Mukana 4-sivuinen Messuekstra
Ruotuväki, PL 25, 00131 HKI MP2 Itella Oyj Mukana 4-sivuinen Messuekstra Repäise mukaan ja tutustu turvallisuusteemoihin. keskiaukeama puolustusvoimien uutislehti 53. vuosikerta n:o 15 (1168) 27.8.2015 verkossa > www.ruotuvaki.fi Kuva: Juho Räty Missä nuoret reserviläiset? Aktiivisten toimijoiden ikääntyminen ja uusien toimijoiden vakiinnuttaminen ovat haasteita, jotka aatteellisen maanpuolustustyön on kohdattava. Reserviläisliiton ensimmäisen varapuheenjohtajan Osmo Suomisen mukaan ongelmat on huomattu ja niiden ratkaisemisen eteen tehdään töitä. – Nuorille on tarjottava erilaista toimintaa kuin parikymmentä vuotta sitten. uutiset, sivu 3 Naton Sotilas- Koirat uutiset, sivu 3 kentällä, sivu 10 virkakoirat, sivut 8–9 Euroopan-komentaja: Valmiutta kehitettävä jalkapallomestaruus viranomaistyön Panssariprikaatiin tukena 2 ruotuväki 15/2015 pääkirjoitus nurkka 27.8.2015 Tornihuhujen takia siviilipalvelukseen? Työ- ja elinkeinoministeriö aiheutti kesäkuussa pienimuotoisen kohun julkaistessaan siviilipalvelusvelvollisten merkitystä maanpuolustusvelvollisuuden kokonaisuudessa käsitelevän selvityksen. Kyselyyn vastanneista siviilipalvelukseen hakeutuneista asevelvollisista vain hieman reilu kolmannes ilmoitti hakeutuneensa siviilipalvelukseen vakaumuksellisten syiden vuoksi, kun lähes kaksi kolmasosaa ilmoitti syyksi palvelukseen liittyvät käytännölliset syyt. Tulos on mielenkiintoinen, sillä laki ei tunne käytännön syitä perusteena siviilipalvelukseen hyväksymiseksi. Selvityksen pohjalta syntynyt keskustelu vakaumuksen tarpeellisuudesta siviilipalvelukseen haettaessa on varmasti aiheellinen, mutta puolustusvoimien näkökulmasta mielenkiintoisempia ovat ne käytännön syyt, joiden vuoksi vakaumukseltaan varusmies- ”Varusmiespalvelus on koettu mielekkääksi, mikä ei vastaa siviilipalvelukseen hakeutuvien kokemusta.” palvelukseen kykenevät henkilöt hakeutuvat siviilipalvelukseen. * * * Selvitykseen vastanneista siviilipalvelusmiehistä ne, jotka olivat jo ehtineet aloittaa varusmiespalveluksen suorittamisen, kertoivat tärkeimmäksi syyksi siviilipalvelukseen siirtymiselle uskon kadottamisen tulevan varusmiespalveluksen mielekkyyteen. Myös henkinen stressi koettiin merkittävänä syynä. Ennen palveluksen alkamista siviilipalvelukseen hakeutuneet puolestaan kokivat siviilipalveluksen houkuttelevaksi päivätyömäisen luonteensa vuoksi. Varusmiespalveluksessa sen sijaan vierastettiin kasarmielämää, ryhmäkuria ja yksityisyyden puutetta. * * * Elämä kasarmilla toki poikkeaa merkittävästi nuoren normaalissa arjessa koetusta, eikä varusmiespalveluksesta liene jatkossakaan mahdollista tehdä täysin siviilielämää vastaavaa. Varusmiesten loppukyselyissä palveluksen mielekkyys on kuitenkin viime vuosina saanut korkean arvosanan, mikä ei selvästikään vastaa siviilipalvelukseen varusmiespalveluksesta hakeutuvien kokemusta. Aiheellista lienee kysyä, miten totuudenmukaisia siviilipalvelukseen käytännön syistä hakeutuvien odotuksen varusmiespalveluksesta ovat? Tulosten erilaisuuteen saattaa vaikuttaa esimerkiksi se, että valtaosa siviilipalvelukseen varusmiespalveluksen alettua hakeutuvista tekee päätöksen siviilipalvelukseen siirtymisestä ensimmäisten kasarmiviikkojen aikana, jolloin arki varuskunnassa on tavallista tarkemmin ohjattua ja vapautta on kohtuullisen vähän. Ennen palveluksen aloittamista siviilipalvelusta pohtivien näkemyksiin palveluksen ryhmäkurista ja kasarmielämästä puolestaan vaikuttanevat ystäviltä ja sukulaisilta kuullut kokemukset, jotka eivät välttämättä vastaa tämän päivän todellisuutta. Puolustusvoimien olisikin syytä pohtia keinoja, joilla totuudenmukainen tieto palveluksen arjesta saataisiin välitettyä asevelvollisille mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Tässä työssä viime viikolla alkaneilla kutsunnoilla on ratkaiseva rooli. tornitouhua > [email protected] Miten nuorelle reserviläiselle puhutaan? tien aikaan on saatu oppikirjojen ja dokumenttifilmien avulla. Maanpuolustusjärjestöjen pitää löytää keino tavoittaa nuoret, tai ne tulevat vaipumaan unohduksiin – mikä on menetys kaikille. Kun puhutaan maanpuolustuksesta ja sen tärkeydestä, otetaan argumentaatiokeinoksi sota-aika. Moni asia on kuitenkin muuttunut. Suomi on erilainen kuin vuosien 1939–1945 aikaan, ja sodankäynnin muodot ja uhkakuvat ovat muuttuneet. Tästä huolimatta vapaaehtoisen maanpuolustuksen parissa argumentoidaan usein historialla, ei nykyhetkellä tai tulevaisuudella. Maanpuolustustyötä pitäisi tehdä siksi, että Suomea osataan ja halutaan puolustaa – ei pelkän muistelun takia. Ukrainan kriisi onkin toisaalta tarjonnut järjestöille mahdollisuuden osoittaa asiantuntemuksensa ja tarpeellisuutensa. Maanpuolustuskoulutuksen saralla tilanne on muun muassa kiltojen tekemää aatteellista maanpuolustustyötä parempi. Taidon rinnalle tarvitaan kuitenkin ehdottomasti myös tahtoa. Oppia ja yhteistyömahdollisuuksia voisi etsiä esimerkiksi ylioppilaskuntien ja osakuntien alaisuudessa toimivista reserviläiskerhoista. Nämä järjestävät opiskelijoita kiinnostavaa ohjelmaa, meininki on rento ja ilmapiiri toivottaa kaikki tervetulleiksi. Vapaaehtoinen maanpuolustustyö on arvokasta, mutta sen pitää sallia myös muuttua. Jos järjestöt jäävät omiin poteroihinsa kyykkimään, ovat reserviläisjärjestöjen jäsenkortit pian museokamaa, jota tulevat sukupolvet ihmettelevät pleksilasin takaa. Minä, nuori helsinkiläinen toimittaja ja humanisti, asun siinä monien parjaamassa mediaväen punavihreässä kuplassa. Kannatan kansainvälisyyttä, normien kyseenalaistamista ja yksilönvapautta. Samanaikaisesti olen kuitenkin myös maanpuolustushenkinen ja toimin luottamustehtävässä reserviläisjärjestössä. Olen kaveripiirissäni kummajainen. Myönnettävä se on, maanpuolustusjärjestöt ovat ukkoutuneet. Tämä näkyy esimerkiksi useiden maanpuolustuskiltojen jäsentilaisuuksissa, joissa 40-vuotiastakin voi pitää nuorena. Alle 30-vuotias reserviläinen on jo keskustelunaihe. Järjestöt kärvistelevät jäsenkadon kanssa, mutta usein syyllinen löytyy lähempää kuin halutaan myöntää. Miesvaltaisissa, keski-ikäisissä, valkoisissa järjestöissä on totuttu puhumaan maanpuolustuksesta ja isänmaallisuudesta vain yhdellä ja samalla tavalla – tavalla, jolla asioista on puhuttu jo vuosikymmenten ajan. Puhutaan veteraaneista, isänmaasta, talvisodasta, varusmiespalveluksen miehistävästä vaikutuksesta. Tapa puhua asioista vakiintuu nopeasti osaksi ihmisen identiteettiä. Kieli on myös valtaa: kun järjestö puhuu vaikkapa isänmaallisuudesta, se samalla luo itselleen käsityksen siitä, että se jollain tavalla omistaa isänmaallisuuden enemmän kuin muut. Puhetavasta ei haluta luopua, sillä se on samalla luopumista tuttuudesta ja turvallisuudentunteesta. Nuoret eivät kuitenkaan enää puhu samaa kieltä. Nykyinen varusmiessukupolvi on jo sen ikäistä, että monet eivät ole ehtineet tavata oman sukunsa veteraaneja. Useiden suku on muuttanut Suomeen vasta sotien jälkeen. Kaikki osaavat kunnioittaa veteraanien työtä ja uhrauksia, mutta kosketuspinta so- Ossian Hartig Uutispäällikkö (sij.) Ruotuväki kysymys Edellisessä lehdessä kysyimme: Luotatko suomalaisten sotilaiden osaamiseen? sosiaalisesta mediasta 21.8. @pyrta ”Kuulemma festariteltan historian nopein purku. Varusmiehistäkin saa paljon irti, kun lomat soittelee.” – Porin prikaatissa palveleva upseerikokelas Pyry Lahtinen löysi miehistöstään valapäivänä uuden vaihteen. 19.8. @jesyyman ”Tänään tuli tetsattua perhanan hyvällä sykkeellä! Kyllä polvissa tuntee, että jotain on tänään tehty…” – Viestimies Jesse Eskelinen Kainuun prikaatista rehki alokasaikansa viimeisissä taistelukoulutuksissa asenteella. 22.8. @mruokolainen ”Pakolaiskriisi vain taudin oire. KV-yhteisön kyettävä hoitamaan tauti ja toimittava esim. Syyrian, Irakin ja Somalian rauhoittamiseksi.” – Sotatieteiden opiskelija Marko Ruokolainen ottaa kantaa tämän hetken kuumimpaan turvallisuuspoliittiseen puheenaiheeseen. 22.8. @ErkkiAlaja ”Urheilukoululla eilen sykähdyttävä perinnejuhla Santahaminassa. Puolustusvoimat kyllä huolehtii myös urheilijoistaan.” – Helsinkiläinen urheilumies Erkki Alaja vaikuttui Urheilukoulun perinnejuhlasta. Osallistu keskusteluun sosiaalisessa mediassa #ruotuväki tai lähetä mielipiteesi sähköpostilla [email protected] VERKKOUUTISPÄÄLLIKKÖ Helena Immonen Puh. 0299 500 717 [email protected] Kyllä 59% Ei 41% Seuraava kysymys: Oletko osallistunut maanpuolustuskiltatoimintaan? Äänestykseen voi osallistua myös Ruotuväen www-sivuilla osoitteessa > www.ruotuvaki.fi KUSTANTAJA: Puolustusvoimat Seuraava numero ilmestyy 17.9.2015 TILAUS-, LASKUTUS- JA OSOITEASIAT: Puh. 0299 500 718 ISSN 0557-4897 (painettu) ISSN 1458-8005 (verkkolehti) PÄÄTOIMITTAJA Mikko Ilkko Puh. 0299 500 715 [email protected] UUTISPÄÄLLIKKÖ Juha Heikkinen Puh. 0299 500 716 [email protected] TOIMITUSSSIHTEERI Ossian Hartig Puh. 0299 500 736 [email protected] arkisin kello 8.00–16.15 [email protected] Pirkanmaan Lehtipaino Oy Tampere 2015 Toimituksen ja palvelupisteen käyntiosoite: Pääesikunta, C-rakennus, Fabianinkatu 2, 00130 Helsinki, postiosoite: PL 25, 00131 Helsinki, puhelinvaihde: 0299 800 internet-osoite: > www.ruotuvaki.fi LEVIKKISIHTEERI Kaartinjääkäri Joonas Immonen Puh. 0299 500 718 [email protected] TOIMITTAJAT Upseerikokelas Samuli Virtanen 0299 500 714 Alikersantti Juho Korpela Puh. 0299 500 704 Alikersantti Antti Sarjanen Puh. 0299 500 739 Korpraali Jussi Vainikka Puh. 0299 500 617 Kaartinjääkäri Joonas Koivisto Puh. 0299 500 616 Kaartinjääkäri Kalle Toivonen Puh. 0299 500 705 [email protected] GRAAFIKKO Kaartinjääkäri Sofia Korhonen [email protected] VALOKUVAAJAT Upseerikokelas Juho Räty Puh. 0299 500 708 Kaartinjääkäri Ville Bröijer Puh. 0299 500 735 [email protected] 3 uutiset ruotuväki 15/2015 Maanpuolustustyö kohtaa muuttuvat ajat Aatteellisen maanpuolustustyön ongelmana on ikääntyvä jäsenistö. Nuoret sitoutuvat kiltatoimintaan uusilla tavoilla ja perusteilla. Antti Sarjanen Aatteellinen maanpuolustustyö Suomessa on murrosvaiheessa. Maanpuolustustahdon ylläpitäminen on keskeinen osa aatteellista maanpuolustustyötä. Tätä työtä tekevät muun muassa suuret vapaaehtoisen maanpuolustuksen järjestöt Reserviläisliitto, Reserviupseeriliitto ja Maanpuolustuskiltojen liitto. Näiden alaisten yhdistysten jäsenistö ikääntyy, eikä uutta jäsenistöä liity entiseen malliin. Killat järjestävät muun muassa sotilaskoteihin ohjelmaa ja ylläpitävät maanpuolustuksellisia perinteitä. Reserviupseeriliitto mainitsee johtamis- ja kouluttajakoulutuksen erityiseksi kiinnostuksen kohteekseen. Reserviläisliitto kunnostautuu ammunta- ja liikuntakoulutuksessa sekä perinnetoiminnassa. Uudet ajat tuovat uusia vaatimuksia Kuva: Ville Bröijer Maanpuolustuskiltojen liitto on pyrkinyt luomaan, kehittämään ja ylläpitämään toimintaedellytyksiä maanpuolustuskilloille, jotka toimivat liiton jäseninä. Maapuolustuskiltojen liiton (MPKL) puheenjohtajan Pauli Mikkolan mukaan nykyinen toiminta on muuttunut aiemmista vuosista. Hän selittää muutosta kiltojen erilaisilla toiminta-asteilla ja sillä, miten nykyajan nuoret suhtautuvat maanpuolustukseen eri tavalla kuin aiemmat reservisukupolvet. Hän kertoo, etteivät nuoret enää nykyään pidä liittoihin ja järjestöihin sitoutumista itseisarvona edellisten sukupolvien tapaan. – Nykynuoret ovat osoittautuneet projektiorientoituneemmaksi kuin edeltäjänsä. Siinä missä entisaikaan liityttiin järjestöihin ja niissä pysyttiin, on vanhanaikainen tapajäsenyys häviämässä ja sen tilalle astumassa lyhyempiaikainen sitoutuminen. Nuoret osallistuvat lyhytaikaisesti aktiiviseen ja kiinnostavaan toimintaan, Mikkola selittää. Reserviläisliiton ensimmäinen varapuheenjohtaja Osmo Suominen kertoo, että myös heillä on huomattu jäsenistön ikääntyminen. Nuoret ovat jäseninä, mutta heidän aktivoimisensa mukaan toimintaan on ollut ja on yhä haasteellista. – Nuorille on tarjottava erilaista toimintaa kuin parikymmentä Aatteellinen maanpuolustustoiminta kohtaa haasteita nuoren jäsenistön rekrytoinnissa ja sitouttamisessa. Kuvassa reserviläisjärjestöjen lippulinna kesäkuun lippujuhlan päivän paraatista. vuotta sitten. Kokemustemme perusteella muun muassa toiminnalliset ammuntaharjoitukset ovat olleet tehokkaita, kertoo Suominen. Koulutusta on kehitettävä aktiivisempaan suuntaan Mikkolan mukaan nuorten jäsen- ten sitouttamiseksi koulutustoiminnan on oltava aktiivista ja innostavaa. Hän tähdentää, että esimerkiksi Sotilaspoliisikilta tarjoaa nopeatempoista ja vaihtelevaa koulutusta, joka vetoaa nuoriin reserviläisiin. Sotilaspoliisikillan jäsenistöön kuulukin lukuisia alle 30-vuotiaita aktiiveja. Itse aatteellinen maanpuolustustyö ei Mikkolan mukaan ole häviämässä, vaan muuttamassa muotoaan. Tulevaisuus riippuu pitkälti siitä, miten hyvin haasteet pystytään tunnistamaan ja miten niihin kyetään vastaamaan. – Aikaisempien osallistumistrendien hävitessä nousee toimin- Jäsenmaksu puhuttaa Antti Sarjanen Kiltaliiton jäsenmaksuista kiistellään. Muun muassa Laskuvarjojääkärikilta ei koe Maanpuolustuskiltojen liiton jäsenmaksujärjestelyn olevan oikein mitoitettu suhteessa saataviin etuihin. Killan puheenjohtajan Tuomo Erkkolan mukaan erikoiskoulutetut reserviläiset ovat kiinnostuneita juuri heidän osaamistaan vastaavasta koulutuksesta. Laskuvarjojääkärikilta järjestää itse muun muassa erätoimintaa, ja sen retkikunnat ovat ulottuneet jopa Pohjoisnavalle. – Maanpuolustuskiltojen liitto tekee tärkeää kokonaismaanpuolustuksellista toimintaa, mutta se, että istutaan seminaareissa ja käydään messuilla ei vain iske meidän jäsenistöömme, Erkkola sanoo. Hän kertoo kiltansa maksaneen koko jäsenyytensä ajan liitolle jäsenmaksua, jonka se on itse laskenut sopivaksi. Killalle on huomautettu asiasta, mutta killalle itselleen sen asema liitossa on epäselvä. – En osaa sanoa, olemmeko edelleen liiton jäseniä vai emme, sillä kommunikaatio on ollut puutteellista. Voi olla, ettemme ole enää lainkaan osa liittoa. Maanpuolustuskiltojen liiton mukaan tilanne on selvä. Laskuvarjojääkärikilta ei ole ollut liiton jäsen vuoden 2009 jälkeen. – Meillä kaikkia jäsenyysyhteisöjä koskevat samat säännöt. Laskuvarjojääkärikillalla on ollut ajatus siiät, että voisivat omalla päätöksellään määritellä jäsenmaksunsa. Tämä ei tietysti ole, eikä ole ollut mahdollista liiton sääntöjen puitteissa, MPKL:n Pauli Mikkola sanoo. nan sisältö keskiöön. On luotava nuoria kiinnostavaa toimintaa, jotta toiminnan jatkuvuus saadaan turvattua, hän selventää. Reserviupseeriliiton toiminnanjohtaja Janne Kosonen näkee tulevaisuudessa haasteellisena historiallisten siteiden ylläpitämisen. Veteraanien vanhetessa suora kosketus menneeseen heikkenee. – Osa toiminnasta tulee varmastikin pysymään samanlaisena. Uskon, että kunniavartiot sankarihaudoilla ja muu hyvin perinteinen maanpuolustustyö ei häviä. Tulee miettiä, millaisia maanpuolustusjuhlia järjestämme tulevaisuudessa, Kosonen kommentoi. Yhtenä esimerkkinä Kosonen tarjoaa juhliin nuorekkaampaa esiintyjäkaartia ja keskustelevampia tilaisuuksia, joissa yleisön on mahdollista käydä keskustelua asiantuntijoiden kanssa. Erikoiskoulutus takaa kiinnostuksen johtaja Tuomo Erkkola kuvailee killan jatkuvuuden olevan hyvällä tolalla. Kilta on ainutlaatuisessa asemassa, sillä laskuvarjojääkäreitä koulutetaan vain yhdessä paikassa. Laskuvarjojääkärit saavat myös asepalveluksen jälkeen vuoden loppuun ja sitä seuraavan vuoden ilmaisen jäsenyyden killassa. Jäsenyys helpottaa koulutukseen ja killan toimintaan osallistumista. Automaattinen jäsenyys on osoittautunut hyvin tehokkaaksi, sillä killan jäseniksi jää noin puolet jokaisen saapumiserän varusmiehistä. Erkkola selittää menestystä osaltaan sillä, että erikoisjoukot ovat usein maanpuolustukseen kaikkein sitoutuneinta ainesta. – Erikoisjoukkoihin hakeutuu maanpuolustushenkisiä varusmiehiä ja se auttaa jäsenhankinnassa. Nämä varusmiehet osoittavat usein kiinnostusta myös reserviläistoimintaan, sillä asepalveluksessa saadut taidot ovat todella ainutlaatuisia, Erkkola avaa. Laskuvarjojääkärikillan puheen- Naton Euroopan-komentaja painottaa valmistautumista Kalle Toivonen Kuva: Ville Bröijer Yhdysvaltain ilmavoimista ponnistanut neljän tähden kenraali oli Suomessa toisen entisen hävittäjälentäjän, puolustusvoimain komentajan, kenraali Jarmo Lindbergin vieraana. Naton Euroopan-joukkojen komentaja Philip M. Breedlove vieraili Suomessa elokuun alussa. Maanpuolustuskurssiyhdistyksen järjestämässä tilaisuudessa puhunut Breedlove arvioi Euroopan vakauden olevan uhalla kahdesta ilmansuunnasta: pohjoisesta ja etelästä. Etelästä Eurooppaa horjuttavat Breedloven mukaan valtioiden rajat ylittävät ääriliikkeet, kuten Isisterrorijärjestö. Pohjoisen uhka on Venäjä. – Venäjä on osoittanut Krimin niemimaalla ja Donbassin alueella, että se on valmis käyttämään voimakeinoja kansainvälisten rajojen muuttamiseksi, Breedlove perustelee. Breedlove ei usko sodan mahdollisuuteen tällä hetkellä, mutta painottaa valmistautumisen tärkeyttä. Hänen mukaansa Nato seuraa tarkkaan, mihin Venäjällä varaudutaan tällä hetkellä. – Venäjä satsaa talousvaikeuksiensa keskellä asevoimiinsa. Emme tiedä, mitä presidentti Putin haluaa, mutta voimme nähdä, mihin hän varautuu, ja päätellä, mitä hän saattaa tehdä. Breedloven mukaan kaikkien maiden, myös Suomen, tulisi kehittää valmiuttaan ja reaktionopeuttaan. Nato toivoo Suomelta lisää yhteistyötä Suomea Breedlove kehui halukkuudesta harjoitella Naton rinnalla sekä osallistumisesta Afganistanin ja Kosovon operaatioihin. Lisäksi Breedlove muisti mainita Suomen ja Ruotsin enenevissä määrin tiivistyvän puolustusyhteistyön. – Kun kumppanimaamme kehittävät ja vahvistavat kykyään suunnitella ja toimia yhdessä, se on hyvä asia. Breedlove toivoi myös Suomen ja Naton välistä yhteistyötä ja yhteensopivuutta lisättävän. Käytännön lisäksi hän korottaa Suomen kumppaniksi toisenlaisella tasolla. – Arvomaailma näyttelee tärkeämpää roolia kuin mikään tekninen tai taktinen toiminta. Jaetut arvot pitävät meidät yhdessä. 4 lyhyesti Syksyn kutsunnat käynnistyivät Vuoden 2015 kutsunnat alkoivat 17. elokuuta ja jatkuvat aina 15. joulukuuta asti. Puolustusvoimien aluetoimistot järjestävät kutsunnat kutsuntakuulutuksissaan ilmoittamiensa aikataulujen mukaisesti. Tänä syksynä kutsunnanalaisia ovat pääosin vuonna 1997 syntyneet suomalaiset miehet. Kutsuntatilaisuudessa vahvistetaan kutsunnanalaisten palveluskelpoisuusluokka ja määritetään palveluspaikka sekä palvelukseenastumisajankohta. – Kaikki asiakirjat, joilla voi omaa asiaansa edistää, kannattaa ottaa mukaan, kapteeni Pekka Rytkölä maavoimien esikunnasta neuvoo. SVi Suomalaisia kriisinhallintaoperaatioon Välimerelle Karjalan lennostolle uusi komentaja Puolustusvoimain komentaja määräsi eversti Jari Mikkosen Karjalan lennoston komentajaksi. Mikkonen aloittaa tehtävässään syyskuun alussa. Ennen uutta tehtäväänsä Mikkonen on palvellut heinäkuusta 2012 Ilmavoimien esikunnassa suunnittelupäällikkönä. Everstiksi hänet ylennettiin 2011. Mikkosen otti uuden tehtävänsä vastaan positiivisesti. – Tunnelmat olivat riemulliset ja on mukavaa, että joukkoosasto on ennestään tuttu. Komentajan virka on hieno tehtävä, joten suhtaudun siihen ilomielin. JKo Päästöjä ja kulutusta pienemmiksi Puolustusvoimat on asettanut itselleen tavoitteet päästöjen vähentämiseksi ja energian säästämiseksi. Merkittävin osa energiasta kuluu rakennuksissa ja päästöistä suurin osa syntyy ilmavoimien toiminnasta. Joonas Koivisto Puolustusvoimat on asettanut itselleen tavoitteet vähentää kasvihuonepäästöjään 20 prosenttia ja kiinteistöjen energiankulutusta 30 prosenttia vuodesta 2010 vuoteen 2020 mennessä. Sähkön, lämmön ja veden ominaiskulutuksen pienentämiseen on tavoitteet. Sähkönkulutusta yritetään pienentää hieman alle prosentti, lämmön hieman yli prosentti ja veden puolitoista prosenttia vuodessa. Puolustusvoimien ympäristöpäällikön Terhi Svanströmin mukaan energia- ja ympäristöohjelman taustalla ovat kansalliset ilmastotavoitteet. – Lisäksi energia- ja ilmasto-ohjelma tukee puolustuksen suorituskykyä. Toimenpiteet on suunniteltu niin, että ne ovat aidosti toteuttamiskelpoisia. Ohjelmassa listataan lisäksi ilmastonmuutoksen tuomia ongelmia, joihin tulee varautua. Näitä ovat lämpötilan nousu, haitalliset terveysvaikutukset, tulvat ja sään ääri-ilmiöt. Ilmastonmuutoksen arvioidaan toteutuessaan lisäämään infrastruktuurin ja kaluston kunnossapidon tarvetta sekä kustannuksia. Energia- ja ilmasto-ohjelman toimenpiteet parantavat Svanströmin mukaan myös toiminnan kustannustehokkuutta. –Säästöjä luonnollisesti tulee, kun energiaa kulutetaan vähemmän. Puolustusvoimauudistus on myös toiminut osaltaan energiankulutusta vähentävänä toimenpiteenä, esimerkiksi kiinteistöjen määrän pienennyttyä. Energiankulutus kuntoon Puolustusvoimien toiminta aiheutti 314 000 tonnia hiilidioksidipäästöjä vuonna 2013. Tämä oli noin puoli prosenttia koko Suomen kasvihuonekaasupäästöistä. Päästöjä tuottaa sotilaskaluston käyttö, räjähteiden käyttö ja hävittäminen sekä polttomoottoreiden käyttö. Päästöjä muodostuu myös välillisesti esimerkiksi tilojen ja laitteiden kuluttamasta energiasta sekä materiaali- ja elintarvikehankinnoista. Rakennusten energiatehokkuu- den parantaminen on tärkeä osa tavoitteisiin pääsyä, sillä lämmönja sähkönkulutus olivat yhteensä yli neljäkymmentä prosenttia puolustusvoimien päästöistä 2013. Uusiutuvan energian osuus puolustusvoimien kuluttamasta energiasta on tavoitteena nostaa 38 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä. Energiankulutuksen vähen- Biopolttoaineita tutkitaan Joonas Koivisto Fossilisten polttoaineiden käyttö sotilastoiminnassa luo suurimman osan polttomoottoreiden päästöistä. Kuljettajille koulutetaan taloudellisia ajotapoja ja kaluston käyttöä optimoidaan, mutta fossiilinen polttoaine luo silti runsaasti päästöjä. Puolustusvoimien maaliikenne aiheutti 2013 noin neljännes- prosentin Suomen tieliikennepäästöistä – noin 30 000 tonnia. Tulevaisuudessa näkymät voivat muuttua, sillä uusiutuvien polttoaineiden käyttö sotilaskalustossa on laajan tutkimuksen kohteena. Uusiutuvien polttoaineiden kaavaillaan vähentävän päästöjä pitkällä aikavälillä ja kehittävän huoltovarmuutta. Biopolttoaineet voisivat vähentää merkittävästi riippuvuutta fossiilisista polttoaineista. Oleellista ovat kuitenkin kestävät tuotantotavat ja sellainen elinkaari, joka todella vähentäisi päästöjä. Puolustusvoimien ympäristöpäällikön Terhi Svanströmin mukaan haasteet ovat tällä hetkellä ainakin uusiutuvien polttoaineiden säilytyksessä ja käytettävyydessä. nys ja uusiutuvan energian käyttö myös pienentää kiinteistöjen tuottamia päästöjä. Raskas ilmailu Eniten päästöjä puolustusvoimien toiminnassa tuottaa sotilasilmailu, joka vastaa lähes neljästäkymmenestä prosentista ilmastovaikutuksia. Suurin osa ilmailun päästöistä syntyy lentotoiminnasta ja -koulutuksesta. Svanströmin mukaan ilmailun optimoinnin eteen on tehty paljon. – Puolustusvoimien lentokoulutusjärjestelmä on jo varsin energiatehokas: lentoharjoituksia pystytään tekemään lähellä lentotukikohtia ja simulaattoreiden käyttö on tehokasta. Uusimman saapumiserän alokkaat nimitettiin jääkäreiksi, tykkimiehiksi ja viestimiehiksi ja muiksi sotamiehiksi, kun erän 2/15 valatilaisuudet pidettiin Suomen varuskunnissa. Yhteensä reilut 12 000 alokasta vannoi sotilasvalan tai antoi juhlallisen vakuutuksen elokuussa. Valakierros polkaistiin käyntiin Karjalan prikaatissa Vekaranjärvellä kuun alussa. Suomen toiseksi suurimmassa joukko-osastossa sotilasarvon sai 1 612 alokasta, joista sotilasvakuutuksen antoi 70. Omaisten rooli on merkittävä valapäivänä, joka on myös vierailupäivä omaisille. Paikalla oli alokkaidensa juhlallisuuksia seuraamassa noin 7 000 läheistä, mikä aiheutti pienoisen tungoksen ja jopa liikenneruuhkia Vekaranjärvelle johtavalla pikkutiellä. Karjalan prikaatin esikuntapäällikön, everstiluutnantti SamiAntti Takamaan mukaan varus- kunnan valajärjestelyjä helpottaa ja joustavoittaa pitkä kokemus valatilaisuuksien järjestämisessä Vekaranjärvellä. – Valanormin avulla olemme saaneet vakioitua käytännön järjestelyt kohtuullisen sujuviksi niin vannojien kuin heidän omaistensa ja tukijoukkojensakin näkökulmasta. Varusmiesten kuin heidän omaistensakin kannalta on tärkeää, että hommat sujuvat jouhevasti, mutta jämäkästi johdettuna. Olemme saanet tilaisuudesta runsaasti positiivista palautetta. Valassa kunnioitetaan perinteitä Sotilasvala on puolustusvoimien merkittävimpiä perinteitä. Perinteen vaaliminen muun muassa rakentaa joukon yhteenkuuluvuutta, pohtii Karjalan prikaatin kenttärovasti Kari Heikkinen. – Valapäivään osallistuu tuhansittain varusmiesten läheisiä, mikä tar- Karjalan prikaatin komentaja prikaatikenraali Jari Kallio vastaanotti runsaslukuisia valaparaatijoukkoja. joaa hyvän mahdollisuuden tuoda esiin kotiväen tärkeän tuen varusmiespalvelusta suoritettaessa. Sotilasvala merkitsee itselleni kiitollisuutta edeltäneistä sukupolvista, jotka ovat uhrillaan ja uutteralla työllä rakentaneet maatamme. Valapäivä haastaa meitä elämään yhdessä, tekemään yhdessä työtä hyvän ja turvallisen huomisen hyväksi. Valassa on edelleen keskeistä tilaisuuden uskonnollinen luonne, mutta valittavissa on myös uskonnoton vaihtoehto. Asevelvollisuuslain edellyttämää uskonnonvapautta noudatetaan järjestämällä juhlallinen vakuutustilaisuus. Vekaranjärvellä sotilasvakuutuksen antoi muun muassa jääkäri Matias Jussila. – Annoin vakuutuksen, koska en kuulu kirkkoon, ja se on mielestäni pätevämpi minulle kuin vala. Sen arvo minulle ei tule muuttumaan. Sillä on merkitystä, että vannoo puolustavansa maata. Se on hieno asia, Jussila perustelee. Kuva: Juho Räty Varusmiesliitto juhlisti viikonloppuna 45-vuotista historiaansa. Ostrobotnian juhlasalissa järjestetyssä tilaisuudessa oli mukana reilut 50 henkilöä. Juhlapuheen piti puolustusvaliokunnan varapuheenjohtaja Mika Kari. Puolustusvoimien tervehdyksen juhlaan toi puolestaan Pääesikunnan komentopäällikkö, prikaatikenraali Kim Mattsson. Varusmiesliiton puheenjohtajan Henrik Vuornoksen mukaan nykyisiä varusmiehiä oli edustamassa laaja joukko Varusmiestoimikunnan jäseniä. – Kuulimme tervehdyksiä ja juhlimme yhdessä sidosryhmien ja varusmiesten kanssa. Hyvähenkinen tapahtuma, Vuornos summaa. JVa Rakennusten uusiminen lisää energiatehokkuutta ja vähentää päästöjä. Suomeen 12 000 uutta sotamiestä Samuli Virtanen Varusmiesliitto juhlisti merkkipäivää ruotuväki 15/2015 Kuva: Ville Bröijer Suomi lähettää sotilaita Euroopan unionin kriisinhallintaoperaatioon Välimerellä. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö päätti Suomen osallistumisesta Eunafor med -operaatioon, jonka tarkoituksena on torjua ihmissalakuljetusta välimerellä. Puolustusministeriön vanhemman osastoesiupseerin Hannu Teittisen mukaan operaatiossa on mukana iso joukko eurooppalaisia maita. – Suomi on mukana laajassa eurooppalaisessa rintamassa torjumassa laitonta maahanmuuttoa ja siihen liittyvää rikollisuutta, Teittinen avaa. ASa uutiset 5 uutiset ruotuväki 15/2015 Vaunuesittely ei jättänyt hollantilaisiakaan kylmäksi tähtäimessä Samuli Virtanen Samuli Virtanen Maavoimat esitteli elokuun alussa Parolannummella uusia pääosin Panssariprikaatiin sijoitettavia materiaalihankintojaan. ”Maavoimien liikkuvuus ja tulivoima” -esittelyssä olivat näytillä viime vuosina hankitut ja modernisoidut panssariajoneuvot ja -vaunut. Päähuomio kohdistui viime vuonna Alankomaista ostettuihin Leopard 2A6 taistelupanssarivaunuihin. Varusmiehet kuuntelevat yhä enemmän musiikkia. Lähes jokaisella on älylaite, jonka kautta musiikkia voi kuunnella hiljaa itsekseen tai soittaa kaiuttimien avulla vähintään koko tuvalle. Vapaa-ajalla tuvissa vaikuttaa olevan oma soundtrackinsa, jonka tyyli vaihtelee laidasta laitaan. Kasarmeilla kaikuu musiikki Suurlähettiläs kehuu kauppaa Kuva: Ville Bröijer Maavoimien komentaja, kenraaliluutnantti Seppo Toivosen isännöimässä tilaisuudessa oli median lisäksi paikalla kutsuvieraita, kuten Leopard 2A6:t myyneiden Alankomaiden puolustusvoimien edustajia ja Helsingin-suurlähettiläs Henk Swarttouw. Swarttouw, joka oli merkittävässä roolissa panssarivaunujen myynnissä, onnitteli suomalaisia hyvästä kaupasta. – Minun täytyy onnitella Suomen puolustusvoimia näin hyvän kaupan johdosta näiden sadan taistelupanssarivaunun kohdalla. Minun täytyy myöntää, että Alankomaissa on nykyään yhä enemmän ihmisiä, joiden mielestä Suomi teki liiankin hyvän kaupan. Swarttouw’n mukaan ratkaisussa on Alankomaille myös hyvät puolensa. – Vaikka Alankomaissa on niitä, jotka katuvat, voimme sanoa, että Kauan odotettu uusi Leopard rynnisti yleisön eteen Parolannummella. täällä Suomessa nämä panssarivaunut hyödyttävät meidänkin turvallisuuttamme. Näin asia ei olisi, jos olisimme myyneet ne vaikka Argentiinaan. Uutuuspanssareita laajalla rintamalla Uusien taistelupanssarivaunujen lisäksi tilaisuudessa esiteltiin muun muassa modernisoitu rynnäkköpanssarivaunu BMP-2M, Leopard 2A4 -runkoinen raivauspanssari- vaunu, ilmatorjuntapanssarivaunu Leopard 2 Marksman, kranaatinheitinpanssariajoneuvo Amos XA-361, Norjasta hankittuja telaajoneuvoja ja peruskorjattu panssariajoneuvo XA-180M. Hankitulla kalustolla korvataan hiljalleen vanhempaa kalustoa, josta osa jää varaosiksi tai edelleen koulutuskäyttöön, kuten osa Leopard 2A4 -taistelupanssarivaunuista. Uuden kaluston osalta koulutus alkaa Panssariprikaatissa ensi vuonna. Varsinainen kalustoesittely toteutettiin toiminnallisena esityksenä ilman ampumatarvikkeita. Esityksessä ajoneuvo-osasto ajoi taistelukentän läpi kohdaten miinoitteen. Esityksen jälkeen asiantuntijat esittelivät yksityiskohtaisemmin kalustoa Parolan leijonalla. Ajoneuvojen rinnalla esillä oli myös taisteluliivi M13 ja muuta ajanmukaista jalkaväkitaistelijan varustusta, kuten rynnäkkökivääri 7.62 RK 62:n päivitetty versio asiaankuuluvine lisävarusteineen. Veljesliitto juhli viimeisen kerran Kalle Toivonen Kuva: Juho Räty Sotainvalidien veljesliitto juhlisti 75-vuotista taivaltaan tiistaina. Liitto oli varannut Helsingin messukeskuksen tilaisuuden pitopaikaksi. Juhlan on tarkoitus jäädä järjestön viimeiseksi suureksi juhlaksi. Juhlaan oli saapunut noin 250 sotainvalidia sekä noin 200 sotainvalidin puolisoa tai leskeä. Sotainvalideja on elossa noin 4000. Heidän keski-ikänsä on jo yli 91 vuotta. Messukeskuksen ilmassa oli illan tuntu. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö piti tilaisuudessa juhlapuheen, jossa hän kehui veljesliiton työtä siitä, ettei kaveria jätetty rauhankaan aikana. Hän korosti myös psyykkisten traumojen hoitamisen tärkeyttä. Sotainvalidi, professori Veijo Saloheimon puhe päätti veljesliiton juhlan haikeisiin tunnelmiin. – Tervekään ruumis ei auta, jos emme voi henkisesti hyvin. Lisäksi juhlassa nähtiin Kallion il- maisutaidon lukion runoesitys sekä Dallapé-orkesterin esittämät ikivihreät Äänisen aallot sekä Armi. Tilaisuuden päätti sotainvalidi, professori Veijo Saloheimon puhe. Saloheimo käsitteli puheessaan sotainvalidien veljesliiton toimintaa ja sen merkitystä läpi vuosien. – Veljesliiton neljäs satakvartaali alkaa nyt uittosanastoa lainaten peränajona. Sen tulee taata viimeisellekin sotainvalidille ja sotainvalidin lesken turvallinen elämänilta. Aikamäärää en rohkene arvailla, mutta koko neljännesvuosisataa tuskin tarvinnee odottaa. – Toivotan turvallista kotimatkaa sekä armorikkaita vuosia niin monta kuin meille kullekin suodaan. Kun puhe taukosi, hiljaisuus jäi hetkeksi leijumaan ilmaan. Sitten yleisö ryhtyi valtaviin suosionosoituksiin, illan viimeisiin aplodeihin. Neljäs sotatieteiden maisterikurssi valmistui Joonas Immonen Maanpuolustuskorkeakoulun neljäs sotatieteiden maisterikurssi sai päätöksensä elokuun 14. päivänä. Kurssi käytiin kolmessa eri koulutusohjelmassa, jotka olivat upseerien, lentoupseerien ja viranomaisyhteistyön koulutusohjelma. Lentoupseerien koulutusohjelma oli ensimmäinen Euroopan laajuisen Bolognan prosessin mukainen lentoupseerikurssi. Sotatieteiden maisteriksi valmistui yhteensä 116 opiskelijaa. Maisterien omaiset sekä puolustusvoimien edustajat kokoontuivat 14. elokuuta opiskelijoiden kanssa Maanpuolustuskorkeakoulun juhlasalissa pidettyyn valmistujaistilaisuuteen. Tilaisuudessa jaettiin todistukset sekä stipendit tuoreille sotatieteiden maistereille. Juhlallisuuksiin osallistuivat myös puolustusvoimain komentaja, kenraali Jarmo Lindberg sekä Maanpuolustuskorkeakoulun rehtori, kontra-amiraali Veijo Taipalus. Jarmo Lindberg korosti puheessaan kurssilla sisäistetyn tiedon ja oikean asenteen merkitystä kouluttamisessa ja johtamisessa. – Teiltä odotetaan oikeaa ja tarkkaa tietoa puolustusvoimista ja maanpuolustuksesta. Tuokaa asiantuntemuksenne esille. Suurin osa teistä sijoittuu edelleen perusyksikkötasolle kouluttajan tehtäviin. Koulutuksen yksiselitteisenä tavoitteena on yksilöiden osaamisen ja joukkojen suorituskyvyn kehittäminen. Avainsanat menestykseen tässä työssä ovat asenne ja oppiminen, Lindberg painotti. Matkapuhelimien käyttö on yleisen palvelusohjesäännön mukaan kielletty palveluksessa, mutta mikä on puolustusvoimien yleinen linjaus musiikin kuunteluun kasarmilla, everstiluutnantti Ilpo Karvinen Pääesikunnan henkilöstöosastolta? – Palveluksessa keskitytään ja toimitaan perusyksikön päällikön vahvistaman ohjelman mukaiseen koulutukseen. Perusyksikön päällikkö ja vääpeli antavat yksikköään ja sen sisäjärjestystä koskevat määräykset. Kasarmipalveluksessa on otettava huomioon sisäjärjestyksestä annetut määräykset. Miten sitten varuskunnissa toimitaan? Mikä on Kainuun pri- kaatiin kuuluvan Pohjois-Suomen viestipataljoonan perusyksikköjen käytäntö? Voiko musiikkia kuunnella palveluksessa, pataljoonan komentaja, everstiluutnantti Juha Peltomäki? – Lähtökohtaisesti palvelusaikana musiikkia ei kuunnella. Tauoilla on mahdollista kuunnella musiikkia, jos ollaan tuvissa. Aamutoimista nukkumaanmenoon löytyy aikaikkunoita, jolloin musiikkia voi kuunnella. Näitä ovat aamutoimet, ruokailu- ja oppituntitauot sekä illalla, kun viikko-ohjelmassa on vapaa-aikaa. Onko musiikin kuunteluun vapaa-ajalla rajoituksia, everstiluutnantti Peltomäki? – Yleiset hyvät tavat pitää huomioida, ettei häiritse muita. Jos haluaa kuunnella vapaa-ajalla, ei ole rajoituksia sen kummemmin, kuinka sitä kuuntelee. Tuvissa on radio olemassa ja sitten on nämä omat musiikkilaitteet. Tuvissa alkaa ”elektroninen hiljaisuus” kello 21.30. Sen aikana voi kuunnella musiikkia TVtuvassa tai luokissa muita häiritsemättä kello 1.00 saakka. uutisia muualta Varuskuntien lakkauttamisia tarkistettava Puolustusministeri Jussi Niinistön mukaan puolustusvoimien rakenneuudistusten myötä tehtyjä varuskuntien lakkautuksia on tarkasteltava kriittisesti. Hänen mielestään on tärkeää seurata vastaako uudistus puolustusvoimien tarpeita, kirjoittaa Uusi Suomi. Niinistön mukaan nykyinen varuskuntien määrä on minimi. Hän pohtii mitä seurauksia esimerkiksi sillä on, että Pohjois-Karjalan maakunnalta puuttuu kokonaan oma varuskunta. Niinistön mukaan puute voi vaikuttaa maanpuolustustahtoon ja reserviläistoimintaan. Niinistö pitää uusien varuskuntien perustamista tarpeen vaatiessa mahdollisena vaihtoehtona. Muutoksia ei kuitenkaan tämän vaalikauden aikana ehdi tapahtua. (Uusi Suomi 19.8.) Pohjois-Korea sotavalmiudessa Pohjois-Korean virallisen uutistoimiston KCNA:n mukaan maan armeijan etulinjan yksiköt on määrätty sodan aikaiseen tilaan. Torstaina Pohjois-Korean ja Etelä-Korean rajalla ammuttiin laukauksia molemmin puolin, kirjoittaa Ilta-Sanomat. Pohjois-Korea uhkasi aloittaa sotilaalliset lisätoimet, jos etelänaapuri ei lopettaisi rajan yli lähettämiään propagandalähetyksiä. Maiden välien kiristyminen alkoi aiemmin elokuussa, kun kaksi eteläkorealaista sotilasta sai vammoja maamiinoista maiden välisellä demilitarisoidulla vyöhykkeellä. Vastauksena tapahtuneeseen Etelä-Korea alkoi lähettää propagandaviestejä rajan yli suurten kaiuttimien avulla. Pohjois-Korea luonnehtii lähetyksiä suoraksi sodanjulistukseksi. (Ilta-Sanomat 21.8.) Puolustusvoimat mukana Tuntemattomassa sotilaassa Puolustusvoimat on tärkeä yhteistyökumppani uuden Tuntemattoman sotilaan elokuvaversion teossa. Elokuvaa kuvataan merkittäviltä osin puolustusvoimien ampuma-alueilla ja siinä käytetään myös puolustusvoimien kalustoa. Uuden Tuntemattoman sotilaan ensi-ilta on joulukuussa 2017. Elokuvan käsikirjoittaja Jari Rantala kertoo Ylelle, että elokuvan rahoitus on varmistunut ja sitä aletaan kuvata kesällä 2016. Elokuvan ohjaajana toimii Aku Louhimies. Elokuva perustuu sekä aikaisempaan Tuntemattoman sotilaan elokuvaversioon että Väinö Linnan alkuperäiseen romaaniin. Uusi Tuntematon sotilas tehdään nykypäivän elokuvatietämyksellä nykypäivän yleisölle. (YLE 18.8.) Toimittanut Joonas Immonen 6 lyhyesti Sotilas hyökkäyksen kohteena Ruotsissa Sotilaspukuinen mies joutui hyökkäyksen kohteeksi ruotsalaisessa tavaratalossa Skaran kaupungissa Länsi-Götanmaalla. Uhrille ennestään tuntemattomat hyökkääjät yrittivät puukottaa Skaraborgin rykmenttiin kuuluvaa miestä vatsaan, mutta eivät saaneet aikaan suurempaa vahinkoa. Ruotsin puolustusvoimien mukaan miehelle ei jäänyt hyökkäyksestä vammoja. Ruotsin poliisi sekä suojelupoliisi Säpo haastattelevat mahdollisia silminnäkijöitä ja tutkivat tapausta tapon tai murhan yrityksenä. Poliisi on saanut tapahtumapaikalta talteen todistusaineistoa. JVa Hyppynäytökselle karu käänne Yhdysvalloissa Yhdysvallat pohtii suhdettaan Venäjään Yhdysvaltain uusi kansallinen turvallisuusstrategia julkaistiin heinäkuussa. Venäjä on nostettu mahdolliseksi uhkaavaksi maaksi Pohjois-Korean ja Iranin rinnalle. Kalle Toivonen Heinäkuussa julkaistun Yhdysvaltain kansallisen turvallisuusstrategian sivuilla Venäjä on nostettu uhaksi Yhdysvaltain edustamille intresseille. Vuoden 2011 turvallisuusstrategiassa Venäjä mainitaan vain puhuttaessa yhteistyöstä. Kansallinen turvallisuusstrategia on neljän vuoden välein julkaistava asiakirja. Siinä listataan Yhdysvaltain turvallisuuspolitiikan strategiset päämäärät. Turvallisuusstrategiassa Yhdysvallat painottaa terrorismin vastaista toimintaa, ydinaseiden leviämisen estämistä, kriisinhallintaa, turvallisuusyhteistyötä sekä vakauden edistämistä. Maailman valtioista mahdollisiksi uhiksi mainitaan Iran, Pohjois-Korea sekä Venäjä. Ainoa merkittävästi uudistunut kohta vuoden 2011 strategiasta on maininta Venäjästä. Venäjän kansallisessa turvallisuustrategiassa on taas luokiteltu jo pitkään Nato ja sen leviäminen mahdolliseksi vaaraksi Venäjän turvallisuudelle. Venäjän presidentin tiedottajan Dmitri Peskovin mukaan Venäjää koskevat kohdat ovat subjektiivisia ja haittaavat Yhdysvaltojen ja Venäjän välisten suhteiden normalisointia. Ukraina ristiriidan taustalla Maanpuolustuskorkeakoulun sotataidon laitoksen professorin Presidenteillä Barack Obamalla ja Vladimir Putinilla ei ole ollut vielä yhtään kahdenkeskistä tapaamista Krimin niemimaan valtaamisen jälkeen. Pekka Sivosen mukaan Krimin niemimaan ja Itä-Ukrainan tilanteen myötä kiristynyt poliittinen tilanne, asetetut pakotteet ja vastapakotteet heijastuvat myös sotilaallisiin strategioihin. Kuva: HO/US Navy Content Services/ Scott Fenaroli Saksan ohjukset pois Turkista Saksa aikoo vetää pois Turkkiin sijoittamansa kaksi Patriot-ohjuspatteria ensi vuoden alussa. Ohjukset sijoitettiin kolme vuotta sitten Turkkiin osana Naton kolmevuotista tehtävää, jonka tarkoituksena on ollut vahvistaa Turkin ilmapuolustusta Syyrian sisällissodan aiheuttamia uhkia vastaan. Muut ohjuksia lähettäneet maat olivat Yhdysvallat ja Hollanti Saksan mandaatti kolmevuotisessa tehtävässä päättyy tammikuussa, eikä maa aio uusia sitä. Saksa kutsuu takaisin myös tehtävän vuoksi KaakkoisTurkkiin sijoitetut 250 sotilasta. (YLE 16.8) KTo Lähes 150 kuoli terrori-iskussa Nigeriassa Yhdysvallat on ainut maa, jolla on yli 100 000 tonnin painoisia lentotukialuksia, on Yhdysvallat, jolla niitä on kymmenen. Kuvassa yksi kymmenestä, USS Theodore Roosevelt, kuvattuna Punaisella merellä maaliskuussa 2015. Sivonen toppuuttelee kuitenkin Yhdysvaltain ja Venäjän suhteesta käytettävää retoriikkaa esimerkiksi verrattaessa valtioiden nykyistä suhdetta kylmän sodan aikaisiin: – Kyseessä ei todellakaan ole kylmän sodan kaltainen vihollisuussuhde. Silloin vihoittelu oli totaalista: valtiot olivat yhteiskuntajärjestelmiä myöten täysin erilaisia. Nyt kyse on pikemminkin ristiriitatilanteesta. Yhdysvallat perustelee Venäjän määrittelemistä uhaksi sillä, että Venäjä on osoittanut horjuttavansa toiminnallaan tiettyjen naapurimaittensa alueellista turvallisuutta. Lisäksi Yhdysvallat on syyttänyt Venäjää yli 500 kilometriä matkaavien ydinohjuksen hallussapidosta, mikä taas rikkoisi kansainvälisiä ydinaseita koskevia sopimuksia. Venäläinen, Kremlin rahoittama Russia Today -uutissivusto on älähtänyt turvallisuusstrategian ydinohjussopimusta käsittelevästä kohdasta. Verkkosivuillaan se muistuttaa, että Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov kritisoi vastikään Yhdysvaltain Itä-Euroopan ohjuspuolustusjärjestelmää samaisen sopimuksen mahdollisesta rikkomisesta. – Venäjä ei ole kuitenkaan osoittanut hakevansa suoraa sotilaallista konfliktia Yhdysvaltojen tai sen liittolaisten kanssa, Sivonen toteaa. – Krimin niemimaan valtauksessakin kyse oli eräänlaisesta hybridisodankäynnistä. Itse asiakirjassa Ukrainaa ei muuten mainita sanallakaan, vaan puhutaan vain ’’Venäjän naapurimaista’’. Sivosen mukaan puhuttaessa Venäjän naapurimaista viitataan myös Georgiaan ja viiden päivän sotaan siellä vuonna 2008. – Ukraina eroaa Georgian tapahtumista siinä, että se mitä Ukrainassa on tapahtunut, on ollut poikkeuksellisen räikeää. Venäjä vain valloitti maa-alueen naapurimaaltaan. Ainoa maailmanlaajuinen sotilaallinen toimija Venäjän mainitseminen ei kuitenkaan tarkoita Sivosen mukaan sitä, että Yhdysvaltain katse ikään kuin kääntyisi takaisin Eurooppaan Tyyneltä valtamereltä tai pois Latinalaisesta Amerikasta. – Yhdysvallat pitää yllä laajaa sotilaallista läsnäoloa ja toimintakykyä maailmanlaajuisessa mittakaavassa. Se, että he toimivat jossain päin maailmaa, ei tarkoita sitä, että he jotenkin vetäytyisivät pois toiselta puolen. Yhdysvaltain resurssit mahdollistavat sille ainoana maailmassa mahdollisuuden globaaliin sotilaalliseen läsnäoloon. Vaikka Yhdysvallat onkin vetäytynyt aktiivisista sotatoimista Irakissa ja Afganistanissa, puolustusbudjetti on yhä yli 600 miljardia dollaria. Ilmavoimat palkittiin Air Tattoo -ilmailutapahtumassa Esiintyminen kansainvälisillä areenoilla kehittää Suomen ilmapuolustuksen imagoa. Joonas Immonen Suomen ilmavoimat osallistui Lapin lennoston edustuksella Englannin Fairfordissa järjestettyyn Royal International Air Tattoo -tapahtumaan 17.–19. heinäkuuta. Vuoden 2015 Hornet-esityslentäjä kapteeni Ville Uggeldahlille myönnettiin arvostettu Paul Bowen Solo Jet Trophy parhaasta hävittäjä-soolosta. Lisäksi hävittäjälentolaivue 11 voitti kilpailussa parhaiten menestyneelle joukkueelle myönnettävän UTC Aerospace Crew Challenge Trophyn. Uggeldahl esitteli Hornet-monitoimihävittäjän liikehdintäkykyä kaikkina kolmena näytöspäivänä. – Esityslennot sujuivat hienosti, ja kaikki meni niin kuin pitikin, Uggeldahl kertoo. Ilmavoimien Hornet-soolo on voittanut samaisen palkinnon aikaisemminkin, vuosina 2001 ja 2005. Palkinnon saaminen useasti kertoo Uggeldahlin mukaan, että osaaminen Ilmavoimissa on hyvällä tasolla ja Hornetilla saa tehtyä näyttävän esityslennon sen hyvän liikehtimiskyvyn ansiosta. Esiintyminen kansainvälisissä ilmailutapahtumissa on Lapin lennoston esikuntapäällikön, everstiluutnantti Juha Salmisen mukaan tärkeää. – Suuriin kansainvälisiin ilmailutapahtumiin osallistuminen on erinomainen tapa näyttää maailmalle omaa ilmavoimaosaamista. Niissä on myös mahdollisuus tutustua muiden maiden kalustoon ja osaamiseen, sekä nähdä missä teknologian kehitys maailmalla menee, Salminen toteaa. Hornetin äänet ja vauhti herättivät kiinnostusta katsojien keskuudessa. Uggeldahlin mukaan se sai erittäin paljon positiivista huomiota, ja monet kiinnostuneet tapahtuman osallistujat kokoontuivat katsomaan ja kuulemaan sen lentoonlähtöä. – Esiintyminen kansainvälisissä ilmailunäytöksissä luo positiivista kuvaa Suomen ilmavoimista, Uggeldahl tähdentää. Kuva: Ville Bröijer Boko Haram -liikkeen tekemässä iskussa Nigeriassa on kuollut arviolta 150 ihmistä. Silminnäkijöiden mukaan aseistautuneet taistelijat iskivät kolmeen kylään. He ampuivat moskeijassa rukoilemassa olleita miehiä ja lapsia sekä kodeissa ruokaa valmistaineita naisia. Tulituksen jälkeen taistelijat sytyttivät kylien talot tuleen ja käytännössä hävittivät ne maan tasalle. Isku on Boko Haramin verisimmästä hyökkäyksistä presidentti Muhammadu Buharin vannoman virkavalan jälkeen. JKo ruotuväki 15/2015 Kuva: AP photo / Evan Vucci Yhdysvaltojen armeijan laskuvarjohyppääjä kuoli hyppynäytöksen jälkeen sunnuntaina. Chicagossa rannalla järjestetyssä tapahtumassa armeijan laskuvarjojoukkue teki bomb burst -nimisen tempun, jossa hyppääjät tarraavat toistensa käsistä ilmassa ja leijuvat hetken aikaa alaspäin rinkimuodostelmassa. Onnettomuuden jälkeen menehtynyt 32-vuotias kersantti törmäsi toiseen esiintyneeseen hyppääjään, minkä seurauksena hän osui rakennukseen ja putosin noin kolmenkymmenen kerroksen pituisen matkan. Hän menehtyi myöhemmin vammoihinsa sairaalassa. (IL.fi 17.8) JKo maailmalla Lentonäytökset mahdollistavat oman osaamisen näyttämisen muille ja tarjoavat tilaisuuden nähdä, mikä on teknologian kehityksen taso maailmalla. 7 reportaasi ruotuväki 15/2015 Kuvat: Ville Bröijer Räjähdyksestä seurannut tulipatsas näkyi selkeästi kahdeksan kilometrin päähän. Räjähteiden viimeinen matka Puolustusvoimien vanhentuneet ja käytöstä poistetut räjähteet tuhotaan vuosittain massaräjäytysleirillä. Tänä vuonna räjäytettiin myös viimeiset Ottawan sopimuksen kieltämät putkimiinat. Juho Korpela – Kuulin, että räjähdys vastasi 21 000 kiloa TNT:tä. Saavumme varhain aamulla Hukkakedon räjäytysalueelle Kittilään. Keskellä tietä seisova poro pysäyttää meidät. Kuvaaja innostuu ja nappaa kameran takapenkiltä. Poro väistyy ja matka jatkuu. Olemme menossa seuraamaan, kuinka Ottawan sopimuksen ehdot täytetään. Sopimus velvoittaa Suomea tuhoamaan jalkaväkimiinat vuoteen 2016 mennessä. Koulutuskäyttöön miinoja jää 16 000, muut räjäytettiin tiistaina 18. elokuuta. Hukkakedossa järjestetään puolustusvoimien massaräjäytysleiri. Leirillä tuhotaan vanhentuneita ja käytöstä poistettuja räjähteitä. Jalkaväkimiinat ovat pieni osa suuresta kokonaisuudesta. Jalkaväkimiinoihin luettavat putkimiinat räjäytetään, sakaramiinat on jo purettu. Saavumme räjäytysalueen johtopaikalle.Vanha tukkikämppä on saanut muutamaksi viikoksi vieraakseen noin kolmekymmentä työntekijää eri puolilta Suomea. Heidän avullaan toteutetaan jo vuodesta 1988 järjestetty noin kolmen viikkoa kestävä räjäytysleiri. Päivän panoksessa on 25 000 – 30 000 kiloa räjähdysainetta. Massaräjäytysleirin johta everstiluutnantti Lasse Raassina vertaa panosta vastikään Kiinassa kemikaalivarastossa tapahtuneeseen räjähdykseen. Raskasta ja tarkkaan valvottua työtä Leirin järjestävä Puolustusvoimien Logistiikkalaitos tuo Lappiin mukanaan agregaatteja sähköä varten sekä tukiasemat nettiä ja puhelinverkkoa varten. Kun ollaan vaarojen välissä, yhteydet muuhun maailmaan eivät ole itsestäänselviä. Ne pitää rakentaa itse. Saapuessamme räjäytyspaikalle vaaran laelle Logistiikkalaitoksen työntekijät ovat jo pinoamassa tämän päivän panosta. Laatikoissa on vanhoja, käytöstä poistettavan ilmatorjuntatykin ammuksia. Pinoajat ovat oman alansa ammattilaisia. Nämä miehet osaavat tehdä työnsä vaikka silmät kiinni. Varusmiehiä ei näihin hommiin päästetä. Saamme nähdä lähietäisyydeltä, kun trukit purkavat kuorma-autoista tavaraa. Lopulliseen muotoon räjähdelaatikot nostellaan käsin oikean tiiveyden varmistamiseksi. Laatikot painavat useita kymmeniä kiloja. Työ on raskasta, varsinkin jos sitä tekee joka päivä koko leirin ajan, kuten nämä miehet tekevät. Alue, jossa räjäytys suoritetaan, on tarkkaan aidattu ja valvottu. Pinta-alaltaan 28 tuhannen hehtaarin alueelle ei pitäisi eksyä poroja lukuunottamatta ketään ulkopuo- ”Lämpötila räjähdyksen keskellä nousee jopa 6 000 asteeseen. ” lista. Kyläläisiä on infottu räjäytysleiristä ja alueen päälle on asetettu lentokielto. Kaikki tehdään tarkasti ja ammattitaitoisesti. Jätämme työntekijät viimeistelemään panosta räjäytyskuntoon ja suuntaamme itse johtokeskukselle. Juodessamme kahvia voimme seurata näytöltä suoraa lähetystä vaaran huipulta – kaikki on valmista ja työntekijät ovat kaikonneet. Radiopuhelimesta kuuluu tilannetietoja: Räjäytys tapahtuu tunnin päästä. hemmin. Lämpötila räjähdyksen keskellä nousee jopa 6 000 asteeseen. Sataan metriin asti se on tappava. Kaikki onnistuu suunnitelmien mukaan. Päivän työ on tehty ja on aika mennä katsomaan lopputulos. Räjähdyksestä syntynyt kuoppa on noin viisi metriä syvä. Metallin paloja lojuu ympäriinsä. Ne tulee keräämään kaivinkone, johon on kiinnitetty tehokas magneetti. Keskimäärin kaksikymmentä prosenttia sirpaleista saadaan kerättyä ja kierrätettyä. Vaikka varsinaista ympäristölupaa ei tälle toiminnalle ole, valvonta on kuulemma tarkkaa. Puolustusvoimien teettämän selvityksen mukaan putkimiinojen hävittämisestä aiheutui noin 400 000 kilon hiilidoksidipäästöt. – Nykypäivän tekniikalla massaräjäyttäminen on taloudellisin ja ympäristöystävällisin tapa tuhota räjähteet, toteaa Raassina. Lähtiessämme pois kuopalta joidenkin työ vasta alkaa. Seuraavan seitsemän tunnin aikana paikalliset koneurakoitsijat täyttävät kuopan uudestaan seuraavaa päivää varten. Seuraavana päivänä kaikki tehdään uudestaan. Jalkaväkimiinat kieltävä sopimus oli poliittinen päätös. Puhuttaessa sopimuksesta on huomattavissa tuskastumista – kommentteja sopimuksesta ei heru suuntaan eikä toiseen. Täällä ollaan täyttämässä annettua tehtävää, ei puhumassa politiikkaa. Nämä miehet vain räjäyttävät. Saamme seurata itse räjähdystä noin kahdeksan kilometrin päästä. 700 metrin päässä kasasta on suojakorsussa kolme miestä, jotka suorittavat sytytyksen elektronisesti. Radiopuhelimesta kuuluu lähtölaskenta. Kun se päättyy, horisontista nousee korkea tuhkapatsas. Ääni tulee 24 sekuntia myö- Everstiluutnantti Lasse Raassina esitteli viimeisiä tuhottavia putkimiinoja. Vasemmalla putkimiina vuodelta 1968 ja oikealla vuodelta 1943 Massaräjäytysleirillä tuhotaan vanhentuneita räjähteitä sekä käytöstä poistettujen asejärjestelmien panoksia Viiden metrin kuoppa 8 VIRKAKOIRAT TYÖSSÄÄN ruotuväki 15/2015 Lahjomatto Karvaa, lurppakorvia ja hellyttäviä katseita. ammattitaitoinen virkakoira: koiran Viranomaisten työssään käyttämät koirat eli virkakoirat ovat tarkkaan valikoituja ja hyvin koulutettuja. Niin poliisilla, tullilla, rajavartio- ja rikosseuraamuslaitoksella kuin puolustusvoimilla on töissä satoja koiria. Yleisimmät rodut ovat saksanpaimenkoira, belgianpaimenkoira ja labradorinnoutaja. Mihin koiria sitten tarvitaaan? Viranomainen ei yksin pysty ajan ja resurssien puutteen vuoksi valvomaan tai tarkistamaan jokaista kohdetta. Erilaiset tekniset ratkai- sut esimerkiksi rajojen valvonnassa eivät ole korvanneet koiraa. Tehtävä voi olla estää laittomat maahantulot tai pysäyttää karkuun juokseva kohde. Näissä tapauksissa koira on korvaamaton apu. Esimerkiksi huomattava osa Tullin paljastamista huumausainerikoksista on paljastunut koirien avulla. Koiranohjaajan ja koiran välinen yhteistyö on oltava ammattimaista ja saumatonta. Ohjaajan pitää osata lukea koiran eleitä ja liikkeitä. Jokainen koira on oma yksilönsä. Tavat ilmaista löydöstä ovat monenkirjavia: Haukkuminen, jähmettyminen, tökkiminen tai makuulle käyminen. Tapa riippuu koiran ominaisuuksista ja koulutuksesta. Koiran virallinen omistaja on yleensä viranomainen, mutta ohjaaja vastaa koiran päivittäisestä arjesta. Ohjaajan koulutuksesta ja koiran aiheuttamista kuluista, kuten terveydenhuollosta tai ruoasta vastaa viranomainen. Ohjaajan koulutus painottuu koiran kouluttamiseen. Kun oppimistavoitteet täyttyvät, voi oman koiran kouluttamisen aloittaa. Viranomaiset hankkivat koiransa yleensä samoilta kasvattajilta. Suurin osa kasvattajista on suomalaisia. Muuttuvan ympäristöjen ja erilaisten ärsykkeiden poissulkeminen on virkakoiran työssä tärkeää. Muuttuva alusta, ahtaat paikat, väenpaljous ja voimakkaat hajut vievät koiran ammattitaidon äärimmilleen. Mahdollista on myös, että koira traumatisoituu työstään. Esimerkiksi sotakoirana erilaisissa krii- sinhallintatehtävissä toimiminen saattaa aiheuttaa koiralle pysyviä ongelmia. Suosittuja somessa Virkakoirat ovat suosituimpia viranomaisia sosiaalisessa mediassa. Erityisesti Tullin lisäämät kuvat koirista ovat keränneet tuhansia tykkäyksiä. Televisiossa esitettävät tosi-tv:t viranomaisten työpäivistä ovat lisänneet ihmisten kiinnostusta alaa kohtaan. Koiriin saattaa törmätä myös messuilla Partiokoira Tare Ikä: 5 vuotta Rotu: belgianpaimenkoira malinois Sukupuoli: uros Tehtävä: jäljitys, suojelu, henkilö-, esine- sekä huumeetsintä Sijainti: Hämeenlinnan poliisikoiralaitos Merivartiokoira Navy Ikä: 2,5 vuotta Rotu: labradorinnoutaja Sukupuoli: narttu Tehtävät: huume- ja henkilöetsintä Suomenlahden alueella Sijainti: Porkkalan merivartiosema Navy nuuhkii Suomenlahdella Merivartiokoira Navyn loputtoman energian voisi kuvitella tekevän sille huumeiden etsimisestä mahdotonta. Kuitenkin 2,5-vuotias Navy on ammattitaitoinen ja tarkka. Se on koulutettu huumeja henkilöetsintään maalla sekä merellä. Kun kuono haistaa jotain, alkaa tapahtua. Navyn työympäristö on muista virkakoirista hieman poikkeava. Porkkalan merivartioasemalta Navy ja merivartiomiehet operoivat ympäri Suomenlahtea. Vesi on sille tuttu elementti. Voimankäyttöön Navya ei ole koulutettu. – Rajavartiokoira voidaan laskea kohteeseen myös helikop- terista valjaiden avulla. Kesäisin liikutaan partioveneellä ja talvisin jäätilanteen salliessa moottorikelkalla, joten kovat äänet eivät saa pelottaa, toteaa Navyn ohjaaja Mika Luukkanen. Kaikki rajavartiolaitoksen koiranohjaajat koulutetaan Imtralla. Luukkanen kertoo Navyn kouluttamisen kestäneen noin puolentoista vuoden verran. Harjoittelu kuuluu lähes jokaisen päivän ohjelmaan. Koiralle voidaan kouluttaa vanhemmalla iällä myös uusia asioita. Tällä hetkellä koulutuksessa on vainajan haistaminen vedestä. Isojen rahtialusten tarkastami- sessa ja kätkettyjen ihmisten sekä huumeiden etsimisessä koira on korvaamaton apu. Kuitenkin yleisimmissä meripelastustehtävissä koiraa ei aina tarvita. Ruorijuopot, polttoaineen loppumiset ja tekniset viat ovat yleisimpiä Rajavartiolaitoksen tehtäviä merellä. Navy on käynyt läpi Tullin huumekurssin. Rajavartiolaitos tekee yhteistyötä myös Euroopan unionin suuntaan. Suomalaiset rajakoirat osallistuvat Euroopan rajaturvallisuusviraston Frontexin operaatioihin unionin ulkorajoilla. Saadut kokemukset pystytään hyödyntämään koulutuksessa ja koiratoiminnan kehittämisessä. Tare suojaa partiota Poliisin käytössä on yhteensä noin 240 poliisikoiraa. Niitä ovat partio-, huume-, räjähde-, ruumis- ja palokoirat. Suurin osa poliisikoirista on saksanpaimenkoiria tai belgianpaimenkoiria. Tare on partiokoira. Sen tehtävät ovat monipuolisia: Tare on saanut koulutuksen jäljestämiseen, henkilö- ja esine-etsintään sekä suojeluun. Lisäksi Tare etsii huumeita. Poliisikoiralaitoksen johtaja, ylikomisario Mikko Maunuksela kertoo koirien pääasiallisen työn liittyvän nenän käyttöön, esimerkiksi kadonneiden ihmisten etsintään sekä poliisipartion suojaamiseen. Partiokoiran työstä noin 80 prosenttia on nenänja 20 prosenttia voimankäyttöä. Purentatilanteita tulee vuosittain nelisenkymmentä. Suomessa kukaan ei ole kuollut poliisikoiran purentaan. Taren ohjaaja Mika Svetloff kertoo, että koiralle voidaan tehtävän luonteen mukaan laittaa luotiliivit sekä kuonokoppa. Koppa saa koiran puskemaan kohdetta, ei puremaan. – Jos koira puree ihmistä, riuhtominen tai vastaan laittaminen ei auta mitään. Koira vain innostuu lisää, Svetloff kertoo. Taren työpaikka on Hämeenlinan poliisikoiralaitoksella. Se osallistuu uusien poliisien koiranohjaajakoulutukseen. Kahden ja puolen vuoden aikana koulutettava poliisi oppii koiran ohjaamisen ja kouluttamisen. Kaikki poliisin koiranohjaajat koulutetaan Hämeenlinnassa. Poliisikoiralaitos hankkii myös uudet koirat yhteistyössä tulevan ohjaajan kanssa. OTA MUKAAN ! STURVAL AI UUS LIS KOKON A R T S K E U MESS KUVA: JARNO KOVAMÄKI 2015 Kokonaisturvallisuus – yhteistyöllä turvaa Juho Korpela Videolla lapsilta kysytään, mitä sana kokonaisturvallisuus tarkoittaa. Vastauksissa esiintyy muun muassa sanat koti ja liikenne. Moni lapsista ei kuitenkaan osaa vastata kysymykseen mitään. Osaisitko sinä? Jos kysytään virkamieheltä, vastaus on tämä: ”Kokonaisturvallisuus on yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamista viranomaisten, elinkeinoelämän sekä järjestöjen ja kansalaisten yhteistoimintana.” Kokonaisturvallisuuden kannalta yh- teiskunnan elintärkeät toiminnot on turvattava kaikissa tilanteissa. Kun nämä toiminnot ovat kunnossa, kriisin sieto ja siitä palautuminen onnistuu ilman, että koko yhteiskunta järkkyy. Näitä elintärkeitä toimintoja ovat muun muassa valtion johtaminen, talouden ja infrastruktuurin toimivuus, sisäinen turvallisuus ja Suomen puolustuskyky. Kokonaisturvallisuudella varaudutaan siis poikkeusoloihin. Jos kriisi iskee, on oltava valmiina suunnitelma siitä, miten toimitaan. Viranomaisten yhteistyön tulee olla erityisesti kriisitilanteissa saumatonta, sillä erilaiset toiminnalliset päällekkäisyydet vievät turhaan tärkeitä resursseja. Esimerkiksi poliisi ja pelastuslaitos voivat tarvita tehtävissään virka-apua puolustusvoimilta. Kokonaisturvallisuudessa kiinnitetään huomiota juuri tämän tyyppisiin yhteistyömahdollisuuksiin. Resursseja jaetaan ja toista autetaan. Turvallisuuskomitean pääsihteeri Vesa Virtasen mukaan Suomessa varautumisella on pitkät perinteet. Jo toisen maailmansodan jälkeen alettiin miettiä, miten yhteiskunnan resurssit pystytään käyttämään kustannustehokkaimmin. Myös yksittäinen kansalainen voi omalta osaltaan parantaa kokonaisturvallisuutta. – Pattereilla toimivan taskulampun ja radion omistaminen, sekä tieto siitä, missä on lähin väestönsuoja ovat hyviä keinoja varautua mahdolliseen kriisiin, Virtanen neuvoo. Varautuminen ei jää pelkästään yksilöiden varaan. Suomen kokonaisturvallisuutta pohtii ja kehittää myös Turvallisuuskomitea. Komitea seuraa Suomen turvallisuusympäristön ja yhteiskunnan kehitystä sekä yhteensovittaa kokonaisturvallisuuteen liittyvää ennakoivaa varautumista. Turvallisuus lisääntyy, kun osaamme toimia yhdessä ja meillä on riittävä tietotaito kriisitilanteita varten. Näihin asioihin pääset tutustumaan Kokonaisturvallisuusmessuilla. Tässä messuliitteessä perehdymme hieman puolustusvoimien nykytilanteeseen ja messutarjontaan. KOKONAISTURVALLISUUS 2015 ruotuväki 15/2015 Taistelunäytökset vievät keskelle toimintaa Joonas Immonen KUVA: VILLE BRÖIJER Puolustusvoimien mediakeskus toimii kokonaisturvallisuusmessuilla Radio Kipinän, Ruotuväki-lehden sekä puolustusvoimien verkkoviestinnän voimin koko viikonlopun ajan. Mediakeskuksessa käsitellään polttavia puheenaiheita, tehdään mielenkiintoisia haastatteluita sekä tuotetaan monipuolista sisältöä puolustusvoimien eri viestintäkanaviin. Tule tutustumaan! Kokonaisturvallisuusmessuilla on savua ilmassa. Puolustusvoimien taistelunäytökset räjähtävät käyntiin perjantaina 4. syyskuuta. Taistelunäytöksiä järjestetään läpi viikonlopun Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksen A-hallin takana aidatulla ja vartioidulla alueella. Alueelle pystytetyn katsomon penkeiltä on mahdollisuus nähdä turvallisissa olosuhteissa miten puolustusvoimat toimii taistelutilanteessa. Realistiset näytökset koostuvat jalkaväen ja panssarivaunujen toiminnan lisäksi taistelun kulkua havainnollistavista videoleikkeistä. Videoleikkeet on kuvattu etukäteen muun muassa vaunujen ja muiden kohteiden räjähdyksistä. Näytökset ovat aidon toiminnan, videokuvan sekä ääni- ja pyroefektien ainutlaatuinen yhdistelmä. Lisäksi taistelukameramies välittää kuvan ja äänet taistelualueen joka kol- kasta, joten yleisöllä on mahdollisuus päästä näkemään kentän tapahtumien yksityiskohtia hyvinkin läheltä. Näytös kuvaa kolmen partion yhteistyötä. Luvassa on muun muassa panssarintorjuntaohjusten sekä ilmatorjuntaohjusten käyttöä. Taistelukohtausten lisäksi kuvataan myös taistelupelastajan toimintaa. Mukana on muun muassa Leopard 2A6 -panssarivaunuja, jotka ajavat näytöksissä messuyleisön tarkkailuetäisyydeltä. Yliluutnantti Tommi Kangasmaan mukaan näytökset ovat ensimmäisiä laatuaan. – Näytöksissä katsoja viedään taisteluammuntojen keskelle. Kokemus tuodaan efektein ja eri kamerakulmin elokuvamaiseksi ja käsin kosketeltavaksi, Kangasmaa valaisee. Noin viisitoista minuuttia kestävä näytös takaa jännittävän ja vaikuttavan Taistelunäytösten aikataulut Perjantaina 4.9. 11.00–11.30 14.00–14.30 17.00–17.30 Lauantaina 5.9. 11.00–11.30 14.00–14.30 17.00–17.30 Sunnuntaina 6.9. 11.00–11.30 14.00–14.30 Radio Kipinä tilanteen hermolla L E EV AS N NE AI kustellaan, Ruolanto mainitsee. Radio Kipinässä ideana on tuoda asiaa esille sekä toimia linkkinä yleisön ja puolustusvoimien välillä. Ruolannon mukaan radion voimaa mediakentässä ei aina nähdä. – Mielestäni nykyään ajatellaan jotenkin, että kaiken pitäisi tapahtua netin välityksellä. Todellisen kriisitilanteen näkökulmasta radio on se, mikä etenkin kriisin pitkittyessä nousee keskiöön. Radiota on teknisesti älyttömän helppoa tehdä käytännössä missä vain, Ruolanto pohtii. Mediakeskuksessa on messuvieraille tarjolla Ruolannon mukaan mielenkiintoisia keskusteluja, hyviä tyyppejä sekä mukavia reserviläisiä. Yleisöltä toivotaan aktiivisuutta. – Haluaisimme kysyä pisteellemme tulevilta haastateltavilta kysymyksiä, jotka kiinnostavat yleisöä. Meille voi jättää toiveita siitä, minkälaisia asioita otetaan puheeksi, Ruolanto vinkkaa. AL Radio Suomipopin ja The Voicen taajuuksilta tuttu radioääni Minna Ruolanto suoritti varusmiespalveluksen Uudenmaan prikaatissa vuonna 1996 rannikkojääkärinä sekä sotilaspoliisina. Reserviläisenä hän on ollut pitkään mukana puolustusvoimien sotaharjoitusradio Kipinässä. – Radio Kipinä toimii aina tilanteessa. Se perustetaan aina niihin lähtökohtiin, mitkä kulloinkin on olemassa. Kipinä on ollut eri sotaharjoituksissa pystyssä erityyppisillä kombinaatioilla, Ruolanto kertoo. Radio Kipinä on yksi osa puolustusvoimien messuosastolla toimivaa mediakeskusta. Siihen kuuluu lisäksi puolustusvoimien uutislehti Ruotuväen sekä puolustusvoimien verkkoviestinnän pisteet. – Tampereella Radio Kipinä tulee olemaan osa messuorganisaatiota. Radiolle ominaisia ominaisuuksia hyväksi käyttäen kerromme mitä kaikkea messuilla tapahtuu ja mistä siellä kes- Tule tapaamaan M inna Ruolantoa sekä muuta Radio Kipinän väkeä Kokonaisturvallisu usmessujen mediakeskukseen! M Jussi Vainikka S O U verkossa e l e t n u Ku radiot.fi KUVA: JUHO RÄTY KUVA: HARRI SILVONEN n Kalustonäyttelyssä muu muassa F/A-18 Hornet ja Leopard 2A6. KOKONAISTURVALLISUUS 2015 ruotuväki 15/2015 Reserviläinen ei aamuja laske Keskustel e somess a #puolustu svoimat #ruotuväk i Kalle Toivonen KUVA: JUHO RÄTY van kokemuksen. Uskotko, että sinusta on sotamieheksi, hävittäjälentäjäksi tai meripelastajaksi? Sen voit selvittää A-hallin puolustusvoimien simulaattoriosastolla. Maavoimien toiminnallinen taistelusimulaattori Virtual Battle Space 2 (VBS2) on luotu vastaamaan realistisesti taistelukentän olosuhteita. Simulaatiossa on vain yksi elämä ja taistelun yksityiskohdat on otettu tarkasti huomioon. Merivoimien taistelusukeltaja-simulaattorilla pääset hakemaan kumiveneellä sukeltajia merestä. Haastetta ajoon tuo se, että tehtäväsi on samalla väistellä myös reitillä olevia miinoja. Kartan avulla suuntaat oikeaan paikkaan ja poimit sukeltajan kyytiisi ja toimitat sukeltajat karttaan merkitylle saarelle. Messuilla on mukana myös ilmavoimien Hornet-simulaattori. Pelaa inttivisaa inttivisa.fi O V L S I LL Päivi Kuosmanen hymyilee urheasti, vaikka käveleminen tekee selvästi kipeää. – Jalat ovat aivan tönkköinä. Olin viikonloppuna pioneeri- ja suojelujotoksella, Kuosmanen nauraa. Jotos on maastovaellus, jossa on erilaisia tehtävärasteja. Kuosmasen jalat ovat sökönä, koska viikonlopun vaellus päättyi suunnistuksen pikataipaleeseen täydessä taisteluvarustuksessa. Kuosmanen aloitti varusmiespalveluksensa kesän 2007 saapumiserässä Keuruun suojelukomppaniassa. Hän kotiutui vuotta myöhemmin vänrikkinä. Eikö metsiä ja marsseja ole nähty jo aivan tarpeeksi? – En edes tiedä mikä inttimeiningissä on hauskaa, mutta jälkikäteen on aina O`]pÄPSPZ;\ZRHHQHOPRLpT\[[HLUnen kaikkea samanhenkistä porukkaa ja positiivinen ilmapiiri, Kuosmanen pohtii. – Kyllä minullakin oli intin aikana aamukampa, mutta pari vuotta etäisyyttä, niin tuntuu taas hauskalta. Kuosmanen liittyi kaksi vuotta sit- ten Helsingin reserviupseeripiirin pioneeriosastoon valmistuttuaan kemian diplomi-insinööriksi. – Ajattelin, että nyt on taas aikaa harrastaa jotain kivaa. En aluksi ollut kauheasti mukana reserviläistoiminnassa, mutta niin se vain vei mukanaan. Kun tutustuu yhteen ihmiseen, tutustuu toiseen ja yhtäkkiä tunteekin kaikki, Kuosmanen luonnehtii. Yhtäkkiä Kuosmanen löysi itsensä Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen retkeltä Viron voitonpäivän paraatista. Hän on muutaman vuoden sisällä vaeltanut kaksi jotosta, ollut vapaaehtoisena kouluttajana sekä ollut mukana suunnittelemassa pelastuslaitoksen ja puolustusvoimien yhteistä suojelutoimintaa pilotoivaan hankkee. Kuosmanen kehottaa kiinnostuneita liittymään johonkin reserviläisyhdistykseen tai ilmoittautumaan MPK:n kurssille. – Menee sinne, mikä kiinnostaa. Toiset käyvät ampumassa, toiset kuuntelemassa luentoja ja jotkut taas vaelluksilla. Reserviläistoiminta • Puolustusvoimat käskee vuosittain 18 000 reserviläistä kertausharjoituksiin. • Reserviläinen voi osallistua myös vapaaehtoiseen maanpuolustustoimintaan. S U U • Maanpuolustuskoulutusyhdistys (MPK) järjestää reserviläisille vapaaehtoisia koulutustapahtumia. • Myös MPK:n järjestämät sotilaalliset kurssit voidaan laskea kertausharjoitusvuorokausiksi. Varusmiespalvelus • Varusmiespalveluksen suorittaa vuosittain lähes 23 000 varusmiestä. • Vuodesta 1995 noin 6500 naista on suorittanut naisten vapaaehtoisen asepalveluksen. • Varusmiespalvelus kestää tehtävistä riippuen joko 165, 255 tai 347 päivää. ^^^]HY\ZTPLOLRZPÄ Varusmiespalvelus ponnahduslautana Antti Sarjanen systä saatu tieto tuntui todella hyvältä. – Oli kaunis päivä, kun sain tietää pääseväni Haminaan huoltolinjalle. Siellä sain asepalvelukseni unohtumattomimmat kokemukset. Toveruus ja yhteistyö kurssillani jäävät mieleen, hän hehkuttaa. Tulevaisuudessa Piirainen toivoo voivansa vaikuttaa kriisihallintatehtävissä maailmalla. Kriisinhallinta kiinnostaa, sillä se tarjoaa ainutlaatuisen mahdollisuuden auttaa apua tarvitsevia. Hän kertoo haluavansa omalla panoksellaan auttaa turvaamaan rauhaa. Siitäkin huolimatta, että suunnitelmia asepalveluksen jälkeiselle ajalle on paljon, Piirainen pitää jalkansa tukevasti maassa. – Vaikka RUK antoi hyvät valmiuden johtajuuteen, en silti pidä itseäni valmiina. Johtajakaudella asepalveluksen haastavin osuus vasta todella alkaa, hän toppuuttelee. Nykyisille ja tuleville varusmiehille Piiraisella on selkeä ja ytimekäs ohje. – Valmistautukaa henkisesti, totutelkaa ajatukseen asepalveluksesta, ottakaa ilo irti ja muistakaa huumori. Aika kultaa kyllä muistot, Piirainen vinkkaa. Joonas Koivisto Afganistanissa palveleva kersantti OlliPekka lähti rauhanturvatyöhön hakemaan vastapainoa siviilityölleen. Hän suoritti oman varusmiespalveluksensa 2001–2002. Hänen mukaansa erilaiset kulttuurit, ihmiset ja monikansallinen työympäristö tuovat mielekkäitä haasteita hänen työskentelylleen Afganistanissa. Kansallisen tukielementin sairaan- hoitajana Olli-Pekan arkeen kuuluu toimintaa aina urheiluvammojen hoidosta taisteluensiaputaitojen kouluttamiseen. Suomessa hän työskentelee leikkaussalissa anestesiahoitajana. Työhön kuuluu kiirettä. – Kiirettä on pitänyt sopivassa määrin. Vaarallisia tilanteita näen operaatioissa siinä missä siviilityössäni, kenties jopa vähemmän, Olli-Pekka kuvailee. Hän on toiminut Afganistanissa maaliskuusta lähtien. Aikaisemmin hän on ollut rauhanturvaajana myös Libanonissa <UPÄSVWLYHH[PVZsa. Suomalaisia sotilaita on kansainvälisissä kriisinhallintaoperaatioissa noin 450, joista noin 15 on naisia. Siviilityöntekijöitä on kansainvälisissä operaatioissa 125 henkilöä, joista 44 on naisia. Erityisesti rauhanturvaamisesta saatu kokemus on Olli-Pekan mukaan palkitsevaa monilla tavoin, ei pelkästään ammatillisessa mielessä. Hän on kokenut, että työskentely ulkomailla on hyödyllistä. Työskennellessä ulkomailla oppii Olli-Pekan mukaan uutta maasta, jossa toimii, sen ihmisistä ja kulttuurista. – Olen oppinut, että kunnia, ylpeys ja häpeä ja kasvojen menettäminen ovat afgaaneille elämän ja kuoleman kysymyksiä siinä missä esimerkiksi rehellisyys ja oikeudenmukaisuus ovat tärkeitä asioita suomalaisille, hän pohtii. Olli-Pekka aikoo jatkaa kansainvälisessä työssä, vaikkakin ulkomaille lähtö tuo myös haasteita läheisille ja itselle, vaatien uhrauksia. Rauhanturvaaminen kiinnostaa hänen mukaansa aina, kun mahdollisuus tarjoutuu. Kansainvälinen toiminta 2015 KUVA: PUOLUSTUSVOIMAT Upseerikokelas Jerry Piirainen on kokenut puolustusvoimissa paljon. Hänen tiensä on vienyt Kaartin jääkärirykmentin aliupseerikurssin kaupunkijääkärilinjalta huoltolinjalle reserviupseerikurssille Haminaan ja sieltä takaisin Santahaminaan kuljetuskomppanian joukkueenjohtajaksi. Piirainen kertoo saaneensa asepalvelukselta sellaisia kokemuksia joita on halunnut ja odottanut. – Olin päättänyt jo 16-vuotiaana haluavani armeijauralle, asepalvelus on vain kasvattanut innostustani, Piirainen avaa. Motivaatiota Piiraisella on riittänyt alusta asti: painoa on omien sanojen mukaan lähtenyt kaksikymmentä kiloa ylimääräistä ja peruskoulutuskauden jälkeen taskussa oli myös ensimmäisen jääkärikomppanian kärkitaistelijan titteli. – Palvelukseen oli helppo astua, suvusta löytyy majuri-eno, kadetti-serkku ja isoisäni on sotiemme veteraani, Piirainen taustoittaa. Piiraisen mukaan aliupseerikurssilla hän sai kunnolla kokea, kuinka yhteishenki alkoi syvenemään varusmiesten kesken. Reserviupseerikurssille pää- Sairaanhoitajana Afganistanissa • • • • • Kriisinhallintaoperaatioita: 13 Sotilaita kriisinhallintaoperaatioissa: 500 Siviilikriisinhallintaoperaatioita: 17 Siviilejä kriisinhallintatehtävissä: 125 Kansainvälisiä harjoituksia: 63 ^^^YH\OHU[\Y]HHQHRZPÄ KOKONAISTURVALLISUUS 2015 ruotuväki 15/2015 KUVA: AKU SIUKOSAARI Uudistus opetti muutosjohtamista Samuli Virtanen Kapteeni Kimmo Frilander toimi ennen puolustusvoimauudistusta Keuruulla vuoden 2014 lopussa lakkautetun Pioneerirykmentin raivaamisen erikoisosaston johtajana. Hän oli vuonna 2013 perustetun osaston ensimmäinen johtaja. Raivaamisen erikoisosasto on yksinomaan palkatusta henkilökunnasta koostuva osasto, joka keskittyy vaativien räjähdeuhkatilanteiden hallitsemiseen. Puolustusvoimauudistus pantiin laajamittaisesti toimeen vuodenvaihteessa 2015. Kun rykmentin toiminta loppui, erikoisosasto siirrettiin Karjalan prikaatiin ja Kymen pioneeripataljoonaan. Frilander toimi vielä heinäkuun loppuun asti osaston johdossa Karjalan prikaatissa. Hänen tärkein tehtävänsä oli pitää huolta, että osaaminen ja toiminta siirtyivät uuteen joukkoosastoon. – Raivaamisen erikoisosasto oli yhdenlainen mekanismi osaamisen siirrossa. Siihen kuuluva henkilökunta on huomattavan pitkälle koulutettua. Sillä saatiin varmistettua, että osaamista myös siirtyi uuteen toimipaikkaan ih- misten mukana, Frilander kertoo. Frilander siirtyi osana normaalia urakiertoa uuteen tehtävään pioneeriaselajin suunnittelu-upseeriksi Karjalan prikaatin esikuntaan. Puolustusvoimauudistus avasi hänelle mahdollisuuden nähdä eri aselajien toimintaa hyvin laaja-alaisesti. Frilander pääsi tehtäviin, jollaiset eivät olisi olleet yhden aselajin Pioneerirykmentissä mahdollisia. – Tällaisen ison joukko-osaston, jossa on kaikki aselajit, suunnitteluprosesseihin en olisi päässyt aiemmassa palveluspaikassa perehtymään. Tie- tysti ei voi olla korostamatta aselajien välistä yhteistoimintaa päivittäisessä suunnittelussa puhumattakaan isoista joukkojen harjoituksista. Raivaamisen erikoisosaston suorituskyvyn siirtäminen uuteen joukkoosastoon antoi myös Frilanderille oppia muutosjohtamisesta. – Se, että joutui sellaisessa prosessissa osallisena olemaan ja sitä läpiviemään, oli oppimiskokemus. Oman tehtävän ulkopuolella uudistus näkyy Frilanderin mukaan lähinnä harjoitustoiminnan määrän kasvussa. Puolustusvoimien tehtävät • Suomen sotilaallinen puolustaminen. • Muiden viranomaisten tukeminen. • Osallistuminen kansainväliseen kriisinhallintaan. KUVA: TUUKKA KANGAS Puolustusvoimat 2015 TOIMITTAJAT Samuli Virtanen, upskok Antti Sarjanen, alik Jussi Vainikka, korp Joonas Immonen, kjääk Joonas Koivisto, kjääk Kalle Toivonen, kjääk ^^^Y\V[\]HRPÄ @Ruotuvaki Ruotuväki @Ruotuvaki @Puolustusvoimat Puolustusvoimat Puolustusvoimat STURVAL AI UUS LIS VASTAAVA PÄÄTOIMITTAJA Mikko Ilkko TUOTTAJA Juho Korpela, alik ULKOASU JA TAITTO :VÄH2VYOVULURQppR KUVAAJAT Juho Räty, upskok Ville Bröijer, kjääk KOKON • Organisaatio koostuu Pääesikunnasta, sen alaisista laitoksista, maa-, meri- ja ilmavoimista sekä Maanpuolustuskorkeakoulusta. • Pääesikunnan alaiset laitokset ovat Logistiikkalaitos, Johtamisjärjestelmäkeskus, Palvelukeskus, Tiedustelulaitos ja Tutkimuslaitos. • Palkattua henkilöstöä noin 12 000. • Sotilassoittokuntia 6. • Aluetoimistoja 12. • Sodan ajan vahvuus 230 000 sotilasta. 2015 9 VIRKAKOIRAT TYÖSSÄÄN ruotuväki 15/2015 mat kuonot Teksti JUHO KORPELA Kuvat JUHO RÄTY Taitto SOFIA KORHONEN Söpön ulkokuoren sisältä paljastuu kuitenkin kuonoa ei pysty hämäämään millään. tai tapahtumissa. Tullitarkastaja Keijo Kankariston mukaan kasvaneella näkyvyydellä on myös varjopuolensa. Ihmiset tulevat silittämäät koiria ilman lupaa. – Rapsuttaminen ja viheltely aiheuttavat koiralle stressiä. Messuilla niitä saa tulla silittämään, mutta kesken tehtävän se on ehdottomasti kiellettyä, Kankaristo ohjeistaa. Joskus koiran koulutus ei onnistu. Jos virkakoirille tärkeä ominaisuus, kuten rohkeus tai vietti puuttuu, tilanne muuttuu. Koira Tassun toisenlainen tarina Sotakoira Tassu työskentelee puolustusvoimille. Pentuna vahva ja aggressiivinen Tassu joutui lopetusuhan alle purtuaan ihmisiä. Nykyään 11-vuotiaan Tassun ohjaajana toimiva ylivääpeli Jussi Virkki sai pitkäjänteisellä työllä asiat kuntoon. Puolustusvoimilla on noin 120 sotakoiraa. Niitä käytetään huume-, räjähde- ja partiokoirina. Tassu on koulutettu räjähteiden ja aseiden etsintään, jäljitykseen ja voimankäyttöön. Niin monen asian osaaminen on sotakoirilta nykyään harvinaista. Tassu on kokenut paljon. Se on suorittanut räjähdetiedustelua ja kohteen suojaamista rauhanturvaoperaatiossa Libanonissa ja opetuskoirana toimimista Kaartin jääkärirykmentissä. Kaikki Kaartin sotilaspoliisit saavat koulutuksen sotakoiran peruskäsittelystä. Puolustusvoimien sotakoiratoiminnasta vastaa Porin Prikaatissa Niinisalossa sijaitseva sotakoiraosasto. Toimintaa ja koulutusta on myös muissa joukko-osastoissa. Niinisalossa ja Kainuun Prikaatissa koulutetaan myös varusmiehiä koiranohjaajiksi. – Sotakoiran kanssa työskentelyssä vaaditaan rauhallisuutta. Eläinten kanssa pitää tulla toimeen, Virkki sanoo. Sotakoiria käytetään myös poliisille tarjottavassa virka-avussa, erityisesti jäljestyksessä ja vaarallisten henkilöiden kiinniotossa. Sotakoiratoimintaa kehitetään myös kansainvälisesti, mikä tarkoittaa esimerkiksi osallistumista kriisinhallintaoperaatioihin. Tassu on tästä hyvä esimerkki. Kärsivällisen koulutuksen myötä Tassun käytösongelmat vähenivät ja suhde ihmisiin parani. Korkeasta iästään huolimatta, Tassu jatkaa edelleen sotakoirana nuuhkimista eläinlääkärin luvalla. voi olla puutteista huolimatta pätevä johonkin muuhun työhön tai se voidaan myydä siviilille. Näin tekee muun muassa poliisi, jonka nettisivuilta voi löytää koirien myynti-ilmoituksia. Pahasti luonnevikaisia koiria ei myydä, vaan ne pitää lopettaa. Ostajan taustat tarkastetaan myös aina ennen koiran luovuttamista eteenpäin. Poliisikoirien päällekäymiset siviileihin on noteerattu Poliisihallituksessa. Poliisitarkastaja Ari Järvenpään mielestä poliisikoiri- en purentatapaukset ovat suhteessa koirien määrään todella pieniä. – Silti jokainen purentatapaus on liikaa. Täysin nollatuloksiin tuskin koskaan päästään. Esille tulleet purentatapaukset ovat olleet kaikille osapuolille yllätyksellisiä ja ennalta-arvaamattomia. Virkakoirien käyttö on lisääntynyt etsintätapauksissa. Väestön vanhenemisen myötä katoamistapaukset ovat lisääntyneet. Virkakoirien ansiosta monen eksyneen henki on tänäkin vuonna pystytty pelastamaan, Järvenpää jatkaa. Aina yhdessä Ohjaajan ja koiran liitto on syvä. Suurimmassa osassa tapauksista yhteiselo jatkuu työpäivän jälkeen ohjaajan kotona. Kun koira jää eläkkeelle, se saa viettää eläkepäiviään ohjaajansa kanssa. – Eläkepäivien viettäminen vanhan ohjaajan kanssa takaa hienotunteisuuden. Ei ole hyväksyttävää laittaa vanhaa partiokaveria töiden lopun jälkeen heti monttuun, kertoo Poliisikoiralaitoksen johtaja ylikomisario Mikko Maunuksela. Suomalaisten viranomaiskoirien yhteistyön laajuutta on ihmetelty ulkomaita myöten. Yhdessä järjestettävät harjoitukset, toisille annettava virkaapu ja tietojen vaihtaminen ovat tärkeitä syystä. Rajavartiolaitokselta vanhempi merivartija Mika Luukkanen toteaa, että pienellä valtiolla kuten Suomella on tärkeää tehdä yhteistyötä, sillä resurssit ovat rajalliset. Viranomaisten kesken on tietynlainen YYA-sopimus. Sotakoira Tassu Ikä: 11 vuotta Rotu: belgianpaimenkoira malinois Sukupuoli: uros Tehtävät: räjähteiden ja aseiden etsintä, jäljitys ja voimankäyttö Sijainti: Kaartin jääkärirykmentti KUVA: TEEMU GRANSTRÖM Tullikoira Häjy Ikä: 2,5 vuotta Rotu: labradorinnoutaja Sukupuoli: uros Tehtävät: ihmisten ja ajoneuvojen tarkastus ja huumeiden etsintä Sijainti: Imatran tullitoimipaikka Häjy työskentelee tullilla Tulli valvoo tuonti- ja vientirajoituksia sekä estää huumeiden kuljetusta rajat ylittävässä liikenteessä. Tulli käyttää työssään apunaan pääosin labradorinnoutajia. Koiria on yhteensä 45. Suurin osa niistä on erikoistunut huumeisiin, mutta joukosta löytyy myös savuke- ja rahakoiria. Tullikoira Häjy tuli töihin Tullille Kannuksen maatalousoppilaitokselta. Häjy on niin sanottu projektikoira. Se on saanut peruskoulutuksen eläinhoitajaopiskelijoilta. Maatalousoppilaitokselta Häjy siirtyi Tullin koirakouluun vuoden jälkeen. Siellä se sai tarvit- tavat opit Tullissa työskentelyyn. – Projektikoirat ovat tärkeä osa toiminnan jatkuvuutta. Töistä pois jäävän koiran tilalle saadaan nopeasti uusi jo osittain koulutettu koira, sanoo Häjyn ohjaaja, tullitarkastaja Keijo Kankaristo. Vaikka koirien määrä ei ole lisääntynyt, työt ovat. Tulli taistelee esimerkiksi lisääntyvien matkustajamäärien sekä muuntohuumeiden kanssa. Ihmisten ja ajoneuvojen tarkistukset vaativat osaavan koiran lisäksi ammattitaitoisia tullitarkastajia. Heidän tehtävänään on koiran ohjaamisen lisäksi ihmisten tarkkaileminen. – Stereotyyppistä huumeiden salakuljettajaa ei enää ole olemassa. Koiran avulla pystymme tarkastamaan suuria massoja helposti ja varmasti, tulliylitarkastaja Ari Nieminen toteaa. Nieminen kertoo huumekoiria koskevien stereotypioiden elävän yhä vahvana. Yleinen harhaluulo on, että koiralle syötetään koulutusvaiheessa huumeita. Huumeiden hajua yritetään peittää myös erilaisilla keinoilla. Kahvin, oreganon tai maustetupakan haju ei häiritse koiraa, sillä se osaa aina valikoida tuoksuista juuri sen oikean. 10 kentällä lyhyesti Sotilasjalkapallo elää ja voi hyvin MILjazz viihdytti Santahaminassa MILjazz-kiertue pysähtyi Santahaminaan 13. elokuuta. Esiintymässä nähtiin Kaartin soittokunnan big band vierailevine artisteineen sekä Varusmiessoittokunnan show band solistinaan Sami Saari. Kapellimestarina konsertissa toimi musiikkikapteeni Ville Paakkunainen. Kaartin soittokunnan tiedottajan, ylikersantti Markus Virtalain mukaan ilta suijui hyvin. – Olen iloinen siitä, että ihmiset lähtivät pääkaupunkiseudulla mukaan sankoin joukoin. Kiertueen viimeiset konsertit nähdään elokuun viimeisenä viikonloppuna Kouvolassa, Turussa sekä Tammisaaressa. JKo HELA 2015 lennettiin Pohjois-Suomessa Ilmasotakoulun Hävittäjälentolaivue 41 järjesti HELA 2015 lentotoimintaharjoituksen Oulunsalossa 10.–14. elokuuta. Siihen osallistui 50 henkilöä ja harjoituslennot toteutettiin kuudella Hawk-suihkuharjoituskoneella. Everstiluutnantti Timo Herranen Ilmasotakoululta kertoo harjoitusten olleen Hävittäjälentolaivueelle tavanomaisia matalan lennon sekä ilmataistelun harjoituksia. – Harjoitus kuuluu alkuvaiheen ilmataistelukoulutukseen. Pyrkimyksenä on kouluttaa normaalia pidemmällä päivittäisellä toiminta-ajalla tehokkaasti keväällä koulutukseen siirtyneitä luutnantteja, Herranen kertoo. JIm Merivoimat piti vuoden tärkeimmän tulenkäyttöharjoituksensa Saaristomerellä. Harjoitus alkoi maanantaina 10. elokuuta ja päättyi perjantaina 21. elokuuta. Merivoimien tulenkäyttöharjoitus 2015:ssä eli METU15:ssä harjaannutettiin meri- ja ilmavoimien tulenkäytön osaamista liittyen merioperaatioihin. – Harjoituksen päämääränä oli merivoimien tulenkäytön johtamisen ja toimeenpanon kehittäminen. Operatiivisena päämääränä oli testata ja kehittää merivoimien tulenkäyttöä vastaamaan poikkeusolojen tehtäviä, Merivoimien valmiuspäällikkö, kommodori Veli-Petteri Valkamo valaisee. SVi Väinö Linnan romaani Tuntematon sotilas saa järjestyksessä kolmannen filmatisointinsa. Suomen mittakaavassa suuri elokuvahanke on toteutettu laajan rahoittaja- ja tukijajoukon avulla. Projektin noin seitsemän miljoonan euron budjetista lähes viisi miljoonaa on hankittu yksityisiltä tahoilta. Elokuvan ohjaaja ja toinen tuottaja Aku Louhimies kertoo tavoitteekseen kuvata yksilön kohtaloa sodan keskellä. Hän haluaa säilyttää sillan historiallisten tapahtumien ja tulevien sukupolvien välillä. – On tarinoita, jotka eivät saa unohtua. ASa Sotilaiden jalkapallon SM-turnaus on puolustusvoimissa pitkäaikainen perinne. Tasokas ja kustannustehokas turnaus on löytänyt toimivan formaatin. Jussi Vainikka Jalkapallo on ainoa joukkuelaji, jossa puolustusvoimat järjestää virallisia sotilaiden SM-kilpailuja. Tänä vuonna perinteinen turnaus pelattiin Raaseporissa Uudenmaan prikaatin järjestämänä. Mestaruuden nappasi Panssariprikaati, joka kaatoi loppuottelussa Karjalan prikaatin maalein 1–0. Ensimmäiset sotilasjalkapalloilun SM-kisat pelattiin vuonna 1934. Tämän vuoden turnaus oli 44. kerta, kun kuningaslajin Suomen mestaruudesta miteltiin varusmiesvoimin. Rannikkolaivaston liikuntakasvatusupseerin ja Pääesikunnan jalkapallon lajivastaavan, yliluutnantti Petteri Karin mukaan sotilasjalkapallon tila on hyvä. – Puolustusvoimien kilpailutoimintaa uudistettaessa tiettyjä kisoja poistettiin, mutta jalkapallo on yhä vahvana mukana. Tapahtumassa on vuosittain mukana lähemmäs 300 urheilijaa, mikä on puolustusvoimien mittapuussa erittäin hyvä osallistujamäärä, Kari sanoo. Syyt kisojen jatkuvuuden säilymiseen ovat yksinkertaisia. Kisojen järjestäminen ei vaadi joukkoosastoilta liian suuria ponnistuksia. – Jalkapallo on tietysti maailman suosituin peli. Lisäksi nämä kilpailut ovat kustannustehokkaat. Suhteellisen pienellä kilpailuorganisaatiolla saadaan isot kisat järjestettyä kustannusten pysyessä maltillisina, Kari tähdentää. Kuva: Patric Westerlund Merivoimat harjoitteli tulenkäyttöä Tuntematon sotilas uuteen uskoon ruotuväki 15/2015 Korkean tason tuomaritoimintaa Puolustusvoimauudistuksen myötä useita potentiaalisia turnaukseen osallistuvia varuskuntia on jouduttu lakkauttamaan. Vuodesta 1997 lähtien Veikkausliigassa erotuomarina toiminut Kari kertoo, ettei tämä kuitenkaan ole vaikuttanut järjestelyihin. – On aika lailla vakio, että turnauksessa tulee olemaan 10–12 joukkuetta. En näe, että joukkueiden lukumäärä tulee olemaan mikään ongelma. Tällä joukkuemäärällä pystytään hyvä turnaus pelaamaan läpi, Kari pohtii. Suurimmissa varuskunnissa varusmiehiä on kolmatta tuhatta, mutta samasta joukko-osastosta Mustapaitainen Panssariprikaati voitti sotilaiden SM-kultaa Raaseporissa pelatussa turnauksessa. Joukkue voitti kaikki ottelunsa viimeisen merkityksettömän alkulohko-ottelun tasapeliä lukuunottamatta. usean joukkueen osallistuminen on Karin mukaan pois suljettu vaihtoehto. – Ottelumääriä ei viikon pituisen turnauksen aikana pystyy enää kasvattamaan. Kokonaisrasitus on pelaajille aika kova. Nykyinen formaatti on hyvä, ja mielestäni sen kanssa kannattaa edetä jatkossakin. Sotilaiden SM-kisojen erotuomarit ovat olleet huippuluokkaa jo pitkän aikaa. Mukana on huipputuomareita aina Suomen korkeimmalta sarjatasolta eli Veikkausliigasta asti. – Turnauksessa on mukana asialliset ja ammattitaitoiset tuomarit ihan tarkoituksella. Sehän on ihan puhtaasti palvelusturvallisuusasia, että pelaajat voivat pelata vailla huolia. Jos jotain ylilyöntejä tapahtuu, niin tuomarit poimii ne pois. Erotuomareiden taso on vähintään samalla tasolla kuin pelaajien, ehkä jopa korkeampi, Kari selittää. Liigapelaajat yhä harvemmin mukana Jos erotuomarit ovat liigatasoa, niin pelaajalistoista löytää nykyään liigapelaajia yhä harvemmin. kolumni Joonas Koivisto > [email protected] Suurien varuskuntien puolesta Omien ja muiden kokemusten pohjalta voin sen todeta: kun otetaan kaikki näkökulmat huomioon, suuri ja keskitetty varuskunta, jossa on useita joukkoyksiköitä on palveluspaikkana paras. Suuressa ja keskitetyssä varuskunnassa yhdistyvät lähivuosina paljon puhuttaneiden kuntaliitosten hyvät puolet ilman huonoja. Kuntia liittäessä ja palveluita siirtäessä ongelma tulee vastaan, kun etäisyydet kasvavat eikä ihmisiä voi siirtää käskystä. Varuskunnasta puhuttaessa tätä ongelmaa ei ole. Palveluksen mielekkyyden ratkaisee kolme asiaa: sopiiko oma Syykin on selvä: liigatason pelaajat hakeutuvat palvelukseen yleensä jo tammikuussa ja ehtivät siksi usein kotiutua ennen turnausta. Suomessa jalkapallosarjat pyörivät yleensä huhtikuusta syyslokakuulle. – Liigapelaajat suorittavat palveluksensa alkuvuodesta, jotta se häiritsee pelikautta vähemmän. Toki myös Urheilukouluun menee jonkun verran futareita ihan ammattilaisstatuksella. Itse en edes muista, milloin viimeksi on ollut mitat täyttävä liigapelaaja mukana turnauksessa, Kari toteaa. Petteri Kari pitää sotilasjalkapallon tulevaisuutta valoisana. SM-turnaukseen ei ole luvassa suuria mullistuksia, sillä nykyinen systeemi toimii hienosti. – Säännöt tehtiin uusiksi täksi vuodeksi. Ne antavat järjestäjälle mahdollisuuden kahteen eri vaihtoehtoon: jos tulee 12 joukkuetta, niin pelataan neljässä lohkossa, kun taas kymmenellä joukkueella pelataan kahdessa viiden joukkueen lohkossa, Kari sanoo. – Uudistamisen takia ei kannata muuttaa mitään. Mielestäni turnausformaatti on hyvällä mallilla. Ensi vuonna sotilasjalkapallon Suomen herruudesta taistellaan Tampereella Satakunnan lennoston isännöimänä. Mallia on hyvä ottaa Uudenmaan prikaatista, joka sai runsaasti kiitosta elokuisen turnauksen järjestelyjen toimivuudesta. Pelaajat, valmentajat ja huoltohenkilökunta eri puolilta Suomea majoittuivat Dragsvikin varuskunnassa 1. rannikkojääkärikomppaniassa. Majoitettavien suuri määrä aiheutti kilpailun apulaisjohtajan, luutnantti Patric Westerlundin mukaan luonnollisesti lisäjärjestelyjä. – Kaikki yksiköt olivat turnauksen ajan alokasleirillä Syndalenissa. Kun saimme tietää ajankohdan, prikaati suunnitteli alokasleirin samalle viikolle, jotta saatiin homma hyvin hoidettua, Westerlund kertoo. – Joukkueiden edustajat ja tuomarit olivat läsnä palautetilaisuudessa, jossa saimme paljon kiitoksia toimivista järjestelyistä. Sen perusteella olemme onnistuneet erittäin hyvin. "Suuri ja keskitetty varuskunta, jossa on useita joukkoyksiköitä on palveluspaikkana paras." saapumiserä suunnitelmiin siviilissä, onko palvelusaika ja -tehtävä omien toiveiden mukainen ja se, millaiset puitteet ympäristö palvelukselle tarjoaa. Iso ja keskitetty varuskunta on paras vaihtoehto, jos haluaa vaikuttaa omaan palvelusaikaansa. Perusyksikköä on helppoa vaihtaa P-kauden jälkeen varuskunnan sisällä, jos se päästää taistelijan mielekkäämpiin tehtäviin. Muutaman yksikön pienessä varuskunnassa kiinnostaviin tehtäviin ja haluttuihin palvelusaikoihin on kovempi kysyntä. Ison varuskunnan toiminta on myös pientä vakaammalla pohjalla. Muonitus tai terveydenhoito eivät ole keskitettyinä isoihin keskuksiin riippuvaisia yksittäisistä työntekijöistä tai laitteista. Myös sotilaskoulutukseen kuuluvaa kalustoa on perustellumpaa pitää enemmän ja monipuolisemmin varalla. Suuret varuskunnat sijoittuvat myös helposti lähelle harjoitusalueita. Ei liene myöskään sattumaa, että kahdesta suurimmasta joukkoosastosta Karjalan ja Kainuun prikaateista löytyy parhaat mahdollisuudet urheiluun vapaa-ajalla. Laajan lajivalikoiman ylläpito on helppoa sekä vaivatonta, ja isojen tilojen kunnossapito on tehokasta. Varuskuntien keskittyminen muutamaan paikkaan aiheuttaa pidempiä lomamatkoja osalle varusmiehistä, mutta käytössä oleva mahdollisuus lentolippuihin ja matka-ajan pidennykseen varmis- taa kuitenkin hyvin sen, että jokainen halukas ehtii kyllä halutessaan perjantai-illan rientoihin. Tunnesyyt ja paikallisen talouden tappiot ovat yleisiä syitä, joilla varuskuntien lakkautuksia vastustetaan. On totta, että varuskunta voi olla pienessä kunnassa merkittävä työllistäjä. Puolustuspolitiikka ei saa olla tässä tapauksessa aluepolitiikkaa, vaan sen tulee optimoida puolustusvoimien toiminta- ja koulutusvalmius. Varuskuntia keskitettäessä häviää harva ja voittaa moni. 11 kentällä ruotuväki 15/2015 palveluksessa Hurjapäät Helsingin ilmatilassa Finland International Air Show kokosi lentäjätaitureita Malmin lentokentälle. Ilmavoimat ja Rajavartiolaitos olivat merkittävissä rooleissa. Samuli Virtanen TOIMENKUVA Tuleva sotilaspoliisi ASUINPAIKKA Helsinki Liettualais-romanialainen AirBandits-taitolentoryhmä villitsi yleisöä lentonäytöksessä. la on mahdollista lentää isolla kohtauskulmalla sekä kovilla kulmanopeuksilla. Yleisön silmissä näyttää siltä, että kone vilistää lujaa, Uggeldahl kehuu lempikonettaan. Sotilaslentäjät keräsivät näkyvyyttä Ilmavoimat oli näkyvästi esillä tapahtumassa. Hornetin lisäksi ilmavoimat toi Malmin taivaalle perinteisen alkeiskoulutuskone Vinkan ja yhteyskone Pilatuksen. Ilmavoimat esitteli myös toimintaansa ja tarjoamaansa koulutusta tapahtuman maanäyttelyssä. – Lentonäytöksiin osallistuminen on ilmavoimille ammattitaidon näyttämistä kansainvälisissä tapahtumissa. Suomessa se on rekrytointia ja ilmavoimien näkyvyyden lisäämistä, kapteeni Uggeldahl kertoo vastaavien tapahtumien merkityksestä ilmavoimille. Lähes yhtä merkittävä oli rajavartiolaitoksen osuus. Sen lyhyessä esityksessä AB412-helikopteriin evakuoitiin vinssaamalla kuormaauton lavalta uhria esittänyt nukke. Juuri etsintätehtävästä palannut Vartiolentolaivueen kopterilentä- jä, luutnantti Lauri Holopainen kertoo, että he esittelevät lentonäytöksissä normaalia lentotoimintaansa. Vartiolentolaivue on muutenkin Malmin lentokentän näkyvimpiä toimijoita. – Olemme mukana täällä tekemässä tunnetuksi lentotoimintaamme. Vaikka pääkaupunkiseudulla lennettiin viime vuonna reilut 250 tehtävää nimenomaan Malmilta, kaikki eivät tiedä, että tällainen kopteritoiminta täällä näin aktiivisesti toimii, Holopainen perustelee rajavartiolaitoksen osallistumista. ruotuväki 40 vuotta sitten Torviseppää aina tarvitaan Pentti Heinonen. Vanhan torvisepän jäädessä piakkoin eläkkeelle Heinosesta tulee vuorostaan puolustuslaitoksen ainoa soitinten korjaaja. Heinonen tuli soitinpajaan varusmiehenä ollessaan ja jäi taloon siviilivakanssille. Onni Toivanen puolestaan tuli 25 vuotta sitten soitto-oppilaaksi, huilun puhaltajaksi. Mutta suoraan tukkimetsästä kun tuli, sormet eivät tahtoneet taipua tarpeeksi. Toivaselle suositeltiin siirtymistä korjaamon puolelle, ja hän siirtyi. Musiikillisia lahjoja on tarvittu korjaamossakin. – Oikeastaan täällä pitäisi osata soittaa kaikkia soittimia, Toivanen aprikoi. Nykyinen paja Taivallahden kasarmialueella on Toivasella jo viides. Heikoissakin oloissa hän on joutunut työtään tekemään: yksi paja oli niin kylmä, että töitä joutui tekemään turkit päällä, toinen paja taas oli pelkkä keittiökomero. Toivanen on joutuunut tekemään kokonaisia uusia soittimiakin. 1950luvulla, kun ei ulkomailta rumpuja oikein saanut, hän teki varuskuntasoittokunnille peräti 240 rumpua. Kuva: Ruotuväki Helsingin varuskuntasoittokunnan talon perimmäisessä huoneessa askartelee torvien ja rumpujen parissa pieni mies. Bassotorven pituinen ja tuskin sen painavampikaan. Kansa sanoo ylikersantti Onni Toivasta torvisepäksi. Oikea ammattinimitys on sotilaallisen kuivakkaasti soitinmekaanikko. Neljännesvuosisadan ajan ylikersantti Toivanen on yksinään korjannut Suomen viidentoista varuskuntasoittokunnan soittopelit. Hän on siis ollut eräänlainen sotilassoittomme avainhenkilö. Nyt Toivasella on oppipoika eteenpäin Uusia haasteita Tykistökoulussa Jussi Vainikka Majuri Petri Majuri siirtyi 1. heinäkuuta Maavoimien esikunnasta sektorinjohtajan paikalta Maasotakoulun Tykistökoulun johtajaksi Niinisaloon. Nyt palasin Tykistökoululle koulun johtajaksi. Ehkä tärkein asia työssäni on henkilökunnan koulutus. Se käsittää kadeteille ja aliupseereille annettavaa peruskoulutusta sekä henkilökunnan täydennyskoulutusta. Toinen tärkeä asia on ohjesääntötyö. Meillä kirjoitetaan aselajin varomääräyksiä ja ohjesääntöjä. Aina kun uudistuksia tulee, laadimme ohjeet, millä joukkoja koulutetaan ja millä sodan aikanakin joukot toimivat. Näiden lisäksi meillä on merkittävä rooli valtakunnallisissa suurissa harjoituksissa. Maavoimien taistelutavan uudistuttua haasteena on se, että oikeastaan kaikki ohjesäännöt pitää kirjoittaa uudelleen. Se tarkoittaa isoa työmäärää, mutta myös sitä, että on aidosti mahdollista tehdä uudistuksia eikä pelkästään päivityksiä. Aselaji kehittyy sellaista vauhtia, että koulutusta pitää kehittää. Meidän on mahdollista miettiä koulutusta kokonaisuutena ja tehdä suuriakin uudistuksia. Tehtävä on todella vaativa. Odotan, että pystyn hyödyntämään edellisten tehtävien kokemuksen suoraan tässä tehtävässä ja pyrin kaikin keinoin siihen, että omalla työpanoksellani pystyn auttamaan Tykistökoulua hoitamaan kaikki meille käsketyt tehtävät. Kuva: puolustusvoimat Varusmiespalveluksen suoritin Panssariprikaatissa saapumiserässä 2/93. Nuorena upseerina toimin kouluttajana Panssariprikaatissa ja Reserviupseerikoulussa. Sittemmin olen työskennellyt taktiikan opettajana Maanpuolustuskorkeakoulussa, osastonjohtajana Maasotakoulun tykistökoulussa sekä sektorinjohtajana Maavoimien esikunnassa. IKÄ 20 NIMI JA SOTILASARVO Selina Ala-Nikkola, kaartinjääkäri Kuva: Ville Bröijer Auringon porottaessa pilvettömältä taivaalta pieni taitolentokone pörähti Itä-Helsingin taivaan halki. Koneen puikoissa tunnelmoi radion välityksellä Talent-tuomarina tunnetuksi tullut amatöörilentäjä Sami Saikkonen. Alkukevennyksen jälkeen sinitaivaan ottivat haltuun ilmatemppuilun ammattilaiset. Kymmentuhatpäinen tapahtumayleisö oli haltioissaan. Finland International Air Show järjestettiin nyt kolmatta kertaa. Aiempien vuosien (2009 ja 2014) tapaan tapahtuma houkutteli ilmailun harrastajia ja ammattilaisia ulkomaita myöten Malmin lentokentälle. Lentonäytösten yhtenä päätähtenä esiintyi liettualainen alan veteraani Jurgis Kairys, joka esitti uhkarohkeita liikkeitä pienkoneellaan. Hän muodosti kahden romanialaisen kanssa AirBandits-kolmikon, joka lensi kenties näytöksen näyttävimmät ohjelmanumerot. Lentonäytöksen vetonaula oli kuitenkin F/A-18 C/D Hornet -hävittäjä, jota lensi ilmavoimien esityslentäjä, kapteeni Ville Uggeldahl. Korvia huumaava jylinä seurasi hävittäjää silmukasta toiseen läpi kymmenminuuttisen esityksen, jonka jälkeen kone palasi Helsinki-Vantaan lentoasemalle. – Hornet on sanalla sanoen hyvä näytöslentokone. Sillä pystyy liikehtimään pienellä nopeudella, mikä on näyttävän näköistä. Hornetil- Majuri Petri Majuri palasi heinäkuussa Tykistökouluun koulun johtajaksi. PALVELUSPAIKKA KOULUTUS Ylioppilas JOTAIN MUUTA, MITÄ? "Koko ajan haluaa vain kehittyä paremmaksi." Kaartin jääkärirykmentti, Helsinki Sisaresta sotilaspoliisiksi Joonas Koivisto Elokuun puolivälissä valansa vannonut kaartinjääkäri Selina AlaNikkola jännittää Santahaminan sotilaskodin pihalla tulevaa palvelusaikaansa. Tavoite hänellä on ollut selkeä jo pitkän aikaa. – Haluan ehdottomasti päästä aliupseerikurssille. Olen jo pitkän aikaa pitänyt AUK:ia hyödyllisenä siviilielämään, ja se on ollut tavoitteeni siitä asti, kun päätin tulla palvelukseen. Ennen heinäkuussa alkanutta palvelustaan Santahaminan saari ja varuskunnan arki olivat AlaNikkolalle erittäin tuttuja. Käytyään lukiolaisten turvakurssin ja siihen perään koulussa vapaaehtoistyön kurssin, heräsi kiinnostus Sotilaskodin toimintaan. AlaNikkola päätyikin aloittamaan vapaaehtoistyön sotilaskotisisarena Santahaminassa. Kokemusta saaren arjesta kertyi ennen palvelusta kolme vuotta. – Sotilaskodissa sai varusmiehistä sellaisen kuvan, etteivät he olleet ainakaan siellä kovin vakavissaan tai muodollisia. Tämä kuva ei yllätykseksi ole hirveästi muuttunut nyt palveluksessa. Odotin enemmän virallisuutta ja muodollisuutta, mutta varusmiehet osaavat muuttaa virallisuuttaan tilanteen mukaan. Sotilaskotityön ohessa AlaNikkola kävi kutsunnoissa keväällä 2014. Ennen palvelusta mukaan on tarttunut töiden lisäksi seitsemän kuukauden kokemus au pairina Belgiasta. Selkeä valinta Palveluspaikan valinta oli hänelle luonteva muutenkin kuin työhistorian perusteella. – Valitsin Kaartin jääkärirykmentin ja erityisesti sotilaspoliisilinjan kaupunkipainotteisuuden mielenkiintoisuuden vuoksi. Monipuolinen koulutus ja har- joittelu kiinnosti suuresti. Harkitsin myös kansainvälisiin valmiusjoukkoihin hakeutumista, mutta loukkaantumisen takia aloitus olisi viivästynyt liikaa, ja päätin tulla tänne. Yksi Ala-Nikkolaa jännittänyt seikka oli se, miten hän sopisi joukkoon. Kaartissa on koulutettu paljon palvelukseen tulleita naisia sotilaspoliiseiksi. Hänen mukaansa yhteishenki on koko yksikössä, erityisesti hänen edustamassaan joukkueessa, todella hyvä. Myös muiden samassa tuvassa majoittuvien naisten kanssa Ala-Nikkola on tullut loistavasti toimeen. Erityisiä kehuja juuri sotilaspoliisikoulutuksen aloittanut AlaNikkola antaa yksikkönsä varusmiesjohtajille ja kouluttajille. – Kouluttajat ovat pitäneet hyvin huolen siitä, että olemme oppineet tarvittavat asiat. Oppimisen tahti on tuntunut sopivalta. Viiteen viikkoon tiivistetty peruskoulutuskausi oli kuitenkin ohjelmaltaan aika tiukka. Valaa ennen olisi esimerkiksi voinut olla jopa enemmän sulkeisia, jotta olisi ollut vielä itsevarmempi olo. Olemme silti kokoajan kehittyneet, ja se on mukava huomata sekä itsestä että joukkueesta, Ala-Nikkola pohtii. Peruskoulutuskaudesta on Ala-Nikkolalle jäänyt päällimmäisenä mieleen ampumiseen ja sen harjoitteluun käytetty suuri aika. Paljon muutakin on kuitenkin hänen mukaansa ehtinyt tapahtua. Ala-Nikkola ei ole hylkäämässä Santahaminaa tai puolustusvoimien toimintaa palveluksen loputtua. Tavoitteena on päästä palveluksen jälkeen rauhanturvaajaksi tai muuten mukaan kansainväliseen toimintaan. Lisäksi sotilaskotityö tulee kuulumaan arkeen myös tulevaisuudessa. AUK:lle pääsyä hän saa jännittää vielä jonkin aikaa. 12 kentällä ruotuväki 15/2015 Puolustusvoimille uusi potilastietojärjestelmä Mediatri-tietojärjestelmän avulla potilaan tiedot liikkuvat jouhevasti organisaatioiden välillä. Puolustusvoimat edellyttää käyttämiltään järjestelmiltä vahvaa tietosuojaa ja -turvallisuutta. Antti Sarjanen Puolustusvoimien uuden potilastietojärjestelmän toimittajaksi valittiin kotimainen Mediconsult Oy. Valinta oli kilpailutuksen tulos ja sen perusteella hankittiin uusi kokonaistietojärjestelmä, jota käytetään potilastietojen käsittelyyn ja hallinnointiin puolustusvoimien terveydenhuollossa. Toimitusjohtaja Tommi Salaspuro kertoo Mediconsult Oy:n olevan tyytyväinen valintaan. – Olemme iloisia saadessamme suomalaisena tietojärjestelmätoimittajana puolustusvoimat asiakkaaksemme ja päästessäme tuomaan innovaatioitamme puolustusvoimien käyttöön, hän sanoo. Salaspuro kertoo, ettei puolustusvoimien koko ole heille ongelma. – Meillä on kokemusta huomattavasti suurempienkin organisaatioiden kanssa toimimisesta, hän avaa. Potilasturvallisuus tärkeässä asemassa Kuva: Mediconsult Mediatri-potilastietojärjestelmä lisää puolustusvoimien potilasturvallisuutta merkittävästi. Uusi järjestelmä sallii liittymisen kansallisten tietojärjestelmäpalveluiden käyttäjäksi. Uusina palveluina käyttöön voidaan ottaa muun muassa sähköinen lääkemääräys eli eResepti ja sähköinen potilastiedon arkisto. Salaspuro uskoo varsinkin Kanta-palveluiden käyttöönottamisen hyödyttävän puolustusvoimia. – Ratkaisumme sekä auttavat tehostamaan prosesseja, että tarjoavat apuvälineitä omatoimiseen terveydestä huolehtimiseen, hän avaa. Hankittu potilastietojärjestelmä mahdollistaa uudenlaisen sähköistymisen. Kanta-palveluiden avulla myös potilastiedot, jotka on kirjattu muissa hoitolaitoksissa ovat nähtävissä, kun hoidetaan varusmiehiä ja kantahenkilökuntaa. Mediatri tukee myös kansallisten rakenteiden kirjaamista sekä luokituksien ja tietosisältöjen käyttämistä. Potilastietojärjestelmän hankin- huomio! ta vaikuttaa tavalliseen varusmieheen, kun puolustusvoimat ottavat käyttöönsä kansalliset tietojärjestelmäpalvelut. Salaspuron mukaan kommunikaatio organisaatioiden välillä paranee ja potilastiedot ovat jatkuvasti saatavilla. – Tieto siviilipuolen ja puolustusvoimien välillä kulkee sujuvammin. Vaatimuksena vahva tietoturva Tärkeänä kriteerinä uudelle potilastietojärjestelmälle puolustusvoimat vaati järjestelmältä ja sen toimittajalta vahvaa tietosuojaa ja -turvaa. Tietojärjestelmän vaatimuksiin lukeutui myös, että tietojärjestel- mäkokonaisuus sisältää avo-, työterveydenhuollon ja suun terveydenhuollon osa-alueet, jotka toimivat saumattomasti yhteen. Järjestelmän hankinnassa painotettiin tiedon reaaliaikaisuutta, oleellisen tiedon löytymistä hoitoprosessin eri vaiheissa, sekä seurantaa ja raportointia. Tietojärjestelmän toimituksen li- säksi puolustusvoimat sisällyttivät hankintaan tarvittavat lisenssit, suunnittelu-, asennus-, testaus-, käyttöönotto-, ja koulutuspalvelut, sekä järjestelmän tuki- ja ylläpitopalvelut. Lisäksi hankittiin sisäisten ja ulkoisten integraatioiden kehittämispalvelut. Sopimus solmittiin vuodesta 2015 vuoteen 2018 saakka. digi Älykellojen aika ei ole vielä Joonas Koivisto Kuva: Juho Räty Käytävillä ei juosta vaan liidetään! - Varusmiesjohtaja Lähetä meille osoitteeseen [email protected] oma ehdotuksesi Huomio!-kuvaksi ja liitä mukaan yhteystietosi. Julkaistusta kuvasta saa palkinnon. Oma vai avoin käyttöjärjestelmä? LG:n ja Sonyn kellot käyttävät Android Wear -käyttöjärjestelmää, joka soveltuu yhteen kaikkien sellaisten puhelimien kanssa, joista löytyy Android 4.3, tai uudempi. Samsung suosii omaa Gear -alustaansa, joten kellon voi yhdis- Kuva: Ville Bröijer Toimitus otti testiin kolmen valmistajan uusimmat älykellot. LG Watch R:n, Sony Smartwatch 3:n ja Samsungin Gear S -kellon. Mitään näistä ei vielä myydä suomessa suoraan, mutta LG ja Sony kustantavat noin 200 euroa ja Samsungin kellon saa omaksi 350 eurolla. Älykelloihin perehtynyt MPCja Tivi-lehtien toimittaja Teemu Laitila kuvaa älykellon tärkeimmän hyödyn. – Isoin juttu on se, ettei tarvitse ottaa puhelinta taskusta nähdäkseen uusimmat ilmoitukset. Älykellot on suunnattu älypuhelimien tehokäyttäjille, jotka vilkuilisivat puhelimensa ilmoituksia hyvin usein. Älykellot ovat toistaiseksi lähinnä edelläkävijöiden laitteita. tää vain riittävän uuteen Samsungin puhelimeen. Laitila luonnehtii Wear-alustaa käyttäviä kelloja vaikeasti vertailtaviksi, sillä käyttöjärjestelmä on sama kaikissa. Ero tulee esiin lähinnä ulkokuoressa. Samsungin oma laite tarjoaa hänen mukaansa tärkeimpänä erona mahdollisuuden siihen, että kello voi toimia puhelimena itsenäisesti, jos käyttäjä niin haluaa. Vastapainona sovellusvalikoima on Sam- sungilla laitteista pienin. Ei juuri hyötyä Kahden viikon käytön jälkeen toimitus oli yhtä mieltä kellojen kyseenalaisista hyödystä. Ilmoitusten näkeminen ennakkoon on teoriassa ihan hyödyllinen ominaisuus, mutta viesteihin on vaikea kellolla vastata. Lisäksi kuvaviestit näkyvät todella vaihtelevasti. Gear S on ainoa, josta löytyy näppäimistö, mutta sen käyttäminen kahden tuuman näytöltä on vaivalloista. Kaikki älykellot panostavat kuntoilua tukeviin sovelluksiin, mutta ne ovat ilman lisälaitteita hyvin köykäisiä. Ilman erillistä askelmittaria kello mittaa kuljetut askeleet hyvin epävarmasti. Myöskään kellojen omat sykemittarit eivät kerää erityisiä kehuja. Niitä käyttääkseen kello on pidettävä epämukavan kireällä, ja silloinkin lukemat ovat todella epätarkkoja. Kellot voivat näyttää sään tai toimia apuna navigoinnissa, jottei puhelinta tarvitse pitää kädessä. Tällaisten elämää helpottavien toimintojen hyödyntäminen on mukavaa, mutteivät riitä oikeuttamaan kellojen nykyisiä hintoja. Laitila on asiasta samaa mieltä. – Kellojen tuoman hyödyn suhde hintaan on toistaiseksi todella huono. Jos hinnat putoavat lähemmäksi noin sataa euroa, voi kysyntää löytyä enemmän. Laitilan mukaan markkinoiden paras vaihtoehto olisi tällä hetkellä Applen oma Apple Watch, jota emme valitettavasti saaneet testiin. Laitilan mukaan siitä löytyy eniten ominaisuuksia ja mahdollisuuksia, mutta sekin on vain älykello. 13 vapaalla ruotuväki 15/2015 Kuva: Totofoto / Tapio Mäenpää Antti Lehtisalon edustama Kuusaan Virma voitti vuonna 2013 vuoden kasvattajan tittelin. Harrastuksena hevoskasvatus Eversti Antti Lehtisalolla oli jo opiskeluaikana kimppahevonen kadettiveljiensä kanssa. Miika Lähdeniemi tupavisa 1. Mikä on majurista seuraava sotilasarvo maavoimissa? 2. Mikä joukko-osasto voitti sotilasjalkapallon suomenmestaruuden 2015? 3. Kuka on Merivoimien komentaja ja mikä on hänen sotilasarvonsa? 4. Mitä maavoimien sotilasarvoa se vastaa? 5. Mikä on Suomen ainoa ruotsinkielinen joukko-osasto? 6. Milloin perustettiin Utin laskuvarjojääkärikoulu? 7. Kuka on luonut Fingerporisarjakuvan? 8. Missä järjestetään kokonaisturvallisuusmessut? 9. Kuinka monta vuotta varusmiessoittokunta on ollut aktiivisena? 10. Mikä on kuvan räjähde? vastaukset nimekkäiden valmentajien kanssa. – On ratkaisevaa katsoa kokonaisuutta. Kenelle omistajalle varsa menee ja mihin hän vie sen opetukseen ja valmennukseen? Olosuhteetkin ovat tärkeät: jollekin hevoselle sopii Suomen talvi, toiselle käy paremmin esimerkiksi Ranskan olosuhteet, Lehtisalo kertoo. vulla hänellä oli muun muassa kimppahevonen sotakorkeakoulun kurssikavereiden kanssa. – Nuorena aloin käydä Mikkelin raveissa. Ensin vähän pelasin, ja sitä kautta kiinnostus syttyi. Minua kiehtoi miettiä, miten huippuyksilö raviurheilussa lähtisi muodostumaan. Siksi päätin kokeilla kasvatustoimintaa, Lehtisalo kertoo harrastuksensa taustoista. Kaikkien kasvattien nimessä on Lehtisalon nimien alkukirjainten mukaan loppupääte ”Ale”. Menestyksekkäin niistä on tähän mennessä ollut nykyään Ruotsissa ”Olen sen verran realisti, etten ole lähtenyt kokeilemaan valmennushommia itse.” Kuva: Miika Lähdeniemi Vastikään Jääkäriprikaatin komentajana aloittanut eversti Antti Lehtisalo tutkii vapaa-ajallaan sukuja. Omien juurien selvittelystä ei kuitenkaan ole kyse, vaan mielenkiinto kohdistuu hevosten sukulinjoihin. Lehtisalo kasvattaa ravihevosia ja etsii sopivia sukuyhdistelmiä omistamilleen tammoille. Hevoskasvattajan työ on pitkäjänteistä, sillä aivan aluksi todellakin mietitään sopivaa isäkandidaattia suunnitteilla olevalle varsalle. – Johtoajatus on se, että tamman pitää olla riittävän hyvä ja oriin olla suvullisesti sopiva. Oriilla pitää myös olla jälkeläisnäyttöjä, käytännössä sen varsoilla pitää olla kilpailunäyttöjä, Lehtisalo selvit- tää kasvattajan toimintatapaa. Osa ravihevosten kasvattajista valmentaa hevosia itse, mutta Lehtisalon tapauksessa varsat myydään viimeistään puolentoista vuoden ikäisenä. Käytännön hevoshommat eli opetuksen ja valmennuksen hän jättää mieluusti ammattilaisille. – Olen sen verran realisti, etten ole lähtenyt kokeilemaan valmennushommia itse. Kun varsoja syntyy, lähden siitä, että suvullisesti niillä on mahdollisuudet Suomen huipulle. Kun tähtäimessä on menestys kilparadoilla, ravurinaluille on tärkeää löytää oikea omistaja ja valmentaja. Nykytrendi on kimppaomistaminen, jossa hankitaan porukalla hevonen ja viedään se ammattivalmentajan talliin. Lehtisalo onkin tehnyt yhteistyötä monien Raveissa rentoudutaan Lehtisalolla on ollut omaa kasvatustoimintaa vuosituhannen vaihteesta saakka, mutta ravi-innostus on jatkunut pidempään. 1990-lu- kilpaileva Edward Ale. Virallisesti kasvattajana on yhtiö nimeltä Kuusaan Virma. – Olen maalta kotoisin, ja meillä oli kotona suomenhevonen nimeltään Virma. Liinakkotamma jäi pienen pojan mieleen ja siitä tuli Kuusaan Virma. Vaikka kasvatit päätyvät lopulta muiden omistukseen, Lehtisalo seuraa niiden edesottamuksia tarkkaan. Se tuo myös hyvää vastapainoa työkuvioille. – Kyllä sitä aina seuraa tavalla tai toisella, kun kasvatti kilpailee – oli se sitten Rovaniemellä tai Ruotsissa. Raveihin tullessa on ainakin pienen hetken vapautuneesti ulkona kaikista työasioista, kolmisenkymmentä ravihevosta kasvattanut Lehtisalo myhäilee. 1. Everstiluutnantti 2. Parolan panssariprikaati 3. Kari Takanen, kontra-amiraali 4.vastaa maavoimien kenraalimajuria 5. Dragsvik 6. vuonna 1961 7. Pertti Jarla 8. Tampereen messukeskuksessa 9. vuodesta 1990 10. Putkimiina m43 14 vapaalla kirjat ruotuväki 15/2015 konsertti Rakastettu johtaja ylpeänä esittää Kirjoittaja Paul Fischer Kustantaja Atena Julkaisuvuosi 2015 ren osan tapahtumia Kim ei ole vielä virallisesti maan hallitsija, vaan johtaa valtion propagandaosastoa, joka vastaa viestinnästä. Pakotettu taide on ideana hyvin ahdistava, ja kirja onnistuukin loistavasti kuvailemaan Shinin ja Choin tuntemuksia heidän työskennellessään diktaattorin alaisuudessa. Noin neljäsataasivuisen kirjan tekoon on käytetty suuri määrä lähteitä ja taustatyötä. Lähdekritiikki on silti suotavaa ja käsiteltävän aiheen faktoja on erittäin haastava vahvistaa lopullisesti. Jos on suinkaan kiinnostunut käsitellyistä aiheista on kirja erittäin suositeltavaa lukemista. Se antaa paljon uutta ymmärrystä myyttisestä kommunistisesta unelmasta, joka on Pohjois-Korea. Joonas Koivisto Eino Suuri soittajisto sai Tampere-talon haltuun nopeasti. Videopelien tunnelmointia Kirjoittaja Matti Rönkä Kustantaja Gummerus Julkaisuvuosi 2015 Matti Röngän uusimmassa teoksessa sodan käynyt yli 90-vuotias Eino kerii kokoon levinneen elämänsä valintoja vanhuuttaan hajoavassa mielessä ja ruumiissa. Pojanpoikaa Joonasta taas kiehtovat juron ukin menneisyyden varjot. Suvun miesten tarina avautuu polvi polvelta vaivihkaa, kun seurataan vuorotellen Joonaksen yrityksiä kaivella mennyttä ja ukin vuosien jälkeen kirkastuvia muistoja. Toki Rönkä on dekkaristina tunnettu, mutta jännityskertomus romaani ei ole. Tarinan toissijainen juoni on melko ennalta arvattava. Triviaaleja loppukäänteitä on turha odottaa. Teos riisuu naamarin murhaajan sijaan itse elämältä. Eino on kirjoitettu nimikkopäähenkilönsä näköiseksi. Eino on konstailematon ja karu. Einon ilmeettömän ulkomuodon alla vaaniivat kuitenkin ihmismielen piilotajunnan tummat vedet: katumus, kaipuu ja kuolemanpelko. Rönkä nikkaroi koruttomalla Kuva: Sofia Korhonen Rakas johtaja ylpeänä esittää vie lukijansa erityisellä tavalla lähelle tällä hetkellä myyttisimmän totalitaarisen valtion – Pohjois-Korean – eliitin arkea ja kieroutunutta elämää. Kyseessä on tositarina eteläkorealaisesta pariskunnasta, jonka Kim-Jong-il kaappaa kotimaastaan tekemään propagandaa elokuvien muodossa. Kyseinen pariskunta ovat elokuvaohjaaja Shin Sang-ok ja näyttelijä Choi Eun-hee. Ennen joutumistaan pohjoiskoreaan Shin ja Choi ovat kovalla työllä kavunneet eteläkorealaisen elokuvateollisuuden kärkipariksi. Kultavuosien jälkeen sattuva avioero ja erillään vietetyt vuodet luovat dramatiikkaa parin jälleennäkemiselle diktaattorin valvovan silmän alla. Tunteiden tasoituttua heillä on vain yksi tavoite: vapaus. Mielenkiintoisen pääjuonen lisäksi kirja tuo lukijan kiinnostavan lähelle Pohjois-Korean kenties tarunhohtoisinta johtajaa. Suu- kielellä teoksesta hieman kulmikkaan, mutta äärimmäisen toimivan kokonaisuuden. Lauseet ovat määrämittaisia, tottuneella kädellä sorvattuja. Murretta käytetään, kaskuja kerrotaan. Oikea todellisuus purskahtaa kirjan todellisuuden päälle, kun kylänmiesten puunajoista kertovia kalatarinoita lukiessa mieleen tulee vain uutistenlukija Rönkä Macbookin näytön valaisemana. Eino on yksinkertaisuudessaan kunnianhimoinen teos. Päähenkilönsä Einon selkärepussa ovat menneisyyden valinnat. Kirja taas kantaa selässään valtaisaa painolastia: tuhat tuhatta jo kirjoitettua suomalaisen miehen sielun suonsilmäkkeisiin sukeltavaa teosta. Mutta toisin kuin päähenkilönsä, Eino kantaa taakkansa hyvin. Kalle Toivonen Varusmiessoittokunta järjesti elokuussa neljä konserttia käsittäneen Game On -kiertueen. Kiertueen pääosassa oli videopelien musiikki, joka tuotiin eloon komealla tavalla. Listalta löytyi perinteisiä nostalgiapaloja, suuria aasialaisia pelisarjoja sekä viime vuosien merkittävimpiä julkaisuja. Kappalevalinnat olivat tehneet musiikkikapteeni Tero Haikala ja ylikersantti Seppo Pohjoisaho. Vaikkei pelien musiikki saa erityistä huomiota, on joitakin legendoja jäänyt elämään. Kiertueella kuullut nestorit, eli vanhimmat Sonic- ja Mario-pelit ovat jo ehtineet keskivertoa varusmiestä vanhempaan ikään. Musiikki kirvoitti varusmiessoittajat elementtiinsä, ja he olivat tunteella mukana. Esityksissä yhdisteltiin lavan yllä valkokankaalla toistettua videota ja orkesterin soittamaa musiikkia. Erityistäkynä kiertueella kuultiin soittokunnan keskuudessa jär- jestetyn sävellyskilpailun voittokappale, jääkäri Rolf Gustavssonin peliaiheinen sävellys. Kappale oli hyvin toteutettu, eikä sitä olisi heti osannut erottaa konserttien muusta annista. Hyvät kappalevalinnat Haikalan mielestä kappalevalinnoissa onnistuttiin hyvin. – Kappaleiden piti olla hauskoja, viihdyttäviä ja helposti lähestyttäviä, koska ne esitettiin itse- ”Helpoin tapa toki olisi ollut ottaa vain suosituimpien pelien musiikkia.” rakennettua hyvän kokonaisuuden, joita laulukappaleet värittivät, Haikala pohtii. Haikalan kanssa on helppo olla valinnoista samaa mieltä. Esimerkiksi Marion tunnetuin tunnusmusiikki olisi ollut konsertissa liian ilmeisenä valintana aiheen ystäville lähinnä kiusallinen klisee. Osassa kappaleita soolona laulanut jääkäri Veli-Pekka Vaari ansaitsee pisteet Katamarin tulkinnasta ja sovittaja Liisa Lipas hankalan lähtöaineiston saattamisesta toimineeksi kokonaisuudeksi. Onnistunut äänimodulaatio Portal pelistä tunnetussa Still Alivessa taas oli kiertueen tekniikalta hieno suoritus. Onnistunut kokonaisuus näisesti ilman pelaamista. Helpoin tapa toki olisi ollut ottaa vain suosituimpien pelien musiikkia, mutta silloin emme olisi soittaneet parhaita taikka mielenkiintoisimpia kappaleita. Nyt kuitenkin saimme Kokonaisuutena kiertueella soitetut kappaleet oli myös sovitettu soittajistolle hyvin. Haikalan mielestä soittajiston koko oli lähdemateriaalia suurempi haaste kappaleiden sovituksessa. Dr. Dre Compton taustojen tuottamisesta pitkän uransa aikana. Tohtori on iästään huolimatta edelleen ajan tasalla ja intohimoa täynnä. Compton-levyllä Dre esittelee uudistuneen minänsä ja nykyaikaan tuodun tutun hänelle ominaisen äänimaiseman. West Coast -soundeja ja tämän hetken kuumimpia trap-elementtejä pursuavat biitit ovat sekoitus uutta ja vanhaa. Aggressiivinen ja intensiivinen äänenkäyttö sopii mitä parhaiten Comptonin levottomille kaduille, joista hän kertoo. Massiivinen tuotanto ja jytkyttävät biitit tekevät levystä antoisan kuunnella. Mukana on myös suuri joukko artisteja tuomassa parhaat puolensa esiin. Esimerkiksi Marsha Ambrosiuksen kirkas lauluääni ja Kendrick Lamarin tuliset verset toimivat hyvänä mausteena – Mielestäni pelimusiikin sovittaminen ei ole juurikaan sen haasteellisempaa kuin musiikin sinänsä. Haasteensa sille asetti mittava ja suuri kokoonpano. Toki jos menemme ajassa taaksepäin Commodore 64 8-bittisiin grafiikoihin ja tietokonesoundeihin, saattoi välillä olla vaikeuksia säilyttää kappaleen alkuperäinen tunnelma eeppisellä, 70 henkisellä soittajistolla. Haikalan mukaan soittajisto itsessään vaikutti myös paljon teosvalintoihin. Tällä haluttiin taata varusmiehille monipuolisuus ja mielekkyys. Kiertueen aihevalinta osui nuorille selkeästi nappiin. Ainakin Tampereen konsertissa oli havaittavissa mukavasti ulkopuolelta tulleita maksaneita katsojia, joita kiertue kiinnosti. Myös vanhempi yleisö seurasi konsertteja kiinnostuneena, ovathan pelit nykyään arkea hyvin monelle. Joonas Koivisto levyt Pyhimys Pettymys Johanna Kustannus Pyhimyksen albumi Pettymys on maailman tärkein albumi – ainakin Pyhimyksen omasta mielestä. Siinä missä Paranoidissa oltiin pään sisällä ja Mediumissa maailmankaikkeudessa, on Pettymyksen miljöö rajoittunut vuokrakämppään ja kotikaupunginosan lähiympäristöön. Pettymys ei ole Medium, eikä se ole Paranoid. Se ei räjähdä nerokkuudesta samalla tavalla kuin aiemmat albumit. Suomen Kanye West on uusiutunut levy levyltä, kun kaikki julkaisut ovat tuoneet jotain räväyttävää mukanaan, Pettymys ei ole osoittautunut menes- tykseksi tällä saralla. Aiempien albumien mestarillisuus ei kuitenkaan tee Pettymyksestä huonoa levyä. Yhteiskunnallinen kritiikki on edelleen iskevää, loistavat C-osat loksahtelevat paikalleen ja absurdin kekseliäät samplet luovat tutun ja turvallisen ”Mitä ihmettä tämäkin nyt on”tunteen. Kappaleista ehdottomasti miellyttävimmät ovat svengaava Sinimusta ja 1%. Sinimusta-kappaleessa heitetyt ”katon salaa ihaillen kokkarinuoria, vittu ne on vääräs mut vittu ne on suoria” ja ”ei opetettu moikkaa, kuten roomalaiset moikkaa”, osuvat vanhaan faniin kuin Pyhimys itse liikenteenjakajaan kappaleessa Äiti anna anteeks. Levy on hyvä, sen kuuntelusta nauttii ja sen riimejä laulelee mie- Interscope lellään. Kriittistä kuuntelijaa jää vaivaamaan, ettei Pyhimyksen uskallus riittänyt mestariteokseen. Pettymys olisi jollekin muulle artistille loistava albumi, mutta Pyhimykselle keskinkertainen. Antti Sarjanen Yli viidentoista vuoden mittainen odotus on päättynyt. Elävä hiphop-tuottajalegenda Dr. Dre sai vihdoin päätökseen vuosia kestäneen ajatustyönsä uuden albumin muodossa. 80-luvulla uransa aloittanut räppäri ja tuottaja on palannut kuin haudan takaa 16 uuden kappaleen kanssa säväyttämään yhdysvaltain hiphop-genreä vielä viimeisen kerran. 50 vuoden ikään ehtinyt Andre Romelle Young eli Dr. Dre on vastannut muun muassa NWA:n, Snoop Doggin, Eminemin, Kendrick Lamarin ja lukuisien muiden maailmankuulujen räppäreiden keskellä Dr. Dren biittimyrskyä. Compton on kuin testamentti hip-hopille. Albumi on Dr Dren viimeinen taidonnäyte ja todiste siitä, että hän on edelleen yksi parhaimmista. Hän vuodattaa sieluaan maalaten Comptonin välkivaltaisen katumaiseman kaikkine vaaroineen ja mahdollisuuksineen. Tätä odotettiin 16 vuotta. Oli jo korkea aika, tai sitten juuri oikea hetki. Joonas Immonen 15 VAPAALLA ruotuväki 15/2015 Kun korvike ei riitä Taitto SOFIA KORHONEN Café Tanja, Levi Café Tanja sijaitsee Levillä, aivan Levi-tunturin juurella. Entisen huippulaskijan ja Levin ensimmäisen maailmancup-osakilpailun voittaneen Tanja Poutiaisen mukaan nimetty kahvila tarjoaa kahvilatuotteiden lisäksi myös ruoka-annoksia. Tiskin päälle on ripustettu teeman mukaisesti laskettelusukset. Terassilta aukeaa näkymä Levin eturinteeseen. Talvisin terassin nurkalta pääsee sujahtamaan gondoli-hissiin, joka kuljettaa laskettelijoita mäen huipulle. Kesäisin on hieman hiljaisempaa, mutta kun ruskaturistit saapuvat, alkaa taas kuhina. Kahvilan työntekijä Riikka Helanen kehuu erityisesti rakennuksen sijaintia. Hän sanoo asiakaskunnan olevan varsin kansainvälistä. – Ulkomaisia asiakkaita käy tosi paljon. Joulun aikaan käy paljon venäläisiä, tosin viime vuosi oli poikkeus. Kielitaito on työssäni tosi tärkeää. Onneksi meiltä löytyy myös yksi venäjää puhuva työntekijä. Kahvilan ykköstuotteeksi Helanen arvioi klassisen kahvin ja munkin. Kaakaokonetta Helanen kehuu ”maailman käytetyimmäksi.” Kaakao onkin yksi talvisesongin suosituimmista tuotteista. Juho Korpela Sotilaskoti, Lappeenrannan varuskunta Lappeenrannan varuskunta ja samalla sotilaskoti on siitä poikkeuksellinen, että se sijaitsee Rakuunamäellä lähes kaupungin keskustassa. Vuonna 1918 perustetulla sotilaskodilla on toinenkin erikoisuus: lempinimellä telamiina tunnettu kanelimunkki. – Meille tuli pari–kolmekymmentä vuotta sitten sellainen leipuri, joka rupesi te- Jussi Vainikka IJER : TU O KUVA kahvi 0,70 € N kahvi 1,90 € MAS TOIVANE KUVA: VILLE BRÖ kemään kanelimunkkeja. Varusmiehet antoivat munkille sitten telamiinan nimen, Lappeenrannan sotilaskotiyhdityksen puheenjohtaja Marja-Liisa Heiskamo kertoo. Telamiinaa myydään Lappeenrannan pääsotilaskodin lisäksi myös yhdistyksen piiriin kuuluvien Leirikentän sekä Taipalsaaren sotilaskodeissa. Paikallisten varusmiesten keskuudessa sen asema on legendaarinen. – Telamiina on oma brändimme. Sitä ei tehdä missään muissa sotilaskodeissa. Olemme sopineet, että muissakin sotilaskodeissa kanelimunkkeja saa kyllä leipoa, mutta telamiinanimeä muut eivät saa käyttää, Heiskamo tähdentää. kahvi 2,50 € Y : JOON KUVA kahvi 1,50 € KUVA: JUHO RÄ T A S IM MO N E N Asepalvelus on nopeatempoista aikaa nuorelle varusmiehelle. Päivärahan suuruus pakottaa varusmiehet suunnittelemaan vapaa-aikansa, rahankäyttönsä ja treffipaikkansa tarkkaan. Suomessa päätään kohottava kahvilakulttuuri tarjoaa onneksi helpon ja vaivattoman rentoutumiskeinon varusmiehille. Toimitus testasi neljä hyvin erilaista kahvilaa ympäri Suomen. Uittotunnelin kahvila, Tampere Uittotunnelin kahvila on yksi sesonkiajan kesäisistä kahviloista. Se sijaitsee lähellä paikallista nähtävyyttä, uittotunnelia, joka on ainut lajiaan Suomessa. Halkaisijaltaan 5,2 metriä leveää uittotunnelia on käytetty veneiden kuljettamiseen Näsijärven ja Pyhäjärven välillä. Kahvilatoimintaa uittotunnelilla on ollut vuodesta 2013 asti. Nykyinen omistaja, Tarja Aho aloitti yrityksen pyörittämisen uusissa tiloissa keväällä. Erityisen kahvilasta tekee hänen mukaansa sen sijainti järvenrannan sekä uittotunnelin välittömässä läheisyydessä. Kahvilalla on myös aivan uusi terassi järvimaisemalla varustettuna. – Yllätyin siitä, kuinka paljon väkeä on tänä kesänä käynyt sääolosuhteista huolimatta. Erityisesti lapsiperheitä on vieraillut monena päivänä, Aho iloitsee. Kahvilassa on tarjoilla herkullisia lettuja sekä leipiä. Myös lohihampurilainen on osa tunnelmallisen kahvilan tarjontaa. Terassin ja kahvilarakennuksen rakentamisesta vastasi ravintoloitsija ja peltiseppä Kari Kaski. Uudesta rakennuksesta pyrittiin hänen mukaansa tekemään ympäristöön sopiva ja vanhan ajan mukainen. Uittotunnelin kahvila suljetaan tältä kesältä 30. elokuuta, mutta se aukeaa taas ensi keväänä samaan aikaan uittotunnelin kanssa. Joonas Immonen Brooklyn Café, Helsinki Punavuorelainen Brooklyn Café on pieni kivijalkakahvila Helsingin hipsteriytimessä. Kahvila on sisustettu tyypilliseen newyorkilaiseen tyyliin ja viihtyvyys on ainutlaatuinen. Katseen vangitsee sympaattisen baaritiskin etupuolen peittävä liitutaulu, johon on kirjailtu säännöllisesti vaihtuva korulause. Kahvila on toiminut vuodesta 2011 asti, kun Brooklynistä lähtöisin olevat siskokset Sharron ja Brenda Todd perustivat haaveilemansa kahvilan. Kahvilan bagelit ja leivonnaiset ovat sisarusten omia luomuksia ja ne ottavat vaikutteita yhdysvaltalaisesta keittiöstä. Itseleivottujen suolaisten ja makeiden herkkujen lisäksi tarjolla on kattava teevalikoima ja erittäin tummaa intialaista Monsoon Malabar-kahvia. Keväällä lukiosta valmistuneet Annie Roland, Lam Vo ja Daniela Karumaa kehuvat kilvan kahvilaa. – Tänne tullessa on aivan kuin tulisi ulkomaille, Brooklyn Cafe tarjoaa mukavan vastakohdan yleistyneille ketjukahviloille, kertoo Lam. Daniela ja Annie kehuvat kahvin ja leivonnaisten olevan herkullisia. Myös englanninkielinen palvelu saa kehuja. Antti Sarjanen 16 takakansi ruotuväki 15/2015 potretti Sukellus uusiin vesiin Helena Immonen Äskettäin kotiutunut reservin korpraali seisoo rennon sotilaallisesti ja ohjeistaa kahdelle reservin vänrikille kuinka kevyellä kertasingolla ammutaan. Vänrikkejä taitaa hieman jännittää; ehkä edellisestä harjoituksesta on kulunut jo tovi tai ehkä jännitystä lisää paikalle saapunut tarkkailija. Kertasinko jumiutuu, ja korpraali neuvoo kärsivällisesti singon uudelleenvirityksen. Maastopukuinen tarkkailija seuraa koulutustilannetta hymy huulilla. Mies on sama, jota brittiläinen Guardian-lehti viime syksyisessä artikkelissaan vertasi Sean Conneryyn elokuvassa Punaisen lokakuun metsästys. Vertaus liittyi tietysti tuolloin tiiviisti uutisoituun Ruotsin sukellusvenejahtiin, jota silloinen Suomenlahden meripuolustusalueen komentaja, kommodori Markus Aarnio myös seurasi. Merivoimien joukko-osaston ko- mentajana hänen vastuulleen kuului osallistuminen Suomen merialueen valvontaan – hänen kuului tietää, mitä omalla vastuualueella liikkui. Merivoimien tummansiniseen pukuun vuosia sonnustautunutta Aarniota on jopa vaikea tunnistaa kurkkusalaateissa. Vuoden alussa kommodorista tuli evp ja merivoimien uniformu sai jäädä naulakkoon. Sotilastehtävät eivät kuitenkaan jääneet, vaan Aarnio siirtyi Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen Etelä-Suomen maanpuolustuspiirin piiripäälliköksi. Tehtävässään Aarnio muun muassa suunnittelee erilaisia harjoituksia, joihin kuuluvat myös puolustusvoimien MPK:lta tilaamat sotilaalliset harjoitukset. Juuri sellainen on meneillään Santahaminassa. Vänrikeille tekisi mieli sanoa, ettei Aarniota kannata jännittää. Sukeltajakoulun puikoissa Sotilas, sukeltaja, navy seal, upseeri, merimies, komentaja. Aarnio on ehtinyt 35-vuotisen sotilasuransa aikana olla monessa roolissa ja tehtävässä. Kysymykseen, mikä on ollut uralla merkittävintä, täytyy hänen hetki miettiä vastausta. – Minulla on ollut 24 eri tehtävää, ja jokaiseen olen mennyt tyytyväisenä. Kaikki ovat olleet mielenkiintoisia, ja on ollut tunnollisia alaisia ja hyviä esimiehiä. Pidän merkittävänä sitä, että kaikissa tehtävissä olen viihtynyt erinomaisesti, Aarnio pohtii. – Jos jotain voisi eritellä, niin joukko-osaston komentajuus oli tietysti erittäin haastavaa mutta mieluisaa. Sukeltajakurssilla työ puolestaan oli varsin itsenäistä, eikä siihen esimiehet paljoa puuttuneet. Koulutettavat olivat vapaaehtoisia ja motivoituneita, mikä teki työstä innostavaa. Ja sitten on tietysti se Navy Seal -koulutus. Vaikka kyseessä oli vain yksi vuosi Aarnion vakuuttavasta ansioluettelosta, ei asiaa voi hänestä puhuttaessa ohittaa. Pohjoismaiden ensimmäinen Navy Seal -koulutuksen suorittanut henkilö jää Suomessa historiaan – puhumattakaan siitä, mikä merkitys Aarniolla on ollut sotilassukeltajien koulutuksen kehittämisessä puolustusvoimissa. – Tietysti Navy Seal -siipien saaminen rintaan oli hieno hetki. Olen edelleen aktiivisesti yhteyksissä muutamiin kurssikavereihin ja pyrin käymään vuosittaisissa kurssitapaamisissa, Aarnio kertoo. Palattuaan Yhdysvalloista Aarnio toimi Sukeltajakurssin johtajana lähes viiden vuoden ajan. Noina vuosina puolustusvoimien sukeltajakoulutusta kehitettiin tarmokkaasti: Raivaajasukeltaja- ”Eipä taida Itämeren pinnan alla tai päällä kulkea mitään Aarniolle tuntematonta.” Kuva: Juho Räty Kuva: Markus Aarnion arkisto Kommodori Markus Aarnio suoritti varusmiespalveluksensa Upinniemessä, jonne hän myöhemmin palasi joukko-osaston komentajaksi. Harjoitus menossa: komppanian komentopaikalla piiripäällikkö Markus Aarnio tutustuu kartalle piirrettyyn tilannekuvaan. kurssin rinnalla alkoi uudenlainen taistelusukeltajakoulutus. Merivoimat sai myös oman erikoistoimintaosastonsa. Merelle vahva Sukeltajan ja merivoimien upseerin elämän peruselementti on aina ollut meri. Myös sukellusveneet tulivat vuosien varrella varsin tutuiksi; eipä taida Itämeren pinnan alla tai päällä kulkea mitään Aarniolle tuntematonta. Enää kokenut sotilassukeltaja ei kuitenkaan sukella pohjoisilla vesillä – paitsi jos tiedossa olisi jokin poikkeuksellinen kohde. – Kirkkaissa, trooppisissa vesissä sukellan sen sijaan erittäin mielelläni, Aarnio naurahtaa. Meri on läsnä myös Aarnion nykyisessä työpaikassa MPK:lla, jonka toimisto sijaitsee Santahaminassa. – Tämä tehtävä on hyvä jatkumo uralle puolustusvoimissa. Kohderyhmä on eri, mutta samanlaisiin asioihin keskitytään: reserviläisten ja maanpuolustushenkisten ihmisten kouluttamiseen. Yhteensä noin 300 kurssia vuodessa on Etelä-Suomen maanpuolustuspiirille kova ponnistus. Alaisiaan ja vapaaehtoisia kouluttajia piiripäällikkö kehuu. – Pätevien kouluttajien valikoima on vain lisääntynyt. On erittäin positiivista, että meillä on käytössämme aktiivinen ja maanpuolustushenkinen joukko. Kierrellessään tarkastamassa eri harjoitusalueita Santahaminassa Aarnio muistaa huomioida poiminta sekä kouluttajat että koulutettavat: hän on viimeisen päälle ystävällinen ja kohtelias. Vertaus karskista neuvostosukellusveneen komentajasta ei ehkä sittenkään istu Aarnioon. Markus Aarnio • Ikä: 55 • Asuinpaikka: Kirkkonummi • Ammatti: Upseeri • Koulutus: Yleisesikuntaupseeritutkinto • Sotilasarvo: Kommodori evp • ”Älä koskaan anna periksi.” kalenteri 4.–6.9.2015 Kokonaisturvallisuus keskiössä Tampereella Joonas Immonen Kuva: puolustusvoimat Tampereen Kokonaisturvallisuus 2015 -messuilla nähdään yrityksiä, järjestöjä ja toimihenkilöitä, jotka esittelevät toimintaansa. Puolustusvoimat on mukana muun muassa suuren kalustoesittelyn ja ennennäkemättömien taistelunäytösten kautta. Menossa mukana ovat myös Madventuresin Riku Rantala ja Tuomas ”Tunna” Milonoff, Mikko Kuustonen ja rap-artisti Paleface. Ohjelmaan kuuluu taistelunäytösten lisäksi Puolustusvoimien varusmies- ja Poliisisoittokunnan kuviomarssishow sekä Security Track -kilpailu. Kokonaisturvallisuus-messujen projektipäällikkö Veli-Pekka Rou- valin mukaan esillä on paljon myös erilaisten maanpuolustusjärjestöjen toimintaa. Hän haluaa kutsua messuille erityisesti reserviläisiä. – Messuilla on reserviläisille uutta nähtävää, jota ei ole ollut silloin kun oma asepalvelus on ollut ajankohtainen, Rouvali kertoo. Messut ovat osa Tampereen turvallisuusviikkoa, jonka varrelle mahtuu useampia tapahtumia. Muun muassa Tampere-talossa järjestetään keskiviikkona 2.9. Pidä huolta -konsertti, jossa esiintyy Kaartin soittokunta solistinaan Laura Voutilainen. Kokonaisturvallisuus-messut 4.–6.9. Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksessa. Sisäänpääsy 12 €. > www.puolustusvoimat.fi Ilmailusta ammatti Lapin lennosto järjestää avoimien ovien päivän Rovaniemen Maunun Matissa 27. elokuuta klo 10.00–13.15. Kyseessä on osa Ilmailusta ammatti -tapahtumasarjaa, joka kutsuu niin ammattilaiset kuin harrastajatkin tutustumaan ilmavoimien toimintaan. Päivän mittaa nähdään sekä Hornetilla että Hawkilla lennettyjä soololentoja. Mukana esiintymässä on myös Midnight Hawks -taitolentojoukkue. Vapaa pääsy. > www.puolustusvoimat.fi Kaartin soittokunta Temppeliaukion kirkossa Kaartin soittokunta esittää Töölökonserttisarjansa toisen osan Temppeliaukion kirkossa 1. syyskuuta. Neljäosainen konsertti koostuu 1900- ja 2000-luvun uudemmasta puhallinmusiikista. Konsertissa kuullaan menestyksekkään sopraano Annami Hylkilän laulamia Bernard Gilmoren kansanlauluja sekä David Maslankan musiikkia. Konsertti alkaa kello 19.00. Vapaa pääsy. > www.puolustusvoimat.fi Laivaston soittokunnan Kappelin iltamusiikki -konsertti Turussa Turun Laivaston puhallinkvintetti järjestää Pyhän Henrikin ekumeenisessa taidekappelissa Kappelin iltamusiikki -konsertin. Tunnelmallisessa kirkkokonsertissa kuullaan puhallinkvintettimusiikkia eri aikakausilta. Konsertin yhteydessä avataan myös kappelissa esillä oleva kuvataiteilija Hannu Konolan taidenäyttely.. > www.puolustusvoimat.fi
© Copyright 2024