KESKI-SUOMEN SOTE 202O HANKKEEN TILANNEKATSAUS Ohjausryhmä 3.2.2015 Marja Heikkilä 3.2.2015 HANKKEEN TAVOITTEET • Kokonaistavoite: Keski-Suomen SOTE 2020 -hankkeen tavoite on rakentaa Keski-Suomeen asukasja asiakaslähtöinen tuotantorakenne ja toimintamalli, jolla turvataan Keski-Suomen asukkaiden sosiaalija terveyspalvelut. 1. Sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalvelujen vahvistaminen palvelutuotantojärjestelmä uudelleen organisoimalla – Laajan palveluintegraation toteutus asiakaslähtöisinä palvelukokonaisuuksina 2. Koska uudessa mallissa järjestämis- ja tuotantovastuuta keskitetään, varmistetaan lähipalveluiden toimivuus useilla eri tavoilla. 3. Sosiaali- ja terveydenhuollon johtamisosaamisen parantaminen kaikilla tasoilla 4. Uuden alueellisen kehittämis-, koulutus- ja tutkimus-rakenteen luominen sosiaali- ja terveyspalveluiden laadun ja kehittymisen varmistamiseksi KESKI-SUOMEN SOTE 2020 - NYT MENEILLÄÄN 1. Palveluverkon kartoitus etenee 2. Tuotantorakennetyöryhmän työ edistyy 3. Palveluohjaus kiinnostaa uskomattoman paljon 4. Palveluprosessien uudistaminen käynnissä 5. Sote-integraatio toteutuu vaiheittain 3.2.2015 1.PALVELUVERKKO -TYÖN ETENEMINEN • Julkisten sosiaali- ja terveyspalveluiden toimipisteet sekä yksityiset sosiaalipalveluiden toimipisteet kartoitettu ja viety kartalle (500) http://jkl.maps.arcgis.com/apps/webappviewer/index.html?id=ad95a8ddb8b4472797a59cc1ebf90b8a • Yksityisten terveydenhuollon tuottajien tiedot hankittu Valviralta. Viedäänkö kaikki kartalle (800!) • Huhtikuussa esitys lähipalveluiden määritelmäksi/sopimukseksi tuodaan lausunnolle kuntiin • Palveluverkon optimointimallin kilpailutus helmikuussa ja selvitys valmiina kesään mennessä. • Vahva yhteys kuntien muihin palveluihin – kunta-sote – yhteistyö! 3.2.2015 2. TUOTANTORAKENNETYÖRYHMÄ • Kokoontunut kaksi kertaa edellisen ohjausryhmän jälkeen • Keskustelu ja arviointi tuotantomallin suunnittelun strategisista periaatteista (esimerkki) • Pohditaan siirtymää vanhasta uuteen (esimerkki) • Tuotannon organisoinnin eri vaihtoehtojen vertailu ja arviointi kuntien päätöksentekoa varten – Tällä hetkellä arvioitavana 5 eri mallia (ideaalimallit) – Työryhmän jäsen voi ehdottaa omaa mallia • Viimeiset vastaukset saatu eilen – 14 työryhmän jäsentä vastasi – Hyvä aineisto! 3.2.2015 PERIAATE TAVOITE MITEN TOTEUTETAAN MISSÄ VAIHEESSA SOTE‐INTEGRAATIO Täysi integraatio viim. vuoteen 2018 mennessä ‐ rajapintojen täydellinen häivyttäminen eri palvelujen väliltä ‐ ‐ ‐ nyt, valmisteluvaiheessa V. 2015 hankkeen kautta ja v. 2016 valittujen johtajien työnä Kuntalaisten kuuleminen ‐ eri keinoin Säännöllinen vahva tiedottaminen Prosessin joka vaiheessa Vaatii rankkoja toimintatapojen muutosta Kustannusten leikkaaminen tuottajalta ei saa aiheuttaa kustannusten nousua asiakkaille 6 Riittävästi työntekijöitä perustyöhön Huomioidaan uusien palveluprosessien suunnitteluvaiheessa Koko henkilökunnan talousosaamisen vahvistaminen Kilpailutus‐ ja hankintaosaamisen lisääminen Tulosvastuu kaikissa ‐ ‐ ASUKAS/ASIAKAS/POTILASL ÄHTÖISYYS KUSTANNUSTEHOKKUUS ‐osallisuuden määrittely ‐kuntalaiset, asiakkaat/potilaat mukaan jo valmisteluvaiheessa ‐tehokas tiedottaminen ‐palveluohjaus ja yhdenluukun periaate ‐ Omahoitaja ‐ ‐ ‐ ‐ 3.2.2015 ‐ Huomio poikkihallinnollisia palveluja tarvitsevien palvelujen järjestämiseen (20/80) huomio ennakointiin sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen Vaikuttavuuden varmistaminen ‐ ‐ ‐ Moniammatillinen valmistelu tuotantoprosessien rakentamisessa Päätöksenteko mukaan valmistelutyöhön Henkilökunnan sitouttaminen ‐ ‐ ‐ VAHVUUDET/UUDET MAHDOLLISUUDET MITEN TOTEUTETAAN • Parhaat käytänteet • Uskotaan tilastoihin ja seurantaan ja opitaan muilta • ICT • Uusi sairaalahankkeen ICT‐ projektia laajentaen ? • Palvelujen rajaton käyttö tuotantoalueella • Sopimuksessa sovitaan, palvelujen mitoittaminen jatkossa käytön mukaan ja ICT:n toimivuus NYKYJÄRJESTELMÄN HYVÄT ASIAT MITEN SÄILYTETÄÄN • Kunnat voivat ohjata • Luotava suuntaviivoja jo yhtymäsopimuksessa, mutta myös johtamisjärjestelmän tuettava sitten kuntien ohjausmahdollisuutta • Hyvinvoinnin ja terveydenedistämisen poikkihallinnollisuus • Laitetaan hyv.vointikertomusten laadinta tuotantokuntayhtymän tehtäväksi ja tavoitteiden asetanta aina kunnan ja kuntayhtymän yhteisen koordinaatioryhmän tehtäväksi (ja tavoitteet molempia sitovia sitten TA:ssa) 3.2.2015 KRIITTISET KOHDAT/UHKAT MITEN VÄLTETÄÄN • Kulujen kasvu tosiasiassa • Mielestäni ei voida välttää, koska Uusi sairaala –hanke ei ole taloudellisesti hallittavissa enää • Demokratia ja osallisuus • Luotava toimivia yhteistyömalleja kunnan ja tuotantokuntayhtymän välille ja jo sopimusvaiheessa tuettava tätä kehitystä • Ministeriö/SOTEalueen sitova ohjaus • Aktiivinen ja yhtenäinen toiminta Keski‐Suomelta SOTEaluueella ja omat hyvät käytänteet siihen valttikortiksi KOKONAAN HYLÄTTÄVÄT ASIAT MITEN PÄÄSTÄÄN EROON • Osaoptimointi • Ei rakennetuta erikoissairaanhoidon ehdoilla • Tarpeettomat tilat ja henkilöstö siirtyy 7 • Määritellään heti perustamisvaiheessa lähipalvelut ja muita voidaan keskittää • Ei luoda uutta kuntayhtymää nykyisen sairaanhoitopiirin jatkoksi, vaan luodaan kokonaan uusi kuntayhtymä • Ei anneta niin käydä, tehdään heti aluksi tehokas yhtymä, jolla on tarpeeseen nähden olevat tilat ja henkilöstö 3. PALVELUOHJAUS • Palveluohjaus työmuotona kiinnostaa todella paljon – Myös uusi terveyden- ja sosiaalihuollon lainsäädäntö edellyttää sitä • Seminaari 2.2.2015 täyttyi muutamassa päivässä 200 asiantuntijaa 30 eri organisaatiosta kohtasi! • Kyselyyn tuli 219 vastausta ilman yhtään karhua! -> Pohja kehittämistyölle • Työryhmä aloitti 28.1.2015 tiukalla työohjelmalla • Edellyttää asiakastiedon parantamista, segmentointia, parhaiden käytäntöjen tutkimista, vertailua ja sovittamista Keski-Suomen oloihin • Kevään 2015 tavoite: Yhteisen käsityksen luominen palveluohjauksen malleista 3.2.2015 PALVELUOHJAUS – KEINO SOTEUUDISTUKSEN TOTEUTUKSEEN • Turvaa asukkaille yhdenvertaiset palvelut (keinona mm. keskitetty palvelutarpeen arviointi ja sähköiset palvelut, uudet lähipalvelut) – Sähköiset palvelut kaikille niille, jotka niitä pystyvät käyttämään – Henkilökohtaista neuvontaa niille, jotka siitä hyötyvät – Henkilökohtaista palveluohjausta niille, joilla paljon palvelutarpeita ja niiden yhteen sovittamista • Varmistaa paljon palveluja tarvitsevien henkilöiden palveluiden sujuvuuden (välineenä mm. integraatio) – jotta 20/80 suhdetta saadaan pienemmäksi ja voidaan estää asiakkaiden pompottelua paikasta toiseen • Pelkästään palvelujärjestelmä ei ole monimutkaistunut – myös asiakkaiden ongelmat ovat monimutkaistuneet. – Integraatiosta huolimatta tullaan tarvitsemaan toimialat ylittävää osaamista ja työotetta yhteistyön nivelkohtiin. Tähän palveluohjaus 3.2.2015 sopii mainiosti. Tiedon hankinta itsepalveluna PALVELUN TARVE Palveluohjaus – ASIAKKAAN PALVELUTARPEEN MUKAAN Palveluissa ohjautuminen Palveluihin ohjaus palveluohjaus Neuvonta/ ohjaus Palveluohjaus työotteena Yksilökohtainen palveluohjaus Yleinen palveluohjaus Voimavarakeskeinen palveluohjaus Self Management Care management Intensiivinen palveluohjaus Case Management Standardipalvelu Asiakaskohtainen palvelu Pienellä tuella toimentuleva Yksittäisiä Joustava yhtenäispalvelu Erityistä tukea tarvitseva Paljon palveluja Palvelutarve 2 Palvelutarve 1 Rutiinipalvelu Itsenäisesti asioiva Sähköiset palvelut, Vaivaton pikapalvelu omatoimipalvelut Käyttäjäsuhde Kohdeasiakas ajanvarauksia, Asiointisuhde akuutteja tarpeita Kuluttaja‐asiakas Omatoimimatkailija Pakettimatkalaiset Asiakas etsii, löytää ja saa tietoa Asiakas saa neuvoja/ ohjausta EHKÄISEVÄT PALVELUT Asiakkaan palvelutarve kartoitetaan HOITAVAT PALVELUT Asiakas valitsee palvelut/ päätös p palveluista KORJAAVAT PALVELUT Palvelutarve 3 Kohdennettu erikoispalvelu tarvitsevat henkilöt, Yksilöllinen suhde tarvitaan Palveluasiakas henkilökohtainen työntekijä Yksilöllisesti räätälöidyt matkat Palveluohjauksen toteutuminen/ seuranta KUNTOUTTAVAT PALVELUT 4. PALVELUPROSESSIEN UUDISTAMINEN 1.Vanhustenhuolto 2.Lapset ja perheet 3.Monialainen kuntoutus 3.2.2015 4.1 VANHUSPALVELUT JA TULEVA SOTE-TUOTANTO • Hankekunnissa 75 vuotta täyttäneitä asuu tällä hetkellä noin 22.600  heistä 43% on jyväskyläläisiä • 75 vuotta täyttäneiden määrä lähes kaksinkertaistuu vuoteen 2040 mennessä • Noin puolet hankekunnista asuvista 75 vuotta täyttäneistä asuu yksin • Hankekunnissa on noin 5.200 ikäihmistä, jolla on keskivaikea tai vaikea muistisairaus, heidän määränsä myös lähes kaksinkertaistuu vuoteen 2040 mennessä • Vanhuspalvelulain seurantaindikaattorit toteutuvat vaihtelevasti hankekunnissa, keskimäärin hankekunnissa on kaikkien indikaattorien osalta tavoiteltavaa 3.2.2015 65 VUOTTA TÄYTTÄNEET HANKEKUNNISSA (ennuste) 3.2.2015 MISSÄ 75 -VUOTIAAT ASUVAT NYT 3 % 3 % 9 % 1 % 5 % 1 % 6 % 2 % 2 % 2 % 43 % 1 % 1 % 6 % 1 % 2 % 1 % 3.2.2015 6 % 1 % 3 % 1 % Hankasalmi Joutsa Jyväskylä Kannonkoski Karstula Keuruu Kinnula Kivijärvi Konnevesi Kyyjärvi Laukaa Luhanka Multia Muurame Petäjävesi Pihtipudas Saarijärvi Toivakka Uurainen Viitasaari Äänekoski MUISTISAIRAIDEN MÄÄRÄ HANKEKUNNISSA 3.2.2015 VANHUSPALVELULAIN INDIKAATTORIEN TOTEUTUMINEN HANKEKUNNISSA PALVELURAKENNESUOSITUS Kotona 75 -vuotiaista asuu SOTKANET HANKEKUNNAT 2013 89,3 % 91-92% Säännöllisen kotihoidon piirissä 75 vuotiaista 11,7 % asiakkaana 13-14% Omaishoidon tuen piirissä 4,7 % 6-7% 75 vuotiaista Tehostetun palv.asumisen 7,4 % piirissä 6-7% 75 vuotiaista Laitoshoidossa 75 vuotiaista 2-3% 3.2.2015 3,3% STRATEGISELLA VALINNALLA ON MERKITYS YMPÄRIVUOROKAUTISEN HOIDON PAIKKAMÄÄRÄÄN 5000 4500 4104 3750 4000 3500 3000 2500 2000 4314 2266 2039 1813 1586 2567 2311 2054 1797 3257 2931 2605 2280 3375 3000 2625 3693 3283 2873 3883 3451 3020 Ymp vrk 9% Ymp vrk 8% Ymp vk 7% 1500 1000 500 0 2015 3.2.2015 2020 Nykytila 10% 2025 2030 2035 2040 NYKYTILASTA TAVOITETILAAN – KUSTANNUKSET M€ 200 180 173 164 160 150 140 130 115 120 105 103 100 121 Nykytila n. 10% 91 91 Tavoitetila 7% 80 72 63 60 40 20 0 2015 2020 2025 2030 2035 2040 VANHUSPALVELUT JA STRATEGISET VALINNAT • Vanhuspalveluiden osalta on merkittävää tehdä strateginen valinta sen suhteen kuinka iso osa ikäihmisistä asuu kotona (palvelurakennesuosituksen mukaan 91‐92% 75 vuotta täyttäneistä; EKSOTEssa on päästy tavoitteessa 93%:iin) • Integroidulla sote‐tuotantoalueella tulisi yhteiseksi visioksi asettaa kotona asumisen ensisijaisuus • Voimavarat tulisi keskittää toimintakykyä ylläpitäviin ja edistäviin ja arjessa pärjäämistä edesauttaviin toimenpiteisiin sekä kotona asuvien palveluiden kehittämiseen ja tehostamiseen VANHUSPALVELUT JA INTEGRAATIO Johtaminen ja laadunhallinta VOIMAVARALÄHTÖINEN PALVELUTARPEEN ARVIOINTI; PALVELUKRITEERIT ; PALVELUOHJAUS Yli 75 ‐ Itse Omaiset Kunta Sote Sote Sote ASUU KOTONA 91‐92% Omaehtoinen varautuminen ikääntymisen tuomiin muutoksiin; sosiaalisten suhteiden vaaliminen Matalan kynnyksen kohtaamispaikat * muorisotalot Esteetön ympäristö ja asuminen Yhteisölliset asumisratkaisut Lähipalvelut * joukkoliikenne, päivittäistavarakaupat *vapaa‐aika, osallistuminen, järjestöt, vapaaehtoistyö Neuvonta, ohjaus, valistus, ehkäisevä työ, HEHKOT * ravitsemus Riskiryhmien tunnistaminen * lääkehoito Riskiryhmien tunnista minen * päihteet * kaatumistapaturmien ehkäisy OMH tuki 6‐7% Kansal‐ nen ohjeis‐ tus Tarvi‐ taan YMP VRK hoiva 8‐9% Tehostettu / kiinteistöt ymp. vrk koho hankinnat SÄÄN KOHO 13‐14% Kotikun‐ toutus Kotisairaala Kotiutukset 7 pnä/ vko Teknologian Uusia hyöd. Toiminnan‐ palvel ohjaus umuo Omais‐ hoita‐ jien toja tuki Voimavaralähtöiset PAHOSUt ja työtavat, hoitotyön sisältö Toimintaohjeet, sääntökirjat, sopimukset, palvelusetelit Muistisairaiden ja heidän läheistensä erityinen neuvonta, ohjaus, tuki, kuntoutus, hoito Ak Akuuttien ja pitkäaikaissairauksien hyvä hoito, toimintakyvyn ylläpitäminen i j i kä ik i i k i h ä h i i i k llä i ä i 4.2. LAPSET, PERHEET, LASTENSUOJELU ‐ PROSESSI • Lasten ja perheiden palveluilla tuetaan vanhempia kasvatuksessa, edistetään ja tuetaan lapsen tervettä kasvua ja kehitystä sekä varmistetaan lapsen edun ja oikeuksien toteutumista. • Vastuu lapsista on viime kädessä vanhemmilla. Siksi palvelujärjestelmä rakentuu kumppanuudelle ja osallisuuden vahvistamiselle. • Palveluiden vaikuttavuus ja laatu syntyvät palveluverkon saumattomasta yhteistyöstä ja varhaisesta tuesta. • Palvelutarpeen arviointi ja –ohjaus korostuvat esim. lastensuojelutapauksissa, siksi toiminnan tulisi olla tasalaatuista koko Keski-Suomessa 3.2.2015 TAVOITETILA • Lapsiperheitten tuki tulee toteuttaa lasten ja perheitten arjessa: kotona, päivähoidossa, koulussa ja vapaa-ajan harrastuksissa. • Lapsiperheiden osalta moniammatillisen yhteistyön tarve korostuu arjessa, peruspalveluiden tasolla, joihin erityispalvelut tulee kytkeä tukemaan kokonaisuutta, lisäten ennaltaehkäisevän työn vaikuttavuutta • Korjaavassa palvelukokonaisuudessa korostuu työntekijöiden vankka osaaminen, sen jakaminen, sekä palveluiden tuominen nuorten arkeen esim. erityispalveluita jalkauttamalla 3.2.2015 LASTEN JA PERHEIDEN PALVELUJENPROSESSI KESKI‐SUOMEN SOTE‐TUOTANTOALUEELLA V. 1 LASTEN JA PERHEIDEN TYÖRYHMÄ • Keski-Suomen lasten ja perheiden palveluiden työryhmän hyödyntäminen tavoitetilaan pääsemiseksi • Työryhmä rakentuu palveluiden kautta - edistävät ja ehkäisevät palvelut, korjaavat palvelut ja opetus, sekä koulutus-, tutkimus-, kehitystyö - huomioiden mahdollisuuksien mukaan maakunnallisuus ja kokemusasiantuntijuus (asukas- ja asiakasnäkökulma). • Tällä hetkellä työryhmään on lupautunut 34 henkilöä yli 20:sta eri palvelusta. • Työryhmä kokoontuu ensimmäisen kerran 11.2.2015 ja seuraavan kerran 10.3.2015 3.2.2015 ALATYÖRYHMÄNÄ LASTENSUOJELURYHMÄ • Lastensuojelutyöryhmän hyödyntäminen lastensuojelun avo- ja sijaishuollon, sekä avo- ja perhetyön kehittämisessä: • Aiheena 1/2015: Sujuva lastensuojeluprosessi asiakkaan näkökulmasta, mm. perheiden ohjautuminen lastensuojeluun, lastensuojeluilmoitusten vastaanotto ja käsittely, lastensuojelutarpeen arviointi – mikä toimii, mitä tulisi vahvistaa? Maakunnan yhteiset mallit. • Aiheena 3/2015: Palveluohjaus lastensuojelussa, lasten ja perheiden palveluissa, käytännöt ja mahdollisuudet • Aiheena 5/2014: Lastensuojelun hyvät mallit ja menetelmät Keski-Suomessa • TAVOITTEENA: Erityispalvelujen tarvittava integrointi ja konsultaatio ja tukirakenne peruspalveluille. 3.2.2015 4.3 MONIALINEN KUNTOUTUS Klemetz, Vauramo (2013): Keski-Suomen sairaanhoitopiirin jäsenkuntien vanhuspalvelulaitosten inventaario • • • • • Erikoissairaanhoidon kuntoutus on keskittynyt aivoverisuonitaudin ja leikkausten jälkeisten tilojen kuntoutukseen, mutta vanhusten pärjäämättömyyden kuntoutus on järjestämättä Nykyisessä suomalaisessa hoivajärjestelmässä kuvataan ”kuntoutuksen olevan läsnä joka portaassa”, mutta todellisuudessa kukaan ei ole vastuussa kuntoutuksen järjestämisestä, seurannasta ja tuloksellisuudesta Toiminta on otettava tarkasteluun maakunnallisena kokonaisuutena. Kuntoutus on nähtävä laajana tehtävänä, jonka keinovalikoimaan sisältyy fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen kuntoutus; yksi osa-alue on myös kuntoutuksen mahdollistaminen ja esteiden poistaminen Kohteena on laaja kuntoutustarve alkaen pitkäaikaistyöttömästä, sisältäen sairauksista kuntouttamisen, kunnon ylläpitämisen vanhenevassa ikärakenteessa ja päätyen lähipalveluna tuotettuun kotikuntoutukseen 3.2.2015 SELVITYKSEN TULOKSIA • Hankkeessa on selvitetty Keski-Suomen lääkinnällisen kuntoutuksen tilaa (fysio-, toiminta- ja puheterapian osalta) ja tehty yhteistyötä Uusi sairaala –hankkeen kuntoutuksen integraatioryhmän kanssa. Painotus ollut kotikuntoutuksessa. Huomioita • 1. Kotikuntoutuksen järjestäminen on hajanaista ja konsultaatioluontoista (apuvälineet ja kodinmuutostyö arviot). Intensiivistä kotikuntoutusta on vähän tai ei lainkaan. • 2. Kuntoutusresurssit ovat jakautuneet maakunnassa epätasaisesti. Varsinkin toiminta- ja puheterapeutteja on vähän ja kuntoutus järjestetään paikoin pelkästään ostopalveluna. (Toimintaterapeutteja Jyväskylässä on 9,5 ja muualla maakunnassa 2,5.) • 3. Monialainen yhteistyö on vähäistä esimerkiksi kuntoutussuunnitelmien laadinnassa. Yleistä on että terapeutit laativat yksin suunnitelman jolloin monialainen yhteistyö ei toteudu. 3.2.2015 …JATKUU • • • Jatkossa tulisi keskittyä monialaisten kotikuntoutusmallien luomiseen asiakkaiden kotona selviytymisen tukemiseksi. Näitä on jo hyviä olemassa (esim. Eksote, veteraanikuntoutus), joista voi muokata Keski-Suomeen soveltuvan. Tähän mennessä työskennelty lähinnä fyysisen kuntoutuksen parissa Kokonaisuuteen liittyvät myös 1. Päihde- ja mielenterveyskuntoutus -> Työryhmä (SHP:n ja Kosken tr:t) 2. Aikuissosiaalityö/typ-yhteydet – sosiaalinen kuntoutus -> Työryhmä 3. Vammaistyö -> Työryhmä käynnistyi 12.1.2015 • Palvelurakennemuutoksen tarve -> Uusi rakenne antaa mahdollisuuden parantaa erityisosaamista ja toisaalta panostaa peruspalveluihin • Kokonaisuus liittyy myös paljon palvelua tarvitsevien asiakkaiden työn organisointiin ja palveluohjaukseen • Koska kuntoutuksen kenttä on niin sekava, hankitaan mallinnukseen apua ulkopuoliselta osaajalta (Vrt. 3.2.2015 Klemetz,Vauramo) MONIALAINEN KUNTOTUS VANHUSTEN KUNTOUTUS TYÖIKÄISTEN KUNTOUTUS LASTEN JA NUORTEN KUNTOUTUS PÄIHDE‐ JA MIELENTERVEYSKUNTOUTUS VAIKEAVAMMAISTEN KUNTOUTUS 3.2.2015 6. SOTE-INTEGRAATIO SOTE-UUDISTUKSEN TOTEUTUKSEN KEINONA Muista! Markkanen-Puro(2011): Integraatio ratkaisuna sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamistarpeisiin • ”Mahdollisimman laaja sosiaali- ja terveydenhuollon integraatio – palvelukokonaisuus saman johdon ja budjetin alle – ihmisten palvelutarpeet huomioidaan kokonaisuutena – selkeä ja tehokas hallinto” • Palvelujen yhdistäminen aiheuttaa muutoksia useilla eri tasoilla Edellyttää kaikkien mukanaolijoiden osallistamista sekä kuntalaisten ja asukkaiden mukaan ottamista alusta asti suunnittelu- ja kehittämistyöhön – Integraation toteutus, laajentaminen ja syventäminen vievät aikaa useita vuosia (suunnitelmallinen vaiheistus, aikataulutus, tuki) – 3.2.2015 Hallinnollinen integraatio Toiminnallinen integraatio INTEGRAATION VAHVISTAMINEN ERI TASOILLA Työntekijät Palvelu‐ prosessit ja työyksiköt Tuotanto‐ organisaatio ja organisaatio‐ kulttuuri(t) Sote‐alue Valtio EU; Kv‐normit ja trendit 3.2.2015 ASIAKKAAT, PERHE JA LÄHEISET, lähiyhteisö‐ ja palvelut, Kela, järjestöt, muut toimijat… Ehkäisevät, korjaavat ja hoitavat, kuntouttavat sekä muut sote‐palvelut yhtenäisenä kokonaisuutena Osto‐ palvelut Toiminta‐ ja palveluajatus, strategia Organisaatio‐ ja palvelurakenne Yhteinen hallinto ja budjetti Johtaminen; toiminnan organisointi, ohjaus, arviointi ja seuranta; tutkimus, koulutus, kehittäminen Henkilöstöresurssit, osaaminen, työnjako Tietojärjestelmät ja toiminnanohjaus, tilat, laitteet… Tuotannon ohjaus ja rahoitus (järjestämispäätös: esim. asiakaslähtöisen integraation toteutuminen palveluissa) Lainsäädäntö; STM: ohjaus; THL: suositukset ym. ”PULLONKAULOJA” TÄLLÄ HETKELLÄ (ESIMERKKEJÄ) Vaihtelevat (ja usein pitkät) jonotusajat perusterveydenhuollon lääkärin vastaanotolle, sosiaalityöntekijöille ja muihinkin palveluihin • Lääkärien ja sosiaalityöntekijöiden vajaus; sijaisten vaikea saatavuus muissakin ammattiryhmissä Laitoshoidon vähentäminen edellyttää monipuolista ja räätälöityä, mutta myös koordinoitua tukea ihmisten arkeen • Sote-toimijoiden keskinäisen sekä sote-toimijoiden ja muiden toimijoiden välisen (3. sektori, yritykset) yhteistyön suunnitelmallisuus ja laajuus vaihtelee paljon paikkakunnittain ja työyksiköittäin Asiakastietojärjestelmät • Eivät tue tietojen yhteiskäyttöä sotessa eivätkä ole käyttäjäystävällisiä • Tukevat huonosti asiakaslähtöisyyttä, hoidon koordinointia sekä toiminnan arviointia ja suunnittelua 3.2.2015 PALVELUJEN TARVETTA KUVAAVAT INDIKAATTORIT V. 2013 (THL) Keski-Suomen shp:ssä yli maan keskiarvon: • Kelan sairastavuusindeksi, ikävakioitu • Työttömät, % työvoimasta • Pitkäaikaistyöttömät, % työttömistä • Nuorisotyöttömät, % 18 - 24-vuotiaasta työvoimasta • Poliisin tietoon tulleet henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset • Toimeentulotukea saaneet henkilöt vuoden aikana, % asukkaista • Erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettuja, % väestöstä • Erityiskorvattaviin lääkkeisiin diabeteksen vuoksi oikeutettuja 40 vuotta täyttäneitä, % vastaavanikäisestä väestöstä • Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavat, % 16 - 64-vuotiaista Keski-Suomen shp:ssä alle maan keskiarvon: • Alkoholijuomien myynti asukasta kohti 100 %:n alkoholina, litraa Kuntakohtaiset erot huomattavia useimmissa indikaattoreissa! 3.2.2015 PALVELUJEN KÄYTTÖÄ KUVAAVAT KESKEISET INDIKAATTORIT V. 2013 (THL) Keski-Suomessa yli maan keskiarvon: • Perusterveydenhuollon vuodeosastohoidon hoitopäivät 0 - 74-vuotiailla / 1000 vastaavanikäistä • Hoitopäivät ympärivuorokautisen hoidon sisältävässä sosiaalitoimen yksikössä 75 vuotta täyttäneillä/ 1000 vastaavanikäistä • Laitoshoidon hoitopäivät 75 vuotta täyttäneillä / 1 000 vastaavanikäistä • Pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevat 75 vuotta täyttäneet, % vastaavanikäisestä väestöstä • Perusterveydenhuollon avohoidon lääkärin potilaat yhteensä / 1000 asukasta Keski-Suomessa alle maan keskiarvon: • Somaattisen erikoissairaanhoidon hoitopäivät / 1 000 vastaavanikäistä • Psykiatrian laitoshoidon hoitopäivät / 1 000 vastaavanikäistä • Yksityislääkärikäynneistä korvausta saaneet, % väestöstä • Perusterveydenhuollon kouluterveydenhuollon käynnit / 1000 7 - 18vuotiasta 3.2.2015 PERUSTERVEYDENHUOLLON JA ERIKOISSAIRAANHOIDON INTEGRAATIOSSA TÄRKEÄÄ • Sitoutunut johtaminen (tavoitteet, kannusteet ym. tukevat asiakaslähtöistä hoitoa ja omahoitoa) • Väestölähtöisyys (keskeisten kansantautien hyvä hoito, alihoidetut, sairastumisriskissä olevat, omahoidon tuki, terveyden edistäminen) • Perusterveydenhuollon vahvistaminen, jonojen purkaminen, lähete- ja konsultaatiokäytännöt • Yhteydenottomahdollisuus 24/7; neuvonta- ja ohjaus, hoidontarpeen/palvelutarpeen arviointi, palveluohjaus • Hoidon suunnitelmallisuus, koordinointi ja jatkuvuus (pth – esh vastuut; vastuuhenkilö/case manager) • Potilastietojärjestelmien ja sähköisten palvelujen hyödyntäminen • Räätälöidyt palvelut asiakaslähtöisen palvelu- ja 3.2.2015 hoitosuunnitelman avulla 3.2.2015 37 ESIMERKKEJÄ INTEGRAATIOTA TUKEVISTA KÄYTÄNNÖISTÄ KESKI-SUOMESSA 1. Ammattiryhmien välinen työnjako, moniammatillinen yhteistyö ja tiimit 1. lääkärit, sh:t/th:t, lähihoitajat; hammaslääkärit, suuhygienistit; fysioterapeuttien suora vo, lääkkeitä määräävät sh:t 2. Yhdistetty kotihoito (kotipalvelu ja kotisairaanhoito) 3. Asiakaslähtöinen terveys- ja hoitosuunnitelma (esim. Huhtasuo) 4. Toiminnallisesti integroitu sote-organisaatio (esim. Äänekoski, Saarikka, Wiitaunioni) 5. Päivystyspalvelut - Sosiaali-, th- ja kriisipäivystyksen kehittäminen työn alla 6. Uusi sairaala – hanke Esh:n prosessien kuvaaminen ”potilas edellä”; osaamiskeskukset Potilastietojärjestelmien kehittäminen ja kytkeminen toiminnanohjaukseen 7. Erikoislääkärien vastaanotot terveyskeskuksissa (fysiatri, ortopedi, kardiologi, gynekologi) 8. Toiminnan ja kustannusten raportointi työkalut (esim. Tere-hanke) 3.2.2015 6. KOONTI: PEURUNKA 2 -SEMINAARI • 15.4.2015 Peurungassa aloitusseminaarin tyyliin mutta enemmän aikaa työpajoille – Kuntakierros käyty – Laki hyväksytty!? – vaalit 19.4.2015 • Työpajat, joissa käsitellään mm: 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 3.2.2015 Tuotantorakenteesta 1 versio Prosesseista 1 versio Palveluohjausmallista 1 versio Lähipalveluista haetaan konsensusta Palveluverkko kartoitettu – optimointi menossa Kunta-sote –yhteistyön mallintaminne Jne. 3.2.2015 40 KIITOS ! 3.2.2015