Etätyötä kokeillaan Liiga Rauma-luokan Kokonais-
Ruotuväki, PL 25, 00131 HKI MP2 Itella Oyj Etätyötä kokeillaan TUVE-työasema mahdollistaa työskentelyn kotioloissa uutiset, sivu 4 puolustusvoimien uutislehti 53. vuosikerta n:o 16 (1169) 17.9.2015 verkossa > www.ruotuvaki.fi Kuva: Jesse Hiltunen ”Säästöt ovat myrkkyä” Viime viikon budjettiriihessä vahvistui parlamentaarisen työryhmän esittämä 50 miljoonan euron lisäraha maavoimien materiaalihankintoihin. Mutta puolustushallintoon kohdistui myös konsernisäästöjä, jotka vaikuttanevat toimintamenoihin. – Konsernisäästöt ovat myrkkyä yleiselle asevelvollisuudelle, joka perustuu riittävän hyvään varusmieskoulutukseen ja kertausharjoituksiin, puolustusministeri Jussi Niinistö jyrähtää. uutiset, sivu 3 Rauma-luokan Kokonais- Liiga uutiset, sivu 3 kentällä, sivu 10 vapaalla, sivu 15 ohjusveneiden korjaushanke etenee turvallisuusmessut kokosivat kansaa – nyt se alkoi! 2 ruotuväki 16/2015 pääkirjoitus nurkka 17.9.2015 Robotti, ihminen ja kokemus Pari viikkoa sitten liikenne- ja viestintäministeriö sekä Posti esittelivät uuden tavan toimittaa paketteja robottihelikopterilla, joka kuljetti paketteja mantereelta Suomenlinnan saareen neljän päivän ajan. Tämä kokeilu oli häivähdys tulevaisuudesta. Robotiikan hyödyntäminen kuuluu hallituksen toimintasuunnitelman kärkihankkeeseen, jonka tarkoituksena on rakentaa digitaalisen liiketoimminnan kasvumpäristö. Liikenne- ja viestintäministeri Anne Bernerin mukaan Suomen lainsäädääntö on tarkoitus muokata kokeiluihin kannustavaksi, ja eri hallinnonalojen on määrä laatia omat robotiikkasuunnitelmansa. Puolustushallinnossa miehittämättömät lennokit eivät ole uutta. Puolustusvoimilla on ollut jo vuodesta 2002 käytössään miehittämätön lentotiedustelujärjestelmä, jonka kalustona ovat Ranger-tiedustelulennokit. Näitä on käytetty ”Puolustushallinnossa miehittämättömät lennokit eivät ole uutta.” kohtuullisesti viranomaisyhteistyössä. Lisäksi puolustusvoimat hyödyntää eri kokoisia radioohjattavia lennokkeja ilmatorjunta-ammuntojen harjoitusmaaleina. Esimerkiksi Yhdysvallat käyttää miehittämättömiä lennokkeja myös taistelutoimiin. Julistettuaan terrorisminvastaisen sodan 2001 miehittämättömiä Predatorlennokkeja on raportoitu käytettävän esimerkiksi Afganistanissa ja Pakistanissa. * * * Liikenne- ja viestintäministeriön tulevaisuuden visioissa Suomessa on maailman mittakaavassa merkittäviä älykkään automaation osaamiskeskittymiä vuoteen 2020 mennessä, jolloin maalla, merellä ja ilmassa liikkuvat robotit ovat arkipäivää. Tämä mahdollistetaan muun muassa kehittämällä sääntelyä sellaiseksi, että Suomi houkuttelee alan toimijoita. Miehittämättömien lennokkien turvallisuus saattaa askarruttaa monia. Ilmailun turvallisuudesta määrätään ilmailulainsäädännössä. Suomenlinnan pakettikokeilu toteutettiin poikkeusluvin, ja kokeilu oli ensimmäinen kerta Euroopassa kaupunkiolosuhteissa. Trafin pääjohtaja Pekka Hentun mukaan eurooppa- lainen ilmailulainsäädäntö on jäyhää ja Suomi edustaa liberaalia linjaa. Anne Bernerin mukaan Suomen lainsäädäntö ja toimintaympäristö muokataan kokeiluihin kannustaviksi. Suomi onkin hyvä paikka miehittämättömien lennokkien kokeiluun Suomalainen liikenneturvallisuusosaaminen on korkeatasoista. Automaation lisäämistä edeltää huolelliset virkamieslaskelmat. Robottiohjaus voi olla turvallisempikin kuin manuaalinen. Ilman kokeiluja ei synny uutta. Mutta sotilaskontekstissa automaatioon liittyy kuitenkin haasteita, joita ei voi ratkaista vain insinöörimenetelmin. Erityisesti taistelukäytössä päästään myös moraalisten kysymysten äärelle. Vaatii erittäin pitkällistä arvokeskustelua, ennen kuin voimme antaa algoritmeille vallan päättää ihmisten elämästä ja kuolemasta. Jos aseistettu lennokki tekee virheen, ovat seuraamukset äärimmäisen vakavat. Kriittisissä puheenvuoroissa on huomautettu, että osa yhdysvaltalaisista Predator-lentäjistä kokee näkemänsä kuin videopelinä. Kuinka voimakas vieraantumisreaktio tapahtuukaan, jos robotin silmikon takaa ei näykään ihmisen katse, vaan lennokit näkyvät vain täplinä tilannekartalla? Siinä haaste sotilaspedagogiikalle. tornitouhua > [email protected] Alivoimaisen pitää olla aktiivinen Tästä huolimatta sotateoreetikot ovat kautta aikain etsineet voiton kaavaa. Sana kaava tuo kuitenkin mieleen jotain systemaattisesti samalla tavalla toimivaa, joka ei sovi sodan ympäristöön. Suomen talous on tällä hetkellä suurten haasteiden edessä. Nämä haasteet heijastuvat luonnollisesti myös puolustusvoimien rahoitukseen, mistä johtuen tulevaisuuden asejärjestelmiemme ja doktriiniemme valinnat on oltava hyvin harkittuja. Puolustusvoimillamme on aina ollut puutetta ja näin tulee jatkumaan. Historian saatossa suomalaiset sotataidolliset ratkaisut ovat olleet käytännönläheisiä ja enemmän toiminnallisia kuin materiaalisia. Jättiläistä horjutetaan ennen kaikkea idealla, ajatuksella, joka osataan taidokkaasti soveltaa käytäntöön. Millainen doktriini, oppi siitä miten asevoimaa käytetään, meillä pitäisi olla tulevaisuudessa, siitä pitäisi nyt keskustella, koska Suomen taloustilanteessa materiaalikeskeinen ajattelu horjuttaa vain meitä itseämme ja näin rapauttaa sotataitoamme. Huipputeknologiaan perustuva puolustusratkaisu ei onnistu, jos siihen ei ole varaa. Alivoimaisen ei myöskään pidä lähteä kehittämään vastustajan kanssa symmetristä toimintatapaa, koska määrällisesti alivoimainen häviää. Alivoimaisen pitää olla aktiivinen ja epäsymmetrinen, eikä kangistua kaavoihin. Meidän on aina mietittävä, miten jättiläistä liikutetaan siinä määrärahakehyksessä, minkä Suomen kansa meille sotilaille suo. Omaleimaisen suomalaisen taktiikan esikuvana on pidetty Joutselän taistelua Karjalan kannaksella vuonna 1555. Tuossa taistelussa Juho Maununpojan johtamat suomalaiset talonpojat löivät huomattavasti suuremman venäläisen sotajoukon käyttämällä hyväkseen maaston tarjoamia mahdollisuuksia sekä omia erityistaitojaan, kuten hiihtotaitoa ja lähitaistelukykyään. Tänä päivänä Joutselän taistelun olemassaolosta ei olla enää varmoja. Suomalaisen sotataidon kehityksen kannalta kuitenkin sillä, että taistelua ei ehkä ollutkaan, ei ole merkitystä. Me ja sukupolvet ennen meitä olemme Joutselän tarinan kautta oppineet, että mahdollisuutemme pärjätä määrällistä ylivoimaa vastaan riippuvat kyvystämme käyttää hyväksi maastoa, olosuhteita, suomalaisen luonteen vahvuuksia ja ominaispiirteitä sekä koulutuksemme tarjoamia mahdollisuuksia. Keskeisimmät sotataidolliset periaatteemme ennen viime sotiamme – ja myös niiden aikana – olivat painopiste, yllätys ja reservi. Ymmärrettiin, että alivoimainen ei voi olla passiivinen, vaan sen pitää yllätyksin etsiä ja ylläpitää aloitetta, jolla mahdollistetaan tilanteen hallinta suhteellisin pieninkin joukoin. Toimittiin kuten sotataidon, tiedon ja viisauden jumalatar Pallas Athene toimi kreikkalaisessa mytologiassa Herkuleen taistellessa jättiläistä vastaan. Koska Herkules oli liian heikko kohdatakseen jättiläisen edestä, Pallas Athene kuiskasi Herkuleen korvaan ”horjuta jättiläistä, horjuta jättiläistä” kehottaen Herkulesta toimimaan siten, että jättiläinen siirtyy itselleen epäedulliseen asentoon, jolloin Herkules pääsee käyttämään omia vahvuuksiaan. Pasi Kesseli Sotilasprofessori Sotataidon laitos Maanpuolustuskorkeakoulu kysymys Edellisessä lehdessä kysyimme: Oletko osallistunut maanpuolustuskiltatoimintaan? sosiaalisesta mediasta 5.9. @TatuAiro ”Eikös pieni hajoilu kuulu asiaan? Tarkoitus on kouluttaa varusmiehiä toimimaan tarvittaessa kovassakin paikassa.” – Aamulehden toimittaja Tatu Airo kommentoi reservin vänrikki Olli Viljamaan väitteeseen, ettei hajonnut kertaakaan varusmiespalveluksensa aikana. 10.9. @SanteriSalo_ ”Olen ce-kuljettaja, siitä huolimatta oppilaat kenttäylentävät minut kokelaaksi. Inttivisasta tulos ’upseeriainesta’ http://www.inttivisa.fi/” – Kainuun prikaatissa palveleva sotilaskuljettaja Santeri Salo ansaitsi inttivisa-pelissä omaa sotilasarvoaan korkeamman tittelin. 10.9. @KajKunnas ”Aurinkoista huomenta kaikille! Ja kiitos Puolustusvoimat eilisestä Military Tattoosta! Henkevä, huikea, tunteikas tapahtuma.” – Tattoo Show 2015 -tapahtuman sotilasurheilukisan juontaja Kaj Kunnas riemuitsi upeaa konserttia vielä seuraavana aamunakin. 11.9. @vanhanen_reima ”Mahoton tsemppi ja taito! Jäipä kyllä ens viikolla kotiutuvista spollareista hyvä mieli!” – Jääkäriprikaatin esikunnan koulutusosaston päällikkö, everstiluutnantti Reima Vanhanen oli tyytyväinen 16. syyskuuta kotiutuneisiin sotilaspoliiseihin. Osallistu keskusteluun sosiaalisessa mediassa #ruotuväki tai lähetä mielipiteesi sähköpostilla [email protected] LEVIKKISIHTEERI Kaartinjääkäri Joonas Immonen Puh. 0299 500 718 [email protected] Kyllä 41% 59% Ei Seuraava kysymys: Onko Suomi yhä kriisinhallinnan suurmaa määrärahojen vähentämisen jälkeen? Äänestykseen voi osallistua myös Ruotuväen KUSTANTAJA: Puolustusvoimat Seuraava numero ilmestyy 1.10.2015 TILAUS-, LASKUTUS- JA OSOITEASIAT: Puh. 0299 500 718 ISSN 0557-4897 (painettu) ISSN 1458-8005 (verkkolehti) PÄÄTOIMITTAJA Mikko Ilkko Puh. 0299 500 715 [email protected] UUTISPÄÄLLIKKÖ Juha Heikkinen Puh. 0299 500 716 [email protected] VERKKOUUTISPÄÄLLIKKÖ Helena Immonen Puh. 0299 500 717 [email protected] arkisin kello 8.00–16.15 [email protected] Pirkanmaan Lehtipaino Oy Tampere 2015 Toimituksen ja palvelupisteen käyntiosoite: Pääesikunta, C-rakennus, Fabianinkatu 2, 00130 Helsinki, postiosoite: PL 25, 00131 Helsinki, puhelinvaihde: 0299 800 internet-osoite: > www.ruotuvaki.fi TOIMITTAJAT Upseerikokelas Samuli Virtanen 0299 500 714 Alikersantti Juho Korpela Puh. 0299 500 704 Alikersantti Antti Sarjanen Puh. 0299 500 739 Korpraali Jussi Vainikka Puh. 0299 500 617 Kaartinjääkäri Joonas Koivisto Puh. 0299 500 616 Kaartinjääkäri Kalle Toivonen Puh. 0299 500 705 [email protected] VALOKUVAAJAT Upseerikokelas Juho Räty Puh. 0299 500 708 Kaartinjääkäri Ville Bröijer Puh. 0299 500 735 [email protected] GRAAFIKKO Kaartinjääkäri Sofia Korhonen [email protected] 3 uutiset ruotuväki 16/2015 Toiminnasta joudutaan säästämään Valmiuden tehostamisesta tehdään ketterämpää muun muassa säädöksiä kehittämällä. Puolustusministeri jäi hallituksessa vähemmistöön sotilaseläkkeistä päätettäessä. Mikko Ilkko Valmiuden tehostamiseen säädöksiä Ketterä valmiuden tehostaminen Kuva: Jesse Hiltunen Myös puolustushallinnossa joudutaan toteuttamaan niin kutsuttuja konsernisäästöjä, joihin sisältyy leikkauksia toimintamenoihin. Tämä selvisi viikolla hallituksen budjettiriihessä. Säästöjen koko tulee julkiseksi kuun lopussa. – Aloitimme välittömästi säästökohteiden etsimisen yhdessä puolustusvoimien johdon kanssa, puolustusministeri Jussi Niinistö sanoo. Puolustusministerin lähtökohta ennen budjettiriiheä oli se, että puolustuksesta ei tingitä. Puolustushallinnolla olisi ollut halukkuutta saada enemmänkin rahaa liittyen Ukrainan kriisin opetuksiin. – Puolustushallintoon kohdistuvat konsernisäästöt ovat myrkkyä yleiselle asevelvollisuudelle, joka perustuu riittävän hyvään varusmieskoulutukseen ja reserviläisten kertausharjoituksiin. Monen laihan vuoden jälkeen toiminnan taso on pystytty palauttamaan, Niinistö selvittää. – Ensi vuodelle suunnitellut 18 000 kertausharjoitusvuorokautta on korkeintaan tyydyttävä taso. Jos siitä joudutaan vielä tinkimään, se vaikuttaisi puolustuksen uskottavuuteen. Puolustushallinnolle on yhä tulossa parlamentaarisen työryhmän esittämä 50 miljoonan lisäraha maavoimien materiaalihankintoihin. – Työryhmän esitys oli oikeansuuntainen. Pidän tärkeänä, että maavoimat ei jää jälkeen tällä hallituskaudella. Nyt on mahdollista paikata puutteita, jotka aiheutuivat viime hallituskauden säästöistä, Niinistö tuumii. Merivoimien taistelualusten hankkiminen ja Hornetien seuraajien selvityksen aloittaminen sisältyvät hallitusohjelmaan. – Toivon ja uskon, että niiden hankkimisesta ei enää jouduta keskustelemaan. Vallitsee laaja konsensus siitä, että meillä pitää olla toimivat meri- ja ilmavoimat. Rahoituksen löytämiseksi tarvitaan toki luovia ratkaisuja. Hallitusohjelmassa päätettiin laatia ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon lisäksi puolustusselonteko sekä Nato-selvitys. Puolustusministeri Jussi Niinistön mukaan selontekoprosessin muotoa ei ole vielä päätetty. – Molempia selontekoja tehdään rinnan ja ne valmistuvat minun käsitykseni mukaan ensi vuoden lopulla tai vuoden 2017 alussa. maksaa. Etenkin maavoimissa valmiuden tehostamista tarvitaan, sillä meri- ja ilmavoimat koostuvat pääosin ammattilaisista. – Puolustusvoimilla on oma käsitys miten nopeampi reagointikyky saadaan aikaan. Meillä on valmiuden tehostamiseen liittyviä tarpeita, mutta se ei käy täysin ilman rahaa. Suomen akilleen kantapää on tietenkin liikekannallepanon hitaus, etenkin maavoimien osalta. Tätä yritetään parantaa, Niinistö arvioi. Paljon voidaan kuitenkin tehdä lainsäädäntöäkin kehittämällä, niin sanotusti kustannusneutraalisti. – Aion edistää suunnitteilla olevia säädöshankkeita, joilla voidaan tehostaa valmiutta. Nämä liittyvät varusmiesten käyttöön valmiutta tehostettaessa, reserviläisten kertausharjoituskutsujen aikarajoihin, kertausharjoituskattoon ja toimivaltuuksiin. Toimivaltuuksilla tarkoitan Rajavartiolaitoksen ja puolustusvoimien yhteistyön tehostamista eri asteisissa kriisitilanteissa, Niinistö valottaa. – Toivottavasti rahaa vaativat hankkeet eivät unohdu, mutta realistina täytyy tunnustaa että tilanne on vaikea varsinkin kun ennen näkemätön siirtolaisvyöry tuo mukanaan satojen miljoonien kustannukset. Operaatioiden tärkeyttä mietittävä Hallitus vähentää kriisinhallinnan määrärahoja. Tämä johtanee puolustusministerin mukaan vetäytymiseen joistakin operaatioista. – Joudutaan priorisoimaan operaatioita. On monia sirpalemaisia tai lipunnäyttöoperaatioita, joiden tarpeellisuutta joudutaan miettimään tämän syksyn aikana. Pyritään selvittämään operaatioista saatava hyöty sekä kohdealueella että puolustusvoimille. Niinistön mukaan kriisinhallinta saattaa tarvita lisärahoitusta, koska tulevia operaatioita on vaikea ennustaa. – Aikaisempina vuosina ei ole ollut tavatonta, että kriisinhallintaa rahoitetaan lisäbudjeteilla. Naton operaatioihin osallistuminen on aiheuttanut poliittista keskustelua Suomessa. – Suomessa on poliittisesti helpompaa perustella YK-operaatiota. Oli sitten mielipide Afganistanista tai Natosta mitä tahansa, on huomattava kuinka Afganistanista on saatu hyötyä suomalaisen puolustuksen kehittämiseen, jopa varusmieskoulutukseen. Natooperaatiot ovat vähenemään päin, kun Nato keskittyy perustehtäväänsä eli yhteisen puolustuksen kehittämiseen viidennen artiklan puitteissa. Mutta mitään operaatiotyyppiä ei ole poissuljettu, Niinistö tuumii. Sotilaseläkejärjestelmää ei tunneta riittävästi Sotilaiden eläkeikään on tulossa korotus. Asia on eduskuntakäsitte- lyssä, mikä voi jatkua pitkäänkin. – Sotilaseläkejärjestelmästä on hallituksen sisällä eriävä näkemys. Ei ole salaisuus, että olen ollut eri mieltä kuin enemmistö mutta demokratiassa mennään enemmistön ehdoilla, Jussi Niinistö toteaa. – Sotilaseläkejärjestelmän luonnetta ei ole riittävän hyvin ymmärretty johtajareservin luomisessa. Se on kustannustehokas tapa luoda sodanajan joukko johtajineen. Niinistöllä ei ole vielä vastausta siihen, kuinka mahdollinen eläkeiän pidentäminen vaikuttaisi reservin luomiseen. – Jos asia etenee siten, että eläkeikä pitenee kahdella vuodella, joudutaan selvittämään miten sen kanssa voidaan toimia. Rauma-luokan ohjusveneiden korjaaminen etenee Antti Sarjanen Kuva: puolustusvoimat Rauma-luokan ohjusveneet on suunniteltu pintasodankäyntiin, mutta niillä on myös kyky torjua sukellusveneitä. Rauma-luokan ohjusveneitä riivanneet väsymisvauriot on saatu korjattua siihen pisteeseen, että Naantali-alus on voinut siirtyä harjoitteluvaiheeseen. Harjoitteluvaiheessa alusta käytetään normaalisti ja hieman tavallista kovempaan harjoitteluun. Jos testit osoittavat korjausten olleen onnistuneita, voidaan aluksen käyttöä jatkaa normaalisti. Väsymistä löytyi juuri Rauma- luokan aluksista, sillä nissä yhdistyy erittäin kevyt rakenne todella vahvaan propulsiojärjestelmään. Kapteeniluutnantti Juho Ronumäen mukaan ohjusveneet ovat kuin viisikymmenmetrisiä vesijettejä. Vastaavien ongelmien vähentämiseksi tulevaisuudessa on aluksen rakenteisiin tehty pieniä muutoksia. Rakenteiden ja niihin kohdistuvien voimien seurantaa on myös lisätty. Insinöörikomentaja Ilkka Mäkinen kertoo vaurioiden olleen vähäisiä. – Väsymisvauriot sijoittuvat ai- noastaan niin kutsuttuihin sekundäärirakenteisiin, jotka eivät siis vaikuta aluksen kokonaislujuuteen, hän selventää. Vauriot olisivat Mäkisen mukaan aiheuttaneet maksimissaan pienehkön vuodon aluksen harmaavesi- tai polttoainetankkiin, josta se oltaisiin huomattu nopeasti. Ei vaikutusta merialueiden puolustukseen Mäkinen painotti, ettei ajokiellon pituus johtunut vaurioiden vaka- vuudesta. Hänen mukaansa vastaavia ongelmia on kohdattu ilmavomissa pitkään, mutta merivoimissa ilmiö oli uusi ja siksi se haluttiin tutkia, testata ja korjata perusteellisesti. – Kyseessä eivät olleet niin suuret vauriot, etteikö aluksilla olisi lähdetty kriisitilanteessa vesille. Korjaustoimenpiteet on voitu rahoittaa korjausten aiheuttaman vähäisemmän käytön säästöillä. Ajokiellon aikana aluksen henkilöstö on voinut harjoitella muilla alustyypeillä. 4 lyhyesti Jukka Juustista kansliapäällikkö Ylijohtaja Jukka Juusti nimitettiin uudeksi puolustusministeriön kansliapäälliköksi. Juusti aloittaa neljä vuotta kestävän virkansa vuoden 2016 alusta. Puolustusministeri Jussi Niinistö perusteli valintaa valtionneuvoston yleisistunnossa 10. syyskuuta Juustin johtamisosaamisella liittyen teknologiaan, puolustusmateriaaliin ja sotilaallisten suorituskykyjen kehittämiseen. – Juustissa yhdistyvät kokemus vastuullisista tehtävistä sekä vahva siviilikoulutuksen kautta hankittu osaaminen, Niinistö täsmensi. Juusti on koulutukseltaan diplomi-insinööri. MKo Sotataidon maisterit valmistuivat Läheltä piti -tilanne Rovajärvellä Jääkäriprikaatin harjoituksessa Rovajärvellä sattui 9.9 tilanne, jossa varusmiehen rynnäkkökivääri laukesi tahattomasti noin 15 sentin päähän henkilön jaloista. Varusmiehen olalla hihnasta roikkunut rynnäkkökivääri laukesi hänen heittäessään savuheitettä. Laukeamisen syynä oli aseen löystynyt vaihdin. – Tilanne kuitenkin osoittaa, että aseenkäsittelykoulutus on mennyt perille, sillä piippu oli osoitettu turvalliseen suuntaan alaspäin, kertoo harjoituksen johtaja everstiluutnantti Reima Vanhanen. Tapahtumasta ei aiheutunut henkilövahinkoja. Käytetty ase on tarkastettu ja poistettu käytöstä. NPa Puolustusvoimille uusia maastoautoja Etätyötä kokeillaan puolustusvoimissa Pilotissa on mukana henkilöstöä hyvin erilaisista tehtävistä. Tietoturva edellyttää huolellisuutta etätyössä ja sen arvioinnissa. Samuli Virtanen Puolustusvoimien eri hallintoyksiköissä pilotoidaan syksyn aikana etätyötä uutena työskentelytapana. Tarkoituksena on selvittää, onko mahdollista soveltaa suomalaiseen työkulttuuriin rantautunutta etätyötä puolustusvoimissa. Etätyöpilotointiin osallistuvat henkilöt työskentelevät kokeilussa muualla kuin puolustusvoimien tiloissa. Tämä on mahdollista turvallisuusverkossa olevan tietokoneen ja virkapuhelimen avulla. Pilotointihanketta johtava Pääesikunnan henkilöstöosaston palvelussuhdesektorin johtaja Kati Virtanen kertoo, että etätyöllä pyritään helpottamaan hajautetun työn tilojen suurta kysyntää. Hajautettu työ tarkoittaa käytännössä puolustusvoimien tiloissa sähköisesti tehtävää työtä. – Työn ja perhe-elämän sovittamiseen ja siirtymisvelvollisuuteen liittyviin haasteisiin etätyö tuo helpotusta, Virtanen kommentoi. Siirtymisvelvollisuudella tarkoitetaan puolustusvoimien henkilöstön velvollisuutta siirtyä tehtävästä toiseen. Hanke alkoi toukokuun alussa vaiheella, jossa selvitettiin TUVEtyöasemien toiminnallisuutta ja käyttömahdollisuuksia. Toisessa vaiheessa etätyötä kokeillaan työntekomuotona. Vaihe aloitettiin elokuussa rajatulla joukolla. Pilottiin on valittu eri puolustushaaroista hyvin erityyppisissä tehtävissä olevia henkilöitä. – Kartoitetaan sitä, että jos puolustusvoimissa otetaan etätyö laajemmin käyttöön, minkä tyyppistä ohjeistusta tarvitaan, ja minkä tyyppisissä tehtävissä olisi tai ei olisi mahdollista tehdä etätyötä, Virtanen kuvailee. Päätökset vasta vuodenvaihteessa Todennäköisesti mahdollisuuksia etätyön tekemiseen aukeaa vain toimistotyötä tekeville, mutta Vir- TUVE-työasema mahdollistaa työskentelyn kotioloissa. tanen ei sulje muuta henkilöstöä etätyön ulkopuolelle. – Tämä on pilotointi, eikä haluta rajata vielä, missä tehtävissä etätyö on tai ei ole mahdollista. Tässä haetaan rajapintoja ja pelisääntöjä mahdollisen etätyön kohdalla, Virtanen korostaa. Etätyötä tekevät allekirjoittavat etätyösopimuksen työnantajansa kanssa. Etätyöpäivien määrä sovitetaan työtehtäviin, kuitenkin enintään neljä päivää kuukaudessa. Etätyö voidaan myös keskeyttää, jos esimies toteaa sen epätarkoituksenmukaiseksi. Pilottiin osallistuvat raportoivat joulukuun 18. päivään mennessä kokemuksistaan Pääesikunnan henkilöstöosastolle. Raporttien perusteella henkilöstöjohto päättää etätyön jatkamisesta puolustusvoimissa. Virtasen mukaan pilotoiva henkilöstö tuntuu olevan tyytyväinen pilotointiin. Virtanen haluaa kuitenkin jättää henkilöstöjohdolle työrauhan etätyön tulevaisuuden päättämisessä. – Meillä toiminnan luonne on sen kaltainen, että tietoturvakysymykset ovat aika paljon kriittisempiä kuin monella muulla valtionhallinnon organisaatiolla tai yksityisellä sektorilla. Siinä mielessä pilotointi pitää tehdä tarkasti ja huolellisesti. Varsinainen analysointi tehdään sitten vasta vuodenvaihteen tietämillä. Johtamisjärjestelmäkeskus kaksoisroolissa Puolustusvoimien johtamisjärjestelmäkeskus on elokuun alusta asti ollut pilotoimassa etätyön käyttömahdollisuuksia. Majuri Harri Kirjavainen PVJJK:sta kertoo, että keskuksen rooli pilotissa on kaksiulotteinen. – Osa työntekijöistä pilotoi mukana, mutta osaltaan olemme mukana tuottamassa palvelua kumppanin kanssa. Kirjavaisen mukaan nyt testikäytössä oleva tietojärjestelmä, jonka kautta etätyötä on tarkoitus tehdä, on saatu toimimaan vaatimusten mukaisesti. Hän uskoo, että paikkasidonnaisuuden poistavalla etätyöllä voi olla sijansa myös puolustusvoimissa. – Se, että työ ei ole paikkaan sidottua, antaa vapautta järjestellä asioita monessakin suhteessa. Siinä vaiheessa, kun etätyö tulee mahdolliseksi, se vähentää matkustamista työpaikan ja työn tekemisen välillä. PVJJK:ssa etätyön pilotointi työn tekemisen näkökulmasta on määrä aloittaa lokakuun alussa. Synergiaedut hakusessa Hämeessä Jussi Vainikka Panssariprikaati ja Hämeen ammattikorkeakoulu ovat allekirjoittaneet puitesopimuksen yhteistyön lisäämisestä. Panssariprikaatin apulaiskomentajan, eversti Jukka Oravan mukaan yhteistyöllä haetaan molemminpuolisia synergiaetuja. – Hämeen ammattikorkeakoulussa opiskelevien meillä palvelevien varusmiesten opintoja voidaan hyväksilukea. Pyrimme tunnistamaan varusmiesten siviiliosaamisen ja huomioimaan sen sodanajan sijoituksissa, Orava selittää. HAMK:n vararehtori Janne Salminen kertoo, että organisaatioiden tavoitteena on tuntea omat osaamisensa paremmin. Hyväksiluettavia taitoja on useita. – Voimme suoraan hyväksilukea osaamista, joita opiskelijamme ovat varusmieskoulutuksen aikana saaneet. Ei tarvitse kahta kertaa opetella samaa asiaa, on sitten kyse tek- Myös alueellista merkitystä nisistä taidoista, johtamisosaamisesta tai vaikka erilaisiin huollon toimiin liittyvistä asioista, Salminen havainnoi. Yhteistyö koskee myös henkilöstöä Salmisen mukaan hyväksilukuja on tehty jo aiemmin, mutta ne ovat kohdistuneet ainoastaan varusmiesten johtajakoulutukseen. Organisaatiot ovat olleet aikaisemmin yhteydessä myös HAMK:n opiskelijarekrytoinnin tiimoilta. – Haluamme laajentaa tämän koskemaan myös muita osaamisalueita, jotka ovat käyttökelpoisia työelämässä, Salminen tähdentää. Yhteistyöllä lisätään myös henkilöstön koulutusmahdollisuuksia sekä Panssariprikaatissa että HAMK:ssa. Aiemmin Panssariprikaatin kantahenkilökunnan jäsenet ovat tehneet muun muassa opinnäytetöitään prikaatissa osin HAMK:n opettajien ohjaamana. Kuva: Reima Kallinen Puolustusministeri Jussi Niinistö on valtuuttanut puolustusvoimat tilaamaan 24 panssaroitua maastoajoneuvoa. Hankinnan kokonaisarvo on noin kahdeksan miljoonaa euroa. Ajoneuvot tulevat käyttöön kriisinhallintaoperaatioihin. – Puolustusvoimilta löytyy jo ennestään vastaavia malleja. Hankinnat korvaavat vanhoja, paljon ajettuja ajoneuvoja. Ajoneuvot hankitaan Veho Group Oy:ltä, ja toimitukset ajoittuvat vuodelle 2016. Mercedes-Benz G300 CDI 4x4 -maastoautoja tilataan 19 kappaletta ja Mercedes-Benz G300 CDI 6x6 maastoautoja viisi. JKo ruotuväki 16/2015 Kuva: Juho Vainonen Maanpuolustuskorkeakoulusta valmistui 116 sotataidonmaisteria 14. heinäkuuta. Kurssi oli neljäs sotataidon maisteriohjelman kurssi. Syksyllä 2013 alkaneella kurssilla tutkinto suoritettiin kolmessa eri koulutusohjelmassa. Upseerien, lentoupseerien sekä viranomaisyhteistyön koulutusohjelmassa. Puolustusvoimain komentaja, kenraali Jarmo Lindberg korosti puheessaan oikean asenteen merkitystä sotataitojen ja johtamisen oppimisessa. – Koulutuksen yksiselitteisenä tavoitteena on yksilöiden osaamisen ja joukkojen suorituskyvyn kehittäminen. Avainsanat menestykseen tässä työssä ovat asenne ja oppiminen, Lindberg painotti. JIm uutiset Janne Salminen pitää yhteistyötä erittäin merkittävänä. Kummankin organisaation johto on sitoutunut aloittamaan sen rakentamisen uudelta pohjalta. Samalla Salminen näkee yhteistyön tärkeänä myös koko Kanta-Hämeen alueelle. – Olemme molemmat suuria julkisen sektorin toimijoita. Mielestämme on syytä tehdä yhteistyötä jo alueen kehittämisenkin kannalta, Salminen pohtii. Jukka Orava puolestaan korostaa, että yhteistyössä on vasta lähdetty liikkeelle. Rajoja sille ei ole asetettu. Toiveissa onkin yhteistyön laajeneminen ajan kuluessa. – Tällaista on aiemminkin yritetty eri suunnilla, mutta meidän alueellamme tämä on nyt päänavaus. Puitesopimus allekirjoitettiin Panssariprikaatin komentajan, eversti Pekka Järven ja HAMK:n rehtorin Pertti Puusaaren toimesta 26. elokuuta. 5 uutiset ruotuväki 16/2015 Pohjavesien tarkkailu on systemaattista tähtäimessä Mihin sotilaspassia tarvitaan? Jussi Vainikka Pohjaveden laatu edelleen hyvä Pitoisuuserot harjoitusalueiden välillä ovat pieniä. Kokonaisuutena pohjavesien laatu on pysynyt kohtuullisen hyvänä vuosikymmeniä kestäneestä harjoittelutoiminnasta huolimatta. – Raskasmetallien osalta pitoisuudet ovat melko samantapaisia. Joonas Koivisto Kotiutuessaan varusmiehen käteen lyödään sotilaspassi. Se muistuttaa ulkonäöltään varusmieskorttia, mutta sen käyttötarkoitus ja sisältö ovat hieman erilaisia. Ruotuväki otti selvää, mistä sotilaspassissa on oikein kyse. Kysymyksiin vastaa pääesikunnan asevelvollisuusosastolta everstiluutnantti Vesa Tohkanen. Kuva: Ville Bröijer Puolustusvoimat mittaa ja tarkkailee ampumaharjoitusalueidensa pohjavesien haitta-ainepitoisuuksia suunnitelmallisesti. Ympäristöpäällikkö Terhi Svanströmin mukaan puolustusvoimat laatii ympäristölupien mukaiset tarkkailuohjelmat ja raportoi tarkkailun tulokset ympäristöviranomaiselle, vaikka raskailla aseilla harjoitteluun ei tarvitse lupia hakeakaan. – Kaikki merkittävät ampumaja harjoitusalueet ovat tarkkailuohjelman piirissä. Niiltä otetaan näytteet ainakin kerran vuodessa. Joillain paikoilla on kaksikin näytteenottokierrosta vuodessa, Svanström sanoo. Analyyseissä on havaittu muun muassa pieniä määriä raskasmetalli- ja räjähdysainepitoisuuksia tietyillä harjoitusalueilla. Svanströmin mukaan määritysrajan ylittäviä räjähdysainepitoisuuksia on todettu ainakin Pohjankankaalla Taipalsaarella sekä Rovajärvellä. Puolustusvoimien harjoitusalueiden pohjavedestä löytyy pieniä määriä raskasmetalli- ja räjähdysainepitoisuuksia. Räjähdysainepitoisuuksissa on eroja, mutta ei kovin merkittäviä, sillä ne kulkevat lähellä havaintorajaa, Svanström toteaa. Elohopeapitoisuuksia ei ole mitattu kaikilta alueilta. Niiltä alueilta joilla mittauksia on tehty, ei ole todettu pitoisuuksia. Elohopeaa ei Svanströmin mukaan yksinkertaisesti ole katsottu tarpeeksi merkittäväksi aineeksi maaperän ja pohjaveden kannalta. – Vaikka ilmapitoisuus nousee hetkittäin, se on kuitenkin niin pie- ni, että maahan karistessa sitä ei pohjavedestä eikä maaperästä enää havaita. Analyysimenetelmät ovat kehittyneet Vertailu nykyhetken ja kymmenen vuoden takaisten pitoisuuksien välillä on mahdotonta, sillä analyysimenetelmät ovat vuosien saatossa tehostuneet huomattavasti. – Ennen vuotta 2009 kaikki pitoisuudet olivat alle määritysrajan. Nyt todetaan pienen pieniä pitoisuuksia, koska analyysi on niin tarkkaa, Svanström tähdentää. Ampumaharjoitusalueiden pohjaveden suojelua kehitetään aktiivisesti. Svanström painottaa, että puolustusvoimat keskittyy tällä hetkellä lähinnä kehittämistyöhön. – Meillä on muun muassa käynnistynyt kansainvälinen projekti, jossa kartoitetaan kaikki mahdolliset keinot vähentää kuormitusta, Svanström selventää. Meteorologeilta uusia tuulia puolustusvoimille Samuli Virtanen Kuva: puolustusvoimat Porin prikaati järjesti elokuun lopussa sotilassääpäivät Niinisalossa. Siellä toimii maavoimien sääyksikkö osana Satakunnan tykistörykmenttiä ja Raketinheitinpatteria. Yksikkö isännöi tapahtumaa, johon otti osaa iso joukko suomalaisia meteorologeja. Tapahtuman pääjärjestäjän ja sääosaston johtajan, kapteeni Reijo Miettisen mukaan sääpäivissä on kyse ennen kaikkea keskustelusta ja yhteistoiminnasta. – Puolustusvoimissa on pieni sääalan joukko ja vain yksi meteorologi. Tämä on keskustelufoorumi eli me saamme ideoita, Miettinen kertoo. – Olemme esimerkiksi kehittäneet yhteistyössä säätietojärjestel- Meteorologit Terhi Nikkanen ja Matti Huutonen jakoivat ajatuksiaan sotilassääpäivillä. män, jonka avulla jokainen puolustusvoimien työntekijä löytää työpisteeltään tuoreimmat sääennusteet, hän esittelee sääsotilaiden ja siviilipuolen ammattilaisten yhteistyötä. Sääpäiviä on järjestetty 1970-luvulta alkaen, mutta vuosittain 2000-luvun alusta. Joka toinen vuosi tapahtuma on maavoimien isännöimänä Niinisalossa, joka toinen vuosi ilmavoimilla. Tunnetuista meteorologeista paikalla oli esimerkiksi Ylen Matti Huutonen. Hän on reservin sijoitukseltaankin meteorologi. – Saman alan ihmisiä samassa paikassa. Se tässä sääpäivillä on tärkeintä. Käymme läpi, mitä spesifiä milläkin eri alueyksiköllä tutkitaan, Huutonen kertoo sääpäivien tarkoituksesta siviilimeteorologille. Ilmatieteen laitoksella työskentelevä Terhi Nikkanen sanoo, että sääpäivät on mahdollisuus hieroa asiakassuhteita. – Kaikkea sääpalvelua tehdään asiakkaalle. Puolustusvoimat on yksi iso asiakas. Toimintaa ymmärtää paljon paremmin, kun on mukana. Varusmiesten loppukyselyssä hyvää kehitystä Juho Korpela Maalis- ja kesäkuussa teetetystä kotiutuneiden varusmiesten loppukyselystä ilmenee, että maanpuolustustahto on nousussa. Kyselyssä valtakunnallinen keskiarvo oli 1–5:n skaalalla 4,2. Luku oli vuonna 2014 4,1. Varusmiesten arvio puolustusvoimien palkatusta henkilöstöstä sai kesällä arvosanan 4,2. Palveluksen keskeyttäneiden määrä on laskenut viidessä vuodessa useamman prosenttiyksikön. Vuonna 2009 palveluksen keskeyttämisprosentti oli 19. Tämän vuoden alussa palveluksensa aloittanut saapumiserän 1/15 keskeyttäneiden prosentuaalinen määrä oli 14,8 prosenttia. Heinäkuussa aloittaneen 2/15-erän palvelusten keskeyttäminen on ollut noin prosenttiyksikön verran alhaisemmalla tasolla kuin kahdella edellisellä saapumiserällä. Palveluksen keskeyttäneistä noin kolme neljännestä keskeyttää terveydellisistä syistä. Hieman alle puolet liittyy mielenterveyden tai käyttäytymisen häiriöihin. Myös tuki- ja liikuntaelinten sekä sidekudosten sairaudet on merkittävä terveydellinen poistuman syy. Yleisin palveluksen keskeyttämisen hetki on peruskoulutuskaudella. Noin 75 prosenttia keskeytyksistä tapahtuu tällä ajanjaksolla. Erikoiskoulutuskauden aikana keskeyttää enää noin 3 prosenttia ja jouk- kokoulutuskaudella noin 1 prosentti. Palautekyselyt analysoidaan kaikilla johtamistasoilla Pääesikunnasta perusyksikköön. Varusmieskoulutuksessa on keskitytty toimintakyvyn osalta lähinnä vain fyysisen toimintakyvyn kehittämiseen. Jatkossa myös toimintakyvyn psyykkistä, sosiaalista ja eettistä toimintakykyä aletaan kehittämiään koko palveluksen aikana. Asiaa pilotoidaan parhaillaan. Mikä on sotilaspassin käyttötarkoitus ja mikä se on? – Sotilaspassi on todistus suoritetusta varusmiespalveluksesta. Mitä tietoja sotilaspassi asevelvollisesta sisältää? – Sotilaspassi sisältää seuraavat tiedot: passin numero, nimitiedot, valokuva, kotiuttava joukko-osasto, palvelusaika, kotiuttamispäivämäärä, palautusosoite, viivakoodi, koulutustaso ja henkilötunnus. Mitä haittaa koituu asevelvolliselle, jos passin kadottaa? – Sotilaspassi on verrattavissa mihin tahansa henkilökohtaiseen asiakirjaan tai todistukseen ja sen kadottamisen merkitys pitää jokaisen asevelvollisen itse arvioida omalta kohdaltaan. Kuuluuko passi ottaa mukaan kertausharjoituksiin? – Sotilaspassia ei välttämättä tarvitse kuljettaa mukanaan. Sen puuttumisesta kertausharjoituksessa ei ole haittaa asevelvolliselle. Nykyisin sotilaspassiin ei enää tehdä mitään merkintöjä kotiutumisen jälkeen. Kadotettua sotilaspassia ei myöskään uusita vaan tarvittaessa todistusta palveluksesta, sotilaspassin sijaan voidaan käyttää palvelustodistusta. Voiko passista olla jotakin hyötyä sotilastoiminnan ulkopuolella? – Sotilaspassia voi esimerkiksi käyttää esteettömyystodistuksena haettaessa matkustusasiakirjana toimivaa passia alle 30vuotiaana. Sotilaspassi on myös mukava muisto loppuun suoritetusta varusmiespalveluksesta. uutisia muualta Veteraanikeräykset loppumassa 2017 Vuosittaiset sotaveteraanikeräykset päättynevät muutaman vuoden sisällä. YLE Keski-Pohjanmaa kertoo verkkosivuillaan, että keräys järjestetään viimeisen kerran nykyisessä laajuudessaan todennäköisesti vuonna 2017. Syynä keräyksen päättymiseen on yhä vähentynyt veteraanien määrä. Eri veteraanijärjestöjen keräykset yhdistettiin Sotiemme Veteraanit -keräykseksi vuonna 2006. Keräyksen tuotto on käytetty keräyskunnan veteraanien hyväksi. Tuotot on ohjattu muun muassa veteraanien kuntoutukseen, kotiavun järjestämiseen ja lääkkeisiin. Veteraanien keski-ikä on jo yli 90 vuotta. Vuoden 2015 alkupuolella veteraaneja oli 26 500, joista sotainvalideja noin 15 prosenttia. Vuonna 2014 keräys tuotti noin 1,4 miljoonaa euroa. YLE Keski-Pohjanmaa 10.9. Jämsän varuskuntaalue uuteen käyttöön Kaksi vuotta myynnissä ollut Jämsän varuskunta-alue valjastetaan kansainväliseksi datakeskuspuistoksi. Varuskunta-alueen uusista käyttötarkoituksista vastaa sijoitusyhtiö NxtVn, joka osti alueen toukokuussa Senaatti-kiinteistöltä, kirjoittaa Helsingin Sanomat. Yhtiön tavoitteena on tarjota uudella alueellaan datakeskuksille sopivia tiloja ja palveluita. NxtVn-yhtiö jatkaa toimiaan varuskunta-alueella teknisillä tutkimuksilla ja rakennustöillä, joiden tarkoituksena on muokata tilat uuteen käyttötarkoitukseen sopiviksi. Puolustusvoimien toiminta varuskunta-alueella päättyi kaksi vuotta sitten. Helsingin Sanomat 1.9. Jalkaväkimiinojen korvaamisesta selvitys Ilta-Sanomien mukaan puolustusministeri Jussi Niinistö on tekemässä miinaselvityksen. Puolustusvoimille on annettu lisävaroja Ottawan sopimuksessa kiellettyjen jalkaväkimiinojen tilalle tulevien korvaavien järjestelmien hankkimiseen. Lisävaroja on sijoitettu muun muassa sensorilaitteisiin, lennokkeihin ja panssarimiinoihin. Niinistön erityisavustajan, Juha Marteliuksen mukaan miinaselvitys on päätetty teettää, jotta puolustusvoimat saisi jalkaväkimiinojen tuhoamisen seurauksena menetettyä suorituskykyä palautettua. Valmisteilla on Marteliuksen mukaan tarkempi kysymyksen asettelu, jonka tavoitteena on toimia sekä juridisesta, että teknisestä näkökulmasta Ottawan sopimuksen mukaisesti. Valmistelun kerrotaan edenneen ripeästi. Puolustusministeri julkaisee ohjauskirjeen aiheesta alkusyksyn kuluessa. Ilta-Sanomat 2.9. Toimittanut Kalle Tornberg 6 lyhyesti Valko-Venäjän joukkoja harjoittelee Kannaksella Valko-Venäjä osallistuu Suomen ja Viron rajojen läheisyydessä pidettävään yhteissotaharjoitukseen Venäjän kanssa. Torstaina alkavaan harjoitukseen osallistuu ainakin 1300 valkovenäläistä sotilasta 6. Mekanisoidusta prikaatista. Kuvien perusteella Valko-Venäjä on kuljettanut harjoitusalueelle myös taistelupanssarivaunuja ja raketinheittimiä. Sotilasliitossa olevat Venäjä ja Valko-Venäjä harjoittelivat yhdessä myös viime viikolla. Slaaviveljeys-nimiseen harjoitukseen osallistui myös serbialainen yksikkö. (Yle 8.9.) KAs Kiina leikkaa sotilasvahvuuttaan Norjalaissotilaille ekologiset alusvaatteet Tanskalaishävittäjät tappoivat mahdollisesti siviilejä Operaation ensimmäinen tarkkaileva vaihe on saavuttanut tavoitteensa. Seuraavaan vaiheeseen mentäessä epäiltyjen ihmissalakuljettajien ja -kauppiaiden veneet voidaan tarkastaa. Juho Korpela Euroopan unionin Eunavfor Med -operaatio ihmissalakuljetusta ja kauppaa vastaan on siirtymässä lähiaikoina toiseen, veneiden tarkastukset ja käännytykset sallivaan vaiheeseen. Välimerellä tapahtuvaan operaatioon osallistuu 21 unionin jäsenvaltiota, Suomi mukaan lukien. Operaation päämaja sijaitsee Roomassa, ja Suomesta siihen osallistuu kolme esikuntaupseeria. Ulkoasiainministeriön apulaisosastopäällikkö Timo Kantolan mukaan operaatioon on tarkoitus lähettää lisää suomalaisia sotilaita elokuussa tehdyn päätöksen mukaisesti. – Tasavallan presidentin tekemän päätöksen mukaan Suomi osallistuu operaatioon enintään kymmenellä sotilaalla korkeintaan kahdeksitoista kuukaudeksi. Suomalaisten tehtävät operaatiossa tällä hetkellä ovat yksittäisiä esikuntapaikkoja, toteaa Kantola. Päätökset Suomen osallistumisesta tehdään ja on tehty sotilaallisesta kriisinhallinnasta annetun lain mukaisesti. Tarkkailua ja arviointia Eduskunnan ulkoasiainvaliokunnasta arvioidaan, että yli 80 prosenttia ihmissalakuljetuksista Välimerellä on kulkenut Libyan kautta. Viime vuonna tätä reittiä käytti yli 170 000 laitonta siirtolaista ja pakolaista. Tämän vuoden Eunavfor Med -operaation ensimmäisessä vaiheessa kerätään tietoa ihmissalakuljettajista ja -kauppiaista. luvut ovat olleet selvässä kasvussa. Eunavfor Med -operaatiossa on käynnissä tällä hetkellä ensimmäinen vaihe. Eurooppa-neuvoston mukaan tämä vaihe keskittyy ih- Operaation komentaja, kontra-amiraali Enrico Credendino on esittänyt tapaamisissaan siirtymistä operaation toiseen vaiheeseen. missalakuljetuksen ja -kaupan tarkkailuun ja arviointiin Välimeren pohjoisosassa. Operaation päämajan mukaan ensimmäisen vaiheen tavoitteet on saavutettu. Kesäkuun 22. päivästä lähtien toimineessa operaatiossa on kerätty tietoa salakuljettajien ja ihmiskauppiaiden toimintamalleista ja luotu kattavat yhteydet pakolaisten kanssa toimiviin organisaatioihin ja ihmisiin. Toinen vaihe on luonnollinen jatko operaatiolle Eunavfor Medin komentaja, kontra-amiraali Enrico Credendino on esittänyt tapaamisissaan EU:n suurlähettiläille sekä unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkeimmalle edustajalle Federica Mogherinille, että operaatiossa siirryttäisiin toiseen vaiheeseen. Mogherini kannatti esitystä ja on jatkanut keskustelua aiheesta 2.-3.9. pidetyssä epävirallisessa puolustusministereiden kokouksessa Luxemburgissa. Mogherini on aiemmin kesällä painottanut puheissaan, että operaatiolla EU toimii ihmisten hädästä hyötyviä salakuljettajia vastaan. Operaation toinen vaihe sallii epäilyttäviin veneisiin nousemisen ja niiden tarkastamisen. Näiden toimenpiteiden käynnistäminen Libyan aluevesillä vaati YK:n turvallisuusneuvoston ja Libyan hyväksynnän. – Operaation toiseen vaiheeseen siirtyminen on luonnollinen jatke tarkkailuvaiheesta toimintaan. Uusi vaihe antaa mahdollisuudet avomerellä tapahtuvaan rikollisten organisaatioiden torjumiseen, Eurooppa-neuvostosta kommentoidaan. Operaation kolmanteen vaiheeseen kuuluisi ihmissalakuljettajien pidättäminen ja alusten käyttökelvottomaksi tekeminen. Myös kolmas vaihe tarvitsee käynnistyäkseen Libyan ja turvallisuusneuvoston luvan. Eurooppa-neuvoston mukaan Eunavfor Med -operaatio on ollut osallisena yhdeksässä pelastusoperaatiossa kesän aikana pelastaen yli 1400 ihmishenkeä. Kehitysyhteistyön ja kriisihallinan roolia tulee neuvoston mukaan myös painottaa. Rajavalvontakapasiteetin lisääminen ja laittomien turvapaikanhakijoiden palauttaminen ovat keinoja, joilla EU hakee helpotusta Välimeren tilanteeseen. Suomi on antanut vuosina 2011– 2015 Eunavfor Med -operaation vaikutusalueelle yli 220 miljoonaa euroa humanitääristä apua. Suomi on sitoutunut useisiin kansainvälisiin sopimuksiin, jotka tukevat järjestäytyneen rikollisuuden, ihmissalakuljetuksen ja -kaupan vastaista toimintaa. Balttien turvallisuushuolet johtivat tekoihin Sekä Viro, Latvia että Liettua hankkivat rynnäkköpanssareita. Latviassa haaveillaan Stingereistä. Ossian Hartig 412 milj. € Viro 254 milj. € Latvia 424,5 milj. € Liettua Grafiikka: Markus Lehtonen Kaikki kolme Baltian maata ovat hankkineet tai hankkimassa rynnäkkövaunuja. Viro valitsi Suomessakin käytössä olevan CV90rynnäkkövaunun, Latvia valitsi britannialaisen CVRT-rynnäkkövaunun ja Liettua tullee tekemään päätöksen omasta valinnastaan tämän vuoden kuluessa. Virolaiset sotilaat BALTIAN MAIDEN PUOLUSTUSBUDJETIT (2015) bkt 1,11 % Omaa puolustusta kehitetään nopeasti ovat käyneet hakemassa oppia vaunujen käyttöön Suomesta. Sekä Latvia että Liettua ovat ilmoittaneet kehittävänsä ilmatorjuntakykyään. Latvia on muun muassa kertonut pyrkivänsä hankkimaan Stinger-ilmatorjuntaohjusjärjestelmän. Virossa kehityksen painopiste on maavoimissa. CV90-hankinta on ollut osa Viron maavoimien mekanisointihanketta. Ilmavoimissa on kehitetty ilmavalvontakykyä, ja merivoimien keskeisin suorituskyky on miinantorjunta. – Kaikki Baltian maat kehittävät omaa puolustustaan, ja viimeaikainen nopea kehitys on ollut maiden oman puolustuskyvyn kannalta merkityksellistä, Voutilainen toteaa. bkt 1,0 % Latvia ja Liettua suunnittelevat kasvattavansa puolustusbudjetin Naton suositukseen kahteen prosenttiin bruttokansatuotteesta. Molemmat maat ovat asettaneet tavoiteajaksi 2018. Budjetin kasvattamisen syy on lähialueen kiristynyt turvallisuustilanne. Budjetin nousun myötä Latvia ja Liettua kykenevät aikaisempaa suurempiin ja vaikutukseltaan merkityksellisempiin materiaalihankintoihin. Viro saavutti kahden prosentin tavoitteen jo kaksi vuotta sitten. Suomen Tallinnan-puolustusasiamies, komentaja Jussi Voutilainen on seurannut Baltian mai- den puolustuspoliittista keskustelua aitiopaikalta. – Uskon Liettuan ja Latvian nostavan budjettinsa jo vuonna 2018 tai viimeistään 2020 kahteen prosenttiin, hän pohtii. bkt 2,05 % Elokuun lopulla Pohjois-Irakissa lähellä Arbilin kaupunkia hyökkäyksessä Isis-taistelijoita vastaan saattoi menehtyä myös siviilejä. Hyökkäyksessä oli osallisena Tanskan F16-hävittäjiä. Tanska kuuluu kansainväliseen Isis-järjestöä vastaan taistelevaan liittoumaan Tanskan puolustusvoimien edustaja eversti Sören Andersen kertoi, ettei iskua tehty kaupunkiin eikä sen kohteena ollut rakennuksia. Mahdollisten siviiliuhrien määrää ei kerrottu. (Is.fi, 4.9.) ARa Eunavfor Med -operaatio kakkosvaiheeseen Kuva: Giancarlo Cadellu/Marina Militare Norjan puolustusvoimat siirtyy käyttämään ympäristöystävällisiä alusvaatteita. Uudet alusvaatteet on valmistettu luomupuuvillasta. Päätös ekologisempien varusteiden käytöstä tukee paikallisia ekovaatteiden valmistajia. Ekologisempien alusvaatteiden hinta tulee olemaan kalliimpi kuin tavallisten, mutta yksikkökohtaisesti laskettuna kustannusten kasvu ei ole merkittävä. Ympäristön kuormituksen uskotaan olevan vähäisempää ekologisen puuvillan käyttöönoton myötä, koska niiden kasvatuksessa ei käytetä tuholaismyrkkyjä tai kemiallisia lannoitteita. (taloussanomat.fi, 3.9.) NPa ruotuväki 16/2015 Kuva: Eunavfor Kiinan presidentti Xi Jinping tiedotti 3. syyskuuta suuren sotilasparaatin yhteydessä Kiinan leikkaavan armeijansa 2,3 miljoonan miesvahvuutta 300 000 sotilaalla. Vahvuutta on karsittu säännöllisesti vuosikymmenten ajan samalla yrittäen tehostaa armeijan toimintaa. Lisäksi presidentti ilmoitti Kiinan noudattavan aina rauhanomaisen kehityksen linjaa. Japanin antautumista toisessa maailmansodassa 70 vuotta sitten juhlistavaan paraatiin osallistui myös esimerkiksi Venäjän sotilaita ja ainakin Venäjän presidentti Vladimir Putin oli seuraamassa paraatia. (mtv.fi 3.9.) MKo maailmalla Viro on vielä tällä hetkellä ainut Baltian maa, jossa puolustusbudjetti yltää Naton tavoitetilaksi asettamaan kahteen prosenttiin bruttokansantuotteesta. 7 reportaasi ruotuväki 16/2015 Kuvat: Ville Bröijer Kokelas Patisesta on palveluksen aikana koulutettu todellinen merivoimien erikoisosaaja. Tehtävä ja turvamääräykset kerrataan harjoituksissa useaan otteeseen. Pinnalla kiidetään, pinnan alla ei Raivaajasukeltajat ovat erikoiskoulutettuja varusmiehiä. Sukeltajakoulussa koulutetaan vuorovuosin raivaaja- ja taistelusukeltajia. Antti Sarjanen Saapuessaan Rannikkoprikaatin kuuluisaan sukeltajakouluun vierailija saa vastaansa kaksi jäntevää ja asiallista upseeria. Sukeltajakoulun johtaja kapteeniluutnantti Klaus Nummela ja yliluutnantti Kari Puranen nauttivat aamukahvejaan henkilökunnan taukohuoneessa, joka on täynnä sukeltajatoimintaan liittyviä historiallisia esineitä ja kirjallisuutta. – Päivän harjoituksen aiheena on vedenalaisten räjähteiden etsintä, tunnistaminen ja raivaus. Sukeltajat raivaavat merimiinoja, yliluutnantti Puranen kuvailee. Vipinää sukellusasemalla Sukeltajat valmistaututuvat päivän harjoitukseen aurinkoisella sukellusasemalla. Asema käsittää pienen aidatun alueen täynnä merikontteja. Merikontit on varusteltu toimimaan luokka- ja pukuhuoneina sekä varusteiden pesu- ja huoltopaikkoina. Tukikohta vilisee alikersantteja, jotka huoltavat varusteitaan ja valmistelevat tarvittavia välineitä. Raivaajasukeltajat koulutetaan kaikki alikersanteiksi, joten vastuu valmistautumisesta on kaikilla. Yliluutnantti Puranen selittää, että johtajakokemusta kerääntyy kurssilaisille paljon. – Meillä ei ole täällä varusmiesjohtajia, joten henkilökunta kouluttaa kurssilaisille kaiken alusta lähtien. Vaikka vastuu on aluksi suuri, ovat kaikki selviytyneet tehtävistään hyvin. Raivaajasukeltajien tehtävä on äärimmäisen tarkkaa. Pinnan alla tehdään töitä vaativissa olosuhteissa ja siksi on tärkeää, että varustus on kunnossa. Itämeressä näkyvyys on paikoittain erittäin huono. Yöllä ja syvällä sukellettaessa ollaan sukellusvalaisimien varassa. Monta eri urheilutaustaa Alikersantit Miettinen ja Halonen tarkistavat sukelluslaitteistoaan hyvin tottuneen oloisesti. Aurinko porottaa täydeltä taivaalta ja pojat naureskelevat työn lomassa. Heillä on niin paljon toistoja takanaan, että suoritus hoituu rennosti jutellen. Molemmat ovat päättäneet etsiä rajojaan hakeutumalla erikoisjoukkoihin. Kumpikaan ei ole hetkeäkään katunut päätöstään. – Rankkaa on ollut, mutta se oli odotettavissa. Koulutuksen rankkuus hitsaa porukan yhteen ja se on ehdottomasti parasta kurssilla, Miettinen kertoo. – Porukka on todella tiivis ja yhteishenki on hyvä. Kyllä mekin toisillemme huudetaan, mutta se kuuluu asiaan, välillä pitää puhdistaa ilmaa, Halonen jatkaa. Halosella ja Miettisellä on siviilistä uintitaustaa, joka on hyvin tyypillistä sukeltajakursseilla. Uimaritausta ei kuitenkaan ole vaatimus kurssilla pärjäämiseen. – Meillä on täällä paljon jalkapalloilijoita, suunnistajia ja kamppailulajien harrastajia. Muuan tans- sijakin lukeutui kurssinsa parhaimmistoon muutamaa vuotta aiemmin, Puranen selventää. Merikontissa, jossa on puitteet ja välineet sukelluslaitteiden puhdistukselle, työskentelee alikersantti Vuorikoski välineistönsä kanssa. Hän on ei ole taustaltaan uimari, vaan nimeää pääasiallisiksi lajeikseen thainyrkkeilyn ja vapaaottelun. Kuten lähes puolet hänen kurssitovereistaan, hänkin harkitsee hakeutumista sotilasuralle ja on siksi halunnut hankkia kokemusta sukeltajakoulutuksesta. rittanut reservinupseerikurssin Merisotakoulussa. – Sain tietää päässeeni RUK:n meritiedustelulinjalle ja raivaajasukeltajakurssille samaan aikaan. Minulla oli mahdollisuus suorittaa reserviupseerikurssi ensin, joten olin lomalla muutaman viikon muiden suorittaessa peruskoulutuskautta ja tulin tänne hieman ”Räjähteiden raivaus on hermoja ja kärsivällisyyttä vaativaa toimintaa.” myöhemmin, Patinen kertoo. Miesten saatua sukelluspuvut päälle, kertaavat he vielä kerran varomääräykset, tehtävänannot ja järjestelyt. Ilmoittavat kouluttajalle ja kaikki on valmista. Miehet kapuavat veneen reunalle, näyttävät toisilleen opetetut käsimerkit ja yhtäkkiä raivaajasukeltajat pulahtavat pinnan alle. Vedessä he aloittavat laiturin tarkastuksen räjähteiden varalta. Sukeltajasta erottaa vain varjomaisen hahmon ja pinnalle virtaavat ilmakuplat. Sukeltajalla on vyötärönsä ympärillä köysi, jota nykimällä hän voi antaa viestejä veneessä tarkkaileville sotilaille. Veneessä olevat tarkkailevat harjoituksen etenemistä ja varmistavat, ettei mikään mene vikaan. Toiminnasta paistaa ammattitaito, rauhallisuus ja sopiva rentous. Räjähteiden raivaus on hermoja ja kärsivällisyyttä vaativaa toimintaa. – Tämä ei ole mitään jääkäriryhmän hyökkäystä, yliluutnantti Puranen kiteyttää. Huolelliset valmistelut ovat harjoitusten turva Sukellusasemalta sukeltajat siirtyvät kohti varuskunnan satama-aluetta. Matka suoritetaan pienillä ja nopeilla Boomeranger C-680 kumiveneillä. Veneet kiitävät horisontissa, mutta saapuessaan lähemmäksi kohdetta vauhti hidastuu. Moottori sammutetaan ja sukeltajat melovat viimeiset metrit ennen satamaa, jossa vene kiinnitetään laituriin. Laiturilla miehet rantautuvat ja aloittavat viimeiset valmistelut ennen sukeltamista. Käskyjä, järjestelyjä ja varomääräyksiä kerrataan ja laitteita varmistetaan. Yksi sukeltajista on kokelas Patinen. Patinen on todella päättänyt ottaa asepalveluksesta kaiken irti, sillä ennen raivaajasukeltajakurssia hän on suo- Sukellusaseman huoltokontit ovat yksinkertaisia, toimivia ja helposti liikuteltavia. KERTAUSHARJOITUKSET ruotuväki 16/2015 KUVA: SOFIA KORHONEN 8 SIVIILISTÄ ISKUJOUKOKSI Kriisin uhatessa Suomen puolustuksen selkärangan muodostavat maanlaajuisesti toimivat operatiiviset joukot sekä tärkeimmät alueelliset joukot. Syksyn suurin kertausharjoitus muodosti reserviläisistä maavoimien suorituskykyisimpiä taisteluyksiköitä. nen koulutusryhmitykseen. Taistelijoiden taitoja päivitetään Kertausharjoitus jatkuu perustamisen jälkeen koulutusvaiheella, jossa joukot asettuvat maastoon harjoittelemaan varsinaiseen tehtävään liittyvää toimintaa ja taistelutekniikkaa sekä ammuntaa. Siinä joukot saavat oppia enimmäkseen reserviläisistä koostuvalta taistelukoulutusyksiköltä. Koulutukset jaetaan ampuma-, taistelu- ja koulutushaarakoulutuksiin. Taistelukoulutusyksikön pääkouluttajana toimi syksyn suurimmassa kertausharjoituksessa Hälvälässä everstiluutnantti Jari Sormunen. Hänen mukaansa koulutusvaiheessa koulutetaan taistelijoita ja ryhmiä joukkuetoiminnan perusteisiin joukkokohtaista koulutusta varten. – Tässä vaiheessa keskitytään siihen, että yksittäiset taistelijat osaavat käsitellä asejärjestelmiä ja toimia ryhmänä, ja nämä ryhmät osaavat toimia joukkueena, Sormunen valaisee. Hän kertoo, että uuteen taistelutapaan liittyen myös taistelukoulutuksessa tavoitteena on tehokkuuden lisääminen. – Sodan ajan suorituskyvyn käytön osaamisen edistämisessä pyritään parantumaan kaikilla tasoilla alkaen yksittäisestä taistelijasta partion, ryhmän ja joukkueen toimintaan. Kaikessa pyritään saamaan tehoa irti enemmän. Koulutusvaiheen jälkeen joukot luovutetaan komppanianpäälliköille, joista valtaosa on tärkeimmissä joukoissa puolustusvoimien palkattua henkilöstöä. Päälliköiden johdolla reserviläiset siirtyvät harjoituksen taisteluvaiheeseen. Taisteluharjoituksen jälkeen joukot huoltavat kalustonsa ja palauttavat ne. Harjoituksen purku tehdään käytännössä samoin kuin perustaminen, mutta toisin päin ja ilman koulutusvaihetta. Harjoituksiin uutta potkua simulaattoreilla Puolustusvoimauudistuksen myötä tärkein kertausharjoituksia koskeva muutos oli harjoitusten määrän kasvu. Everstiluutnantti Sormusen mukaan jatkossa pyritään järjestämään vastaavia isoja kertausharjoituksia vuosittain. Vain harjoitettavat joukot vaihtuvat. Harjoitusten toteuttamistapaa muutettiin todenmukaisemmaksi. Perustamis- ja koulutusvaiheet pyritään toteuttamaan mahdollisimman realistisesti. Siinä missä paikallisjoukkojen harjoittelussa korostuu paikallisuus ja aluetuntemus, operatiivisten joukkojen koulutus perustuu liikkuvaan sodankäyntiin. Kertausharjoituksissa, kuten sotaharjoituksissa muutenkin, pyritään soveltamaan yhä enemmän uuden teknologian käyttöä. Taisteluosaston kertausharjoituksen taisteluvaiheessa Pohjankankaalla hyödynnettiin kaksipuolista taistelusimulaattoria. Simulaattorijärjestelmään kuuluu sensorilla ja GPS-lähettimellä varustettu liivi, aseisiin kiinnitetyt laseryksiköt sekä järjestelmäkehyksenä tietokoneohjelma, joka tallentaa simulaattoriyksiköiden lähettämän tiedon. Aseeseen kiinnitetään laserlähetin, joka laukaisee laserpulssin paukkupatruunan ääniaallon avulla. Liivin vastaanotin ilmoittaa rekisteröidyistä osumista taistelijalle. Laserlähettimiä voidaan asentaa myös panssariajoneuvoihin, sinkoihin ja panssarintorjuntaohjuksiin. Simulaattorikokonaisuuteen kuuluu myös sinkoja ja epäsuoran tulen ja miinoitteiden simulointijärjestelmä. Kaikki simulaattorit on yhdistetty tiedonkeruujärjestelmään harjoitusalueelle rakennetun radioverkon kautta. Järjestelmä koostaa eri lähettimistä tulevan tiedon sovellukseen, jonka avulla pystyy seuraamaan joukkojen liikettä ja tulenkäyttöä kartalta reaaliajassa. Kertausharjoituksen johtajan, prikaatikenraali Pekka Toverin mukaan koulutusta tehostetaan antamalla palaute simulaattoreilla kerätyn tiedon avulla. – Kouluttajat katsovat, mitkä ovat hyviä opetuskohteita. Tietyn vaiheen jälkeen otamme palautetilaan johtajat. Johtajat kertovat, millainen heidän taistelusuunnitelmansa oli. Sitten näytetään, miten se meni oikeasti. Kouluttaja voi antaa palautetta, mitä virheitä johtaja teki, Toveri kertoo. – Simulaattorijärjestelmän paras anti on, että voidaan antaa palautetta johtajille ja kehittää heidän osaamistaan. Ihminen oppii parhaiten, kun hän näkee, että millaisia juttuja tapahtui, mikä meni pieleen ja mitä voidaan korjata. KUVA: SOFIA KORHONEN Varusmiespalveluksen opit ovat tuskin päässeet kaikilla vielä unohtumaan, kun edessä on kutsu kertausharjoituksiin. Erityisen paljon kertauskutsuja saavat uudistettuun sodan ajan organisaatioon kuuluvat operatiiviset joukot sekä tärkeimmät alueelliset joukot. Ne ovat sodan ajan joukoista suorituskykyisimpiä ja liikkuvimpia. Kertausharjoituksissa pyritään mukailemaan joukkojen toimintaa kriisitilanteessa perustamisesta alkaen, tosin hieman tiivistetyllä syklillä. Taisteluosastojen perustaminen aloitetaan sodan ajan joukoissa erillisen perustamiskeskuksen toimesta. Perustamiskeskus on paikallispataljoonan alainen, pääosin reserviläisistä koostuva yksikkö. Nämä reserviläiset astuvat ensimmäisenä palvelukseen, ja varsinainen keskus perustetaan sille erityisesti valittuun paikkaan. Perustamiskeskukseen toimitetaan Logistiikkalaitoksen varastoista kyseisen joukon tarvitsema materiaali, vaatteista aseisiin ja ajoneuvoihin. Keskuksen reserviläiset ottavat kaluston vastaan ja vastaavat sen vartioinnista yhdessä maakuntakomppanian kanssa. Perustettavan joukon reserviläiset saapuvat myöhemmin palvelukseen. Keskus jakaa heille henkilökohtaisen materiaalin samaan tapaan kuin palveluksen aloittaville varusmiehille. Perustamiskeskus muodostaa reserviläisistä harjoitusjoukot ryhmän tarkkuudella. Joukoille annetaan joukkueja yksikkökohtainen materiaali, minkä jälkeen edessä on siirtymi- TEKSTI: SAMULI VIRTANEN TAITTO: SOFIA KORHONEN, MARKUS LEHTONEN Luutnantti Ivar Kullberg antoi 2. kaupunkijääkärikomppanialle taistelukoulutusta kertausharjoituksessa Hälvälässä. 9 KERTAUSHARJOITUKSET KUVA: VILLE BRÖIJER ruotuväki 16/2015 aselajijoukoilla. Everstiluutnantti Sormunen taistelukoulutusyksiköstä toteaa, että yhteistyö reserviläisten kanssa toimii todella hyvin. Hän on seurannut ilolla, että reserviläiset esittävät paljon omia ajatuksiaan. – Toiminnan kulttuuria kuvaa sellainen piirre, että kaikessa on tekemisen henki. Keskustelua käydään ja koska tahansa kuka tahansa voi nostaa esiin ajatuksen, kannattaako joku asia tehdä toisella tavalla. Jos keskustelussa todetaan, että se on perusteltua, se otetaan saman tien käyttöön. Yksi tärkeässä tehtävässä ollut reserviläinen on vänrikki Santeri Hämäläinen. Hän toimi harjoituksessa ensimmäisen kaupunkijääkärikomppanian varapäällikkönä. Hämäläinen sai varusmiehenä komppanian varapäällikön koulutuksen. Hänet tavoitettiin komppanian komentopaikalta kouluttamasta komentojoukkuetta. – Vastaan tämän komentojoukkueen koulutuksesta. Komppanian päällikön kanssa yhteistyössä suunnittelemme harjoituksen myöhempää vaihetta varten komppanian toimintaa. Annan sitten informaatiota niille joukkueille, joita komppaniaamme kuuluu, Hämäläinen valottaa tehtäväänsä. punkijääkärikomppanian voimin ja jääkäripataljoona puolusti ja viivytti. Harjoituksessa oli mukana noin 2 000 reserviläistä, ja pääosa iskuportaan taistelijoista oli vällä. Näimme vihollisen, kun se jalkautui, mutta he pääsivät sen verran paremmille paikoille, että meille tuli aika rankat tappiot, Renvall selittää. – Nyt pyrimme kuluttamaan ja pysäyttämään vihollinen etupesäkkeillä ja otamme tarpeen tullen taakse. Porin prikaatin joukkojen tulitukena oli AMOS-kranaatinheitinajoneuvoilla toimiva kranaatinheitinkomppania. Komppanian komentopaikalla tulitoimintaupseeri, vänrikki Otto Matula välitti tulikomentoja vaunuille ja hoiti yhteydenpitoa eri tuliyksiköiden välillä. – Komppania on tukenut ensin pataljoonan puolustusta ja nyt hyökkäystä epäsuoralla tulella. Taistelut ovat menneet mielestäni hämmästyttävän hyvin, ottaen huomioon, että joukko koostuu suurimmalta osalta reserviläisistä, Matula hehkuttaa. – Saamme tulikomennot tietokonejärjestelmään, joka laskee ampuma-arvot suoraan. Riittää, että saadaan tulikomento vaunuille radion välityksellä. Oli vaunu sitten missä tahansa, voidaan lyödä jarrut kiinni, putket ylös ja kranaattia ilmaan. Kaartin kaupunkijääkärit, eli ”siniset” olivat Pohjankankaan metsissä hieman alakynnessä. Kranaattikonekivääriampuja, kaartinjääkäri Petteri Sulanderin vaunu jäi porilaisten epäsuoran tulen uhriksi. – Kranaattikonekiväärikin olisi varmasti parempi kaupunkiolosuhteissa. Täällä on näitä puita, niin sitä ei ainakaan tosielämässä pystyisi niin hyvin käyttämään, Sulander valittelee. – Yritän olla toistamatta niitä samoja virheitä, joita äsken tein. Kerrataan tässä vähän pieniä taktiikoita ja kuvioita, mitä tehdään toisin, hän kertoo suunnitelmistaan seuraavaan taisteluun. Seuraavana päivänä oli Porin prikaatin jääkäreiden vuoro hyökätä ja Kaartin kaupunkijääkärien puolustaa. Toiminnan kulttuuria kuvaa tekemisen henki. Kuka tahansa voi nostaa esiin ajatuksen, kannattaako joku asia tehdä toisella tavalla. Keltaisten jääkäripataljoona käytti tulitukena AMOS-kranaatinheitinajoneuvoja harjoituksen taisteluvaiheessa. TAISTELUOPERAATIOT TÄYTTIVÄT KANKAAN kaatissa Säkylässä. Rykmentti varusti ja koulutti harjoitukseen kaupunkijääkäripataljoonan. Harjoituksen johtaja, Kaartin jääkärirykmentin komentaja, prikaatikenraali Toveri oli tyytyväinen reserviläisjohtoisiin perustamisjärjestelyihin. – Olemme päässeet tässä testaamaan koko perustamisketjua. Se tapahtuu 99-prosenttisesti reserviläisten johdolla. Näin se tapahtui meidänkin harjoituksessa, ja se meni kyllä yllättävän hyvin. Taistelijan varustaminen siviilistä sotilaaksi kesti parhaimmillaan alle kymmenen minuuttia, Toveri kertoo. Kaartin jääkärirykmentin kaupunkijääkäripataljoonan jääkärit siirtyivät koulutusvaiheeseen Hälvälän harjoitusalueelle Hollolaan. Aselajijoukot, kuten viesti, koulutettiin Santahaminassa. Koulutusvaiheessa joukot jaettiin kolmeen osastoon, jotka kahden päivän aikana kiersivät ampuma-, taistelu- ja koulutushaarakoulutuksissa. Joukkoja koulutti erityinen taistelukoulutusyksikkö. Taisteluosaston iskevillä osilla, kaupunkijääkärikomppanioilla koulutusvaihe painottui enemmän taistelukoulutukseen kuin Joukko-osastot toistensa harjoitusvastustajina Joukkojen liikkuvuus näkyi elosyyskuun harjoituksessa muun muassa siten, että kaupunkijääkäripataljoona lähetettiin näyttämään voimaansa kauas pääkaupunkiseudulta Niinisalon Pohjankankaalle. Kaartin jääkärirykmentin perustamaa kaupunkijääkäripataljoonaa oli siellä taisteluvaiheessa vastassa Porin prikaatin perustama taisteluosasto. Taisteluharjoituksen ensimmäisessä vaiheessa kaupunkijääkäripataljoona hyökkäsi kahden kau- KUVA: VILLE BRÖIJER Maavoimien operatiivisten taisteluosastojen ydin koostuu jääkäripataljoonista. Niihin kuluvia reserviläisiä osallistui elo-syyskuun vaihteessa syksyn suurimpaan kertausharjoitukseen. Maavoimien taisteluosaston kertausharjoitus -nimellä virallisesti kutsutussa harjoituksessa joukkojen perustamisesta vastasivat Kaartin jääkärirykmentti ja Porin prikaati. Taisteluosaston perustaminen toteutettiin Kaartin jääkärirykmentin puolella mahdollisimman todenmukaisesti. Esimerkiksi perustamiskeskus ei sijainnut varuskunnassa, kuten Porin pri- varustettu taistelusimulaattoreilla. Prikaatikenraali Toveri kertoo, että puolustavassa pataljoonassa toinen komppania otti vihollisen vastaan puolustusasemassa. Toinen oli reservikomppania, joka teki vastahyökkäyksen, kun vihollinen alkoi vaikuttaa. – Molemmat pataljoonat on koulutettu nimenomaan hyökkäystaisteluun. Tällä kuviolla kolme neljäsosaa komppanioiden taistelutehtävistä on hyökkäystehtäviä. Näin päästään harjoittelemaan valmisteltuja hyökkäyksiä, kohtaamishyökkäyksiä ja puolustusta, Toveri kuvailee. Maavoimien komentaja kenraaliluutnantti Seppo Toivonen oli myös tarkastamassa harjoitusta. Pataljoonat toteuttivat operatiivisille joukoille tyypilliseen tapaan suoraviivaisia hyökkäyksiä. Maavoimien komentajan mukaan taistelun pitäisi olla nopeaa ja suoraviivaista sekä perustua vahvaan epäsuoran tulen käyttöön. Korkeaa taistelutempoa on pyrittävä ylläpitämään aktiivisella liikkeellä ja nopeudella. Porin prikaatin, eli harjoituksessa ”keltaisten”, jääkäripataljoonan joukot olivat keskiviikkoiltapäivänä ryhmittyneet puolustukseen ottamaan vastaan vihollisen, eli kaupunkijääkärikomppanian hyökkäystä. Vänrikki Arttu Renvallin jääkärijoukkue oli saanut jo tulikasteensa. – Hyökkäsimme aiemmin päi- Reserviläiset saivat käyttöönsä simulaattoriliivit Pohjankankaalla taistelun ja koulutuksen elävöittämiseksi. Kasi-järjestelmällä varustettu konekiväärimies odotti sinisten hyökkäystä tuliasemassaan. 10 lyhyesti Presidentti tarkasti Logistiikkalaitoksen Tasavallan presidentti Sauli Niinistö suoritti 2.9. tarkastuskäynnin puolustusvoimien Logistiikkalaitoksella Tampereella ja Pirkkalassa. Tarkastus sisälsi vierailun Logistiikkalaitoksen esikunnassa. Pirkkalassa presidentti pääsi seuraamaan logistiikkapataljoonan kertausharjoituksia. Vierailun päätteeksi Niinistö tutustui logistiikkalaitoksen esikuntaan kuuluvaan kansainväliseen terminaaliin, joka toteuttaa kriisinhallintaoperaatioiden ja kansainvälisten harjoitusten kotimaan terminaalitoiminnot sekä kuljetusten järjestelyt. JKo Puolustusvoimien kalustoa esitellään Radio Rockissa Radiokanava Radio Rock tuo esille tämänhetkistä jalkaväkitaistelijan aseistusta uudessa nettivideosarjassaan Taistelijan työkalut 2015. Sarja koostuu kymmenestä osasta ja jokaisessa lähetyksessä esitellään yksi ase. Sarja ilmestyy joka tiistai, ensimmäinen lähetys oli 1. syyskuuta. Ohjelman juontajana toimii Jone Nikula, joka on aktiivinen reserviläinen. Jaksot kuvattiin kuluneena kesänä Santahaminassa Kaartin jääkärirykmentissä. – Ihmiset ihmettelevät, mikä on uusi Taistelutapa 2015. Sitä ei voi ymmärtää, jos ei ymmärrä, mitä nämä aseet ovat ja mikä niiden käyttötapa on, Nikula taustoittaa ohjelmaa. ARa Helikopterit harjoittelevat Vierailu Ruotsin maanpuolutuskorkeakoulusta Ilmasotataktiikan opettajaryhmä Ruotsin maanpuolustuskorkeakoulusta, Försvarshögskolanista, vieraili Maanpuolustuskorkeakoulussa 2.–4. syyskuuta. Kolmipäiväisen vierailun tarkoituksena oli kehittää oppilaitosten välistä yhteistyötä ja suunnitella tulevia yhteisharjoituksia. Everstiluutnantti Niko Pihamaan mukaan vierailu oli antoisa. – Kehitimme yhteistyötä ruotsalaisten kollegoidemme kanssa, etenkin keväälle ajoittuvan CJSE-harjoituksen osalta, jossa toteutamme opettajien osalta opettajavaihtoa. Keskustelimme lisäksi tulevista yhteistyöprojekteista. KAs ruotuväki 16/2015 Messut kokosivat kansaa Tampereelle Puolustusvoimien järjestämät realistiset taistelunäytökset vetivät katsomoita täyteen läpi viikonlopun. Mediakeskuksesta toimitettiin kokonaisturvallisuusmessujen materiaalia nettiin sekä radioon. Juho Korpela väen ja panssarivaunujen toiminnan lisäksi taistelun kulkua havainnollistavista videoleikkeistä. Yliluutnantti Tommi Kangasmaan mukaan näytökset ovat ensimmäisiä laatuaan. – Näytöksissä katsoja viedään taisteluammuntojen keskelle. Kokemus tuodaan efektein ja eri kamerakulmin elokuvamaiseksi ja käsinkosketeltavaksi, Kangasmaa valaisee. Messuhallien ulkopuolella nähtiin myös kattava määrä puolustusvoimissa käytettävää kalustoa. Esillä olivat muun muassa N9H0kuljetushelikopteri ja Leopard 2A6-panssarivaunu. Puolustusvoimat oli näyttävästi esillä Tampereella 4.–6. syyskuuta järjestetyillä kokonaisturvallisuusmessuilla. Näytteilleasettajat koostuivat viranomaisista, turvallisuusalan yrityksistä ja erilaisista järjestöistä, kuten partiolaisista ja Maanpuolustuskoulutusyhdistyksestä. Puolustusvoimien esillä olleet teemat kietoutuivat messuviikonlopun aikana suomalaisen asevelvollisuuden ympärille: varusmieskoulutus, reserviläistoiminta, kansainvälinen toiminta ja puolustusvoimauudistus. Tampereen Messuja Urheilukeskuksessa järjestetyssä tapahtumassa vieraili kolmen päivän aikana yhteensä noin 20 000 kävijää. Puolustusvoimien messuosaston keskeisimmällä paikalla sijaitsi mediakeskus. Sieltä toimitettiin messujen läpi materiaalia sosiaaliseen mediaan, puolustusvoimien sivuille sekä Ruotuväen eri kanaville. Kuuluvimmasta roolista vastasi messuja varten perustettu puolustusvoimien oma radiokanava Radio Kipinä, jonka juontajina toimivat kertausharjoituksissa olleet reservin terävimmät radioammattilaiset. Studiossa kuultiin niin Aki Linnanahteen, Minna Ruolannon, Stefan Möllerin kuin Harri Silvosen puhetta. Palefacella hyvät muistot asepaleluksesta Rahoitus puolustusvoimain komentajan huolena Heti messujen avauspäivänä kipinäläiset saivat arvovaltaisia vieraita: Puolustusvoimain komentaja Jarmo Lindbergille järjestetty kyselytunti ja puolustusministeri Jussi Niinistön haastattelu käynnistivät räväkästi messuviikonlopun. Kenraali Lindberg nosti kyselytunnin aikana esille muun muassa puolustusvoimien toiminnan rahoittamisen sekä kehittämisen. Viime vuosien leikkaukset ovat vaikuttaneet etenkin reserviläisten koulutukseen. – Menetimme ikään kuin yhden sukupolven, kun jouduimme karsimaan kertausharjoituksia. Tänä vuonna pystymme jälleen kouluttamaan 18 000 reserviläistä. Lindberg ilmaisee huolensa harjoitustoimintaan kohdistuvaan rahoitukseen, josta viime vuosina Kuva: puolustusvoimat Utin jääkärirykmentin helikopteripataljoona kouluttaa miehistöään merilentoharjoituksessa syyskuun puolessa välissä. Harjoitus keskittyy Upinniemen ja Kotkan väliselle merialueelle. Harjoituksen tarkoituksena on nostaa helikoptereiden lentomiehistön ja pelastuspäivystyshenkilöstön suorituskykyä. Toiminnan tavoitteena on erityisesti virka-apuvalmiuden kohottaminen merellisissä olosuhteissa. – Harjoitukseen osallistuu NH90-helikoptereiden lisäksi merellä toimivia apualuksia, majuri Jouni Poutanen sanoi. Merilentoharjoituksia suoritetaan myös yöllä. KTo kentällä Puolustusvoimien taistelunäytös oli yksi kokonaisturvallisuusmessujen kohokohdista. on jouduttu leikkaamaan. Kertausharjoitusten määrät eivät ole ideaalilla tasolla, vaikka niitä täksi vuodeksi pystyttiinkin lisäämään. Puolustusministeri Jussi Niinistön mielestä kertausharjoituksiin tulisi voida kutsua entistä lyhyemmällä varoitusajalla. – Meidän tulee olla kettereämpiä ja valmiuden on oltava parempi. Ideaali kertausharjoitettavien määrä vuosittain olisi 20 000– 30 000, Niinistö toteaa. Taistelunäytös täytti katsomot Puolustusvoimien järjestämät realistiset taistelunäytökset vetivät katsomoita täyteen läpi viikonlopun. Näytökset koostuivat jalka- kolumni Juho Korpela Pakolaiskeskustelu ei kosketa puolustusvoimia Internetin keskustelupalstoilla ja uutisten otsikoissa pyörii tällä hetkellä yksi iso teema. Rauhattomista maista vyöryy Euroopasta turvaa hakevia pakolaisia. Vaikka Suomi on kaukana tapahtumien keskipisteestä, kriisi näkyy myös meillä. Koskettaako kriisi myös puolustusvoimia? Ei ainakaan tällä hetkellä. Kansanedustaja Tom Packalen (ps.) ehdotti blogissaan pakolaisleirejä syrjäisille varuskunnille. Ehdotus on huono. Varuskunta-alueet ovat jo täynnä varusmiehiä, eikä tarkkaan vartioiduille alueille ole muilla kuin puolustusvoimien henkilöstöllä ja varusmiehillä asiaa. Tur- Ulkoministeriön osastolla puhuneet Madventuresin Riku Rantala ja Tuomas "Tunna" Milonoff jakoivat turvalliseen matkustamiseen liittyviä vinkkejä. Ulkomaille lähdettäessä tulee Rantalan mukaan muistaa kolmen ämmän sääntö: matkavakuutus, matkustustiedotteet ja matkustusilmoitus. Varsinkin matkavakuutus on Rantalan mukaan tärkeä. – On huolestuttavaa, että vain noin kolmasosa nuorista ottaa matkalle lähtiessään matkavakuutuksen. Vakuutuksesta tinkiminen on väärä säästökohde, Rantala sanoo. Tapahtumalavalla YK:n 70 vuotista taivalta juhlistaneet artistit Mikko Kuustonen ja Paleface eli Karri Miettinen puhuivat rauhasta ja moniarvoisuudesta. Ruotuväen haastattelussa rap-artisti Paleface muisteli omaa varusmiespalvelustaan. – Kokemukseni asepalveluksesta ovat positiiviset. Kouluttajani ymmärsivät taiteellisen suuntautumiseni. Sain tehdä muun muassa sotaharjoitusradiota. – Turvallinen Suomi rakentuu mielestäni moniarvoisesta ilmapiiristä, jossa kaikki ihmiset kokevat saavansa olla vapaita. Mielestäni isänmaallisuutta on se, että arvostetaan ihmisoikeuksia, Paleface jatkaa. Tapahtuma-areenalla nähtiin viikonlopun aikana ainakin Tullin koirien ja vapaaehtoisen pelastuskoiratoiminnan toimintanäytöksiä. Lauantain SA-huutokaupassa messuvieraat pääsivät huutamaan muun muassa armeijan vanhoja puusuksia. Vanhat jo käytöstä poistetut varuskuntaalueet ovat kuin tehtyjä vastaanottokeskuksiksi. vapaikanhakijoiden kotoutuminen Suomeen ei onnistuisi suljettujen porttien takana. Vanhat jo käytöstä poistetut ja myydyt varuskunta-alueet ovat kuin tehtyjä vastaanottokeskuksiksi. Kookkaat tuvat, suurkeittiöt, liikuntamahdollisuudet ja terveysasemaksi tarkoitetut kiinteistöt ovat vanhoilla varuskunta-alueilla lähellä toisiaan. Tilat ovat valmiita, tarvitaan vain hyväksyntä. Entisen Pohjois-Karjalan prikaatin tiloihin Kontiolahdelle on päätetty perustaa 150 hengen vastaanottokeskus tämän vuoden lokakuussa. Päätös on rohkea. Keuruulle, vanhan Pioneerirykmentin varuskuntaan, ei vastaanottokeskusta suunnitelmista huolimatta tule. Kaupunginvaltuusto on asettunut hanketta vastaan. Kauhavan entisen Lentosotakoulun tilojen käyttöä vastaanottokeskuksena suunnitellaan. Kaupungin päättäjät eivät kuitenkaan ole vielä tehneet päätöstä sen tukemi- sesta. Yksityisiin tiloihin perustettavaa keskusta ei kaupunki voi estää, mutta kiinteistöjen omistajat kuuntelevat tarkasti kunnan- ja kaupunginvaltuustojen päätöksiä. Suomeen tulevat turvapaikanhakijat tulee joka tapauksessa sijoittaa jonnekin. Mielestäni puolustusvoimilla ei tässä tilanteessa ole mitään roolia, sillä vanhat varuskunta-alueet ovat yksityisessä omistuksessa ja omistajat myös niistä päättävät. Jos pakolaisvirta kasvaa ja esimerkiksi laiton rajaliikenne lisääntyy voi puolustusvoimien antama virkaapu olla tarpeen. Muualla Euroopassa nähdyt laittomat massaraja- > [email protected] nylitykset eivät ole näillä näkymin kohdistumassa Suomeen. Kun tulevaisuudessa osalle turvapaikanhakijoista kansalaisuus myönnetään, siinä vaiheessa on puolustusvoimien aika astua esille. Asepalvelus ei valikoi tai syrji ketään, kaikki ovat samalla viivalla. Kokonaisturvallisuusmessuilla Radio Kipinän haastattelussa olleen puolustusvoimain komentajan sanoin: ”Varusmiespalvelus toimii maahanmuuttajataustaisille asevelvollisille Suomen kansalaisille hyvänä kotouttajana.” Keskustele aiheesta lisää Twitterissä #ruotuväki 11 kentällä ruotuväki 16/2015 palveluksessa Tuhansien yleisö Tattoossa Tattoo Show 2015 järjestettiin Hartwall Areenalla Helsingissä. Konsertissa esiintyivät soittokuntien lisäksi muun muassa Diandra ja Jarkko Ahola. Joonas Koivisto NIMI JA SOTILASARVO Jasmin Nokelainen, upseerikokelas KOULUTUS Lähihoitaja sertin onnistumiseen tiukan aikataulun puitteissa. – Olen erinomaisen tyytyväinen illan esitykseen. Meillä oli kuitenkin vain yksi harjoituspäivä ennen esitystä, Koskinen tunnelmoi konsertissa. Perinteikäs Tattoo Tattoo-tapahtumien alkuperä juontuu varuskuntien seremonial- lisista tapahtumista ja niissä käytetyistä merkkisoitoista. Nimi taasen juontaa juurensa ennen käytetyistä Tapto-soitoista. Tapto oli merkkisoitto sille, että iltavapaat kaupungissa päättyivät ja oli aika siirtyä kasarmille. Puolustusvoimain komentaja, kenraali Jarmo Lindberg, joka toimi myös tapahtuman suojelijana, tunnelmoikin konsertissa sotilasmusiikin tuovan hienolla tavalla esille perinteitä ja historiaa. Tattoo on saanut suosiota ja noussut tietoisuuteen kansainvälisen Hamina Tattoon ansioista. Parillisina vuosina järjestettävä konsertti on ainoa kansainvälinen sotilasmusiikkitapahtuma Suomessa. Haminan lisäksi on pidetty yllä puolustusvoimien omia Tattookiertueita. Tämän vuoden show noudatti teemaa organisaation uudesta asennosta. Kuva: Ruotuväki tusvoimien ostamat viisi pyörää kuuluvat Rovaniemellä toimivan tehtaan ns. O-sarjaan, siis ensimmäisiin sarjatuotantona valmistuneisiin kappaleisiin. Moottorissa on voiman ulosotto, joten sitä voi käyttää paikallismoottorina pyörittämään vaikkapa sirkkeliä. Kone käy kaikissa asennoissa. Winha kootaan Suomessa ja sen teossa käytetään osittain suomalaisia alihankkijoita. Niinpä pyörän kotimaisuusaste kohoaa aika korkeaksi. Erikoista on myös se, että tehdas ilmoittaa huippunopeuden sijaan huippuhitauden ja se on 3km/h. Kokeilupyörät joutuvat armeijassa kovaan käyttöön: everstiluutnantti Mattila kertoo, että pyörillä ajetaan niin paljon kuin vain mahdollista. Ja olosuhteet eivät aina ole ne helpoimmat. eteenpäin Opittavana uusia toimintamalleja Unkarissa Ylikersantti Kimmo Kunnari siirtyi uusiin tehtäviin Monikansalliseen raskaaseen lennostoon eli Heavy Airlift Wingiin Pápan lentotukikohdassa Unkariin. Hänen uusi tehtävänimikkeensä on HAS Management Chief. Ennen siirtymistään hän työskenteli Lapin lennostossa lentoteknisissä tehtävissä. hakeutua töihin ilmavoimiin huoltamaan Hawk- ja Hornet-kalustoa. Ennen nykyisiä tehtäviäni toimin 2002–2009 hävittäjälentolaivue yhdessätoista Lapin lennostossa, jonka jälkeen Lapin lennoston lentokonekorjaamolla 2009–2014. Lentotekniikan toiminnot yhdistettiin puolustusvoimauudistuksen myötä lentotekniikkalaivueeksi. Palvelin myös lentotekniikkalaivueeseen kuuluvassa korjaamolentueessa 2015 heinäkuuhun asti. Nykyisiin kansainvälisiin tehtäviini Unkarissa siirryn hyvillä mielin ja innokkaana oppimaan uusia toimintatapoja. Opittavaa riit- tää, sillä työyhteisössä työskentelee kansalaisuuksia kahdestatoista eri valtiosta. Itse ilmavoimat koen työpaikkana lentokoneasentajataustallani hyväksi. Olen saanut toimia ilmailun parissa eri konetyypeillä sekä kehittää itseäni koneiden eri järjestelmien kursseilla, joka ei välttämättä olisi samassa laajuudessa mahdollista siviilipuolen lentokonehuoltoyrityksissä. Ylikersantti Kimmo Kunnari saa siviilikoulutuksestaan paljon irti puolustusvoimissa. (Kuvassa kersantin arvossa) Kuva: puolustusvoimat Suoritin asepalvelukseni Ilmavoimien teknillisessä koulussa 2/01 tehtävänäni HN-apumekaanikko. Olen siviilikoulutuksltani lentokoneasentaja, joten oli luonnollista JOTAIN MUUTA, MITÄ? Ennustaa kotiutumispäivänsä sään: "Joulukuussa paistaa reservin aurinko." Porin prikaati, Niinisalo Sotilassoittokuntien yhteinen Summon the Heroes päätti intro-osion. Läheteille luvassa vauhtia Antti Sarjanen PALVELUSPAIKKA ASUINPAIKKA Jyväskylä ruotuväki 40 vuotta sitten Lapin jääkäripataljoonan, Pohjanmaan Tykistörykmentin ja Kainuun Prikaatin läheteille on luvassa vauhtia sotaharjoituksissa. Puolustusvoimat osti nimittäin elokuun lopulla Oy Polar Metal Plastilta viisi Winha- maastomoottoripyörää. Erikoisrakenteisista pyöristä yksi luovutettiin LapJP:lle, kaksi PohmTr:lle ja kaksi KaiPr:lle. Winhoja kokeillaan lähinnä sotaharjoituksissa lähettien kulkupeleinä. Ajoneuvoteknillinen toimisto ei ole unohtanut turva-asioita. Jokaisen pyörän myötä on hankittu kuljettajalle kypärä ja ajolasit. Puolus- IKÄ 20 TOIMENKUVA Sääupseeri Kuva: Ville Bröijer Puolustusvoimien soittokunnat esiintyivät yhdessä vierailleiden tähtien kanssa Hartwall Areenalla Helsingissä. Syyskuiseen iltaan mahtui perinteistä sotilasmusiikkia, sovituksia tunnetuista kappaleista ja vierailevien tähtien esityksiä. Soittokuntia tähdittivät solisteina Teräsbetoni-yhtyeen laulaja Jarkko Ahola, nuori laulajatähti Diandra, saamelaismuusikko Anna Näkkäläjärvi-Länsman sekä monessa musikaalissa nähty Anton Häggblom. Tamperelainen lyömäsoitinyhtye Takomo Percussion ja monista Tattoo-tapahtumista tunnettu virolainen tanssiryhmä Club Piruett toivat ulkopuolista säväystä kokonaisuuteen. Areenalla nähtiin myös Utin jääkärirykmentistä saapuneita laskuvarjojääkäreitä esittelemässä taitojaan ja kuntoaan sotilastaitokilpailussa. Kevytmielistä kilpailua selosti Yleisradion toimittaja Kaj Kunnas. Pääosaan kilpailussa nousivat tukin kanssa ryhmien esittämät liikkeet. Viimeisenä eli seitsemäntenä numerona oli esityksen päättänyt finaali. Kaikkien tapahtumassa esiintyneiden tahojen yhteisesti tulkitsemat Finlandia, Porilaisten marssi ja Suomi-marssi saivat yleisöltä suuret aplodit. Puolustusvoimien ylikapellimestari, musiikkieverstiluutnantti Jyrki Koskinen oli mieltynyt kon- Sään jumalatar Samuli Virtanen Upseerikokelas Jasmin Nokelaisella on vastuullinen ja vaativa tehtävä. Hän on saapumiseränsä ainoa sääaselajin upseerikokelas. Hänen alaisuudessaan on käytännössä kaksi joukkuetta: sääjaos ja -aliupseerikurssi. Nokelaisen palvelushistoriasta ei ole käänteitä puuttunut. Hän aloitti palveluksensa kotiseudullaan Tikkakoskella Ilmasotakoulussa. Nokelainen ei erityisesti toivonut paikkaa sääkoulutukseen, mutta pääsi sääaliupseerikurssille Niinisaloon. Tämän jälkeen hänen oli määrä palata alikersanttina Tikkakoskelle havainnoimaan säätä lennonjohtoon. Toisin kävi. Nokelainen sai AU-kurssin ensimmäisessä vaiheessa linjan parhaat pisteet. Kouluttajat halusivat lähettää hänet reserviupseerikurssille. Tämä oli ongelmallista, koska Porin prikaatin oli lähetettävä joku omista alikersanteistaan kurssin jälkeen Ilmasotakouluun ikään kuin vaihdossa Nokelaiseen. Sääkokelaita on vain yksi kerrallaan, ja tämä tehtävä on vain maavoimissa. RU-kurssin Nokelainen suoritti Haminassa Esikunta- ja viestikomppanian viestijaoksessa eli tykistön komentopaikkajoukkueessa. Sääupseerioppilaat lähetetään aina Reserviupseerikoulun viestilinjalle. Nokelainen epäilee tämän johtuvan aselajin tarvitsemasta teknologiasta. Ovet tykistön viestiin aukenivat oman aselajin puolesta. – Tämä on tykistön säätä eli ballistista säätä, minkä kanssa toimimme. Siksi pääsin tykistön viestiin, Nokelainen kertoo. Operatiivista säätä ja asemapäivystystä Sääkokelaana Nokelainen kouluttaa uudelle miehistölle sekä aliupseerikurssille perusasioita sääaselajista. Samalla häntä kou- lutetaan omaa sodan ajan tehtävää varten, joka on sääupseeri. Nokelainen ei itsekään ole vielä täysin varma, mitä tehtävään tulee kuulumaan. – Teen joissakin harjoituksissa esikunnassa operatiivista sääpalvelua. Katson säätietoja ja pohdin sitä, onko hyvä esimerkiksi tehdä maahanlaskuja helikoptereilla, pystyvätkö laivat tekemään tehtäviään tai lentokoneet lentämään tai laskeutumaan jollekin tietylle alueelle. Säämiehet ylläpitävät Niinisalossa sääasemaa yhdessä Ilmatieteen laitoksen kanssa. Päivä- ja yöpäivystyksessä mitataan näkyvyyttä, kosteutta, ilmanpainetta, tuulen suuntaa ja nopeutta sekä kirjataan ylös pilvihavaintoja yksityiskohtaisesti. – Rauhan aikana säämiehillä ei ole hirveästi hommaa. Ainut on aseman pyöritys. Sodan aikana luodataan sää luotauskalustolla ja lähetetään tiedot tykistölle. Harjoituksissa Nokelainen hoitaa tavallisia joukkueenjohtajan tehtäviä koulutuksineen ja vastaa sääaseman perustamisesta. Kuitenkin lopullinen reserviläisen toimenkuva tulee liittymään sääupseerina operatiiviseen säähän. Nokelaisen mukaan sääkokelaana palvelemisen paras puoli on työn mielenkiintoisuus. – Se on ihan erilaista hommaa kuin mitä muut tekevät. Koska olen ainut kokelas, minulle annetaan tosi paljon vastuuta. Nyt pääsen olemaan tavallaan kahden jaoksen kanssa. Tulevaisuutta asepalveluksen jälkeen Nokelainen ei ole vielä paljoa suunnitellut. Hän on kuitenkin miettinyt lähtevänsä rauhanturvaajaksi. Toisena vaihtoehtona ovat jatko-opiskelut jollakin alalla. – Rauhanturvatehtävät olisivat hieno kokemus. Pääsisi näkemään, mitä sodanaikainen tilanne olisi, Nokelainen perustelee. 12 kentällä ruotuväki 16/2015 Kopteriharjoittelua virtuaalimaailmassa Kotimainen simulaattorikoulutus mahdollistaa intensiivisemmän harjoittelun. Suomalaisen ympäristön mallinnus on parantunut. Antti Sarjanen Monipuolista lentokoulutusta Ranskalaisen Sogitech-yrityksen valmistama NH90 Multi Role Training Device -simulaattori luo uusia mahdollisuuksia suomalaiselle helikopterikoulutukselle. Suomi pääsi mukaan simulaattorikauppaan, kun Ranska osti lähes vastaavalleen NH90-kalustolleen kuusi simulaattoria harjoittelukäyttöön. Tällöin NAHEMA eli NATOn NH90 vastuuorganisaatio tarjosi myös Suomelle mahdollisuutta osallistua kauppaan. Myös talvilosuhteita voidaan simuloida Kuva: Ville Bröijer Ennen oman simulaattorin hankkimista suomalaiset helikopterilentäjät joutuivat harjoittelemaan saksalaisessa simulaattorissa. Ulkomaisen koulutusratkaisun ostamisen ongelmana on harjoittelumahdollisuuksien rajallisuus. Vuoroja saatiin varattua lähes ainoastaan yöaikoihin ja aikaa tuhlaantui lentäjien jatkuvassa matkustamisessa Suomen ja Saksan välillä. Myös kotimaisen vaihtoehdon hankintaa pohdittiin, mutta se ei osoittautunut kustannustehokkaaksi. Utin jääkärirykmentin helikopteripataljoonan komentajan, everstiluutnantti Jaro Kesäsen mukaan kotimaisella simulaattorilla voidaan teoriassa harjoitella kellon ympäri. Harjoitusympäristöt voidaan mallintaa yhdennäköisiksi suomalaisen maaston kanssa. Simulaattorissa on talviolosuhteiden lumen mallinnus, jossa hyödynnettiin suomalaista asiantuntemusta. Oikeanlaisen lumen mallinnus on iso etu suomalaisessa ympäristössä. huomio! Koulutusta on voitu myös monipuolistaa simulaattorihankinnan myötä: suomalaiset voivat nykyään lentää tyyppi-, kertaus- ja taktisia koulutuslentoja. Aiemmin lentokokemus on saksalaisilla simulaattoreilla painottunut erilaisten häiriötilanteiden harjoitteluun. Varusmiehet eivät simulaattoreihin pääse käsiksi. Tie simulaattorin puikkoihin ja helikopterilentäjäksi käy lentoreserviupseerikurssin ja kadettikoulun helikopteriohjaajalinjan kautta. Simulaattorin käyttämisestä tehdään erittäin todentuntuista näyttävillä visuaaleilla. Simulaattorin ohjaamossa koko näkökenttä on peitetty suurella kaarevalla kankaalla, jossa näkyy todenmukainen mallinnettu kuva simulaattorin edessä olevasta näkymästä. – Tässä kun on parikymmentä minuuttia, niin unohtaa olevansa simulaattorissa. Virheet harmittavat yhtä paljon kuin oikeallakin helikopterilla ja simulaattorissa ne jäävät myös nauhalle, Kesänen toteaa. Simulaattorin käytettävyysaste on tyydyttänyt käyttäjiä. Ranskassa kyseisen simulaattorin käytettävyysaste on noin 95 prosentin luokkaa. Tämä on tärkeää, sillä simulaattori on käytössä erittäin paljon, kun koulutetaan lentäjiä kahdellekymmenelle NH90-kopterille. Simulaattorin ohjaamo on mallinnettu viimeistä piirtoa myöten. digi Todellisuudesta ihmeellisempää Joonas Koivisto Lähetä meille osoitteeseen [email protected] oma ehdotuksesi Huomio!-kuvaksi ja liitä mukaan yhteystietosi. Julkaistusta kuvasta saa palkinnon. Kuva: Juho Vainonen Kuva: Ratsuväen ohjesääntö 1938 “Miekan paljastus” ratsuväen vuoden 1938 ohjesäännöstä. Augmented reality, eli AR-sovellukset ovat älypuhelimista ja esimerkiksi kannettavista pelikonsoleista tuttuja. Ne yhdistävät todellisuutta ja lisäävät sen päälle virtuaalisia elementtejä. Suurin osa sovelluksista liittyy tällä hetkellä puhelimen sijaintiin ja kameraan. Toisessa ääripäässä ovat sellaiset pelit kuten Ingress ja Applen alustoille oma Myntz. Ingressissä valloitetaan maapalloa omalle värille käymällä miljoonien eri portaalien luona, jotka ovat sijoitettuina ympäri maapalloa. Esimerkiksi Lahden kaupungista löytyy noin 350 eri paikkaa, joiden hallinnasta käydään taistelua. Ingressiä testannut Jyrki Tikka löysi pelistä uuden motivaation lähteä liikkumaan. – Pitää aina keksiä uusia motivaattoreita että saan itseni koneen äärestä irti ja pihalle. Puoli vuotta sitten aloitin tehtävien suorittamisen. Pidän motivointia liikuntaan Ingressin parhaana puolena. Olen saattanut ajaa kaksi tuntia fillarilla yhden tehtävän takia. Mynz on toistaiseksi saatavilla Tiedonhausta on Suomessa toistaiseksi hyötyä vain isoissa kaupungeissa. vain Applen puhelimille ja tableteille. Ideana on jättää yllätyksiä ja ansoja ympäri karttaa muille pelaajille. Kun ansaan astuu, on tavoite ehtiä paeta räjähdystä. Jos onnistuu saamaan jonkun kiikkiin pommillaan, saa pisteitä joilla päivittää omaa arsenaaliaan. Virtuaalisia huonekaluja Toisessa päässä skaalaa ovat ka- meraa hyödyntävät sovellukset, kuten erilaiset katalogit. Näiden avulla voi sovittaa esimerkiksi uusia huonekaluja asuntoonsa kuvaamalla tilaa johon uusi sohva olisi tulossa. Kaupungilla kävellessä voi esimerkiksi avointa tietokirjaa Wikipediaa hyödyntävällä Cyclopediasovelluksella osoittaa puhelinta kohti sellaisia kohteita, joista löytyy palvelusta tietoa. Tällöin koh- teista kertovat tekstit avautuvat suoraan kuvan päälle. Avaruudesta kiinnostuneille löytyy tapoja hahmottaa tähtikuvioita, satelliitteja ja planeettojen sijainteja. Riittää, että avaa asiaan kuuluvan sovelluksen, kuten Pocket Universe, SunSeeker tai Dishpointer, osoittaa kameran kohti taivasta, ja tieto ilmestyy kuvan päälle. AR-peleistä voi löytää myös toimintaa. Esimerkiksi AR Invaders tuo kameran läpi katsottuna ulkoavaruudesta tulevan uhan suoraan omaan ympäristöön. Peli tarjoaa erilaisia vaikeusasteita ja mukauttaa tapahtumia kuvatun alueen mukaan. Rohkeasti kokeilevia sovelluksia on esimerkiksi Applen alustalle tehty DanKam. Sovellus muuntaa ympäröivän maailman oikeihin väreihin värisokeaa varten. Näin esimerkiksi erilaisten vaatteiden osto on värisokeudesta kärsiville huomattavasti helpompaa. Sovellus ei ole virallista lääketiedettä, mutta sen tiedetään auttaneen sairaudesta kärsiviä. 13 vapaalla ruotuväki 16/2015 Kuva: Juho Räty Kuulantyönnön Suomen mestari hoitaa muun muassa Niinisalon varuskunnan urheilukenttää. Kersantti käskee kuularingissä Porin prikaatin liikunta-aliupseerille, kersantti Arttu Kankaalle, ei löydy vastusta kotimaan kuulantyöntöpiireistä. Samuli Virtanen tupavisa 1. Mitkä ovat sotilasviisiottelun lajit? 2. Kuka on Suomen miesten jalkapallomaajoukkueen kolmanneksi kovin maalintekijä? 3. Milloin käytiin kolmikymmenvuotinen sota? 4. Kuinka monta kilokaloria on varusmiehen yhden päivän aterioissa? 5. Mikä maa juhlii itsenäisyyspäiväänsä 18. syyskuuta? 6. Kuka oli Suomen ensimmäinen naispuolustusministeri? 7. Kuinka pitkä palvelusaika on Kuuban armeijassa? 8. Minkä niminen pommikone pudotti atomipommin Hiroshimaan 6.8.1945? 9. Mikä on keihäänheittäjä, kersantti Ari Mannion paras aikuisten arvokisasijoitus? 10. Minkä joukko-osaston lippu on kuvassa? vastaukset – Kilpailukausi menee aina vähän urheilun ehdoilla, mutta kyllä työpäiviäkin kertyy ihan mukavasti. 20-metrinen ja olympiapaikka siintävät mielessä Kuva: Jarno Maimonen Kersantti Arttu Kangas palvelee Porin prikaatissa Niinisalossa liikuntaaliupseerina. Siviilissä vanttera kankaanpääläinen tunnetaan Suomen parhaana kuulantyöntäjänä. Toukokuussa tehtävässä aloittanut Kangas vastaa työssään muiden liikunta-aliupseerien, kuten maajoukkuehiihtäjä Ristomatti Hakolan, kanssa liikuntapaikkojen kunnosta Niinisalossa. Hän on myös mukana varuskunnan urheilutapahtumien järjestämisessä. – Täälläkin näkyy, että kenttä on hyvässä kunnossa. Ei se ihan pysyisi, jos siitä ei kukaan huolehtisi, Kangas toteaa viitaten Niinisalon ylpeyteen, täysmittaisen yleisurhei- luharjoittelun mahdollistavaan urheilukenttään. – Toki kun itse olen ollut täällä vasta vähän aikaa, olen koittanut päästä kiinni juttuun ja olla apuna enemmänkin. Kankaan palveluspaikka tarjoaa hyvät mahdollisuudet työn ja urheilemisen yhdistämiseen. Hän kertoo, että urheilukenttää tulee hyödynnettyä harjoittelussa kuularingin puutteesta huolimatta, kuten myös varuskunnan kuntosalia. – Työajallakin on joskus mahdollista käydä harjoittelemassa. Urheilu on yksi työnkuvistamme. Pääsemme kilpailuihin aina, kun on tarvetta. Heinäkuussa, kun kilpailukausi oli kovimmillaan, Kangas ei paljon töihin ehtinyt, mutta syksyllä ja talvella hän on töissä senkin edestä. Kersantti Kangas aikoo juhlia seuraavaksi 20 metrin rajan rikkomista. Kankaan kilpailukausi 2015 ei ole mennyt aivan omien odotusten mukaisesti. Nuorten EM-kilpailuissa Tallinnassa mies jäi ilman mitalia. Tosin oma ennätys parani 19,79 metriin kesäkuussa Karjaalla. – Ei joka kausi voi olla ihan huippu. Toivottavasti ensi kaudella sitten reippaampaa parannusta. Ja onhan tässä tosiaan aikaa tälläkin kaudella, Kangas pohtii. 22-vuotias työntäjä pukkasi helmikuussa halliennätyksekseen 20,09 SM-kisoissa Tampereella. Kankaan omien sanojen mukaan 20 metrin työntö on tavoitteena ulkonakin – vielä tällä kaudella. Hänen kilpailukautensa huipentuu lokakuussa sotilaiden maailmankisoissa Etelä-Korean Mungyeongissa. Kangas omistautui kymmenen vuoden jääkiekkouran jälkeen yleisurheilulle. Omaksi lajiksi valikoitui kuulantyöntö, jota oli helppo harjoitella. – Olen aina ollut vähän innostunut voimalajeista. Kuula oli sopivin laji minulle, Kangas paljastaa. 15 vuotta sitten Arsi Harju juhli kuulantyönnön olympiavoittoa Sydneyssä, mutta sittemmin suomalaisen kuulantyönnön taso on romahtanut. Kangas on voittanut Suomen mestaruuden ainoana 19 metrin työntäjänä jo kolme kertaa peräkkäin. – Tällä hetkellä taso on aika kuopassa. Ei hirveästi ole haastajia, Kangas harmittelee, mutta ounastelee tilanteen kirkastuvan. – Tason nosto vaatii harrastajaporukkaa, joka lähtee panostamaan siihen. Nuoria innostuneita kavereita on kyllä aika paljon. Parin vuoden päästä voi odottaa kovia työntäjiä. Ensi kauden tavoitteekseen Kangas ilmoittaa olympiapaikan Rio de Janeiron kisoissa. Tulosraja on 20,50 metriä. – Olympiapaikka on unelma ja tavoite. Se vaatii sellaisen puolen metrin tulosparannuksen, mutta ei ole mitenkään mahdotonta, kun vain pysyn terveenä ja harjoitukset menevät hyvin. 1. Ammunta, esterata, esteuinti, käsikranaatin heitto ja maastojuoksu, 2. Jonatan Johansson (22 maalia), 3. 1618- 1648, 4. 3000- 4000 kcal, 5. Chile, 6. Elisabeth Rehn, 7. kolme vuotta, 8. Enola Gay, 9. Pronssia (EM 2012), 10. Utin jääkärirykmentin lippu. 14 vapaalla elokuvat ruotuväki 16/2015 teatteri Sicario Ohjaus Denis Villeneuve Pääosissa Emily Blunt, Josh Brolin, Benicio Del Toro Ensi-ilta 18.9. murtoteoksessaan Incendiesissä ollaan silmä silmän mahdottomalta tuntuvan pahuuden kanssa. Muutaman vuoden takaisessa The Prisonersissa taas nähdään se, miten pahaan kykenee hyvää tarkoittava ihminen. Oikean ja väärän laajalla ja liukkaalla murrospinnalla luistelee myös Sicario. Sicario jää kuitenkin edeltäjiään painottomammaksi. Suuren yleisön tavoittelulta haiskahtavan yllätyksettömän käsikirjoituksen myötä elokuva latistuu perinteisemmäksi jännäriksi keltanokasta vierailla mailla. Riskejä kaihtavan otteen takia Sicarion kuva huumesodasta tuntuu maailmasta erilliseltä, puhtaalta fiktiolta. Sääli sinänsä, sillä miljoonille ihmisille Sicarion kuvaava maailma on täyttä totta. Yrjö Kallinen (Aleksi Lavaste) puolustaa rauhanaatetta Sankari-näytelmässä. Kalle Toivonen Valinnat luovat sankarin No Escape – ei pakotietä Ohjaus John Erik Dowdle Pääosissa Lake Bell, Owen Wilson Ensi-ilta 23.10. Jack Dwyer (Owen Wilson) muuttaa perheensä kanssa Kiinaan uuden työnsä perässä. Jack on palkattu Cardiff nimisen yhtiön insinööriksi asentamaan maahan uutta vedenpuhdistamoa. Poliittinen murha käynnistää kuitenkin maassa kapinan, joka aikana kaikkia, erityisesti ulkomaisia, vainotaan. Elokuvan toinen nimekäs kiinnitys, Pierce Brosnan esittää elokuvassa irstasta ja kovia kokenutta Englannin tiedustelupalvelun agenttia Hammondia. Tarinan edetessä paljastuu miksi samalla lennolla istunut Hammond on matkustanut maahan ja tekee parhaansa auttaen perhettä. No Escape on yhdeltä kantilta katsottuna raikas tuulahdus aina samalta näyttävien toimintaelokuvien keskelle. Elokuva ei keskity massiivisiin räjähdyksiin tai hölmöihin iskulauseisiin. Ku- Kuva: Tarmo Valmela 2000-luvun puolivälistä riehunut, lähes 200 000 kuolonuhria ja miljardeja dollareita niellyt Meksikon huumesota alkaa vasta nyt näkyä Hollywoodin suurissa ensi-illoissa. Sama ilmiö nähtiin 1970-luvulla, kun Vietnamin sotaan tartuttiin amerikkalaisilla valkokankailla vasta sodan loputtua. Kanadanranskalaisen Denis Villeneuven uutuus Sicario sukeltaa huumesodan ytimeen, Yhdysvaltain ja Meksikon rajalle, rikkaan pohjoisen ja köyhän etelän törmäyspintaan. Emily Bluntin näyttelemä huumepoliisi saa siirron epämääräiseen CIA:n erikoishuumeyksikköön. Varvassandaaleissa höntyilevä Josh Brolinin näyttelemä agentti sekä tämän kolumbialaistaustainen aisapari (Benicio Del Toro) ovat kuten yksikkönsä: sekä maantieteellisiä että eettisiä rajoja loukataan silmäluomen hievahtamatta. Villeneuve on tullut tunnetuksi elokuvista, joissa ihminen on ihmiselle susi. Hänen läpi- vaus painottuu liiaksi pakoon juoksevan henkilön edestä ja takaa napattuihin otoksiin. Osassa toimintakohtauksia ja tapahtumia tulee etäinen tunnelma. Roolisuorituksista jää mitäänsanomaton maku, eikä hahmoissa ole syvyyttä. Vastustaja ei henkilöidy elokuvassa yhteen ihmiseen, vaan väkijoukkoon, josta ei nouse erityistä hahmoa esiin. Brosnan yrittää eittämättä parhaansa omituisen hahmonsa tulkinnassa, mutta lopputulos on kankea, kun legenda poukkoilee irstaan vanhan miehen ja vakavan salaisen palvelun edustajan välillä, pahimmassa tapauksessa yhtä aikaa. Joonas Koivisto Lahden kaupunginteatterin uusi näytelmä Sankari pohtii omien valintojen tekemisen tärkeyttä historian kautta. Neljä nuorukaista viettää viimeistä iltaansa ennen armeijan harmaisiin siirtymistä ja Yrjö Kallisen muistiinpanojen kautta tarina alkaa liikkua edestakaisin nykyisyyden ja historian välillä. – Historian pohtiminen on merkittävää oppimisen kannalta, sillä keskustelua historian tapahtumista voidaan käydä monin eri tavoin, kertoo Sankari-näytelmän ohjaaja Saana Lavaste. Kallisen sanoma itseensä ja omiin päätöksiinsä luottamisesta toimii pohjana koko Sankarin kahden aikatason yhdistävälle kertomukselle. Sankarin tarina käy läpi pasifisti Kallisen vaikuttavan elämäntarinan aina Suomen sisällissodasta tuomituksi sotarikolliseksi ja lopulta Suomen puolustusministeriksi. Koko elämänkerta rakentuu ainoastaan neljän näyttelijän suo- rituksien ja yhden käänneltävän lavasteen varaan. Ratkaisu on toimiva, sillä se mahdollistaa siirtymät kätevästi ilman turhia suvantokohtia. Aleksi Lavaste tulkitsee Kallista vakuuttavalla otteella ja Jari-Pekka Rautiaisen sotamyönteinen merimies luo Lavasteelle erinomaisen vastavoiman. Näytelmä jättää hienolla tavalla katsojan oman harkinnan varaan, haluaako asettua sodan vai rauhan, varusmies- vai siviilipalveluksen puolelle. Näytelmän kokonaisuus rakentuu historian lisäksi nuorisokulttuurin ja nuorten identiteettien varaan. – Uskottavan dialogin sekä käyttytymisen luominen vaati nuorten kanssa työskentelyä ja tämän kautta sekä aikuiset että nuoret pystyvät oppimaan toisiltaan paljon, ohjaaja Lavaste kertoo. Tämä yhteistyö välittyy myös katsojalle ja nuorisokulttuuri on onnistuttu mallintamaan osuvasti. Kallisen koskettava ja mysteeriksi jäänyt puhe tovereilleen on peitetty Sankari -räpillä, jonka teossa on nuorten lisäksi ollut mukana lahtelainen räppäri Jay Who? alias Janne Jokela. Metal Gear Solid V PC, XBox One, PS4 massa tehtäviä ja kasvattamassa liittolaistensa kanssa perustamaansa yksityistä Diamond Dogs palkka-armeijaa. Pelin oleellinen osa on edelleen hiiviskely. Nähdyksi tuleminen ei kannata ja peli kannustaa välttämään tappamista tai kahinointia. Ryömimistä voi helpottaa Diamond Dogseja kasvattamalla, jolloin Snake saa haltuunsa enemmän tietoa ja parempaa teknologiaa elämää helpottamaan. Peli on tehty komeasti ja tarkasti. Vuorokaudenaika, sää ja omien taistelijoiden mieliala ovat esimerkkejä siitä, kuinka moni asia operaatioista suoriutumiseen vaikuttaa. Jos tähtää korkeisiin pisteisiin ja aukottomaan hiiviskelyyn, on syytä suunnitella toteutustaan tarkasti. Pelin komeutta tukee myös sen ”Yrjö Kallinen on ainutlaatuinen hahmo Suomen historiassa.” Yrjö Kallinen on vähemmän tunnettu, mutta ehdottomasti ainutlaatuinen hahmo Suomen historiassa. Näytelmän kertomus on kekseliäs yhdistelmä huumoria ja vakavaa historiakatsausta, mutta sortuu erityisesti hahmokarikatyyreissään välillä lieviin ylilyönteihin, mikä heijastuu myös muuten moitteettomaan näyttelijäntyöhön. Siinä missä historiahahmojen kohtalot ovat taitavasti mallinnettuja, nuorten osuus jää hieman ohuenlaiseksi. Nuorten illanvietto toimii tästä huolimatta tehokkaas- ti kokoavana kehyskertomuksena näytelmän sanomalle. Edellä mainitut seikat unohtuvat kuitenkin nopeasti, sillä puolitoistatuntinen kuluu Kallisen edesottamuksia seuratessa aivan huomaamatta. Sankari on hieno esimerkki näytelmästä, joka on suunnattu sekä nuorille että aikuisille. Tavallista lyhyempi kesto palvelee erityisesti niitä, joille teatteriin menemisessä on isompi kynnys. – Haluaisin Sankarin avaavan nuorten ja vanhempien välistä keskustelua liittyen omiin valintoihin sekä niiden takana vaikuttaviin arvoihin, Lavaste päättää. Näytelmän henkilöiden pohdinta varusmies- ja siviilipalveluksen välillä on tosielämässäkin yksi ensimmäisistä isoista valinnoista, joita nuori joutuu elämässään tekemään. Henkilön elämäntarina voi kulkea mitä reittejä tahansa, mutta sankariksi voi tulla omia valintoja tekemällä ja itseensä luottamalla. Niko Pankka konsolipelit Mad Max PC, XBox One, PS4 WB Games Mad Max vie pelaajansa aavikolle maailmaan, jossa vesi ja bensiini ovat kaikki kaikessa. Maxin auto on juuri tuhottu ja mies päättää lähteä kostonretkelle aavikon pahoja voimia vastaan. Mad Max ilmestyi liian myöhään ollakseen kesän Fury Road elokuvaan suoraan liittyvä julkaisu, mutta loistavaa palautetta saaneen elokuvan haamu kummittelee varmasti pelin taustalla. Peli ei yllä elokuvan tasolle. Siinä missä elokuva oli kesän paras toimintapläjäys, on peli keskinkertainen esitys vuoden takaisesta pelistä uusissa kuorissa. Suurin osa pelistä kuluu avoimessa maailmassa vallaten alueita, keräten resursseja ja suorittaen tehtäviä. Pelin alussa tapaat hahmon, joka muistuttaa ärsyttävän läheisesti Klonkkua tuotuna Mad Maxin aavikkomaisemiin. Hän kävelee kyyryssä ja puhuu omituisesti aivan kuten esikuvansa. Samankaltaisuus viime vuoden Shadow of Mordor -peliin häiritsee ja paistaa koko pelistä läpi. Max rakennuttaa rakkaan kulkupelinsä tilalle uuden auton, jota päivitetään pitkin peliä. Autolla ajaminen ei ole tunnollisesti toteutettu. Ohjaaminen on epätarkkaa ja arvaamatonta. Joskus maasto vaikuttaa auton käytökseen, joskus ei. Pelissä joutuu välillä myös jalkautumaan valloittaakseen tukikohtia ja tutkiakseen esimerkiksi luolastoja. Jalkaisin Maxia on help- Konami po hallita ja taistelu sujuu mallikkaasti. Taistelussa vain piilee se ongelma, että systeeminä toimii jo vuosia sitten Batman-peleistä tuttu kahden näppäimen yhdistely. Mad Max on keskinkertainen ja varmisteleva esitys, joka ei tarjoa pelaajalle mitään uutta. Tapahtumien miljööstä pitävälle autohullulle peli soveltuu silti mainiosti, kunhan hyväksyy tarinan toispuoleisuuden. Joonas Koivisto Ohjaaja Hideo Kojima riitaantui pahasti tuotantoyhtiö Konamin kanssa ja Metal Gear Solid -sarjan viides osa jää taitelijan toistaiseksi viimeiseksi tuotteeksi. Kojiman pelit tunnetaan tarinasta joka poukkoilee hallitsemattomasti realismin ja absurdin välillä. Pitkät välivideot hetkestä riippuen joko auttavat ymmärtämään tai hämmentävät pelaajaa entisestään. Tällä kertaa Metal Gear siirtyy tarinapainotteisesta ja kentästä kenttään etenevästä kerronnasta avoimen maailman vakoiluun. Päähenkilö Snake operoi vuoristoalueella Afganistanissa suoritta- audiovisuaalinen anti, joka on huippuluokkaa. Afganistan näyttää juuri niin hienolta ja kolkolta, kuin on syytä odottaa. Ääninäyttely on tuttua laadukasta työtä, tosin päähenkilön hiljaisuus on paikoin jopa kiusallisen ilmeistä. Phantom Pain on myyttisen pelisarjan upea hyvästi. Kun puolisensataa tuntia on kulunut ja lopputekstit rullaavat, tuntee haikeutta. Joonas Koivisto 15 VAPAALLA ruotuväki 16/2015 KIEKKO PUTOSI JÄÄHÄN Perjantaina 11. syyskuuta alkoi jahti Kanada-maljasta. 15 joukkuetta, 60 ottelua runkosarjassa ja päälle uuvuttavat pudotuspelit. Hallitsevana mestarina kauteen lähtee Oulun Kärpät, tulokkaana Kouvolan KooKoo. Kiekko on pudotettu. Ruotuväen toimitus katsoo kristallipalloonsa tulevan kauden osalta. Miten KooKoo ja kauden kauemmin liigassa viipynyt Mestis-veteraani Sport tulevat pärjäämään? Kolmen kärki runkosarjan lopussa? Joonas Koivisto (JKo): Kärpät, HIFK ja Tappara. Kärpillä on jopa puolet maasta talousalueenaan, kolmen miljoonan pelaajabudjetti ja jatkuvuutta. Viime kauden ulkomaalaisvahvistukset lähtivät, minkä olettaisin vain parantaneen joukkueen yhtenäisyyttä. HIFK pystyy samaa luokkaa olevan pelaajabudjetin ja hyvän valmennuksen kautta haastamaan oululaiset. Tappara on pysynyt kovana, joten veikkaan sen sijoittuvan jälleen mitaleille. HIFK:sta ja Kärpistä sen erottaa kysymysmerkkien määrä. Tällä kaudella Tapparasta puhutaan esimerkiksi maalivahti Juha Metsolan lähdön myötä eri lauseessa kuin kärkikaksikosta. Jussi Vainikka (JVa): Kärpät, HIFK ja Tappara. Kärpistä mainittakoon Miro Aaltosen ja Juuso Ikosen hankinnat. Ei ole sattumaa, että valmentaja Lauri Marjamäki värväsi heidät. Yhteispeli toimi Bluesissa pari vuotta sitten, mutta lopulliset läpimurrot ovat yhä tekemättä. HIFK näyttää vahvalta. Antti Törmänen on todella hyvä valmentaja ja pelaajiston runko on pysynyt kasassa ja vahvistunut entisestään. Tappara on jälleen kärjen tuntumassa, vaikka valovoimaisin tähti Olli Palola lähtikin pois. Samuli Virtanen (SVi): Kärpät, HIFK ja Lukko. Kärppien pelaajamateriaali yhdistettynä huippuvalmentajaan tulee olemaan voittamaton myös tällä kaudella. Superlupaus Jesse Puljujärvi tulee dominoimaan. HIFK:lle taas mikään mitalisijojen ulkopuolella ei tule kysymykseenkään. Villinä korttina uskon valmentaja Risto Dufvaan ja siihen, että Lukko keplottelee itsensä kolmoseksi. Se on kapea, mutta yhtenäinen joukkue. Sääntöuudistuksen myötä 5 minuutin jatkoaika pelataan kolmella kolmea vastaan. Miten tämä vaikuttaa peliin? JKo: Mielummin 3vs3, kuin voittolaukauskilpailu. Paras olisi tietysti tasapisteytys. JVa: En pidä rankkareista, mutta en varsinkaan tästä. Liiga vaihtaa lajia, kun aletaan pelata kolmella kolmea vastaan. SVi: Menee katulätkäksi. Voidaan saman tien kaataa maalit ja pelata suoraan syötöstä ilman maalivahtia. JKo: KooKoolla on yritystä, mutta riittääkö valmennus liigatasolle? Vaasan Sportin päävalmentaja Tomek Valtonen on aivan eri luokkaa kuin KooKoon Petri Mattila. Sportilla on myös läpimurron viime kaudella tehnyt ranskalainen laituri Charles Bertrand. JVa: Kaakon derbyjä KooKoon ja SaiPan välillä odotellessa. KooKoolla on paperilla yllättävänkin hyvän näköinen joukkue, mutta seinä tulee silti vastaan nopeasti. Ari Vallin ja kumppanit ovat toki nimekkäitä, mutta näinköhän jalka enää liikkuu? Muu joukkue on liigatasolle todella kokematon. SVi: Sportista nostaisin vielä esiin maalivahtiosaston, joka on selkeästi parempi kuin esimerkiksi HPK:lla. Kyllä häntäpään jengit tulevat pelejä ottamaan, se on selvää. 3vs3 -jatkoajan sijaan voidaan saman tien kaataa maalit ja pelata suoraan syötöstä ilman maalivahtia. Näkyykö TPS:n miljoonapanostus tuloksina? JKo: Veteraanilähtöisellä joukkueella on voitettu ennenkin mestaruuksia, kun on satsattu yhteen kauteen. TPS ei tehnyt kuitenkaan yhtään pitkäkestoista hankintaa. Joukkue on paitsi vanha, myös kapea. Uskon kuitenkin, että turkulaiset voivat olla jopa viiden parhaan joukossa. JVa: Ari-Pekka Selinin palkkaus oli loistava päätös. Sen jälkeen tulleet päätökset eivät niinkään. Esimerkiksi Eric Perrin ja Henrik Tallinder voivat näyttää paperilla hyvältä ja tehdä tulosta, mutta seuran kaipaaman jatkuvuuden kannalta joukkue on liian vanha. Kohta joukkue on taas rakennettava uusiksi. Jerry Ahtola ja Jonne Virtanen ovat tosin hyviä runkohankintoja. SVi: On ihme jos TPS ei tuolla panostuksella ja materiaalilla pääsisi edes pudotuspeleihin. Varsinkin kun liigassa alkaa sel- kiytymään kehityksen kelkasta putoavat joukkueet, kuten Ässät tai HPK. TPS ei kuulu enää tähän joukkoon. Joukkueessa on yhdeksi kaudeksi johtavia pelaajia. Mikä joukkue on tämän kauden musta hevonen? JKo: Pelicans voi lähtökohtiinsa nähden pärjätä yllättävän hyvin. Materiaaliltaan se on keskikastia. Valmentajakaksikko Pasi Nurminen ja Petri Matikainen voi saada lahtelaiset suonenvedon valtaan pelaamaan valtavalla tunteella. Tälloin voivat rynnistää vaikka kuinka pitkälle. JVa: Tampereen Ilves. Joukkue on kehittynyt vuosi vuodelta ja uskoo omaan ideologiaansa. Nöyryyttävät romahdukset ovat kasvattaneet. Ei nimekäs, mutta hyvin roolitettu joukkue. SVi: TPS. Moni suhtautuu skeptisesti Palloseuran meritoituneeseen ikämieskerhoon. Musta hevonenhan tarkoittaa joukkuetta, jolta voi odottaa mitä tahansa. A-P Selinin TPS on mielestäni tällainen joukkue. teksti: kalle toivonen kuvat: Tomi natri/liiga Taitto: sofia korhonen 16 takakansi ruotuväki 16/2015 potretti Pihapeleistä isoihin pöytiin Kalle Toivonen Jyväskylän Synergia-areenan lehterit ovat tyhjät. Kaukalossa murisee yksinäinen jääkone. Pitkä ja urheilullisen näköinen mies nyökkää hymyillen tervehdyksen, toisen ja kolmannen. Näillä kulmilla kaikki tuntevat Sinuhe Wallinheimon, Päijänteen rantojen kasvatin. Wallinheimo läimäyttää hanskakätensä kaukalon pleksiä vasten. Muovi antaa periksi ja huojuu aikansa. – Nämä ollaan saatu pelaajayhdistyksessä aikaan – joustopleksit. Aivotärähdykset ovat vähentyneet kummasti muutaman vuoden takaisesta. Wallinheimo on Jääkiekkoilijoiden pelaajayhdistyksen puheenjohtaja. Lisäksi mies on JYPin mestaruusmaalivahti, joka vaihtoi maskin ja pukukopin tummaan pukuun ja Arkadianmäkeen. Wallinheimo istuu toista kauttaan eduskunnassa. Wallinheimo ei ole ensimmäinen politiikkaan lähtenyt urheilija, julkisuuden henkilöistä nyt puhumattakaan. Tarina siitä, miten hän ryhtyi poliitikoksi, tai sen koommin ammattiurheilijaksi, ei kuitenkaan ole se kaikkein tavanomaisin. Kuoropoika kiekkojen tiellä – Aloitin urheilu-urani kuorolaululla ja viulunsoitolla. Ne auttoivat pitkäjänteisyydessä. Viulun soiton harjoittelu muistuttaa maalivahdin harjoittelua: toistoja, toistoja ja toistoja, Wallinhemo pohtii. – Harrastin säännöllisen epäsäännöllisesti kaikkia mahdollisia urheilulajeja kunnes yhdentoista ikävuoden paikkeilla jääkiekko alkoi vakiintua. Maalivahdin rooli löytyi katoavan kansanperinteen, pihapelien parissa. Suomalaisten rapautuvan kunnon kimppuun Ura urheilijana on kouluttanut Wallinheimoa poliitikon uraan: 20 vuotta kun on ollut jo julkisuuden höykytettävänä, ei järkyty enää lehtien kirjoittelusta. Eduskunnassa Wallinheimo istuu suuressa valiokunnassa sekä tulevaisuusvaliokunnassa. – Muissa valiokunnissa keski- Kuvat: Ville Bröijer – Autotallin edessä pelatessa aina jotenkin hakeuduin sinne maalille. Jääkiekko ja veskarin rooli tulivat jäädäkseen. Maajoukkuerinkiin ja SM-liigan mestaruuteen vievälle uralle Wallinheimo haki vauhtia Yhdysvalloista, jonne hän lähti opiskelemaan. Yhteiskuntatieteiden kandidaatin tutkinnon hän rutisti läpi kolmessa vuodessa, pelaten tietysti samalla lätkää. – Siellä pystyy yhdistämään opintojen suorittamisen ja huipputasolla urheilun aivan erilaisella tavalla kuin esimerkiksi Suomessa. Suomessa on pakko valita jompikumpi. Wallinheimo jatkoi opiskelun ja urheilun rinnakkaiseloa palattuaan Suomeen. Kotimaassaan hän on lukenut ammattiurheilun sivussa itsensä liikuntatieteiden maisteriksi ja taloustieteen kandidaatiksi. Yhdysvalloissa syttyi myös kiinnostus yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen. – Kiinnostus kyti, mutta pysyi vakan alla. Suomessa ei ole ongelmatonta olla yhtä aikaa ammattiurheilija ja poliittinen henkilö. Vuonna 2008 Wallinheimo siirtyi lopulta politiikkaan. Hän haki Jyväskylän kunnanvaltuustoon, pääsi, ja pelasi uran viimeisen kautensa samalla, kun istui valtuustossa kokoomuksen riveissä. Wallinheimo siirtyi kaukalon ulkopuolelle jouhevammin kuin moni muu huippu-urheilija: vuosi uran lopettamisen jälkeen hänet valittiin eduskuntaan. – Se siirtymä oli minullekin vaikea, kun ei enää saanutkaan päivittäin sitä adrenaliinipiikkiä. Urheilijoiden potentiaalia ei valjasteta mielestäni tarpeeksi yhteiskunnan käyttöön, ovathan he äärimmäisen kurinalaisia ja päämäärätietoisia ihmisiä. Pelaajayhdistyksen puheenjohtajana Sinuhe Wallinheimo on pyrkinyt kitkemään likaisen pelin pois kaukaloista. tytään lainsäädännölliseen pilkunviilaukseen. Tulevaisuusvaliokunnassa yritetään arvioida mihin maailma on menossa ja miten se vaikuttaa Suomeen, Wallinheimo luonnehtii. Teknologian kasvava rooli yhteiskunnassa, siitä seuraava teknologinen työttömyys, sekä alati kasvavan maailman rajalliset resurssit ovat pöydällä tulevaisuusvaliokunnassa. – Yksi resurssipulan ensioireista on kasvava pakolaisvirta Afrikasta Eurooppaan. Jos pakolaisten lähtömaihin ei saada luotua näköaloja ihmiselle, pakolaisten määrä tulee vain kasvamaan. Tulevaisuudessa vaanii myös yksi paikallisempi uhkakuva: suomalaisten alati heikkenevä kunto. Kyseinen ongelma on Wallin- heimon henkilökohtaisella asialistalla hyvin korkealla. – Suomalainen alle 15-vuotias liikkuu länsimaista vähiten. Tulevaisuuden suomalainen näyttää yhä rapakuntoisemmalta ja samaan aikaan puhutaan vain työurien pidentämisestä. Tämä ei mene yksi yhteen. Jos asiaan ei tartuta, on tulossa miljardien terveyspommi Suomelle, Wallinheimo sanoo synkeänä. Wallinheimo painottaa myös puolustusvoimien merkitystä Suomen suurimpana kuntokouluna. Hänen mielestään puolustusvoimat voisi osallistua nuorten liikunnalliseen kasvatukseen jo ajoissa ennen varusmiespalveluksen alkua, jotta nuori voi aloittaa palveluksensa terveenä. –Ihmistä ei kuitenkaan voi pa- poiminta kalenteri Kaartin soittokunta rikkoo marssin rajoja Sotilasurheiluliiton kamppailupäivät Haminassa 23.9.2015 Kalle Tornberg Kuva: puolustusvoimat Kaartin soittokunta konsertoi marssin tahtiin Haminassa Reserviupseerikoulun maneesissa keskiviikkona 23. syyskuuta kello 19. Orkesterin kapellimestarina konsertissa toimii kapteeni Lassi Ikäheimo. Solisteina marsseja tulkitsevat Heikki Mäntynen, laulu ja Arto Lehtola, saksofoni. – Konsertissa on luvassa marsseja aina suoraviivaisista suomalaisista kunniamarsseista ranskalaisiin juhlamarsseihin, Ikäheimo kertoo. Esityksessä on luvassa eri aikakausien sotilasmarssien lisäksi yleisölle tuttuja teoksia muun muassa elokuvista ja teattereista. Konsertissa voi kuulla perinteisen marssimaisen poljennon ja suoraviivai- Kaartin soittokunta esiintyy marssin tahtiin Haminassa 23. syyskuuta. suuden ohella myös pehmeämpiä sointuja. – Musiikkityylinä marssi on varsin monipuolinen ja mahdollistaa monelaisia tyylisuuntia, tulkintoja ja sovituksia. Solistimme tulkitsevat konsertissa perinteisiä marsseja tanssimusiikin ja jazzin keinoin, Ikäheimo toteaa. Konsertin yhteistyökumppaneina toimivat Reserviupseerikoulu ja Lions Club Hamina. Konsertin tuotto lahjoitetaan paikallisten veteraanien ja nuorison hyväksi. Marssimusiikin helmiä Konsertti Reserviupseerikoulun Maneesissa Haminassa keskiviikkona 23.9. kello 19.00 alkaen. > www.puolustusvoimat.fi kottaa liikkeelle. Ennen kaikkea penäisin vanhempien vastuuta lasten liikuttamisessa. Antakaa lasten pelailla ja leikkiä ja kiipeillä puihin! Sinuhe Wallinheimo Haminan liikuntahalliilla 22.–25. syyskuuta järjestettävät Sotilasurheiluliiton kamppailupäivät kokoavat yhteen judoa, painia, sotilaspainia, nyrkkeilyä ja vapaaottelua taitavat varusmiehet ja puolustusvoimien henkilökunnan jäsenet. Kamppailupäivien järjestysvastuussa ovat Haminan Varuskunnan Urheilijat ja Maasotakoulu. > www.sotilasurheilu.net Kuoromusiikin ilosanomaa Oulussa Muistojen ilta -konsertti kokoaa yhteen monen sukupolven kuoromusiikin ystävät Oulun Madetoja-saliin perjantaina 25. syyskuuta kello 18. Konsertissa esiintyvät Oulun sotaveteraanikuoron • Ikä: 43 vuotta • Asuinpaikka: Jyväskylä • Ammatti: Kansanedustaja • Koulutus: Liikuntatieteiden maisteri, TTK, YTK • Sotilasarvo: Korpraali reservissä • ”Kehitys loppuu tyytyväisyyteen.” ohella Madetojan musiikkilukion tyttökuoro ja Puistolan tädit -lauluyhtye. Konsertissa on luvassa kuorojen yhteisnumeroita ja yhteislaulua. Kapellimestarina toimii Jaakko Nurila ja solistina teoksia tulkitsee Juha Ketola. Madetojan musiikkilukion tyttökuoroa johtaa Elina Könönen. > www.puolustusvoimat.fi Puu5-puhallinkvintetin kirkkokonsertti Kaartin soittokunnan kamarimusiikkiyhtye Puu5- puhallinkvintetti aloittaa kolmen konsertin esiintymisrupeamansa Riihimäen varuskuntakirkossa 29. syyskuuta kello 19. Yhtye esiintyy lokakuussa myös Lohjalla ja Pukkilassa. Konsertissa voi kuulla Ludvig van Beethovenin, Carl Nielsenin ja Astor Piazzollan teoksia. > www.puolustusvoimat.fi
© Copyright 2024