Kul-49.3100 Dynamiikka II Harjoitus 1 23.9.2015 (KOTITEHTÄVÄ) = palautetaan laskuharjoitusten alussa tai kurssin postilaatikkoon ennen laskuharjoitusten alkua viimeistään klo 12.00 (23.9.2015). 1. (KOTITEHTÄVÄ) Muodosta sylinterikoordinaatiston kantavektoreiden er , eφ ja ez esitykset ijk-kannassa (inertiaalikoordinaatisto) lähtien liikkeelle partikkelin P paikkavektorista r = r cos φi + r sin φj + zk z r ja sen derivaatoista sylinterikoordinaatiston muuttujien r, φ ja z suhteen (ks. luentomonisteet). Tämän jälkeen johda partikkelin nopeuden (v) ja kiihtyvyyden (a) esitykset sylinterikoordinaatistossa: φ z v = ṙer + rφ̇eφ + żez r φ 2 a = (r̈ − rφ̇ )er + (2ṙφ̇ + rφ̈)eφ + z̈ez . Käytä v:n ja a:n ratkaisuissa hyväksi karteesisen ja sylinterikoordinaatistojen kantojen välisen yhteyden kuvaavaa (rotaatio- tai) muunnosmatriisia L, jonka saat muodostettua tehtävän ensimmäisessä vaiheessa. Ratkaisu • r karteesisessa koordinaatistossa käyttäen koordinaatteja r ja φ r = r cos φi + r sin φj + zk • Derivoidaan vektoria r kunkin koordinaatin suhteen e∗r = dr = cos φi + sin φj, dr e∗φ = dr = r(− sin φi + cos φj) dφ ja e∗z = dr =k dz √ √ • Normalisointia varten tarvitaan (|a| = a · a = ax ax + ay ay + az az ) q p |e∗r | = cos2 φ + sin2 φ = 1, |e∗φ | = (−r sin φ)2 + (r cos φ)2 = r ja |e∗z | = √ 12 = 1. • Etsityt kantavektorit ovat siis e∗ er = ∗r = cos φi + sin φj, |er | ez = k e∗φ e∗φ eφ = ∗ = = − sin φi + cos φj |eφ | r ja • Huomaa, että sylinterikoordinaatiston kantavektorit eivät ole vakioita. • Esitetään nämä yhteydet matriisimuodossa cφ sφ 0 i er i cφ eφ 0 j j = −sφ =L ez 0 0 1 k k , jossa siis muunnosmatriisi cφ sφ 0 L = −sφ cφ 0 . 0 0 1 • Sama yhteys toisin päin on (muista L−1 = LT ) cφ −sφ 0 er i er eφ j = sφ cφ 0 eφ = L−1 ez k 0 0 1 ez • Näiden avulla saadaan antavektoreiden muutosnopeudet sylinterikoordinaatiston kannassa −sφ cφ 0 i i er er d j j eφ eφ = φ̇ −cφ −sφ 0 = L̇ = L̇L−1 dt 0 0 0 k k ez ez cφ −sφ 0 er −sφ cφ 0 eφ = φ̇ −cφ −sφ 0 sφ cφ 0 eφ = φ̇ −er 0 0 0 0 0 1 ez 0 • Nopeus ja kiihtyvyys määritelmien perusteella. Partikkelin P paikkavektori sylinterikoordinaatistossa (kts. kuva) r = rer + zez ⇒ v = ṙ = ṙer + rėr + żez + z ėz = ṙer + rφ̇eφ + żez a = v̇ = r̈er + ṙėr + ṙφ̇eφ + rφ̈eφ + rφ̇ėφ + z̈ez + ż ėz = r̈er + ṙφ̇eφ + ṙφ̇eφ + rφ̈eφ − rφ̇2 er + z̈ez = (r̈ − rφ̇2 )er + (2ṙφ̇ + rφ̈)eφ + z̈ez Sylinterikoordinaatisto ja kantavektoreiden muutosnopeus: Hallussa huonosti 0-2, osittain 2-4, hyvin 4-6 2. (KOTITEHTÄVÄ) Kuvan pyörivä heiluri pyörii akselin AO ympäri kulmavauhdilla φ̇ (vakio). Samanaikaisesti heilurin sauvan kallistuskulman muutosnopeus on β̇ (vakio). Määritä sauvaan sidotun xyz-koordinaatiston kantavektoreiden muunnosnopeudet lausuttuina xyz-koordinaatiston kannassa. Huomaa, että xyz-koordinaatiston origo on pisteessä O ja x-akseli yhtyy sauvan pituusakseliin. Helpointa lienee käyttää yhteyttä ė = ω × e kantavektoreiden muutosnopeuksille. 0 β̇ −φ̇ sin β i i̇ Vastaus: j̇ = −β̇ 0 −φ̇ cos β j k k̇ φ̇ sin β φ̇ cos β 0 Ratkaisu Tilanteeseen sopivan kulmanopeusvektorin etsiminen lienee tässä hankalin osa.Tässä voi vilkaista luentojen esimerkkitehtävää pallokoordinaatiston partikkelin nopeuteen liittyen. Kappalekoordinaatiston z-akseli (kantavektori k) säilyy koko ajan tasossa ja sauva pyörii sen ympäri. Toisaalta samaan aikaan tapahtuu rotaatio akselin AO, eli inertiaalikoordinaatiston Z-akselin ympäri. j Kulmanopeuden komponentit siis johtavat kulmanopeusvektoriin β ω = φ̇K + β̇k. Tässä K pitäisi vielä muuntaa kappalekoordinaatistoon. Tarkastellaan tilanteen geometriaa kulman β muuttuessa. cos β K . sin β i Kappalekoordinaatiston k on aina kohtisuorassa vektoriin K nähden. Oheinen kuva näyttää K-kantavektorin jaon kappalekoordinaatiston i- ja j-kantavektoreiden suuntaisiin komponentteihin (muista |K| = 1 ja huomaa i:n suunta etumerkkiä miettiessäsi). Tässä voi olla myös hyvä miettiä erikoistapauksia β = 0 ja β = π/2, jos ei tunnu muuKERTAUS:RISTITULO ten selkeältä. K:n esitykseksi ja edelleen kulmanopeusvektoriksi sijoittamalla saadaan K = − cos βi + sin βj a × b = (ax i + ay j + az k) × (bx i + by j + bz k) ja= ax bxω βi +ayβ̇k. (i ×=i) φ̇K + ax b+ × j)= +− axφ̇ bz (cos j×k ) ++ayφ̇bxsin (j ×βj i) + b y (j × j ) + . . . y (iβ̇k Oheiset kuvat esittävät muistisäännön ns. oikeakätisille esim. oikeakätisen koordinaatiston kantavektorit). Käytetään sitten yhteyttäsysteemeille ė = ω ×(kuten e i i̇ = (−φ̇ cos βi + φ̇ sin βj + β̇k) × i = −φ̇ sin βk + β̇j Edettäessä kuvaassa vastapäivään (nuolien suunta): j̇ = (−φ̇ cos βi + φ̇ sin βj + β̇k) × j = −φ̇ cos βk − β̇i i×j=k j×k=i k×i=j k̇ = (−φ̇ cos βi + φ̇ sin jaβjtoisaalta + β̇k)edettäessä × k =myötäpäivään: φ̇ cos βj + φ̇ sin βi i × k = −j k × j = −i j k eα j × i = −k . Lisäksi muistettava: i × i = j × j = k × k = 0. Alla esitetyssä yleisessä tapauksessa (esim. sylinterikoordinaatistossa olisi: α = r, β = φ ja γ = z ) vastaavasti: eβ eγ Kirjoitetaan vielä nämä matriisimuotoon 0 β̇ −φ̇ sin β i i̇ j̇ = −β̇ 0 −φ̇ cos β j k k̇ φ̇ sin β φ̇ cos β 0 Huomataan, että tämä on vinosymmetrinen. 3. (KOTITEHTÄVÄ) Massattomaan ja venymättömään köyteen (pituus L) ripustettu partikkeli liikkuu pitkin vaakasuoraa ympyrärataa. Osoita, että partikkelin vauhti on radallaan vakio. Käytä tehtävän ratkaisuun sekä (a) sylinterikoordinaatistoa että (b) pallokoordinaatistoa. Vihje: Muodosta partikkelin liikeyhtälöt ja tarkastele niiden perusteella partikkelin ratanopeutta. Vastaus: Liikeyhtälöt ovat (a) −S sin θ = −mL sin θφ̇2 , mL sin θφ̈ = 0, S cos θ − mg = 0 (b) g cos θ − S = −Lφ̇2 sin2 θ, −g sin θ = −Lφ̇2 sin θ cos θ, Lφ̈ sin θ = 0 Ratkaisu Vastausta tehtävään pyydettiin sylinteri- ja pallokoordinaatistossa, vaikka edellinen olisi nyt helpompi valinta. Muodostetaan partikkelin liikeyhtälöt tehtävän oletuksilla ja tarkastellaan sitten partikkelin nopeutta. a) SYLINTERIKOORDINAATISTO Kiihtyvyyden esitys kaavakokoelmasta: ~a = (r̈ − rφ̇2 )~er + (2ṙφ̇ + rφ̈)~eφ + z̈~ez Kinemaattiset rajoitteet r = L sin θ ⇒ ṙ = r̈ = 0 ja z = vakio ⇒ ż = z̈ = 0. ⇒ ~a = L sin θ(−φ̇2~er + φ̈~eφ ) VKK Resultantti: F~ = −S sin θ~er + (S cos θ − mg)~ez Liikelaki ja liikeyhtälöt: (F~ = m~a) −S sin θ = −mL sin θφ̇2 0 = mL sin θφ̈ S cos θ − mg = 0 (⇒ φ̈ = 0) Partikkelin ratanopeus: Koska φ̈ = 0 ⇒ φ̇ = vakio, eli ratanopeus v = rφ̇ = L sin θφ̇ on vakio. b) PALLOKOORDINAATISTO Kiihtyvyyden esitys kaavakokoelmasta: ~a =(r̈ − rθ̇2 − rφ̇2 sin2 θ)~er + (2ṙθ̇ + rθ̈ − rφ̇2 sin θ cos θ)~eθ + (2ṙφ̇ sin θ + 2rθ̇φ̇ cos θ + rφ̈ sin θ)~eφ Kinemaattiset rajoitteet r θ = vakio ⇒ θ̇ = θ̈ = 0. ⇒ = L ⇒ ṙ = r̈ = ~a = −Lφ̇2 sin2 θ~er − Lφ̇2 sin θ cos θ~eθ + Lφ̈ sin θ~eφ 0 ja VKK Resultantti: F~ = (mg cos θ − S)~er − mg sin θ~eθ Liikelaki ja liikeyhtälöt: (F~ = m~a) mg cos θ − S = −mLφ̇2 sin2 θ −mg sin θ = −mLφ̇2 sin θ cos θ Lφ̈ sin θ = 0 (⇒ φ̈ = 0) Partikkelin ratanopeus (jälleen): Koska φ̈ = 0 ⇒ φ̇ = vakio, eli ratanopeus v = r sin θφ̇ = L sin θφ̇ on vakio (huomaa, että tässä r = L ei ole sama kuin sylinterikoordinaatistossa, jossa se siis on L sin θ). Kul-49.3100 Harjoitus 1 (demo) 18.9.2013 Huomaa, ettei tämä laskuharjoitus sisällä palautettavia kotitehtäviä. Tehtävien ratkaisut Dynamiikka II esitetään ke 18.9 laskuharjoituksissa. 1. Huomaa, ettei tämä laskuharjoitus sisällä palautettavia kotitehtäviä. Tehtävien ratkaisut Lordi Greystoke (partikkeli, jonka massa on m) ylittää joen esitetään ke 18.9 laskuharjoituksissa. liaanin avulla. Johda alkuarvotehtävä, jonka ratkaisuna saa4. 1. taisiinLordi kulma ajan funktiona (yhtälöitä ei tarvitse Greystoke (partikkeli,eli jonka(t)massa on m) m) ylittää ylittää joen joen ratkaista). Lähtöhetkellä t = 0, liaani on vaakasuora ja liaanin avulla. avulla. Johda liaanin Johda alkuarvotehtävä, alkuarvotehtävä, jonka jonka ratkaisuna ratkaisuna saasaaGreystoke paikallaan. Liaani eli oletetaan massattomaksi ja taisiin on kulma ajan φ(t) ei taisiin kulma ajan funktiona funktiona eli (t) (yhtälöitä (yhtälöitä ei tarvitse tarvitse venymättömäksi köydeksi. tt = ratkaista). Lähtöhetkellä Lähtöhetkellä ratkaista). = 0, 0, liaani liaani on on vaakasuora vaakasuora ja ja Greystoke on on paikallaan. Greystoke paikallaan. Liaani Liaani oletetaan oletetaan massattomaksi massattomaksi ja ja g ¨ ˙ venymättömäksi köydeksi. Vastaus: cos köydeksi. = 0, t > 0; =0 & = 0, t = 0 venymättömäksi L Vastaus: φ̈¨ − Lgg cos Vastaus: cos φ = = 0, 0, tt > > 0; 0; L Ratkaisu φ̇˙ = = 00 & & φ= = 0, 0, tt = = 00 Muodostetaan Ratkaisu ensin liikeyhtälöt, joista saadaan kysytty alkuarvotehtävä. LiikeyhtälöiRatkaisu tä muodostettaessa tullaan jatkossakin hyväksi kokemaan seuraava tapa: ensiksi piirMuodostetaan ensin joista saadaan kysytty LiikeyhtälöiMuodostetaan ensin liikeyhtälöt, liikeyhtälöt, joista saadaankoordinaatisto, kysytty alkuarvotehtävä. alkuarvotehtävä. Liikeyhtälöiretään vapaakappalekuva ja valitaan käytettävä minkä jälkeen voidaan tä muodostettaessa tullaan jatkossakin hyväksi kokemaan seuraava tapa: tä muodostettaessa tullaan jatkossakin hyväksi kokemaan seuraava tapa: ensiksi ensiksi piirpiirmuodostaa kiihtyvyyden sekäja voimaresultantin esitykset valitussa koordinaatistossa ja retään vapaakappalekuva valitaan käytettävä koordinaatisto, minkä jälkeen voidaan retään vapaakappalekuva ja valitaan käytettävä koordinaatisto, minkä jälkeen voidaan kirjoittaa vektorimuotoista vastaavat skalaariyhtälöt. muodostaa kiihtyvyydenliikelakia sekä voimaresultantin esitykset valitussa koordinaatistossa ja muodostaa kiihtyvyyden sekä voimaresultantin esitykset valitussa koordinaatistossa ja kirjoittaa vektorimuotoista liikelakia skalaariyhtälöt. Tehtävässä Greystoken paikkaa voidaanvastaavat kuvata yksinkertaisesti kirjoittaa vektorimuotoista liikelakia vastaavat skalaariyhtälöt. käytämällä kulmaa ja napakoordinaatistoa (Greystoke tasossakuvata ja liikkuu ympyrän käytämällä kaarta pitkin pisteen Tehtävässä Greystoken Greystoken paikkaa yksinkertaisesti kulmaa φ ja Tehtävässä paikkaaonvoidaan voidaan kuvata yksinkertaisesti käytämällä kulmaa jaO napakoordinaatistoa (Greystoke on ympyrän kaarta pitkin O ympäri). Kiihtyvyyden lauseke napakoordinaatistossa tunnettua muotoa (ks. kaavanapakoordinaatistoa (Greystoke on tasossa tasossa ja ja liikkuu liikkuu on ympyrän kaarta pitkin pisteen pisteen O ympäri). Kiihtyvyyden lauseke napakoordinaatistossa on tunnettua muotoa (ks. kaavakokoelma tai Kiihtyvyyden luentokalvot)lauseke ja ulkoisten voimien resultantti saadaan vapaakappalekuvan ympäri). napakoordinaatistossa on tunnettua muotoa (ks. kaavakokoelma tai tai luentokalvot) perusteella. kokoelma luentokalvot) ja ja ulkoisten ulkoisten voimien voimien resultantti resultantti saadaan saadaan vapaakappalekuvan vapaakappalekuvan perusteella. perusteella. • Vapaakappalekuva ja liikeyhtälöt: Huomioidaan Vapaakappalekuva ja Huomioidaan •• Vapaakappalekuva ja liikeyhtälöt: liikeyhtälöt: Huomioidaan napakoordinaatiston kiihtyvyyden yhtälöissä, että napakoordinaatiston kiihtyvyyden yhtälöissä, että napakoordinaatiston kiihtyvyyden yhtälöissä, Greystoken köysi on on venymätön, joten rr == LLettä = Greystoken köysi venymätön, joten = Greystoken köysi on venymätön, joten r = L = vakiovakio ja ṙ ja =ṙr̈==r̈ 0.= 0. vakio ja ṙ = r̈ = 0. ˙ 2~e 2 + L ¨L~eφ̈~e Kiihtyvyys ~a =~a =L−L Kiihtyvyys Kiihtyvyys ~a = Lφ̇˙r2~e~err + + L ¨~eφ ~ =F~~ =S~ Resultantti erS~e+ mg(~ e eecos ++~e~e~rersin ) ResultanttiF sin φ) φ cos Resultantti F = −S~ err + + mg(~ mg(~ cos φ + r sin ) Liikelaki =am~ Liikelaki F~ =F~~ m~ :a : ( Liikelaki F = m~a : ( ( −S + −mL ˙ 2φ̇˙22 S+ sin sin Smg + mg mg sin=φ = =mL mL = ¨ φ̈¨ mg mg cos cos mg cos=φ mL = mL mL • Alkuarvotehtävä: Tehtävän tuntemattomat ovat köysivoima S ja kulma φ, jonka • Alkuarvotehtävä: Tehtävän tuntemattomatovat ovatköysivoima köysivoima S • Alkuarvotehtävä: Tehtävän tuntemattomat S ja jakulma kulma , jonka , jonka suhteen on kysymys differentiaaliyhtälöstä. Koska jälkimmäinen yhtälöistä sisälsuhteen on kysymys differentiaaliyhtälöstä.Koska Koskajälkimmäinen jälkimmäinen yhtälöistä sisälsuhteen on kysymys differentiaaliyhtälöstä. yhtälöistä sisältää vain tuntemattoman φ ja lähtöhetkellä t = 0 köysi on vaakasuora ja Greystoke tää vain tuntemattoman ja lähtöhetkellä t = 0 köysi on vaakasuora ja Greystoke tää vain tuntemattoman ja lähtöhetkellä t =saadaan 0 köysi on vaakasuora ja Greystoke on paikallaan (v = Lφ̇e = 0 ⇒ φ̇˙ = 0), ˙ ~e φ = on paikallaan (~ v = L 0 ) = 0), saadaan ˙ ˙ on paikallaan (~v = L ~e = 0 ) = 0), saadaan ¨ g φ̈¨g − g cos φ = 0, t > 0; φ̇˙ = 0 & φ = 0, t = 0 0 & = 0, t = 0 L cos = 0, t > 0; ˙ = = cos 0 & = 0, t = 0 L = 0, t > 0; L 5. Johda partikkelin P nopeuden v (kaavakokoelmastakin löytyvä) lauseke pallokoordinaatistossa. Lähde liikkeelle partikkelin aseman esityksestä r = rer . Pallokoordinaatiston kantavektoreiden er , eφ ja eθ esityksiä karteesisessa koordinaatistossa sinun ei tarvitse johtaa, vaan voit katsoa ne esimerkiksi luentokalvoista. r φ θ θ φ =r Ratkaisu =r r = ṙ r + rθ̇ 2 θ + rφ̇ = (r̈ − rθ̇ − rφ̇ 2 Käytetään luentokalvojen "yleistä tapaa"tehtävän ratkaisuun pian esitettävässä (2ṙθ̇ +toisessa rθ̈ − rφ̇2 ratkaisutavassa, mutta aloitetaan ensin aseman esityksen derivoinnista (muista tulon (2ṙφ̇ θ+ 2rθ̇φ̇ derivointi): r = rer ⇒ ṙ = ṙer + rėr Derivaatta ėr saadaan esittämällä ko. kantavektori karteesisessa koordinaatistossa, jonka kantavektorit ovat tässä vakiot (ketjuderviointi pallokoordinaatiston parametrien suhteen): er = sθcφi + sθsφj + cθk ⇒ ėr = ∂er ∂r ∂er ∂θ ∂er ∂φ + + , ∂r ∂t ∂θ ∂t ∂φ ∂t joista jälkimmäiseen saadaan (derivointia) ratkaistua ∂er = 0, ∂r ∂er = cθcφi + cθsφj − sθk ∂θ ja ∂er = −sθsφi + sθcφj. ∂φ Huomioimalla vielä seuraavat yhteydet (kart.- ja pallokoord. yhteyksistä) eθ = cθcφi + cθsφj − sθk ja eφ = −sφi + cφj saadaan sijoittamalla ėr = 0ṙ + (cθcφi + cθsφj − sθk)θ̇ + (−sθsφi + sθcφj)φ̇ = θ̇eθ + φ̇sθeφ ja sijoittamalla ratkaisun ensimmäiseen yhtälöön saadaan v = ṙer + rθ̇eθ + rφ̇sθeφ , joka on siis kysytty nopeuden esitys ja löytyy myös kaavakokoelmasta. Ihan vaan harjoittelun ja jatkon kannalta on syytä käydä läpi myös kiihtyvyyden johtaminen yllä esitetyllä tavalla. Vielä perusteellisemman vastauksen sekä nopeuden että kiihtyvyyden esittämiseksi saat tosin seuraavasta: r θ 2 φ θ) r + θ θ) θ + θ + rφ̈ θ) φ kiihtyvyyden esittämiseksi saat tosin seuraavasta: Pallokoordinaatiston kantavektorit eivät ole vakioita, vaan niiden suunnat riippuvat kulmista φ ja θ, jotka puolestaan voivat riippua ajasta. Käytetään Pallokoordinaatiston kantavektorit eivät ole vakioita, vaan niidenannettua suunnat yhteyttä riippuvatpallokulkoordinaatiston kantavektoreiden ja inertiaalikoordinaatiston kantavektoreiden välillä mista ja ✓, jotka puolestaan voivat riippua ajasta. Käytetään annettua yhteyttä pallo(jälkimmäiset kantavektorit ovat siis koordinaatiston kantavektoreiden ja vakioita) inertiaalikoordinaatiston kantavektoreiden välillä (jälkimmäiset kantavektorit ovat siisvakioita) sθcφ sθsφ cθ i er 8 9 2 38 9 e~eφr == −sφ cφ 0 <~ij = , s✓c s✓s c✓ < e~eθ −sθ s cθsφ c 0 5 ~k = 4cθcφ j , : ; :~ ; ~e✓ c✓c c✓s s✓ k jota siis voidaan derivoida ajan suhteen: jota siis voidaan derivoida ajan suhteen: θ̇cθcφ − φ̇sθsφ θ̇cθsφ + φ̇sθcφ −θ̇sθ i ėr 8 9 2 8 9 ˙ −φ̇cφ˙ s✓s ˙ −+ ˙0 3<~ij= . ė~φ == φ̇sφ˙ s✓c ✓c✓c ✓c✓s ✓s✓ < ėr ė~ėθ ˙ c φ̇cθsφ −θ̇sθsφ ˙+ = 4−θ̇sθcφ − s φ̇cθcφ −0θ̇cθ5 ~jk . :~ ; :~ ; ˙ ˙ c✓s ˙ ˙ ✓s✓c ✓s✓s + ˙ c✓c ✓c✓ ė✓ k Palautetaan ensimmäisen yhteyden avulla kanta Palautetaan ensimmäisen yhteyden avulla kanta θ̇cθcφ − φ̇sθsφ θ̇cθsφ + φ̇sθcφ −θ̇sθ sθcφ −sφ cθcφ er 8ėr 9 2 38 9 ˙ −φ̇cφ˙ s✓s ˙ −+ ˙0 32s✓c sθsφ cφ cθsφ<~eer = ė~ėφr == ✓c✓c , φ̇sφ˙ s✓c ✓c✓s ✓s✓ φ s c✓c < ˙ ˙ 4 5 4 5 ~ cθ c 0 c✓s −sθ ~eeθ , ėėθ = −θ̇sθcφ −c φ̇cθsφ −θ̇sθsφ + s φ̇cθcφ −0θ̇cθ s✓s :~ ; : ; ˙ ˙ ˙ ˙ ˙ c✓ 0 s✓ ~e✓ ✓s✓c c✓s ✓s✓s + c✓c ✓c✓ ė✓ jolloin saadaan jolloin saadaan 0 φ̇sθ θ̇ φ̇sθeφ + θ̇eθ 9 e r9 8ėr 9 2 8 8 3 ˙0s✓ −φ̇cθ ˙ s✓~e r + ˙φ̇cθe . ⇒ 0 ✓˙ <~eerφ= = < −φ̇sθe e✓ = −✓~ <ė~ėφr = = −φ̇sθ θ ~ 4 ˙ ˙0c✓5 ~eeθ = ˙ ˙ ėėθ = −θ̇s✓ φ̇cθ ) . 0 s✓~ e c✓~ e −θ̇e + φ̇cθeφ✓ :~ ; : ; : ˙ rr ˙ ; ˙ c✓ ~e✓ ✓˙ 0 ✓~er + c✓~e ė✓ Loppu onkin sitten vain derivointia ja sijoittelua (muista tulon derivaatta!): Loppu onkin sitten vain derivointia ja sijoittelua (muista tulon derivaatta!): 3. 6. Origossa sijaitseva tutka-asema mittaa kuvan Origossa sijaitseva tutka-asema mittaa kuvanmukaisia mukaisiakulkulmia mia ✓ jaθ ja sekä säteen r suuntaista etäisyyttä kohteesta. φ sekä säteen r suuntaista etäisyyttä kohteesta. Hetkellä jolloin lentokone on on pisteessä B,B, ononkoneen Hetkellä jolloin lentokone pisteessä koneennopeus nopeus 500 500 m/s m/s kohti pistettä A jaA kiihtyvyys 8g8g ylöspäin. kohti pistettä ja kiihtyvyys ylöspäin.Määritä Määritäṙ ṙ ja r̈ kyseisellä hetkellä. ja r̈ kyseisellä hetkellä. 2 Vastaus: −350 = 40.4 Vastaus: ṙ =ṙ =350 m/sm/s ja r̈ja=r̈ 40.4 m/sm/s 2 Ratkaisu Ratkaisu Tutka-asema mittaa liikettä pallokoordinaatistossa.Käytetään Käytetäänsiis siisratkaisussa ratkaisussa hyväksi hyväksi Tutka-asema mittaa liikettä pallokoordinaatistossa. pallokoordinaatistoa sekä karteesista {i, j, k}-koordinaatistoa. Näiden koordinaatistopallokoordinaatistoa sekä karteesista {~i, ~j, ~k}-koordinaatistoa. Näiden koordinaatistojen välinen yhteys jen välinen yhteys 8 9er 2 9i 89i 38 sθcφ sθsφ cθ ~ ~ s✓c s✓s c✓ 0 < <~er =e i =j = ⇥ ⇤L< i =j = −sφ cφ φ 5 ~j ~e =4 s cθcφc cθsφ 0 −sθ = L ~ j k : ;eθ :~ ;k :~ ; ~e✓ c✓c c✓s s✓ k k Lähtötietojen ja kuvan perusteella saadaan lentokoneen nopeus v {i, j, k}-kannassa. ~j, ~k}-kannassa. Lähtötietojen kuvan perusteella saadaan lentokoneen nopeus ~v {~i, Vaihdetaanjatarkastelu pallokoordinaatistoon edellä esitettyä yhteyttä käyttäen esitettyä yhteyttä käyttäen Vaihdetaan tarkastelu pallokoordinaatistoon edellä i er9 −18 9 8 500 ~ √ j = vx vy vz L <~eerφ= (−5i + 2j + 3k) = vx vy vz< i = v= ⇥ ⇤ 1 500 38~ ~ k ~ ~ ~eeθ ~v = p ( 5i + 2j + 3k) = vx vy vz j = vx vy vz L 38 :~ ; : ; ~e✓ k Nopeus on vektorisuureena invariantti koordinaatiston vaihdossa. Nopeus pallokoordinaatistossa Nopeus on vektorisuureena invariantti koordinaatiston vaihdossa. Nopeus pallokoordinaatistossa v = ṙer + rφ̇ sin θeφ + rθ̇eθ ˙ e✓ ~v = Yllä ṙ~er + r ˙ sinyhtälöiden ✓~e + r✓~ olevien mukaisesti ṙ saadaan laskemalla tarkastelu hetkellä nopeuden er -suuntainen komponentti. Edellä olevistalaskemalla yhtälöistä saadaan ratkaistua φ̇ ja θ̇, Yllävolevien yhtälöiden mukaisesti ṙ saadaan tarkastelu hetkellämyös nopeuden joita tarvitaan kiihtyvyyden r̈ laskemisessa. Tarkastelu hetkellä φ = 0 ja θ = arctan(5). ˙ ~v ~er -suuntainen komponentti. Edellä olevista yhtälöistä saadaan ratkaistua myös ˙ ja ✓, joita tarvitaan kiihtyvyyden r̈ laskemisessa. Tarkastelu hetkellä = 0 ja ✓ = arctan(5). 2500 1500 ṙ = vx sin θ + vz cos θ = − √ sin θ + √ cos θ ≈ −350 m/s. 250038 150038 ṙ = vx sin ✓ + vz cos ✓ = p sin ✓ + p cos ✓ ⇡ 350 m/s. Kiihtyvyys r̈ samalla periaatteella. Muodostetaan kiihtyvyyden a lauseke {i, j, k}- kan38 38 nassa, suoritetaan koordinaatiston muunnos ja huomioidaan, että kiihtyvyys on inva- ~~ ~ Kiihtyvyys r̈ samalla periaatteella. riantti koordinaatiston vaihdossa.Muodostetaan kiihtyvyyden ~a lauseke {i, j, k}- kannassa, suoritetaan koordinaatiston muunnos ja huomioidaan, että kiihtyvyys on inva i e r riantti koordinaatiston vaihdossa. −1 a = 0 0 8g φ 8 9j = 0 0 8g L 8e9 ~ i ~ e < =k ⇥ ⇤ 1 < re=θ ~j = 0 0 8g L ~e ~a = 0 0 8g : ; : ; Jälleen er -suuntaisen komponentin avulla saadaan ~k ~e✓ yhteys r̈ − rθ̇2 − rφ̇2 sin2 θ = 8g cos θ ⇒ r̈ = 8g cos θ + rθ̇2 + rφ̇2 sin2 θ ≈ 40.4 m/s2 Jälleen ~er -suuntaisen komponentin avulla saadaan yhteys r̈ r✓˙2 r ˙ 2 sin2 ✓ = 8g cos ✓ ) r̈ = 8g cos ✓ + r✓˙2 + r ˙ 2 sin2 ✓ ⇡ 40.4 m/s2 Huomataan vielä seuraava: nopeus pallokoordinaatistossa voitaisiin kirjoittaa muotoon v = ṙer + rφ̇ sin θeφ + rθ̇eθ = vr er + vφ eφ + vθ eθ (jossa siis esim. vr = ṙ) johon saataisiin komponentit projisoimalla v karteesisessa koordinaatistossa kunkin kantavektorin suuntaan vr = ṙ = v · er = (vx i + vy j + vz k) · (sθcφi + sθsφj + cθk) = vx sin θ + vz cos θ, jossa on huomioitu, että φ = 0. Kulmanopeuksien φ̇ ja θ̇ ratkaisut, joita tarvitaan kiihtyvyydelle, saataisiin projektioilla eφ ja eθ suuntaan. Karteesisen kiihtyvyyden voi myös projisoida er :n suuntaan, jotta saisi edellä esitetyn vastauksen yhteyden ar :lle.
© Copyright 2024