KONEKÄÄNNÖS JA JÄLKIEDITOINTI OSANA
KÄÄNTÄMISEN OPETUSTA: KOKEMUKSIA
KÄÄNNÖSEDITOINNIN KURSSISTA
Taustaa: käännöseditoinnin kurssi
•
Kurssi keskittyy konekäännöksen ja jälkieditoinnin
käyttöön erilaisissa konteksteissa.
•
Tavoitteena tutustuttaa opiskelijat alan teoriaan ja
käytäntöön.
•
Ensimmäinen kurssi Helsingin yliopistossa
syksyllä 2014, käännöstieteen aineopinnot
•
7 luentoa + kotitehtävät, loppuessee.
•
Kurssille osallistui 13 opiskelijaa, joista 11 palautti
loppuesseen.
Maarit Koponen
Nykykielten laitos
Harjoitustehtävät
Kurssin aihealueet
•
Konekääntämisen ja jälkieditoinnin teoriaa ja
historiaa
•
Konekäännös ja jälkieditointi käytännössä
•
Kontrolloitu kieli ja etukäteiseditointi
•
Yksikielinen jälkieditointi
•
Käännös- ja editointiprosessin tutkimus
•
Jälkieditoinnin laatutasot
•
Laadun ja työläyden arviointimenetelmät
•
Kääntäjän ja editoijan kompetenssit
Omien prosessien tutkimista (tehtävä 4)
Editointiaikojen vertailua
Muutosten tarkastelua automaattisilla
mittareilla (Asiya)
Kurssin materiaalit ja välineet
Tekstit
•
flunssan hoito-ohje en-fi (teht. 1, 2)
•
ympäristömerkki (teht. 3), tiedote (teht. 4),
Euroopan komissio
•
turistifraasit (teht. 5), EU MOLTO -hanke
Kääntimet
•
Sunda:
http://www.sunda.fi/kaantaja.html
•
Google Translate
http://translate.google.com
•
Euroopan komission käännin
Muut työkalut
•
Appraise https:
//github.com/cfedermann/Appraise
•
Asiya Online http://asiya.lsi.upc.edu/
demo/asiya_online.php
Opiskelijoiden esseissä esiin nousseita teemoja
Ennakkotiedot ja -käsitykset
Laatukysymykset
•
Suurin osa tiesi aiheesta hyvin vähän
ennen kurssia.
•
Kurssilla käytettyjen konekäännösten
laatu oli odotettua parempi.
•
Kolme suhtautui konekäännökseen
kielteisesti ennen kurssia, yksi
myönteisesti.
•
Moni pohti konekäännökseen
luottamista ja lopullisen käännöksen
laatua.
Erilaiset käyttötarkoitukset ja vaatimukset
•
Konekäännöksen erilaisista
käyttötarkoituksista tiedettiin etukäteen
vähän.
•
Erilaisiin laatuvaatimuksiin
sopeutumista pidettiin tärkeänä mutta
vaikeana.
Tulevaisuudenkuvat
•
Kaikki uskoivat konekäännöksen ja
jälkieditoinnin yleistyvän.
•
Konekäännin nähtiin
yhtenä mahdollisena työvälineenä, ei
uhkana.
•
Viisi piti jälkieditointia itselleen
sopivana työnä, kaksi ei kokenut
sitä itselleen mielekkääksi.
Jälkieditoinnin työtavat
Kirjallisuutta
•
•
•
•
•
•
F. Austermuehl 2013. Future (and not-so-future) trends in the teaching of translation
technology. Formació I technologies de la traducció. Revista Tradumàtica: tecnologies
de la traducció 11
•
Editointiin tottuminen koettiin erityisesti
alussa vaikeaksi.
•
Joillekin editointi oli
kääntämistä nopeampaa, ei
kuitenkaan kaikille.
Koulutus
•
Konekääntämiseen ja jälkieditointiin
liittyvää koulutusta pidettiin tärkeänä,
jopa välttämättömänä.
S. Doherty & J. Moorkens 2013. Investigating the experience of translation technology
labs: pedagogical implications. Journal of Specialised Translation 19
S. O’Brien 2002. Teaching Post-editing: A Proposal for Course Content. 6th EAMT
Workshop Teaching Machine Translation
A. Pym 2013. Translation skill-sets in a machine-translation age. Meta 58(3)
C. Rico & E. Torrejón 2012. Skills and Profile or the New Role of the Translator as MT
Post-editor. Postedició, canvi de paradigma? Revista Tradumàtica: technologies de la
traducció 10
L. Salmi & M. Koponen 2014. Machine Translation, Post-Editing and Respeaking:
Challenges for Translator Training. Man vs. Machine? The Future of Translators,
Interpreters and Terminologists. Proceedings of the XXth FIT World Congress Vol. I
http://www.helsinki.fi/modernlanguages
[email protected]