Tarkennettu toimintamalli ja kehittämisen eteneminen
Strategian päivitys 2015 – 2017 - KV 25.5.2015 Lasten ja nuorten kärkihankkeen toimintamalli (Strategia 2013)-> Hyvinvointiasema sekä nuorten palvelukeskus (Siun)Soten ja kunnan rajapinnassa (Loppuraportti 22.4.2015) -> Strategian päivitys • Nuorten palvelukeskuksen toimintamallia pilotoidaan ja palvelukeskus on valmis vuonna 2017 • Valmistellaan hyvinvointiaseman konseptia pilottina Rantakylä – Myös vastaanotto ja palveluohjaus -> Syksyn 2015 aikana hankejohto suunnittelee henkilöstön kanssa toiminnan käynnistymisen -> Pilotoinnit käynnistyvät virallisesti 1.1.2016 -> vuonna 2017 Nuorten palvelukeskus on valmis ja hyvinvointiaseman konsepti on valmisteltu niin, että asiakaslähtöinen toimintamalli on mahdollinen tulevassa sote – kunta – rajapinnassa -> vuonna 2018 hyvinvointiaseman konsepti monistetaan koko kaupunkiin . Toimintamalli: TNK 25.3.2015 ja SiunSote 22.4 Hyvinvointi arjen kasvuympäristössä, tavoitteena oma elämänhallinta (vahvuudet, tutkinto) Koti (tai sijaiskoti) Vapaa-aika Varhaiskasvatus Koulu Opiskelu / Työ - Tukea tarvitsevien opetus- ja kasvatusjärjestelyt (Varko) Palveluun omaehtoisesti tai ohjatusti (seulat, Terveyspalvelut ) Tuki arjen Keskitetty Nuorten palvelukeskus kasvuympäristöön, - 15/16 – 29 v. elämänhallinta - Koulutus- ja työuraohjaus + tuki - Yksi johto - Yhteinen palvelusuunnitelma ja vastaava Alueellinen hyvinvointiasema, lähipalvelu (oikea-aikaset palvelut alueen koko väestölle) Lasten ja perheiden aluetiimi 0 – 15/16 v. Tilanteen mukainen, asukkaan/perheen kokonaisuuden huomioiva prosessi = yhteinen palvelusuunnitelma ja asukasvastaava => kokonaisvastuu tukiprosessista Koko väestön yhteiset palvelut - vastaanottotoiminta Ikäihmisten palvelut / Hoito ja hoiva - palveluohjaus Tuki vastaavan koordinoimana Lasten yhteiset palvelut yhtenä tiiminä? (psykiatria, raskas lastensuojelu) Yhteiset palvelut Hyvinvointiaseman johtaja Tuuli Ollila Kehittämisvastaava Jaana Kurki Kehittämisvastaava Karri Poutanen, tukena Varkon vastaava kuraattori Hanna-Kaisa Vänskä Lasten ja perheiden aluetiimi Hyvinvointiasema, 1. vaihe YHTEISET PALVELUT Vastaanotot: Lääkärit (1+6, 8 virkaa) Sairaanhoitajat (1+6) Lähihoitajat (5) Kotihoito (Ikääntyvien palveluohjaus 1, 0,5htv) Suunterveydenhuolto 5 lääkäriä 3 suuhygienistiä 3.Sektorille tilat Kasvatus- ja perheneuvola (2) Psykologi ja sosiaalityöntekijä (Hyvinvointi) neuvola (5), 3 Lasten ja 2 äitiys Kuntoutus 1 Fysioterapeutti 1 psykiatrinen sairaanhoitajahoitaja Tuku-psykologi + 2 terap. (3) Kouluterveydenhoitajat (3) Lastensuojelu (3st+2so) Alue-erityisopettajat (2) Koulupsykologi/kuraattori (2+3) Perheohjaaja (1) Nuoriso-ohjaajat (2+1) Erityisasiantuntijoille tilat 2 kotipalvelut ja 1 sosiaaliohjaaja/ perhetyöntekijä (lapset/nuoret) Lasten psykiatri ja 2 sairaanhoitajaa nuorten palvelukeskuksessa, vastuulla koko kaupunki < 18v Nuorten palvelukeskuksen johtaja Jouni Erola kehittämisessä tukena Nuorisoaseman sosiaaliohjaaja Sonja Hämäläinen ja Varkon psykologi Minna Eskelinen ja terveydenhoitaja Tiina Parviainen Kuntakokeilun kumppanit Ohjaamokoordinaattori Hilkka Mäkinen (hanketyöntekijä) verkoston rakentaminen Yhteinen tila (Torikatu 17): Johtosuhteet • TNK / Olli Kauppinen ohjaa ja koordinoi • Hankejohtajat Tuuli Ollila (Riikka Vartiainen) ja Jouni Erola • Ohjausryhmä, pj Olli Kauppinen – Soten tulosaluejohtajat Leena Korhonen, Seija Karukannas, Leena Timonen – Varkon päivähoidonjohtaja Päivi Liuski – Henkilöstön edustaja Heidi Pakarinen – Em. hankejohtajat – TNK:n kehittämispäällikkö Juhani Junnilainen Hankejohtaja johtaa toimintaa ja kehittämistä, toimivaltainen johtamaan hankkeeseen nimetyn henkilöstön yhteistoimintaa – Lähiesimies: hallinnolliset, tuki hankejohtajalle, substanssiosaamista vaativissa asioissa, henkilöstömuutokset hankejohtajalle ja vastaa mahdollisen sijaisen rekrytoinnista. – Hankeyksikköön nimetyn henkilöstö noudattaa hankejohtajan antamia ohjeita ja määräyksiä. Poissaolo tulee ilmoittaa sekä lähiesimiehelle että hankejohtajalle. -> Henkilöstö kehittää hankejohdon kanssa moniammatillisen työskentelytavan ja arjen toimintamallin, joka tukee kuntalaisen eheää tukiprosessia (oikea-aikainen, varhainen puuttuminen) Hankejohtajien ajatuksia käytännön etenemisestä ja tavoitteista • Terveyshyötymalli –ajattelun laajentaminen ja asiakaslähtöisyys • Kaikkien toimijoiden osaamisen koordinointi • Oikea-aikainen palveluntarjonta • Palveluohjaus keskeistä • Suoritteiden mittaaminen on tärkeää, mutta vaikuttavuuden arviointi vähintään yhtä suotavaa • Asiakasprosessien yhdistäminen joustavasti • Moniasiakkuuksien vähentäminen • Nuorten koulutus- ja työvoimakuntoisuuden lisääntyminen • Johtotiimityöskentely alkanut ja henkilöstön yhteisiä kokous- ja koulutusaikoja sovittu. Tilasuunnittelu käynnissä. Hankejohdon esitysten pohjalta 2016 - 2017 • Hyvinvointiasemien lukumäärä ja rakenne sekä toiminnalliset ja yhteisen tiedonhallinnan kehittämislinjaukset • Nuorten palvelukeskuksen rakenne sekä toiminnalliset ja yhteisen tiedonhallinnan kehittämislinjaukset • Vaikuttavuuden arviointi (mittarit) • Johtosuhteet • Hyvinvointikertomuksen rooli <-> Kaupungin näkemykset • rajapinta (Siun)Sote – Joensuun kaupunki • kaupungin organisaatio • TA-rakenne Tunnelmia henkilöstön kanssa aloitetun työn tiimoilta Hyvinvointiasema(Karri Poutanen ja Jaana Kurki) • Alun epätietoisuuden jälkeen odottavainen ja varovaisen innostunut tunnelma • Pelkoja: lisää työtä?, oman työn muuttuminen • Esimerkkinä psykiatrisen sairaanhoitajan vastaanotto, kasvatus- ja perheneuvolan toiminnan muuttaminen… • Johdonmukainen tiedottaminen erityisen tarpeen • Haasteena: johtaminen, yhteinen visio/tavoitetila • Yksilötasolla asenne ja valmius tehdä asioita uudella tavalla on suurempi kuin mihin ”vanhat” rakenteet antavat mahdollisuuden Palvelukeskuksen (Hilkka Mäkinen) henkilöstö suhtautuu tulevaan muutokseen avoimin mielin ja positiivisin odotuksin STM 2015:36 • Hallituksen toimeksiannosta ehdotukset hallituksen reformiministerityöryhmälle 14.8.2015 – Palveluketjun integraatio • (s.30) ”Lainsäädännöllä varmistettava erityisesti lasten, nuorten ja lapsiperheiden palvelujen saumaton palveluketju arjen asiakastyössä” (todetaan lisäksi, että asiakaslähtöinen, suunnitelmallinen ja tietojärjestelmillä tuettu) • ”Käytännössä turvattava, että eri alojen ammattilaiset voivat työskennellä samassa yksikössä, vaikka ovat eri organisaation palveluksessa”
© Copyright 2024