Tarkennettu toimintamalli ja kehittämisen eteneminen

Strategian päivitys 2015 – 2017
- KV 25.5.2015
Lasten ja nuorten kärkihankkeen toimintamalli (Strategia 2013)->
Hyvinvointiasema sekä nuorten palvelukeskus (Siun)Soten ja kunnan rajapinnassa
(Loppuraportti 22.4.2015)
-> Strategian päivitys
• Nuorten palvelukeskuksen toimintamallia
pilotoidaan ja palvelukeskus
on valmis vuonna 2017
• Valmistellaan hyvinvointiaseman
konseptia pilottina Rantakylä
– Myös vastaanotto ja palveluohjaus
-> Syksyn 2015 aikana hankejohto suunnittelee henkilöstön kanssa toiminnan
käynnistymisen
-> Pilotoinnit käynnistyvät virallisesti 1.1.2016
-> vuonna 2017 Nuorten palvelukeskus on valmis ja hyvinvointiaseman konsepti
on valmisteltu niin, että asiakaslähtöinen toimintamalli on mahdollinen tulevassa
sote – kunta – rajapinnassa
-> vuonna 2018 hyvinvointiaseman konsepti monistetaan koko kaupunkiin
.
Toimintamalli: TNK 25.3.2015 ja SiunSote 22.4
Hyvinvointi arjen kasvuympäristössä, tavoitteena oma elämänhallinta (vahvuudet, tutkinto)
Koti (tai sijaiskoti)
Vapaa-aika
Varhaiskasvatus
Koulu
Opiskelu / Työ
- Tukea tarvitsevien opetus- ja kasvatusjärjestelyt (Varko)
Palveluun
omaehtoisesti tai
ohjatusti (seulat,
Terveyspalvelut )
Tuki arjen
Keskitetty Nuorten palvelukeskus
kasvuympäristöön, - 15/16 – 29 v.
elämänhallinta
- Koulutus- ja työuraohjaus + tuki
- Yksi johto
- Yhteinen palvelusuunnitelma ja vastaava
Alueellinen hyvinvointiasema, lähipalvelu (oikea-aikaset palvelut alueen koko väestölle)
Lasten ja perheiden aluetiimi 0 – 15/16 v.
Tilanteen mukainen, asukkaan/perheen
kokonaisuuden huomioiva prosessi = yhteinen
palvelusuunnitelma ja asukasvastaava =>
kokonaisvastuu tukiprosessista
Koko väestön
yhteiset palvelut
- vastaanottotoiminta
Ikäihmisten
palvelut / Hoito ja
hoiva
- palveluohjaus
Tuki vastaavan koordinoimana
Lasten yhteiset palvelut yhtenä tiiminä?
(psykiatria, raskas lastensuojelu)
Yhteiset palvelut
Hyvinvointiaseman
johtaja Tuuli Ollila
Kehittämisvastaava
Jaana Kurki
Kehittämisvastaava
Karri Poutanen,
tukena Varkon vastaava kuraattori
Hanna-Kaisa Vänskä
Lasten ja perheiden aluetiimi
Hyvinvointiasema, 1. vaihe
YHTEISET PALVELUT
Vastaanotot:
Lääkärit (1+6, 8 virkaa)
Sairaanhoitajat (1+6)
Lähihoitajat (5)
Kotihoito
(Ikääntyvien
palveluohjaus 1,
0,5htv)
Suunterveydenhuolto
5 lääkäriä
3 suuhygienistiä
3.Sektorille tilat
Kasvatus- ja perheneuvola
(2)
Psykologi ja
sosiaalityöntekijä
(Hyvinvointi)
neuvola (5),
3 Lasten ja 2 äitiys
Kuntoutus
1 Fysioterapeutti
1 psykiatrinen
sairaanhoitajahoitaja
Tuku-psykologi + 2 terap. (3)
Kouluterveydenhoitajat (3)
Lastensuojelu (3st+2so)
Alue-erityisopettajat (2)
Koulupsykologi/kuraattori (2+3)
Perheohjaaja (1)
Nuoriso-ohjaajat (2+1)
Erityisasiantuntijoille tilat
2 kotipalvelut ja 1
sosiaaliohjaaja/
perhetyöntekijä
(lapset/nuoret)
Lasten psykiatri ja 2 sairaanhoitajaa nuorten palvelukeskuksessa, vastuulla koko kaupunki < 18v
Nuorten palvelukeskuksen johtaja
Jouni Erola
kehittämisessä tukena
Nuorisoaseman
sosiaaliohjaaja Sonja
Hämäläinen ja
Varkon psykologi Minna
Eskelinen ja
terveydenhoitaja Tiina
Parviainen
Kuntakokeilun kumppanit
Ohjaamokoordinaattori
Hilkka
Mäkinen
(hanketyöntekijä)
verkoston
rakentaminen
Yhteinen tila (Torikatu 17):
Johtosuhteet
• TNK / Olli Kauppinen ohjaa ja koordinoi
• Hankejohtajat Tuuli Ollila (Riikka Vartiainen) ja
Jouni Erola
• Ohjausryhmä, pj Olli Kauppinen
– Soten tulosaluejohtajat Leena Korhonen, Seija
Karukannas, Leena Timonen
– Varkon päivähoidonjohtaja Päivi Liuski
– Henkilöstön edustaja Heidi Pakarinen
– Em. hankejohtajat
– TNK:n kehittämispäällikkö Juhani Junnilainen
Hankejohtaja
johtaa toimintaa ja kehittämistä, toimivaltainen
johtamaan hankkeeseen nimetyn henkilöstön
yhteistoimintaa
– Lähiesimies: hallinnolliset, tuki hankejohtajalle,
substanssiosaamista vaativissa asioissa,
henkilöstömuutokset hankejohtajalle ja vastaa mahdollisen
sijaisen rekrytoinnista.
– Hankeyksikköön nimetyn henkilöstö noudattaa
hankejohtajan antamia ohjeita ja määräyksiä. Poissaolo
tulee ilmoittaa sekä lähiesimiehelle että hankejohtajalle.
-> Henkilöstö kehittää hankejohdon kanssa
moniammatillisen työskentelytavan ja arjen
toimintamallin, joka tukee kuntalaisen eheää
tukiprosessia (oikea-aikainen, varhainen puuttuminen)
Hankejohtajien ajatuksia käytännön
etenemisestä ja tavoitteista
• Terveyshyötymalli –ajattelun laajentaminen ja
asiakaslähtöisyys
• Kaikkien toimijoiden osaamisen koordinointi
• Oikea-aikainen palveluntarjonta
• Palveluohjaus keskeistä
• Suoritteiden mittaaminen on tärkeää, mutta
vaikuttavuuden arviointi vähintään yhtä suotavaa
• Asiakasprosessien yhdistäminen joustavasti
• Moniasiakkuuksien vähentäminen
• Nuorten koulutus- ja työvoimakuntoisuuden lisääntyminen
• Johtotiimityöskentely alkanut ja henkilöstön yhteisiä
kokous- ja koulutusaikoja sovittu. Tilasuunnittelu käynnissä.
Hankejohdon esitysten pohjalta
2016 - 2017
• Hyvinvointiasemien lukumäärä ja rakenne sekä
toiminnalliset ja yhteisen tiedonhallinnan
kehittämislinjaukset
• Nuorten palvelukeskuksen rakenne sekä toiminnalliset ja
yhteisen tiedonhallinnan kehittämislinjaukset
• Vaikuttavuuden arviointi (mittarit)
• Johtosuhteet
• Hyvinvointikertomuksen rooli
<-> Kaupungin näkemykset
• rajapinta (Siun)Sote – Joensuun kaupunki
• kaupungin organisaatio
• TA-rakenne
Tunnelmia henkilöstön kanssa
aloitetun työn tiimoilta
Hyvinvointiasema(Karri Poutanen ja Jaana Kurki)
• Alun epätietoisuuden jälkeen odottavainen ja varovaisen innostunut
tunnelma
• Pelkoja: lisää työtä?, oman työn muuttuminen
• Esimerkkinä psykiatrisen sairaanhoitajan vastaanotto, kasvatus- ja
perheneuvolan toiminnan muuttaminen…
• Johdonmukainen tiedottaminen erityisen tarpeen
• Haasteena: johtaminen, yhteinen visio/tavoitetila
• Yksilötasolla asenne ja valmius tehdä asioita uudella tavalla on
suurempi kuin mihin ”vanhat” rakenteet antavat mahdollisuuden
Palvelukeskuksen (Hilkka Mäkinen)
henkilöstö suhtautuu tulevaan muutokseen avoimin mielin ja positiivisin
odotuksin
STM 2015:36
• Hallituksen toimeksiannosta ehdotukset
hallituksen reformiministerityöryhmälle
14.8.2015
– Palveluketjun integraatio
• (s.30) ”Lainsäädännöllä varmistettava erityisesti lasten,
nuorten ja lapsiperheiden palvelujen saumaton palveluketju
arjen asiakastyössä” (todetaan lisäksi, että asiakaslähtöinen,
suunnitelmallinen ja tietojärjestelmillä tuettu)
• ”Käytännössä turvattava, että eri alojen ammattilaiset voivat
työskennellä samassa yksikössä, vaikka ovat eri organisaation
palveluksessa”