1. No category

HARJAVALLAN KAUPUNKI
Yhdyskuntasuunnittelu
Keskustie 5 b
29200 HARJAVALTA
Päiväys
30.1.2015
SUVANNONTIEN ASEMAKAAVAMUUTOKSEN LUONNOS
Lausunto - tai kommentointipyyntö
Suvannontien asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja kaavaluonnos
lähetetään oheisena tiedoksi ja varataan mahdollisuus kommentointiin 4.3.2015 mennessä.
Lausumiot/kommentit pyydetään toimittamaan ensisijaisesti sähköpostilla , vastaanottajana
jari.prehti a,harjavalta.fi ja kopion vastaanottajana hatjavallan.kaupunki a,harjavalta.tii
Lausunnon voi toimittaa myös postitse:
Harjavallan kaupunki, Yhdyskuntasuunnittelu, Keskustie 5h, 29200 Harjavalta,
Tässä vaiheessa kaavasta ei esitetä pidettäväksi viranomaisneuvottelua. Neuvotteluja eri osapuolten kanssa järjestetään tarvittaessa. Luonnosvaiheen kommenttien ja jatkosuunnittelun perusteella päätetään, pyydetäänkö valmiista kaavaehdotuksesta lausuntoja.
kaupungingeodeetti
p. 044 432 5377
Liitteet:
- OAS
- asemakaavaluomiokset 1:1000
-
kaupunki kehityksen lautakunnan päätös
Jakelu:
- perusturvalautakunta
PÖYTÄKIRJA
HARJAVALLAN KAUPUNKI
1/2015
Kaupunkikehityksen lautakunta
28.01.2015
Osallistujat
Nimi
Tehtävä
Läsnä
Paavilainen Mauri
Männistö Irma
Tikka Saini
Hohtari Marjatta
Hohni Tuomas
Jaakkola Maarit
Kortelainen Tero
Koskinen Maija-Liisa
puheenjohtaja
varapuheenjohtaja
jäsen
jäsen
jäsen
jäsen
jäsen
jäsen
Poissa
Pohjala Heikki
jäsen
Muu
Rauta Markku
Yli-Kleemola Martti
Jaana Karrimaa
Prehti Jari
Roininen Reijo
kh:n puheenjohtaja
kh:njäsen
kaupunginjohtaja
esittelijä
Allekirjoitukset
Lisätiedot
pöytäkirjanpitäjä
4
Mauri Paavilainen
Puheenjohtaja
Reijo Roininen
Pöytäkirjanpitäjä
Käsitellyt asiat
§ 1 - 11, sivut 1-33. Pöytäkirjan liite nro 1.
Pöytäkirjan tarkastus
Harjavallassa 30.1.2015
Irma Männistö
Saini Tikka
Pöytäkirja on ollut yleisesti nähtävänä
Tekniset palvelut 2.2.2015 klo 9.00 - 15.00.
Reijo Roininen
2/33
HARJAVALLAN KAUPUNKI
Kau punkikeh ityksen lau takunta
OTE PÖYTÄKIRJASTA
4
28.01.2015
SUVANNONTIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS
28/04.41.415/2015
Kaula § 4
Kaupungingeodeetti Jari Prehti:
Kaupunki on joulukuussa 2014 ostanut Hopearannan vanhainkodin
eteläpuolelta Kokemäenjoen rannassa olevan tontin, jolle suunniteltu
yrityksen koulutustila jäi toteuttamatta. Nykyisen asemakaavan ei voida
olettaa enää tältä osin toteutuvan.
Kaavaluonnoksessa alueelle suunnitellaan omakotitontteja , joilla on oma
ranta . Tällaisilla tonteilla on kysyntää , joten ne tulevat nopeasti
rakennetuiksi . Alueen polveileva rantaviiva vaikeuttaa kaavan
laatimista,
joten tontteja siihen sovitettaessa on valmisteluvaiheessa tehty useita
erilaisia luonnoksia . Kaavoituskatsauksen kautta kaavahankkeesta tietoa
saaneita tontin ostajaehdokkaita
on jo useita ja heidän kanssaan
kaavaratkaisusta on myös käyty keskustelua.
Hopeanurmen asuntolan ja Pohjoisrannantien välissä on rakentamaton
rivitalotontti, jonka kaavamääräyksiä voidaan samassa yhteydessä uudistaa.
Myös Hopeanurmen tontin rajausta on tarkoitus muuttaa katulinjauksen
sovittamisen johdosta.
Kaavaratkaisusta on neuvoteltu lähimpänä asuvien naapurien kanssa.
Maanomistajan kanssa on tarkoitus tehdä maankäyttösopimus, jolla osa
entistä kaavan mukaista puistokaistaletta myytäisiin osaksi uutta tonttia,
josta osa muodostuisi tämän maanomistajan nykyisestä tontista.
Kaavamuutoksen
tarkoituksena
on uudistaa
toteutumatta
jääneitä
asemakaavoja . Kaavan tavoitteena on myös tiivistää yhdyskuntarakennetta
siten , että taajaman sisällä olevia tontteja saadaan rakennetuiksi ja olemassa
olevaa kunnallistekniikan verkkoa hyödynnettyä . Tonteilta on matkaa
keskustaan vain 2 km, joten palvelut ovat myös ilman autoa saavutettavissa.
Suvannontien asemakaavan muutosalueen pinta-ala on n. 2,9 ha. Kaavalla
osoitetaan 5-6 uutta omakotitonttia ja muutetaan 3 vanhaa asuinpientalo- ja
rivitalotonttia. Kaupungille tulisi myytäviä rantatontteja 4 tai 5 kpl.
Asemakaava
laaditaan
yhdyskuntasuunnittelussa.
Kaavaehdotuksen
valmistuttua tekniset palvelut teettää kunnallistekniikan suunnitelmat.
Kaavan ja kunnallistekniikan suunnitelmien hyväksymisen jälkeen tekniset
palvelut rakennuttaa ka dun ja vesihuollon ennen kuin tonteille voidaan
rakentaa. Tonttien myyntiä suunnitellaan jo alkusyksyyn, mutta
rakentamaan pääsisi keväällä 2016.
HARJAVALLAN KAUPUNKI
Kaupunkikehityksen lautak unta
OTE PÖYTÄKIRJASTA
§ 4 _
28.01.2015
Asemakaavan muutoksen vireille tulosta tiedotetaan luonnoksen nähtäville
asettamisen yhteydessä ja kaupungin kaavoituskatsauksessa 2015.
Kaupunkikehityksen lautakunta päättää asemakaavamuutoksen luonnosten
hyväksymisestä nähtäville asettamista varten. Yhdyskuntasuunnittelu
huolehtii vireillepanosta ja kuulemisesta johtuvat toimenpiteet. Valmis
kaavaehdotus esitetään myöhemmin kaupunkikehityksen lautakunnan
käsiteltäväksi nähtäville asettamista varten.
Kaavamääräykset ilmenevät asemakaavakartalta. Asemakaavamuutoksen
luonnokset ovat nähtävänä ja esitellään kokouksessa.
Esityslistan liitteenä nro 2 : Osallistumis- ja arviointisuunnitelma,
asemakaavamuutoksen luonnoskarttojen pienennökset.
Kaupungingeodeetin ehdotus : Kaupunkikehityksen lautakunta päättää
1. hyväksyä Suvannontien asemakaavan muutosta koskevan osallistumisja arviointisuunnitelman sekä
2. hyväksyä 22.1.2015 päivätyt Suvannontien asemakaavamuutoksen
luonnokset 2.2.-4.3.2015 välisenä aikana tapahtuvaa julkista nähtäville
asettamista varten.
Lisätietojen antaja : Kaupungingeodeetti Jari Prehti, puh. 044 432 5377.
Päätös: Päätösehdotus
hyväksyttiin.
Asianmukaisesti allekirjoitetusta ja tarkastetusta pöytäkirjasta kirjoitetun
otteen oikeaksi todistaa:
Harjavallassa 30.1.2015
Reijo Roininen
pöytäkirjanpitäjä
HARJAVALLAN KAUPUNKI
PÖYTÄKIRJA
1/2015
32/33
OIKAISUVAATIMUSOHJEET JA VALITUSOSOITUS
MUUTOKSENHAKUKIELLOT
Kieltojen
perusteet
Seuraavista päätöksistä ei saa tehdä kuntalain 91 §:n mukaan oikaisuvaatimusta eikä
kunnallisvalitusta , koska päätös koskee vain valmistelua tai täytäntöönpanoa:
Pykälät
1-4,6-11
Koska päätöksestä voidaan tehdä kuntalain 89 §:n 1 mom. mukaan
oikaisuvaatimus , seuraaviin päätöksiin ei saa hakea muutosta valittamalla:
Pykälät
Hallintolainkäyttölain 5 §:nlmuun lainsäädännön mukaan
hakea muutosta valittamatta:
Pykälät ja valituskieltojen perusteet
kirjallinen
seuraaviin päätöksiin ei saa
OIKAISUVAATIMUSOHJEET
Oikaisu vaatimus viranomainen
ja -aika
Seuraaviin päätöksiin tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen.
Viranomainen, jolle oikaisuvaatimus tehdään, osoite ja postiosoite, sähköposti, telefax.
Harjavallan kaupunkikehityksen lautakunta
Keskustie 5 b
29200 HARJAVALTA
sähköposti: harjavallan.kaupunki(a.hariavalta.fi
telefax:
(02) 674 2706
Pykälät
Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.
Oikaisuvaatimusaikaa laskettaessa tiedoksisaantipäivää ei oteta lukuun.
Oikaisuvaatim
uskirjelmän
sisältö ja
Ks. jäljempänä
toimittaminen
Liitetään pöytäkirjaan
Liite kaupunkikehityksen lautakunnan
esityslistaan nro 1, 28.1.2015, asia 4
OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
SUVANNONTIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS
Asemakaavan muutos koskee:
352 Varekselan kaupunginosan kortteleita 5 ja 6 sekä katu- ja puistoaluetta.
Asemakaavan muutoksella muodostuu:
352 Varekselan kaupunginosa, kortteli 5 sekä katu- ja puistoaluetta.
Asemakaavan muutosalueelle tulee sitova tonttijako.
Kuva 1. Suunnittelualueen sijainti
1. Kaava -alueen sijainti ja nykytilanne
Kaava-alue sijaitsee Harjavallan keskustaajamassa, Pohjoisrannantien lounaispuolella
Vanhainkoti Hopearannan eteläpuolella Suvannontiellä (kuva 1).
Kaava-alueella sijaitsee Hopeanurmi -niminen asuntolarakennus (rivitalo) ja rakennettu
omakotitontti. Pääosa alueesta on rakentamatonta, puistomaisesti hoidettua ranta-aluetta.
Kaava-alueen pinta-ala on noin 2,92 ha.
Alue on jäänyt toteutumatta yhden rivitalotontin (AR-8) sekä loma-, majoitus-, kurssi
yms. rakennusten tontin (RM-1) osalta. Etenkin jälkimmäinen aluevaraus joen rannassa on
vanhentunut rakennushankkeen peruunnuttua. Suvannontie rakennettiin jo tätä tonttia
varten v. 2008. Kaupunki osti rantatontin takaisin v. 2014. Asemakaavaa voidaan pitää
vanhentuneena.
2. Kaavan tavoitteet
Kaavan tarkoituksena on uudistaa toteumatta jäänyttä asemakaavaa, joka on vuodelta
2001. Joen rantaan osoitetaan omakotirakentajille omarantaisia tontteja, joita kaupungilta
on usein kyselty. Kaupungin tonttitarjontaan saadaan uusia houkuttelevia vaihtoehtoja,
mikä tulee piristämään paikkakunnan omakotirakentamista.
Pohjoisrannantien lähellä olevan rivitalotontin kaavamääräystä muutetaan siten, että
toteutukseen tulee enemmän vaihtoehtoja. Rakennettujen tonttien rajauksia sovitetaan ja
kaavamääräyksiä uudistetaan kaavamuutoksen yhteydessä.
Kaavan tavoitteena on myös tiivistää yhdyskuntarakennetta siten, että toteutumatta jääneitä
tontteja saadaan rakennetuiksi ja olemassa olevaa kunnallistekniikkaa hyödynnettyä.
3. Kaavatilanne
3.1 Maakuntakaava
Suunnittelualuetta koskee 13.3.2013 lainvoimaiseksi tullut maakuntakaava (kuva 2),
jossa alue on osoitettu taajamatoimintojen alueeksi (A).
Kuva 2. Maakuntakaava
3.2 Yleiskaava
Alueella on 3.4.2007 lainvoimaiseksi tullut oikeusvaikutteinen
Keskustaajaman
osayleiskaava . Osayleiskaavassa (kuva 3) suunnittelualue on osoitettu rivitalojen ja
muiden kytkettyjen asuinrakennusten alueeksi (AR), asuinpientalojen alueeksi (AP)
(VP) sekä katualueeksi.
loma- ja matkailualueeksi (R) ja puistoalueeksi
Kuva 3. Osaylciskaavayhdistelmä
3.3 Asemakaavatilanne
Kaava-alueella on voimassa 27.6.2001 lainvoimaiseksi tullut asemakaava nro 202, jossa
on osoitettu asuinpientalojen korttelialuetta (AP-6), rivitalojen ja muiden kytkettyjen
rakennusten korttelialuetta (AR-8), yhtiöiden ja muiden yhteisöjen käyttöä palvelevien
loma-, majoitus-, kurssi yms. rakennusten aluetta (RM-1) ja puistoaluetta (VP) sekä
katualuetta. Ajantasa-ase nakaava on esitetty kuvassa 4.
Kuva 4. Ajantasa-asemakaava
4. Maanomistus
Kaupunki omistaa suurimman osan kaava-alueen korttelialueista (kuva 5).
3:80
1-1
878?3
10:0
1:50
1-3
1:57
2-4
3-4
2-5
2-6
`
/4:0
Mil IA$AAVAJAl1A
71
1
Kuva 5. Kaupungin maanomistus (punaisella värillä).
5. Kaavan vaikutuksia
Asemakaavassa arvioidaan kaavan mahdollisia vaikutuksia:
- rakennettuun ympäristöön;
- liikenncvcrkkoon sekä
- yhdyskuntarakentccsccn.
2-7
'89C
6. Osalliset
Asemakaavan suunnittelun osallisia ovat:
- Harjavallan kaupunki
- Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus)
- maanomistajat ja rajanaapurit
- ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti
vaikuttaa, sekä viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa
käsitellään.
7. Maankäyttösopimus
Harjavallan kaupunki tekee maankäyttösopimuksen ja kiinteistökaupan esisopimuksen
Erkki Karisen kanssa hänen omistamansa alueen kaavoituksesta ja tontinosan kaupasta.
Maankäyttösopimus esitetään kaupunginhallituksen hyväksyttäväksi kaavaluonnoksen
nähtävilläolon ,jälkeen.
8. Osallistuminen ja päätöksenteko
Maankäyttö- ja rakennuslain 62 §:n mukainen vuorovaikutus ja kuuleminen
asemakaavan muutosta ja tonttijakoa valmisteltaessa hoidetaan seuraavasti:
Kaavan vireille tulosta tiedotetaan lehtikuulutuksella ja kaupungin kaavoituskatsauksessa 2015. Kaupunkikehityksen lautakunta päättää osallistumis- ja
arviointisuunnitelman (OAS) hyväksymisestä ja kaavaluonnoksen nähtäville
asettamisesta tammikuussa 2015. Luonnoksesta osalliset voivat esittää mielipiteensä
nähtävilläoloaikana. Luonnos asetetaan nähtäville myös kirjastoon ja kaupungin
Internet-sivuille. Nähtävilläolosta ilmoitetaan Sydän-Satakunta -lehdessä.
Valmisteluvaiheen osallistumista varten kaava-alueen .ja siihen rajoittuvien kiinteistöjen
omistajille, osallisten luettelon mukaisesti , lähetetään kirjeitse tiedote asemakaavan
vireilläolosta, OAS ja kaavaluonnoskartta.
Kaavaluonnos lähetetään tiedoksi Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. Kaavaluonnoksesta pyydetään lausunto Lammaisten Energia Oy:ltä ja
Kaavaehdotuksen nähtäville asettamisesta päättää kaupunkikehityksen lautakunta.
Asemakaavaehdotuksen nähtävillä oloa koskeva kuulutus julkaistaan Sydän-Satakunta lehdessä. Kaavaehdotus on nähtävillä 30 päivää kaupungin ilmoitustaululla
yhdyskuntasuunnittelussa sekä kirjastossa. Lisäksi Intcrnetissä Harjavallan kaupungin
sivulla julkaistaan kuulutus ja kaavakartta. Kaavaehdotuksesta pyydetään tarvittaessa
kommentit tai lausunnot samoilta tahoilta, joita luonnosvaiheessa kuullaan.
Asemakaavan hyväksyy valtuusto.
9. Kaavoituksen aikataulu
Kaavoitusprosessin suunnitellaan etenevän seuraavasti:
kaavaluonnoksen valmistelu, neuvottelut
tiedote maanomistajille ja rajanaapureille
kaula: OAS, kaavaluonnos
kaavaluonnos nähtävillä
kommenttipyyntö /tiedoksi ELY
vaikutusten arviointi , kaavaselostus ja -ehdotus
maankäyttösopimus, kh
kaula:kaavaehdotus
kaavaehdotus nähtävillä
kaupunginhallitus : kaavan hyväksymisesitys
valtuusto: päättää kaavan hyväksymisestä
kaava tulee lainvoimaiseksi , ellei siitä valiteta
joulukuu 2014 - tammikuu 2015
tammikuu
28.1.2015
2.2.27.2.2015
16.3.2015 mennessä
maaliskuu
maaliskuu
25.3.2015
30.3.-30.4.2015
18.5.2015 tai 1.6.2015
15.6.2015
aikaisintaan 36 vrk valtuuston
päätöksestä
Aikataulu ei ole kaupunkia sitova. Nähtävillä pitämiset ja lausuntojen määräajat
ilmoitetaan erikseen, koska suunniteltua aikataulua ei aina voida noudattaa.
OAS päivitetty 20.1.2015
Kaavan laatija:
kaupungingeodeetti Jari Prehti
Harjavallan kaupunki
Yhdyskuntasuunnittelu
Keskustie 5b, 29200 Hai javalta
jari.prehti @harjavalta.f i
puh 044-432 5377
352 VAREKSELA, Suvannontien asemakaavan muutos
Kiinteistötunnus
, asianosaiset
Asianosaiset
79-352-9901-0
Harjavallan kaupunki
79-352-9903-0
79-352-1-1
Satakunnantie 110
29200 HARJAVALTA
79-352-1-3
79-352-5-2
79-352-5-3
79-352-6-1
79-352-5-1
79-436-1-44
As. Oy Harjavallan Varekselan Ranta-Raasa
Pohjoisrannantie 305
292001 IARJAVALTA
79-352-2-1
Karinen Erkki
Pohjoisrannantie 305
29200 HARJAVALTA
79-352-2-3
Niinivirta Sari
Niinitie 6
29200 HARJAVALTA
SUVANNONTIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS 1:1000
HARJAVALTA
Asemakaavan muutos koskee:
352 Var ekselan kaupunginosan kortteleita 6 ja 5 sekä katu
-, puisto- ja vesialuetta.
Asemakaavan muutoksella muodostuu:
352 Vareksela kaupunginosa, kortteli 5 tontit 4-11 sekä katu-, puisto-, vesi ja suojaviheraluetta.
Asemakaava-alueella tulee olla sitova tonttijako.
Kaavaan sisältyy sitova tonttijako, 352 Vareksela kortteli 5 tontit 4-12.
Asemakaavamerkinnät ja -määräykset:
AO-31
AP-6
AR-8
Erillispientalojen korttelialue.
Tontille, jonka pinta-ala on vähintään 1500 m2, saa rakentaa kaksi asuntoa. Erillisen
varastorakennuksen kerrosala saa olla enintään 80 m2
. Rakennusten etäisyyden
naapuritontin rajasta tulee olla vähintään 4 metriä
, ellei asemakaavassa ole toisin
osoitettu . Asuntoa kohti on varattava kolme autopaikkaa . Korttelin alueelle saa tehdä
autopaikkoja vain henkilö- ja pakettiautoille.
Alin hyväksyttävä rakentamiskorkeus on N2000 +31,0.
Asuinpientalojen korttelialue, jolle saa rakentaa joko rivitaloja, kytkettyjä
pientaloja tai erillisiä pientaloja sekä asumista palvelevia talousrakennuksia.
Talousrakennuksen kerrosala saa olla enintään 60 neliömetriä. Erillisen
saunarakennuksen kerrosala saa olla enintään 25 neliömetriä
. Tontille on
varattava kaksi (2) autopaikkaa asuntoa kohden. Rakennuksen etäisyys tontin
rajasta tulee olla vähintään viisi
(5) metriä ellei asemakaavassa ole toisin
osoitettu ja rajanaapuri antaa suostumuksen rakentaa lähemmäksi rajaa.
Rivitalojen ja muiden kytkettyjen rakennusten korttelialue.
Tontille on varattava 1,5 autopaikkaa asuntoa kohden. Tontille voidaan sijoittaa
asumista palvelevia erillisiä talousrakennuksia joihin saa sijoittaa autojen
säilytyspaikkoja. Rakennusten kattokaltevuuden ja julkisivumateriaalin tulee
sopeutua rakennettuun ympäristöön. Rakennuksen etäisyys tontin rajasta tulee
olla vähintään viisi (5) metriä ellei asem akaavassa ole toisin osoitettu ja
rajanaapuri antaa suostumuksen rakentaa lähemmäksi rajaa.
Puisto.
E V
Suojaviheralue.
3 m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva.
Korttelin, korttelinosan ja alueen raja.
Osa-alueen raja.
Sitovan tonttijaon m ukaisen tontin raja ja numero.
352
VARE
Kaupunginosan numero.
Kaupunginosan nimi.
5
Korttelin numero.
Kadun, tien, katuaukion, torin, puiston tai m uun yleisen
alueen nimi.
Roomalainen numero osoittaa rakennusten, rakennuksen
tai sen osan suurimm an sallitun kerrosluvun.
Murtoluku roomalaisen numeron jäljessä osoittaa, kuinka
suuren osan rakennuksen suurimman kerroksen alasta
ullakon tasolla saa käyttää kerrosalaan laskettavaksi tilaksi.
Tehokkuusluku eli kerrosalan suhde tontin pinta-alaan.
Rakennusala.
I
t
I
Ohjeellinen rakennusala, jolle saa sijoittaa talousrakennuksen.
Istutettava alueen osa. Alueella on säilytettävä puustoa.
Rannan tukem iseksi tehtyä kiveystä ei saa purkaa.
Katu.
jk
Ohjeellinen alueen sisäiselle jalankululle varattu alueen osa.
Harjavalta 22.1.2015
Kaupungingeodeetti
Jari Prehti
Pohjak artta täytt ää maankäyt tö- ja rakennus lain 54 a §:n mukai s et vaatimu ks et.
Kaupungingeodeetti
Jari Prehti
N
HARJAVALTA 1:30000
K A A V O I T U S T I L A N N E 31.12.2014
Kaavamuu to salu e
Asemakaava-alu e,
A s e m a k a a v a - alue, joll a ei
1
! O sayl ei sk aava-al u e
ol e si t o v a a t o n t t i j a k o a
Ha r j av a l la n ka u p un k i
YHDYSKUNTASUUNNITTELU 2015
POISTUVA ASEMAKAAVA 1:2000
Poistuva asemakaava-alue.
Poistuvat asemakaavamerkinnät ja määräykset
AP-6
AR-8
RM-1
Asuinpientalojen korttelialue , jolle saa rakentaa joko rivitaloja , kytkettyjä pientaloja tai erillisiä
pientaloja sekä asumista palvelevia talousrakennuksia. Talousrakennuksen kerrosala saa olla enintään
60 neliömetriä . Erillisen saunarakennuksen kerrosala saa olla enintään 25 neliömetriä
. Tontille on
varattava kaksi ( 2) autopaikkaa asuntoa kohden. Rakennuksen etäisyys tontin rajasta tulee olla
vähintään viisi (5) metriä ellei asemakaavassa ole toisin osoitettu ja rajanaapuri antaa suostumuksen
rakentaa lähemmäksi rajaa.
Rivitalojen ja muiden kytkettyjen rakennusten korttelialue.
Tontille on varattava 1,5 autopaikkaa asuntoa kohden. Tontille voidaan sijoittaa asumista palvelevia
erillisiä talousrakennuksia joihin saa sijoittaa autojen säilytyspaikkoja
. Rakennusten kattokaltevuuden ja
julkisivumateriaalin tulee sopeutua rakennettuun ympäristöön. Rakennuksen
etäisyys tontin rajasta
tulee olla vähintään viisi (5) metriä ellei asemakaavassa ole toisin osoitettu ja rajanaapuri antaa
suostumuksen rakentaa lähemmäksi rajaa.
Yhtiöiden ja muiden yhteisöjen käyttöä palvelevien loma-, majoitus-, kurssi yms. rakennusten alue,
jolle saa pääkäyttötarkoituksen lisäksi rakentaa erillisen saunarakennuksen pesutiloineen, jonka
kerrosala saa olla enintään 150 neliömetriä , mistä savusaunan osuus saa olla enintään 30%.
Puisto.
Va re ks ola
N