ERIKOISSIJOITUSRAHASTO TITANIUM HOIVAKIINTEISTÖ
RAHASTOESITE (26.5.2015)
YLEISET
TIEDOT
RAHASTOSTA,
RAHASTOYHTIÖSTÄ,
SÄILYTYSYHTEISÖSTÄ JA MUISTA PALVELUNTARJOAJISTA
Rahasto
Rahaston nimi on Erikoissijoitusrahasto Titanium
Hoivakiinteistö (jäljempänä ”Rahasto”), ruotsiksi
Specialplaceringsfonden Titanium Vårdfastighet ja
englanniksi Special Mutual Fund Titanium Care Real
Estate (AIF). Rahasto aloitti toimintansa 15.5.2013.
Rahasto on sijoitusrahastolaissa mainittu pääasiassa
kiinteistöihin ja kiinteistöarvopapereihin sijoittava
erikoissijoitusrahasto, joka voi poiketa sijoitusrahastolain
yleisesti sijoitusrahastoja koskevista säännöistä ja
rajoituksista, kuten rajoituksista koskien Rahaston
sijoituskohteita, hajauttamista, arvonlaskentaa, merkintöjä
ja lunastuksia sekä luotonottoa. Rahasto on myös
vaihtoehtorahastojen
hoitajista
annetussa
laissa
tarkoitettu vaihtoehtorahasto.
Rahasto-osuudenomistajat voivat käyttää äänivaltaansa
vuosittain rahastoyhtiön hallituksen määräämänä päivänä
huhtikuun loppuun mennessä pidettävässä varsinaisessa
osuudenomistajien kokouksessa, jossa esitellään myös
Rahaston tilinpäätös ja vuosikertomus. Rahasto-osuus
oikeuttaa osuuksien määrän suhteessa jakautuvaan
osuuteen sijoitusrahaston varoista. Rahaston tilikausi on
kalenterivuosi.
Rahastoyhtiö
Rahastoa hallinnoi Titanium Rahastoyhtiö Oy
(jäljempänä ”Rahastoyhtiö”). Rahastoyhtiön Y-tunnus on
2288804-7. Rahastoyhtiö edustaa Rahastoa omissa
nimissään ja toimii sen puolesta Rahastoa koskevissa
asioissa sekä käyttää Rahastossa olevaan omaisuuteen
liittyviä
oikeuksia
sijoitusrahastolain
ja
vaihtoehtorahastojen hoitajista annetun lain asettamin
rajoituksin.
Titanium Rahastoyhtiö on perustettu 30.9.2009.
Rahastoyhtiöllä on sijoitusrahastolain mukainen toimilupa
sekä vaihtoehtorahastojen hoitajista annetun lain
mukainen vaihtoehtorahastojen hoitajan toimilupa.
Rahastoyhtiöön hallitukseen kuuluvat: puheenjohtaja
Henri Prittinen ja hallituksen jäsenet Andrei Novitsky ja
Riku Wiitala, joka on osuudenomistajien valitsema
hallituksen jäsen. Rahastoyhtiön toimitusjohtajana toimii
Teemu Kauppinen.
Rahastoyhtiön toimintaa valvoo Finanssivalvonta.
Rahastoyhtiöllä on lain edellyttämät riittävät omat
lisävarat
sen
mahdollisesta
huolimattomuudesta
aiheutuneiden
vahinkojen
korvaamiseksi,
Rahastoyhtiö on lain mukaan vastuussa.
joista
Säilytysyhteisö
Rahaston
säilytysyhteisönä
toimii
Svenska
Handelsbanken AB (julk), Suomen sivukonttoritoiminta
(jäljempänä ”säilytysyhteisö”), joka on toimiluvallaan
luottolaitostoimintaa
harjoittava
talletuspankki.
Säilytysyhteisö
vastaa
Rahaston
toiminnasta
vaihtoehtorahastojen hoitajista annetussa laissa sekä
sijoitusrahastolaissa säännellyn mukaisesti. Rahaston varat
säilytetään erillään Rahastoyhtiön, säilytysyhteisön ja
muiden rahastojen varoista. Rahaston varoja ei voida
käyttää Rahastoyhtiön tai säilytysyhteisön velkojen
kattamiseksi.
Säilytysyhteisö ei ole siirtänyt säilytysyhteisöä koskevia
muita tehtäviä tai vastuita kolmannelle. Säilytysyhteisö ei
saa käyttää Rahaston säilytysyhteisölle säilytettäväksi
antamia varoja uudelleen.
Tilintarkastaja
Rahastoyhtiön ja Rahaston tilintarkastajana toimii KHTyhteisö
KPMG
Oy
Ab
(päävastuullisena
tilintarkastajanaan KHT Timo Nummi). Osuudenomistajien valitsemana tilintarkastajana toimii KHT TiiaKaisa Kataja ja varatilintarkastajana KHT Timo Nummi.
Keskuskauppakamarin
teistönarvioitsija
hyväksymä
kiin-
Rahastoyhtiö teettää kiinteistöistä ja kiinteistöarvopapereista
riippumattoman
ja
ulkopuolisen
Keskuskauppakamarin
hyväksymän
arvioitsijan
(Kiinteistötaito Peltola & Co Oy) laatimaan arvion
hankintojen ja myyntien yhteydessä sekä jatkuvaan
arvonlaskentaan kerran kuukaudessa. Kiinteistötekniset
tarkastukset
suorittaa
tällä
hetkellä
Suomen
Rakennustarkastus Oy.
KENELLE
SOPII?
TITANIUM
KIINTEISTÖ
Titanium Kiinteistö sopii sijoittajalle,
 jolla osa sijoitussalkusta saa ajoittain sisältää
kohtuullisen merkittävää riskiä
 joka tavoittelee hajautusta sijoitussalkkunsa
muiden omaisuusluokkien ja kohteiden kanssa
 jolle
sopii
kiinteistösijoittamiseen
lähtökohtaisesti suositeltava vähintään viiden
vuoden sijoitusaika.
RAHASTON KULUT JA PALKKIOT
SIJOITUSTOIMINNAN STRATEGIA JA
TAVOITTEET
Rahaston pääasialliset sijoituskohteet ovat Suomessa
sijaitsevat kiinteistöt ja suomalaiset kiinteistöarvopaperit.
Kiinteistökohteiden käyttötarkoituksena ovat erilaiset
hoiva- ja hyvinvointipalvelut. Tällaisia kohteita voivat olla
mm. vanhusten hoivakodit, vammaisten palvelutalot,
terveysasemat, päiväkodit sekä sosiaali- ja nuorisotoimeen
liittyvät kiinteistöt. Rahasto voi sijoittaa myös rahaston
säännöissä mainituin rajoituksin rahasto-osuuksiin tai
joukkovelkakirjoihin (ETF tai ETC) sekä arvopapereihin,
rahasto-osuuksiin, talletuksiin ja rahamarkkinavälineisiin.
Merkintäja
lunastuspalkkiot
on
ilmoitettu
enimmäismäärinä, joissain tapauksessa sijoittaja saattaa
maksaa vähemmän. Tarkempia tietoja saa Rahastoa
hallinnoivasta Rahastoyhtiöstä.
Esitetyt juoksevat kulut perustuvat vuonna 2014
perittyihin kuluihin. Niiden määrä voi vaihdella vuodesta
toiseen. Ne eivät sisällä:
 Tuottosidonnaista palkkiota
 Rahaston maksamia kohteenhankinta- tai
luovutuspalkkioita, paitsi toisen rahaston
osuuksien ostamisesta tai myymisestä maksetut
merkintä- ja lunastuspalkkiot
 Kiinteistöjen
ylläpitoja
peruskorjauskustannuksia.
Rahastoyhtiölle maksetaan lisäksi tuottosidonnaista
palkkiota, joka on enintään kaksikymmentä (20)
prosenttia referenssituoton ylitteestä. Referenssituottona
käytetään seitsemää (7) prosenttia NAV -arvosta
vuodessa. Referenssituotto lasketaan ja palkkio
vähennetään Rahaston varojen nettoarvosta (NAV)
kuukausittain arvonlaskennassa. Tuottosidonnainen
palkkio lasketaan Rahaston varojen nettoarvosta (NAV)
hallinnointipalkkion ja säilytysyhteisölle maksettavien
kulujen vähentämisen jälkeen ja lisättynä Rahastosta
osuudenomistajille
maksetulla
tuotonjaolla.
Tuottosidonnainen palkkio maksetaan Rahaston varojen
nettoarvosta (NAV) kuukausittain jälkikäteen.
Tuottosidonnaista palkkiota voidaan veloittaa vain siitä
osasta Rahaston arvonnousua, joka ylittää edellisen
tuottosidonnaisen veloituksen mukaisen Rahaston arvon
(ns. high-water-mark –arvo). High-water-mark –arvosta
vähennetään tapahtuneet tuotonjaot.
Palkkioista voidaan myöntää
kokonaisasiakkuus huomioiden.
alennuksia
asiakkaan
Kiinteistösijoituskohteiksi hankitaan uusia, uudehkoja,
vastikään modernisoituja, rakennettavia tai saneerauksen
kohteena olevia kohteita niiden pitkäaikaista omistusta
varten. Kohteita ylläpidetään, kehitetään ja niiden arvon
säilymisestä huolehditaan yhteistyössä vuokralaisen
kanssa. Kohteiden kehittämisessä huomioidaan mm.
mahdolliset muutostarpeet kohteen käyttötarkoituksessa
sekä toimialan sääntelyssä tapahtuvat muutokset.
Rahaston
tavoitteena
on
saavuttaa
Rahastolle
mahdollisimman korkea tuotto Rahaston suositellun
sijoitusajan kuluessa kiinteistösijoittamisen aika-ajoin
mahdolliset voimakkaatkin arvonmuutokset huomioiden.
Rahasto ei kuitenkaan takaa mitään määrällistä
vuosittaista tuottotasoa. Rahaston tuottona jaetaan
vuosittain vähintään 75 % Rahaston tilikauden voitosta.
Tilikauden
voittoa
laskettaessa
ei
huomioida
realisoitumattomia arvonmuutoksia
RAHASTON VAROJEN
SIJOITTAMINEN
Rahaston varoja voidaan sijoittaa:
1) Suomessa sijaitseviin kiinteistöihin ja Suomessa
sijaitsevia kiinteistöjä koskeviin kiinteistöarvopapereihin.
2) Euroopan talousalueeseen kuuluvien valtioiden
ja sellaisten julkisyhteisöjen sekä muiden
yhteisöjen, joiden takaajana on Euroopan
talousalueeseen kuuluva valtio, liikkeeseen
laskemiin euromääräisiin joukkovelkakirjalainoihin, jotka ovat julkisen kaupankäynnin
kohteena.
3) Euromääräisiin,
Euroopan talousalueeseen
kuuluvien yritysten liikkeeseen laskemiin
joukkolainoihin,
jotka
ovat
julkisen
kaupankäynninkohteena.
4) Talletuksiin luottolaitoksissa, joiden kotipaikka
on Euroopan talousalueeseen kuuluvassa
valtiossa. Talletusten on oltava vaadittaessa
takaisinmaksettava tai nostettavissa ja erääntyä
maksettavaksi viimeistään kahdentoista (12)
kuukauden kuluessa. Enintään kaksikymmentä
(20) prosenttia Rahaston varojen nettoarvosta
(NAV) saadaan sijoittaa talletuksiin samassa
5)
6)
7)
8)
luottolaitoksessa. Talletukset voivat olla
euromääräisiä tai muussa valuutassa.
Suomeen
rekisteröityjen,
yhteistä
kiinteistösijoitustoimintaa
harjoittavien
yhtiöiden osuuksiin tai osakkeisiin.
Euroopan talousalueeseen kuuluvassa valtiossa
toimiluvan saaneiden sijoitusrahastojen (UCITS)
ja erikoissijoitusrahastojen (NON-UCITS)
rahasto-osuuksiin
ja
yhteissijoitusyritysten
osuuksiin, jotka voivat olla myös pörssissä
vaihdettavia rahasto-osuuksia (ETF). Nämä
sijoituskohteet voivat olla myös muita kuin
kotivaltionsa
lainsäädännön
mukaisesti
sijoitusrahastodirektiivin edellytykset täyttäviä
sijoitusrahastoja
ja
yhteissijoitusyrityksiä
edellyttäen, että osuudenomistajien suoja ja
varojen erillään pitoa, lainaksiottoa ja -antoa
sekä arvopapereiden ja rahamarkkinavälineiden
ilman katetta tapahtuvaa luovutusta koskeva
sääntely
vastaa
sijoitusrahastodirektiivin
vaatimuksia. Rahaston varoja ei voida sijoittaa
osuuksiin
sellaisissa
sijoitusrahastoissa,
erikoissijoitusrahastoissa
tai
yhteissijoitusyrityksissä,
jotka
sääntöjensä
tai
yhtiöjärjestyksensä mukaisesti voivat sijoittaa
enemmän kuin kymmenen (10) prosenttia
varoistaan
toisten
sijoitusrahastojen
tai
yhteissijoitusyritysten
osuuksiin.
Rahaston
varoja voidaan sijoittaa ainoastaan sellaisten
sijoitusrahastojen,
erikoissijoitusrahastojen
rahasto-osuuksiin,
yhteissijoitusyritysten
osuuksiin ja pörssissä vaihdettaviin rahastoosuuksiin,
joiden
vuotuinen
kiinteä
hallinnointipalkkio on enintään kolme (3)
prosenttia
sijoitusrahaston,
erikoissijoitusrahaston tai yhteissijoitusyrityksen arvosta.
Tämän kiinteän hallinnointipalkkion lisäksi
sijoituskohteena olevasta sijoitusrahastosta,
erikoissijoitusrahastosta
ja
yhteissijoitusyrityksestä voidaan periä tuottosidonnaista
palkkiota. Rahasto-osuuksien arvonkehitys on
sidottu
kohdissa
1-7
tarkoitettuihin
sijoituskohteisiin tai markkinakorkoon tai
koronvaihtosopimuksiin, tai valuutan tai
valuuttakorin
arvoon,
volatiliteettiin
tai
volatiliteetti-indeksiin. Rahastoyhtiö saa hankkia
sijoitusrahaston omistukseen enintään yhden
neljäsosan saman sijoitusrahaston osuuksista.
Kiinteistörakentamiseen ja kiinteistöjalostustoimintaan. Tällaiset sijoitukset voivat olla
enintään kaksikymmentä (20) prosenttia
Rahaston varojen nettoarvosta (NAV).
Vakioituihin tai vakioimattomiin johdannaisiin,
joiden kohde-etuutena voi olla kohdissa 1-7
mainitut sijoituskohteet, markkinakorko tai
koronvaihtosopimus, valuutta tai valuuttakori,
volatiliteetti tai volatiliteetti-indeksi tai edellä
mainituista
kohde-etuuksista
muodostettu
indeksi tai kori. Rahasto saa ostaa, myydä ja
asettaa johdannaisia riippumatta siitä, onko
Rahastolla
positiota
kohde-etuudessa.
Vakioimattomien
johdannaissopimusten
vastapuolena voi olla luottolaitos, jonka
kotipaikka on Euroopan talousalueeseen
kuuluvassa valtiossa tai Yhdysvalloissa tai
sijoituspalveluyritys, jonka kotipaikka on
Euroopan talousalueeseen kuuluvassa valtiossa.
Rahasto käyttää johdannaisia mm. a)
tehostaakseen Rahaston varojen hoitoa
korvaamalla arvopaperimarkkinoille tehtyjä
suoria sijoituksia, b) suojatakseen Rahaston
sijoituksia erityyppisiltä riskeiltä ja c)
muodostaakseen positioita, jotka antavat
positiivisen tuoton laskevilla markkinoilla
(negatiivinen delta).
SIJOITUSRAJOITUKSET
Rahaston sijoitustoimintaa erityyppisiin sijoituskohteisiin
rajoitetaan seuraavasti:
 Rahaston
kokonaisvaroista
(GAV)
vähintään kuusikymmentä (60) prosenttia
on sijoitettava Suomessa sijaitseviin
kiinteistöihin ja Suomessa sijaitsevia
kiinteistöjä
koskeviin
kiinteistöarvopapereihin. Rahasto voi poiketa
rajoituksesta tilapäisesti merkintöjen ja
lunastusten yhteydessä, mikäli Rahaston
varoja ei voida tuottavalla tavalla sijoittaa
sääntöjen mukaisiin kohteisiin, tai jos
Rahaston osuudenomistajien etu muutoin
sitä vaatii.
 Lukuun ottamatta kiinteistöä tai kiinteistöä
koskevaa arvopaperia enimmäissijoitus
yhden liikkeeseenlaskijan arvopapereihin,
rahamarkkinavälineisiin
tai
sijoitusrahastoihin on kaksikymmentä (20)
prosenttia Rahaston varojen nettoarvosta
(NAV). Tällaisia sijoituksia saa olla enintään
kaksi (2). Muiden yksittäisten sijoitusten
enimmäiskoko on kaksikymmentä (20)
prosenttia Rahaston varojen nettoarvosta
(NAV).
 Edellä mainitusta riippumatta Rahaston
varojen nettoarvosta (NAV) voidaan
sijoittaa enintään kolmekymmentäviisi (35)
prosenttia saman liikkeeseenlaskijan tai
takaajan
arvopapereihin
ja
rahamarkkinavälineisiin, kun liikkeeseenlaskija tai takaaja on Suomen valtio,
suomalainen kunta tai kuntayhtymä tai
Euroopan unionin jäsenvaltio.
 Rahaston varojen nettoarvosta (NAV)
enintään kaksikymmentä (20) prosenttia
voidaan sijoittaa saman sijoitusrahaston
rahasto-osuuksiin tai yhteissijoitusyrityksen
osuuksiin. Rahaston varojen nettoarvosta
(NAV) enintään kolmekymmentä (30)
prosenttia voidaan sijoittaa tässä kohdassa
mainittujen
erikoissijoitusrahastojen
rahasto-osuuksiin tai yhteissijoitusyritysten



osuuksiin,
kuitenkin
enintään
kaksikymmentä (20) prosenttia saman
erikoissijoitusrahaston rahasto-osuuksiin tai
yhteissijoitusyrityksen osuuksiin.
Kaikkien
Rahaston
omistamien
joukkolainojen ja muiden korkoa tuottavien
sijoituskohteiden duraatio on maksimissaan
keskimäärin kymmenen vuotta.
Rahaston sijoitusaste lasketaan jakamalla
Rahaston sijoitukset ja vastuut Rahaston
varojen nettoarvolla (NAV). Sijoitusaste
laskettuna Rahaston varojen nettoarvosta
(NAV)
voi
vaihdella
minimissään
kuudenkymmenen (60) prosentin ja
maksimissaan kahdensadan (200) prosentin
välillä. Mikäli Rahaston sijoitusaste on
minimitason mukainen 60 %, tarkoittaa se
sitä, että kyseiset sijoitukset koostuvat
kotimaisista kiinteistöistä ja niihin liittyvistä
kiinteistöarvopapereista.
Rahaston kokonaisvaroista (GAV) täytyy
olla sijoitettuna suomalaisiin kiinteistöihin
ja
kiinteistöarvopapereihin
vähintään
kuusikymmentä (60) prosenttia ja enintään
sata (100) prosenttia. Korkein Rahaston
sääntöjen sallima sijoitusaste pitää sisällään
myös kiinteistöissä tai kiinteistöarvopapereissa jo mahdollisesti olevan vieraan
pääoman sekä muista Rahaston solmimista
sopimuksista (mukaan lukien johdannaiset)
aiheutuvan sijoitusasteen nousun.
RAHASTON RISKIT
erityistilanteissa.

Toimialariski:
Rahaston
kohdetoimialan
liiketoiminnallinen menestyminen voi vaikuttaa
merkittävästi kohdekiinteistöjen markkinahintoihin sekä Rahaston osuuden arvoon.
Rahasto sijoitustoiminta keskittyy pääasiallisesti
hoiva- ja hyvinvointikiinteistöihin, mikä nostaa
Rahaston toimialariskiä. Toimialariskiä pyritään
pienentämään hajauttamalla sijoituskohteita
erilaisiin hoivatyyppeihin, toimialan aktiivisella
seurannalla, erilaisten toimialan tulevaisuuteen
vaikuttavien
tekijöiden
ennakoinnilla
sijoituskohteiden valinnassa ja sijoituskohteiden
huolellisella hoitamisella.

Kohderiski
tarkoittaa
kiinteistökohteen
ominaisuuksien heikkenemisestä aiheutuvaa
omaisuuden arvon merkittävää laskua. Rahasto
pyrkii hallitsemaan tätä riskiä arvioimalla
kiinteistökohteiden kunnon huolellisesti ennen
niiden hankkimista, seuraamalla jatkuvasti
kohteiden kehitystä ja tekemällä tarvittaessa
sopimus- ja rakennusteknisiä parannuksia.
Kiinteistökohteisiin
voi
liittyä
myös
ennakoimattomia,
odottamattomien
ulkopuolisten
tekijöiden
(voimakkaat
luonnonilmiöt, tuhotyöt ym.) aiheuttamaa
vaikutusta kohteen arvon alentumisesta.
Tällaisiin riskeihin pyritään varautumaan
mahdollisimman kattavin vakuutuksin, ml.
keskeytysturva. Kohderiskit kuuluvat tyypillisesti
kiinteistösijoittamiseen.

Vastapuoliriski
tarkoittaa
kiinteistön
vuokralaisen kanssa tehtyyn vuokrasopimukseen
liittyvää riskiä vuokrasuhteesta johtuvien
velvoitteiden, pääasiallisena vuokranmaksu,
asianmukaisesta hoitamisesta ajallaan. Näihin
riskeihin
pyritään
varautumaan
mm.
hajauttamalla vuokrasuhteita julkisyhteisöjen ja
yksityisten vuokralaisten kesken ja vuokralaisten
huolellisella valinnalla.

Maantieteellisellä riskillä tarkoitetaan tietylle
alueelle tehtyihin kiinteistösijoituksiin liittyvää
riskiä, joka aiheutuu alueen taloudellisten
olosuhteiden
merkittävästä
ja
ennakoimattomasta heikentymisestä heijastuen
myös alueen kiinteistösijoituksen arvoon ja
likvidisyyteen. Rahaston kiinteistösijoitukset
tehdään aina Suomessa sijaitseviin kiinteistöihin
tai
kiinteistöjä
koskeviin
kiinteistöarvopapereihin. Maantieteellistä riskiä pyritään
pienentämään hajauttamalla sijoituksia eri
alueille Suomessa ja keskittymällä pääosin
kasvukeskuksiin.

Markkinariskit (osake- ja korkoriski) liittyvät
arvopapereiden
kurssien
sekä
korkojen
Lain mukaan rahastoa hoitavalla rahastoyhtiöllä on oltava
toimintaansa nähden riittävät riskienhallintajärjestelmät.
Rahastoyhtiössä noudatetaan sen hallituksen hyväksymiä
riskienhallinnan
periaatteita,
jotka
käsittävät
menettelytapaohjeet mm. eri toimintojen riskien
hallitsemisen vastuujaosta ja tehtävistä. Riskejä pyritään
hallitsemaan asianmukaisin ja tehokkain järjestelyin.
Rahaston sijoituspolitiikka ja sijoituskohteet huomioiden
Rahastoon sijoittamiseen voi liittyä seuraavat riskit:
 Likviditeettiriski (maksuvalmiusriski) tarkoittaa
sitä, että sijoitusten muuttaminen käteiseksi ei
välttämättä onnistu suunnitellussa ajassa ja
toivottuun
hintaan.
Kiinteistöjen
tai
kiinteistöarvopapereiden
myyminen
voi
toisinaan edellyttää pitkääkin realisointiaikaa.
Rahasto ryhtyy kuitenkin aina viipymättä
toimiin
lunastusten
kattamiseksi.
Likviditeettiriskiä
pyritään
hallitsemaan
pitämällä sijoitussalkussa myös kooltaan ja
yksikköhinnaltaan pienempiä kohteita sekä
pitämällä Rahaston varoista mahdollisuuksien
mukaan
aina
osa
kiinteistövarallisuutta
likvidimpinä varoina. Myös hyödyntämällä
Rahaston mahdollisuutta luoton ottamiseen
voidaan parantaa Rahaston maksuvalmiutta
muutosten
vaikutukseen
sijoituskohteiden
markkina-arvoon ja siten Rahaston sijoitusten
arvoon. Näiden riskien merkitys on edellä
mainittuja vähäisempi huomioon ottaen
Rahaston
sijoitustoiminnan
keskittymisen
pääasiassa kiinteistösijoituksiin.

Selvitysriski on luottoriski, joka syntyy
arvopaperitransaktion vastapuolen kyvystä
toimittaa sovittujen ehtojen mukainen suoritus
toisen vastapuolen jo täytettyä omat
sopimusvelvoitteensa. Selvitysriskiä sisältyy
rahoitusvälineiden kaupankäyntiin, kun maksu ja
rahoitusvälineen luovutus selvitetään erillään.
Rahaston
sijoitustoiminnassa
selvitysriskiä
pyritään eliminoimaan toimimalla luotettavilla
arvopapereiden kaupankäyntimarkkinoilla.

Rahoitusriski: Rahaston rahoitustilanne voi
heikentyä ja vieraan pääoman ehtoisen
rahoituksen saatavuudessa tai hinnassa saattaa
tapahtua muutoksia. Rahasto pyrkii hallitsemaan
rahoitusriskiä suojautumalla yleisen korkotason
nousulta.


Operatiivisella riskillä tarkoitetaan Rahastoon
vaikuttavaa suoraa tai epäsuoraa taloudellista
tappionvaaraa, joka aiheutuu Rahastoyhtiön
riittämättömistä tai epäonnistuneista sisäisistä
prosesseista, järjestelmistä, henkilöstöstä ja
varsinkin henkilömuutoksista tai ulkoisista
tekijöistä. Operatiivisiin riskeihin sisältyvät myös
oikeudelliset ja tietoturvariskit. Operatiivisten
riskien
hallinta
perustuu
hallituksen
vahvistamiin
menettelytapaohjeisiin,
joilla
operatiivisia riskejä jatkuvasti huomioidaan ja
arvioidaan sekä pyritään vähentämään ja
ennakoimaan mm. erilaisin varajärjestelyin.
Muut riskit, Force Majeure: Rahaston
toimintaan voi liittyä myös muita johonkin
toimintoon tai kokonaisuuteen vaikuttavia
sisäisiä tai ulkoisia ennakoimattomia riskejä, joita
ei voida vielä tunnistaa ja huomioida. Tällaisia
riskejä ja niistä aiheutuvia seurauksia pyritään
minimoimaan riskien tunnistamisen jatkuvalla
seurannalla. On kuitenkin huomioitava, että
sijoitustoimintaan voi aina liittyä täysin
odottamattomia ja ylivoimaisista tapahtumista
aiheutuvia riskejä (Force Majeure), joilla voi olla
huomattavakin vaikutus Rahaston arvoon,
sijoitustoimintaan
ja
rahasto-osuuksien
lunastusten toteuttamiseen. Tällaisia riskejä ovat
mm.
luonnon
katastrofit,
työtaistelutoimenpiteet, kapinat ja sodat.
LUOTON OTTAMINEN RAHASTON
LUKUUN
Rahastoyhtiö saa ottaa Rahaston lukuun Rahaston
sijoitustoimintaa ja omaisuuden hoitamista varten luottoa
määrän, joka vastaa enintään sata (100) prosenttia
Rahaston varojen nettoarvosta (NAV). Rahastoyhtiö saa
lisäksi ottaa erityisestä syystä Rahaston lukuun
väliaikaiseen tarkoitukseen sijoitusrahastotoimintaa varten
luottoa määrän, joka vastaa enintään kolmeakymmentä
(30) prosenttia Rahaston varojen nettoarvosta (NAV).
Erityisenä syynä voidaan pitää esimerkiksi kiinteistön tai
kiinteistöarvopaperin hankintaan liittyviä rahoitustarpeita
kohteisiin
liittyvien
velkojen
tilapäiseksi
uudelleenrahoittamiseksi. Erityisenä syynä voidaan pitää
myös rahasto-osuuksien lunastamista, mikäli Rahastolla ei
muuten
ole
riittäviä
käteisvaroja
lunastusten
toteuttamiseen.
Rahasto voi pantata varojaan luottojensa vakuudeksi.
Panttaus voi tarvittaessa käsittää Rahaston kaikki varat.
RAHASTO-OSUUKSIEN MERKINTÄ
Rahasto-osuuksia voi merkitä kerran kuukaudessa
(”Merkintäpäivä”).
Merkintäpäivä
on
kunkin
kalenterikuukauden viimeinen pankkipäivä. Rahastoosuuksia merkitään antamalla kirjallinen toimeksianto
Rahastoyhtiölle vähintään kaksi (2) pankkipäivää ennen
aiottua merkintää. Ilmoitus merkinnästä on sitova.
Merkintämaksun on oltava Rahaston tilillä viimeistään
merkintäpäivänä kello kaksitoista (12.00) Suomen aikaa.
Rahasto-osuuden merkintähinta voidaan maksaa myös
Rahastoyhtiön
hyväksymällä
apporttiomaisuudella.
Rahastoyhtiön hyväksyntää varten varataan mahdollisuus
tarkastaa ja arvioida apporttiomaisuuden teknisiä,
taloudellisia ja juridisia ominaisuuksia Rahastoyhtiön
tarkoituksenmukaiseksi katsomallaan tavalla. Apporttina
annettava omaisuus arvostetaan noudattaen Rahaston
sääntöjen
14
§:ssä
mainittuja
periaatteita.
Apporttiomaisuudella suoritettu merkintä katsotaan
maksetuksi, kun apporttiomaisuus on siirretty Rahaston
omistukseen.
Merkittävien rahasto-osuuksien lukumäärä lasketaan
jakamalla merkintäpalkkiolla vähennetty merkintäsumma
rahasto-osuuden arvolla. Mikäli merkintäpalkkiolla
vähennetty merkintäsumma ei ole tasan jaollinen rahastoosuuden ja sen murto-osan arvolla, pyöristetään rahastoosuuksien lukumäärä alaspäin lähimpään rahasto-osuuden
murto-osaan ja erotus lisätään rahastopääomaan.
Vahvistuksena merkinnästä Rahastoon sijoittanut
osuudenomistaja saa merkintälaskelman ja säännöissä
mainituin edellytyksin myös osuustodistuksen.
Rahastoyhtiö voi väliaikaisesti keskeyttää rahastoosuuksien merkinnät, mikäli rahasto-osuudenomistajien
yhdenvertaisuus tai muu painava etu sitä erityisesti vaatii
esimerkiksi silloin, kun Rahaston sijoituskohteiden
päämarkkinapaikoilta tai olennaiselta osalta niistä ei ole
saatavissa luotettavia markkinatietoja tai rahasto-osuuden
arvoa ei voida luotettavalla tavalla laskea.
Myös yksittäisen merkinnän suuruutta voidaan
väliaikaisesti rajoittaa edellä mainitun rahastoosuudenomistajien edun sitä vaatiessa. Yksittäisten
merkintöjen suuruutta voidaan rajoittaa Rahaston varojen
nettoarvon (NAV) ollessa yli 50 miljoonaa euroa ja kun
yksittäisen merkinnän koko olisi yli viisikymmentä (50)
prosenttia Rahaston varojen nettoarvosta (NAV).
Merkintätoimeksianto voidaan toteuttaa edellyttäen, että
Rahastoyhtiölle on toimitettu asianmukaiset ja riittävät
tiedot merkitsijästä ja tämän henkilöllisyydestä.
Rahastoyhtiöllä on oikeus hylätä merkintätoimeksianto tai
lykätä sen toteuttamista, ellei sille ole toimitettu näitä
tietoja.
RAHASTO-OSUUKSIEN LUNASTUS
Rahasto-osuuksia voi lunastaa neljä kertaa vuodessa
(”Lunastuspäivä”). Lunastuspäivät ovat kalenterivuoden
maaliskuun, kesäkuun, syyskuun ja joulukuun viimeinen
pankkipäivä. Rahasto-osuuksia lunastetaan antamalla
kirjallinen toimeksianto sekä luovuttamalla mahdollinen
osuustodistus Rahastoyhtiölle. Lunastuspyyntö ja
mahdollinen osuustodistus tulee toimittaa Rahastoyhtiölle
viimeistään yhdeksänkymmentä (90) päivää ennen
Lunastuspäivää.
Lunastustoimeksiannot
toteutetaan
saapumisjärjestyksessä. Lunastus on sitova ja voidaan peruuttaa
vain Rahastoyhtiön suostumuksella. Rahasto-osuudet
lunastetaan lunastuspäivän arvoon ja maksetaan
osuudenomistajan ilmoittamalle pankkitilille. Maksu
suoritetaan
Arvonlaskentapäivää
seuraavana
pankkipäivänä. Mikäli Rahastolla ei ole riittäviä
käteisvaroja lunastuksen toteuttamiseen, Rahasto hankkii
varat lunastuksen toteuttamiseksi ryhtymällä viipymättä
myymään rahaston sijoituksia tai pyrkimällä rahoittamaan
lunastuksen vieraalla pääomalla. Mikäli edellä mainitut
toimenpiteet (vieraan pääoman kasvattaminen ja
Rahaston omistamien sijoituksien realisointi) eivät ole
olleet
riittäviä
lunastuksen
toteuttamiseksi
lunastustoimeksiannon mukaisena Lunastuspäivänä,
toteutetaan lunastus viipymättä Rahaston omistamien
sijoitusten toteutuneiden myyntipäivien jälkeiseen
seuraavan rahasto-osuuden arvonlaskentapäivän arvoon.
Rahastoyhtiö voi väliaikaisesti keskeyttää rahastoosuuksien lunastukset, mikäli rahasto-osuudenomistajien
yhdenvertaisuus tai muu painava etu sitä erityisesti vaatii
esimerkiksi silloin, kun Rahaston sijoituskohteiden
päämarkkinapaikoilta tai olennaiselta osalta niistä ei ole
saatavissa luotettavia markkinatietoja tai rahasto-osuuden
arvoa ei voida luotettavalla tavalla laskea. Lunastukset
voidaan myös väliaikaisesti keskeyttää tilanteessa, jossa
Rahastoyhtiö voisi joutua realisoimaan Rahaston
sijoituskohteita
markkina-arvoa
merkittävästi
alhaisemmalla hinnalla.
Lunastustoimeksianto voidaan toteuttaa edellyttäen, että
Rahastoyhtiölle on toimitettu asianmukaiset ja riittävät
tiedot lunastajasta ja tämän henkilöllisyydestä.
Rahastoyhtiöllä on oikeus hylätä lunastustoimeksianto tai
lykätä sen toteuttamista, ellei sille ole toimitettu näitä
tietoja.
RAHASTON ARVON LASKEMINEN JA
ARVONLASKENNASSA KÄYTETTÄVÄT
MENETELMÄT
Rahaston arvo lasketaan vähentämällä Rahaston
kokonaisvaroista Rahaston velat. Rahaston arvo
ilmoitetaan euroina. Rahastoyhtiö laskee rahastoosuuksien
arvon
kerran
kuukaudessa
(”Arvonlaskentapäivä”).
Arvonlaskentapäivä
on
kuukauden viimeinen pankkipäivä. Rahastoyhtiö laskee ja
julkistaa
rahasto-osuuksien
arvon
viipymättä
Arvonlaskentapäivän jälkeen ja viimeistään seuraavan
kuukauden
kymmenenteen
(10.)
pankkipäivään
mennessä. Tieto rahasto-osuuden arvosta on saatavissa
Rahastoyhtiöstä, Rahastoyhtiön verkkosivuilta sekä
kaikista merkintäpaikoista.
Rahastoon kuuluvat kiinteistöt ja muut kuin julkisen
kaupankäynnin kohteena olevat kiinteistöarvopaperit
arvostetaan käypään arvoon. Rahastoyhtiö teettää
mainituista kiinteistöistä ja kiinteistöarvopapereista
riippumattoman ja ulkopuolisen, Keskuskauppakamarin
hyväksymän arvioitsijan laatiman arvion hankintojen ja
myyntien yhteydessä sekä jatkuvaan arvonlaskentaan
kerran kuukaudessa.
Rahastoon kuuluvat arvopaperit ja rahamarkkinavälineet
arvostetaan arvonlaskentapäivän päätöskurssiin. Jos
arvostuspäivältä ei ole edellä mainittua kurssia, käytetään
viimeisintä saatavilla olevaa kaupankäyntikurssia, mikäli
se on osto- ja myyntinoteerausten välillä. Jos viimeinen
kaupankäyntikurssi on myyntinoteerausta korkeampi tai
ostonoteerausta alempi, käytetään joko osto- tai
myyntinoteerausta sen mukaan, kumpi on lähempänä
viimeistä kaupankäyntikurssia. Rahamarkkinavälineet
arvostetaan arvonlaskentapäivän virallisiin euribornoteerauksiin lisäämällä niihin liikkeeseenlaskijakohtainen
riskipreemio. Talletukset arvostetaan lisäämällä pääomaan
sille kertynyt korko Rahastoyhtiön hallituksen määräämin
tavoin.
Sijoitusrahastojen ja yhteissijoitusyritysten osuudet
arvostetaan markkina-arvoonsa, joka on viimeisin
julkistettu arvo Rahaston arvostuspäivänä. Rahastoyhtiön
hallinnoimien
rahastojen
osuudet
arvostetaan
arvostuspäivälle laskettavaan rahasto-osuuden arvoon.
Rahaston sijoitukset pörssinoteerattuihin rahastoosuuksiin ja joukkovelkakirjoihin (ETF ja ETC)
arvostetaan samoin kuin pörssinoteeratut arvopaperit.
Rahaston
valuuttamääräisten
omistusten
arvo
muunnetaan euromääräisiksi käyttämällä Euroopan
keskuspankin päivittäin vahvistamia valuuttakursseja.
Jos sijoituskohteilla ei ole saatavilla käypää markkinaarvoa, ne arvostetaan Rahastoyhtiön hallituksen
määrittämien objektiivisten periaatteiden mukaan ja
toimenpide dokumentoidaan.
ERIMIELISYYKSIEN RATKAISU,
OIKEUSPAIKKA
RAHASTON TUOTONJAKO
Kaikissa rahastoon liittyvissä asioissa Rahaston
osuudenomistajan tulee ensisijaisesti olla yhteydessä
Rahastoyhtiöön.
Rahastoyhtiön varsinainen yhtiökokous päättää Rahaston
osuudenomistajille jaettavasta osuuksien tuotonjaosta ja
sen maksamisesta. Rahasto-osuudenomistajille jaetaan
voitto-osuutena heidän omistustensa suhteessa vuosittain
vähintään seitsemänkymmentäviisi (75) prosenttia
Rahaston tilikauden voitosta. Tilikauden voittoa
laskettaessa
ei
huomioida
realisoitumattomia
arvonmuutoksia. Osuuksille maksettu tuotto-osuus
vähennetään Rahaston pääomasta. Tuotto-osuus
maksetaan osuudenomistajille vuosittain toukokuussa.
Mikäli asia ei ratkea neuvotellen, osuudenomistaja voi
viedä asiansa Vakuutus- ja rahoitusneuvonnan yhteydessä
toimivan Arvopaperilautakunnan käsittelyyn. Mikäli asia
käsitellään oikeudessa, oikeuspaikkana toimii Helsingin
käräjäoikeus; kuluttaja-asiakas voi myös saattaa asiansa
kotipaikkansa
käräjäoikeuden
käsiteltäväksi.
Rahastoyhtiön ja Rahaston toimintaan sovelletaan
Suomen lakia.
VEROTUS
Rahaston verotus: Erikoissijoitusrahastot ovat Suomen
lainsäädännön mukaan tuloverosta vapaita yhteisöjä
eivätkä ne maksa veroa luovutusvoitoista tai
korkotuotoista.
Osuudenomistajan
verotus:
Rahasto-osuuksien
lunastamisesta syntyvä mahdollinen luovutusvoitto ja
rahaston vuosittain maksama tuotto-osuus ovat
suomalaiselle henkilölle veronalaista pääomatuloa.
Mahdollisen
luovutustappion
voi
vähentää
luovutusvoitoista verovuoden ja seuraavan viiden vuoden
aikana. Rahastoyhtiö perii vuosittaisesta tuotonjaosta
ennakonpidätyksen ja ilmoittaa verohallinnolle rahastoosuuksien omistustiedot, lunastustapahtumat sekä tiedot
myyntivoittojen
ja
-tappioiden
laskemiseksi.
Verovelvollisen tulee tarkastaa verohallinnolta tuleva
esitäytetty
veroilmoitus;
verovelvollinen
vastaa
veroilmoituksessaan olevien tietojen oikeellisuudesta.
Tarkempia
tietoja
verotuksesta
on
saatavilla
verohallinnon verkkopalvelussa osoitteessa: www.vero.fi.
RAHASTON ASIAMIEHET JA
TOIMINTOJEN ULKOISTAMINEN
Rahastoyhtiö voi ulkoistaa lain mukaisia toimintojaan
siten, että se vastaa ja valvoo ulkoistettujen tehtävien
hoitamista. Titanium Rahastoyhtiö käyttää ulkopuolisia
palveluja ja asiantuntijoita täyttääkseen toiminnallensa
sääntelyssä asetetut velvoitteet ja kunkin toimintasektorin
erityisosaamisen hankkimiseksi seuraavien toimintojen
osalta: taloushallinto ja kirjanpito, tietotekniikka,
compliance, sisäinen tarkastus, myynti ja markkinointi
sekä kiinteistöjen arviointi ja hallinnointi/huolto.