitä kautta kuljetetaan jopa kolmannes tuotetusta, merillä kuljetettavasta öljystä. (CNN 4.5.) KTo maailmalla Virolainen osasto on koulutettu Porin prikaatissa osana suomalaisten rotaatiokoulutusta. 7 reportaasi ruotuväki 10/2015 Kuvat: Ville Bröijer Tommi Uusmaa kilpailun viimeisellä rastilla. Tehtävänä oli lyödä lekalla rengasta noin viiden metrin matkan. Uusmaan mielestä kyseessä oli mittelön haastavin osio. Kuka on Santahaminan kovin sotilas? Kaartin jääkärirykmentissä miteltiin Military Cross Fit Training -kilpailussa. Monipuolisessa kuntoilumuodossa kehitetään tasaisesti kaikkia fyysisiä ominaisuuksia. Mika M. Niskanen Punaiset sekunnit kellotaulussa. Ne kasvavat yhä suuremmiksi ja suuremmiksi. 10:50, 10:55, 11:00... – Numero 52, voimakas ääni kajahtaa. Kersantti Tommi Uusmaa pyrähtää lähtöalueelle Kaartin jääkärirykmentin urheilukentällä. Huulilla hymynkare ja edessä rupeama, joka uuvuttaisi turraksi. Santahaminan Military Cross Fit Training -kilpailu on käynnistynyt hetki sitten. Kilpailijoilla on edessään neljä kilometriä juoksua, ampumista ja Cross Fit -rata, johon kuuluu muun muassa voimailua kahvakuulilla. Hetkeä aiemmin, odottaessaan lähtövuoroaan urheilukentällä, Uusmaa kertoi olevansa mukana esimiehen ehdotuksesta. – Odotan hyvää kilpailua. Tässä mitataan sotilaan tavanomaisia ominaisuuksia mainiosti, Uusmaa sanoi. – Kunhan ei vain alkaisi satamaan. Hetkeä myöhemmin pisarat kuitenkin alkoivat tipahtelemaan harmaasta pilvimassasta. Nyt, Uusmaan odotellessa lähtövuoroaan, ampumaradalta kuuluu jo laukauksien ääniä. Ne sekoittuvat musiikin pauhuun, joka kaikuu urheilukentän laidalla seisovasta sinisestä pakettiautosta. 11:45, 11:50, 11:55... Uusmaa avaa takkinsa vetoketjua, särmää rynnäkkökiväärinsä hihnaa. Sitten hän sännähtää matkaan. Monipuolinen kuntoilumuoto Kaartin jääkärirykmentissä toukokuun alussa järjestettyyn Military Cross Fit Training -kilpailuun otti osaa yhdeksän varusmiestä ja neljätoista henkilökunnan jäsentä. Tapahtumaa markkinoitiin Santahaminan vahvimman henkilön tittelillä, kertoo liikuntakasvatusupseeri ja kilpailun järjestäjä, kapteeni Santeri Martikainen. – Military Cross Fit Training voi viitata moniin asioihin, mutta tässä kilpailussa se tarkoittaa juoksemista, ampumista ja vedetään lopuksi Cross Fit -osio, jossa koetellaan kilpailijoiden erilaisia kykyjä. Cross Fit on kuntoilumuoto, jossa kehitetään tasaisesti kaikkia fyysisiä ominaisuuksia. Lajiin kuuluu lihasvoima- kestävyys, nopeusja notkeusharjoitteita, joita tehdään intensiivisesti yhden harjoituskerran aikana. – Uskon, että porukka on aika innoissaan, kun ovat vetäneet tämän radan. nostava. Nyt Uusmaa kiihdyttää, kaikki esteet on ohitettu. Hän tiputtaa painot maahan ja siirtyy seuraavalle rastille. Vuorossa on turkkilainen ylösnousu. Ennätysmäärä henkilökuntaa mukana jissa kehitetään ovat kuitenkin sotilaallisia, Martikainen toteaa. Lajia hyödynnetään muun muassa Yhdysvaltojen asevoimien erikoisjoukkojen, Navy Sealsien koulutuksessa. Martikainen toivoo, että kuntoilumuoto leviäisi puolustusvoimiin laajemmin. Jo nyt monet nuoret kouluttajat pitävät Cross Fit -harjoitteita varusmiehille. – Tätä samaa on totuttu tekemään 36 kilon hiekkasäkeillä. Nämä ovat niihin verrattuna kevyitä, Uusmaa huikkaa ja pudottautuu maahan kahvakuula kädessään. Kilpailu järjestettiin Santahaminassa vasta toista kertaa. Viime vuonna tapahtumaan osallistui puolet vähemmän henkilökuntaa. Martikainen kertoo, että tarkoituksena oli luoda tapahtuma, josta henkilökunta innostuisi. Tavanomaisesti joukko-osastojen urheilukilpailut käydään perinteisissä sotilaslajeissa, kuten hiihdossa ja ammunnassa. – Mukana on enemmän henkilökuntaa kuin kertaakaan minun liikuntakasvatusupseerin uran aikana. Nämä kaikki taidot, joita la- Kilpailun järjestäjä, kapteeni Santeri Martikainen kertoo, että urheilumuodon etuna on, että se kehittää monipuolisesti aerobista- ja lihaskuntoa mutta myös henkistä kanttia. Kahvakuulat olivat olennainen osa kilpailua. ”Tässä on teille proteiinijuomaa.” Maalissa Rintakehä nousee ja laskee hengityksen tahdissa. Uusmaa makaa maassa – hän on juuri ylittänyt maaliviivan. – Tässä on teille proteiinijuo- Puolet jäljellä Uusmaan naama on punainen. Huulet kiristyneet. Kaksi isoa kahvakuulaa molemmissa käsissä. Takana on jo ampumista ja neljän kilometrin lenkki. Kahvakuulat pakottavat Uusmaan selän kumaraan, kun hän ylittää ja alittaa ne käsissään juoksuesteitä urheilukentän nurmella. Sade lakkasi hetkeä aiemmin. Ruohikko on märkä ja ilma pai- maa, sanoo lähtö- ja maalialueella toimiva varusmies. Uusmaa ottaa juoman ja vähitellen hengitys rauhoittuu. Hän nousee ylös ja kävelee vesipisteelle. – Kaiken kaikkiaan meni hyvin, ammunta sujui mallikkaasti ja muut lajit siten, kuten odotinkin, hän arvioi. Lopputuloksissa Uusmaa tulisi sijoittumaan kymmenen parhaan joukkoon, vaikkei sitä itse vielä tiedäkään. – Tässä näkee hyvin omat heikkoutensa ja, että millä tasolla yleiskunto on. Myös varusmiehille pitäisi koulutuksessa ehdottomasti olla ennemmin tämänkaltaista liikuntaa kuin esimerkiksi jalkapalloa. 8 VIRTUAALISET SOTAKENTÄT 7HNVWL-RRQDV.RLYLVWR 7DLWWR6RƓD.RUKRQHQ ruotuväki 10/2015 .XYDW.*DPHV6SHF2SV7KH/LQH$FWLYLVLRQ&DOORI'XW\%ODFN2SV&U\WHN:DUIDFH Virtuaalisodan vääristynyt todellisuus ”Sotaa on leikitty, niin kauan kun sitä on sodittu.” – Ed Halter Videopelit viehättävät ja vaikuttavat. Etenkin, jos mobiilipelit lasketaan mukaan, on pelaaminen todella suuren ihmisryhmän tapa viettää vapaa-aikaa. Vaikka niitä ei ole nostettu musiikin tai elokuvien tasolle taiteen muotona on niiden asema markkinoilla vakiintunut ja kasvaa vuosi vuodelta. Niin sanotut sotapelit voi jakaa kahteen pääasialliseen kategoriaan. Räiskintäpeleihin, joissa ohjataan yhden pelihahmon toimia sekä strategiapeleihin, joissa ohjataan kerralla isojakin joukkoja sotaan. Pelitavallisen eron lisäksi voi vetää rajoja esimerkiksi sen mukaan sijoittuuko peli meidän maailmaamme, historiaan vai täysin fiktiiviseen asetelmaan. Näistä peleistä ehdottomasti vaikuttavimpia ja puhuttavimpia ovat historiaan tai muutaman vuoden säteellä nykyhetkeen sijoittuvat pelit. Näiden pelien tarinoista alutaan todenja tunnelmasta halutaan laaja voi tuntea mukaisia, jotta pelaaja olevansa itse osa tapahtumia. Todellisuuteen sijoittuvien räise on viihteelliskintäpelien tavoite tää sodankäynti – tarjota pelaajila, johon ei pääse leen jotain sellaista, ain. käsiksi muuten vain. liopiston tutTampereen yliopiston avilaisen mukija Janne Paavilaisen kaan pelaajan vahva osuus n avain niiden videopeleissä on teen. mieleenpainuvuuteen. sä pelaaja saa – Videopeleissä aan vaikuttavia tehdä lopputulemaan päätöksiä, toisin kuin elokuvaa aa lukiessa. Pekatsellessa tai kirjaa ta luo tilanteen, laajalle suotu valta viö on pelaajasjossa voitto tai häviö ta itsestään kiinni. Peliä enemmän essaan pelaajan ja enemmän pelatessaan taidot kehittyvät ajatuksen ja toioten pelaaja on minnan tasolla, joten htaamaan aina pelissä valmis kohtaamaan ita. suurempia haasteita. en tutkija Mark Yhdysvaltalainen L. Sample kuvaaa vuonna 2008 tkimuksessaan julkaistussa tutkimuksessaan videopelien kykyä muokata maailmankuvaamme. – Videopelit paljastavat mitä ajattelemme reaalimaailmasta. Kuinka se meidän mielestä toimii, mikä on oikein ja mikä väärin. Kenellä on mielestämme valtaa ja kuka kärsii vallan alaisena, Sample pohtii tutkimuksessaan. Kuten kaikissa kulttuurituotoksissa, on ideologia iso osa videopelien mekaniikkaa ja sisältöä. Kun pelejä suunnitellaan ja niille hae- nä. Vastapuolen suorittamia hyökkäyksiä tai puolustautumista ei haluta oikeuttaa millään tavalla. Vain se, mitä pelaaja ohjataan tekemään on oikein. – Sankarin ja vihollisen välinen asetelma sotapeleissä on usein mustavalkoinen hyvät vastaan pahat. Tämä sama asetelma löytyy laajemmin muustakin populaarikulttuurista. Aika ajoin normista saatetaan tosin poiketa, Paavilainen sanoo. ”Räiskintäpelien tavoite on viihteellistää sodankäynti – tarjota jotain sellaista, johon ei pääse käsiksi muuten.” taan rahoit tusta, maskuliinisuus ja rahoitusta, militarismii nousevat niiden kirkkaammiksii sosiaalisiksi teemoiksi. Pelaamissen luoman haasteen Pelaamisen lisäksi pele eihin eläytymistä tupeleihin kevat äänim maailmaan, kuvaan ja äänimaailmaan, tarinaan up ppoutuminen. Pelien uppoutuminen. luoman sim mulaation tuottamat simulaation voimakkaatt kokemukset jäävät paremm min mieleen. Tämän paremmin takia pelejää käytetään hyväksi esimerki iksi viranomaisten esimerkiksi koulutuksessa a. koulutuksessa. Rajallinen ja vvirheellinen irheellinen todellisuus Sotapelien tar tarjoamassa rjoamassa todellisuudessa on luk lukuisia kuisia ongelmia. Yksi lähestym lähestymistapa mistapa sotapelien todellisuuden vvajauteen ajauteen on niiden luoma kuvaa vihollisesta, jota vastaan pelaaja asetetaan. asetetaan. Vihollisesta luodaan läh lähes hes aina mahdollisimman kasvoto on kuva. Ei haluta, kasvoton että vihollinen n ähtäisiin yksilöinähtäisiin Yhdysvaaltalainen Mike PrysYhdysvaltalainen n Irakin sodan vetener, joka o on raani ja ol llut perustamassa soollut dankäyntiä ä vastustavaa vastusta March Forward- veteraaniliittoa, luonnehtii kannanotossaaan sotapelien rajattua viholliskuvaa. ol– Kaikista pahin virhe on viho viholeivvät listen epäinhimillisyys. Pelit eivät psi sia koskaan näytä siviiliuhreja, lap lapsia rhe heitai sodan takia hajonneita per perheidell llitä, jotka ovat konfliktien tode todellikommen ntoi sia uhreja, Prysnel kommentoi Gamesradarille. sivuuteettaMyös eräs helposti sivuutettapela laajan va totuus on se millaisia pelaajan ot ovat.. kohtaamat vihollishahmot ajaate telleek kPelatessa ei ehkä tule ajatelleekuho honneeks ksi si, että tuli äskettäin tu tuhonneeksi äkö köistä jja a sakolmesataa samannä samannäköistä vih hollista ta. To T kii malta kuulostavaaa vi vihollista. Toki tu uotantote tekn kninen n, syy on osittain tuotantotekninen, n hahmomallinnus hah ahmoma mall llin i nu us ääää sillä jokainen kera on ka kall llis i prosessi. pro rose sess ssi. i. ninäyttelyn ke kallis holllis isten su suur u i samankalsaama mank nkal kaallSilti viho vihollisten suuri taisuu us eeii ainak kaa aan n au auta ta lluomaan uoma aan taisuus ainakaan sodasta todentuntuista kuvausta. Arizonan yliopiston tutkijan Aaron Hessin vuonna 2007 tekemän tutkimuksen mukaan pelissä pelattu sota ei ole riittävän väkivaltaista antaakseen sodasta todenmukaista kuvaa. Vaikka teknologia ja erityisesti pelien audiovisuaalinen anti kehittyvät jatkuvasti, eivät ne koskaan anna tarpeeksi todenmukaista kuvaa rintamataistelun vaativuudesta ja kamaluudesta. Hessin mukaan sodan kokeminen digitaalisesti on monisyinen kysymys. Pelaajalle voi vahvan interaktiivisen kokemuksen johdosta jäädä hyvinkin todenmukainen tunne sodasta pelkän pelin perusteella. Pelien luoma kuva historiasta on silti aina poliittisesti värittynyt, kuten kaikki historian kerronta. Peli voi antaa sodasta vain yhdenlaisen ja rajatun näkökulm lman. näkökulman. Tutkimuksen mukaan mu vid ideo eope pevideopelien laaja levinneisyys ja nykyinen nyk ykyinen käyttö sotilaiden rekryt ytoi oinn n is i sa rekrytoinnissa antaa osalle p elaa aaji jist staa k äsity yks ksen en n, pelaajista käsityksen, että sod dan ttäytyy ä tyyy ol äy olla la jjuuri uurii k uin ui n sodan kuin pele leis issä sä. Tämä Tämä käsitys käs äsit ittys sivuuttaa siv ivuu uu uutt utt t aaa peleissä. kuit ku k itenki it kin in ka k aik kki k sodan sod odaan n henhenen nkuitenkin kaikki k ki seet vaikeudet. vaik va ik keu eude dett. de t. Pelit Peellit i eivät eiv i ätt voi voi oi kiset vä äli litt ttäää ttraumoja raum ra umoj um ojaa ja ah en nki kissiiä välittää henkisiä vaur va urio ioit i a. it a. vaurioita. Videop Videopeleistä Vide oppel elei e ssttä apua ei apua värv vä rvää äämi miise seenn seen värväämiseen So ape Sotapelien Sota peli l ieen li n ssuuri uu rii ssuosio uuri uu uo si uo s io kertoo ke oo o yyhdysvaltalaisen hdys y vaa lt lt aallai aise sen se n ttutkijan utk k ij i an a n Ed Ed H all te alte te ri rn Halterin muka mu kaa an a yyhteiskunnan h ei ht e ssk kunna u n na un an mukaan pakk kk kom omie m ie i lt ltee eest ee stää sotaa st sota so sota taa pakkomielteestä koht ko htaa aaan. n kohtaan. – K Ku u n tu uom om me me ssodan od odan dan a Kun tuomme moni mo nito ni to oreil reeil ille le,, so ssodan oda daan ka d k uh u h hut u ut monitoreille, kauhut muut utttu uvvaat. t Kauheudet Kau auhe heud det muutmuu uuttmuuttuvat. tu uvaat k kä äsiity tyks kses ks eessi ta tapa paht pa aht htum um mis i tuvat käsityksesi tapahtumista, jotka jotk jo tk ka ov vat at m een nei eill lllääään si siel ellä el lä ta, ovat meneillään siellä jo joss o ss ssai aaii n, m utt ta u utta a eeivät ivät iv ä k ät osska ka an a jossain, mutta koskaan om masssa sa llähiympäristössä, äh hiy iymp ymp pärris istö össsä, ä, H alte al ter te omassa Halter tto ote teaa a ttutkimuksessaan. uk ut kiimu muks kses esssaaan an. toteaa it pa pais ista t tt ta t elevat m ilit il itarr is isPelit paistattelevat militarispiil pi ilotta taen en n äin äi n so o dan rumissaa piilottaen näin sodan o de dell llis isuu uude uu d n. Juuri de Juu uuri ri näin näi äin n man to todellisuuden. eaik ea i ai aise sett ko konfl n ik ikti titt Af Afga gaviimeaikaiset konfliktit Afganis issa sa jja a Ir IIrakissa rak akis issa is sa on n pe pele leis issä sää nistanissa peleissä ttu tt u. kuvattu. lter erin in m ukaa uk a an np pe ele l is i tä ä on n Halterin mukaan peleistä t yyn nyt metaforisen met etaf afor orr is isen en kehittynyt n jaa m iele ie lensodan mielenitt ttam amiiharjoittamiija jaan an sen sijaan työkaluja sotien voittamiseen. Videopelejä on käytetty myös propagandana asevoimiin rekrytoinnissa. Räikein ja ehdottomasti tunnetuin esimerkki tästä on yhdysvaltain asevoimien itse kustantama America’s Army. America’s Army on ollut verkosta saatavilla jo monta vuotta ja sitä päivitetään jatkuvasti. America’s Armysta erikoisen tekee sen häikäilemättömyys. Peli ei edes yritä piilottaa perimmäistä tarkoitustaan. Pelin tehtävänä on saada yhä useampi nuori astumaan yhdysvaltain asevoimien palvelukseen. Yhdysvaltalainen Irakin sodan veteraani Ryan Lockwood y kovin kritisoi America’s Armya sanoin in.. sanoin. – Se ei ei ole ole mi mitä tään än muut mitään muuta ku u in työkalu, työ yöka kalu lu,, jo jjolla llaa vvärvätä ll ärvät kuin ihm ih m isi s ä pa si palv lvelluk ukse seen e ihmisiä palvelukseen. Peli Pe lin np itää is isii ol olla l llaia Pelin pitäisi ton, to n, sillä sil illä lä ssen en on ra raho oit itta tanu ut ma maa a hoittanut maan hall l itus ll jja hallitus sitä si tä yyllällä ll 9 VIRTUAALISET SOTAKENTÄT ruotuväki 10/2015 pidetään verovaroin, Lockwood kommentoi MTV Multiplayerin haastattelussa. America’s Armyn verkkopelissä voi taistella toisia pelaajia vastaan kuten muissakin suosituissa sotapeleissä. Huomion Harvoja poikkeuksia Paavilaisen mukaan julkaisijoiden on vaikea uskaltaa poiketa pelien kaavoista. – Pelitalojen tehtävä on tuottaa voittoa osakkailleen ja pelit ovat ma Spec Ops: The Line. The Line vaikuttaa tavalliselta ja tylsältä räiskintäpeliltä. Pelihahmo, Martin Walker on geneerisin mahdollinen, ympäristö ei ole mitenkään erityinen ja juoneksi näyttää valikoituneen tyypilli- ”Pelit eivät koskaan näytä siviiliuhreja, lapsia tai sodan takia hajonneita perheitä, jotka ovat konfliktien todellisia uhreja.” herättää kuitenkin se, miten eri puolet on asetettu. Pelaajat jaetaan kahteen joukkueeseen ja ensimmäisenä toiselle tarpeeksi isot tappiot aiheuttanut puoli voittaa. Kummalla tahansa puolella pelatessa pelaajan sanotaan olevan osa yhdysvaltain joukkoja ja viholliset on nimetty vastustavaksi valtioksi. Tämä on huomionarvoista siksi, että normaalisti sotapeleissä puolet ovat vakiot eivätkä näkökannasta riippuvat. Esimerkiksi kilpapelinä suosiotaan kasvattavassa Counter Strikessä pelaaja on joko terroristien tai poliisien puolella. Ei esimerkiksi niin, että näkisit itsesi aina poliisina. Tällainen niin sanottu ”olet ainaa hyv y ie en puolella” p pu hyvien –ilmiö on sota so t peleis issä s käytössä todella sä sotapeleissä harv ha r oi o n.. harvoin. hyvin arvaamaton bisnes. Tästä syystä luotetaan hyvin usein siihen, mikä on aiemminkin toiminut. Tämä näkyy hyvin esimerkiksi Call of Duty ja Battlefield -pelisarjoissa. Kyseiseiset pelisarjat ovat useimmin esille nostettu esimerkki sotapelien yksipuolisuutta pohdittaessa. Kliseisyydestään huolimatta pelisarjat myyvät todella suuria määriä. Call Of Duty -pelejä on myyty maailmanlaajuisesti noin 175 miljoonaa kopiota ja Batteflied -pelejä ainakin 50 miljoonaa kappaletta. Onneksi maskuliinisesta ja militaristisesta kuvasta uskalletaan joskus poiketa. Kuluvan vuosikymmenen aikana napakymppiin on osuttu kahdesti. Ensimmäinen onnistuja oli 2K Gamesin vuonna 2011 julkaise- nen maskuliininen sankaritarina. Onneksi tämä ei pidä paikkaansa loppuun asti. Pelin omaperäisyys tulee esiin, kun jatkuva taisteleminen tuhoaa Walkerin psyykkisesti. Ehdottomasti mieleenpainuvin hetki The Linessä tulee vastaan pelin loppupuolella Walkerin tultua hulluksi. Aukean läpi etenemisen estää muutama aukiota vartioiva vihollinen. Taistelutovereiden estelyistä huolimatta Walker päättää käyttää vihollisten tuhoamiseen valkoista fosforia. Kyseinen polttava ase on erittäin kiistanalainen. Sen käyttö on monesti yritetty kieltää epäeettisenä. Walker jatkaa etenemistään pommitettuaan aukiota fosforilla. Päästyään aukiolle, hän saa kauhukseen huomata pommittaneensa muutaman vihollisen ohessa kymmeniä siviilejä samoil- la fosforipommeilla. Pelin kerronnassa viimeistään tämä hetki niin sanotusti katkaisee kamelin selän ja saa Walkerin sekoamaan lopullisesti. Edellä kuvattuja hetkiä ei tarjota videopelien ystäville usein. Kohdan pelaamisesta ei jää millään tavoin hyvä olo, mutta se lienee nimenomaan The Linen tavoite. Kyseinen kohta aiheutti jo 2011 suurta keskustelua. Moni piti fosforin käyttöä pelissä liian raakana, mutta osa näki hyvänä, että The Line nosti tällaisen hankalan eettisen kysymyksen pinnalle. Toinen lähivuosina ilmestynyt ja eri tavoin sotaa kuvaava teos on 11-Bit Studiosin This War Of Mine. Peli kertoo sodan jalkoihin jääneistä siviileistä, jotka yrittävät selvitä raunioiden keskellä keinolla millä hyvänsä. Ulkona on vaarallista liikkua, ruoka ja vesi on vähissä eikä voi olla varma haluavatko vastaantulevat siviilit vain tappaa sinut. Sodan sivullisten uhrien näkökulmasta ei juuri ole tehty pelejä, joten This War Of Mine nousi nopeasti pinnalle. Sen on kehuttu herättävän todellisia tunteita ja ajatuksia, mikä on pelille harvinaista. Sota on aiheena peliteollisuuden lempilapsi. Valitettavasti monet pelit hukkaavat hyvän potentiaalinsa turvaamalla liikaa kliseisiin. This War Of Mine ja Spec Ops: The Line ovat pilkahdus valoa tunnelin päässä, mutta videopelien ystävien harmiksi tämä valo tuikkii liian harvoin ja liian himmeänä. Lähteet: – Igor Stojanovski (2012): Video Games In Service Of Military Propaganda (http://www. academia.edu/3586176/Video_ games_in_Service_of_Military_ Propaganda) – Jakub Mirowski (2014): Veterans versus War Games How Do Real Soldiers Precieve Virtual Conflicts (http://www. gamepressure.com/e.asp?ID=40) – Aaron Hess (2007): The Consequenses Of Playing War (www.natcom.org/ CommCurrentsArticle. aspx?id=864) –Activision (2015): Call Of Duty Infographic (https://blog. activision.com/community/ games-blog/call-of-duty/ blog/2015/03/26/call-of-dutyinfographic-over-300-billiongrenades-thrown/) –BBC (2012): Battlefield 3 sets sales records for electronic arts (http://www.bbc.co.uk/newsbeat/ article/15536754/battlefield-3sets-sales-record-for-electronicarts) 10 kentällä lyhyesti ruotuväki 10/2015 Reserviupseerikoulun perinteet elävät Merivoimat varoittaa räjähteistä Merivoimat oikaisee julkisuudessa virheellisesti esiintyneen tiedon siitä, että muun muassa Toisen maailmansodan aikaiset merimiinat olisivat jo vaarattomia. Merivoimat korostaa, että maastosta ja merialueelta löytyvät räjähteet ovat lähtökohtaisesti aina vaarallisia, sillä asiasta tietämätön henkilö ei pysty arvioimaan räjähteen sytytysjärjestelmän tilaa. Jos kansalainen löytää räjähteeksi epäilemänsä kohteen, merivoimat kehottaa merkitsemään kohteen riittävältä etäisyydeltä sekä ilmoittamaan löydöstä poliisiviranomaiselle. JVa Valmiusjoukot kansainvälisessä arvioinnissa Suomen kansainvälisen valmiusjoukon kranaatinheitinkomppania arvioitiin Naton NEL1 -yhteensopivuusarvioinnin mukaisesti 11.–15. toukokuuta Säkylässä pidetyssä harjoituksessa. – Arvioinnin tavoitteena oli varmistaa, että koulutus on tapahtunut kansainvälisten standardien mukaan, jotta joukot pystyvät toimimaan Nato-maiden kanssa rauhanturvaoperaatiossa, arvioinnin johtaja, majuri Markku Niemi kertoo. Arviointi on ollut valmiusjoukkojen joka saapumiserän koulutuksen osana jo vuodesta 2012. Joukkoja arvioivat koulutetut suomalaiset sekä ulkomaalaiset arvioitsijat. KTo Euroopan puolustusviraston johtaja vieraili Suomessa Vuoden suurin tulenkäytön harjoitus alkoi Jussi Vainikka tosi voimakkaita. Jäi sellainen fiilis, että kannatti mennä. Kaiken kaikkiaan muistot eri vuosikymmenillä kurssin käyneiltä Uusimäiltä ovat samankaltaisia, mikä kertoo kurssin poikkeuksellisen vahvoista arvoista. Lähes käsitteeksi vuosien saatossa noussut RUK-henki saa ylistystä myös nuoremmalta Uusimäeltä. – Kaikki ihmiset ympärillä olivat tosi motivoituneita. Sellainen yhteen hiileen puhaltamisen mentaliteetti oli yksi hienoimmista jutuista kurssilla, Uusimäki muistelee. Suomen suurimmaksi johtajakouluksi tituleerattu Reserviupseerikoulu täyttää tänä vuonna 95 vuotta. Haminassa vietetään 6. kesäkuuta valtakunnallista juhlaa, johon RUK on kutsunut kaikki aiemmat reserviupseerikurssit. Reserviupseerikoulu tunnetaan vahvoista perinteistään. Tällä hetkellä käynnissä oleva kurssi on järjestyksessään jo 246. Koulun johtaja, eversti Markku Hutka näkee syyt kurssin nauttiman arvostuksen takana. – Koulutuksen taso on RUK:ssa ollut kautta aikojen erittäin korkea. Toinen puoli on kasvatuksellinen näkökulma, jota pyrimme iskostamaan johtajiin, Hutka sanoo. Reserviupseerikoulu on toiminut Haminassa lähes koko 95-vuotisen historiansa ajan. Talvi- ja jatkosotien ajaksi vuosina 1939-1945 koulun toiminta siirrettiin Niinisaloon. – Keskitetty reserviupseerikoulutus on vuosikymmenten aikana osoittanut kustannustehokkuutensa. Keskitetyn koulutuksen edut ovat kiistattomat, sillä yhteen paikkaan keskittämällä voidaan taata korkea taso ja tasavertainen koulutus kaikille reserviupseereille, Hutka toteaa. Valoisa tulevaisuus Yhteishenki huipussaa Reserviupseeriliiton hallitukseen kuuluva, reserviupseerikurssilta numero 179 vuonna 1985 valmistunut reservin yliluutnantti Timo Uusimäki muistelee kaiholla aikojaan Haminassa. – Oikeastaan ne kolme kuukautta ovat olleet elämän parasta aikaa. Siellä tapasi samalla tavalla ajattelevia nuoria miehiä ja se on ollut kokemuksena aivan huikea, oululainen Uusimäki sanoo. 95-vuotisen historiansa aikana kurssin rakenne on pysynyt pitkälti samana. Perinteikäs kurssijuhla huipentaa edelleen 14-viikkoisen rypistyksen, jonka aikana upseerioppilaita koetellaan muun muassa legendaarisella Kirkkojärven marssilla. Uusimäelle mieleen jäivät erityisesti tiiviit maastoharjoitukset. – Henkilökohtaisesti kaikkein mukavimpia olivat maastopäivät, Kuva: Kirsi Lauri Euroopan puolustusviraston pääjohtaja Jorge Domecq osallistui Helsingissä Puolustuministeriön ja Ulkopoliittisen instituutin järjestämään Euroopan unionin puolustusulottuvuuden kehitykseen keskittyvään seminaariin. – Seminaari toimii alustuksena kesäkuusssa järjesttävälle Euroopan unionin huippukokoukselle. Aiemmin puolustusulottuvuutta ja sen kehitystä ei ole käsitelty unionin sisällä näin kattavasti, Rasmus Hindrén Puolustusministeriöstä kertoo. Puolustusvirasto perustettiin vuonna 2004 tukemaan jäsenmaiden pyrkimystä Euroopan puolustuksen parantamiseksi. AJu 95-vuotias Reserviupseerikoulu pitää lippua yhä korkealla. Tulevaisuus näyttää valoisalta. RUK juhlisti maaliskuussa 95. perinnepäiväänsä Haminassa päärakennuksensa kentällä. joiden aikana porukka hitsautui yhteen. Siellä oli ympäri Suomea nuoria miehiä, joista tuli paljon hyviä ystäviä, ja joiden kanssa tehtiin yhteisen asian eteen, Uusimäki täsmentää. – Toinen hieno muisto on tietysti kurssijuhla, jossa itseasiassa nykyinen vaimoni oli minulla daamina. Isältä pojalle RUK:n perinteistä puhuttaessa ei voi olla sivuuttamatta sitä, että kiinnostus reserviupseerikurssin suorittamiseen periytyy usein isältä pojalle. Näin kävi myös Timo Uusimäen tapauksessa, sillä hänen poikansa, reservin vänrikki Markus Uusimäki kävi kurssin nume- ro 239 vuosien 2011–12 vaihteessa. – Olen kasvanut perheessä, jossa maanpuolustustahto ja -henki on ollut aina korkea. Kun astuin palvelukseen, oli itsestäänselvyys, että otan siitä kaikki irti hankkien samalla arvokasta kokemusta, Markus Uusimäki kertoo. – Kurssilta tulleet muistot ja ihmissuhteet ovat olleet jälkikäteen kolumni Maavoimien vuotuinen vaikuttamisharjoitus pidetään Rovajärvellä 19.–29.toukokuuta. Harjoituksen ohjelmassa on muun muassa taisteluammuntoja. Harjoituksen johtajan, Maasotakoulun apulaisjohtaja eversti Petteri Rokan mukaan harjoituksen päätavoitteina ovat tulenkäytön kokonaisjärjestelmän sekä tulitoiminnan harjoitteleminen. Maasotakoulun järjestämään harjoitukseen osallistuu yli 4 000 varusmiestä, reserviläistä ja henkilökuntaan kuuluvaa. Kyseessä on vuoden suurin tulenkäytön ja johtamisen harjoitus ja yksi vuoden suurimmista harjoituksista. KTo Joonas Koivisto > [email protected] @jonaz_24 Entä palveluksen jälkeen On yksi puolustuskyvyn kannalta oleellinen kysymys, johon on tähän mennessä puututtu heikosti. Miten säilyttää taistelukunto, kun aamut ovat niin sanotusti loppu. Kun alkaa olemaan taas itse vastuussa elämästään. Voi päättää mitä syö ja mihin aikansa käyttää. Fyysisen kunnon kannalta varusmiespalvelus on monelle hieno juttu. Ainakin aerobinen kunto kohenee jo heti peruskoulutuskaudella, kunhan pysyy terveenä. Myös lihaskunto voi kehittyä koulutushaarasta ja omasta tehtävästä riippuen. Puolustusvoimien viralliset ta- Monipuolisesti vapaaehtoisen maanpuolustuksen parissa toiminut Timo Uusimäki uskoo, että Reserviupseerikoulu tulee säilyttämään paikkansa merkittävänä suomalaisena sotakouluna. – Näen RUK:n tulevaisuuden erittäin valoisana. Se on Euroopassa ainutkertainen sotilaskoulutus. Vastaavaa vapaaehtoisuuteen ja reserviläisiin perustuvaa johtajakoulutusta saa hakea kaukaa. RUK:n arvostus ei mielestäni ole vuosien varrella vähentynyt ja sinne pääseminen on edelleen tavoittelemisen arvoista. Reserviupseerikoulussa koettiin vuoden alussa muutoksen tuulia, sillä se siirtyi joukkoyksikkönä osaksi Maasotakoulua. Myös eversti Markku Hutka näkee RUK:n tulevaisuuden hyvin positiivisena. – Meillä on nyt hyödynnettävissä Maasotakoulun niin henkilökunnan koulutuksen kuin tutkimus- ja kehittämispuolen resurssit entistä paremmin. Sitä kautta voimme keskittyä aiempaa paremmin päätehtäväämme eli reservin upseereiden ja muiden asevelvollisten kouluttamiseen sekä tietysti alueemme operatiivisiin tehtäviin. Vahvoista perinteistä huolimatta myös RUK haluaa kehittyä ja nykyaikaistua. Eversti Hutka korostaa, että Reserviupseerikoulu elää ajassa. – Kehitämme systemaattisesti toimintaamme niin joukko-osastoilta, oppilailta kuin kouluttajiltakin tulleen palautteen perusteella ja sitä kautta elämme nykyaikaa katsoen vahvasti tulevaisuuteen perinteitä kunnioittaen, Hutka tähdentää. Jos ei jaksa vetää useaa kilometriä kaapelia pitkin metsää, yksin teknisestä osaamisesta on aika vähän hyötyä. voitteet yksittäisen taistelijan jaksamiskyvystä erilaisissa tilanteissa ovat nopealta tuntumalta vähintään kunnianhimoiset. Voiko olettaa, että muutama vuosi sitten kotiutunut jääkäri jaksaa syöksyjä ja jatkuvaa ratkaisutaistelua viisi päivää, jos viime vuodet ovat kuluneet leppoisassa toimistotyössä. Puolustusvoimien liikuntapäällikön, everstiluutnantti Jarmo Viskari uskoo, että maanpuolustustahdolla ja omalla liikunnallisella aktiivisuudella on yhteys. Hänen mukaansa aktiivisesti vapaaehtoisissa kertausharjoituksissa käyvät ovat usein pitäneet itsensä hyvässä fyysisessä kunnossa, mutta kaikilta tällaista motivaatiota ei löydy. Toki on hienoa, että yleisiä kertausharjoituksia on taas enemmän. Esimerkiksi aseenkäsittelytaidot ja oman koulutushaaran taktiikat pysyvät mielessä. Kertausharjoituksia ei silti voida mitenkään järjestää niin usein, että yksistään niiden avulla pysyisi kunnossa. Reserviläisalennukset liikuntatapahtumiin kuten Tough Viking ovat reserviläisten herättelyyn hyvä alku, mutta saattavat lähinnä ruokkia jo aktiivisten liikkujien intoa lisää. Toimilla pitäisi onnistua vetoamaan niihin, joille liikunta ei ole enää palveluksen jälkeen maistunut. Puolustusvoimauudistuksessa käytiin huolestunutta pohdintaa aktiivireservin eli niin sanotun sodan ajan joukon koosta, mutta harvemmin kiinnitettiin huomiota sen laatuun. On hienoa, jos viestikomppanian alikersantti käy kerran muutamassa vuodessa kertaamassa viestiyhteyksien rakentamista ja ylläpitoa. Mutta, jos ei jaksa vetää useaa kilometriä kaapelia pitkin metsää, on teknisestä osaamisesta vain vähän hyötyä. Reserviläisten taistelukunnon suhteen eletään muun yhteiskunnan ja omatoimisuuden varassa. Ehkä juuri lähetetyt reserviläiskirjeet saavat jotkut liikkeelle. Keskustele aiheesta lisää Twitterissä #ruotuväki 11 kentällä ruotuväki 10/2015 palveluksessa Löytöjä huutokaupasta Kalkussa huutokaupattiin puolustusvoimien vanhaa materiaalia. Kiinnostuneita ostajia tuli jopa Lapin maakunnasta asti. Joonas Immonen Millog Oy järjesti Tampereen Kalkussa 5. toukokuuta alkaen perinteisen puolustusvoimien käytöstä poistuneen materiaalin huutokaupan. Huutokauppoja on järjestetty jo vuodesta 1944. Väkeä oli kokoontunut sankoin joukoin kaikkialta Suomesta. Kovimmat huutokauppojen sankarit, ammattikeräilijät ja vakiokävijät olivat saapuneet aina Rovaniemeltä asti. Joitakin perheitä oli mukana jo kolmannessa sukupolvessa. Koko Millogin toimipisteen takana oleva kenttä oli täynnä käytöstä poistettua materiaalia. Tavaraa oli aina tyhjistä konteista epämääräisiin romukasoihin ja soppatykeistä raskaisiin ajoneuvoihin. TOIMENKUVA Raivaajasukeltaja Kuva: Joonas Immonen Kalkun SA-huutokaupassa tehtiin hyödyllisiä löytöjä. eroon käytöstä poistetusta materiaalista, Välimäki kertoo. Huutokaupassa myydystä materiaalista saadaan Välimäen mukaan jopa 450 000–600 000 euroa. Materiaalin myynnistä saatu voitto käytetään lyhentämättömänä puolustusvoimien uuden materiaalin hankintaan. Hyviä löytöjä ja huteja Raumalta kotoisin oleva Ilpo Sirkki on käynyt Kalkun huutokaupoilla kuutena vuotena. Hän ker- too, ettei ole vielä tehnyt ostoksia, mutta aikaisempina vuosina on mukaan tarttunut esimerkiksi kuorma-auto sekä työkaluja. – En yleensä lähde huutamaan järjettömiä summia mistään, hän kertoo. Kyösti Rääpysjärvi puolestaan on konepajatyöläinen, joka harrastaa vapaa-ajallaan vaunujen rakentelua. Hän huusi itselleen perävaunun 1 300 euron hintaan. Rääpysjärveä kiinnostaa vaunun alusta, jonka hän aikoo irroittaa ja laittaa uusiokäyttöön. – Minun on varmaan nyt pakko ostaa myös auto, että saan vaunun vietyä kotiin, Rääpysjärvi naureskelee. Teuvo Rantanen on käynyt huutokaupoilla jo kymmenenä vuotena. Tällä kertaa hän huusi itselleen kassakaapin, josta hänen epäonnekseen puuttui avain. Hän kertoo kuitenkin, ettei ostos harmita häntä, sillä hän on metallialan yrittäjä ja tietää kuinka vaihtaa uusi lukko kassakaappiin. – Onneksi oli sentään ovi auki, Rantanen naurahtaa. ruotuväki 40 vuotta sitten Ongelmia junissa? ja turvallista matkustaa sotilaan kanssa” -henkeä. Ja tässä hieman pureksintaapua: Muutamat varusmiehet ovat yrittäneet väärentää litteroita tai matkustaa vanhentuneilla lipuilla. Väärennystöherrykset jäljentyvät lipun toiselle puolelle – konduktöörin ei tarvitse kuin kääntää lippu ja käry käy. Littera eli sotilasmatkalippu kelpaa vain loma-aikana, joksi se on kirjoitettu. Jos meno-paluulipusta käytetään ensin paluupuoli, ei meno-osaa voi enää käyttää. Väärinkäyttöyrityksissä ei VR ole ryhtynyt syytetoimiin. Pinnausta yrittävältä sotilaalta on otettu lippu pois ja asia annettu yksikön hoidettavaksi. Tänä kesänä asetetaan suurille asemapaikoille järjestyspartioita. Tähän mennessäkin niitä on ollut, mutta asettamisesta on tällöin sovittu aseman ja paikkakunnalla sijaitsevan varuskunnan kesken. Nyt on tulossa valtakunnallinen sopimus. Järjestyspartiot estävät häiriöitä tuottavien, lähinnä humalaisten varusmiesten menon junaan. Näin ne toimivat ennaltaehkäisijöinä. Kuva: Ruotuväki Varusmies! Käyttäydy junassa asiallisesti– edustat kaikkia asetakkisia. Huono käytös pilaa koko porukan maineen. Älä väärinkäytä lippuja – noudata tarkoin niistä annettuja säännöksiä! Siinä VR:n eväät, joiden ojentamiselle antavat siunauksensa liikennetarkastaja Teuvo Palmu, liikenneosaston yleisen jaoston päällikkö Timo Jaakonsalo ja tiedotuspäällikkö Eero Tuurna. Kun varusmiehet ovat pureksineet eväät, voidaan tiedotuspäällikkö Tuurnan mukaan päästä lähelle tavoitetta, ”On miellyttävää eteenpäin Reserviupseerikoulun kasvatti Joonas Immonen Everstiluutnantti Vesa Laitonen on siirtynyt Maasotakoululusta Reserviupseerikurssin johtajaksi Haminan Reserviupseerikouluun. Sotaväen kurssien jälkeen olen toiminut Kymen sotilasläänin-, ItäSuomen sotilasläänin- ja Maavoimien esikunnissa sekä Pääesikunnassa, lähinnä operatiivisten tehtävien parissa. Olen ollut kansainvälisissä tehtävissä Kosovossa ja viimeisimpänä ennen Reserviupseerikurssin johtajaksi siirtymistä olin Maasotakoulussa sotataidon ja kouluttamisen opettajaryhmän johtajana. Esikuntatöissä olen nähnyt miten eri puolustusvoimien kokonaisuudet liittyvät toisiinsa. Erityisesti palvelus Pääesikunnan operatiivisella osastolla laajensi osaamistani. Viimeisin tehtävä Maasotakoulun opettajaryhmän johtajana oli erittäin hyödyllinen uutta tehtävää- ni ajattellen. Siellä opin tuntemaan Maasotakoulun esikunnan ja muiden sen osien roolit. Haminan reserviupseerikouluun siirtyminen on tuntunut kuin kotiin paluulta. Odotan että pystyn tehtävissäni konkreetisesti vaikuttamaan reserviupseeri-koulutukseen ja kasvastukseen. Olen jalkaväkimiehenä huomannut sen, että yksinkertaiset ratkaisut ovat usein parhaita. Tavoitteeni on että, Reserviupseerikoululla hallitaan perusasiat hyvin jatkossakin. Minulle on ollut peruskoulusta asti selvää, että haluan puolustusvoimiin töihin upseeriksi. Voisi sanoa että tämä on kutsumusammattini. Kuva: puolustusvoimat Kadettikoulusta valmistuttuani hakeuduin Haminan Reserviupseerikouluun kouluttajaksi. Ensimmäiset 10 vuotta puolustusvoimissa olin siellä erilaisissa tehtävissä. Reserviupseerikoulu oli nuorelle upseerille hyvä paikka kasvaa sotilasammatissa. Siellä vallitseva niin sanottu RUK-henki, jätti minuun jälkensä. Siinä palvelushommat hoidetaan tinkimättömästi, mutta pieni pilke silmäkulmassa. PALVELUSPAIKKA ASUINPAIKKA Lohja Sama kalusto, uusi käyttötarkoitus Millogin jälkikäsittelypäällikkö Heikki Välimäen mukaan kauppa käy joka vuosi hyvin vilkkaasti ja lähes kaikelle kalustolle löytyy ostaja. – Mukana on paljon ammattiostajia, jotka osaavat hyödyntää ostamaansa kalustoa esimerkiksi purkamalla sen osiksi ja myymällä eteenpäin. Myös tavalliset tallaajat käyvät Välimäen mukaan ostamassa esimerkiksi peräkärryjä, vesisäiliöitä ja kenttäkeittimiä. – Huutokauppa on puolustusvoimille, järjestelykustannuksista huolimatta edullinen tapa päästä IKÄ 22 NIMI JA SOTILASARVO Pyry Patinen, upseerikokelas Reseviupseerikurssi on ollut lähellä tuoreen kurssinjohtaja everstiluutnantti Vesa Laitosen sydäntä jo kauan. KOULUTUS Liikunnanohjaaja JOTAIN MUUTA, MITÄ? "Raivaajasukeltajakurssi avaa monia ovia työelämässä – muun muassa puolustusvoimiin ja palokuntaan." Rannikkoprikaati, Upinniemi Raivaajasukeltaja palvelee veden alla Mika M. Niskanen Painoton tila, jossa kaikki muu häviää. Hetki, jolloin keskittyy ainoastaan, siihen mitä juuri nyt tapahtuu. Rannikkoprikaatin raivaajasukeltajakurssin upseerikokelas Pyry Patisen silmät loistavat hänen puhuessaan sukeltamisesta. – Maan päällä on paljon kaikkea hälinää. Vedessä, ainoat äänet jotka kuuluvat ovat muut oppilaat ja se, kun puhaltaa ilmaa ulos ja saa ilmaa keuhkoihin. Patinen aloitti varusmiespalveluksensa Upinniemessä jo viime kesänä. Reserviupseerikurssin aikana mies sai kuitenkin paikan raivaajasukeltajakurssilta. Palvelus keskeytyi ja jatkui tämän vuoden helmikuun lopulla raivaajasukelluskurssilla. Raivaajasukeltaja on Miinantorjuntaisteluosaston sotilas, joka koulutetaan merimiinojen ja muiden räjähteiden etsintä- ja raivaustehtäviin. Puolustusvoimien sukeltajakoulutuksessa koulutetaan vuorovuosittain raivaajasukeltajia ja taistelusukeltajia. Yhteen puolustusvoimien haastavimmista koulutuksista otetaan vuosittain ainoastaan yksi saapumiserä tammikuussa. Palvelus alkaa peruskoulutuskaudella, josta siirrytään sukeltajakoulutukseen. – Raivaajasukeltajilta vaaditaan rauhallisuutta, määrätietoisuutta, hyvää fyysistä kuntoa ja psyykkistä tasapainoa, Patinen kertoo. Harjoittelua päivittäin Patisella on sukeltajakurssia takanaan nyt kaksi kuukautta. Koulutus on ollut hektistä – löysiä päiviä ei ole. – Koko ajan on tekemistä ja koulutus on todella nousujohteista. Fyysisesti tämä on aika kuormittavaa. Patinen kertoo harrastaneensa suunnistamista ja uintia. Etenkin jälkimmäisestä on ollut koulutuksessa uskomatonta hyötyä. Sukeltajien päivät käynnistyvät aamuliikunnalla, josta siirrytään aamupalan kautta oppitunneille. Lounaan jälkeen on vuorossa liikuntaa ja allaskoulutusta päivälliseen asti. Illat kuluvat oppikirjoja lukiessa, sillä kokeita on joka viikko. Tähän mennessä sukeltamista on harjoiteltu uimahallissa päivittäin 2–4 tuntia. Ensimmäiset kaksi viikkoa vedessä harjoiteltiin perusvälineiden, kuten maskin ja räpylöiden käyttöä. Tämän jälkeen sukelluslaitteet otettiin mukaan koulutukseen. Sukelluskoulutuksen määrä tulee kasvamaan mitä pidemmälle kurssi etenee. Lähiaikoina edessä on avovesileiri, jossa sukeltamista harjoitellaan Itämeressä. – Uimahallissa näkyvyys vedessä on hyvä, mutta Itämeressä näkee hyvin lyhyen matkan eteensä. Haasteita jokaisena päivänä Patinen kertoo saaneensa koulutuksesta tähän mennessä luottamusta itseensä – jokaisesta haasteesta on mahdollista selvitä. – Joka päivä on voinut haastaa itsensä ja oppinut, että kykenee moniin asioihin, vaikkei välttämättä uskoisi pystyvänsä, Patinen sanoo. Tämän lisäksi Patinen kehuu kurssin yhteishenkeä. Ryhmässä on yhteensä 18 oppilasta, joista kymmenen on varusmiehiä ja kahdeksan täydennyskoulutettavia henkilökunnan jäseniä. Patisella on palvelusta jäljellä vielä noin kahdeksan kuukautta. Loppupalveluksen aikana taitoja sukeltamisessa ja raivaamisessa syvennetään. – Odotan, että pääsen kokemaan uusia haasteita ja mieleenpainuvia hetkiä. 12 kentällä ruotuväki 10/2015 Sotilaspoliisiveneet valvovat rannikolla Puolustusvoimat on hankkinut uusia sotilaspoliisiveneitä. Veneitä käytetään puolustusvoimien hallussa olevien saarten valvontaan. Jussi Vainikka sopivan koulutuksen jälkeen varusmiehetkin voisi näitä operoida. Esimerkiksi merivoimissa on varusmiehiä veneenkuljettajina, jotka koulutetaan tätäkin vaativampien veneiden ajamiseen, Hukki sanoo. Puolustusvoimat on hankkinut uusia veneitä rannikolla toimivien sotilaspoliisijoukkojen käyttöön. Kolme kappaletta tilattuja veneitä toimitettiin viime vuoden lopulla ja saatiin valmiiksi kuluvan vuoden alkupuolella. – Yksi vene on vielä tänä vuonna tulossa ja tulevaisuudessa on optioiden myötä mahdollisesti tulossa muutama lisää, insinöörikapteeniluutnantti Kalle Hukki Järjestelmäkeskuksen merijärjestelmäosastolta kertoo. – Veneen rungon pituus on 6,8 metriä, ja kun kyseessä on perämoottorivene, niin koko pituus on 7,5 metriä. Leveys on 2,5 metriä. Veneet hankittiin Virosta Hukki vertaa uusia sotilaspoliisiveneitä poliisiautoon. Hänen mukaansa vene eroaa tavallisesta moottoriveneestä kuten poliisiauto poikkeaa tavallisesta pakettiautosta. – Kyseessä on oikeastaan ihan normaali moottorivene, mikä on varustettu tavallisesta moottoriveneestä poiketen sotilaspoliisi-tekstillä ja erilaisilla hälytysvaloilla. Siinä on erilaisia viestivälineitä, kuten esimerkiksi Virve-radio, Hukki täsmentää. Alumiinirunkoiset veneet on tehty Virossa Alunaut Oy:n toimesta. Hukin mukaan yhteistyö virolaisfirman kanssa on mennyt hyvin. – Veneet ostettiin tarjouskilpailun kautta, ja virolaiset olivat itseasiassa ainoita, jotka sitä meille tarjosivat, Hukki kertoo. Kuudelle hengelle rekisteröityjä sotilaspoliisiveneitä vauhdittaa Suzukin 150-hevosvoimainen perämoottori. Veneet kulkevat yli 30 solmun vauhtia, ja niiden syväys on 0,4 metriä. Syväyksellä tarkoitetaan aluksen vesilinjan ja rungon alimpien osien etäisyyttä. Veneitä sekä meri- että maavoimien käyttöön Kuva: Alunaut Oy Sotilaspoliisiveneitä on toimitettu Maasotakoululle, Kaartin jääkärirykmentille sekä Rannikkolaivastolle. Veneitä käytetään puolustusvoimien hallussa olevien saarten valvontaan. – En usko, että käyttö maa- ja merivoimien joukko-osastoissa poikkeaa suuresti toisistaan. Olosuhteet ovat toki hieman erilaiset riippuen joukkojen ja valvottavien kohteiden sijainnista. Osa merellä sijaitsevista kohteista sijaitsee kuitenkin maavoimien joukko-osastojen tontilla, minkä vuoksi veneitä hankitaan myös niille, Hukki toteaa. Veneet tulevat olemaan pääasiassa kantahenkilökunnan käytössä. Hukki pitää kuitenkin mahdollisena myös sitä, että veneitä ajaisivat varusmiehet, sillä niiden koko ja koneteho ovat melko pieniä. – Sinänsä ei ole estettä, etteikö huomio! Uudet sotilaspoliisiveneet otetaan käyttöön kesän aikana. Kuvassa vene odottamassa toimitusta valmistusmaasta Virosta. verkossa Tubettajan välivuosi varusmiespalveluksessa Kalle Toivonen Lähetä meille osoitteeseen [email protected] oma ehdotuksesi Huomio!-kuvaksi ja liitä mukaan yhteystietosi. Julkaistusta kuvasta saa palkinnon. Osalle palvelustovereista tuttu naama Kuva: Tommi Selander Kuva: Ville Bröijer Kevätsiivouspalveluksen aika? Pöydän toisella puolella lattea siemailee tuiki tavallisen näköinen nuori mies. Farkut ja huppari, puolustusvoimien lyhentämä hiusmalli. Ja sitä Tuomo Kaski on, tavallinen ja varsin miellyttävä nuorukainen. Ehkä juuri siksi hänen MrTuomo-nimeä kantavalla Youtube-kanavalla, jonne hän lataa Youtube-videoita päivittäisestä elämästään, on noin 140 000 tilaajaa. Videoissaan Kaski eli MrTuomo muun muassa kertoo päivästään, pelaa videopelejä tai, kuten kaikkein suosituimmissa latauksissaan, osallistuu syömishaasteisiin. – Videot ovat helposti lähestyttäviä. Niillä voi näyttää hyvin konkreettisesti kaikkia arkipäivän kommelluksia ja siten naurattaa ihmisiä helposti, Kaski mietiskelee hymynkareen kera. – Kaverit ovat sanoneet, että minun pitäisi ryhtyä stand up -koomikoksi. MrTuomon stand up -uraa ei todisteta ainakaan vielä ennen joulukuuta, sillä siihen asti hän viettää aikaansa valtion leivissä, Kainuun prikaatissa Kajaanissa, jossa varmasti kiinnostaa, millaista täällä oikeasti on. Mutta puolustusvoimien alueella kuvattuja videoita ei ilman luvan hakemista julkaista, Kaski toteaa. Muutaman päivän lomaa palveluksesta Helsingissä viettävä MrTuomo käyttää tilaisuuden videoida hyödykseen. hän kouluttautuu huoltokomppanian alikersantiksi. – Ajattelin, että pakkohan se on yrittää hommata nappuloita, kun kerran intissä on. Lisäksi siviilissä opiskeltu kokin pätevyys on avuksi tässä hommassa, Kaski kertoo. Päivittäinen kuvaaminen on nyt mahdotonta Varusmiespalveluksen suorittaminen on kuitenkin luonnollisesti tullut Youtube-harrastuksen tilalle, ainakin hetkeksi. – Lomille tullessaan on ollut useimmiten niin väsynyt, varsinkin kun on laiminlyönyt kuntonsa ylläpitoa viimeiset noin 4–5 vuotta, Kaski torailee. Kaski on kuitenkin kuvannut varusmiespalveluksessa vapaaajallaan jonkin verran uusia videoita, joita ei ole nettiin ainakaan vielä ilmestynyt. – On ollut hauskaa ja katsojia Ja toden totta, MrTuomon tahti tuntuu hetkellisesti hiipuneen. Hänen kanavansa lähemmäs 400:sta latauksesta vain kolme on päivätty tälle vuodelle. Mutta hiljaiselon aikanakaan fanit eivät ole unohtaneet MrTuomoa. Vaikka kohderyhmän ikähaarukka on tubettajille tyypillinen 12–16 vuotta, hänen katsojakuntansa vakaa pohja lepää hieman vanhemman ikäryhmän harteilla. – Olen tehnyt videoita jo vuodesta 2006 ja aloitin videopäiväkirjankin pitämisen jo vuonna 2011. Olen siis ensimmäisiä suomalaisia Youtubessa, joten osa katsojistani on vanhoja faneja, jotka ovat ikään kuin varttuneet kanssani, Kaski pohdiskelee. – Yllätyksekseni osa jengistä tunnistaa kasvoni kasarmilla. 13 vapaalla ruotuväki 10/2015 Kuva: Sofia Korhonern – On harmi, ettei Suomessa ole koskaan julkaistu postimerkkiä, jossa olisi sotalaivan kuvaa. Olemme jotenkin liian vaatimattomia, toteaa kommodori evp. Kai Varsio. Postimerkkeilevä merimies Vuonna 2010 eläkkeelle siirtynyt kommodori Kai Varsio on kerännyt yhteensä 3 500 postimerkkiä. Joonas Koivisto tupavisa 1. Mikä on Viron puolustusvoimien rauhanaikainen vahvuus? 2. Millä vuosikymmenellä jaettiin ensimmäiset suomalaiset baretit? 3. Kuinka monta joukko-osastoa maavoimiin kuuluu? 4. Mistä asti veteraanipäivää on vietetty? 5. Mikä on puolustusvoimauudistuksen tarkoitus? 6. Missä sijaitsee Ilmasotakoulu? 7. Kuinka pitkä on Venäjän armeijan palvelusaika? 8. Minä vuonna Ruotuväki ilmestyi ensimmäisen kerran? 9. Missä sijaitsee Suomen pohjoisin varuskunta? 10. Mikä alus on kuvassa? vastaukset kanssa siihen tulokseen, että hienoja merkkejä olisi kiva säästää. Pian ystävät ja sukulaiset alkoivat lahjoittamaan merkkejä ja niitä kertyi. Sattuman kautta Kuva: Lisa Hentunen Aulassa on vastassa pitkä mies, jolle merivoimat ja keräilyharrastus ovat lähellä sydäntä. Vaikka vuonna 2010 eläkkeelle siirtynyt kommodori evp. Kai Varsio myöntää itsekkin postimerkkien keräilyn olevan hieman tylsältä kuulostava harrastus, on hän saattanut saavuttaa jotain erityistä sen saralla. Hän uskoo keränneensä kaikki moottoroiduista sotalaivoista kuvatut merkit. Ura upseerina suomenlinnassa syntyneelle Varsiolle selkeni varusmiespalveluksen aikana. – Intti oli mukavaa. Olin palveluksessa merivoimissa ja pääsin olemaan aika paljon merillä. Myös merisotakoulu, eli reserviupseerikurssi oli mukava kokemus. Voin suositella palvelusta ja työuraa merivoimissa kaikille. Hetkeäkään en sitä valintaa katunut. Uravalintaa vaikutti myös se, että Varsion isä oli upseeri, yksi veljistä juuri kadettina ja toinen veli merikapteenina siviilialuksilla. Upseerin ura huipentui, kun Varsio siirtyi Merisotakoulun johtajan pestistä puolutusasiamieheksi Lontooseen. Tästä virasta Varsio jäi eläkkeelle virallisesti 1. tammikuuta 2010. Varsio ei keräillyt postimerkkejä lapsena, kuten useimmat keräilijät. Kiinnostus harrastukseen lähti, kun hänen ja vaimonsa ensimmäiseen yhteiseen kotiin tuli paljon postia. Varsio tuli vaimonsa Kerran nuorena luutnanttina Varsio bongasi merkkejä järjestellessään kuvan sotalaivasta. – Mietin siinä, että merimiehenä ja -sotilaana pitäisi varmaan tietää, mikä tuo alus on. Parin kuukauden sisällä ilmaantui toinen ja aloin kiinnostumaan merkeistä enemmän. Kai Varsio Maanpuolustuskorkeakoulun vuosipäivänä 2005. Aluksilla joutui olemaan pitkiä aikoja poissa kotoa. Varsio toimi muun muassa eri alusten komentajana ja vietti monia vuorokausia merellä. Silti hän ei pitänyt merkkejä aluksilla mukana tai keskittynyt niihin merillä. – Jos koulutuspurhejdukset suuntautuivat ulkomaille, kävin paikallisissa postimerkkiliikkeissä. Soitin etukäteen liikkeisiin ja kerroin, että kiinnittyisimme maihin jonain tiettynä päivänä ja olisi esimerkiksi puoli tuntia aikaa käydä liikkeessä. Näin ollen liikkeet kaivoivat laivojen kuvia sisältäneet postimerkit jo valmiiksi esille. Näin piti toimia varsinkin ennen internetin kehitystä. Ensimmäinen postimerkki, jossa on kuvattu sota-laivaa julkais- tiin 1800-luvun lopulla Chiputissa, Ranskassa Afrikan sarven alueella. Se oli Aviisoksi kutsuttu ranskalainen tykkivene. Merkki oli aika harvinainen ja kallis. Lopulta Varsio sai sen kuitenkin käsiinsä. – Yhtäkkiä merkki ilmestyi huutokauppaan johonkin päin maailmaa. En siitä nyt omaisuuksia maksanut, mutta ehkä noin 500 euroa, joka tuntuu paljolta yhdestä merkistä. Keväällä Varsio aikoo väitellä sotatieteiden tohtoriksi käyttäen postimerkkikokoelmaansa apunaan, joten harrastus on osana myös eläkkeelle siirtymisen jälkeen. 1. Noin 3800, 2. 1960-luvulla, 3. 9, 4. Vuodesta 1987 lähtien Lapin sodan päätyttyä, 5. Sopeuttaa organisaatio ja henkilöstö käytettävissä olevaan rahoitukseen, 6. Tikkakoskella, 7. 42 kuukautta, 8. 1962, 9. Sodankylässä, 10. Rajavartiolaitoksen vartiolaiva Turva 14 vapaalla elokuvat ruotuväki 10/2015 kirja Spy – vakoojan asussa Ohjaus Paul Feig Pääosissa Melissa McCarthy, Jason Statham, Jude Law, Rose Byrne Ensi-ilta 5.6. mintaan tottumaton toimistotyöntekijä, joka on innoissaan mahdollisuudesta päästä keskelle toimintaa. Spy – Vakoojan asussa on innokas hyväntuulenkomedia, josta ei nopeita ja yllättäviä juonenkäänteitä puutu. Hauskoista ja aurinkoisista piirteistään huolimatta komediassa kohdataan myös kuolemaa, joka ohitetaan kuitenkin nopeasti. Tärkeintä on se, että hyvikset voittavat pahikset. Välillä on vaikea tietää, kenen puolella kukin on. Selkeä erottelu hyviin ja pahoihin ei elokuvan agenttien maailmassa toimi aina. Aappo Jutila Love is Strange Helena Pilke vietti lukemattomia tunteja Suomalaisen kirjallisuuden seuran kahden hyllykilometrin keskellä tutkimassa veteraanien tarinoita. Korsuissakin oli kulttuuria Ohjaus Ira Sachs Pääosissa John Lithgow, Alfred Molina, Marisa Tomei Ensi-ilta 9.5. Ben (John Lithgow) ja George (Alfred Molina) sanovat toisilleen tahdon ja siunaavat 40 vuoden yhteiselonsa. Aurinko paistaa, juhlat onnistuvat ja päivä on pariskunnan elämän onnellisin. Käy kuitenkin köpelösti, kun katolinen koulu, jossa George opettaa musiikkia, päättää antaa liiton takia tälle potkut. Pariskunta joutuu myymään asuntonsa ja päätyy majailemaan sukulaisten ja ystävien nurkkiin toisista erilleen. Rakkaus on kummaa ja niin on omalla tavallaan myös Love is strange. Elokuva voi tuntua hitaudessaan tylsältä. Tosiasiassa kyseessä on kuitenkin lämminhenkinen ja hyvin kaunis kuvaus rakkaudesta, läheisyydestä ja ihmissuhteista. Kauneus syntyy osittain hitaista kohtauksista, joissa oppilas soittaa minuuttikaupalla pianoa Georgen kirjoittaessa mielessään kirjettä jossa teini-ikäinen poika nyyhkyttää tavatto- Kuva: Ville Bröijer Vaatimaton CIA-analyytikko Susan Cooper (Melissa McCarthy) joutuu lähtemään Eurooppaan tositoimiin, kun rikollisliiga on saanut selville muiden CIA-agenttien henkilöllisyydet Spy – Vakoojan asussa on hauska toimintakomedia, jonka vauhdikkaat juonenkäänteet kuluvat komedialle tyypillisellä häselöinnillä. Yhdysvaltalaisen Paul Feigin ohjaama komediapläjäys ilahduttaa ja vihastuttaa katsojaa. Aika-ajoin hissukan konttorirotan ajatuskulku on ärsyttävän hidasta ja Cooper möläyttelee asiota kuin pikkulapsi. Joissakin komedioissa tällaisia hetkiä on huomattavasti enemmän. Melissa McCarthyn näyttelijänkyvyt yllättävät. Hän joutuu elokuvan edetessä näyttelemään naista joka on CIA-analyytikko, mutta omaksuu useita peiterooleja. On ihanaa huomata, kuinka peiteroolinkin takaa pilkahtelee vähän höperö ja toi- man pitkän ajan yksinään porraskäytävässä. Ja entäpä elokuvan kuvaus ja symboliikka? Kylmät väreet valtaavat käsivarren, kun katolinen pappi poistuu pimeään nurkkaan ja seuraavassa kuvassa katse kiinnittyy aurinkoon, joka loistaa Georgen hymyilevän naaman takana. Veteraaninäyttelijät Litgow ja Molina vievät upeilla suorituksillaan elokuvan tavanomaisen tavaran -luokasta jopa taianomaiselle tasolle. Love is strange on Kansallisen audiovisuaalisen Kuukauden elokuva ja se on nähtävissä ainoastaan ilman tekstityksiä elokuvateatteri Orionissa Helsingissä. Mika M. Niskanen Helena Pilkkeen ja Olli Kleemolan kirjoittama Elämää juoksuhaudoissa kertoo korsukulttuurista eli sotilaiden erilaisista vapaa-ajanviettotavoista asemasodan aikana. Vuoteen 1942 mennessä Suomen nopea eteneminen jatkosodassa oli pysähtynyt. Joukot kaivautuivat Karjalan kunnaille asemiin, joista osa piti jopa kahden ja puolen vuoden ajan. Sotilaat viettivät aikaansa kuukausia samassa korsussa samojen toverien kanssa. Sotatoimet olivat vähäisiä. Oli ikävä kotiin ja pula mielekkäästä tekemisestä. Näissä olosuhteissa korsukulttuuri syntyi. – Kun on kurjaa, sitä pitää yrittää sietää kaikin keinoin, Pilke tiivistää. Runsasta vapaa-aikaa sekä tapettiin, että käytettiin hyödyksi. Asemasodan aikana muun muassa opiskeltiin, viljeltiin maata ja nikkaroitiin tarvekaluja kotirintamalle. Alakulttuurina juotiin muurahaispesässä keitettyä kiljua ja pelattiin silloin paheksuttua korttia. Valistusupseerit yrittivät ohjailla miesten vapaa-ajanviettotapoja tuotteliaaseen ja hyödylliseen suuntaan, mutta usein heikoin tuloksin. – Yksi kiinnostavimmista huomioista kirjaa tehdessäni oli, miten kaikesta huolimatta miesten keskuudessa versoi sellainen villi ja luontainen kulttuuri, Pilke kertoo. Veteraanien omien kokemuksien pohjalta Pilke on aikaisemmin kirjoittanut kirjan Julkaiseminen kielletty, jossa pureudutaan Tiedotuskomppanioiden miehiin jatkosodan aikana. Innoitus tähän uuteen kirjaan tuli Pilkkeen mukaan vanhasta aiheesta, mutta kierteen kautta. – Päätin Tiedotuskomppanioiden innoittamana tutkia valistusupseereita, mutta aihe ei tuntunut kovin kiinnostavalta. Sitä kautta löytyi kuitenkin tämä inhimillinen näkökulma, se miten rintamamiehet kaiken käytännössä kokivat, Pilke kertoo. Tiedotuskomppanioita ja valistusupseereita koskeva aineisto löytyy puolustusvoimien virallisista arkistoista. Elämää juoksuhaudoissa perustuu taas Suomalaisen kirjallisuuden seuran keräämiin veteraanien omiin kokemuksiin ja tarinoihin. ”Kun on kurjaa, sitä pitää yrittää sietää kaikin keinoin.” Vuonna 1973 kerättiin yli 12 000 kirjoitetun liuskan ja 30 tunnin tallenteen verran veteraanien tarinoita jatkosodan aikaisesta korsukulttuurista ja vapaa-ajan vietosta. – Kuten kaikessa tutkimustyössä, haastavinta oli sen hahmottaminen, mikä on relevanttia kokonaisuudelle. Ettei vain yleistä muutamassa tarinassa esiintyvää yksittäistapausta, Pilke pohtii. Pilkkeen mukaan laajasta tutkimustyöstä ja aineiston pohjalta ai- kaisemmin julkaistuista tutkimuksista huolimatta on raapaistu vasta pintaa. – Niissä tarinoissa on loputtomasti tutkittavaa. Ihmisyys kulkee läpi tarinan Elämää juoksuhaudoissa eroaa Pilkkeen mukaan muista samaan aineistoon perustuvista julkaisuista yhtenäisyytensä vuoksi. – Esimerkiksi 70-luvulla Otavan julkaisemassa kokoelmassa veteraanien tarinoita oli vain laitettu perä perän jälkeen, Pilke kertoo. – Me halusimme mennä syvemmälle, etsiä yhtenäisen tarinan kaikkien eri kertomuksien taustalla. Siellä on sellainen inhimillisyyden juonne, mikä kulkee läpi kaikkien kertomusten. Elämää juoksuhaudoissa etsii ja löytää ihmisyyden sodan melskeiden keskeltä. Se tuo värin ajan haalistamaan, mustavalkoiseen sodan kuvaan. Kalle Toivonen konsolipelit Bloodborne PS4 From Software Japanilaisen From Softwaren uusimmassa kolmannen persoonan pelissä pelaaja saa taas seikkailla synkissä olosuhteissa. Päähenkilön tehtävänä on etsiä lääke kaupunkia vaivaavaan kuolettavaan tautiin, joka saa kaupungin asukkaat vaeltamaan kaduilla karmivina hirviöinä. Pelin aluksi pelaaja saa itse luoda hahmon, jolla hän taistelee kirotussa kaupungissa. Peli ei ehkä sovi aloittelijalle, sillä sen juoni avautuu todella hitaasti. Juoni ei kuitenkaan välttämättä ole keskiössä, kun pelaaja voi keskittyä taistelutaitojen kehittämiseen ja veren vuodattamiseen. Bloodborne vaatii pelaajalta tiukkaa keskittymistä ja nopeaa reagointia, sillä hyökkäys on paras puolustus karmivia hirviöitä vastaan taistellessa. Hirviöiden tuhoaminen vaatii paljon harjoittelua, sillä suurin osa käytettävistä aseita on lähitaisteluaseita. Lisäksi löytyy alkukantaisia tuliaseita, joiden käyttäminen vaatii vielä enemmän harjoittelua, jotta osumatarkkuus lisääntyy. Grafiikaltaan vaikuttavan pelin on monta kertaa sanottu palaavan From Softwaren kehittämien Souls-pelien juurille. Pelimaailma on vakuuttava kokonaisuus, joka on saanut vaikutteita niin 1800-luvun Lontoosta kuin villistä lännestä. Maailmaan on piilotettu salaisia polkuja ja oikoreittejä, joiden avaaminen vaatii taisteluista selviämistä. Assassins´s Creed Chronicles China XBox One, PS4, PC Ubisoft Vaikka pelaisi Bloodbornen päätarinan loppuun saakka, voi peliin palata myöhemminkin. Chalice Dungeons -luolastoiden satunnaisesti luodut alueet muuttuvat sitä vaarallisemmiksi mitä syvemmälle karmiviin tunneleihen uskaltautuu. Pitkät latausajat eivät kannusta kuolemaan. Pelaajan täytyy pysyä valppaana ja olla kokoajan valmiina hyökkäämään. Aappo Jutila Chronicles pelien julkistaminen Assassin's Creed nimen alle oli yllätys, sillä kyse lienee oheistuotteista sarjan isoille julkaisuille. Sarjan edellinen lippulaiva, Unity oli kiireisen kehitystyön takia täynnä karmivia virheitä. Tämä sai pelisarjan fanit kritisoimaan tiheää julkaisutahtia. Tutusta laajasta pelimaailmasta ja kolmannen persoonan toiminnasta on siirrytty viime aikoina suosiota saaneeseen osittain kolmiulotteiseen tasoloikan ja hiiviskelyn sekoitukseen. Eteneminen tapahtuu pääosin sivuttain, mutta välillä liikutaan myös syvyyssuunnassa. Kaksiulotteisuus tukeekin hiiviskelyä, joka toimii huomattavasti sarjan isoja pelejä paremmin. Ympäristössä on monenlaista piiloa ja piiloutuminen on simppeliä. Pelaajalle annetaan hyvät työkalut tilanteista huomaamattomasti selviämiseen, mutta se vaatii kärsivällisyyttä.Taistelu on sivuosassa, sillä se on jo helpoimmalla vaikeustasolla lähes mahdotonta useampaa kuin yhtä vihollista vastaan kerralla. Pelin ympäristöksi on valikoitunut 1500-luvun Kiina. Sen nätti, piirrosmainen tyyli, on miellyttävää katseltavaa. Valitettavasti nätin grafiikan vastapainona pelin äänipuoli vaikuttaa halvalta. Päähahmo Shao Jun kuiskailee kaikki replikkinsä ja pääsarjan vanhemmista peleistä tuttu Ezio, joka ilmestyy välillä kouluttamaan Junia on B-luokan versio alkuperäisestä. Kuiskailun voisi kuvitella sopivan salamyhkäiseen tunnelmaan, mutta se on lähinnä kiusallista ja väkinäistä. Chronicles -konseptissa on potentiaalia, mutta ensimmäistä osaa vaivaa omaperäisyyden puute, liika pelillinen toistuvuus ja halpa ääninäyttely. Tämän takia peli on suhteellisen hajuton ja mauton. Joonas Koivisto 15 VAPAALLA ruotuväki 10/2015 VISIT FINLAND Oulu Miksi: Pohjoisen Skandinavian pääkaupunki on Nähtävyydet: Torinranta Kauppahalleineen ja kesäisin viihtyisä patioineen ja useine tapahtumineen, joista mainittakoon Ilmakitaransoiton maailmanmestaruuskilpailu ja Qstock. Toripolliisi-patsaineen, Hietasaaren alue, Nallikari ja tiedekeskus Tietomaa. Parasta: Kävelykatu Rotuaari sekä Torinranta ja Ainolan puisto. Ruoka: Tutustu etenkin perinteiseen lohisoppaan, jota saa Kauppahallista. Eksoottisemmalle kulinaristille suositellaan ravintola Sokeri-Jussin rössypottuja. Yksi vaihtoehto on ostaa eväät ja mennä nuotion ääreen piknikille Ainolan puistoon tai Nallikarin uimarannalle. Mitä tehdä päivän aikana: Vuokraa aamulla polkupyörä ja käy nappaamassa selfie Toripolliisi-patsaan kanssa. Kiertele Kauppahallissa sekä torin alueen vanhoissa aitoissa. Jatka matkaasi kävelykatua pitkin Rotuaarille ja sen useille patioille. Suuntaa seuraavaksi Ainolan puistoon ja piipahda tiedekeskus Tietomaassa. Pyöräile Merikosken patosillan yli Tuiraan ja edelleen Nallikarin rannalle, jossa voit kokeilla leijasurffausta. Palaa pyöräillen takaisin keskustaan idyllistä reittiä siltojen yli ja saarten läpi. Jatka iltaa Torinrannassa ja Rotuaarilla. Viikonloppu vieraassa, suomalaisessa kaupungissa VISIT FINLAND/KRISTA KELTANEN Turku Miksi: Kaupungissa on eurooppalainen tunnelma – jos haluaa tehdä pienen ulkomaanmatkan Suomen sisällä, kannattaa matkustaa maamme ikiomaan Pariisiin. Parasta: Aurajoki ja sen rantakadut. Joen varrella kuljeskellessa törmää moniin kahviloihin, baareihin, ravintoloihin ja museoihin. Kaupungista löytyy paljon piilotettuja ja hauskoja yksityiskohtia. Ruoka: Turkuun on perustettu viime aikoina monia pieniä ja laadukkaita ravintoloita. Tarjolla on muun muassa lähi-, luomu- ja eurooppalais-suomalaista-ruokaa. Nähtävyydet: Museolaiva Suomen Joutsen, merikeskus Forum Marinum, Kakolanmäen vankilan alue ja kulttuurikeskus Logomo. Mitä tehdä päivän aikana: Piipahda aluksi tutustumassa Kakolanmäen vankilan alueeseen. Jatka matkaasi museolaiva Suomen Joutsenelle ja merikeskus Forum Marinumiin. Ylitä joki muutamaan otteeseen Föri-lautalla. Suuntaa tämän jälkeen kiipeilemään Flowparkiin ja pulahda uimaan Jukuparkissa. Illan hämärtyessä kulje Aurajoen rantabulevardilla ja nauti drinkki joko jokilaivalla tai rantakadulla. Turun eurooppalaiseen ilmapiiriin vai Tampereelle mutustamaan mustaa makkaraa? Ruotuväki selvitti, mihin kaupunkiin varusmiehen kannattaisi matkustaa lomailun merkeissä viikonloppuvapaiden aikana Suomessa ja miksi. Suomen virallisen valtakunnallisen matkailun yksikön Visit Finlandin – erityisalueena ulkomailta Suomeen suuntautuvan matkailun edistäminen – kehityspäällikkö Terhi Hookin mukaan parhaat kohteet varusmiehelle ovat satunnaisessa järjestyksessä: Tampere, Turku, Helsinki ja Oulu. – On kyllä todella hankala päättää tiettyjä kaupunkeja, koska Suomessa on niin monta hienoa paikkaa, Hook pohtii. Hänen mukaansa oman maan helmet tulee tuntea jo senkin takia, että voi verrata niitä ulkomaisiin kaupunkeihin. – Suomessa matkustaminen ja lomailu on enemmän kokemusten saamista, kuten Aurajoen rannalla käveleminen. Meillä ei ole samalla tavalla maailmanlaajuisessa vertailussa pärjääviä merkittäviä historiallisia kohteita, kuten ulkomailla, Hook sanoo. – Suomesta löytyy kuitenkin ihan samanlaista meininkiä. Vinkkejä kysyttiin Hookin lisäksi kaupunkien matkailuneuvojilta. Tampere Miksi: Kaupunki soveltuu hyvin budjettimatkustamiseen. Etenkin varusmiesten ikäisille alueella on paljon tapahtumia ja tarjontaa. Kesäisin rutkasti festivaaleja. Parasta: Oma alueellinen tunnelmansa ja kaupungin läpi kulkeva Tammerkoski, joka on valittu yhdeksi Suomen kansallismaisemista. Ruoka: Musta makkara Pohjoismaiden suurimmasta kauppahallista. VISIT FINLAND/KRISTA KELTANEN Teksti: Mika Niskanen Taitto: Sofia Korhonen VISIT FINLAND/JUSSI HELLSTEN Helsinki Miksi: Kaikista Suomen kaupungeista urbaanein, jossa tarjonta on maamme laajinta. Eri kaupunginosissa on erilainen tunnelma – Kalliossa pääsee haistelemaan paikallisten elämää, kun taas Punavuoressa voi ihastella arkkitehtuuria. Parasta: Monipuolisuus ja kauniit saaret, kuten Suomenlinna ja Pihlajasaari. Ruoka: Street Food -katuravintolat, joita löytyy kiinteistä kivijalkatiloista tai liikkuvina vaunuina muun muassa Rautatieasemalta ja Kalasatamasta. Keskiviikkoisin Kasarmitorilla järjestetään Street Food Carnival. Nähtävyydet: Stadionintorni, Suomenlinna, Olympiastadion, Linnanmäki, Kiasma ja Senaatintorin alue. Mitä tehdä päivän aikana: Hyppää raitiovaunu 3:een ja kierrä Helsingin ympäri. Jää pois Kaivopuiston lähettyvillä – etenkin jos käynnissä on ulkoilmakonsertti. Jatka tämän jälkeen matkaasi laivalla Suomenlinnaan tai Pihlajasaareen. Paistattele päivää ja matkaa illaksi takaisin kaupunkiin. Tutustu monipuoliseen ravintolatarjontaan, kuten olutravintoloihin ja cocktail-baareihin. 16 takakansi ruotuväki 10/2015 potretti Intohimoinen maailmankansalainen Aappo Jutila Kylmän sodan innoittama Aaltola varttui kylmän sodan tuiskeessa. Hän muistelee käyneensä jo peruskoulussa väittelyjä Yhdysvaltain presidentin vaaleista. Hän on aina ollut innokas väittelijä ja ottanut kantaa ajankohtaisiin asioihin. Aaltolaa voi luonnehtia maailmankansalaiseksi. Hän on opiskellut ja työskennellyt muun muassa Yhdysvalloissa, Ranskassa ja Iso-Britanniassa. Ulkopolittisen instituutin lisäksi hän toimii vapaa-ajallaan Tallinnan yliopistossa kansainvälisen politiikan professorina. Näin ollen hän matkustaa Helsinki-Tallinna väliä aika usein. – Tallinnasta on myös elämänkumppanini, joten ei sinne meneminen ole pelkästään opettamisen iloa, hän naurahtaa. Aaltola lähti jo 14-vuotiaana Kuvat: Tommi Selander Tutkija, ohjemajohtaja, dosentti, vieraileva professori Mika Aaltola esittelee itsensä mikroblogipalvelu Twitterissä englannin kielisellä lauseella ”Interested in serendipity of all kinds”, eli kiinnostunut kaikenlaiseseta serendipiteetistä. – Serendipiteetti ei oikein käänny suomeksi. Sillä tarkoitetaan onnekkaita sattumia. Olen menetelmällisesti korostanut tutkimustyössä asioiden luovaa yhdistelemistä yli kategoriarajojen, Aaltola selittää. – Itseasiassa suoritin ensimmäisen tutkintoni psykologiasta, josta sitten olen jatkanut kansainväliseen politiikkaan. Psykologiasta ei ole kovin pitkä matka kansainvälisen politiikan hulluuteen. Aaltola toteaa, että elämme hyvin mielenkiintoisessa maailmassa, jossa täytyy pystyä ymmärtämään poikkeuksellisia ja erikoislaatuisa tapahtumasarjoja. – Olen korostanut monessa yhteydessä sitä miten sattumat syntyvät. Ulkopoliittisen insituutin tutkija ja Globaali turvallisuus -tutkimusohjelman ohjelmajohtaja Mika Aaltola on erikoistunut tutkimuksessaan suurvaltasuhteisiin. — Työssäni olen ajan hermolla. Minulla on työhöni intohimoinen asenne, hän toteaa. kesätöihin Yhdysvaltoihin. Lukioikäisenä hän muutti sinne opiskelemaan. – Kylmän sodan päättyminen ajoittuu samoihin aikoihin. Silloin olikin luonnollista kiinnostua poliittisesta psykologiasta ja kansainvälisestä politiikasta, jotka olivat murroksessa. Hän kokee, että ilman vakaata suomalaista yhteiskuntaa ja tukevaa koulutusjärjestelmää hänen edustamansa maailmankansalaisuus olisi mahdoton. Hän arvostaa tämän yhteiskunnan puolustamista. Aaltolalle välimatkat eivät ole ongelma. – Taulun kehykset eivät ole merkityksellisiä, vaan se mitä siellä taulussa on. Jos siellä on hy- viä asioita, joista pidän, on matkustaminen mutkatonta. Työ menee vapaa-ajalle Tutkijan ura vaatii intohimoa ja halua prosessoida ajatuksia myös vapaa-ajalla. Aaltola hymyilee, ettei ole ehtinyt pitkään aikaan lomailemaan. – On tärkeää osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun ja minulla on velvollisuuden tunne tuoda tutkimuksellinen näkökulma esille silloinkin kun sitä kaikki eivät välttämättä arvosta. Aikaa vievän työnsä lisäksi hän pyrkii harrastamaan kuntonyrkkeilyä joka päivä. Hän nauttii työstään ulkopoliittisessa instituutissa, sillä siellä on ihmisiä, joilla on monenlaisia näkökulmia ajankohtaisiin ulkopoliittiisin asioihin. Heillä on usein intohimoisia keskusteluja ajankohtaisista aiheista. – Se on parasta! Aaltola naurahtaa viitaten rakentaviin väittelyihin. Lento-onnettomuuksien tutkinta on Aaltolalle toinen intohimo. Koko elämänsä lentopelosta kärsinyt Aaltola naurahtaa osaavansa monien onnettomuuskoneiden mustanlaatikon sisällön ulkoa. – Ehkä nykyään elämässä on niin paljon muita murheita, että lentäminen ei enää pelota. Jos en tutkisi suurvaltasuhteita, olisin varmaankin lento-onnettomuustutkija. – Kaikki ongelmat ovat monien asioiden summia, mutta ne ovat tutkimalla selvitettävissä. Kun tiedetään mitä aiemmin on tapahtunut voidaan tehdä asioita paremmin ja havaita ajoissa tietyt ongelmalliset tapahtumasarjat, jotka johtavat vääjämättä ikäviin tilanteisiin. Mika Aaltola on vuosien aikana tutkinut monia asioita kansainvälisessä politiikassa. Suurin fokus on vallantutkimuksella, johon muutkin erityisosaamisalat linkittyvät. – Haluaisin päästä kirjoittamaan vielä muutaman kirjan. Tutkimustyö on minulle tärkeää. Viime vuosina olen oppinut auttamaan muiden työtä omalla panoksellani. Siinä on kuitenkin poiminta mukana aina luopumisen tuskaa, sillä parhaita onnenhetkiä ovat ne, kun on saanut jonkin hyvän lauseen paperille. – Niitä lauseita haluan kirjoittaa yhä enemmän. Mika Aaltola • Ikä: 46 vuotta • Asuinpaikka: Helsinki • Ammatti: Ohjelmajohtaja, Ulkopoliittinen instituutti • Koulutus: Yhteiskuntatieteiden tohtori ”Ilman aikaa ei ole harkittuja päätöksiä.” kalenteri 4.6.2015 Lippujuhlan päivän paraatin paikkana on Oulu Joonas Immonen Kuva: puolustusvoimat Puolustusvoimain valtakunnallinen lippujuhlan päivän paraati järjestetään vuosittain eri puolilla Suomea. Tänä vuonna lippujuhlaa vietetään Oulussa. Paraatiin osallistuu noin 1 200 henkilöä ja 90 ajoneuvoa kaikista puolustushaaroista, Maanpuolustuskorkeakoulusta sekä veteraani- ja maanpuolustusjärjestöistä. Teemana paraatissa on: Puolustusvoimat – valmiutta ja puolustuskykyä koko Suomessa. Puolustusvoimien henkilöstöpäällikkö, kenraaliluutnantti Sakari Honkamaa ottaa paraatin vastaan 4. kesäkuuta. Kenttähartauden paraatin yhteydessä pitää kenttäpiispa Pekka Särkiö. Paraatijoukkoja komentaa Kainuun prikaatin komentaja, prikaatiken- Lippujuhlan päivän ohimarssi nähdään Oulussa Merikosken silloilla. raali Jukka Sonninen. Juhlaparaatin lisäksi esittelyssä on myös puolustusvoimien kalustoa sekä toimintanäytöksiä. Ohimarssin moottoroidut osat marssivat ensimmäistä kertaa niin sanotussa taisteluosastokokoonpanossa. Puolustusvoimien tapahtumat huipentuvat illalla MILjazz-konserttiin, jossa esiintyvät tänä vuonna Lapin sotilassoittokunnan big band, Ilmavoimien jazzcombo sekä Varusmiessoittokunnan showband. Lippujuhlanpäivän paraati 4. kesäkuuta Oulussa. Ohjelmaa lippujuhlassa on aamukahdeksasta asti, mutta paraatikatselmus ja sen jälkeinen ohimarssi alkavat kello 11.30 Raatin liikuntakeskuksen kentältä. > www.puolustusvoimat.fi Grande Finale -konsertti Lapin soittokunta esittää 21.5. yhdessä Kaartin soittokunnan kanssa puolustusvoimien ylikapellimestari Elias Seppälän läksiäiskonsertin Finlandia-talolla. Mukana on myös Polyteknikkojen kuoro sekä oopperasolisteja. Elias Seppälä toimii kapellimestarina ja laulajasolisteina esiintyvät Helena Juntunen ja Aarne Pelkonen. Konsertissa kuullaan muun muassa Aulis Sallisen, Leevi Madetojan, Toivo Kuulan, Rodion Shchedrinin ja Pjotr Tsaikovskin musiikkia. > www.puolustusvoimat.fi Reserviupseerikurssin 246 omaistenpäivät Maasotakoulun Reserviupseerikoulun reserviupseerikurssin 246 omaistenpäiviä vietetään Haminassa 23.–24.5. Lauantaina omaistenpäivään osallistuvat Kärkikomppania, Tulipatteri ja Pioneerikomppania. Sunnuntaina vuorossa ovat Tiedustelukomppania sekä Esikunta- ja viestikomppania. > www.puolustusvoimat.fi Laivaston soittokunta Turun puhallinmusiikkijuhlilla Turussa järjestetään 25.–31.5. Turun puhallinmusiikkijuhlat. Juhlat järjestetään 9.kertaa, ja juhlilla esiintyy kaikkiaan 17 orkesteria Turun seudulta. Mukana on myös Laivaston Soittokunta, joka esiintyy torstaina 28. päivä kello 18 Turun pääkirjaston sisäpihalla. Soittokunnan konsertissa toimii kapellimestarina Pasi-Heikki Mikkola ja luvassa on marssimusiikkia sekä viihteellistä puhallinmusiikkia. > www.laivastonsoittokunta.fi
© Copyright 2024