Leikkauksia ja lisärahoitusta Suomi Varusmies- KEVA 2010
Ruotuväki, PL 25, 00131 HKI MP2 Itella Oyj Leikkauksia ja lisärahoitusta Puolustusbudjetilla halutaan turvata asevelvollisuus. uutiset, sivu 3 puolustusvoimien uutislehti 53. vuosikerta n:o 18 (1171) 15.10.2015 verkossa > www.ruotuvaki.fi Kuvakaappaus (Virtual Battlespace 2) Virtuaaliset taistelukentät Sotapelien kaltainen VBS 2 -simulaattori on pilottihankkeena kolmessa varuskunnassa, ja sen laajentuminen vaikuttaa hyvin todennäköiseltä. Virtuaalinen koulutus mahdollistaa muun muassa epäsuoran tulen käytön, tuo säästöjä ja pienentää ympäristövaikutuksia. Tulevaisuudessa myös kertausharjoituksia voisi järjestää etänä. uutiset, sivu 3 Varusmies- KEVA 2010 Suomi -tutkat parantavat tilannekuvaa on cheerleadingin mahtimaa uutiset, sivu 4 tekniikka, sivu 12 vapaalla, sivu 15 palveluksen keskeytykset laskivat 2 ruotuväki 18/2015 pääkirjoitus juha heikkinen 1952–2015 15.10.2015 Kuvaustoiminta on suorituskykyä Jo 90 vuoden ajan puolustusvoimissa on varsinaisten aselajien rinnalla toiminut pieni, mutta näkyvä joukko, joka osallistuu maanpuolustukseen median keinoin. Syksystä 1925 alkaen kuvatoimisto, sittemmin kuvakeskus ja nykyään oppimis- ja kuvapalveluyksikkö on tuottanut puolustusvoimille kuvamateriaalia. Nykyisin visuaalista materiaalia tuottavat monet muutkin, lähtien älypuhelimella varustetusta tavallisesta varusmiehestä. Puolustusvoimien kuvaustoiminnan tarkoitus on ollut sotavuosia lukuun ottamatta enimmäkseen koulutuksellinen. 1920-luvulta asti kuvatuottajat ovat tehneet elokuvia ja muuta mediasisältöä sotilaiden koulutukseen. Viime vuosikymmenien merkittäviä koulutuselokuvia ovat muun muassa kansainvälisesti palkitut draamalyhytelokuvat Taistelukenttä (1998) ja Tulikaste (2000). Niitä käytetään edelleen varusmieskoulutuksessa. Sodanaikaisten taistelukameramiesten pe- ”Puolustusvoimilla pitää olla kyky puolustaa myös kuvin.” rintöä jatkavat nykyään muiden puolustusvoimen kuvaajien kanssa varusmiehiä kouluttavat Ruotuväki ja combat camera -yksikkö, joka tuottaa video- ja kuvamateriaalia koulutuksen ja viestinnän tarpeisiin. Suurin osa puolustusvoimien verkkovideopalvelu Youtubesisällöstä on combat cameran tuottamaa. Puolustusvoimat päivittää tällä hetkellä aktiivisesti kuvaustoimintaansa vastaamaan mediayhteiskunnan vaatimuksia. Hyvä osoitus tästä on kuva- ja mediapankki, jonka on määrä valmistua ensi vuoden aikana. Valtavassa kuva- ja mediapankkiprojektissa on tarkoitus luoda virtuaalinen arkisto, jossa on samassa paikassa kaikki puolustusvoimien tuottama mediasisältö. Laadukas ja runsas mediasisältö, joka on myös kansan saatavilla, pitää entistä paremmin puolustusvoimien julkisuuskuvaa yllä ja parantaa yhteiskunnan maanpuolustustietoisuutta. * * * Visuaalisella medialla on ollut aina suuri merkitys informaatiosodankäynnissä. Suomessakin pidettiin sotavuosina kotirintaman taistelutahtoa yllä julkaisemalla taistelukame- rayksiköiden tuottamia videokoosteita ja muita kuvia. Viime aikoina Lähi-idän ja Ukrainan konflikteissa informaatiosodasta on muodostunut yksi keskeinen sodankäynnin osa-alue. Siinä varsinkin ISIS ja Venäjä ovat hyödyntäneet videoita, esimerkkinä ISIS:n selvästi propagandistiset mestausvideot. Britti Nathan Roger kirjoittaa kuvien merkitystä sodassa käsittelevässä kirjassaan (Image Warfare in the War on Terror, 2013), että sota on muuttunut teknosodasta kuvasotaan. Hänen mukaansa kuvia ei enää käytetä joukkoviestinnän ajan tapaan mobilisointia tukevina propagandavälineinä vaan aseina itsessään. Rogerin mukaan Yhdysvallat ja Iso-Britannia ovat häviämässä kuvasodankäynnin alQaidaa vastaan, koska uskovat voivansa hallita kuvavirtaa uudessa mediassa. Koska nykyiseen sodankäyntiin kuuluu yhä olennaisemmin vaikuttaminen kuvin, on tärkeää, että puolustusvoimilla on osaamista ja kykyä vastavaikuttamiseen. Combat camera -varusmiesten – tulevien reservin monialaosaajien – positiivinen palaute palveluksesta ja siihen sisältyvästä koulutuksesta tukee tätä käsitystä. tornitouhua > [email protected] Uutismies kehitti Ruotuväkeä kertaa vuodessa. Juuri kun miehet oppivat talon tavat, he lähtevät”. Heikkisen vastuuntuntoa ja ahkeruutta osoittaa se, ettei hänen 25 vuoden aikanaan kertaakaan jäänyt lehti tekemättä tai myöhästynyt toimituksellisista syistä. Virheiden määrä oli myös minimaalinen. Vielä päivää ennen menehtymistään hän oli päätoimittajaan yhteydessä pohtien seuraavaa lehteä. Päätoimittajana Ruotuväessä vuosina 2003–2006 toiminut Panu Pokkinen luonnehtii alaistaan Juha Heikkistä periaatteen mieheksi ja pohjimmiltaan hyväksi ja arvostettavaksi ihmiseksi. On surullista, että hänen pitkäaikainen työrupeamansa päättyi ennen eläkkeelle pääsyä. Henkilönä Juha Heikkinen pysyi mieluusti vähän sivussa, vaikka otti muun muassa Ruotuväen toimituskokouksissa voimakkaasti mutta rakentavasti kantaa. Heikkisellä oli hyvä huumorintaju. Ehkä häntä piti vähän lähemmin oppia tuntemaan, mutta hänen huumorinsa oli osuvaa ja sarkastistakin. Hän erotti työ- ja siviilielämänsä tiukasti toisistaan. Autot ja koirat olivat tärkeitä kiinnostuksen kohteita. Työtoverit sekä Heikkisen kauden varusmiehet jäävät kaipaamaan suoraa ja sanansa mittaista uutismiestä. Ruotuväen pitkäaikainen uutispäällikkö Juha Heikkinen menehtyi äkillisesti 23. syyskuuta 2015. Heikkinen ehti toimia Ruotuväen toimitussihteerinä ja uutispäällikkönä 25 vuoden ajan. Tuona aikana hän on toiminut esimiehenä noin 350 varusmiehelle, joista valtaosa työskentelee nyt toimittajina ja muissa median tehtävissä. Juha Heikkinen syntyi 13.12.1952 Turussa, ja hän aloitti toimittajanuransa harjoittelijana Aamulehdessä. Ennen Ruotuväkeä hän työskenteli Savonlinnassa ilmestyvässä Itä-Savossa, Palontorjunta-lehdessä ja moottoripyöriin erikoistuneessa Mp-lehdessä. Ruotuväki kehittyi Heikkisen aikana paljon. Kun hän tuli toimitussihteeriksi vuoden 1990 lopussa, Ruotuväki muuttui puolustusvoimien tiedotuslehdestä uutislehdeksi. Tämä muutos näkyi myös sisällössä. Ulkoasullisesti muutoksen on havainnut ennen kaikkea värikuvien määrän lisääntymisenä ja selkeämpänä rakenteena. Juha Heikkinen vastasi Ruotuväen toimittamisen sujumisesta käytännössä. Se vaati nuorten ja kokemattomien varusmiestoimittajien parissa joskus pitkää pinnaa ja isällisen ohjaavaa otetta. Heikkinen listasi Ruotuväen haastattelussa vuonna 1991 hyvän toimitussihteerin ominaisuuksia: ”tulee toimeen ihmisten kanssa, omaa hyvät hermot, ammattitaidon ja valmiuden epäsäännölliseen työaikaan”. Nämä piirteet hän on myöhemmin osoittanut omaavansa. Samassa haastattelussa hän tuo esille Ruotuväen tekemisen yhä jatkuvan haasteen: ”Pahin este lehden kehittämiselle on toimituskunnan vaihtuminen 2–3 Mikko Ilkko Päätoimittaja 2006– Jussi Viljanen Päätoimittaja 1994–2003 kysymys Edellisessä lehdessä kysyimme: Oletko kohdannut verkkorikollisuutta? sosiaalisesta mediasta 11.10. @rikuhaa ”Panssarintorjuntalinjan kärkitaistelija. TUKIK ollu koti, mutta ensi perjantaina kutsuu Hamina ja #RUK #upseeri” – Porin prikaatissa palveleva aliupseerioppilaskorpraali Riku Haanpää on innoissaan RUK:hon pääsystä. 27.9. 10.10. @lasapetteri ”Kova meno #KarPr:n kesän saapumiserän ensimmäisessä suuressa yhteisharjoituksessa. #intti #inttisome” – Ylen toimittaja Petri Lassheikki seuraa Karjalan prikaatin yhteisharjoitusta. Twiitin video on katsottavissa Twitterissä. 6.10. @aaroka ”Puolustusvoimien ilmaharjoitus kuulostaa ihan nuorisokonsertilta: "LIVEX 2015!" #intti #ilmavoimat ” – MTV Uutisten tuottaja ja uutisankkuri Aaro Kajasteen mielleyhtymä ilmavoimien harjoituksen nimestä ei vastaa aivan tapahtuman luonnetta. 4.10. @sonjajul ”Opin uuden #intti-termin: ’Urheiluseuransa juoksukilpailuissa starttaaminen on paras #nakkisuoja’ #keskuspuistojuoksu (itse olin kuuluttaja)” – Toimittaja ja ohjaaja Sonja Julkunen toimi kuuluttajana Espoon keskuspuistojuoksussa. Kyllä 54% 46% Ei Seuraava kysymys: Osallistuisitko virtuaalisiin kertausharjoituksiin? Äänestykseen voi osallistua Ruotuväen www-sivuilla osoitteessa > www.ruotuvaki.fi Osallistu keskusteluun sosiaalisessa mediassa #ruotuväki tai lähetä mielipiteesi sähköpostilla [email protected] TILAUS-, LASKUTUS- JA OSOITEASIAT: Puh. 0299 500 718 ISSN 0557-4897 (painettu) ISSN 1458-8005 (verkkolehti) PÄÄTOIMITTAJA Mikko Ilkko Puh. 0299 500 715 [email protected] UUTISPÄÄLLIKKÖ Ossian Hartig Puh. 0299 500 733 [email protected] VERKKOUUTISPÄÄLLIKKÖ Helena Immonen Puh. 0299 500 717 [email protected] arkisin kello 8.00–16.15 [email protected] Pirkanmaan Lehtipaino Oy Tampere 2015 Toimituksen ja palvelupisteen käyntiosoite: Pääesikunta, C-rakennus, Fabianinkatu 2, 00130 Helsinki, postiosoite: PL 25, 00131 Helsinki, puhelinvaihde: 0299 800 internet-osoite: > www.ruotuvaki.fi KUSTANTAJA: Puolustusvoimat Seuraava numero ilmestyy 29.10.2015 LEVIKKISIHTEERI Kaartinjääkäri Kalle Tornberg Puh. 0299 500 718 [email protected] TOIMITTAJAT Upseerikokelas Samuli Virtanen Puh. 0299 500 714 Alikersantti Juho Korpela Puh. 0299 500 704 Alikersantti Antti Sarjanen Puh. 0299 500 739 Kaartinjääkäri Klaus Ashorn Puh. 0299 570 293 Kaartinjääkäri Niko Pankka Puh. 0299 500 709 Kaartinjääkäri Antti Raunio Puh. 0299 500 703 [email protected] VERKKOTOIMITTAJA Kaartinjääkäri Miika Kosloff Puh. 0299 500 617 [email protected] GRAAFIKKO Kaartinjääkäri Markus Lehtonen [email protected] VALOKUVAAJAT Upseerikokelas Juho Räty Puh. 0299 500 708 Kaartinjääkäri Jesse Hiltunen Puh. 0299 570 289 Kaartinjääkäri Juho Vainonen Puh. 0299 570 292 [email protected] 3 uutiset ruotuväki 18/2015 Tietokonepelaaminen on koulutusta Simulaattoreilla on mahdollista harjoitella muun muassa epäsuoran tulen ja miinoitteen käyttöä. Varusmiehet harjoittelevat simulaattoreilla korkeintaan puolet päivästään. Miika Kosloff Simulaattoreita on hyödynnetty jo vuosikymmeniä eri maiden puolustusvoimissa, ja Suomessakin ne ovat olleet jo pitkään käytössä. Puolustusvoimilla on simulaattoreita useissa joukko-osastoissa muun muassa NH90-helikopterilla lentämisen tai Leopard 2 A4 -vaunulla ajamisen harjoittelua varten. Parolassa Panssariprikaatissa, Haminassa Reserviupseerikoulussa sekä puolustusvoimien kansainvälisessä keskuksessa Fincentillä on pilottikokeilussa Virtual Battlespace 2 -sotasimulaattori. VBS 2 on organisaatioille tarkoitettu versio kaupallisesta Arma 2 -sotapelistä, jonka kuka tahansa voi ostaa omalle tietokoneelleen. Toistoja simulaattorilla, kerralla ulkona Kuva: Jesse Hilttunen VBS 2 -simulaattoreita käytetään varsinkin johtaja- ja erikoiskoulutuskaudella, kun perusteet esimerkiksi aseenkäsittelystä on hallussa. Simulaattori antaa helposti laajan käsityksen koko harjoituksesta, ja sillä voidaan harjoitella esimerkiksi epäsuoran tulen ja miinoitteiden käyttöä tai asutuskeskustaistelua, mikä ei ole yleensä mahdollista. Simulaattoreilla voidaan nopeuttaa ulkona tapahtuvan harjoittelua ja ottaa oppia omista virheistä. Järjestelmä tallentaa jokaisen harjoituksen, jolloin virheet voidaan itse etsiä uusinnasta helposti. Yksi harjoitus kestää yleensä noin 15 minuuttia, ja samat taistelijat harjoittelevat simulaattoreiden parissa maksimissaan puolet päivän palveluksesta. Panssariprikaatin simulaattorisektorin johtajan, insinöörikapteeni Lasse Lahdenmaan mukaan Panssariprikaatissa on noin 30 erilaista simulaattoria, mikä tekee joukko-osastosta Suomen edistyksellisimmän. Lahdenmaa sai omasta aloitteestaan ensimmäiset VBS 2 -kokeilulisenssit testiin vuonna 2007. Nyt kyseisiä simulaattoreita on asennettu 30 pelitietokoneelle Panssariprikaatin simulaattoriluokassa, ja ne ovat lähes päivittäin käytössä jalkaväen harjoituksissa. – Olen varovaisen toiveikas, että vastaavat laitteistot olisivat kaikissa Simulaattorioppitunneilla korvataan osa ulkopalveluksesta, jolloin koulutuksesta tulee nopeampaa, tehokkaampaa ja edullisempaa. ulkona voidaan tehdä heti ensimmäisellä yrityksellä täydellinen suoritus. Tämä on motivoinut varusmiehiä, sillä virtuaalinen tetsaus on koettu usein miellyttävämpänä ja kokonaisuuden paremmin havainnollistavampana harjoittelukeinona. – Joukkojen koulutuksellinen suorituskyky luodaan edelleen harjoituksissa ja ammunnoissa, joita tuetaan simulaattorikoulutuksella, Hyppönen huomauttaa. joukko-osastoissa lähitulevaisuudessa, Lahdenmaa tuumii. Panssariprikaati on myös mallintanut itse puolustusvoimien kalustoa simulaattoreihin, jotta harjoittelu olisi mahdollisimman aitoa ja todentuntuista. Muun muassa taistelijoiden asut ovat identtiset puolustusvoimien virallisten M05-kuviollisten maastopukujen kanssa, ja käytetyt rynnäkkökiväärit vastaavat vaihtimen toimintaa myöten RK 62 -rynnäkkökivääriä. Virtuaalinen koulutus ei voi koskaan täysin korvata käytännön koulutusta. Pääesikunnan koulutuspäällikön, eversti Hannu Hyppösen mukaan sotilaan osaaminen muodostuu tiedoista, taidoista, tahdosta ja toimintakyvystä, joita kaikkia tulee ylläpitää ja kehittää. Simulaattorioppituntien aikana on tarkoitus oppia niin hyvin, että Pilotin laajentuminen varmaa Lahdenmaan mielestä jokaisella varusmiehellä ja reserviläisellä voisi olla simulaattori tulevaisuudessa käytettävissä, ja heillä voisi olla jopa lisenssit niiden pelaamiseen kotona tai ainakin vapaa-ajal- la varuskunnassa. Kiinnostuneita varusmiehiä riittää varmasti. Arma Finland -yhteisö järjestää joka keskiviikko ja lauantai niin kutsuttuja viikkopelejä, joissa pelataan VBS:n kaupallisversiota Armaa. Osallistujia näissä peleissä on yleensä noin sata, mikä on Arma Finlandin kehitysryhmässä toimivan Ville Kaasalaisen mukaan Suomen väkilukuun nähden eniten maailmassa. Viikkopelien aluksi muodostetaan joukkueet, valitaan johtajat ja joukkueet suunnittelevat käyttämän taktiikan. Itse pelissä ryhmän- ja joukkueenjohtajat johtavat alaisiaan aivan kuten armeijassakin – ainoa ero on, ettei herroittelu kuulu peliin. – Peli on niille, jotka nauttivat taktisesta pelaamisesta. Siinä pääsee harjoittelemaan intissä opittu- ja johtamis- ja sotilastaitoja, Kaasalainen selventää. Kertausharjoituksia virtuaalimaailmassa – Simulaattoreilla on keskeinen ja kasvava merkitys niin palkatun henkilöstön kuin asevelvollisten koulutuksessa. Simulaattoreista haetaan vaikuttavuutta sotilaiden osaamiseen ja joukkojen suorituskykyyn, Hyppönen vahvistaa. Kokemukset simulaattoreista ovat olleet hyviä, ja VBS 2 -pilottiprojektin laajentuminen vaikuttaisi olevan jo varmaa. Lahdenmaa myöntää, että hän haluaisi saada virtuaalisimulaattorit käyttöön myös puolustusvoimien kertausharjoituksissa, mutta siihen menee varmasti vielä vuosia. Varuskuntiin pitää saada ensin toimivat luokat ja verkottaa ne myös keskenään. Vasta sen jälkeen uskaltaa unelmoida virtuaalisista kertausharjoituksista kotikoneelta. – Kertausharjoituksissa on jo useita vuosia käytetty muun muassa kaksipuoleisen taistelun mahdollistavia sekä komentajaja esikuntasimulaattoreita, eversti Hyppönen muistuttaa. Lisäksi simulaattoreilla tavoitellaan säästöjä koulutusajassa, henkilöstökuluissa, aseiden käyttöiässä, ampumatarvikkeissa sekä pienempiä ympäristövaikutuksia. Etuja on paljon, mutta ne vaativat myös puolustusvoimilta paljon panostusta. Päätoimista simulaattorikantahenkilökuntaa on vielä vähän. Vielä hetkeen kertausharjoituksiin osallistuminen kotikoneelta käsin ei ole mahdollista, mutta Lahdenmaa toivoo, että tähänkin päästäisiin. Puolustusbudjetti turvaa asevelvollisuuden Kalle Tornberg Grafiikka: Markus Lehtonen Puolustusbudjetti kasvaa ensimmäisen kerran sitten vuoden 2013. Tulevien vuosien budjettikehykset ennustavat puolustusbudjetin laskua. Syyskuussa julkaistu vuoden 2016 puolustusbudjettiesitys lupaa puolustusministeriön alaisille toimille sekä leikkauksia että lisärahoitusta. Puolustusministeriön talousarvio vuodelle 2016 on 2,9 miljardia euroa. Se on noin 200 miljoonaa euroa enemmän kuin vuoden 2015 talousarviossa. Puolustushallinnon määrärahojen osuus valtion kokonaisbudjetista on 5,3 prosenttia. Menojen enimmäismäärän todellinen nousu on 200 miljoonaa euroa maltillisempi, sillä sen taustalla on muun muassa viime vaalikaudelta siirtyviä materiaalihan- kintojen maksuja. Puolustusministeriön kansliapäällikön, Arto Rädyn mukaan uusi budjetti ei tule näkymään merkittävästi puolustusvoimien arjessa. – Puolustusvoimien jokapäiväiseen tekemiseen vuoden 2016 budjetti ei tule vaikuttamaan radikaalisti. Arkea jatketaan, kuten vuoden 2015 kohdalla. Tulevan budjetin on tarkoitus ylläpitää varusmieskoulutuksen laatu vuoden 2015 tasolla. Myöskään kertausharjoitusvuorokausista ei tulla leikkaamaan. Rädyn mukaan nämä olivat reunaehtoja jo kehysehdotuksia laadittaessa. Puolustusbudjetti tulee sisältämään toimintamenosäästöjen ohella pysyviä menosäästöjä. Säästöjä haetaan muun muassa kriisinhallinnan hallinto- ja kalustomenoista sekä puolustushallinnon palkkaliukumasta. Vapaaehtoinen maanpuolustus kiristämässä vyötä Uusi talousarvio voi vaikeuttaa vapaaehtoisen maanpuolustustoiminnan tulevaisuutta: maanpuolustusjärjestöjen avustuksista esitetään leikattavaksi 400 000 euroa eli 20 prosenttia vuoden 2015 tuesta. Vaikka maanpuolustusjärjes- töjen avustukset ovat esitettyjen säästökohteiden listalla, pitää Räty mahdollisena, että eduskunta lisää puuttuvan osuuden lopulliseen talousarvioon. Näin on tapahtunut myös aiempina vuosina. Vuoden 2016 puolustusbudjetti sisältää jo aikaisemmin kaavaillun 50 miljoonan euron lisärahoituksen puolustusmateriaalihankintoihin. – Lisärahoituksen kohteista ei ole pulaa, niitä löytyy joka sektorilta. Rahoitus on kohdistettava siten, ettei puolustuksellinen kokonaisuus kärsi, Räty toteaa. 4 lyhyesti Ruotsinkielinen dramatisointi Tuntemattomasta Harparskogin ulkoilmateatterissa esitetään kesällä 2017 ensimmäiset 15 näytöstä ruotsiksi käännetystä Tuntemattomasta sotilaasta. Kyseessä on ensimmäinen kerta, kun tuttu Tuntematon näytellään ruotsiksi. – Suomenkieliset repliikit ovat yleisölle tuttuja, mutta ruotsinkieliset ovat upouusia, kertoo ohjaaja Erik Pöysti. Esitys on osa Suomi 100 yhdessä -projektia. Näyttämö sijaitsee aidoilla taistelupaikoilla jatkosodan Hangon rintamalla. Tuntematon sotilas käsittelee jatkosodan hyökkäysvaihetta ja suomalaisia sotilaita vaikeissa tilanteissa. ASa ISMS-konferenssi ensi kertaa Suomeen Kriisinhallintatyön yhteisharjoitus Levillä Suomen, Ruotsin, Norjan ja Venäjän pelastusviranomaiset harjoittelivat 30.9.–2.10. Levillä pelastuspalvelusaputehtäviä Barents Rescue 15 -harjoituksessa. BR15-harjoitus perustuu osallistuvien valtioiden pelastuspalvelussopimukseen, jonka tavoitteena on kehittää yhteistyötä kansainvälisessä kriisinhallinnassa. – Kenttäharjoituksessa on erilaisia tehtäviä: kaivosonnettomuus, vaarallisia aineita ja evakuointia, Kriisinhallintakeskuksen harjoituskoordinaattori Ari Seppälä luettelee. Yhteensä harjoitukseen osallistuu operatiivista henkilöstöä yli 700 ihmistä Barentsin alueelta. MKo Suomalaishävittäjiä mukana Baltiassa Varusmiesten keskeytykset vähentyneet Koulutuksen ja lääkintähuollon kehittämisellä on saatu keskeytykset laskuun. Peruskoulutuskauden keskeyttämisprosentti kesän saapumiserässä oli 9,7. Helena Immonen Varusmiespalveluksen keskeyttämisten määrä on vähentynyt. Heinäkuun 2015 saapumiserässä peruskoulutuskauden keskeyttämisprosentti laski alle kymmeneen ensimmäistä kertaa kymmeneen vuoteen. Valtaosa keskeytyksistä tapahtuu kahden ensimmäisen palvelusviikon aikana. Sotilaslääketieteen keskuksen johtajan, lääkintäeversti Jouko Peltomaan mukaan keskeyttämisten määrään on pystytty vaikuttamaan esimerkiksi ennakko- ja kutsuntatarkastusjärjestelmää kehittämällä. – Olemme kouluttaneet ennakkotarkastuksia tekeviä terveyskeskuslääkäreitä kiinnittämään erityistä huomiota niihin asioihin, jotka meillä näkyvät keskeyttämistilastoissa. Näitä ovat esimerkiksi tuki- ja liikuntaelinvaivat ja psyykkisen puolen asiat, Peltomaa kertoo. Tuki- ja liikuntaelinvaivojen vuoksi keskeyttäneiden määrä onkin vähentynyt selvästi: Vuoden 2009 tammikuun saapumiserässä keskeytti 380 varusmiestä, kun taas tammikuun 2015 vastaava luku oli vain 128. Suurin ongelma ei Peltomaan mukaan kuitenkaan ole ennakkotarkastuksien mahdolliset puutteet, vaan tarkastuksen ja palvelukseen astumisen välinen aika, joka voi olla jopa useita vuosia. Sinä aikana henkilö voi loukkaantua tai sairastua niin, että se haittaa palveluksen suorittamista. – Olemme miettineet miten esimerkiksi tietojärjestelmien kautta ihmiset voisivat ilmoittaa omaan terveydentilaan vaikuttavista asioista, jotka ovat voineet muuttua. Voisimme pyytää vaikka erikoislääkärin lausunnon tueksi. Näin voisimme välttää terveyden kannalta ennenaikaiset palvelukseen astumiset. Uusi koulutuskulttuuri Suurin yksittäinen palveluksen keskeyttämisen syy ovat sopeutumis- Ryhmäytymisen pilottiohjelma on auttanut varusmiehiä sopeutumaan paremmin palveluksen arkeen. Varusmiehet ovat myös entistä tyytyväisempiä saamaansa koulutukseen. häiriöt, jonka lisäksi erikseen diagnosoidaan ahdistuneisuushäiriöt. Nämä kaksi diagnoosia muodostavat 28 prosenttia keskeytyksistä. Sopeutumishäiriöistä johtuneisiin keskeytyksiin on pyritty vaikuttamaan kehittämällä koulutusta erityisesti ensimmäisten viikkojen aikana. Pääesikunnan koulutuspäällikkö, eversti Hannu Hyppönen kertoo, että puolustusvoimat pyrkii jatkuvasti parantamaan varusmieskoulutusta. – Poistuma eli keskeytykset ovat seuraus jostain. Laadukkaalla koulutuksella ja johtamisella on pystytty vaikuttamaan keskeyttämisiin, Hyppönen kertoo. Maavoimissa on kokeiltu uutta koulutuskulttuuria, jonka kehittämisen ohje kirjoitettiin maavoimissa vuonna 2010 ja tarkistettiin viime vuonna. Hyppönen kertoo, että parhaat käytännöt on nyt siirretty Pääesikunnan varusmieskoulutuksen ohjeisiin. Sitä kautta hyväksi todetut toimintatavat laajenevat kaikkiin puolustushaaroihin. Puolustusvoimat on myös aktiivisesti käyttänyt varusmiesten loppukyselyjen tuloksia koulutuksen kehittämiseen. Loppukyselyiden perusteella kotiutuvat varusmiehet ovatkin olleet vuosi vuodelta tyytyväisempiä saamaansa koulutukseen. Alokkaat, ryhmäytykää! Hyviä tuloksia on saatu muun muassa uudella ryhmäyttämisen pilotilla. – Parissa joukko-osastossa on kokeiltu ryhmäyttämistä ohjattuna. On haluttu luoda se henki, että intissä pidetään huolta toisistamme, Hyppönen selventää. Käytännössä ensin on tuotettu opetusmateriaali kouluttajille, jotka opettavat toimintatavat ja tavoitteet ryhmänjohtajille. Tavoite on, että alokkaat otetaan vastaan yksilöinä ja ryhmä saadaan mahdollisimman nopeasti tutustumaan toisiinsa, eli käytännössä ryhmäytymään. – Jos jotakuta ahdistaa, niin on ryhmän tehtävä tukea häntä. Ryhmä pitää huolen toisistaan ja ryhmänjohtaja johtaa toimintaa, Hyppönen kertoo. Koulutuksen kehittämisen kokeilut ovat osoittaneet, että oikea-aikainen viestintä ennen palveluksen aloittamista on parantanut palvelusmotivaatiota ja asennetta palvelusta kohtaan. Esimerkiksi Facebookissa toimivien some-agenttien tekemä työ on ollut hyödyllistä sopeutumisen kannalta ja liikuntaan kannustavan MarsMars.fi-palvelun käyttöön ottaneiden kuntoa on saatu parannettua jo ennen palvelusta. seen on Kiilin mukaan useita eri mahdollisuuksia. Esimerkkinä prikaatikenraali mainitsee virolaisten upseerien kouluttamisen Suomessa. Kokonaisuudessaan Suomella ja Virolla on paljon yhteistä muun mu- assa kulttuurin osalta, ja Kiili täsmentää Suomen olevan Virolle myös tärkeä strateginen kumppani. – Opimme toisiltamme päivittäin lisää kaikilla osa-alueilla, Kiili päättää. Suojeluskunta siviilien turvana Niko Pankka Viron suojeluskunnan eli Kaitseliitin jäsenmäärä on kasvanut tasaisesti vuosien varrella, mutta viimeaikaiset kansainväliset tapahtumat ovat aiheuttaneet piikin tilastoissa. Kaitseliitin komentaja prikaatikenraali Meelis Kiilin (kuvassa) mukaan vapaaehtoinen maanpuolustustoiminta itsessään kehittyy pitkälti Viron puolustusvoimien antamien standardien ja tavoitteiden mukaisesti. – Kaitseliit saa itse päättää, miten näihin tavoitteisiin päästään. Yritämme kehittää toimintaamme jäseniemme siviiliammattien kautta saadun osaamisen avulla, Kiili selventää. Viimeaikaisia tapahtumia Ukrainan kriisistä lähtien Kiili kuvaa koetteleviksi. Kokonaisuudessaan uhkiin vaikuttavat monet eri tekijät. Vaikka kriisit ovat aiheuttaneet Kaitseliitissä muun muassa harjoitusten tihentämistä, järjestön pää- asiallinen tehtävä ei ole muuttunut. – Tehtävänämme on edelleen siviilikansalaisten suojeleminen, viranomaistyössä avustaminen ja alueellisten taistelu-osastojen kouluttaminen sodan ajan kokoonpanoon, Kiili painottaa. Yhteistyö suomalaisten kanssa syventyy Kaitseliit on Viron puolustusministeriön hallintoalaan kuuluva vapaaehtoinen maanpuolustusorganisaatio. Alun perin suojeluskunnat perustettiin vuonna 1918 kansalaisaloitteen pohjalta, ja ne vakiinnutettiin virallisesti 1990 puolustamaan itsenäistä Viroa. Organisaation suomalainen vastine on Maanpuolustuskoulutusyhdistys. MPK on Suomessa kuitenkin itsenäinen järjestö. Kiilin Suomen vierailun tarkoituksena oli ensisijaisesti Suomen MPK:n ja Viron Kaitseliitin yhteistyön syventäminen. – Etsimme jatkuvasti Maanpuo- Kuva: Juho Räty Baltiassa järjestettiin 29.–30. syyskuuta Baltic Region Training Event 22 -koulutustapahtuma, johon Suomen ilmavoimilta osallistui kaksi F/A-18 Hornet -monitoimihävittäjää. Koulutustapahtuma oli Naton järjestämä ja Liettuan isännöimä. Tapahtumassa oli lentotoimintaa niin Viron, Latvian kuin Liettuan ilmatiloissa sekä kansainvälisessä ilmatilassa. – Tarkoituksena oli hankkia kokemuksia kansainvälisestä yhteistoiminnasta ja saada nuorille ohjaajille kokemusta, majuri Tomi Böhm Karjalan lennostosta kertoo. ARa ruotuväki 18/2015 Kuva: Henri Keränen Maanpuolustuskorkeakoulu isännöi ensimäistä kertaa Suomessa järjestettävän International Society of Military Sciences (ISMS) -konferenssin. Konferenssi järjestetään MPKK:n kampusalueella Santahaminassa 14.–15. lokakuuta ja sen teemana on R(evolution) of War. – Teeman lähtökohtana on tarkastella sodankäynnin muutosta etenkin viimeaikaisten tapahtumien valossa, konferenssin järjestelyistä vastaava everstiluutnantti evp Kari Sainio kertoo. Konferenssin tarkoituksena on rakentaa tutkijoiden välistä yhteistyötä ja lujittaa sotatieteellisten korkeakoulujen akateemisuutta. KAs uutiset lustuskoulutusyhdistyksen kanssa uusia mahdollisuuksia yhteistoimintaan esimerkiksi harjoitusten kautta, Kiili jatkaa. Myös Suomen ja Viron puolustusvoimien yhteistyön syventämi- 5 uutiset ruotuväki 18/2015 Vastuuta omasta terveydestä – uudistus nykyaikaistaa palvelusarkea tähtäimessä Antti Raunio Antti Raunio Puolustusvoimat ottaa käyttöön 16. lokakuuta alkaen varusmiesten palvelusjoustopilotin reserviupseerikurssilla. Palvelusjousto tarkoittaa, että varusmies voi ilmoittaa henkilökuntaan kuuluvalle esimiehelleen lievästä oireesta tai toimintakyvyn rajoituksesta, jonka hän ei näe vaativan terveydenhuollon ammattilaisen arviota. Varusmies ja esimies voivat yhdessä sopia, mihin päivän palvelukseen varusmies kykenee osallistumaan, jos hän ei koe pystyvänsä ottamaan osaa täysipainoisesti viikko-ohjelmaan. Lääkintämajuri Petteri Harjuvaara kertoo, että tavoitteena on lisätä arjen joustavuutta sekä taata palvelus- ja terveysturvallisuus koulutustuloksista tinkimättä. Pyrkimyksenä on myös kehittää varusmiespalveluksen käytäntöjä nykyaikaisemmiksi sekä opastaa nuoria aikuisia ottamaan vastuuta itsestään ja palveluksen suorittamisestaan. – Palvelusjoustosta voidaan keskustella enintään kolmen peräkkäisen päivän ajan. Tarvittaessa sen käyttöä on mahdollista myös rajata. Varusmiehen esimies ei arvioi alaisensa terveydentilaa. Epäselvissä tapauksissa palveluskelpoisuuden arvioi aina terveydenhuollon ammattilainen, Harjuvaara täsmentää. Harjuvaara kertoo myös, että terveydenhoitohenkilökuntaa tarvitaan nykyään yhä enemmän koulutustehtävissä, joten vastaan- Penkkiurheilu on varusmiesten suosituimpia lempiharrastuksia. Sen seuraaminen voi kuitenkin olla yllättävänkin haastavaa. Laaja massa haluaa seurata etenkin tärkeitä arvokisoja. Kuinka penkkiurheilusta saa irti mahdollisimman paljon palvelusta haittaamatta? Kuva: Jesse Hiltunen Terveysasemilla varusmiesten määrä suhteessa henkilökuntaan on melko suuri, palvelusjouston myötä käynnit asemilla luultavasti hieman vähenevät. Kuvassa Santahaminan terveysasema. otoilla varusmiesten määrä suhteessa henkilökuntaan on suuri. – Todennäköisesti palvelusjouston myötä käynnit terveysasemilla tulisivat jonkin verran vähenemään, Harjuvaara ennakoi. Laajennetaan askel kerrallaan Palvelusjousto ei ole vielä maanlaajuisessa käytössä, vaan sitä pilotoidaan reserviupseerikurssilla tammikuulle asti. Keväällä arvioi- keilu ei itsessään aiheuta suuria muutoksia reserviupseerikurssin arkeen. – Jatkamme pitkälti samalla tapaa kuin ennen. Pidän kokeilua erittäin tervetulleena. Hutka uskoo palvelusjouston palvelevan varusmiehiä ja sitä kautta puolustusvoimia. Hän lisää, että palvelusjousto voi opettaa nuoria itsensä tuntemisessa, jolloin hyötyä saataisiin entistä laajemmalla tasolla. daan tuloksia, tilastoja ja kokemuksia. – Jos pilotti sujuu hyvin, palvelusjoustoa on tarkoitus laajentaa asteittain. Toivottavasti jousto saataisiin kaikille varusmiehille käyttöön. Uskon sen tapahtuvan aikaisintaan vuonna 2017, Harjuvaara kertoo jatkosuunnitelmista. Pilotin suorittavalla portaalla ollaan innolla mukana testissä. Reserviupseerikoulun johtaja, eversti Markku Hutka kertoo, että ko- Kultaa ja kunniaa Koreasta Samuli Virtanen Kuva: Puolustusvoimat Suomen joukkue paransi edellisten kilpailujen mitalisaldoa EteläKoreassa järjestetyissä sotilaiden maailmankisoissa. Suomi voitti Koreassa yhteensä kaksi kultaa, neljä hopeaa ja pronssin. Kersantti Ari Mannio puolusti menestyksekkäästi kultamitalia keihäänheitossa, ja kisojen kolmanneksi viimeisenä kilpailupäivänä suomalaiset miehittivät palkintokorokkeita kullan ja neljän hopeamitalin edestä. Toisen kultamitalin voitti miesten skeet-ammuntajoukkue, jossa ampuivat kapteeni Tomi Aspholm, ylikersantti Ville Kössi ja vanhempi rajavartija Miikka Peltonen. Suomen joukkueen mitalitavoite kisoihin lähdettäessä oli kuusi mitalia, mikä ylittyi yhdellä. Tämä Kersantti Ari Mannio piti Suomen lippua korkealla joukkueen marssiessa menestykseen sotilaiden maailmankisoissa. lämmitti joukkueen johtajan, everstiluutnantti Jarmo Viskarin mieltä. – Mitalitavoitteen ylittyminen siitäkin huolimatta, että loukkaantumiset juuri ennen kisoja estivät kah- den potentiaalisen mitalikandidaatin osallistumisen, oli kerrassaan hieno saavutus, Viskari iloitsee. Viskari nostaa posiitivisena yllätyksenä skeet-miesten kullan. Muutenkin joukkueen ilmapiiri oli hyvä. – Urheilijoiden asenne ja keskittyminen ovat olleet huippuluokkaa. Suoritukset olivat kuitenkin rentoja, ja joukkueen yhteishenki oli mahtava, Viskari kehuu. Kuudennen kerran järjestetyt maailmankisat ovat sotilasurheilun vastine olympialaisille. Tänä vuonna Mungyeongin kaupungissa pidetyissä kilpailuissa kilpaili 8700 urheilijaa 110 maasta 24 eri urheilumuodossa. Kisojen ylivoimaisesti paras maa oli Venäjä 135 mitalin saaliillaan, josta 59 oli kultaa. Vuoden laajin ilmaoperaatioharjoitus päättyi Niko Pankka Vuoden suurin ilmaoperaatioharjoitus LIVEX 2015 järjestettiin 5.– 9. lokakuuta, ja sen yhteydessä pidettiin suurin osa ilmavoimien tämän vuoden kertausharjoituksista. LIVEXissä mukana oli noin 1500 reserviläistä, 800 kantahenkilökuntaan kuuluvaa henkilöä sekä noin 100 varusmiestä. Perusajatuksena oli harjoitella Penkkiurheilu varuskunnissa ilmavoimien taistelua ilmavoimien komentajan johtamana. Ilmaoperaatioharjoitus koulutti henkilökuntaa, reserviläisiä ja varusmiehiä sodanajan tehtäviin kaikilla ilmasodankäynnin ydinalueilla. Tapahtumaan osallistuivat kaikki ilmavoimien joukko-osastot. LIVEX 2015 oli vuoden laajin ilmaoperaatioharjoitus. Everstiluutnantti Joni Mahosen mukaan LIVEX nivoi yhteen ai- kaisemmat pienemmät harjoitukset toimivaksi kokonaisuudeksi. Esille LIVEXissä nousi myös joint-ulottuvuus, joka käytännössä tarkoittaa, että ilmavoimat pystyy tehokkaasti tukemaan muita puolustushaaroja. – Tavoitteena oli kehittää suorituskykyämme ja harjoitella samanaikaista operatiivista ja tulenkäytön johtamista, Mahonen kertoo. Kokonaisuudessaan LIVEX 2015 keskittyi sekä operatiiviseen että koulutukselliseen puoleen. Operatiivisesta näkökulmasta harjoitus painotti ilmaoperaatioiden johtamiseen poikkeusoloissa erikseen määritellyissä toimintavaiheissa. Koulutuksellisesti tarkoitus oli harjoittaa kantahenkilökuntaa, reserviläisiä ja varusmiehiä omiin poikkeusolojen tehtäviinsä. Millaisia mahdollisuuksia varusmiehillä on urheilun seuraamiseen sotilaskodeissa, Santahaminan sotilaskodin johtava kodinhoitaja Virpi Fyhr? – Sotilaskodeissa on televisiot sekä nettiyhteydet. Meillä on Santahaminassa kanavapaketti, josta näkyy useita kanavia, pääasiassa juuri urheilua. Otetaanko urheilun seuraaminen huomioon varusmisten vapaa-ajanviettomahdollisuuksien parantamisessa? – Kyllä, ainakin Santahaminassa. Sotilaskoti on esimerkiksi lahjoittanut jokaiselle kasarmile television tv-tupaan. Eroavatko mahdollisuudet Parolassa, aliupseerioppilas Joona Pakkanen Panssariprikaatista? – Parolassa sotilaskodissa oli suuri skriini, josta näki yleisurheilun MM-kilpailut kesällä. Kännyköiden kautta voi myös seurata urheilua. Palveluksen jälkeen vapaa-ajalla on hyvin mahdollisuuksia urheilun seuraamiseen, täytyy vain olla luova. Juuri kotiutunut kaartinjääkäri Joonas Koivisto, mitä kautta olet seurannut urheilua? – Jos on sopinut aikatauluun, niin tv-tuvassa yleisiltä kanavilta olen katsellut. Etenkin Yleltä jalkapallon Mestarien liigaa on tullut seurattua. Myös nettistriimit sekä tv-palvelut kuten Ruutu ja Katsomo ovat tuttuja. Läppäri ja tabletti siis auttavat paljon. Mitä harrastuksen mahdollistuminen palvelusaikana on merkinnyt? Koivisto: – Se oli hieno ja hauska tapa viettää iltaa palvelustovereiden kanssa. Pakkanen: – Kyllähän paatuneen penkkiurheilijan täytyy nähdä kaikki mahdolliset pelit. On ollut hienoa, että se on mahdollista. uutisia muualta Sotilaiden eläkeikä tulee nousemaan Päällystöliitto ry:n Päällystölehti kertoo sotilaiden eläkeiän todennäköisestä noususta. Puolustusministeri Jussi Niinistön mukaan sotilaiden eläkeikään on oletettavissa kahden vuoden vaiheittainen korotus. Suomalaisen sotilaseläkejärjestelmän tavoitteena on ollut kontrolloida sotilashenkilökunnan ikärakennetta ja tuottaa sodan ajan ammatillinen johtajareservi. Puolustusministeri korostaa Päällystölehden haastattelussa sotilaseläkejärjestelmän olevan osa Suomen puolustuspolitiikka. Uudistuksen myötä puolustushallinnon on mietittävä muita keinoja johtajareservin muodostamiseksi. Sosiaali- ja terveysministeriö valmistelee sotilaiden eläkeiän muutoksia osana julkisen alan eläkeuudistusta. (Päällystölehti 4/2015) Kenraali Lindberg vieraili Yhdysvalloissa Puolustusvoimain komentaja, kenraali Jarmo Lindberg vieraili Yhdysvalloissa, Washington D.C.:ssä syys-lokakuun vaihteessa, Keskisuomalainen uutisoi. Lindberg oli matkallaan Suomen Yhdysvaltojen puolustusasiamiestoimiston vieraana. Työvierailunsa aikana Lindberg tapasi Yhdysvaltojen Suomensuurlähettilään ohella Yhdysvaltojen asevoimien johtoa. Lindberg osallistui myös Naton kumppanuusmaan edustajana Naton sotilasjohdon tehtävienvaihtotilaisuuteen. Vierailulla mukana olivat myös puolustusvoimien operaatiopäällikön sijainen, prikaatikenraali Eero Pyötsiä sekä puolustusvoimain komentajan adjutantti, majuri Timo Ronkainen. Lindberg vierailee lokakuussa myös Iso-Britanniassa. (Keskisuomalainen, 28.9.2015) Varusmiesliitto ajaa uudistuksia lomamatkoihin Varusmiesliitto hakee muutosta varusmiehille myönnettyjen junamatkojen käytäntöihin, Helsingin Sanomat uutisoi. Puolustusvoimien ja VR:n sopimuksen mukaan lomapukuinen ja varusmieskortilla varustettu varusmies on oikeutettu matkustamaan kaukojunissa ilmaiseksi. VR ei kuitenkaan takaa varusmiehillä istumapaikkoja. Varusmiesliitto huomauttaa varusmiesten matkustavan pitkiäkin kotimatkoja junassa ilman istumapaikkaa. Helsingin Sanomien haastatteleman VR:n asiakaspalvelujohtajan, Monna Huvilinnan mukaan asiaan etsitään parhaillaan ratkaisua. Yhtenä vaihtoehtona Huvilinna esittää mobiilipaikanvarausjärjestelmää. (Helsingin Sanomat, 6.10.2015) Toimittanut Kalle Tornberg 6 lyhyesti Brittien ilmavoimilla lupa ampua venäläiskoneita Iso-Britannian kuninkaallisilla ilmavoimilla (RAF) on brittimedian mukaan lupa ampua alas venäläisiä lentokoneita. Lupa on voimassa, jos venäläiskoneet uhkaavat brittien koneita Syyriassa tai Irakissa. Iso-Britannian lentäjille on annettu ohje välttää kontaktia venäläiskoneiden kanssa. Brittien koneet on kuitenkin varustettu ilmasta ilmaan ammuttavilla ohjuksilla. Venäjä aloitti pommittamisen Syyriassa syyskuun lopulla. IsoBritannia on yksi valtioista, jotka ovat vastustaneet Venäjän toimia Syyriassa. (IS.fi, 12.10.) ARa Viron puolustusvoimien budjetti kasvamassa Ruotsin puolustusvoimat majoittaa turvapaikanhakijoita Ruotsin puolustusvoimat tarjoaa turvapaikanhakijoille majoitusta neljällä ampumaradalla. Skogstibblen, Skönstavikin, Älvdalenin ja Myttingen ampumaradoilta liikenee pakolaisille noin 600 vuodepaikkaa. Ruotsin maahanmuuttovirasto pyysi maan puolustusvoimilta tukea turvapaikanhakijoiden majoittamiseen. Kenraaliluutnantti Dennis Gyllensporre Ruotsin puolustusvoimien pääesikunnasta kertoo, että majoitus suunniteltiin viipymättä. – Katsomme myös mahdollisuuksia antaa henkilöstötukea Maahanmuuttovirastolle, Gyllensporre sanoo tiedotteessa. (Verkkouutiset, 6.10.) SVi Iran uhmasi YK:n kieltoa Kiinan paraatilla poliittiset päämäärät Kiina järjesti tähän mennessä suurimman sotilasparatinsa. Paraatilla pyrittiin viestimään Kiinan kasvavasta suurvalta-asemasta ja asevoimien yhtenäisyydestä. Klaus Ashorn Kiina järjesti merkittävän sotilasparaatin toisen maailmansodan päättymisen vuosipäivänä syyskuun alussa. Paraati oli Kiinan tähän mennessä suurin ja siihen osallistui noin 12 000 sotilasta. Kansainvälisessä mediassa paraatin päämäärien on tulkittu olleen lähinnä poliittiset. Kiina itse korostaa kyseessä olleen vain sotaa muistava tapahtuma. Ulkopoliittisen instituutin vanhemman tutkijan Elina Sinkkosen mukaan paraatilla oli tärkeitä sisäja ulkopoliittisia päämääriä. – Kiina halusi viestittää erityisesti Yhdysvalloille ja Japanille että sen sotilasteknologia on kehittynyt, toisaalta taas kommunistisen puolueen tavoitteena oli lisätä kiinalaisten yhteenkuuluvuuden tunnetta ja osoittaa kansalle, että puolueella on langat käsissään. Kiinassa kansan yhtenäisyyttä on hankalaa ylläpitää, ja sitä saa lisättyä yksinkertaisimmin korostamalla ulkoisia uhkia. Maanpuolustuskorkeakoulun sotataidon laitoksen tutkija Matti Puranen puolestaan näkee paraatin pääasiallisen tarkoituksen nimenomaan sisäpoliittisena. – Kaikkein tärkein kohdeyleisö löytyy varmasti Kiinan sisältä. Kiinaa hallitseva kommunistinen puolue haluaa rakentaa yhtenäisyyttä, kansallistuntoa ja ylpeyttä, ja pönkittää samalla myös puolueen valta-asemaa. Kiinan sisällä paraati myös tiivisti armeijan rivejä. Presidentti Xi Jinpingin korruption vastaisen kampanjan seurauksena armeijan päällystö on muuttunut merkittävästi viime vuosina, joten paraati oli oiva tilaisuus osoittaa armeijan yhteneväisyyttä. – Suuri yhteisponnistus auttoi tiivistämään armeijan rivejä, Sinkkonen analysoi. Ulkopoliittista pullistelua Sinkkosen mukaan paraatin viesti oli erityisen selvä Japanille. Japanin pääministeri Shinzo Abe kutsuttiin paikalle, mutta Abe boikotoi paraatia korostaen sitä, että paraati olisi tosiasiallisesti Japanin vastainen. Sotilasparaatiin osallistui 12 000 sotilasta, millä haluttiin paitsi osoittaa Kiinan sotilaallista voima, myös kommunistisen puolueen asema. Presidentti Xi Jinping yllätti maailman ilmoittamalla aikeistaan leikata asevoimien vahvuutta 300 000 sotilaalla. Kiinassa suhteiden hankaloittamista ei koeta yksipuoleisesti aiheutetuksi. Japani ja Yhdysvallat ovat syventäneet Tyynenmeren puolustusyhteistyötään viime vuosina ja pääministeri Aben vierailu kiistanalaisella Yasukunin pyhäköllä loukkasi Kiinaa. Vuonna 1869 pystytetty Yasukunin pyhäkkö on muistomerkki maan sodissa kaatuneille, mutta kiistanalaiseksi sen tekee se, että pyhäkön muistolaattoihin on kaiverettu myös Kiinaa vastaan tehdyistä sotarikoksista tuomittujen nimiä. Näiden joukossa on muuan muassa Nanjingin verilöylystä vastuussa olleiden kenraaleita. Nanjingin verilöylyssä japanilaisjoukot surmasi- vat jopa 200 000 aseistamatonta siviiliä kaupunkia puolustaneiden kiinalaisjoukkojen vetäydyttyä. Sinkkonen ei kuitenkaan näe tilannetta pelkästään huonona. – Korkean tason diplomaattivierailuja on järjestetty Kiinan ja Japanin välillä keväällä 2015, mikä on positiivista. Yhdysvaltojen osalta Xi Jinpingin valtiovierailun sujuminen kertoo varmasti paljon. Saadaanko esimerkiksi kahdenvälisiä investointisopimusneuvotteluja eteenpäin? Xin Yhdysvaltojen-vierailun aikana maat solmivat useampia eri sopimuksia. Sopimuksia saatiin aikaan muun muassa yhteisestä ydinvoimaprojektista sekä verk- kotiedustelusta. Molemmat maat lupasivat pidättäytyä välejä hiertäneestä hakkeroimisesta ja kybervarkauksista. Yhdysvallat puolestaan lupasi olla puuttumatta Taiwanin, Tiibetin ja Hongkongin tilanteisiin. Purasen mukaan on hyvin epätodennäköistä, että Kiina tulisi haastamaan Yhdysvaltoja edes lähialueillaan, vaikka Kiina on jo jonkin aikaa harjoittanut itsevarmempaa ulkopolitiikkaa Yhdysvaltoja kohtaan. – Kiinalle on hyvin tärkeää pitää Itä-Aasian alue mahdollisimman vakaana, jotta sen oma talouskasvu ei häiriintyisi. Yhdysvaltain länsäololla on aluetta vakaut- tava ja tasapainottava vaikutus. Purasen pitääkin todennäköisempänä, että Kiina pyrkii pikeminkin varmistamaan itselleen suurempaa vapautta toimia lähialueillaan ilman Yhdysvaltojen politikointia. Esimerkiksi paraatissa näyttävästi esitelty kansainvälistä mediahuomiota herättänyt, lentotukialuksia vastaan suunniteltu, DF21-meritorjuntaohjus liittyy osaltaan tähän. – Meritorjuntaohjukset on yhdistetty Kiinan haluun ja kykyyn estää Yhdysvaltoja puuttumasta Kiinan ja Taiwanin mahdolliseen välienselvittelyyn, Puranen selvittää. Venäjä aloitti sotilaallisen interventionsa Syyriassa Venäjä on Al-Assadin hallituksen pitkäaikainen tukija. Antti Sarjanen Venäjän meri -ja ilmavoimat ovat iskeneet lukuisiin kohteisiin ympäri Syyriaa. Iskut alkoivat muutamaa viikkoa aiemmin, lähes välittömästi sen jälkeen, kun Duuma oli hyväksynyt asevoimien käytön maan rajojen ulkopuolella. Maanpuolustuskorkeakoulun sotataidon laitoksen strategian opettaja kapteeni Juha Kukkolan mukaan operaatiota on voitu suunnitella jo kuukausia. – Olemassa olevien tietojen perusteella on mahdollista ajatella, että Venäjä on neuvotellut Syyrian hallituksen kanssa ilmaiskuista jo jonkin aikaa ennen niiden aloit- tamista. Yhdysvaltojen johtama koalitio sai varoituksen venäläisten aikomuksista vain muutamaa tuntia ennen venäläiskoneiden hyökkäystä. Länsimaiden reaktio on ollut ärtynyt. Venäläisten iskujen on väitetty luovan alueelle lisää epävakautta ja radikalisoivan maltillisiakin kapinallisryhmittymiä. Venäjä ei ole lähettämässä alueelle jalkaväkeä, mutta The Telegraphin mukaan se on sijoittanut Bashar Al-Assadin hallitsemalle alueelle, Latakian kaupunkiin ja Tartouksen satamaan yhteensä 500 sotilasta. Venäjällä on Latakiassa suuri sotilastukikohta. Pakkaa on sekoittanut se, että Venäjä on ilmoittanut pommittavansa ensisijaisesti ISIS-järjestöä, mutta todellisuudessa sen iskut ovat keskittyneet Yhdysvaltojen tukemien kapinallisten ydinalueille. Tarkoituksena iskuilla on luultavasti heikentää Yhdysvaltojen asemaa Syyriassa. – ”Maltilliset" kapinalliset on hyvin kirjava joukko ja niiden toimintakykyyn al-Assadin hallintoa vastaan vaikuttaa voimakkaasti kyky ja halu yhteistyöhön. Toinen merkittävä tekijä on se, missä määrin ulkopuoliset tahot ovat valmiita tukemaan tätä hajanaista ryhmittymää ja liittoutuuko osa kapinallisista ISIS:n kanssa sotilaallisen paineen johdosta, Kukkola avaa. Kuva: Dmitriy Vinogradov / RIA Novosti Iranin valtion television mukaan Iran on testannut uutta tarkkuusohjattua pitkän matkan ohjusta. Iran uhmasi samalla YK:n kieltoa, jonka mukaan maa ei saa kehittää ydinkärkien kantamisen mahdollistavia ohjuksia. – Emme pyydä keneltäkään lupaa vahvistaaksemme puolustustamme ja ohjuskapasiteettiamme, puolustusministeri Hossein Dehghan sanoi vakuuttaen , että ohjuksiin ei ole tarkoitus liittää ydinkärkiä. Kyseessä oli Iranin ensimmäinen ohjustesti sen jälkeen, kun se pääsi sopuun ydinohjelmastaan muiden maailman valtojen kanssa. JKo ruotuväki 18/2015 Kuva: ChinaPhotoPress Viron puolustusvoimien budjetti on kasvamassa ensi vuonna 37 miljoonaa euroa. Suurin osa budjetista kuluu puolustusvoimien tilojen rakentamiseen ja uusimiseen. Puolustuksen määrärahoista 20 miljoonaa on varattu Viron ja Venäjän välisen rajan suojaamiseen. Maassa sijaitsevan ulkomailta tulleen sotilashenkilöstön ja Nato-joukkojen ylläpidon kustannuksista vastaa Viro. Kokonaisuudessaan maanpuolustukseen on varattu kaksi prosenttia Viron bruttokansantuotteesta. (Tallinna24, 6.10.2015) NPa maailmalla Venäläiset rynnäkkökoneet ovat olleet kovassa käytössä heti operaation alettua. 7 reportaasi ruotuväki 18/2015 Kuvat: Juho Räty F/A-18 Hornetit taittoivat siipensä kiitotiellä rullauksen ajaksi. Yhteistyötä ilmassa Suomen ja Ruotsin ilmavoimat hioivat osaamistaan Baana 2015 -harjoituksessa Hosiolla. Hornetit ja Gripenit harjoittelivat yhteistoimintaa sekä maantietukikohdasta operoimista. Klaus Ashorn Kovin moni ei ole kuullut Hosiosta. Ranualla sijaitsevan pikkukylän Wikipedia-sivu kattaa kokonaista puolitoista riviä ja siinä kerrotaan etäisyydet pois Hosiolta, ja että kylän koulut on lakkautettu jo jokunen vuosi sitten. Jotain Hosioltakin silti löytyy. Harmaan lattean keskiviikkoaamun rikkoo taivaalta kuuluva jylinä. F/A-18 Hornetin moottorin repivä ääni leikkaa matalalla roikkuvien tihkupilvien läpi. Baana 2015 -harjoitusta johtava majuri Seppo Daavittila ojentaa toimittajajoukolle kuulosuojaimia. Olemme Hosiolla, noin tunnin ajomatkan päässä Rovaniemeltä etelään seuraamassa Suomen ja Ruotsin ilmavoimien yhteisharjoitusta. Pilvipeitteeen yllä lentävät hävittäjät harjoittelevat ilmassa vielä jonkin aikaa ennen päivän pääosiota, maantietukikohdasta operoimista. Ruotsin delegaatiota johtaa everstiluutnanti Joakim Hjort. – Meille tämä harjoitus on siitä mielenkiintoinen, ettemme ole koskaan ennen laskeutuneet saati nousseet maantieltä. Ensimmäinen kerta kyseessä, siis koko maamme ilmavoimille, Hjort kertoo. Suomalaisille harjoitus on puolestaan vanhaa tuttua. – Järjestämme maantietukikohtaharjoituksia vuosittain. Pohjois- maiset yhteisharjoitukset ovat hyvä tapa tiivistää yhteistyötä ja järjestää harjoituksia kustannustehokkaammin, Daavittila selvittää. Tehokkuudesta kertoo se, että harjoitukseen osallistuvat Jas 39 Gripen -hävittäjät operoivat kotitukikohdastaan Luulajasta. Matka Hosiolle taittuu pilotin kaasukädestä riippuen jopa 15 minuutissa – laskeuduttuaan Gripenit rullaavat kiitotien toiseen päähän, kääntyvät ympäri ja lentävät takaisin. Vastaavia harjoituksia järjestetään vuorotellen Suomen, Ruotsin ja Norjan kesken. Nämä harjoitukset ovat osa maiden välistä Cross Border Training (CBT) -ohjelmaa. CBT harjoituksia on järjestety jo noin vuosikymmenen ajan ja niitä järjestetään vuosittain useita. – On järkevää harjoitella yhteistyötä, sillä kriisitilanteessa hyödymme kaikki siitä, että osaamme toimia yhdessä. Pohjoismaista yhteistyötä on nostettu paljon esiin myös poliitiikassa. Suomella ja Ruotsilla on tietynlainen erityissuhde, Hjort kertoo. Alun briefingin jälkeen siirrymme kiitotien päähän odottelemaan kahden Hornetin ja kahden Gripenin laskeutumista. Pyyntömme päästä jututtamaan pilotteja laskeutumisen jälkeen hylätään no- ”On eri asia suorittaa tietty tehtävä Hornetin kanssa kuin Gripenin kanssa.” Ruotsalainen JAS 39 Gripen tulossa laskuun maantietukikohtaan. pean sotilaallisesti – “vastaus siihen, pääseekö Ruotuväki-lehti kiitotiealueelle on ei. Kiitotie on lentokoneille, ei Ruotuväki-lehdelle. Ruotuväki-lehti ei ole lentokone”. Tämä selvä. Joudumme siis tyytymään koneiden kuvaamiseen kiitotien kynnykseltä. Daavittila kertoo vielä prosessista maantien muuttamiseksi kelvolliseksi kiitotieksi 17-metriselle ja yli 16 tonnia painavalle Hornetille. Harjoituksen suunnitteluprosessi aloitettiin keväällä ja sen jälkeen paikaksi valikoitunut tienpätkä on tarkastettu kolmesti sen soveltuvuuden varmistamiseksi. Kiitotiel- le on asennettu runsaasti tekniikkaa erilaisista lähestymisvaloista väliaikaiseen lennonjohtoon ja koneen pysäyttävään vaijeriin. Vaijeri kiinnittyy koneen takaosassa olevaan koukuun ja siten tuo koneen pysähdyksiin lyhyellä matkalla – samaan tapaan kuin lentotukialukselle laskeuduttaessa. Muutaman minuutin kuluttua lennonjohdosta tulee puhelu: Hornetit tulossa ensin, noin kolmen minuutin kuluttua. Kahdeksan toimittajan joukkomme hajaantuu etsiessään parhaita kuvakulmia. Ensimmäinen Hornet tulee näkyviin pilvien seasta vasta parin sadan met- rin korkeudessa. Toimittajat ottavat nopeasti kuvia ja valmistautuvat seuraavien koneiden tuloon. Sama toistuu ensin toisen Hornetin ja sitten kahden Gripen saapuessa. Gripenit ovat selvästi pienempiä ja sirompia kuin Hornetit. – Yhdessä harjoitteleminen on tärkeää jo siksi, että koneemme ovat hyvin erilaisia. On eri asia osata lentää muodostelmassa tai suorittaa tietty tehtävä Hornetin kanssa kuin Gripenin kanssa, Hjort selvittää. Hävittäjien laskeuduttua Gripenit suuntaavat taas ylös ja lähtevät takaisin kohti Luulajaa. Hornetit puolestaan rullaavat huoltoalueelle, jossa koneet tarkastetaan, tankataan ja lentäjät kapuavat ulos koneistaan jaloittelemaan ennen uuden tehtävän alkua. Hornettien 12,3 metrin siipiväli on liian suuri tien kapeammille kohdille, joten koneet rullaavat siipien kärjet ylös taitettuina. Viimeisten kuvien ja kysymysten jälkeen on aika lähteä taas kohti Rovaniemeä. Autolle päästyämme otamme kuulosuojaimet pois korvilta – ei se Hosio ihan niin hiljainen paikka ollutkaan. 8 PSYKOLOGISET TESTIT ruotuväki 18/2015 Testin anatomia Puolustusvoimien kykytestejä ympäröi useamman vuosikymmenen aikana kertynyt urbaanilegendojen verho. Mitä haetaan esimerkiksi kysymyksellä siitä, uskotko papin kosketuksen parantavaan ihmevoimaan? Mitä kertoo se, että osaat valita oikean kuvion jonon jatkeeksi? Monen mielestä armeijan kokeista hämmentävin on persoonallisuutta luotaava P2b. Tässä kokeessa varusmies pääsee muun muassa pohtimaan sitä, kuinka paljon hän pitää äidistään. Varusmiehen luonteenpiirteitä arvioiva P2b:n edeltäjä, P2, otettiin käyttöön helmikuussa 1982 auttamaan johtajavalinnoissa. Koe perustuu piirreteoreettiseen personaallisuuspsykologiaan, jossa lähtöolettamuksena on se, että ihmisten toimintaa määrittävät pitkälti suhteellisen pysyvät ja mitattavissa olevat luonteenpiirteet. 1990-luvulla alettiin suunnitella testin uudistamista ja P2b:ksi nimetty päivitetty versio otettiin käyttöön vuonna 2001. Uudistuksen merkittävin sisältö oli arvioitavien johtamisominaisuuksien sisällön laajentaminen nykypäivän vaatimuksia vastaaviksi sekä palvelusmotivaatio- ja maanpuolustustahtokysymysten lisääminen kysymyspatteris- toon. Samalla vanhanaikaiset ja epäolennaiset kysymykset poistettiin. Uudistuksen yhteydessä myös poistettiin inttilegendoissa vieläkin vahvasti elävä kukkakauppias-kysymys. Nykyisessä muodossaan kokeessa on monta sataa kysymystä ja se jakautuu kahteen osioon. Ensimmäinen osio testaa paineensietokykyä ja henkistä tasapainoa, kun taas toinen osio testaa sotilastehtävien edellyttämiä johtamisominaisuuksia. Kokonaisuus ratkaisee P2b:ssä Puolustusvoimien tutkimuslaitoksen psykologisen toimintakyvyn osaston tutkimusalajohtaja Kai Nymanin mukaan kokeita arvioidaan kokonaisuutena. Nyman vastaa puolustusvoimien psykologisesta testauksesta. — On harhakäsitys, Teksti: Klaus Ashorn taitto: Markus Lehtonen Kuvitus: Markus Lehtonen, Jesse Hiltunen 9 PSYKOLOGISET TESTIT ruotuväki 18/2015 Mitä älykkyys on? Älykkyyttä haetaan P1-testissä Toinen puolustusvoimien käytössä oleva testi on P1. P1 mittaa kogni- Kuva: Jesse Hiltunen että yksittäisellä kysymyksellä olisi merkitystä kokonaistuloksen kannalta. Pisteytys perustuu vastausten suhteuttamiseen toisiinsa ja tämän pohjalta luotaviin personallisuusprofiileihin. Kokeessa ei siis ole yksittäisiä oikeita vastauksia, vaan lukuisia ”oikeita” vastausyhdistelmiä. Tuloksen kannalta olennaista on, minkälainen kokonaiskuva vastausten perusteella muodostuu. Myös vastausten johdonmukaisuudella on merkitystä. Koetta voi siis huijata, mikäli vain osaa sovittaa itsensä yhteen sopiviksi määritellyistä profiileista ja kykenee muistamaan, mitä on vastannut pari sataa kysymystä sitten esitettyyn samantapaiseen kysymykseen. Mitä virkaa on puolestaan kokeentekijöille tutuista oudoista kysymyksistä, kuten siitä, tunteeko vanteen kiristävän päätään? — Näissäkään yksittäisillä vastauksilla ei ole merkitystä. Myöntävät vastaukset lisäävät tiettyä indeksiä, joka sitten vaikuttaa tulokseen ylitettyään tietyn rajan. Aliupseeri- tai reserviupseerikurssihaaveet eivät siis kaadu yhteen oudohkoon vastaukseen. Ongelmalliseksi tilanne muodostuu silloin, kun erikoisia vastauksia kasaantuu samalle henkilölle useampia. Jos kiristävään vanteen lisäksi uskoo papin kosketuksen parantavaan ihmevoimaan ja kertoo ruumiin ulkopuolisista kokemuksistaan, voi testin tulos kärsiä. — Profiilit on tietenkin rakennettu ottaen huomioon puolustusvoimien erityistarpeet, eli haettava profiili ei välttämättä ole samanlainen kuin siviilipuolen johtotehtävissä. Tietenkin yhtäläisyyksiä myös löytyy, kuten tasapainoisuus, itseluottamus ja tietynasteinen ekstroverttiys, Kai Nyman sanoo. Tutkimusalajohtaja Kai Nyman vastaa puolustusvoimien psykologisesta testauksesta tiivista suoriutumiskykyä, eli yleisälykkyyttä. Testi on hyvin pitkälti samanlainen kuin esimerkiksi siviilipuolen rekrytointitilaisuuksissa hyödynnetyt älykkyysosamäärätestit. P1 on huomattavasti vanhempi testi kuin P2. P1 otettiin käyttöön jo vuonna 1955 ja se pysyi siinä muodossaan vuoteen 1981 asti, jolloin testi uudistettiin. P1-testi rakentuu kolmesta osiosta: kuviopäättelystä, sanasuhteista ja laskuista. Kussakin osiossa saavutetut raakapisteet ensin standardisoidaan suhteessa muiden varusmiesten suoritustasoon samassa osiossa ja sitten osioiden pisteiden summa edelleen standardisoidaan yhdeksänportaiselle asteikolle. Näin saadaan kokelaan pisteet, staniinit (standard nine, engl. stanine). Pisteytys perustuu samanlaiseen menetelmään kuin ylioppilaskokeissa — arvosanat riippuvat kokelaan suoriutumisesta suhteessa muihin kokelaisiin, eivät kokelaan saavuttamasta raakapistemäärästä. P1-kokeessa ylimpään ja alimpaan pistemäärään yltää kumpaankin neljä prosenttia, seuraaviksi ylimpään ja alimpaan kumpaankin seitsemän prosenttia, sitä seuraaviin 17 prosenttia ja keskimmäiseen staniiniin 20 prosenttia kokelaista. Yhdeksikön saajista noin puolet yltäisi älykkyystesteillä jäsenistönsä seulovan Mensan jäseniksi, sillä Mensan käyttämä raja on väestön ylin kaksi prosenttia. — Mikään testi ei ole täydellinen yksinään, mutta tutkimuksiemme mukaan P1-koe on paras yksittäinen komponentti aliupseeri- tai reservinupseerikurssilla menestymisen ennustajana, Kai Nyman kertoo. Älykkyyden määritelmästä on kiistelty käytännössä siitä asti, kun älykkyyttä on tutkittu. Vaikkei tieteilijöiden keskuudessa olekaan yksiselitteistä ja universaalisti hyväksyttyä älykkyyden määritelmää, voidaan älykkyys määritellä sellaiseksi kognitiiviseksi ominaisuudeksi, joka mahdollistaa suurien tietomäärien nopean ja tarkan prosessoinnin. Eli siis kyvyn havainnoida ympäristöään, vetää tästä nopeasti oikeita johtopäätöksiä ja oppia uusia taitoja. Tähän liittyy niin sanottu system integrity -hypoteesi, jonka mukaan älykkyys kertoisi vain hermoston hyvästä kunnosta, eikä esimerkiksi aivojen poikkeavasta rakenteesta. Ensimmäisenä älykkyyttä tutki tieteellisesti englantilainen Francis Galton 1800-luvun lopussa. Galton arveli, että ihmisen eroavat kognitiiviset kyvyt korreloisivat henkilön mitattavissa oleviin ominaisuuksiin, kuten reaktioaikaan ja pään kokoon. Galton ei kuitenkaan kyennyt vahvistamaan hypoteesiaan ja myöhemmin hylkäsi tutkimuksensa tuloksettomana. 1900-luvun alussa ranskalaiset psykologit Alfred Binet, Victor Henri ja Théodore Simon kehittivät verbaalisia kykyjä mittaavan älykkyyste stin. Testi oli suunnattu lapsille, ja sen tarkoituksena oli erotella koululaisten joukosta ne, joiden ei arveltu olevan kykeneviä koulunkäyntiin. 1900-luvun aikana älykkyystestit kehittyivät merkittävästi, erityisesti Yhdysvalloissa. Ensimmäisen maailmansodan vuoksi Yhdysvaltain armeija halusi kehittää yksinkertaisen monivalintatestin, jonka avulla se pystyisi seulomaan alokkaita heidän kykyjään vastaaviin tehtäviin. Nykyisin vastaavat testit ovat käytössä armeijoissa ympäri maailmaa. Nykykäsitys älykkyydestä huomio erilaiset älykkyydet. On esimerkiksi todettu, että henkilön verbaalisessa ja matemaattisessa älykkyydessä voi hyvinkin olla eroja. Tämän vuoksi nykyiset älykkyystestit yleensä sisältävät P1-testin tapaan eri osioita, joiden perusteella pyritään muodostamaan kattavampi kuva testattavan kyvykkyydestä. Pääsääntöisesti eri älykkyydet kuitenkin korreloivat keskenään. Tätä selittämään on kehitetty käsite ”g-faktorista”, eli yleissälykkyydestä. Yleisälykkyys selittää sitä, miksi esimerkiksi hyvin matematiikassa pärjäävä on useimmiten hyvä myös terveystiedossa, vaikkei aloilla olekaan päällisin puolin juuri mitään tekemistä keskenään. Ei kiveen hakattua Nykytutkimus erottelee fluidin eli joustavan älykkyyden sekä kiteytyneen älykkyyden. Nämä kaksi eroavat siinä, että fluidi älykkyys tarkoittaa henkilön kykyä ratkaista uusia ongelmia, kun taas kiteytynyt älykkyys viittaa henki- lön kykyyn hyödyntää jo oppimaansa tutuissa tilanteissa. Henkilöarviointeihin ja rekrytointiin keskittyvän Psycon-konsulttiyhtiön tutkimusjohtaja Mikael Nederströmin mukaan henkilön lahjakkuus on staattinen. — Fluidi älykkyys vaikuttaisi ainakin aikuisiällä olevan vakio, eli siihen ei voi juurikaan itse vaikuttaa. Tavallaanhan tämä ei ole evoluution näkökulmasta yllättävää, sillä luonnonvalinnassa on voinut olla eduksi, ettei yksilön kyvykkyys laske huonontuneissakaan olosuhteissa. Tosin Nederström lisää, että henkilön kyvykkyys lähtee laskuun noin 25-vuotiaana. Älykkyystestissä laskua ei kuitenkaan näy, sillä testien tulokset standardisoidaan testin tekijän ikäryhmän mukaan. Tätä vastoin kiteytynyt älykkyys riippuu henkilön omista toimista. Kiteytynyt älykkyys selittää sen, miksi kokenut asiantuntija tai tekijä kykenee aloittelijalle mahdottomiin suorituksiin. Hyvä esimerkki kiteytyneestä älykkyydestä on työmuistin käytön tehostuminen kokemuksen myötä. Työmuisti viittaa siihen määrään objekteja — esimerkiksi numeroja, sanoja tai äänteitä — jotka henkilö pystyy muistamaan välittömästi ne saatuaan. Niin kutsuttu Millerin laki määrittää tämän olevan keskimäärin 7 objektia, tosin tulos vaihtelee riippuen käytetystä objektista. Aloittelijan aivot käsittelevät kunkin objektin tai tiedon palasen yksittäin, kun taas kokenut osaa aikaisempaa osaamistaan hyödyntäen muodostaa yksittäisistä objekteista laajempia kokonaisuuksia ja näin mahduttaa samaan työmuistiin enemmän tietoa. Tästä syystä esimerkiksi aloitteleva autoilija tuntee informaatiotulvaa, kun taas kokenut kuski hoitaa saman stressaamatta ja samalla vielä niitä näitä keskustellen. Samasta syystä myös monimutkaisen lauseen merkityksen ymmärtäminen voi olla vaikeaa — aivot unohtavat lauseen alussa kerrottua tietoa ja eivät siten enää hahmota lauseen viestimää kokonaisuutta. Henkilön kyvykkyys riippuu siis fluidin ja kiteytyneen älykkyyden yhdistelmästä. Fluidi älykkyys asettaa kyvyille tietyn ylärajan, mutta suurin osa meistä tuskin koskaan saavuttaa täyttä potentiaaliaan. Kiteytyneellä älykkyydellä, jonka kehittäminen riippuu omasta motivaatiosta, voi täten pitkälti kompensoida fluidia älykkyyttä. Menestyminen itsessään, miten kukin sen omalta kannaltaan määrittelee, riippuu tietenkin monista tekijöistä, joista älykkyys on vain yksi. Älykkyys ilman motivaatiota tai ihmissuhdetaitoja on vähän kuin urheiluauto ilman bensaa — ihan kiva rehvasteluun, mutta käytännössä hyödytön. Sama pätee toki kääntäen, kovakaan yrittäminen ei vie pitkälle alalla, jossa ei ole lahjakas. KOMMENTTI Älykkyystestissä on jotain inhottavan determinististä ja epäreilun tuntuista. Älykkyyden kun sanotaan vaikuttavan niin moneen asiaan aina eliniän odotteesta tulotasoon ja onnellisuuteen. Ajatus siitä, että mahdollisuutemme ovat syntymästä lähtien geneettisesti rajattuja ja että jokaisen on vain tyydyttävä osaansa, sotii rankasti tasa-arvoa korostavaa arvopohjaamme vastaan. Ei ole siis mikään ihme, että älykkyys ja erityisesti sen mittaaminen on muodostunut eräänlaiseksi kulttuuriseksi tabuksi. Huomioitavaa on kuitenkin se, että merkityksestään huolimatta älykkyys on vain yksi osa laajempaa kokonaisuutta. On totta, että älykkäät pääsevät usein parempiin töihin, mutta toisaalta tietyn rajan jälkeen muut tai- dot ratkaisevat enemmän. Esimerkiksi Aalto-yliopiston rahoituksen professori Matti Keloharju on tutkinut älykkyyden vaikutusta bisnesmaailmassa. Ruotsalaisten suuryritysten toimitusjohtajien armeijassa tekemien älykkyystestien tulokset osoittivat, että mediaani suuryrityksen johtaja oli kognitiivisilta kyvyiltään suhteellisen vaatimaton — tietyn rajan jälkeen suurempaan osaan nousevat henkilön kontrolloitavissa olevat seikat, kuten oma motivaatio, ihmissuhdetaidot ja tunneälykkyys. Varusmiehenkään ei täten kannata lannistua toivomaansa alemmasta tuloksesta. Klaus Ashorn 10 lyhyesti Ilkko Euroopan sotilaslehtien johtoon Ruotuväen päätoimittaja Mikko Ilkko valittiin lokakuun alussa Euroopan sotilaslehtien järjestön varapuheenjohtajaksi. Berliinissä pidetyssä vuosikongressissa valittiin myös uusi puheenjohtaja ja muut hallituksen jäsenet nelivuotiskaudelle. Puheenjohtajaksi valittiin itävaltalainen prikaatikenraali Wolfgang Peischel, joka toimii ÖMZ-lehden päätoimittajana. – Sattumalta kaikki hallitukseen päätyneet henkilöt tulevat nyt maista, joissa on yhä yleinen asevelvollisuus. Tämä tuleekin olemaan yksi teemoistamme, Ilkko tuumii. OHa Puolustusvoimat jatkaa LappeeJukolan päätukijana Puolustusvoimat on jatkanut sopimustaan Jukolan viestin päätukijan asemasta. Yhteistyö ei ole uusi asia, sillä puolustusvoimat on ollut mukana Jukolan viestin toteuttamisessa jo useana vuonna. Yhteistyön ansiosta Jukola saa käyttöönsä esimerkiksi 250 sotilastelttaa ja tietoliikenneyhteyksiä. – Puolustusvoimat on mahdollistanut Jukolan kehittämisen vuosien mittaan kansainvälisesti korkeimmalle suunnistuskilpailujen järjestelytasolle, kilpailun johtaja Juha Heimala sanoo. KAs Suojelun erikoisosaston koulutus käynnistyy Kiinan laivasto vieraili Suomessa Kiinalainen laivasto-osasto vieraili ensimmäistä kertaa Suomessa syyskuun lopussa. LOsastoon kuuluivat ohjushävittäjä DDG Jinan, ohjusfregatti FFG Yiyang ja tukialus AOR Qiangdaohu sekä näiden mukana noin 800 sotilasta. Kiinalaiset vastaanottaneen Merisotakoulun edustajan, kapteeniluutnantti Pasi Hokkasen mukaan laivasto-osasto kävi Suomessa osana pidempää kiertuetta ympäri maailmaa. Hokkanen kertoo, että sekä vieraat että isännät olivat tyytyväisiä. – Vaikutti siltä, että kiinalaiset ovat pitivät järjestelyistä. Suomalaisiakin vierailu on kiinnosti. Alusesittelyssä kävi noin 3 500 suomalaista. SVi ruotuväki 18/2015 Kirjeet ylläpitivät taistelutahtoa Äidin lähettämät paketit tuntuivat pojasta rintamalla taivaan lahjoilta. Sota-ajan kirjeet olivat sisällöllisesti hyvin arkisia. Kirjeitä kirjoitettiin päivittäin. Mia Hemming Bengt Stenvallin isä ja veli taistelivat talvi- ja jatkosodassa, ja itse hän lähti 16-vuotiaana jatkosotaan. Stenvallilla on hallussaan isänsä kirjoittamia kirjeitä ja kortteja rintamalta niin pojilleen kuin vaimolleen. – Isä esimerkiksi kertoo kirjeessään veljelleni jatkosodan alussa toivovansa Leningradin antautumista, jotta pääsisivät kotiin. Isä lisäksi arvelee, että veljellä on sijoituspaikassaan Itä-Karjalassa yhtä rauhallista kuin heillä Kannaksella, Stenvall lukee isänsä kirjeestä. – Minusta paikkojen nimeäminen on hieman omituista, sillä sehän oli kiellettyä. Kiellettyjä asioita kenttäpostissa olivat joukko-osaston sijainti, siirrot tai vahvuudet, taistelutilanteen selostaminen ja komentajien nimet. Rintamalta lähetettyjen kirjeiden tuli rohkaista kotirintaman väkeä, ja kotirintaman kirjeiden tuli puolestaan tukea joukkojen taistelutahtoa. Kirjeet olivat kuitenkin arkipäiväisiä arkisine huolineen ja murheineen. – Minä valitan kirjeissäni kotiin jatkosodan aikana olevani asuinolojen puolesta todella kurjassa paikassa: keskellä läpimärkää suopeltoa, jossa on kuraa polviin saakka. Helsinkiläinen porukkakaan ei mielestäni ollut kaikkein mukavinta. Kiitän kuitenkin siitä, että asumme oikeassa talossa ja että patteri on hyvä. Pyydän äitiä lähettämään voita, perunajauhoa ja korvikekaakaota, jotta pääsisimme tekemään tryffeleitä. Stenvall muistaa kuinka hyviltä tryffelit maistuivat, sillä muuten ruoka oli yksitoikkoista ja annokset olivat pieniä. Keitot, vellit ja puurot toistuivat päivästä toiseen. – Olin asemissa Viikin Latokartanossa, johon viittaan kirjeessäni kurjalla paikalla. Myöhemmin sain siirron kotiseudulleni Tampereelle. – Varsinkin paketit piristivät mieltä. Eräs kaveri sai kerran räiskäleitä, enkä muista koskaan räiskäleen maistuneen niin hyvältä. Oman äitini lähettämät paketit tuntuivat taivaan lahjoilta – myöhemmin olen miettinyt, että mitä äiti itse söi. Omasta ravinnostaan hän on tinkinyt: ruokatilanne oli siviilissä armeijan tilannetta vielä heikompi. neenä 20 prosentin sotainvaliditeetti. Kirje toi poissaolevan lähelle Kuva: Mia Hemming Porin prikaatin tammikuun saapumiserässä varusmiespalveluksensa aloittavista 55 henkilöä koulutetaan suojelun erikoisosastoon. SEO työskentelee kemiallisten, biologisten ja radioaktiivisten aineiden parissa ottamalla näytteitä ja analysoimalla niitä kenttälaboratoriossa. Pääsyvaatimuksena koulutukseen on ollut luonnontieteellisen alan koulutus ja osaaminen. – Koulutukseen valitut tullaan jakamaan kolmeen joukkueeseen, joita ovat suojelujoukkue, kenttälaboratoriojoukkue sekä komento- ja huoltojoukkue, kertoo kapteeni Juha Soutolahti. NPa kentällä Bengt Stenvall on lukenut isänsä neuvoneen kirjeessään puolisolleen, ettei tämä mainitsisi kirjeissään paikkoja, joita on pommitettu. Hän kertoo tietävänsä, mitä kotiseudulla on tapahtunut, sillä luutnantti oli Tampereella lomalla ja on kertonut. Kirjeissä viljeltiin myös huumoria Bengt Stenvallin veli kirjoitti kotiin syntymäpäivänsä jälkeen kiittäen saamastaan paketista. Hän aprikoi, onko vuoden päästä taas vanhempi, sillä kirjoittaa sairaalasta. – Hän kertoo yrittävänsä soittaa kotiin joka ilta niin kauan, kunnes onnistuu. Hän kirjoittaa voivansa muuten hyvin, sillä kuumetta ei ole, mutta senkka on huono. Hän toteaa, että hänen täytyisi ruveta kylmettämään takapuoltaan, Stenvall lukee naurahtaen ja lisää, että muissakin kirjeissä kirjoitetaan välillä pilke silmäkulmassa. Stenvallin veli parani, ja hän oli talvi- ja jatkosodassa yhteensä lä- hes kolme vuotta. Stenvallin isä pääsi siviiliin Karhumäen valtauksen jälkeen joulukuussa 1941. Stenvall itse ehti olla jatkosodassa seitsemän kuukautta, ja hän oli 17vuotias, kun sota päättyi. Hän loukkaantui jatkosodan aikana tapaturmassa. Siitä jääneen olkapäävamman tähden hänelle myönnettiin vihdoin jo ikäänty- pääsee. Vastuuta ja velvollisuutta kertyy harteille elämässä. Varusmiespalvelus on niin sanottu turvallinen leikkikenttä näiden asioiden kokemiseen. Kiireen aiheuttama stressi ja kuumotus on jokaiselle varusmiehelle tuttua. Varusmiespalveluksen aikana moni varmasti oppii tunnistamaan oman stressinsietokykynsä ja sen, miten pystyy toimimaan paineen alla – ja miten itseään voi näillä kantin kehittää. Aikatauluttaminen kiireen alla on ainutlaatuinen asia nuorille aikuisille. Intissä monen varusmiehen parisuhde on koetuksella. Etäisyys, kommunikoinnin ja läheisyyden puute tuovat omat vaikeutensa suhteeseen. Kävi parisuhteelle kuinka tahansa, varusmiespalveluksessa oppii kohtaamaan muutokset parisuhteessa ja elämässä paremmin. Intti voi myös tehdä suhteesta vahvemman kuin koskaan. Yleinen sopeutumiskyky uusiin asioihin, vastoinkäymiset ja koettelemukset valmistavat varusmiestä työelämään sekä henkisesti omaan yksityiselämään. Varusmiespalveluksessa epäonnistumisten kautta opitaan, ja ehkä toisin kuin siviilielämässä, täällä niistä on helpompi nousta ylös uudelleen. Palvelus pa- Jatkosodan aikana vuosina 1941– 1944 lähetettiin peräti miljardi kirjettä rintamalta siviiliin ja siviilistä rintamalle. Tutkija Ilari Taskinen Tampereen yliopistosta kertoo, että kirjeenvaihto on runsaudessaan ainutlaatuinen Suomen historiassa. – Perheet joutuivat eroon toisistaan ja yhteyttä pidettiin kirjoittamalla. Päivittäin kirjoitettiin kirjeitä, ja yksi sotilas saattoi kirjoittaa peräti kymmenelle eri henkilölle, Taskinen mainitsee. – Sotilaat kirjoittivat myös toisilleen, ja siviilitkin, jos esimerkiksi lapset olivat maalla sotaa paossa. Kirjeissä keskustellaan esimerkiksi peltotöistä ja tilanpidosta. Ja siitä, minkälaisia säitä on pidellyt, miten kotona menee. – Ei se ollut niin tärkeää, mitä kirjoitettiin vaan se, että tunnettiin kirjeiden kautta yhteyttä läheisiin. Pidettiin yllä arkielämää, mikä oli hyvää vastapainoa sodalle. – Kirjeet rintamalle ja rintamalta kulkivat maksutta kenttäpostissa, jota koski sensuuri. Pistokokein tarkistettiin talvisodan aikana noin 35 prosenttia kirjeistä, jatkosodan aikana vain muutamia prosentteja. Opastuksia siitä, mistä ei saa kirjoittaa, ei aina noudatettu. – Sensuuria voitiin kiertää myös niin, että laitettiin kirje siviilipostina esimerkiksi lomalta tai lomalle lähtijän mukaan. – Mutta kirjeet kenttäpostissa kulkivat suhteellisen nopeasti olosuhteet huomioiden, keskimäärin viidessä, joskus jopa kahdessa päivässä. Kirjeenvaihtoa pidettiin tärkeänä sotilaiden mielialan ja siten myös taistelutahdon ylläpitämiseksi. Ilari Taskinen kertoo, että jos postinkulku viivästyi, sotilaiden mieliala laski. Sota-ajan kirjeenvaihto auttoi myös uskomaan tulevaisuuteen. Taskisella on kädessään vastikään julkaistu Tampereen yliopiston tutkijoiden toimittama, Tampereen Historiallisen Seuran ja Postimuseon yhteistyönä tuottama teos Kirjeitä sodasta – kirjoittamisen tavat ja merkitykset kriisiaikoina. kolumni Intti oppimisympäristönä Moni sanoo, että varusmiespalvelus on kuin heittäisi vuoden elämästään hukkaan. Iänikuista kuoppien kaivamista, tupiin takaisin juoksemista ja aivojen narikkaan jättämistä. Onko kuitenkin mahdollista saada tästä kaikesta jotain irti? Armeija on turvallinen oppimisympäristö. Se antaa tilaa kasvaa henkisesti, eikä paina ihmistä maahan epäonnistumisten sattuessa. Se testaa rajoja – henkisiä ja fyysisiä. Ennen pitkää siviilielämässäkin törmää aivan samoihin pulmiin, joihin intissä törmätään, joskin eri muodossa. Monelle ihmiselle vahva auktoriteetti on uusi asia, johon voi Kiireen aiheuttama stressi ja kuumotus on jokaiselle varusmiehelle tuttua. olla vaikeaa sopeutua. Siihen vaativaan varusmiesjohtajaan tai kouluttajaan tulee moni törmäämään työelämässä. Myös esimiesasema ja johtajakoulutus asettaa monen varusmiehen uuteen maailmaan, johon harva tämänikäinen siviilissä lauttaa monet maanpinnalle. Moni varusmies huomaa, että arkielämän perusasiat ja tarpeet eivät ole itsestäänselvyyksiä. Ystävät, perhe, ruoka, vesi, uni tai vaikka nykyään älypuhelin ovat näitä asioita. Elämän etuudet pois otettuina saavat ihmisen tajuamaan, mikä on itselle tärkeintä. Se kasvattaa luonnetta ja luo hyviä arvoja. Kohteliaisuutta, suvaitsevaisuutta, nöyryyttä sekä kunnioitusta muita kohtaan - näitä varusmiespalvelus meille opettaa. Joel Koistinen Karjalan prikaatin VMTK:n puheenjohtaja 11 kentällä ruotuväki 18/2015 palveluksessa Naiset rivissä Naisten Valmiusliiton järjestämään harjoitukseen osallistui 423 naista. Harjoituksen kurssit keräsivät kiitosta osallistujilta. Klaus Ashorn Mikä saa naisen vapaa-ehtoisesti viikonlopuksi kasarmille ja maastopukuun? Hyvä koulutus, uudet ystävät ja mielekäs tekeminen, kertoo Naisten Valmiusliiton harjoitukseen jo kahdeksatta kertaa osallistuva Hanna Apaja. – Laadukas ja hyödyllinen koulutus, mahdollisuus kehittää omia taitoja ja kokeilla uusia asiota hyvässä porukassa tuo tänne takaisin vuosi toisensa jälkeen. Apaja kertoo osallistuneena aikaisemmin kursseille esimerkiksi maastotaidoista, ensiavusta ja katuturvallisuudesta. Tänä vuonna hän on jokanaisen selvitymispakki -kurssilla. NIMI JA SOTILASARVO Paavo Heiskanen, alikersantti TOIMENKUVA Helikopteriapumekaanikko ASUINPAIKKA Hamina Kuva: Juho Räty sia kehittää omaa osamistaan arjen ja kriisien tilanteiden varalle. Täällä pääsee tekemään ja oppimaan hyvässä hengessä, kertoo Naisten Valmiusliiton puheenjohtaja Anne Holmlund. Naisten Valmiusliitossa ongelmana on ollut nuoremman polven mukaansaaminen. Syyslento 2015:ssa alle 20-vuotiaita oli noin puoli prosenttia ja alle 30-vuotiaitakin vain noin kymmenisen prosenttia osallistujista. Suurin yksittäinen ikäluokka oli 50–59-vuotiaat, joiden osuus oli lähemmäs 40 prosenttia osallistujista. Ikähaitari oli kuitenkin hyvin laaja nuorimman osanottajan ollessa vain 16-vuotias ja vanhin jo yli kahdeksankymmenen. Positiivista palautetta Mukaan löytäneet naiset ovat kuitenkin tyytyväisiä kokemukseen. Tosielämän ensiapu -kurssilaiset Riitta Tapiomäki ja Mia Suokas kertovat Apajan tapaan pitäneensä kurssista. Molemmat pitivät uuden oppimisesta sekä kosketuspinnan saamisesta maanpuolus- tustyöhön, vaikkei varsinainen kasarmielämä välttämättä innostaisikaan. – Kiva päästä testamaan omia taitoja kriisitilanteen varalle ja oppia toimimaan esimerkiksi auto-onnettomuudessa, ensimmäistä kertaa mukana oleva Suokas kertoo. – Olen ollut mukana jo aiemmin Santahaminassa järjestetyssä harjoituksessa ja sain siitä kipinän tulla mukaan taas uudestaan. Hauskaa on ollut ja tarkoituksena on olla mukana jatkossakin. Positiivinen kokemus, Tapiomäki kiteyttää. Juho Korpela sitystä varten konepistoolin tai soppakanuunan? Työvoima-avun lisäksi antaa puolustusvoimat tarvittaessa myös materiaaliapua. Ampumakelvottoman konepistoolin saat 5 markalla kuukaudeksi. Ampumakuntoisen rynnäkkökiväärin voi saada 15 markalla kuukaudeksi, mutta sen vuokraaminen ei käykään aivan vaivatta. Tilaajalta vaaditaan poliisin antama hallussapitolupa sekä pääesikunnan taisteluvälineosaston päällikön lupa. Kuva: Ruotuväki tempauksin. Korvauksetta apua annetaan, mikäli työ liittyy koulutussuunnitelmiin. Tällaisia töitä ovat esimerkiksi pioneerien siltatyöt. Alennettuun hintaan työtä tehdään sotiin osallistuneiden rintamamiesten ja veteraanien järjestöille sekä invalidijärjestöille. Muista töistä perittävä korvaus määräytyy palkatulle henkilökunnalle maksettavien matkakorvausten, koneiden käyttökustannusten ja yleiskustannuslisän mukaan. Haluaisitko vuokrata syöksyveneen, tai tarvitsetko kesäteatterie- eteenpäin Varusmiesten parista henkilökunnan kouluttamiseen Uskon, että en tule kohtaamaan isoja uutuuksia, sillä Maanpuolustuskorkeakoulu on jo paikkana tuttu. Olen ollut siellä aiemmin kadettikurssin johtajana. Tietynlainen haikeus oli siirtyessä pois Urheilukoululta, sillä se oli samalla minulle oman ympyräni sulkeutuminen. Nuoruuteni vietin Lahden varuskunnassa ja olen itse ollut mukana koko elämäni urheilumaailmassa, ampumahiihto ykköslajina. Iso muutos on, että siirryn varusmieskoulutuksesta henkilökunnan kouluttamisen pariin. Varusmiespalvelukseni kävin vuosina 1988–1989 Hämeen rykmentissä, Lahdessa. Sotilasurani on tiivistettynä monitahoinen. Olen ollut Reserviupseerikoulussa kouluttajana sekä varapäällikkönä. Pääesikunnassa olen ollut kahteen otteeseen ja siellä tehtävieni kautta olen ollut myös mukana kahdessa suuressa muutostyössä: pääesikunnan uudistuksessa sekä puolustusvoimauudistuksessa. Ulkomailla olen ollut kahdessa eri operaatiossa, Kosovossa (KFOR) ja Yhdysvalloissa (ISAF). Kaksi viimeisintä vuotta johdin Urheilukoulua, ja nyt siis vuorossa on johtamisen pääopettajan tehtävät Maanpuolustuskorkeakoululla. Siirryn hyvillä mielin Maanpuolustuskorkeakoululle. Erilaisten johtajien käytännön johtaminen ja johtajuus ovat olleet aina henkilökohtaisesti mielenkiinnon kohteena. Hyvä mietelause on mielestäni: ”Tieto voittaa mielipiteen, ja tekeminen lyö selittämisen”. Kuva: puolustusvoimat Everstiluutnantti Eero Svanberg siirtyi Urheilukoulun johtajan paikalta Maanpuolustuskorkeakouluun johtamisen pääopettajaksi ensimmäinen lokakuuta alkaen. Vietettyään reilut kaksi vuotta Urheilukoulunn johtajana Svanberg palaa tuttuun paikkaan, sillä hänellä on aiempaa työkokemusta Maanpuolustuskorkeakoululta. Utin jääkärirykmentti, Kouvola Palvelustehtävästä ammatti? Tämä on työvoima-apua Antti Raunio JOTAIN MUUTA, MITÄ? "Hommia riittää, ei tule tylsää!" Kurssilaiset harjoittelemassa muotoon järjestäytymistä, käännöksiä ja muodon purkamista ruoduittain ruotuväki 40 vuotta sitten Viime syksynä huhkivat varusmiehet työlomiensa lisäksi viljapelloilla myös palveluspäivinä. Salpausselän kisoissa tököttävät manttelinharmaat miehet ladun varrella hiihtäjille suuntaa näyttämässä. Nämä puolustusvoimien toimet eivät kuulu virka-avun piiriin, vaan kyseessä on työvoima-apu. Työvoima-apua voivat anomuksesta saada viranomaiset ja julkiset laitokset sekä yhteisöt ja yksityiset henkilöt. Näkyvintä työtä varusmiehet tekevät urheilukilpailujen toimitsijatehtävissä ja auttaessaan sotaveteraanijärjestöjä työ- PALVELUSPAIKKA KOULUTUS Ajoneuvoasentaja Laaja kurssitarjonta Syyslento 2015 -harjoituksessa oli kursseja ensiavusta kyberturvallisuuteen. Erikoismuonituskurssilla opeteltiin valmistamaan ravintoa kriisitilanteessa, katuturvallisuuskurssilla SM-tason kamppailulajitaitajat opettivat erilaisia suojautumistekniikoita ja tosielämän ensiapu -kurssilla käytiin läpi toimintaa esimerkiksi erilaisissa ajo-onnettomuuksissa ja sairaskohtauksisssa. Kyberturvallisuutta lähestyttiin käymällä läpi sotilas- ja siviilitiedustelun perusteita, lainsäädännön nykytilaa ja tulevaa kehitystä sekä suoritettiin käytännön harjoitus. – Tavoitteenamme on tarjota naisille laadukkaita mahdollisuuk- IKÄ 20 Svanberg kertoo olleensa tekemisissä 17 eri urheilulajin kanssa. NH90-helikopterit ovat täynnä liikkuvia osia ja elektroniikkaa. Ennen ilmaan nousua on varmistettava, että koneet ovat lentokelpoisia. Palkatun henkilöstön lisäksi tarkastuksia ovat suorittamassa siihe koulutetut varusmiehet. Heitä kutsutaan helikopteriapumekaanikoiksi. Alikersantti Paavo Heiskanen on yksi heistä. Helikopteriapumekaanikot valitaan erillisessä haussa. Pääsykokeissa testataan hakijoiden fyysistä kuntoa sekä henkisiä ominaisuuksia. Noin kuusikymmentä tulee valituksi. Peruskoulutuskauden ja reilun puolet aliupseerikurssista helikopteriapumekaanikoiksi koulutettavat varusmiehet suorittavat Tikkakosken Ilmasotakoulussa. Siellä he saavat lentoteknisen peruskoulutuksen. Aliupseerikurssin viimeisten viikkojen aikana varusmiehet sijoitetaan ympäri Suomea eri ilmavoimien joukko-osastoihin, maavoimiin Utin jääkärirykmenttiin tai Rajavartiolaitokselle. Heiskanen suorittaa varusmiespalveluksensa loppuun Utissa. – Hain Uttiin sijainnin perusteella. Kotiin Haminaan on reilun tunnin matka. Kaikki helikopteriapumekaanikot käyvät johtajakoulutuksen ja saavat myös kolmen viikon kosketuksen "normaaliin" johtamiseen uusien alokkaiden peruskoulutuskaudella. Sen jälkeen he keskittyvät pääosin helikoptereiden käyttöhuoltoon liittyviin toimenpiteisiin. Silloin johtamissuoritukset vähenevät. – Aliupseerikurssin ensimmäisellä puoliskolla oli paljon teoriaa ja kokeita. Myös tavallisia sotaharjoituksia on ollut sopivasti. Metsäänkin on päästy, Heiskanen toteaa. Hän kertoo haluavansa helikoptereiden huoltamisesta ammatin. – Tulin tänne, koska haluan joskus työskennellä puolustusvoimissa helikoptereiden parissa. Myös siviilipuolella saman tyyppiset työt kiinnostavat. Olen myös harkinnut alan koulutusta, jos ei työpaikkaa heti löydy. Tekniikka kiehtoo Helikopteriapumekaanikon normaali arkipäivä koostuu helikoptereiden polttoainetankkauksesta, tarkastamisesta ja valmistelemisesta lentoa varten. Kun kone on ilmassa, jää aikaa tauoille. – Yhden koneen tarkastamisessa on kantahenkilökuntaan kuuluvan vastaavan mekaanikon lisäksi 1–3 helikopteriapumekaanikkoa. Kone tutkitaan pääosin silmämääräisesti. Kaiken pitää olla kunnossa. Hoidamme myös koneiden tankkaamisen, Heiskanen selittää toimenkuvaansa. 20-vuotias Heiskanen kertoo pitävänsä helikoptereiden huollossa juuri teknisistä asioista. Hän kiittelee myös palveluksensa monipuolisuutta ja isoa vastuuta. Myös uusia asioita on vielä opittavana. – Suunnilleen kolme kuukautta on nyt helikoptereiden kanssa puuhailtu. Edessä on vielä uusien taktisten asioiden opettelua ja harjoittelua. Mielenkiinto säilyy loppuun asti, kun oppii uutta. Heiskasen mielestä helikoptereiden parissa työskentely on monipuolisempaa, teknisempää ja siistimpää kuin autojen huoltaminen. – Autojen huoltoon verrattuna tämä on paljon siistimpää touhua – helikopterit ovat aina puhtaita, mutta autot likaisia. Heiskasen mukaan Utin noin kymmenen hengen ryhmä helikopteriapumekaanikkoja on hyvin motivoitunut. – Kaikki ovat mukana täysillä. Porukka on valmiina antamaan kaikkensa, sillä jokainen on hakeutunut ja valittu tehtävään. 12 kentällä ruotuväki 18/2015 Vuosikymmenten kehityshyppy Uudet KEVA 2010 -tutkat korvaavat edelliset 70-luvulla käyttöön otetut keskivalvontatutkat. Ilmasotakoulu on kouluttanut varusmiehiä käyttämään tutkia vuodesta 2014 alkaen. Kuva: Juho Vainonen KEVA 2010 -tutka sijoitettuna Sisu ETP 8x8 -maastokuorma-autolavetille. Miika Kosloff Ilmavoimat saa ensi vuoden aikana viimeisetkin tilaamistaan uusista KEVA 2010 -ilmavalvontatutkista. Tutkat ovat Thalesin valmistamia GroundMaster 403 -keskivalvontatutkia, joista ensimmäiset saatiin käyttöön jo vuonna 2010. Niiden mittausetäisyys on 470 kilometriä vaakasuunnassa ja yli 30 kilometriä pystysuunnassa. KEVA 2010 -järjestelmät korva- avat edelliset 70-luvulla käyttöönotetut kotimaiset keskivalvontatutkajärjestelmät ja tutkien teknologia onkin 40 vuoden aikana kehittynyt huomattavasti. KEVA 2010 -tutkajärjestelmä on nykyaikainen liikkuva tutka sekä tekniikaltaan huomattavasti kehittyneempi kuin edeltäjänsä kotimainen KEVA 1978 -tutkajärjestelmä. Ilmasotakoulu Tikkakoskella on ainoa joukko-osasto, jossa koulutetaan varusmiehiä käyttämään KE- huomio! VA 2010 -tutkia. Ilmasotakoulu tuottaa muun muassa ilmavalvontatutkakomppanioita, joiden yksiköihin ilmavalvonta-aliupseereista koulutetaan tutkaryhmiä. Ilmavalvontakomppaniaan kuuluu myös suojaus-, viesti- ja huoltojoukkueet. Ensimmäiset varusmiehet tuotettiin ilmavalvontatutkakomppaniaan vuonna 2015, ilmavalvonta-aliupseereja kouluttava kapteeni Juha Polojärvi kertoo. Ilmavalvontaaliupseereja koulutetaan Koulutus- pataljoonan aliupseerikoulun viestilinjan tutkaopintosuunnalla ja aliupseerikoulun jälkeen joukkokoulutuskaudella osana ilmavalvontatutkakomppaniaa. Koulutukseen sisältyy muun muassa taistelutekniikkaa, tutkatekniikkaa ja mikroaaltotekniikkaa. – Niin sanotun operaattorikoulutuksen jälkeen opetetaan sitten tutkan huoltamiseen, ylläpitämiseen ja suorituskykyyn eli taistelutekniikkaan liittyvät toimenpiteet, tuksen aikana tehtävään liittyen, Polojärvi vakuuttelee. Palautteen mukaan koulutettavat ovat pitäneet koulutuksesta ja siihen liittyvistä haasteista sekä ovat oppineet vaaditut koulutustavoitteet vaaditulla tavalla. Olen ollut tyytyväinen koko tuotetun Ilmavalvontatutkakomppanian suorituksiin. Polojärvi selventää. Vaikka koulutuksen aikana opetettavat tekniset asiat saattavat olla joillekin monimutkaisia, ei aikaisempi kokemus ole välttämätöntä. Normaaliin palvelukseen kykenevä taistelija voi hakea tehtävään kutsuntojen yhteydessä. – Noin 20–30 prosentilla tutkaopintosuunnalle valituista on sähköalaan liittyvä koulutus ja se on meille eduksi, mutta opetamme tarvittavat asiat varusmieskoulu- digi Robotit työskentelevät ystävinä Miika Kosloff Lähetä meille osoitteeseen [email protected] oma ehdotuksesi Huomio!-kuvaksi ja liitä mukaan yhteystietosi. Julkaistusta kuvasta saa palkinnon. Kuva: Miika Kosloff Kuva: Ruotuväki Seuraa Ruotuväkeä Instagramissa @ruotuvaki. Robotit ovat olleet teollisuudessa yleisiä jo vuosia ja ne ovat hivuttautumassa myös kuluttajien arkipäiväiseen käyttöön. Elokuvista tutut visiot kodin robottipalvelijoista ovat lähempänä todellisuutta kuin koskaan ennen. Lähes jokainen suurista teknologiayrityksistä on tehnyt ainakin oman virtuaalisen avustajansa, joka osaa suositella ravintoloita ja pitää huolen käyttäjänsä aikatauluista. Virtuaalisten avustajien lisäksi fyysisiä robotteja, kuten robottipölynimureita ja -luuttuja on ollut jo muutaman vuoden saatavilla kohtuuhinnoissa kaupanhyllyiltä. Ne joutuvat työskentelemään usein vaihtelevissa ympäristöissä, sillä kuluttajien koteja ei ole tehty robotteja varten, toisin kuin teollisuushalleja. Robottien täytyy osata sopeutua erilaisiin olosuhteisiin taatakseen toimintavarmuuden ja -turvallisuuden. Teollisuuteen on juuri luotu ensimmäisiä ihmisen kanssa yhteistoimintaan tarkoitettuja robotteja. Näiden robottien avulla on mahdollista rakentaa sovelluksia, joissa robotit sekä ihmiset tekevät aidos- Ihmisten kanssa työskentelevä YuMi taittelee paperilennokin itsenäisesti. ti yhteistyötä ilman turvaseiniä tai robotin toimintaa hidastavia ihmisentunnistusskannereita. – Operaatioita, joihin nämä uudet yhteistyörobotit pystyvät, on pystytty tekemään perinteisilläkin teollisuusroboteilla, mutta ne on aina pitänyt laittaa suoja-aitojen sisäpuolelle, ABB:n tuotepäällikkö Tapio Lindevall kertoo. Äly tekee roboteista inhimillisiä Henkilökohtainen käyttöympäristö tekee kotiroboteista haastavan tuotteen myös valmistajille. Ovatko kuluttajat valmiita ottamaan kotiinsa konetta, joka skannaa ympäristöään vuorokauden ympäri ja on todennäköisesti yhteydessä internetin kautta maapallon toisella puolella oleviin palvelimiin? Yhteys on kuitenkin vaatimus ihmisen puheen analysoimiselle ja käskyjen tunnistamiselle ja mahdollistaa valtavien tietokantojen käytön. Puheen tunnistaminen ja tuottaminen ja tietokantojen käyttö saa robotit vaikuttamaan älykkäiltä, asioita ymmärtäviltä ja jopa inhi- millisiltä laitteilta. Vanhustyön käytössä robotti voi esimerkiksi muistaa ikäihmisen lapsenlapsien nimet tai tuntea historiaa ja keskustella tietojen avulla. Robotti tunnistaa käyttäjänsä kasvojen ja äänen perusteella, jolloin useat ihmiset voivat käyttää sitä, ja kokemus pysyy jokaisella henkilökohtaisena. Vanhustyössä on myös kokeiltu robottilemmikkejä, joiden tarkoitus on rauhoittaa levoton vanhus. Pehmeä, eläväinen ja söpö hyljerobotti sai useista vanhainkodeista positiivista palautetta rauhallisuudellaan ja lemmikkimäisyydellään. Se makaa mielellään sylissä, reagoi hieman silityksiin ja esittää kiintymystä silittäjäänsä kohtaan. Puolustusvoimilla on käytössään ainakin jo tela-alustainen raivaajarobotti Teodor. Tulevaisuudessa robotit voisivat ehkä avustaa muissakin aselajeissa tai jopa automatisoida liinavaate- ja varustevaihtoa ja tupien siivoamista. vapaalla ruotuväki 18/2015 Kukin palloilee tyylillään Samuli Virtanen Peruskoulutuskauden harjaannuttamat kädet purkavat kaulalla roikkuvan rynnäkkökiväärin. Samalla jalat pitävät jalkapallon ilmassa kiertäen välillä pallon yli. Yhtä kätevästi pallotaituri kokoaa aseen pomputellessaan. Aliupseerioppilas Antti Lähtevänoja esittelee vaatimattomana taitojaan Panssariprikaatin Elektronisen sodankäynnin keskuksen pihalla. Hän palvelee Riihimäellä elso-aliupseerikurssilla. Hän päätyi hakemaan koulutukseen elektroniikkataustansa kannustamana. – Omistan yrityksen, joka korjaa mobiililaitteita. Perheessä on aina korjattu kaikki itse. Minua kiinnostaa uusi tekniikka ja itseni haastaminen sen parissa, Lähtevänoja perustelee. Internet-ajan urheilulaji Oppilas ja opettaja Lähtevänoja aloitti jalkapallouransa päätyttyä valmentamisen ja keskittymisen freestylejalkapalloon. Helsingissä asuva Lähtevänoja valmentaa nykyään juniorijalkapalloilijoita Helsingin Jalkapalloklubissa. Lisäksi hän jakaa tietotaitoa yrityksensä kautta vierailemalla esiintyjänä eri tapahtumissa. Lähtevänoja vertaa aliupseeriopinnoista tuttua vertaisjohtamista freestylejalkapalloyhteisön toimintaan. Lajissa ei ainakaan vielä ole varsinaisia valmentajia. – Yleensä tehdään porukalla ringissä temppuja vuorotellen. Muilta tulee neuvoja, korjauksia ja sellaisia asioita esiin, joita ei itse huomaa. Silloin harjoittelu on tehokasta, Lähtevänoja kertoo. Lähtevänoja harrastaa itse lajia palveluksen ohessa pääasiassa käymällä harjoitusvapailla Helsingissä. Hänen mukaansa valtaosa Suomen freestylejalkapalloilijoista asuu pääkaupunkiseudulla. – Kiitos kuuluu Riihimäen puolelle, että olen päässyt käymään harjoitusvapailla. Kasarmillakin on ihan hyvät puitteet tehdä tukevaa kuntosaliharjoittelua ja sisätiloissa harrastaa freestyleakin, Lähtevänoja lisää. tupavisa 1) Mitä tarkoittaa lyhenne SA-int? 2) Mikä on NH90-helikopterin toiminta-aika? 3) Mikä oli Normandian maihinnousun koodinimi? 4) Mitä saksan kielen sana, der Jäger tarkoittaa suomeksi? 5) Minä vuonna C. G. E. Mannerheim syntyi? 6) Kuka oli ensimmäinen Mannerheim-ristin ritari? 7) Kenen mukaan suomalaiset nimesivät talvisodassa panssaritorjunta-aseina käytetyt polttopullot? 8) Mikä joukkue voitti ensimmäisenä seurana Veikkausliigan vuonna 1990? vastaukset 9) Kuka oli vuoden 2012 jääkiekon maailmanmestaruuskilpailuiden tehokkain suomalaispelaaja? 10) Minkä joukkojen barettimerkki kuvassa on? Kuva: Jari Markkula Lähtevänojan harrastuksena on freestylejalkapallo, jossa tehdään erilaisia temppuja tavallisella jalkapallolla. Kilpailumuotoja on monia, ja niissä tuomarit yleensä arvostelevat lyhyitä temppunumeroita. Lähtevänoja on tällä hetkellä Suomen freestylejalkapalloyhdistyksen puheenjohtaja. Hän on usein joutunut puolustelemaan lajiaan muun muassa skeptisille jalkapalloihmisille. – Freestylejalkapallo ja jalkapallo ovat vähän kuin jääkiekko ja taitoluistelu: sama väline, mutta aivan eri laji. Kummastakin on hyötyä kumpaankin. Kun osaa hyvin tehdä temppuja, pallon hallitseminen onnistuu vaikka silmät kiinni, Lähtevänoja kuvailee. Lähtevänoja pelasi jalkapalloa 16-vuotiaaksi Kuopion Palloseurassa, kunnes polvileikkaukset lopettivat peliuran. Hän oli koko uransa ajan kiinnostunut temppuilusta. – Näin internetistä, kun esimerkiksi Ronaldinho teki hienoja temppuja mainoksissa. Ajattelin, että miksen minäkin voisi oppia niitä, joten aloin harjoittelemaan. Näytösluonteiseen lajiin liittyy olennaisesti videoiden tekeminen internetiin. Ensimmäisen Youtube-videonsa Lähtevänoja teki kahdeksan vuotta sitten. – Internetin välityksellä tapasin muita Suomessa lajia harrastavia. Sitä kautta ruvettiin harjoittelemaan yhdessä ja jakamaan videoita, taiteilijanimellä Laehtis tunnettu Lähtevänoja taustoittaa. Oppilas Antti Lähtevänojalta hallitsee jalkapallon ja rynnäkkökiväärin käsittelyn – myös yhtä aikaa. 13 1. Suomen armeijan intendentuuriosasto (puolustusvoimien materiaalikeskus), 2. 4 tuntia ja 35 minuuttia, 3. Operaatio Overlord, 4. metsästäjä, 5. vuonna 1867, 6. panssarikomentaja, eversti Ruben Lagus, 7. Neuvostoliiton ulkoasioiden kansankomissaarin, Vjatseslav Molotovin mukaan, 8. HJK, 9. Mikko Koivu, tehot 3+8, 10. Suomalaisten kriisinhallintajoukkojen sekä kansainvälisen valmiusjoukon. 14 vapaalla elokuvat ruotuväki 18/2015 kirja Napapiirin sankarit 2 Ohjaus Teppo Airaksinen Pääosissa Jussi Vatanen, Pamela Tola, Timo Lavikainen Ensi-ilta 30.9. naurattaa. Jasper Pääkkönen onneksi älysi jättää leikin kesken ensimmäisen osan jälkeen. Elokuvan rooleista tikun nokkaan voi nostaa hotellinomistajan Kari Ketosen hahmon PikkuMikon. Hänen roolinsa on vakuuttavuudellaan kaikista lähimpänä ensimmäistä osaa. Käsikirjoitus kyseisen roolin kohdalta on kuitenkin heikko. Varsinkin tarinan "huipennus" tuntuu Ketosen roolin väheksymiseltä. Napapiirin sankarit 2 ei jaksa naurattaa. Muutaman nokkelan kohtauksen lisäksi elokuva jättää tyhjän olon. Oliko toisen osan tekeminen kaiken arvoista? Toinen tähti siitä hyvästä, että elokuvassa nähtiin muutama Hornet. Juho Korpela 1944 Tutkija Saara Jantunen kirjoitti informaatiosodasta kirjan, koska halusi avata ilmiötä ja sen mekanismeja suomalaisille. Infosota kohdistuu kansalaisiin Ohjaus Elmo Nüganen Pääosissa Kaspar Velberg, Kristjan Üksküla Ensi-ilta 25.9. Viron elokuvahistorian suurin tuotanto 1944 kuvaa virolaisten sotilaiden raadollista asemaa toisessa maailmansodassa. Maan kansalaiset pakotettiin lähes sattumanvaraisesti liittymään joko natsi-Saksan tai Neuvostoliiton joukkoihin ja näin ollen taistelemaan toisiaan vastaan omalla maaperällään. Historiallisesti merkittävä elokuva on saanut taloudellista tukea jopa Viron puolustusvoimilta. Tarina jakautuu kahteen osaan kuvaten ensin Karl Tammikin (Kaspar Velberg) tarinaa Saksan armeijassa siirtyen tämän jälkeen Jüri Jögin (Kristjan Üksküla) koettelumuksiin vastapuolen joukoissa. Ihmiskohtalot kietoutuvat toisiinsa mielenkiintoisella tavalla, ja suurimmilta sotaelokuvien kliseiltä on vältytty. Yksittäisten tragedioiden lisäksi elokuva tarkastelee totalitarismin aiheuttamaa pelkoa ja järjettömyyttä kansalaisten keskuudessa. Ääripäissä po- Kuva: Juho Räty Napapiirin sankarit 2 yrittää uuden ohjaajaan (Teppo Airaksinen) voimin jatkaa ensimmäisen osan menestystarinaa. Elokuvan toinen osa on söpömpi kuin edeltäjänsä. Jannella (Jussi Vatanen) ja Inarilla (Pamela Tola) on vauva, mutta suhteella ei mene hyvin. Elokuva sisältää myös sekoilua, mutta tahti tuntuu hidastuneen. Klassiset takaa-ajokohtaukset ovat puuduttavan pitkiä. Kakkavitsinkään eivät tunnu enää naurattavan. Napapiirin sankareille uudenlainen söpöily on ymmärrettävää. Ensimmäisen osan yltiöpäistä menoa ja lentäviä lausahduksia ei toisessa osassa edes yritetä päihittää. Toinen osa on kuitenkin kasa kompromisseja ja huonoja sketsejä: käsikirjoituksesta puuttuvat älykkäät oivallukset. Elokuvan roolihahmoista ei löydy niiden alkuperäistä syvyyttä. Mieshahmojen yksinkertaisuus ei pelkästään jaksa enää liitikot jakavat sotilailleen Adolf Hitleristä otettuja valokuvia, ja joukkojen johtajat syynäävät sotilaidensa tietoja neuvostovastaisuutta etsien. Kokonaisuudessaan 1944 on komeaa katseltavaa varsinkin kuvakulman siirtyessä taisteluiden yläpuolelle. Elokuvan pääpaino on ihmiskohtaloissa, uhrien puolta kaunistelematta. Juuri tämä tekee elokuvasta aidon tuntuisen ja koskettavan. Lopputekstien alkaessa katsojan tunnelma on erilainen kuin klassisten suurten budjettien sotaelokuvien jälkeen. Haikeus on lähes käsin kosketeltavaa. Niko Pankka Infosota-teoksensa alkukappaleessa tutkija Saara Jantunen kertoo rehellisesti, että kyseessä ei ole tieteellinen tutkimus. Asiantuntijana sotatieteiden tohtori Jantunen kuitenkin puhuu, sillä informaatiosodan tutkiminen on hänen työtään puolustusvoimissa. Jantunen kertoo halunneensa kirjoittaa populaaritekstiä, koska haluaa tavoittaa tavalliset suomalaiset. – Halusin käsitellä sitä, mitä informaatiosota tarkoittaa vuonna 2015 suomalaisille ja suomalaiselle yhteiskunnalle. Tutkijoilla on velvollisuus jakaa tietoa, jolla hän kokee olevan yhteiskunnallista merkitystä, Jantunen perustelee. Jantusen yli 300-sivuinen kirja on ronski paketti muun muassa informaatiosodan perusteita, Ukrainaa, Suomen roolia pelikenttänä, erilaista propagandaa ja myös niitä kuuluisia trolleja. Ennen kaikkea kirja on kuitenkin sukellus Jantusen henkilökohtaiseen elämään näiden asioiden parissa. Eikä kaikki siellä ole aina niin kivaa. – Mielestäni on tärkeää, että kerron rehellisesti oman tarinani. Kun tätä ilmiötä avataan, yksilön kokemuksella on suuri merkitys, koska yksilöön vaikuttaminen on aivan keskiössä. Olen tutkinut asiaa altistumalla itse sen ilmiöille, Jantunen kertoo. Fakta ja fiktio ”Informaatiosodankäynnillä pyritään vaikeuttamaan vastapuolen päätöksentekoa kiistämällä tai tuhoamalla todisteet – – Todistamisvelvollisuus on syytösten esittäjällä, ja syytteiden kohde voi aina kiistää kaiken – – näin todisteista tulee paradoksi.” Informaatiosodassa sekoittuvat siis fakta ja fiktio niin, että totuudesta on enää vaikea ottaa selvää. Pelkästään epäröinti poliittisessa päätöksenteossa on jo saavutettu tavoite. Sodan kohteena ovat Jan- tusen mukaan myös tavalliset suomalaiset. – Elämme informaatioyhteiskunnassa, ja kun siellä käydään sotaa, se kohdistuu ihan kaikkiin. Informaatiosodankäynnin tarkoitus ei ole kunnioittaa kansalaisten perusoikeuksia tiedon näkökulmasta. Kansalainen on sen sodan kohde, Jantunen kertoo. – Aina sanotaan, että pitäisi seurata laajasti eri medioita, mutta se on vähän sama kuin että kaikkia pitäisi kuunnella, myös niitä, jotka valehtelevat. Pitää pystyä vaatimaan faktoja pohjaksi keskustelulle. Eri medioiden laajan seuraamisen kritisoinnillaan Jantunen viittaa siihen, että kaikki mediat eivät noudata journalistisia periaatteita eivätkä edes pyri totuudenmukaiseen uutisointiin. Silloin niiden esittämien ”tietojen” vertaaminen tai asettaminen samalle viivalle journalististen ”Olen tutkinut asiaa altistumalla itse sen ilmiöille.” medioiden kanssa on suorastaan absurdia. Infosodan soturit Infosota on tuhti, välillä jopa hämmentävän henkilökohtainen kirja, joka käytännön esimerkeillään avautuu kyllä tavalliselle suomalaiselle lukijalle. Se sisältää myös teoreettisempia osuuksia, mutta palaa nopeasti takaisin muun muassa sosiaalisen median esimerkkeihin informaatioympäristöstä ja siinä vaikuttamisesta. Silti muutamien lukujen jälkeen jää pohtimaan, että ihanko noin jokainen netissä huuteleva häirikkö käy informaatiosotaa? No, tätä ei toki Jantunen väitäkään. Mutta milloin sitten keskustelupalstan häirikkö muuttuu informaatiosodan soturiksi? – Esimerkiksi kun mukaan tulee valheellisuutta, sensuuria ja hiljentämisyrityksiä, Jantunen toteaa tyynesti. Helena Immonen konsolipelit NHL 16 PlayStation 4 EA Sports Viimevuotisen rämpisen jälkeen NHL 16 palauttaa pelisarjaan viimeistellyn laadukkuuden vaikutelman. Realistinen ja näyttävä pelaaminen yhdistettynä takaisin tuotuihin, kaivattuihin pelimuotoihin lämmittää lätkäfanin sydäntä. Tällä kertaa uusiakaan pelaajia ei ole unohdettu. NHL 15:n toimiva pelimekaniikka jäi valitettavasti sen sisällöllisen onttouden varjoon. Tänä vuonna esimerkiksi kausipeli, rankkarikisa ja netin välityksellä tapahtuva tiimipeli tekevät odotetun paluun. Ultimate team -pelimuodossa keräillään pakoista kortteja, joilla oma joukkue rakennetaan taistelemaan voitoista. Tämän vuoden päivityksen ulkoasu jaksaa edelleen hämmystyttää, ja välillä on vaikea erottaa, seuraako oikeaa tv-lähetystä vai konsolipeliä. Selostajina toimivat jälleen oikeasta juontapatteristosta napatut Doc Emrick, Eddie Olczyk ja Ray Ferraro. Vaikka selostajien kommentit ovat toimivia ja lisäävät aitouden tuntua, ne alkavat hyvinkin nopeasti toistaa itseään. Pelisarjan noviiseja hemmotellaan täysin uudella On Ice Trainer -ominaisuudella. Käytännössä tämä näkyy pelaajien päällä sekä kentällä sijaitsevissa kuvakkeissa, jotka neuvovat esimerkiksi laukauksen suuntaamista ja syöttölinjojen hakemista. Kokonaisuudessaan On Ice Trainer helpottaa sarjan ohjaussysteemin sisäistämistä, jos änäriin Forza 6 Motorsport XBox 360 Turn 10 Studios ei ole aikaisemmin tutustunut. NHL 16 on kunniakas paluu tasokkaalle pelisarjalle. Yleisilme ja pelattavuus toimivat edelleen loistavasti, ja kaivattujen pelimuotojen palauttaminen viimeistelee kokonaisuuden. Mullistavat uudistukset jäävät kuitenkin puuttumaan. Nettipelissä on edelleen omat ongelmansa , mutta NHL onkin aina ollut parhaimmillaan kaverin kanssa kotisohvalla pelattuna. Niko Pankka Ajopelien kuningasta ei tällä hetkellä tarvitse etsiä kaukaa. Forza Motorsport 6 korottaa ajopelien standardeja kuvankauniilla grafiikkamoottorilla ja käsittämättömällä määrällä auto- ja ratavaihtoehtoja. Häikäisevät säänmallinnukset, realistinen äänimaailma ja sulava ruudunpäivitysnopeus luovat pelaajalle ensiluokkaisen ajokokemuksen. Pelin sade-efektejä ihmettelee kauan vielä ruutulipun ohitettuaankin. Forza Motorsport 6 sisältää yli 450 autovaihtoehtoa ja 26 rataa. Mahdollisuudet ovat lähes rajattomat aina klassisesti Ferrarista 90-luvun lopun Volvoon asti. Kaikki au- tot ovat täysin tuunattavissa, mutta peli kuitenkin rohkaisee perinteisen rakentelun sijaan keskittymään uusiin modeihin, jotka mahdollistavat erilaisten pelillisten boostereiden ansaitsemisen. Yhden kisan ajaksi voi esimerkiksi parantaa lähtöruutuaan tai lisätä rengaiden pitoa mutkissa. Modit eivät kuitenkaan siirry nettipeliin, joten ne eivät anna epäreilua etua kenellekään. Nettipeli sisältää useita eri pelimuotoja, jotka mahdollistavat esimerkiksi kisaamisen tietyllä ajoneuvoluokalla. Testijakson aikana yhteydet pelasivat moitteetta, ja häviöstä joutui syyttämään ainoastaan itseään. Uratila on sen sijaan pienoinen pettymys. Eteneminen tapahtuu lineaarisesti, joten pelaaja ei välttämättä pääse heti ajamaan suosikkiajoneuvoilleen räätälöityjä kisoja. Muutamista hudeista huolimatta Forza Motorsport 6 on loistava lajityyppinsä edustaja. Pelisarjan uusin tulokas onnistuu ajotuntuman mallinnuksessa erinomaisesti, ja tämän takia ajopelien fanit eivät taatusti tule pettymään. Suomen puolustusvoimien kannalta autenttisesti hauskimman kokemuksen pelaaja saa ajamalla kymmenen kierroksen maratonin Nurburgringillä 1997 Defender 90:n puikoissa. Niko Pankka 15 VAPAALLA ruotuväki 18/2015 ILMASSA KIEPPUVAA INNOSTUSTA Cheerleading on alkanut vakiinnuttaa asemaansa Suomessa Alikersantti Arttu Päivikäinen nauttii lajin akrobaattisuudesta Noin kolmekymmentä nuorta seisoo muodostelmassa sinisellä matolla. Nuoret miehet ja naiset astelevat koordinoidusti ristiin. Yhtäkkiä kajahtaa ”YY-KAA”, ja pienikokoiset mutta jäntevät naiset lentävät ilmaan komeasti pyörähtäen. Joukkueen kisaohjelmaa valmistellaan huolellisesti. Kansainvälisiä kisoista on kertynyt kokemusta, ja harjoituksissa raikaa joukkueelle erityisesti sanoitettu kappale. Tositilanteessa esitys, asut ja musiikki muodostavat upean ja ikimuistoisen kokemuksen. harjoitusten vieressä näkee keski-ikäisiäkin harrastajia. Kilpailemaan pääsee ainakin Helsingissä jo kuusivuotiaana. – Huipputason cheerleaderit ovat noin parikymppisiä nuoria, valmentaja Eveliina HietakymiSandberg avaa. Cheerleading vetää puoleensa harrastajia monenlaisista lajeista. Yhdistävä tekijä on usein kuitenkin hyvä kehonhallinta. – Meille tulee paljon voimistelutaustaisia nuoria, mutta myös uimahyppääjiä ja trikkaajia, Hietakymi-Sandberg selventää. MIESTEN KANSSA SAMASSA JOUKKUEESSA PÄÄSEE HAASTAMAAN ITSENSÄ ENEMMÄN. Cheerleading on lajina maailmalla hyvin tunnettu, siitä on Hollywood pitänyt huolen. Lajin energisyyttä, tempoa ja puhdasta iloa ei kuitenkaan tajua saapumatta itse paikalle. Täysi ummikkokin tyrmistyy urheilijoiden huokumasta vauhdista ja tunteesta. Atleettisia ja hymyileviä nuoria on hienoa seurata. Harjoitukset ovat kuin sekoitus tanssia ja joukkuevoimistelua. Suomeen energinen laji saapui 80-luvulla vaihto-oppilaiden mukana. Se levisi ensin suurimpiin kaupunkeihin, mutta lajikehitystä on tapahtunut paljon ja hiljalleen seuroja on perustettu myös keskisuurille paikkakunnille. Cheerleadingia voi harrastaa jo neljävuotiaasta lähtien, eikä yläikärajaa ole. Kilpajoukkueen Arttu Päivinen viettää treenivapaitaan Pasilan urheiluhallilta. Helsinki athletics cheerleadersin Xray-joukkueen miespuoliset jäsenet pallottelevat ensin lentopallolla lihaksiaan lämpimiksi. Alkuverryttelyjen jälkeen harjoitellaan nostoja muun joukkueen kanssa. Miehet ovat kolmekerroksisten ihmispyramidien alimmat nostajat. Nuoret naiset nousevat keveästi kohti salin kattoa ja putoavat hallitusti heidän varmoille käsivarsilleen. – On mukavaa päästä välillä Valmentaja Eveliina Hietakymi-Sandbergilla (vasemmalla) on itselläänkin lajitaustaa. Kansainvälisessä kilpailussa Suomi kuuluu eurooppalaisiin suurmaihin. Yhdysvallat on luonnollisesti vielä suvereeni ykkönen, mutta Suomen lisäksi ainakin Norja, Thaimaa ja Taiwan ovat nostaneet päätään kilpailukentillä. Kanadasta ja Etelä-Amerikasta tulee myös huipputason kilpailijoita. Kilpailuissa Suomea on edustanut perinteisesti jokin valmiiksi yhdessä harjoitellut seurajoukkue, mutta asiaan on tulossa muutosta. – Tuleviin naisten MM-kisoihin on Suomesta kasattu maajoukkue, Hietakymi-Sandberg kertoo. ERILAISTA VOIMANKÄYTTÖÄ Kaartin jääkärirykmentin sotilaspoliisikomppanian alikersanttti Teksti: Antti Sarjanen Kuvat: Juho Räty taitto: Markus Lehtonen Tiina Lyytikäinen luottaa alikersantti Arttu Päivisen vahvoihin käsivarsiin. nättejä tyttöjä, Päivinen vinkkaa. CHEERLEADING ON OMA LAJINSA Lajia leimaa elokuvista ja sarjoista tuttu urheilujoukkueen kannustajina toimiminen. Tiina Lyytikäinen selittää kuitenkin tomerasti, ettei kilpacheerleading ole mikään muun urheilun sivutuote. – Monet kuvittelevat, että cheerleaderit ovat tiukasti jonkin joukkueen kannattajasakkia, mutta sitä me emme ole. Meillä on ihan oma juttumme. PUOLUSTUSVOIMAT VOISI MIELESTÄNI JÄRJESTÄÄ VARUSMIEHILLEEN VIIKON PAKOLLISEN CHEERLEADING-KURSSIN. Santahaminasta treenivapaille, Päivinen vitsailee kysyttäessä cheerleadingin hyödyistä asepalvelukselle. Hän jatkaa kertomalla kehonhallintansa parantuneen. On helppo myös huomata, että ryhmässä toimiminen sujuu. Joukkue laskee yhdessä tahtia ja kaikki tietävät paikkansa kentällä. Joukkueessa on Päivisen lisäksi myös kaksi muuta varusmiestä. Päivinen kertoo harrastaneensa jääkiekkoa, jalkapalloa ja breakdancea ennen siirtymistään cheerleadingin pariin. – Kaverit suostuttelivat puolitoista vuotta ja lopulta sitten päädyin tänne. Lempiasiani täällä on ehdottomasti akrobatia. Joka lajissa ei myöskään pääse nostelemaan Lyytikäisellä on menossa jo viides vuosi rakkaan harrastuksen kanssa. Hän on käynyt läpi kaikki harrastustasot ja ollut niin nais-, kuin sekajoukkueissakin. Sekajoukkueiden eduksi hän mainitsee fyysisyyden. – Miesten kanssa samassa joukkueessa pääsee haastamaan itseään enemmän. Naisten joukkueessa sinua on nostamassa kolme henkeä, kun taas miesnostajia on pääsääntöisesti yksi. Hänen mukaansa cheerleading kasvattaa suosiotaan Suomessa, ja miespuolisiakin harrastajia tulee jatkuvasti lisää. – Puolustusvoimat voisi mielestäni järjestää varusmiehilleen viikon pakollisen cheerleadingkurssin, Lyytikäinen naurahtaa. 16 takakansi ruotuväki 18/2015 potretti Prikaatikenraalista käsivarren johtajaksi Juho Korpela Raketti-isku jäi mieleen Puolustusvoimiin lisää avoimuutta Kotimaassa Koskela on toiminut muun muassa reserviupseerikoulun kouluttajana, Porin prikaatin esikuntapäällikönä ja Jääkäriprikaatin komentajana. Koskela on palvellut myös viidessä ulkomaanoperaatiossa: ensin Lähi-itä, sitten Bosnia ja Hertsegovina, Makedonia, Afganistan ja viimeisimpänä Liberia. Vuonna 2001 käynnistyneessä Afganistanin operaatiossa Koskela toimi siviilisotilasyhteistyön päällikkönä. Operaatiota kohtaan esiintyi paljon vihamielisyyksiä. – Afganistanissa kaikki oltiin perustettu tyhjästä. Yhteiskunta oli täysin raunioilla, ja osaavat ihmiset olivat hävinneet maasta. Se oli haastava paikka, Koskela muistelee. – Ehkä mieleenpainuvimpana Liberian operaatio päättyi Koskelan osalta vuonna 2014. Hän jäi sotilastehtävistä eläkkeelle 54vuotiaana. Noin vuoden päästä hänet valittiin kuitenkin Enontekiön kunnanjohtajaksi. On melko harvinaista, että puolustusvoimien listoilta päädytään johtamaan kuntaa. Koskelan ainoa johtajakoulutus on saatu puolustusvoimilta. Hänen mukaansa siviilipuoli on hyvin erilainen johdettava kuin sotilasorganisaatio. – Siviilissä työntekijöiden taustat ovat hyvin vaihtelevia. Kunnassa on keskustelevampi tapa toimia. Kuitenkin puolustusvoimissa johtamisesta pystyy ammentamaan paljon kunnan johtamiseen. Ihmiset kaipaavat määrätietoisuutta, koordinaatiota ja päätöksentekokykyä. Kuva: Juho Korpela Mauri Koskelan työura on pitkä ja monipuolinen: Liberiassa riehuneen ebolan, Afganistanin raketti-iskun ja päivittäisen korruption nähnyt evp. prikaatikenraali on nyt Enontekiön kunnanjohtaja. Viidessä eri ulkomaan kriisinhallintaoperaatiossa ja yhteensä 13 eri joukko-osastossa työskennelleen Koskelan jokaista työtehtävää ei pysty millään käsittelemään yhdessä lehtiartikkelissa. Pohjanmaan lakeuksilta, Lappajärveltä kotoisin oleva 55-vuotias Koskela haaveili seitsemänvuotiaana sotilaan ammatista. Haave piti. Urheiluun käytettyjen henkilökohtainen syy -lomien vuoksi Koskelan Oulun Hiekkavaarassa suoritettu varusmiespalvelus ja kadettikoulu menivät osittain päällekkäin. Omaa sotilaspassiaan Koskela ei nähnyt uransa aikana kertaakaan. – Ensimmäisen kerran sain sotilaspassin käteeni sotilasurani päätyttyä. Toki vähän täydennettynä, Koskela sanoo. tapahtumana ulkomaanoperaatioista on Afganistanissa operaation pääesikuntaan tehty raketti-isku. Se tehtiin meitä vastaan. Koskela on nähnyt läheltä myös pahamaineisen ebolan. Liberian operaatio sai uuden ulottuvuuden, kun epidemia iski. Operaatio muuttui ebolan vaaroista tiedottamiseen ja ihmisten auttamiseen. – Ebolaa en pelännyt, sillä koko ajan piti olla vastuussa omista joukoistaan. Omaa kohtaloa ei ehtinyt jännittää, Koskela toteaa. – Liberian puolesta minulla oli epidemian iskiessä pelonsekaiset tunteet. Maan terveydenhuolto oli lapsenkengissä, fasiliteetit surkeat ja koulutustaso huono. Korruptiota oli monesti havaittavissa. Koskela sanoo joutuneensa kovettamaan operaatioissa tapahtuneiden pahuuksien takia mieltään. Paikan päällä vertaiskeskustelu on järkyttävien tapahtumien jälkeen hänen mielestään tärkeintä. – Kavereiden kanssa saunominen on hyvä tapa keskustella, vaikka se kliseiseltä kuulostaakin. Prikaatikenraali evp. Mauri Koskela valittiin Enontekiön kunnanjohtaksi viime kesänä. Uudessa työssään Koskelan on pitänyt totuttautua myös politiikkaan. Johtaminen on haasteellista, sillä luottamushenkilöillä on omat poliittiset intressinsä kunnan intressien ohella. ”Ebolaa en pelännyt, sillä koko ajan piti olla vastuussa omista joukoistaan.” Koskela miettii pitkään vastausta kysymykseen siitä, mitä siviiliorganisaatiosta pitäisi ottaa puolustusvoimiin. Hän mainitsee avoimuuden. Koskelan mielestä kunnan työntekijöiden avoimuutta asioiden käsittelyssä ja esilletuomisessa voisi lisätä puo- lustusvoimissa. Minkälainen sitten on hyvä kunnanjohtaja Mauri Koskelan mielestä? – Tässä työssä täytyy olla laajaalainen näkemys yhteiskunnan toiminnasta. Pitää olla hyvin paneutunut omaan tehtäväänsä. Uusia ideoita matkailuun Enontekiö on pinta-alaltaan Suomen kolmanneksi suurin kunta. Asukkaita siellä on kuitenkin hieman vajaa 2 000. Koko käsivarren kattava kunta on harvaan asuttu ja elää pitkälti matkailusta. Koskela haluaisi olla kunnanjohtajana kehittämässä avoimuutta uusien matkailuun liittyvien hankkeiden perustamisessa paikkakunnalle. – Tällä hetkellä asiat tahtovat olla samankaltaisia kuin 20 vuotta sitten. Ympärivuotinen turistivirta vaatisi uusia ideoita. Koskelan sydän sykkii Lapille. Ilman Jääkäriprikaatin komentajana toimimista hän ei omien sanojensa mukaan olisi välttämättä tähän virkaan hakenut. – Lapissa puhutaan asioista suoraan kuten Pohjanmaallakin. Täällä ihmisillä on eteenpäin katsova mieli. Katsotaan mielummin mahdollisuuksia, ei rajoituksia. Koskelan kunnanjohtajan virka on maksimissaan neljän vuoden pituinen. Koittavatko sen jälkeen eläkepäivät? – Koskaan ei kannata sanoa ei koskaan. Tämä ei ole välttämättä eläkevirka. Olisin valmis jakamaan omaa ammattitaitoani vie- poiminta kalenteri Keski-Suomen Maanpuolustussäätiö juhlii Sotilasmusiikkia Kempeleessä 20.10.2015 Kalle Tornberg Kuva: puolustusministeriö Keski-Suomen Maanpuolustussäätiön 25-vuotisjuhlia vietetään tiistaina 20. lokakuuta Jyväskylän yliopistolla kello 18 alkaen. Juhlapuhujana tilaisuudessa on puolustusministeriön kansliapäällikkö, kenraaliluutnantti Arto Räty (kuvassa). Keski-Suomen Maanpuolustussäätiön asiamiehen, Kari Kilpeläisen mukaan luvassa on arvokas juhla. – Juhlassa ohjelmassa on muun muassa Ilmavoimien soittokunnan musisointia. Tilaisuudessa on myös säätiön huomionosoituksia sekä kunniamiekan ja juhlamitalien luovutuksia. Juhlan päätössanat lausuu KeskiSuomen Maanpuolustussäätiö rs:n puheenjohtaja Pekka Selin. Säätiön toiminta keskittyy vapaaehtoisen maanpuolustustyön tukemiseen Keski-Suomen alueella. Juhlavuoden kunniaksi ja toiminnan varojen hankintaa varten säätiö on lanseerannut juhlamitalin, joita yritykset ja yksityiset henkilöt voivat lunastaa itselleen. 25-vuotias säätiö on Kilpeläisen mukaan yhä elinvoimainen. – Säätiön tulevaisuus näyttää hyvältä, mutta totta kai nykyinen taloudellinen tilanne heijastuu varojen hankitaan. Työpanosta joudutaan lisäämään, Kilpeläinen toteaa. Keski-Suomen Maanpuolustussäätiön 25-vuotisjuhla on avoin yleisölle. Keski-Suomen Maanpuolustussäätiön 25-vuotisjuhla Tiistaina 20. lokakuuta, klo 18.00. Jyväskylän yliopisto, Agora, Martti Ahtisaari-sali. lä puolustusvoimissa. Nuorempien sotilaiden kouluttaminen kriisihallinnan saralla on lähellä sydäntäni. Mauri Koskela Lapin sotilassoittokunta konsertoi Kokkokankaan seurakuntakeskuksessa Kempeleessä torstaina 29. lokakuuta kello 19. Mars! konsertti esittelee yleisölle sotilasmusiikin helmiä kapellimestari Jaakko Nurilan johdolla. Konsertissa on luvassa aikaan sopivaa sotilasmusiikkia maanpuolustusiltamien hengessä. > konserttikalenteri.puolustusvoimat.fi Aliupseeriliitto täyttää vuosia • Ikä: 55 • Asuinpaikka: Enontekiö • Ammatti: Kunnanjohtaja • Koulutus: Yleisesikuntaupseeri • Sotilasarvo: Prikaatikenraali evp. • ”Kun teet, tee kunnolla. Jos poskelleen, niin kunnolla poskelleen.” seitsenosaista Requiemia yhdessä Etelä-Karjalan klassisen kuoron kanssa Lappeen Marian kirkossa Lappeenrannassa torstaina 29. lokakuuta kello 19. Konsertin solisteina Frigyes Hidasin romanttista teosta esittävät sopraano Miina-Liisa Värelä, altto Merkel PrangelSilmato, tenori Jyrki Anttila ja basso Petri Pussila. Konsertin kapellimestarina toimii Riku Huhtasalo. > konserttikalenteri.puolustusvoimat.fi Aliupseeriliitto juhlistaa 50-vuotista taivaltaan Helsingin yliopiston juhlasalissa 28. lokakuuta kello 13.00–16.30. Turvallisuuspoliittinen paneelikeskustelu Rakuunan soittokunta tulkitsee > www.puolustusvoimat.fi Rakuunan romanttinen Requiem Maanpuolustuskorkeakoulun paneelikeskustelu Helsingin Kirjamessujen Tiedetorilla perjantaina 23. lokakuuta kello 15.30.
© Copyright 2024